Palkan maksaminen helpommaksi

136 vastausta artikkeliin “Palkan maksaminen helpommaksi”

1. On jotenkin nurinkurista, että ratkaisuk­si esität palvelua, jos­sa mon­imutkaisu­ut­ta “piilote­taan”.

   Kysymyk­sen astet­telu pitäisi esit­tää toisin.

   Miten mon­imutkaisu­us pure­taan piilot­tamisen sijaan? 

   Mon­imutkaisu­u­den takana kun on val­ta­va määrä vira­nomaistyötä, joka ei häviä mihinkään. Mon­imutkaisu­u­den takana on myös mon­imutkainen lain­säädän­tö, joka ei häviä mihinkään.

   Mon­imutkaisten yhteiskun­nan sään­tö­jen piilot­ta­mi­nen on help­poa, rak­en­tei­den muut­ta­mi­nen haas­teel­lista, mut­ta yksinker­tais­t­a­mi­nen näyt­tää ole­van täysi mahdottomuus.

   Vastaa

   1. Ei sitä mon­imutkaisu­ut­ta piilote­ta, jos val­tio tar­joaa ohjel­man, joka hoitaa swen automaat­tis­es­ti — mukaan luet­tuna noiden palka­nsaa­jaa koske­vien tieto­jen han­kkimisen, kos­ka nehän val­tion rek­istereis­sä jo ovat. Lisäk­si esitän pois­tet­tavak­si sen pelleilyn, että jokaisen koti­taouden pitäisi kil­pailut­taa jokaises­ta pikku­mak­sus­ta eläkeyhtiöitä.

      Vastaa

2. joku jär­ki asi­aan pitäisi saada:
   jos käytämme yliop­pi­laskun­nan tar­joa­maa las­ten­vahti­palvelua, jos­sa ´keikkoja´ilmoitetaan lie­nee niin, että emme voi käyt­tää sitä tut­tua las­ten­vah­tia kuin muu­ta­man ker­ran, ettei jotkut rajat ylity.

   Jos illan las­ten­vahti mak­saa 50 € + ´piz­zan ja viinip­ul­lon´ on byrokra­tia + vah­timi­nen aiko­moinen velvoite ettei vaan tule liikaa keikko­ja halu­tu­ille las­ten tun­temalle vahdille vuodessa.

   Parem­pi olisi hyväksyä jotkut rajat verova­paik­si pien­suorituk­sik­si ja vaik­ka sit­ten tehdä mainit­se­masi ´verot­ta­jan keräi­lytili´ jos ollaan niin puritaanisia.

   en tue pimeää työtä, mut­ta elämälle vierai­ta ratkaisu­ja ei saisi tehdä.

   Vastaa

3. Onhan jo kek­sit­ty hyvä ja byrokra­tia­ton vai­h­toe­hto: Mak­se­taan pimeästi ja hyvin on toimin­ut vuosikymmeniä.

   Mitä hyö­tyä yhteiskun­nalle on jah­da­ta centtejä ?

   Poli­ti­ik­ka on latis­tunut pilkun­vi­ilauk­seen ja näpertelyyn.

   Ehkä se johtuu siitä, että on helpom­pi ymmärtää euron asia kuin miljardin

   Vastaa

4. Kim­mo Met­so:
   On jotenkin nurinkurista, että ratkaisuk­si esität palvelua, jos­sa mon­imutkaisu­ut­ta “piilote­taan”.

   Kysymyk­sen astet­telu pitäisi esit­tää toisin.

   Miten mon­imutkaisu­us pure­taan piilot­tamisen sijaan? 

   Hyvän ratkaisun pahin vas­tus­ta­ja on paras.

   Tietotekni­ik­ka han­skaa­maan mon­imutkaisu­u­den on hyvä ratkaisu, vaik­ka paras ratkaisu olisi mon­imutkaisu­u­den pois­t­a­mi­nen. Käytän­nössä Oden ehdo­tuk­sen voi lait­taa toteu­tuk­seen jo vaik­ka huomen­na, sin­un ehdo­tus­tasi ei päästä toteut­ta­maan ensi vuosituhannellakaan 

   Kolmikan­ta, eläkey­htiöt, vaku­u­tusy­htiö, ay-liike, EK, poli­itikot, kaik­ki halu­a­vat oman puumerkkin­sä tuon alle eli NEVA GONA HÄPEN!

   Vastaa

5. “Eikö val­tio voisi ava­ta koti­talouk­sille palvelun […]”

   Kan­natan lämpimästi, ja myöhem­mis­sä vai­heis­sa sanan koti­taloudet tilalle voisi vai­h­taa “pk-yri­tyk­sille”, sit­ten “yri­tyk­sille” ja sit­ten “kaikille”. Yri­tyk­set saisi­vat keskit­tyä ydi­nosaamiseen­sa ja henkilöstöhallinto­by­rokra­tia siir­ty­isi taholle joka sitä vaatii — siis valtiolle.

   Vastaa

6. Osmo Soin­in­vaara:
   …jos val­tio tar­joaa ohjel­man, joka hoitaa sen automaattisesti… 

   Mut­ta mis­tä se ohjel­ma saadaan? 

   Tuol­lainen tietoy­hteiskun­nalli­nen ATK-pro­jek­ti vaatii työtä suun­nitel­man mukaan viisi vuot­ta, käytän­nössä vie kymme­nen. Eikä sit­tenkään tule valmista.

   Ja mak­saa vähin­tään sen ver­ran että sil­lä hin­nal­la voisi antaa koti­talouk­sille kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut anteek­si ja mak­saa ne suo­raan val­tion pus­sista sen kymme­nen vuo­den ajalta…

   Vastaa

7. Jokainen sat­un­nainen palka­n­mak­sa­ja tietää, että sys­tee­mi on ihan tuskalli­nen selvitet­tävä ja käytet­tävä. Eikä tuo sään­nöl­lisellekään mak­sa­jalle niin help­poa ole. Miljoonienkin palkka­sum­mia pyörit­tävät yri­tyk­set usein ulkois­ta­vat palkan­lasken­nan osin tästä syystä.

   Henkilöko­htais­es­ti kama­lin koke­muk­seni oli se, kun ere­hdyin peri­aat­teen vuok­si mak­samaan palkkioi­ta yhden kuolin­pesän luku­un. Siinä saikin sit­ten googlata ja soitel­la puhe­limel­la vira­nomaisille tun­ti­tolkul­la, että satasen sivuku­lut tuli­vat oikein hoidetuksi.

   Osa asi­as­ta olisi hoidet­tu sil­lä, että vira­nomaiset suvait­si­si­vat ja viit­si­sivät ja huvit­tuisi­vat tekemään rauta­lankao­hjeet riit­tävän mon­een eri tilanteeseen. Kun on eri­laisia työn­tek­i­jöitä ja työte­htäviä ja palkkara­jo­ja ennakon­pidä­tyksi­neen ja vaku­u­tuksi­neen, niin tuskallisek­si menee sat­un­naisen käyt­täjän kannalta.

   Lop­pu­osa tulisi hoidet­tua sil­lä, että yksi­ty­ishenkilö saisi palkata työvoimaa Val­tion Palkan­lasken­ta Oy:n kaut­ta. Tähän tarvi­taan tasan neljä tiedonpalas­ta: mak­sa­jan hetu, brut­topalk­ka, saa­jan hetu, saa­jan tilinu­mero. Alla link­ki verkkopankkiin.

   Tuos­ta tietysti sit­ten pääsee nil­lit­tämään, että jos­sain tilanteessa sitä kaut­ta menisi vähän väärä vaku­u­tus­sum­ma, tmv. Lisäk­si byrokra­t­ian pyörit­tämi­nen mak­saa jotain. Erot ovat kuitenkin pienis­sä pros­ent­tilu­vuis­sa, joten Yleis­ra­dion taan­noista johta­jaa siteer­atak­seni: “S F W”.

   Vastaa

8. Täy­tynee jakaa täälläkin:

   Hitler kuulee Hau­ta­lan oviremontista.

   Ja asioi­ta tässä on kaksi:
   1) kuten OS kir­joit­taa ja Hitler ker­too, velvoit­tei­den hoita­misen pitäisi olla helpompaa.
   2) kun asuu lasitalos­sa, ei kan­na­ta heit­el­lä kiviä. Hau­ta­lan muiden yläpuolelle aset­tu­va tyyli ärsyt­tää. Ei tietenkään kaikkia, osa var­maan ajat­telee ole­vansa samal­la korkeal­la tasolla.

   Kim­mo Met­son point­ti on silti vali­di: hyvä jos asi­at saadaan hoidet­tua helpom­min, mut­ta toisaal­ta on paha että mon­imutkaisu­u­den kanssa opi­taan elämään. Se veret­seisaut­ta­va byrokra­tia pysyy edelleen kulissien takana vaik­ka julk­i­sivu siiv­ot­taisi­inkin parem­man webi­palvelun taakse.

   Vastaa

9. Palkan mak­samisen mon­imutkaisu­us on vain jäävuoren huip­pu, jos ajat­telee maamme kaikkea käytän­nön toim­intaa kuris­tavaa, pikku­tarkkaa burokratiaa.

   Kokon­ainen armei­ja suo­ma­laisia ja EU-byrokraat­te­ja tekee har­ti­avoimin “töitä” ja kehit­tää joka vuosi muis­taak­seni noin 20 000 uut­ta lakia ja säänöstä, jot­ka kaik­ki tietenkin pitää sakon uhal­la tietää…

   Koska­pa suo­ma­laiset ovat sään­tö-orjail­e­vaa kansaa, jot­ka luule­vat, että ongel­mamme ratkea­vat uusil­la detalji-sään­nöil­lä, tilanne vaan koko ajan pahenee!

   Tulisikin tehdä sel­l­ainen laki, jon­ka mukaan jokaista uut­ta lakia kohden pitää pois­taa kak­si vanhaa!

   Tai sit­ten sel­l­ainen laki jon­ka mukaan älyt­tömyys ja paha on keilletty.

   Sep­po Korppoo
   Yrit­täjä, joka ei tykkää älyt­tömästä byrokratiasta

   Vastaa

10. Ode:

    Hei­di Hau­ta­lan harmilli­nen töp­päi­ly mak­samat­tomien eläke­mak­su­jen kanssa on ikävä tapaus 

    Julk­isu­us on kum­masti keskit­tynyt ain­oas­taan siihen, että eläke­mak­su­ja ei ole maksettu.

    Sehän ei kuitenkaan ole “pimeässä” palka­n­mak­sus­sa ain­oa eikä edes tärkein ulot­tuvu­us. Kun kor­vaus suorite­tus­ta työstä mak­se­taan pimeänä (käteisel­lä ilman kuit­tia) hin­ta on yleen­sä alem­pi, kos­ka verot­ta­jan osu­us ja työn sivuku­lut jätetään maksamatta.

    Ei ole olleel­lista oliko “rak­samiehel­lä” yri­tys vai ei. Kun kor­vaus urakas­ta sovi­taan mak­set­tavak­si pimeästi ilman kuit­tia käteisel­lä pitää nor­maalilah­jaisen työn teet­täjän ymmärtää, että tarkoi­tus on jät­tää verot­ta­jan ja eläkey­htiön osu­udet maksamatta.

    Työn teet­täjä saa siis taloudel­lista hyö­tyä muu­takin kaut­ta kuin eläke­mak­su­jen pois jäämisenä.

    Vastaa

11. Kim­mo Met­so: Kysymyk­sen astet­telu pitäisi esit­tää toisin.
    Miten mon­imutkaisu­us pure­taan piilot­tamisen sijaan? 

    Sinän­sä hyvä peri­aate, mut­ta kan­nat­taa muis­taa että infor­maa­ti­ol­o­gis­ti­ikas­sa yksinker­tainen on sama kuin yksiselit­teinen. Mon­imutkaisek­si asi­at menevät vas­ta kun selkeät sään­nöt puuttuvat.

    Transak­tio­ta­sol­la palka­n­mak­su on hyvin yksinker­tainen toimen­pide, tarvi­taan oleel­lis­es­ti brut­topalk­ka, ennakon­pidä­tyspros­ent­ti, TyEL, työt­tömyys­vaku­u­tus ja SOTU sekä näille järkevät ole­tusar­vot jos tieto puut­tuu. Mah­dol­lisu­us käyt­tää ole­tusar­vo­ja tieto­jen puuttues­sa on yksinker­tais­tamista parhaimmillaan.

    Puret­tavaa mon­imutkaisu­ut­ta nykysys­tee­mis­sä on esimerkik­si tap­atur­mavaku­u­tuk­sen eri­lainen käsit­te­ly kun työpäiviä on vähän. On paljon helpom­paa nap­a­ta palkka­sum­mas­ta aina tiet­ty osu­us samoil­la sään­nöil­lä kuin ryhtyä miet­timään pros­esse­ja sille miten eri osa­puo­let toimi­vat kun 12 htp tulee täyteen. 

    Toinen puret­ta­va asia on tilapäisen työ­nan­ta­jan palkkara­jat TyEL-sopimuk­sis­sa. Olisi paljon yksinker­taisem­paa jos työ­nan­ta­jan ei tarvit­sisi välit­tää palkkara­joista vaan sopimuk­set­to­muu­den mah­dol­lis­es­ti aiheut­ta­ma vai­va kom­pen­soitaisi­in vaik­ka korkeam­mal­la TyEL-mak­sul­la jol­ta työ­nan­ta­ja voi halutes­saan vält­tyä tekemäl­lä sopimuk­sen ennal­ta. Tämä mah­dol­lisu­us pitäisi siis tar­jo­ta ainakin sil­loin kun TyEL:in per­in­tä tapah­tuu val­tion toimes­ta palkka.fi :n automaattivimpauttimessa.

    Täy­del­lisessä maail­mas­sa verova­paat pien­suorituk­set toimi­vat, käytän­nössä ne johta­vat väärinkäytök­si­in. De fac­to verova­paut­ta kokeilti­in pien­sum­mien ALV-kan­tora­jan kanssa, ja lop­putu­lok­se­na val­ta­va määrä liike­toim­intaa siir­tyi nopeas­sa aikataulus­sa arvon­lisäverora­jo­jen taakse. Hyvin suun­nitel­lun byrokra­t­ian suorit­ta­mi­nen on nyky-IT:llä niin triv­i­aalia etteivät tuol­laiset rajat ole yleen­sä perusteltuja.

    Vastaa

12. No, nythän onkin ilmen­nyt, että sekä ko. remont­timies että ko. siivo­ja oli­vat tapah­tu­ma-aikaan yrit­täjiä (Azke Ky ja TA Sunex Ky), niin että Hau­ta­lal­la oli todel­li­nen mah­dol­lisu­us otak­sua, että he oli­vat yrit­täjiä ja hoita­vat mak­sun­sa itse.
    Kyseessä oli­vat siis yrit­täjät, jot­ka eivät tykän­neet älyt­tömästä byrokra­ti­as­ta — ennen kuin Hau­ta­lan miesys­tävän kanssa tuli riitaa ja sit­ten mah­dol­lisu­us Hau­ta­lan kiristämiseen.

    Vastaa

13. Kaik­ki eri­laiset rajat, kuten 1500 €/vuosi ym mah­dol­lis­ta­vat mon­en­laista kikkailua. Koti­talousvähen­nyk­sessäkin verot­ta­ja sään­nöl­lis­es­ti ottaa yhteyt­tä pyytäen lisä­selvi­tyk­siä. Työn ja tarvikkei­den keskinäistä suhdet­ta voidaan säätää. Laite­taan lasku­un työ­palkak­si reilusti enem­män kuin mak­su on todel­lisu­udessa. Asi­akas saa kun­non kotitalousvähennyksen. 

    Nois­sa vero­tus­laeis­sa on paljon sanon­to­ja, kuten “pääasial­lis­es­ti, vähäi­nen, huo­mat­ta­va” jne. Niiden tulk­in­ta työl­listääkin sit­ten run­saan juris­ti­joukon. Tulk­in­ta on myöskin eri osis­sa maa­ta erilaista. 

    Vero.fi net­ti­sivuil­la on mah­ta­va määrä esimerkke­jä tulkin­nan vaikeuk­sista. Paljon on komitea istunut miet­timässä vaikka­pa huvivenei­den pitkäaikaisen vuokrauk­sen vuokranan­ta­jan yri­tyk­sen koti­maa­ta. Fik­su henkilö vält­tää koko sopan ja pitää veneen­sä viro­laises­sa rek­isteris­sä. Samoin on jo monis­sa lentokoneis­sa: Kan­nat­taa pitää se jonkun ystäväl­lisem­män maan rek­isteris­sä vaik­ka lentelee vain Suomessa.

    Vastaa

14. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mut­ta mis­tä se ohjel­ma saadaan? 

    Tuol­lainen tietoy­hteiskun­nalli­nen ATK-pro­jek­ti vaatii työtä suun­nitel­man mukaan viisi vuot­ta, käytän­nössä vie kymme­nen. Eikä sit­tenkään tule valmista.

    Ja mak­saa vähin­tään sen ver­ran että sil­lä hin­nal­la voisi antaa koti­talouk­sille kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut anteek­si ja mak­saa ne suo­raan val­tion pus­sista sen kymme­nen vuo­den ajalta…

    Näin luul­tavasti todel­lakin käy kun ohjel­man tekemis­es­tä huole­htii jokin hallinnolli­nen taho. Yksi­tyisel­lä puolel­la sen sijaan saman­laisen sys­teemin koodaisi viiden hen­gen start­up-yri­tys viikos­sa. En todel­lakaan luot­taisi siihen että pöhöt­tynyt virkamieskoneis­to saisi koskaan näinkään yksinker­taista asi­aa aikaan järkevään hintaan.

    Vastaa

15. Tot­ta, palka­n­mak­su voisi olla helpom­paa. Mut­ta jos minä siitä selvisin, pitää min­is­terinkin selvitä. Eli turhaa selit­te­lyä. — Ker­ras­saan lois­ta­va Hitler-pätkä (siis tuo Pekka Taipaleen link­ki), suosittelen.

    Vastaa

16. Olen tästä asi­as­ta jo joskus aikaisem­minkin maininnut.

    Pitäisi olla yksi henkilöko­htainen tilinu­mero, jonne mak­samal­la palkkaami­nen hoituu lail­lis­es­ti keneltä tahansa — yksi­tyiseltä tai yri­tyk­seltä. Ei työn­tan­ta­jalle pitäisi kuu­lua pätkääkään henkilön vero­pros­en­tit, työt­tömyys­vaku­u­tuk­set tai muutkaan. Niiden hoit­a­mi­nen on ihan jonkun muun homma.

    Tuo Osmon ehdo­tus läh­estyy tätä aja­tus­ta: Jokaiselle val­tion ylläpitämä verotili, johon kuka tahansa voi mak­saa palkkaa mis­tä tahansa. Ei pää­tu­lo- tai sivu­tu­lo­pros­ent­te­ja. Ei osinkovero­tus­ta tai muitakaan erik­seen. Kaik­ki henkilöko­htainen tulo sama­nar­voisek­si ja kaik­ki on mak­set­ta­va verotilin kaut­ta. Sieltä vähen­netään automaat­tis­es­ti tarvit­ta­vat jutut, ennakon­pidä­tyk­set sun muut.
    Väit­täisin että lail­lisen työn teet­tämisen määrä moi­sen sys­teemin myötä räjähtäisi käsi­in. Vielä jos samaan syssyyn pois­te­taan tuk­ilo­ukut ja laite­taan perus­tu­lo tulille niin avot!

