Palkan maksaminen helpommaksi

Hei­di Hau­ta­lan har­mil­li­nen töp­päi­ly mak­sa­mat­to­mien elä­ke­mak­su­jen kans­sa on ikä­vä tapaus, joka toi­vot­ta­vas­ti voi­daan kään­tää har­maan talou­den tor­jun­nan voi­tok­si, kos­ka nyt mak­sa­min­sen vai­keu­des­ta aina­kin puhu­taan. Kuten moni muu­kin, Hei­di ei ymmär­tääk­se­ni jät­tä­nyt mak­su­ja mak­sa­mat­ta tavoi­tel­lak­seen voit­toa itsel­leen, vaan vält­tääk­seen sen toi­vot­to­man pape­ri­so­dan, joka pik­ku­mak­su­jen mak­sa­mi­seen menee. Hän­hän menet­ti näin teh­des­sään koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen, joka oli­si ollut tuo­ta elä­ke­mak­sua pal­jon suu­rem­pi. Se, että pal­kan mak­sa­mi­nen muu­ten kuin pimeäs­ti on teh­ty hal­lin­nol­li­ses­ti niin vai­keak­si, tuot­taa huo­mat­ta­vat vero­tu­lo­jen mene­tyk­set ja naker­taa kan­sa­lais­ten moraalia.

Nyt­tem­min palkka.fi-palvelu tekee mak­sa­mi­sen pal­jon hel­pom­mak­si, mut­ta help­poa se ei ole edel­leen­kään. Mikä palkka.fi –pal­ve­lus­sa on sel­lais­ta, että parem­min­kin voi­si toimia.

Ensik­si­kin työn­te­ki­jäs­tä on syö­tet­tä­vä suu­ri mää­rä tie­to­ja, jot­ka jul­ki­sel­la val­lal­la on jo ole­mas­sa sosi­aa­li­tur­va­tun­nuk­sen taka­na, mut­ta joi­den hank­ki­mi­nen on koti­ta­lou­del­le aika­moi­nen rupeama.

Toi­sek­si ei rii­tä, että mak­saa mak­sut. On teh­tä­vä sopi­mus jon­kin elä­keyh­tiön kans­sa ja jos työl­lis­tää vähän pidem­mäk­si aikaa, myös sopi­mus tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­ses­ta. Tämän pääl­le tule­vat mah­dol­li­set ulos­ot­to­mak­sut ja työt­tö­myys­kas­san jäsenmaksut.

Kun kaik­ki nämä tie­dot on hank­ki­nut ja sopi­muk­set teh­nyt, ohjel­ma las­kee hie­nos­ti, mitä min­ne­kin on mak­set­ta­va ja lähet­tää työ­nan­ta­jail­moi­tuk­set verot­ta­jal­le. Mut­ta toi­sin kuin vaik­ka­pa elo­ku­va­lip­pu­ja ostet­taes­sa, ei ole­kaan link­kiä mak­saa mak­su­ja tilil­tä, vaan verk­ko­pank­ki on avat­ta­va erik­seen. Tie­to­ja ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se verk­ko­pank­kiin näpy­tel­lä, vaan ”vii­va­koo­din” voi kopioi­da palkka.fi-sivulta. Minul­la tämä toi­min­to toi­mii jos­tain syys­tä huo­nos­ti niin, että vas­ta noin vii­des ker­ta onnis­tuu ja mon­ta ker­taa olen jou­tu­nut syt­tö­mään koneen las­ke­mat tie­dot käsin. Voi­si­ko ava­ta kuk­ka­ron­nyö­re­jä niin, että pää­si­si mak­sa­maan suo­raan niin kuin elokuvalippujakin?

Mitä­hän jos tämän suun­nit­te­li­si ihan toisin?

Eikö val­tio voi­si ava­ta koti­ta­louk­sil­le pal­ve­lun, johon koti­ta­lous voi­si mak­saa brut­to­pal­kan val­tion tilil­le siten, että tili­siir­toon pan­naan vain euro­mää­rä ja pal­kan­saa­jan sosi­aa­li­tur­va­tun­nus sekä ehkä tie­to sii­tä, onko mak­su koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen alai­nen. Lisäk­si tar­vi­taan tie­to, teh­dään­kö työ sivu­tu­lo- vai pää­tu­lo­ve­ro­kor­til­la. Kos­ka sovit­tu palk­ka on eri asia kuin brut­to­mak­su, ohjel­ma ker­toi­si, pal­jon­ko pitää rahaa mak­saa, jos palk­ka on vaik­ka­pa sata euroa. Jokai­nen kan­sa­lai­nen ilmoit­ta­koon täl­le val­tion tilil­le oman palk­ka­ti­lin­sä ja jos ei ole tiliä, osoit­teen­sa, johon pos­tio­soi­tuk­sen voi lähet­tää. (Nämä tie­dot ilmoi­te­taan nyt veroil­moi­tuk­sen yhtey­des­sä.) Sosi­aa­li­tur­va­tun­nuk­sen takaa löy­ty­vät enna­kon­pi­dä­tys­pro­sen­tit, osoi­te, koti­kun­ta, ulos­o­tot ja muu sel­lai­nen. Tuo val­tion vero­ti­lioh­jel­ma lähet­täi­si työ­nan­ta­jan brut­to­suo­ri­tuk­sen edel­leen elä­keyh­tiöl­le, tapa­tur­ma­va­kuu­tus­yh­tiöl­le, ulos­ot­toon, verot­ta­jal­le ja työn­te­ki­jäl­le itselleen.

Niin, mil­le elä­keyh­tiöl­le? Näi­den kva­siyk­si­tyis­ten elä­keyh­tiöi­den vuok­si jär­jes­tel­mää ei pidä sekoit­taa. Arvot­ta­koon näi­den pen­nos­ten saa­ja tai teh­tä­köön jokin mark­ki­nao­suu­teen perus­tu­va jako elä­keyh­tiöi­den kes­ken tai ohjat­ta­koon nämä koti­ta­louk­sien pik­ku­mak­sut vaik­ka Kevan tilille.

136 thoughts on “Palkan maksaminen helpommaksi”

  1. On joten­kin nurin­ku­ris­ta, että rat­kai­suk­si esi­tät pal­ve­lua, jos­sa moni­mut­kai­suut­ta “pii­lo­te­taan”.

    Kysy­myk­sen astet­te­lu pitäi­si esit­tää toisin.

    Miten moni­mut­kai­suus pure­taan pii­lot­ta­mi­sen sijaan? 

    Moni­mut­kai­suu­den taka­na kun on val­ta­va mää­rä viran­omais­työ­tä, joka ei häviä mihin­kään. Moni­mut­kai­suu­den taka­na on myös moni­mut­kai­nen lain­sää­dän­tö, joka ei häviä mihinkään.

    Moni­mut­kais­ten yhteis­kun­nan sään­tö­jen pii­lot­ta­mi­nen on help­poa, raken­tei­den muut­ta­mi­nen haas­teel­lis­ta, mut­ta yksin­ker­tais­ta­mi­nen näyt­tää ole­van täy­si mahdottomuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei sitä moni­mut­kai­suut­ta pii­lo­te­ta, jos val­tio tar­jo­aa ohjel­man, joka hoi­taa swen auto­maat­ti­ses­ti — mukaan luet­tu­na noi­den pal­kan­saa­jaa kos­ke­vien tie­to­jen hank­ki­mi­sen, kos­ka nehän val­tion rekis­te­reis­sä jo ovat. Lisäk­si esi­tän pois­tet­ta­vak­si sen pel­lei­lyn, että jokai­sen koti­taou­den pitäi­si kil­pai­lut­taa jokai­ses­ta pik­ku­mak­sus­ta eläkeyhtiöitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. joku jär­ki asi­aan pitäi­si saada:
    jos käy­täm­me yli­op­pi­las­kun­nan tar­joa­maa las­ten­vah­ti­pal­ve­lua, jos­sa ´keikkoja´ilmoitetaan lie­nee niin, että emme voi käyt­tää sitä tut­tua las­ten­vah­tia kuin muu­ta­man ker­ran, ettei jot­kut rajat ylity.

    Jos illan las­ten­vah­ti mak­saa 50 € + ´pizzan ja vii­ni­pul­lon´ on byro­kra­tia + vah­ti­mi­nen aiko­moi­nen vel­voi­te ettei vaan tule lii­kaa keik­ko­ja halu­tuil­le las­ten tun­te­mal­le vah­dil­le vuodessa.

    Parem­pi oli­si hyväk­syä jot­kut rajat vero­va­paik­si pien­suo­ri­tuk­sik­si ja vaik­ka sit­ten teh­dä mai­nit­se­ma­si ´verot­ta­jan keräi­ly­ti­li´ jos ollaan niin puritaanisia.

    en tue pime­ää työ­tä, mut­ta elä­mäl­le vie­rai­ta rat­kai­su­ja ei sai­si tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Onhan jo kek­sit­ty hyvä ja byro­kra­tia­ton vaih­toeh­to: Mak­se­taan pimeäs­ti ja hyvin on toi­mi­nut vuosikymmeniä.

    Mitä hyö­tyä yhteis­kun­nal­le on jah­da­ta centtejä ?

    Poli­tiik­ka on latis­tu­nut pil­kun­vii­lauk­seen ja näpertelyyn.

    Ehkä se joh­tuu sii­tä, että on hel­pom­pi ymmär­tää euron asia kuin miljardin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kim­mo Met­so:
    On joten­kin nurin­ku­ris­ta, että rat­kai­suk­si esi­tät pal­ve­lua, jos­sa moni­mut­kai­suut­ta “pii­lo­te­taan”.

    Kysy­myk­sen astet­te­lu pitäi­si esit­tää toisin.

    Miten moni­mut­kai­suus pure­taan pii­lot­ta­mi­sen sijaan? 

    Hyvän rat­kai­sun pahin vas­tus­ta­ja on paras.

    Tie­to­tek­niik­ka hans­kaa­maan moni­mut­kai­suu­den on hyvä rat­kai­su, vaik­ka paras rat­kai­su oli­si moni­mut­kai­suu­den pois­ta­mi­nen. Käy­tän­nös­sä Oden ehdo­tuk­sen voi lait­taa toteu­tuk­seen jo vaik­ka huo­men­na, sinun ehdo­tus­ta­si ei pääs­tä toteut­ta­maan ensi vuosituhannellakaan 

    Kol­mi­kan­ta, elä­keyh­tiöt, vakuu­tus­yh­tiö, ay-lii­ke, EK, polii­ti­kot, kaik­ki halua­vat oman puu­merk­kin­sä tuon alle eli NEVA GONA HÄPEN!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Eikö val­tio voi­si ava­ta koti­ta­louk­sil­le palvelun […]”

    Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti, ja myö­hem­mis­sä vai­heis­sa sanan koti­ta­lou­det tilal­le voi­si vaih­taa “pk-yri­tyk­sil­le”, sit­ten “yri­tyk­sil­le” ja sit­ten “kai­kil­le”. Yri­tyk­set sai­si­vat kes­kit­tyä ydin­osaa­mi­seen­sa ja hen­ki­lös­tö­hal­lin­to­by­ro­kra­tia siir­tyi­si tahol­le joka sitä vaa­tii — siis valtiolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …jos val­tio tar­jo­aa ohjel­man, joka hoi­taa sen automaattisesti… 

    Mut­ta mis­tä se ohjel­ma saadaan? 

    Tuol­lai­nen tie­to­yh­teis­kun­nal­li­nen ATK-pro­jek­ti vaa­tii työ­tä suun­ni­tel­man mukaan vii­si vuot­ta, käy­tän­nös­sä vie kym­me­nen. Eikä sit­ten­kään tule valmista.

    Ja mak­saa vähin­tään sen ver­ran että sil­lä hin­nal­la voi­si antaa koti­ta­louk­sil­le kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut anteek­si ja mak­saa ne suo­raan val­tion pus­sis­ta sen kym­me­nen vuo­den ajalta…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Jokai­nen satun­nai­nen pal­kan­mak­sa­ja tie­tää, että sys­tee­mi on ihan tus­kal­li­nen sel­vi­tet­tä­vä ja käy­tet­tä­vä. Eikä tuo sään­nöl­li­sel­le­kään mak­sa­jal­le niin help­poa ole. Mil­joo­nien­kin palk­ka­sum­mia pyö­rit­tä­vät yri­tyk­set usein ulkois­ta­vat pal­kan­las­ken­nan osin täs­tä syystä.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kama­lin koke­muk­se­ni oli se, kun ereh­dyin peri­aat­teen vuok­si mak­sa­maan palk­kioi­ta yhden kuo­lin­pe­sän lukuun. Sii­nä sai­kin sit­ten googla­ta ja soi­tel­la puhe­li­mel­la viran­omai­sil­le tun­ti­tol­kul­la, että sata­sen sivu­ku­lut tuli­vat oikein hoidetuksi.

    Osa asias­ta oli­si hoi­det­tu sil­lä, että viran­omai­set suvait­si­si­vat ja viit­si­si­vät ja huvit­tui­si­vat teke­mään rau­ta­lan­kaoh­jeet riit­tä­vän moneen eri tilan­tee­seen. Kun on eri­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä ja työ­teh­tä­viä ja palk­ka­ra­jo­ja enna­kon­pi­dä­tyk­si­neen ja vakuu­tuk­si­neen, niin tus­kal­li­sek­si menee satun­nai­sen käyt­tä­jän kannalta.

    Lop­puo­sa tuli­si hoi­det­tua sil­lä, että yksi­tyis­hen­ki­lö sai­si pal­ka­ta työ­voi­maa Val­tion Pal­kan­las­ken­ta Oy:n kaut­ta. Tähän tar­vi­taan tasan nel­jä tie­don­pa­las­ta: mak­sa­jan hetu, brut­to­palk­ka, saa­jan hetu, saa­jan tili­nu­me­ro. Alla link­ki verkkopankkiin.

    Tuos­ta tie­tys­ti sit­ten pää­see nil­lit­tä­mään, että jos­sain tilan­tees­sa sitä kaut­ta meni­si vähän vää­rä vakuu­tus­sum­ma, tmv. Lisäk­si byro­kra­tian pyö­rit­tä­mi­nen mak­saa jotain. Erot ovat kui­ten­kin pie­nis­sä pro­sent­ti­lu­vuis­sa, joten Yleis­ra­dion taan­nois­ta joh­ta­jaa sitee­ra­tak­se­ni: “S F W”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Täy­ty­nee jakaa täälläkin:

    Hit­ler kuu­lee Hau­ta­lan oviremontista.

    Ja asioi­ta täs­sä on kaksi:
    1) kuten OS kir­joit­taa ja Hit­ler ker­too, vel­voit­tei­den hoi­ta­mi­sen pitäi­si olla helpompaa.
    2) kun asuu lasi­ta­los­sa, ei kan­na­ta hei­tel­lä kiviä. Hau­ta­lan mui­den ylä­puo­lel­le aset­tu­va tyy­li ärsyt­tää. Ei tie­ten­kään kaik­kia, osa var­maan ajat­te­lee ole­van­sa samal­la kor­keal­la tasolla.

    Kim­mo Met­son point­ti on sil­ti vali­di: hyvä jos asiat saa­daan hoi­det­tua hel­pom­min, mut­ta toi­saal­ta on paha että moni­mut­kai­suu­den kans­sa opi­taan elä­mään. Se veret­sei­saut­ta­va byro­kra­tia pysyy edel­leen kulis­sien taka­na vaik­ka jul­ki­si­vu sii­vot­tai­siin­kin parem­man webi­pal­ve­lun taakse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Pal­kan mak­sa­mi­sen moni­mut­kai­suus on vain jää­vuo­ren huip­pu, jos ajat­te­lee maam­me kaik­kea käy­tän­nön toi­min­taa kuris­ta­vaa, pik­ku­tark­kaa burokratiaa.

    Koko­nai­nen armei­ja suo­ma­lai­sia ja EU-byro­kraat­te­ja tekee har­tia­voi­min “töi­tä” ja kehit­tää joka vuo­si muis­taak­se­ni noin 20 000 uut­ta lakia ja sää­nös­tä, jot­ka kaik­ki tie­ten­kin pitää sakon uhal­la tietää…

    Kos­ka­pa suo­ma­lai­set ovat sään­tö-orjai­le­vaa kan­saa, jot­ka luu­le­vat, että ongel­mam­me rat­kea­vat uusil­la detal­ji-sään­nöil­lä, tilan­ne vaan koko ajan pahenee!

    Tuli­si­kin teh­dä sel­lai­nen laki, jon­ka mukaan jokais­ta uut­ta lakia koh­den pitää pois­taa kak­si vanhaa!

    Tai sit­ten sel­lai­nen laki jon­ka mukaan älyt­tö­myys ja paha on keilletty.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ei tyk­kää älyt­tö­mäs­tä byrokratiasta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ode:

    Hei­di Hau­ta­lan har­mil­li­nen töp­päi­ly mak­sa­mat­to­mien elä­ke­mak­su­jen kans­sa on ikä­vä tapaus 

    Jul­ki­suus on kum­mas­ti kes­kit­ty­nyt ainoas­taan sii­hen, että elä­ke­mak­su­ja ei ole maksettu.

    Sehän ei kui­ten­kaan ole “pimeäs­sä” pal­kan­mak­sus­sa ainoa eikä edes tär­kein ulot­tu­vuus. Kun kor­vaus suo­ri­te­tus­ta työs­tä mak­se­taan pimeä­nä (kätei­sel­lä ilman kuit­tia) hin­ta on yleen­sä alem­pi, kos­ka verot­ta­jan osuus ja työn sivu­ku­lut jäte­tään maksamatta.

    Ei ole olleel­lis­ta oli­ko “rak­sa­mie­hel­lä” yri­tys vai ei. Kun kor­vaus ura­kas­ta sovi­taan mak­set­ta­vak­si pimeäs­ti ilman kuit­tia kätei­sel­lä pitää nor­maa­li­lah­jai­sen työn teet­tä­jän ymmär­tää, että tar­koi­tus on jät­tää verot­ta­jan ja elä­keyh­tiön osuu­det maksamatta.

    Työn teet­tä­jä saa siis talou­del­lis­ta hyö­tyä muu­ta­kin kaut­ta kuin elä­ke­mak­su­jen pois jäämisenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kim­mo Met­so: Kysy­myk­sen astet­te­lu pitäi­si esit­tää toisin.
    Miten moni­mut­kai­suus pure­taan pii­lot­ta­mi­sen sijaan? 

    Sinän­sä hyvä peri­aa­te, mut­ta kan­nat­taa muis­taa että infor­maa­tio­lo­gis­tii­kas­sa yksin­ker­tai­nen on sama kuin yksi­se­lit­tei­nen. Moni­mut­kai­sek­si asiat mene­vät vas­ta kun sel­keät sään­nöt puuttuvat.

    Tran­sak­tio­ta­sol­la pal­kan­mak­su on hyvin yksin­ker­tai­nen toi­men­pi­de, tar­vi­taan oleel­li­ses­ti brut­to­palk­ka, enna­kon­pi­dä­tys­pro­sent­ti, TyEL, työt­tö­myys­va­kuu­tus ja SOTU sekä näil­le jär­ke­vät ole­tusar­vot jos tie­to puut­tuu. Mah­dol­li­suus käyt­tää ole­tusar­vo­ja tie­to­jen puut­tues­sa on yksin­ker­tais­ta­mis­ta parhaimmillaan.

    Puret­ta­vaa moni­mut­kai­suut­ta nyky­sys­tee­mis­sä on esi­mer­kik­si tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen eri­lai­nen käsit­te­ly kun työ­päi­viä on vähän. On pal­jon hel­pom­paa napa­ta palk­ka­sum­mas­ta aina tiet­ty osuus samoil­la sään­nöil­lä kuin ryh­tyä miet­ti­mään pro­ses­se­ja sil­le miten eri osa­puo­let toi­mi­vat kun 12 htp tulee täyteen. 

    Toi­nen puret­ta­va asia on tila­päi­sen työ­nan­ta­jan palk­ka­ra­jat TyEL-sopi­muk­sis­sa. Oli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa jos työ­nan­ta­jan ei tar­vit­si­si välit­tää palk­ka­ra­jois­ta vaan sopi­muk­set­to­muu­den mah­dol­li­ses­ti aiheut­ta­ma vai­va kom­pen­soi­tai­siin vaik­ka kor­keam­mal­la TyEL-mak­sul­la jol­ta työ­nan­ta­ja voi halu­tes­saan vält­tyä teke­mäl­lä sopi­muk­sen ennal­ta. Tämä mah­dol­li­suus pitäi­si siis tar­jo­ta aina­kin sil­loin kun TyEL:in perin­tä tapah­tuu val­tion toi­mes­ta palkka.fi :n automaattivimpauttimessa.

    Täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa vero­va­paat pien­suo­ri­tuk­set toi­mi­vat, käy­tän­nös­sä ne joh­ta­vat vää­rin­käy­tök­siin. De fac­to vero­va­paut­ta kokeil­tiin pien­sum­mien ALV-kan­to­ra­jan kans­sa, ja lop­pu­tu­lok­se­na val­ta­va mää­rä lii­ke­toi­min­taa siir­tyi nopeas­sa aika­tau­lus­sa arvon­li­sä­ve­ro­ra­jo­jen taak­se. Hyvin suun­ni­tel­lun byro­kra­tian suo­rit­ta­mi­nen on nyky-IT:llä niin tri­vi­aa­lia ettei­vät tuol­lai­set rajat ole yleen­sä perusteltuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. No, nyt­hän onkin ilmen­nyt, että sekä ko. remont­ti­mies että ko. sii­vo­ja oli­vat tapah­tu­ma-aikaan yrit­tä­jiä (Azke Ky ja TA Sunex Ky), niin että Hau­ta­lal­la oli todel­li­nen mah­dol­li­suus otak­sua, että he oli­vat yrit­tä­jiä ja hoi­ta­vat mak­sun­sa itse.
    Kysees­sä oli­vat siis yrit­tä­jät, jot­ka eivät tykän­neet älyt­tö­mäs­tä byro­kra­tias­ta — ennen kuin Hau­ta­lan mie­sys­tä­vän kans­sa tuli rii­taa ja sit­ten mah­dol­li­suus Hau­ta­lan kiristämiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kaik­ki eri­lai­set rajat, kuten 1500 €/vuosi ym mah­dol­lis­ta­vat monen­lais­ta kik­kai­lua. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­sä­kin verot­ta­ja sään­nöl­li­ses­ti ottaa yhteyt­tä pyy­täen lisä­sel­vi­tyk­siä. Työn ja tar­vik­kei­den kes­ki­näis­tä suh­det­ta voi­daan sää­tää. Lai­te­taan las­kuun työ­pal­kak­si rei­lus­ti enem­män kuin mak­su on todel­li­suu­des­sa. Asia­kas saa kun­non kotitalousvähennyksen. 

