Hiilitullit

36 vastausta artikkeliin “Hiilitullit”

1. Yhdys­val­loista on tulos­sa öljyn ja maakaa­sun suh­teen omavarainen öljyliuske-esi­in­tymiä hyväk­si käyt­tävän teknolo­gian avulla.

   Tätä pidän muuten erit­täin epä­to­den­näköisenä. Vaikkakin ahtai­ta öljye­si­in­tymiä öljylius­keen seassa on opit­tu hyö­dyn­tämään tarkem­min, itse lius­keesta ei ole vielä onnis­tut­tu liki­mainkaan taloudel­lis­es­ti mielekkäil­lä keinoil­la valmis­ta­maan nestemäistä polttoainetta.

   Ener­giavaa­timuk­sista ker­too paljon että tähän öljylius­keen läm­pökäsit­te­lyyn on ehdotet­tu mm. maanalaisia ydin­räjäy­tyk­siä, tosin ei ihan viime vuosikym­meninä kovin vakavis­saan. Shellil­lä taisi olla pari han­ket­ta jois­sa kuumen­netaan isoil­la sähkö­vas­tuk­sil­la lius­ket­ta kovi­in läm­pötiloi­hin usei­den vuosien ajan jot­ta nestemäi­nen öljy erot­tuisi liuskeesta.

   Aina sil­loin täl­löin kuulee että liuskeöljy on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa jos öljyn hin­ta nousee yli tason x, mis­sä x on puoli­toista-kak­si ker­taa sen­hetki­nen hin­ta. Sitä x:ää vain tupataan hilaa­maan ylöspäin öljyn hin­nan noustes­sa, kos­ka yleen­sä öljyn hin­ta hei­jas­tuu myös muun ener­gian hin­taan ja on erit­täin kyseenalaista voiko öljylius­keesta valmis­tet­tu öljy olla edes nettoenergiapositiivista.

   Vastaa

2. “Ilmastopoli­ti­ikas­ta tul­vii posi­ti­ivisia uutisia. Sak­sas­sa aurinkoen­er­gian nimel­lis­te­ho on nous­sut jo yli 30 000 megawattiin”
   — nimel­lis­te­ho. Mikä on sit­ten reaa­li­nen teho?
   Eikö Sak­sas­sa ilois­es­ti lisätä kaiken aikaa kivihiilen/ruskohiilen polttamista?

   Vastaa

   1. Jol­lakin toisel­la pn parem­mat tilas­tot, mut­ta Sak­san hiilid­iok­sidipäästöt ovat alen­tuneet toisin kuin Suomes­sa, ja ovat asukas­ta kohden myös pienem­mät kuin Suomessa.

      Vastaa

3. Ode:

   Talous­no­belisti Paul Krug­man kir­joit­ti vuon­na 2009, että hiil­i­t­ul­lit mah­tu­isi­vat jo nyt WTO:n säädök­si­in. Hän ver­tasi niitä arvon­lisäveroon, joka voidaan vähen­tää vien­nistä ja lisätä tuon­ti­tuot­teisi­in. Vaik­ka eivät mah­tu­isi, voidaan­han WTO:n sään­töjä muuttaa.

   Vaik­ka “kaikkien­alo­je­nasiantun­ti­ja” Krug­man olisikin sitä mieltä, että hiil­i­t­ul­lit oli­si­vat lail­lisia, niin se ei ehkä ole oleellisinta.

   Oleel­lis­in­ta on, että moi­ses­ta liik­keestä syn­ty­isi täysimit­tainen kaup­pa­so­ta (kvg car­bon tar­iffs chi­na). Kun asia oli edel­lisen ker­ran laa­jem­min pin­nal­la 2009 kiinalais­ten kan­ta asi­aan tuli harv­inaisen selväksi.

   Vastaa

4. Jotenkin tämän voisi yksinker­tais­taa niin, että joko jatku­vaa kasvua kohti suurem­pia ongelmia, tai sit­ten hal­lit­tua talous­laskua ajois­sa. Jatku­va kasvu on vain ajop­u­u­na val­u­mista kohti ympäristön tuhou­tu­mista. Helsin­ki lev­iää, mut­ta maa­pal­lon mit­takaavas­sa ihmis­ten jalan­jäl­ki lev­iää val­tavaa vauh­tia, jos kat­soo ihan muu­takin kuin vain hiiltä. Met­säka­tokin on kadon­nut Suomes­sa puheenai­hei­den joukos­ta. Taitaa olla Suomes­sakin joku 10 000 hehtaaria vuodessa, ja pääkaupunkiseudun raken­nus­neliöi­den tuplaami­nen ei ainakaan vähen­nä sitä. 

   Kun menee keskiver­to automar­ket­ti­in, niin jos ajat­telee yhdenkin tuot­teen logis­ti­ikkaketjun aina sinne pel­lolle, kai­vok­seen tai met­sään, niin jokapäivä jos­sakin tuhoutuu jotakin pelkän krääsän nurkki­in keräämisen takia. Krääsää, jot­ta talous pysy­isi pystyssä. Ei järkeä. Mar­ketin ulkop­uolel­la voi sit­ten kat­soa sen vaiku­tuk­sen kaupunki­ti­laan ja ympäristön turhaan rak­en­tamiseen muual­la. Tämänkin takia jankkaan mah­dol­lisuuk­sia laadukkaille vihreille kil­pail­i­joille uusil­la kaupunki­maisil­la alueil­la. Vähen­net­täsi­in edes määrästä laatuun. 

   Jos talous­lasku tarkoit­taa perusasioi­hin keskit­tymistä, niin ehkä se aut­taisi. Miten lie sit­ten mihin puolueeseen ovat degrowth-talousti­eteil­i­jät kallel­laan? Toivoisin vähän tätäkin puol­ta vihrei­den ohjelmis­toon, vaik­ka osa siitä näyt­täy­ty­isikin täysin utopis­tiselta. Kaik­ki näkevät ettei tämä toi­mi pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta nyt vain juostaan kovem­paa, jot­tei jäisi itselle mustapekka käteen. Ennen tuo­ta het­keä, olisi syytä onnis­tua muut­ta­maan talouden toim­intaa siten, ettei se pako­ta tuhoa­maan maa­pal­loa, jota tämä nykyi­nen tekee. Tämän talous­teo­ri­an toteut­ta­jas­ta tulee suurem­pi nimi kuin ken­estäkään ennen häntä. 

   Jos ydin­voimaakaan ei käytetä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan, vaan uuden saas­tut­ta­van ja tilaa maa­pal­lol­ta syövän tuot­tamiseen, niin puheet ydin­voimas­ta ilmas­ton ja ympäristön pelas­ta­jana voidaan lopet­taa. Kukin voi miet­tiä, mitä Pyhäjoenkin voimalal­la aio­taan tehdä. Tätä voisi vihreätkin pain­ot­taa, kun alkaa keit­tää nämä eräi­den sähköhän tulee töpselistä-leimat jo näin äänestäjänäkin. Kun­nal­lis­vaalien aikaan asi­aan­han jo uskallet­ti­in koskea tääl­läkin. Rajat on ylitet­ty, joten pitää men­nä takaisin niiden sisään, ei lev­itä lisää yli. Ener­gianku­lu­tus vain alas.

   Kaupunkien suun­nit­telu tässä ainakin pitäisi ottaa etusi­jalle, ja ker­ras­saan tehdä niin, että jokainen talo on omas­sa lajis­saan vihrein, ja liikku­mi­nen on sähköis­tet­ty. Vain tavarankul­je­tus pysy­isi pyöril­lä ja biodis­elil­lä tms. Samoin lähel­lä kaupunkia ruokaa tuot­tavien trak­torit toimisi samal­la aineel­la. Henkilöli­ikenne imisi aivan liikaa biopolt­toainei­ta, jos ja kun, ne ovat vain kor­vaa­mas­sa öljyn tuon­tia, ei pelas­ta­mas­sa ilmas­toa. Met­sien ajami­nen savu­na ilmaan, vain sik­si että kaupun­ki on suun­nitel­tu autol­la kul­jet­tavak­si, ei kauheasti nap­paisi. Öljy pitäisi säästää ruuan­tuotan­toon ja lääkkeik­si, tai muuk­si tarpeel­lisek­si. Sähköau­to vie saman tilan, met­al­lit, ja tuot­taa val­tavasti sähkön­tarvet­ta. Mitä vikaa olisi muka käve­lykaupungis­sa, ver­rat­tuna nykyiseen kaupunki­mo­tarikaupunki­in? Sit­ten vielä kor­vataan lento­likenne junin myös ulkomaille.

   Kan­nat­taisi myös vihrei­den pain­ot­taa, että jos tuli­joi­ta kaupunkei­hin on paljon, niin tiivi­in kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on paras­ta luon­non­suo­jelua. Muuten menee kaik­ki. Nyt on havait­tavis­sa tiet­tyä turhau­tu­mista ympäristöpuolel­la, kun tämä kaupun­gin rak­en­tamis­es­ta jankkaami­nen näyt­täy­tyy vain cityvihrei­den city-haaveilu­na, ei yri­tyk­senä pelas­taa aluei­ta rak­en­tamiselta tai vähen­tää ener­giantarvet­ta. Yhtä hep­reak­si jää mon­elle kehi­tyspoli­ti­ikan vaiku­tus syn­tyvyy­teen, tai sosi­aalipoli­ti­ikan vaiku­tus kulutuskäytökseen.

