Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.3.2013

Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin auto­lii­ken­teen kehittyminen

Kun väkeä tulee rut­kas­ti lisää, lii­ken­ne pyr­kii ruuh­kau­tu­maan. Tätä suun­ni­tel­maa kom­men­toin ja tuo­reel­taan 7.3. blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa­ni. Niin pal­jon rahaa ei ole, että tämä voi­tai­siin väy­lä- ja tun­ne­li-inves­toin­neil­la estää. Tämä toi mie­lee­ni lähin­nä, että

1)    On vähän höl­möä sub­ven­toi­da pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la sitä, että kan­ta­kau­pun­kiin vali­koi­tuu enem­män autos­ta riip­pu­vai­sia koti­ta­louk­sia kuin vali­koi­tui­si, jos pysä­köin­tiä ei subventoitaisi.

2)    Jou­dum­me miet­ti­mään, onko jär­ke­vää yrit­tää estää toi­mis­to­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si niis­sä kan­ta­kau­pun­gin osis­sa, joi­hin ei  ole huo­not joukkoliikenneyhteydet.

3)    Jot­ta lii­ken­teen ruuh­kau­tues­sa bus­sit ja rati­kat eivät sei­soi­si samois­sa jonois­sa, on varat­ta­va ajois­sa jouk­ko­lii­ken­teel­le omat väy­lät ja kais­tat sekä yri­tet­tä­vä muut­taa lain­sää­dän­töä niin, että kais­to­jen luva­ton käyt­tö estyy. Barce­lo­nas­sa bus­seis­sa on kamerat.

4)    Kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta on vie­lä vähem­män hyö­tyä kuin kuvittelin

 

Lausun­to Roi­hu­vie­ren ala­kou­lun kor­jauk­sen vaihtoehdoista

Kun tämä on pyy­det­ty pöy­däl­le, joku var­maan­kin ajat­te­lee, että lausun­toa oli­si syy­tä muuttaa.

 

Vuo­saa­ren sil­lan nopeus­ra­joi­tus laskee

Eija Lou­koi­la on teh­nyt val­tuus­toa­loit­teen nopeus­ra­joi­tuk­sen alen­ta­mi­ses­ta Vuo­saa­ren sil­lal­la. Vas­tauk­ses­sa ker­ro­taan, että aloi­te toteu­te­taan.

27 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.3.2013”

  1. Kuin­ka rea­lis­tis­ta on odot­taa, että kes­kus­ta­tun­ne­li­va­raus saa­tai­siin vih­doin pois uudes­ta yleis­kaa­vas­ta kummittelemasta?

    En vas­tus­ta tun­ne­lia sinän­sä, mut­ta se nyt ei vaan oikein mis­sään suh­tees­sa ole teh­ty­jen sel­vi­tys­ten valos­sa kus­tan­nus­te­ho­kas eikä toi­mi­va liikenne“ratkaisu”. Saa­vu­tet­tu­ja hyötyjä/haittoja ja veron­mak­sa­jil­le aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia ver­ra­tes­sa täs­tä maas­ta on vai­kea löy­tää mie­let­tö­mäm­pää liikenneprojektia. 

    Sinän­sä tun­tuu tiet­ty var­muu­den vuok­si jär­ke­väl­tä pitää varaus­ta: täl­löin aja­tel­laan varauk­sen ole­van “ilmai­nen”. Todel­li­suu­des­sa­han sii­tä varauk­ses­ta (jota ei jo talou­del­li­sis­ta rea­li­tee­teis­ta joh­tuen tul­la yhä toden­nä­köi­sem­min ja toden­nä­köi­sem­min kos­kaan käyt­tä­mään) aiheu­tuu mer­kit­tä­viä kus­tan­nuk­sia hel­sin­ki­läi­sil­le veron­mak­sa­jil­le. Näi­tä kus­tan­nuk­sia se pelk­kä varaus aikaan­saa mm. lii­ken­ne-ennus­tei­ta pai­sut­te­le­mal­la (-> kal­liik­si tule­va mui­den väy­lien yli­mi­toi­tus), arvok­kaan raken­nus­maan syön­ti mm. Meri­haan kupees­sa (liit­ty­mä­va­rauk­set) ja vai­kut­ta­mal­la mui­hin suun­ni­tel­miin (esim. _taloudellisestikin mielekkään_ Pisa­ra­ra­dan pai­na­mi­nen syväl­le, kes­kus­ta­kir­jas­to ym.).

