Hollantilaista pyöräilyn ilosanomaa

38 vastausta artikkeliin “Hollantilaista pyöräilyn ilosanomaa”

1. Tuo­ta kiel­let­tyn ajo­su­un­nan sal­lim­ista en kyl­lä käsitä. Pyörän etu­na kun on se että sitä voi myös talut­taa, toisin kuin autoa.

   Turhat liiken­neval­ot on myös asia jota olisi syytä miet­tiä — ne ovat sekä aika- että rahasyöp­pöjä. Autoil­i­jana ja kevytli­ikku­jana on yhtä turhaut­tavaa odotel­la mon­imutkaisen val­ok­ier­ron tikit­tämistä kun sekä autot että ris­teävät jalankulk­i­jat seiso­vat risteyk­sen yhdessä osas­sa pitkät tovit paikallaan odot­ta­mas­sa että kokon­aan toiseen suun­taan tulisi punaiset.

   Ja nopeude­tkin laske­vat jos risteyk­seen pitäisi hidas­taa varo­maan oikeal­ta tuli­joi­ta sen sijaan että kiihdyt­tää pikkusen lisää neljästäkymp­istä ettei vaan jää jumi­in seu­raavi­in valoihin.

   Vastaa

2. Anarki­aa ja ratikoi­ta. Kannatan.

   Vastaa

3. Kyl­lä stokkan kohdal­la saa ylit­tää Aleksin. Tien saa ylit­tää jos suo­jati­etä ei ole lähel­lä. Oikeus tietysti ottaa kan­taa mikä on ‘lähel­lä’, joten pieni ris­ki siinä on.

   Vastaa

   1. Jus­si
      Koeta­pa ylit­tää Man­ner­heim­intie keskeltä kort­telia, kun suo­jatielle on 30 metriä.

      Vastaa

4. Osmo Soin­in­vaara:
   Jussi
   Koeta­pa ylit­tää Man­ner­heim­intie keskeltä kort­telia, kun suo­jatielle on 30 metriä.

   Onko joku saanut tuos­ta sakon? Ei se ehkä fik­sua ole, mut­ta ei vält­tämät­tä laiton­takaan. (Siitä on joskus takavu­osi­na saanut sakon, että on pomp­pin­ut spo­rapysäkin aidan yli ajotielle Manskulla.)

   Vastaa

5. Tuo on aivan järkyt­tävän hyvä vink­ki että pyöräti­et pois jos nopeusra­joi­tus 30km/h.
   Kan­takaupungis­sa pyöräl­lä jopa kätev­in­tä on liikkua liiken­teen seassa sen sijaan että ajaisi pyöräteillä.

   Vastaa

6. Olisi todel­la hyvä, jos pyörät ohjat­taisi­in hil­jaisil­la 30 km/h tai hitaam­mil­la pikkukaduil­la ajo­radalle. Tun­tuu vain siltä, että Suomes­sa asen­teet ovat sel­l­aisia, että autoil­i­jat halu­a­vat pyöräil­i­jät pois ajo­radal­ta häir­it­semästä (pyörähän häir­it­see jo ole­mas­saolol­laan) ja pyöräil­i­jät taas aja­vat jalka­käytäväl­lä, vaik­ka vier­essä olisi vähäli­iken­teinen ajo­ra­ta, jol­la pysty­isi aja­maan jalka­käytävää nopeammin.

   Asen­tei­ta pitäisi vielä saa­da muutet­tua sel­l­aisik­si, että kuor­man purkami­nen tehdään mukise­mat­ta ajo­radal­ta käsin sen sijaan, että tuk­i­taan jalka­käytävä ja pakote­taan jalankulk­i­jat kiertämään ajo­radan kaut­ta. Kan­nat­taa seu­rail­la esimerkik­si Sörnäi­sis­sä Kurvin keskus­tan suun­nan bus­sipysäkkiä. Siinä näkee sään­nöl­lis­es­ti kapealle jalka­käytävälle pysäköi­tyjä auto­ja, jot­ka tutkki­vat jalka­käytävän ja estävät pysäkin tehokkaan käytön, joka taas johtaa koko liiken­teen tukki­u­tu­miseen. Oman koke­muk­sen mukaan pysäköin­nin­valvon­taan ei kan­na­ta soit­taa, kos­ka pysäköin­nin­valvo­jia ei tule paikalle edes tuol­lai­sis­sa törkeis­sä tapauksissa.