   Itseä jän­nit­tää jo tuo maakaa­sukin, kos­ka USA ja muutkin ovat sit­o­mas­sa itsen­sä siihen vuosikym­meniksi, vaik­ka sitä väitetäänkin sil­lak­si uusi­u­tu­vi­in. Vuosikym­me­nien pitu­inen sil­ta on vain aivan liian pitkä, kun tavaraa on jo nyt liikaa taivaal­la. Myös uudet havain­not asian suh­teen ovat negati­ivisia, ja jos tietyt epäi­lyt vahvis­tu­vat laa­joik­si ongelmik­si, niin Oba­ma on aika pulas­sa mei­dän muiden ohel­la. Epäil­lään jopa hiilen ja maakaa­su­un ole­van tasois­sa tiety­il­lä aikaväleil­lä. Linkissä lisää:

   http://thinkprogress.org/climate/2013/01/02/1388021/bridge-to-nowhere-noaa-confirms-high-methane-leakage-rate-up-to-9-from-gas-fields-gutting-climate-benefit/

   Suo­mi on toki pieni tek­i­jä, mut­ta pienikin voi toimia esimerkkinä. Helsin­ki on esimerkik­si tarpeek­si suuri, ja maa tun­net­tu kehit­tyneisyy­destään, joten Suomen pitäisi pyrk­iä kaikessa kehit­tämään itse ratkaisu­ja ongelmi­in ja lennät­tää sit­ten muual­ta ihmiset kat­so­maan mitä pitäisi tehdä. Syn­nyt­tää siis uusi halut­ta­va elämän­ta­pa, joka olisi myös kestävä. Siis tämän kulut­ta­jakansalaisen tilalle.

   Tässähän pitäisi hypätä suo­raan pois fos­si­il­i­sista, ei niin, että tois­t­en kulu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen las­kee fos­si­ilis­ten hin­taa, joka vain kan­nus­taa käyt­tämään niitä sit­ten muual­la. Ei siis kan­nat­taisi ostaa vedenkeit­tim­iä muual­ta, ja viedä sil­lä kysyn­tä ja rahoi­tus uusi­u­tuvil­ta. Tai tuh­la­ta aikaa muuhun, kuin yri­tyk­seen pala­ta maa­pal­lon antamien rajo­jen sisään. 

   Har­joi­tus on aika vaikea, mut­ta alku­un olisi hyvä päästä sil­lä, että yleiseen tietoisu­u­teen tulisi se, että nyt men­nään koko ajan yhä vaar­al­lisim­mille vesille. Jos Yhdys­val­lois­sa lennetään pres­san­vaaleista mainit­se­mal­la ilmas­ton­muu­tos, niin ei tääl­läkään sil­lä ole men­estyt­ty. Yhtälail­la ilmas­ton­muu­tok­sen rin­nal­la kulke­vat, ja siihen osin linkit­tyvät ympäristöon­gel­mat pitäisi muistaa. 

   Pahoit­te­lut pitu­ud­es­ta, mut­ta tarkoi­tus oli lähin­nä kan­nus­taa kusi­tolp­pina toimivia. Tässä on vain hir­muinen ero siinä, mitä maail­mas­sa tapah­tuu ympäristöa­siois­sa, ja mikä Suomes­sa tun­tuu ole­van poli­ti­ikan tek­i­jöi­den ymmär­rys. Minus­ta nyt pitäisi miet­tiä onko nois­sa villeis­sä ideois­sa muumit tal­lel­la, kuten degrowthissa, vai onko todel­la niin, että kaik­ki on hyvin. Blogin­pitäjän mielestä ei ole, mut­ta eduskun­nan enem­mistön mielestä nähtävästi on. Ainakin on raikas tuu­lah­dus, kun kansane­dus­ta­ja, joka naut­tii yleistä arvos­tus­ta, sanoo että mönkään menee. Toiv­ot­tavasti aiheut­taa jotakin.

   Ylipäätään aja­tus siitä, että maa­pal­lon pelas­t­a­mi­nen on liian kallista, ja joku voi men­nä siinä konkkaan, on niin type­rä, että siitä nyt ainakin voitaisi­in jo edis­tyä tosi­a­sioiden äärelle. Myös siel­lä Ilmati­eteen laitok­sel­la, joka nyt kan­nus­taa Suomen val­loi­tus­retkeä Jäämeren öljyyn ja kaasuun.

   Vastaa

5. En todel­lakaan ole alan minkään sortin tun­ti­ja, mut­ta käsit­tääk­seni USA:n alen­tuneista hiilid­iok­sidipäästöistä on uuti­soitu paljon viimeaikoina. Syyk­si USA:n alen­tuneisi­in hiilid­iok­sidipäästöi­hin on mainit­tu, että shale gas on syr­jäyt­tänyt hiilen.

   Ymmär­ret­tävästi ilmastopoli­ti­ikkaan liit­tyy paljon poli­it­tisia into­hi­mo­ja, mut­ta jos tavoit­teena on hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämi­nen, niin olen­naista ei pitäisi olla onko tuli­pa­lo sam­mutet­tu oikein tai väärin.

   Vastaa

6. Kukaan ei kaiketi ase­ta kyseenalaisek­si, etteikö ilmas­to muu­tu. Jos kuitenkin selvitet­täisi­in ensi pari pikku juttua:
   — mihin suun­taan ilmas­to muuttuu
   — mil­lä nopeudel­la se muut­tuu ja
   — mitkä tek­i­jät muu­tok­seen vaikuttavat.

   Joka väit­tää tietävän­sä var­man vas­tauk­sen yhteenkä noista kysymyk­sistä vale­htelee. Aikasar­jat, joil­la asi­aa yritet­ti­in tutkia, oli­vat nau­ret­ta­van lyhy­itä. Nyt kukaan järkevä ei ota koko tutkimus­ta tosissaan.

   Asia on kuitenkin sen ver­ran tärkeä, että on syytä selvitel­lä perustei­ta. Sata vuot­ta perus­tutkimus­ta aiheesta, niin olemme viisaampia ja saatamme ymmärtää jonkin ver­ran ilmas­ton­muu­tos­ta. Jos vaik­ka aloit­taisimme sil­lä, että pyrimme selvit­tämään viimek­si kuluneen 100 000 vuo­den tapauh­mat ja ymmärtämään syitä sekä seurauksia.

   Vastaa

7. Kiina valmis­telee jo nyt omaa päästökaup­pa­malli­aan. Tähän tulisi vauh­tia, jos sil­lä voisi vält­tää hiil­i­t­ul­lien saar­ta­mak­si joutumisen.

   Hyvä kir­joi­tus ja selkeä malli “hiilivir­to­jen” ohjaamiseksi.

   Ymmärsinkö oikein vai mitenkä tul­lit puri­si­vat Kiinan omaan hiilen käyt­töön? Kiina­han tuot­taa mil­tei puo­let maail­man kivi­hi­ilestä ja on omavarainen.

   Vastaa

8. Yhdys­val­to­jen ener­giao­mavaraisu­us on suh­teelli­nen käsite, sil­lä liuskeöljyn hin­ta tulee ole­maan niin korkea, että sen talouskasvu ei sitä kestä. Laivauskelpoista kivi­hi­iltäkään ei riitä pitkäk­si aikaa, sil­lä hyvälaa­tu­ista ja lähel­lä ran­nikkoa ole­vaa hiiltä on vain mur­to-osa kaikesta kivi­hi­ilestä, joten Kiinankaan talouskasvu ei ole ikuista. Uralin takaa yms. paikoista ei kukaan kivi­hi­iltä kai­va, vaik­ka sitä siel­lä riit­tääkin. Monel­la tahol­la on vaikeaa ymmärtää, että rajal­lises­sa maail­mas­sa talouskasvu lop­puu joskus. Se joskus on juuri nyt. Tähänkin joku tulee ehdot­ta­maan ainee­ton­ta talouskasvua ja molekyylien kier­rät­tämistä toisik­seen. Se on humpuukia, sil­lä talouskasvu on aina edel­lyt­tänyt ener­gianku­lu­tuk­sen kasvua. Talouskasvu käytän­nössä alkoi höyrykoneen kek­simis­es­tä ja kiihtyi hal­van öljyn vuosikym­meninä. ICT-val­lanku­mouk­senkin suurim­mat hyödyt saati­in jo 1970- ja 1980-luvuil­la, jol­loin elek­tron­i­ik­ka kor­vasi ihmistyötä. Nykypäivän ipa­dit ja podit angry­bird­sei­neen tuo­ta talouskasvua, puhu­mat­takaan uusista “rapor­toin­ti­työkaluista”, joil­la johto saa alais­ten työn parem­min numeroik­si, mut­ta jot­ka vain lisäävät alais­ten byrokra­ti­aa. Kun ener­gian korkean hin­nan päälle ottaa huomioon län­si­maid­en kestämät­tömän velka­an­tu­misen, niin voidaan tode­ta että talous ei enää Euroopas­sa (ja Japanis­sa) kas­va. Oikeis­tolib­er­aalit voivat tyh­jen­tää pajat­son ja purkaa hyv­in­voin­ti­val­tion muu­ta­mas­sa vuodessa yrit­tämäl­lä väk­isin saa­da talouskasvua aikaisek­si mm. vero­helpo­tuk­sil­la. SDP halu­aa jatkaa velka­an­tu­mista, kos­ka se ei hait­taa heitä äänestäviä suuren ikälu­okan edus­ta­jia niin paljon kuin vaikka­pa vihrei­den äänestäjiä. Toiv­ot­tavasti Osmo ja kump­pan­it tule­vat pistämään kam­poi­hin Kokoomuk­sen ja SDP:n epäpy­hälle liitolle, joka tyh­jen­tää pajat­son etu- ja taka­res­su­ja myöten…

   Vastaa

9. Ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mat tap­pi­ot ovat suurem­pi uhka taloudelle, kuin mitkään verot koskaan tule­vat olemaan.

