Ode ja Juhana matalapalkkatuesta

Pieni­palkkaisten ase­man tukemista puoltaa sekä oikeu­den­mukaisu­us että taloudelli­nen tehokku­us. Jot­ta pieni­palkkainen työ kan­nat­taisi, esitämme sen tukemista pait­si asum­istuen avul­la myös suo­ral­la ja automaat­tisel­la työn­tek­i­jälle mak­set­taval­la mata­la­palkkat­uel­la, joka kehitet­täisi­in työ­markki­nat­ues­ta pois­ta­mal­la siitä vaa­timus tehdä osa-aikaista työtä. Mata­la­palkkatu­ki menee parem­min maali­in kuin yleiset veronalen­nuk­set, jot­ka hyödyt­täi­sivät eniten osavuo­tista työtä teke­viä (opiske­li­jat) eivätkä ottaisi huomioon huol­let­tavien las­ten lukumäärää. Tässä yhtey­dessä on mah­dol­lista laa­jen­taa työ­markki­nat­uen 300 euron etuoikeutet­tu tuki koske­maan muitakin kuin vapaa­palokun­ta­laisia.  Vaikeasti työl­lis­tet­täville ehdo­tamme etuoikeutetuk­si tulok­si 700 euroa.

Seu­raa­va on suo­raan raportista:

 

Soviteltu työmarkkinatuki ja matalapalkkatuki

Asum­istuen ohel­la esitämme mata­la­palkkaisen työn tuek­si pieni­palkkaista henkilöä tuke­vaa mata­la­palkkatukea, jota saisi automaat­tis­es­ti pien­i­t­u­loisu­u­den perus­teel­la. Tukea voisi saa­da myös itse itsen­sä työl­listäjä. Jot­ta eri­lais­ten tukien määrä ei kas­vaisi eikä syn­ty­isi uusia tukien välisiä rajo­ja, esitämme, että mata­la­palkkatu­ki muo­dostet­taisi­in sovitel­lus­ta työ­markki­nat­ues­ta pois­ta­mal­la siitä vaa­timus, ettei työai­ka saa ylit­tää 80 pros­ent­tia kokoaikaisen työn määrästä. Tämä saat­taisi tuen piiri­in myös free­lance-työn­tek­i­jät, jot­ka on rajat­tu ulkop­uolelle, kos­ka hei­dän työaikaansa ei voi­da valvoa. Osa-aikaiseen työhön sovitel­tua päivära­haa saisi edelleen vain, jos on työ­markki­noiden käytet­tävis­sä kokoaikaiseen työhön. Olisi erik­seen pyrit­tävä työssäoloe­hto­ja muut­ta­mal­la rajaa­maan pois sel­l­aista käytän­töä, että esimerkik­si kausilu­on­teista työtä teke­vien kohdal­la käytetään ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa sään­nön­mukaise­na ansiokuop­pi­en täydentäjänä.

Kos­ka työ­markki­nat­uen nimessä mikään ei viit­taa työt­tömyy­teen, mata­la­palkkat­uen nimi voisi edelleen olla työ­markki­natu­ki. Siinä olisi samat lap­siko­ro­tuk­set kuin työ­markki­nat­ues­sa, joten se tuk­isi eri­tyis­es­ti pieni­palkkaisten lap­siper­hei­den työllistymistä.

Mikäli työ­markki­nat­uen yhteenso­vi­tussään­nök­siä ei muute­ta, vain lap­siper­heet voisi­vat käytän­nössä saa­da mata­la­palkkatukea kokoaikaises­ta työstä. Lapset­toma­l­la tuki lop­puu 1400 euron tulo­jen kohdal­la, mut­ta kol­men lapsen huolta­jal­la vas­ta 1820 euron kohdal­la. Alle 1400 euron tulo­ja työe­htosopimuk­set eivät juuri tunne. Tilanne muut­tuu toisek­si, jos joillekin raja­tu­ille ryh­mille – kuten nuo­rille – sal­li­taan nyky­is­ten työe­htosopimusten tar­if­fi­palkko­ja pienem­pi­en palkko­jen mak­sami­nen tai sovitel­lun työ­markki­nat­uen yhteenso­vi­tus­ta lievennetään.

Kun sovitel­lun työ­markki­nat­uen saamisen ehtona on nyt korkein­taan 80-pros­ent­ti­nen työai­ka, voi jo nyt pieni­palkkainen, jol­la on kolme alaikäistä las­ta, päästä parem­mille ansioille tekemäl­lä nelipäiväistä työvi­ikkoa kuin täyt­tä työaikaa.

