Kuukausi: maaliskuu 2013

Työttömän sopeutumisraha

Raken­nemuu­tok­sen jul­muuk­si­in kuu­luu, että moni taita­va ammat­timies ja –nainen menet­tää ammat­tin­sa, kun tehdas lopete­taan ja ehkä koko ammat­ti van­he­nee, kuten kävi kohopain­o­jen lato­jille. Edessä on joko putoami­nen työelämän ulkop­uolelle kokon­aan, täysin uuden ammatin opet­telu tai tyy­tymi­nen aiem­paa pieni­palkkaisem­paan työhön. Jos uut­ta ammat­tia ei enää rien­nä opiskele­maan, olisi kaikkien etu, että tosi­asi­at tun­nustet­taisi­in mah­dol­lisim­man nopeasti.

Esitämme tätä päätöstä nopeut­ta­maan ja helpot­ta­maan työt­tömän sopeu­tu­mis­ra­haa, joka mak­set­taisi­in säästyneestä työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, kun alem­pi­palkkainen työ­paik­ka ote­taan vas­taan ennen 500 päivän rajan täyt­tymistä. Sopeu­tu­mis­ra­haa mak­set­taisi­in sitä pidem­pään mitä enem­män päivära­hapäiviä on jäl­jel­lä. Sopeu­tu­mis­ra­han aikana lapset saat­ta­vat lähteä pesästä ja per­heen asun­to­lainat saadaan ehkä mak­se­tuk­si tai on enem­män aikaa miet­tiä asum­isolot uusik­si. Jat­ka lukemista “Työt­tömän sopeutumisraha”

Ode ja Juhana matalapalkkatuesta

Pieni­palkkaisten ase­man tukemista puoltaa sekä oikeu­den­mukaisu­us että taloudelli­nen tehokku­us. Jot­ta pieni­palkkainen työ kan­nat­taisi, esitämme sen tukemista pait­si asum­istuen avul­la myös suo­ral­la ja automaat­tisel­la työn­tek­i­jälle mak­set­taval­la mata­la­palkkat­uel­la, joka kehitet­täisi­in työ­markki­nat­ues­ta pois­ta­mal­la siitä vaa­timus tehdä osa-aikaista työtä. Mata­la­palkkatu­ki menee parem­min maali­in kuin yleiset veronalen­nuk­set, jot­ka hyödyt­täi­sivät eniten osavuo­tista työtä teke­viä (opiske­li­jat) eivätkä ottaisi huomioon huol­let­tavien las­ten lukumäärää. Tässä yhtey­dessä on mah­dol­lista laa­jen­taa työ­markki­nat­uen 300 euron etuoikeutet­tu tuki koske­maan muitakin kuin vapaa­palokun­ta­laisia.  Vaikeasti työl­lis­tet­täville ehdo­tamme etuoikeutetuk­si tulok­si 700 euroa. Jat­ka lukemista “Ode ja Juhana matalapalkkatuesta”

Hiilitullit

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-palstalla)

 

Ilmas­ton­muu­tos­ta ei pystytä nyky­poli­ti­ikalla pysäyt­tämään. Tämän opin viimeistään osal­listues­sani Sitran kestävän talouden foo­ru­mi­in. Monipuolista asiantun­te­mus­ta edus­ta­neen joukon oli määrä hah­motel­la talous­poli­ti­ikkaa, joka on samanaikaises­ti taloudel­lis­es­ti, sosi­aalis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävää.