   Vastaa

10. Hiil­i­t­ul­lien ja ympäristövero­jen ongel­ma on siinä, että val­tiot otta­vat asi­ak­seen kerätä ko. mak­sut omaan poh­jat­tomaan kas­saansa ja “julki­nen raha” sit­ten parin välikä­den kaut­ta menee edelleen kulutukseen.

    Eli päästään siihen että kulu­tus on sama kuin ennenkin mut­ta bonuk­se­na saadaan entistäkin pöhöt­tyneem­pi julki­nen sektori. 

    Esim. päästökau­pan ain­oat real­isoituneet asi­at ovat:

    - Wind­fall-voit­to voimayhtiöille.
    — Wind­fall-vero voimay­htiöltä valtiolle

    Päästö­jen pienen­e­m­i­nen ei tässä kiin­nos­ta taaskaan ketään kun­han vaan saadaan poli­ti­ikan­teon hedelmät elikkä fyrkat jael­la pukuporukoissa.

    Vastaa

11. “Tämä tarkoit­taa valikoitua peräy­tymistä vapaakaupasta.”

    Ei ole palu­u­ta Impi­vaaraan, vai miten se nyt meni.

    Vastaa

12. Kan­nat­taako­han tuo­ta Stern­in rapor­tia tai loor­di Stern­in (olema­ton­ta) auk­tori­teet­tiä enää kovin paljoa hehkut­taa, kun ko. “himasen” tuo­tok­sia haukku­vat suur­in­pi­irtein kaikki:

    http://scholar.google.fi/scholar?q=stern+review+criticism

    Toisek­seen alkaa näyt­tämään yhä enem­män siltä, että kun­nol­la tehty tiede alkaa entistä selvem­min erkane­maan viher­puna­herä­tyk­sen saanei­den hih­hulei­den saar­naa­mas­ta hap­atuk­ses­ta. Esim. ilmas­to­herkyy­den osalta hyvää luettavaa:

    http://judithcurry.com/2013/03/10/new-perspectives-on-climate-sensitivity/

    Varsinkin tuo ensim­mäi­nen mainit­tu paperi (Armour et. al.) näyt­tää puhu­van juuri siitä mikä täl­laisel­la alan ulkop­uolisel­la “denial­is­til­la” on ollut mutu­na jo pidem­pään. Kyl­lä täl­lais­ten myötä tulee yhä vahvem­min mieleen se, että ainakin riehakkaim­mat ilmastopop­pamiehet joko eivät ymmär­rä perus­fysi­ikkaa ja/tai ‑matem­ati­ikaa tai sit­ten he paasaa­vat nk. muun­nel­tua totu­ut­ta vas­toin parem­paa tietoaan.

    Vastaa

13. Kalle: Joka väit­tää tietävän­sä var­man vas­tauk­sen yhteenkä noista kysymyk­sistä valehtelee.

    Tarkoi­tatko ettemme tiedä mitään ilmastosta?

    Jos ei ker­ran osa­ta sanoa yhtikäs mitään lmas­ton muut­tumis­es­ta, niin en käsitä mil­lä perustein denialis…skeptikot totea­vat, että kaa­suke­hän koos­t­u­misen muut­ta­mi­nen ihmisvoimin ei var­masti aiheuta esimerkik­si venus-efektiä. 

    Jos ei mis­tään mitään muka tiede­tä, niin sit­ten­hän se seu­raa­va ton­ni hiilid­iok­sidia voi muut­taa koko pal­lon elinkevot­tomak­si ja kaa­sut­telu pitäisi lopet­taa mitä pikim­miten. Mikäli tiede­tään kohtullisel­la var­muudel­la, että maa­pal­lo läm­pe­nee nyky­menol­la vaikka­pa sen 2 astet­ta seu­raa­van sadan vuo­den aikana, voidaan ottaa paljon ren­nom­min. Mut­ta tässä tapauk­ses­sa­han me tiedämme jo ainakin jotain!

    Vastaa

14. pekka:
    Ode:

    Vaik­ka “kaikkien­alo­je­nasiantun­ti­ja” Krug­man olisikin sitä mieltä, että hiil­i­t­ul­lit oli­si­vat lail­lisia, niin se ei ehkä ole oleellisinta.

    Oleel­lis­in­ta on, että moi­ses­ta liik­keestä syn­ty­isitäysimit­tainen kaup­pa­so­ta (kvg car­bon tar­iffs chi­na). Kun asia oli edel­lisen ker­ran laa­jem­min pin­nal­la 2009 kiinalais­ten kan­ta asi­aan tuli harv­inaisen selväksi. 

    Suh­taudun tietyl­lä skep­tisyy­del­lä, että Kiina tosis­saan halu­aa täysimit­taista kaup­pa­so­taa. Sikäläiset johta­jat kun näyt­tävtä ymmärtävän jotain oman maansa edus­ta. Bluffa­ta­han toki aina voi yrittää.

    (Kan­sain­vä­li­nen kaup­pa muuten on juuri se ala mis­tä Krug­man muuten on ne tun­ne­tu­im­mat mital­in­sa kerän­nyt, toki ekon­o­misti­na, eikä juristi­na, mut­ta jonkin­laiset poh­ja­ta tiedot hänel­lä var­maan asi­as­ta on…)

    Vastaa

15. Kalle: “Nyt kukaan järkevä ei ota koko tutkimus­ta tosissaan”.

    Mitähän se Kallen järkevyys mah­taa tarkoit­taa, kun ylivoimainen enem­mistö asi­as­ta jotain ymmärtävistä tutk­i­joista on hänen kanssaan eri mieltä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Climate_science_opinion2.png

    Vastaa

16. Kiitos Ode opti­mistis­es­ta perusvireestä, että asioille olisi jotain tehtävis­sä. Itse olen valitet­tavasti paljon pessimistisempi.

    Suo­mi on maail­man mit­takaavas­sa varsin sivistynyt ja demokraat­ti­nen val­tio. Silti tääl­läkään ei saa­da edes parin saimaan­nor­pan tarpeisi­in riit­tävää suo­jelua aikaisek­si. Hiil­i­t­ul­lit tai vas­taa­vat maail­man­laa­juiset, yhteiseen etu­un tähtäävät megapro­jek­tit kohtaa­vat niin mas­si­ivisen minäminä-edun­valvo­jien vas­tar­in­tali­ik­keen, että nykyti­lanteessa läpi­menon edel­ly­tyk­siä ei ole.

    Tilanne muut­tuisi, mikäli olisi ole­mas­sa maail­man­laa­juinen auk­tori­teet­ti muu­tos­ta toteut­ta­maan. Kos­ka sel­l­aista ei ole näköpi­iris­sä, muu­tok­sen mah­dol­lisu­us on henkilöko­htais­ten pien­ten askel­ten varas­sa. Tässä on ongel­mana se, että kulut­ta­jan eet­tisen ja taloudel­lisen edun tör­mätessä taloudelli­nen voittaa. 

    Parhaan käytet­tävis­sä ole­van tiedon perus­teel­la ilmas­to muut­tuu. Ja valitet­tavasti nopeam­min, kuin mitkään nykyiset puuhastelupääätök­set tahi suun­nitel­mat muu­tos­ta tule­vat hidastamaan.

    Pelkään, että tiedos­sa on valitet­tavasti maail­man mit­takaavas­sa sekä merkit­tävää kuolemista eli­nolo­suhtei­den tuhoutues­sa että merkit­tävää sotimista jäl­jelle jäävistä resurs­seista. Vaik­ka Suo­mi (minäminä) jäisi onnekkaasti kuumim­mas­ta kahi­nas­ta sivu­un, ei-niin-kaukaa haet­tu­ja ske­naar­i­oi­ta meil­lä ovat demokra­t­ian kri­isi, sivistys­ta­son ja kult­tuurin alamä­ki, yhteiskun­ta­rauhan järkkymi­nen ja niin päin poijes.

    Ei hyvältä näytä. Toivon, että olen väärässä. Ehkäpä joku isom­pi ympäristökatas­trofi herät­tää ihmiset muu­tok­seen ennen kaaos­ta; ihmi­nen kuitenkin pakon edessä suo­ri­u­tuu yllät­tävän mallikkaasti ja kyke­nee nopeisi­inkin muu­tok­si­in toisin kuin mon­et muut eläin­la­jit. Kuka­pa tietää.

    Riip­pumat­ta ennustelus­ta, suun­taa kan­nat­taisi kor­ja­ta ennen kri­isiy­tymistä, joka tapauk­ses­sa edes yrit­tää — mut­ta nyky­meno tyyli­in “tee ympäristöteko,osta uusi auto” herät­tää ain­oas­taan myötähäpeää. Siis­pä tarvi­taan konkreet­tisia ehdo­tuk­sia, ja tämä hiil­i­t­ul­lia­sia on hyvä avaus.

    Vastaa

17. Juhani Salo­vaara: Suo­mi on toki pieni tek­i­jä, mut­ta pienikin voi toimia esimerkkinä. Helsin­ki on esimerkik­si tarpeek­si suuri, ja maa tun­net­tu kehit­tyneisyy­destään, joten Suomen pitäisi pyrk­iä kaikessa kehit­tämään itse ratkaisu­ja ongelmi­in ja lennät­tää sit­ten muual­ta ihmiset kat­so­maan mitä pitäisi tehdä.

