Halpoja teitä?

Edus­kun­nan kyse­ly­tun­nil­la kan­san­edus­ta­jia kuo­hut­ti jul­ki­suu­teen vuo­ta­nut muis­tio, jos­sa vir­ka­mie­het ovat haa­ru­koi­neet, miten niuk­ko­jen tie­mää­rä­ra­ho­jen puit­teis­sa pys­tyt­täi­siin raken­ta­maan tai paran­ta­maan mah­dol­li­sim­man mon­ta tar­peel­li­sek­si kat­sot­tua yhteyt­tä. Tiet teh­täi­siin toi­sin sanoen hal­vem­mal­la. Maa­kun­tien kan­san­edus­ta­jat oli­vat moi­ses­ta kar­si­mi­ses­ta tuoh­tu­nei­ta. Kaik­ki näyt­ti­vät ole­van vakuut­tu­nei­ta sii­tä, että jos teh­täi­siin vähän mut­ta luk­sus­ta, juu­ri hei­dän maa­kun­ta­sa sai­si luk­sus­ta ja niuk­kuus koi­tui­si mui­den murheeksi. 

Mie­leen tuli eräs kes­kus­te­lu vuo­sia sit­ten jos­sain semi­naa­ris­sa, jos­sa lii­ken­ne­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­hel­tä kysyt­tiin, mik­si meil­lä teh­dään moot­to­ri­tie­ta­soi­nen väy­lä pal­jon pie­nem­mil­lä lii­ken­ne­mää­ril­lä kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa. Vas­taus oli, että jos meil­lä rima oli­si yhtä kor­keal­la kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa, eihän tääl­lä teh­täi­si yhtään moottoritietä.

Oli­si­ko siel­lä nyt tul­tu järkiin?

 

66 vastausta artikkeliin “Halpoja teitä?”

  1. Olen tuos­sa myös ihme­tel­lyt sitä, että sen lisäk­si että vuo­si­na 1990–2010 ei voi­nut juu­ri raken­taa muu­ta kuin moot­to­ri­tei­tä, ne moot­to­ri­tiet myös yli­mi­toi­tet­tiin aika hulp­peas­ti. Kuin­kas pal­jon enem­män tei­tä oli­si saa­nut paran­net­tua jos oli­si teh­ty vähän fik­sum­mal­la mitoi­tuk­sel­la, ja vain 2‑kaistaista tie­tä jos lii­ken­ne­mää­rät eivät oli­si 4‑kaistaista perus­tel­leet? Kuin­kas monel­la seu­dul­la oli­si jo tuol­la rahal­la esim. pyö­räi­ly ja jouk­ko­lii­ken­teen infra kun­nos­sa? Oli­si aika monet pika­rai­tio­tiet ja lähi­ju­na­ra­dat raken­net­tu tuol­la rahal­la myös.

  2. Bri­teil­lä on ihan hyvä säästömoottoritie.

    Enpä usko että jär­kiin tultu.
    Tai­de­taan teh­dä isot vir­heet. Tai aina­kin pitäi­si näh­dä kun­nol­la mitä mei­na­taan muuttaa.

    Moot­to­ri­tei­tä ei tar­vit­se joka maa­kun­taan teh­dä, mut­ta teh­dään kuten Bri­tit eli kui­ten­kin neli­kais­tai­nen ja ris­teyk­set turvallisemmiksi.

    Lii­ken­ne sujuu ja ihmis­hen­kiä säästyy.

    Heil­lä on sii­tä vakuut­ta­vaa tut­ki­mus­tie­toa­kin. Kan­nat­tai­si olla yhteydessä.

    Toi­saal­ta infra­hank­keet ovat hyvää lama-ajan hanketta.
    Työl­lis­tää ja paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä ja vie­lä sääs­tää tur­his­sa sai­raan­hoi­to­ku­luis­sa ja lii­an lyhyis­sä työ­uris­sa. Onnet­to­muu­det­han sat­tu­vat tyy­pil­li­ses­ti nuo­ril­le tai aina­kin työiäs­sä oleville.

  3. Esi­merk­ki omal­ta koti­seu­dul­ta­ni Por­voos­ta on nk. Saa­ris­to­tie, jos­ta val­lit­see tääl­lä mil­tei kon­sen­sus sii­nä mää­rin, että jos­sa­kin vaa­li­ko­nees­sa­kin ainoat anne­tut vaih­toeh­dot oli­vat “joko kau­pun­gin tai val­tion rahoil­la”. Perus­tui siis ole­tuk­seen, että tie otet­tiin itses­tään­sel­vä­nä. Saa­ris­to­tien idea oli­si siis “suun­na­ta toi­saal­le” nykyi­sen Sai­raa­lan­tien ja Tark­kis­ten­tien lii­ken­net­tä; kui­ten­kin väy­löil­lä on tapa­na lisä­tä lii­ken­net­tä, kos­ka ne mah­dol­lis­ta­vat sen. Jokai­nen, joka on kai­va­nut hiek­ka­ran­nal­le kana­via, tie­tää mis­tä puhun.

  4. Ois­ko niin, että Kes­ki-Euroo­pan kri­tee­ri on tiu­kem­mat, kun siel­lä jo on moot­to­ri­tie­tä vaik­ka kuin­ka pal­jon? Lisä­ki­lo­met­rin mar­gi­naa­li­hyö­ty on huo­nom­pi kuin Suo­mes­sa, jos­sa moot­to­ri­tie­tä on vähän.

    1. Kes­ki-euroo­pas­sa joten­kin saa­daan suu­rem­pi lii­ken­ne ahde­tuk­si ihan taval­li­sil­le teil­le. Parem­pia autoilijoita?

  5. Tie­tä­mät­tä asias­ta mitään, veik­kaan, että kyse ei ole parem­mis­ta autoi­li­jois­ta, vaik­ka kek­si­mää­rin parem­mil­la keleil­lä ja valoi­suuso­lo­suh­teil­la voi olla­kin jotain teke­mis­tä asian kanssa. 

    Jos mar­gi­naa­li­hyö­dyn näkö­kul­mas­ta asi­aa halu­aa kat­soa, tar­koi­tus oli sanoa, että Suo­mes­sa lisä­ki­lo­met­ri tehos­taa tai lähin­nä kai nopeut­taa lii­ken­net­tä enem­män kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa, kos­ka autoi­li­ja ei voi vali­ta kuin har­vois­sa tapauk­sis­sa maan­tien ja moot­to­ri­tien tai useam­pien moot­to­ri­tei­den välil­lä. En otta­nut kan­taa tur­val­li­suu­teen, johon sinä kai viittaat. 

    Mut­ta, hmm, ehkä ei ole kau­kaa haet­tu ske­naa­rio, jos­sa mar­gi­naa­li­hyö­ty kos­kee myös tur­val­li­suut­ta aina­kin hiu­kan. Kos­ka usein voi vali­ta maan­tien ja moot­to­ri­tien välil­lä, epä­var­mat kus­kit valit­se­vat tur­val­li­sem­man rei­tin. Suo­mes­sa valin­nan­va­raa ei ole kuin muu­ta­mal­la pitem­mäl­lä reitillä.

    Joka tapauk­ses­sa, point­ti oli, että Sak­sas­sa tai Englan­nis­sa tus­kin oli 1930-luvul­la yhtä pal­jon lii­ken­net­tä kuin Suo­mes­sa nyt, mut­ta ensim­mäi­set moot­to­ri­tiet oli sil­ti jär­ke­vä raken­taa, kos­ka mar­gi­naa­li­hyö­ty oli suuri.

  6. Osmo.

    Tuo on pro­vo­ka­tii­vi­nen ja asian­tun­te­ma­ton kom­ment­ti. ( aika epätyypillinen)

    Kan­nat­taa kat­soa onnet­to­muus­ti­las­to­ja jos miet­tii paremmuutta.

    Par­haim­pia kai ovat olleet Ruot­si, Bri­tit ja Suomikin.

    Bri­teis­sä on kun­non asu­kas ja autotiheys.