    Nois­sa vero­tus­la­eis­sa on pal­jon sanon­to­ja, kuten “pää­asial­li­ses­ti, vähäi­nen, huo­mat­ta­va” jne. Nii­den tul­kin­ta työl­lis­tää­kin sit­ten run­saan juris­ti­jou­kon. Tul­kin­ta on myös­kin eri osis­sa maa­ta erilaista. 

    Vero.fi net­ti­si­vuil­la on mah­ta­va mää­rä esi­merk­ke­jä tul­kin­nan vai­keuk­sis­ta. Pal­jon on komi­tea istu­nut miet­ti­mäs­sä vaik­ka­pa huvi­ve­nei­den pit­kä­ai­kai­sen vuo­krauk­sen vuo­kra­nan­ta­jan yri­tyk­sen koti­maa­ta. Fik­su hen­ki­lö vält­tää koko sopan ja pitää veneen­sä viro­lai­ses­sa rekis­te­ris­sä. Samoin on jo monis­sa len­to­ko­neis­sa: Kan­nat­taa pitää se jon­kun ystä­väl­li­sem­män maan rekis­te­ris­sä vaik­ka len­te­lee vain Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Mut­ta mis­tä se ohjel­ma saadaan? 

    Tuol­lai­nen tie­to­yh­teis­kun­nal­li­nen ATK-pro­jek­ti vaa­tii työ­tä suun­ni­tel­man mukaan vii­si vuot­ta, käy­tän­nös­sä vie kym­me­nen. Eikä sit­ten­kään tule valmista.

    Ja mak­saa vähin­tään sen ver­ran että sil­lä hin­nal­la voi­si antaa koti­ta­louk­sil­le kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut anteek­si ja mak­saa ne suo­raan val­tion pus­sis­ta sen kym­me­nen vuo­den ajalta…

    Näin luul­ta­vas­ti todel­la­kin käy kun ohjel­man teke­mi­ses­tä huo­leh­tii jokin hal­lin­nol­li­nen taho. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sen sijaan saman­lai­sen sys­tee­min koo­dai­si vii­den hen­gen star­tup-yri­tys vii­kos­sa. En todel­la­kaan luot­tai­si sii­hen että pöhöt­ty­nyt vir­ka­mies­ko­neis­to sai­si kos­kaan näin­kään yksin­ker­tais­ta asi­aa aikaan jär­ke­vään hintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Tot­ta, pal­kan­mak­su voi­si olla hel­pom­paa. Mut­ta jos minä sii­tä sel­vi­sin, pitää minis­te­rin­kin sel­vi­tä. Eli tur­haa selit­te­lyä. — Ker­ras­saan lois­ta­va Hit­ler-pät­kä (siis tuo Pek­ka Tai­pa­leen link­ki), suosittelen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Olen täs­tä asias­ta jo jos­kus aikai­sem­min­kin maininnut.

    Pitäi­si olla yksi hen­ki­lö­koh­tai­nen tili­nu­me­ro, jon­ne mak­sa­mal­la palk­kaa­mi­nen hoi­tuu lail­li­ses­ti kenel­tä tahan­sa — yksi­tyi­sel­tä tai yri­tyk­sel­tä. Ei työn­tan­ta­jal­le pitäi­si kuu­lua pät­kää­kään hen­ki­lön vero­pro­sen­tit, työt­tö­myys­va­kuu­tuk­set tai muut­kaan. Nii­den hoi­ta­mi­nen on ihan jon­kun muun homma.

    Tuo Osmon ehdo­tus lähes­tyy tätä aja­tus­ta: Jokai­sel­le val­tion yllä­pi­tä­mä vero­ti­li, johon kuka tahan­sa voi mak­saa palk­kaa mis­tä tahan­sa. Ei pää­tu­lo- tai sivu­tu­lo­pro­sent­te­ja. Ei osin­ko­ve­ro­tus­ta tai mui­ta­kaan erik­seen. Kaik­ki hen­ki­lö­koh­tai­nen tulo sama­nar­voi­sek­si ja kaik­ki on mak­set­ta­va vero­ti­lin kaut­ta. Siel­tä vähen­ne­tään auto­maat­ti­ses­ti tar­vit­ta­vat jutut, enna­kon­pi­dä­tyk­set sun muut.
    Väit­täi­sin että lail­li­sen työn teet­tä­mi­sen mää­rä moi­sen sys­tee­min myö­tä räjäh­täi­si käsiin. Vie­lä jos samaan sys­syyn pois­te­taan tuki­lou­kut ja lai­te­taan perus­tu­lo tulil­le niin avot!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ihmet­te­len, ettei­vät keik­ka­duu­na­rit käy­tä enem­pää osuus­kun­tia ja vas­taa­via byro­kra­tian hoi­ta­mi­seen. Asia­kas mak­saa yri­tyk­sel­le ilman pape­ri­so­taa ja työn­te­ki­jä voi kes­kit­tyä teke­mi­seen. Aikoi­naan raken­sin talon ja help­pou­den vuok­si ostin kai­ken työn vain fir­moil­ta (ja sil­ti jou­duin mak­sa­maan osan rahois­ta pimeästi).

    Esi­merk­ke­jä virtuaalityönantajista:
    http://www.kanslia.com/
    http://www.easyjobi.fi/
    http://www.palkkiopalvelu.fi/
    http://www.eezy.fi/
    http://www.komeetta.eu/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Hyvä ehdo­tus.
    Jos saa­daan hyvä ja help­po jär­jes­tel­mä on tämä kohu ollut hyödyllinen.
    Joku sanoi että se ohjel­maa mak­saa omaisuuden.
    No anne­taan se sit­ten jol­le­kin app­sin kehit­tä­jäl­le. Ei se mikään kovin kum­mo­nen ohjel­ma itse asias­sa ole.
    Tosin perin­tei­set var­mas­ti eri ATK toi­mit­ta­jat noi­den mui­den pal­ve­lu­jen takan las­kut­ta­vat mal­tai­ta että viit­si­vät avat vähän tiedostojaan.
    Kat­so­kaa­pa vaik­ka mal­lik­si pai­no­tau­luk­ko neuvolaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei sitä moni­mut­kai­suut­ta pii­lo­te­ta, jos val­tio tar­jo­aa ohjel­man, joka hoi­taa swen auto­maat­ti­ses­ti – mukaan luet­tu­na noi­den pal­kan­saa­jaa kos­ke­vien tie­to­jen hank­ki­mi­sen, kos­ka nehän val­tion rekis­te­reis­sä jo ovat. Lisäk­si esi­tän pois­tet­ta­vak­si sen pel­lei­lyn, että jokai­sen koti­taou­den pitäi­si kil­pai­lut­taa jokai­ses­ta pik­ku­mak­sus­ta eläkeyhtiöitä.

    Minus­ta se on pii­lot­ta­mis­ta. Ihan vaan aja­tuk­se­na, kun tie­to­ko­neoh­jel­man teet­tä­mi­nen kui­ten­kin vaa­tii aikaa.

    Tie­to­ko­neoh­jel­man sijaan pal­ka­taan 200 vir­ka­mies­tä, jol­le vain ilmoi­te­taan säh­kö­pos­til­la mak­set­tu palk­ka ja kenel­le on mak­set­tu. He voi­vat sit­ten käyt­tää moni­mut­kai­sen yhteis­kun­tam­me eri toi­mi­joi­den tie­to­jär­jes­tel­miä ja rekis­te­rei­tä ja toi­mit­ta­vat sii­tä yhden laskun.

    Moni­mut­kai­suus ei pois­tu­nut mihin­kään, mut­ta pal­ve­lun käyt­tä­jä ei näe sitä. Tämä ei kui­ten­kaan ole jär­ke­vää toi­min­taa veron­mak­san eikä yhteis­kun­nan kanal­ta. Hyö­ty huk­kuu byro­kra­tian ylläpitokustannuksiin.

    Pal­kan­mak­suun liit­ty­vä moni­mut­kai­suus on samas­sa luo­kas­sa kuin toi­men­tu­loon liit­ty­vä moni­mut­kai­suus. Toi­men­tu­los­sa rat­kai­su on perus­tu­lo. Nyt aivo­nys­ty­rät oikean asian poh­din­taa ja hake­maan “pal­kan­mak­sun perus­tu­lo­rat­kai­sua” pii­lot­ta­mis­rat­kai­sun sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Val­tion byro­kra­tis­sa yksi­tyis­hen­ki­löi­den palk­ko­jen mak­sa­mi­sen moni­mut­kai­suus on vie­lä pien­tä sen rin­nal­la mihin yksi­tyi­nen kan­sa­lai­nen kai­kis­sa vir­ka­mie­s­asiois­sa kohtaa.

    Eikä kaik­ki lain­sää­dän­nös­sä ole­va puris­tu tietokoneohjelmaan.

    Ehdoit­tan­kin työl­li­syy­den nimis­sä, että perus­te­taan uusia vir­ko­ja ns. “omal­le vir­ka­mie­hel­le”. Hänet sai­si aina pai­kal­le kun ongel­mia esiin­tyi­si esim. viran­omais­la­kien kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Jos eri­lai­sil­la mal­leil­la halu­aa spe­ku­loi­da, tuos­sa­han on vie­lä sel­lai­nen­kin kevyt­vaih­toeh­to että palkka.fi:hin teh­dään API-laa­jen­nus joka tar­jo­taan pank­kien käyt­töön. APIt eli ohjel­mal­li­set raja­pin­nat ovat nykyi­sin ilah­dut­ta­van ylei­nen tapa tar­jo­ta jokin oman IT-infran omi­nai­suus sidos­ryh­mien käytettäväksi.

    Pro­ses­si vähän oikoen: verk­ko­pan­kis­sa kysy­tään nuo Osmon mai­nit­se­mat asiat eli sum­ma (pakol­li­nen), brutto/netto ‑valin­ta (pakol­li­nen), pal­kan­saa­ja (pakol­li­nen), vero­kort­ti (vapaa­eh­toi­nen), koti­ta­lous­vä­hen­nys­kel­poi­suus (vapaa­eh­toi­nen). APIn kaut­ta luo­daan doku­men­tit palkka.fi:hin ja saa­daan mak­su­ta­pah­tu­ma­tie­dot suo­raan verk­ko­pan­kin maksuluetteloon.

    Jos pal­kan­saa­ja ei ole muis­ta­nut toi­mit­taa tili­tie­to­jaan palkka.fi:hin, voi mak­set­ta­van osuu­den käsi­tel­lä palkka.fi:ssä net­to­palk­ka­na, mut­ta mak­suai­neis­tos­sa lait­taa rahat mene­mään verot­ta­jal­le lisäen­nak­ko­na, joka aika­naan huo­mioi­daan vero­tuk­ses­sa. Mak­sa­ja­han voi halu­tes­saan muut­taa mak­sun saa­jak­si pal­kan­saa­jan edi­toi­mal­la mak­su­luet­te­loon muo­dos­tet­tu­ja laskuja.

    Pal­kan­saa­jal­le (asioin­ti­ti­lin puut­tues­sa) manu­aa­li­ses­ti toi­mi­tet­ta­vat tosit­teet voi mak­sa­ja halu­tes­saan käy­dä hake­mas­sa palkka.fi:stä, jon­ne tie­tys­ti voi siir­tyä suo­raan verk­ko­pan­kis­ta ilman eril­lis­tä tun­nis­tau­tu­mis­ta kos­ka käyt­tä­jä on jo vah­vas­ti tunnistettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Aika help­po rat­kai­su on jo ole­mas­sa: eezy.fi. Pal­kan­saa­ja tekee työ­so­pi­muk­sen Eezyn kans­sa, suo­rit­taa asiak­kaan pyy­tä­mät työt ja ilmoit­taa työ­tun­nit Eezyl­le. Eezy huo­leh­tii byro­kra­tias­ta, lähet­tää asiak­kaal­le las­kun ja mak­saa pal­kan­saa­jal­le pal­kan. Tut­ta­va­ni ovat mak­sa­neet tämän kaut­ta lap­sen­vah­din palk­kioi­ta, ja hei­dän mukaan­sa Eezy on kaik­kein vai­vat­to­min tapa toi­mia rehellisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Mut­ta mis­tä se ohjel­ma saadaan? 

    Hyvä kysy­mys, mut­ta kun nyt kui­ten­kin on kek­sit­ty sään­nöt, jot­ka ovat peri­aat­tees­sa täy­sin mekaa­ni­set, eivät tar­vit­se mitään har­kin­taa, ja joi­ta sato­jen tuhan­sien pien­työ­nan­ta­jien kuu­luu nou­dat­taa, pitäi­si olla jos­sain äärel­li­ses­sä ajas­sa mah­dol­lis­ta teh­dä sof­ta, joka myös toteut­taa nämä täy­sin mekaa­ni­set säännöt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Pal­kan­las­ken­nan ja mak­su­jen tili­tyk­sen voi ostaa palveluna.

    Jos et itse kyke­ne kor­jaa­man ja raken­ta­maan niin et var­maan osaa edes palkanmaksua.
    Niin­pä val­ta­kun­nas­sa on pal­jon tili­toi­mis­to­ja, jot­ka pien­tä kor­vaus­ta vas­taan hoi­ta­vat asian.

    Ja saat var­maan pal­ve­lun kotitalousvähennykseen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Vihe­rins­si:
    Tähän tar­vi­taan tasan nel­jä tie­don­pa­las­ta: mak­sa­jan hetu, brut­to­palk­ka, saa­jan hetu, saa­jan tili­nu­me­ro. Alla link­ki verkkopankkiin. 

    Herää vaan kysy­mys, että mik­si tar­vi­taan hetuja? 

    Pank­ki­ti­lien omis­ta­jien HETU:t / y‑tunnukset ovat kyl­lä tie­dos­sa ja täten mak­sut voi­daan koh­dis­taa oikein, mikä­li ne mak­su­mää­räyk­set vaan tule­vat jol­tain val­tion­hal­lin­non palkanmaksujärjestelmältä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Saman hom­man voi­si teh­dä myös käänteisesti. 

    Jokai­sel­le ihmi­sel­le vaan nk. “käyt­tö­ti­li” ja “pal­kan­mak­su­ti­li”.

    Jos joku mak­saa pal­kan­mak­su­ti­lil­le jotain -> välis­tä menee auto­maat­ti­ses­ti kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut, enna­kon­pi­dä­tyk­set jne. ja net­to­lik­sa siir­tyy käyttötilille.

    Kaik­ki pal­kan­mak­sut mak­sa­jas­ta riip­pu­mat­taa voi­si mak­saa tuo­hon malliin.

    Ainoa “ongel­ma” jon­ka äkki­sel­tään kek­sin on se, että jos ihmi­nen työs­ken­te­lee esim. pää­työ­nään rak­sal­la ja sivu­toi­me­na tekee IT-kon­sul­toin­tia tjmv hom­maa, niin esim. tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­set ovat eri maksuprosenteilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Sylt­ty: Kol­mi­kan­ta, elä­keyh­tiöt, vakuu­tus­yh­tiö, ay-lii­ke, EK, polii­ti­kot, kaik­ki halua­vat oman puu­merk­kin­sä tuon alle eli NEVA GONA HÄPEN!

    Täs­mäl­leen! Sanoi­sin kui­ten­kin, että täs­sä seka­sot­kus­sa on kysy­mys pelimerkeistä. 

    Kaik­ki luu­le­vat, että kun neu­vot­te­luis­sa on yhtä aikaa avoin­na lukui­sia eril­li­siä kysy­myk­siä, joku muu var­mas­ti sot­keu­tuu kuviois­saan ja minä voi­tan. Ja jos en pää­se eteen­päin, voin­han aina kek­siä uuden pelimerkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Lii­an van­ha:
    Mak­se­taan pimeäs­ti ja hyvin on toi­mi­nut vuosikymmeniä.
    Mitä hyö­tyä yhteis­kun­nal­le on jah­da­ta centtejä ? 

    Ne pimeät sen­tit saat­ta­vat teh­dä jotain pahaa päi­vän aika­na, ennen kuin ne palau­tu­vat illal­la viral­li­seen kier­toon jon­kun vähit­täis­kau­pan, ravin­to­lan, tai muun vero­tuk­sen pii­ris­sä ole­van yri­tyk­sen kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Mut­ta mis­tä se ohjel­ma saadaan? 

    Tuol­lai­nen tie­to­yh­teis­kun­nal­li­nen ATK-pro­jek­ti vaa­tii työ­tä suun­ni­tel­man mukaan vii­si vuot­ta, käy­tän­nös­sä vie kym­me­nen. Eikä sit­ten­kään tule valmista.

    Ja mak­saa vähin­tään sen ver­ran että sil­lä hin­nal­la voi­si antaa koti­ta­louk­sil­le kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut anteek­si ja mak­saa ne suo­raan val­tion pus­sis­ta sen kym­me­nen vuo­den ajalta…

    Val­tion tie­to­jär­jes­tel­mien raken­te­lu on kal­lis­ta puu­haa kuten leh­dis­tä­kin olem­me aika ajoin saa­neet lukea. Tämän net­ti­port­taa­lin http://www.opintoluotsi.fi/ raken­te­lu kes­ti kuusi vuot­ta ja mak­soi 10 mil­joo­naa euroa. Tar­kas­tin tämän pro­jek­tin työ­elä­mäs­sä ollessani. 

    Nyt kysei­sil­lä sivuil­la lukee: “Opin­to­pol­ku-verk­ko­pal­ve­lu kor­vaa Opin­to­luot­sin ja Kou­lu­tus­ne­tin vuon­na 2013.
    Ope­tus­hal­li­tuk­ses­sa raken­ne­taan par­hail­laan uut­ta Opin­to­pol­ku-verk­ko­pal­ve­lua. Uusi asia­kas­läh­töi­nen pal­ve­lu toteu­te­taan vai­heit­tain Ope­tus­hal­li­tuk­ses­sa vuo­si­na 2011–2014.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Sep­po Korp­poo:
    Koko­nai­nen armei­ja suo­ma­lai­sia ja EU-byro­kraat­te­ja tekee har­tia­voi­min “töi­tä” ja kehit­tää joka vuo­si muis­taak­se­ni noin 20 000 uut­ta lakia ja sää­nös­tä, jot­ka kaik­ki tie­ten­kin pitää sakon uhal­la tietää…

    Lakien mää­räs­tä en tie­dä, mut­ta tuon olen kyl­lä havain­nut, että Suo­mes­sa on enem­män lake­ja kuin mitä yksi­lön on miten­kään mah­dol­lis­ta tutea. Ja lisää tulee sitä tah­tia, että vaik­ka laki- ja ase­tus­muu­tok­sia luki­si päi­vit­täin, ei peräs­sä pysyi­si, vaik­ka teki­si sitä jok­seen­kin pää­toi­mi­ses­ti. Tie­dän rik­ko­va­ni aina­kin kym­me­niä ker­to­ja jotain lake­ja joka päi­vä. Tark­kaa rik­ko­mus­ten mää­rää en tie­dä, kun en tun­ne kaik­kia lakeja.

    Mitä palkka.fi ‑sivus­toon tulee, itsel­le­ni sen käyt­tö on ollut ihan posi­tii­vi­nen koke­mus. Mak­sut hoi­tui­vat muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa, ja samal­la tuli doku­men­tit, ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­set­kin jär­jes­tyi­vät samal­la. Ennen täl­lais­ta pal­ve­lua noi­den asioi­den hoi­to on ollut pal­jon vai­keam­paa. Toki tuo­ta voi­si ja pitäi­si edel­leen kehit­tää. Mut­ta tuon voi sen­tään hoi­taa sähköisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Kyl­lä sii­nä pimeäs­sä työs­sä on kysy­mys muus­ta­kin kuin vain byro­kra­tias­ta (joka kyl­lä on tur­han kal­lis­ta pien­ten mak­su­jen osal­ta). Voin toki olla vää­räs­sä, mut­ta kuvit­te­li­sin, että aika har­voin pimeäs­ti mak­se­tus­ta työs­tä vapaa­eh­toi­ses­ti tili­te­tään tulo­ve­ro­ja. Luu­li­sin, että se remp­pa­reis­ka oli­si var­maan kui­til­la­kin (ja tulo­ve­roil­la) saman duu­nin teh­nyt, ainut vaan että työn­hin­ta oli­si ollut isom­pi, jot­ta käteen oli­si tulo­ve­ro­jen jäl­keen jää­nyt saman ver­ran euro­ja. Kyl­lä sen työn tilaa­jat­kin tie­tää, että kui­tit­ta saa halvemmalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Unoh­dit Osmo tuos­ta pit­käs­tä lis­tas­ta työ­nan­jan vel­vol­li­a­uuk­si työ­ter­veys­huol­lon jär­jes­tä­mi­sen. Kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le yrit­tä­jää itse lukuun otta­mat­ta pitää jär­jes­tää aina­kin laki­sää­tei­nen ennal­taeh­käi­se­vä työ­ter­veys­huol­to. Miten­kö­hän yleen­sä Suo­mes­sa tapah­tuu lyhyis­sä työsuhteissa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Ilta-sano­mat kysyi asi­aa verot­ta­jal­ta ja verot­ta­jan mukaan Hau­ta­lan oli­si tar­vin­nut teh­dä vain vuosi-ilmoitus.