Ilmastopoli­ti­ik­ka meni ohi puhu­misek­si. Osa kat­soi asi­aa maa­pal­lon kestokyvyn kannal­ta ja esit­ti tiukan aikataulun vähen­tää hiilid­iok­sidipäästö­jen vähin­tään 80 pros­en­til­la. Osa kat­soi asi­aa taloudel­lis­ten reali­teet­tien kannal­ta ja hah­mot­teli pieniä reforme­ja, jot­ka korkein­taan vähän hidas­taisi­vat päästö­jen kasvua. Ero vält­tämät­tömän ja mah­dol­lisen välil­lä osoit­tau­tui val­tavak­si. Valitet­tavasti molem­mat ovat oike­as­sa. Kos­ka vält­tämätön­tä ei voi muut­taa, on muutet­ta­va mah­dol­lista. Jat­ka lukemista “Hiil­i­t­ul­lit”

Hollantilaista pyöräilyn ilosanomaa

Hol­lan­nin pyöräily­su­urlähetys­tö (Dutch Cycling Embassy) suorit­ti lähetystyötään pyöräi­lyn ilosanomaa levit­täen per­jan­taina suurlähet­tilään res­i­denssis­sä Kaivopuis­tossa. Paikalle oli kut­sut­tu virkamiehiä ja luot­ta­mus­miehiä eri puolueista. Kokoomus­laisia ei paikalla näkynyt.

Aloite­taan ikävistä uuti­sista. Hol­lan­nin eri­no­maiset pyöräi­ly­olo­suh­teet eivät ole sel­l­aise­naan siir­ret­tävis­sä Helsinki­in, enkä puhu nyt kolmes­ta talvikuukaud­es­ta. Hol­lan­nin kaupun­gin ovat mukau­tuneet pyöräi­lyyn, kos­ka pyöräi­ly oli 1930-luvul­la ennen autois­tu­mista pääasialli­nen kaupunkien sisäisen liiken­teen kulku­muo­to. Jat­ka lukemista “Hol­lan­ti­laista pyöräi­lyn ilosanomaa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.3.2013

Helsin­gin kan­takaupun­gin autoli­iken­teen kehittyminen

Kun väkeä tulee rutkasti lisää, liikenne pyrkii ruuhkau­tu­maan. Tätä suun­nitel­maa kom­men­toin ja tuoreeltaan 7.3. blogikir­joituk­ses­sani. Niin paljon rahaa ei ole, että tämä voitaisi­in väylä- ja tun­neli-investoin­neil­la estää. Tämä toi mieleeni lähin­nä, että

1)    On vähän hölmöä sub­ven­toi­da pysäköin­tipoli­ti­ikalla sitä, että kan­takaupunki­in valikoituu enem­män autos­ta riip­pu­vaisia koti­talouk­sia kuin valikoi­tu­isi, jos pysäköin­tiä ei sub­ven­toitaisi. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 12.3.2013”

Sopivatko toimistot Punavuoreen?

Helsingis­sä tais­telti­in piilokont­tor­e­i­ta vas­taan 1980-luvul­la. Kont­torista sai kan­takaupungis­sa parem­paa vuokraa kuin asun­nos­ta, joten asun­to­ja yritet­ti­in salaa muut­taa kont­tor­eik­si. Nyt tilanne on päin­vas­tainen. Luval­lisia kont­tor­e­i­ta halu­taan muut­taa asun­noik­si, kos­ka asumis­es­ta mak­se­taan parem­min kuin toimis­toista. Kaupun­gin poli­ti­ikkana on yrit­tää säi­lyt­tää työ­paikko­ja Helsingissä.

Ovatko markki­nat taas väärässä?   Jat­ka lukemista “Sopi­vatko toimis­tot Punavuoreen?”

Helsinki ei kurjistu

Viime aikoina on run­saasti esitet­ty luku­ja kun­tien sisään- ja ulos­muu­ton tulota­soista. Niiden mukaan Helsin­gin ja jopa Espoon tilanne olisi lasku­voit­toinen, kos­ka sisään muut­taa köy­hiä ja ulos rikkai­ta kansalaisia. Olen­pa näi­den tilas­to­jen esit­te­lyyn minäkin sor­tunut. Ne ovat kuitenkin harhaan­jo­htavia, kos­ka niitä sotke­vat ysis­sään muut­ta­vat opiske­li­jat, jot­ka ensin valmis­tu­vat, menevät sit­ten töi­hin ja perus­ta­vat per­heen ja muut­ta­vat tämän jäl­keen pois.

