Kaupunkisuunnitelulautakunta 5.3.2013

Lau­takun­nan kok­ous­ta sävyt­tivät pysäköin­nin ja pyöräi­lyn vas­takkaisu­us. Tähän sekoit­tui se, että lau­takun­nas­sa – aivan oikeutetusti – halut­ti­in aikaistaa asukkaiden kuulemista liiken­nesu­un­nitelmista suun­nitelmien hyväksymis­vai­heeseen, kun niistä nyt kuul­laan vähän jälk­i­jät­töis­es­ti toteu­tus­vai­heessa. Näin siitä päätettiin.

Pyöräi­lyn edistämisohjelma

Tun­nel­mas­ta ker­to­vat parhait­en päätök­set ja äänestyk­set. Keskustelun poh­jal­ta esit­telijä muut­ti esi­tys­tään seuraavasti:

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päättänee:
— hyväksyä pyöräi­lyn edis­tämiso­hjel­man jatko­työn poh­jak­si talousarvion mah­dol­lis­ta­mas­sa laajuudessa.
— esit­tää kaupung­in­hal­li­tuk­selle, että pyöräi­lyn edis­tämistä koske­va rahoi­tus ja resur­soin­ti huomioidaan talousarvion valmistelussa.
— että muu­tosten joh­dos­ta mah­dol­lis­es­ti pois­tuville asukas- ja asi­akaspysäköin­tipaikoille on pyrit­tävä osoit­ta­maan kor­vaa­vat paikat.
— kehot­taa viras­toa otta­maan käytän­nök­si soveltaa vuorovaikut­teista suun­nit­telupros­es­sia päätet­täessä merkit­tävistä liikennesuunnitelmista.

Tämä ei kel­van­nut kokoomuk­sen Mat­ti Niiraselle, joka teki ilman kan­na­tus­ta rauen­nen vastaehdotuksen.

Ensim­mäi­nen ran­skalainen vii­va kor­jataan muo­toon: Hyväksyä pyöräi­lyn edis­tämiso­hjel­man sovel­tuvin osin jatko­työn pohjaksi
Päätöse­hdo­tuk­seen lisätään seu­raa­vat ran­skalaiset viivat:
— Pyöräi­lyn edis­tämiso­hjel­maan liit­tyviä liiken­nesu­un­nitelmia sekä pyörä- ja raiti­oli­iken­nejär­jeste­lyjä tehtäessä suorite­taan lau­takun­nan niin päät­täessä vuorovaiku­tus alueen asukkaiden ja yri­tys­ten kanssa (mm. alueen yrittäjäyhdistys)
— Muu­tosten joh­dos­ta mah­dol­lis­es­ti pois­tuville asukas- ja asi­akaspysäköin­tipaikoille on osoitet­ta­va samas­sa yhtey­dessä kor­vaa­vat paikat

Aika han­kala antaa valmis­telu­o­hjeek­si nou­dat­taa ”sovel­tuvin osin”, ker­tomat­ta, mikä osa ei sovel­lu. Jokin oikeustur­va sitä pitää virkamiehilläkin olla. Vaik­ka olen yrit­täjien jäsen, en pidä oikeutet­tuna nos­taa riitaisas­ta ken­tästä yhtä osa­puol­ta, jota pitää kuul­la ja sik­si nor­maalit kuulemis­menet­te­lyn ohjeet saisi­vat riit­tää. Aja­tus, että kaupun­gin kehit­tämisen lähtöko­hdak­si aina ja kaikkial­la ote­taan, ettei yhtään asukaspysäköin­tipaikkaa saa pois­taa, on vähän han­kala. Niitä muuten pois­te­taan usein alueen yri­tys­ten pyyn­nöstä, jot­ta kaup­po­jen asi­akkaille löy­ty­isi lyhy­taikaista pysäköin­ti­ti­laa. Juuri nyt ollaan Meche­lininkadul­ta pois­ta­mas­sa pysäköin­tipaikko­ja, kos­ka kas­va­va autoli­ikenne tarvit­see lisäkaistan.

