Hollantilaista pyöräilyn ilosanomaa

Hol­lan­nin pyö­räi­ly­suur­lä­he­tys­tö (Dutch Cycling Embas­sy) suo­rit­ti lähe­tys­työ­tään pyö­räi­lyn ilo­sa­no­maa levit­täen per­jan­tai­na suur­lä­het­ti­lään resi­dens­sis­sä Kai­vo­puis­tos­sa. Pai­kal­le oli kut­sut­tu vir­ka­mie­hiä ja luot­ta­mus­mie­hiä eri puo­lueis­ta. Kokoo­mus­lai­sia ei pai­kal­la näkynyt.

Aloi­te­taan ikä­vis­tä uuti­sis­ta. Hol­lan­nin erin­omai­set pyö­räi­ly­olo­suh­teet eivät ole sel­lai­se­naan siir­ret­tä­vis­sä Hel­sin­kiin, enkä puhu nyt kol­mes­ta tal­vi­kuu­kau­des­ta. Hol­lan­nin kau­pun­gin ovat mukau­tu­neet pyö­räi­lyyn, kos­ka pyö­räi­ly oli 1930-luvul­la ennen autois­tu­mis­ta pää­asial­li­nen kau­pun­kien sisäi­sen lii­ken­teen kulkumuoto. 

Toi­sek­si pyö­räi­ly sovel­tuu ehyeen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, jos­sa mat­kat ovat lyhyet ja joi­hin autot eivät oikein sovi. Hel­sin­gin seu­tu on Euroo­pan mit­ta­kaa­vas­sa ääri­ha­jau­tu­nut. Niin­pä pyö­räi­ly on kan­ta­kau­pun­gin sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sä lumet­to­ma­na aika­na jok­seen­kin tasois­sa autoi­lun kans­sa, mut­ta kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la kovin pal­jon vähäi­sem­mäs­sä osas­sa. Jos­kus vai­kut­taa sil­tä, että ratik­ka-Hel­sin­ki on muu­ten­kin eriy­ty­mäs­sä hen­ki­ses­ti esi­kau­pun­kien Helsingistä.

Kehi­tys Ams­ter­da­mis­sa oli 40 vuot­ta sit­ten aivan veit­sen teräs­sä. Pai­kal­li­nen Smith-Pol­vi­nen –suun­ni­tel­ma kään­si siel­lä­kin päät: tätä me emme halua. Rat­kai­se­va suur­ta kau­pun­ki­mo­ta­ria kos­ke­va äänes­tys vuon­na 1971 päät­tyi yhden äänen enem­mis­töl­lä mota­ria vas­taan ja koko kau­pun­gin lii­ken­ne­po­li­tiik­ka otti uuden suun­nan. Tuon suun­ni­tel­man oli muu­ten teh­nyt Yhdys­val­lois­sa asu­va suo­ma­lai­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja, jon­ka nimi meni minul­ta ohi korvien.

Tii­viis­sä kau­pun­gis­sa fil­la­ria puol­taa sen vaa­ti­ma vähäi­nen tila ja suu­ri kapa­si­teet­ti. Erääs­sä ris­teyk­ses­sä oli las­ket­tu, että 20 auton pääs­tä­mi­nen valois­ta läpi vie 40 sekun­tia, kun kym­me­nes­sä sekun­nis­sa ris­teyk­sen ylit­tää 50 fil­la­ria. Ero on siis kymmenkertainen.

Hol­lan­nis­sa fil­la­ril­la voi mel­kein kaik­kial­la ajaa myös kiel­let­tyyn ajo­suun­taan. Meil­lä­hän tämä on mah­dol­lis­ta vain Fre­dal­la rati­kan ansios­ta, mut­ta muu­ten lii­ken­ne­sään­nöt kiel­tä­vät sen.

Uusia pik­ku­kau­pun­ke­ja suun­ni­tel­laan niin, että kau­pun­ki loh­ko­taan sek­to­rei­hin. Sek­to­ris­ta toi­seen ei autol­la pää­se kuin kehä­tien kaut­ta. Fil­la­ris­sa sen sijaan pää­see suo­raan. Näin kau­pun­kien sisäi­nen auto­lii­ken­ne jää vähäi­sek­si. Kau­pun­geis­sa on pal­jon katu­ja, jois­sa pyö­räi­li­jät voi­vat ajaa auto­jen seas­sa kes­kel­lä katua. Autol­la­kin saa ajaa, mut­ta niin hitaas­ti, ettei autol­la ole tar­vet­ta ohit­taa fil­la­ria, eikä se ole mahdollistakaan.

shared space

Kun meil­lä on vähän vai­keuk­sia päät­tää, miten pyö­räi­ly jär­jes­te­tään Hel­sin­gin­ka­dul­la, tuli mie­leen, että pois­te­taan siel­tä jal­ka­käy­tä­vät­kin. Hol­lan­nis­sa on pal­jon täl­lais­ta ”sha­red space –suun­nit­te­lua, jos­sa katu­ti­la on yhdes­sä tasos­sa ja kaik­ki lii­ken­ne­muo­dot saa­vat men­nä mis­sä vain. Autot aja­vat luon­nos­taan hitaas­ti. Tämä anar­kis­ti­nen olo­ti­la on vähen­tä­nyt onnet­to­muuk­sia sel­väs­ti. Pal­jon Hel­sin­gin­ka­tua suu­rem­pia­kin lii­ken­ne­mää­riä on saa­tu täl­lai­ses­ta läpi.