  2. Mitä jos kiel­let­täi­siin säh­kö kan­ta­kau­pun­gin asun­nois­ta, niin auto­kan­nan säh­köis­tyt­tyä, nii­tä ei kukaan toi­si kes­kus­ta-asu­mis­ta häiritsemään?

  3. 5) Met­ro­ver­kos­toa oli­si pitä­nyt jo laa­jen­taa joka suun­taan sen sijaan että raken­nel­laan puo­li tusi­naa eril­lis­tä (ja yhteen­so­pi­ma­ton­ta?) marja/kehä/pisara/tiesmitärataa

  4. Pysä­köin­ti on ongel­ma. Kaa­voi­tuk­sel­la on väki­sin ohjat­tu tilan­tee­seen, jos­sa uusis­sa­kin kau­pun­gi­no­sis­sa on lii­an vähän ja lii­an kal­lis­ta pysä­köin­ti­ti­laa. Ymmär­rän ansain­ta­lo­gii­kan tuos­sa, jos­sa gryn­de­reil­le anne­taan arvon­nousua, osta voi olet­taa osan pää­ty­vän puo­luei­den pus­siin. Häviä­jä­nä ovat kaupunkilaiset.

    Bus­sit ovat ongel­ma, jos­ta ei kos­tu kukaan. Ne ovat lii­ken­teen pahin tulp­pa kes­kus­tas­sa. Kun bus­sit saa­daan pois, on enem­män tilaa myös jouk­ko­lii­ken­teel­le, lue spå­ril­le. Spå­rat kan­nat­taa, kuten esi­tät, saa­da omil­le kais­toil­leen. Miten on pääs­syt län­gis­tä läpi esi­mer­kik­si Läpin­lah­den kadun ylä­pään suun­ni­tel­ma? Hir­veä sump­pu, joka auke­aa niis­tä­mäl­lä puis­tos­ta palanen.

    Yllä­mai­nit­tua sump­pua pahen­net­tiin vie­lä tahal­laan muut­ta­mal­la työ­maan aikai­nen kiert­liit­ty­mä Hie­ta­lah­den kadun pääs­sä lii­ken­ne­va­loik­si. Tar­pee­ton muu­tos, jon­ka ainoa tavoi­te lie­nee hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen hait­taa­mi­nen. Nyt se vali­tet­ta­vas­ti hait­taa myös raitiovaunuja.

    Nopeus­ra­joi­tuk­siin pitää puu­tua, kun ne ovat vää­riä. Jo nyt sil­lal­la on lii­an alhai­nen rajoi­tus. Sil­lan pääs­sä pitää olla 80 km/h ja sii­tä maal­le päin voi ihna hyvn olla 100 km/h. Sama ongel­ma, jär­jet­tö­mät rajoi­tuk­set, on myös län­si­puo­lel­la. Ei ole ole­mas­sa mitään tek­nis­tä syy­tä, min­kä takia Larun koh­dal­la körö­tel­lään kah­dek­saa kymppiä.

  5. LAINAUS KALLE: “Nopeus­ra­joi­tuk­siin pitää puu­tua, kun ne ovat vää­riä. Jo nyt sil­lal­la on lii­an alhai­nen rajoi­tus. Sil­lan pääs­sä pitää olla 80 km/h ja sii­tä maal­le päin voi ihna hyvn olla 100 km/h. Sama ongel­ma, jär­jet­tö­mät rajoi­tuk­set, on myös län­si­puo­lel­la. Ei ole ole­mas­sa mitään tek­nis­tä syy­tä, min­kä takia Larun koh­dal­la körö­tel­lään kah­dek­saa kymppiä.”