Yksimielis­es­ti hyväksyt­ti­in Sam­po Vil­lasen esi­tys, jos­sa pain­otet­ti­in Itä-Helsinkiä pyöräi­lyn edistämisessä.

Baanaverkko

Lovén (sdp) ja Niira­nen (kok) tekivät esi­tyk­sen, että

- Baanaverkon tarkoituk­se­na on lisätä pyöräi­lyn osu­ut­ta etenkin pidem­pi­en matko­jen liiken­ner­atkaisuna, joten koko verkon pri­or­isoin­nin kohteina tulee olla ensisi­jais­es­ti Helsin­gin esikaupungeista toiseen ja niistä kan­takaupunki­in suun­tau­tu­vat osuudet.

Tämä meni läpi äänin 5–4. Äänestin vas­taan, kos­ka pidin tätä turhana. Jokainen pyöräi­ly-yhteys suun­tau­tuu joko lähiöstä toiseen tai esikaupungeista keskus­taan. Jos pain­ote­taan kaikkia, ei pain­ote­ta mitään. Ilmeis­es­ti ajatuk­se­na oli, että kan­takaupungis­sa kulke­vat pyöräre­itit ovat joko elit­is­tisiä ja/tai hait­taa­vat pysäköintiä.

Man­ner­heim­intien pyöräjärjestelyt

Jäsen Niira­nen teki jäsen Nikun­lassin kan­nat­ta­mana palautusehdotuksen:
Palaute­taan uudelleen valmis­teltavak­si siten, että ote­taan huomioon seu­raa­vat asiat:
— Suorite­taan perus­teelli­nen vuorovaiku­tus mm. asukkaiden, asun­to-osakey­htiöi­den, kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen ja kaupungi­nosan yrit­täjäy­hdis­tyk­sen kanssa
— Tutk­i­taan vai­h­toe­hto, jos­sa pyörätie sijoite­taan kokon­aan Man­ner­heim­intien itäpuolelle.
— Pyy­de­tään lausun­to HSL:ltä vaiku­tuk­ses­ta joukkoli­iken­teen suju­vu­u­teen ja pysäkkien siirtämisiin.

Tämä kaa­tui 5–4. Viras­to vaku­ut­ti, että tästä suun­nitel­mas­ta on kuul­tu monipuolis­es­ti ja saatu kym­meniä kom­ment­te­ja ja että HSL:n kanssa on kaik­ki tarpeel­liset neu­vot­te­lut käyty.

Kysyin, mik­si Man­ner­heim­intiel­lä henkilöau­tot tarvit­se­vat kak­si kaistaa Rauta­tienkadun risteyk­sen jäl­keen, kun siihen asti pär­jäävät yhdessä. Sai ihan tyy­dyt­tävän vas­tauk­sen, että se johtuu Arka­di­ankadun risteyk­ses­tä, jos­sa Man­ner­heim­intielle pystytään osoit­ta­maan vähem­män vihreätä ja sik­si kap­a­siteet­ti tarvit­see kak­si kaistaa. Voisiko se toinen kaista kuitenkin alkaa vas­ta Baanan sil­lan jäl­keen. Sil­loin autoil­i­jatkaan eivät tunkisi bus­sikaistalle, vaik­ka ovat aja­mas­sa suo­raan. Sil­lan koh­ta on kovin kapea.

Runeberginkatu

Jäsen Niira­nen teki jäsen Nikun­lassin (ps) kan­nat­ta­mana palautusehdotuksen:

Runeberginkadun liiken­nesu­un­nitel­ma
Palaute­taan uudelleen valmis­teltavak­si siten, että ote­taan huomioon seu­raa­vat asiat:
— Suorite­taan perus­teelli­nen vuorovaiku­tus muun muas­sa asukkaiden, asun­to-osakey­htiöi­den, kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen ja kaupungi­nosan yrit­täjäy­hdis­tyk­sen kanssa
— Muu­tosten joh­dos­ta pois­tuville asukas- ja asi­akaspysäköin­tipaikoille on osoitet­ta­va riit­tävät kor­vaa­vat paikat

Minä esitin palau­tus­ta vain kuulemista varten. Hävisin 5–4. Näin se siis palautettiin.