Mei­dän tie­lii­ken­ne­la­kim­me ei oikein tai­da tai­pua sha­red space –ajat­te­luun, vaik­ka onhan meil­lä piha­ka­tum­me. Stoc­kan kel­lon koh­dal­la Alek­sil­la meil­lä on sovel­let­tu täl­lais­ta lain raja­mail­la ole­vaa jär­jes­te­lyä. Sii­nä ei ole suo­ja­tie­tä, joten lakia tiu­kas­ti tul­ki­ten sii­nä ei sai­si Alek­sia ylit­tää. Jos sii­nä oli­si suo­ja­tie, sii­nä oli­si pak­ko olla valot, jot­ta ratik­ka voi­si yleen­sä mil­loin­kaan ylit­tää suo­ja­tie­tä. Se taas hidas­tai­si sekä rati­koi­den että jalan­kul­ki­joi­den kul­kua tavat­to­mas­ti. Nyt kaik­ki sujuu hyvin. Jalan­kul­ki­jat ylit­tä­vät kadun mil­loin ja mis­tä vain, mut­ta väis­tä­vät ratikkaa.

Hol­lan­ti­lai­set oli­vat kat­sas­ta­neet Hel­sin­gin pyö­räi­ly­olo­ja. Vähän hävet­ti kun kuvia ver­tai­li Ams­ter­da­mis­ta otet­tui­hin. Pal­jon saim­me hyviä neu­vo­ja yksi­tyis­koh­dis­sa. Jokai­sen koh­dal­la oli halu taput­taa. Kak­si mie­len­kiin­tois­ta neu­voa tuli, jot­ka vas­ta­si­vat minun­kin ajatuksia.

1)  Museo­ka­tu: älkää teh­kö mitään. Kun lii­ken­net­tä on näin vähän, fil­la­rit voi­vat ajaa auto­jen seassa.

2)  Lai­vu­rin­rin­ne (kuvas­sa) Mik­si täs­sä on pyö­rä­tie? Jos teil­lä on konflik­ti pysä­köin­ti­paik­ko­jen ja pyö­rä­tei­den välil­lä, pois­ta­kaa tur­ha pyö­rä­tie ja anta­kaa tila pysäköintiin.

Laivurinrinne

Lau­ta­kun­ta antoi jokin aika sit­ten suun­nit­te­luoh­jeen, ettei asuin­ka­duil­le, joil­la on 30 km/h nopeus­ra­joi­tus, pidä lait­taa pyö­rä­tei­tä pyö­räi­lyä han­ka­loit­ta­maan. Tätä on Hol­lan­nis­sa nou­da­tet­tu jo kauan.

 

 

 

 

38 vastausta artikkeliin “Hollantilaista pyöräilyn ilosanomaa”

  1. Tuo­ta kiel­let­tyn ajo­suun­nan sal­li­mis­ta en kyl­lä käsi­tä. Pyö­rän etu­na kun on se että sitä voi myös talut­taa, toi­sin kuin autoa.

    Tur­hat lii­ken­ne­va­lot on myös asia jota oli­si syy­tä miet­tiä — ne ovat sekä aika- että raha­syöp­pö­jä. Autoi­li­ja­na ja kevyt­liik­ku­ja­na on yhtä tur­haut­ta­vaa odo­tel­la moni­mut­kai­sen valo­kier­ron tikit­tä­mis­tä kun sekä autot että ris­teä­vät jalan­kul­ki­jat sei­so­vat ris­teyk­sen yhdes­sä osas­sa pit­kät tovit pai­kal­laan odot­ta­mas­sa että koko­naan toi­seen suun­taan tuli­si punaiset.

    Ja nopeu­det­kin las­ke­vat jos ris­teyk­seen pitäi­si hidas­taa varo­maan oikeal­ta tuli­joi­ta sen sijaan että kiih­dyt­tää pik­kusen lisää nel­jäs­tä­kym­pis­tä ettei vaan jää jumiin seu­raa­viin valoihin.

  2. Kyl­lä stok­kan koh­dal­la saa ylit­tää Alek­sin. Tien saa ylit­tää jos suo­ja­tie­tä ei ole lähel­lä. Oikeus tie­tys­ti ottaa kan­taa mikä on ‘lähel­lä’, joten pie­ni ris­ki sii­nä on.

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jussi
    Koe­ta­pa ylit­tää Man­ner­hei­min­tie kes­kel­tä kort­te­lia, kun suo­ja­tiel­le on 30 metriä.

    Onko joku saa­nut tuos­ta sakon? Ei se ehkä fik­sua ole, mut­ta ei vält­tä­mät­tä lai­ton­ta­kaan. (Sii­tä on jos­kus taka­vuo­si­na saa­nut sakon, että on pomp­pi­nut spo­ra­py­sä­kin aidan yli ajo­tiel­le Manskulla.)

  4. Tuo on aivan jär­kyt­tä­vän hyvä vink­ki että pyö­rä­tiet pois jos nopeus­ra­joi­tus 30km/h.
    Kan­ta­kau­pun­gis­sa pyö­räl­lä jopa käte­vin­tä on liik­kua lii­ken­teen seas­sa sen sijaan että ajai­si pyöräteillä.

  5. Oli­si todel­la hyvä, jos pyö­rät ohjat­tai­siin hil­jai­sil­la 30 km/h tai hitaam­mil­la pik­ku­ka­duil­la ajo­ra­dal­le. Tun­tuu vain sil­tä, että Suo­mes­sa asen­teet ovat sel­lai­sia, että autoi­li­jat halua­vat pyö­räi­li­jät pois ajo­ra­dal­ta häi­rit­se­mäs­tä (pyö­rä­hän häi­rit­see jo ole­mas­sao­lol­laan) ja pyö­räi­li­jät taas aja­vat jal­ka­käy­tä­väl­lä, vaik­ka vie­res­sä oli­si vähä­lii­ken­tei­nen ajo­ra­ta, jol­la pys­tyi­si aja­maan jal­ka­käy­tä­vää nopeammin.

