Kaupunkisuunnittelulautakunta Vancouverissa

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta Vancouverissa”

1. Muis­te­len näh­neeni joskus TV:stä ohjel­man Van­cou­verin sosi­aal­i­sista ongelmista. Netistä lainaus:

   “The top pri­or­i­ties for Van­cou­ver res­i­dents are the twined issues of home­less­ness, pover­ty and the lack of afford­able hous­ing, accord­ing to a new Ipsos Reid poll to be pre­sent­ed to city coun­cil next week.

   The poll, how­ev­er, shows Van­cou­ver busi­ness­es believe the great­est pri­or­i­ty should be trans­porta­tion-relat­ed ini­tia­tives to improve traf­fic flow and parking.”

   Oliko puhet­ta myös sosi­aal­i­sista ongelmista ? Jotenkin tun­tuu että ne aina keskit­tyvät kaupunkien keskus­toi­hin. V. 2001 teh­dyn tutkimuk­sen mukaan Helsin­gin kan­ta­paupungis­sa asu­van miehen keskimääräi­nen elinikä oli vain 68 vuot­ta, kun se oli Tapi­o­las­sa ja Kau­ni­ai­sis­sa oli noin 77 vuot­ta. Melko suuri ero !

   On var­maan tot­ta, että Van­cou­verin keskus­taa on kehitet­ty paljon hyvään suun­taan, muun muas­sa siel­lä on tiet­tävästä paljon julk­ista taidetta.

   Vastaa

2. Nyt kun Helsingis­säkin puuhataan korkeaa rak­en­tamista, olisi syytä pitää huol­ta siitä, että liiken­nejär­jeste­lyis­sä suosi­taan Van­cou­verin mallia. Eli kon­gres­sivier­aat saa­pu­vat hotel­li­in ensisi­jas­sa kävellen. Tästähän voisi saa­da jonkin­laiseen green city ‑tee­man, jol­la koko Helsinkiä markki­noitaisi­in kongressikaupunkina 😉

   Vastaa

3. Eikö Helsingis­sä sit­ten pakote­ta rak­en­ta­maan per­hea­sun­to­ja? Esimerk­ki: Hitas Ara­bi­an­ran­ta, kaik­ki 55/74 m² asun­not myy­ty, mut­ta 90–180 m² asun­to­ja vielä reip­paasti tar­jol­la. Mis­sä vika?

   Vastaa

4. Niin, Van­cou­veris­sa ja sen ympäristössä on sat­sat­tu hur­jasti autoilun nopeut­tamiseen, mm 10-kaistaisia jät­tisil­to­ja Fras­er joen yli

   http://www.gatewayprogram.bc.ca/

   Korkea asumisen hin­ta pakot­taa Van­cou­veris­sakin ihmiset kauas keskikaupungilta ja hei­dän autoilu­un­sa sat­sa­taan miljardeja. 

   Hauskaa että Osmo löytää mallin juuri tuol­ta, vai onko taas ker­ran kuul­tu juuri sutä mitä halutaan…

   Vastaa

5. Hei Osmo, tääl­lä koti­maas­sakin ollaan jo jäljil­lä. Nor­jalaisen kiin­teistösi­joit­ta­jan 32-ker­roksi­nen pil­ven­pi­irtäjähotel­li Jätkäsaa­reen hyväksyt­ti­in juuri kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Buchardt nau­raa partaansa.

   Kokoomus var­maan kan­nat­taa, mut­ta mik­si Vihreät halu­a­vat täl­laisen nykyisen ase­makaa­van vas­taisen hirvi­tyk­sen Jätkäsaareen?

   Vastaa

6. On ymmär­ret­tävää, että isän­nätön­tä (vero)rahaa käytetään vähän huvi­tuk­si­inkin. Tämä on melkein maan tapa ja kir­joit­tam­a­ton sääntö.

   Mut­ta, olisi hyvien tapo­jen mukaista että asi­as­sa nou­datet­taisi­in jonkin­laista häveliäisyyt­tä, ei kaikkea törsäi­lyä tarvitse paljastaa.

   Kos­kee mm. näitä matkak­er­to­muk­sia. Joskus voisi antaa sel­l­aisen mieliku­van, että asia olisi selvitet­ty vaik­ka kir­joista, inter­netistä, tai puhe­lim­itse. Nyt taval­liselle veron­mak­sa­jalle tulee paha mieli, kun kuulee että verora­hat menevät täl­laiseen toimintaan.