    Monel­la ahde­tul­la on taa­sen aika huo­no sijoi­tus. Puo­la tai­taa olla huonoimpia.

    Kuten aiem­min jo sanoin, mal­lia kan­nat­taa kat­soa Bri­teis­tä. Aja­vat eri puo­lel­la, joten näyt­tää vain eri­lai­sel­ta. (Olen asu­nut ja autoil­lut myös siel­lä) Todel­li­suu­des­sa on ihan samanlaista. 

    Pitää vain ymmär­tää ajaa oikeal­ta puo­lel­ta ja kier­tää ympy­rät myötäpäivään.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­ki-euroo­pas­sa joten­kin saa­daan suu­rem­pi lii­ken­ne ahde­tuk­si ihan taval­li­sil­le teil­le. Parem­pia autoilijoita?

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­ki-euroo­pas­sa joten­kin saa­daan suu­rem­pi lii­ken­ne ahde­tuk­si ihan taval­li­sil­le teil­le. Parem­pia autoilijoita?

    Enem­män autoja. 😉
    Lii­ken­net­tä on enem­män kai­kil­la teillä.

    Mut­ta mei­dän alu­eel­li­nen ongel­mam­me, tuo val­ta­tie 8 on kyl­lä Turun pääs­tä vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty ja yksi Suo­men vaa­ral­li­sim­mis­ta edel­leen, vaik­ka kame­roi­ta on runsaasti.

    Vai­kea kuvi­tel­la, mikä oli­si sel­lai­nen hal­pa­ver­sio, joka paran­tai­si suju­vuut­ta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta, mut­ta ei oli­si 4‑kaistainen. Järeä moot­to­ri­tie­hän sen ei tar­vit­si­si olla, mut­ta sopi­va vaih­toeh­to ei kuu­lu lii­ken­nein­si­nöö­rien reper­tu­aa­riin Suomessa.

  8. Raken­ta­mi­nen tulee kal­liik­si, kos­ka raken­ne­taan val­tion rahal­la. Val­tio kus­tan­taa kai­ken tai tyy­pil­li­ses­ti 50 pro­sent­tia. Tämä pätee myös mui­hin kuin tiehankkeisiin.

    Pitäi­si olla paik­ka­kun­ta tai maa­kun­ta­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa tilaa­ja mak­saa kai­ken itse. Sil­loin hank­keet mitoi­tet­taan kus­tan­nus­vas­taa­vas­ti ja vastuullisesti. 

    Edel­lyt­tää, että tulo- ja yhtei­sö­ve­rot maa­kun­nil­le kaik­ki­nen­sa ja kukin elä­kööt varo­jen­sa mukaan. Kan­san­ta­lous ja kil­pai­lu­ky­ky kiittää.

  9. Täs­sä statistiikkaa

    http://ec.europa.eu/sverige/documents/traffic_press_stats.pdf

    Suo­mi sijoit­tuu hyvin, mut­ta ei ole kärjessä.

    Jos kat­soo autoa koh­ti ole­vaa, niin Sak­sa on todel­la mie­len­kiin­toi­nen vapai­ne nopeuksineen. 

    Tääl­lä on vuo­si­kym­me­niä viral­li­ses­ti toi­to­tet­tu alhais­ten nopeuk­sien tärkeyttä. 

    Ovat­ko siis Sak­sa­lai­set niin yli­voi­mai­sen hyviä aja­maan Suo­ma­lai­siin nähden???

  10. Hel­sin­gis­sä aina­kin tei­den ja katu­jen asval­toin­ti on täy­sin tur­haa tuh­laus­ta, nehän kaik­ki pila­taan hidas­te-töys­syil­lä ja kun maan­tiel­lä­kin on 4 kym­pin rajoi­tus, oli­si kuop­pai­nen hiek­ka­tie optimaalinen.

    Nii­hin töys­syi­hin on men­nyt niin pal­jon rahaa että tei­tä ei edes ole varaa suo­la­ta tai hie­kot­taa. Toi­saal­ta pysy­vät­hän terk­ka­rin idäs­tä tuleet leku­rit työl­lis­tet­ty­nä kun paik­kai­le­vat kaa­tui­le­via fillaristeja.

    Ja lopuk­si eikö tei­tä ole jo riit­tä­väs­ti, eten­kin jos enem­mis­tö ihmi­sis­tä asu­te­taan pk-seu­dul­le ja teol­li­suus­kin on muut­ta­nut aasi­aan ja etelä-amerikkaan.

  11. Tuol­lai­nen hal­vem­pien vaih­toeh­to­jen etsin­tä­po­li­tiik­ka oli­si ihan fik­sua, jos sitä teh­täi­siin joh­don­mu­kai­ses­ti ja avoimesti.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124537-pisara-rata-etenee-uskon-voimalla

    Mut­ta jos poli­tiik­ka ei ole joh­don­mu­kais­ta, jää­hän sii­hen aina tuo maa­kun­nat / Hel­sin­ki ‑ase­tel­man mahdollisuus.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107254-ministeri-kyll%C3%B6nen-ja-liikennehankkeiden-kustannukset

    Arka­dian­mäen tou­hu­la” ‑vai­ku­tel­ma tuos­ta tämän­päi­väi­ses­tä kyl­lä jää pää­lim­mäi­se­nä mieleen.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  12. Näin Lat­vias­sa Rii­kas­ta itään sem­moi­sen neli­kais­tai­sen tien joka aina­kin näyt­ti sil­tä, eett van­has­ta ties­tä noin sadan met­rin pää­hän oli vaan teh­ty uusi rin­nak­kai­nen kak­si­kais­tai­nen tie. Ja kum­mat­kin oli sit­ten yksi­suun­tai­sia. Maa­il­mas­sa on eri tie­tyyp­pe­jä tusi­noit­tain, suo­mes­sa nii­tä on kak­si: Perus­ka­tu joka eris­tyk­sesl­tään, levey­del­tään ja geo­met­rial­taan vas­taa nor­maa­lia maan­tie­tä. Ja moot­to­ri­tie jon­ka liit­ty­mät on kym­me­nen heh­taa­rin kokoi­sia, että niis­sä kaar­teis­sa vaan jou­du vähän hidas­ta­maan. Näil­lä lii­ken­ne­mää­ril­lä mitä Suo­mes­sa on ei kan­na­ta teh­dä eri­ta­so­liit­ty­miä kuin isoi­hin kau­pun­kei­hin, joi­hin ne taas eivät oikein mahdu.

    Niin pal­jon kuin Hel­sin­gin hank­kei­ta moi­tin­kin, niin tääl­lä näis­sä on yleen­sä edes jotain jär­keä. Vii­mei­sin maa­kun­ta­suo­sik­ki­ni on Hami­nan ohi­tus­tie. Ongel­ma on rek­ka­lii­ken­ne Hami­nan läpi, tyh­me­pi kuvit­te­li­si että teki­si rek­kaon­ly kier­to­tien Hami­nan ympä­ri, oli­si­ko jokusen kym­me­nen miljoonaa.

    No, se mitä teh­dään on 175 mil­joo­nan kehä­tie, ihan täy­si mota­ri, joka bonuk­se­na tap­pa­nee Hami­nan kes­kus­tan kun kaup­pa siir­tyy sinne.

    Han­ke tukee Hami­nan yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ja elin­kei­noe­lä­män kehit­tä­mis­tä. Sum­man — Lan­ka­mal­min alu­eel­le voi­daan raken­taa laa­ja kauppakeskittymä.

    http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/tiehankkeet/kaakkoissuomi/Vt7%28E18%29Haminanohikulkutie/Documents/hankekortti.pdf

    Lii­ken­ne­mää­räen­nus­te perä­ti 12 500 — 22 200 autoa päi­väs­sä, tom­moi­sen vähän hil­jai­sem­man pää­ka­dun ver­ran. Hami­nan väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na toi on sama kuin Hel­sin­kiin teh­täi­siin vii­den mil­jar­din euron kehätie.