Kuin­ka moninker­tais­es­ti ne pois­tu­vat 22 pysäköin­tipaikkaa oikein pitää kor­va­ta? Sta­dion­in ja Oop­per­an väli­in on tarkoi­tus merk­itä 260 uut­ta asukaspysäköin­tipaikkaa ja Hes­per­ian parkki­hal­li­in tulee 700 uut­ta pysäköin­tipaikkaa Töölön parkkipaikkaon­gel­maa korjaamaan.

Helsinginkatu

Demar­it esit­tivät, että palaute­taan uudelleen valmis­teltavak­si siten, että ote­taan huomioon seu­raa­vat asiat:
- Suorite­taan perus­teelli­nen vuorovaiku­tus asukkaiden, asun­to-osakey­htiöi­den, kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen ja yrit­täjäy­hdis­tyk­sen ja yri­tys­ten kanssa
— Muu­tosten joh­dos­ta pois­tuville asukas- ja asi­akaspysäköin­tipaikoille on osoitet­ta­va kor­vaavaa pysäköini­ti­laa (Sata­ma­radankatu ei ole vai­h­toe­hto Helsinginkadun asukaspysäköin­nille matkaa noin 500–1000m, koko suun­nit­telu­alueel­la, vrt. raideli­iken­teen 600m läheisyys­vaa­timus kaavoituksessa)
— mihin bus­sil­in­ja 22:n päätepysäk­ki siirtyy
— selvitet­tävä pyöräkaisto­jen  sijain­timah­dol­lisu­udet pysäköin­nin ja tak­si­ase­man oikeal­la puolel­la ajo­su­un­taan näh­den, siis jalka­käytävän puolella
— pysäköin­nin, tak­sili­iken­teen ja pyöräkaistan jär­jeste­lyt eivät voi muo­dostaa risteyk­siä, joista aiheu­tu­isi tarpee­ton­ta. hait­taa kaikille liiken­nemuodoille ja vaaraa eri­tyis­es­ti pyöräilijöille.

Tein palau­tuse­hdo­tuk­sen pelkästä kuulemis­es­ta. Tässä vai­heessa joudun pois­tu­maan, mut­ta näköjään vas­tae­hdo­tuk­seni pan­ti­in silti min­un nimi­i­ni. Meil­lä on käytän­tö, ettei tilapäistä enem­mistöä käytetä hyväk­si, mut­ta asia voiti­in pois­tut­tuani käsitel­lä, kos­ka demarien esi­tyk­sen taakse saati­in kuusi ään­tä, eli enem­mistö (sdp, kok ps)

Itse olen sitä mieltä, että pyöräil­i­jöi­den pakot­ta­mi­nen demarien esi­tyk­sen mukaan jalka­käytävälle heiken­tää sekä pyöräi­ly- että jalankulkuolo­suhtei­ta Helsinginkadul­la. Kun ajonopeudet ovat pieniä ja liikenne kohta­laisen vähäistä, on parem­pi ajaa ajo­radal­la kuin jalka­käytäväl­lä. Mik­si huonon­tamiseen pitäisi käyt­tää rahaa?

= = =

Oli­pa ikävä kok­ous. Lau­takun­taryh­mien pitänee vähän tyyn­nytel­lä suhteitaan, jot­tei koko kaupunkisu­un­nit­telu joudu poli­it­tisen vihan­pidon halvaannuttamaksi.

 

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnitelulautakunta 5.3.2013”

  1. Kun tilaa ei voi ottaa autoil­ta, sitä ote­taan sit­ten jalankulk­i­joil­ta. Onpa toosi reilua ja pienen ihmisen puolella…

    Alan pikkuhil­jaa kan­nat­taa sitä hol­lan­ti­laista liiken­nea­narkia­mallia jos­sa kaik­ki katu­ti­la on free-for-all ja jokainen on ihan itse velvolli­nen kat­so­maan mis­sä kul­kee ja varo­maan muita.