    On tek­ni­nen syy ja se löy­tyy fysii­kas­ta. Tör­mäys­ten sat­tues­sa on tuhoe­ner­gia nopeu­den toi­ses­sa potens­sis­sa. Kun on pal­jon lii­ken­net­tä, tör­mäys­ten toden­nä­köi­syys kas­vaa. Tämän voi kuul­la päi­vit­täin lii­ken­ne­tie­dot­teis­ta Hel­sin­gin kehä- ja moot­to­ri­väy­lil­tä. Alhai­nen nopeus pitää usein vau­riot ja vam­mat vähäisinä.

  6. Kal­le:
    Pysä­köin­ti on ongel­ma. Kaa­voi­tuk­sel­la on väki­sin ohjat­tu tilan­tee­seen, jos­sa uusis­sa­kin kau­pun­gi­no­sis­sa on lii­an vähän ja lii­an kal­lis­ta pysä­köin­ti­ti­laa. Ymmär­rän ansain­ta­lo­gii­kan tuos­sa, jos­sa gryn­de­reil­le anne­taan arvon­nousua, osta voi olet­taa osan pää­ty­vän puo­luei­den pus­siin. Häviä­jä­nä ovat kaupunkilaiset.

    Bus­sit ovat ongel­ma, jos­ta ei kos­tu kukaan. Ne ovat lii­ken­teen pahin tulp­pa kes­kus­tas­sa. Kun bus­sit saa­daan pois, on enem­män tilaa myös jouk­ko­lii­ken­teel­le, lue spå­ril­le. Spå­rat kan­nat­taa, kuten esi­tät, saa­da omil­le kais­toil­leen. Miten on pääs­syt län­gis­tä läpi esi­mer­kik­si Läpin­lah­den kadun ylä­pään suun­ni­tel­ma? Hir­veä sump­pu, joka auke­aa niis­tä­mäl­lä puis­tos­ta palanen.

    Yllä­mai­nit­tua sump­pua pahen­net­tiin vie­lä tahal­laan muut­ta­mal­la työ­maan aikai­nen kiert­liit­ty­mä Hie­ta­lah­den kadun pääs­sä lii­ken­ne­va­loik­si. Tar­pee­ton muu­tos, jon­ka ainoa tavoi­te lie­nee hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen hait­taa­mi­nen. Nyt se vali­tet­ta­vas­ti hait­taa myös raitiovaunuja.

    Nopeus­ra­joi­tuk­siin pitää puu­tua, kun ne ovat vää­riä. Jo nyt sil­lal­la on lii­an alhai­nen rajoi­tus. Sil­lan pääs­sä pitää olla 80 km/h ja sii­tä maal­le päin voi ihna hyvn olla 100 km/h. Sama ongel­ma, jär­jet­tö­mät rajoi­tuk­set, on myös län­si­puo­lel­la. Ei ole ole­mas­sa mitään tek­nis­tä syy­tä, min­kä takia Larun koh­dal­la körö­tel­lään kah­dek­saa kymppiä.

    Voe­han häkytijäk.

    Olen ollut huo­maa­vi­na­ni, että nel­jän aika­na Lau­run koh­dal­la körö­tel­lään nel­jää­kymp­piä. Sen lisäk­si Larun jäl­keee tulee nopea­si usei­ta liit­ty­miä liit­ty­mää, jois­sa on luon­nol­li­sis­ta syis­tä 80 km/h noperusrajoitus.

    Kyys­mys. Kuin­ka pljon 80 khh nopeus­ra­joi­tus hidas­taaa mat­kaa 2 km: välil­lä ver­rat­tu­na 100 km/h nopeusrajoitukseen. 