    Ihmis­ten turhapäiväi­nen lennät­tämi­nen onkin yksi parhaista keinoista ilmas­ton­muu­tok­sen torjuntaan.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Jol­lakin toisel­la pn parem­mat tilas­tot, mut­ta Sak­san hiilid­iok­sidipäästöt ovat alen­tuneet toisin kuin Suomes­sa, ja ovat asukas­ta kohden myös pienem­mät kuin Suomessa. 

    Viimeisimpi­en luku­jen mukaan päästöt itse asi­as­sa kasvoivat viime vuon­na 1,6 % lisään­tyneen hiilen- ja kaa­sun­polton vuoksi:

    http://m.phys.org/news/2013–02-german-greenhouse-gas-emissions-rose.html

    Vaik­ka asi­aa tarkastelisi pidem­mäl­lä aikavälil­lä, Sak­san päästöt vähenevät säälit­tävän vähän ja hitaasti — ainakin kun ver­taa ener­giaku­mouk­sen saa­maan julk­isu­u­teen. Sama on nähtävis­sä Tan­skas­sa. Sak­san suh­teen pitää muis­taa myös se, että erit­täin merkit­tävä osu­us vuo­den 1990 tasos­ta las­ke­tu­ista päästövähen­nyk­sistä on ns. wall­fall-vähen­nyk­siä, eli Itä-Sak­san erit­täin saas­tut­tavien laitosten alasajos­ta saatu­ja “pikavoit­to­ja.” Fraun­hofer-insti­tuutin tekemien laskelmien (Eich­ham­mer et al. 2001: Green­house gas reduc­tions in Ger­many and the UK — coin­ci­dence or pol­i­cy induced?) mukaan muis­taak­seni neljännes päästöleikkauk­sista on yksin tästä.

    Sak­salle ja Tan­skalle monin tavoin ver­ran­nol­liset Ran­s­ka ja Ruot­si ovat todel­lisu­udessa päästövähen­nyk­sis­sä edel­läkävi­jöitä, eivätkä vähiten sik­si, että ne onnis­tu­i­v­at suuris­sa päästövähen­nyk­sis­sä jo 1980–1990-luvuilla. Ran­skan per capi­ta päästö­tase on noin 2/3 Sak­san tai Tan­skan taseesta, Ruotsin him­pun yli puo­let. Eräästä tietys­tä syys­tä tästä ei vaan puhuta vihrei­den piireis­sä yhtään mitään.

    Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara: Ilmas­ton­muu­tos­ta ei pystytä nyky­poli­ti­ikalla pysäyttämään.

    Tämä kai lie­nee itses­tään selvää?

    Kun ilmas­ton­muu­tok­ses­ta alet­ti­in suurem­min puhua joskus 30–40 vuot­ta sit­ten, asia olisi jo tänään kor­jat­tu jos ongel­ma olisi ratkaistu prag­maat­tis­es­ti rak­en­ta­mal­la ydinvoimaa.

    Mut­ta tämähän ei ollut tarkoi­tus. Ilmas­ton­muu­tos oli vain sopi­va veruke vasem­mis­to­laisen poli­it­tisen agen­dan ajamiseksi.

    Mikään tule muut­tumaan ennenkuin punalip­pu­jen heilut­telus­ta luovu­taan, mut­ta epäilen vah­vasti että näin ei tapah­du. Viher­sosial­is­tille kun on tärkeäm­pää tuki­ais­ra­ho­jen jakelu, niil­lä kun voite­taan ääniä. Maa­pal­lon kohta­lo joskus vuosikym­menten päässä ei vaakakupis­sa sen kum­mem­min sit­ten paina, kun­han muis­taa vain maini­ta asi­as­ta puheis­saan sil­loin tällöin.

    Vastaa

20. Tyh­mä kysymys: mikä liuskeöljyn ja liuske­maakaa­sun energiasaantosuhde?

    30-luvul­la suhde oli 100:1, nyt kai 15:1.

    Vastaa

21. Kun Ode ja muut suun­nit­tel­e­vat järkevää yhteiskun­taa niin muis­tu­tan että olen alan sem­i­naareis­sa 10 vuot­ta ehdot­tanut uut­ta lakia joka kieltäisi yli 1000 hevosvoiman venei­den ja yli 200 km/tunti kulke­vien moot­torikelkko­jen (80 km/h tai 60 km/h nopeusra­joi­tus koko maas­sa) omis­tuk­sen yksityishenkilöiltä. 

    Poli­itikko­jen vas­taus : EI EI EI. Emme voi lähteä kiel­to­jen tielle.

    Niin kauan kun edes tätä kiel­toa ei ole ja niin kauan kun Sak­sas­sa ei rajoite­ta nopeut­ta moot­toriteil­lä, en usko mihinkään ilmastoasiaan.

    Antaa men­nä. Hanaa!

    Vastaa

22. Pahoit­te­lut lievästi off-top­icista, mut­ta voisitko Osmo vih­ja­ta Hau­ta­lalle, että nyt on lois­ta­va mah­dol­lisu­us saa­da suo­ma­laisia luon­nol­lisia monopole­ja ulko­mais­ten pääo­masi­joi­tusy­htiöi­den raha-automaateik­si ja omis­ta­ja-ohjauk­ses­ta vas­taavalle min­is­ter­ille lop­puiän leima otsaan suo­ma­lais­ten omaisu­u­den hassaamisesta. 

    Tai sit­ten vaito­htois­es­ti Hau­ta­la voisi piraut­taa Danskelle, Cit­i­groupille ja Bal­dau­fille ja ker­toa, että val­tio ostaa verkkoli­ike­toimin­nan ja rahoit­taa ostok­sen­sa myymäl­lä For­tu­min osakkeita. 

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/fortum+myymassa+sahkonsiirron+viidella+miljardilla/201303378975

    Min­un mielestäni noiden suo­ma­lais­ten luon­nol­lis­ten monop­o­lien myyn­tiä on har­joitel­tu sen ver­ran mon­ta ker­taa, että lop­putu­los on ennustet­tavis­sa. Ja se ei lupaa hyvää suo­ma­laisille sähkönkuluttajille.

    Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara:
    Jol­lakin toisel­la pn parem­mat tilas­tot, mut­ta Sak­san hiilid­iok­sidipäästöt ovat alen­tuneet toisin kuin Suomes­sa, ja ovat asukas­ta kohden myös pienem­mät kuin Suomessa.

    Vuodelle 2011 (Suomen data Tilas­tokeskuk­selta, Sak­san data UBA:lta) päästökau­pan alaiset GHG-päästöt CO2-ekvivalentteina:

    Suo­mi: 66,8 Tg
    Sak­sa: 916,7 Tg

    Väestömääril­lä (5,4 miljoon­aa ja 82 miljoon­aa jyvitettynä):

    Suo­mi: 12,4 t per capita
    Sak­sa: 11,2 t per capita

    Luvut eivät sisäl­lä maankäyt­töä eivätkä päästökau­pan ulkop­uolisia päästöjä. Jos ne sisäl­lytetään, numerot alka­vat heit­el­lä hur­jasti etenkin Suomes­sa vuosit­tain, mut­ta keskimäärin Suomen net­topäästöt ovat sil­lä lasken­nal­la per capi­ta huo­mat­tavasti pienem­piä kuin Sak­sas­sa. (Suomen met­sät ovat hiilin­ielu­ja, Sak­sas­sa vähemmän.)

    Suomes­sa huip­pu­vu­osi oli 2003, jol­loin päästöt oli­vat läh­es 85 Tg, joten on sieltä alas tul­tu. Vuodet eivät kuitenkaan ole vel­jek­siä, ja kum­mas­sakin maas­sa laskua on tul­lut ihan merkit­tävästi. Suomes­sa parhaan ennus­teen saa Skan­di­na­vian sade­ti­lanteesta ja maail­man­talouden suhdanteista.

    Numeroista saa sopivia poim­i­mal­la ihan mitä vain. Iso­ja ero­ja siinä ei ole.

    = = =

    Jos vuosi­ta­son dataa kat­so­taan, niin vuon­na 2012 Sak­sas­sa poltet­ti­in vajaa 10 % enem­män kivi­hi­iltä ja rusko­hi­iltä kuin edel­lisenä vuon­na. Toisaal­ta kaa­sua poltet­ti­in melkein 20 % vähem­män. Sähkön määränä ilmais­tu­na lisäys­tä kiin­teis­sä fos­si­il­i­sis­sa oli noin 20 TWh, vähen­nys­tä kaa­sus­sa noin 10 TWh, joten päästöt kasvoivat noin 10–15 Tg.

    Sak­sa vei net­tona sähköä noin 22 TWh, mikä on noin 5 % tuotan­nos­ta. Net­tovi­en­nistä puhumi­nen kuvaa kuitenkin heikosti Sak­san sähkökaup­paa, kos­ka maa vie ja tuo erit­täin paljon sähköä mon­es­ta maas­ta ja mon­een maa­han (ainakin Ran­s­ka, Puo­la, Itä­val­ta, Sveit­si, Tan­s­ka, Ruot­si, Alankomaat).

    Uusi­u­tu­vien stokasti­nen luonne lisää tätä sähkökaup­paa osaltaan. Tuuli- ja aurinkovoiman vuorokau­ti­nen huip­putuotan­to oli vuo­den aikana 5.1.2012, jol­loin sähköä tuli 530 GWh. Matal­in tuotan­to oli läh­es vuot­ta myöhem­min 19.12.2012, jol­loin tuotan­toa oli vuorokau­den aikana vain noin 30 TWh. Teho­vai­htelu aurinkovoimal­la oli 0 .. 22,4 GW, tuulivoimal­la 0,12 .. 24,1 GW.

