Helsinki ei kurjistu

Vii­me aikoi­na on run­saas­ti esi­tet­ty luku­ja kun­tien sisään- ja ulos­muu­ton tulo­ta­sois­ta. Nii­den mukaan Hel­sin­gin ja jopa Espoon tilan­ne oli­si las­ku­voit­toi­nen, kos­ka sisään muut­taa köy­hiä ja ulos rik­kai­ta kan­sa­lai­sia. Olen­pa näi­den tilas­to­jen esit­te­lyyn minä­kin sor­tu­nut. Ne ovat kui­ten­kin har­haan­joh­ta­via, kos­ka nii­tä sot­ke­vat ysis­sään muut­ta­vat opis­ke­li­jat, jot­ka ensin val­mis­tu­vat, mene­vät sit­ten töi­hin ja perus­ta­vat per­heen ja muut­ta­vat tämän jäl­keen pois.

Verotulot

Parem­man kuvan asias­ta saa, kun kat­soo kun­nal­lis­ve­ro­tuk­ses­sa vero­tet­ta­van tulon mää­rää asu­kas­ta koh­den. Sekään ei anna kuvaa varak­kuu­des­ta, kos­ka pää­oma­tu­lo­ja ei vero­te­ta ja kos­ka maa­ta­lous­tu­lon vero­tus poik­ke­aa mer­kit­tä­väs­ti mui­den elin­kei­no­jen vero­tuk­ses­ta, mut­ta kun­nan tulois­ta se tie­tys­ti ker­too pal­jon. Kos­ka muka­na ovat myös lap­set, per­hei­den tulo­ta­sos­ta tulee vähän vää­ris­ty­nyt vai­ku­tel­ma, mikä aliar­vioi lap­si­rik­kai­den kun­tien tilan­net­ta ja yliar­vioi sink­ku­val­tai­sen Hel­sin­gin tilannetta.
Ohei­ses­sa kuvas­sa on Hel­sin­gin ympä­ris­tön kun­tien vero­tu­lo­ja asu­kas­ta koh­ti suh­teu­tet­tu­na koko maan kes­kiar­voon. Kaik­ki ovat koko ajan kes­kiar­von ylä­puo­lel­la. Kau­niai­sen jou­duin jät­tä­mään pois, kos­ka se ei mah­tu­nut kuvaan. Espoo lii­hot­taa ylhäi­ses­sä yksi­näi­syy­des­sä ja on pik­ku­hil­jaa vetä­nyt kau­laa Hel­sin­kiin. Nousus­sa on myös Kirk­ko­num­mi ja eri­tyi­ses­ti Sipoo. Kera­va ja Nur­mi­jär­vi pol­ke­vat pai­kal­laan. Hel­sin­gil­lä on lie­vää las­kua, mut­ta eri­tyi­sen las­ku­voit­toi­nen on Van­taan tilan­ne. Maa­ta­lous­väes­tön osuus sot­kee vähän Sipoon, Nur­mi­jär­ven ja Kirk­ko­num­men vertailukelpoisuutta.

48 vastausta artikkeliin “Helsinki ei kurjistu”

  1. Väes­tön­kas­vus­sa Hel­sin­ki tai­taa olla sel­vä ykkö­nen ja sen ansios­ta vero­tu­lot hyväs­sä nousus­sa. Jos meno­puo­lel­la ollaan jär­ke­viä (sato­jen mil­joo­nien tun­ne­li- ja eri­ta­so­ra­ken­ta­mi­nen, any­one??), Hel­sin­gin talous tulee paran­tu­maan huomattavasti.

  2. Uuti­set Hel­sin­gin kuo­le­mas­ta ovat liioiteltuja.

    Tuon kaa­vion perus­teel­la jul­ki­suu­des­sa ollut nel­jän suu­ren kau­pun­gin mal­li on kyl­lä jotain jär­jet­tö­män ja kata­stro­faa­li­sen välil­tä myös tulon­jaon kan­nal­ta. Toi­saal­la yhdis­te­tään län­nen rik­kaat kau­pun­git ja toi­saal­la poh­joi­sen köyhät. 

    Sehän jo tie­det­tiin, että kes­kus­kau­pun­ki pysyy edel­leen pirs­ta­lei­na ja kau­pun­kei­hin yhdis­te­tään syr­jä­seu­tu­jen syvää maa­seu­tua. Pääl­le vie­lä hämä­rä metropolihallinto.

    Peuk­kua pitää kyl­lä nos­taa sil­le miten suun­nit­te­li­jat ovat onnis­tu­neet yhdis­tä­mään sekä kun­ta­uu­dis­tuk­sen kan­nat­ta­jien että vas­tus­ta­jien kau­hu­ku­vat. Segre­gaa­tio, sur­kea maan­käyt­tö, kau­as kar­kaa­va pää­tök­sen­te­ko ja suur­kau­pun­geis­sa pait­sioon jää­vät syr­jäi­sen maa­seu­dun alueet.

  3. Vää­rä graafi.

    Oikea oli­si vero­tet­ta­vat tulot/yksityissektorilla töi­tä teke­vä asu­kas. Nehän tämän lys­tin maksavat.

  4. Tähän tilas­toon liit­tyen, haas­tan kaik­ki aja­tus­leik­kiin. Jos kau­pun­gis­sa oli­si rajal­li­nen mää­rä raken­nus­maa­ta (kuten Hel­sin­gis­sä), niin mil­lai­sia asun­to­ja pitäi­si raken­taa ja asui­na­luei­ta kaa­voit­taa, että kau­pun­ki sai­si mah­dol­li­sim­man pal­jon vero­tu­lo­ja asuk­kais­ta per neliökilometri?

    Oma­ko­ti­ta­lot ja ‑ton­tit ovat suu­ria ja kal­lii­ta, mut­ta onko ne kaik­ki han­kit­tu palk­ka­tu­loil­la vai vaik­ka­pa omai­suut­ta myy­mäl­lä tai perin­nöl­lä? Ja jos tilaa raken­taa on rajal­li­ses­ti… Ker­ros­ta­loa­lueil­le mah­tuu pal­jon asuk­kai­ta, mut­ta mikä oli­si kes­ki­luok­kai­ses­ta työ­väes­tös­tä saa­ta­va verokertymä? 

    Hmm…mielenkiintoista

  5. Sun Zu:
    Mitä eroa on yksi­ty­sen sek­to­rin tai jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­rin mak­sa­mis­sa kun­nal­lis­ve­rois­sa? Ei kai sil­lä ole niin­kään mer­ki­tys­tä mil­lä mal­lil­la jokin pal­ve­lu tuotetaan.

  6. SVA:
    Tähän tilas­toon liit­tyen, haas­tan kaik­ki aja­tus­leik­kiin. Jos kau­pun­gis­sa oli­si rajal­li­nen mää­rä raken­nus­maa­ta (kuten Hel­sin­gis­sä), niin mil­lai­sia asun­to­ja pitäi­si raken­taa ja asui­na­luei­ta kaa­voit­taa, että kau­pun­ki sai­si mah­dol­li­sim­man pal­jon vero­tu­lo­ja asuk­kais­ta per neliökilometri? 

    Nykyi­sis­tä asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­len kan­nat­tai­si raken­taa kan­ta­kau­pun­ki­tyyp­pis­tä ker­ros­ta­lo­kort­te­li­kau­pun­kia erin­omai­sil­la jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sil­lä. Niin kuin esi­mer­kik­si Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta ja ratik­ka sin­ne. Ilman ratik­kaa kau­pun­ki menet­tää joka vuo­si yli 9 mil­joo­naa euroa kun­nal­lis­ve­ro­ja Kruu­nu­vuo­res­ta. Siis joka vuosi.