    Vastaa

17. Ihmette­len, etteivät keikkadu­u­nar­it käytä enem­pää osu­uskun­tia ja vas­taavia byrokra­t­ian hoita­miseen. Asi­akas mak­saa yri­tyk­selle ilman paperiso­taa ja työn­tek­i­jä voi keskit­tyä tekemiseen. Aikoinaan rak­ensin talon ja help­pouden vuok­si ostin kaiken työn vain fir­moil­ta (ja silti jouduin mak­samaan osan rahoista pimeästi).

    Esimerkke­jä virtuaalityönantajista:
    http://www.kanslia.com/
    http://www.easyjobi.fi/
    http://www.palkkiopalvelu.fi/
    http://www.eezy.fi/
    http://www.komeetta.eu/

    Vastaa

18. Hyvä ehdo­tus.
    Jos saadaan hyvä ja help­po jär­jestelmä on tämä kohu ollut hyödyllinen.
    Joku sanoi että se ohjel­maa mak­saa omaisuuden.
    No annetaan se sit­ten jollekin appsin kehit­täjälle. Ei se mikään kovin kum­mo­nen ohjel­ma itse asi­as­sa ole.
    Tosin per­in­teiset var­masti eri ATK toimit­ta­jat noiden muiden palvelu­jen takan laskut­ta­vat mal­tai­ta että viit­sivät avat vähän tiedostojaan.
    Kat­sokaa­pa vaik­ka mallik­si pain­o­taulukko neuvolaan.

    Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei sitä mon­imutkaisu­ut­ta piilote­ta, jos val­tio tar­joaa ohjel­man, joka hoitaa swen automaat­tis­es­ti – mukaan luet­tuna noiden palka­nsaa­jaa koske­vien tieto­jen han­kkimisen, kos­ka nehän val­tion rek­istereis­sä jo ovat. Lisäk­si esitän pois­tet­tavak­si sen pelleilyn, että jokaisen koti­taouden pitäisi kil­pailut­taa jokaises­ta pikku­mak­sus­ta eläkeyhtiöitä.

    Minus­ta se on piilot­tamista. Ihan vaan ajatuk­se­na, kun tietoko­neo­hjel­man teet­tämi­nen kuitenkin vaatii aikaa.

    Tietoko­neo­hjel­man sijaan palkataan 200 virkami­estä, jolle vain ilmoite­taan sähkö­pos­til­la mak­set­tu palk­ka ja kenelle on mak­set­tu. He voivat sit­ten käyt­tää mon­imutkaisen yhteiskun­tamme eri toim­i­joiden tieto­jär­jestelmiä ja rek­istere­itä ja toimit­ta­vat siitä yhden laskun.

    Mon­imutkaisu­us ei pois­tunut mihinkään, mut­ta palvelun käyt­täjä ei näe sitä. Tämä ei kuitenkaan ole järkevää toim­intaa veron­mak­san eikä yhteiskun­nan kanal­ta. Hyö­ty hukkuu byrokra­t­ian ylläpitokustannuksiin.

    Palka­n­mak­su­un liit­tyvä mon­imutkaisu­us on samas­sa luokas­sa kuin toi­men­tu­loon liit­tyvä mon­imutkaisu­us. Toi­men­tu­los­sa ratkaisu on perus­tu­lo. Nyt aivonystyrät oikean asian pohd­in­taa ja hake­maan “palka­n­mak­sun perus­tu­lo­ratkaisua” piilot­tamis­ratkaisun sijaan.

    Vastaa

20. Val­tion byrokratis­sa yksi­ty­ishenkilöi­den palkko­jen mak­samisen mon­imutkaisu­us on vielä pien­tä sen rin­nal­la mihin yksi­tyi­nen kansalainen kaikissa virkamiesasiois­sa kohtaa.

    Eikä kaik­ki lain­säädän­nössä ole­va puris­tu tietokoneohjelmaan.

    Ehdoit­tankin työl­lisyy­den nimis­sä, että peruste­taan uusia virko­ja ns. “oma­lle virkamiehelle”. Hänet saisi aina paikalle kun ongelmia esi­in­ty­isi esim. vira­nomais­lakien kanssa.

    Vastaa

21. Jos eri­laisil­la malleil­la halu­aa speku­loi­da, tuos­sa­han on vielä sel­l­ainenkin kevyt­vai­h­toe­hto että palkka.fi:hin tehdään API-laa­jen­nus joka tar­jo­taan pankkien käyt­töön. APIt eli ohjel­malliset rajap­in­nat ovat nyky­isin ilah­dut­ta­van yleinen tapa tar­jo­ta jokin oman IT-infran omi­naisu­us sidos­ryh­mien käytettäväksi.

    Pros­es­si vähän oikoen: verkkopankissa kysytään nuo Osmon mainit­se­mat asi­at eli sum­ma (pakolli­nen), brutto/netto ‑val­in­ta (pakolli­nen), palka­nsaa­ja (pakolli­nen), veroko­rt­ti (vapaae­htoinen), koti­talousvähen­nyskelpoisu­us (vapaae­htoinen). APIn kaut­ta luo­daan doku­men­tit palkka.fi:hin ja saadaan mak­su­ta­pah­tu­matiedot suo­raan verkkopankin maksuluetteloon.

    Jos palka­nsaa­ja ei ole muis­tanut toimit­taa tili­ti­eto­jaan palkka.fi:hin, voi mak­set­ta­van osu­u­den käsitel­lä palkka.fi:ssä net­topalkkana, mut­ta mak­suaineis­tossa lait­taa rahat men­emään verot­ta­jalle lisäen­nakkona, joka aikanaan huomioidaan vero­tuk­ses­sa. Mak­sa­ja­han voi halutes­saan muut­taa mak­sun saa­jak­si palka­nsaa­jan edi­toimal­la mak­su­luet­teloon muo­dostet­tu­ja laskuja.

    Palka­nsaa­jalle (asioin­ti­tilin puuttues­sa) man­u­aalis­es­ti toimitet­ta­vat tosit­teet voi mak­sa­ja halutes­saan käy­dä hake­mas­sa palkka.fi:stä, jonne tietysti voi siir­tyä suo­raan verkkopankista ilman eril­listä tun­nistau­tu­mista kos­ka käyt­täjä on jo vah­vasti tunnistettu.

    Vastaa

22. Aika help­po ratkaisu on jo ole­mas­sa: eezy.fi. Palka­nsaa­ja tekee työ­sopimuk­sen Eezyn kanssa, suorit­taa asi­akkaan pyytämät työt ja ilmoit­taa työ­tun­nit Eezylle. Eezy huole­htii byrokra­ti­as­ta, lähet­tää asi­akkaalle laskun ja mak­saa palka­nsaa­jalle palkan. Tut­ta­vani ovat mak­sa­neet tämän kaut­ta lapsen­vahdin palkkioi­ta, ja hei­dän mukaansa Eezy on kaikkein vai­vat­tomin tapa toimia rehellisesti.

    Vastaa

23. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mut­ta mis­tä se ohjel­ma saadaan? 

    Hyvä kysymys, mut­ta kun nyt kuitenkin on kek­sit­ty sään­nöt, jot­ka ovat peri­aat­teessa täysin mekaaniset, eivät tarvitse mitään hark­in­taa, ja joi­ta sato­jen tuhan­sien pien­työ­nan­ta­jien kuu­luu nou­dat­taa, pitäisi olla jos­sain äärel­lisessä ajas­sa mah­dol­lista tehdä sof­ta, joka myös toteut­taa nämä täysin mekaaniset säännöt.

    Vastaa

24. Palkan­lasken­nan ja mak­su­jen tili­tyk­sen voi ostaa palveluna.

    Jos et itse kykene kor­jaa­man ja rak­en­ta­maan niin et var­maan osaa edes palkanmaksua.
    Niin­pä val­takun­nas­sa on paljon tili­toimis­to­ja, jot­ka pien­tä kor­vaus­ta vas­taan hoita­vat asian.

    Ja saat var­maan palvelun kotitalousvähennykseen

    Vastaa

    1. Liian van­ha
       Jos mak­san lapsen­vahdille kuusi kymp­piä, pitääkö min­un todel­la sen jäl­keen tehdä sopimus tili­toimis­ton kanssa palkan mak­samis­es­ta. Älä viitsi.

       Vastaa

25. Viherinssi:
    Tähän tarvi­taan tasan neljä tiedonpalas­ta: mak­sa­jan hetu, brut­topalk­ka, saa­jan hetu, saa­jan tilinu­mero. Alla link­ki verkkopankkiin. 

    Herää vaan kysymys, että mik­si tarvi­taan hetuja? 

    Pankki­tilien omis­ta­jien HETU:t / y‑tunnukset ovat kyl­lä tiedos­sa ja täten mak­sut voidaan kohdis­taa oikein, mikäli ne mak­sumääräyk­set vaan tule­vat joltain val­tion­hallinnon palkanmaksujärjestelmältä.

    Vastaa

26. Saman hom­man voisi tehdä myös käänteisesti. 

    Jokaiselle ihmiselle vaan nk. “käyt­tötili” ja “palka­n­mak­su­tili”.

    Jos joku mak­saa palka­n­mak­su­tilille jotain -> välistä menee automaat­tis­es­ti kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut, ennakon­pidä­tyk­set jne. ja net­to­lik­sa siir­tyy käyttötilille.

    Kaik­ki palka­n­mak­sut mak­sa­jas­ta riip­pumat­taa voisi mak­saa tuo­hon malliin.

    Ain­oa “ongel­ma” jon­ka äkkiseltään keksin on se, että jos ihmi­nen työsken­telee esim. pää­työnään rak­sal­la ja sivu­toime­na tekee IT-kon­sul­toin­tia tjmv hom­maa, niin esim. tap­atur­mavaku­u­tuk­set ovat eri maksuprosenteilla.

    Vastaa

27. Sylt­ty: Kolmikan­ta, eläkey­htiöt, vaku­u­tusy­htiö, ay-liike, EK, poli­itikot, kaik­ki halu­a­vat oman puumerkkin­sä tuon alle eli NEVA GONA HÄPEN!

    Täs­mälleen! Sanois­in kuitenkin, että tässä seka­sotkus­sa on kysymys pelimerkeistä. 

    Kaik­ki luule­vat, että kun neu­vot­teluis­sa on yhtä aikaa avoin­na lukuisia eril­lisiä kysymyk­siä, joku muu var­masti sotkeu­tuu kuviois­saan ja minä voitan. Ja jos en pääse eteen­päin, voin­han aina kek­siä uuden pelimerkin.

    Vastaa

28. Liian van­ha:
    Mak­se­taan pimeästi ja hyvin on toimin­ut vuosikymmeniä.
    Mitä hyö­tyä yhteiskun­nalle on jah­da­ta centtejä ? 

    Ne pimeät sen­tit saat­ta­vat tehdä jotain pahaa päivän aikana, ennen kuin ne palau­tu­vat illal­la viral­liseen kier­toon jonkun vähit­täiskau­pan, rav­in­tolan, tai muun vero­tuk­sen piiris­sä ole­van yri­tyk­sen kautta.

    Vastaa

29. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mut­ta mis­tä se ohjel­ma saadaan? 

    Tuol­lainen tietoy­hteiskun­nalli­nen ATK-pro­jek­ti vaatii työtä suun­nitel­man mukaan viisi vuot­ta, käytän­nössä vie kymme­nen. Eikä sit­tenkään tule valmista.

    Ja mak­saa vähin­tään sen ver­ran että sil­lä hin­nal­la voisi antaa koti­talouk­sille kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut anteek­si ja mak­saa ne suo­raan val­tion pus­sista sen kymme­nen vuo­den ajalta…

    Val­tion tieto­jär­jestelmien rak­en­telu on kallista puuhaa kuten lehdis­täkin olemme aika ajoin saa­neet lukea. Tämän net­ti­port­taalin http://www.opintoluotsi.fi/ rak­en­telu kesti kuusi vuot­ta ja mak­soi 10 miljoon­aa euroa. Tarkastin tämän pro­jek­tin työelämässä ollessani. 

    Nyt kyseisil­lä sivuil­la lukee: “Opin­topolku-verkkopalvelu kor­vaa Opin­tolu­otsin ja Koulu­tus­netin vuon­na 2013.
    Ope­tushal­li­tuk­ses­sa raken­netaan parhail­laan uut­ta Opin­topolku-verkkopalvelua. Uusi asi­akaslähtöi­nen palvelu toteutetaan vai­heit­tain Ope­tushal­li­tuk­ses­sa vuosi­na 2011–2014.”

    Vastaa

30. Sep­po Korp­poo:
    Kokon­ainen armei­ja suo­ma­laisia ja EU-byrokraat­te­ja tekee har­ti­avoimin “töitä” ja kehit­tää joka vuosi muis­taak­seni noin 20 000 uut­ta lakia ja säänöstä, jot­ka kaik­ki tietenkin pitää sakon uhal­la tietää…

    Lakien määrästä en tiedä, mut­ta tuon olen kyl­lä havain­nut, että Suomes­sa on enem­män lake­ja kuin mitä yksilön on mitenkään mah­dol­lista tutea. Ja lisää tulee sitä tah­tia, että vaik­ka laki- ja ase­tus­muu­tok­sia luk­isi päivit­täin, ei perässä pysy­isi, vaik­ka tek­isi sitä jok­seenkin pää­toimis­es­ti. Tiedän rikko­vani ainakin kym­meniä ker­to­ja jotain lake­ja joka päivä. Tarkkaa rikko­musten määrää en tiedä, kun en tunne kaikkia lakeja.

    Mitä palkka.fi ‑sivus­toon tulee, itsel­leni sen käyt­tö on ollut ihan posi­ti­ivi­nen koke­mus. Mak­sut hoi­tu­i­v­at muu­ta­mas­sa min­uutis­sa, ja samal­la tuli doku­men­tit, ja koti­talousvähen­nyk­setkin järjestyivät samal­la. Ennen täl­laista palvelua noiden asioiden hoito on ollut paljon vaikeam­paa. Toki tuo­ta voisi ja pitäisi edelleen kehit­tää. Mut­ta tuon voi sen­tään hoitaa sähköisesti.

    Vastaa

31. Kyl­lä siinä pimeässä työssä on kysymys muus­takin kuin vain byrokra­ti­as­ta (joka kyl­lä on turhan kallista pien­ten mak­su­jen osalta). Voin toki olla väärässä, mut­ta kuvit­telisin, että aika har­voin pimeästi mak­se­tus­ta työstä vapaae­htois­es­ti tilitetään tulovero­ja. Luulisin, että se remp­pareiska olisi var­maan kuit­il­lakin (ja tuloveroil­la) saman duunin tehnyt, ain­ut vaan että työn­hin­ta olisi ollut isom­pi, jot­ta käteen olisi tulovero­jen jäl­keen jäänyt saman ver­ran euro­ja. Kyl­lä sen työn tilaa­jatkin tietää, että kuitit­ta saa halvemmalla.

    Vastaa

32. Uno­hdit Osmo tuos­ta pitkästä lis­tas­ta työ­nan­jan velvol­li­auuk­si työter­veyshuol­lon jär­jestämisen. Kaikille työn­tek­i­jöille yrit­täjää itse luku­un otta­mat­ta pitää jär­jestää ainakin lak­isääteinen ennal­taehkäi­sevä työter­veyshuolto. Mitenköhän yleen­sä Suomes­sa tapah­tuu lyhyis­sä työsuhteissa?

    Vastaa

33. Ilta-sanomat kysyi asi­aa verot­ta­jal­ta ja verot­ta­jan mukaan Hau­ta­lan olisi tarvin­nut tehdä vain vuosi-ilmoitus.

    Koti­talouden teet­tämäl­lä työl­lä on 1500 euron vuosir­a­ja. Jos sum­ma on välil­lä 200‑1500 euroa, tarvit­see vain tehdä vuosi-ilmoi­tus verot­ta­jalle. Sen alle menevästä osas­ta ei tarvitse tehdä edes ilmoi­tus­ta. Hau­ta­lan mak­samat sum­mat oli­vat yhteen­sä alle 1500 euroa. 

    http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288548535368.html

    Vastaa

34. Siis halu­taan helpot­taa kulut­ta­jan toim­imista työ­nan­ta­jana? Siitä ei niin yksik­er­taista saa­da, ettei pikku­työn teet­tämi­nen pimeänä olisi halvem­paa, helpom­paa ja vai­vat­tomam­paa kuin työ­nan­ta­jak­si ryhtymi­nen. Ja mik­si kulut­ta­jal­la hom­man pitäisi edes olla yksinker­taisem­paa kuin pienyrit­täjäl­lä? Eikö olisi järkeväm­pää saa­da maa­hamme lisää työl­listäviä pienyri­tyk­siä kuin suosia kehi­tys­tä, joka loisi vain lisää hyvin sat­un­naista ja epämääräistä pätkätyötä.

    Ote­taan esimerkik­si vaik­ka pieni remont­ti­fir­ma. Remont­ti­fir­ma on ALV-velvolli­nen, heil­lä on mon­en­laisia vaku­u­tuk­sia kuten vas­tu­u­vaku­u­tus (yksikään järkevä tilaa­ja ei käytä fir­maa, jol­la sitä ei ole) ja lak­isääteinen tap­atur­mavaku­u­tus, henkilökun­ta on käynyt työ­tur­val­lisu­us- ja tuli­työkurssin ja heil­lä on asian­mukaiset tur­val­lisu­us- ja huomio­varus­teet jne. Täl­laiselta fir­mal­ta työn tilaa­mal­la Hei­di olisi saanut kuitin lisäk­si koti­talousvähen­nyk­sen, taku­un ja kulut­ta­ja­suo­jan. Sat­un­naisen henkilö- tai muun vahin­gon sattues­sa remont­ti­fir­man vaku­u­tuk­set kor­vaa­vat vahin­gon ja omavas­tu­u­o­su­us jää fir­man kontolle. 

    Pimeä tai itse palkat­tu remont­timies voi tul­la kalli­ik­si, kun tämä esimerkik­si rikkoo ruuvil­la vesi­jo­hdon ja aiheut­taa vesivahingon.

    Vastaa

35. Raimo K: sekä ko. remont­timies että ko. siivo­ja oli­vat tapah­tu­ma-aikaan yrit­täjiä (Azke Ky ja TA Sunex Ky), niin että Hau­ta­lal­la oli todel­li­nen mah­dol­lisu­us otak­sua, että he oli­vat yrit­täjiä ja hoita­vat mak­sun­sa itse.

    Kun hom­ma mak­se­taan käteisel­lä, ilman kuit­tia, yri­tyk­selle joka ei ole ennakkoper­in­tärek­isteris­sä? Get real.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara: Jos mak­san lapsen­vahdille kuusi kymp­piä, pitääkö min­un todel­la sen jäl­keen tehdä sopimus tili­toimis­ton kanssa palkan mak­samis­es­ta. Älä viitsi.

    Jos tili­toimis­to hoitaa hal­val­la kaiken byrokra­t­ian puolestasi niin että saat eteesi vain allekir­joitet­ta­vat lomak­keet ja tehtävät pankkisi­ir­rot — kyl­lä, kannattaa.