   Vrt. “Kau­pan kas­sa­henkilökun­ta meni Thaimaa­han tutus­tu­maan sikäläis­ten kas­so­jen toim­intaan. Tämän jäl­keen kau­pan kas­sa­henkilökun­ta teki matkan Bahamaasaar­ille otta­maan oppia sikäläi­sistä kas­soista. Seu­raavak­si men­ti­in New Yorki­in hake­maan näke­mys­tä amerikkalais­es­ta kas­satoimin­nas­ta. Tämän jäl­keen vuorossa oli Kanari­ansaaret. Kyl­lä paikan­pääl­lä käyn­ti on paras tapa oppia, kom­men­toi eräs kassahenkilö.”

   Vastaa

7. Osmo: “Poli­it­tis­es­ti tämä muu­tos on ollut mah­dolli­nen, kos­ka lähiöi­den omakoti­talois­sa asu­vat autos­ta riip­pu­vaiset asu­vat omis­sa kun­nis­saan, eikä heil­lä ole äänioikeut­ta Vancouverissa.”

   Ja Suomes­sa autos­ta riip­pu­vaiset asu­vat omis­sa kun­nis­saan, eikä heil­lä ole äänioikeut­ta keskuskun­nas­sa, mut­ta muu­tos ei ole mahdollinen.
   Ja sit­ten kun kaik­ki pan­naan yhteen autos­ta riip­pu­vaiset päät­tävät rajoit­taa oikeuksiaan?

   Vastaa

8. Poli­it­tis­es­ti tämä muu­ton on ollut mah­dolli­nen, kos­ka lähiöi­den omakoti­talois­sa asu­vat autos­ta riip­pu­vaiset asu­vat omis­sa kun­nis­saan, eikä heil­lä ole äänioikeut­ta Vancouverissa. 

   Tuo voisi purra Suomes­sakin. Helsin­gin vihreät voisi­vat ehdot­taa kun­tau­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä kan­ta-Helsinkiä omak­si kun­nakseen. Näin Helsingistä saataisi­in nyky­istä vahvem­pi inno­vati­ivisen urbaanin asumisen esi­tais­teli­ja Suomeen. Yhden keskeisen kaupun­gin nyky­tyyliä vähem­män autokeskeinen kehi­tys toimisi hyvänä esimerkkinä muillekin asi­as­ta mah­dol­lis­es­ti kiin­nos­tuville kaupungeille.

   Halu pakot­taa autove­toinen Espoo Helsin­gin kanssa samaan paket­ti­in kuu­lostaa tässä mielessä varsin takap­er­oiselta ajatuk­selta. Espoon kaap­paami­nen voisi hyy­dyt­tää Van­cou­verin tyylisen kehi­tyk­sen Helsingis­sä tyystin.

   Vastaa

9. Van­cou­verin erit­täin korkei­den asun­to­jen hin­to­jen taustal­la on osin samat syyt kuin Helsingis­sä, eli vaik­ka hieno­ja torne­ja on tehty paljon, niin kaavoit­ta­mi­nen on Van­cou­veris­sakin hidas neu­vot­telupros­es­si, joka rajoit­taa tar­jon­taa. Urban­is­min taso ei myöskään tiem­mä ole kohen­tunut vas­taavasti keskus­tan ulkop­uolel­la, ts. omakoti­talo­ma­tot ovat saa­neet kas­vaa näi­hin päivi­in asti van­haan autoilu­un perus­tu­van mallin mukaan samaan aikaan, kun keskus­taan on tehty torne­ja. Johtuneeko sit­ten noista maini­tu­ista kunnanrajoista.

   Vastaa

10. Bror-Erik Gud­mund­sen:
    ‘snip’
    Vrt. “Kau­pan kas­sa­henkilökun­ta meni Thaimaa­han tutus­tu­maan sikäläis­ten kas­so­jen toim­intaan. Tämän jäl­keen kau­pan kas­sa­henkilökun­ta teki matkan Bahamaasaar­ille otta­maan oppia sikäläi­sistä kas­soista. Seu­raavak­si men­ti­in New Yorki­in hake­maan näke­mys­tä amerikkalais­es­ta kas­satoimin­nas­ta. Tämän jäl­keen vuorossa oli Kanari­ansaaret. Kyl­lä paikan­pääl­lä käyn­ti on paras tapa oppia, kom­men­toi eräs kassahenkilö.” 

    Ja kaupunkisu­un­nit­telu on vaa­tivu­udeltaan ja vaikut­tavu­udeltaan ver­rat­tavis­sa kau­pan kas­san työhön?