  7. Pie­ni Tri­vial Pur­suit tehtävä:

    Mis­sä seu­raa­vis­ta­kol­mes­ta kapun­gis­ta oli eni­ten oma­ko­ti­ta­lo­ja v. 1994: Espoo, Van­taa, Helsinki?

  8. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten teh­dyn sel­vi­tyk­sen mukaan ker­ros­ta­loa­lue tuot­taa vero­tu­lo­ja kun­nal­le seit­se­män ker­taa enem­män heh­taa­ril­ta kuin pien­ta­loa­lue, joten Hel­sin­kiin ei pitäi­si pien­ta­loa­luet­ta kaa­voit­taa. Suh­de para­nee, kun käy­te­tään kau­pun­ki­pien­ta­lo­ja yli 0,4 tehok­kuu­del­la. (Pien­ta­loa­luen tehok­kuus 0,25) Pien­ta­loa­lu­eet lisäk­si vaa­ti­vat pal­jon suu­rem­mat kun­nal­lis­tek­nii­kan inves­toin­nit per asun­to­ne­liö. Paras vero­ker­ty­mä oli Hitas-ker­ros­ta­lois­sa. Kovan­ra­han ker­ros­ta­lois­sa oli mil­tei sama ker­ty­mä, mut­ta ei siis suu­rem­pi kuten kai luul­laa. Seli­tyk­se­nä lie­nee suu­rem­pi asu­mis­väl­jyys ja pää­oma­tu­lot, joi­ta ei kunnallisveroteta.
    Jos Hel­sin­kiin ei muut­tai­si sisään vähä­tu­loi­sia opis­ke­li­joi­ta, nuo­ria ja maa­han­muut­ta­jia, kau­pun­ki aika nopeas­ti ikään­ty­mi­ses­tä ja kuo­li­si. Poik­ki­leik­kaus­tu­las­to­jen tar­kas­te­lu on aika har­haut­ta­vaa. Pitäi­si tar­kas­tel­la sisään­muut­ta­jien tulo­ke­hi­tys­tä vaik­ka veden-kym­me­nen vuo­den täh­täi­mel­lä, jot­ta saa­tai­siin oikea kuva. Muut­to kau­pun­gis­ta ulos on kovin nor­maa­lia kehi­tys­tä, kos­ka kai­kil­le ensia­sun­non tar­vit­si­joil­le ja asun­non vaih­ta­jil­le ei yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä Hel­sin­gin nykyis­ten rajo­jen sisäl­tä asuntoja.

  9. SVA:n kysy­myk­seen liit­tyen oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää ket­kä ovat olleet kiin­nos­tu­nei­ta Kala­sa­ta­man tor­neis­ta. Vaik­ka ne eivät ilmas­toa pelas­tai­si, niin jos oma­ko­ti­ta­lo per­heen menes­tyk­sen sym­bo­li­na menet­täi­si sta­tusar­von­sa, ja sen tilal­le tuli­si osin tor­nia­su­mi­nen, niin edes kau­pun­gin leviä­mi­nen sak­kai­si. Nyt­hän oma­ko­ti­ta­lot raken­ne­taan pel­loil­le tii­viis­ti ilman suu­rem­paa pihaa, ja vie­rei­nen met­sä­kin hävi­ää ajan kans­sa kau­pun­gin levi­tes­sä lähiö ker­ral­laan. Lap­set läh­te­vät, van­hem­mat raih­nais­tu­vat ja talo käy lii­an han­ka­lak­si yllä­pi­tää. Muut­ta­vat sit­ten takai­sin kau­pun­kiin. Mik­si siis läh­teä edes levit­tä­mään itse­ään veron­mak­sa­jien tuel­la pit­kin Uut­ta­maa­ta? Sipoo­lai­sil­ta­kin voi kysyä, että mil­tä tun­tuu kun lähiö tulee peräs­sä, vaik­ka luu­li muut­ta­neen­sa maa­lais­mai­se­maan. Myös liik­ku­mi­nen kävel­len, ja omal­la kulu­tuk­sel­la työl­lis­tä­mi­nen krää­sän tuon­nin sijas­ta kas­vai­si, jos ihmi­set pysyi­si­vät kau­pun­gis­sa, ja kävi­si­si­vät sit­ten kau­pun­gis­ta vie­rai­lul­la maal­la, eikä niin että kaik­ki muut­ta­vat maal­le ja teke­vät sii­tä huo­maa­mat­taan lähiötä. 

    Edel­leen täy­tyy pala­ta sii­hen, että jos ker­ros­ta­lot eivät oli­si menet­tä­neet laa­tu­aan 60-luvul­la ja kaa­voi­tus muut­tu­nut lähiök­si, niin pik­ku­por­va­rit oli­si­vat yhä jat­ka­neet elä­mää kau­pun­ki­lai­si­na. Tar­koi­tan siis raken­nus­ten ja mil­jöön laa­tu­vai­ku­tel­maa, en sitä, että pitäi­si raken­taa uus­re­nes­sans­sia. Hel­sin­gin kes­kus­tan hin­ta­ta­so tukee tätä. Kun­han jät­täi­si ne suu­ret vihe­ra­lu­eet, jot­ka sai­si­vat olla myös osin enem­män­kin met­sää, eikä vain nur­mea ja soti­laal­li­sia istu­tuk­sia. Taas myy­vä­nä mie­li­ku­va­na se Nykin Keskuspusto.

    Oikeas­taan jos ilmas­to menee, niin sitä oli­si muka­va odo­tel­la kävel­len met­säs­sä, eikä jon­kun taka­pi­hal­la tai onkien salaa jon­kun lai­tu­ril­la. Työ­pai­kat­kin syn­ty­vät sin­ne mis­sä on ihmi­set, niin jos jät­täi­si nyt sit­ten edes tuon leviä­mi­sen sit­ten täs­tä pois. En vain ymmär­rä ran­ta­ryh­miä ja ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jä, jot­ka mie­luum­min halua­vat pien­ta­lo­ma­ta­tot peit­tä­mään met­sät ja ran­nat, ja sit­ten ihmi­set sahaa­vat autoil­laan siel­tä töi­hin. Ei näil­lä muut­to­mää­ril­le mikään sääs­ty, jos kau­pun­ki on jat­kos­sa­kin kiel­let­ty rakennusmuoto. 

    Leviä­mi­seen liit­tyen ympärs­tö­lau­ta­kun­ta kan­nat­ti ympä­ris­tön hävit­tä­mis­tä Meri-Ras­ti­las­sa. Minä en vain ymmär­rä tätä poli­tiik­kaa, jos­sa ympä­ris­tö-nimik­keen alla rai­va­taan met­sää, vaik­ka vaih­toeh­to on esitetty.

  10. Ohei­ses­sa kuvas­sa on Hel­sin­gin ympä­ris­tön kun­tien vero­tu­lo­ja asu­kas­ta koh­ti suh­teu­tet­tu­na koko maan keskiarvoon.”

    Oli­si hyvä saa­da ver­tai­luu myös eri aluei­den kus­tan­nuk­set. Sil­loin voi­daan­ko vas­ta puhua vau­ras­tu­mi­ses­ta tai kurjistumisesta.

    p.s. pal­jon­ko­han Espoon luvuis­sa on muka­na “Noki­aa” ja mikä­hän oli tilan­ne vuo­si­na 2011 ja 2012.

  11. Vil­le T:
    Sun Zu:
    Mitä eroa on yksi­ty­sen sek­to­rin tai jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­rin mak­sa­mis­sa kun­nal­lis­ve­rois­sa? Ei kai sil­lä ole niin­kään mer­ki­tys­tä mil­lä mal­lil­la jokin pal­ve­lu tuotetaan. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­ri ei mak­sa vero­ja. Hänen palk­kan­sa mak­se­taan veroil­la, ja niis­tä mak­se­tut “verot” ovat vain tur­haa nume­ro­leik­kiä joil­la työl­lis­te­tään 10’000 yhtä tur­haa jul­ki­sen sek­to­rin paperinsiirtelijää.

  12. Jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­ri ei mak­sa vero­ja. Hänen palk­kan­sa mak­se­taan veroil­la, ja niis­tä mak­se­tut “verot” ovat vain tur­haa nume­ro­leik­kiä joil­la työl­lis­te­tään 10’000 yhtä tur­haa jul­ki­sen sek­to­rin paperinsiirtelijää.

    Lää­kä­rei­den tar­ve sinän­sä ei muu­tu. Kai­kis­sa län­si­mai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa pide­tään arvok­kaa­na yhteis­kun­nal­li­se­na tavoit­tee­na ter­vey­den­hoi­don takaa­mis­ta mah­dol­li­sim­man monil­le. Kysy­mys on lähin­nä jär­jes­tel­män rahoi­tuk­ses­ta: yksi­tyis­lää­kä­ri ja yksi­tyi­nen vakuu­tus, yksi­tyis­lää­kä­ri ja jul­ki­nen vakuu­tus, vir­ka­lää­kä­ri ja vakuu­tus, vir­ka­lää­kä­ri ja bud­jet­ti­ra­hoi­tus vai jokin näi­den yhdistelmä?

    Kun­nan väes­tö­po­li­tii­kan kan­nal­ta tuo on yhden­te­ke­vää. Lää­kä­ri asuu joka tapauk­ses­sa jos­sa­kin ja saa joka tapauk­ses­sa erin­omais­ta palk­kaa, jos­ta kun­ta saa kun­nal­lis­ve­ron. Jos kun­ta mak­saa pal­kan, mak­saa kun­ta sen riip­pu­mat­ta sii­tä, asuu­ko lää­kä­ri kun­nas­sa vai sen ulkopuolella.

  13. Sun Tzu:
    Vää­rä graafi.

    Oikea oli­si vero­tet­ta­vat tulot/yksityissektorilla töi­tä teke­vä asu­kas. Nehän tämän lys­tin maksavat.

    Jos kuvi­tel­laan että kaik­ki suo­ma­lai­set pait­si 1 oli­si­vat jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ja se yksi laa­ti­si vaik­ka­pa stra­te­gioi­ta val­tiol­le. Mak­sai­si­ko hän tuol­loin kai­ken suo­men toiminnan?

  14. Nor­maa­lis­sa kie­len­käy­tös­sä kur­juu­del­la ei tar­koi­te­ta sitä, onko kes­ki­mää­räi­nen tulo­ta­so kym­me­nen pro­sent­tia pie­nem­pi vai suurempi. 

    Talous­tie­teel­lis­ten kurio­si­teet­tien ja val­tion lai­tos­ten ansios­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on muu­ta maa­ta kor­keam­mat pal­kat ja ehkä kor­keam­pi työl­li­syy­sas­te, mut­ta tämä ei tar­koi­ta että var­si­nais­ta kur­juut­ta oli­si vähemmän. 

    Parem­min kur­juut­ta kuvaa se, miten suu­ri osa alu­een asuk­kais­ta on huu­me­hör­hö­jä, puliuk­ko­ja, rikol­li­sia, huma­ni­taa­ri­sia maa­han­muut­ta­jia, avo­hoi­to­po­ti­lai­ta, kodit­to­mia tai muu­ta vas­taa­van­tyy­lis­tä ihmisainesta.

    Voi olla, että täl­lais­ten osuus Hel­sin­gis­sä on kasvanut.

    Jokai­nen aikui­nen ihmi­nen ymmär­tää, että sil­lä ei ole suur­ta mer­ki­tys­tä tie­naa­ko enem­mis­tö naa­pu­reis­ta 3000 euroa vai 3500 euroa kuus­sa. Mut­ta jos naa­pu­rus­tos­sa on muu­ta­ma­kin aggres­sii­vi­nen huu­me­hör­hö, se hei­ken­tää viih­ty­vyyt­tä huo­mat­ta­vas­ti, var­sin­kin lapsiperheissä.

  15. Sun Tzu:
    Oikea oli­si vero­tet­ta­vat tulot/yksityissektorilla töi­tä teke­vä asu­kas. Nehän tämän lys­tin maksavat. 

    Nyt juk­saat. Kun ker­ran yri­tyk­set mak­sa­vat kaik­ki verot, niin miten muka työn­te­ki­jöil­le voi mitään jää­dä maksettavaksi?

    Vaka­vam­min, minä en kyl­lä oikein ymmär­rä mil­lä logii­kal­la jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­ri on mitään tuot­ta­ma­ton yhteis­kun­nan loi­nen ja veron­mak­sa­jien elät­ti, mut­ta täs­mäl­leen samo­ja ope­raa­tioi­ta teke­vä yksi­tyi­sen sek­to­rin lää­kä­ri on yhteis­kun­taa pys­tys­sä pitä­vä tuki­pyl­väs ja hyvä veronmaksaja.

  16. Sun Tzu: Jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­ri ei mak­sa vero­ja. Hänen palk­kan­sa mak­se­taan veroil­la, ja niis­tä mak­se­tut “verot” ovat vain tur­haa nume­ro­leik­kiä joil­la työl­lis­te­tään 10’000 yhtä tur­haa jul­ki­sen sek­to­rin paperinsiirtelijää. 

    Olet­ko nyt ihan tosis­sa­si sitä miel­tä, että jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­rit, opet­ta­jat ja las­ten­tar­haoh­jaa­jat ovat kaik­ki täy­sin tur­hia paperinpyörittäjiä?

    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la oli­si var­mas­ti varaa tehos­taa hal­lin­toa, mut­ta en kyl­lä mil­lään usko, että yksi­tyis­tä­mi­nen sen auto­maat­ti­ses­ti teki­si. Kyl­lä yksi­tyi­set­kin yri­tyk­set tup­paa­vat var­sin lah­jak­kaas­ti hau­tau­tua väli­por­taan hal­lin­toon, vaik­ka kysees­sä ei oli­si lähel­le­kään niin vaa­ti­vas­ta tuo­tan­to­pro­ses­sis­ta kuin vaik­ka­pa sairaalassa.

    Jen­keis­sä ollaan var­maan yksi­tyis­tä­mi­ses­sä pisim­mäl­lä, ja siel­lä jul­ki­sen sek­to­rin pape­rin­pyö­rit­te­li­jöi­tä kor­vaa­vat yksi­tyi­sen sek­to­rin vakuu­tus­yh­tiöt ja laki­mie­het, jot­ka hoi­ta­vat saman pape­rin­pyö­ri­tyk­sen pal­jon kovem­mal­la liksalla.

  17. Tuos­ta “yksi­tyi­nen vas­taan jul­ki­nen sek­to­ri” ‑tee­mas­ta haluai­sin kom­men­toi­da seuraavaa:

    Yhteis­kun­ta on koko­nai­suus, jon­ka omi­nai­suu­det, mm. aineel­li­nen ja hen­ki­nen hyvin­voin­ti, mää­räy­ty­vät sen mukaan mitä ihmi­set teke­vät, eivät sen mukaan onko joku teki­jä ns. jul­ki­sel­la puo­lel­la vai ns. yksi­tyi­sel­lä puolella. 

    Ensim­mäi­ses­sä ker­ta­lu­vus­sa tuol­lai­nen jaot­te­lu on sekun­dää­ri­nen, mil­tei keinotekoinen.

    Jos aja­tel­laan, että yksi­tyi­nen puo­li “kus­tan­taa” jul­ki­sen puo­len, niin yhtä hyvin voi­daan väit­tää, että jul­ki­nen puo­li pitää yhteis­kun­nan raken­tei­ta pys­tys­sä, min­kä ansios­ta yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la yli­pään­sä voi­daan toi­mia pal­jon sofis­ti­koi­tu­neem­min kuin esi­mer­kik­si kivikaudella.

    Toi­saal­ta, kär­jis­täen, voi­tai­siin väit­tää, että yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la toi­mi­vien tuli­si jat­ku­vas­ti olla kii­tol­li­suu­den­ve­las­sa jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ja siel­lä työs­ken­te­le­vil­le. Jos yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vät jotain rahaa onnis­tu­vat lii­ke­toi­mil­laan hank­ki­maan, niin hei­dän tuli­si jat­ku­vas­ti muis­taa, että nime­no­maan jul­ki­nen sek­to­ri takaa rahan arvon ja sen käyt­tö­kel­poi­suu­den mak­su­vä­li­nee­nä. Täten raha ei oikeas­taan ole hei­dän omaan­sa, vaan on vain jul­ki­sen sek­to­rin armos­ta hei­dän käyt­töön­sä vähäk­si aikaa suotu.

    Van­hem­man suku­pol­ven väki saat­taa vie­lä muis­taa jon­kun joka sanoi: “Anta­kaa kei­sa­ril­le, mikä kei­sa­rin on — –”. Kysy­mys­hän siis oli kei­sa­rin oikeu­des­ta verot­taa ala­mai­si­aan. Täl­lä oikeu­del­la näyt­täi­si täten ole­van perä­ti juma­lal­li­nen siunaus.

  18. Pet­ja Y: Jos kuvi­tel­laan että kaik­ki suo­ma­lai­set pait­si 1 oli­si­vat jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ja se yksi laa­ti­si vaik­ka­pa stra­te­gioi­ta val­tiol­le. Mak­sai­si­ko hän tuol­loin kai­ken suo­men toiminnan? 

    Ei hyvää päi­vää mitä idiotismia.

    Sosia­lis­teil­le köy­hyys on rik­kaut­ta, vapaus orjuut­ta, varas­ta­mi­nen oikeu­den­mu­kai­suut­ta jne.

  19. Sun Tzu:
    Vää­rä graafi.

    Oikea oli­si vero­tet­ta­vat tulot/yksityissektorilla töi­tä teke­vä asu­kas. Nehän tämän lys­tin maksavat.

    Eikös tuos­ta sit­ten puut­tui­si val­tion­hal­lin­to, arvaan mel­ko isok­si tulon­saa­ja­ryh­mäk­si Helsingissä.
    eli kaik­ki mii­nus kun­nal­li­nen sek­to­ri oli­si oikeampi?

  20. Lie­nee käy­tän­nös­sä osoit­tau­tu­nut hyväk­si rat­kai­suk­si, että on sekä jul­ki­nen että yksi­tyi­nen sek­to­ri. Tar­vi­taan sekä yri­tyk­siä että viras­to­ja. Tosin rajan­ve­to näi­den kah­den välil­lä on välil­lä vai­ke­aa, kun yri­tyk­set ovat niin kovin yhteis­kun­ta­vas­tuul­li­sia, ja sit­ten taas jul­ki­nen sek­to­ri toi­mii mana­ge­ria­lis­ti­ses­ti ja yrit­tää toi­mia enem­män kuin yri­tys kuin yri­tyk­set itse;) Välil­lä kyl­lä tun­tuu, että jul­ki­sen val­lan toi­min­nas­sa bud­jet­ti­val­ta ja rahan­siir­rot pai­kas­ta toi­seen ovat saa­neet lii­an ison roo­lin — oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että lain­sää­dän­nöl­lä ohjail­tai­siin ja mää­rät­täi­siin ilman, että sii­hen aina liit­tyy aktii­vis­ta rahansiirtelyä?

  21. ” että lain­sää­dän­nöl­lä ohjail­tai­siin ja mää­rät­täi­siin ilman, että sii­hen aina liit­tyy aktii­vis­ta rahansiirtelyä?”

    Suo­mi on kum­ma­jai­nen. Val­tio kerää verot ja jakaa nii­tä takai­sin moni­mut­kais­ten sään­tö­jen ja las­ken­ta­kaa­vo­jen perusteella.

    Se on Venä­jän val­lan peru­ja. Ruot­sis­sa veron­mak­sa­jat eivät mak­sa vero­ja val­tiol­le. Jos­tain syys­tä täs­tä vai­e­taan Suomessa.

    Suo­men talous oli­si ter­veem­mäl­lä poh­jal­la, jos verot ml. arvon­li­sä­ve­rot maksettaisiin/kerättäisiin alueille. 

    Val­tio tuli­si hyvin toi­meen muil­la veroil­la ja maksuilla.

  22. Juha­ni Salo­vaa­ra: SVA:n kysy­myk­seen liit­tyen oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää ket­kä ovat olleet kiin­nos­tu­nei­ta Kala­sa­ta­man torneista.>

    Vuon­na 2011 Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kus, kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to ja talous- ja suun­nit­te­lu­kes­kus sel­vit­ti­vät kor­kei­den asuin­ta­lo­jen poten­ti­aa­le­ja. Osal­lis­tuin itse Tas­ken puo­lel­ta tuon sel­vi­tyk­sen tekoon asunt­ra­ken­ta­mi­sen kehit­tä­mi­ses­tä vas­tuus­sa ollee­na kehittämisinsinöörinä. 

    Täs­sä muu­ta­ma poi­min­ta lehdistötiedotteesta:

    Tut­ki­muk­seen vas­tan­nei­den perus­teel­la näyt­tää sil­tä, että Suo­men kor­keis­sa ker­ros­ta­lois­sa asu­vis­ta huo­mat­ta­van suu­ri osuus on 51–60 ‑vuo­tiai­ta. Hei­dän osuu­ten­sa oli monin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na naa­pu­ri­ta­lo­jen asukasrakenteeseen. ”

    Kor­keis­sa raken­nuk­sis­sa asu­vien lap­si­per­hei­den “…Osuus on 10,5 %, kun esi­mer­kik­si koko Suo­mes­sa n. 40 % ja Hel­sin­gis­sä n. 20 % kai­kis­ta asun­to­kun­nis­ta on lapsiperheitä. ”

    Kor­kei­den ker­ros­ta­lo­jen asuk­kail­la asun­non valin­nas­sa yhte­nä teki­jä­nä koros­tuu muut­to pie-nem­pään asun­toon. Siten tor­ni­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen saat­tai­si lisä­tä per­hea­sun­to­jen tar­jon­taa asuntomarkkinoilla.”

    ”Mer­kil­le pan­ta­vaa on, että kor­kei­siin ker­ros­ta­loi­hin muut­ta­nei­den edel­li­nen asun­to on val­tao­sal­la ollut ker­ros­ta­los­sa. Kui­ten­kin yli nel­jän­nes on muut­ta­nut omakoti‑, pari- tai rivi­ta­los­ta kor­ke­aan kerrostaloon.”

    Sen sijaan nuor­ten 20–30 ‑vuo­tiai­den osuus Suo­men kor­keis­sa ker­ros­ta­lois­sa on vähäi­nen (9 %) ver­rat­tu­na naa­pu­ri­ta­loi­hin (23 %) tai kan­sain­vä­li­siin esimerkkeihin.” 

    ”Meil­lä jo työ­elä­mäs­sä ole­vat nuo­ret ja hyvä­palk­kai­set lap­set­to­mat parit eivät aina­kaan vie­lä näy­tä löy­tä­neen tor­ni­ta­loa­su­mis­ta. Tämä saat­taa joh­tua sii­tä, että pää­osa nykyi­sis­tä tor­ni­ta­lois­ta sijait­see kau­pun­ki­kes­kus­to­jen reunoilla.”

    Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kuk­sen lisäk­si SRV on sel­vit­tä­nyt kor­keal­la asu­mi­sen poten­ti­aa­le­ja Kei­la­nie­men tor­ne­jaan var­ten. Hyväl­lä pai­kal­la tor­nis­sa asu­mi­ses­ta voi­si hyvin­kin kehit­tyä sta­tus­te­ki­jä, aina­kin ylim­pien ker­ros­ten osalta.
    Tor­nien raken­ta­mi­nen on joka tapauk­ses­sa kal­liim­paa kuin perus­ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen. Myös tavan­omai­ses­sa tuo­tan­nos­sa ylim­mät tai ylin ker­ros on halut­tu ja hin­nat voi­daan jyvit­tää kor­keam­mik­si. Se miten kiin­nos­ta­vaa asu­mi­nen tor­ni­ta­lon kes­ki­ker­rok­sis­sa oli­si, on tämän raken­nus­tyy­pin osal­ta kes­kei­nen kysymys.

  23. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Lää­kä­rei­den tar­ve sinän­sä ei muu­tu. Kai­kis­sa län­si­mai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa pide­tään arvok­kaa­na yhteis­kun­nal­li­se­na tavoit­tee­na ter­vey­den­hoi­don takaa­mis­ta mah­dol­li­sim­man monille. 

    Epäi­le­mät­tä. Sii­nä jonos­sa jos­sa vaa­di­taan ilmai­sia pal­ve­lui­ta ei kos­kaan ole pula ihmisistä.

    Vali­tet­ta­va tosia­sia on kui­ten­kin se että jos rahan ansait­si­joi­ta ei ole, on aivan saman­te­ke­vää min­kä­lai­sia arvok­kai­ta yhteis­kun­nal­li­sia tavoit­tei­ta laa­di­taan. Lää­kä­rei­tä voi­daan tar­vi­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon, mut­ta ilman rahaa et nii­tä näe.

  24. Pet­ja Y: Jos kuvi­tel­laan että kaik­ki suo­ma­lai­set pait­si 1 oli­si­vat jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ja se yksi laa­ti­si vaik­ka­pa stra­te­gioi­ta val­tiol­le. Mak­sai­si­ko hän tuol­loin kai­ken suo­men toiminnan? 

    Ei tie­ten­kään, hän oli­si muut­ta­nut jo ajat sit­ten Jenkkilään.

    Tun­ne­tus­ti tuos­sa tapauk­ses­sa jul­ki­nen sek­to­ri rahoit­taa itsen­sä vel­ka­ra­hal­la, kun­nes piik­ki lyö­dään kiin­ni. Sit­ten menee­kin aika kur­jas­ti. Kokeil­tu on, en suosittele.

  25. tcrown:

    Vaka­vam­min, minä en kyl­lä oikein ymmär­rä mil­lä logii­kal­la jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­ri on mitään tuot­ta­ma­ton yhteis­kun­nan loi­nen ja veron­mak­sa­jien elät­ti, mut­ta täs­mäl­leen samo­ja ope­raa­tioi­ta teke­vä yksi­tyi­sen sek­to­rin lää­kä­ri on yhteis­kun­taa pys­tys­sä pitä­vä tuki­pyl­väs ja hyvä veronmaksaja. 

    Luu­lin tämän olleen aika yksin­ker­tai­nen mate­maat­ti­nen teh­tä­vä että posi­tii­vi­nen raha­vir­ta on tar­peel­li­sem­paa kun nega­tii­vi­nen kun tavoit­tee­na on kan­nat­ta­va kun­ta­ta­lous. Näem­mä se Suo­men PISA-menes­tys unoh­tuu kun ikää karttuu.

    Har­joi­tuk­sen kan­nal­ta on täy­sin saman­te­ke­vää mis­tä akti­vi­tee­teis­ta nuo raha­vir­rat syntyvät.

  26. teek­ka­ri:
    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la oli­si var­mas­ti varaa tehos­taa hal­lin­toa, mut­ta en kyl­lä mil­lään usko, että yksi­tyis­tä­mi­nen sen auto­maat­ti­ses­ti teki­si. Kyl­lä yksi­tyi­set­kin yri­tyk­set tup­paa­vat var­sin lah­jak­kaas­ti hau­tau­tua väli­por­taan hal­lin­toon, vaik­ka kysees­sä ei oli­si lähel­le­kään niin vaa­ti­vas­ta tuo­tan­to­pro­ses­sis­ta kuin vaik­ka­pa sairaalassa.

    Jos jul­ki­sen sek­to­rin mono­po­liyh­teis­kun­ta oli­si paras mal­li toi­mia, Neu­vos­to­liit­to oli­si maa­il­man val­tias ja puhui­sim­me kaik­ki venä­jää. Suh­teel­li­sen perus­teel­li­ses­ti on todis­tet­tu että näin ei ole.

    On tot­ta että jul­ki­sel­le sek­to­ril­le tyy­pil­li­nen kor­rup­tio ja nys­vää­mi­nen voi tart­tua myös yri­tyk­seen. Mark­ki­na­ta­lous on kui­ten­kin sii­tä ete­vä epe­li että tuol­lai­set yri­tyk­set tape­taan var­sin nopeasti.

  27. Jan­ne Kari­mä­ki:
    Jos aja­tel­laan, että yksi­tyi­nen puo­li “kus­tan­taa” jul­ki­sen puo­len, niin yhtä hyvin voi­daan väit­tää, että jul­ki­nen puo­li pitää yhteis­kun­nan raken­tei­ta pys­tys­sä, min­kä ansios­ta yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la yli­pään­sä voi­daan toi­mia pal­jon sofis­ti­koi­tu­neem­min kuin esi­mer­kik­si kivikaudella.

    Filo­so­fi­ses­ti asia menee kuta­kuin­kin näin: yhteis­kun­ta voi­daan jakaa kah­teen osaan, nii­hin jot­ka teke­vät rahaa ja nii­hin jot­ka tuh­laa­vat rahaa. Vain toi­sia näis­tä on pak­ko olla.

    On erit­täin vähän (jos ollen­kaan) sel­lai­sia asioi­ta joi­hin vält­tä­mät­tä tar­vi­taan jul­kis­ta sek­to­ria, kuta­kuin­kin kaik­ki voi­daan yksi­tyis­tää ja kil­pai­lut­taa tehok­kuu­den saavuttamiseksi.

    Kun mai­nit­sit tuon rahan, niin jenk­ki­taa­laa pai­na­va kes­kus­pank­ki eli FED on yksi­tyis­ten jenk­ki­pank­kien omistama.

  28. Kru­ni-Kal­le: Eikös tuos­ta sit­ten puut­tui­si val­tion­hal­lin­to, arvaan mel­ko isok­si tulon­saa­ja­ryh­mäk­si Helsingissä.
    eli kaik­ki mii­nus kun­nal­li­nen sek­to­ri oli­si oikeampi? 

    Näin tie­ten­kin on jos halu­taan heku­moi­da jon­kin jul­ki­sen talou­den pala­sen osaoptimoinnilla.

    Net­to­ve­ron­mak­sa­jan kan­nal­ta se on kui­ten­kin aika lail­la sama kuka käy ryös­tä­mäs­sä hänen rahansa.

  29. Tuo­mas Kive­lä:
    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten teh­dyn sel­vi­tyk­sen mukaan ker­ros­ta­loa­lue tuot­taa vero­tu­lo­ja kun­nal­le seit­se­män ker­taa enem­män heh­taa­ril­ta kuin pientaloalue 

    Muis­tai­sit­ko tuon sel­vi­tyk­sen nimeä tai jul­kai­si­jaa, että voi­si läh­teä etsi­mään sitä? Kuu­los­taa erit­täin mielenkiintoiselta.

    1. Eni­ten vero­tu­lo­ja heh­taa­ria koh­den tuli Kal­lios­ta. Tapio Kor­hos­tas kiin­nos­taa kui­ten­kin ero­tus, pal­jon­ko asuk­kaat kuylut­ta­vat pal­ve­lu­ja ja pal­jon­ko he mak­sa­vat veroja.

  30. Sun Tzu: Luu­lin tämän olleen aika yksin­ker­tai­nen mate­maat­ti­nen teh­tä­vä että posi­tii­vi­nen raha­vir­ta on tar­peel­li­sem­paa kun nega­tii­vi­nen kun tavoit­tee­na on kan­nat­ta­va kun­ta­ta­lous. Näem­mä se Suo­men PISA-menes­tys unoh­tuu kun ikää karttuu.

    Mikä posi­tii­vi­nen raha­vir­ta? Vään­ne­tään nyt rautalankaa.

    Kah­des­sa vie­rek­käi­ses­sä leik­kaus­sa­lis­sa kak­si lää­kä­riä tekee samaa ope­raa­tio­ta eri poti­laal­le. Ensim­mäi­nen on sai­raa­lan palk­ka­lis­toil­la, toi­nen on vuo­krat­tu Medo­nel­ta kii­rea­pu­lai­sek­si. Ensim­mäi­nen on siis jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­lis­toil­la, ja toi­nen yksi­tyi­sen sek­to­rin palk­ka­lis­toil­la. Mik­si jäl­kim­mäi­nen on veron­mak­sa­ja mut­ta ensim­mäi­nen ei?

  31. Kun puhu­taan kur­jis­tu­mi­ses­ta ja elä­mi­sen laa­dus­ta ei raha kui­ten­kaan rat­kai­se kaik­kea. Hel­sin­ki­läi­sen eli­ni­kä on alle maan kes­kiar­von, vaik­ka tulo­ta­so yli maan kes­kiar­von. Ohei­nen teks­ti on peräi­sin Hel­sin­gin omos­ta terveysraporeista.

    Alu­eel­li­set erot eli­no­lois­sa, tur­val­li­suu­des­sa, kou­lu­tuk­ses­sa, asu­mi­ses­sa, elin­ta­vois­sa ja ter­vey­des­sä ovat Hel­sin­gis­sä huo­mat­ta­vat. Hel­sin­ki­läis­ten elin­aja­no­do­te on piden­ty­nyt ajan­jak­sol­la 1981–2009 mie­hil­lä yli 6 vuot­ta ja nai­sil­la yli 4 vuot­ta. Edel­leen­kin hel­sin­ki­läi­set mie­het elä­vät kui­ten­kin kes­ki­mää­rin run­saat 8 kuu­kaut­ta ja nai­set lähes 7 kuu­kaut­ta lyhyem­män elä­män kuin suo­ma­lai­set keskimäärin.”

    Mis­tä­hän tämä joh­tuu ? Suu­rem­mas­ta syöpäkuolleisuudesta ?

    1. Hel­sin­ki­löis­ten lyhem­pi eli­niän odo­te joh­tuu sii­tä, että kau­pun­gis­sa on pal­jon syr­jäy­ty­nei­tä, joi­den odo­te on kovin huono.

  32. Sun Tzu: Filo­so­fi­ses­ti asia menee kuta­kuin­kin näin: yhteis­kun­ta voi­daan jakaa kah­teen osaan, nii­hin jot­ka teke­vät rahaa ja nii­hin jot­ka tuh­laa­vat rahaa. 

    Eli kes­kus­pank­kiin (joka ainoa­na tekee rahaa) ja koko muu­hun kan­san­ta­lou­teen (joka taas tuh­laa rahaa).

    Aina välil­lä tosin uuti­soi­daan sii­tä, kuin­ka joku muu­kin taho kuin kes­kus­pank­ki on poik­keuk­sel­li­ses­ti yrit­tä­nyt “teh­dä rahaa”, poik­keuk­set­ta huo­noin seu­rauk­sin. Suo­mes­sa rikos­la­ki tun­tee tämän nimel­lä rahanväärennys.

    Kun mai­nit­sit tuon rahan, niin jenk­ki­taa­laa pai­na­va kes­kus­pank­ki eli FED on yksi­tyis­ten jenk­ki­pank­kien omistama. 

    EKP sen sijaan ei ole. Raha on tääl­lä euroa­lu­eel­la — kuten suu­rim­mas­sa osas­sa maa­il­maa — jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­ma jul­ki­nen pal­ve­lu eikä mitään muu­ta. Jos­tain syys­tä hör­höin­kään anar­ko­ka­pi­ta­lis­ti ei täs­tä syys­tä pidä euroa niin saas­tu­nee­na, että kiel­täy­tyi­si sitä käyttämästä.

  33. Tun­ne­tus­ti tuos­sa tapauk­ses­sa jul­ki­nen sek­to­ri rahoit­taa itsen­sä vel­ka­ra­hal­la, kun­nes piik­ki lyö­dään kiin­ni. Sit­ten menee­kin aika kurjasti.

    Kysei­nen esi­merk­ki käsit­te­li hypo­teet­tis­ta tilan­net­ta, jos­sa yhteis­kun­nan jul­ki­nen sek­to­ri käsit­tää 99% talou­des­ta. Sinun näh­däk­se­si tämä jul­ki­nen sek­to­ri ei täl­löin­kään tuot­tai­si mitään vaan toi­mi­si vel­ka­ra­hal­la. Tote­ai­sin, että aja­tus on vir­heel­li­nen. Tutus­tu­pa Suo­men Pan­kin tuo­ree­seen his­to­ria­teok­seen, niin näet, miten sul­je­tun talou­den rahan­kier­to toi­mi Suo­mes­sa 1940-luvul­la. On mah­dol­lis­ta pyö­rit­tää sul­jet­tua talout­ta niin, että vaih­to­ta­se on posi­tii­vi­nen, kan­san­ta­lous kas­vaa ja jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä ei räjäh­dä. Nämä ehdot täyt­tyi­vät 1940-luvun lop­pu­puo­len Suomessa.

    On sel­vää, että yksi­tyis­tä sek­to­ria ja sen mark­ki­na­me­ka­nis­mia tar­vi­taan. Yksi­tyi­sen sek­to­rin tär­kein teh­tä­vä yhteis­kun­nas­sa on hyö­dyk­kei­den hin­nan­muo­dos­tus. Jul­ki­nen sek­to­ri voi hoi­taa tämän toi­men, mut­ta poliit­ti­sin pää­tök­sin ase­tel­ta­vat hin­nat eivät ole eri­tyi­sen jous­ta­via eivät­kä vält­tä­mät­tä perus­tu tek­nis-talou­del­li­siin tosi­asioi­hin. Sama muu­ten kos­kee yksi­tyis­ten kon­ser­nien sisäis­tä siir­to­hin­noit­te­lua. Yksi­tyi­nen sek­to­ri sää­tää raa­ka-ainei­den ja lop­pu­tuot­tei­den hin­to­ja mel­ko tehok­kaas­ti, mikä on erit­täin hyö­dyl­lis­tä resurs­sien tehok­kaan käy­tön kannalta. 

    Jul­ki­sen val­lan teh­tä­vä­nä on täs­sä yhtey­des­sä taata:
    a) kan­sa­lais­ten perus­oi­keu­det, ml. sosi­aa­li­set ja sivis­tyk­sel­li­set oikeudet
    b) val­ta­kun­nan turvallisuus
    c) mark­ki­na­me­ka­nis­min toi­min­ta niin, ettei­vät epä­re­hel­li­set toi­mi­jat menes­ty sään­tö­jä rikkomalla

    Ymmär­tääk­se­ni Sun Tzu on sitä miel­tä, että näis­tä aina­kin koh­dat a ja c ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti tarpeettomia.

  34. Nyt puhu­taan­kin kes­kiar­vois­ta, kyl­lä­hän isos­ta kau­pun­gis­ta aina syr­jäy­ty­nei­tä löy­tyy kuten myös varak­kai­ta ja hyvinvoivia.

    Kun kat­soin eräs­tä van­hem­paa tut­ki­mus­ta Hel­sin­gin ter­vey­se­rois­ta (–> 2005), niin eri­tyi­ses­ti koros­tu­vat keuh­ko­syö­pä (mie­het ja nai­set), muut syö­vät (mie­het), alko­ho­li­sai­rau­det (molem­mat suku­puo­let), itse­mur­hat (vain nai­sil­la), rin­ta­syö­pä (nai­set) ja tapa­tur­mat miehillä.

    Osa selit­tyy huo­no-osai­suu­del­la, mut­ta var­sin­kin nais­ten kor­kea kuol­lei­suus ei täy­sin seli­ty sillä.

  35. Count­ry­boy:

    Mis­tä­hän tämä joh­tuu ? Suu­rem­mas­ta syöpäkuolleisuudesta ?

    Pien­hiuk­ka­set voi­vat lyhen­tää eli­ni­kää jopa kym­me­nel­lä vuo­del­la. Hel­sin­gis­sä lii­ken­teen hai­tat ovat suu­rem­mat kuin muis­sa Suo­men kau­pun­geis­sa. Alku­pe­räi­seen aihee­seen sel­lai­nen kom­ment­ti, että aina­kin omas­sa lähi­pii­ris­sä pois­muut­to jat­kuu. DI + ark­ki­teh­ti­pa­ris­kun­ta muut­ti­vat takai­sin koti­seu­dul­leen kor­kei­den asun­to­jen hin­to­jen takia. Lisäk­si työ­ka­ve­ri per­hei­neen kat­se­lee asun­toa kau­em­paa. 300 k€ ei kuu­lem­ma rii­tä per­hea­sun­toon rau­hal­li­sel­ta alu­eel­ta. Mie­lum­min sit­ten aja­vat 100 km päi­väs­sä työ­mat­ko­ja. Tuo sit­ten taas lisää nii­tä alus­sa mai­nit­se­mia­ni pienhiukkasia.

  36. tcrown:
    Kah­des­sa vie­rek­käi­ses­sä leik­kaus­sa­lis­sa kak­si lää­kä­riä tekee samaa ope­raa­tio­ta eri poti­laal­le. Ensim­mäi­nen on sai­raa­lan palk­ka­lis­toil­la, toi­nen on vuo­krat­tu Medo­nel­ta kiireapulaiseksi. 

    Molem­mat ovat tie­ten­kin vero­tuh­la­rei­ta, mut­ta tuo MedO­nen kave­ri on lie­vem­pi tapaus jos kysees­sä on kil­pai­lu­tuk­sen kaut­ta han­kit­tu hal­vin intia­lai­nen lääkäri.

    Parem­pi esi­merk­ki on tämä: menes­ty­vä vien­ti­fir­ma ulkois­taa työ­ter­vey­den­huol­ton­sa yksi­tyi­sel­le lää­kä­ria­se­mal­le, ja fir­man mak­sa­mil­la rahoil­la ase­mal­la on varaa työl­lis­tää joku jouk­ko lää­kä­rei­tä ja muu­ta henkilökuntaa.

    Tuon hen­ki­lö­kun­nan mak­sa­mil­la veroil­la kau­pun­ki sit­ten kyke­nee palk­kaa­maan omal­le­kin ter­veys­a­se­mal­leen lää­kä­riä sun muuta.

    Tämä tari­nan jäl­keen yhteis­kun­nan san­ka­rei­den ja vero­tuh­la­rei­den roo­lit pitäi­si olla var­sin selvät.

  37. Tom­mi Uscha­nov:
    EKP sen sijaan ei ole. Raha on tääl­lä euroa­lu­eel­la – kuten suu­rim­mas­sa osas­sa maa­il­maa – jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­ma jul­ki­nen pal­ve­lu eikä mitään muuta. 

    Näin onkin, mut­ta kes­kus­te­lun aihe­han oli se että mitä (jos mitään) tar­vet­ta jul­kis­hal­lin­nol­le on. Var­sin sel­väs­ti voi­daan osoit­taa että raha ja kes­kus­pank­ki­toi­min­ta ei aina­kaan tar­vit­se jul­kis­hal­lin­toa mihinkään.

    Itse asias­sa voi­daan argu­men­toi­da että päin­vas­tai­nen on tot­ta: mitä kau­em­pa­na kes­ku­pank­ki­toi­min­ta on jul­kis­hal­lin­nos­ta, sitä parem­min talou­des­sa pärjätään.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki­löis­ten lyhem­pi eli­niän odo­te joh­tuu sii­tä, että kau­pun­gis­sa on pal­jon syr­jäy­ty­nei­tä, joi­den odo­te on kovin huono. 

    Onko tämä fak­taa vai omaa arve­lua? Äkki­sel­tään kuvit­te­li­si, että maan kes­kiar­voon näh­den “yli­mää­räis­ten” syr­jäy­ty­nei­den aiheut­ta­ma eli­niä­no­dot­tei­den ale­ne­ma ei jakau­tui­si noin tasan (53–47) suku­puo­lit­tain, huo­mioi­den mies­ten ylie­dus­tus syr­jäy­ty­mi­sin­di­kaat­to­reis­sa ylei­ses­ti. Ts. ken­ties rin­nal­la vai­kut­taa myös jokin/joitakin syr­jäy­ty­mis­tä tasa-arvoi­sem­pia ilmiöi­tä (esi­mer­kik­si, mut­ta ei vält­tä­mät­tä, huo­nom­pi ilmanlaatu)?

  39. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Kysei­nen esi­merk­ki käsit­te­li hypo­teet­tis­ta tilan­net­ta, jos­sa yhteis­kun­nan jul­ki­nen sek­to­ri käsit­tää 99% taloudesta. 

    Tämä­hän ei itse asias­sa ole miten­kään hypo­teet­ti­nen jut­tu, asi­aa kon­kreet­ti­ses­ti kokeil­tiin Neuk­ku­las­sa tuos­sa taan­noin. Siel­lä tosin hom­ma rahoi­tet­tiin öljyä myy­mäl­lä. Per­siil­leen meni sil­ti komeasti.