   Vastaa

7. “Kun meil­lä on vähän vaikeuk­sia päät­tää, miten pyöräi­ly jär­jestetään Helsinginkadul­la, tuli mieleen, että pois­te­taan sieltä jalka­käytävätkin. Hol­lan­nis­sa on paljon täl­laista shared space –suun­nit­telua, jos­sa katu­ti­la on yhdessä tasos­sa ja kaik­ki liiken­nemuodot saa­vat men­nä mis­sä vain.”

   Helsingis­sä täl­laista ratkaisua, jos­sa kaik­ki kulke­vat kadul­la samas­sa tasos­sa (=ajo­radal­la), löy­tyy lähin­nä pien­taloaluei­den asuinkaduil­ta. Joil­la se tun­tuu toimi­van oikein hyvin.

   Vastaa

8. Tero:
   Tuo on aivan järkyt­tävän hyvä vink­ki että pyöräti­et pois jos nopeusra­joi­tus 30km/h.
   Kan­takaupungis­sa pyöräl­lä jopa kätev­in­tä on liikkua liiken­teen seassa sen sijaan että ajaisi pyöräteillä.

   Entistä parem­pi siitä tulee kun ote­taan Helsingis­sä mah­dol­lisim­man laa­jasti käyt­töön 30km/h taa­ja­manopeusra­joi­tus. Tilaa säästyy kun ei tarvi­ta niin paljoa pyöräteitä.

   Vastaa

9. juminy: Entistä parem­pi siitä tulee kun ote­taan Helsingis­sä mah­dol­lisim­man laa­jasti käyt­töön 30km/h taajamanopeusrajoitus.

   Joo, voisi aloit­taa vaik­ka Bule­var­di — Etelä-Esplana­di ‑lin­jan eteläpuolelta jos­sa ei ole kuin muu­ta­ma has­su katu ja tois­taisek­si rak­en­tam­a­ton Her­ne­saari jos­sa suurem­mat nopeudet ovat perusteltuja.

   Vastaa

10. Mil­loinko­han Hol­lan­nin kanavalaivu­rit, tule­vat puukengis­sään Stadi­in pitämään klinikkaa? Tänne kan­nat­tais kaivaa kanavia, saatais kalli­ita ranta­tont­te­ja, niinkuin Uute­las­sa jo on. Ehkä Hol­lan­ti­laisil­la on joku hyvä niksi takataskus­sa, miten jää­tyneil­lä kanav­il­la voi liikkua. Ehkäpä hevosel­la tai rekalla, molem­pia siel­lä taitaa olla “miljoona“kertaa enem­män kuin Suomessa.

    Vastaa

11. Jos Suomen­lahdel­la olisi liiken­nemerkkien ja sään­tö­jen viidakko, niin “kapteenit­tomien” laivo­jen haver­it oli­si­vat ehkäpä päivittäisiä.

    Sel­l­aisil­la parkkialueil­la, jos­sa liikenne on merk­ki- ja kaistao­h­jat­tua on vaar­al­lisem­paa, kuin sel­l­aisil­la parkkipaikoil­la jois­sa autoa aje­taan otta­mal­la huomioon muut pikem­minkin kuin liikennemerkit.

    Euroopas­sa oli kokeilu, jos­sa seit­semän kaupunkia riisui katu­ja ja aluei­ta liiken­nemerkeistä. Niis­sä jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­us paran­tui. Kaaos toi turvallisuutta.

    Luin tästä joitakin vuosia sit­ten ja nyt se muis­tui heti mieleeni. Ajat­telin sil­loin jo, kuten alus­sa kirjoitin.

    Löysin linkke­jä ko. kokeilu­un. Tässä on yksi:
    http://tinyurl.com/9jzacwy

    Vastaa

12. Myös Ran­skas­ta löy­tyy katu­ja, joil­la saa fil­lar­il­la ajaa “väärään suun­taan”. Merkin­nät simp­peleitä ja ratkaisu on toimi­va. Vaatii Suomes­sa pienen lakimuu­tok­sen. Muu­ta­ma kuva Ren­nesistä tois­sa syksyltä:

    http://hannuoskala.fi/2011/10/oon-ma-syony-rennieta-rennesissa/

    Vastaa

13. Hmm, ainakaan Saloa ei kan­na­ta ottaa mallik­si: tääl­lä on hyvin pyöräteitä, mut­ta niitä ei juuri käytetä kun pyöräil­i­jät aja­vat johdon­mukaisemin kadul­la keskus­tan ulkop­uolel­la, ja siir­tyvät jalka­käytävälle keskus­tas­sa. Auto­jen seassa pyöräil­i­jä eivät halua ajaa, kun katu­ja on kaven­net­tu jot­ta näyt­täisi että on paljon liiken­net­tä, eikä kaven­tamisen tilaa ole annet­tu pyöräil­i­jöille kos­ka keskiko­rokkeena se on lumen­hoidolis­es­ti han­kalampi ja sik­si lisää osaltaan liiken­teen tun­tua. Toisaal­ta keskus­tas­sa on katu­ja jois­sa kaven­nus on annet­tu pyöräil­i­jöille mut­ta sil­loin pyöräil­i­jät aja­va siinä kavenuk­ses­sa, ja pyöräil­i­jöi­den tilal­la on tyhjää tilaa. Sanal­la sanoen: tääl­lä pyöräil­i­jä on jalankulk­i­ja. He oile­ta­vat että heille annetaan tilaa kun he loikki­vat jalka­käytäviltä, kärkikolmio­ta kor­val­laan väistäen, suojatielle.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Jussi
    Koeta­pa ylit­tää Man­ner­heim­intie keskeltä kort­telia, kun suo­jatielle on 30 metriä.

    Osmo. Koeta­pa joskus käyt­tää järkeäsi: Alek­si on osak­si käve­lykatu ja sil­lä sal­li­tan käytän­nössä vain hidas tak­si- ja huoltoli­ikenne raito­vaunu­jen lisäk­si. Man­neheim­intie on rv-kai­stat huomioono­ty­taen 6‑kaistainen pääväylä, jol­la ajonopeus on 50 jm/h. Keskinopeus 30 km/h, autolla.

    Vastaa

15. Minä taas olen sitä mieltä että pyöräiy toimii parhait­en siel­lä mis­sä ratik­ka ei kul­je, eli lähiöis­sä jois­sa on kun­nol­liset lev­eät kevyen liiken­teen väylät erotet­tuna kaduista tai jos­sa ei ole, liikenne on niin hil­jaista että voi yöräil­lä turvallisesti.

    Vastaa

16. N:

    Asen­tei­ta pitäisi vielä saa­da muutet­tua sel­l­aisik­si, että kuor­man purkami­nen tehdään mukise­mat­ta ajo­radal­ta käsin sen sijaan, että tuk­i­taan jalka­käytävä ja pakote­taan jalankulk­i­jat kiertämään ajo­radan kaut­ta. Kan­nat­taa seu­rail­la esimerkik­si Sörnäi­sis­sä Kurvin keskus­tan suun­nan bus­sipysäkkiä. Siinä näkee sään­nöl­lis­es­ti kapealle jalka­käytävälle pysäköi­tyjä auto­ja, jot­ka tutkki­vat jalka­käytävän ja estävät pysäkin tehokkaan käytön, joka taas johtaa koko liiken­teen tukki­u­tu­miseen. Oman koke­muk­sen mukaan pysäköin­nin­valvon­taan ei kan­na­ta soit­taa, kos­ka pysäköin­nin­valvo­jia ei tule paikalle edes tuol­lai­sis­sa törkeis­sä tapauksissa.

    Jos tarkoite­taan Hämeen­tieä Kurvin kohdal­la, niin ajo­radal­la on pysähtymiskiel­to. Toisaal­ta jalka­käytävä on ko kohdal­la 4 m lev­eä, eikä ainakaan päivä­saikaan käveli­jöitä juuri näy.

    Kuu­lun itse niihin rois­toi­hin, jot­ka ovat psyäköi­neet auton het­kek­si tähän kohtaan, tietnkän en bus­sipyskin kohdalle mm. viedäk­seni kir­ja-avus­tus­ta Rauhanpuolustajille.

    Vastaa

17. Käsit­tääk­seni Hgin pyöräinsinööreil­lä oli halua jopa pois­taa pyöräteitä lähiöistä siel­lä, mis­sä nopeusra­joi­tus on 30km/h. En ole ehdo­tus­ta näh­nyt, minne lie hävinnyt?

    Vastaa

    1. Vaik­ka pyörätie on turha, sen pois­t­a­mi­nenkaan ei ole ilmaista.

       Vastaa

18. Markku af Heurlin: Alek­si on osak­si kävelykatu

    Ei ole käve­lykadun liiken­nemerkkiä, ei ole käve­lykatu. Ihan tavalli­nen katu, jol­la on tak­sit, pyörät ja ratikat sal­lit­tu ja käveli­jöi­den on käytet­tävä jalkakäytäviä.