  13. Kos­ka­ko­han jär­ki on Hel­sin­gis­sä sil­lä tasol­la, että rau­ta­pyö­rä­lii­ken­ne kat­so­taan oikeas­ti autoi­lua kor­vaa­vak­si ja tämä alkaa ohjaa­maan kaa­voi­tus­ta? Nyt oli­si hyvä aika aloit­taa uudes­ta yleis­kaa­vas­ta ja samal­la sääs­tää euro­ja, kun hen­ki­lö­lii­ken­ne ei enää syn­nyt­täi­si uusia tar­pei­ta mota­reil­le ja ramp­pi­loil­le. Type­rää teh­dä kak­si jär­jes­tel­mää, kun rau­ta­pyö­rät­kin hoi­tai­si­vat hom­mat. Samal­la saa­tai­siin parem­paa kaupunkia.

    Esi­mer­kik­si Töö­löön pää­see koh­ta suun­ni­tel­mien mukaan joka puo­lel­ta maa­ta ja len­to­ken­täl­tä rau­ta­pyö­rin, mut­ta sil­ti Töö­lön kes­kel­le halu­taan tuhan­sil­le autoil­le park­ki­ti­lat. Ei kovin tule­vai­suu­teen kat­so­vaa, kun lii­ken­teen pääs­tö­jä pitäi­si saa­da alas ja samal­la raken­taa pal­jon asun­to­ja. Vii­me vuo­del­ta taas ennätyshiilarit.

  14. Jou­niL:
    ‘snip’
    Suo­mi sijoit­tuu hyvin, mut­ta ei ole kärjessä.

    Jos kat­soo autoa koh­ti ole­vaa, niin Sak­sa on todel­la mie­len­kiin­toi­nen vapai­ne nopeuksineen. 

    Tääl­lä on vuo­si­kym­me­niä viral­li­ses­ti toi­to­tet­tu alhais­ten nopeuk­sien tärkeyttä. 

    Ovat­ko siis sak­sa­lai­set niin yli­voi­mai­sen hyviä aja­maan suo­ma­lai­siin nähden???

    Suo­mi on Sak­san kans­sa aika lail­la tasois­sa, mut­ta mui­ta Poh­jois­mai­ta huonompi.
    Syy­nä ei voi­ne olla muu kuin ainai­nen sääs­tä­mi­nen tie­ver­kon kustannuksella.

    Huo­not tiet, pal­jon onnet­to­muuk­sia vaik­ka pal­jon kameroita. 🙁
    Sak­sas­sa parem­mat tiet, voi ajaa kovem­paa samoil­la onnettomuusmäärillä.

  15. Lii­ken­ne­vi­ras­ton kan­nat­tai­si mark­ki­noi­da lii­ken­ne­re­vo­luu­tio­taan vähän parem­min, että kai­kel­le kan­sal­le val­ke­ni­si, miten on tar­koi­tus tuot­taa enem­män liik­ku­mis­pal­ve­lua vähem­mil­lä resurs­seil­la. Aina­kin perus­pe­ri­aa­te on ihan hyvä, eli että iso­jen infra­hank­kei­den sijaan pyri­tään yllä­pi­tä­mään pal­ve­lu­ta­soa tasai­sel­la perus­kor­jauk­sel­la ja ensi­si­jai­ses­ti pyri­tään vai­kut­ta­maan kysyn­tään. Vii­mek­si­mai­ni­tun toteut­ta­mi­nen kyl­lä vaa­tii yhteis­työ­tä kaa­voi­tuk­sen kans­sa. Toki maan­käy­tön ja lii­ken­teen suun­nit­te­lun yhteis­työ­tä on luvat­tu syven­tää, mut­ta miten se käy­tän­nös­sä teh­dään, on ehkä vähän vie­lä epä­sel­vä asia.

  16. Yhä enem­män tun­tuu sil­tä, että kan­san­edus­ta­jien pal­kat pitää tupla­ta tai mie­lum­min tripla­ta. Parem­mal­la pal­kal­la tuo­hon­kin duu­niin saa­daan parem­pia hakijoita!

  17. Hal­po­jen tei­den satoa on vii­ka­te­mies kor­jan­nut vuo­sien var­rel­la. 1960-luvun suh­teel­li­sen vähäi­siä sääs­tö­jä vaik­ka­pa kak­kos­tien levey­des­sä on nyt kor­jat­tu isol­la rahal­la jäl­keen­päin. On aina rut­kas­ti hal­vem­paa raken­taa ker­ral­la kun­nol­la kuin läh­teä paran­te­le­maan jälkeenpäin.

    Vii­me vuo­sien lii­ken­ne­hank­keis­ta tur­hin lie­nee vuo­saa­ren sata­ma­ra­ta, pari junaa päi­väs­sä aje­lee edes­tai­sin parin­sa­dan mil­joo­nan euron rataosuutta.

  18. en tie­dä liit­tyy­kö tämä aihee­seen mut­ta aina­kin mie­les­tä­ni kai­kil­le moot­to­ri­teil­le oli­si hyvä asen­taa etäkäyttöiset(sähkötaulut) nopeusrajoitukset.

    taas tuli tuo tal­vi­ra­joi­tus voi­maan ja moot­to­ri­tiel­lä (hki-heinola)saa körö­tel­lä 100:sta vaik­ka olo­suh­teet ovat syksyiset/kesäiset,joten voi­si huo­let­ta ajel­la 120:tä.

    poh­joi­ses­sa on tie­tys­ti eri asia.

  19. Suo­mes­sa lisä­ki­lo­met­ri tehos­taa tai lähin­nä kai nopeut­taa lii­ken­net­tä enem­män kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa, kos­ka autoi­li­ja ei voi vali­ta kuin har­vois­sa tapauk­sis­sa maan­tien ja moot­to­ri­tien tai useam­pien moot­to­ri­tei­den välillä. 

    Moot­to­ri­tie­tä ei voi perus­tel­la kuu­den sekun­nin aika­sääs­töl­lä kilo­met­riä koh­den. Rahak­si muu­tet­tu­na tämä sääs­tö on 0,017 euroa/km tai 1,67 euroa/100 km, jos käy­te­tään las­kel­mis­sa tavan­omais­ta 10 €/tunti ‑hin­taa. Täs­tä hyö­dys­tä pitää vähen­tää lisään­ty­nyt polt­toai­neen kulu­tus, min­kä jäl­keen jäl­jel­le ei jää oikein mitään. Tar­vi­taan hir­veäs­ti lii­ken­net­tä, ennen kuin tämä oikeut­taa sato­jen mil­joo­nien inves­toin­nit moot­to­ri­tie­hen. Lisäk­si aika­sääs­tö riip­puu koko­naan ja pel­käs­tään sii­tä liikennemäärästä,joka tiel­lä todel­li­suu­des­sa on, eikä sääs­töä lisää tai vähen­nä se, oli­si­ko autoil­la ollut toi­nen reit­ti tar­jol­la. Vaih­toeh­don ole­mas­sao­lo näkyy jo niis­sä lii­ken­ne­mää­ris­sä. Tämän­kin jäl­keen Kes­ki-Euroo­pas­sa tar­vi­taan enem­män lii­ken­net­tä oikeut­ta­maan moot­to­ri­tie. Tien raken­ta­mis­ta moot­to­ri­tiek­si voi perus­tel­la vain kapa­si­tee­tin riit­tä­vyy­del­lä ja onnet­to­muus­ris­kil­lä. Aika vähän on sel­lai­sia tie­o­suuk­sia, jois­sa taval­li­nen neli- tai kol­mi­kais­tai­nen tie ei riit­täi­si kapa­si­tee­tin kan­nal­ta. Eri­ta­so­liit­ty­mät teke­vät ties­tä kovin kalliin. 

  20. Kes­ki-euroo­pas­sa muu­ten tar­vi­taan myös huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat mat­kus­ta­ja­mää­rät oikeut­ta­maan met­ron rakentaminen.

    Jos­tain syys­tä hal­vem­pi pika­ra­tik­ka­jär­jes­tel­mä ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­le­kaan kel­paa, vaan pitää saa­da suu­ren maa­il­man luksusta.