    Ja minä kun olen luul­lut, että se, että oman porukan ulkop­uolelta ei haeta eikä halu­ta tietoa on vain turku­lainen omituisuus…

    Vastaa

11. Bror-Erik Gud­mund­sen:
    On ymmär­ret­tävää, että isän­nätön­tä (vero)rahaa käytetään vähän huvi­tuk­si­inkin. Tämä on melkein maan tapa ja kir­joit­tam­a­ton sääntö.

    Mut­ta, olisi hyvien tapo­jen mukaista että asi­as­sa nou­datet­taisi­in jonkin­laista häveliäisyyt­tä, ei kaikkea törsäi­lyä tarvitse paljastaa.

    Kos­kee mm. näitä matkak­er­to­muk­sia. Joskus voisi antaa sel­l­aisen mieliku­van, että asia olisi selvitet­ty vaik­ka kir­joista, inter­netistä, tai puhe­lim­itse. Nyt taval­liselle veron­mak­sa­jalle tulee paha mieli, kun kuulee että verora­hat menevät täl­laiseen toimintaan.

    Ja huh­hah­hei. Sitä miten kaupun­ki toimii ihan jalan, miltä se tun­tuu, miten ihmiset liikkuu, on aika vaikea selvit­tää muuten kuin käymäl­lä siel­lä. Minus­ta tämä on oikein hyvä opin­tomat­ka lau­takun­nalle, sem­minkin tämän reis­saamisen kus­tan­nuk­set on suu­ru­us­lu­okkaa sada­sosa niistä sum­mista mis­tä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­tää ihan nor­maali kokouksissa.

    Vastaa

12. Ikävän paljon Vanku­u­veris­sa on kaiken­laista pikkurikol­lisu­ut­ta, huumei­ta ja huo­ria. Tämä johtuu siitä, ettei soskus­ta tipu rahaa, ennenkuin vihon­vi­imeinenkin talvipalt­too on myy­ty. Sik­si paljon ihmisiä jää lim­boile­maan siihen rajalle, har­ras­ta­maan lom­pakko­varastelua ja muu­ta ärsyt­tävää häs­läämistä. Mikä tulee toden­näköis­es­ti kalli­im­mak­si, kuin suo­raan rahan jakami­nen jostain luukul­ta. Toisaal­ta kyl­läkin tos­ta kaupun­gin itäpuolen paska­jengistä taitaa olla usas­ta alunperin.

    Vastaa

13. Raimo K: Ja kaupunkisu­un­nit­telu on vaa­tivu­udeltaan ja vaikut­tavu­udeltaan ver­rat­tavis­sa kau­pan kas­san työhön?

    Ja minä kun olen luul­lut, että se, että oman porukan ulkop­uolelta ei haeta eikä halu­ta tietoa on vain turku­lainen omituisuus…

    Siinähän sitä taas tuli vihreää ylim­ielisyyt­tä kun­non työtä kohtaan. Tarken­netaan vielä, että se kun­non työ on se kau­pan kassa

    Ainakin tämän blo­gin perus­teel­la kaupunkisu­un­nit­telu­latakun­ta ei kum­moista osaamista edus­ta, joten oppia todel­la tarvit­taisi­in. Onko tuom­moinen matkustelu sit­ten oikea tapa opp­pia ymmärtämään laa­jo­ja kokon­aisuuk­sia joi­ta kaupunkisu­un­nit­telu vaatii, enpä tiedä.

    Vastaa

14. Bror-Erik Gud­mund­sen:
    Mut­ta, olisi hyvien tapo­jen mukaista että asi­as­sa nou­datet­taisi­in jonkin­laista häveliäisyyt­tä, ei kaikkea törsäi­lyä tarvitse paljastaa. 

    Hyvä että asi­at tule­vat tässä blo­gis­sa avoimesti esi­in. Parem­pi näin kuin että oltaisi­in hil­jaa ja toiv­ot­taisi­in, että kukaan ei huomaa.

    Kos­kee mm. näitä matkak­er­to­muk­sia. Joskus voisi antaa sel­l­aisen mieliku­van, että asia olisi selvitet­ty vaik­ka kir­joista, inter­netistä, tai puhelimitse. 

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle uusi oppi on hyväk­si, mut­ta maail­manympäri­matkat koko lau­takun­nalle kuu­losta­vat jo vähän liioit­telul­ta. Jos nykyaikaiset elek­tro­n­iset etäy­htey­det ja verkon kaut­ta toimitet­ta­vat mate­ri­aalit eivät mil­lään riitä, yksi tätä käyet­tyä mallia halvem­pi ja selvästi kor­rup­tio­va­paampi keino olisi kut­sua yksi esitelmöi­jä kus­takin kohdekaupungista Helsinki­in käymään.