    Vastaa

19. Markku af Heurlin: Toisaal­ta jalka­käytävä on ko kohdal­la 4 m leveä

    Jalka­käytävä län­sire­unal­la on heti Helsinginkadun eteläpuolel­la vain 3 metriä lev­eä, myös pysäkin kohdal­la. Jos siihen pysähtyy henkilöau­to (2 m peilit taitet­tuna), kak­si las­ten­vaunua (>60 cm/kpl) ei mah­du kohtaa­maan ja jalankulkukin on tosi ahdas­ta. Hyötya­joneu­vot on vielä leveämpiä.

    Vastaa

20. onko näistä pyörätei­den pois­toista vielä koti­maisia koke­muk­sia? pyöräi­lyn kannal­ta onnis­tu­mi­nen on paljolti kiin­ni autoil­i­joiden liiken­nekult­tuurista, joka kaikissa näis­sä esimerkki­mais­sa on aivan eri­laista suh­teessa pyöräi­lyyn. mielestäni meil­lä on nykyäänkin 30 teitä, joil­la pyöräi­ly on vas­ten­mielistä auto­jen porhal­taes­sa ohi hyvin pie­nil­lä virhe­mar­gin­aaleil­la varsinkin näin talvel­la. sil­loin kun puolestaan ajaa keskel­lä kaistaa tul­laan takapyörään kiin­ni ja on mulle hämeen­tiel­lä joskus torveakin soitettu. 

    siis voi tuos­sa pyörä­tien pois­tossa käy­dä niinkin että sen sijaan että autoil­i­jat hidas­taisi­vat kiltisti pyöräil­i­jöi­den nopeuk­sille, tuleekin pari kol­hit­tua pyöräil­i­jää, jot­ka kyl­lä sen jäl­keen anta­vat esimerkkinä kaikille muillekin kanssafil­lar­is­teille perus­teen siir­tyä kan­soit­ta­maan jalkakäytäviä.

    Vastaa

21. ris­ti­in-rasti­in: Ei ole käve­lykadun liiken­nemerkkiä, ei ole käve­lykatu. Ihan tavalli­nen katu, jol­la on tak­sit, pyörät ja ratikat sal­lit­tu ja käveli­jöi­den on käytet­tävä jalkakäytäviä.

    Hie­man määritelmäkysymys. 70-luvun pieruna olen tot­tunut pitämään Alek­isa maan ensim­mäisenä käve­lykatu­na. Oleel­lista on, etä tavalli­nen ha-liike­nen kiel­let­ty (luku­unot­ta­mat­ta ajoa Fabi­aninkadul­ta senaain­to­rille) ja kadun voi kävellen käytän­nössä ylit­tää mis­tä tahansa.

    Vastaa

    1. Keskustelu lähti liik­keelle siitä, että kaupunkisu­un­nit­telus­sa on osat­tu suh­tau­tua Alek­si­in järkevästi, vaik­ka tiuk­ka lain­tulk­in­ta sel­l­aise­na, kun se on laki­in kiel­let­ty, tarkoit­taisi, ettei Stock­an kohdal­la saisi kat­ua ylit­tää. Olemme kai kaik­ki sitä mieltä, että nykykäytän­tö on hyvä. Sama kos­kee Aleksin ylit­tämistä muual­lakin. Kun ylit­tämi­nen on peri­aat­teessa kiel­let­tyä, jalankulk­i­ja väistää ratikkaa. Väistääkö myös luvat­ta Alek­sil­la ajac­vaa autoa on jo toinen kysymys.

       Vastaa

22. N:
    Asen­tei­ta pitäisi vielä saa­da muutet­tua sel­l­aisik­si, että kuor­man purkami­nen tehdään mukise­mat­ta ajo­radal­ta käsin sen sijaan, että tuk­i­taan jalka­käytävä ja pakote­taan jalankulk­i­jat kiertämään ajo­radan kautta. 

    Ja kos­ka autoil­i­jat eivät itse yleen­sä väl­itä ja valvon­ta ei toi­mi, tämäkin tulisi ratkaista ennal­taehkäi­sevästi fik­sun kaupunkisu­un­nit­telun keinoin.