    Tätä teho­vai­htelua sääde­tään maan oma­l­la vesivoimal­la ja tuon­tivesivoimal­la. Maanti­eteel­li­sistä syistä tämä jää kuitenkin vähäisek­si, joten pääosin säätö tehdään kaa­sul­la ja vähän ehkä yllät­täenkin kivi­hi­ilel­lä. Rusko­hi­ilel­lä ja ydin­voimal­la jauhetaan perusvoimaa.

    = = =

    Se pitää hyvinkin paikkansa, että Sak­san päätös ajaa alas ydin­voimaa vaikut­taa Euroopan GHG-päästöi­hin täl­lä het­kel­lä. Sitä johtopäätöstä ei kuitenkaan kan­na­ta tehdä, että Sak­san puheet uusi­u­tu­vista oli­si­vat pelkkää unelmahöt­töä. Siel­lä on investoitu suuria määriä rahaa tuuleen ja aurinkoon, ja siel­lä tuote­taan suuria määriä ener­giaa näillä.

    Sak­san mallis­sa on kuitenkin se pieni mut­ta, että jos Sak­san naa­pu­rit tekevät saman, tuotan­non stokastisu­ud­es­ta alkaa tul­la ongel­ma. Samoin Sak­sal­la itsel­lään alkaa olla lähi­t­ule­vaisu­udessa mietinnän paik­ka siitä, kuin­ka paljon aurinkovoimaa on mielekästä rakentaa.

    Hyvää dataa löy­tyy täältä.

    Vastaa

24. Ihan alku­un dis­claime­ri­na että min­ul­la ei ole tietoa onko denial­isti­nen kan­ta vahvem­pi kuin alarmisti­nen vai päin­vas­toin. Jätän asian ammat­ti­laisille joil­la on aikaa ja ammat­ti­taitoa enem­män kuin minulla.

    Poth1ue1:
    Kan­nat­taako­han tuo­ta Stern­in rapor­tia tai loor­di Stern­in (olema­ton­ta) auk­tori­teet­tiä enää kovin paljoa hehkut­taa, kun ko. “himasen” tuo­tok­sia haukku­vat suur­in­pi­irtein kaikki:
    <a href=“http://scholar.google.fi/scholar?q=stern+review+criticism&quot;

    Stern­in auk­tori­teetista en tiedä, mut­ta min­ua epäi­lyt­tää huu­toäänestys tapana saavut­taa tieteelli­nen totu­us. Esimerkkinä “100 kir­joit­ta­jaa Ein­steiniä vas­taan” ‑tapaus: poruk­ka jon­ka mielestä suh­teel­lisu­us­teo­ria oli jär­jen­vas­tainen, laati teo­ri­aa vas­tus­ta­van pam­fletin. Alpert­ti kom­men­toi lakonis­es­ti, että jos olisin väärässä, yksikin olisi riittänyt.

    Mut­ta OK, ilmas­tokysymys on mon­isyi­nen ja helpom­paa kuin kahla­ta teo­ri­at itse läpi, on kat­soa mitä mieltä asi­aan pere­htyneet spe­sial­is­tit ovat. Mut­ta kuin­ka tun­ni­stat spe­sial­istin jos et itse ole sellainen?

    Toinen esimerk­ki huu­toäänestyk­sistä on nimit­täin Forbes-lehden jut­tu jon­ka mukaan “..yli 31 000 amerikkalaista tiedemiestä eri­laisil­ta ilmas­toon liit­tyviltä tutkimusa­loil­ta, hei­dän joukos­saan yli 9 000 filosofi­an tohto­ria, on allekir­joit­tanut vetoomuk­sen, jon­ka mukaan ei ole ole­mas­sa tieteel­listä todis­tu­saineis­toa sen puoles­ta että ihmiskun­nan päästämät kav­i­huonekaa­sut aiheut­taisi­vat katas­tro­faal­ista läm­pen­e­mistä nähtävis­sä olevas­sa tulevaisuudessa.”

    Kol-kyt-yks tuhat­ta, vaku­ut­tavaa, eikö totta?

    No, Scep­ti­cal Sci­ence kahlasi läpi kyseisen, Ore­gon Insti­tute of Sci­ence and Med­i­cine’n (OISM) alullepane­man vetoomuk­sen. Selvisi että OISM las­ki tiedemiehik­si kaik­ki joil­la on vähin­tään kan­di­daat­in­tutk­in­to joltain tekniseltä tai luon­non­ti­eteel­liseltä alal­ta. Jos OISM:n 31 478 “tiedemiehen” listal­ta poisti insinöörit, sairaan­hoitoalal­la toimi­vat, IT-asiantun­ti­jat ja matemaatikot, jäl­jelle jäi 13 245 varsi­naista tieteen­tek­i­jää kaik­il­ta mah­dol­lisil­ta aloil­ta. Mukana vieläkin vaikka­pa kotiäideik­si jääneet naiset joil­la on tutk­in­to sopi­val­ta luon­non­ti­eteel­liseltä alalta.

    Allekir­joit­ta­jien joukos­sa oli 152 ilmake­hä­tutk­i­jaa, mut­ta esim. Amer­i­can Geo­phys­i­cal Unionis­sa (AGU) on 55 000 jäsen­tä joista yli 7 200 ilmoit­taa erikoisalak­seen ilmake­hän tutkimuk­sen (ja kaik­ki ilmas­toti­eteil­i­jät USAs­sa eivät edes ole AGUn jäseniä). 

    AGUn hydrolo­gian ala­jaok­ses­sa on yli 6 000 jäsen­tä, OISMn listal­la hydrolo­ge­ja oli 22. Val­tamer­itutk­i­joi­ta AGUn jäsenistössä on ~ 6 800, OISM-vetoomuk­sen allekir­joit­taneis­sa 83. Amerikan mete­o­rol­o­giseuras­sa on 14 000 jäsen­tä, OISMn allekir­joit­taneista 341 oli mete­o­rolo­ge­ja — minkä lisäk­si ilmas­to­tutkimus poikkeaa peruskau­ra-sääti­eteestä melkoisesti.
    ————-
    (Sor­ry, eksyin asiasta)
    Mikä linkkaa­mas­sasi Schol­ar-haus­sa saa sin­ut arvioimaan että suur­in­pi­irtein kaik­ki haukku­vat k.o. himasen tuo­tok­sia? On tot­ta että esim. heti ensim­mäisenä tulee Weiz­manin paperi, johon on viitat­tu vaikut­ta­vat 664 ker­taa. Tiivis­telmän perus­teel­la Weiz­man ei pidä mata­las­ta diskont­toko­ros­ta, mut­ta toisaala hän vaikut­taa varovaisen suo­peal­ta sen suh­teen että Stern­in intu­iti­ivisen argu­mentin voisi ehkä pukea muodol­lis­es­ti päteväm­pään asuun.

    Mut­ta jos jätät sanan “crit­cism” pois Schol­ar-haus­ta, heti ensim­mäisenä tulee itse Stern­in raport­ti, johon on viitat­tu 5545 ker­taa. Seu­raa­vana Nord­hausin 659 ker­taa viitat­tu katsaus.

    Ei noiden parin linkin silmäi­ly mis­tään kir­jal­lisu­uskat­sauk­ses­ta käy, mut­ta oikeas­t­aan ihmettelinkin mil­lä metodil­la vedät arvion Stern­in raportin (jos­ta minä en tiedä mitään) naut­ti­mas­ta arvos­tuk­ses­ta / arvos­tuk­sen puut­teesta? Eikö vähin­täänkin ‘crit­i­cism’ ‑haku­sanal­la löy­tyvien viit­tei­den määrä pitäisi suh­teut­taa johonkin, ja vilka­ista mis­sä merk­i­tyk­sessä ja mil­lä pain­ol­la sana ‘crit­i­cism’ julka­is­us­sa esiintyy?

    Toisek­seen alkaa näyt­tämään yhä enem­män siltä, että kun­nol­la tehty tiede alkaa entistä selvem­min erkane­maan viher­puna­herä­tyk­sen saanei­den hih­hulei­den saar­naa­mas­ta hap­atuk­ses­ta. Esim. ilmas­to­herkyy­den osalta hyvää luettavaa:

    http://judithcurry.com/2013/03/10/new-perspectives-on-climate-sensitivity/

    Varsinkin tuo ensim­mäi­nen mainit­tu paperi (Armour et. al.) näyt­tää puhu­van juuri siitä mikä täl­laisel­la alan ulkop­uolisel­la “denial­is­til­la” on ollut mutu­na jo pidempään.

    Aloin jo silmäil­lä pape­ria, mut­ta mun PDF-read­eri aina kaatuu kesken lukemisen. Ker­ropa piru­ut­tasi omin sanoin minkä denial­isti-mutun k.o. paperi vahvistaa?

    Kyl­lä täl­lais­ten myötä tulee yhä vahvem­min mieleen se, että ainakin riehakkaim­mat ilmastopop­pamiehet joko eivät ymmär­rä perus­fysi­ikkaa ja/tai ‑matem­ati­ikaa tai sit­ten he paasaa­vat nk. muun­nel­tua totu­ut­ta vas­toin parem­paa tietoaan. 

    Ihanko kyse on vain alke­is­fysi­ikan osaa­mat­to­muud­es­ta? Jos asia on ker­ran sin­ulle selvä kuin pläk­ki, niin heitäpä tälle pal­stalle ne vas­taansanomat­tomat perus­fysi­ikan argu­men­tit joiden perus­teel­la on niin selvää että maa­pal­lo *ei voi mitenkään* läm­metä ihmiskun­nan CO2-päästö­jen seu­rauk­se­na, niin että sem­moista paasaavien täy­tyy vale­hdel­la tietois­es­ti. Selviäisipä lop­ul­takin myös min­ullekin miten­päin ilmas­toasian lai­ta on. Matem­ati­ikkaa ei tarvitse pelätä, kyl­lä minä yhtälöitä ymmärrän.