  21. uusi kas­vo tääl­lä: taas tuli tuo tal­vi­ra­joi­tus voi­maan ja moot­to­ri­tiel­lä (hki-heinola)saa körö­tel­lä 100:sta vaik­ka olo­suh­teet ovat syksyiset/kesäiset,joten voi­si huo­let­ta ajel­la 120:tä.pohjoisessa on tie­tys­ti eri asia.

    Nopeu­den rajoit­ta­mi­nen on täy­sin perus­tel­tua heti kun ale­taan käyt­tä­mään tal­vi­ren­kai­ta. Nas­ta­ren­gas ei toi­mi kesä­ren­kaan tavoin, oli keli mikä tahan­sa, jar­ru­tus­mat­ka kas­vaa oleel­li­ses­ti. Mie­les­tä­ni perään­ajo­ja ja ket­ju­ko­la­rei­ta tapah­tuu jo ihan tarpeeksi. 

    Minä kyl­lä ihmet­te­len tätä autoi­li­joi­den hin­kua ajaa aina mah­dol­li­sim­man kovaa. Samal­la vali­te­taan ben­san kor­ke­aa hin­taa. Nopeu­den nos­to 80 km/h:sta 120:een lisää kulu­tus­ta hel­pos­ti 20%
    Jos ben­sii­nin hin­taa nos­tet­tai­siin ker­ral­la 20% autoi­li­jat ryh­tyi­si­vät var­maan kapinaan.

  22. Mau­no: Nii­hin töys­syi­hin on men­nyt niin pal­jon rahaa että tei­tä ei edes ole varaa suo­la­ta tai hiekottaa.

    Tuo­ta…

    Yksit­täi­sen hidas­teen raken­ta­mi­nen mak­saa yleen­sä 8 000 -– 17 000 €.

    http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/4000370.pd

    Hel­sin­gin kau­pun­ki raken­taa katu­ja 50 — 100 mil­joo­nal­le vähän vuo­des­ta riip­puen, ja yllä­pi­töön menee sem­moi­set 40 — 50 mil­joo­naa euroa.

  23. Muis­te­len, että tien kool­la oli mer­ki­tys­tä myös sii­hen, kenel­le kuu­luu kun­nos­sa­pi­to­vas­tuu? Pie­ni tie on kun­nan vas­tuul­la ja isos­ta ties­tä vas­taa val­tio. Kun­nan kan­nat­taa halu­ta iso­ja tei­tä. En kyl­lä muis­ta mis­sä koh­taa se rajan­ve­to meni.

  24. Käsit­tääk­se­ni vir­ka­mies­ten var­mas­ti har­ki­ten tuot­ta­man sääs­tö­lis­tan sum­mat perus­tu­vat osak­si uuden­lai­sen tie­ra­ken­ta­mi­sen toi­min­ta­mal­lin (ALLIANSSI jos muis­tan oikein) tuot­ta­miin sääs­töi­hin. Tulok­sen luu­li­si ole­van juu­ri sitä mitä tänä­päi­vä­nä tar­vi­taan. Edel­lä­kä­vi­jyyt­tä yhteis­työs­sä ja yhteensovittamisessa.
    Median kaut­ta saa kui­ten­kin aivan toi­sen kuvan.
    Hesa­rin uuti­soi­ma Kyl­lö­sen reak­tio antaa aihet­ta poh­tia onko hän aivan teh­tä­vän­sä tasal­la. Vähän­kin hal­lin­non kans­sa teke­mi­sis­sä ollut tie­tää, että em. kal­tais­ten lis­to­jen laa­din­ta on var­mas­ti osa jotain hyväk­syt­tyä toi­min­taoh­jel­maa tai jon­kun sel­vi­tyk­sen osa.

  25. Hami­nan tien paran­nus liit­tyy suu­rem­paan uskon­nol­li­seen hur­mioon, jos­sa fak­tat sivuu­te­taan muu­ten­kin. Tähän tun­tuu ole­van loput­to­mas­ti rahaa poh­jat­to­mas­sa kaivossa.

  26. Toi­saal­ta lii­ken­ne­mää­rä­ra­ho­ja käy­tet­täes­sä voi miet­tiä myös että:

    Mik­si meil­lä teh­dään met­ro­ta­soi­nen väy­lä pal­jon pie­nem­mil­lä lii­ken­ne­mää­ril­lä kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa? …jos meil­lä rima oli­si yhtä kor­keal­la kuin Kes­ki-Euroo­pas­sa, eihän tääl­lä teh­täi­si yhtään metroja.”

    Ja saman voi tode­ta myös vaik­ka pyö­rä­teis­tä. Suo­mes­sa on eri­tyi­so­lo­suh­teet ja maan tapa jne.

  27. Jos­tain syys­tä Suo­mes­sa ei käy­tän­nös­sä ole neli­kais­tai­sia maan­tei­tä. Esim Ruot­sis­sa nii­tä on koh­tuul­li­sen pal­jon. Nii­den raken­ta­mi­nen on lie­nee sel­väs­ti halvempaa:
    ‑ris­teyk­set voi­vat olla tasos­sa, tai osin tasos­sa. Var­sin­kin ns. kes­kel­lä ei mitään ole­vis­sa ris­teyk­sis­sä ei tar­vi­ta mil­joo­nien sil­ta­häk­ky­röi­tä. Usein ris­teys on raken­net­tu niin että vasem­mal­le kään­ty­mi­nen on kiel­let­tyä, jos halu­aa vasem­mal­le pitää men­nä ensin yli ja sit­ten kään­tyä oikealle.
    Vähän vilk­kaam­mas­sa pai­kas­sa on yksi sil­ta, ja erit­täin vilk­kais­sa pai­kois­sa täy­si eritasoliittyma
    ‑ei tar­vi­ta vält­tä­mät­tä eril­lis­tä yhteyt­tä pol­ku­pyö­ril­le, trak­to­reil­le jne. (sik­si­pä itse­kin olen tuol­lai­sia pol­ku­pyö­räl­lä­ni aja­nut) — voi­daan siis teh­dä van­han tien pai­kal­le, ei tar­vi­ta uut­ta linjausta.
    ‑kapeam­mat tur­va-alu­eet tien vie­res­sä ja kais­to­jen välissä

  28. Hel­sin­ki lie­nee maa­il­man pie­nin kau­pun­ki, jos­sa on met­ro ? Ei aina­kaan heti tule mie­leen yhtä pientä.

    1. Jos Hel­sin­gin asu­kas­lu­vuk­si kat­so­taan mil­joo­na asu­kas­ta, alle mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­ke­ja, jos­sa on met­ro, on pal­jon. Jos Hel­sin­gin asu­kas­lu­vuk­si kat­so­taan 600000 asu­kas­ta, Lon­too (7000 asukasta/london city) on var­maan­kin met­ro­kau­pun­geis­ta pienin.

  29. Haus­ko­ja nämä jär­ke­vyy­den mää­ri­tel­mät, kun samal­la pitää saa­da muu­ta­mal­le has­sul­le rati­kal­le puo­len mil­jar­din sil­ta ja junil­le puo­len­tois­ta mil­jar­din (tus­kin riit­tää, mut­ta olen ante­li­aal­la pääl­lä tänään) kääntöpaikka.

  30. Kal­le: Yhä enem­män tun­tuu sil­tä, että kan­san­edus­ta­jien pal­kat pitää tupla­ta tai mie­lum­min tripla­ta. Parem­mal­la pal­kal­la tuo­hon­kin duu­niin saa­daan parem­pia hakijoita!

    Ei vaan palk­ko­ja pitää alen­taa, jot­ta hom­maan ei tule tur­hia julk­kik­sia tai ihmi­siä, joi­ta kiin­nos­taa ainoas­taan raha. Oli­si parem­pi saa­da poruk­kaa, jota kiin­nos­taa asioi­den parantaminen.

  31. Mis­sä on tör­söim­mät hankkeet?

    Poi­min lii­ken­ne­vi­ras­ton han­keoh­jel­mas­ta 2012–2015 pää­kau­pun­ki­seu­dun hank­kei­ta yhteen­sä 2350 mil­joo­nan euron edestä.