    Edel­lleenkin on mah­dol­lista suun­nitel­la toimis­to­talo­ja, vam­maisas­un­to­ja ja päiväkote­ja niin että raken­nuk­seen oleel­lis­es­ti kuu­luville sään­nöl­lisille ja raskaille logis­ti­ikka­toimin­noille ei ole varat­tu muu­ta tilaa kuin jalka­käytävä pääoven edessä. 

    Työn raskaut­ta­mat jakeluli­iken­nöi­jät eivät ota yhtään ylimääräistä askelta, varsinkaan jos on se kuor­ma työn­net­tävänä. Sama kos­kee pikku­las­ten vanhempia. 

    Mik­si tätä kieltäy­dytään otta­mas­ta huomioon kaavoituk­ses­sa samaan aikaan kuin asumiseen liit­tyvät paikat on pakkonor­mitet­tu reilusti yläkanttiin? 

    Jos nykykaupunkisu­un­nit­telijoil­la olisi yhtään häpyä jäl­jel­lä he jou­tu­isi­vat kulke­maan pus­si päässä kaupungilla jot­ta vält­ty­i­sivät näkemästä oman käten­sä jälkiä.

    Vastaa

23. Markku af Heurlin: 70-luvun pieruna olen tot­tunut pitämään Alek­isa maan ensim­mäisenä kävelykatuna. 

    Eikös alek­sil­la ollut 70-luvun alus­sa vain tilapäi­nen käve­lykatukokeilu ja nykyti­lanne ei ole sen suo­ra per­illi­nen vaan myöhempi­en aiko­jen suunnittelua?

    http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/loskainen/ser110214#contentwrapper

    Helsin­gin ensim­mäi­nen varsi­nainen käve­lykatu oli kai Isoroba?

    Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskustelu lähti liik­keelle siitä, että kaupunkisu­un­nit­telus­sa on osat­tu suh­tau­tua Alek­si­in järkevästi, vaik­ka tiuk­ka lain­tulk­in­ta sel­l­aise­na, kun se on laki­in kiel­let­ty, tarkoit­taisi, ettei Stock­an kohdal­la saisi kat­ua ylit­tää. Olemme kai kaik­ki sitä mieltä, että nykykäytän­tö on hyvä. Sama kos­kee Aleksin ylit­tämistä muual­lakin. Kun ylit­tämi­nen on peri­aat­teessa kiel­let­tyä, jalankulk­i­ja väistää ratikkaa. Väistääkö myös luvat­ta Alek­sil­la ajac­vaa autoa on jo toinen kysymys. 

    Ehkä on syytä väistää myös autoa, kos­ka jalankulk­i­ja tuskin voi kävel­lessään havai­ta, onko auto luvat­ta liik­keel­lä vai onko kyse vaikka­pa huoltoajosta.

    Vastaa

25. Janne H: onko näistä pyörätei­den pois­toista vielä koti­maisia koke­muk­sia? pyöräi­lyn kannal­ta onnis­tu­mi­nen on paljolti kiin­ni autoil­i­joiden liiken­nekult­tuurista, joka kaikissa näis­sä esimerkki­mais­sa on aivan eri­laista suh­teessa pyöräi­lyyn. mielestäni meil­lä on nykyäänkin 30 teitä, joil­la pyöräi­ly on vas­ten­mielistä auto­jen porhal­taes­sa ohi hyvin pie­nil­lä virhe­mar­gin­aaleil­la varsinkin näin talvel­la. sil­loin kun puolestaan ajaa keskel­lä kaistaa tul­laan takapyörään kiin­ni ja on mulle hämeen­tiel­lä joskus torveakin soitettu.

    Hämeen­tie on huono esimerk­ki. Jos liiken­nemäärät ovat sitä luokkaa, hyviä raskaam­paa ja kevyem­pää liiken­net­tä yhdis­täviä ratkaisu­ja ei ole tar­jol­la. Torvea soit­ta­van autoil­i­jan osalta tietysti tilanne on se, että siel­lä on kak­si torvea kytket­ty samaan nap­pi­in… (Ja eikös ole vielä niin, että Hämeen­tiel­lä sil­lä kaistal­la ei pitäisi edes olla yksityisautoja?)

    Yleen­sä kuitenkin nuo kol­menkympin tiet ovat yksi­a­jo­rataisia pienehköjä teitä ja katu­ja, jois­sa on yksi kaista suun­taansa. Niil­lä voi olla myös pysäköi­tyjä auto­ja, eikä tien lev­eys vält­tämät­tä aina riitä edes kah­den auton vas­takkain­tulemiseen ilman eri­ty­istä väistämistä.