  2. Näistä lukui­sista “Suorite­taan perus­teelli­nen vuorovaiku­tus muun muas­sa asukkaiden, asun­to-osakey­htiöi­den, kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen ja kaupungi­nosan yrit­täjäy­hdis­tyk­sen kanssa” tek­isi mieli kysyä että miten vuorovaiku­tus uusien pyöräkaisto­jen käyt­täjien kanssa oikein hoituu, jos eivät satu asumaan tai käymään töis­sä kyseisen kadun var­rel­la tai edes koko kaupunginosassa?

  3. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Alan pikkuhil­jaa kan­nat­taa sitä hol­lan­ti­laista liiken­nea­narkia­mallia jos­sa kaik­ki katu­ti­la on free-for-all ja jokainen on ihan itse velvolli­nen kat­so­maan mis­sä kul­kee ja varo­maan muita.

    Jep. Minus­ta tuli kään­nyn­näi­nen pitkästä aikaa Ams­ter­damis­sa käy­dessäni, jär­jeste­ly toimii kuin junan ves­sa, mitä nyt me tur­is­tit vähän häröilemme. Se anarkia johtaa käytän­nössä siihen että fil­lar­is­tit omis­ta­vat katu­ti­lan, jalka­käytävät ovat kapei­ta ja riit­tävät yhdelle, max kahdelle vierekkäiselle kulk­i­jalle ker­ral­laan ja suurem­pi seu­rue lev­iää vähän tielle. Risteyk­sis­sä jalankulk­i­ja väistää kaikkea. Soit­tokel­lo on ahk­eras­sa käytössä.

    Pyöriltä kiel­letyt käve­lykadut ovat sit­ten asia erik­seen. Toisin kuin Helsingis­sä, fil­lar­is­tit kun­niot­ta­vat jalka­käytäviä, joi­ta on muuten kaven­net­tu reip­paasti jot­ta saadaan tilaa fillareille.

    Anarkia ei kyl­lä ainakaan Ams­ter­damis­sa ulo­tu Helsinginkadun tai Runeberginkadun kokolu­okan kokoojakatuihin.

  4. Se siitä pyöräi­lyn edistämisohjelmasta. 

    Vaikut­tikin liian edis­tyneeltä Helsinkiin.

  5. Yrit­täjät saat­taisi­vat arvostaa sitä, että tiheälle kaup­paseudulle jätet­täisi­in muu­tamia ASIAKAS- pysäköin­ti­tasku­ja. Kiel­tomerkin voisi varus­taa min­u­ut­ti tai ostoskär­ry-lisäk­il­vel­lä. Nyt niil­läkin paikoil­la seisoo asukaspysäköi­tyjä auto­ja, jot­ka eivät palvele yrit­täjän tarpei­ta. Myös kod­in­hoita­jien autot voisi­vat piipah­taa näis­sä lokerois­sa. Ei hait­taa pyöräkaistaa. Kamp­is­sa Runeberginkadul­la on täl­lainen hotellin kohdal­la lin­ja-autoille. Ei niitä tarvitse aina kapeikkoi­hin rakentaa.

  6. Kuul­laanko asukkai­ta yms samas­sa laa­ju­udessa koskien Meche­lininkadun toista autokaistaa?

    Niira­nen on ottanut tuon pyöräi­ly­ohjel­man silmätikuk­seen. Vähän väliä tulee eteen hänen kir­joituk­si­aan aiheesta.

    Mut­ta näil­lä men­nään, onhan tämä kuitenkin demokra­ti­aa ja politiikkaa.

  7. Sinän­sä has­sua, että lau­takun­nan maal­likko­jäsenet ryhtyvät liiken­nesu­un­nit­telijoik­si ihan vaan puolueen myön­tämäl­lä pätevyydellä.

    Tosin Hesarin suun­nitel­mas­ta ei voi antaa kehu­ja Liikenneosastollekaan.

    Mikähän siinä on niin vaikeaa, ettei sitä voi ratkaista ihan talon­poikaisjär­jel­lä. Jalka­käytävät ovat suht lev­eät, sit­ten on puurivit.

    Autopaikat vain vinoparkki­in puiden väli­in, ruu­tu­un aje­taan nok­ka edel­lä. Parkkipaikko­jen lukumäärä säi­lyy ennal­laan eikä jalka­käytävä juuri kapene. Tarpeelli­nen osa paikoista voidaan kor­vamerk­itä jakeluli­iken­teelle, jalka­käytävien tukkimi­nen vähenee. 