    Tämä tapaus saat­taa men­nä sekä kor­rup­tio­ra­jan että verovaro­jen tuh­lail­u­ra­jan yli. Ehkä kyse on tässäkin yhdestä “maan tavas­ta”, jon­ka joutaisi poiskin, nyt kun muitakin “maan tapo­ja” on ryhdyt­ty Suomes­sa kitkemään. Vai onko tuo saatu tietopaket­ti ja hyö­ty kaupungille ja kaupunki­laisille todel­la hin­tansa arvoinen? (matkan hin­taan sisäl­lytetään sen mah­dolli­nen kor­rup­tio­ta levit­tävä ja kansalaistyy­tymät­tömyyt­tä aiheuta­va vaikutus)

    Vastaa

15. Kaupunkisu­un­nit­telun alkei­den opet­telu­un suosit­te­len esim. van­haa Cae­sar III tietokone­peliä. Sen saa nykyään alen­nus­myyn­nistä noin kymmenel­lä eurolla.

    Vastaa

16. Van­cou­ver is a mem­ber munic­i­pal­i­ty of Metro Van­cou­ver, a region­al gov­ern­ment. In total there are 22 munic­i­pal­i­ties, one elec­toral area and one treaty First Nation com­pris­ing Metro Vancouver,[122] the region­al gov­ern­ment whose seat is in Burn­a­by. While each mem­ber of Metro Van­cou­ver has its own sep­a­rate local gov­ern­ing body, Metro Van­cou­ver over­sees com­mon ser­vices and plan­ning func­tions with­in the area such as pro­vid­ing drink­ing water; oper­at­ing sewage and sol­id waste han­dling; main­tain­ing region­al parks; over­see­ing air qual­i­ty, green­house gas­es and eco­log­i­cal health; and pro­vid­ing a strat­e­gy for region­al growth and land use.

    Voisiko siel­lä opiskel­la myös vähän kun­nal­lispoli­ti­ikkaa, eikä vain pyrk­iä liit­tämään Espoo­ta väk­isin Helsinkiin.

    Vastaa

17. Raimo K: Ja kaupunkisu­un­nit­telu on vaa­tivu­udeltaan ja vaikut­tavu­udeltaan ver­rat­tavis­sa kau­pan kas­san työhön?

    Kun kat­soo tulok­sia esimerkik­si Helsingis­sä, niin kyl­lä. Lau­takun­nat ovat luot­ta­muse­lim­iä, joiden jäse­nil­lä on yhtä paljon ammat­ti­taitoa kaupunkisu­un­nit­telu­un kuin kel­lä tahansa muul­la maallikolla.

    Vastaa

18. Mil­lähän man­daatil­la siel­lä poli­itikot jär­jestelevät itselleen “tutus­tu­mis­matko­ja”?

    Mon­tako van­hus­ten­hoita­jaa olisi tuonkin matkan hin­nal­la saatu palkat­tua, tai lumikuor­maa kär­rät­tyä pois sitä liiken­net­tä tukkimasta.

    Järkyt­tävää että talous­vaikeuk­sis­sa kamp­pail­e­va kaupun­ki jär­jestelee poli­it­tisille elimilleen turhia matkustelu­ja. Kaupun­ki on hyvin paikalli­nen enti­teet­ti, ei mitään perustet­ta matkus­taa yhtään mihinkään tutus­tu­maan varsinkaan poliitikoilla.

    Kai oli vara­jäsenetkin mukana?

    No tuli­pa­han koirankakkataulu nähtyä, kyl­lä kan­nat­taa taas vero­ja maksaa.

    Vastaa

19. Raimo K: Ja kaupunkisu­un­nit­telu on vaa­tivu­udeltaan ja vaikut­tavu­udeltaan ver­rat­tavis­sa kau­pan kas­san työhön?

    Ja minä kun olen luul­lut, että se, että oman porukan ulkop­uolelta ei haeta eikä halu­ta tietoa on vain turku­lainen omituisuus…

    Ja poli­itikotko sitä kaupunkisu­un­nit­tel­e­vat? Voisi­vat broi­ler­it pysyä orrellaan.