    Bus­seil­la ja spo­ril­la on omat etun­sa, ja ne kuu­lu­vat mole­maat kau­pun­ki­lii­ken­tee­seen. Suo­raan sanoen tuo­ta sta­din slan­gil­le vie­ras­ta kir­joi­tus­muo­toa spå­ra käyt­tä­vät minus­ta vain håkanit

  7. Koo­ma:
    5) Met­ro­ver­kos­toa oli­si pitä­nyt jo laa­jen­taa joka suun­taan sen sijaan että raken­nel­laan puo­li tusi­naa eril­lis­tä (ja yhteen­so­pi­ma­ton­ta?) marja/kehä/pisara/tiesmitärataa

    Mil­lä taval­la Mar­ja, Pisa­ra ja Kehä­ra­ta ovat eril­li­siä ja kes­ke­nään yhteensopimattomia? 

    Met­ron kans­sa ne toki ovat mut­ta käsit­tääk­se­ni oli­si ollut kan­nat­ta­ma­ton­ta aika­naan alkaa muut­taa koko VR:n rata­verk­koa ja kalus­toa sivukiskovirroitukselle.

  8. Osmo jat­kaa taas puhu­mis­ta osaon­gel­mas­ta, lii­ken­tees­tä. Osmo ei puhu onge­lan yti­mes­tä Suo­men kes­kit­ty­mi­ses­tä Hel­sin­kiin. Hal­li­tus­puo­lu­een kan­san­edust­ja­na Osmo ei mai­nit­se puhu­mat­ta­kaan kri­ti­soin­nis­ta lii­ken­teen ongel­mien aiheutt­jaa, helsinkikeskeisyyttä.

    Tosia­sia kui­ten­kin on se, että Suo­men Hel­sin­ki­kes­kei­syys on jat­ku­vas­sa kas­vus­sa. Täs­tä seu­raa ongel­mat asu­mi­sen kal­leu­des­sa, työ­mat­ko­jen pituu­des­sa, park­ki­paik­ko­jen puut­tees­sa, ymn­pä­ris­tön saas­tu­mi­ses­sa ja mones­sa muus­sa. Samaan aikaan “syr­jä-Suo­mes­sa” jää raken­net­tua infraa vähäl­le käy­töl­le ihmis­ten muut­taes­sa Hel­sin­gin seuduille. 

    On sel­vää, että ihmi­setr muut­ta­vat sin­ne, mis­sä on työ­tä. On sel­vää ja hyväk­syt­tä­vää, että eli­kei­noe­lä­mä raken­taa toi­mi­ti­lan­sa sin­ne. mis­sä sil­lä on par­haat edel­ly­tyk­set toi­mia. Sen sijaan ei ole hyväk­synt­tä­vää, että myös yhteis­kun­nan toi­min­not kes­ki­te­tään Hel­sin­gin seu­duil­le. Ei myös­kään ole hyväk­syt­tä­vää, että val­tio aut­taa nime­no­maan Hel­sin­gin seu­tua rat­kai­se­maan alu­een lii­ka­kes­kit­ty­mi­ses­tä joh­tu­via ongelmia. 

    Val­tion pitää huo­leh­tia koko Suo­men tas­a­puo­li­ses­ta kehit­tä­mi­ses­tä ja eri­tyi­ses­ti hei­kom­pien aluei­den aut­ta­mi­ses­ta eteenpäin.

    Mikä­li Osmon esit­tä­mät rat­kai­sut Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­neon­gel­mien rat­kai­se­mi­sek­si toteu­te­taan val­tion tuki­po­li­tii­kal­la, on var­maa, että se ede­saut­taa Hel­sin­gin seu­dun talou­del­lis­ta kehit­ty­mis­tä. Var­sin pian näh­dään uusia ongel­mia asu­mi­ses­sa lii­ken­tees­sä ja sosi­aa­li­toi­mes­sa, joi­hin val­tio jou­tuu taas tule­maan apuun. 