    - Kehä I:n paran­ta­mi­nen, I vai­he 175 meur
    — Helsinki–Riihimäki ratao­san kapa­si­tee­tin lisää­mi­nen 350 meur
    — Kehä­ra­dan Rus­kea­san­nan ase­ma ja lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt 50 meur
    — Län­si­met­ron lii­tyn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt 45 meur
    E18 Kehä III:n kehit­tä­mi­nen II vai­he 290 meur
    — Met­ro­po­lia­lu­een pie­net kus­tan­nus­te­hok­kaat hank­keet (KUHA) 230 meur
    — Joke­ri 2 bus­si­lin­ja Vuosaari–Myyrmäki 60 meur
    — Pää­kau­pun­ki­seu­dun rai­de­lii­ken­teen suun­nit­te­lu­hank­keet 40 meur
    — Pisa­ra-rata 750 meur
    — Hel­sin­gin rata­pi­han toi­min­nal­li­suu­den paran­ta­mi­nen 100 meur
    — Espoon kau­pun­ki­ra­ta 260 meur

    Vuo­saa­ri Myyr­mä­ki bus­si­lin­ja mak­saa mil­tei saman kuin kiis­tel­ty VT 8:n paran­ta­mi­nen. Aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa nimi­merk­ki T kir­joit­ti, Vuo­saa­ren sata­ma­ra­das­ta, että pari junaa päi­väs­sä aje­lee edes­tai­sin parin­sa­dan mil­joo­nan euron ratao­suut­ta — siis var­si­nai­nen Huutokoskirata.

    Nyky­ajan sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­ka on siis sitä, että hank­keet ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, kos­ka enem­mis­tä hal­li­tuk­sen jäse­nis­tä asuu pääkaupunkiseudulla 🙁

  32. Maa­na­lai­nen mil­jar­di-Pisa­ra näyt­tää kui­ten­kin edel­leen ole­van Oden ja Mer­jan hankelistoilla…

    E. Juha­ni Tenhunen
    joka muis­taa Haka­nie­men ja Töö­lön soke­ri­teh­taan maan­pääl­li­set rau­ta­tiet, joit­ten poh­jat ovat vie­lä het­ken liki­main vapaina…

  33. Count­ry­boy:
    Hel­sin­ki lie­nee maa­il­man pie­nin kau­pun­ki, jos­sa on met­ro ? Ei aina­kaan heti tule mie­leen yhtä pientä. 

    Kau­pun­kien hal­lin­nol­li­siin rajoi­hin perus­tu­vat asu­kas­mää­rät eivät vält­tä­mät­tä ker­ro mitään met­ron tar­pees­ta vaan vas­ta todel­li­set käyt­tä­jät rat­kai­se­vat. Ver­tai­lus­sa kan­nat­taa kat­soa kuin­ka pal­jon ihmi­siä oikeas­ti asuu (tai käy töis­sä) met­roa­se­mien läheisyydessä.

    Hel­sin­gis­sä ei met­ron omal­la vai­ku­tusa­lu­eel­la ole tar­peek­si käyt­tä­jiä kos­ka nii­tä pitää haa­lia liin­tyn­tä­bus­seil­la pit­kin har­vaan­ra­ken­net­tu­ja lähiöi­tä. Ja lyhen­tää lai­tu­rien ja junien pituuksia.

  34. Andy:Hesa­rin uuti­soi­ma Kyl­lö­sen reak­tio antaa aihet­ta poh­tia onko hän aivan teh­tä­vän­sä tasalla. 

    Vas­ta nyt alat poh­ti­maan tuo­ta? Kyl­lö­sen useim­mat suu­ren media­kyn­nyk­sen ylit­tä­mät esi­tyk­set ovat olleet ala-arvoi­sia. Eka­na tulee mie­leen alko­ho­lin nol­la­ra­ja, jol­la ei ole tut­ki­mus­ten mukaan mitään mer­ki­tys­tä mihin­kään ja toi­sek­si yli­kal­lis gps-poh­jai­nen tietull…verotuksen maksimointijärjestelmä.

    (en las­ke tähän nii­tä pot­ku­ja, sil­lä jos vir­ka­mies ja minis­te­ri tör­mää­vät, vir­ka­mies väis­tää ja jos vir­ka­mies ei tot­te­le kos­ka minis­te­ri on täy­sin pönt­tö, niin no can do, näin käy kos­ka vir­ka­mie­hen kuu­luu jää­dä minis­te­ril­le toi­sek­si ja var­si­nai­nen vir­he on sat­tu­nut sil­loin, kun on nos­tet­tu pönt­tö ministeriksi)

  35. Tuo­mas: Jos ben­sii­nin hin­taa nos­tet­tai­siin ker­ral­la 20% autoi­li­jat ryh­tyi­si­vät var­maan kapinaan.

    Jos kaik­kia pal­ve­lu­mak­su­ja nos­tet­tai­siin 20% niin vasem­mis­to­ko ei sit­ten nousi­si kapi­naan? Aina­kin reto­riik­ka oli­si suo­raan vuo­des­ta 1918.

  36. tpyy­luo­ma:
    Maa­il­mas­sa on eri tie­tyyp­pe­jä tusi­noit­tain, suo­mes­sa nii­tä on kak­si: Perus­ka­tu joka eris­tyk­sesl­tään, levey­del­tään ja geo­met­rial­taan vas­taa nor­maa­lia maan­tie­tä. Ja moot­to­ri­tie jon­ka liit­ty­mät on kym­me­nen heh­taa­rin kokoi­sia, että niis­sä kaar­teis­sa vaan jou­du vähän hidastamaan. 

    Mitä täs­sä maa­il­mas­sa tapah­tui moottoriliikenneteille?

  37. Nämä jät­ti­mäi­set tie‑,rata- ja muut infra­hank­keet tun­tu­vat tun­tu­vat täy­sin uto­pis­ti­sel­tä, kun ver­taa miten vähäl­lä infra­struk­tuu­ri­ra­ken­ta­mi­sel­la sel­vi­tään bal­tian maissa.

    Kui­ten­kin esim. ruo­ka­teol­li­suut­ta siir­tyy suo­mes­ta viroon koko ajan, vaik­ka siel­lä ei viek­kään neli­kais­tai­set moot­to­ri­tiet tehtaille.

    Tilan­ne on koh­ta se, että meil­lä on maa­il­man hie­noin infra­struuk­tuu­ri, jota kukaan ei käy­tä, kos­ka sen raken­ta­mi­seen meni niin pal­jon rahaa että kaik­ki yri­tyk­set vero­tet­tiin ulkomaille.

  38. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Hel­sin­gis­sä ei met­ron omal­la vai­ku­tusa­lu­eel­la ole tar­peek­si käyt­tä­jiä kos­ka nii­tä pitää haa­lia liin­tyn­tä­bus­seil­la pit­kin har­vaan­ra­ken­net­tu­ja lähiöitä.

    Joo. Tuo on tulos kun raken­ne­taan met­ro ja mota­ri samaan lii­ken­ne­käy­tä­vään. Oli­si kiva jos Itä­väy­lä ja Kehä I saa­tai­siin joten­kin häi­vy­tet­tyä met­roa­se­mien ympä­ris­tös­tä kuten nyt Kala­sa­ta­mas­sa on tarkoitus.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Moot­to­ri­tie­tä ei voi perus­tel­la kuu­den sekun­nin aika­sääs­töl­lä kilo­met­riä koh­den. Rahak­si muutettuna… 

    Osmol­la on aina kova tar­ve vaa­tia tiuk­ko­ja talou­del­li­sia perus­te­lu­ja kun on kyse autoi­luun liit­ty­vis­tä investoinneista(esim. park­ki­pai­kat tai moot­to­ri­tiet). Mut­ta kun kysees­sä on Osmol­le mie­lui­sat asiat (esim. pyö­rä­tiet, rati­kat tai vaik­ka­pa musiik­ki­ta­lo) niin perus­teek­si riit­tää pel­käs­tään se, että ne ovat kivoja.