    Vastaa

20. Bror-Erik Gud­mund­sen:
    On ymmär­ret­tävää, että isän­nätön­tä (vero)rahaa käytetään vähän huvi­tuk­si­inkin. Tämä on melkein maan tapa ja kir­joit­tam­a­ton sääntö.

    Mut­ta, olisi hyvien tapo­jen mukaista että asi­as­sa nou­datet­taisi­in jonkin­laista häveliäisyyt­tä, ei kaikkea törsäi­lyä tarvitse paljastaa.

    Kos­kee mm. näitä matkakertomuksia. 

    Peukutin tätä kom­ment­tia, kun katkeru­u­den sävyt oli­vat niin hauskasti virkkeisi­in lomit­tunei­ta. Mut­ta ole kyl­lä täy­del­lisen eri mieltä kanssasi.

    Juuri tämänkaltaiset kir­joituk­set lisäävät päätök­sen­teon läpinäkyvyyt­tä, lau­takun­tatyön läpinäkyvyyt­tä, läpinäkyvyyt­tä sen suh­teen minkälaisia ver­tailuko­htia Helsingille voi muo­dostaa ja vielä läpinäkyvyyt­tä poli­it­ti­sista kv-kontakteista.

    Jos Osmo “häveliäästi vaikenisi” tämänkaltai­sista reis­su­is­taan, mis­tä muual­ta saisimme näitä asioi­ta vai­vat­tomasti tietoomme? Ja on vielä aika nai­ivia kuvitel­la, että joku Van­coucerin val­tu­us­tom­at­ka olisi pelkkää ihanu­ut­ta (tai var­maan joillekin on). Täl­laiset iso­jen las­ten ohjatut luokkaretket eivät ainakaan omaa katkeru­ush­er­moani kutkut­tele. Sen sijaan olen onnelli­nen, että Osmo on rapor­toimas­sa meille.

    Vastaa

21. “Ja kaupunkisu­un­nit­telu on vaa­tivu­udeltaan ja vaikut­tavu­udeltaan ver­rat­tavis­sa kau­pan kas­san työhön?”

    Ei tai­da kaupunkisu­un­nit­telu­un aut­taa se, että käy kat­so­mas­sa kaupunke­ja. Asiantun­te­mus siihen syn­tyy lukuis­ten koulun­penkil­lä vietet­ty­jen vuosien tulok­se­na ja moni­alaisen ammatil­lisen osaamisen yhdis­tämisen seurauksena.

    Vastaa

22. Kun kat­soo ilmas­ta käsin kuin­ka paljon tilaa autot vievät kaupungeista väy­li­neen ja paikoituksi­neen, herää kyl­lä kysymys, eikö ole tehokkaam­paa tapaa käyt­tää edes ydinkeskus­to­jen neliöitä?

    Tähtääkö kaupunkisu­un­nit­telu Suomes­sa (ja paljolti muual­lakin) siihen että ikuis­es­ti suurelle osalle (ei kuitenkaan aina enem­mistölle) sal­li­taan täl­lainen tilanvaltaus?

    Hol­lan­nis­sa lie­nee ajatel­tu jo toisinkin. Olen kuul­lut kaupungi­nosas­ta, jos­sa asu­va ei edes saa omis­taa autoa (ja pitää sitä muual­la). Yhtään h‑autoa ei pääse sen kaduille. (Olisi muuten kiva saa­da tietää olenko vain uneksin­ut tuosta).

    Vastaa

23. Tallinna on varoit­ta­va esimerk­ki holtit­tomas­ta pil­ven­pi­irtäjien rak­en­tamis­es­ta van­han kaupun­gin keskustaan. 

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ja viras­ton virkamiehet ovat juuri Van­cou­veris­sa tutus­tu­mis­matkalla, mut­ta Suomen­lah­den toiselta puoleltakin löy­ty­isi hyviä havainnekuvia.

    Vastaa

    1. Miten ihmessä voi samas­sa kom­men­tis­sa sanoa, että pil­ven­pi­irtäjien rak­en­tamista pitäisi men­nä opiskele­maan Tallinnaan ja sanoa, det­tä se on Tallinnas­sa tehty huonos­ti? Joge kn tun­tu­isi luon­te­vam­mal­ta men­nä opiskele­maan­sitä sinne, mis­sä se on tehty hyvin.