    Ja please, mielel­lään ker­ro omin sanoin. Van­ha koetel­tu savu­ver­home­netelmä on heit­tää viit­taus johonkin 500-sivuiseen hämäräperäiseen doku­ment­ti­in. Sem­moinen heit­to on ensin­näkin erit­täin epäsym­metri­nen puo­lus­tus: lupaaval­ta tun­tu­van julka­isun löytää tiivis­telmiä selaa­mal­la, tai hakukoneel­la 10–20 min­uutis­sa. Lyhyen julka­isun läpisilmäilystä saat­taa selvitä samas­sa ajas­sa, mut­ta ymmär­ryk­sen kanssa lukem­i­nen vie paperi­sta riip­puen muu­tam­s­ta tun­nista muu­ta­maan viikkoon, ja vieläkin pidem­pään. Jois­takin papereista ei saa tolkkua ikinä, joko sik­si että oma kap­a­siteet­ti ei riitä, tai julka­isu on pitkä kuin nälkävu­osi, tai sik­si että paperi on hämärää hut­tua a’la Orto­topolo­gian viheltävät integraalit.

    Toisek­si, yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan viitauk­sia eri­laisi­in julka­isui­hin blo­gos­fääris­sä usein heit­el­lään vais­ton varas­sa, vaik­ka viit­teen heit­täjä ei ole edes itse pape­ria lukenut, vielä vähem­män ymmärtänyt. Jos keskustelu­os­a­puoli pystyy omin samoin omin sanoin tiivistämään julka­isun keskeisen viestin, on se merk­ki että vastapuolel­la ei ole pelkkä tyhjän hölöt­täjä ja ajan huk­ka, vaan että asi­aan kan­nat­taa ehkä tovi paneutua.

    Vastaa

25. Sun Tzu:Viher­sosial­is­tille kun on tärkeäm­pää tuki­ais­ra­ho­jen jakelu

    Ydin­voiman vika on siinä, että se mah­dol­lis­taa län­si­maisen elämän­ta­van jatkamisen. Tämä on se ongel­ma ydin­voimas­sa, ei mikään muu. 

    Ilmas­tokatas­trofin vält­tämi­nen tekemät­tä val­tavia uhrauk­sia elin­ta­soon tai luop­umat­ta län­si­maalais­es­ta elin­tavas­ta nyt ei vain käy. Ain­oa sal­lit­tu keino ilmas­ton pelas­tamisek­si on uusi­u­tu­vat ja siitä seu­raa­va val­ta­va elin­ta­son alen­nus. Jos tämä ei onnis­tu niin ilmas­tokatas­trofi on erään­lainen jumalalli­nen luon­non ran­gais­tu paho­ja teko­ja tehneelle ihmiskun­nalle parem­pi vai­h­toe­hto kuin atom­ivoimaan perus­tu­va CO2-neu­traali yhteiskunta.

    Tai sit­ten vihrei­den mielestä ilmas­ton­muu­tos ei ole mikään oikea uhka. Voihan se näinkin olla, en oikein kek­si mui­ta syitä vas­tus­taa ydin­voimaa kun ote­taan huomioon että ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto sille on CO2-päästö­jen jatku­va kasvu.

    Vastaa

26. Viherinssi: Se pitää hyvinkin paikkansa, että Sak­san päätös ajaa alas ydin­voimaa vaikut­taa Euroopan GHG-päästöi­hin täl­lä het­kel­lä. Sitä johtopäätöstä ei kuitenkaan kan­na­ta tehdä, että Sak­san puheet uusi­u­tu­vista oli­si­vat pelkkää unelmahöt­töä. Siel­lä on investoitu suuria määriä rahaa tuuleen ja aurinkoon, ja siel­lä tuote­taan suuria määriä ener­giaa näillä.
    Sak­san mallis­sa on kuitenkin se pieni mut­ta, että jos Sak­san naa­pu­rit tekevät saman, tuotan­non stokastisu­ud­es­ta alkaa tul­la ongel­ma. Samoin Sak­sal­la itsel­lään alkaa olla lähi­t­ule­vaisu­udessa mietinnän paik­ka siitä, kuin­ka paljon aurinkovoimaa on mielekästä rakentaa.

    Aivan näin. Uusi­u­tuvil­la on tässä leikissä merkit­tävä rooli, mut­ta jos todel­lisia läpimur­to­ja esim. ener­gian varas­toin­nis­sa ei tapah­du, ne tule­vat silti pysymään laa­jas­sa mitas­sa marginaalisina.

    Joko niin, että muu­ta­ma maa rak­en­taa niitä todel­la paljon, on Vihrei­den malliop­pi­las ja saa kehu­ja, ja muut maat tuke­vat sit­ten fos­si­il­isil­la ja (toiv­ot­tavasti) ydin­voimal­la — tai niin, että kaik­ki maat rak­en­ta­vat niitä sen ver­ran kun sähköverkkoon sopii. Eli paljon alle 100% edes sähkön, saati energiankulutuksesta.

    Vastaa

27. tcrown:

    Min­un mielestäni noiden suo­ma­lais­ten luon­nol­lis­ten monop­o­lien myyn­tiä on har­joitel­tu sen ver­ran mon­ta ker­taa, että lop­putu­los on ennustet­tavis­sa. Ja se ei lupaa hyvää suo­ma­laisille sähkönkuluttajille.

    Näin kulut­ta­jan vinkke­listä en kyl­lä näe For­tu­mia yhtään jotain muu­ta yksi­ty­istä yhtiötä parem­pana jakelu­verkon omis­ta­jana. Sähkön­jakeluli­ike­toim­inta on kuitenkin lain­säädän­nössä tarkasti sään­nel­ty monop­o­li. Kulut­ta­jan kannal­ta voi itse asi­as­sa olla parem­pi, että sähkön myyn­ti ja jakelu ovat oikeasti eril­li­sis­sä yhtiöis­sä. Nythän jakelu on vain saman kon­sernin tytäry­htiöis­sä (For­tum Sähkön­si­ir­to Oy).

    Nykyisessä rak­en­teessa on ris­ki, että sähkö­For­tum vyöryt­tää kus­tan­nuk­sia jakelu­For­tu­min niskaan.

    Suurem­man vaaran sähkönku­lut­ta­jille muo­dosta­vat poli­itikot. Nythän on jo tiedos­sa siir­to­hin­to­jen koro­tuk­sia etäluet­tavien mittarei­den takia. Seu­raavak­si on tulos­sa ylim­i­toite­tun pakkokaapeloin­nin kus­tan­nuk­set. Kun kaik­ki jakelu­verkon investoin­nit vyöry­tetään automaat­tis­es­ti kulut­ta­jille (investoi­jal­la ei ole mitään riskiä), lain­säädän­nössä pitäisi nou­dat­taa malt­tia lisäin­vestoin­tien säätämisessä pakollisiksi.

    Vastaa

28. Mikko Kivi­ran­ta: Jos asia on ker­ran sin­ulle selvä kuin pläk­ki, niin heitäpä tälle pal­stalle ne vas­taansanomat­tomat perus­fysi­ikan argu­men­tit joiden perus­teel­la on niin selvää että maa­pal­lo *ei voi mitenkään* lämmetä 

    Ei kun älä heitäkään. Vilka­isin van­haa säi­et­tä samas­ta aiheesta, ja näen jo mihin keskustelu tulee ajau­tu­maan. Varsinkin Sinkko­nen tun­tui käyt­televän siel­lä jär­jen ään­tä, eri­tyis­es­ti tässä mut­ta myös tässä, tässä ja tässä.

    Viherinssil­lä oli toisaal­ta prag­maat­ti­nen asenne käytän­nön johtopäätöksiin.

    Jos mitään uut­ta ei ole ilmen­nyt, taitaa olla turha ava­ta samaa matop­urkkia uudelleen.

    Vastaa

29. Mikko Kivi­ran­ta: Ei kun älä heitäkään. 

    …

    Jos mitään uut­ta ei ole ilmen­nyt, taitaa olla turha ava­ta samaa matop­urkkia uudelleen.

    Joo. Ei ole aiko­mus­takaan lähteä piiskaa­maan rak­en­ta­maasi olk­inukkea — saat tehdä sen ihan itse.

    Vastaa

30. Mikko Kivi­ran­ta:
    Mikä linkkaa­mas­sasi Schol­ar-haus­sa saa sin­ut arvioimaan että suur­in­pi­irtein kaik­ki haukku­vat k.o. himasen tuo­tok­sia? On tot­ta että esim. heti ensim­mäisenä tulee Weiz­manin paperi, johon on viitat­tu vaikut­ta­vat 664 ker­taa. Tiivis­telmän perus­teel­la Weiz­man ei pidä mata­las­ta diskont­toko­ros­ta, mut­ta toisaala hän vaikut­taa varovaisen suo­peal­ta sen suh­teen että Stern­in intu­iti­ivisen argu­mentin voisi ehkä pukea muodol­lis­es­ti päteväm­pään asuun. 

    Tästä ei nyt sen enem­pää, mut­ta Weiz­man sanoo ko. artikke­lin lopussa:

    “How­ev­er, in my opin­ion Stern deserves a mea­sure of dis­cred­it for giv­ing read­ers an author­i­ta­tive-look­ing impres­sion that seem­ing­ly-objec­tive best-avail­able-prac­tise pro­fes­sion­al eco­nom­ic analy­sis robust­ly sup­ports its con­clu­sions, instead of more-open­ly dis­clos­ing the full extent to which the Review’s rad­i­cal pol­i­cy rec­om­men­da­tions depend upon con­tro­ver­sial extreme assump­tions and uncon­ven­tion­al dis­coun­trates that most main­stream econ­o­mists would con­sid­er much too low.”