  40. Kun nyt tei­den hin­nois­ta puhu­taan, niin minä olen ihme­tel­lyt, mik­si meil­lä­päin raken­ne­taan auto­teil­le ylen­palt­ti­nen valais­tus. Tämä kas­vat­taa kus­tan­nuk­sia ja aiheut­taa valosaastettakin.

    Vaik­ka­pa autoi­li­joi­den kovas­ti arvos­ta­mas­sa Sak­sas­sa näh­dään, että kyl­lä lii­ken­ne sujuu pel­kil­lä auto­jen kulkuvaloilla.

  41. Sylt­ty: Vas­ta nyt alat poh­ti­maan tuo­ta? Kyl­lö­sen useim­mat suu­ren media­kyn­nyk­sen ylit­tä­mät esi­tyk­set ovat olleet ala-arvoisia. 

    Todet­ta­koon, että lii­ken­ne­mi­nis­te­riös­sä näh­dään tasa-arvo­lain vai­ku­tus sel­lai­se­na kuin mik­si se on puo­luei­den lakiin sopeu­dut­tua 2000-luvun alun jäl­keen muo­tou­tu­nut. Alue­po­liit­ti­sen ja puo­lue­po­liit­ti­sen tasa­pai­noi­lun lisäk­si saa­tiin vie­lä sukupuolikiintiöt.

  42. Count­ry­boy:
    Hel­sin­ki lie­nee maa­il­man pie­nin kau­pun­ki, jos­sa on met­ro ? Ei aina­kaan heti tule mie­leen yhtä pientä.

    Löy­tyy. Jos ote­taan huo­mioon koko kau­pun­kia­lue. Mieeen tulee val­ta­va Vee­nä­jän­maa, Eri asia sit­ten. oli­ko a) Hgin met­ro b) Län­si­metr­ro jär­ke­vä investointi.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­ki-euroo­pas­sa joten­kin saa­daan suu­rem­pi lii­ken­ne ahde­tuk­si ihan taval­li­sil­le teil­le. Parem­pia autoilijoita? 

    Osit­tain var­maan tuo­ta­kin. Ei ehkä tai­dos­ta­kaan kiin­ni, vaan enem­män asen­tees­ta. Suo­mes­sa kytä­tään vain nopeuk­sia. 🙁 Saat ajaa kuin­ka type­räs­ti tahan­sa, kun­han et yli­tä nopeus­ra­joi­tus­ta. Kai­ke­lai­nen jous­ta­vuus puut­tuu lii­ken­tees­tä kokonaan.

    Osin kyl­lä kyse on myös lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta. Tääl­lä vain ei osa­ta. Tiet teh­dään pät­kis­sä ja ris­teyk­set mah­dol­li­sim­man huo­nos­ti läpia­jet­ta­vik­si. Vas­ta vii­me vuo­si­na on alet­tu suun­nit­te­le­maan kier­to­liit­ty­miä, jot­ka nekin tyri­tään kai­ken maa­il­man kaistamerkinnöillä.

  44. spot­tu:
    Joo. Tuo on tulos kun raken­ne­taan met­ro ja mota­ri samaan lii­ken­ne­käy­tä­vään. Oli­si kiva jos Itä­väy­lä ja Kehä I saa­tai­siin joten­kin häi­vy­tet­tyä met­roa­se­mien ympä­ris­tös­tä kuten nyt Kala­sa­ta­mas­sa on tarkoitus.

    Voi­han sen moot­to­ri­tien­kin lait­taa maan alle. Esim. Hol­lan­nis­sa ja USA:ssa täs­tä on tul­lut mel­kein muo­ti-ilmiö, tosin var­sin kal­lis sellainen.

  45. Tuo­mas S.: Mitä täs­sä maa­il­mas­sa tapah­tui moottoriliikenneteille?

    Moot­to­ri­lii­ken­ne­tie on Suo­mes­sa perin­tei­ses­ti tar­koit­ta­nut suun­nil­leen sitä, että “olim­me teke­mäs­sä moot­to­ri­tie­tä, mut­ta rahat riit­ti­vät vain toi­seen ajo­ra­taan”. Lop­pu­tu­lok­sel­taan tie­geo­met­rial­taan kak­si­suun­tai­seen lii­ken­nöin­tiin huo­no rat­kai­su, joka on hiu­kan leveäm­pi kuin taval­li­nen maantie.

    = = =

    Moot­to­ri­tie­tä ei juu­ri kan­na­ta perus­tel­la ajan­sääs­töl­lä sinän­sä. Sata­sen rajoi­tuk­sel­la varus­tet­tu maan­tie ilman lii­ken­net­tä vie peril­le yhtä nopeas­ti kuin sata­sen rajoi­tuk­sel­la varus­tet­tu moot­to­ri­tie. Sadan­kah­den­kym­pin moot­to­ri­tie sääs­tää jo vähän aikaa­kin, mut­ta ajan­sääs­tön hin­ta ener­gian­ku­lu­tuk­se­na on kova.

    Kui­ten­kin vilk­kaam­mas­sa lii­ken­tees­sä kak­si­kais­tai­nen sata­sen maan­tie on oikeas­ti rei­lun kah­dek­san­kym­pin maan­tie, kos­ka ras­kas lii­ken­ne (tai tal­vi) hidas­taa menoa. Ja sit­ten, kun lii­ken­net­tä alkaa ruuh­kas­sa olla enem­män kuin yksi kais­ta vetää, lii­ken­ne hidas­tuu erit­täin paljon.

    Jako maan­tie­hen ja moot­to­ri­tie­hen on kui­ten­kin vähän epä­mää­räi­nen. Eräät Suo­men vil­kas­lii­ken­tei­sim­mis­tä tie­o­suuk­sis­ta ovat maan­tei­tä (jos­kin kuusi­kais­tai­sia sel­lai­sia). Olen­nai­sem­paa on kais­to­jen määrä.

    Aika hyvään lii­ken­teen vetä­mi­seen ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen pääs­tään otta­mal­la neli­kais­tai­nen maan­tie kes­ki­kai­teel­la. Kol­mi­kais­tai­nen­kin aut­taa pal­jon, samoin osit­tain kol­mi­kais­tai­nen. Leveät vihe­ra­lu­eet ajo­ra­to­jen välis­sä ja leveät ajo­ra­dat tun­tu­vat ole­van aika kal­lis tapa saa­da hyvin pie­niä paran­nuk­sia lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen (ver­sus keskikaide).

    Mut­ta oli­si­ko vii­me vuo­si­na toteu­tet­tu­jen ras­kai­den moot­to­ri­tei­den taka­na jotain rahoi­tuk­seen liit­ty­vää? Ehkä EU mie­luum­min mak­saa moot­to­ri­teis­tä kuin kevyem­mis­tä ratkaisuista?

  46. Ans­si V: Osmol­la on aina kova tar­ve vaa­tia tiuk­ko­ja talou­del­li­sia perus­te­lu­ja kun on kyse autoi­luun liit­ty­vis­tä investoinneista(esim. park­ki­pai­kat tai moot­to­ri­tiet). Mut­ta kun kysees­sä on Osmol­le mie­lui­sat asiat (esim. pyö­rä­tiet, rati­kat tai vaik­ka­pa musiik­ki­ta­lo) niin perus­teek­si riit­tää pel­käs­tään se, että ne ovat kivoja. 

    Laa­ja­sa­lon rati­kas­ta­han on jo kym­me­ni­sen vuot­ta laa­dit­tu tiuk­ko­ja talou­del­li­sia perus­tei­ta. Rai­de-Joke­ris­ta samoin. Joko­han alkai­si riittää?

    Jos taas sanot, että musiik­ki­ta­lon raken­ta­mis­ta pitäi­si perus­tel­la samoin talou­del­li­sin perus­tein kuin tiein­fraa, ei kan­nat­ta­ne kes­kus­tel­la enem­pää. Se ei ole ome­nien ja appel­sii­nien ver­taa­mis­ta. Se on ome­nien ja soh­va­pöy­tien ver­taa­mis­ta. Vaik­ka yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu onkin erit­täin moni­mut­kais­ta, talou­del­li­sia hyö­ty­jä voi­daan sen­tään yrit­tää arvioi­da, toi­sin kuin kult­tuu­riin inves­toin­nin kanssa.