    Koti­ta­lou­den teet­tä­mäl­lä työl­lä on 1500 euron vuo­si­ra­ja. Jos sum­ma on välil­lä 200‑1500 euroa, tar­vit­see vain teh­dä vuo­si-ilmoi­tus verot­ta­jal­le. Sen alle mene­väs­tä osas­ta ei tar­vit­se teh­dä edes ilmoi­tus­ta. Hau­ta­lan mak­sa­mat sum­mat oli­vat yhteen­sä alle 1500 euroa. 

    http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288548535368.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Siis halu­taan hel­pot­taa kulut­ta­jan toi­mi­mis­ta työ­nan­ta­ja­na? Sii­tä ei niin yksi­ker­tais­ta saa­da, ettei pik­ku­työn teet­tä­mi­nen pimeä­nä oli­si hal­vem­paa, hel­pom­paa ja vai­vat­to­mam­paa kuin työ­nan­ta­jak­si ryh­ty­mi­nen. Ja mik­si kulut­ta­jal­la hom­man pitäi­si edes olla yksin­ker­tai­sem­paa kuin pie­ny­rit­tä­jäl­lä? Eikö oli­si jär­ke­väm­pää saa­da maa­ham­me lisää työl­lis­tä­viä pie­ny­ri­tyk­siä kuin suo­sia kehi­tys­tä, joka loi­si vain lisää hyvin satun­nais­ta ja epä­mää­räis­tä pätkätyötä.

    Ote­taan esi­mer­kik­si vaik­ka pie­ni remont­ti­fir­ma. Remont­ti­fir­ma on ALV-vel­vol­li­nen, heil­lä on monen­lai­sia vakuu­tuk­sia kuten vas­tuu­va­kuu­tus (yksi­kään jär­ke­vä tilaa­ja ei käy­tä fir­maa, jol­la sitä ei ole) ja laki­sää­tei­nen tapa­tur­ma­va­kuu­tus, hen­ki­lö­kun­ta on käy­nyt työ­tur­val­li­suus- ja tuli­työ­kurs­sin ja heil­lä on asian­mu­kai­set tur­val­li­suus- ja huo­mio­va­rus­teet jne. Täl­lai­sel­ta fir­mal­ta työn tilaa­mal­la Hei­di oli­si saa­nut kui­tin lisäk­si koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen, takuun ja kulut­ta­ja­suo­jan. Satun­nai­sen hen­ki­lö- tai muun vahin­gon sat­tues­sa remont­ti­fir­man vakuu­tuk­set kor­vaa­vat vahin­gon ja oma­vas­tuu­osuus jää fir­man kontolle. 

    Pimeä tai itse pal­kat­tu remont­ti­mies voi tul­la kal­liik­si, kun tämä esi­mer­kik­si rik­koo ruu­vil­la vesi­joh­don ja aiheut­taa vesivahingon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Rai­mo K: sekä ko. remont­ti­mies että ko. sii­vo­ja oli­vat tapah­tu­ma-aikaan yrit­tä­jiä (Azke Ky ja TA Sunex Ky), niin että Hau­ta­lal­la oli todel­li­nen mah­dol­li­suus otak­sua, että he oli­vat yrit­tä­jiä ja hoi­ta­vat mak­sun­sa itse.

    Kun hom­ma mak­se­taan kätei­sel­lä, ilman kuit­tia, yri­tyk­sel­le joka ei ole ennak­ko­pe­rin­tä­re­kis­te­ris­sä? Get real.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos mak­san lap­sen­vah­dil­le kuusi kymp­piä, pitää­kö minun todel­la sen jäl­keen teh­dä sopi­mus tili­toi­mis­ton kans­sa pal­kan mak­sa­mi­ses­ta. Älä viitsi.

    Jos tili­toi­mis­to hoi­taa hal­val­la kai­ken byro­kra­tian puo­les­ta­si niin että saat etee­si vain alle­kir­joi­tet­ta­vat lomak­keet ja teh­tä­vät pank­ki­siir­rot — kyl­lä, kannattaa.

    Erää­nä puo­le­na tähän “val­tion pal­kan­mak­su­ti­liin” tms. jär­jes­te­lyi­hin mai­nit­si­sin kui­ten­kin myös sen, että nii­den pitäi­si toi­mia myös vas­tuun­va­pau­tuk­ses­sa. Nyt­hän vie­lä menee niin, että vaik­ka oli­sit par­haa­si yrit­tä­nyt, niin jos vaik­ka­pa palk­kaa­ma­si tili­toi­mis­to tms. tekee vir­heen ja jotain mak­sua mak­se­taan vää­rä mää­rä, niin lei­vät­tö­män pöy­dän ääres­sä olet ensi­si­jai­ses­ti sinä, riis­tä­jä, siis työ­nan­ta­ja. Näin ei pitäi­si olla, jos halu­taan kan­nus­taa työl­lis­tä­mään. Pitäi­si olla niin, että jos on ilmoit­ta­nut perus­ju­tut rehel­li­ses­ti ja sen jäl­keen sys­tee­mi tyrii, se on sys­tee­min asia eikä sen, joka lait­toi rahaa tis­kiin työllistääkseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. QTC:
    Ihmet­te­len, ettei­vät keik­ka­duu­na­rit käy­tä enem­pää osuus­kun­tia ja vas­taa­via byro­kra­tian hoi­ta­mi­seen. Asia­kas mak­saa yri­tyk­sel­le ilman pape­ri­so­taa ja työn­te­ki­jä voi kes­kit­tyä teke­mi­seen. Aikoi­naan raken­sin talon ja help­pou­den vuok­si ostin kai­ken työn vain fir­moil­ta (ja sil­ti jou­duin mak­sa­maan osan rahois­ta pimeästi).

    Esi­merk­ke­jä virtuaalityönantajista:
    http://www.kanslia.com/
    http://www.easyjobi.fi/
    http://www.palkkiopalvelu.fi/
    http://www.eezy.fi/
    http://www.komeetta.eu/

    Usko­ma­ton­ta, että olem­me eden­neet niin sano­tus­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa niin pit­käl­le, että emme enää edes tajua, mikä on kan­san­ta­lou­del­le hyö­dyl­lis­tä ja mikä ei ole. 

    Kun val­tio ja kun­nat raken­ta­vat tur­vayh­teis­kun­taa, unoh­tuu pää­asia kan­san­ta­lou­des­sa — en ker­ro, mikä se on — ja yhteis­kun­ta raken­tuu näen­näis­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­seen toi­sil­lem­me. Tämä näen­näis­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen rahoi­te­taan otta­mal­la vel­kaa kan­sa­kun­nal­le tai riis­tä­mäl­lä luon­non­va­ro­ja. Koko Euroo­pan krii­si on tämän saman kie­rou­den seurausta. 

    Neu­vos­to­liit­to raken­tui myös näen­näis­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­sen para­dok­sil­le. Ihmi­set raken­si­vat har­maan yhteis­kun­nan sosia­lis­ti­sen yhteis­kun­nan rin­nal­le. Maa­tus­kat vil­je­li­vät kaa­le­ja tien­pen­ka­reel­la, kos­ka val­tion suun­nit­te­luoh­jel­mat eivät kyen­neet ymmär­tä­mään maa­tus­kan tar­vet­ta hapankaalille.

    On haus­kaa, että jou­dum­me kaik­ki laa­ti­maan uudet ener­gia­to­dis­tuk­set omil­le taloil­lem­me, kos­ka van­hat todis­tuk­set tule­vat lait­to­mik­si tasan kah­den kuu­kau­den kulut­tua. Tätä var­ten tar­vit­sem­me sato­ja lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­ta ja ener­gia­to­dis­tuk­sen­kir­joit­ta­mis­pä­te­vyys­to­dis­tuk­sen omaa­via insi­nöö­re­jä, jot­ka siis las­ke­vat hypo­teet­ti­set ener­gian­ku­lu­tusar­vot jokai­ki­sel­le tähän maa­han pys­tyyn saa­dul­le asuin­ta­lol­le. Sit­ten me talo­no­mis­ta­jat tai ‑vuo­kraa­jat teem­me työ­tä pari päi­vää tai viik­koa kun­kin net­to­tun­ti­pal­kan mukai­ses­ti, jot­ta voim­me mak­saa tämän todis­tuk­sen kir­joit­ta­mi­ses­ta syn­ty­vät kus­tan­nuk­set. Kai­ken hui­puk­si nyt parai­kaa perus­te­taan fir­mo­ja — kym­me­nit­täin — tämän byro­kraa­tin kek­si­män todis­tus­tar­peen toteut­ta­mis­ta varten. 

    On vali­tet­ta­vaa, että täs­tä mie­li­puo­li­suu­des­ta on vas­tuus­sa Osmo yhdes­sä 199 muun kan­san­edus­ta­jan kanssa.

    Ps. Mak­soin yhden — eli ensim­mäi­sen ja vii­mei­sen — ker­ran teek­ka­ril­le palkka.fi kaut­ta reh­dis­tä työs­tä. Koke­muk­se­ni jäl­keen olen aina muis­ta­nut ostaa kaik­ki tar­vit­se­ma­ni pal­ve­lut alv-tun­nuk­sen omaa­val­ta fir­mal­ta, joil­ta usein en kui­ten­kaan saa lain­kaan sitä pal­ve­lua, mitä haluan — eli työ­suo­ri­tus­ta — vaan las­kun teke­mät­tö­mäs­tä työs­tä ja tar­vik­keis­ta, joi­ta ei ole kos­kaan asen­net­tu aina­kaan minun talooni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Hei­di ei ymmär­tääk­se­ni jät­tä­nyt mak­su­ja mak­sa­mat­ta tavoi­tel­lak­seen voit­toa itsel­leen, vaan vält­tääk­seen sen toi­vot­to­man pape­ri­so­dan, joka pik­ku­mak­su­jen mak­sa­mi­seen menee. ”

    Eikö tämä ole aika vaka­va syy­tös? Että minis­te­ri oli­si jät­tä­nyt mak­sut tie­toi­ses­ti ja har­ki­ten mak­sa­mat­ta vält­tääk­seen paperityötä?

    Minul­le on minis­te­rin puheis­ta tul­lut sel­lai­nen kuva, että hän on toi­mi­nut vil­pit­tö­min mie­lin ja että työ­nan­ta­ja­mak­sut on huo­li­mat­to­muu­des­ta tai vää­ri­nym­mär­ryk­ses­tä joh­tuen jää­neet maksamatta.

    Jos hän oli­si tar­koi­tuk­sel­la rik­ko­nut lakia, niin kai hän nyt oli­si sen suo­raan sanonut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Olen Osmon kans­sa täs­mäl­leen samaa miel­tä sii­tä, että pitäi­si luo­da jär­jes­tel­mä, jon­ka avul­la koti­ta­lous voi­si hoi­taa pal­kan­mak­sun hel­pos­ti laillisesti.

    Täy­tyy kui­ten­kin sanoa, että täs­sä Hau­ta­lan tapauk­ses­sa asioi­den hoi­ta­mi­nen lail­li­ses­ti ei oli­si nyky­sys­tee­meil­lä­kään vaa­ti­nut toi­vo­ton­ta pape­ri­so­taa. Jos Hau­ta­lan ker­to­mat tie­dot tee­te­tys­tä työs­tä ja mak­se­tuis­ta pal­kois­ta pitä­vät paik­kan­sa, Hau­ta­lan oli­si pitä­nyt ainoas­taan mak­saa elä­ke­mak­su. Sen voi teh­dä jo nykyi­sin hel­pos­ti ja käte­väs­ti aina­kin Ete­ran verk­ko­si­vul­la ole­van pal­ve­lun kaut­ta. Omien tie­to­jen­sa lisäk­si tar­vit­see ilmoit­taa ainoas­taan työn­te­ki­jän nimi ja hetu sekä mak­set­tu palk­ka ja kuu­kausi. Lisäk­si sivuil­la on myös puhe­lin­nu­me­ro, johon voi soit­taa ja pyy­tää lähet­tä­mään val­miin las­kun, jos pal­ve­lun käyt­tö tun­tuu lii­an han­ka­lal­ta. Jos mak­set­tu palk­ka oli vähin­tään 200 euroa (mitä se ymmär­tääk­se­ni Hau­ta­lan mukaan ei ollut), pitää lisäk­si teh­dä vuo­den lopuk­si vuo­si-ilmoi­tus verottajalle.

    Vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa, kun omat lap­se­ni oli­vat pie­niä, hoi­din itse tila­päis­ten las­ten­vah­tien elä­ke­mak­su­jen mak­sa­mi­sen Ete­ran pal­ve­lun kaut­ta, eikä se todel­la­kaan ollut vai­ke­aa. Sit­ten kyl­lä hom­ma menee sel­väs­ti han­ka­lam­mak­si, jos palk­kaa työn­te­ki­jöi­tä yli 12 päi­vä­nä vuo­des­sa tai yhdel­le hen­ki­löl­le mak­set­ta­va palk­ka on yli 1500 euroa, kos­ka tar­vit­ta­vien eri mak­su­jen mää­rä kas­vaa sel­väs­ti. Nii­hin tilan­tei­siin tar­vit­tai­siin sel­väs­ti nykyis­tä hel­pom­paa järjestelmää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Pari kom­ment­tia:

    - koti­ta­lous­vä­hen­nus on kyl­lä vähän enem­män kuin elä­ke­mak­su, mut­ta kun pitäi­si mak­saa sotu + vero, niin se on yleen­sä (riip­puu vero­pro­sen­tis­ta) vähem­män kuin nuo kaik­ki yhteensä.

    - palkka.fi:ssä ei tar­vit­se teh­dä sopi­mus­ta työ­elä­ke­fir­man kans­sa. Sen kuin valit­set jon­kun tar­jol­la ole­vis­ta ja hom­ma toimii. 

    Kiel­tä­mät­tä palkka.fi:n käy­tön opet­te­lu vie aikan­sa, mut­ta neu­von­ta­pu­he­lin toi­mii hyvin:)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Vähän huo­les­tut­taa Suom­lai­nen “mies” ensin heit­tää pimee­tä keik­kaa joka voi­si osoit­taa uhmak­kuut­ta ja libe­ra­lis­mia, sit­ten men­nään rauk­ka­mai­ses­ti vasi­koi­maan. Tai “mies”-sakilla ale­taan jah­taa­maan polii­tik­koa kos­ka se on nai­nen ja ala­kyn­nes­sä, vaik­ka kaik­ki olem­me kun­nos­tau­tu­neet eri­näi­sis­sä lautakasabisneksissä.

    Perus­reh­ti Suomalais“mies” myös tap­paa ja havoit­taa susia, kar­hu­ja, ilvek­siä ja mui­ta elu­koi­ta aika epä­oi­keu­den­mu­kai­sin kei­noin. Per­he­vä­ki­val­las­ta puhumattakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Vero­ti­li ja palkka.fi ‑pal­ve­lut pitäi­si muu­ten­kin yhdis­tää yrit­tä­jän näkö­kul­mas­ta. Pal­ve­lun tuli­si sanal­la hoi­taa YeL, TyEL, sotut ja pakol­li­set vakuu­tuk­set. Sen kuin ruk­saa, mitä vakuu­tus­yh­tiötl halu­aa käyt­tää. Paril­le käy­tet­tä­vyy­sins­sil­le­kin oli­si töitä.

    Kan­sa­lais­ten käsi­tys­ky­kyä pitäi­si paran­taa ja har­hai­suut­ta pois­taa myös sel­keäm­min erit­te­le­mät­tä kaik­ki työn­te­ki­jäs­tä koi­tu­vat mak­sut. Jär­jes­tel­mä voi­si aina vuo­den lopuk­si tulos­taa sii­tä tilin­pää­tök­sen ja visua­li­soi­da muu­ta­min graa­fein. Mukaan pitäi­si siis saa­da pakol­li­set vakuu­tuk­set ja työ­nan­ta­jan sosi­aa­li­tur­va­mak­sut. Ääri­ta­pauk­ses­sa myös kulut­ta­ja­pal­ve­lu­ja tar­joa­vis­sa fir­mois­sa alv.

    Kevyem­piä kehi­tys­me­to­de­ja ja sopi­vas­ti ura­koi­ta pilk­koen, voi­si hank­keen saa­da nopeas­ti ja suht edul­li­ses­ti, kun­han ei oste­ta Logical­ta, Tie­dol­ta tai Accen­tu­rel­ta, jot­ka teke­vät rahan­sa vir­hei­den ylläpidosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Nuo työ­osuus­kun­nat voi­si­vat olla hyvä tapa ostaa ja myy­dä pal­ve­lui­ta ilman har­maa­ta talout­ta. Nii­den pal­ve­lui­ta har­vem­min mai­nos­te­taan, joh­tuu­ko ehkä sii­tä että yksit­täi­sel­lä teki­jäl­lä ei ole resurs­se­ja sellaiseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Hau­ta­lan koh­dal­la vai­kut­taa var­maan pal­jon hänen mora­li­soi­va tyylinsä.

    Itse ihmet­te­len enem­män­kin mik­sei hänen ilmi­sel­vis­tä yhteyk­sis­tään Kav­kaz Cen­te­riin ja Mikael Stors­jö­hön ole nous­sut isom­paa jut­tua. Kun kat­se­lin ko. kes­kuk­sen sivu­ja, siel­tä sai käsi­tyk­sen että Putin on suu­rin­piir­tein hyök­kää­mäs­sä Suo­meen. Dok­ku Uma­ro­vin ja Kav­kaz Cen­te­rin tuke­mi­ses­ta kan­nat­tai­si sanou­tua irti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Eikö Hau­ta­la sano­nut, että hän “halusi vain aut­taa”. Tuos­ta tulee hel­pos­ti mie­leen se, että ehkä Hau­ta­la halusi mak­saa pimeä­nä, jot­ta rak­sa­mie­hen mah­dol­li­set sosi­aa­li­tuet eivät leikkantuisi.Ehkä Hau­ta­la ei halun­nut sääs­tää omia, vaan rak­sa­mie­hen rahoja.

    Mikä­li asia oli­si näin, oli­si tilan­ne erit­täin outo. Voi­ko lain­sää­tä­jä aset­tua lain ylä­puo­lel­le omien peri­aat­tei­den­sa nojal­la? Jos voi, niin mitä vikaa veron­kier­ros­sa on, jos sen tekee oman moraa­li­kä­si­tyk­sen puit­teis­sa? Jos haluai­si aut­taa suku­lais­ta, niin saa­ko vero­ja kiertää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an vanha
    Jos mak­san lap­sen­vah­dil­le kuusi kymp­piä, pitää­kö minun todel­la sen jäl­keen teh­dä sopi­mus tili­toi­mis­ton kans­sa pal­kan mak­sa­mi­ses­ta. Älä viitsi.

    Var­maan sinul­la on usein tuol­lai­sia pik­ku­mak­su­ja, joten säh­kö­pos­ti riit­tää tilitoimistoon.

    No jos olet niin tum­pe­lo, ettet itse osaa niin palk­kaa asiantuntija.Tuskin sinä pis­to­ra­si­aa­kan alat vaih­ta­maan vaik­ka se työ­nä on samaa luokkaa ?

    Tun­tuu oudol­ta, että toi­siin pik­ku­töi­hin pitää pal­ka­ta asian­tun­ti­ja, mut­ta toi­siin ei ?

    Minä kyl­lä mak­sai­sin sen lap­sen­vah­din pimeäs­ti enkä vai­vai­si pää­tä­ni sen enempää.
    On lähin­nä type­ryyt­tä näper­rel­lä cent­tien kanssa.

    Ehkä täl­lä uhol­la halu­taan siir­tää huo­mio pois laajs­ta busi­nes­se­lä­mään liit­ty­väs­tä har­maas­ta taloudesta ??

    Mut­ta eni­ten minua on nau­rat­ta­nut täs­sä kes­kus­te­lus­sa se suun­na­ton uusa­vut­to­muus, joka näi­tä ns asian­tun­ti­joi­ta vaivaa.

    Aikai­sem­mis­sa kes­kus­te­luis­sa esim vihe­risns­si ja sylyy­ty hal­ve­kis­vat näi­tä mat­lan tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöi­tä ja uho­si­vat kuin­ka ne työt oppii paris­sa minuutissa.

    Pal­kan­las­ki­ja kuu­luu noi­hin vähem­män tuot­ta­viin teh­tä­viin ja pal­kat ovat pää­sään­töi­ses­ti pie­niä vaik­ka hai­ta­ri näyt­ti suu­rel­ta, mut­ta usein työ sisäl­tää muu­ta­kin HR-toimintaa.

    Ja täy­tyy taas ker­toa koke­mus maa­il­mal­ta: Male­sias­sa rek­ry­toin pai­kal­li­sia ihmi­siä ja hoi­din hei­dän palkanlaaskentansa.Sielläkin piti työn­nan­ta­jan periä vero, tilit­tää verot­ta­jal­le. Työ­nan­ta­ja myös mak­soi pakol­li­sen elä­ke­va­kuu­tuk­sen ja tapaturmavakuutuksen.

    Niin­pä kier­sin ker­ran kuus­sa nämä toi­mis­tot ja esi­tin las­kel­mat ja tili­tin rahat.
    Kes­kel­lä vii­dak­koa ei tili­siir­toa voi­nut juu­ri käyt­tää niin sinul­la piti olla n 100000 mum­moa rin­get­tei­nä sal­kus­sa ja mak­sut teh­tiin käteisenä.

    Ja Zahid työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jan tar­kas­ti, että minul­la oli kui­tit suorituksista.