    Eräänä puole­na tähän “val­tion palka­n­mak­su­tili­in” tms. jär­jeste­ly­i­hin mainit­sisin kuitenkin myös sen, että niiden pitäisi toimia myös vas­tu­un­va­pau­tuk­ses­sa. Nythän vielä menee niin, että vaik­ka olisit parhaasi yrit­tänyt, niin jos vaikka­pa palkkaa­masi tili­toimis­to tms. tekee virheen ja jotain mak­sua mak­se­taan väärä määrä, niin leivät­tömän pöy­dän ääressä olet ensisi­jais­es­ti sinä, riistäjä, siis työ­nan­ta­ja. Näin ei pitäisi olla, jos halu­taan kan­nus­taa työl­listämään. Pitäisi olla niin, että jos on ilmoit­tanut perusju­tut rehellis­es­ti ja sen jäl­keen sys­tee­mi tyrii, se on sys­teemin asia eikä sen, joka lait­toi rahaa tiski­in työllistääkseen.

    Vastaa

37. QTC:
    Ihmette­len, etteivät keikkadu­u­nar­it käytä enem­pää osu­uskun­tia ja vas­taavia byrokra­t­ian hoita­miseen. Asi­akas mak­saa yri­tyk­selle ilman paperiso­taa ja työn­tek­i­jä voi keskit­tyä tekemiseen. Aikoinaan rak­ensin talon ja help­pouden vuok­si ostin kaiken työn vain fir­moil­ta (ja silti jouduin mak­samaan osan rahoista pimeästi).

    Esimerkke­jä virtuaalityönantajista:
    http://www.kanslia.com/
    http://www.easyjobi.fi/
    http://www.palkkiopalvelu.fi/
    http://www.eezy.fi/
    http://www.komeetta.eu/

    Usko­ma­ton­ta, että olemme eden­neet niin san­otus­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa niin pitkälle, että emme enää edes tajua, mikä on kansan­taloudelle hyödyl­listä ja mikä ei ole. 

    Kun val­tio ja kun­nat rak­en­ta­vat tur­vay­hteiskun­taa, uno­htuu pääa­sia kansan­taloudessa — en ker­ro, mikä se on — ja yhteiskun­ta rak­en­tuu näen­näis­palvelu­jen tuot­tamiseen toisillemme. Tämä näen­näis­palvelu­jen tuot­ta­mi­nen rahoite­taan otta­mal­la velkaa kansakun­nalle tai riistämäl­lä luon­non­va­ro­ja. Koko Euroopan kri­isi on tämän saman kier­ouden seurausta. 

    Neu­vos­toli­it­to rak­en­tui myös näen­näis­palvelu­jen tuot­tamisen paradok­sille. Ihmiset rak­en­si­vat har­maan yhteiskun­nan sosial­is­tisen yhteiskun­nan rin­nalle. Maa­tuskat vil­je­liv­ät kaale­ja tien­penka­reel­la, kos­ka val­tion suun­nit­telu­o­hjel­mat eivät kyen­neet ymmärtämään maa­tuskan tarvet­ta hapankaalille.

    On hauskaa, että joudumme kaik­ki laa­ti­maan uudet ener­gia­todis­tuk­set omille taloillemme, kos­ka van­hat todis­tuk­set tule­vat lait­tomik­si tasan kah­den kuukau­den kulut­tua. Tätä varten tarvit­semme sato­ja lop­pututkin­non suorit­tanei­ta ja ener­gia­todis­tuk­senkir­joit­tamis­pätevyys­todis­tuk­sen omaavia insinööre­jä, jot­ka siis laske­vat hypo­teet­tiset ener­gianku­lu­tusar­vot jokaikiselle tähän maa­han pystyyn saadulle asuin­talolle. Sit­ten me talon­o­mis­ta­jat tai ‑vuokraa­jat teemme työtä pari päivää tai viikkoa kunkin net­to­tun­tipalkan mukaises­ti, jot­ta voimme mak­saa tämän todis­tuk­sen kir­joit­tamis­es­ta syn­tyvät kus­tan­nuk­set. Kaiken huipuk­si nyt paraikaa peruste­taan fir­mo­ja — kym­menit­täin — tämän byrokraatin kek­simän todis­tus­tarpeen toteut­tamista varten. 

    On valitet­tavaa, että tästä mielipuolisu­ud­es­ta on vas­tu­us­sa Osmo yhdessä 199 muun kansane­dus­ta­jan kanssa.

    Ps. Mak­soin yhden — eli ensim­mäisen ja viimeisen — ker­ran teekkar­ille palkka.fi kaut­ta rehdis­tä työstä. Koke­muk­seni jäl­keen olen aina muis­tanut ostaa kaik­ki tarvit­se­mani palve­lut alv-tun­nuk­sen omaaval­ta fir­mal­ta, joil­ta usein en kuitenkaan saa lainkaan sitä palvelua, mitä halu­an — eli työ­suori­tus­ta — vaan laskun tekemät­tömästä työstä ja tarvikkeista, joi­ta ei ole koskaan asen­net­tu ainakaan min­un talooni.

    Vastaa

38. “Hei­di ei ymmärtääk­seni jät­tänyt mak­su­ja mak­samat­ta tavoitel­lak­seen voit­toa itselleen, vaan vält­tääk­seen sen toiv­ot­toman paperiso­dan, joka pikku­mak­su­jen mak­samiseen menee. ”

    Eikö tämä ole aika vaka­va syytös? Että min­is­teri olisi jät­tänyt mak­sut tietois­es­ti ja harkiten mak­samat­ta vält­tääk­seen paperityötä?

    Min­ulle on min­is­terin puheista tul­lut sel­l­ainen kuva, että hän on toimin­ut vil­pit­tömin mielin ja että työ­nan­ta­ja­mak­sut on huoli­mat­to­muud­es­ta tai väärinymmär­ryk­ses­tä johtuen jääneet maksamatta.

    Jos hän olisi tarkoituk­sel­la rikkonut lakia, niin kai hän nyt olisi sen suo­raan sanonut.

    Vastaa

39. Olen Osmon kanssa täs­mälleen samaa mieltä siitä, että pitäisi luo­da jär­jestelmä, jon­ka avul­la koti­talous voisi hoitaa palka­n­mak­sun hel­posti laillisesti.

    Täy­tyy kuitenkin sanoa, että tässä Hau­ta­lan tapauk­ses­sa asioiden hoit­a­mi­nen lail­lis­es­ti ei olisi nykysys­teemeil­läkään vaat­in­ut toiv­o­ton­ta paperiso­taa. Jos Hau­ta­lan ker­tomat tiedot teete­tys­tä työstä ja mak­se­tu­ista palkoista pitävät paikkansa, Hau­ta­lan olisi pitänyt ain­oas­taan mak­saa eläke­mak­su. Sen voi tehdä jo nyky­isin hel­posti ja kätevästi ainakin Eter­an verkko­sivul­la ole­van palvelun kaut­ta. Omien tieto­jen­sa lisäk­si tarvit­see ilmoit­taa ain­oas­taan työn­tek­i­jän nimi ja hetu sekä mak­set­tu palk­ka ja kuukausi. Lisäk­si sivuil­la on myös puhe­lin­nu­mero, johon voi soit­taa ja pyytää lähet­tämään valmi­in laskun, jos palvelun käyt­tö tun­tuu liian han­kalal­ta. Jos mak­set­tu palk­ka oli vähin­tään 200 euroa (mitä se ymmärtääk­seni Hau­ta­lan mukaan ei ollut), pitää lisäk­si tehdä vuo­den lopuk­si vuosi-ilmoi­tus verottajalle.

    Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa, kun omat lapseni oli­vat pieniä, hoidin itse tilapäis­ten las­ten­vah­tien eläke­mak­su­jen mak­samisen Eter­an palvelun kaut­ta, eikä se todel­lakaan ollut vaikeaa. Sit­ten kyl­lä hom­ma menee selvästi han­kalam­mak­si, jos palkkaa työn­tek­i­jöitä yli 12 päivänä vuodessa tai yhdelle henkilölle mak­set­ta­va palk­ka on yli 1500 euroa, kos­ka tarvit­tavien eri mak­su­jen määrä kas­vaa selvästi. Niihin tilanteisi­in tarvit­taisi­in selvästi nyky­istä helpom­paa järjestelmää.

    Vastaa

40. Pari kom­ment­tia:

    - koti­talousvähen­nus on kyl­lä vähän enem­män kuin eläke­mak­su, mut­ta kun pitäisi mak­saa sotu + vero, niin se on yleen­sä (riip­puu vero­pros­en­tista) vähem­män kuin nuo kaik­ki yhteensä.

    - palkka.fi:ssä ei tarvitse tehdä sopimus­ta työeläke­fir­man kanssa. Sen kuin val­it­set jonkun tar­jol­la ole­vista ja hom­ma toimii. 

    Kieltämät­tä palkka.fi:n käytön opet­telu vie aikansa, mut­ta neu­von­ta­puhe­lin toimii hyvin:)

    Vastaa

41. Vähän huolestut­taa Suom­lainen “mies” ensin heit­tää pimeetä keikkaa joka voisi osoit­taa uhmakku­ut­ta ja lib­er­al­is­mia, sit­ten men­nään raukka­mais­es­ti vasikoimaan. Tai “mies”-sakilla ale­taan jah­taa­maan poli­itikkoa kos­ka se on nainen ja alakyn­nessä, vaik­ka kaik­ki olemme kun­nos­tau­tuneet erinäi­sis­sä lautakasabisneksissä.

    Perus­re­hti Suomalais“mies” myös tap­paa ja havoit­taa susia, karhu­ja, ilvek­siä ja mui­ta elukoi­ta aika epäoikeu­den­mukaisin keinoin. Per­heväki­val­las­ta puhumattakaan.

    Vastaa

42. Verotili ja palkka.fi ‑palve­lut pitäisi muutenkin yhdis­tää yrit­täjän näkökul­mas­ta. Palvelun tulisi sanal­la hoitaa YeL, TyEL, sotut ja pakol­liset vaku­u­tuk­set. Sen kuin ruk­saa, mitä vaku­u­tusy­htiötl halu­aa käyt­tää. Par­ille käytet­tävyysinssillekin olisi töitä.

    Kansalais­ten käsi­tyskykyä pitäisi paran­taa ja harhaisu­ut­ta pois­taa myös selkeäm­min erit­telemät­tä kaik­ki työn­tek­i­jästä koitu­vat mak­sut. Jär­jestelmä voisi aina vuo­den lopuk­si tulostaa siitä tilin­päätök­sen ja visu­al­isoi­da muu­t­a­min graafein. Mukaan pitäisi siis saa­da pakol­liset vaku­u­tuk­set ja työ­nan­ta­jan sosi­aal­i­tur­va­mak­sut. Ääri­ta­pauk­ses­sa myös kulut­ta­japalvelu­ja tar­joavis­sa fir­moissa alv.

    Kevyem­piä kehi­tys­me­tode­ja ja sopi­vasti urakoi­ta pilkkoen, voisi han­kkeen saa­da nopeasti ja suht edullis­es­ti, kun­han ei oste­ta Log­i­cal­ta, Tiedol­ta tai Accen­turelta, jot­ka tekevät rahansa virhei­den ylläpidosta.

    Vastaa

43. Nuo työo­su­uskun­nat voisi­vat olla hyvä tapa ostaa ja myy­dä palvelui­ta ilman har­maa­ta talout­ta. Niiden palvelui­ta harvem­min main­os­te­taan, johtuuko ehkä siitä että yksit­täisel­lä tek­i­jäl­lä ei ole resursse­ja sellaiseen?

    Vastaa

44. Heh, jos Hit­lerinkin mielestä Suomen vira­nomaisvelvoit­tei­den hoit­a­mi­nen on liian vaikeaa niin tähän var­maan tarvi­taan joku lop­ulli­nen ratkaisu? 😀

    Vastaa

45. Hau­ta­lan kohdal­la vaikut­taa var­maan paljon hänen moral­isoi­va tyylinsä.

    Itse ihmette­len enem­mänkin mik­sei hänen ilmi­selvistä yhteyk­sistään Kavkaz Cen­teri­in ja Mikael Storsjöhön ole nous­sut isom­paa jut­tua. Kun kat­selin ko. keskuk­sen sivu­ja, sieltä sai käsi­tyk­sen että Putin on suur­in­pi­irtein hyökkäämässä Suomeen. Dokku Umarovin ja Kavkaz Cen­terin tukemis­es­ta kan­nat­taisi sanoutua irti.

    Vastaa

46. Eikö Hau­ta­la sanonut, että hän “halusi vain aut­taa”. Tuos­ta tulee hel­posti mieleen se, että ehkä Hau­ta­la halusi mak­saa pimeänä, jot­ta rak­samiehen mah­dol­liset sosi­aal­ituet eivät leikkantuisi.Ehkä Hau­ta­la ei halun­nut säästää omia, vaan rak­samiehen rahoja.

    Mikäli asia olisi näin, olisi tilanne erit­täin outo. Voiko lain­säätäjä aset­tua lain yläpuolelle omien peri­aat­tei­den­sa nojal­la? Jos voi, niin mitä vikaa veronkier­rossa on, jos sen tekee oman moraa­likäsi­tyk­sen puit­teis­sa? Jos halu­aisi aut­taa suku­laista, niin saako vero­ja kiertää?

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha
    Jos mak­san lapsen­vahdille kuusi kymp­piä, pitääkö min­un todel­la sen jäl­keen tehdä sopimus tili­toimis­ton kanssa palkan mak­samis­es­ta. Älä viitsi.

    Var­maan sin­ul­la on usein tuol­laisia pikku­mak­su­ja, joten sähkö­posti riit­tää tilitoimistoon.

    No jos olet niin tumpe­lo, ettet itse osaa niin palkkaa asiantuntija.Tuskin sinä pis­torasi­aakan alat vai­h­ta­maan vaik­ka se työnä on samaa luokkaa ?

    Tun­tuu oudol­ta, että toisi­in pikkutöi­hin pitää palkata asiantun­ti­ja, mut­ta toisi­in ei ?

    Minä kyl­lä mak­saisin sen lapsen­vahdin pimeästi enkä vaivaisi päätäni sen enempää.
    On lähin­nä type­r­yyt­tä näper­rel­lä cent­tien kanssa.

    Ehkä täl­lä uhol­la halu­taan siirtää huomio pois laa­js­ta busi­nes­selämään liit­tyvästä har­maas­ta taloudesta ??

    Mut­ta eniten min­ua on nau­rat­tanut tässä keskustelus­sa se suun­na­ton uusavut­to­muus, joka näitä ns asiantun­ti­joi­ta vaivaa.

    Aikaisem­mis­sa keskusteluis­sa esim viherisnssi ja sylyy­ty halvek­isvat näitä mat­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jöitä ja uho­si­vat kuin­ka ne työt oppii paris­sa minuutissa.

    Palkan­lask­i­ja kuu­luu noi­hin vähem­män tuot­tavi­in tehtävi­in ja palkat ovat pääsään­töis­es­ti pieniä vaik­ka haitari näyt­ti suurelta, mut­ta usein työ sisältää muu­takin HR-toimintaa.

    Ja täy­tyy taas ker­toa koke­mus maail­mal­ta: Male­si­as­sa rekry­toin paikallisia ihmisiä ja hoidin hei­dän palkanlaaskentansa.Sielläkin piti työn­nan­ta­jan per­iä vero, tilit­tää verot­ta­jalle. Työ­nan­ta­ja myös mak­soi pakol­lisen eläke­vaku­u­tuk­sen ja tapaturmavakuutuksen.

    Niin­pä kiersin ker­ran kuus­sa nämä toimis­tot ja esitin laskel­mat ja tilitin rahat.
    Keskel­lä viidakkoa ei tilisi­ir­toa voin­ut juuri käyt­tää niin sin­ul­la piti olla n 100000 mum­moa ringet­teinä salkus­sa ja mak­sut tehti­in käteisenä.

    Ja Zahid työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jan tarkasti, että min­ul­la oli kuitit suorituksista.

    Samal­la matkalla mak­soin parkki­mak­sut , ne kerät­ti­in tuulila­sista, parkkimit­tari oli poi­ka tai tyt­tö, joka kir­joit­teli niitä ja lisäsi tuulilasi­in ajan mukaan.

    Samal­la taval­la mak­set­ti­in vuokrat, auton­vuokrat etc

    Ja mon­es­sa paikas­sa piti jonottaa

    Turha valit­taa byrokra­ti­as­ta, kyl­lä sitä löy­tyy muual­takin ja vielä kankeampaa

    Vastaa

48. Jos vero­toimis­to veloit­taa vero­toimis­toon soit­tamis­es­ta, eikö vero­toimis­ton pidä toimit­taa soit­ta­jalle kir­japi­to­lain mukainen tosite soitosta.

    Soit­to veloite­taan puhe­lin­laskus­ta, mut­ta sitä ei voi pitää tosit­teena soit­tamis­es­ta vero­toimis­toon, kos­ka kir­japi­to­la­ki sanoo:

    “Kir­jauk­sen on perus­tut­ta­va päivät­tyyn ja numeroitu­un tosit­teeseen, joka toden­taa liiketapahtuman.”

    Näin siis jopa verovi­ra­nomainen rikkoo lakia esimerkik­si tässä verot­ta­jan sivuil­la olev­as­ta tuotteesta:

    “Vero­tus­todis­tuk­sen voi tila­ta mak­sullis­es­ta palvelunumeros­ta 0600–1‑6800, joka on käytössä 24 tun­tia vuorokaudessa. Puhelu mak­saa paikallisverkko­mak­sun lisäk­si 10 euroa. Mak­su per­itään nor­maalin puhe­lin­laskun yhteydessä.”

    Petritään siis nor­maalin puhe­lin­laskun yhtey­dessä? Puhelua ei voi tiliöidä edes oikealle tilille, vaan se menee puhe­linku­lu­jen tilille.

    Puhe­lin­lasku on tosite puheluista, mut­ta se ei ole lain edel­lyt­tämä tosite, joka toden­taisi ko. liike­ta­pah­tu­man vero­toimis­ton kanssa.

    Ei ainakaan min­un puhe­lin­laskus­ta voi toden­taa näitä val­tion viras­to­jen veloituk­sia. Minä halu­an eril­lisen tosit­teen niistä pos­titse ja sel­l­aisen numeroidun, jon­ka kirjanpitokelpoinen.

    Vastaa

49. Pekka Taipale: Hyvä kysymys, mut­ta kun nyt kuitenkin on kek­sit­ty sään­nöt, jot­ka ovat peri­aat­teessa täysin mekaaniset, eivät tarvitse mitään hark­in­taa, ja joi­ta sato­jen tuhan­sien pien­työ­nan­ta­jien kuu­luu nou­dat­taa, pitäisi olla jos­sain äärel­lisessä ajas­sa mah­dol­lista tehdä sof­ta, joka myös toteut­taa nämä täysin mekaaniset säännöt. 

    Aika itses­tään­selvää on, että jos oikeasti ale­taan perus­taa jotain val­tion palka­n­mak­su­toimis­toa koko kansalle, niin yksi­tyiset tili­toimis­tot nou­se­vat bar­rikaadeille kil­pailun vääristämisestä.
    Hel­poin­ta olis, jos mak­su­jen hoita­misen vas­tuu olisi aina rahan vas­taan­ot­ta­jal­la. Jos sit­ten jotain kan­nustin­ta pie­nille tai sivu­toimisille firmoille/ammatinharjoittajille lain nou­dat­tamis­es­ta pitää antaa, niin palka­n­mak­suku­lut vois olla verovähen­nys johonkin sopi­vaan summaan/liikevaihtoon asti.