    Samaan aikaan lisään­ty­vät ongel­mat syr­jä­seu­tu­jen kun­nos­sa­pi­dos­sa. Vähen­ty­neet voi­ma­va­rat eivät rii­tä edes raken­ne­tun infran käyt­töön ja huol­toon. Val­tio­ta pyy­de­tään apuun siel­lä­kin. Koko­nai­suu­ter­na höl­mö­läis­ten hom­maa Suomelta.

    Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­neon­gel­mien rat­kai­se­mi­ses­ta on syy­tä siir­tyä Suo­men koko­nai­se­dun tar­kas­te­luun. Hel­sin­gin seu­dun ongel­mis­ta las­ku­tet­ta­koon Hel­sin­gin seu­dun elin­kei­noe­lä­mää. Sen kes­kit­ty­mi­sen seu­raus­ta­han lii­ken­teen kas­vu on.

  9. toke: 4) Kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta on vie­lä vähem­män hyö­tyä kuin kuvittelin

    Jos täl­lä viit­taat kes­kus­ta­tun­ne­lin pie­neen vai­ku­tuk­seen kes­kus­ta­ruuh­kien kan­nal­ta, niin ei kai tämä ole ollut­kaan kes­kus­ta­tun­ne­lin idea?

    Eikö kes­kus­ta­tun­ne­lin idea ole ollut, että sen avul­la pää­si­si käte­väs­ti kes­kus­tan län­si­puo­lel­ta itä­puo­lel­le ja toisinpäin?

    Vois­han tun­ne­li men­nä ehkä myös Turun­väy­läl­tä Teol­li­suus­ka­dul­le, mut­ta oikeal­le hyö­ty­lii­ken­teel­le pitäi­si olla joku muu­kin kei­no kuin istua sun­nun­tai­a­je­li­joi­den ja työ­mat­ka­lais­ki­mus­ten kans­sa ruuhkassa.
    Jätet­täi­siin sit­ten vaik­ka aluk­si kaik­ki liit­ty­mät pois ja käyt­tö­mak­su sel­lai­sek­si, ettei satun­nai­set vai­vau­du, jol­loin aluk­si riit­täi­si yksi kais­ta molem­piin suuntiin.

    Onko sii­tä jotain hyö­tyä, että hom­man kans­sa veny­tel­lään jon­ne­kin vuo­teen 2030?
    Kus­tan­nus­te­hok­kuu­den kan­nal­ta hom­ma­han kan­nat­tais var­maan teh­dä, kun län­si­met­ron kai­vuu­ka­lus­to vapau­tuu pisa­ra­ra­dan kai­vuus­ta hoi­det­tu­aan sitä ennen kehä­ra­dan len­to­ken­tän alai­sen osan?
    Vai oli­kos toi vii­mei­sin jo tehty…

  10. Koo­ma:
    5) Met­ro­ver­kos­toa oli­si pitä­nyt jo laa­jen­taa joka suun­taan sen sijaan että raken­nel­laan puo­li tusi­naa eril­lis­tä (ja yhteen­so­pi­ma­ton­ta?) marja/kehä/pisara/tiesmitärataa

    Perus­kou­luis­sa voi­tai­siin aloit­taa uusi aine; jouk­ko­lii­ken­neop­pi, jol­la saa­tai­siin kam­mo pois käte­väs­tä ja nopeas­ta lii­ken­ne­vä­li­neen vaih­dos­ta. Tämä suju­voit­tai­si suu­res­ti seu­raa­vien vuo­si­sa­to­jen jouk­ko­lii­ken­net­tä, kun uudis­tus­ta ei tart­tis teh­dä tyy­liin kaik­ki-van­ha-pois-ja-tilal­le-se-yksi-mui­ta-hal­lit­se­maan oli sit­ten kysees­sä metro/monorail/gummispåra/robottiautoletka/tms.
    Toden­nä­köi­syys myös kau­pun­ki­suun­ni­te­lun onnis­tu­mi­sel­le kas­vai­si, jos kaik­kien asun­to­jen tai työ­paik­ko­jen ei tart­tis olla run­ko­lin­jo­jen kyljessä.