       Vastaa

24. JOS ret­ki on hyvin jär­jestet­ty, ja motivoituneille lau­takun­ta­laisille on jätet­ty riit­tävästi oleskelu­aikaa isän­täkaupun­gin eri­laisi­in hyvi­in ja huonoi­hin ympäristöi­hin, JA opetet­tu aina ennen sitä mitkä tek­i­jät vaikut­ta­vat kul­loinkin esiteltävän alueen suo­sioon tai onnis­tu­miseen, sil­loin mat­ka antaa paljon sel­l­aista poh­jati­etoa tuleville keskusteluil­la koti­maas­sa päätet­tävi­in muu­tok­si­in — mihin suun­taan kukin halu­aisi julk­ista tilaa kehit­tää. Jos räiskäytetään par­il­la mil­jardil­la uusi lähiö ja viedään lau­takun­ta sit­ten kat­so­maan mitä aiem­mista päätök­sistä seurasi, SE vas­ta kallista onkin, ja lop­putu­lok­se­na on nähty vas­ta yksi uusi vaihtoehto.

    Var­masti ulko­mais­ten asiantun­ti­joiden käyt­tämi­nen Helsingis­säkin kan­nat­taisi, mut­ta heillekin pitäisi jät­tää reilusti (laskutet­tavaa!) aikaa tutus­tua kaupunki­in, jot­ta he voisi­vat nivoa opetuk­sen sisäl­lön meikäläisi­in olo­suhteisi­in. Siinä ylit­tyy äkkiä use­am­man lentolipun hinnat.

    Vastaa

25. Toiv­ot­tavasti lau­takun­ta ottaa oppia Van­cou­verin metropo­li­a­hallinnos­ta. Alueel­la on noin 2,3 milj asukas­ta ja itse Van­cou­veris­sa vain 600000. Metroli­hallinto sijait­see alueen kol­man­nek­si suurim­mas­sa kaupungis­sa Burn­abyssa (200000) asukasta.

    Pääkaupun­gin metropil­i­hallinto voitaisi­in var­maan jär­jestää myös niin, että se sijait­sisi pääosin Espoos­sa tai Van­taal­la. Mik­si Van­cou­verin seudun malli ei sovi Helsin­gin seudulle, jos asi­at ovat siel­lä niin ihasti.

    Nämä tiedot saa muuten aivan hel­posti netistä/Wikipediasta. Jotenkin Osmon matkara­portista tämä näkökul­ma puut­tuu, vaik­ka asia on ajanko­htainen Suomes­sa juuri nyt-

    Vastaa

26. Tämähän on oleel­lis­es­ti samaa kuin mitä Helsin gis­sä on toteutet­tu. Hyödl­listä muuten kat­sel­la Googlen kartt­taivu­ja ja suh­teut­taa sma Helsin­gin alueen kartaan.

    Van­cou­verin kaupungis­sa (n 115 km²) on run­saat 500.000 asukas­ta ja itse metropo­lialueel­la ( 2200 km² tms) 2,2 miljoonaa.

    Pyy­dä japani­laista tai kiinalaista liiken­neinsinööriä tutus­tu­maan Helsin­gin joukkoli­iken­teeseen. Kom­ment­ti luul­tavasti on jotakin täl­laista: “Ihan mie­lenki­in­toista ja myös hyvin toteutet­ua, mut­ta mis­sä teil­lä onkaan se itse joukkoli­ikenne?” Tokion suurim­malal meotoase­mal­la taitaa olla yli miljoon­aa päivit­täistä matkustajaa

    Espoon asun­tokan­nas­ta Espoon kaupungin
    http://www.sivuilta:

    raken­nuk­set ja rakentaminen
    >
    Raken­nus- ja asuntokanta

    Raken­nus- ja asuntokanta

    Espoon nykyi­nen asun­tokan­ta on lievästi ker­rostalo­val­tainen. Omakoti- ja riv­i­taloa­sun­to­ja on noin 40 % asun­tokan­nas­ta. Noin 60 % asun­tokan­nas­ta on omistusasuntoja.

    Raken­nus- ja asun­tokan­taa koske­vat tilas­tot ovat Helsin­gin seudun alue­sar­jat ‑verkkoti­lastopalvelus­sa. Tiedot on haet­tavis­sa eri vuosil­ta kun­nit­tain ja kun­tien osa-alueit­tain. Link­ki Alue­sar­joi­hin on sivun oike­as­sa laidassa.