    Samal­la mat­kal­la mak­soin park­ki­mak­sut , ne kerät­tiin tuu­li­la­sis­ta, park­ki­mit­ta­ri oli poi­ka tai tyt­tö, joka kir­joit­te­li nii­tä ja lisä­si tuu­li­la­siin ajan mukaan.

    Samal­la taval­la mak­set­tiin vuo­krat, auton­vuo­krat etc

    Ja mones­sa pai­kas­sa piti jonottaa

    Tur­ha valit­taa byro­kra­tias­ta, kyl­lä sitä löy­tyy muu­al­ta­kin ja vie­lä kankeampaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Jos vero­toi­mis­to veloit­taa vero­toi­mis­toon soit­ta­mi­ses­ta, eikö vero­toi­mis­ton pidä toi­mit­taa soit­ta­jal­le kir­ja­pi­to­lain mukai­nen tosi­te soitosta.

    Soit­to veloi­te­taan puhe­lin­las­kus­ta, mut­ta sitä ei voi pitää tosit­tee­na soit­ta­mi­ses­ta vero­toi­mis­toon, kos­ka kir­ja­pi­to­la­ki sanoo:

    Kir­jauk­sen on perus­tut­ta­va päi­vät­tyyn ja nume­roi­tuun tosit­tee­seen, joka toden­taa liiketapahtuman.”

    Näin siis jopa vero­vi­ran­omai­nen rik­koo lakia esi­mer­kik­si täs­sä verot­ta­jan sivuil­la ole­vas­ta tuotteesta:

    Vero­tus­to­dis­tuk­sen voi tila­ta mak­sul­li­ses­ta pal­ve­lu­nu­me­ros­ta 0600–1‑6800, joka on käy­tös­sä 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Puhe­lu mak­saa pai­kal­lis­verk­ko­mak­sun lisäk­si 10 euroa. Mak­su peri­tään nor­maa­lin puhe­lin­las­kun yhteydessä.”

    Pet­ri­tään siis nor­maa­lin puhe­lin­las­kun yhtey­des­sä? Puhe­lua ei voi tiliöi­dä edes oikeal­le tilil­le, vaan se menee puhe­lin­ku­lu­jen tilille.

    Puhe­lin­las­ku on tosi­te puhe­luis­ta, mut­ta se ei ole lain edel­lyt­tä­mä tosi­te, joka toden­tai­si ko. lii­ke­ta­pah­tu­man vero­toi­mis­ton kanssa.

    Ei aina­kaan minun puhe­lin­las­kus­ta voi toden­taa näi­tä val­tion viras­to­jen veloi­tuk­sia. Minä haluan eril­li­sen tosit­teen niis­tä pos­tit­se ja sel­lai­sen nume­roi­dun, jon­ka kirjanpitokelpoinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Pek­ka Tai­pa­le: Hyvä kysy­mys, mut­ta kun nyt kui­ten­kin on kek­sit­ty sään­nöt, jot­ka ovat peri­aat­tees­sa täy­sin mekaa­ni­set, eivät tar­vit­se mitään har­kin­taa, ja joi­ta sato­jen tuhan­sien pien­työ­nan­ta­jien kuu­luu nou­dat­taa, pitäi­si olla jos­sain äärel­li­ses­sä ajas­sa mah­dol­lis­ta teh­dä sof­ta, joka myös toteut­taa nämä täy­sin mekaa­ni­set säännöt. 

    Aika itses­tään­sel­vää on, että jos oikeas­ti ale­taan perus­taa jotain val­tion pal­kan­mak­su­toi­mis­toa koko kan­sal­le, niin yksi­tyi­set tili­toi­mis­tot nouse­vat bar­ri­kaa­deil­le kil­pai­lun vääristämisestä.
    Hel­poin­ta olis, jos mak­su­jen hoi­ta­mi­sen vas­tuu oli­si aina rahan vas­taa­not­ta­jal­la. Jos sit­ten jotain kan­nus­tin­ta pie­nil­le tai sivu­toi­mi­sil­le firmoille/ammatinharjoittajille lain nou­dat­ta­mi­ses­ta pitää antaa, niin pal­kan­mak­su­ku­lut vois olla vero­vä­hen­nys johon­kin sopi­vaan summaan/liikevaihtoon asti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Oli­si voi­nut Hau­ta­la antaa teo­reet­ti­sen esi­mer­kin sii­tä, miten asiat tulee hoi­taa, ei näin käy­tän­nön­lä­heis­tä. Saat­taa toki olla, että täs­tä on suu­ri­kin hyö­ty verot­ta­jal­le, kos­ka har­va näyt­tää ymmär­tä­vän mis­sä koh­taa hom­mat muut­tuu vero­na­lai­sek­si. Tai miten asiat tuli­si yli­pää­tään hoitaa. 

    Ihmet­te­len vain tätä asen­net­ta, että pitää olla talou­del­li­nen kan­nus­te sii­hen, että ihmi­set nou­dat­tai­si­vat lakia ja rei­lua peliä. Ei kau­hean kiva, että toi­set vero­doup­paa asiak­kaat ja sit­ten toi­sil­ta menee pul­ju, kun ei keh­taa ryh­tyä vei­vaa­maan lait­to­muuk­sia. Ehkä on hie­noa puu­ha­ta uuden tek­no­lo­gian ja muun sel­lai­sen kehit­tä­mi­sen paris­sa, mut­ta pitäi­si muis­taa myös puh­dis­taa pal­ve­lu- ja raken­nusa­la täs­tä nykyi­ses­tä puu­has­te­lus­ta. Tun­tuu vain joten­kin naii­vil­ta edes pyy­tää täl­lais­ta, kun näyt­tää ole­van asen­ne sel­lai­nen, että vain tyh­mät mak­saa veron­sa ja muut sys­tee­mit. Onhan siel­lä puo­let minis­te­reis­tä­kin taas huo­no­muis­ti­sia omien mak­su­jen suh­teen. No, onhan näi­tä rat­kai­su­ja nyt sen­tään jotain tulossa. 

    Joku kil­pai­lu­tuk­sia tut­ki­nut­kin valit­te­li taas, että kil­pai­lut voi­te­taan tar­jouk­sil­la, joi­ta ei voi lail­li­ses­ti toteut­taa. Näis­tä tar­jouk­sis­ta näkee jo pääl­tä, ettei yhtä­lö toi­mi, joten mik­si nämä kui­ten­kin saa­vat työt? Taas teh­ty sur­ke­aa lain­sää­dän­töä jos­sa­kin ja polii­ti­koil­ta puut­tuu ote asi­aan. Onhan se jotain, että töi­den val­mis­tu­mi­sen jäl­keen jää osa kiin­ni, ja jou­tuu vas­tuuseen, mut­ta ongel­ma on se, että nämä ovat jo vie­neet työt ja suis­ta­neet toi­set ongel­miin. Rehel­lis­tä yrit­tä­jää ei pal­joa auta, vaik­ka sai­si­vat min­kä­lai­sen tuomion. 

    Mis­tä muu­ten edes polii­tik­ko tie­tää, kuin­ka moni on työ­tön, kun kai­ken­lais­ta vei­vaa­jaa pyö­rii teke­mäs­sä töi­tä, eikä osta­jia, on sit­ten jul­ki­nen tai yksi­tyi­nen, kiin­nos­ta tie­tää miten asian­sa hoi­ta­vat? Ihan Kreikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Jos­tain syys­tä kerä­tään eri paik­kaan sos­tur­va­mak­su ja enna­kon­pi­dä­tys, eri paik­kaan Tyel, eri paik­kaan ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus… Jokai­sel­le on teh­tä­vä ilmoi­tuk­sen, luo­jan kii­tos palkka.fi aut­taa tässä.

    Sen sijaan että “luuk­ku­ja” oli­si vähen­net­ty, perus­tet­tiin tämän vuo­den alus­ta uusi Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­ra­has­to, joka lähet­tää jäl­leen omil­la jär­jes­tel­mil­lään omia laskujaan.

    Elä­köön kolmikanta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Austrian: jos Hit­le­rin­kin mie­les­tä Suo­men viran­omais­vel­voit­tei­den hoi­ta­mi­nen on lii­an vai­ke­aa niin tähän var­maan tar­vi­taan joku lopul­li­nen ratkaisu?

    Se on tie­ten­kin Ansch­luss Itä­val­lan kanssa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Yhteis­kun­ta on niin moni­mut­kai­nen, että iso osa ei iki­nä kyke­ne ymmär­tä­mään nykyi­siä vel­voit­tei­ta vaik­ka heil­le isket­täi­siin pape­rit eteen ja sanot­tai­siin, että lue tuos­ta. Itse tapaan päi­vit­täin 9. ja 10. luok­ka­lai­sia ja aika-ajoin hei­dän van­hem­pi­aan. Hei­dän luku­tai­ton­sa ja ymmär­tä­mis­tai­ton­sa on sen ver­ran heik­koa, että ei var­mas­ti rii­tä osaa­mi­nen eikä ymmär­rys. Sama kos­kee ihmi­siä joil­la on huo­no suom­ne kie­len­tai­to. Nyky­sys­tee­miä pitää hel­pot­taa. Mei­dän luku­tai­toi­sem­pien koh­dal­la työn teet­tä­mi­sen pereh­ty­mis­ku­lu on sen ver­ran iso, että ei ole mikään ihme, että sen mie­lel­lään vält­tää — var­sin­kin kun ainoa pal­kin­to hom­mas­ta on jon­kin­lai­nen moraa­li­nen ylem­myy­den­tun­to. Jopa voi­si aja­tel­la, että täs­sä oli­si kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­den paik­ka. Mak­san lumen­luon­nis­ta pimeäs­ti ja ilmian­nan itseni..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Täs­sä vie­lä yksi ehdo­tus — mak­se­taan eri­tyi­sel­lä palkkasetelillä. 

    Tämä jär­jes­te­ly on tiem­mä Rans­kas­sa käy­tös­sä. En vali­tet­ta­vas­ti tie­dä sen kaik­kia yksityiskohtia:

    Sete­lin, jol­la työn­te­ki­jän palk­ka mak­se­taan voi hel­pos­ti ostaa jos­tain lähel­tä, vaik­ka mai­to­kau­pas­ta. Sete­li on kal­liim­pi kuin sen arvo työn­te­ki­jäl­le, ero­tuk­sel­la mak­se­taan kaik­ki laki­sää­tei­set mak­sut. Ei pitäi­si olla lii­an moni­mut­kais­ta. Tie­ten­kin on rat­kais­ta­va se, miten verot­ta­ja saa tie­don työs­tä. Samoin esim. tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen voi­maan tulo. Uskon sil­ti, että tämä voi­si olla kieh­to­va mahdollisuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Tuo­mas Nuu­ti­nen:
    Unoh­dit Osmo tuos­ta pit­käs­tä lis­tas­ta työ­nan­jan vel­vol­li­a­uuk­si työ­ter­veys­huol­lon jär­jes­tä­mi­sen. Kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le yrit­tä­jää itse lukuun otta­mat­ta pitää jär­jes­tää aina­kin laki­sää­tei­nen ennal­taeh­käi­se­vä työ­ter­veys­huol­to. Miten­kö­hän yleen­sä Suo­mes­sa tapah­tuu lyhyis­sä työsuhteissa?

    Vuo­kra­työ­hom­mis­sa se työ­ter­veys­huol­to oli oma terveyskeskus 😀

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Jou­ko Olli­la: Ja mik­si kulut­ta­jal­la hom­man pitäi­si edes olla yksin­ker­tai­sem­paa kuin pie­ny­rit­tä­jäl­lä? Eikö oli­si jär­ke­väm­pää saa­da maa­ham­me lisää työl­lis­tä­viä pie­ny­ri­tyk­siä kuin suo­sia kehi­tys­tä, joka loi­si vain lisää hyvin satun­nais­ta ja epä­mää­räis­tä pätkätyötä.

    Sii­tä syys­tä, että että epä­mää­räi­sel­le pät­kä­työl­le oli­si pal­jon kysyn­tää, jos kus­tan­nuk­set, hyö­dyt ja byro­kra­tia oli­si­vat molem­mil­le osa­puo­lil­le sopivat.

    Yksi­tyi­nen työ­nan­ta­ja ottaa työn suo­rit­ta­mi­seen ja käy­tän­nös­sä myös työn tulok­seek­seen liit­ty­vät ris­kit itsel­leen, joten työn teet­tä­mi­nen pitää olla hänel­le hal­vem­paa kuin yritykselle.

    Yrit­tä­mi­sen hel­pot­ta­mi­ses­sa olen sinän­sä samaa miel­tä, sil­lä jos­sain näyt­tää nyt ole­van vikaa: Esi­mer­kik­si alle 50 000 euron raken­nus­re­mont­tei­hin ei tah­do saa­da tar­jouk­sia pie­nil­tä­kään yri­tyk­sil­tä, vaik­ka seu­dul­la on anka­ra raken­nusa­lan työttömyys.

    Onko työn tar­jon­taan syn­ty­nyt vero­kii­lo­jen ja kai­ken­kat­ta­van byro­kra­tian ja vas­tui­den takia sel­lai­nen kuo­le­man­laak­so, jos­sa muu­ta­man ammat­ti­mie­hen yri­tyk­set eivät pär­jää? Yksit­täi­nen ammat­ti­mies saa kyl­lä töi­tä vero­kir­jal­la, mut­ta tar­vi­taan­ko seu­raa­vaan kan­nat­ta­vaan yri­tys­ko­koon aina­kin yksi täys­päi­väi­nen toi­mis­ton­hoi­ta­ja-laki­mies-byro­kraat­ti tai vas­taa­vat pal­ve­lut? Vai mis­tä tuo raken­nus­yri­tys­ten vähäi­nen kiin­nos­tus pie­nu­ra­koi­hin johtuu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Lii­an van­ha:Aikai­sem­mis­sa­kes­kus­te­luis­sa esim vihe­risns­si ja sylyy­ty hal­ve­kis­vat näi­tä mat­lan tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöi­tä ja uho­si­vat kuin­ka ne työt oppii paris­sa minuutissa.

    Pal­kan­las­ki­ja kuu­luu noi­hin vähem­män tuot­ta­viin tehtäviin

    Ros­kaa, yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­kan­las­ki­jan kes­kian­sio 2011 oli 2600e, mikä on noin 10% pääs­sä kaik­kien työt­ne­ki­jöi­den kes­kian­siois­ta ja samal­la aika kau­ka­na matalapalkkatyöstä.

    Pal­kan­las­ki­jal­la on yleen­sä vähin­tään kaup­pa­kou­lu käy­ty­nä eikä sitä hom­maa kyl­lä opi iha muu­ta­mas­sa minuutissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Rai­mo K: No, nyt­hän onkin ilmen­nyt, että sekä ko. remont­ti­mies että ko. sii­vo­ja oli­vat tapah­tu­ma-aikaan yrit­tä­jiä (Azke Ky ja TA Sunex Ky), niin että Hau­ta­lal­la oli todel­li­nen mah­dol­li­suus otak­sua, että he oli­vat yrit­tä­jiä ja hoi­ta­vat mak­sun­sa itse.

    Kyl­lä sama hen­ki­lö voi toi­mia sekä yrit­tä­jä­nä että yksi­tyi­ses­ti. Yrit­tä­jä lähet­tää aina las­kun, jos­sa on myös Y‑numero. Se pitäi­si jokai­sen ymmär­tää. Kom­man­diit­tiyh­tiöi­den koh­dal­la taas yllä­tys yllä­tys työn tilaa­jan pitäi­si hoi­taa enna­kon­pi­dä­tys. Näin aina­kin Ilta­leh­ti väitti.

    Yrit­tä­jä voi teh­dä osan töis­tä myös pimeäs­ti vero­tuk­sel­lil­li­sis­ta syis­tä. Tämä lie­nee mel­ko taval­lis­ta esim. ravin­to­lois­sa ja kam­paa­mois­sa yms pie­ny­ri­tyk­sis­sa, jois­sa har­ras­te­taan kas­san ohi myyntiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. åke
      Tämä elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­den kil­pai­lu on sitä, ettäö niil­lä on samat tarif­fit ja että ne tasaa­vat vakuu­tus­ris­kit kes­ke­nään. Sijoi­tuso­ti­min­nan tuo­tot voi­vat sit­ten joh­taa mak­su­jen palau­tuk­siin, mut­ta ymmär­tääk­se­ni muu­ta­man kjym­pin las­kus­ta palau­tus­ta eui ole odotettavissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Sep­po:
    http://www.eezy.fi/

    Täl­lai­sen laf­kan kaut­ta las­ku­tin hom­mia­ni ennen kuin perus­tin toi­mi­ni­men. Ihan hyvin toi­mi ilman sen kum­mem­paa pape­rien pyörittämistä.

    Muu­ten hyvä, mut­ta tämä­kin jut­tu on tehok­kaas­ti tor­pe­doi­tu byro­kraat­tien toimesta:

    http://karihalkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135324-tyoministerion-jarjenjuoksu-ja-laskutusosuuskunnat

    Eräs­kin kave­ri­ni on jou­tu­nut tämän tul­kin­nan vuok­si kuu­kausien tulo­louk­kuun. Toi­vot­ta­vas­ti selviää…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Count­ry­boy: Kom­man­diit­tiyh­tiöi­den koh­dal­la taas yllä­tys yllä­tys työn tilaa­jan pitäi­si hoi­taa enna­kon­pi­dä­tys. Näin aina­kin Ilta­leh­ti väitti.

    Eh? Eli kun käyn Lid­lis­sä (kom­man­diit­tiyh­tiö) ostok­sil­la, mun pitäi­si itse tilit­tää verot? Ilta­leh­män talous- ja laki­tie­toon luottaminen…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Kim­mo Met­so:
    Miten moni­mut­kai­suus pure­taan pii­lot­ta­mi­sen sijaan?

    Jos moni­mut­kai­suus pure­taan, alkaa sii­tä aivan jär­je­tön työ­nan­ta­ja­mak­su­jen kier­to, joka joko kas­vat­taa har­maa­ta talout­ta tai ajaa työn­te­ki­jöi­tä kur­jem­paan ase­maan aiheut­ta­mal­la pai­nei­ta pois­taa ne koko­naan tai molemmat.

    Täy­tyy ymmär­tää, että sekä työn­te­ki­jä- että työ­nan­ta­ja­puo­lel­la “ala­pääs­sä” on jat­ku­mo erias­tei­sia palk­kauk­sen muo­to­ja eikä suin­kaan mitään sel­keä­tä rajaa ker­ta­luon­tei­sen pal­ve­luk­sen ja ammat­ti­mai­sen elin­kei­no­toi­min­nan välil­lä. Moni­mut­kai­suu­den tar­koi­tuk­se­na on aset­taa tämä raja siten, että jär­jes­tel­mäl­lä on ala­pääs­sä edes jon­kin­lai­nen stop­pa­ri amma­tin­har­joit­ta­mi­sen osal­ta ilman, että teh­dään har­ras­te­lus­ta tai “hyvän­te­ke­väi­syy­des­tä” mah­do­ton­ta. Jos esi­mer­kik­si naa­pu­rin pens­kat kan­ta­vat mum­mon ostok­set por­taat ylös pien­tä palk­kio­ta vas­taan, niin kukaan ei kai ole sitä miel­tä, että sen pitäi­si ilman työ­nan­ta­ja­mak­su­ja olla lain­vas­tais­ta saa­ti sit­ten rangaistavaa.

    Näis­tä mak­suis­ta tosin tulee mie­leen, että oli­si var­maan yhteis­kun­nal­le ylei­ses­ti hyvä asia, jos asteik­ko ase­tet­tai­siin siten, että 80-pro­sent­ti­ses­sa työl­lis­tä­mi­ses­sä oli­si jo kan­nat­ta­vam­paa pal­ka­ta joku kokopäiväiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Bror-Erik Gud­mund­sen:
    Eikö tämä ole aika vaka­va syy­tös? Että minis­te­ri oli­si jät­tä­nyt mak­sut tie­toi­ses­ti ja har­ki­ten mak­sa­mat­ta vält­tääk­seen paperityötä? 

    Jos hän oli­si tar­koi­tuk­sel­la rik­ko­nut lakia, niin kai hän nyt oli­si sen suo­raan sanonut.