  11. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Met­ron kans­sa ne toki ovat mut­ta käsit­tääk­se­ni oli­si ollut kan­nat­ta­ma­ton­ta aika­naan alkaa muut­taa koko VR:n rata­verk­koa ja kalus­toa sivukiskovirroitukselle.

    No siis se oli­si tie­ten­kin pitä­nyt teh­dä toi­sin päin, kos­ka junas­tan­dar­din rataa ja ase­maa on enem­män. Mik­sei näin onkin sit­ten pidem­pi juttu.

    Joka tapauk­ses­sa, kyl­lä tuon voi­si vie­lä­kin teh­dä, mut­ta ehkä rea­lis­ti­sem­pi pidem­män aika­vä­lin vaih­toeh­to voi­si olla että pika­ra­tik­ka- eli katu­kel­poi­sel­la kalus­tol­la aje­taan met­ro­tun­ne­lis­sa. Ei ole ihan ongel­ma­ton prog­gis tie­ten­kään tämä­kään, mut­ta oli­si eri käte­vää esim. Öster­sun­do­mis­sa jos noin voi­si tehdä.

    1. Tpiu­luo­ma. Kipi­näe­täi­syys. Aika kor­kei­ta pitäi­si met­ro­tun­ne­lien olla, jos niis­sä oli­si rau­ta­tei­den jän­ni­te ja vir­ran­syöt­tö ylhääl­tä. Met­ro­ju­nis­ta kan­nat­taa teh­dä kaksineuvoisia.

  12. toke lah­ti: Jos täl­lä viit­taat kes­kus­ta­tun­ne­lin pie­neen vai­ku­tuk­seen kes­kus­ta­ruuh­kien kan­nal­ta, niin ei kai tämä ole ollut­kaan kes­kus­ta­tun­ne­lin idea?

    Eikö kes­kus­ta­tun­ne­lin idea ole ollut, että sen avul­la pää­si­si käte­väs­ti kes­kus­tan län­si­puo­lel­ta itä­puo­lel­le ja toisinpäin?

    Vois­han tun­ne­li men­nä ehkä myös Turun­väy­läl­tä Teol­li­suus­ka­dul­le, mut­ta oikeal­le hyö­ty­lii­ken­teel­le pitäi­si olla joku muu­kin kei­no kuin istua sun­nun­tai­a­je­li­joi­den ja työ­mat­ka­lais­ki­mus­ten kans­sa ruuhkassa.
    Jätet­täi­siin sit­ten vaik­ka aluk­si kaik­ki liit­ty­mät pois ja käyt­tö­mak­su sel­lai­sek­si, ettei satun­nai­set vai­vau­du, jol­loin aluk­si riit­täi­si yksi kais­ta molem­piin suuntiin.

    Onko sii­tä jotain hyö­tyä, että hom­man kans­sa veny­tel­lään jon­ne­kin vuo­teen 2030?
    Kus­tan­nus­te­hok­kuu­den kan­nal­ta hom­ma­han kan­nat­tais var­maan teh­dä, kun län­si­met­ron kai­vuu­ka­lus­to vapau­tuu pisa­ra­ra­dan kai­vuus­ta hoi­det­tu­aan sitä ennen kehä­ra­dan len­to­ken­tän alai­sen osan?
    Vai oli­kos toi vii­mei­sin jo tehty…

    Kus­tan­nus­te­hok­kuu­den kan­nal­ta­han veron­mak­sa­jien ei ollen­kaan kan­na­ta raken­taa tuo­ta tun­ne­lia. Pel­ler­von talous­tut­ki­muk­sen tut­ki­muk­sen mukaan (http://www.hs.fi/kaupunki/Ajo+Helsingin+keskustatunnelissa+maksaisi+seitsem%C3%A4n+euroa/a1362126191946) tun­ne­li mak­sai­si veron­mak­sa­jil­le 550 mil­joo­naa euroa, jos sii­tä perit­täi­siin käyt­tä­jil­tä 7 euroa / suunta.