    Asen­tei­ta pitäi­si vie­lä saa­da muu­tet­tua sel­lai­sik­si, että kuor­man pur­ka­mi­nen teh­dään muki­se­mat­ta ajo­ra­dal­ta käsin sen sijaan, että tuki­taan jal­ka­käy­tä­vä ja pako­te­taan jalan­kul­ki­jat kier­tä­mään ajo­ra­dan kaut­ta. Kan­nat­taa seu­rail­la esi­mer­kik­si Sör­näi­sis­sä Kur­vin kes­kus­tan suun­nan bus­si­py­säk­kiä. Sii­nä näkee sään­nöl­li­ses­ti kapeal­le jal­ka­käy­tä­väl­le pysä­köi­ty­jä auto­ja, jot­ka tutk­ki­vat jal­ka­käy­tä­vän ja estä­vät pysä­kin tehok­kaan käy­tön, joka taas joh­taa koko lii­ken­teen tuk­kiu­tu­mi­seen. Oman koke­muk­sen mukaan pysä­köin­nin­val­von­taan ei kan­na­ta soit­taa, kos­ka pysä­köin­nin­val­vo­jia ei tule pai­kal­le edes tuol­lai­sis­sa tör­keis­sä tapauksissa.

  6. Kun meil­lä on vähän vai­keuk­sia päät­tää, miten pyö­räi­ly jär­jes­te­tään Hel­sin­gin­ka­dul­la, tuli mie­leen, että pois­te­taan siel­tä jal­ka­käy­tä­vät­kin. Hol­lan­nis­sa on pal­jon täl­lais­ta sha­red space –suun­nit­te­lua, jos­sa katu­ti­la on yhdes­sä tasos­sa ja kaik­ki lii­ken­ne­muo­dot saa­vat men­nä mis­sä vain.”

    Hel­sin­gis­sä täl­lais­ta rat­kai­sua, jos­sa kaik­ki kul­ke­vat kadul­la samas­sa tasos­sa (=ajo­ra­dal­la), löy­tyy lähin­nä pien­ta­loa­luei­den asuin­ka­duil­ta. Joil­la se tun­tuu toi­mi­van oikein hyvin.

  7. Tero:
    Tuo on aivan jär­kyt­tä­vän hyvä vink­ki että pyö­rä­tiet pois jos nopeus­ra­joi­tus 30km/h.
    Kan­ta­kau­pun­gis­sa pyö­räl­lä jopa käte­vin­tä on liik­kua lii­ken­teen seas­sa sen sijaan että ajai­si pyöräteillä.

    Entis­tä parem­pi sii­tä tulee kun ote­taan Hel­sin­gis­sä mah­dol­li­sim­man laa­jas­ti käyt­töön 30km/h taa­ja­ma­no­peus­ra­joi­tus. Tilaa sääs­tyy kun ei tar­vi­ta niin pal­joa pyöräteitä.

  8. jumi­ny: Entis­tä parem­pi sii­tä tulee kun ote­taan Hel­sin­gis­sä mah­dol­li­sim­man laa­jas­ti käyt­töön 30km/h taajamanopeusrajoitus.

    Joo, voi­si aloit­taa vaik­ka Bule­var­di — Ete­lä-Espla­na­di ‑lin­jan ete­lä­puo­lel­ta jos­sa ei ole kuin muu­ta­ma has­su katu ja tois­tai­sek­si raken­ta­ma­ton Her­ne­saa­ri jos­sa suu­rem­mat nopeu­det ovat perusteltuja.

  9. Mil­loin­ko­han Hol­lan­nin kana­va­lai­vu­rit, tule­vat puu­ken­gis­sään Sta­diin pitä­mään kli­nik­kaa? Tän­ne kan­nat­tais kai­vaa kana­via, saa­tais kal­lii­ta ran­ta­tont­te­ja, niin­kuin Uute­las­sa jo on. Ehkä Hol­lan­ti­lai­sil­la on joku hyvä nik­si taka­tas­kus­sa, miten jää­ty­neil­lä kana­vil­la voi liik­kua. Ehkä­pä hevo­sel­la tai rekal­la, molem­pia siel­lä tai­taa olla “miljoona“kertaa enem­män kuin Suomessa.

  10. Jos Suo­men­lah­del­la oli­si lii­ken­ne­merk­kien ja sään­tö­jen vii­dak­ko, niin “kap­tee­nit­to­mien” lai­vo­jen have­rit oli­si­vat ehkä­pä päivittäisiä.

    Sel­lai­sil­la park­kia­lueil­la, jos­sa lii­ken­ne on merk­ki- ja kais­taoh­jat­tua on vaa­ral­li­sem­paa, kuin sel­lai­sil­la park­ki­pai­koil­la jois­sa autoa aje­taan otta­mal­la huo­mioon muut pikem­min­kin kuin liikennemerkit.

    Euroo­pas­sa oli kokei­lu, jos­sa seit­se­män kau­pun­kia rii­sui katu­ja ja aluei­ta lii­ken­ne­mer­keis­tä. Niis­sä jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den tur­val­li­suus paran­tui. Kaa­os toi turvallisuutta.

    Luin täs­tä joi­ta­kin vuo­sia sit­ten ja nyt se muis­tui heti mie­lee­ni. Ajat­te­lin sil­loin jo, kuten alus­sa kirjoitin.

    Löy­sin link­ke­jä ko. kokei­luun. Täs­sä on yksi:
    http://tinyurl.com/9jzacwy

  11. Hmm, aina­kaan Saloa ei kan­na­ta ottaa mal­lik­si: tääl­lä on hyvin pyö­rä­tei­tä, mut­ta nii­tä ei juu­ri käy­te­tä kun pyö­räi­li­jät aja­vat joh­don­mu­kai­se­min kadul­la kes­kus­tan ulko­puo­lel­la, ja siir­ty­vät jal­ka­käy­tä­väl­le kes­kus­tas­sa. Auto­jen seas­sa pyö­räi­li­jä eivät halua ajaa, kun katu­ja on kaven­net­tu jot­ta näyt­täi­si että on pal­jon lii­ken­net­tä, eikä kaven­ta­mi­sen tilaa ole annet­tu pyö­räi­li­jöil­le kos­ka kes­ki­ko­rok­kee­na se on lumen­hoi­do­li­ses­ti han­ka­lam­pi ja sik­si lisää osal­taan lii­ken­teen tun­tua. Toi­saal­ta kes­kus­tas­sa on katu­ja jois­sa kaven­nus on annet­tu pyö­räi­li­jöil­le mut­ta sil­loin pyö­räi­li­jät aja­va sii­nä kave­nuk­ses­sa, ja pyö­räi­li­jöi­den tilal­la on tyh­jää tilaa. Sanal­la sanoen: tääl­lä pyö­räi­li­jä on jalan­kul­ki­ja. He oile­ta­vat että heil­le anne­taan tilaa kun he loik­ki­vat jal­ka­käy­tä­vil­tä, kär­ki­kol­mio­ta kor­val­laan väis­täen, suojatielle.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jussi
    Koe­ta­pa ylit­tää Man­ner­hei­min­tie kes­kel­tä kort­te­lia, kun suo­ja­tiel­le on 30 metriä.