Use­al­ta tahol­ta on esitet­ty, että joko vain työ­markki­nat­uen tapauk­ses­sa tai vai­h­toe­htois­es­ti kaikissa työt­tömyysko­r­vausten yhteenso­vi­tuk­ses­sa jätet­täisi­in 300 euroa kuus­sa ansio­tu­lo­ja otta­mat­ta huomioon. Tämä nos­taisi sovitel­tu­ja työt­tömyysko­r­vauk­sia 150 eurol­la kuus­sa. Näin menetel­lään jo nyt vapaa­palokun­ti­in kuu­lu­vien osalta. Tätä jär­jeste­lyä voitaisi­in samoin perusteluin laa­jen­taa. Ehdo­tus on hyvin vaikea toteut­taa nykyisen sovitel­lun työ­markki­nat­uen kohdal­la, kos­ka ansio­ta­so nelipäiväis­es­tä työvi­ikos­ta yhdis­tet­tynä sovitel­tu­un päivära­haan tuot­taisi usein korkeam­man ansio­ta­son kuin täysi työai­ka ilman sovitel­tua päivära­haa. Mata­la­palkkatu­keen vapaan tulon osu­us sen sijaan on help­po yhdistää.

Olemme ver­ran­neet kah­ta vai­h­toe­htoa lieven­tää esite­tyn mata­la­palkkat­uen tulo­hark­in­taa suh­teessa nykyiseen sovitel­lun päivära­han tulo­hark­in­taan, 300 euron etuoikeutet­tua tuloa ja 35 pros­entin yhteenso­vi­tus­ta. Pidämme 300 euron vapaa­ta tuloa parem­pana, vaik­ka yhteenso­vi­tus­pros­entin alen­t­a­mi­nen lask­isikin efek­ti­ivisiä rajavero­ja. Vapaan tulon vai­h­toe­hto nos­taisi saa­jan tulot toden­näköis­es­ti toimeen­tu­lo­tuki­ra­jan yläpuolelle, mis­tä on monia hyviä seu­rauk­sia.  Lisäk­si tässäkin eksten­si­ivi­nen mar­gin­aali on olen­naisem­pi kuin efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero. Esitämme nämä molem­mat kuitenkin vai­h­toe­htoisi­na ratkaisuina.

Tästä esi­tyk­ses­tä riip­pumat­ta esitämme, että vaikeasti työl­lis­tet­täväk­si luokitel­tu työtön, jolle on myön­net­ty palkkatukiseteli, voisi ansai­ta ilman työ­markki­nat­uen mene­tys­tä 700 euroa kuus­sa ilman yhteenso­vi­tus­ta. Tämä ei koskisi työ­suhtei­ta, joi­hin saa palkkatukea. Esi­tys­tä perustelemme sil­lä, että palkkatu­ki ei käytän­nössä sovi lyhy­taikaiseen keikkatyöhön, joka kuitenkin voisi olla mon­elle työt­tömälle ensim­mäi­nen askel työelämään. Palkkatu­ki antaa työ­markki­nat­uen työ­nan­ta­jalle usein jopa korotet­tuna. Tämä vai­h­toe­hto tukee vaikeasti työl­lis­tet­tävää itseään samal­la sum­mal­la. Etu olisi palkkat­uen tavoin määräaikainen.

Suosi­tus 4:

Työ­markki­nat­ues­ta mata­la­palkkatu­ki. Työ­markki­natu­ki kehitetään yleisek­si mata­la­palkkat­uek­si pois­ta­mal­la siitä vaa­timus osa-aikaises­ta työsken­telystä. Osa-aikatyöhön mata­la­palkkatukea saisi edelleen vain, jos on työ­markki­noiden käytet­tävis­sä kokoaikaiseen työhön.

Suosi­tus 5:

Työ­markki­nat­uen tuloharkinta

a) Työ­markki­natu­keen sääde­tään 300 euron sovit­telus­ta etuoikeutet­tu tulo tai

b) Työ­markki­nat­uen yhteenso­vi­tus­pros­ent­ti alen­netaan 50 pros­en­tista 35 prosenttiin.

Suosi­tus 6:

Vaikeasti työl­lis­tet­tävän etuoikeutet­tu tulo. Vaikeasti työl­lis­tet­tävä työ­markki­nat­uen saa­ja, jolle on myön­net­ty palkkatukiseteli, voi ansai­ta ilman sovit­telua 700 euroa, jon­ka yli menevään osaan sovel­letaan tavanomaista sovitteluprosenttia.