    Sil­loin pitäi­si ero­ta. Sivis­tys­val­tios­sa kyl­lä ymmär­ret­täi­siin ero­ta jo vahin­gos­ta­kin aina­kin sil­loin, jos näyt­tää näin pahal­ta, mut­ta Suo­mes­sa­han ei ilman oikeu­des­sa tuo­mit­se­via todis­tei­ta lii­kah­de­ta mihin­kään suun­taan eikä aina sil­loin­kaan läh­de­tä ennen kuin hil­jais­ta noot­tia alkaa tul­la hal­li­tuk­sel­ta, omal­ta edus­kun­ta­ryh­mäl­tä ja presidentiltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. ech: saman­lai­sen sys­tee­min koo­dai­si vii­den hen­gen star­tup-yri­tys viikossa

    .. mut­ta se ei oli­si kil­pai­lu­tet­tu, bud­je­toi­tu, audi­toi­tu, stan­dar­doi­tu, tar­kis­tet­tu ja (viranomais)sidosryhmiä ei oli­si kuul­tu. Tie­to­tur­va­käy­tän­nöt ja pro­ses­sio­mis­ta­jat oli­si mää­rit­te­le­mät­tä ja tar­vit­ta­vas­ta pal­ve­lin­ka­pa­si­tee­tis­ta ei oli­si fak­taa tai sopi­muk­sia; tilat­ta­vat lait­teet oli­si vas­ta mine­raa­lei­na kai­vok­ses­sa. Yhteyk­siä ole­mas­sao­le­viin jär­jes­tel­miin sal­li­via pää­tök­siä teke­viä taho­ja ei oli­si edes ehdit­ty kut­sua kool­le tai miet­ti­mään voi­daan­ko yhtey­det sal­lia ja mil­lä ehdoil­la, kuka vas­taa mis­tä­kin ja kenen bud­je­tis­ta menee mikä­kin toi­min­nal­li­suus ja miten yhtey­det hin­noi­tel­laan. Hen­ki­lö­tie­to­jen yhdis­te­lyyn tar­vit­ta­via lupia ei oli­si vie­lä edes hake­muk­se­na paperilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Mik­si teh­dä asias­ta näin moni­mut­kai­nen? Lisä­tään vain verk­ko­pank­kei­hin mak­su­lo­mak­kei­siin rak­si “palk­ka”, jol­loin sii­tä sit­ten läh­te­vät kulut auto­maat­ti­ses­ti, ja voi­han se sen bru­ton ja neton­kin näyt­tää. Ai niin, pan­kit eivät ole kehit­tä­neet verk­ko­pal­ve­lui­taan sit­ten 90-luvun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Ongel­ma vähe­nee, kun kätei­nen vähe­nee. Jos pan­kit saa­daan mukaan mak­sun­vä­lit­tä­jäk­si, voi­vat ihmi­set hoi­taa mak­sun­sa erään­lai­sen “lisää ostos­ko­riin” ‑toi­min­nan avul­la. Vero­hal­li­tuk­sen joh­ta­ja ker­toi ongel­man ole­van vie­lä se, että pan­kit pyr­ki­vät peri­mään täl­lai­sis­ta split­taus-pal­ve­luis­ta koh­tuut­to­mia mak­su­ja. Täl­lai­seen mak­su­jen välit­tä­mi­seen pan­kit voi­tai­siin mää­räyk­sin pakottaa.

    Esi­mer­kik­si arvon­li­sä­ve­ron osuus on sel­lai­nen, ettei se kuu­lu osta­jal­le eikä myy­jäl­le. Sil­ti sen anne­taan makoil­la kaup­po­jen kas­sa­lip­pais­sa kuu­kau­den ver­ran ennen tili­tys­tä ja mak­sa­mis­ta valtiolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. ris­tiin-ras­tiin: .. mut­ta se ei oli­si kil­pai­lu­tet­tu, bud­je­toi­tu, audi­toi­tu, stan­dar­doi­tu, tar­kis­tet­tu ja (viranomais)sidosryhmiä ei oli­si kuul­tu. Tie­to­tur­va­käy­tän­nöt ja pro­ses­sio­mis­ta­jat oli­si mää­rit­te­le­mät­tä ja tar­vit­ta­vas­ta pal­ve­lin­ka­pa­si­tee­tis­ta ei oli­si fak­taa tai sopi­muk­sia; tilat­ta­vat lait­teet oli­si vas­ta mine­raa­lei­na kai­vok­ses­sa. Yhteyk­siä ole­mas­sao­le­viin jär­jes­tel­miin sal­li­via pää­tök­siä teke­viä taho­ja ei oli­si edes ehdit­ty kut­sua kool­le tai miet­ti­mään voi­daan­ko yhtey­det sal­lia ja mil­lä ehdoil­la, kuka vas­taa mis­tä­kin ja kenen bud­je­tis­ta menee mikä­kin toi­min­nal­li­suus ja miten yhtey­det hin­noi­tel­laan. Hen­ki­lö­tie­to­jen yhdis­te­lyyn tar­vit­ta­via lupia ei oli­si vie­lä edes hake­muk­se­na paperilla.

    Erit­täin hyvä kuvaus sii­tä, kuin­ka pie­ni pisa­ra meres­sä näis­sä hank­keis­sa var­si­nai­nen koo­daus on. Ja juu­ri sik­si se saa­kin olla esim. käy­tet­tä­vyy­den kan­nal­ta ihan mitä tahansa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Panu Hei­no­nen: Muu­ten hyvä, mut­ta tämä­kin jut­tu on tehok­kaas­ti tor­pe­doi­tu byro­kraat­tien toimesta:

    http://karihalkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135324-tyoministerion-jarjenjuoksu-ja-laskutusosuuskunnat

    Eräs­kin kave­ri­ni on jou­tu­nut tämän tul­kin­nan vuok­si kuu­kausien tulo­louk­kuun. Toi­vot­ta­vas­ti selviää…

    Toi­sil­le meis­tä tämä on tut­tua kau­raa. Jos­kin ite olen jou­tu­nut asioi­maan kor­vauk­sis­ta kas­san, en kelan kans­sa. Mut­ta ole­tusar­voi­ses­ti Kela ei tun­ne sivu­toi­mis­ta yrit­tä­jyyt­tä, joten hom­ma pitää vei­va­ta vali­tus­lau­ta­kun­nan kaut­ta, mikä kes­tää vajaa 2 vuotta.
    Jos on kas­san asian­tun­ti­ja-apu käy­tös­sä, niin hom­maan ei mene kuin pari kuu­kaut­ta, kos­ka Kelan vir­kai­li­jat usko­vat hei­tä helpommin.

    Jos joku sai­si pako­tet­tua kelan sys­tee­mei­hin mää­ri­tel­män sivu­toi­mi­ses­ta yrittäjyydestä/ammatinharjoittamisesta täs­sä maas­sa sääs­tyi­si pal­jon byro­kra­ti­aa ja monen elä­mäs­tä kuu­kausien ahdinko…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Eetu Ran­ta­kan­gas: Ai niin, pan­kit eivät ole kehit­tä­neet verk­ko­pal­ve­lui­taan sit­ten 90-luvun.

    Täs­sä­kin on perää. Pel­käs­tään jo se että voi­si kir­jau­tua verk­ko­pank­kiin palkka.fi:ssä gene­roi­dul­la lin­kil­lä s.e. muka­na kul­ke­vat kaik­ki mak­suai­neis­tot ker­ral­la oli­si sel­keä paran­nus nykyi­seen silppuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Juu­ri täl­lai­nen minä­kin ajat­te­lin. Pal­kan­mak­su­ti­li oli­si vähän kuin “suo­da­tin”. Tein äkkiä excell-tau­lu­kon jos­sa on tulo­ve­ro­pro­sent­ti lai­tet­tu esi­merk­ki­nä 20%. Jos sil­lä las­kee, niin n. 61% työ­nan­ta­jan koko­nais­kus­tan­nuk­ses­ta pää­tyy työn­te­ki­jän tilil­le net­to­na. Oli­si pal­jon hel­pom­pi sekä työ­nan­ta­jal­le että ‑teki­jäl­le ilmoit­taa vain “uusi” brut­to ja tar­kis­ta omal­ta vero­ti­lil­tä kuin­ka pal­jon “jää käteen”.
    Vero­ti­lil­lä ruk­sa­taan jos kuu­luu kirk­koon, ammat­tiyh­dis­tyk­seen jne. Myös vähen­nyk­set (mat­ka jne.) voi­si arvioi­da van­han sys­tee­min mukaan etu­kä­teen tai sit­ten veroilmoituksessa.
    Vero­pro­sen­tin por­ras­tus toi­mii ihan samal­la taval­la kuin ennen­kin, mut­ta ei oli­si sitä pel­lei­lyä työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän osuuk­sis­ta kun kui­ten­kin lop­pu­tu­los on se, että työn­te­ki­jä mak­saa x euroa, ja saa sii­tä x‑verot tilille.

    Jos minä, (en ole tie­to­tek­niik­ka-tyyp­pi) pys­tyn teh­dä sel­lai­nen las­ku­ri var­tis­sa, niin eikö­han joku ammat­ti­lai­nen pys­tyy vii­kos­sa teh­dä net­ti­poh­jai­nen sys­tee­mi joka toimii?

    Yksi (val­ta­po­liit­ti­nen) ongel­ma ovat vakuu­tus­yh­tiöt. Nehän ei voi enää sit­ten suo­raan yri­tä vai­kut­taa yrityksiin.

    Toi­nen on tie­tys­ti se, mis­tä saa­daan kai­kil­le tili­toi­mis­toil­le uut­ta tekemistä… 😉

    Sepi:
    Saman hom­man voi­si teh­dä myös käänteisesti. 

    Jokai­sel­le ihmi­sel­le vaan nk. “käyt­tö­ti­li” ja “pal­kan­mak­su­ti­li”.

    Jos joku mak­saa pal­kan­mak­su­ti­lil­le jotain -> välis­tä menee auto­maat­ti­ses­ti kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut, enna­kon­pi­dä­tyk­set jne. ja net­to­lik­sa siir­tyy käyttötilille.

    Kaik­ki pal­kan­mak­sut mak­sa­jas­ta riip­pu­mat­taa voi­si mak­saa tuo­hon malliin.

    Ainoa “ongel­ma” jon­ka äkki­sel­tään kek­sin on se, että jos ihmi­nen työs­ken­te­lee esim. pää­työ­nään rak­sal­la ja sivu­toi­me­na tekee IT-kon­sul­toin­tia tjmv hom­maa, niin esim. tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­set ovat eri maksuprosenteilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vero­ti­lil­lä ruk­sa­taan jos kuu­luu kirk­koon, ammat­tiyh­dis­tyk­seen jne. Myös vähen­nyk­set (mat­ka jne.) voi­si arvioi­da van­han sys­tee­min mukaan etu­kä­teen tai sit­ten veroilmoituksessa. 

      Ei tar­vit­se ruk­sa­ta. Riit­tää, että antaa hetun, niin tuo ohjel­ma sel­vit­tää nuo kaik­ki rek­si­te­reis­tä. Kirk­koon kuu­lu­mis­ta ei tar­vit­se sel­vit­tää, kos­ka se vai­kut­taa vain enna­kon­pi­dä­tys­pro­sen­tin kaut­ta ja enna­kon­pi­dä­tys­pro­sen­tin saa vero­kort­ti­tie­dois­ta, jot­ka siis saa verot­ta­jan tie­dos­tois­ta hetun perusteella.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. ech: Näin luul­ta­vas­ti todel­la­kin käy kun ohjel­man teke­mi­ses­tä huo­leh­tii jokin hal­lin­nol­li­nen taho. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sen sijaan saman­lai­sen sys­tee­min koo­dai­si vii­den hen­gen star­tup-yri­tys vii­kos­sa. En todel­la­kaan luot­tai­si sii­hen että pöhöt­ty­nyt vir­ka­mies­ko­neis­to sai­si kos­kaan näin­kään yksin­ker­tais­ta asi­aa aikaan jär­ke­vään hintaan.

    Yleen­sä ottaen uskoi­si että tämä kaik­kien tie­dos­sa ole­va mark­ki­na­ra­ko oli­si jo täyt­ty­nyt. Ei ole.

    Kyt­täil­lään­kö tähän jotain TEKES-tukea vai mik­si ei pal­ve­lun­tar­jon­taa ole ilmestynyt?

    Vai oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että yksi­tyis­yri­tyk­sil­tä puut­tuu sekä kaik­ki­voi­vai­suut­ta että ereh­ty­mät­tö­myyt­tä ymmär­tää jokais­ta elä­män yksi­tyis­koh­taa niin, että kai­kil­le oikeas­ti tuot­ta­vil­le hom­mil­le syn­tyy palveluntarjoaja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yleen­sä ottaen uskoi­si että tämä kaik­kien tie­dos­sa ole­va mark­ki­na­ra­ko oli­si jo täyt­ty­nyt. Ei ole.

      Kyt­täil­lään­kö tähän jotain TEKES-tukea vai mik­si ei pal­ve­lun­tar­jon­taa ole ilmestynyt?

      Täl­lai­nen ohjel­mis­to ei ole yksit6yiselle yri­tyk­sel­le mah­dol­li­nen. Se ei pys­ty sel­vit­tä­mään hen­ki­lön enna­kon­pi­dä­tys­pro­sent­tia, kotio­soi­tet­ta, koti­kun­taa tai uloi­sot­to­tie­to­ja hetun perus­teel­la, jol­loin ohjel­mas­ta tulee yhtä köm­pe­lö kuin on palkka.fi ‑ohjel­ma­kin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Kyl­lä täs­sä nyt seli­te­tään mus­taa val­koi­sek­si, astian maku tun­tuu pahas­ti. En voi käsit­tää, että­kö palkka.fi ‑pal­ve­lun käyt­tä­mi­nen oli­si lakia­sää­tä­väl­le (ja laki­teks­te­jä työk­seen luke­val­le) aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen saa­neel­le hen­ki­löl­le näin vai­kea­ta. Kun vel­voit­teet voi hoi­taa maa­lais­jär­jel­lä­kin palkka.fissä aivan hel­pos­ti (eri kulue­rät on lue­tel­tu siel­lä sel­keäs­ti). (Tai sit­ten on jotain pahas­ti pie­les­sä hen­ki­löi­dem­me käsi­tys­ky­vys­sä, ehkä on lii­kaa erkaan­nut­tu tosie­lä­män realiteeteista.)Vihreät Osmoi­neen ja Satui­neen ovat läh­te­neet oikein olan takaa kam­pan­joi­maan tämän asian “vai­keu­del­la” sosi­aa­li­ses­sa medias­sa Hei­din puo­les­ta. Heh heh hee.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kysei­nen jut­tu tapah­tui vuon­na 2009 jol­loin palkka.fi oli kai ole­mas­sa, mut­ta ei toi­mi­nut niin hyvin kuin nyt.
      Erja, olet­ko kos­kaan teet­tä­nyt mitään pimeäs­ti, siis pyy­tä­nyt naa­pu­rin tei­niä lap­sen­vah­dik­si tai osta­nut jou­kuus­ta ilman kuittia?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Jahas, hal­li­tuk­sen pää­tök­sel­lä tai­det­tiin lak­kaut­taa yri­tys­ten osin­ko­jen jako. Osin­ko­jen koko­nais­ve­ro­pro­sen­tik­si tai­taa tul­la mel­kein 50%, eipä nii­tä ole kyl­lä enää mitää jär­keä jakaa.

    Aina­kin meil­lä lop­pui osin­ko­jen jako tähän. Jat­kos­sa rahat pitää ottaa ulos sit­te esi­mer­kik­si vai­mon palk­ka­na ja km-kor­vauk­si­na tai vaih­toeh­toi­ses­ti lait­taa isoon sääs­tö­pos­suun kas­va­maan kor­koa korol­le sekä odot­te­le­maan vähän jär­ke­väm­piä aikoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lis­taa­mat­to­mis­sa yhtiöis­sä koko­nais­ve­ro­tus nousi 24,5 pro­sen­tis­ta 26 pro­sent­tiin, mut­ta pää­oma­vaa­ti­mus kiris­tyi niin, että hal­po­ja osin­ko­ja saa mak­saa 8 pro­sent­tia net­to­va­ral­li­suu­des­ta. 60000 euron ylä­ra­ja pois­tui. Ansio-osin­got pois­tui­vat koko­naan. Listt­tu­jen yhtiöi­den ja lis­taa­mat­to­mien pää­oma­ra­jan yli mene­vien osin­ko­jen koko­nais­ve­roas­te nousu 40,3 pro­sen­tis­ta 44 pro­sent­tiin. Palk­kaa kan­nat­taa mak­saa koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta osin­ko­jen mak­sa­mi­nen muut­tui tuon ansio­tu­lo-muun­nok­sen pois­tu­mi­sen vuok­si aiem­paa kan­nat­ta­vam­mak­si, mikä voi tuot­taa pie­nen yllä­rin kunnille.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Tot­ta. Pää-point­ti: työ­nan­ta­ja kiin­nos­ta koko­nais­kus­tan­nus, työn­te­ki­jä mitä jää käteen. Kaik­ki muu sii­nä välis­sä on taval­la tai toi­sel­la “vero” ja se, että jotain on jom­man kum­man “osuus” on ilmei­ses­ti vain sen­ta­kia, että kum­pa­kaan osa­puo­li ei har­mit­tai­si lii­kaa… Aiheut­taa ihan tol­kut­to­mas­ti byro­kra­tia (joka toki työl­lis­tää kir­jan­pi­tä­jiä, laki­mie­hiä, vir­ka­mie­hiä jne.) ja vie resurs­se­ja var­si­nai­ses­ta toi­min­nas­ta. Samoin kai­ken­lai­set tuo­te­ke­hi­tys­tuet tms. Ei pie­ni yri­tys hakee nii­tä, kun suu­rin osa työ­ajas­ta menee hal­lin­noin­tiin, eikä mihin­kään tuot­ta­vaan. Isot yri­tyk­set nii­tä Teke­sin mil­joo­nat jaka­vat keskenään.
    Itse kun olen ollut työ­nan­ta­ja (2 työn­te­ki­jä + minä), niin mer­kit­tä­vä osa työ­ajas­ta meni nii­tä asioi­ta hoi­taes­sa ja kui­ten­kin pitäi­si ihan “oikea” työ­kin teh­dä. En enää iki­nä yrit­tä­jäk­si. Never ever. Rahat meni, luo­to­tie­dot meni, ter­veys meni, mai­ne meni.
    Ei se ole sen arvois­ta. Joku muu saa haka­ta pää­tä sei­nään ja kek­siä jotain vihai­sia lin­tu­ja tai jotain mikä on sit­ten “se juttu”… 😉

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei tar­vit­se ruk­sa­ta. Riit­tää, että antaa hetun, niin tuo ohjel­ma sel­vit­tää nuo kaik­ki rek­si­te­reis­tä. Kirk­koon kuu­lu­mis­ta ei tar­vit­se sel­vit­tää, kos­ka se vai­kut­taa vain enna­kon­pi­dä­tys­pro­sen­tin kaut­ta ja enna­kon­pi­dä­tys­pro­sen­tin saa vero­kort­ti­tie­dois­ta, jot­ka siis saa verot­ta­jan tie­dos­tois­ta hetun perusteella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Ihan kaik­kia kom­ment­te­ja en jak­sa­nut lukea, mutta:

    Haloo, kan­sa­lai­set! Mik­si esim. remont­te­ja pitäi­si yli­pää­tään voi­da teet­tää yksi­tyis­hen­ki­löil­lä, joi­den töis­tä ei ole mitään takuu­vas­tuu­ta odo­tet­ta­vis­sa? Eikö raken­nus­kan­ta jo nyt­kin ole ihan tar­peek­si pul­lol­laan esim. odo­tet­ta­vis­sa ole­via kos­teus­vau­rioi­ta? Entä yksi­tyi­nen cate­ring-toi­min­ta, joka perin usein lie­nee ravin­to­lan omistajan/työntekijän “omaa pik­ku biss­nes­tä” ravin­to­lan tilois­sa teh­ty­nä. Puhu­mat­ta­kaan “itseop­pi­nei­den” säh­kö­mies­ten hom­mis­ta, jot­ka ovat hen­gen­vaa­ral­li­sia ris­ke­jä tai put­ka­rei­den hom­mis­ta, jois­ta voi aiheu­tua todel­la mer­kit­tä­viä talou­del­li­sia vahin­ko­ja — ja jot­ka jo nyky­ään onnek­si ovat luvan­va­rais­ta toi­min­taa — vaik­ka­kin näi­tä­kin eri­näi­set “insi­nöö­rit” ihan itse tekevät.

    En näe mitään syy­tä hel­pot­taa vaik­ka kai­ken­kar­vais­ten har­tia­pank­ki­ra­ken­ta­jien omaop­pis­ten työ­men­tel­mien edis­tä­mis­tä vaik­ka­pa edes nykyi­sen­lai­sen (jos­kin han­ka­lan) palkka.fi-palvelun avul­la. Pitää sii­voo­jal­la­kin olla takuu työstään.

    Har­maa­ta talout­ta voi­daan tor­jua kiel­tä­mäl­lä vähin­tään­kin yksi­tyis­ten hen­ki­löi­den pal­ve­lus­ten myyn­ti asiak­kaan vas­tuul­la (täs­sä meni män­nä­vuo­si­na ihan pie­leen). Takuu­vas­tuu ja kaik­kien viran­omais­sään­nös­ten nou­dat­ta­mis­vas­tuu pitää olla yksi­no­maan myy­jäl­lä. Eikös se edis­tä sekä yrit­tä­jyyt­tä että työllisyyttä? 

    Jos taas ote­taan esi­mer­kik­si har­maan talou­den lem­pi­lap­si raken­nus­teol­li­suus, niin yri­tyk­sien mokat voi edes teo­reet­ti­ses­ti perään­kuu­lut­taa. Har­tia­pank­ki-raken­net­tua ok-taloa edel­leen myy­des­sä pitäi­si sit­ten tiet­ty hin­nas­sa olla huo­mioi­tu­na “has­ta la vista”-alennuskerroin, jol­lei kuitt­te­ja raken­ta­mi­ses­ta ole esittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Sep­po Korp­poo:
    Pal­kan mak­sa­mi­sen moni­mut­kai­suus on vain jää­vuo­ren huip­pu, jos ajat­te­lee maam­me kaik­kea käy­tän­nön toi­min­taa kuris­ta­vaa, pik­ku­tark­kaa burokratiaa.

    Koko­nai­nen armei­ja suo­ma­lai­sia ja EU-byro­kraat­te­ja tekee har­tia­voi­min “töi­tä” ja kehit­tää joka vuo­si muis­taak­se­ni noin 20 000 uut­ta lakia ja sää­nös­tä, jot­ka kaik­ki tie­ten­kin pitää sakon uhal­la tietää…

    Kos­ka­pa suo­ma­lai­set ovat sään­tö-orjai­le­vaa kan­saa, jot­ka luu­le­vat, että ongel­mam­me rat­kea­vat uusil­la detal­ji-sään­nöil­lä, tilan­ne vaan koko ajan pahenee!

    Tuli­si­kin teh­dä sel­lai­nen laki, jon­ka mukaan jokais­ta uut­ta lakia koh­den pitää pois­taa kak­si vanhaa!