    Osmo. Koe­ta­pa jos­kus käyt­tää jär­keä­si: Alek­si on osak­si käve­ly­ka­tu ja sil­lä sal­li­tan käy­tän­nös­sä vain hidas tak­si- ja huol­to­lii­ken­ne rai­to­vau­nu­jen lisäk­si. Man­ne­hei­min­tie on rv-kais­tat huo­mioo­no­ty­taen 6‑kaistainen pää­väy­lä, jol­la ajo­no­peus on 50 jm/h. Kes­ki­no­peus 30 km/h, autolla.

  13. Minä taas olen sitä miel­tä että pyö­räiy toi­mii par­hai­ten siel­lä mis­sä ratik­ka ei kul­je, eli lähiöis­sä jois­sa on kun­nol­li­set leveät kevyen lii­ken­teen väy­lät ero­tet­tu­na kaduis­ta tai jos­sa ei ole, lii­ken­ne on niin hil­jais­ta että voi yöräil­lä turvallisesti.

  14. N:

    Asen­tei­ta pitäi­si vie­lä saa­da muu­tet­tua sel­lai­sik­si, että kuor­man pur­ka­mi­nen teh­dään muki­se­mat­ta ajo­ra­dal­ta käsin sen sijaan, että tuki­taan jal­ka­käy­tä­vä ja pako­te­taan jalan­kul­ki­jat kier­tä­mään ajo­ra­dan kaut­ta. Kan­nat­taa seu­rail­la esi­mer­kik­si Sör­näi­sis­sä Kur­vin kes­kus­tan suun­nan bus­si­py­säk­kiä. Sii­nä näkee sään­nöl­li­ses­ti kapeal­le jal­ka­käy­tä­väl­le pysä­köi­ty­jä auto­ja, jot­ka tutk­ki­vat jal­ka­käy­tä­vän ja estä­vät pysä­kin tehok­kaan käy­tön, joka taas joh­taa koko lii­ken­teen tuk­kiu­tu­mi­seen. Oman koke­muk­sen mukaan pysä­köin­nin­val­von­taan ei kan­na­ta soit­taa, kos­ka pysä­köin­nin­val­vo­jia ei tule pai­kal­le edes tuol­lai­sis­sa tör­keis­sä tapauksissa.

    Jos tar­koi­te­taan Hämeen­tieä Kur­vin koh­dal­la, niin ajo­ra­dal­la on pysäh­ty­mis­kiel­to. Toi­saal­ta jal­ka­käy­tä­vä on ko koh­dal­la 4 m leveä, eikä aina­kaan päi­vä­sai­kaan käve­li­jöi­tä juu­ri näy.

    Kuu­lun itse nii­hin rois­toi­hin, jot­ka ovat psyä­köi­neet auton het­kek­si tähän koh­taan, tietn­kän en bus­si­pys­kin koh­dal­le mm. vie­däk­se­ni kir­ja-avus­tus­ta Rauhanpuolustajille.

  15. Käsit­tääk­se­ni Hgin pyö­räin­si­nöö­reil­lä oli halua jopa pois­taa pyö­rä­tei­tä lähiöis­tä siel­lä, mis­sä nopeus­ra­joi­tus on 30km/h. En ole ehdo­tus­ta näh­nyt, min­ne lie hävinnyt?

  16. Mark­ku af Heur­lin: Alek­si on osak­si kävelykatu

    Ei ole käve­ly­ka­dun lii­ken­ne­merk­kiä, ei ole käve­ly­ka­tu. Ihan taval­li­nen katu, jol­la on tak­sit, pyö­rät ja rati­kat sal­lit­tu ja käve­li­jöi­den on käy­tet­tä­vä jalkakäytäviä.

  17. Mark­ku af Heur­lin: Toi­saal­ta jal­ka­käy­tä­vä on ko koh­dal­la 4 m leveä

    Jal­ka­käy­tä­vä län­si­reu­nal­la on heti Hel­sin­gin­ka­dun ete­lä­puo­lel­la vain 3 met­riä leveä, myös pysä­kin koh­dal­la. Jos sii­hen pysäh­tyy hen­ki­lö­au­to (2 m pei­lit tai­tet­tu­na), kak­si las­ten­vau­nua (>60 cm/kpl) ei mah­du koh­taa­maan ja jalan­kul­ku­kin on tosi ahdas­ta. Hyö­ty­ajo­neu­vot on vie­lä leveämpiä.