  13. Yleen­sä se viral­li­nen tek­ni­nen syy moot­to­ri­tei­den 80 km/h rajoi­tuk­sil­le on liikennemelu.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tpiu­luo­ma. Kipi­näe­täi­syys. Aika kor­kei­ta pitäi­si met­ro­tun­ne­lien olla, jos niis­sä oli­si rau­ta­tei­den jän­ni­te ja vir­ran­syöt­tö ylhääl­tä. Met­ro­ju­nis­ta kan­nat­taa teh­dä kaksineuvoisia.

    Jos pika­ra­tik­ka teh­dään ratik­ka­ka­lus­tol­la, käyt­tö­jän­ni­te on 600 V tasa­jän­ni­tet­tä. Tur­va­vä­lien takia tämä on aivan eri asia kuin säh­kö­ju­nien 25 kV vaihtojännitettä.

    Spo­ran 600 Vdc tus­kin ihmeel­li­siä etäi­syyk­siä ylä­puo­lel­leen tar­vit­see, kos­ka siel­lä ei ole ihmi­siä, ja tuol­le jän­nit­teel­le riit­tä­vän eris­te­ker­rok­sen pak­suus on millejä.

  15. Koo­ma:
    5) Met­ro­ver­kos­toa oli­si pitä­nyt jo laa­jen­taa joka suun­taan sen sijaan että raken­nel­laan puo­li tusi­naa eril­lis­tä (ja yhteen­so­pi­ma­ton­ta?) marja/kehä/pisara/tiesmitärataa

    Met­ro­ra­ta on nois­ta se kaik­kein yhteensopimattomin.

  16. Bus­si­kais­tat sit­ten tähän mal­liin, jot­ta muu lii­ken­ne ei tar­peet­to­mas­ti häi­rit­se bus­sien kul­kua niis­sä (nykyi­set rat­kai­sut Hel­sin­gin alu­eel­la eivät ole kau­hean toimivia):

    http://www2.trafikkontoret.goteborg.se/resourcelibrary/BussgataOvreHusar_LinneplNordenskioldWeb.jpg

    http://www2.trafikkontoret.goteborg.se/resourcelibrary/BussgataOvreHusar_SkanstorgetAllen_201111Web.jpg

    Ei siis näin (kuten nyt Helsingissä):
    https://www.dropbox.com/s/va55x8wtvswkeyq/Pitk%C3%A4nsillan%20bussikaista.png

  17. Kal­le:
    Miten on pääs­syt län­gis­tä läpi esi­mer­kik­si Läpin­lah­den kadun ylä­pään suun­ni­tel­ma? Hir­veä sump­pu, joka auke­aa niis­tä­mäl­lä puis­tos­ta palanen.

    Minul­la on epäi­lyk­se­ni, että Kamp­pi-Ruo­ho­lah­ti on ruuh­kau­tet­tu tahal­laan, kes­kus­ta­tun­ne­lin markkinoimiseksi.

  18. tun­ne­li mak­sai­si veron­mak­sa­jil­le 550 mil­joo­naa euroa, jos sii­tä perit­täi­siin käyt­tä­jil­tä 7 euroa / suun­ta’ (Jaak­ko Särelä)
    Minä luin sen niin, että jos mak­saa 550 mil­liä (tun­ne­lil­la ei tie­ten­kään ole ‘hin­ta­lap­pua’, on vain arvioi­ta sii­tä, mitä se saat­tai­si mak­saa), niin pitäi­si las­kut­taa tuo 7 euroa per ole­tet­tu mak­su­val­mis käyt­tä­jä, jot­ta saa­tai­siin mak­set­tua 30 vuo­des­sa. Jos, yllä­ri­pyl­lä­ri, menee yli 550 mil­liä, käy­tös­tä perit­tyä mak­sua pitää nos­taa, mikä saat­tai­si vai­kut­taa käyt­tä­jien määrään.