    Vastaa

50. Olisi voin­ut Hau­ta­la antaa teo­reet­tisen esimerkin siitä, miten asi­at tulee hoitaa, ei näin käytän­nön­läheistä. Saat­taa toki olla, että tästä on suurikin hyö­ty verot­ta­jalle, kos­ka har­va näyt­tää ymmärtävän mis­sä kohtaa hom­mat muut­tuu veronalaisek­si. Tai miten asi­at tulisi ylipäätään hoitaa. 

    Ihmette­len vain tätä asen­net­ta, että pitää olla taloudelli­nen kan­nuste siihen, että ihmiset nou­dat­taisi­vat lakia ja reilua peliä. Ei kauhean kiva, että toiset verodoup­paa asi­akkaat ja sit­ten toisil­ta menee pulju, kun ei kehtaa ryhtyä veivaa­maan lait­to­muuk­sia. Ehkä on hienoa puuha­ta uuden teknolo­gian ja muun sel­l­aisen kehit­tämisen paris­sa, mut­ta pitäisi muis­taa myös puhdis­taa palvelu- ja raken­nusala tästä nykyis­es­tä puuhastelus­ta. Tun­tuu vain jotenkin nai­ivil­ta edes pyytää täl­laista, kun näyt­tää ole­van asenne sel­l­ainen, että vain tyh­mät mak­saa veron­sa ja muut sys­teemit. Onhan siel­lä puo­let min­is­tereistäkin taas huono­muis­tisia omien mak­su­jen suh­teen. No, onhan näitä ratkaisu­ja nyt sen­tään jotain tulossa. 

    Joku kil­pailu­tuk­sia tutk­in­utkin valit­teli taas, että kil­pailut voite­taan tar­jouk­sil­la, joi­ta ei voi lail­lis­es­ti toteut­taa. Näistä tar­jouk­sista näkee jo päältä, ettei yhtälö toi­mi, joten mik­si nämä kuitenkin saa­vat työt? Taas tehty surkeaa lain­säädän­töä jos­sakin ja poli­itikoil­ta puut­tuu ote asi­aan. Onhan se jotain, että töi­den valmis­tu­misen jäl­keen jää osa kiin­ni, ja joutuu vas­tu­useen, mut­ta ongel­ma on se, että nämä ovat jo vie­neet työt ja suis­ta­neet toiset ongelmi­in. Rehellistä yrit­täjää ei paljoa auta, vaik­ka saisi­vat minkälaisen tuomion. 

    Mis­tä muuten edes poli­itikko tietää, kuin­ka moni on työtön, kun kaiken­laista veivaa­jaa pyörii tekemässä töitä, eikä osta­jia, on sit­ten julki­nen tai yksi­tyi­nen, kiin­nos­ta tietää miten asiansa hoita­vat? Ihan Kreikkaa.

    Vastaa

51. Jostain syys­tä kerätään eri paikkaan sos­tur­va­mak­su ja ennakon­pidä­tys, eri paikkaan Tyel, eri paikkaan ryh­mähenki­vaku­u­tus… Jokaiselle on tehtävä ilmoituk­sen, luo­jan kiitos palkka.fi aut­taa tässä.

    Sen sijaan että “luukku­ja” olisi vähen­net­ty, perustet­ti­in tämän vuo­den alus­ta uusi Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sura­has­to, joka lähet­tää jälleen omil­la jär­jestelmil­lään omia laskujaan.

    Eläköön kolmikan­ta.

    Vastaa

52. Aus­tri­an: jos Hit­lerinkin mielestä Suomen vira­nomaisvelvoit­tei­den hoit­a­mi­nen on liian vaikeaa niin tähän var­maan tarvi­taan joku lop­ulli­nen ratkaisu?

    Se on tietenkin Anschluss Itä­val­lan kanssa…

    Vastaa

53. Tässä kyl­lä tehti­in kär­päs­es­tä härkänen.

    “Kaik­ki ovat syn­tiä tehneet ja Vero­hal­li­tuk­sen kirkkaut­ta vailla.”

    Vastaa

54. Yhteiskun­ta on niin mon­imutkainen, että iso osa ei ikinä kykene ymmärtämään nyky­isiä velvoit­tei­ta vaik­ka heille isket­täisi­in paper­it eteen ja san­ot­taisi­in, että lue tuos­ta. Itse tapaan päivit­täin 9. ja 10. luokkalaisia ja aika-ajoin hei­dän van­hempiaan. Hei­dän luku­taiton­sa ja ymmärtämis­taiton­sa on sen ver­ran heikkoa, että ei var­masti riitä osaami­nen eikä ymmär­rys. Sama kos­kee ihmisiä joil­la on huono suomne kie­len­taito. Nykysys­teemiä pitää helpot­taa. Mei­dän luku­taitoisem­pi­en kohdal­la työn teet­tämisen pere­htymisku­lu on sen ver­ran iso, että ei ole mikään ihme, että sen mielel­lään vält­tää — varsinkin kun ain­oa palk­in­to hom­mas­ta on jonkin­lainen moraa­li­nen ylem­myy­den­tun­to. Jopa voisi ajatel­la, että tässä olisi kansalais­tot­telemat­to­muu­den paik­ka. Mak­san lumen­lu­on­nista pimeästi ja ilmi­an­nan itseni..

    Vastaa

55. Tässä vielä yksi ehdo­tus — mak­se­taan eri­tyisel­lä palkkasetelillä. 

    Tämä jär­jeste­ly on tiem­mä Ran­skas­sa käytössä. En valitet­tavasti tiedä sen kaikkia yksityiskohtia:

    Setelin, jol­la työn­tek­i­jän palk­ka mak­se­taan voi hel­posti ostaa jostain läheltä, vaik­ka maitokau­pas­ta. Seteli on kalli­impi kuin sen arvo työn­tek­i­jälle, ero­tuk­sel­la mak­se­taan kaik­ki lak­isääteiset mak­sut. Ei pitäisi olla liian mon­imutkaista. Tietenkin on ratkaista­va se, miten verot­ta­ja saa tiedon työstä. Samoin esim. tap­atur­mavaku­u­tuk­sen voimaan tulo. Uskon silti, että tämä voisi olla kiehto­va mahdollisuus.

    Vastaa

56. Tuo­mas Nuu­ti­nen:
    Uno­hdit Osmo tuos­ta pitkästä lis­tas­ta työ­nan­jan velvol­li­auuk­si työter­veyshuol­lon jär­jestämisen. Kaikille työn­tek­i­jöille yrit­täjää itse luku­un otta­mat­ta pitää jär­jestää ainakin lak­isääteinen ennal­taehkäi­sevä työter­veyshuolto. Mitenköhän yleen­sä Suomes­sa tapah­tuu lyhyis­sä työsuhteissa?

    Vuokratyöhom­mis­sa se työter­veyshuolto oli oma terveyskeskus 😀

    Vastaa

57. Jouko Ollila: Ja mik­si kulut­ta­jal­la hom­man pitäisi edes olla yksinker­taisem­paa kuin pienyrit­täjäl­lä? Eikö olisi järkeväm­pää saa­da maa­hamme lisää työl­listäviä pienyri­tyk­siä kuin suosia kehi­tys­tä, joka loisi vain lisää hyvin sat­un­naista ja epämääräistä pätkätyötä.

    Siitä syys­tä, että että epämääräiselle pätkä­työlle olisi paljon kysyn­tää, jos kus­tan­nuk­set, hyödyt ja byrokra­tia oli­si­vat molem­mille osa­puo­lille sopivat.

    Yksi­tyi­nen työ­nan­ta­ja ottaa työn suorit­tamiseen ja käytän­nössä myös työn tulok­seek­seen liit­tyvät riskit itselleen, joten työn teet­tämi­nen pitää olla hänelle halvem­paa kuin yritykselle.

    Yrit­tämisen helpot­tamises­sa olen sinän­sä samaa mieltä, sil­lä jos­sain näyt­tää nyt ole­van vikaa: Esimerkik­si alle 50 000 euron raken­nus­re­mont­tei­hin ei tah­do saa­da tar­jouk­sia pie­niltäkään yri­tyk­siltä, vaik­ka seudul­la on ankara raken­nusalan työttömyys.

    Onko työn tar­jon­taan syn­tynyt veroki­ilo­jen ja kaikenkat­ta­van byrokra­t­ian ja vas­tu­iden takia sel­l­ainen kuole­man­laak­so, jos­sa muu­ta­man ammat­timiehen yri­tyk­set eivät pär­jää? Yksit­täi­nen ammat­timies saa kyl­lä töitä verokir­jal­la, mut­ta tarvi­taanko seu­raavaan kan­nat­tavaan yri­tyskokoon ainakin yksi täyspäiväi­nen toimis­ton­hoita­ja-lakimies-byrokraat­ti tai vas­taa­vat palve­lut? Vai mis­tä tuo raken­nusyri­tys­ten vähäi­nen kiin­nos­tus pienu­rakoi­hin johtuu?

    Vastaa

58. http://www.eezy.fi/

    Täl­laisen lafkan kaut­ta laskutin hom­mi­ani ennen kuin perustin toi­min­i­men. Ihan hyvin toi­mi ilman sen kum­mem­paa pape­rien pyörittämistä.

    Vastaa

59. Liian van­ha:Aikaisem­mis­sakeskusteluis­sa esim viherisnssi ja sylyy­ty halvek­isvat näitä mat­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jöitä ja uho­si­vat kuin­ka ne työt oppii paris­sa minuutissa.

    Palkan­lask­i­ja kuu­luu noi­hin vähem­män tuot­tavi­in tehtäviin

    Roskaa, yksi­tyisen sek­torin palkan­lask­i­jan keskian­sio 2011 oli 2600e, mikä on noin 10% päässä kaikkien työt­nek­i­jöi­den keskian­sioista ja samal­la aika kaukana matalapalkkatyöstä.

    Palkan­lask­i­jal­la on yleen­sä vähin­tään kaup­pak­oulu käy­tynä eikä sitä hom­maa kyl­lä opi iha muu­ta­mas­sa minuutissa.

    Vastaa

60. Raimo K: No, nythän onkin ilmen­nyt, että sekä ko. remont­timies että ko. siivo­ja oli­vat tapah­tu­ma-aikaan yrit­täjiä (Azke Ky ja TA Sunex Ky), niin että Hau­ta­lal­la oli todel­li­nen mah­dol­lisu­us otak­sua, että he oli­vat yrit­täjiä ja hoita­vat mak­sun­sa itse.

    Kyl­lä sama henkilö voi toimia sekä yrit­täjänä että yksi­tyis­es­ti. Yrit­täjä lähet­tää aina laskun, jos­sa on myös Y‑numero. Se pitäisi jokaisen ymmärtää. Kom­mandi­it­tiy­htiöi­den kohdal­la taas yllä­tys yllä­tys työn tilaa­jan pitäisi hoitaa ennakon­pidä­tys. Näin ainakin Iltale­hti väitti.

    Yrit­täjä voi tehdä osan töistä myös pimeästi vero­tuk­sellil­li­sista syistä. Tämä lie­nee melko taval­lista esim. rav­in­tolois­sa ja kam­paamoissa yms pienyri­tyk­sis­sa, jois­sa har­raste­taan kas­san ohi myyntiä.

    Vastaa

61. Vaku­u­tusy­htiöi­den valin­nas­ta päästään sil­lä, että ohjel­ma automaat­tis­es­ti val­it­see edullisimman.

    Vastaa

    1. åke
       Tämä eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den kil­pailu on sitä, ettäö niil­lä on samat tar­if­fit ja että ne tasaa­vat vaku­u­tus­riskit keskenään. Sijoi­tu­so­timin­nan tuo­tot voivat sit­ten johtaa mak­su­jen palau­tuk­si­in, mut­ta ymmärtääk­seni muu­ta­man kjympin laskus­ta palau­tus­ta eui ole odotettavissa.

       Vastaa

62. Sep­po:
    http://www.eezy.fi/

    Täl­laisen lafkan kaut­ta laskutin hom­mi­ani ennen kuin perustin toi­min­i­men. Ihan hyvin toi­mi ilman sen kum­mem­paa pape­rien pyörittämistä.

    Muuten hyvä, mut­ta tämäkin jut­tu on tehokkaasti tor­pe­doitu byrokraat­tien toimesta:

    http://karihalkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135324-tyoministerion-jarjenjuoksu-ja-laskutusosuuskunnat

    Eräskin kaveri­ni on joutunut tämän tulkin­nan vuok­si kuukausien tuloloukku­un. Toiv­ot­tavasti selviää…

    Vastaa

63. Tuo osmon toivo­ma jär­jestelmä on jo tehty:

    http://www.ukko.fi/ministereille/

    Yri­tyk­senä tuo ottaa provikat, sama sivus­to palkka.fi:ssä voisi tar­jo­ta palvelun ilmaisek­si (tai parin euron könttänä).

    Vastaa

64. Coun­try­boy: Kom­mandi­it­tiy­htiöi­den kohdal­la taas yllä­tys yllä­tys työn tilaa­jan pitäisi hoitaa ennakon­pidä­tys. Näin ainakin Iltale­hti väitti.

    Eh? Eli kun käyn Lidlis­sä (kom­mandi­it­tiy­htiö) ostok­sil­la, mun pitäisi itse tilit­tää verot? Iltalehmän talous- ja lak­i­ti­etoon luottaminen…

    Vastaa

65. Kim­mo Met­so:
    Miten mon­imutkaisu­us pure­taan piilot­tamisen sijaan?

    Jos mon­imutkaisu­us pure­taan, alkaa siitä aivan jär­jetön työ­nan­ta­ja­mak­su­jen kier­to, joka joko kas­vat­taa har­maa­ta talout­ta tai ajaa työn­tek­i­jöitä kur­jem­paan ase­maan aiheut­ta­mal­la painei­ta pois­taa ne kokon­aan tai molemmat.

    Täy­tyy ymmärtää, että sekä työn­tek­i­jä- että työ­nan­ta­japuolel­la “alapäässä” on jatku­mo eri­asteisia palkkauk­sen muo­to­ja eikä suinkaan mitään selkeätä rajaa ker­talu­on­teisen palveluk­sen ja ammat­ti­maisen elinkeino­toimin­nan välil­lä. Mon­imutkaisu­u­den tarkoituk­se­na on aset­taa tämä raja siten, että jär­jestelmäl­lä on alapäässä edes jonkin­lainen stop­pari ammat­in­har­joit­tamisen osalta ilman, että tehdään har­rastelus­ta tai “hyvän­tekeväisyy­destä” mah­do­ton­ta. Jos esimerkik­si naa­purin pen­skat kan­ta­vat mum­mon ostok­set por­taat ylös pien­tä palkkio­ta vas­taan, niin kukaan ei kai ole sitä mieltä, että sen pitäisi ilman työ­nan­ta­ja­mak­su­ja olla lain­vas­taista saati sit­ten rangaistavaa.

    Näistä mak­su­ista tosin tulee mieleen, että olisi var­maan yhteiskun­nalle yleis­es­ti hyvä asia, jos asteikko asetet­taisi­in siten, että 80-pros­ent­tises­sa työl­listämisessä olisi jo kan­nat­tavam­paa palkata joku kokopäiväiseksi.

    Vastaa

66. Bror-Erik Gud­mund­sen:
    Eikö tämä ole aika vaka­va syytös? Että min­is­teri olisi jät­tänyt mak­sut tietois­es­ti ja harkiten mak­samat­ta vält­tääk­seen paperityötä? 

    Jos hän olisi tarkoituk­sel­la rikkonut lakia, niin kai hän nyt olisi sen suo­raan sanonut.

    Sil­loin pitäisi ero­ta. Sivistys­val­tios­sa kyl­lä ymmär­ret­täisi­in ero­ta jo vahin­gostakin ainakin sil­loin, jos näyt­tää näin pahal­ta, mut­ta Suomes­sa­han ei ilman oikeudessa tuomit­se­via todis­tei­ta liikahde­ta mihinkään suun­taan eikä aina sil­loinkaan lähde­tä ennen kuin hil­jaista noot­tia alkaa tul­la hal­li­tuk­selta, oma­l­ta eduskun­taryh­mältä ja presidentiltä.

    Vastaa

67. Markku af Heurlin: “Kaik­ki ovat syn­tiä tehneet ja Vero­hal­li­tuk­sen kirkkaut­ta vailla.”

    Niin­pä. Mut­ta kohua selit­tää <a href=“http://www.evl.fi/raamattu/1992/Luuk.18.html#o106“Luuk. 18:9–14.

    Vastaa

68. Markku af Heurlin“Kaik­ki ovat syn­tiä tehneet ja Vero­hal­li­tuk­sen kirkkaut­ta vailla.”

    Niin­pä. Mut­ta kohua selit­tää Luuk. 18:9–14.

    Vastaa

69. ech: saman­laisen sys­teemin koodaisi viiden hen­gen start­up-yri­tys viikossa

    .. mut­ta se ei olisi kil­pailutet­tu, bud­je­toitu, audi­toitu, stan­dar­d­oitu, tark­istet­tu ja (viranomais)sidosryhmiä ei olisi kuul­tu. Tieto­tur­vakäytän­nöt ja pros­es­siomis­ta­jat olisi määrit­telemät­tä ja tarvit­tavas­ta palvelinka­p­a­siteetista ei olisi fak­taa tai sopimuk­sia; tilat­ta­vat lait­teet olisi vas­ta min­er­aaleina kai­vok­ses­sa. Yhteyk­siä ole­mas­saole­vi­in jär­jestelmi­in sal­livia päätök­siä teke­viä taho­ja ei olisi edes ehdit­ty kut­sua koolle tai miet­timään voidaanko yhtey­det sal­lia ja mil­lä ehdoil­la, kuka vas­taa mis­täkin ja kenen bud­jetista menee mikäkin toimin­nal­lisu­us ja miten yhtey­det hin­noitel­laan. Henkilöti­eto­jen yhdis­te­lyyn tarvit­tavia lupia ei olisi vielä edes hake­muk­se­na paperilla.

    Vastaa

70. Mik­si tehdä asi­as­ta näin mon­imutkainen? Lisätään vain verkkopankkei­hin mak­su­lo­makkeisi­in rak­si “palk­ka”, jol­loin siitä sit­ten lähtevät kulut automaat­tis­es­ti, ja voihan se sen bru­ton ja netonkin näyt­tää. Ai niin, pankit eivät ole kehit­täneet verkkopalveluitaan sit­ten 90-luvun.

    Vastaa

71. Ongel­ma vähe­nee, kun käteinen vähe­nee. Jos pankit saadaan mukaan mak­sun­välit­täjäk­si, voivat ihmiset hoitaa mak­sun­sa erään­laisen “lisää ostosko­ri­in” ‑toimin­nan avul­la. Vero­hal­li­tuk­sen johta­ja ker­toi ongel­man ole­van vielä se, että pankit pyrkivät per­imään täl­lai­sista split­taus-palveluista kohtu­ut­to­mia mak­su­ja. Täl­laiseen mak­su­jen välit­tämiseen pankit voitaisi­in määräyksin pakottaa.

    Esimerkik­si arvon­lisäveron osu­us on sel­l­ainen, ettei se kuu­lu osta­jalle eikä myyjälle. Silti sen annetaan makoil­la kaup­po­jen kas­salip­pais­sa kuukau­den ver­ran ennen tili­tys­tä ja mak­samista valtiolle.