  18. onko näis­tä pyö­rä­tei­den pois­tois­ta vie­lä koti­mai­sia koke­muk­sia? pyö­räi­lyn kan­nal­ta onnis­tu­mi­nen on pal­jol­ti kiin­ni autoi­li­joi­den lii­ken­ne­kult­tuu­ris­ta, joka kai­kis­sa näis­sä esi­merk­ki­mais­sa on aivan eri­lais­ta suh­tees­sa pyö­räi­lyyn. mie­les­tä­ni meil­lä on nyky­ään­kin 30 tei­tä, joil­la pyö­räi­ly on vas­ten­mie­lis­tä auto­jen por­hal­taes­sa ohi hyvin pie­nil­lä vir­he­mar­gi­naa­leil­la var­sin­kin näin tal­vel­la. sil­loin kun puo­les­taan ajaa kes­kel­lä kais­taa tul­laan taka­pyö­rään kiin­ni ja on mul­le hämeen­tiel­lä jos­kus tor­vea­kin soitettu. 

    siis voi tuos­sa pyö­rä­tien pois­tos­sa käy­dä niin­kin että sen sijaan että autoi­li­jat hidas­tai­si­vat kil­tis­ti pyö­räi­li­jöi­den nopeuk­sil­le, tulee­kin pari kol­hit­tua pyö­räi­li­jää, jot­ka kyl­lä sen jäl­keen anta­vat esi­merk­ki­nä kai­kil­le muil­le­kin kans­sa­fil­la­ris­teil­le perus­teen siir­tyä kan­soit­ta­maan jalkakäytäviä.

  19. ris­tiin-ras­tiin: Ei ole käve­ly­ka­dun lii­ken­ne­merk­kiä, ei ole käve­ly­ka­tu. Ihan taval­li­nen katu, jol­la on tak­sit, pyö­rät ja rati­kat sal­lit­tu ja käve­li­jöi­den on käy­tet­tä­vä jalkakäytäviä.

    Hie­man mää­ri­tel­mä­ky­sy­mys. 70-luvun pie­ru­na olen tot­tu­nut pitä­mään Ale­ki­sa maan ensim­mäi­se­nä käve­ly­ka­tu­na. Oleel­lis­ta on, etä taval­li­nen ha-lii­ke­nen kiel­let­ty (lukuu­not­ta­mat­ta ajoa Fabia­nin­ka­dul­ta senaa­in­to­ril­le) ja kadun voi kävel­len käy­tän­nös­sä ylit­tää mis­tä tahansa.

    1. Kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on osat­tu suh­tau­tua Alek­siin jär­ke­väs­ti, vaik­ka tiuk­ka lain­tul­kin­ta sel­lai­se­na, kun se on lakiin kiel­let­ty, tar­koit­tai­si, ettei Stoc­kan koh­dal­la sai­si katua ylit­tää. Olem­me kai kaik­ki sitä miel­tä, että nyky­käy­tän­tö on hyvä. Sama kos­kee Alek­sin ylit­tä­mis­tä muu­al­la­kin. Kun ylit­tä­mi­nen on peri­aat­tees­sa kiel­let­tyä, jalan­kul­ki­ja väis­tää ratik­kaa. Väis­tää­kö myös luvat­ta Alek­sil­la ajac­vaa autoa on jo toi­nen kysymys.

  20. N:
    Asen­tei­ta pitäi­si vie­lä saa­da muu­tet­tua sel­lai­sik­si, että kuor­man pur­ka­mi­nen teh­dään muki­se­mat­ta ajo­ra­dal­ta käsin sen sijaan, että tuki­taan jal­ka­käy­tä­vä ja pako­te­taan jalan­kul­ki­jat kier­tä­mään ajo­ra­dan kautta. 

    Ja kos­ka autoi­li­jat eivät itse yleen­sä väli­tä ja val­von­ta ei toi­mi, tämä­kin tuli­si rat­kais­ta ennal­taeh­käi­se­väs­ti fik­sun kau­pun­ki­suun­nit­te­lun keinoin.

    Edell­leen­kin on mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la toi­mis­to­ta­lo­ja, vam­mai­sa­sun­to­ja ja päi­vä­ko­te­ja niin että raken­nuk­seen oleel­li­ses­ti kuu­lu­vil­le sään­nöl­li­sil­le ja ras­kail­le logis­tiik­ka­toi­min­noil­le ei ole varat­tu muu­ta tilaa kuin jal­ka­käy­tä­vä pää­oven edessä. 

    Työn ras­kaut­ta­mat jake­lu­lii­ken­nöi­jät eivät ota yhtään yli­mää­räis­tä askel­ta, var­sin­kaan jos on se kuor­ma työn­net­tä­vä­nä. Sama kos­kee pik­ku­las­ten vanhempia. 

    Mik­si tätä kiel­täy­dy­tään otta­mas­ta huo­mioon kaa­voi­tuk­ses­sa samaan aikaan kuin asu­mi­seen liit­ty­vät pai­kat on pak­ko­nor­mi­tet­tu rei­lus­ti yläkanttiin? 

    Jos nyky­kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­la oli­si yhtään häpyä jäl­jel­lä he jou­tui­si­vat kul­ke­maan pus­si pääs­sä kau­pun­gil­la jot­ta vält­tyi­si­vät näke­mäs­tä oman käten­sä jälkiä.

  21. Mark­ku af Heur­lin: 70-luvun pie­ru­na olen tot­tu­nut pitä­mään Ale­ki­sa maan ensim­mäi­se­nä kävelykatuna. 

    Eikös alek­sil­la ollut 70-luvun alus­sa vain tila­päi­nen käve­ly­ka­tu­ko­kei­lu ja nyky­ti­lan­ne ei ole sen suo­ra peril­li­nen vaan myö­hem­pien aiko­jen suunnittelua?

    http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/loskainen/ser110214#contentwrapper

    Hel­sin­gin ensim­mäi­nen var­si­nai­nen käve­ly­ka­tu oli kai Isoroba?

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on osat­tu suh­tau­tua Alek­siin jär­ke­väs­ti, vaik­ka tiuk­ka lain­tul­kin­ta sel­lai­se­na, kun se on lakiin kiel­let­ty, tar­koit­tai­si, ettei Stoc­kan koh­dal­la sai­si katua ylit­tää. Olem­me kai kaik­ki sitä miel­tä, että nyky­käy­tän­tö on hyvä. Sama kos­kee Alek­sin ylit­tä­mis­tä muu­al­la­kin. Kun ylit­tä­mi­nen on peri­aat­tees­sa kiel­let­tyä, jalan­kul­ki­ja väis­tää ratik­kaa. Väis­tää­kö myös luvat­ta Alek­sil­la ajac­vaa autoa on jo toi­nen kysymys. 