    Pyöräkai­stat nyky­is­ten parkkikaisto­jen tilalle, 2 m.

    Pyöräil­i­jä ei tör­mää vinoparkissa ole­van auton yht´äkkiä avau­tu­vaan oveen. Park­ista pois peru­ut­ta­va auto tietenkin väistää pyöräil­i­jää, kuten park­ista lähtevä auto väistää muu­takin liiken­net­tä. Nopeusra­joi­tus 30, myös pyöräilijöille.

    Kan­nat­taa myös kurk­istaa Porthan­ian rap­pu­jen alla ole­vien par­i­ovien sisäpuolelle. Sieltä löy­tyy val­ta­va maanalainen 2‑kerroksinen hal­li, jota Raken­nusvi­ras­to pitää jonkin­laise­na varikkona (viral­lis­es­ti VSS). Käytän­nössä siel­lä huu­tokau­pataan kadun­var­teen uno­htunei­ta auto­ja. Mah­tu­isi var­maan parisa­taa parkkipaikkaa.

  8. “[Baanaverkos­sa] Jokainen pyöräi­ly-yhteys suun­tau­tuu joko lähiöstä toiseen tai esikaupungeista keskustaan.”

    Itse löysin mielestäni aiem­min kar­tal­ta yhden poikkeuk­sen tuo­hon: Jätkäsaares­ta Län­silinkille kulke­va yhteys. Kart­ta ei tosin suos­tu avau­tu­maan nyt min­ulle, joten en voi tähän hätään tark­istaa uudelleen tuon yksityiskohtia.

    Ottaen huomioon Jätkäsaaren raken­nustyöt, niin tuon toteut­tamista tuskin kan­nat­taa oikeasti siirtää mihinkään pri­or­i­teet­tilis­tan peräpäähän.

  9. Kovasti Niira­nen omas­sa blo­gis­saan kehuu pyöräi­lyä ennen kuin lopuk­si toteaa että auto­jen ehdol­la pitää silti mennä:
    http://www.mattiniiranen.fi/fi/etusivu-blogi/73-uutta-otetta-asukkaiden-kuulemiseen

    Harmil­lis­es­ti tuos­sa blo­gis­sa ei ole kom­men­toin­timah­dol­lisu­ut­ta. Olisin muuten kysynyt mm. mitä käytän­nössä tarkoit­taa “Ehdotet­tu­ja lin­jauk­sia on otet­ta­va käyt­töön sovel­tuvin osin ja harkiten.”.

    Poli­itikko­jen blo­gien kom­men­toin­nin puut­tumi­nen ei sinän­sä yllätä. Avoimuus, mielip­itei­den kuun­telu ja keskusteluhan on kivaa puheis­sa, mut­ta työlästä ja muutenkin ikävää käytän­nössä. Niin kut­sut­tu iso käsi Osmolle tästä blogista!

  10. Sep­po Honka­nen:

    Kan­nat­taa myös kurk­istaa Porthan­ian rap­pu­jen alla ole­vien par­i­ovien sisäpuolelle. Sieltä löy­tyy val­ta­va maanalainen 2‑kerroksinen hal­li, jota Raken­nusvi­ras­to pitää jonkin­laise­na varikkona (viral­lis­es­ti VSS). Käytän­nössä siel­lä huu­tokau­pataan kadun­var­teen uno­htunei­ta auto­ja. Mah­tu­isi var­maan parisa­taa parkkipaikkaa.

    Kan­nat­taa suh­tau­tua kri­it­tisel­lä otteel­la kaikki­in Raken­nusvi­ras­to-nimisen organ­isaa­tion varikoi­hin. Ne ovat yleen­sä mallies­imerkke­jä siitä, miten tavaroi­ta ei tule säi­lyt­tää. Munkkisaari ja Her­ne­saari oli­vat kaikkien nähtävil­lä. Oli järkyt­tävää kat­soa sitä hävi­tys­tä, jota esimerkik­si kalli­it Klu­u­vikadul­ta pois­te­tut puis­ton­penkit jou­tu­i­v­at koke­maan Her­ne­saaren päässä. 