    Espoos­ta on Alue­sar­jois­sa seu­raa­vat tilastotiedot:

    Asun­tokan­ta
    — talo­tyypin ja valmis­tu­misvuo­den mukaan
    — talo­tyypin, hallinta­pe­rus­teen ja käytössäoloti­lanteen mukaan
    — hallinta­pe­rus­teen ja huoneis­to­tyypin mukaan

    Raken­nuskan­ta
    — käyt­tö­tarkoituk­sen mukaan
    — ker­roslu­vun mukaan
    — valmis­tu­misvuo­den mukaan

    Vastaa

27. Van­cou­verista Helsin­ki voisi ottaa paljonkin mallia. Siel­lä enti­nen teol­lisu­usalue keskus­tas­sa (vrt. Jätkäsaari) muutet­ti­in upeak­si yhdis­telmäk­si korkeaa ja mata­laa rakentamista.

    On korkeat pil­ven­pi­irtäjät ja niis­sä kiin­ni ole­vat town house tyyliset kak­sik­er­roksiset rivar­it jot­ka takaa­vat tor­ni­a­sukkaille näkökäytävät mm. vuo­rille ja mer­ille. Town house asukkaat taas saa­vat rauhal­liset takapihat. 

    Esimerkkinäkymä Google streetview:ssä:
    http://goo.gl/maps/7Dyp1
    http://en.wikipedia.org/wiki/Yaletown

    Mitäs Jätkäsaa­res­sa? Tyl­siä kuu­tioi­ta vieri vier­essä enim­mäk­seen ikävil­lä ulko­maisemil­la (Verkkokau­pan viereisen ker­rostalon alimpi­en ker­roksien näkymät ovat varsin hellyyt­tävät). Ja eiköhän ain­okaises­ta torni­hotel­lista luovu­ta vuosien val­i­tuskier­teen jälkeen.

    Niin ja hin­nat ovat keskimäärin joko Helsin­gin tai sen alle — ellei puhuta pent­house asun­noista. Mielu­um­min kyl­lä noi­hin pil­ven­pi­irtäji­in muut­taisin sil­lä hin­taa, kuin kuu­tioi­hin Jätkäsaareen.

    http://www.condoinvancouver.ca/mls_2-bed-yaletown.php

    Vastaa

28. Osmo,
    voisitko taita­vana numeron­pyörit­täjänä laskea pal­stasi seu­raa­jille Sin­ga­poren ja Van­cou­verin matko­jen hiil­i­jalan­jäl­jen suh­teessa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kopiokoneen val­tu­us­tokau­den tuotantoon?

    Vastaa

29. Selvisikö reis­sul­la, mik­si pyöräi­ly oli sijoitet­tu tärkeäm­mäk­si kuin joukkoliikenne? 

    Jalankulku kuu­luu mielestäni ilman muu­ta ykkös­si­jalle, mut­ta ainakin Helsingis­sä pitäisin joukkoli­iken­net­tä ainakin jonkin ver­ran tärkeäm­pänä kuin pyöräi­lyä, jota en esim. talvises­sa Helsingis­sä kaikille suosittelisi.

    Vastaa

30. Liit­tyikö “hyvän(?) urban­is­min kurssi­in” tietoa siitä, mil­laiset oli­vat näkymät korkei­den tornien var­joon jäävien raken­nusten alem­mista ker­roksista ja miten viimemainit­tu­jen pidem­piaikaiset asukkaat asi­aan suh­tau­tu­i­v­at? (muut­ti­vatko muualle?)

    Tasaisem­pi ja mata­lampi raken­nusko­rkeus (kuten tois­taisek­si Helsingis­sä) edistää/edustaa mielestäni demokra­ti­aa ja tasa-arvoa parem­min kuin kovin korkeat tor­ni­talot. Ovatko­han sosi­olog­it jo mah­ta­neet tutkia, miten muiden yläpuolel­la asum­i­nen (ja korkeuseron suu­ru­us) mah­taa vaikut­taa asen­teisi­in alem­pana asu­via kohtaan? 

    Pelkin taloudel­lisin mittarein ei asi­aa pitäisi pun­ni­ta, vaik­ka joka kaupunki­in toki myös hyviä veron­mak­sajia tarvi­taan. Lähin­nä huol­ta kan­nan siitä keskilu­okkaan(?) kuu­lu­vas­ta väestöstä, jon­ka näkymiä ja ympäristöä moi­set kolos­sit saat­ta­vat kovin heikentää.

    Vastaa

    1. Onko Soin­in­vaar­al­la tar­jo­ta syytä siihen, mik­si isom­mat esimerkik­si hitas-tue­tut per­hea­sun­not silti odot­tel­e­vat osta­jaansa? Jos nämä asun­not täyt­ty­i­sivät, päiväkodit yllät­ty­i­sivät var­masti toistamiseen.