    1. Kes­kus­te­lu läh­ti sii­tä, mitä argu­ment­te­ja käyt­täen moot­to­ri­tei­den raken­ta­mis­ta voi­daan perus­tel­la. Aika-argu­ment­ti on perin hei­ve­röi­nen, jos sil­lä tar­koi­te­taan nppeu­den nos­ta­mis­ta 100 km/h:sta 120 km/h:iin. Pal­jon vah­vem­pia on tien välityskyky.

  47. Hesa­rin jutuun mukaan lii­ken­ne­vi­ras­toa sit­ten­kin ohjeistettiinko?

    Minis­te­rin oma han­ke VT 22 + pää­kau­pun­ki­seu­tu jäi­vät kos­ke­mat­ta. Ohjeis­ti­vat­ko hal­li­tuk­sen pää­kau­pun­ki­seu­dun minis­te­rit Kyllöstä??

    Jos Kyl­lö­nen valeh­te­li tors­tai­na edus­kun­nal­le, ero­aa­ko hän par­la­men­taa­ri­sen jär­jes­tel­män uskot­ta­vuu­den nimis­sä tehtävistään?

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­te­lu läh­ti sii­tä, mitä argu­ment­te­ja käyt­täen moot­to­ri­tei­den raken­ta­mis­ta voi­daan perus­tel­la. Aika-argu­ment­ti on perin hei­ve­röi­nen, jos sil­lä tar­koi­te­taan nppeu­den nos­ta­mis­ta 100 km/h:sta 120 km/h:iin. Pal­jon vah­vem­pia on tien välityskyky. 

    Ehdo­tan har­kit­ta­vak­si myös hait­ta­ve­ro­ja (esim. CO2, polt­toai­ne), jot­ka leik­kai­si­vat jat­ku­vas­ti kas­va­vaa tei­den väli­tys­ky­vyn tar­vet­ta. Näin sääs­tet­täi­siin menois­sa ja saa­tai­siin tuot­toa veroissa.

    Moot­to­ri­tei­den raken­ta­mis­ta voi perus­tel­la ruuh­kau­tu­mi­sen vält­tä­mi­sel­lä, mut­ta ei kovin vih­reäs­ti fos­sii­li­siin polt­toai­nei­seen perus­tu­van lii­ken­teen kas­vat­ta­mi­sel­la. Talout­ta voi­daan tukea muil­la­kin tavoin.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … moot­to­ri­tei­den raken­ta­mis­ta voi­daan perus­tel­la. Aika-argu­ment­ti on perin hei­ve­röi­nen, jos sil­lä tar­koi­te­taan nopeu­den nos­ta­mis­ta 100 km/h:sta 120 km/h:iin. Pal­jon vah­vem­pia on tien välityskyky.

    Ja myös kus­tan­nuk­set — alen­ta­mal­la moot­to­ri­tien mitoi­tusn­opet­ta sääs­te­tään aika lail­la rahaa kun tie-ele­men­tit ovat pie­nem­piä. Samoin eri­ta­sot saa­daan yksin­ker­tai­sem­mik­si ja siten halvemmiksi.

    Kun tie­ra­haa on vähän, kan­nat­taa kat­soa, miten sitä käy­te­tään. Myös­kään suu­ret nopeu­det eivät var­mas­ti lisää liikenneturvallisuutta.

  50. > …mitä argu­ment­te­ja käyt­täen moottoriteiden
    > raken­ta­mis­ta voi­daan perustella.
    > Aika-argu­ment­ti … tien välityskyky.

    Unoh­ta­mat­ta tur­val­li­suut­ta. Muis­te­len että kun Hki-Hämeen­lin­na-mota­ri oli ollut käy­tös­sä pari vuot­ta, todet­tiin että ko. välil­lä kuol­lei­den mää­rä puto­si n. nel­jän­nek­seen. Luvuis­sa muka­na sekä mota­ril­la että van­hal­la tiel­lä kuolleet.

    Mitä­kö­hän oli­si­vat tilas­tot, jos oli­si leveän mota­rin sijaan oli­si teh­ty kapeam­pi ja hal­vem­pi neli­kais­tai­nen tie jos­sa keskikaide?

    Terv JJ

  51. JJ: Unoh­ta­mat­ta tur­val­li­suut­ta. Muis­te­len että kun Hki-Hämeen­lin­na-mota­ri oli ollut käy­tös­sä pari vuot­ta, todet­tiin että ko. välil­lä kuol­lei­den mää­rä puto­si n. nel­jän­nek­seen. Luvuis­sa muka­na sekä mota­ril­la että van­hal­la tiel­lä kuolleet.

    Mitä­kö­hän oli­si­vat tilas­tot, jos oli­si leveän mota­rin sijaan oli­si teh­ty kapeam­pi ja hal­vem­pi neli­kais­tai­nen tie jos­sa keskikaide?

    Voi­si myös apri­koi­da, oli­si­ko sama tai suu­rem­pi mää­rä ihmis­hen­kiä pelas­tet­tu inves­toi­mal­la sama raha johon­kin muu­hun asi­aan kuin moot­to­ri­tie­hen. Vaik­ka johon­kin ihan muu­hun kuin liikenneinfrahankkeisiin.

  52. Kär­ry­po­lun paran­ta­mi­nen on ihan hyvä asia. Täy­si­mit­tai­nen moot­to­rie (Hki — Tre) vai kes­ki­kai­teel­li­nen neli­kais­tai­nen tie onkin hie­man vähem­män itses­tään selvä.

    Nel­jä kais­taa = pää­see ohit­ta­maan asial­li­ses­ti hitaam­man yleen­sä rekkaliikenteen.
    Kes­ki­kai­de = ei nok­ka­ko­la­rei­ta, kos­ka kes­ki­kai­de on koko mat­kan, tol­pat ja ali­käy­tä­vät eivät ole ongelma.

    Hait­to­ja­kin on:
    — hie­man vai­keam­min aurat­ta­va, näyt­tää tosin sujuvan
    — valais­tus­ta hie­man enem­män, kos­ka aje­taan vas­taan­tu­li­joi­den takia lähi­va­loil­la, no, moot­to­ri­tel­lä­kin mel­kein aina.

    Mie­luum­min näki­sin lisää kes­ki­kai­teel­li­sia neli­kais­ta­tei­tä kuin var­sin vähän täy­si­mit­tais­ta moottoritietä.

    Kol­mi­kais­tai­set ohi­tus­kais­tat kes­ki­kai­teel­la eivät ole kovin muka­via. Sii­nä yhden kais­tan osiol­la jumiu­tu hel­pos­ti jon­kin kara­va­na­rin taak­se. Vihon­vii­mei­siä ovat leveä­kais­ta­tiet, kos­ka niil­lä aja­mi­nen ei vain suju.

    Kyl­lö­nen on ihan jär­ke­väl­lä asialla.

  53. Kale­vi Här­kö­nen: Kun nyt tei­den hin­nois­ta puhu­taan, niin minä olen ihme­tel­lyt, mik­si meil­lä­päin raken­ne­taan auto­teil­le ylen­palt­ti­nen valais­tus. Tämä kas­vat­taa kus­tan­nuk­sia ja aiheut­taa valosaastettakin.
    Vaik­ka­pa autoi­li­joi­den kovas­ti arvos­ta­mas­sa Sak­sas­sa näh­dään, että kyl­lä lii­ken­ne sujuu pel­kil­lä auto­jen kulkuvaloilla.

    Samas­ta syys­tä kuin vaik­ka­pa pyö­räi­li­jöil­le on sää­det­ty kypä­rä­pak­ko: vaik­ka se joi­tain har­mit­taa, niin tilas­tois­ta on näh­ty että nuo vähen­tä­vät onnettomuuksia.

    Sikä­li kuin olen Sak­san lii­ken­net­tä kat­so­nut, niin ei siel­lä nyt sen vähem­män valo­ja ole.