    —-

    En nyt tie­dä, pal­jon­ko pelk­kä sää­dös­ten ole­mas­sao­lo ketään hait­taa: Eihän nii­hin tar­vit­se pereh­tyä kuin asia ker­ral­laan, kun aihet­ta ilmenee.

    Uskol­li­nen sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen vah­vis­taa Suo­mea sisäi­ses­ti ja kil­pai­lu­ky­kyä kan­sain­vä­li­ses­ti: Luot­ta­mus, jon­ka varas­sa “kaik­ki” toi­mii, perus­tuu koke­muk­seen luotettavuudesta.

    Byro­kra­tia on kei­no oikeus­val­tion toteut­ta­mi­sek­si käy­tän­nös­sä, joten sii­tä ei voi eikä pidä pääs­tä eroon. 

    Oheis­va­hin­ko­na” sää­dös­ten van­hen­tu­neis­ta pykä­lis­tä, tul­kin­nan­va­rai­suu­des­ta, pääl­lek­käi­syyk­sis­tä ja ris­ti­rii­tai­suuk­sis­ta ajoit­tain syn­tyy pykä­lä­vii­dak­koa, jos­sa asian­tun­ti­ja­kin eksyy. 

    EU:lla on yksi hal­lin­non per­kaa­mi­se­lin pel­käs­tään “vii­da­kon” rai­vaa­mis­ta var­ten. Sitä joh­ti alku­aan sak­sa­lai­nen EU-hal­lin­non kon­ka­ri.( En nyt muis­ta nimeä). 

    Teh­tä­vä­nä oli /on jota­kuin­kin tuo kar­sin­ta, mitä ehdotat.

    Joi­ta­kin byro­kra­tia-tal­koi­ta on ajoit­tain ehdo­tet­tu myös Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Voi­si­ko sen elä­keyh­tiön valit­se­mi­sen hoi­taa vain valit­se­mal­la vaih­toeh­don pudo­tus­va­li­kos­ta? Sai­si sivul­le kivo­ja mai­nos­ban­ne­rei­ta mis­sä elä­keyh­tiö ker­too lah­joit­ta­van­sa sen­tin nor­pil­le tai las­ten sairaalalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Val­tion byro­kra­tis­sa yksi­tyis­hen­ki­löi­den palk­ko­jen mak­sa­mi­sen moni­mut­kai­suus on vie­lä pien­tä sen rin­nal­la mihin yksi­tyi­nen kan­sa­lai­nen kai­kis­sa vir­ka­mie­s­asiois­sa kohtaa.

    Eikä kaik­ki lain­sää­dän­nös­sä ole­va puris­tu tietokoneohjelmaan.

    Ehdoit­tan­kin työl­li­syy­den nimis­sä, että perus­te­taan uusia vir­ko­ja ns. “omal­le vir­ka­mie­hel­le”. Hänet sai­si aina pai­kal­le kun ongel­mia esiin­tyi­si esim. viran­omais­la­kien kanssa.

    Se “oma vir­ka­mies” on jo — taval­laan — olemassa:

    Hal­li­to­me­net­te­ly­la­ki mää­rää, että kan­sa­lai­sen neu­von­ta vel­vol­li­suus, joka kos­kee jokais­ta viranhaltijaa.

    Useim­mil­la orga­ni­saa­tioil­la on neu­von­ta­pal­ve­lut erik­seen­kin, mut­ta ym. laki näkyy esi­mer­kik­si sii­nä, että vaik­ka­pa minis­te­riöi­den sivuil­ta usein löy­tyy yleen­sä eril­li­nen yhteys­hen­ki­lö “asia­koh­tai­ses­ti”: puhe­lin­nu­me­ro on esillä. 

    Ja kun täl­lai­nen tavis soit­taa, saa ihan ystä­väl­lis­tä valais­tus­ta suo­raan var­si­nai­sil­ta asiantuntijoilta.
    Olen käyt­tä­nyt tätä mah­dol­li­suut­ta useam­paan kertaan.

    Miten­kä­hän kävi­si, jos perus­tet­tai­siin oma neu­von­ta­nu­me­ro näi­hin palkkausasioihin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Erja Keto:
    Kyl­lä täs­sä nyt seli­te­tään mus­taa val­koi­sek­si, astian maku tun­tuu pahas­ti. En voi käsit­tää, että­kö palkka.fi ‑pal­ve­lun käyt­tä­mi­nen oli­si lakia­sää­tä­väl­le (ja laki­teks­te­jä työk­seen luke­val­le) aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen saa­neel­le hen­ki­löl­le näin vai­kea­ta. Kun vel­voit­teet voi hoi­taa maa­lais­jär­jel­lä­kin palkka.fissä aivan hel­pos­ti (eri kulue­rät on lue­tel­tu siel­lä sel­keäs­ti). (Tai sit­ten on jotain pahas­ti pie­les­sä hen­ki­löi­dem­me käsi­tys­ky­vys­sä, ehkä on lii­kaa erkaan­nut­tu tosie­lä­män realiteeteista.)Vihreät Osmoi­neen ja Satui­neen ovat läh­te­neet oikein olan takaa kam­pan­joi­maan tämän asian “vai­keu­del­la” sosi­aa­li­ses­sa medias­sa Hei­din puo­les­ta. Heh heh hee….

    Olet­ko luke­nut lain­kaan tätä ket­jua ja Osmon blo­gi­kir­joi­tus­ta, jota se kommentoi?

    Ja Satu Has­sin kir­joi­tuk­ses­ta ilme­nee sama kuin har­maan talou­den vero­asian­tun­ti­jan Mark­ku Hir­vo­sen haas­tat­te­lus­ta: Verot­ta­ja pitää jär­jes­tel­mää lii­an monimutkaisena.

    Kysy­mys ei siis ole vih­rei­den tulkinnasta.

    Hau­kut vää­rää puuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Olen samaa miel­tä kuin Satu Has­si ja kii­tän Osmoa nopeas­ta tart­tu­mi­ses­ta asiaan. 

    Nyt toi­von vain, että ehdo­tus­ta­si ei tyrmätä.

    Kor­kea aika teh­dä asial­le jotakin.

    Hesa­rin ylei­sön­osas­tos­sa oli juu­ri kuvaus saman­lai­sis­ta koke­muk­sis­ta kuin nuo, joi­ta Satu Has­sil­le ker­tyi verot­ta­jan kans­sa: Teet niin tai näin, vää­rin menee.

    Itsel­lä­ni on koke­mus­ta koti­ta­lous­työn­te­ki­jän työ­suh­de­asioi­den hoi­ta­mi­ses­ta ennen palkka.fi ‑tä, min­kä Satu myös kuvaa hyvin. 

    Pien­re­mont­tien teet­tä­mi­sen han­ka­luut­ta on ket­jus­sa kuvat­tu osuvasti. 

    Oman koke­muk­se­ni mukaan remont­ti­fir­ma koh­te­lee asia­kas­ta “lyp­sy­leh­mä­nä” — ei sopi­mus­kump­pa­ni­na tai tilaa­ja­na, jon­ka toi­vo­taan tilaa­van jota­kin toistekin. 

    Kaik­kea “pape­rei­den teke­mis­tä” vas­tus­te­taan — mm. pie­nu­rak­ka­so­pi­mus­lo­mak­keen käyt­töä, johon on val­miik­si pai­net­tu nou­da­tet­ta­vat säädökset. 

    Asiak­kaal­le vara­taan “tyh­män” roo­li: Kan­nat­ta­vuusas­kel­mat teh­dään eri­lais­ten välis­tä­ve­to­mah­dol­li­suuk­sien varaan, joi­ta asiak­kaan ei ole­te­ta hoksaavan.

    Jos osoit­taa sekä kykyä puo­len­sa pitä­mi­seen että vaa­tii lain­mu­kai­suut­ta, sopi­mus­ta ei synny.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. HETUa har­vem­pi var­maan halu­aa antaa “luo­tet­ta­val­le teki­jäl­le”, joten parem­pi rat­kai­su oli­si se, että HETUn lisäk­si jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le kuu­lui­si arvo-osuus­ti­li, jota käy­te­tään tun­nis­ta­mi­ses­sa tämän kal­tai­siin asioi­hin. Sen takaa sit­ten löy­tyi­si suo­raan tar­vit­ta­vat tie­dot, ilman että iden­ti­teet­ti­var­kauk­sia ja nii­den mää­rää läh­de­tään kas­vat­ta­maan idioot­ti­mai­sen polii­ti­kon teke­mi­sien takia.

    Mut­ta ei. Sori Osmo, jo sinun kom­ment­ti­si ker­too miten pihal­la olet asiois­ta, mut­ta kui­ten­kin aate­si­sar­ta puo­lus­te­taan vaik­ka vii­mei­seen asti. Toi­mi­sit­te edes samoin tämän mei­dän tun­te­mam­me koti­maan suhteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysei­nen jut­tu tapah­tui vuon­na 2009 jol­loin palkka.fi oli kai ole­mas­sa, mut­ta ei toi­mi­nut niin hyvin kuin nyt.

    Tämä ei kui­ten­kaan ole kovin hyvä perus­te Hau­ta­lan tapauk­ses­sa. Hau­ta­lan oli­si tar­vin­nut mak­saa ainoas­taan elä­ke­mak­su, joka oli­si hoi­tu­nut hyvin käte­väs­ti esi­mer­kik­si Ete­ran net­ti­si­vuil­la ole­vas­sa pal­ve­lus­sa. Käy­tin itse samaa pal­ve­lua jo vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa satun­nais­ten las­ten­hoi­ta­jien elä­ke­mak­su­jen mak­sa­mi­seen, eikä se todel­la­kaan ollut vaikeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Sylt­ty: Ros­kaa, yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­kan­las­ki­jan kes­kian­sio 2011 oli 2600e, mikä on noin 10% pääs­sä kaik­kien työt­ne­ki­jöi­den kes­kian­siois­ta ja samal­la aika kau­ka­na matalapalkkatyöstä.

    Pal­kan­las­ki­jal­la on yleen­sä vähin­tään kaup­pa­kou­lu käy­ty­nä eikä sitä hom­maa kyl­lä opi iha muu­ta­mas­sa minuutissa.

    Hajon­nak­si palk­ka­ver­tai­lu antaa
    1 500 € — 4 426 €.

    Kuten ker­roin , nuo muut teh­tä­vät pel­kän pal­kan­las­ken­nan ohel­la rat­kai­se­vat palkkatason
    Pal­kan­las­ken­ta on auto­maat­ti­nen tapah­tu­ma ja tili­tyk­set­kin tapah­tu­vat automaattisesti.

    Tuo muu HR osaa­min­ne rat­kai­see palk­ka­ta­son, ei pal­kan­las­ken­ta varsinaisesti

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Pal­kan­las­ken­ta teh­dään usel­la nimik­keel­lä eikä pal­kan­las­ki­ja ker­ro suo­raan palkkatasoa.
    Ilta­sa­no­mien koos­te ker­too miten palk­ka jakau­tuu nimikehajonnassa.
    Ja kun kek­si­mää­räi­nen palk­ka­ta­so oli n 3200 niin tuo 2600 on sekin vain 80 % keksimääräisestä.

    Ja kun palk­ka­ha­jon­ta kek­sit­tyy jyr­käs­ti kes­ki­pal­kan molem­min puo­lin niin nuo 2000–2500 pal­kat edus­ta­vat sitä mata­laa päätä

    Pal­kan­las­ken­ta­sih­tee­ri 2527 Pal­kan­las­ki­ja 2713
    Pal­kan­las­ki­ja 2225
    Palk­ka­hal­lin­non asian­tun­ti­ja 2 087
    Palk­ka­kir­jan­pi­tä­jä 2220
    Palk­ka­pal­ve­lusih­tee­ri 2072
    Palk­ka­sih­tee­ri 2347
    Palk­ka­sih­tee­ri 2214

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysei­nen jut­tu tapah­tui vuon­na 2009 jol­loin palkka.fi oli kai ole­mas­sa, mut­ta ei toi­mi­nut niin hyvin kuin nyt.
    Erja, olet­ko kos­kaan teet­tä­nyt mitään pimeäs­ti, siis pyy­tä­nyt naa­pu­rin tei­niä lap­sen­vah­dik­si tai osta­nut jou­kuus­ta ilman kuittia?

    Mis­sään muu­al­la Hau­ta­la ei pysyi­si jat­ka­maan minis­te­ri­nä kuin Suo­mes­sa on se vaan uskomatonta.
    Har­maan talou­den asiantuntija.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Sylt­ty:
    Jahas, hal­li­tuk­sen pää­tök­sel­lä tai­det­tiin lak­kaut­taa yri­tys­ten osin­ko­jen jako. Osin­ko­jen koko­nais­ve­ro­pro­sen­tik­si tai­taa tul­la mel­kein 50%, eipä nii­tä ole kyl­lä enää mitää jär­keä jakaa.

    Aina­kin meil­lä lop­pui osin­ko­jen jako tähän. Jat­kos­sa rahat pitää ottaa ulos sit­te esi­mer­kik­si vai­mon palk­ka­na ja km-kor­vauk­si­na tai vaih­toeh­toi­ses­ti lait­taa isoon sääs­tö­pos­suun kas­va­maan kor­koa korol­le sekä odot­te­le­maan vähän jär­ke­väm­piä aikoja.

    Jos las­ku­tai­to on tuo­ta luok­kaa, ei yri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­nen tosi­aan­kaan kan­na­ta. Tai sit­ten puhut jon­kin muun maan hallituksesta.

    Me pal­kan­saa­jat saam­me mak­saa enem­män säh­kö­ve­roa, kark­ki­ve­roa, alko­ho­li­ve­roa ja niin ees­päin. Jos jotain saat sääs­töön, niin pörs­sio­sak­kei­den osin­ko­jen vero­tus nousee kuta­kuin­kin 50%. 

    Mel­ko rei­lua, mut­ta pitää­hän jon­kun tämän maan per­sau­kis­ten yri­tys­ten vero­hel­po­tuk­set kustantaa.

    Ollaan vai­vih­kaa siir­ty­mäs­sä sii­hen hai­kail­tuun Viron mal­liin: tasa­ve­ro palk­ka­tu­lois­ta ja yri­tys­ten vero­tus mität­tö­män pie­ni. Seu­raa­va­na tul­lee meil­le­kin Viron mal­lin odo­tet­tu jat­ko, eli työ­tä­te­ke­vän väes­tön muut­to maas­ta. Lah­den taka­na­han se on jo täy­des­sä käynnissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an vanha
    Jos mak­san lap­sen­vah­dil­le kuusi kymp­piä, pitää­kö minun todel­la sen jäl­keen teh­dä sopi­mus tili­toi­mis­ton kans­sa pal­kan mak­sa­mi­ses­ta. Älä viitsi.

    Eikö Osmo vih­reit­ten pitäi­si olla aika nui­via tapauk­sen joh­dos­ta eikä ruve­ta pullistelemaan
    Vit­tu työ­hän vähät­te­let­te koko asi­aa eikö tämä ole myös moraalikysymys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Kepa: Tämä ei kui­ten­kaan ole kovin hyvä perus­te Hau­ta­lan tapauk­ses­sa. Hau­ta­lan oli­si tar­vin­nut mak­saa ainoas­taan elä­ke­mak­su, joka oli­si hoi­tu­nut hyvin käte­väs­ti esi­mer­kik­si Ete­ran net­ti­si­vuil­la ole­vas­sa palvelussa.

    Joo, mut­ta myös työ­nan­ta­jan osal­ta var­si­nai­nen vero­pe­tos­han täs­sä on se, että palk­ka mak­se­taan käteen kui­tit­ta, hyvin tie­täen että myös­kään työn teki­jä ei aio mak­saa sii­tä veroa. Täs­sä mal­lis­sa vero­pe­tok­sen hyö­ty jae­taan osa­puol­ten kes­ken: hin­ta on teet­tä­jäl­le hal­vem­pi kuin lail­li­ses­ti toi­mien, teki­jäl­le jää käteen jää enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Hele­na Lagers­tam-Kei­no­nen: Haloo, kan­sa­lai­set! Mik­si esim. remont­te­ja pitäi­si yli­pää­tään voi­da teet­tää yksi­tyis­hen­ki­löil­lä, joi­den töis­tä ei ole mitään takuu­vas­tuu­ta odotettavissa? 

    Onko tämä jotain Neuvostoliitto-parodiaa? 

    Mitä sii­tä­kin muu­ten tulee että yksi­tyi­set ihmi­set saa­vat lait­taa ruo­kaa koto­naan? Hehän vält­tä­vät veron mak­sa­mis­ta ja aiheut­ta­vat hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, vie­vät työ­paik­ko­ja (valtion)yrityksiltä, heil­lä ei ole mitään ser­ti­fi­kaat­te­ja osaa­mi­ses­taan eikä hygie­nian tasos­ta, eivät­kä vas­taa mil­le­kään viran­omai­sel­le sii­tä jos vaik­ka­pa sai­ras­tut­ta­vat per­heen­jä­se­nen­sä. He saat­ta­vat myös päät­tää val­mis­taa epä­ter­veel­li­siä ruo­ka­la­je­ja ja siten ovat vas­tuus­sa ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män ylikuormituksesta.

    Kuin­ka voim­me jät­tää niin­kin tär­keän asian kuin ruo­ka­huol­lon ahnei­den mark­ki­noi­den sekä tai­ta­mat­to­mien koti­ta­louk­sien hoidettavaksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Myyntimies.
    Onko ihan varf­ma, että et ole kos­kaan itse mak­sa­nut mitään pimeäs­ti? Oet­ko säi­lyt­tä­nyt kui­tin jou­lu­kuusen ostoksestasi?

    En tie­dä Myyn­ti­mie­hes­tä, mut­ta minä olen aina kuvi­tel­lut, että jou­lu­kuusien myyn­ti (kau­pun­gin osoit­ta­mil­la myyn­ti­pai­kol­la) on tori­myyn­tiin ver­rat­ta­vaa myyn­tiä. Ei toril­la­kaan saa kuit­tia ostok­sis­taan, mut­ta tori­myy­jän vel­vol­li­suuk­siin kuu­luu las­kea kas­sa päi­vän päät­teek­si ja tilit­tää sen perus­teel­la asian­mu­kai­set verot ja mak­sut. Jos näin ei ole, niin mik­si kau­pun­git sal­li­vat niin tori­myyn­nin kuin jou­lu­kuusien myyn­nin täy­sin avoi­mes­ti vuo­kraa­mil­laan paikoilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Tääl­lä onkin jo kom­men­toi­tu, että ns. las­ku­tuso­suus­kun­nan kaut­ta yksit­täi­nen raken­nus­reis­ka, las­ten­hoi­ta­ja ym. voi­si hel­pos­ti las­kut­taa työs­tään niin että kaik­ki laki­sää­tei­set mak­sut, vakuu­tuk­set ja verot tule­vat mak­se­tuik­si, tosin myös pro­vi­ka pal­ve­lun­tar­joa­jal­le. Tämä voi­si hyvin olla jul­ki­nen tai aina­kin jul­ki­ses­ti sää­del­ty pal­ve­lu. Näin myös koti­ta­lous­työn suo­rit­ta­ja huo­leh­ti­si toi­mek­sian­to­tyyp­pi­ses­sä työs­sä itse palk­kion­sa sivu­ku­lu­jen hoi­ta­mi­ses­ta, aivan kuten vaik­ka­pa free­lance-toi­mit­ta­ja tai ‑kään­tä­jä, vaik­ka ei syys­tä tai toi­ses­ta voi­si tai haluai­si perus­taa toi­mi­ni­meä. Mik­si eri aloil­la eri käy­tän­nöt, mik­si juu­ri yksi­tyi­set ihmi­set pako­te­taan toi­mi­maan työ­nan­ta­ji­na, kun muil­la aloil­la esim. isot media­ta­lot voi­vat kiel­täy­tyä täs­tä vai­vas­ta? (Itse en tosin iki­nä tilai­si koti­työ­tä kuin yritykseltä.)

    Ja mik­si, kuten tääl­lä myös kom­men­toi­tu, työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ja työt­tö­myys­kas­sat halua­vat tor­pe­doi­da osuus­kun­ta­mal­lin tur­val­li­se­na ja help­po­na tapa­na teh­dä keik­ka­töi­tä, men­neen maa­il­man pal­kan­saa­ja vs. yrit­tä­jä ‑käsi­tyk­siin nojau­tuen? Sen jäl­keen kun itse työt­tö­mä­nä olles­sa­ni mene­tin muu­ta­man päi­vän työn takia parin kuu­kau­den päi­vä­ra­hat koko­naan, en vas­taa­vaan tilan­tee­seen uudel­leen jou­tues­sa­ni epä­röi­si teh­dä samo­ja hom­mia pimeästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Sylt­ty:

    Jahas, hal­li­tuk­sen pää­tök­sel­lä tai­det­tiin lak­kaut­taa yri­tys­ten osin­ko­jen jako. Osin­ko­jen koko­nais­ve­ro­pro­sen­tik­si tai­taa tul­la mel­kein 50%, eipä nii­tä ole kyl­lä enää mitää jär­keä jakaa.
    Aina­kin meil­lä lop­pui osin­ko­jen jako tähän. 

    Yri­tyk­se­si lie­nee lis­taa­ma­ton, joten sinun osin­gon­mak­sua­si päin­vas­toin roh­kais­taan, kun 60000 euron ylä­ra­ja pois­tui ja vero­kan­ta­kin nousi todel­la vähän.

    Taval­li­sia osa­ke­sääs­tä­jiä (joil­la on yleen­sä pörs­siyh­tiöi­den osak­kei­ta) sen sijaan lyö­tiin lekal­la pää­hän. Suo­ra veroas­te nousi yli 40% ja samal­la osin­ko­ve­ro­tuk­sen ero lis­ta­tun ja lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen välil­lä nousi sie­tä­mät­tö­mäk­si (lis­ta­tul­la mak­si­mi­ve­roas­te 45,6% ja lis­taa­mat­to­mal­la 26,4%).