       Mis­sä kau­ounki­maisen asumisen alueel­la on HITAS-per­heas­nto­ja tyhjil­lään osta­jien puut­teen takia?

       Vastaa

31. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Liit­tyikö “hyvän(?) urban­is­min kurssi­in” tietoa siitä, mil­laiset oli­vat näkymät korkei­den tornien var­joon jäävien raken­nusten alem­mista ker­roksista ja miten viimemainit­tu­jen pidem­piaikaiset asukkaat asi­aan suhtautuivat?(muuttivatko muualle?)Tasaisempi ja mata­lampi raken­nusko­rkeus (kuten tois­taisek­si Helsingis­sä) edistää/edustaa mielestäni demokra­ti­aa ja tasa-arvoa parem­min kuin kovin korkeat tornitalot. .….…… 

    Van­cou­ver on ansioiden­sa joh­dos­ta suosit­tu opin­tomatko­jen kohde kaavoituk­sen ja asun­to­tuotan­non paris­sa puuhaaville.

    2007 olin vas­taaval­la matkalla ja mainit­se­masi aihe kiin­nos­ti min­u­akin. Markki­na­t­alous ja korkean paikan kam­mo tun­tui toimi­van tuos­sa ongel­mas­sa ratkaisi­jana ainakin käytän­nön asiois­sa, sosi­aalis­es­ta puoles­ta ei täl­lä tutkimus­menetelmäl­lä saanut selvää.

    Asukkaat, bus­sikus­ki ja muut paikalliset ker­toi­vat mm. seuraavaa:
    Kaik­ki eivät uskalta­ne­et asua korkeal­la, ker­toi­vat että mm. ter­rori-isku­jen suo­ra tele­vi­sioin­ti oli vaikut­tanut arvostukseen.

    Asun­to­jen hin­noit­telu ker­rosten välil­lä tar­josi vai­h­toe­hto­ja osta­jille. Eräskin ker­toi asuneen­sa jos­sakin vuorten takana aiem­min, ajoit­tain liikenne talvel­la oli ollut mahdotonta.
    Pil­ven­pi­irtäjässä asun­to­jen hin­nat oli jyvitet­ty siten että van­han omakoti­talon ja uuden alem­mas­sa ker­rokses­sa sijait­se­van hin­taero oli kohtuullinen.
    Ylhääl­lä taas tun­tui ole­van aivan eri­lainen hintataso.

    Vastaa

32. Pekka: Ylhääl­lä taas tun­tui ole­van aivan eri­lainen hintataso.

    Ihan vaan ver­tailuko­htana: tuoreessa tavanomaises­sa 5 krs. kohteessa Helsingis­sä hin­nat nousi n. 120 euroa/neliö/kerros; 80 neliön asun­nois­sa tasan 10 000 euroa/kerros. Tarkoit­taisi että jos­sain 26 krs. korkeudel­la mak­se­taan jo puo­let kaup­pahin­nas­ta korkeuslisää, mikä suhde tuskin muut­tuu vaik­ka neliöhin­ta muu­toin nousisi.

    Vastaa

33. Kenen (tarkoi­tushakuinen) idea oli viedä lau­takun­ta juuri Van­cou­veri­in? Mik­si juuri sinne, eikä esimerkik­si Gen­eveen, joka on tun­net­tu kau­ni­ina kaupunk­i­na, joka on osan­nut hoitaa sky­li­nen (siinä Osmolle taas kaupunkiter­mi, joka ei kään­ny suomek­si) niin, että ani­har­vat korkeat talot eivät näy juuri min­nekään. Olisi ollut oppi lähempänä.

    Vastaa

34. Veikko:
    Kenen (tarkoi­tushakuinen) idea oli viedä lau­takun­ta juuri Van­cou­veri­in? Mik­si juuri sinne, eikä esimerkik­si Gen­eveen, joka on tun­net­tu kau­ni­ina kaupunk­i­na, joka on osan­nut hoitaa sky­li­nen (siinä Osmolle taas kaupunkiter­mi, joka ei kään­ny suomek­si) niin, että ani­har­vat korkeat talot eivät näy juuri min­nekään. Olisi ollut oppi lähempänä. 

    no, ehkä tuo kauneus on kat­so­jan silmis­sä. olen käynyt molem­mis­sa paikois­sa ja oma näke­myk­seni on että esteet­ti­sis­sä arvois­sa Van­cou­ver voit­taa selvästi, vaik­ka on Gen­evekin ihan nät­ti paik­ka. Van­cou­ver oli minus­ta siis oikea valinta.

    Vastaa