    Ehkä on syy­tä väis­tää myös autoa, kos­ka jalan­kul­ki­ja tus­kin voi kävel­les­sään havai­ta, onko auto luvat­ta liik­keel­lä vai onko kyse vaik­ka­pa huoltoajosta.

  23. Jan­ne H: onko näis­tä pyö­rä­tei­den pois­tois­ta vie­lä koti­mai­sia koke­muk­sia? pyö­räi­lyn kan­nal­ta onnis­tu­mi­nen on pal­jol­ti kiin­ni autoi­li­joi­den lii­ken­ne­kult­tuu­ris­ta, joka kai­kis­sa näis­sä esi­merk­ki­mais­sa on aivan eri­lais­ta suh­tees­sa pyö­räi­lyyn. mie­les­tä­ni meil­lä on nyky­ään­kin 30 tei­tä, joil­la pyö­räi­ly on vas­ten­mie­lis­tä auto­jen por­hal­taes­sa ohi hyvin pie­nil­lä vir­he­mar­gi­naa­leil­la var­sin­kin näin tal­vel­la. sil­loin kun puo­les­taan ajaa kes­kel­lä kais­taa tul­laan taka­pyö­rään kiin­ni ja on mul­le hämeen­tiel­lä jos­kus tor­vea­kin soitettu.

    Hämeen­tie on huo­no esi­merk­ki. Jos lii­ken­ne­mää­rät ovat sitä luok­kaa, hyviä ras­kaam­paa ja kevyem­pää lii­ken­net­tä yhdis­tä­viä rat­kai­su­ja ei ole tar­jol­la. Tor­vea soit­ta­van autoi­li­jan osal­ta tie­tys­ti tilan­ne on se, että siel­lä on kak­si tor­vea kyt­ket­ty samaan nap­piin… (Ja eikös ole vie­lä niin, että Hämeen­tiel­lä sil­lä kais­tal­la ei pitäi­si edes olla yksityisautoja?)

    Yleen­sä kui­ten­kin nuo kol­men­kym­pin tiet ovat yksia­jo­ra­tai­sia pie­neh­kö­jä tei­tä ja katu­ja, jois­sa on yksi kais­ta suun­taan­sa. Niil­lä voi olla myös pysä­köi­ty­jä auto­ja, eikä tien leveys vält­tä­mät­tä aina rii­tä edes kah­den auton vas­tak­kain­tu­le­mi­seen ilman eri­tyis­tä väistämistä.

    Täl­lai­sil­le kaduil­le pyö­rä­tei­den teke­mi­nen tun­tuu pyö­räi­li­jän näkö­kul­mas­ta mel­kein kiusan­teol­ta. Samaan oireyh­ty­mään usein kuu­luu myös se, että ris­teyk­set ovat raken­ne­jär­jes­te­lyil­tään sel­lai­sia, jot­ka hou­kut­te­le­vat tai pakot­ta­vat autoi­li­jat aja­maan suo­ja­tei­den ja pyö­rä­tei­den jat­kei­den pääl­le. Tuo­hon vie­lä pääl­le muu­ta­ma yli­kas­va­nut pen­sa­sai­ta tai lumi­ki­nos, niin pyö­räi­li­jä ajaa kort­te­lin, pysäh­tyy kui­kui­le­maan, lui­mis­te­lee yli, ajaa kort­te­lin, pysäh­tyy kui­kui­le­maan, lui­mis­te­lee yli, jne.

    Pyö­rä­tiet ovat ihan hyviä, sil­loin, kun niil­le voi­daan jär­jes­tää pyö­räi­lyn tar­vit­se­mat näke­mät. Ne puo­lus­ta­vat paik­kan­sa myös pyö­räi­li­jöi­den erot­ta­mi­ses­sa vilk­kaas­ta lii­ken­tees­tä, esi­mer­kik­si pyö­räi­li­jöi­den kul­ke­mi­nen ajo­ra­dal­la vaik­ka­pa Man­ner­hei­min­tiel­lä, Hämeen­tiel­lä, Mäke­län­ka­dul­la tai Hesa­rin län­si­pääs­sä ei ole kovin opti­maa­li­nen rat­kai­su. (Koke­nut pyö­räi­li­jä sel­vi­ää Hämeen­tiel­lä, mut­ta jär­jes­te­ly­jen pitäi­si sopia sil­le 12-vuo­ti­aal­le kou­lu­lai­sel­le ja 73-vuo­ti­aal­le eläkeläisellekin.)

  24. Vihe­rins­si: Onko joku saa­nut tuos­ta sakon?

    En nyt mil­lään löy­dä sitä tapaus­ta ver­kos­ta, mut­ta se on aiem­min ollut esil­lä, että oikeu­des­sa on vuo­sia sit­ten käsi­tel­ty tapaus­ta, jos­sa arvioi­tiin oli­si­ko jalan­kul­ki­jan pitä­nyt käyt­tää 30 met­rin pääs­sä ollut­ta suo­ja­tie­tä, eli oli­ko se “lähel­lä”, ja se oli lähel­lä. Mui­ta etäi­syyk­siä ei ole “tes­tat­tu”, eli kukaan ei lopul­li­ses­ti tie­dä miten kau­ka­na suo­ja­tien pitää olla, että se ei oli­si “lähel­lä”, ja kadun sai­si ylit­tää muu­al­ta. Alek­san­te­rin­ka­dul­la Stoc­kan edus­tal­ta on n. 45 met­riä suo­ja­tiel­le Man­ner­hei­min­tien ris­teyk­ses­sä, ja pik­kusen enem­män Kes­kus­ka­dun ris­teyk­ses­sä ole­val­le suojatielle.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le sii­tä, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on osat­tu suh­tau­tua Alek­siin jär­ke­väs­ti, vaik­ka tiuk­ka lain­tul­kin­ta sel­lai­se­na, kun se on lakiin kiel­let­ty, tar­koit­tai­si, ettei Stoc­kan koh­dal­la sai­si katua ylit­tää. Olem­me kai kaik­ki sitä miel­tä, että nyky­käy­tän­tö on hyvä. Sama kos­kee Alek­sin ylit­tä­mis­tä muu­al­la­kin. Kun ylit­tä­mi­nen on peri­aat­tees­sa kiel­let­tyä, jalan­kul­ki­ja väis­tää ratik­kaa. Väis­tää­kö myös luvat­ta Alek­sil­la ajac­vaa autoa on jo toi­nen kysymys.