    Täl­laisille kaduille pyörätei­den tekem­i­nen tun­tuu pyöräil­i­jän näkökul­mas­ta melkein kiu­san­te­ol­ta. Samaan oirey­htymään usein kuu­luu myös se, että risteyk­set ovat raken­nejär­jeste­ly­iltään sel­l­aisia, jot­ka houkut­tel­e­vat tai pakot­ta­vat autoil­i­jat aja­maan suo­jatei­den ja pyörätei­den jatkei­den päälle. Tuo­hon vielä päälle muu­ta­ma ylikas­vanut pen­sa­sai­ta tai lumiki­nos, niin pyöräil­i­jä ajaa kort­telin, pysähtyy kuikuile­maan, luimis­telee yli, ajaa kort­telin, pysähtyy kuikuile­maan, luimis­telee yli, jne.

    Pyöräti­et ovat ihan hyviä, sil­loin, kun niille voidaan jär­jestää pyöräi­lyn tarvit­se­mat näkemät. Ne puo­lus­ta­vat paikkansa myös pyöräil­i­jöi­den erot­tamises­sa vilkkaas­ta liiken­teestä, esimerkik­si pyöräil­i­jöi­den kulkem­i­nen ajo­radal­la vaikka­pa Man­ner­heim­intiel­lä, Hämeen­tiel­lä, Mäkelänkadul­la tai Hesarin län­sipäässä ei ole kovin opti­maa­li­nen ratkaisu. (Kokenut pyöräil­i­jä selviää Hämeen­tiel­lä, mut­ta jär­jeste­ly­jen pitäisi sopia sille 12-vuo­ti­aalle koul­u­laiselle ja 73-vuo­ti­aalle eläkeläisellekin.)

    Vastaa

26. Viherinssi: Onko joku saanut tuos­ta sakon?

    En nyt mil­lään löy­dä sitä tapaus­ta verkos­ta, mut­ta se on aiem­min ollut esil­lä, että oikeudessa on vuosia sit­ten käsitel­ty tapaus­ta, jos­sa arvioiti­in olisiko jalankulk­i­jan pitänyt käyt­tää 30 metrin päässä ollut­ta suo­jati­etä, eli oliko se “lähel­lä”, ja se oli lähel­lä. Mui­ta etäisyyk­siä ei ole “tes­tat­tu”, eli kukaan ei lop­ullis­es­ti tiedä miten kaukana suo­ja­tien pitää olla, että se ei olisi “lähel­lä”, ja kadun saisi ylit­tää muual­ta. Alek­san­terinkadul­la Stock­an edustal­ta on n. 45 metriä suo­jatielle Man­ner­heim­intien risteyk­sessä, ja pikkusen enem­män Keskuskadun risteyk­sessä ole­valle suojatielle.

    Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskustelu lähti liik­keelle siitä, että kaupunkisu­un­nit­telus­sa on osat­tu suh­tau­tua Alek­si­in järkevästi, vaik­ka tiuk­ka lain­tulk­in­ta sel­l­aise­na, kun se on laki­in kiel­let­ty, tarkoit­taisi, ettei Stock­an kohdal­la saisi kat­ua ylit­tää. Olemme kai kaik­ki sitä mieltä, että nykykäytän­tö on hyvä. Sama kos­kee Aleksin ylit­tämistä muual­lakin. Kun ylit­tämi­nen on peri­aat­teessa kiel­let­tyä, jalankulk­i­ja väistää ratikkaa. Väistääkö myös luvat­ta Alek­sil­la ajac­vaa autoa on jo toinen kysymys.

    Väistää, jos haluaa 

    ris­ti­in-rasti­in: Jalka­käytävä län­sire­unal­la on heti Helsinginkadun eteläpuolel­la vain 3 metriä lev­eä, myös pysäkin kohdal­la. Jos siihen pysähtyy henkilöau­to (2 m peilit taitet­tuna), kak­si las­ten­vaunua (>60 cm/kpl) ei mah­du kohtaa­maan ja jalankulkukin on tosi ahdas­ta. Hyötya­joneu­vot on vielä leveämpiä.

    pysyä ter­veenä. — Auto vuorostaan väistää, jos ei halua poli­isen tule­van joskus rat­saa­maan liikenenttä. 

    En tosin täl­laise­na lan­de­paukku­na juuri fla­neer­aa Alek­sil­la, mut­ta enpä juuri muista näh­neeni siel­lä luvat­to­mia henkiöau­to­ja. — Tjaah. ker­ran olen luvat­ta vienyt tut­tuni Aleksin var­rel­la ole­vaan raflaan. Tulk­itsin itseni taksiksi.