  54. Nopeus­ra­joi­tuk­sia nos­ta­mal­la tai muut­ta­mal­la ne suo­si­tuk­sik­si sai­si lii­ken­teen vir­taa­maan vähän parem­min. Se oli­si vähän kuin karp­paus, vir­ka­mies­ten, tut­ki­joi­den ja teh­taa­no­mis­ta­jien pie­nen kon­sen­sus-petok­sen pal­jas­tut­tua. Pelok­kaat voi­si­vat otaa junan jos se oli­si oikeas­ti vaihtoehto.

    Jos auto­jen hiili.….päästöt huo­let­taa, niin miten on hak­keen ja muun orgaa­ni­sen-ener­gian lai­ta kun sen jalos­ta­mi­seen ja kul­jet­ta­mi­seen tar­vi­taan pal­jon fos­sii­lis­ta-ener­gi­aa jos­kus jopa enem­män kun mitä se itse pitää sisällään?

  55. Nopeus­ra­joi­tuk­sis­ta valit­ta­mi­nen on oikeas­taan ainoa mie­li­pi­de, jon­ka äkki­sel­tään kek­sin, jon­ka kri­mi­na­li­soi­mis­ta voi­sin har­ki­ta. Se on vähän niin­kuin ylly­tys johon­kin kes­ki­mää­räis­tä vaka­vam­paan hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­vaan rikok­seen. Luu­lo että nopeus­ra­joi­tus on joten­kin lii­ken­teen suju­vuut­ta hait­taa­va teki­jä on niin tyh­mä että joku net­ti­ra­sis­mi on sen rin­nal­la harmitonta. 

    Käy­tän­nös­sä kaik­ki lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat tämän usko­muk­sen aikaansaamia.

  56. Pek­ka Tai­pa­le: Samas­ta syys­tä kuin vaik­ka­pa pyö­räi­li­jöil­le on sää­det­ty kypä­rä­pak­ko: vaik­ka se joi­tain har­mit­taa, niin tilas­tois­ta on näh­ty että nuo vähen­tä­vät onnettomuuksia.

    Ei kypä­rän käyt­tö vähen­nä mitään onnet­to­muuk­sia. Se vain kes­ki­mää­rin estää kol­hut pää­hän, jos onnet­to­muus sat­tuu. Hol­lan­nis­sa ei kukaan käy­tä kypä­rää, ja vahin­ko­ja sat­tuu sil­ti vähemmän:

    http://jyps.info/pyoraily/pyorailyturvallisuus

    Kypä­rä­pak­ko on HUONOA poli­tiik­kaa. Sen­si­jaan että pyrit­täi­siin aidos­ti paran­ta­maan pyö­räi­lyn tur­val­li­suut­ta ja edis­tä­mään pyö­räi­lyä, mää­rä­tään vain jokin puo­li­tur­ha pakko.

    1. Minä olen käyt­tä­nyt­ky­pä­rää 40 vuot­ta. Tätä voi pitää tuh­lauk­se­na, kos­ka kypä­rä on pelas­ta­nut heb­ke­ni vain ker­ran. :-). Kypä­räs­tä on eni­ten hyö­tyä, kun pyö­räi­li­jä kaa­tuu täy­sin oma-aloitteisesti.

  57. Kale­vi Här­kö­nen:
    Kun nyt tei­den hin­nois­ta puhu­taan, niin minä olen ihme­tel­lyt, mik­si meil­lä­päin raken­ne­taan auto­teil­le ylen­palt­ti­nen valais­tus. Tämä kas­vat­taa­kus­tan­nuk­sia ja aiheut­taa valosaastettakin.

    Vaik­ka­pa autoi­li­joi­den kovas­ti arvos­ta­mas­sa Sak­sas­sa näh­dään, että kyl­lä lii­ken­ne sujuu pel­kil­lä auto­jen kulkuvaloilla.

    Ihan hyvä kysy­mys. Var­sin­kin esitt­ty­nä tähän aikaan vuot­ta. Kirk­kaal­la ilma­lal yöl­läklin auu­ton omat valot riit­tä­vät, mut­ta kos­teus ja mus­ta jää ime­vät kai­ken valon.

    Vo

  58. TL: Ei kypä­rän käyt­tö vähen­nä mitään onnet­to­muuk­sia. Se vain kes­ki­mää­rin estää kol­hut pää­hän, jos onnet­to­muus sattuu.

    Niin joo, ei se vähen­nä onnet­to­muuk­sia, se vain vähen­tää sel­lai­sia onnet­to­muuk­sia jois­sa pyö­räi­li­jä kuo­lee tai pää­tyy kasviksi.

    Samas­ta syys­tä voi tie­ten­kin sanoa, että auto­jen tur­va­vyöt, tur­va­tyy­nyt, luk­kiu­tu­mat­to­mat jar­rut jne. eivät vähen­nä onnet­to­muuk­sia. Voi­vat jopa lisä­tä, kun tur­val­li­suu­den tun­ne lisääntyy. 

    Täs­sä mie­les­sä jalan­kul­ki­joil­ta­kin kan­nat­tai­si pois­taa suo­ja­tiet, kos­ka sil­loin he ylit­täi­si­vät tien varo­vai­sem­min, ja onnet­to­muuk­sia, eri­tyi­ses­ti suo­ja­tie­on­net­to­muuk­sia, sat­tui­si vähem­män. (Näin muu­ten on kai itse asias­sa teh­ty Ruotsissa.)

  59. Erään har­ras­tuk­se­ni vuok­si vie­tän joka vuo­si noin vii­kon Liet­tuas­sa hei­nä- elo­kuun vaih­tees­sa. Samas­ta syys­tä ajan Pane­vezys — Vil­na moot­to­ri­tien pääs­tä pää­hän. Se vie Lat­vian rajan lähel­tä ete­lään ja siel­lä on nopeus­ra­joi­tus 130 km/h. Juu­ri kukaan ei aja sel­väs­ti nopeam­min, 135 km/h tun­tuu ole­van kat­to. Tämän myös näyt­tä­vät polii­sit hyväk­sy­vän. Liet­tuan auto­kan­ta on uudem­paa kuin Suomessa.

    Täl­lä Liet­tuan uusim­mal­la moot­to­ri­tiel­lä on taso­ris­teyk­siä, ts. vasem­mal­le kään­ty­mi­nen on sal­lit­tu. Ennen kään­ty­mis­tä on eril­li­nen vasem­man­puo­li­nen kais­ta kään­ty­viä var­ten, jol­la sit­ten odo­te­taan sopi­vaa rakoa vas­taan­tu­le­vas­sa lii­ken­ne­vir­ras­sa. Sys­tee­mi tun­tuu toi­mi­van, mut­ta kään­ty­vän lii­ken­teen osuu­den tulee olla hyvin pie­ni. Liet­tua­lai­set ystä­vä­ni eivät myös­kään pidä näi­tä ris­teyk­siä ongelmina. 

    Tal­lin­nan ete­lä­puo­lel­la on saman­lai­nen jär­jes­te­ly läh­det­täes­sä Laagrin Maxi­mar­ke­tis­ta (Pär­nu maan­tee) takai­sin Tal­lin­naan. Kaik­kien on pak­ko kään­tyä ensin ete­lään ja vas­ta muu­ta­man sadan met­rin jäl­keen pää­see ryh­mit­ty­mään vasem­mal­le kään­ty­mis­tä var­ten. En ole kos­kaan ollut tuol­la ruuh­ka-aikaan, mut­ta luu­li­si sen tuk­keu­tu­van hel­pos­ti­kin. Kak­si­kais­tai­sen ajo­ra­dan vasen sei­so­va kais­ta ei kuu­los­ta kovin hyväl­tä idealta.

    Samoil­ta ret­kil­tä tul­koon täs­sä esi­te­tyk­si toi­nen­kin huo­mio, vaik­ka se ei säi­keen aihe­pii­riin kuu­lu­kaan. Liet­tuas­sa on hei­nä- elo­kuun vaih­tees­sa iso osa vil­jo­jen puin­neis­ta jo teh­ty. Eipä ole sikä­läi­sil­lä maan­jus­seil­la har­mia syyssateista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.