  19. Jaak­ko Säre­lä: Kus­tan­nus­te­hok­kuu­den kan­nal­ta­han veron­mak­sa­jien ei ollen­kaan kan­na­ta raken­taa tuo­ta tun­ne­lia. Pel­ler­von talous­tut­ki­muk­sen tut­ki­muk­sen mukaan (http://www.hs.fi/kaupunki/Ajo+Helsingin+keskustatunnelissa+maksaisi+seitsem%C3%A4n+euroa/a1362126191946) tun­ne­li mak­sai­si veron­mak­sa­jil­le 550 mil­joo­naa euroa, jos sii­tä perit­täi­siin käyt­tä­jil­tä 7 euroa / suunta.

    Jos tos­ta jäte­tään pois liit­ty­mät kes­kus­taan, niin hin­nas­ta putoo puo­let pois. Ja taas kun jäte­tään toi­nen kais­ta pois.
    Jos­tain syys­tä jul­ki­sis­sa hank­keis­sa vii­me vuo­si­na puh­ke­aa aina megalomania.
    Vähi­tel­len raken­taen tulok­sis­ta pää­si­si hyö­ty­mään heti, ilman että tar­vii lai­na­ta koko ajan lisää…

    1. toke
      Kes­kus­ta­tun­ne­lin ainoa­na tar­koi­tuk­se­na on hel­pot­taa pää­syä kes­kus­taan, erti­tyi­saes­ti kes­kus­tan kaup­poi­hin. Jos liit­ty­mät kes­kus­taan pois­tet­tai­siin, koko hank­kees­sa ei oli­si jär­jen hituakaan.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tpiu­luo­ma. Kipi­näe­täi­syys. Aika kor­kei­ta pitäi­si met­ro­tun­ne­lien olla, jos niis­sä oli­si rau­ta­tei­den jän­ni­te ja vir­ran­syöt­tö ylhääl­tä. Met­ro­ju­nis­ta kan­nat­taa teh­dä kaksineuvoisia.

    Met­ro­tun­ne­lin kor­keus on 7 met­riä. Pal­jon­kos sen pitäi­si olla kipi­näe­täi­syy­den kannalta?

    1. Kipi­näe­täi­syys riip­puu jän­nit­tees­tä. Joku esit­ti VR:n junia met­ro­tun­ne­liin. Ne käyt­tä­vägt 25 kilo­vol­tin jän­ni­tet­tä, jol­loin tuo seit­se­män met­riä ei rii­tä. Ratik­ka taas mah­tui­si met­ro­tun­ne­liin omal­la 500 vol­tin jännitteellään.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    toke
    Kes­kus­ta­tun­ne­lin ainoa­na tar­koi­tuk­se­na on hel­pot­taa pää­syä kes­kus­taan, erti­tyi­saes­ti kes­kus­tan kaup­poi­hin. Jos liit­ty­mät kes­kus­taan pois­tet­tai­siin, koko hank­kees­sa ei oli­si jär­jen hituakaan.

    Kes­kus­tan kaup­poi­hin pää­see jo nyt ihan hyvin ruuh­ka-aiko­jen ulkopuolella.
    Eli kaup­pi­aat ovat kovas­ti huo­lis­saan miten asiak­kaat pää­se­vät heil­le klo 8–10?

  22. Mila­nos­sa on yli 50 kil­saa met­ro­tun­ne­lia 1500 vol­til­la. Mikä­hän mah­taa olla siel­lä tunnelikorkeus?

    Sinän­sä mie­len­kiin­tois­ta, kos­ka län­si­met­ron pää­ar­gu­ment­te­ja aika­naan tai­si olla, ettei met­ro voi muut­tua len­nos­sa pika­ra­ti­kak­si, jon­ka infra on pal­jon hal­vem­paa ja vähem­män tilaa vievää…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.