    Sama meno oli Merisa­ta­mas­sa, kun Raken­nusvi­ras­to rak­en­si alueelle uut­ta puis­toa. Vil­la Ensin edessä oli uusia leikkipuis­torak­en­tei­ta hujan hajan pahu­u­den hal­lus­sa. Lisäk­si kadulle oli joku uno­htanut koko kesäk­si rikkinäisen roskala­van. Raken­nusvi­ras­ton työn­tek­i­jät asioi­vat paikalla joka päivä, mut­ta koskaan ei tul­lut kenellekään mieleen ryhtyä siivoa­maan paikkoja. 

    Eikä vas­taa­va apu­laiskaupung­in­jo­hta­jakaan ilmeis­es­ti koskaan eksy kol­mosen ratikkaa kauemmaksi.

    Mie­lenki­inoti­nen paik­ka oli myös Punan­otkonkadun enti­nen Poli­isin hylät­ty­jen polkupyörien varas­to. Tuhan­sit­tain pyöriä, joi­ta kukaan ei koskaan käy hake­mas­sa, kos­ka vaku­u­tusy­htiöt kiltisti mak­sa­vat kor­vauk­set hävin­neistä pyöristä. Mikä ettei vaku­u­tuskilpi pyörään toimisi tähänkin velttouteen.

    Elielin­aukion suuren bus­sika­tok­sen lasi­sein­istä pois­tet­ti­in viime viikol­la bile­julis­teet. Ensim­mäistä ker­taa vuo­teen. Valitet­tavasti eivät ylet­tyneet yli 2,5 metrin korkeu­teen ja niin­pä Sky­break­ersin julis­teet (20.7–12.8.2012) jäivät sinne houku­tuk­sek­si uusille julis­teen liimaa­jille. tietenkään ei teippe­jä myöskään pois­tet­tu lasista. Kuka sitä olisikaan odot­tanut Helsin­gin kaupun­gin teknisen toimen ompeluseuralta.

  11. Suorite­taan vuorovaiku­tus… tart­tisko ensin suorit­taa suomen kie­len opintoja?

  12. Toim­inta vaikut­taa otta­neen aikamoista taka­pakkia edel­liseen lau­takun­taan verrattuna.

    Näil­lä nim­by­jenku­ulemisil­la ja autopaikko­jen vaa­timisil­la lau­takun­nas­sa ei saa­da sovit­tua mitään seu­raavaan neljään vuoteen.

    Ja mikä jär­ki on pain­ot­taa esikaupunkili­iken­net­tä pyöräilyssä? Pyörä sopii parhait­en lyhy­ille matkoille, kuten kaupungi­nosan sisäl­lä tai keskus­tan alueel­la. Pitkä­matkan­pyöräil­i­jöitä on paljon vähemmän.

  13. Poli­ti­ikan kum­misedät ovat keksi­neet, että polkupyöräil­i­jöi­den hengen´vaarantaminen on hyvääpoli­ti­ikkaa, kos­ka sil­loin vatus­taa Vihreitä.

    Toki pyöräi­ly on ihan ok, kun­han sen vuok­si ei ole tehtävä mitään val­in­to­ja — joten Kokoomus voi jatkaa kehumistaan. 

    Pyöräkau­pan rahat eivät tai­da kel­va­ta Yrit­täjille? Ihmi­nen on vaaras­sa vain, jos susia olli­ikuisi sadan kilo­metrin säteellä?

    Ylivoimas­ta ei var­maan olisi, jos ne pyöräkai­stat oli­si­vat vaik­ka parkkipaikkoina vain 1.10. — 31.3. välisenä aikana. Jotain olisi syytä tehdä.

  14. Sep­po Honka­nen:
    Kan­nat­taa myös kurk­istaa Porthan­ian rap­pu­jen alla ole­vien par­i­ovien sisäpuolelle. Sieltä löy­tyy val­ta­va maanalainen 2‑kerroksinen hal­li, jota Raken­nusvi­ras­to pitää jonkin­laise­na varikkona (viral­lis­es­ti VSS). Käytän­nössä siel­lä huu­tokau­pataan kadun­var­teen uno­htunei­ta auto­ja. Mah­tu­isi var­maan parisa­taa parkkipaikkaa. 