    Vastaa
72. Paluuviite: Laillinen palkanmaksu helpommaksi | EU-parlamentaarikko Satu Hassi

73. ris­ti­in-rasti­in: .. mut­ta se ei olisi kil­pailutet­tu, bud­je­toitu, audi­toitu, stan­dar­d­oitu, tark­istet­tu ja (viranomais)sidosryhmiä ei olisi kuul­tu. Tieto­tur­vakäytän­nöt ja pros­es­siomis­ta­jat olisi määrit­telemät­tä ja tarvit­tavas­ta palvelinka­p­a­siteetista ei olisi fak­taa tai sopimuk­sia; tilat­ta­vat lait­teet olisi vas­ta min­er­aaleina kai­vok­ses­sa. Yhteyk­siä ole­mas­saole­vi­in jär­jestelmi­in sal­livia päätök­siä teke­viä taho­ja ei olisi edes ehdit­ty kut­sua koolle tai miet­timään voidaanko yhtey­det sal­lia ja mil­lä ehdoil­la, kuka vas­taa mis­täkin ja kenen bud­jetista menee mikäkin toimin­nal­lisu­us ja miten yhtey­det hin­noitel­laan. Henkilöti­eto­jen yhdis­te­lyyn tarvit­tavia lupia ei olisi vielä edes hake­muk­se­na paperilla.

    Erit­täin hyvä kuvaus siitä, kuin­ka pieni pis­ara mer­essä näis­sä han­kkeis­sa varsi­nainen koodaus on. Ja juuri sik­si se saakin olla esim. käytet­tävyy­den kannal­ta ihan mitä tahansa…

    Vastaa

74. Panu Heinonen: Muuten hyvä, mut­ta tämäkin jut­tu on tehokkaasti tor­pe­doitu byrokraat­tien toimesta:

    http://karihalkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135324-tyoministerion-jarjenjuoksu-ja-laskutusosuuskunnat

    Eräskin kaveri­ni on joutunut tämän tulkin­nan vuok­si kuukausien tuloloukku­un. Toiv­ot­tavasti selviää…

    Toisille meistä tämä on tut­tua kau­raa. Joskin ite olen joutunut asioimaan kor­vauk­sista kas­san, en kelan kanssa. Mut­ta ole­tusar­vois­es­ti Kela ei tunne sivu­toimista yrit­täjyyt­tä, joten hom­ma pitää vei­va­ta val­i­tus­lau­takun­nan kaut­ta, mikä kestää vajaa 2 vuotta.
    Jos on kas­san asiantun­ti­ja-apu käytössä, niin hom­maan ei mene kuin pari kuukaut­ta, kos­ka Kelan virkail­i­jat usko­vat heitä helpommin.

    Jos joku saisi pakotet­tua kelan sys­teemei­hin määritelmän sivu­toimis­es­ta yrittäjyydestä/ammatinharjoittamisesta tässä maas­sa säästy­isi paljon byrokra­ti­aa ja mon­en elämästä kuukausien ahdinko…

    Vastaa

75. Eetu Rantakan­gas: Ai niin, pankit eivät ole kehit­täneet verkkopalveluitaan sit­ten 90-luvun.

    Tässäkin on perää. Pelkästään jo se että voisi kir­jau­tua verkkopankki­in palkka.fi:ssä gen­eroidul­la linkil­lä s.e. mukana kulke­vat kaik­ki mak­suaineis­tot ker­ral­la olisi selkeä paran­nus nykyiseen silppuun.

    Vastaa

76. Juuri täl­lainen minäkin ajat­telin. Palka­n­mak­su­tili olisi vähän kuin “suo­datin”. Tein äkkiä excell-taulukon jos­sa on tulovero­pros­ent­ti laitet­tu esimerkkinä 20%. Jos sil­lä las­kee, niin n. 61% työ­nan­ta­jan kokon­aiskus­tan­nuk­ses­ta pää­tyy työn­tek­i­jän tilille net­tona. Olisi paljon helpom­pi sekä työ­nan­ta­jalle että ‑tek­i­jälle ilmoit­taa vain “uusi” brut­to ja tark­ista oma­l­ta verotililtä kuin­ka paljon “jää käteen”.
    Verotilil­lä ruk­sa­taan jos kuu­luu kirkkoon, ammat­tiy­hdis­tyk­seen jne. Myös vähen­nyk­set (mat­ka jne.) voisi arvioi­da van­han sys­teemin mukaan etukä­teen tai sit­ten veroilmoituksessa.
    Vero­pros­entin por­ras­tus toimii ihan samal­la taval­la kuin ennenkin, mut­ta ei olisi sitä pelleilyä työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän osuuk­sista kun kuitenkin lop­putu­los on se, että työn­tek­i­jä mak­saa x euroa, ja saa siitä x‑verot tilille.

    Jos minä, (en ole tietotekni­ik­ka-tyyp­pi) pystyn tehdä sel­l­ainen laskuri var­tis­sa, niin eiköhan joku ammat­ti­lainen pystyy viikos­sa tehdä net­tipo­h­jainen sys­tee­mi joka toimii?

    Yksi (val­tapoli­it­ti­nen) ongel­ma ovat vaku­u­tusy­htiöt. Nehän ei voi enää sit­ten suo­raan yritä vaikut­taa yrityksiin.

    Toinen on tietysti se, mis­tä saadaan kaikille tili­toimis­toille uut­ta tekemistä… 😉

    Sepi:
    Saman hom­man voisi tehdä myös käänteisesti. 

    Jokaiselle ihmiselle vaan nk. “käyt­tötili” ja “palka­n­mak­su­tili”.

    Jos joku mak­saa palka­n­mak­su­tilille jotain -> välistä menee automaat­tis­es­ti kaik­ki työ­nan­ta­ja­mak­sut, ennakon­pidä­tyk­set jne. ja net­to­lik­sa siir­tyy käyttötilille.

    Kaik­ki palka­n­mak­sut mak­sa­jas­ta riip­pumat­taa voisi mak­saa tuo­hon malliin.

    Ain­oa “ongel­ma” jon­ka äkkiseltään keksin on se, että jos ihmi­nen työsken­telee esim. pää­työnään rak­sal­la ja sivu­toime­na tekee IT-kon­sul­toin­tia tjmv hom­maa, niin esim. tap­atur­mavaku­u­tuk­set ovat eri maksuprosenteilla.

    Vastaa

    1. Verotilil­lä ruk­sa­taan jos kuu­luu kirkkoon, ammat­tiy­hdis­tyk­seen jne. Myös vähen­nyk­set (mat­ka jne.) voisi arvioi­da van­han sys­teemin mukaan etukä­teen tai sit­ten veroilmoituksessa. 

       Ei tarvitse ruk­sa­ta. Riit­tää, että antaa het­un, niin tuo ohjel­ma selvit­tää nuo kaik­ki rek­sitereistä. Kirkkoon kuu­lu­mista ei tarvitse selvit­tää, kos­ka se vaikut­taa vain ennakon­pidä­tyspros­entin kaut­ta ja ennakon­pidä­tyspros­entin saa veroko­rt­ti­tiedoista, jot­ka siis saa verot­ta­jan tiedos­toista het­un perusteella.

       Vastaa

77. ech: Näin luul­tavasti todel­lakin käy kun ohjel­man tekemis­es­tä huole­htii jokin hallinnolli­nen taho. Yksi­tyisel­lä puolel­la sen sijaan saman­laisen sys­teemin koodaisi viiden hen­gen start­up-yri­tys viikos­sa. En todel­lakaan luot­taisi siihen että pöhöt­tynyt virkamieskoneis­to saisi koskaan näinkään yksinker­taista asi­aa aikaan järkevään hintaan.

    Yleen­sä ottaen uskoisi että tämä kaikkien tiedos­sa ole­va markki­narako olisi jo täyt­tynyt. Ei ole.

    Kyt­täil­läänkö tähän jotain TEKES-tukea vai mik­si ei palvelun­tar­jon­taa ole ilmestynyt?

    Vai olisiko mah­dol­lista, että yksi­ty­isyri­tyk­siltä puut­tuu sekä kaikkivoivaisu­ut­ta että ere­htymät­tömyyt­tä ymmärtää jokaista elämän yksi­tyisko­htaa niin, että kaikille oikeasti tuot­taville hom­mille syn­tyy palveluntarjoaja?

    Vastaa

    1. Yleen­sä ottaen uskoisi että tämä kaikkien tiedos­sa ole­va markki­narako olisi jo täyt­tynyt. Ei ole.

       Kyt­täil­läänkö tähän jotain TEKES-tukea vai mik­si ei palvelun­tar­jon­taa ole ilmestynyt?

       Täl­lainen ohjelmis­to ei ole yksit6yiselle yri­tyk­selle mah­dolli­nen. Se ei pysty selvit­tämään henkilön ennakon­pidä­tyspros­ent­tia, kotiosoitet­ta, kotikun­taa tai uloisot­toti­eto­ja het­un perus­teel­la, jol­loin ohjel­mas­ta tulee yhtä köm­pelö kuin on palkka.fi ‑ohjel­makin.

       Vastaa

78. Kyl­lä tässä nyt selitetään mus­taa valkoisek­si, ast­ian maku tun­tuu pahasti. En voi käsit­tää, ettäkö palkka.fi ‑palvelun käyt­tämi­nen olisi laki­asäätävälle (ja lakitek­ste­jä työk­seen luke­valle) aka­teemisen koulu­tuk­sen saa­neelle henkilölle näin vaikea­ta. Kun velvoit­teet voi hoitaa maalaisjär­jel­läkin palkka.fissä aivan hel­posti (eri kuluerät on luetel­tu siel­lä selkeästi). (Tai sit­ten on jotain pahasti pielessä henkilöidemme käsi­tyskyvyssä, ehkä on liikaa erkaan­nut­tu tosielämän realiteeteista.)Vihreät Osmoi­neen ja Sat­u­ineen ovat läht­e­neet oikein olan takaa kam­pan­joimaan tämän asian “vaikeudel­la” sosi­aalises­sa medi­as­sa Hei­din puoles­ta. Heh heh hee.…

    Vastaa

    1. Kyseinen jut­tu tapah­tui vuon­na 2009 jol­loin palkka.fi oli kai ole­mas­sa, mut­ta ei toimin­ut niin hyvin kuin nyt.
       Erja, oletko koskaan teet­tänyt mitään pimeästi, siis pyytänyt naa­purin teiniä lapsen­vahdik­si tai ostanut jouku­us­ta ilman kuittia?

       Vastaa

79. Jahas, hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä taidet­ti­in lakkaut­taa yri­tys­ten osinko­jen jako. Osinko­jen kokon­aisvero­pros­en­tik­si taitaa tul­la melkein 50%, eipä niitä ole kyl­lä enää mitää järkeä jakaa.

    Ainakin meil­lä lop­pui osinko­jen jako tähän. Jatkos­sa rahat pitää ottaa ulos sitte esimerkik­si vai­mon palkkana ja km-kor­vauksi­na tai vai­h­toe­htois­es­ti lait­taa isoon säästö­pos­su­un kas­va­maan korkoa korolle sekä odot­tele­maan vähän järkevämpiä aikoja.

    Vastaa

    1. Lis­taa­mat­tomis­sa yhtiöis­sä kokon­aisvero­tus nousi 24,5 pros­en­tista 26 pros­ent­ti­in, mut­ta pääo­mavaa­timus kiristyi niin, että halpo­ja osinko­ja saa mak­saa 8 pros­ent­tia net­to­var­al­lisu­ud­es­ta. 60000 euron ylära­ja pois­tui. Ansio-osin­got pois­tu­i­v­at kokon­aan. Listt­tu­jen yhtiöi­den ja lis­taa­mat­tomien pääo­mara­jan yli menevien osinko­jen kokon­aisveroaste nousu 40,3 pros­en­tista 44 pros­ent­ti­in. Palkkaa kan­nat­taa mak­saa kohtu­ullis­es­ti, mut­ta osinko­jen mak­sami­nen muut­tui tuon ansio­tu­lo-muun­nok­sen pois­tu­misen vuok­si aiem­paa kan­nat­tavam­mak­si, mikä voi tuot­taa pienen yllärin kunnille.

       Vastaa

80. Tot­ta. Pää-point­ti: työ­nan­ta­ja kiin­nos­ta kokon­aiskus­tan­nus, työn­tek­i­jä mitä jää käteen. Kaik­ki muu siinä välis­sä on taval­la tai toisel­la “vero” ja se, että jotain on jom­man kum­man “osu­us” on ilmeis­es­ti vain sen­takia, että kumpakaan osa­puoli ei har­mit­taisi liikaa… Aiheut­taa ihan tolkut­tomasti byrokra­tia (joka toki työl­listää kir­jan­pitäjiä, lakimiehiä, virkamiehiä jne.) ja vie resursse­ja varsi­nais­es­ta toimin­nas­ta. Samoin kaiken­laiset tuoteke­hi­tystuet tms. Ei pieni yri­tys hakee niitä, kun suurin osa työa­jas­ta menee hallinnoin­ti­in, eikä mihinkään tuot­tavaan. Isot yri­tyk­set niitä Tekesin miljoonat jaka­vat keskenään.
    Itse kun olen ollut työ­nan­ta­ja (2 työn­tek­i­jä + minä), niin merkit­tävä osa työa­jas­ta meni niitä asioi­ta hoitaes­sa ja kuitenkin pitäisi ihan “oikea” työkin tehdä. En enää ikinä yrit­täjäk­si. Nev­er ever. Rahat meni, luo­totiedot meni, ter­veys meni, maine meni.
    Ei se ole sen arvoista. Joku muu saa haka­ta päätä seinään ja kek­siä jotain vihaisia lin­tu­ja tai jotain mikä on sit­ten “se juttu”… 😉

    Osmo Soin­in­vaara: Ei tarvitse ruk­sa­ta. Riit­tää, että antaa het­un, niin tuo ohjel­ma selvit­tää nuo kaik­ki rek­sitereistä. Kirkkoon kuu­lu­mista ei tarvitse selvit­tää, kos­ka se vaikut­taa vain ennakon­pidä­tyspros­entin kaut­ta ja ennakon­pidä­tyspros­entin saa veroko­rt­ti­tiedoista, jot­ka siis saa verot­ta­jan tiedos­toista het­un perusteella.

    Vastaa

81. Ihan kaikkia kom­ment­te­ja en jak­sanut lukea, mutta:

    Haloo, kansalaiset! Mik­si esim. remont­te­ja pitäisi ylipäätään voi­da teet­tää yksi­ty­ishenkilöil­lä, joiden töistä ei ole mitään taku­u­vas­tu­u­ta odotet­tavis­sa? Eikö raken­nuskan­ta jo nytkin ole ihan tarpeek­si pul­lol­laan esim. odotet­tavis­sa ole­via kos­teusvau­ri­oi­ta? Entä yksi­tyi­nen cater­ing-toim­inta, joka perin usein lie­nee rav­in­tolan omistajan/työntekijän “omaa pikku bissnestä” rav­in­tolan tilois­sa tehtynä. Puhu­mat­takaan “itseop­pinei­den” sähkömi­esten hom­mista, jot­ka ovat hen­gen­vaar­al­lisia riske­jä tai putkarei­den hom­mista, joista voi aiheutua todel­la merkit­täviä taloudel­lisia vahinko­ja — ja jot­ka jo nykyään onnek­si ovat luvan­varaista toim­intaa — vaikkakin näitäkin erinäiset “insinöörit” ihan itse tekevät.

    En näe mitään syytä helpot­taa vaik­ka kaikenkar­vais­ten har­ti­a­pankki­rak­en­ta­jien omaop­pis­ten työ­mentelmien edis­tämistä vaikka­pa edes nykyisen­laisen (joskin han­kalan) palkka.fi-palvelun avul­la. Pitää siivoo­jal­lakin olla takuu työstään.

    Har­maa­ta talout­ta voidaan tor­jua kieltämäl­lä vähin­täänkin yksi­ty­is­ten henkilöi­den palvelus­ten myyn­ti asi­akkaan vas­tu­ul­la (tässä meni män­nävu­osi­na ihan pieleen). Taku­u­vas­tuu ja kaikkien vira­nomais­sään­nösten nou­dat­tamis­vas­tuu pitää olla yksi­no­maan myyjäl­lä. Eikös se edis­tä sekä yrit­täjyyt­tä että työllisyyttä? 

    Jos taas ote­taan esimerkik­si har­maan talouden lem­pi­lap­si raken­nus­te­ol­lisu­us, niin yri­tyk­sien mokat voi edes teo­reet­tis­es­ti peräänku­u­lut­taa. Har­ti­a­pank­ki-raken­net­tua ok-taloa edelleen myy­dessä pitäisi sit­ten tiet­ty hin­nas­sa olla huomioitu­na “has­ta la vista”-alennuskerroin, jollei kuitt­te­ja rak­en­tamis­es­ta ole esittää.

    Vastaa

82. Sep­po Korp­poo:
    Palkan mak­samisen mon­imutkaisu­us on vain jäävuoren huip­pu, jos ajat­telee maamme kaikkea käytän­nön toim­intaa kuris­tavaa, pikku­tarkkaa burokratiaa.

    Kokon­ainen armei­ja suo­ma­laisia ja EU-byrokraat­te­ja tekee har­ti­avoimin “töitä” ja kehit­tää joka vuosi muis­taak­seni noin 20 000 uut­ta lakia ja säänöstä, jot­ka kaik­ki tietenkin pitää sakon uhal­la tietää…

    Koska­pa suo­ma­laiset ovat sään­tö-orjail­e­vaa kansaa, jot­ka luule­vat, että ongel­mamme ratkea­vat uusil­la detalji-sään­nöil­lä, tilanne vaan koko ajan pahenee!

    Tulisikin tehdä sel­l­ainen laki, jon­ka mukaan jokaista uut­ta lakia kohden pitää pois­taa kak­si vanhaa!

    —-

    En nyt tiedä, paljonko pelkkä säädösten ole­mas­sao­lo ketään hait­taa: Eihän niihin tarvitse pere­htyä kuin asia ker­ral­laan, kun aihet­ta ilmenee.

    Uskolli­nen sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen vahvis­taa Suomea sisäis­es­ti ja kil­pailukykyä kan­sain­välis­es­ti: Luot­ta­mus, jon­ka varas­sa “kaik­ki” toimii, perus­tuu koke­muk­seen luotettavuudesta.

    Byrokra­tia on keino oikeusval­tion toteut­tamisek­si käytän­nössä, joten siitä ei voi eikä pidä päästä eroon. 

    “Oheis­vahinkona” säädösten van­hen­tuneista pykälistä, tulkin­nan­varaisu­ud­es­ta, päällekkäisyyk­sistä ja ris­tiri­itaisuuk­sista ajoit­tain syn­tyy pykälävi­idakkoa, jos­sa asiantun­ti­jakin eksyy. 

    EU:lla on yksi hallinnon perkaamiselin pelkästään “viidakon” raivaamista varten. Sitä johti alkuaan sak­salainen EU-hallinnon konkari.( En nyt muista nimeä). 

    Tehtävänä oli /on jotakuinkin tuo karsin­ta, mitä ehdotat.

    Joitakin byrokra­tia-talkoi­ta on ajoit­tain ehdotet­tu myös Suomessa.

    Vastaa

83. Voisiko sen eläkey­htiön val­it­semisen hoitaa vain val­it­se­mal­la vai­h­toe­hdon pudo­tus­va­likos­ta? Saisi sivulle kivo­ja main­os­ban­nere­i­ta mis­sä eläkey­htiö ker­too lahjoit­ta­vansa sentin nor­pille tai las­ten sairaalalle.