    Vastaa

28. ris­ti­in-rasti­in: Jalka­käytävä län­sire­unal­la on heti Helsinginkadun eteläpuolel­la vain 3 metriä lev­eä, myös pysäkin kohdal­la. Jos siihen pysähtyy henkilöau­to (2 m peilit taitet­tuna), kak­si las­ten­vaunua (>60 cm/kpl) ei mah­du kohtaa­maan ja jalankulkukin on tosi ahdas­ta. Hyötya­joneu­vot on vielä leveämpiä.

    Puhuin Hämeen­ti­estä. Toinen seik­ka on, etä muis­taake­seni ko kohdal­la Hesar­il­la on ajo­radan vieresä parkkipaikko­ja. Kyl­lä kahdet las­ten­vaunut voivat sivu­ut­taa, kun toinen malt­taa odottaa.

    Ilman suju­vaa jakeluli­ike­nent­tä ei ole niitä kai­vat­tu­ja kivijalkakauppoja.

    Vastaa

29. ter­ve,

    Surkeaa keskustelua. Asun Brasil­ian Resendessä (RJ). Ylitän joka päivä kävellen katu­ja joil­la on kuusikaistainen autoli­ikenne. Näytän vain kädel­lä että nyt menen tästä. Tot­ta helevetis­sä annate­taan tilaa. Ja niin annan itsekin kun sat­un ole­maan autol­la liik­keel­lä. Sel­l­aista sen pitäsi olla.

    t. Mikko

    Vastaa

30. Kari N: Ehkä on syytä väistää myös autoa, kos­ka jalankulk­i­ja tuskin voi kävel­lessään havai­ta, onko auto luvat­ta liik­keel­lä vai onko kyse vaikka­pa huoltoajosta.

    Aja­tus siitä, että jalankulk­i­ja väistää pääsään­töis­es­ti aina autoa, on yksi niitä asioi­ta joi­ta mei­dän pitää muut­taa ajat­telus­samme. Autoli­iken­teelle pitäsi vara­ta perusverkos­to, eli pääti­et joil­la liikku­mi­nen kaupun­giosas­ta toiseen olisi suju­vaa. Mut­ta heti kun pois­tu­taan pääväylältä liikenne muut­tuisi hitaam­mak­si ja katu­ti­la olisi varat­tu tasaver­tais­es­ti kaikille.
    Esimerkik­si alako­mais­sa on asuinaluei­ta joiden kaik­ki liiken­neväylät on kevyen­li­iken­teen­väyliä, jois­sa autoilu on sal­lit­tu eri­ty­istä varovaisu­ut­ta noudattaen.

    Vastaa

31. Markku af Heurlin: Puhuin Hämeentiestä.

    Niin minäkin, siitä kohdas­ta johon jonkun muun viesti viit­tasi. Hämeen­tien län­sire­unan jalka­käytävä Helsinginkadun eteläpuolel­la, kohdas­sa jos­sa on pitkä bus­sipysäk­ki ja muu­tamia pikkuli­ikkeitä. Jalka­käytävä lev­e­nee vas­ta siel­lä kort­telin eteläpäässä. Kukaan ei ole tässä viitan­nut Helsinginkadun jalka­käytävi­in. Jakelu­au­ton lev­eys on hel­posti 2,25m + peilit, siinä tulee yhdel­läkin vaunul­la (tai vaik­ka pyörä­tuo­lil­la) tosi ahdas­ta tai mahdotonta. 

    Evert The NeveR­est: riisui katu­ja ja aluei­ta liiken­nemerkeistä. Niis­sä jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­us paran­tui. Kaaos toi turvallisuutta.

    Kuu­lostaa hyvältä ide­al­ta, mut­ta entä liikun­tara­joit­teis­ten, van­hus­ten ja muiden eri­ty­is­ryh­mien tur­val­lisu­us? Siinä on äkkiä virkavirhe jos Suomes­sa ei huomioi näitä.

    Vastaa

32. Markku af Heurlin: Kyl­lä kahdet las­ten­vaunut voivat sivu­ut­taa, kun toinen malt­taa odottaa. 

    Malt­ta­mi­nen, vapaae­htoinen väistämi­nen ja kohteliaisu­us on eri asia kuin jalka­käytävän tukkimi­nen kak­si metriä lev­eäl­lä möhkäleellä. 