    En tiedä pystyykö aka­teemises­sa kie­lenkäytössä tuon suorem­min täystyr­mäys­tä antamaan…

    Mut­ta jos tuo ei riitä, niin mm. Richard Tol ( http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Tol ) on kom­men­toin­ut Stern­in raporttia:

    “If a stu­dent of mine were to hand in this report [the Stern Review] as a Mas­ters the­sis, per­haps if I were in a good mood I would give him a ‘D’ for dili­gence; but more like­ly I would give him an ‘F’ for fail. There is a whole range of very basic eco­nom­ics mis­takes that some­body who claims to be a Pro­fes­sor of Eco­nom­ics sim­ply should not make. […] Stern con­sis­tent­ly picks the most pes­simistic for every choice that one can make. He over­es­ti­mates through cher­ry-pick­ing, he dou­ble counts par­tic­u­lar­ly the risks and he under­es­ti­mates what devel­op­ment and adap­ta­tion will do to impacts.””

    Vastaa

31. pekka: Kulut­ta­jan kannal­ta voi itse asi­as­sa olla parem­pi, että sähkön myyn­ti ja jakelu ovat oikeasti eril­li­sis­sä yhtiöis­sä. Nythän jakelu on vain saman kon­sernin tytäry­htiöis­sä (For­tum Sähkön­si­ir­to Oy).

    Sitähän minä tuos­sa efek­ti­ivis­es­ti ehdotin. Val­tio (ja eläkey­htiöt?) lunas­taa itsel­len­sä sähkön siir­ron (fuu­sioi Fin­gridi­in?), ja myy omis­ta­mansa sähkön­tuotan­non (joka ei ole luon­nolli­nen monop­o­li eikä siten olen nor­maalia huolto­var­muut­ta enem­pää tarpeen pitää yhteiskun­nan kon­trol­lis­sa ja omis­tuk­ses­sa), jol­loin For­tum muut­tuu nykyis­es­tä eriskum­mallis­es­ta puo­li­val­ti­ol­lis­es­ta tuotan­to- ja siir­toy­htiöstä yksi­tyisek­si tuotantoyhtiöksi.

    pekka: Suurem­man vaaran sähkönku­lut­ta­jille muo­dosta­vat poliitikot. 

    Kyl­lä…

    pekka: Kun kaik­ki jakelu­verkon investoin­nit vyöry­tetään automaat­tis­es­ti kulut­ta­jille (investoi­jal­la ei ole mitään riskiä)

    …mut­ta en olisi täysin huo­le­ton sen suh­teen kuin­ka paljon kan­sain­välisen pääo­mara­has­ton inno­vaat­torit kykenevät luo­maan kir­jan­pidol­lista taset­ta ilman minkään­laista todel­lista investointia.

    Vastaa

32. Poth1ue1: …Weiz­man sanoo ko. artikke­lin lopus­sa: “How­ev­er, in my opin­ion Stern deserves a mea­sure of dis­cred­it for giv­ing read­ers an author­i­ta­tive-look­ing impression …”
    En tiedä pystyykö aka­teemises­sa kie­lenkäytössä tuon suorem­min täystyr­mäys­tä antamaan…

    Kiitok­set täs­mäl­lisem­mästä viit­tauk­ses­ta tarkoit­ta­maasi kohtaan! Pelkkä paperin tiivis­telmän lukem­i­nen ei nimit­täin antanut vaikutel­maa täystyr­mäyk­ses­tä. Ja kun lukee Weiz­manin artikke­lin viimeis­es­tä kap­paleesta muu­takin kuin poim­i­masi kohdan, niin fik­sul­ta pun­taroin­nil­ta­han tuo kuu­lostaa. Lainaan­pa kap­palet­ta vähän täy­del­lisem­min (mut­ta tämä ei ole korvike alku­peräis­tek­stin lukemiselle):

    “Get­ting it Right for the Wrong Reasons?

    The Stern Review is a polit­i­cal document…as much as it is an eco­nom­ic analysis…to be judged by both standards.

    To its great cred­it, the Review sup­ports the very strong­ly the polit­i­cal­ly unpalat­able idea…that…substantial car­bon tax­es must be levied…

    In con­clu­sion, I think the Stern Review deserves cred­it for effec­tive­ly rais­ing the lev­el of pub­lic dis­course — by increas­ing gen­er­al aware­ness that cli­mate change is a seri­ous issue…a glob­al car­bon tax is an essen­tial com­po­nent of any rea­son­able solution…

    I think also that Stern deserves some mea­sure of cred­it for ele­vat­ing to promi­nence the prob­lem of gen­uine uncer­tain­ty con­cern­ing rare but dan­ger­ous cli­mate disasters…” 

    Mut­ta toisaalta

    “I can’t help but feel…that its urgent tone…comes not from the chap­ter 6 aggrega­tive eco­nom­ic modeling…but more from a not for­mal­ly artic­u­lat­ed fear of what might poten­tial­ly be out there…”

    Weitz­man muuten näkyy läht­e­neen rak­en­ta­maan peräänku­u­lut­ta­maansa parem­min teo­reet­tis­es­ti perustel­tua ris­ki- ja talous­mall­ia.

    ————————————————–

    Poth1ue1: Mut­ta jos tuo ei riitä, niin mm. Richard Tol ( http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Tol ) on kom­men­toin­ut Stern­in raporttia:
    “If a stu­dent of mine were to hand in this report [the Stern Review] as a Mas­ters the­sis, per­haps if I were in a good mood I would give him a ‘D’ for dili­gence; but more like­ly I would give him an ‘F’ for fail.

    Oliko sin­ul­la lähde­vi­itet­tä mis­tä koko tek­sti löy­tyy? Linkkaa­masi wikiar­tikke­li ker­too vain että prof. Tol on USA:n repub­likaanisen puolueen ylläpitämäl­lä “viral­lis­ten AGW-vas­tais­ten” listalla.

    Vastaa

33. Mikko Kivi­ran­ta: Kiitok­set täs­mäl­lisem­mästä viit­tauk­ses­ta tarkoit­ta­maasi kohtaan! Pelkkä paperin tiivis­telmän lukem­i­nen ei nimit­täin antanut vaikutel­maa täystyrmäyksestä. 

    Stern­in raport­tia valitet­tavasti kuitenkin edelleen käytetään perustele­maan poli­it­tisia päätök­siä aivan kuin sen talousti­eteelli­nen poh­ja olisi vank­ka ja kiis­ta­ton — vaik­ka näin ei ilmi­selvästi ole.

    En sit­ten tiedä onko kyseessä saman­lainen ilmas­to­muu­tok­sen totee­mi kuin lätkä­maila kon­sanaan, mut­ta kyl­lä täl­lainen “tuumaakaan ei anneta perik­si” ‑asenne väärien tai muuten heikko­ta­sois­t­en tutkimusten puo­lus­tamises­sa tekee tyyp­il­lis­es­tä ilmas­ton­muu­toski­ivail­i­jas­ta hyvin helpon maalin “denial­is­teille”.

    Hie­man rak­en­tavam­mal­ta tun­tu­isi, jos täl­lais­ten tutkimusten puut­teet tun­nustet­taisi­in — tai oltaisi­in ennem­min ensim­mäisenä vaa­ti­mas­sa tieteeltä korkeata­soisu­ut­ta. Mut­ta ehkä siinä sit­ten kävisikin niin, että ehdot­tomat totu­udet kari­si­si­vat ja yksinker­tainen ilmas­ton­muu­tosta­ri­na sotkeu­tu­isi vyy­hdik­si, jos­ta on vaikea ottaa selvää. Pahim­mil­laan­haan siinä voisi vaik­ka käy­dä niin, että huo­mat­taisi­in, etteivät kaik­ki denial­is­teik­si leimatut olekaan vält­tämät­tä aivan täysin väärässä… ja sitähän ei saa päästää tapahtumaan?

    Oliko sin­ul­la lähde­vi­itet­tä mis­tä koko tek­sti löy­tyy? Linkkaa­masi wikiar­tikke­li ker­too vain että prof. Tol on USA:n repub­likaanisen puolueen ylläpitämäl­lä “viral­lis­ten AGW-vas­tais­ten” listalla. 

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6295021.stm

    Vastaa

34. Poth1ue1: Mut­ta ehkä siinä sit­ten kävisikin niin, että ehdot­tomat totu­udet kari­si­si­vat ja yksinker­tainen ilmas­ton­muu­tosta­ri­na sotkeu­tu­isi vyy­hdik­si, jos­ta on vaikea ottaa selvää. Pahim­mil­laan­haan siinä voisi vaik­ka käy­dä niin, että huo­mat­taisi­in, etteivät kaik­ki denial­is­teik­si leimatut olekaan vält­tämät­tä aivan täysin väärässä… ja sitähän ei saa päästää tapahtumaan?

    Asioista on ikävä sanoa, että ne ovat maal­likoille liian vaikei­ta. Ilmas­ton­muu­tos kuitenkin on. Edes perus­mekanis­mi (säteily­tas­apain­on muu­tok­set johtuen auringon säteilyspek­trin, mus­tan kap­paleen emis­siospek­trin ja kasvi­huonekaa­su­jen absorp­tiospek­trin omi­naisuuk­sista) ei ole kuin pienen kansanosan tavoitet­tavis­sa. Siihen sit­ten lisätään iso nip­pu mon­imutkaisia ja moni­para­metrisia huonos­ti tun­net­tu­ja takaisinkytken­töjä, niin keskustelun ymmärtäjien määrä läh­estyy asymp­toot­tis­es­ti nollaa.