    Vastaa

84. Tavalli­nen Teknikko:
    Val­tion byrokratis­sa yksi­ty­ishenkilöi­den palkko­jen mak­samisen mon­imutkaisu­us on vielä pien­tä sen rin­nal­la mihin yksi­tyi­nen kansalainen kaikissa virkamiesasiois­sa kohtaa.

    Eikä kaik­ki lain­säädän­nössä ole­va puris­tu tietokoneohjelmaan.

    Ehdoit­tankin työl­lisyy­den nimis­sä, että peruste­taan uusia virko­ja ns. “oma­lle virkamiehelle”. Hänet saisi aina paikalle kun ongelmia esi­in­ty­isi esim. vira­nomais­lakien kanssa.

    Se “oma virkamies” on jo — taval­laan — olemassa:

    Hal­lit­o­menet­te­ly­la­ki määrää, että kansalaisen neu­von­ta velvol­lisu­us, joka kos­kee jokaista viranhaltijaa.

    Useim­mil­la organ­isaa­tioil­la on neu­von­ta­palve­lut erik­seenkin, mut­ta ym. laki näkyy esimerkik­si siinä, että vaikka­pa min­is­ter­iöi­den sivuil­ta usein löy­tyy yleen­sä erilli­nen yhteyshenkilö “asi­ako­htais­es­ti”: puhe­lin­nu­mero on esillä. 

    Ja kun täl­lainen tavis soit­taa, saa ihan ystäväl­listä valais­tus­ta suo­raan varsi­naisil­ta asiantuntijoilta.
    Olen käyt­tänyt tätä mah­dol­lisu­ut­ta use­am­paan kertaan.

    Mitenkähän kävisi, jos perustet­taisi­in oma neu­von­tanu­mero näi­hin palkkausasioihin?

    Vastaa

85. Erja Keto:
    Kyl­lä tässä nyt selitetään mus­taa valkoisek­si, ast­ian maku tun­tuu pahasti. En voi käsit­tää, ettäkö palkka.fi ‑palvelun käyt­tämi­nen olisi laki­asäätävälle (ja lakitek­ste­jä työk­seen luke­valle) aka­teemisen koulu­tuk­sen saa­neelle henkilölle näin vaikea­ta. Kun velvoit­teet voi hoitaa maalaisjär­jel­läkin palkka.fissä aivan hel­posti (eri kuluerät on luetel­tu siel­lä selkeästi). (Tai sit­ten on jotain pahasti pielessä henkilöidemme käsi­tyskyvyssä, ehkä on liikaa erkaan­nut­tu tosielämän realiteeteista.)Vihreät Osmoi­neen ja Sat­u­ineen ovat läht­e­neet oikein olan takaa kam­pan­joimaan tämän asian “vaikeudel­la” sosi­aalises­sa medi­as­sa Hei­din puoles­ta. Heh heh hee….

    Oletko lukenut lainkaan tätä ketjua ja Osmon blogikir­joi­tus­ta, jota se kommentoi?

    Ja Satu Has­sin kir­joituk­ses­ta ilme­nee sama kuin har­maan talouden veroasiantun­ti­jan Markku Hir­vosen haas­tat­telus­ta: Verot­ta­ja pitää jär­jestelmää liian monimutkaisena.

    Kysymys ei siis ole vihrei­den tulkinnasta.

    Haukut väärää puuta.

    Vastaa

86. Olen samaa mieltä kuin Satu Has­si ja kiitän Osmoa nopeas­ta tart­tumis­es­ta asiaan. 

    Nyt toivon vain, että ehdo­tus­tasi ei tyrmätä.

    Korkea aika tehdä asialle jotakin.

    Hesarin yleisönosas­tossa oli juuri kuvaus saman­lai­sista koke­muk­sista kuin nuo, joi­ta Satu Has­sille ker­tyi verot­ta­jan kanssa: Teet niin tai näin, väärin menee.

    Itsel­läni on koke­mus­ta koti­taloustyön­tek­i­jän työ­suhdea­sioiden hoita­mis­es­ta ennen palkka.fi ‑tä, minkä Satu myös kuvaa hyvin. 

    Pien­re­mont­tien teet­tämisen han­kalu­ut­ta on ketjus­sa kuvat­tu osuvasti. 

    Oman koke­muk­seni mukaan remont­ti­fir­ma kohtelee asi­akas­ta “lyp­sylehmänä” — ei sopimuskump­pan­i­na tai tilaa­jana, jon­ka toiv­otaan tilaa­van jotakin toistekin. 

    Kaikkea “paperei­den tekemistä” vas­tuste­taan — mm. pienu­rakka­sopimus­lo­mak­keen käyt­töä, johon on valmi­ik­si painet­tu nou­datet­ta­vat säädökset. 

    Asi­akkaalle varataan “tyh­män” rooli: Kan­nat­tavu­usaskel­mat tehdään eri­lais­ten välistäve­tom­ah­dol­lisuuk­sien varaan, joi­ta asi­akkaan ei olete­ta hoksaavan.

    Jos osoit­taa sekä kykyä puolen­sa pitämiseen että vaatii lain­mukaisu­ut­ta, sopimus­ta ei synny.

    Vastaa

87. HET­Ua harvem­pi var­maan halu­aa antaa “luotet­tavalle tek­i­jälle”, joten parem­pi ratkaisu olisi se, että HET­Un lisäk­si jokaiselle kansalaiselle kuu­luisi arvo-osu­ustili, jota käytetään tun­nistamises­sa tämän kaltaisi­in asioi­hin. Sen takaa sit­ten löy­ty­isi suo­raan tarvit­ta­vat tiedot, ilman että iden­ti­teet­ti­varkauk­sia ja niiden määrää lähde­tään kas­vat­ta­maan idioot­ti­maisen poli­itikon tekemisien takia.

    Mut­ta ei. Sori Osmo, jo sin­un kom­ment­tisi ker­too miten pihal­la olet asioista, mut­ta kuitenkin aate­sis­ar­ta puo­lus­te­taan vaik­ka viimeiseen asti. Toimisitte edes samoin tämän mei­dän tun­temamme koti­maan suhteen.

    Vastaa

    1. Tuo artikke­li perus­tui keskustelu­un eduskun­nas­sa varsin arvo­val­tais­ten asiantun­ti­joiden kanssa. Kom­menteis­sani voi olla virheitä.

       Vastaa

88. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyseinen jut­tu tapah­tui vuon­na 2009 jol­loin palkka.fi oli kai ole­mas­sa, mut­ta ei toimin­ut niin hyvin kuin nyt.

    Tämä ei kuitenkaan ole kovin hyvä peruste Hau­ta­lan tapauk­ses­sa. Hau­ta­lan olisi tarvin­nut mak­saa ain­oas­taan eläke­mak­su, joka olisi hoitunut hyvin kätevästi esimerkik­si Eter­an net­ti­sivuil­la olevas­sa palvelus­sa. Käytin itse samaa palvelua jo vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa sat­un­nais­ten las­ten­hoita­jien eläke­mak­su­jen mak­samiseen, eikä se todel­lakaan ollut vaikeaa.

    Vastaa

89. Sylt­ty: Roskaa, yksi­tyisen sek­torin palkan­lask­i­jan keskian­sio 2011 oli 2600e, mikä on noin 10% päässä kaikkien työt­nek­i­jöi­den keskian­sioista ja samal­la aika kaukana matalapalkkatyöstä.

    Palkan­lask­i­jal­la on yleen­sä vähin­tään kaup­pak­oulu käy­tynä eikä sitä hom­maa kyl­lä opi iha muu­ta­mas­sa minuutissa.

    Hajon­naksi palkkaver­tailu antaa
    1 500 € — 4 426 €.

    Kuten ker­roin , nuo muut tehtävät pelkän palkan­lasken­nan ohel­la ratkai­se­vat palkkatason
    Palkan­lasken­ta on automaat­ti­nen tapah­tu­ma ja tili­tyk­setkin tapah­tu­vat automaattisesti.

    Tuo muu HR osaaminne ratkaisee palkkata­son, ei palkan­lasken­ta varsinaisesti

    Vastaa

90. Palkan­lasken­ta tehdään usel­la nimik­keel­lä eikä palkan­lask­i­ja ker­ro suo­raan palkkatasoa.
    Iltasanomien kooste ker­too miten palk­ka jakau­tuu nimikehajonnassa.
    Ja kun kek­simääräi­nen palkkata­so oli n 3200 niin tuo 2600 on sekin vain 80 % keksimääräisestä.

    Ja kun palkka­ha­jon­ta kek­sit­tyy jyrkästi keskipalkan molem­min puolin niin nuo 2000–2500 palkat edus­ta­vat sitä mata­laa päätä

    Palkan­lasken­tasi­h­teeri 2527 Palkan­lask­i­ja 2713
    Palkan­lask­i­ja 2225
    Palkka­hallinnon asiantun­ti­ja 2 087
    Palkkakir­jan­pitäjä 2220
    Palkka­palvelusi­h­teeri 2072
    Palkkasi­h­teeri 2347
    Palkkasi­h­teeri 2214

    Vastaa

91. ” mikä voi tuot­taa pienen yllärin kunnille.”

    Liik­keel­lä on vero­tuk­sen muu­tok­sen vaiku­tuk­sista eri­laisia ver­sioi­ta. Ylläre­itä on tiedossa.

    Vastaa

92. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyseinen jut­tu tapah­tui vuon­na 2009 jol­loin palkka.fi oli kai ole­mas­sa, mut­ta ei toimin­ut niin hyvin kuin nyt.
    Erja, oletko koskaan teet­tänyt mitään pimeästi, siis pyytänyt naa­purin teiniä lapsen­vahdik­si tai ostanut jouku­us­ta ilman kuittia?

    Mis­sään muual­la Hau­ta­la ei pysy­isi jatka­maan min­is­ter­inä kuin Suomes­sa on se vaan uskomatonta.
    Har­maan talouden asiantuntija.

    Vastaa

    1. Myyn­timies.
       Onko ihan varf­ma, että et ole koskaan itse mak­sanut mitään pimeästi? Oetko säi­lyt­tänyt kuitin jouluku­usen ostoksestasi?

       Vastaa

93. Sylt­ty:
    Jahas, hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä taidet­ti­in lakkaut­taa yri­tys­ten osinko­jen jako. Osinko­jen kokon­aisvero­pros­en­tik­si taitaa tul­la melkein 50%, eipä niitä ole kyl­lä enää mitää järkeä jakaa.

    Ainakin meil­lä lop­pui osinko­jen jako tähän. Jatkos­sa rahat pitää ottaa ulos sitte esimerkik­si vai­mon palkkana ja km-kor­vauksi­na tai vai­h­toe­htois­es­ti lait­taa isoon säästö­pos­su­un kas­va­maan korkoa korolle sekä odot­tele­maan vähän järkevämpiä aikoja.

    Jos lasku­taito on tuo­ta luokkaa, ei yri­tyk­sen pyörit­tämi­nen tosi­aankaan kan­na­ta. Tai sit­ten puhut jonkin muun maan hallituksesta.

    Me palka­nsaa­jat saamme mak­saa enem­män sähköveroa, karkkiveroa, alko­ho­liv­eroa ja niin eespäin. Jos jotain saat säästöön, niin pörssiosakkei­den osinko­jen vero­tus nousee kutakuinkin 50%. 

    Melko reilua, mut­ta pitäähän jonkun tämän maan per­sauk­isten yri­tys­ten vero­helpo­tuk­set kustantaa.

    Ollaan vaivihkaa siir­tymässä siihen haikail­tu­un Viron malli­in: tasavero palkkat­u­loista ja yri­tys­ten vero­tus mität­tömän pieni. Seu­raa­vana tullee meillekin Viron mallin odotet­tu jatko, eli työtätekevän väestön muut­to maas­ta. Lah­den takana­han se on jo täy­dessä käynnissä.

    Vastaa

94. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha
    Jos mak­san lapsen­vahdille kuusi kymp­piä, pitääkö min­un todel­la sen jäl­keen tehdä sopimus tili­toimis­ton kanssa palkan mak­samis­es­ta. Älä viitsi.

    Eikö Osmo vihre­it­ten pitäisi olla aika nuiv­ia tapauk­sen joh­dos­ta eikä ruve­ta pullistelemaan
    Vit­tu työhän vähät­telette koko asi­aa eikö tämä ole myös moraalikysymys.

    Vastaa

95. Kepa: Tämä ei kuitenkaan ole kovin hyvä peruste Hau­ta­lan tapauk­ses­sa. Hau­ta­lan olisi tarvin­nut mak­saa ain­oas­taan eläke­mak­su, joka olisi hoitunut hyvin kätevästi esimerkik­si Eter­an net­ti­sivuil­la olevas­sa palvelussa.

    Joo, mut­ta myös työ­nan­ta­jan osalta varsi­nainen veropetoshan tässä on se, että palk­ka mak­se­taan käteen kuitit­ta, hyvin tietäen että myöskään työn tek­i­jä ei aio mak­saa siitä veroa. Tässä mallis­sa veropetok­sen hyö­ty jae­taan osa­puolten kesken: hin­ta on teet­täjälle halvem­pi kuin lail­lis­es­ti toimien, tek­i­jälle jää käteen jää enemmän.

    Vastaa

96. Hele­na Lager­stam-Keinonen: Haloo, kansalaiset! Mik­si esim. remont­te­ja pitäisi ylipäätään voi­da teet­tää yksi­ty­ishenkilöil­lä, joiden töistä ei ole mitään taku­u­vas­tu­u­ta odotettavissa? 

    Onko tämä jotain Neuvostoliitto-parodiaa? 

    Mitä siitäkin muuten tulee että yksi­tyiset ihmiset saa­vat lait­taa ruokaa koton­aan? Hehän vält­tävät veron mak­samista ja aiheut­ta­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, vievät työ­paikko­ja (valtion)yrityksiltä, heil­lä ei ole mitään ser­ti­fikaat­te­ja osaamis­es­taan eikä hygien­ian tasos­ta, eivätkä vas­taa millekään vira­nomaiselle siitä jos vaikka­pa sairas­tut­ta­vat per­heen­jäse­nen­sä. He saat­ta­vat myös päät­tää valmis­taa epäter­veel­lisiä ruokala­je­ja ja siten ovat vas­tu­us­sa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän ylikuormituksesta.

    Kuin­ka voimme jät­tää niinkin tärkeän asian kuin ruokahuol­lon ahnei­den markki­noiden sekä taita­mat­tomien koti­talouk­sien hoidettavaksi?

    Vastaa

97. a_l:
    Ollaan vaivihkaa siir­tymässä siihen haikail­tu­un Viron malliin… 

    Viron ja Suomen eroista…:

    http://www.tallinnansanomat.com/pakina-viro-rakensi-kivikasan-jopa-100-milj-suomalaisia-halvemmalla/

    Vastaa

98. Osmo Soin­in­vaara:
    Myyntimies.
    Onko ihan varf­ma, että et ole koskaan itse mak­sanut mitään pimeästi? Oetko säi­lyt­tänyt kuitin jouluku­usen ostoksestasi?

    En tiedä Myyn­timiehestä, mut­ta minä olen aina kuvitel­lut, että jouluku­usien myyn­ti (kaupun­gin osoit­tamil­la myyn­tipaikol­la) on torimyyn­ti­in ver­rat­tavaa myyn­tiä. Ei toril­lakaan saa kuit­tia ostok­sis­taan, mut­ta torimyyjän velvol­lisuuk­si­in kuu­luu laskea kas­sa päivän päät­teek­si ja tilit­tää sen perus­teel­la asian­mukaiset verot ja mak­sut. Jos näin ei ole, niin mik­si kaupun­git sal­li­vat niin torimyyn­nin kuin jouluku­usien myyn­nin täysin avoimesti vuokraamil­laan paikoilla?

    Vastaa

99. Tääl­lä onkin jo kom­men­toitu, että ns. lasku­tu­so­su­uskun­nan kaut­ta yksit­täi­nen raken­nus­reiska, las­ten­hoita­ja ym. voisi hel­posti laskut­taa työstään niin että kaik­ki lak­isääteiset mak­sut, vaku­u­tuk­set ja verot tule­vat mak­se­tuik­si, tosin myös provi­ka palvelun­tar­joa­jalle. Tämä voisi hyvin olla julki­nen tai ainakin julkises­ti säädel­ty palvelu. Näin myös koti­taloustyön suorit­ta­ja huole­htisi toimek­sianto­tyyp­pisessä työssä itse palkkion­sa sivuku­lu­jen hoita­mis­es­ta, aivan kuten vaikka­pa free­lance-toimit­ta­ja tai ‑kään­täjä, vaik­ka ei syys­tä tai tois­es­ta voisi tai halu­aisi perus­taa toi­min­imeä. Mik­si eri aloil­la eri käytän­nöt, mik­si juuri yksi­tyiset ihmiset pakote­taan toim­i­maan työ­nan­ta­ji­na, kun muil­la aloil­la esim. isot medi­at­alot voivat kieltäy­tyä tästä vaivas­ta? (Itse en tosin ikinä tilaisi koti­työtä kuin yritykseltä.)

    Ja mik­si, kuten tääl­lä myös kom­men­toitu, työ­markki­na­jär­jestöt ja työt­tömyyskas­sat halu­a­vat tor­pe­doi­da osu­uskun­ta­mallin tur­val­lise­na ja help­pona tapana tehdä keikkatöitä, men­neen maail­man palka­nsaa­ja vs. yrit­täjä ‑käsi­tyk­si­in nojautuen? Sen jäl­keen kun itse työt­tömänä ollessani menetin muu­ta­man päivän työn takia parin kuukau­den päivära­hat kokon­aan, en vas­taavaan tilanteeseen uudelleen joutues­sani epäröisi tehdä samo­ja hom­mia pimeästi.

    Vastaa

100. Sylt­ty:

     Jahas, hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä taidet­ti­in lakkaut­taa yri­tys­ten osinko­jen jako. Osinko­jen kokon­aisvero­pros­en­tik­si taitaa tul­la melkein 50%, eipä niitä ole kyl­lä enää mitää järkeä jakaa.
     Ainakin meil­lä lop­pui osinko­jen jako tähän. 

     Yri­tyk­sesi lie­nee lis­taam­a­ton, joten sin­un osin­gon­mak­suasi päin­vas­toin rohkaistaan, kun 60000 euron ylära­ja pois­tui ja verokan­takin nousi todel­la vähän.

     Taval­lisia osakesäästäjiä (joil­la on yleen­sä pörssiy­htiöi­den osakkei­ta) sen sijaan lyöti­in lekalla päähän. Suo­ra veroaste nousi yli 40% ja samal­la osinkovero­tuk­sen ero lis­tatun ja lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen välil­lä nousi sietämät­tömäk­si (lis­tat­ul­la mak­simiveroaste 45,6% ja lis­taa­mat­toma­l­la 26,4%).

     Yri­tys­ten pörssilis­taami­nen ei siis enää kan­na­ta ollenkaan ja nyky­i­sis­sä lis­tay­htiöis­sä omis­ta­jien kan­nat­taa yrit­tää min­i­moi­da osin­gon maksu.

     Lyhyt­näköi­nen veropoli­ti­ik­ka tulee rajusti laske­maan val­tion vero­tu­lo­ja pörssiosingoista.

     Vastaa

     1. Pekalla on iso salkku, kun pääsee mak­samaan 32 pros­entin pääo­maveroa. Min­un tulois­sani tuo kokon­aisvero pörssiosakkei­den kohdal­la nousi 44 prosenttiin.

        Vastaa

101. Ode:

     Pekalla on iso salkku, kun pääsee mak­samaan 32 pros­entin pääo­maveroa. Min­un tulois­sani tuo kokon­aisvero pörssiosakkei­den kohdal­la nousi 44 prosenttiin.