    Joskus autoil­i­jat hurskaasti ihmettelevät että voivoi kun Suomes­sa tui­jote­taan sään­töjä pilkun­tarkasti vaik­ka pitäisi olla man­ner­maisen jous­ta­va. Tarkoit­taen kuitenkin yleen­sä sitä että kevyem­mät ja pelokaam­mat väistäköön kun minä vaan tulen täältä, halusitte tai ette…

    Pakot­ta­mal­la ei saa joustavuutta.

    (Kokon­aan eri asia on se että niitä tavaroi­ta kuitenkin pitää joskus kul­jet­taa ja tilaa siihen ei kuitenkaan ole varat­tu eli liiken­nesu­un­nit­teli­ja pesee käten­sä tosielämästä ja pakot­taa eri liiken­nemuodot riitelemään keskenään..)

    Vastaa

33. Olemme asioista oleel­lis­es­ti samaa mieltä. Olen pan­nut merkille, ja niin myös tut­tuni, että muu­atam­sa vuode­sa aut­poil­i­joiden huo­maavais­us sekä tosi­aan että jalakulk­i­joi­ta kohtaan on lisääntynyt.

    Eilen menin kaupuniki­in autol­la, kos­ka min­ul­la oli mukanani kul­jetet­tavaa. Samal­la het­kel­lä, kun suljin auton oven muu­tu­in autoil­i­jas­ta jalankulk­i­jak­si. Osaan ehkä näh­sä asioi­ta eri puo­lil­ta tuulilasia.

    Huo­masin, että Ruo­ho­lah­denkadul­la, juuri ennen Alberti­nakdun risteystä, oli siir­tola­va pysäköi­ty jalka­käytävlle. Sille ei ollut mutua järkevää paikkaa (sil­lä kohdal­la ajo­rat oli kapea eikä voin­ut sijoit­taa ajo­radan puolelle). Talo­ja kun tätyy ylläpitää. — Kaven­si jalakakäytävän yhteen metri­in, mut­ta eipä se tun­tunut ketään haittaavan.

    Vastaa

34. “Tiivi­is­sä kaupungis­sa fil­lar­ia puoltaa sen vaa­ti­ma vähäi­nen tila ja suuri kap­a­siteet­ti. Eräässä risteyk­sessä oli las­ket­tu, että 20 auton päästämi­nen val­oista läpi vie 40 sekun­tia, kun kymme­nessä sekun­nis­sa risteyk­sen ylit­tää 50 fil­lar­ia. Ero on siis kymmenkertainen.”

    Eli polkupyörä on tiivi­is­sä kaupungis­sa 10 ker­taa tehokkaampi liikku­mis­muo­to kuin henkilöau­to. 10 kertaa!

    Sama pitänee paikkansa joukkoli­iken­teen osalta, varsinkin kiskoilla.

    Eli jos kan­takaupungista pois­tet­taisi­in autot ja kor­vat­taisi­in ne polkupyöril­lä (ja raideli­iken­teel­lä), nykyiset liiken­neväylät voisi­vat välit­tää 10 ker­taa suurem­man liikku­mis­määrän kuin nyt. Tai vas­taavasti pär­jät­täisi­in saman ver­ran vähem­mil­lä väylillä.

    Plus tietenkin melu, pöly, saaste ym hait­to­jen poistuminen.

    Jälleen ker­ran ei voi kuin ihme­tel­lä, mitä järkeä on liikkua / mah­dol­lis­taa liikku­mi­nen yksi­ty­isautoil­la tiivi­isti asu­tuis­sa kaupungeis­sa? Henkilöau­to on 100 vuot­ta van­ha keksin­tö ja joutaisi jo jäädä his­to­ri­aan kaupunkili­iken­teessä historiaan.

    Vastaa

35. Hol­lan­nista voisi ottaa sen ver­ran mallia, että Helsingis­säkin voitaisi­in jo pikkuhil­jaa luop­ua noista kant­tikivistä pyöräteil­lä. Sihen ei tarvit­taisi miljoon­ain­vestoin­te­ja ja var­masti pyörätei­den käytet­tävyys paranisi. Tähän oper­aa­tioon riit­täisiä joku 5 kesä­työn­teik­i­jää a´1000e/kk, rautakan­ki ja vähän pikeä. Ensim­mäisenä päivänä voisi­vat aloit­taa repimäl­lä muku­lakivet pois Musi­ikki­talon edestä menevältä pyörätieltä.

    Vastaa