 

 

8 vastausta artikkeliin “Ode ja Juhana matalapalkkatuesta”

  1. Ode,

    On taval­laan hienoa että et pelaa dem­a­gogisil­la mielikuvil­la vaan halu­at ja jak­sat purkaa auki moni­ta­hoisia asi­akokon­aisuuk­sia julkises­sa keskustelus­sa. Valitet­tavasti tässä vain käy aina niin kuin viime viikol­la A‑talkissa: Antti Lindt­man (SDP) poi­mi tästä kokon­aisu­ud­es­ta muu­ta­man hel­posti irtoa­van osan ja rak­en­teli niistä taitavasti mieliku­van siitä, kuin­ka sinä halu­at viedä vähäo­sais­ten viimeisiäkin leivän­mu­ru­ja, ja kuin­ka sen sijaan demar­it tule­vat koulut­ta­maan kaik­ki hyvin palkat­tui­hin työtehtäviin. 

    En ehdo­ta, että lähtisit mukaan täl­laisi­in dem­a­gogisi­in pelei­hin, mut­ta ehdotan, että kiin­nit­täisit kuitenkin enem­män huomio­ta sanomasi kiteyt­tämiseen sil­lä taval­la, ettei se tar­joa kovin help­po­ja maal­i­taulu­ja tämän maail­man lindt­maneille. Joskus on viisas­ta tarkoituk­sel­lis­es­ti yksinker­tais­taa asi­aa viestin kitey­tyk­sessä. Näin voi mielestäni tehdä, jos sen tekee niin että asia ei vääristy vaan olen­nainen korostuu.

    Olet helkkarin hyväl­lä asial­la. Toiv­otan sin­ulle voimia!

  2. Tämä on hyvä. Tässä on kansalais­palkan piirteitä, mut­ta ei mörköjä. 

    Itsen­sä työl­listämi­nen ja pätkä­työläis­ten tilanne helpot­tuu. Pienyrit­täjätkin voivat palkata kiireapua/projektiapua helpom­min kuin nykyään yms. Jär­jestelmä yksikertaistuu. 

    Tulee ennustet­tavu­ut­ta, mikä on erit­täin tärkeä asia kun kyse ihmisen ja usein koko per­heen toimeen­tu­losta jne. Ei tarvitse pelätä etu­jen yht’äkkistä katkeamista jonkun työvoima­toimikun­nan sat­tuman­varaisen tulkin­nan takia eikä tarvitse.

    Tästä mallista syn­tyy työ- ja tyllisyysuria.

    Hyvä Ode ja Juhana!

  3. “Olisi erik­seen pyrit­tävä työssäoloe­hto­ja muut­ta­mal­la rajaa­maan pois sel­l­aista käytän­töä, että esimerkik­si kausilu­on­teista työtä teke­vien kohdal­la käytetään ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa sään­nön­mukaise­na ansiokuop­pi­en täydentäjänä.”

    mik­si kausi­työn­tek­i­jä ei ole oikeutet­tu työt­tömyys­tur­vaan ? Aje­taanko hänet nyt vuorostaan sos­sun luukulle ? Onko tarkoi­tus vain vai­h­taa henkilöitä sos­sun jonossa ?

    Jos kausi­työläisen sosi­aal­i­tur­vaa kaven­netaan niin kuka­pa niihin enää lähtisi ? Venäläiset vai virolaiset ?

    Noi­ta välikau­sia tuskin kyetään siirtämään työ­nan­ta­jan piikki­in ja vain osa löytää työtä väliajoiksi

  4. Aja­tus työ­markki­nat­uen muut­tamis­es­ta mata­la­palkkat­uek­si on mielestäni vähin­täänkin tutkimisen arvoinen. 

    Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä voitaisi­in pohtia asum­istuen yhdis­tämistä kyseiseen mata­la­palkkatu­keen. Sil­loin tuki olisi lähel­lä Bri­tann­ian uut­ta Uni­ver­sal Cred­it tukea, jon­ka kehi­tys­tä olen itse seu­ran­nut mie­lenki­in­nol­la (Kan­nustin­loukuista eroon yleistuen avul­la?)

    Uni­ver­sal Cred­it tulee kor­vaa­maan suurim­man osan aikuisille mak­set­tavista sosi­aal­i­tur­va­muodoista mm. työt­tömyyspäivära­han, asum­istuen ja pien­i­t­u­lois­t­en työn­tek­i­jöi­den verovähen­nyk­set. Tuki on koti­talousko­htainen ja tuen määrään vaikut­ta­vat mm. las­ten lukumäärä ja asumiskustannukset.

    Uud­is­tuk­sen tarkoituk­se­na on yksinker­tais­taa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää. Uni­ver­sal Cred­it ‑hake­mus täytetään netis­sä ja omia tieto­jaan (esim. muut­tuneet asuinkus­tan­nuk­set tai kas­va­neet tulot) voi päivit­tää netin kaut­ta, jol­loin tuki sopeu­tuu nopeasti elämän­ti­lanteen muu­tok­si­in. Tulotiedot päivit­tyvät automaat­tis­es­ti verot­ta­jan ennakkoper­in­tätiedoista, joten suuri­mal­la osa työn­tek­i­jöistä Uni­ver­sal Cred­it sopeu­tuu automaat­tis­es­ti tulo­jen muutoksiin.