     Ja mis­sä kohtaa yllä sanoin, että itse olisin 32% pääo­maveron piiris­sä? Ker­roin vain mitkä ovat maksimiveroasteet.

     Hal­li­tus tosin kas­vat­ti 32 pros­entin joukkoa reilusti laske­mal­la kyn­nys­ra­jan 40000 euron tuloihin. 

     Mut­ta ver­rataan sit­ten osinko­jen min­imiveroast­ei­ta, lis­tat­ul­la 44,0% ja lis­taa­mat­toma­l­la 26,0%.
     Aivan käsit­tämät­tömän suuri ero, jol­laista ei ilmeis­es­ti ole mis­sään muual­la maailmassa.

     Ja kuten edel­lä sanoin veroast­ei­den ero muo­dostaa entistä pahem­man esteen yri­tys­ten lis­tau­tu­miselle (ja jopa kasvulle).

     Vastaa

102. Faz­erin omis­ta­jat sai­vat makean hyvi­tyk­sen sok­eriveros­ta. Hei­dän pääo­maveron­sa las­ki 7–8 prosenttiin

     Suomen yrit­täjien sivuil­la on väärien tieto­jen oikaisu­ja ja hyviä esimerkki­laskelmia kehys­ri­ihen veromuutoksista:
     http://tinyurl.com/cskw2bu

     Vastaa

103. pekka on siinä oikeil­la jäljil­lä, että lis­tatun ja lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen osinko­jen käsit­te­ly on yksi­ty­ishenkilöil­lä melkoisen erilaista.

     Tästä seu­raa mie­lenki­in­toinen tilanne hold­ing-yhtiöi­den kanssa.

     * yhteisöverokan­ta: 20 %

     * yksi­ty­ishenkilön vero lis­tatun yhtiön osakkeille: 30..32 %

     * pörssiy­htiön mak­saman osin­gon vero­pros­ent­ti lis­taa­mat­toma­lle yhtiölle: 15 % (kos­ka osin­go­ista 25 % saa verovapaasti)

     * yksi­ty­ishenkilön vero lis­taa­mat­toman yhtiön osakkeille: 7,5..8 %

     Näistä pääseekin sit­ten laske­maan, että vero­pros­ent­ti suo­raan pörssiy­htiöltä on 44 .. 45,6 %. Hold­ing-yhtiön kaut­ta pros­ent­ti on 37,1 .. 37,44 %. Osinko­ja ei tarvi­ta kovin mon­ta kym­men­tä tuhat­ta vuodessa, niin hold­ing-yhtiö säästää selvää rahaa byrokra­ti­aku­lu­jen­sakin jälkeen.

     Pääosin pidän kehys­ri­ihen tule­maa suo­ras­taan häm­mästyt­tävän hyvänä, vaik­ka se monille näyt­tikin aiheut­ta­van kovaa selit­tämis­pään­vaivaa. Tässä kohdas­sa kuitenkin tulos näyt­täisi hyvin voimakkaasti ohjaa­van tiet­tyyn suun­taan vero­su­un­nit­telus­sa. Ehkä tämä ei ollut tarkoitus?

     Vastaa

104. En tiedä onko tässä ketjus­sa ollut aiem­min esil­lä kysymys­tä, mik­si työn tai palvelun osta­jalle on sälytet­ty vero- ja muiden sivuku­lu­jen ilmoi­tus- ja tilitysvelvollisuus.

     Jos ostan kahvipaketin kau­pas­ta, se on kaup­pias joka tilit­tää ALV:n. En minä. 

     Mik­si minä olen suori­tusvelvolli­nen jostain maalaus­palvelun sivukulista riip­puen siitä onko maalari duu­nari tai yrittäjä. 

     En minä ole työ­nan­ta­ja. Olen palvelunostaja.

     Tämä kait perus­tuu siihen aikaan, kun ei ollut inter­net­te­jä ja mui­ta vem­paimia, ja käytän­nössä vain varakas työn teet­täjäsää­ty pystyi hoita­maan kir­jal­liset työt.

     Tuskin Suomes­sa mon­taa duu­nar­ia on, joka ei netis­sä ilmoituk­sia osaa tehdä, kun osaa siel­lä loto­takin ja facebookata.

     Vastaa

105. Evert the neverest:

     Suomen yrit­täjien sivuil­la on väärien tieto­jen oikaisu­ja ja hyviä esimerkki­laskelmia kehys­ri­ihen veromuutoksista

     SY:n kan­nan­ot­to­ja lukies­sa kan­nat­taa muis­taa, että he ovat uud­is­tuk­ses­ta hyö­tyjien etujärjestö.
     Hei­dän kan­nan­otois­saan ei huomioi­da häviäjiä (800000 pörssiosakkei­ta omis­tavaa yksityishenkilöä).

     Hesaris­sa ja muual­la on käytet­ty esimerkkinä hyö­tyjistä vain Faz­ere­i­ta ja mui­ta lis­taa­mat­to­mia suuryrityksiä.

     Kokon­aan on uno­hdet­tu, että myös pörssiy­htiöitä omis­ta­vat suvut ovat voit­ta­jia (paljon Faz­ere­i­ta suurem­pia sel­l­aisia), kos­ka hei­dän omis­tuk­sen­sa on jär­jestet­ty pörssiy­htiöstä yli 10% omis­tavien sijoi­tusy­htiöi­den kaut­ta. Täl­laiset sijoi­tusy­htiöt eivät joudu mak­samaan yhteisöveroa saamis­taan osin­go­ista, joten Her­lin­it, Ehrn­rooth­it, Ahlströmit ja kump­pan­it saa­vat osinkon­sa 7,5/8,0% veroas­t­eel­la (+pörssiy­htiön yhteisövero eli yhteen­sä n. 26%).

     Vastaa

106. Evert The NeveR­est: Faz­erin omis­ta­jat sai­vat makean hyvi­tyk­sen sok­eriveros­ta. Hei­dän pääo­maveron­sa las­ki 7–8 prosenttiin

     Asian toinen puoli on että suo­ma­laisen men­estyneen per­heyri­tyk­sen omis­ta­jat miet­tivät nyt toisenkin ker­ran kan­nat­taako fir­ma todel­lakin myy­dä ulko­maille. Tytäry­htiö­taloudessa kun käy lop­ul­ta huonosti.

     Vastaa

107. Mitenkään juuri kyseistä busi­ness­ta nimeno­maan main­os­ta­mat­ta tuon vain esimerkkinä esille eazy.fi
     Muitakin löy­tyy jo. Työn todel­li­nen tek­i­jä on palka­nsaa­ja, ja Y‑tunnus ja paperiso­ta hoitu­vat eazyn kautta.

     Vastaa

108. Ihan vaan tiedok­si kun nämät palve­lu­tar­joa­jat on mainit­tu täällä:

     Ne ovat joutuneet liit­to­jen ja verot­ta­ja ham­paisi­in. Tek­i­jöille koituu vakavia ongelmia työvoimavi­ra­nomais­ten ja kas­so­jen kanssa kun laskut­ta­vat täl­lais­ten palvelu­jen kaut­ta. Hei­dät kat­so­taan ole­van yrit­täjiä. Siitä löy­tyy viralli­nen ohjeis­tus te-keskuk­sille. Siinä maini­taan juuri sitä Eazy osk ja Teke­mo­nia osk. Voi toki var­maan osta palvelu­ja osu­uskunnal­ta, mut­ta itse en tässä vai­heessa ryhty­isin sitä kaut­ta tekijäksi.

     Ainakin yksi osu­uskun­ta on tehnyt kan­telun oikeusasi­amiehelle, saa nähdä miten käy…

     Catili­na:
     Mitenkään juuri kyseistä busi­ness­ta nimeno­maan main­os­ta­mat­ta tuon vain esimerkkinä esille eazy.fi
     Muitakin löy­tyy jo. Työn todel­li­nen tek­i­jä on palka­nsaa­ja, ja Y‑tunnus ja paperiso­ta hoitu­vat eazyn kautta.

     Vastaa

109. pekka:
     Kokon­aan on uno­hdet­tu, että myös pörssiy­htiöitä omis­ta­vat suvut ovat voit­ta­jia (paljon Faz­ere­i­ta suurem­pia sel­l­aisia), kos­ka hei­dän omis­tuk­sen­sa on jär­jestet­ty pörssiy­htiöstä yli 10% omis­tavien sijoi­tusy­htiöi­den kaut­ta. Täl­laiset sijoi­tusy­htiöt eivät joudu mak­samaan yhteisöveroa saamis­taan osin­go­ista, joten Her­lin­it, Ehrn­rooth­it, Ahlströmit ja kump­pan­it saa­vat osinkon­sa 7,5/8,0% veroas­t­eel­la (+pörssiy­htiön yhteisövero eli yhteen­sä n. 26%).

     Onko tämä nyt var­masti oikea tulkinta?

     Kai se Her­linkin lop­ul­ta mak­saa saman ver­ran veroa Koneen osakkei­den osin­go­ista kuin pienosakaskin? (Eli Her­lin­il­lä verot ymmärtääk­seni tule­vat mak­su­un siinä vai­heessa, kun hän nos­taa pääo­mat­u­lo­ja sijoitusyhtiöstään.)

     Vai voiko tosi­aan olla niin, että Kone Oyj:n osinko­jen kier­rät­tämi­nen täl­laisen sijoi­tusy­htiön kaut­ta oikeasti pienen­tää matkan var­rel­la mak­set­tavia vero­ja siten, että Her­lin todel­la saa Koneen jaka­mas­ta osin­gos­ta omaan käteen­sä ja kulu­tuk­seen suurem­man osan kuin tavalli­nen Koneen osakkei­ta omis­ta­va palka­nsaa­ja, jol­la sijoi­tusy­htiötä ei ole?

     Hmm… Ehkä olet sit­tenkin oike­as­sa, ja Her­lin voi tosi­aan nos­taa noi­ta alhais­es­ti verotet­tu­ja osinko­ja 8% ver­ran sijoi­tusy­htiön­sä net­to­var­al­lisu­ud­es­ta (joka lie­nee huomattava).

     Mikään ei muuten tai­da estää taval­lista pienosakas­takaan luo­mas­ta tuol­laista sijoi­tusy­htiötä. Nopeaa hyö­tyä sil­lä ei tuon 8% sään­nön vuok­si tai­da saa­da, mut­ta jos jak­saa kerätä yhtiöön net­to­var­al­lisu­ut­ta nos­ta­mat­ta sieltä osinko­ja, niin kyl­lä kai se pitem­mäl­lä tähtäimel­lä on kan­nat­tavaa, vaik­ka kysymyk­sessä olisi pienem­pikin omistus. 

     Jos tämä on tot­ta, niin ehkä joku pian alkaa tar­jo­ta taval­liselle kulut­ta­jalle palvelua, jon­ka avul­la täl­laisen sijoi­tusy­htiön voi lait­taa pystyyn.

     Vastaa

110. En työ­nan­ta­jana ole huo­man­nut palka­n­mak­sun hoita­mista lail­lis­es­ti lainkaan ylivoimaisek­si. Soin­in­vaarankaan ei kan­nat­taisi antaa sel­l­aista kuvaa että “kun ker­ran se on vaikeaa, niin lakia ei tarvitse noudattaa”. 

     Mitäs jos muis­sakin laki­a­siois­sa ruve­taan tekemään Hautalat?

     - En viitsinyt hidas­taa nopeut­ta 60:iin kun olin lait­tanut cruis­ing speedik­si 80
     — Mik­si en pysäköisi inva­paikalle kun muil­ta pysäköin­tipaikoil­ta jou­tu­isi kävelemään pitem­män matkan?
     — Tot­takai varastin ostok­seni kun olen sitä kaup­paa aiem­min niin paljon aut­tanut mak­samal­la maitopurkkini

     Vastaa

111. Juk­ka S:
     En työ­nan­ta­jana ole huo­man­nut palka­n­mak­sun hoita­mista lail­lis­es­ti lainkaan ylivoimaiseksi. 

     Ei kai kukaan ole väit­tänytkään että se olisi ylivoimaista. Mut­ta kun kyse on pikkusum­mista, vaivaan näh­den se on nau­ret­ta­van vaikeata.

     On ihan turha lähteä siitä että raken­netaan vaikei­ta jär­jestelmiä ja kuvitel­laan ihmis­ten nou­dat­ta­van niitä, etenkin kun samaan aikaa sen valvom­i­nen on käytän­nössä täysin mah­do­ton­ta. Ihmi­nen on laiska ja on ihan turha virit­tää mitään syteemiä, joka ei ota tätä mitenkään huomioon. 

     Esimerkik­si käy vaikka­pa jonkin puis­ton nur­mikon pilaan­tu­mi­nen kos­ka ihmiset oikai­se­vat sen ylitse parin metrin matkan­säästön takia. Ja näitä vas­taavia esimerkke­jä on vaik­ka kuin­ka paljon. Tai entäpä käveli­jät ja punaiset? Kuin­ka moni oikeasti nou­dat­taa aina punaisia valoja?

     Vastaa

112. Sylt­ty: Ei kai kukaan ole väit­tänytkään että se olisi ylivoimaista. Mut­ta kun kyse on pikkusum­mista, vaivaan näh­den se on nau­ret­ta­van vaikeata.

     On ihan turha lähteä siitä että raken­netaan vaikei­ta jär­jestelmiä ja kuvitel­laan ihmis­ten nou­dat­ta­van niitä, etenkin kun samaan aikaa sen valvom­i­nen on käytän­nössä täysin mah­do­ton­ta. Ihmi­nen on laiska ja on ihan turha virit­tää mitään syteemiä, joka ei ota tätä mitenkään huomioon. 

     Esimerkik­si käy vaikka­pa jonkin puis­ton nur­mikon pilaan­tu­mi­nen kos­ka ihmiset oikai­se­vat sen ylitse parin metrin matkan­säästön takia. Ja näitä vas­taavia esimerkke­jä on vaik­ka kuin­ka paljon. Tai entäpä käveli­jät ja punaiset? Kuin­ka moni oikeasti nou­dat­taa aina punaisia valoja?

     Juuri näin. Sik­si asi­aa pitäisikin “piilot­tamisen” sijaan läh­estyä yksinker­tais­tamisen kaut­ta. Samal­la taval­la kun tukivi­idakko­jakin voi purkaa perus­tu­lon avul­la voisi työl­listämisessäkin hakea omaa “perus­tu­lo” ratkaisua.

     Jos ratkaisu on riit­tävän yksinker­tainen, niin “nur­mikol­la kävelem­i­nen vain piden­tää matkaa ja kastelee kengät märäk­si”. Yksinker­tainen ratkaisu ohjaa “pien­työl­listäjän” toim­i­maan automaat­tis­es­ti oikein.

     “Palka­n­mak­sun perus­tu­los­sa” on samo­ja ele­ment­te­jä kuin on toimeen­tu­lo- ja tukivi­idakkoa purkavass­sa perus­tu­lon pohdin­nas­sa. Kyse on mak­sus­ta, seu­ran­nas­ta ja raja-arvoista, joista seu­raa toimenpiteitä.

     Ei perus­tu­lokaan pura koko toimeen­tu­lo- ja muu­ta tuk­i­jär­jestelmää, mut­ta se pois­taa tarpeet­tomat tarve­harkin­nat ja lasken­ta­ment­te­lyt raja-arvoihin saakka.

     Samoin “palka­n­mak­sun perus­tu­lo” ratkaisun ei tarvitse pois­taa siihen sidot­tu­ja jär­jestelmiä, mut­ta tämä har­voin pieniä mak­su­ja mak­savien mon­imutkaisen byrokra­tia sil­lä tulisi purkaa.

     Vastaa

113. spot­tu: Asian toinen puoli on että suo­ma­laisen men­estyneen per­heyri­tyk­sen omis­ta­jat miet­tivät nyt toisenkin ker­ran kan­nat­taako fir­ma todel­lakin myy­dä ulko­maille. Tytäry­htiö­taloudessa kun käy lop­ul­ta huonosti.

     Ei koti­maisen omis­tuk­sen säi­lyt­tämi­nen vaa­di veroe­t­ua lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osin­goille, päinvastoin.

     Vero­tuk­sel­lisen epä­tasa-arvon vuok­si suo­ma­laisen koti­talouden tuot­to-odotus lis­tatun yri­tyk­sen osak­keelle on insti­tu­tion­aal­ista omis­ta­jaa mata­lampi. Näin aikaa myö­den Helsin­gin pörssis­sä noteer­at­tu­jen osakkei­den omis­tus siir­tyy (suo­ma­laisil­ta) koti­talouk­sil­ta (usein ulko­maisille) insti­tu­tion­aal­isille sijoittajille.

     Lisäk­si vero­tus kan­nus­taa pitämään yri­tyk­sen pois pörssistä ja näin käytän­nössä jar­rut­taa uusien yri­tys­ten kasvua. Tämän seu­rauk­se­na Helsin­gin pörssin lis­tau­tu­miset ovat viime vuosi­na olleet pelkästään van­ho­jen yri­tys­ten jakautumisia.

     Lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen veroe­tu hyödyt­tää ain­oas­taan lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen omis­ta­jaa, ei val­tio­ta tai kansan­talout­ta. Sik­si tuol­laista kum­ma­jaista ei tai­da mis­sään muual­la olla käytössä.

     Vastaa

114. Nukku­Mat­ti:

     Hmm… Ehkä olet sit­tenkin oike­as­sa, ja Her­lin voi tosi­aan nos­taa noi­ta alhais­es­ti verotet­tu­ja osinko­ja 8% ver­ran sijoi­tusy­htiön­sä net­to­var­al­lisu­ud­es­ta (joka lie­nee huomattava).
     Mikään ei muuten tai­da estää taval­lista pienosakas­takaan luo­mas­ta tuol­laista sijoitusyhtiötä.

     Mikään ei estä, mut­ta mis­s­a­s­it oleel­lisim­man pointin. Tuon sijoi­tusy­htiön pitää omis­taa yli 10% pörssiy­htiöistä, jos­sa pää­sisi Her­lin­ien 26% verokan­taan. Jos omis­taa vähem­män kuin 10%, niin vero­tus nousee vähin­tään 44 prosenttiin. 

     Sijoi­tusy­htiön perus­t­a­mi­nen on help­poa, mut­ta 10% siivun ost­a­mi­nen pörssi­fir­mas­ta ei tai­da ihan joka pojan kukkarol­la onnistua:-)

     Vastaa

115. pekka:
     NukkuMatti:
     Mikään ei estä, mut­ta mis­s­a­s­it oleel­lisim­man pointin. Tuon sijoi­tusy­htiön pitää omis­taa yli 10% pörssiy­htiöistä, jos­sa pää­sisi Her­lin­ien 26% verokan­taan. Jos omis­taa vähem­män kuin 10%, niin vero­tus nousee vähin­tään 44 prosenttiin. 

     Jos olet pekka oike­as­sa, niin kyl­lä tämä hal­li­tuk­sen päätös (tai pikem­minkin sen sivu­vaiku­tus yhdis­tet­täessä aiem­pi­in sään­nök­si­in) on kaukana “reilus­ta”. Vaikea nähdä mitään perustei­ta eri­laiselle veroko­htelulle riip­puen siitä, että onko omis­tus yli vai alle 10%.