    Väis­tää, jos haluaa 

    ris­tiin-ras­tiin: Jal­ka­käy­tä­vä län­si­reu­nal­la on heti Hel­sin­gin­ka­dun ete­lä­puo­lel­la vain 3 met­riä leveä, myös pysä­kin koh­dal­la. Jos sii­hen pysäh­tyy hen­ki­lö­au­to (2 m pei­lit tai­tet­tu­na), kak­si las­ten­vau­nua (>60 cm/kpl) ei mah­du koh­taa­maan ja jalan­kul­ku­kin on tosi ahdas­ta. Hyö­ty­ajo­neu­vot on vie­lä leveämpiä.

    pysyä ter­vee­nä. — Auto vuo­ros­taan väis­tää, jos ei halua polii­sen tule­van jos­kus rat­saa­maan liikenenttä. 

    En tosin täl­lai­se­na lan­de­pauk­ku­na juu­ri fla­nee­raa Alek­sil­la, mut­ta enpä juu­ri muis­ta näh­nee­ni siel­lä luvat­to­mia hen­kiö­au­to­ja. — Tjaah. ker­ran olen luvat­ta vie­nyt tut­tu­ni Alek­sin var­rel­la ole­vaan raflaan. Tul­kit­sin itse­ni taksiksi.

  26. ris­tiin-ras­tiin: Jal­ka­käy­tä­vä län­si­reu­nal­la on heti Hel­sin­gin­ka­dun ete­lä­puo­lel­la vain 3 met­riä leveä, myös pysä­kin koh­dal­la. Jos sii­hen pysäh­tyy hen­ki­lö­au­to (2 m pei­lit tai­tet­tu­na), kak­si las­ten­vau­nua (>60 cm/kpl) ei mah­du koh­taa­maan ja jalan­kul­ku­kin on tosi ahdas­ta. Hyö­ty­ajo­neu­vot on vie­lä leveämpiä.

    Puhuin Hämeen­ties­tä. Toi­nen seik­ka on, etä muis­taa­ke­se­ni ko koh­dal­la Hesa­ril­la on ajo­ra­dan vie­re­sä park­ki­paik­ko­ja. Kyl­lä kah­det las­ten­vau­nut voi­vat sivuut­taa, kun toi­nen malt­taa odottaa.

    Ilman suju­vaa jake­lu­lii­ke­nent­tä ei ole nii­tä kai­vat­tu­ja kivijalkakauppoja.

  27. ter­ve,

    Sur­ke­aa kes­kus­te­lua. Asun Bra­si­lian Resen­des­sä (RJ). Yli­tän joka päi­vä kävel­len katu­ja joil­la on kuusi­kais­tai­nen auto­lii­ken­ne. Näy­tän vain kädel­lä että nyt menen täs­tä. Tot­ta hele­ve­tis­sä anna­te­taan tilaa. Ja niin annan itse­kin kun satun ole­maan autol­la liik­keel­lä. Sel­lais­ta sen pitä­si olla.

    t. Mik­ko

  28. Kari N: Ehkä on syy­tä väis­tää myös autoa, kos­ka jalan­kul­ki­ja tus­kin voi kävel­les­sään havai­ta, onko auto luvat­ta liik­keel­lä vai onko kyse vaik­ka­pa huoltoajosta.

    Aja­tus sii­tä, että jalan­kul­ki­ja väis­tää pää­sään­töi­ses­ti aina autoa, on yksi nii­tä asioi­ta joi­ta mei­dän pitää muut­taa ajat­te­lus­sam­me. Auto­lii­ken­teel­le pitä­si vara­ta perus­ver­kos­to, eli pää­tiet joil­la liik­ku­mi­nen kau­pun­gio­sas­ta toi­seen oli­si suju­vaa. Mut­ta heti kun pois­tu­taan pää­väy­läl­tä lii­ken­ne muut­tui­si hitaam­mak­si ja katu­ti­la oli­si varat­tu tasa­ver­tai­ses­ti kaikille.
    Esi­mer­kik­si ala­ko­mais­sa on asui­na­luei­ta joi­den kaik­ki lii­ken­ne­väy­lät on kevyen­lii­ken­teen­väy­liä, jois­sa autoi­lu on sal­lit­tu eri­tyis­tä varo­vai­suut­ta noudattaen.

  29. Mark­ku af Heur­lin: Puhuin Hämeentiestä.

    Niin minä­kin, sii­tä koh­das­ta johon jon­kun muun vies­ti viit­ta­si. Hämeen­tien län­si­reu­nan jal­ka­käy­tä­vä Hel­sin­gin­ka­dun ete­lä­puo­lel­la, koh­das­sa jos­sa on pit­kä bus­si­py­säk­ki ja muu­ta­mia pik­ku­liik­kei­tä. Jal­ka­käy­tä­vä leve­nee vas­ta siel­lä kort­te­lin ete­lä­pääs­sä. Kukaan ei ole täs­sä vii­tan­nut Hel­sin­gin­ka­dun jal­ka­käy­tä­viin. Jake­luau­ton leveys on hel­pos­ti 2,25m + pei­lit, sii­nä tulee yhdel­lä­kin vau­nul­la (tai vaik­ka pyö­rä­tuo­lil­la) tosi ahdas­ta tai mahdotonta. 