  5. Mitenkä eläkkei­den ker­tymä? Ker­tyykö tuos­ta palka­s­ta eläket­tä koko palka­s­ta tuki mukaan luettuna?

  6. Pitäisi alkaa puhua oikeista asioista?
    Ode on viisas mies, mut­ta onko hän oikeassa??

    Julki­nen sek­tori on vain liian kallis. Jos julki­nen sek­tori vetäisi mei­dät ylös suos­ta se olisi jo sen tehnyt. Kiertäähän 54% kaikesta sen kautta.

    Vero­tamme itsemme hengiltä. Yksi­tyi­nen työ ja työl­listämi­nen ei oikein onnis­tu, kun ihmisil­lä ei ole mah­dol­lisuuk­sia itse päät­tää kulu­tuk­ses­taan. Suomes­ta ei täl­lä vero­tuk­sel­la ja hin­tata­sol­la tule koskaan esim sak­san kaltaista palveluyhteiskuntaa.

    Meil­lä on 1800000 yksi­tyisen­puolen työn­tek­i­jää 500000 julkisen­puolen työn­tek­i­jää. 1000000 eläkeläistä, 500000 työtön­tä tai työl­listämistuet­tua. Lop­ut opiskel­e­vat. Julkisel­la sek­to­ril­la töitä tehdään n 180 tun­tia vuodessa vähem­män. Eli yli kuuaku­den työ­tun­nit. Todel­lisu­udessa vielä vähem­män kun ruokatauot kuu­lu­vat työaikaan. Tässä sitä kestävyys vajetta.

    Pienet viilauk­set sosi­aal­i­tur­vas­sa sinne tänne eivät tee mitään. Sosi­aal­i­tur­vaa pitäisi laskea, niin alka­isi­vat paskadu­u­nitkin kiinostamaan.

    Näin menet­tämme tärekeim­mät osatkin hyv­in­voin­ti­val­tios­ta, koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon. Eikä sit­ten ole enää varaa säästää ympäristöäkään.

  7. JP Lehto:
    Pitäisi alkaa puhua oikeista asioista?
    Ode on viisas mies, mut­ta onko hän oikeassa??

    Julki­nen sek­tori on vain liian kallis. Jos julki­nen sek­tori vetäisi mei­dät ylös suos­ta se olisi jo sen tehnyt. Kiertäähän 54% kaikesta sen kautta.

    Vero­tamme itsemme hengiltä. Yksi­tyi­nen työ ja työl­listämi­nen ei oikein onnis­tu, kun ihmisil­lä ei ole mah­dol­lisuuk­sia itse päät­tää kulu­tuk­ses­taan. Suomes­ta ei täl­lä vero­tuk­sel­la ja hin­tata­sol­la tule koskaan esim sak­san kaltaista palveluyhteiskuntaa.

    Meil­lä on 1800000 yksi­tyisen­puolen työn­tek­i­jää 500000 julkisen­puolen työn­tek­i­jää. 1000000 eläkeläistä, 500000 työtön­tä tai työl­listämistuet­tua. Lop­ut opiskel­e­vat. Julkisel­la sek­to­ril­la töitä tehdään n 180 tun­tia vuodessa vähem­män. Eli yli kuuaku­den työ­tun­nit. Todel­lisu­udessa vielä vähem­män kun ruokatauot kuu­lu­vat työaikaan. Tässä sitä kestävyys vajetta.

    Pienet viilauk­set sosi­aal­i­tur­vas­sa sinne tänne eivät tee mitään. Sosi­aal­i­tur­vaa pitäisi laskea, niin alka­isi­vat paskadu­u­nitkin kiinostamaan.

    Näin menet­tämme tärekeim­mät osatkin hyv­in­voin­ti­val­tios­ta, koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon. Eikä sit­ten ole enää varaa säästää ympäristöäkään.

    Ei val­tio hau­do tuo­ta rahaa vaan las­kee kaiken kulu­tuk­seen ja itse asi­as­sa kun bud­jetit ovat ali­jäämäisiä niin enem­män kuin verottaa

    Käypä kat­so­mas­sa VVM onko siel­lä rahasäil­iö, jos­sa Urpi­lainen tai Katainen kylpee .

    Läh­es kaik­ki val­tion siirtelemä raha pää­tyy kulu­tuk­seen, suurin tulon­si­ir­to tapah­tuu välil­lä työlliset-eläkeläiset

  8. Mata­la­palkkatu­ki taitais olla taas ajanko­htainen: sitä tart­tis var­maan nyt kipeästi lentokoneteknikot tai nekin hom­mat siir­tyy hal­patyövoiman mai­hin kuten Sveitsi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *