Vielä ennen 1990-luvun lamaa asumistukea saattoi saada myös pienipalkkainen lähihoitaja. Nykyisin asumistuen saajat ovat valtaosaltaan työttömiä tai pienipalkkaisia yksihuoltajia. Kahden tulonsaajan perheisiin sitä ei juuri jaeta. Kun sosiaaliturva maksaa asumisen jokseenkin kokonaan ja pienipalkkainen joutuu maksamaan sen yleensä kokonaan itse, korkeat vuokrat vievät kannattavuuden työn teolta. Tästä kärsivät erityisesti nuoret, joiden palkat ovat pienet ja joilla ei yleensä ole omistusasuntoa.
Emme ottaneet nykyistä asumistukea edes tarkasteluun, koska se on rakenteeltaan aivan kummallinen, vaan keskityimme SATA-komitean esittämään uudistettuun asumistukeen, jota peruspalveluministeri ei ole jostain syystä saanut esitellyksi eduskunnalle. Tässä mallissa ylimmät hyväksyttävät vuokrat ovat niin matalia, ettei sellaisia ole. Niinpä asumistuki onkin eräänlainen vuokralla asujan negatiivinen tulovero, jolla ei ole mitään muuta yhteyttä asumismenoihin kuin että pitäisi asua vuokralla. (Omistusasuntoonkin saa teoriassa asumistukea, mutta sellaisin ehdoin, ettei henkilöllä yleensä voi samanaikaisesti olla niin pieniä ansioita ja niin suuria korkomenoja.)
Seuraavassa asumistukea koskeva kappale raportistamme vähän lyhennettynä:
= = =
On kaksi syytä esittää parannusta asumistukeen. Toisaalta juuri korkeiden asumismenojen vuoksi toimeentulotuen takaama tulotaso ylittää ensisijaisten etuuksien takaaman ja toisaalta juuri korkeat asumiskustannukset heikentävät matalapalkkaisen työn vastaanottamisen kannattavuutta.
Jotta yleinen asumistuki kilpailisi toimeentulotuen lisäosan korvaamien asumismenojen kanssa, pitäisi korkeimpia hyväksyttäviä vuokria asumistuessa korottaa merkittävästi. Tätä emme esitä, koska sillä olisi hyvin kielteisiä vaikutuksia vuokramarkkinoihin. Tämä merkitsee, että toimeentulotuen yleisyys perusturvan varassa olevien keskuudessa jatkuu.
Sen sijaan yleistä asumistukea tulee kehittää niin, että se tukee myös pienipalkkaisia eikä vain työttömiä.
Olemme tarkastelleet kahta vaihtoehtoa parantaa asumistukea työssä käyvien osalta. Toisessa asumistuen tuloharkinnassa jätettäisiin 25 prosenttia ansiotuloista ottamatta huomioon, jolloin yhteensovitus ansiotulojen osalta olisi 24 prosenttia. Tämä nostaisi asumistukea 1500 euron tulojen kohdalla 120 eurolla kuussa ja 2000 euron kohdalla 160 eurolla kuussa. Se myös pienentäisi efektiivisiä rajaveroasteita asumistuen saajilla kahdeksalla prosenttiyksiköllä.
Toisessa asumistuen tuloharkinnassa jätettäisiin ottamatta huomioon ansiotuloja 400 euron edestä kuussa. Se nostaisi asumistukea kaikilla ansiotuloja saavilla – jos he asumistukea saavat – 128 eurolla kuussa. Tämänkin jälkeen yksin elävä kokopäivätyössä käyvä voisi saada asumistukea käytännössä vain pääkaupunkiseudulla. Tämä vaihtoehto ei pienennä marginaaliveroa asumistuen saajien kohdalla palkansaajien tavanomaisilla tuloalueilla, mutta se parantaa työn kannustimia ns. ekstensiivisellä marginaalilla eli parantaa työttömyydestä ansiotyöhön siirtymisen houkuttelevuutta. Se myös merkitsee, että aiempaa alemmat ansiotulot riittävät nostamaan ansiotason yli toimeentulotuen takaaman.
Koska pidämme useimpien taloustieteilijöiden tapaan ekstensiivistä marginaalia vielä tärkeämpänä kuin lisätuntien efektiivistä marginaaliveroastetta, pidämme parempana jättää 400 euroa ansiotuloja ottamatta huomioon. Esitämme kuitenkin molempien vaihtoehtojen harkitsemista.
Suositus 3: Asumistuen tuloharkinta.
a) Asumistuessa tuloharkinnassa jätetään 400 euroa ansiotuloja kuussa kotitaloutta kohden ottamatta huomioon tai
b) Asumistuen tuloharkinnassa jätetään 25 % ansiotuloista ottamatta huomioon.
”Peruspaleluministeri” on muuten oikein sopiva nimike asuntoasioista vastaavalle hallituksen jäsenelle.
Mikä muuten on syynä ettei tällaisia lakiin kirjattuja rahamääriä kuten asuntotuen yläraja tai opintotuki ole sidottu jonkinlaiseen hintaindeksiin?
Ei rahalla mitään absoluuttista arvoa ole toisin kuin joskus ennen vanhaan kun valuuttakurssit olivat sidottuja kullan hintaan. Jos laissa lukee että asuntotuen yläraja on esim. 400 euroa, se on nyt aika vähän, mutta 10 vuotta sitten se oli sopivasti. 20 vuoden päästä se on karkkirahaa.
A-talkista.
Vähän kyllä petyin tähän Lindtmaniin: luultavasti hän ei ole niin tyhmä kuin mitä halusi esittää, mutta luultavasti hän pitää äänestäjiään niintyhminä, että taktisesti pitää itsekin koko ajan väärinymmärtää.
Se tyttö oli kyllä yliveto: lapsi pitäis antaa jollekin ventovieraalle hoitoon. Ei kyl onnaa.
Sinänsä menemällä Rydmanin kanssa samalle puolelle pöytää on kyllä oikeasti vähän uhkarohkeata.
Touko Mettinen
Nettoveronmaksaja jo 30 vuotta
Työttömyystilastoja kannattaisi katsoa tarkemmin niin ymmärtäisi paremmin erilaisten ryhmien ongelmia
Nuorten työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan n 20 % ja TEM mukaan n 10 %
Mutta se tärkeämpi luku on työttömyysjakson pituus : Nuorilla , alle 25-vuotialla se on vain 5-7 viikkoa, kun se keskimäärin on 15 viikkoa ja yli 50-vuotiailla jopa 38 viikkoa!!!
Nuoret työllistyvät todella nopeasti uudelleen.Eivät nuoret edes hae pysyviä työpaikkoja.
Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 39000, mutta +50-vuotiaita 109000.
Kyllä nuo työn menetykset ovat moninkertaisia +50-vuotiaissa ja syrjäytymiskulutkin suuremmat kuin nuorilla, kaksi-kolme +50-vuotasta syrjäytynyttä maksaa saman verran kuin yksi +30-vuotias
Muutenkaan nuorten asemaa työelämässä ei ole ymmärretty, ei 15-24-vuotias ole samanlainen kuin +25-vuotias eikä hän hae vielä pysyvää työuraa.
Nuori hakee paikkansa yhteiskunnassa 15-vuotiaasta alkaen ja yleensä se on löytynyt 25-vuotiaaksi mennessä.
Siihen saakka nuori vaihtaa työpaikka/koulutusta etc mikä näkyy työttömyytenä ja joutilaisuutena
Eikä tässä ole mitään uutta, minullakin ehti olla ennen valmistumista 10-15 työnantajaa 60-70-luvuilla.
Nuoret kuin myös ikääntyneet ovat työelämän joustovara, mutta ei se oikeuta heidän kyykyttämiseen.Suomessa kun joustot haetaan työttömyyden kautta eikä työajan joustoista vaikka joustoja on voinut tehdä jo 20 vuotta
Tärkeintä olisi tarjota erilaisia töitä/opiskeluvaihtoehtoja/vapaaehtoistyötä etc kunnes tämä oma suunta on löytynyt.
Mutta näillä palkoilla pitäsi elää tai tukea pitäisi tarjoa työssäolojoillekin tai joustajille
Kun ansiosidonnaisella on usein niin, että sillä kattaa sekä asumisen että syömisen, niin hyvä noin.
Mutta ansiosidonnaisen loputtua, työttömyyden pitkittyessä, kun päätyy perustyöttömyyspäivärahalle, niin sen taso on niin matala, että sillä ei voi asua ja syödä samalla kuukausimaksulla.
Siis työttömyyspäivärahassa on valuvika, kun sillä ei sen ollessa voimassa voi edes elää laihasti asuen ja syöden.
Tuohon tilanteeseen päädytään silloin, kun ei ole työtä tarjolla sillä palkalla, millä kattaisi vuokransa ja syömisensä + muut välttämättömät menot työssä käydessään.
Herranjestas sentään,
montako kertaa sulle pitää toitottaa, että asumistukea saa ihan yhtä paljon omistusasuntoonkin? Aivan yhtä todellisissa käytännön tilanteissa.
Menee pahasti uskottavuus tällasiin papruihin, jos kumpikaan kirjottajista ei ole ottanut selvää edes asumistuen maksuperusteista!
Meillä on tilastot siitä kuinka paljon omistusasuntoihin on käytännössä asumistukea maksettu. On maksettu, mutta vähän.
Miksi muuten asumistuessa EI pitäisi ottaa huomioon todellista olemassaolevaa asumisen hintatasoa?
KELAhan on jo ihan omissa pilvilinnoissaan taulukkojensa kanssa. Jos vapailta markkinoiden minimihinta on yli KELAn maksimihinnan, niin eikö todellisuusvääristymä ole liian suuri? Pitäisikö valtion tulonsiirtojen perustua todellisuuteen?
Huonosti markkinoitu?
Eli ehdoista ei ole kiinni.
Edelleenkin omistusasunnossa tukea saa yhtiönvastikkeeseen, joka on korkomenoja huomattavasti suurempi menoero ainakin nykyisellä korkotasolla. Jos sitten vähävarainen tajuaa ostaa kämpän (esim. uuden hitaksen), jossa on paljon yhtiölainaa, niin aivan samat tuet tulee kuin vuokrallakin asueassa. Myöskin tulorajat ovat identtiset.
Asumistuen tulorajat ovat sen verran matalia, että niin pienituloinen ei kovin helposti saa asuntolainaa.
Ansiosidonnainen on keskimääräisetä kk-palkasta on n 1800 euroa kuussa.Päivärahan vero % on pyöreästi n 25 % ja käteen jää 1350 euroa.
Ei ansiosidonnaisella juhlita, mutta se pitää juuri ja juuri poissa sossun luukulta.
Tuollaisesta 1700 euron palkasta ansiosidonnaista tulee n 1200 euroa brutto.Vero % on 21 % eli käteen jää n 940 euroa eli päädytään sossun luukulle jos mittapuuna ovat tuo 1100 euron minimikulut
Ei joudu sossun luukulle, koska saa valtion asumistukea.
Kela on sen verran hidasliikkeinen, että varmasti joutuu, ellei ole lihavaa pankkitiliä.
Asumistukea heltiäisi 175 euroa eli vähän vähemmän kuin henkilö maksaa veroja
Paljonko maksaa ja mitä hyödyttää rahan lappaminen edestakaisin ?
Työllistää tietysti monta virkamiestä, mutta paljonko siitä syntyy todellista lisäarvoa ?
Työttömän verotus on sen verran korkea, että verotus ajaa työttömän tukiluukulle.
Jos tuon 1200 euroa saa palkkana niin veroa menee vian 6 % eli 72 euroa.
Näin verotuksella ajetaan ihmisiä tukiluukuille
Onhan se tyhmää pidemmän päälle, jos köyhä joutuu asumaan vuokralla, joka on kalliimpaa kuin omistusasuminen.
Eli sen sijaan, että julkisella rahalla tuetaan vuokraisäntien tienestiä, kannattaisi alkaa taata köyhille asuntolainoja.
Olen monessa suhteessa samaa mieltä, mutta sitten taas Freddie Mac ja Fannie Mae ja talouskriisi. Yhdysvaltain talouskupla syntyi merkittäviltä osin juuri tästä toiminnasta: annetaan köyhille asuntolainoja, ja jotta pääomavirta jatkuisi, paketoidaan ne yhä kauniimmin.
Voi kuitenkin ensin miettiä niitä syitä joiden vuoksi ihmiset ovat köyhiä.
Tunnen tapauksia joilla taivaasta tippunut omistusasunto vaihtuisi viikon sisällä ensin rahaan ja sitten raha johonkin muuhun. Ja puolen vuoden päästä ei olisi enää rahaa vuokraankaan.
Lievä holhous auttaisi, mutta olisiko yhteiskunnan valvoma omistaminen sittenkään edullisempaa tai vähemmän byrokraattista kuin tuettu vuokra-asuminen…?
Niin että kun joku asia on onnistuttu tekemään väärin, niin samaa asiaa ei kannata yrittää tehdä oikein?
Jenkit on sinänsä käsittämätön mesta, kun siellä ilmeisesti superpätevän lobbauskieroilun ansiosta on aikaansaatu näitä virityksiä, joissa (puoli)julkinen instanssi rahoittaa typerästi yksityistä puolta, joka vetää fyget ohi ja kupin nurin.
Hienosti onnistuivat samassa myös sähkömarkkinoilla.
Eiköhän niitä syitä olla juuri tekemässä: matalapalkka.
Ja toisaalta niitä ei olla poistamassa: asumisen hinta.
Jos asumistuella voi rahoittaa itselleen valtaosan jostain hitaskaksiosta 25 vuoden rupeamalla, niin aika paljon kauempana ei voida olla ”taivaasta tippumisesta”. Tai sitten taivas on hyvin korkealla tai ilmanvastus kumoaa gravitaation. (Gravitaatiotaskulamppu, anyone?)
Jos takauksen myöntävä julkinen taho huolehtii kämpän arvon kuplattomuudesta, niin ongelmatilanteessa saadaan kyllä lähes kaikki aina takaisin kämppä myymällä.
Kuinkahan merkittävä osa asumistuen saajista on oikeesti alkoholisteja, narkkiksia tai muuten hautaan hyppääviä tuhlareita?