    Yri­tys­ten pörs­si­lis­taa­mi­nen ei siis enää kan­na­ta ollen­kaan ja nykyi­sis­sä lis­tayh­tiöis­sä omis­ta­jien kan­nat­taa yrit­tää mini­moi­da osin­gon maksu.

    Lyhyt­nä­köi­nen vero­po­li­tiik­ka tulee rajus­ti las­ke­maan val­tion vero­tu­lo­ja pörssiosingoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Ode:

    Pekal­la on iso salk­ku, kun pää­see mak­sa­maan 32 pro­sen­tin pää­oma­ve­roa. Minun tulois­sa­ni tuo koko­nais­ve­ro pörs­sio­sak­kei­den koh­dal­la nousi 44 prosenttiin.

    Ja mis­sä koh­taa yllä sanoin, että itse oli­sin 32% pää­oma­ve­ron pii­ris­sä? Ker­roin vain mit­kä ovat maksimiveroasteet.

    Hal­li­tus tosin kas­vat­ti 32 pro­sen­tin jouk­koa rei­lus­ti las­ke­mal­la kyn­nys­ra­jan 40000 euron tuloihin. 

    Mut­ta ver­ra­taan sit­ten osin­ko­jen mini­mi­ve­roas­tei­ta, lis­ta­tul­la 44,0% ja lis­taa­mat­to­mal­la 26,0%.
    Aivan käsit­tä­mät­tö­män suu­ri ero, jol­lais­ta ei ilmei­ses­ti ole mis­sään muu­al­la maailmassa.

    Ja kuten edel­lä sanoin veroas­tei­den ero muo­dos­taa entis­tä pahem­man esteen yri­tys­ten lis­tau­tu­mi­sel­le (ja jopa kasvulle).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. pek­ka on sii­nä oikeil­la jäl­jil­lä, että lis­ta­tun ja lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen osin­ko­jen käsit­te­ly on yksi­tyis­hen­ki­löil­lä mel­koi­sen erilaista.

    Täs­tä seu­raa mie­len­kiin­toi­nen tilan­ne hol­ding-yhtiöi­den kanssa.

    * yhtei­sö­ve­ro­kan­ta: 20 %

    * yksi­tyis­hen­ki­lön vero lis­ta­tun yhtiön osak­keil­le: 30..32 %

    * pörs­siyh­tiön mak­sa­man osin­gon vero­pro­sent­ti lis­taa­mat­to­mal­le yhtiöl­le: 15 % (kos­ka osin­gois­ta 25 % saa verovapaasti)

    * yksi­tyis­hen­ki­lön vero lis­taa­mat­to­man yhtiön osak­keil­le: 7,5..8 %

    Näis­tä pää­see­kin sit­ten las­ke­maan, että vero­pro­sent­ti suo­raan pörs­siyh­tiöl­tä on 44 .. 45,6 %. Hol­ding-yhtiön kaut­ta pro­sent­ti on 37,1 .. 37,44 %. Osin­ko­ja ei tar­vi­ta kovin mon­ta kym­men­tä tuhat­ta vuo­des­sa, niin hol­ding-yhtiö sääs­tää sel­vää rahaa byro­kra­tia­ku­lu­jen­sa­kin jälkeen.

    Pää­osin pidän kehys­rii­hen tule­maa suo­ras­taan häm­mäs­tyt­tä­vän hyvä­nä, vaik­ka se monil­le näyt­ti­kin aiheut­ta­van kovaa selit­tä­mis­pään­vai­vaa. Täs­sä koh­das­sa kui­ten­kin tulos näyt­täi­si hyvin voi­mak­kaas­ti ohjaa­van tiet­tyyn suun­taan vero­suun­nit­te­lus­sa. Ehkä tämä ei ollut tarkoitus?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. En tie­dä onko täs­sä ket­jus­sa ollut aiem­min esil­lä kysy­mys­tä, mik­si työn tai pal­ve­lun osta­jal­le on säly­tet­ty vero- ja mui­den sivu­ku­lu­jen ilmoi­tus- ja tilitysvelvollisuus.

    Jos ostan kah­vi­pa­ke­tin kau­pas­ta, se on kaup­pias joka tilit­tää ALV:n. En minä. 

    Mik­si minä olen suo­ri­tus­vel­vol­li­nen jos­tain maa­laus­pal­ve­lun sivu­ku­lis­ta riip­puen sii­tä onko maa­la­ri duu­na­ri tai yrittäjä. 

    En minä ole työ­nan­ta­ja. Olen palvelunostaja.

    Tämä kait perus­tuu sii­hen aikaan, kun ei ollut inter­net­te­jä ja mui­ta vem­pai­mia, ja käy­tän­nös­sä vain vara­kas työn teet­tä­jä­sää­ty pys­tyi hoi­ta­maan kir­jal­li­set työt.

    Tus­kin Suo­mes­sa mon­taa duu­na­ria on, joka ei netis­sä ilmoi­tuk­sia osaa teh­dä, kun osaa siel­lä loto­ta­kin ja facebookata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Evert the neverest:

    Suo­men yrit­tä­jien sivuil­la on vää­rien tie­to­jen oikai­su­ja ja hyviä esi­merk­ki­las­kel­mia kehys­rii­hen veromuutoksista

    SY:n kan­nan­ot­to­ja lukies­sa kan­nat­taa muis­taa, että he ovat uudis­tuk­ses­ta hyö­ty­jien etujärjestö.
    Hei­dän kan­na­no­tois­saan ei huo­mioi­da häviä­jiä (800000 pörs­sio­sak­kei­ta omis­ta­vaa yksityishenkilöä).

    Hesa­ris­sa ja muu­al­la on käy­tet­ty esi­merk­ki­nä hyö­ty­jis­tä vain Faze­rei­ta ja mui­ta lis­taa­mat­to­mia suuryrityksiä.

    Koko­naan on unoh­det­tu, että myös pörs­siyh­tiöi­tä omis­ta­vat suvut ovat voit­ta­jia (pal­jon Faze­rei­ta suu­rem­pia sel­lai­sia), kos­ka hei­dän omis­tuk­sen­sa on jär­jes­tet­ty pörs­siyh­tiös­tä yli 10% omis­ta­vien sijoi­tus­yh­tiöi­den kaut­ta. Täl­lai­set sijoi­tus­yh­tiöt eivät jou­du mak­sa­maan yhtei­sö­ve­roa saa­mis­taan osin­gois­ta, joten Her­li­nit, Ehrn­root­hit, Ahl­strö­mit ja kump­pa­nit saa­vat osin­kon­sa 7,5/8,0% veroas­teel­la (+pörs­siyh­tiön yhtei­sö­ve­ro eli yhteen­sä n. 26%).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Evert The Neve­Rest: Faze­rin omis­ta­jat sai­vat makean hyvi­tyk­sen soke­ri­ve­ros­ta. Hei­dän pää­oma­ve­ron­sa las­ki 7–8 prosenttiin

    Asian toi­nen puo­li on että suo­ma­lai­sen menes­ty­neen per­hey­ri­tyk­sen omis­ta­jat miet­ti­vät nyt toi­sen­kin ker­ran kan­nat­taa­ko fir­ma todel­la­kin myy­dä ulko­mail­le. Tytä­ryh­tiö­ta­lou­des­sa kun käy lopul­ta huonosti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Miten­kään juu­ri kyseis­tä busi­ness­ta nime­no­maan mai­nos­ta­mat­ta tuon vain esi­merk­ki­nä esil­le eazy.fi
    Mui­ta­kin löy­tyy jo. Työn todel­li­nen teki­jä on pal­kan­saa­ja, ja Y‑tunnus ja pape­ri­so­ta hoi­tu­vat eazyn kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Ihan vaan tie­dok­si kun nämät pal­ve­lu­tar­joa­jat on mai­nit­tu täällä:

    Ne ovat jou­tu­neet liit­to­jen ja verot­ta­ja ham­pai­siin. Teki­jöil­le koi­tuu vaka­via ongel­mia työ­voi­ma­vi­ran­omais­ten ja kas­so­jen kans­sa kun las­kut­ta­vat täl­lais­ten pal­ve­lu­jen kaut­ta. Hei­dät kat­so­taan ole­van yrit­tä­jiä. Sii­tä löy­tyy viral­li­nen ohjeis­tus te-kes­kuk­sil­le. Sii­nä mai­ni­taan juu­ri sitä Eazy osk ja Teke­mo­nia osk. Voi toki var­maan osta pal­ve­lu­ja osuus­kun­nal­ta, mut­ta itse en täs­sä vai­hees­sa ryh­tyi­sin sitä kaut­ta tekijäksi.

    Aina­kin yksi osuus­kun­ta on teh­nyt kan­te­lun oikeus­asia­mie­hel­le, saa näh­dä miten käy…

    Cati­li­na:
    Miten­kään juu­ri kyseis­tä busi­ness­ta nime­no­maan mai­nos­ta­mat­ta tuon vain esi­merk­ki­nä esil­le eazy.fi
    Mui­ta­kin löy­tyy jo. Työn todel­li­nen teki­jä on pal­kan­saa­ja, ja Y‑tunnus ja pape­ri­so­ta hoi­tu­vat eazyn kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. pek­ka:
    Koko­naan on unoh­det­tu, että myös pörs­siyh­tiöi­tä omis­ta­vat suvut ovat voit­ta­jia (pal­jon Faze­rei­ta suu­rem­pia sel­lai­sia), kos­ka hei­dän omis­tuk­sen­sa on jär­jes­tet­ty pörs­siyh­tiös­tä yli 10% omis­ta­vien sijoi­tus­yh­tiöi­den kaut­ta. Täl­lai­set sijoi­tus­yh­tiöt eivät jou­du mak­sa­maan yhtei­sö­ve­roa saa­mis­taan osin­gois­ta, joten Her­li­nit, Ehrn­root­hit, Ahl­strö­mit ja kump­pa­nit saa­vat osin­kon­sa 7,5/8,0% veroas­teel­la (+pörs­siyh­tiön yhtei­sö­ve­ro eli yhteen­sä n. 26%).

    Onko tämä nyt var­mas­ti oikea tulkinta?

    Kai se Her­lin­kin lopul­ta mak­saa saman ver­ran veroa Koneen osak­kei­den osin­gois­ta kuin pien­osa­kas­kin? (Eli Her­li­nil­lä verot ymmär­tääk­se­ni tule­vat mak­suun sii­nä vai­hees­sa, kun hän nos­taa pää­oma­tu­lo­ja sijoitusyhtiöstään.)

    Vai voi­ko tosi­aan olla niin, että Kone Oyj:n osin­ko­jen kier­rät­tä­mi­nen täl­lai­sen sijoi­tus­yh­tiön kaut­ta oikeas­ti pie­nen­tää mat­kan var­rel­la mak­set­ta­via vero­ja siten, että Her­lin todel­la saa Koneen jaka­mas­ta osin­gos­ta omaan käteen­sä ja kulu­tuk­seen suu­rem­man osan kuin taval­li­nen Koneen osak­kei­ta omis­ta­va pal­kan­saa­ja, jol­la sijoi­tus­yh­tiö­tä ei ole?

    Hmm… Ehkä olet sit­ten­kin oikeas­sa, ja Her­lin voi tosi­aan nos­taa noi­ta alhai­ses­ti vero­tet­tu­ja osin­ko­ja 8% ver­ran sijoi­tus­yh­tiön­sä net­to­va­ral­li­suu­des­ta (joka lie­nee huomattava).

    Mikään ei muu­ten tai­da estää taval­lis­ta pien­osa­kas­ta­kaan luo­mas­ta tuol­lais­ta sijoi­tus­yh­tiö­tä. Nope­aa hyö­tyä sil­lä ei tuon 8% sään­nön vuok­si tai­da saa­da, mut­ta jos jak­saa kerä­tä yhti­öön net­to­va­ral­li­suut­ta nos­ta­mat­ta siel­tä osin­ko­ja, niin kyl­lä kai se pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä on kan­nat­ta­vaa, vaik­ka kysy­myk­ses­sä oli­si pie­nem­pi­kin omistus. 

    Jos tämä on tot­ta, niin ehkä joku pian alkaa tar­jo­ta taval­li­sel­le kulut­ta­jal­le pal­ve­lua, jon­ka avul­la täl­lai­sen sijoi­tus­yh­tiön voi lait­taa pystyyn.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. En työ­nan­ta­ja­na ole huo­man­nut pal­kan­mak­sun hoi­ta­mis­ta lail­li­ses­ti lain­kaan yli­voi­mai­sek­si. Soi­nin­vaa­ran­kaan ei kan­nat­tai­si antaa sel­lais­ta kuvaa että “kun ker­ran se on vai­ke­aa, niin lakia ei tar­vit­se noudattaa”. 

    Mitäs jos muis­sa­kin laki­asiois­sa ruve­taan teke­mään Hautalat?

    - En viit­si­nyt hidas­taa nopeut­ta 60:iin kun olin lait­ta­nut crui­sing spee­dik­si 80
    — Mik­si en pysä­köi­si inva­pai­kal­le kun muil­ta pysä­köin­ti­pai­koil­ta jou­tui­si käve­le­mään pitem­män matkan?
    — Tot­ta­kai varas­tin ostok­se­ni kun olen sitä kaup­paa aiem­min niin pal­jon aut­ta­nut mak­sa­mal­la maitopurkkini

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Juk­ka S:
    En työ­nan­ta­ja­na ole huo­man­nut pal­kan­mak­sun hoi­ta­mis­ta lail­li­ses­ti lain­kaan ylivoimaiseksi. 

    Ei kai kukaan ole väit­tä­nyt­kään että se oli­si yli­voi­mais­ta. Mut­ta kun kyse on pik­kusum­mis­ta, vai­vaan näh­den se on nau­ret­ta­van vaikeata.

    On ihan tur­ha läh­teä sii­tä että raken­ne­taan vai­kei­ta jär­jes­tel­miä ja kuvi­tel­laan ihmis­ten nou­dat­ta­van nii­tä, eten­kin kun samaan aikaa sen val­vo­mi­nen on käy­tän­nös­sä täy­sin mah­do­ton­ta. Ihmi­nen on lais­ka ja on ihan tur­ha virit­tää mitään sytee­miä, joka ei ota tätä miten­kään huomioon. 

    Esi­mer­kik­si käy vaik­ka­pa jon­kin puis­ton nur­mi­kon pilaan­tu­mi­nen kos­ka ihmi­set oikai­se­vat sen ylit­se parin met­rin mat­kan­sääs­tön takia. Ja näi­tä vas­taa­via esi­merk­ke­jä on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Tai entä­pä käve­li­jät ja punai­set? Kuin­ka moni oikeas­ti nou­dat­taa aina punai­sia valoja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Sylt­ty: Ei kai kukaan ole väit­tä­nyt­kään että se oli­si yli­voi­mais­ta. Mut­ta kun kyse on pik­kusum­mis­ta, vai­vaan näh­den se on nau­ret­ta­van vaikeata.

    On ihan tur­ha läh­teä sii­tä että raken­ne­taan vai­kei­ta jär­jes­tel­miä ja kuvi­tel­laan ihmis­ten nou­dat­ta­van nii­tä, eten­kin kun samaan aikaa sen val­vo­mi­nen on käy­tän­nös­sä täy­sin mah­do­ton­ta. Ihmi­nen on lais­ka ja on ihan tur­ha virit­tää mitään sytee­miä, joka ei ota tätä miten­kään huomioon. 

    Esi­mer­kik­si käy vaik­ka­pa jon­kin puis­ton nur­mi­kon pilaan­tu­mi­nen kos­ka ihmi­set oikai­se­vat sen ylit­se parin met­rin mat­kan­sääs­tön takia. Ja näi­tä vas­taa­via esi­merk­ke­jä on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Tai entä­pä käve­li­jät ja punai­set? Kuin­ka moni oikeas­ti nou­dat­taa aina punai­sia valoja?

    Juu­ri näin. Sik­si asi­aa pitäi­si­kin “pii­lot­ta­mi­sen” sijaan lähes­tyä yksin­ker­tais­ta­mi­sen kaut­ta. Samal­la taval­la kun tuki­vii­dak­ko­ja­kin voi pur­kaa perus­tu­lon avul­la voi­si työl­lis­tä­mi­ses­sä­kin hakea omaa “perus­tu­lo” ratkaisua.

    Jos rat­kai­su on riit­tä­vän yksin­ker­tai­nen, niin “nur­mi­kol­la käve­le­mi­nen vain piden­tää mat­kaa ja kas­te­lee ken­gät märäk­si”. Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su ohjaa “pien­työl­lis­tä­jän” toi­mi­maan auto­maat­ti­ses­ti oikein.

    Pal­kan­mak­sun perus­tu­los­sa” on samo­ja ele­ment­te­jä kuin on toi­meen­tu­lo- ja tuki­vii­dak­koa pur­ka­vass­sa perus­tu­lon poh­din­nas­sa. Kyse on mak­sus­ta, seu­ran­nas­ta ja raja-arvois­ta, jois­ta seu­raa toimenpiteitä.

    Ei perus­tu­lo­kaan pura koko toi­meen­tu­lo- ja muu­ta tuki­jär­jes­tel­mää, mut­ta se pois­taa tar­peet­to­mat tar­ve­har­kin­nat ja las­ken­ta­ment­te­lyt raja-arvoi­hin saakka.

    Samoin “pal­kan­mak­sun perus­tu­lo” rat­kai­sun ei tar­vit­se pois­taa sii­hen sidot­tu­ja jär­jes­tel­miä, mut­ta tämä har­voin pie­niä mak­su­ja mak­sa­vien moni­mut­kai­sen byro­kra­tia sil­lä tuli­si purkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. spot­tu: Asian toi­nen puo­li on että suo­ma­lai­sen menes­ty­neen per­hey­ri­tyk­sen omis­ta­jat miet­ti­vät nyt toi­sen­kin ker­ran kan­nat­taa­ko fir­ma todel­la­kin myy­dä ulko­mail­le. Tytä­ryh­tiö­ta­lou­des­sa kun käy lopul­ta huonosti.

    Ei koti­mai­sen omis­tuk­sen säi­lyt­tä­mi­nen vaa­di veroe­tua lis­taa­mat­to­mien yri­tys­ten osin­goil­le, päinvastoin.

    Vero­tuk­sel­li­sen epä­ta­sa-arvon vuok­si suo­ma­lai­sen koti­ta­lou­den tuot­to-odo­tus lis­ta­tun yri­tyk­sen osak­keel­le on ins­ti­tu­tio­naa­lis­ta omis­ta­jaa mata­lam­pi. Näin aikaa myö­den Hel­sin­gin pörs­sis­sä notee­rat­tu­jen osak­kei­den omis­tus siir­tyy (suo­ma­lai­sil­ta) koti­ta­louk­sil­ta (usein ulko­mai­sil­le) ins­ti­tu­tio­naa­li­sil­le sijoittajille.

    Lisäk­si vero­tus kan­nus­taa pitä­mään yri­tyk­sen pois pörs­sis­tä ja näin käy­tän­nös­sä jar­rut­taa uusien yri­tys­ten kas­vua. Tämän seu­rauk­se­na Hel­sin­gin pörs­sin lis­tau­tu­mi­set ovat vii­me vuo­si­na olleet pel­käs­tään van­ho­jen yri­tys­ten jakautumisia.

    Lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen veroe­tu hyö­dyt­tää ainoas­taan lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen omis­ta­jaa, ei val­tio­ta tai kan­san­ta­lout­ta. Sik­si tuol­lais­ta kum­ma­jais­ta ei tai­da mis­sään muu­al­la olla käytössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Nuk­ku­Mat­ti:

    Hmm… Ehkä olet sit­ten­kin oikeas­sa, ja Her­lin voi tosi­aan nos­taa noi­ta alhai­ses­ti vero­tet­tu­ja osin­ko­ja 8% ver­ran sijoi­tus­yh­tiön­sä net­to­va­ral­li­suu­des­ta (joka lie­nee huomattava).
    Mikään ei muu­ten tai­da estää taval­lis­ta pien­osa­kas­ta­kaan luo­mas­ta tuol­lais­ta sijoitusyhtiötä.

    Mikään ei estä, mut­ta mis­sa­sit oleel­li­sim­man poin­tin. Tuon sijoi­tus­yh­tiön pitää omis­taa yli 10% pörs­siyh­tiöis­tä, jos­sa pää­si­si Her­li­nien 26% vero­kan­taan. Jos omis­taa vähem­män kuin 10%, niin vero­tus nousee vähin­tään 44 prosenttiin. 

    Sijoi­tus­yh­tiön perus­ta­mi­nen on help­poa, mut­ta 10% sii­vun osta­mi­nen pörs­si­fir­mas­ta ei tai­da ihan joka pojan kuk­ka­rol­la onnistua:-)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. pek­ka:
    NukkuMatti:
    Mikään ei estä, mut­ta mis­sa­sit oleel­li­sim­man poin­tin. Tuon sijoi­tus­yh­tiön pitää omis­taa yli 10% pörs­siyh­tiöis­tä, jos­sa pää­si­si Her­li­nien 26% vero­kan­taan. Jos omis­taa vähem­män kuin 10%, niin vero­tus nousee vähin­tään 44 prosenttiin. 

    Jos olet pek­ka oikeas­sa, niin kyl­lä tämä hal­li­tuk­sen pää­tös (tai pikem­min­kin sen sivu­vai­ku­tus yhdis­tet­täes­sä aiem­piin sään­nök­siin) on kau­ka­na “rei­lus­ta”. Vai­kea näh­dä mitään perus­tei­ta eri­lai­sel­le vero­koh­te­lul­le riip­puen sii­tä, että onko omis­tus yli vai alle 10%.