     Seu­raa­va kir­joi­tus myös viit­taa siihen, että pekan tulk­in­ta on oikea
     http://www.hs.fi/kotimaa/Reilusti+s%C3%A4hl%C3%A4%C3%A4v%C3%A4+hallitus/a1364418986650

     Mielestäni yhteisöveron alen­t­a­mi­nen oli paikallaan ja oli myös paikallaan pois­taa se keinotekoinen 60000 euron raja osinkovero­tuk­ses­ta, mut­ta olisi silti pitänyt huole­htia, että osinkovero­tuk­ses­ta kokon­aisuute­na tulee tas­a­puolis­es­ti kan­nus­ta­va ja kohtu­ulli­nen sekä pie­nille että suurille yri­tyk­selle, ja myös vähem­män varakkaille yrityksille.

     Tämä hal­li­tus vie kyl­lä sekoilun ja tunaroin­nin aivan uudelle tasolle. Suomes­sa ei muutenkaan päätök­sen­teon johdon­mukaisu­us, ratio­naal­isu­us ja valmis­telun taso ole ollut kovin hyväl­lä tasol­la mui­hin Pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna, mut­ta nyt ollaan kyl­lä saavutet­tu uusi poh­jan­oteer­aus. Jotain päätök­siä on tehty, mut­ta kukaan ei oikein tarkkaan tiedä, että mitä ne ovat ja mil­lä perusteil­la niihin on päädytty.

     Vastaa

116. Nukku­Mat­ti:
     Tämä hal­li­tus vie kyl­lä sekoilun ja tunaroin­nin aivan uudelle tasolle. Suomes­sa ei muutenkaan päätök­sen­teon johdon­mukaisu­us, ratio­naal­isu­us ja valmis­telun taso ole ollut kovin hyväl­lä tasol­la mui­hin Pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna, mut­ta nyt ollaan kyl­lä saavutet­tu uusi poh­jan­oteer­aus. Jotain päätök­siä on tehty, mut­ta kukaan ei oikein tarkkaan tiedä, että mitä ne ovat ja mil­lä perusteil­la niihin on päädytty.

     Osmo,

     Voisitko joskus kir­joit­taa jotain suo­ma­laisen poli­it­tisen päätök­sen­teon mekanis­meista ja (huonoista) käytänteistä?

     Sinä var­maankin tiedät niistä jotain sel­l­aista, jota toimit­ta­jat ja suuri yleisö eivät ja osaisit ehkä tehdä hyviä parannusehdotuksia.

     Omas­ta mielestäni suurimpia uhkia suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle on päätösten heikko valmis­telu ja johdon­mukaisu­u­den puute poli­it­tises­sa päätöksenteossa. 

     Esimerkik­si tämä osinkover­ou­ud­is­tuk­sen suun­nit­telu on tuor­ein esimerk­ki nyky­hal­li­tuk­sen osaa­mat­to­muud­es­ta, kyvyt­tömyy­destä ja koke­mat­to­muud­es­ta. Vielä vakavampi jut­tu on kun­tien ja sosi­aali- ja ter­veystoimen rak­en­tei­den uud­is­tamisen seka­va tila. Mut­ta nyky­hal­li­tuk­sen lisäk­si myös mon­et aiem­mat hal­li­tuk­set ovat sekoilleet enem­män kuin on hyväksyttävää.

     Erk­ki Tuomio­ja kiin­nit­ti vastikään huomio­ta päätösten heikkoon valmis­telu­un blogikir­joituk­ses­saan 26. maaliskuuta:
     http://www.tuomioja.org/

     Toiv­ot­tavasti Soin­in­vaar­al­takin saisimme kuul­la jotain tästä aiheesta. Asian tärkeys nimit­täin kitey­tyy seu­raavas­sa lain­auk­ses­sa Erk­ki Tuomio­jal­ta varsin humoristisesti:
     “Sitä pait­si väärääkin poli­ti­ikkaa kan­nat­taisi ennem­min tehdä hyvin ja huolel­lis­es­ti kuin huonos­ti ja hutiloiden.”

     Vastaa

117. Nukku­Mat­ti:

     Esimerkik­si tämä osinkover­ou­ud­is­tuk­sen suun­nit­telu on tuor­ein esimerk­ki nyky­hal­li­tuk­sen osaa­mat­to­muud­es­ta, kyvyt­tömyy­destä ja kokemattomuudesta.
     ——
     ——
     Erk­ki Tuomio­ja kiin­nit­ti vastikään huomio­ta päätösten heikkoon valmis­telu­un blogikir­joituk­ses­saan 26. maaliskuuta:

     On tietysti help­poa syyt­tää Tuomio­jan tapaan valmis­telua, mut­ta kyl­lä tämä osinko­ju­pak­ka osoit­taa myös min­is­te­rien täy­del­listä kyvyt­tömyyt­tä ymmärtää yksinker­tais­takaan keskik­oulu­ta­soista pros­ent­ti­laskua (perusk­oulus­sa sitä ei kai enää ole vuosi­in onnis­tut­tu opettamaan).

     On ihan yksinker­taista pros­ent­ti­laskua ymmärtää mitä vaiku­tuk­sia on yhteisöveron laskul­la ja lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den osinko­jen vero­tuk­sen kasvul­la yhdis­tet­tynä huo­jen­net­tu­jen osinko­jen 60000 euron ylära­jan pois­toon. Pienem­piä osinko­ja mak­sanei­den yrit­täjien verokan­ta vähän nousee.
     Yli 60000 euroa mak­sanei­den vero­tus sen sijaan las­kee merkittävästi.

     Aivan vas­taavasti nor­maaleil­la älyn­lahjoil­la varustet­tu lasku­taitoinen kyke­nee ymmärtämään, että yksi­ty­ishenkilöi­den omis­tamien pörssiosakkei­den osinko­jen vero­tus kiristyy merkittävästi. 

     Min­is­tereil­lä ei näköjään löy­dy minkään­laista kykyä hah­mot­taa pros­ent­te­ja ja niiden vaiku­tuk­sia ilman, että joku virkamies vään­tää mallia ratakiskon pak­su­is­es­ta rautalangasta.

     Vastaa

     1. Ymmärtääk­seni pieni ylläri osinkover­ou­ud­is­tus­es­ta tuli siitä, että lis­taa­mat­tomille per­heyrityl­sille räätälöi­ty etu val­uu hold­ingy­htiöi­den kaut­ta pörssiy­htiöi­den suuromis­ta­ji­in. Min­u­akin tuon osakesäästämisen tekem­i­nen läh­es kan­nat­ta­mat­tomak­si pien­si­joit­ti­jien osalta vähän ihme­tyt­tää. Kokon­aisvero­tus nousi 44 pros­ent­ti­in, kun muista pääo­mat­u­loista vero on 30 prosenttia.

        Vastaa

118. HS.n viimeinkin uuti­soima MMM.n tapa sivu­u­taa tutkimus­tu­lok­set poli­it­tis­esa päätök­sen­teossa on kansalli­nen kum­mallisu­us. Yleen­sä vas­taavaa tehdään diktatuureissa.

     Kehys­ri­ih­estä syksyn lain­säädän­töön on onnek­si matkaa, joka kan­nat­taa käyt­tää sys­teemiseen tarkastelu­un. Vero­tuk­ses­sa perusidea on hyvä.
     Osakesäästämistä osana eläke­tur­vaa har­ras­tavia toki kan­nat­taisi muis­taa, vaik­ka ovatkin “rikkai­ta”, vaik­ka n 1000 euron osinko­tulovähen­nyk­sel­lä tai alen­netul­la omais­su­vero­lal, osak­keet kun on ostet­tu pal­lka­verote­tu­il­la rahoilla.

     Vastaa

119. Osmo Soin­in­vaara:
     Ymmärtääk­seni pieni ylläri osinkover­ou­ud­is­tus­es­ta tuli siitä, että lis­taa­mat­tomille per­heyrityl­sille räätälöi­ty etu val­uu hold­ingy­htiöi­den kaut­ta pörssiy­htiöi­den suuromistajiin.
     …

     Ei tämä ole suun­nitel­lun osinkover­ou­ud­is­tuk­sen ain­oa ongel­ma. Koko suun­nitel­ma on susi jo syn­tyessään ja aiheut­taa myös laa­jem­pia haitallisia sivu­vaiku­tuk­sia kuin muu­ta­man super­rikkaan per­heen rikas­tu­mi­nen entisestään.

     Tässä yksi tärkeä näkökul­ma aiheeseen:
     http://www.nordnetblogi.fi/osinkoverouudistus-susi-jo-syntyessaan/25/03/2013/

     Kan­nat­taa myös lukea seu­raa­va hyvä VATT:in tutk­i­joiden kokon­ais­ana­lyysi aiheesta:
     http://www.vatt.fi/file/julkaisut/kehysriihiarvio_veroratkaisut_kariropponen.pdf

     Vastaa

120. Ode:

     Ymmärtääk­seni pieni ylläri osinkover­ou­ud­is­tus­es­ta tuli siitä, että lis­taa­mat­tomille per­heyrityl­sille räätälöi­ty etu val­uu hold­ingy­htiöi­den kaut­ta pörssiy­htiöi­den suuromistajiin.

     Myön­netään, että tuon oival­tamiseen ei riitä pelkkä pros­ent­ti­laskun osaaminen.
     Pitää tun­tea hie­man vero­lain­säädän­töä (10% omis­tussään­tö) ja olla seu­ran­nut sen ver­ran talouselämää, että tietää kuin­ka val­taosa pörssiyri­tys­ten suuromis­tuk­ses­ta on järjestetty.

     Mut­ta edelleen, min­ul­ta ei liikene hiukkaakaan sym­pa­ti­aa hal­li­tus­ryh­mille, jos hei­dän avus­ta­jakun­tansa ei moista pörssi­talouden perusasi­aa hal­litse ja osaa sitä ker­toa päätöstä tehtäessä. 

     Siinä kun ei ole mitään uut­ta, kun kaik­ki suuromis­ta­jat ovat iät ja ajat jär­jestäneet omis­tuk­sen­sa sijoi­tusy­htiön ja 10% sään­nön avul­la. (Ain­oa poikkeus oli edes­men­nyt Aatos Erkko, joka omisti Sanoman pääosin suo­raan, eikä välit­tänyt vero-optimoinnista).

     Kaikkein käsit­tämät­tömintä on ollut talous­toimit­ta­jien asiantun­tem­at­to­muus. Hesarin talous­toim­i­tuk­selta meni melkein viikko oival­taa uud­is­tuk­sen vaiku­tus pörssiy­htiöi­den suuromis­ta­jien vero­tuk­seen. Sit­ten Nelosen uutiset kehtasi hehkut­taa, kuin­ka Hesarin talous­toim­i­tus viikon tietämät­tömyy­den jäl­keen pal­jasti asian, joka oli ker­rot­tu erinäköisil­lä keskustelu­pal­stoil­la heti seu­raa­vana päivänä (tässäkin säi­keessä 4 päivää ennen Hesaria).

     Vastaa

121. Osmo Soin­in­vaara:
     Ymmärtääk­seni pieni ylläri osinkover­ou­ud­is­tus­es­ta tuli siitä, että lis­taa­mat­tomille per­heyrityl­sille räätälöi­ty etu val­uu hold­ingy­htiöi­den kaut­ta pörssiy­htiöi­den suuromis­ta­ji­in. Min­u­akin tuon osakesäästämisen tekem­i­nen läh­es kan­nat­ta­mat­tomak­si pien­si­joit­ti­jien osalta vähän ihme­tyt­tää. Kokon­aisvero­tus nousi 44 pros­ent­ti­in, kun muista pääo­mat­u­loista vero on 30 prosenttia. 

     Seu­raa­va kysymys: Mik­si suuren lis­taa­mat­toman per­hey­htiön pitäisi saa­da mak­set­tua osakkailleen rahaa pienem­mäl­lä vero­tuk­sel­la kuin suuren lis­tatun perheyhtiön?

     Jos olen valmis­telun taus­to­ja ymmärtänyt oikein, ongel­mak­si on nous­sut nykyi­nen tiuk­ka yri­tys­tuot­to­jen vero­tus, joka aiheut­taa mon­en­laista lieveilmiötä ja verosuunnittelua.

     Kehys­ri­ihen tulok­se­na kokon­aisvero­tus näyt­tää jok­seenkin tältä:

     - Pörssiy­htiön tavalli­nen omis­ta­ja: 44 %
     — Pörssiy­htiön taval­li­enn omis­ta­ja hold­ing-yhtiön kaut­ta: 37 %
     — Pörssiy­htiön suuri omis­ta­ja: 26 %
     — Lis­taa­mat­toman yhtiön omis­ta­ja: 26 %

     Des­i­maalit vähän vai­htel­e­vat henkilöstä riippuen.

     Men­neisyy­teen ver­rat­tuna pros­en­tit näyt­tävät sikäli tutu­il­ta, että vuosi­na 1993–2004 kokon­aisvero­tus oli yri­tys­ten omis­ta­jil­la 25–28 %. Kyseessä on paluu men­neeseen, ja peruste­lutkin lienevät samat kuin vuon­na 1993 laman aikana. Pait­si että jostain syys­tä osakesäästämistä halut­ti­in potkia. Kuka halusi?

     Yksi varsin lin­jakas ratkaisu olisi ottaa yhtiöveron hyvi­tysjär­jestelmä takaisin, jon­ka jäl­keen yri­tys­ten omis­ta­jien verot oli­si­vat 30/32 % riip­pumat­ta yhtiö­muo­dos­ta. Täl­löin omis­tus­ta kohdeltaisi­in samoin kuin mitä hyvän­sä sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta. Ilmeis­es­ti tähän oli kuitenkin joitain EU:hun liit­tyviä syitä, mik­si näin ei voin­ut toimia.

     Suun­nilleen samaan lop­putu­lok­seen päästäisi­in totea­mal­la, että osinko­tu­loista veronalaista on 40 % tulo­jen läh­teestä tai yhtiö­muo­dos­ta riip­pumat­ta. Sit­ten voitaisi­in tode­ta, että yri­tyk­sen toiselta yri­tyk­seltä saa­ma osinko on verova­paa­ta (luku­unot­ta­mat­ta jo nyt lais­sa ole­via kv-tytäryri­tys­suhtei­ta). Paljon eri­laista kikkailua jäisi tekemät­tä, ja asiois­sa voitaisi­in keskit­tyä olennaiseen.

     Ja muuten: Käsi ylös, jos joku uskoo ketju­vero­tussäädösten muut­tamisen johta­van siihen, että pörssiy­htiöi­den suuret yksi­ty­i­somis­ta­jat (yli 10 % yhtiöstä) alka­isi­vat mak­saa merkit­tävästi nyky­istä enem­män pääo­mat­ulovero­ja. Nouseeko yhtään kättä?

     Vastaa

122. Viherinssi:

     Käsi ylös, jos joku uskoo ketju­vero­tussäädösten muut­tamisen johta­van siihen, että pörssiy­htiöi­den suuret yksi­ty­i­somis­ta­jat (yli 10 % yhtiöstä) alka­isi­vat mak­saa merkit­tävästi nyky­istä enem­män pääomatuloveroja.

     Jo iäisyy­den voimas­sa ollei­den ketju­vero­tussään­tö­jen mut­ta­mi­nen on riskipeliä. Kan­sain­väli­sis­sä verosopimuk­sis­sa on nimit­täin paljon täy­del­lisiä verova­pauk­sia (tai esim 5% kan­to­ja) yri­tyk­sille jot­ka omis­ta­vat 5–10% osin­gon maksajasta.

     Jos nyt kateusaspek­ti saa hal­li­tuk­sen pois­ta­maan ketju­vero­tussään­nöt, suur­si­joit­ta­jien sijoi­tusy­htiöt siir­tyvät ulko­maille ja Suomen saa­mat vero­tu­lot laske­vat merkittävästi.

     Pääo­ma on vikkelää, sen takia pääo­mavero­tuk­set muu­tok­set pitäisi tehdä hark­i­tusti (toisin kuin nyt on tehty).

     Pahin nyt tehty virhe oli kas­vat­taa rajusti lis­tat­tu­jen ja lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten entis­es­tään suur­ta verokan­to­jen eroa tasolle jota ei ole mis­sään muual­la maailmassa.

     Jos tehtyä virhet­tä lähde­tään hätiköidysti kor­jaa­maan ronkki­mal­la ketju­vero­tussään­töjä, vero­tu­lot laske­vat ja sotku senkuin pahenee.

     Vastaa

123. Arhin­mä­ki jatkaa muuten täy­del­lisen ymmärtämät­tömyyten­sä osoit­tamista juuri äsken MTV3-uutisissa.

     Hän sanoi, että Antti Her­lin mak­saa uud­is­tuk­sen jäl­keen osin­go­ista veroa paljon pienem­mäl­lä pros­en­til­la, kuin pienen yri­tyk­sen omistaja.

     Arhin­mäelle tiedok­si, että Her­lin­in ja pienyrit­täjän osinkovero­pros­en­tit ovat hyvin lähel­lä toisi­aan, pienyrit­täjäl­lä 26 ja Her­lin­il­lä vähän yli.

     Arhin­mäen ehkä kan­nat­taisi pidät­täy­tyä kom­men­toimas­ta asioi­ta, joista ei ilmi­selvästi ymmär­rä mitään.

     Tosin ei Katainen samoissa uutis­sa paljon parem­min selviy­tynyt, hän ilmi­selvästi ei ymmär­rä prob­lemati­ikkaa ketju­vero­tussään­tö­jen muut­tamiseen liit­tyen; Verosopimuk­sia ja EU-lainsäädäntöä.

     Vastaa

124. Viherinssi: Kehys­ri­ihen tulok­se­na kokon­aisvero­tus näyt­tää jok­seenkin tältä:
     — Pörssiy­htiön tavalli­nen omis­ta­ja: 44 %
     — Pörssiy­htiön taval­li­enn omis­ta­ja hold­ing-yhtiön kaut­ta: 37 %
     — Pörssiy­htiön suuri omis­ta­ja: 26 %
     — Lis­taa­mat­toman yhtiön omis­ta­ja: 26 %
     Des­i­maalit vähän vai­htel­e­vat henkilöstä riippuen.

     Kokon­aisvero­tus­ta arvioidessa tuo­hon voisi vielä lait­taa arvon­lisäveron päälle…

     Vastaa

125. Heid Hau­ta­la kan­toi vas­tu­un ja erosi har­maan talouden työryhmästä.

     Entäpä kokoomuk­sen maat­alous­min­is­teri Jari Kosk­i­nen. Hän on lait­tanut asis­sa kuin asi­as­sa MTK:n edun tutk­i­tun tiedon edelle.

     Mik­si lehtien oto­sikois­sa ei ole, että min­is­teri Kosk­i­nen julke­si osal­lis­tua jopa MTK:n. piirien jääkiekkok­isoi­hin viikon­lop­puna. Kuka kustansi?
     http://tinyurl.com/c7vgyyb

     Mitäpä,jos ympäristömin­is­teri Ville Niin­istö olisi kim­pas­sa vaikka­pa Green Peace kanssa. Val­tion­va­rain­min­is­teri Jut­ta Urpi­lainen jäi housut kin­tu­ista kiin­ni Bilder­ber­gistä. Hätäpäis­sään selit­ti, että oli yksi­ty­is­lu­on­teinen reissu.

     Onko­han min­is­teri Jari Koskisen MTK-kiekkoilu yksy­istä puuhailua vai löy­tyykö mil­laisia kuit­te­ja val­tion kirjanpidosta.

     Mielestäni maat­alous­min­is­terin olisi jo syytä erota.

     Vastaa