    Krei­kas­sa ja Suo­mes­sa lähes­ty­tään kovaa kyy­tiä tätä sosia­lis­min ide­aa­lia, mut­ta kos­ka öljyä ei ole niin rahoi­tus on hoi­det­tu vel­kaan­tu­mal­la. Kreik­ka on jo kon­kurs­sis­sa, eikä Suo­mi nykyi­sel­lä poli­tii­kal­la tule sitä välttämään.

    Sul­jet­tu talous taas toi­mii ainoas­taan alkeel­li­sis­sa olo­suh­teis­sa, Bra­si­lian tai Bor­neon vil­li-ihmis­hei­mot lie­ne­vät aika aito­ja sul­jet­tu­ja talouk­sia. Nykyi­sis­tä val­tiois­ta lähim­pä­nä tai­ta­vat olla Poh­jois-Korea ja Soma­lia. En sanoi­si että nii­den tilan­ne on tavoit­te­le­mi­sen arvoinen.

    Muu­toin var­sin kon­kreet­ti­ses­ti voi­daan osoit­taa että suu­riin vien­ti- ja tuon­ti­mää­riin perus­tu­vat avoi­met talou­det ovat kai­kis­ta menes­tyk­sek­käim­mät kon­sep­tit nykyi­ses­sä glo­ba­li­soi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa. Ja avain menes­tyk­seen on yhteis­kun­nan kilpailukyky.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki­löis­ten lyhem­pi eli­niän odo­te joh­tuu sii­tä, että kau­pun­gis­sa on pal­jon syr­jäy­ty­nei­tä, joi­den odo­te on kovin huono. 

    Mut­ta onko kau­pun­gis­sa taval­lis­ta enem­män syr­jäy­ty­nei­tä sik­si että kii­vas­tah­ti­sen kapi­ta­lis­ti­sen kau­pun­kie­lä­män ahneet rat­taat jau­ha­vat vii­pa­leik­si nuo taval­lis­ta her­kem­mät yksi­löt jot­ka maa­seu­dun yhtei­söl­li­ses­sä ilma­pii­ris­sä pär­jäi­si­vät oireilematta?

    Vai sik­si että met­ro­po­lia­lu­een eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat, toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne ja kor­kea­ta­soi­set kult­tuu­ri­pal­ve­lut hou­kut­te­le­vat taval­lis­ta enem­män syr­jäy­ty­nei­tä muut­ta­jia kos­ka he tar­vit­se­vat nii­tä voi­maan­tu­mi­sen­sa lähteeksi? 

    Aihet­ta kam­pan­jaan: “Muu­ta maal­ta met­ro­po­liin, syr­jäy­dy suvait­se­vas­sa seurassa!”

  41. OS: “Hel­sin­ki­läis­ten lyhem­pi eli­niän odo­te joh­tuu sii­tä, että kau­pun­gis­sa on pal­jon syr­jäy­ty­nei­tä, joi­den odo­te on kovin huono.”

    Hel­sin­gin muut­to­voi­ton pro­fii­li huo­mioi­den, onko tähän odo­tet­ta­vis­sa muu­tos­ta tule­vai­suu­des­sa? Kuin­ka suu­ria lisä­sat­sauk­sia tar­vi­taan syr­jäy­ty­nei­syy­den vähentämiseksi/pitämisessä ennallaan?

  42. Var­sin sel­väs­ti voi­daan osoit­taa että raha ja kes­kus­pank­ki­toi­min­ta ei aina­kaan tar­vit­se jul­kis­hal­lin­toa mihin­kään.’ (SunTzu)
    No osoi­ta. Esim. FED on jul­kis­hal­lin­non luo­ma ja yllä­pi­tä­mä mono­po­li. Kil­pai­li­jal­le käy ohrai­ses­ti: http://en.wikipedia.org/wiki/Liberty_Dollar

  43. Eero: Onko tämä fak­taa vai omaa arve­lua? Äkki­sel­tään kuvit­te­li­si, että maan kes­kiar­voon näh­den “yli­mää­räis­ten” syr­jäy­ty­nei­den aiheut­ta­ma eli­niä­no­dot­tei­den ale­ne­ma ei jakau­tui­si noin tasan (53–47) suku­puo­lit­tain, huo­mioi­den mies­ten ylie­dus­tus syr­jäy­ty­mi­sin­di­kaat­to­reis­sa ylei­ses­ti. Ts. ken­ties rin­nal­la vai­kut­taa myös jokin/joitakin syr­jäy­ty­mis­tä tasa-arvoi­sem­pia ilmiöi­tä (esi­mer­kik­si, mut­ta ei vält­tä­mät­tä, huo­nom­pi ilmanlaatu)?

    Jos­sain mää­rin var­maan vai­kut­taa ilman laa­tu (pien­hiuk­ka­set, katu­pö­ly ja type­nok­si­dit) keuh­ko­syö­pä­ris­kiä lisää­väs­ti, vaik­ka Hel­sin­gin ilma ei niin kovin saas­tu­nut­ta ole­kaan. Suu­rem­pi syy keuh­ko­syö­pään lie­nee kui­ten­kin kes­ki­mää­räis­tä ylei­sem­pi tupakointi ?

    Nais­ten koh­dal­la taas lie­nee kyse huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­mas­ta alko­ho­lin käy­tös­tä, joka lisää myös WHO:n mukaan myös rin­ta­syö­pä­ris­kiä. Itse­mur­hat ja rin­ta­syö­pä vai­vaa­vat eri­tyi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja nai­sia. Samoin iho­syö­pä on kou­lu­te­tuol­la nai­sil­la yleisempi.

  44. Sun Tzu: Molem­mat ovat tie­ten­kin vero­tuh­la­rei­ta, mut­ta tuo MedO­nen kave­ri on lie­vem­pi tapaus jos kysees­sä on kil­pai­lu­tuk­sen kaut­ta han­kit­tu hal­vin intia­lai­nen lääkäri.

    En tie­dä miin eili­nen vas­tauk­se­ni ukkui, mut­ta kokeil­laan uudestaan.

    Saan­ko vie­lä esit­tää kak­si tar­ken­ta­vaa kysymystä:

    1. Jos siis yhteis­kun­nal­le myy­vä yri­tys ole veron­mak­sa­ja, niin miten tämän yri­tyk­sen ali­hank­ki­jat, ovat­ko ne oikei­ta veronmaksajia?

    2. Minä käyn nouk­ki­mas­sa met­säs­tä käpy­jä sadan euron arvos­ta. Myyn ne val­tiol­le sadal­la eurol­la, ja val­tio verot­taa tulo­ja­ni tuos­ta 40 euroa. Eli käy­tän­nös­sä olen anta­nut 40% nouk­ki­mis­ta­ni kävyis­tä val­tiol­le vas­tik­keet­ta. Onko sinul­la todel­la pok­kaa väit­tää vaka­val­la naa­mal­la että minä en ole mak­sa­nut teke­mäs­tä­ni työs­tä veroa?

  45. Jul­ki­sen sek­to­rin lää­kä­ri ei mak­sa vero­ja. Hänen palk­kan­sa mak­se­taan veroilla.…

    Toi tai­taa kyl­lä usein olla kar­keas­ti tot­ta myös yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la toi­mi­van lää­kä­rin kans­sa. Kysy­mys on lähin­nä vero­ra­han teke­män mut­kan pituudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.