    Seu­raa­va kir­joi­tus myös viit­taa sii­hen, että pekan tul­kin­ta on oikea
    http://www.hs.fi/kotimaa/Reilusti+s%C3%A4hl%C3%A4%C3%A4v%C3%A4+hallitus/a1364418986650

    Mie­les­tä­ni yhtei­sö­ve­ron alen­ta­mi­nen oli pai­kal­laan ja oli myös pai­kal­laan pois­taa se kei­no­te­koi­nen 60000 euron raja osin­ko­ve­ro­tuk­ses­ta, mut­ta oli­si sil­ti pitä­nyt huo­leh­tia, että osin­ko­ve­ro­tuk­ses­ta koko­nai­suu­te­na tulee tas­a­puo­li­ses­ti kan­nus­ta­va ja koh­tuul­li­nen sekä pie­nil­le että suu­ril­le yri­tyk­sel­le, ja myös vähem­män varak­kail­le yrityksille.

    Tämä hal­li­tus vie kyl­lä sekoi­lun ja tuna­roin­nin aivan uudel­le tasol­le. Suo­mes­sa ei muu­ten­kaan pää­tök­sen­teon joh­don­mu­kai­suus, ratio­naa­li­suus ja val­mis­te­lun taso ole ollut kovin hyväl­lä tasol­la mui­hin Poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na, mut­ta nyt ollaan kyl­lä saa­vu­tet­tu uusi poh­ja­no­tee­raus. Jotain pää­tök­siä on teh­ty, mut­ta kukaan ei oikein tark­kaan tie­dä, että mitä ne ovat ja mil­lä perus­teil­la nii­hin on päädytty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Nuk­ku­Mat­ti:
    Tämä hal­li­tus vie kyl­lä sekoi­lun ja tuna­roin­nin aivan uudel­le tasol­le. Suo­mes­sa ei muu­ten­kaan pää­tök­sen­teon joh­don­mu­kai­suus, ratio­naa­li­suus ja val­mis­te­lun taso ole ollut kovin hyväl­lä tasol­la mui­hin Poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na, mut­ta nyt ollaan kyl­lä saa­vu­tet­tu uusi poh­ja­no­tee­raus. Jotain pää­tök­siä on teh­ty, mut­ta kukaan ei oikein tark­kaan tie­dä, että mitä ne ovat ja mil­lä perus­teil­la nii­hin on päädytty.

    Osmo,

    Voi­sit­ko jos­kus kir­joit­taa jotain suo­ma­lai­sen poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon meka­nis­meis­ta ja (huo­nois­ta) käytänteistä?

    Sinä var­maan­kin tie­dät niis­tä jotain sel­lais­ta, jota toi­mit­ta­jat ja suu­ri ylei­sö eivät ja osai­sit ehkä teh­dä hyviä parannusehdotuksia.

    Omas­ta mie­les­tä­ni suu­rim­pia uhkia suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le on pää­tös­ten heik­ko val­mis­te­lu ja joh­don­mu­kai­suu­den puu­te poliit­ti­ses­sa päätöksenteossa. 

    Esi­mer­kik­si tämä osin­ko­ve­ro­uu­dis­tuk­sen suun­nit­te­lu on tuo­rein esi­merk­ki nyky­hal­li­tuk­sen osaa­mat­to­muu­des­ta, kyvyt­tö­myy­des­tä ja koke­mat­to­muu­des­ta. Vie­lä vaka­vam­pi jut­tu on kun­tien ja sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men raken­tei­den uudis­ta­mi­sen seka­va tila. Mut­ta nyky­hal­li­tuk­sen lisäk­si myös monet aiem­mat hal­li­tuk­set ovat sekoil­leet enem­män kuin on hyväksyttävää.

    Erk­ki Tuo­mio­ja kiin­nit­ti vas­ti­kään huo­mio­ta pää­tös­ten heik­koon val­mis­te­luun blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan 26. maaliskuuta:
    http://www.tuomioja.org/

    Toi­vot­ta­vas­ti Soi­nin­vaa­ral­ta­kin sai­sim­me kuul­la jotain täs­tä aihees­ta. Asian tär­keys nimit­täin kitey­tyy seu­raa­vas­sa lai­nauk­ses­sa Erk­ki Tuo­mio­jal­ta var­sin humoristisesti:
    “Sitä pait­si vää­rää­kin poli­tiik­kaa kan­nat­tai­si ennem­min teh­dä hyvin ja huo­lel­li­ses­ti kuin huo­nos­ti ja hutiloiden.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Nuk­ku­Mat­ti:

    Esi­mer­kik­si tämä osin­ko­ve­ro­uu­dis­tuk­sen suun­nit­te­lu on tuo­rein esi­merk­ki nyky­hal­li­tuk­sen osaa­mat­to­muu­des­ta, kyvyt­tö­myy­des­tä ja kokemattomuudesta.
    ——
    ——
    Erk­ki Tuo­mio­ja kiin­nit­ti vas­ti­kään huo­mio­ta pää­tös­ten heik­koon val­mis­te­luun blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan 26. maaliskuuta:

    On tie­tys­ti help­poa syyt­tää Tuo­mio­jan tapaan val­mis­te­lua, mut­ta kyl­lä tämä osin­ko­ju­pak­ka osoit­taa myös minis­te­rien täy­del­lis­tä kyvyt­tö­myyt­tä ymmär­tää yksin­ker­tais­ta­kaan kes­ki­kou­lu­ta­sois­ta pro­sent­ti­las­kua (perus­kou­lus­sa sitä ei kai enää ole vuo­siin onnis­tut­tu opettamaan).

    On ihan yksin­ker­tais­ta pro­sent­ti­las­kua ymmär­tää mitä vai­ku­tuk­sia on yhtei­sö­ve­ron las­kul­la ja lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den osin­ko­jen vero­tuk­sen kas­vul­la yhdis­tet­ty­nä huo­jen­net­tu­jen osin­ko­jen 60000 euron ylä­ra­jan pois­toon. Pie­nem­piä osin­ko­ja mak­sa­nei­den yrit­tä­jien vero­kan­ta vähän nousee.
    Yli 60000 euroa mak­sa­nei­den vero­tus sen sijaan las­kee merkittävästi.

    Aivan vas­taa­vas­ti nor­maa­leil­la älyn­lah­joil­la varus­tet­tu las­ku­tai­toi­nen kyke­nee ymmär­tä­mään, että yksi­tyis­hen­ki­löi­den omis­ta­mien pörs­sio­sak­kei­den osin­ko­jen vero­tus kiris­tyy merkittävästi. 

    Minis­te­reil­lä ei näkö­jään löy­dy min­kään­lais­ta kykyä hah­mot­taa pro­sent­te­ja ja nii­den vai­ku­tuk­sia ilman, että joku vir­ka­mies vään­tää mal­lia rata­kis­kon pak­sui­ses­ta rautalangasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ymmär­tääk­se­ni pie­ni yllä­ri osin­ko­ve­ro­uu­dis­tuses­ta tuli sii­tä, että lis­taa­mat­to­mil­le per­hey­ri­tyl­sil­le rää­tä­löi­ty etu valuu hol­din­gyh­tiöi­den kaut­ta pörs­siyh­tiöi­den suu­ro­mis­ta­jiin. Minua­kin tuon osa­ke­sääs­tä­mi­sen teke­mi­nen lähes kan­nat­ta­mat­to­mak­si pien­si­joit­ti­jien osal­ta vähän ihme­tyt­tää. Koko­nais­ve­ro­tus nousi 44 pro­sent­tiin, kun muis­ta pää­oma­tu­lois­ta vero on 30 prosenttia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. HS.n vii­mein­kin uuti­soi­ma MMM.n tapa sivuu­taa tut­ki­mus­tu­lok­set poliit­ti­se­sa pää­tök­sen­teos­sa on kan­sal­li­nen kum­mal­li­suus. Yleen­sä vas­taa­vaa teh­dään diktatuureissa.

    Kehys­rii­hes­tä syk­syn lain­sää­dän­töön on onnek­si mat­kaa, joka kan­nat­taa käyt­tää sys­tee­mi­seen tar­kas­te­luun. Vero­tuk­ses­sa perus­idea on hyvä.
    Osa­ke­sääs­tä­mis­tä osa­na elä­ke­tur­vaa har­ras­ta­via toki kan­nat­tai­si muis­taa, vaik­ka ovat­kin “rik­kai­ta”, vaik­ka n 1000 euron osin­ko­tu­lo­vä­hen­nyk­sel­lä tai alen­ne­tul­la omais­su­ve­ro­lal, osak­keet kun on ostet­tu pall­ka­ve­ro­te­tuil­la rahoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni pie­ni yllä­ri osin­ko­ve­ro­uu­dis­tuses­ta tuli sii­tä, että lis­taa­mat­to­mil­le per­hey­ri­tyl­sil­le rää­tä­löi­ty etu valuu hol­din­gyh­tiöi­den kaut­ta pörs­siyh­tiöi­den suuromistajiin.

    Ei tämä ole suun­ni­tel­lun osin­ko­ve­ro­uu­dis­tuk­sen ainoa ongel­ma. Koko suun­ni­tel­ma on susi jo syn­tyes­sään ja aiheut­taa myös laa­jem­pia hai­tal­li­sia sivu­vai­ku­tuk­sia kuin muu­ta­man super­rik­kaan per­heen rikas­tu­mi­nen entisestään.

    Täs­sä yksi tär­keä näkö­kul­ma aiheeseen:
    http://www.nordnetblogi.fi/osinkoverouudistus-susi-jo-syntyessaan/25/03/2013/

    Kan­nat­taa myös lukea seu­raa­va hyvä VATT:in tut­ki­joi­den koko­nai­sa­na­lyy­si aiheesta:
    http://www.vatt.fi/file/julkaisut/kehysriihiarvio_veroratkaisut_kariropponen.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Ode:

    Ymmär­tääk­se­ni pie­ni yllä­ri osin­ko­ve­ro­uu­dis­tuses­ta tuli sii­tä, että lis­taa­mat­to­mil­le per­hey­ri­tyl­sil­le rää­tä­löi­ty etu valuu hol­din­gyh­tiöi­den kaut­ta pörs­siyh­tiöi­den suuromistajiin.

    Myön­ne­tään, että tuon oival­ta­mi­seen ei rii­tä pelk­kä pro­sent­ti­las­kun osaaminen.
    Pitää tun­tea hie­man vero­lain­sää­dän­töä (10% omis­tus­sään­tö) ja olla seu­ran­nut sen ver­ran talous­e­lä­mää, että tie­tää kuin­ka val­tao­sa pörs­siy­ri­tys­ten suu­ro­mis­tuk­ses­ta on järjestetty.

    Mut­ta edel­leen, minul­ta ei lii­ke­ne hiuk­kaa­kaan sym­pa­ti­aa hal­li­tus­ryh­mil­le, jos hei­dän avus­ta­ja­kun­tan­sa ei mois­ta pörs­si­ta­lou­den perus­asi­aa hal­lit­se ja osaa sitä ker­toa pää­tös­tä tehtäessä. 

    Sii­nä kun ei ole mitään uut­ta, kun kaik­ki suu­ro­mis­ta­jat ovat iät ja ajat jär­jes­tä­neet omis­tuk­sen­sa sijoi­tus­yh­tiön ja 10% sään­nön avul­la. (Ainoa poik­keus oli edes­men­nyt Aatos Erk­ko, joka omis­ti Sano­man pää­osin suo­raan, eikä välit­tä­nyt vero-optimoinnista).

    Kaik­kein käsit­tä­mät­tö­min­tä on ollut talous­toi­mit­ta­jien asian­tun­te­mat­to­muus. Hesa­rin talous­toi­mi­tuk­sel­ta meni mel­kein viik­ko oival­taa uudis­tuk­sen vai­ku­tus pörs­siyh­tiöi­den suu­ro­mis­ta­jien vero­tuk­seen. Sit­ten Nelo­sen uuti­set keh­ta­si heh­kut­taa, kuin­ka Hesa­rin talous­toi­mi­tus vii­kon tie­tä­mät­tö­myy­den jäl­keen pal­jas­ti asian, joka oli ker­rot­tu eri­nä­köi­sil­lä kes­kus­te­lu­pals­toil­la heti seu­raa­va­na päi­vä­nä (täs­sä­kin säi­kees­sä 4 päi­vää ennen Hesaria).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni pie­ni yllä­ri osin­ko­ve­ro­uu­dis­tuses­ta tuli sii­tä, että lis­taa­mat­to­mil­le per­hey­ri­tyl­sil­le rää­tä­löi­ty etu valuu hol­din­gyh­tiöi­den kaut­ta pörs­siyh­tiöi­den suu­ro­mis­ta­jiin. Minua­kin tuon osa­ke­sääs­tä­mi­sen teke­mi­nen lähes kan­nat­ta­mat­to­mak­si pien­si­joit­ti­jien osal­ta vähän ihme­tyt­tää. Koko­nais­ve­ro­tus nousi 44 pro­sent­tiin, kun muis­ta pää­oma­tu­lois­ta vero on 30 prosenttia. 

    Seu­raa­va kysy­mys: Mik­si suu­ren lis­taa­mat­to­man per­heyh­tiön pitäi­si saa­da mak­set­tua osak­kail­leen rahaa pie­nem­mäl­lä vero­tuk­sel­la kuin suu­ren lis­ta­tun perheyhtiön?

    Jos olen val­mis­te­lun taus­to­ja ymmär­tä­nyt oikein, ongel­mak­si on nous­sut nykyi­nen tiuk­ka yri­tys­tuot­to­jen vero­tus, joka aiheut­taa monen­lais­ta lie­veil­miö­tä ja verosuunnittelua.

    Kehys­rii­hen tulok­se­na koko­nais­ve­ro­tus näyt­tää jok­seen­kin tältä:

    - Pörs­siyh­tiön taval­li­nen omis­ta­ja: 44 %
    — Pörs­siyh­tiön taval­lienn omis­ta­ja hol­ding-yhtiön kaut­ta: 37 %
    — Pörs­siyh­tiön suu­ri omis­ta­ja: 26 %
    — Lis­taa­mat­to­man yhtiön omis­ta­ja: 26 %

    Desi­maa­lit vähän vaih­te­le­vat hen­ki­lös­tä riippuen.

    Men­nei­syy­teen ver­rat­tu­na pro­sen­tit näyt­tä­vät sikä­li tutuil­ta, että vuo­si­na 1993–2004 koko­nais­ve­ro­tus oli yri­tys­ten omis­ta­jil­la 25–28 %. Kysees­sä on paluu men­nee­seen, ja perus­te­lut­kin lie­ne­vät samat kuin vuon­na 1993 laman aika­na. Pait­si että jos­tain syys­tä osa­ke­sääs­tä­mis­tä halut­tiin pot­kia. Kuka halusi?

    Yksi var­sin lin­ja­kas rat­kai­su oli­si ottaa yhtiö­ve­ron hyvi­tys­jär­jes­tel­mä takai­sin, jon­ka jäl­keen yri­tys­ten omis­ta­jien verot oli­si­vat 30/32 % riip­pu­mat­ta yhtiö­muo­dos­ta. Täl­löin omis­tus­ta koh­del­tai­siin samoin kuin mitä hyvän­sä sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta. Ilmei­ses­ti tähän oli kui­ten­kin joi­tain EU:hun liit­ty­viä syi­tä, mik­si näin ei voi­nut toimia.

    Suun­nil­leen samaan lop­pu­tu­lok­seen pääs­täi­siin totea­mal­la, että osin­ko­tu­lois­ta vero­na­lais­ta on 40 % tulo­jen läh­tees­tä tai yhtiö­muo­dos­ta riip­pu­mat­ta. Sit­ten voi­tai­siin tode­ta, että yri­tyk­sen toi­sel­ta yri­tyk­sel­tä saa­ma osin­ko on vero­va­paa­ta (lukuu­not­ta­mat­ta jo nyt lais­sa ole­via kv-tytä­ry­ri­tys­suh­tei­ta). Pal­jon eri­lais­ta kik­kai­lua jäi­si teke­mät­tä, ja asiois­sa voi­tai­siin kes­kit­tyä olennaiseen.

    Ja muu­ten: Käsi ylös, jos joku uskoo ket­ju­ve­ro­tus­sää­dös­ten muut­ta­mi­sen joh­ta­van sii­hen, että pörs­siyh­tiöi­den suu­ret yksi­tyi­so­mis­ta­jat (yli 10 % yhtiös­tä) alkai­si­vat mak­saa mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä enem­män pää­oma­tu­lo­ve­ro­ja. Nousee­ko yhtään kättä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Vihe­rins­si:

    Käsi ylös, jos joku uskoo ket­ju­ve­ro­tus­sää­dös­ten muut­ta­mi­sen joh­ta­van sii­hen, että pörs­siyh­tiöi­den suu­ret yksi­tyi­so­mis­ta­jat (yli 10 % yhtiös­tä) alkai­si­vat mak­saa mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä enem­män pääomatuloveroja.

    Jo iäi­syy­den voi­mas­sa ollei­den ket­ju­ve­ro­tus­sään­tö­jen mut­ta­mi­nen on ris­ki­pe­liä. Kan­sain­vä­li­sis­sä vero­so­pi­muk­sis­sa on nimit­täin pal­jon täy­del­li­siä vero­va­pauk­sia (tai esim 5% kan­to­ja) yri­tyk­sil­le jot­ka omis­ta­vat 5–10% osin­gon maksajasta.

    Jos nyt kateusas­pek­ti saa hal­li­tuk­sen pois­ta­maan ket­ju­ve­ro­tus­sään­nöt, suur­si­joit­ta­jien sijoi­tus­yh­tiöt siir­ty­vät ulko­mail­le ja Suo­men saa­mat vero­tu­lot las­ke­vat merkittävästi.

    Pää­oma on vik­ke­lää, sen takia pää­oma­ve­ro­tuk­set muu­tok­set pitäi­si teh­dä har­ki­tus­ti (toi­sin kuin nyt on tehty).

    Pahin nyt teh­ty vir­he oli kas­vat­taa rajus­ti lis­tat­tu­jen ja lis­taa­mat­to­mien yri­tys­ten enti­ses­tään suur­ta vero­kan­to­jen eroa tasol­le jota ei ole mis­sään muu­al­la maailmassa.

    Jos teh­tyä vir­het­tä läh­de­tään häti­köi­dys­ti kor­jaa­maan ronk­ki­mal­la ket­ju­ve­ro­tus­sään­tö­jä, vero­tu­lot las­ke­vat ja sot­ku sen­kuin pahenee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Arhin­mä­ki jat­kaa muu­ten täy­del­li­sen ymmär­tä­mät­tö­myy­ten­sä osoit­ta­mis­ta juu­ri äsken MTV3-uutisissa.

    Hän sanoi, että Ant­ti Her­lin mak­saa uudis­tuk­sen jäl­keen osin­gois­ta veroa pal­jon pie­nem­mäl­lä pro­sen­til­la, kuin pie­nen yri­tyk­sen omistaja.

    Arhin­mäel­le tie­dok­si, että Her­li­nin ja pie­ny­rit­tä­jän osin­ko­ve­ro­pro­sen­tit ovat hyvin lähel­lä toi­si­aan, pie­ny­rit­tä­jäl­lä 26 ja Her­li­nil­lä vähän yli.

    Arhin­mäen ehkä kan­nat­tai­si pidät­täy­tyä kom­men­toi­mas­ta asioi­ta, jois­ta ei ilmi­sel­väs­ti ymmär­rä mitään.

    Tosin ei Katai­nen samois­sa uutis­sa pal­jon parem­min sel­viy­ty­nyt, hän ilmi­sel­väs­ti ei ymmär­rä proble­ma­tiik­kaa ket­ju­ve­ro­tus­sään­tö­jen muut­ta­mi­seen liit­tyen; Vero­so­pi­muk­sia ja EU-lainsäädäntöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Vihe­rins­si: Kehys­rii­hen tulok­se­na koko­nais­ve­ro­tus näyt­tää jok­seen­kin tältä:
    — Pörs­siyh­tiön taval­li­nen omis­ta­ja: 44 %
    — Pörs­siyh­tiön taval­lienn omis­ta­ja hol­ding-yhtiön kaut­ta: 37 %
    — Pörs­siyh­tiön suu­ri omis­ta­ja: 26 %
    — Lis­taa­mat­to­man yhtiön omis­ta­ja: 26 %
    Desi­maa­lit vähän vaih­te­le­vat hen­ki­lös­tä riippuen.

    Koko­nais­ve­ro­tus­ta arvioi­des­sa tuo­hon voi­si vie­lä lait­taa arvon­li­sä­ve­ron päälle…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Heid Hau­ta­la kan­toi vas­tuun ja ero­si har­maan talou­den työryhmästä.

    Entä­pä kokoo­muk­sen maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Jari Kos­ki­nen. Hän on lait­ta­nut asis­sa kuin asias­sa MTK:n edun tut­ki­tun tie­don edelle.

    Mik­si leh­tien oto­si­kois­sa ei ole, että minis­te­ri Kos­ki­nen jul­ke­si osal­lis­tua jopa MTK:n. pii­rien jää­kiek­ko­ki­soi­hin vii­kon­lop­pu­na. Kuka kustansi?
    http://tinyurl.com/c7vgyyb

    Mitäpä,jos ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri Vil­le Nii­nis­tö oli­si kim­pas­sa vaik­ka­pa Green Peace kans­sa. Val­tion­va­rain­mi­nis­te­ri Jut­ta Urpi­lai­nen jäi housut kin­tuis­ta kiin­ni Bil­der­ber­gis­tä. Hätä­päis­sään selit­ti, että oli yksi­tyis­luon­tei­nen reissu.

    Onko­han minis­te­ri Jari Kos­ki­sen MTK-kiek­koi­lu yksyis­tä puu­hai­lua vai löy­tyy­kö mil­lai­sia kuit­te­ja val­tion kirjanpidosta.

    Mie­les­tä­ni maa­ta­lous­mi­nis­te­rin oli­si jo syy­tä erota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.