    Tämä oli kuitenkin vain asian luon­non­ti­eteelli­nen puoli. Sen perään tulee asian teknologi­nen puoli, joka liit­tyy ener­giate­knolo­giaan hyvin syväl­lisel­lä taval­la. Yhteiskun­nan ener­giavir­to­jen suu­ru­us­lu­okkia ymmärtää har­va, eikä asi­aa auta se, että joskus pitää ajatel­la joule­ja, joskus watteja.

    Kol­mas läh­estymistapa tulee sit­ten talousti­eteestä. Asian voi ehkä vielä ymmärtää yksi­ty­istaloudel­lise­na asiana, mut­ta kansan­taloudel­lises­sa tarkastelus­sa alkaa vilistä sen kokoisia luku­ja, että ne alka­vat sotkeu­tua ulkoa­sul­taan IBAN-muo­toisi­in tilinumeroihin.

    Päätök­sen­tek­i­jän ei toki tarvitse ymmärtää detal­je­ja kaik­ista asioista. Olisi kuitenkin suo­tavaa, että poli­it­ti­nen päätök­sen­tek­i­jä ymmärtäisi ongel­mak­en­tän ja epä­var­muustek­i­jät. Lisäk­si käytän­nössä poli­it­tisen päätök­sen­tek­i­jän pitäisi pystyä kom­mu­nikoimaan asia äänestäjille, joiden sit­ten pitäisi sekä ymmärtää että hyväksyä viesti.

    Tässä kohdas­sa real­is­mi­asteikko liikkuu siel­lä valkois­t­en hiirten ja kurpit­savaunu­jen tasol­la. Todel­lisu­udessa suurin osa par­la­men­taarikoista on näi­den asioiden perusteis­takin aika lail­la pihal­la joka sek­to­ril­la. Ymmärtävistä suuri osa ymmärtää myös seu­rauk­set ja mah­dol­lisu­udet. Lop­putu­lok­se­na osa lauleskelee mukavia tari­noi­ta siitä, ettei tässä oikein mitään tarvitse tehdä ja osa sit­ten ker­too, että paljonkin pitäisi tehdä, mut­tei se niin paljon maksa.

    Exc­re­ta Tau­ri! (Excuse my Latin.)

    = = =

    Mut­ta on tietysti lievää törkeäm­pää epäreilu­ut­ta ammuskel­la nim­imerkin takaa puskista kaikken­sa yrit­täviä par­la­men­taarikko­ja. Lievitän rikostani vähän yrit­tämäl­lä itse tehdä fak­toil­taan kohtu­ullisen oikein ole­van sanoman, joka kat­taa tämän ongelmakentän:

    Ihmisen aktivi­teet­ti aiheut­taa useimpi­en ilmas­toti­eteil­i­jöi­den mukaan ilmas­ton selvää läm­pen­e­mistä. Läm­pen­e­misen määrä on kuitenkin epä­var­masti ennustet­tavis­sa sys­teemin mon­imutkaisu­u­den vuok­si. Ei voi­da myöskään pois­sulkea sitä, että jokin takaisinkytken­tämekanis­mi on odotet­tua selvästi voimakkaampi, eikä ihmisen aktivi­teet­ti aiheutakaan ilmas­ton lämpenemistä.

    Ilmas­ton läm­pen­e­misen vaiku­tuk­set ovat vaikeasti arvioitavis­sa globaal­isti. Asiantun­ti­ja-arviois­sa parin asteen läm­pen­e­m­i­nen aiheut­taa inhimil­listä hätää ja suuria taloudel­lisia merk­i­tyk­siä lähin­nä vain joil­lakin köy­hillä alueil­la. Toisaal­ta on myös arvioi­ta, joiden mukaan läm­pen­e­m­i­nen voi vaikut­taa mil­jar­di­en ihmis­ten elämään. Toden­näköis­es­ti varsi­nainen kär­simys keskit­tyy nykyiseen kol­man­teen maail­maan, mut­ta se voi hei­jas­tua lev­ot­to­muuksi­na laajallekin.

    Mah­dol­lisen ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set Suomen ilmas­toon ovat myös hyvin han­kalasti ennustet­tavis­sa johtuen mei­dän ilmas­tol­lis­es­ta erikois­si­jain­nistamme. Yleis­es­ti ajatel­laan, että ilmas­to läm­penisi ark­tisel­la alueel­la huo­mat­tavasti enem­män kuin maa­pal­lol­la keskimäärin, ja että tämä johtaisi sateisi­in ja lämpimi­in talvi­in. On kuitenkin mah­dol­lista, että ilmavir­tausten muuttues­sa Suo­mi muut­tuisi jopa nyky­istä kylmem­mäk­si ainakin talviaikaan.

    Muu­tosten laadun ennus­tamisen vaikeu­den vuok­si myös niiden taloudel­lis­ten vaiku­tusten ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa. Piden­tynyt kasvukausi voi tuo­da Suomelle etua, mut­ta Suomen talous on hyvin riip­pu­vainen maail­man­taloud­es­ta, jos­sa läm­pen­e­m­i­nen toden­näköisem­min tuo huo­mat­tavaa haittaa.

    Kasvi­huonekaa­su­jen tärkein päästölähde on ener­giantuotan­to, johon ei nykyte­knolo­gial­la ole ydin­voimaa luku­unot­ta­mat­ta tar­jol­la teknis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti kil­pailukyky­isiä vai­h­toe­hto­ja, eikä ydin­voimakaan nyky­muo­toise­na ole real­isti­nen kokon­ais­ratkaisu. Ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­tamiseen tähtäävät toimen­piteet ovat tästä syys­tä erit­täin kalli­ita ja muut­ta­vat elinkeino­raken­net­tamme ja mah­dol­lis­es­ti elämän­ta­paamme huo­mat­tavasti. Lisäk­si ne vaa­ti­vat hyvin tarkkaa pohd­in­taa suh­teessa ydinvoimaan.

    Toisaal­ta on ajateltavis­sa joitakin teknolo­gioi­ta, jot­ka voisi­vat muut­taa tekniset ja taloudel­liset edel­ly­tyk­set toisen­laisik­si. Suurin osa näistä teknolo­gioista liit­tyy aurinkoen­er­giaan, ja niihin nojaa­vat yhteiskun­nat oli­si­vat poli­it­tis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti hyvin tiukasti sidok­sis­sa täl­lä het­kel­lä poli­it­tis­es­ti epä­vakaisi­in päivän­tasaa­jaa lähempänä ole­vi­in maihin.

    Paikallis­es­ti tilanne on se, että hiilid­iok­sidipäästöjään kalli­il­la teknolo­gial­la vähen­tävä maa ei itse toden­näköis­es­ti hyödy vähen­nyk­sistään. Kus­tan­nuk­set jäävät vähen­täjälle, hyödyt ovat globaale­ja. Näin ollen jokainen altru­isti­nen vähen­täjä lähtöko­htais­es­ti heiken­tää kil­pailu­ti­lan­net­taan maailmassa.

    Tästä huoli­mat­ta saat­taa olla joitakin toimen­piteitä, joil­la vain sup­peal­la alueel­la tehty­inä voitaisi­in paran­taa paikallista kil­pailukykyä erikois­tu­mal­la. Tämän strate­gian haas­teena on kuitenkin se, että jo nyt use­ampi maa on ottanut sen strate­gian, eivätkä tulok­set ole olleet tähän men­nessä talouden kannal­ta kovin hyviä.

    = = =

    Tuol­la sanom­al­la — vaik­ka sanoma onkin fak­tapo­h­jal­taan sopi­van tuke­va — tuskin saa kovin mon­ta äänestäjää. Liian pitkä, liian mon­imutkainen. Sen voi tietysti yksinkertaistaa:

    Ilmas­ton­muu­tok­sen mah­dol­lisu­us on aika var­teenotet­ta­va, ja sen seu­rauk­set ovat ihmiskun­nan kannal­ta toden­näköis­es­ti varsin ikäviä. Myös ilmas­ton­muu­tok­sen tehokas tor­ju­mi­nen mak­saa mal­tai­ta ja huna­jaa ja/tai vaatii ydin­voiman laa­jamit­taista käyt­töönot­toa. Lisäk­si tor­jun­tatyöhön lähti­jä mak­saa itse laskun, ja muut vievät hyödyn.

    Aika masen­tavaa. Ja sit­ten kun tuos­ta vetää jonkin johtopäätök­sen, niin siitä saa lähin­nä kysymyksen:

    Pitäisikö ihmiskun­nan investoi­da globaal­isti kym­meniä biljoo­nia vält­tääk­seen mah­dol­lisen mut­ta epä­var­man tuhan­sien biljoonien vahingon?

    = = =

    Ei ihan help­po viestin­näl­lis­es­ti. Viestin joutuu joka tapauk­ses­sa tar­joa­maan tulkit­tuna ja pureskel­tuna. Ja siitä syys­tä keskustelu keskit­tyy sit­ten siihen, että eri koulukun­nat mätkivät olk­iukko­ja har­ti­at kipeinä. Kumpikin uskon­lahko pop­u­lar­isoi teesin­sä siihen pis­teeseen, että niiden yhteys tieteeseen jää saman fontin käyttämiseen.

    Vastaa
35. Paluuviite: Ilmastodenialismi sosiologisena tutkimuskohteena - blogit - Tiede.fi