Verotulot

Jat­ka lukemista “Helsin­ki ei kurjistu”

Helsingin kantakaupungin autoliikenteen skenaariot 2013–2040

Kan­takaupun­gin asukas- ja työ­paikkamäärien ennuste­taan nou­se­van noin 50 pros­en­til­la. Tämä tuot­taa tietysti myös lisää liiken­net­tä. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on tehty ske­naar­i­oi­ta siitä, miten liikenne tulee kehit­tymään ja paljonko se ruuhkau­tuu. Siihen pääsee tästä. 

Ruuhkau­tu­mista las­ke­taan ruuhkain­dek­sil­lä, joka on ruuhkan aiheut­ta­ma viive jaet­tuna kokon­aisa­jal­la, johon tuo viive sisäl­tyy. Nyt se on Helsingis­sä aamu­ru­uhkas­sa 28 pros­ent­tia, mikä on kan­sain­välis­es­ti hyvin vähän. Tukhol­mas­sakin se on yli 60 pros­ent­tia aamu­ru­uhkas­sa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kan­takaupun­gin autoli­iken­teen ske­naar­i­ot 2013–2040”

Kaupunkisuunnitelulautakunta 5.3.2013

Lau­takun­nan kok­ous­ta sävyt­tivät pysäköin­nin ja pyöräi­lyn vas­takkaisu­us. Tähän sekoit­tui se, että lau­takun­nas­sa – aivan oikeutetusti – halut­ti­in aikaistaa asukkaiden kuulemista liiken­nesu­un­nitelmista suun­nitelmien hyväksymis­vai­heeseen, kun niistä nyt kuul­laan vähän jälk­i­jät­töis­es­ti toteu­tus­vai­heessa. Näin siitä päätettiin.

Pyöräi­lyn edistämisohjelma

Tun­nel­mas­ta ker­to­vat parhait­en päätök­set ja äänestyk­set. Keskustelun poh­jal­ta esit­telijä muut­ti esi­tys­tään seu­raavasti: Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta 5.3.2013”

Ode ja Juhana asumistuesta

Vielä ennen 1990-luvun lamaa asum­is­tukea saat­toi saa­da myös pieni­palkkainen lähi­hoita­ja. Nyky­isin asum­istuen saa­jat ovat val­taos­altaan työt­tömiä tai pieni­palkkaisia yksi­huolta­jia. Kah­den tulon­saa­jan per­heisi­in sitä ei juuri jae­ta. Kun sosi­aal­i­tur­va mak­saa asumisen jok­seenkin kokon­aan ja pieni­palkkainen joutuu mak­samaan sen yleen­sä kokon­aan itse, korkeat vuokrat vievät kan­nat­tavu­u­den työn teol­ta. Tästä kär­sivät eri­tyis­es­ti nuoret, joiden palkat ovat pienet ja joil­la ei yleen­sä ole omistusasuntoa.

Emme otta­neet nyky­istä asum­is­tukea edes tarkastelu­un, kos­ka se on rak­en­teeltaan aivan kum­malli­nen, vaan keski­ty­imme SATA-komitean esit­tämään uud­is­tet­tuun asum­is­tu­keen, jota perus­palve­lu­min­is­teri ei ole jostain syys­tä saanut esitel­lyk­si eduskun­nalle. Tässä mallis­sa ylim­mät hyväksyt­tävät vuokrat ovat niin matalia, ettei sel­l­aisia ole. Niin­pä asum­is­tu­ki onkin erään­lainen vuokral­la asu­jan negati­ivi­nen tulovero, jol­la ei ole mitään muu­ta yhteyt­tä asum­is­menoi­hin kuin että pitäisi asua vuokral­la. (Omis­tusasun­toonkin saa teo­ri­as­sa asum­is­tukea, mut­ta sel­l­aisin ehdoin, ettei henkilöl­lä yleen­sä voi samanaikaises­ti olla niin pieniä ansioi­ta ja niin suuria korkomenoja.)

Seu­raavas­sa asum­is­tukea koske­va kap­pale raportis­tamme vähän lyhen­net­tynä: Jat­ka lukemista “Ode ja Juhana asumistuesta”