    Evert The Neve­Rest: rii­sui katu­ja ja aluei­ta lii­ken­ne­mer­keis­tä. Niis­sä jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den tur­val­li­suus paran­tui. Kaa­os toi turvallisuutta.

    Kuu­los­taa hyväl­tä ideal­ta, mut­ta entä lii­kun­ta­ra­joit­teis­ten, van­hus­ten ja mui­den eri­tyis­ryh­mien tur­val­li­suus? Sii­nä on äkkiä vir­ka­vir­he jos Suo­mes­sa ei huo­mioi näitä.

  30. Mark­ku af Heur­lin: Kyl­lä kah­det las­ten­vau­nut voi­vat sivuut­taa, kun toi­nen malt­taa odottaa. 

    Malt­ta­mi­nen, vapaa­eh­toi­nen väis­tä­mi­nen ja koh­te­liai­suus on eri asia kuin jal­ka­käy­tä­vän tuk­ki­mi­nen kak­si met­riä leveäl­lä möhkäleellä. 

    Jos­kus autoi­li­jat hurs­kaas­ti ihmet­te­le­vät että voi­voi kun Suo­mes­sa tui­jo­te­taan sään­tö­jä pil­kun­tar­kas­ti vaik­ka pitäi­si olla man­ner­mai­sen jous­ta­va. Tar­koit­taen kui­ten­kin yleen­sä sitä että kevyem­mät ja pelo­kaam­mat väis­tä­köön kun minä vaan tulen tääl­tä, halusit­te tai ette…

    Pakot­ta­mal­la ei saa joustavuutta.

    (Koko­naan eri asia on se että nii­tä tava­roi­ta kui­ten­kin pitää jos­kus kul­jet­taa ja tilaa sii­hen ei kui­ten­kaan ole varat­tu eli lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja pesee käten­sä tosie­lä­mäs­tä ja pakot­taa eri lii­ken­ne­muo­dot rii­te­le­mään keskenään..)

  31. Olem­me asiois­ta oleel­li­ses­ti samaa miel­tä. Olen pan­nut mer­kil­le, ja niin myös tut­tu­ni, että muu­atam­sa vuo­de­sa aut­poi­li­joi­den huo­maa­vai­sus sekä tosi­aan että jala­kul­ki­joi­ta koh­taan on lisääntynyt.

    Eilen menin kau­pu­ni­kiin autol­la, kos­ka minul­la oli muka­na­ni kul­je­tet­ta­vaa. Samal­la het­kel­lä, kun sul­jin auton oven muu­tuin autoi­li­jas­ta jalan­kul­ki­jak­si. Osaan ehkä näh­sä asioi­ta eri puo­lil­ta tuulilasia.

    Huo­ma­sin, että Ruo­ho­lah­den­ka­dul­la, juu­ri ennen Alber­ti­nak­dun ris­teys­tä, oli siir­to­la­va pysä­köi­ty jal­ka­käy­tävl­le. Sil­le ei ollut mutua jär­ke­vää paik­kaa (sil­lä koh­dal­la ajo­rat oli kapea eikä voi­nut sijoit­taa ajo­ra­dan puo­lel­le). Talo­ja kun tätyy yllä­pi­tää. — Kaven­si jala­ka­käy­tä­vän yhteen met­riin, mut­ta eipä se tun­tu­nut ketään haittaavan.

  32. Tii­viis­sä kau­pun­gis­sa fil­la­ria puol­taa sen vaa­ti­ma vähäi­nen tila ja suu­ri kapa­si­teet­ti. Erääs­sä ris­teyk­ses­sä oli las­ket­tu, että 20 auton pääs­tä­mi­nen valois­ta läpi vie 40 sekun­tia, kun kym­me­nes­sä sekun­nis­sa ris­teyk­sen ylit­tää 50 fil­la­ria. Ero on siis kymmenkertainen.”

    Eli pol­ku­pyö­rä on tii­viis­sä kau­pun­gis­sa 10 ker­taa tehok­kaam­pi liik­ku­mis­muo­to kuin hen­ki­lö­au­to. 10 kertaa!

    Sama pitä­nee paik­kan­sa jouk­ko­lii­ken­teen osal­ta, var­sin­kin kiskoilla.

    Eli jos kan­ta­kau­pun­gis­ta pois­tet­tai­siin autot ja kor­vat­tai­siin ne pol­ku­pyö­ril­lä (ja rai­de­lii­ken­teel­lä), nykyi­set lii­ken­ne­väy­lät voi­si­vat välit­tää 10 ker­taa suu­rem­man liik­ku­mis­mää­rän kuin nyt. Tai vas­taa­vas­ti pär­jät­täi­siin saman ver­ran vähem­mil­lä väylillä.

    Plus tie­ten­kin melu, pöly, saas­te ym hait­to­jen poistuminen.

    Jäl­leen ker­ran ei voi kuin ihme­tel­lä, mitä jär­keä on liik­kua / mah­dol­lis­taa liik­ku­mi­nen yksi­tyi­sau­toil­la tii­viis­ti asu­tuis­sa kau­pun­geis­sa? Hen­ki­lö­au­to on 100 vuot­ta van­ha kek­sin­tö ja jou­tai­si jo jää­dä his­to­ri­aan kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä historiaan.

  33. Hol­lan­nis­ta voi­si ottaa sen ver­ran mal­lia, että Hel­sin­gis­sä­kin voi­tai­siin jo pik­ku­hil­jaa luo­pua nois­ta kant­ti­ki­vis­tä pyö­rä­teil­lä. Sihen ei tar­vit­tai­si mil­joo­nain­ves­toin­te­ja ja var­mas­ti pyö­rä­tei­den käy­tet­tä­vyys para­ni­si. Tähän ope­raa­tioon riit­täi­siä joku 5 kesä­työn­tei­ki­jää a´1000e/kk, rau­ta­kan­ki ja vähän pikeä. Ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä voi­si­vat aloit­taa repi­mäl­lä muku­la­ki­vet pois Musiik­ki­ta­lon edes­tä mene­väl­tä pyörätieltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.