    Onko tämä se jos­sa oli 50-luvul­la akti­ivista käytet­ty­jen auto­jen kauppaa…(Simonkentän ja Rauta­tien­torin ohella)? 

    Sil­loin kun ei vielä ollut niinkään kysyn­tää parkkipaikoista kuin autoista. Tuontisäännöstely.

  15. Sep­po Honka­nen: Sinän­sä has­sua, että lau­takun­nan maal­likko­jäsenet ryhtyvät liiken­nesu­un­nit­telijoik­si ihan vaan puolueen myön­tämäl­lä pätevyydellä.

    Minus­ta se on sinäsä ihan posi­ti­ivista, että ote­taan kan­taa katusu­un­nitelmien yksi­tyisko­hti­in, kos­ka se on se mis­tä niis­sä päätetään. Mut­ta kun tohon leikki­in läh­tee niin sit­ten pitäisi olla kanssa ihan selkeä katu­ta­son ehdo­tus siitä miten asia sit­ten pitäisi tehdä. Tuo vaa­timus että yhtään pysäköin­tipaikkaa ei saa pois­taa on tilankäytöl­lis­es­ti mah­do­ton yhdis­tää jalka­käytävi­in, pyöräkaistoi­hin, ratikkakaistoi­hin ja autokaistoi­hin kun sivu­ti­laa ei vaan ole. Jos on sitä mieltä että jalankulkijat/pyörät/autot/ratikat eivät tarvitse kaisto­ja, niin mikäs siinä, mut­ta tuo on sit­ten syytä sanoa ääneen. Eikä mus­sut­taa jotain koru­lau­sei­ta kuulemi­sista ja yhteenso­vit­tavista liiken­ner­atkaisu­ista, joi­ta ei ole ole­mas­sa tässä todellisuudessa.

    Mikähän siinä on niin vaikeaa, ettei sitä voi ratkaista ihan talon­poikaisjär­jel­lä. Jalka­käytävät ovat suht lev­eät, sit­ten on puurivit.
    Autopaikat vain vinoparkki­in puiden väli­in, ruu­tu­un aje­taan nok­ka edel­lä. Parkkipaikko­jen lukumäärä säi­lyy ennal­laan eikä jalka­käytävä juuri kapene. Tarpeelli­nen osa paikoista voidaan kor­vamerk­itä jakeluli­iken­teelle, jalka­käytävien tukkimi­nen vähenee.
    Pyöräkai­stat nyky­is­ten parkkikaisto­jen tilalle, 2 m.

    Muuten ei ihan pöl­hö idea, mut­ta käytän­nön ongel­ma on se että jalka­käytävät on katusu­un­nitel­man mukaan 5,9 metriä etelä- ja 5,7 metriä pohjois­puolel­la Helsinginkat­ua. Vinopy­säköin­ti taas tämän ohjeen mukaan vie 5,3 metriä sivu­ti­laa. 60 sent­tiä lev­eä jalka­käytävä? Voisi tuo­ta toki vähen­tää tekemäl­lä loivem­man kul­man, mut­ta ei ne nyt siltikään vaan järkevästi mahdu.

  16. Pyöräi­lykin on liiken­net­tä. Ihmisiä jot­ka liikkuvat.Pyöräilyn edel­ly­tyk­sien paran­t­a­mi­nen on erit­täin hyvä tapa lisätä kan­takaupun­gin elin­voimaisu­ut­ta ja palve­lu­ta­soa. Kan­takaupungis­sa tehdään kum­minkin paljon lyhy­itä matko­ja jot­ka sopi­vat hyvin hoidet­tavak­si kävellen tai pyöräillen. Jopa talvella.

    Voiko oikeasti kukaan väit­tää , että toimi­van kevyen liiken­teen verkos­ton tuo­mat hyödyt ovat pienem­mät kuin juuri näi­den muu­tamien kym­me­nien parkkipaikko­jen poistaminen? 

    Lisäk­si juuri niil­lä kiis­tel­ly­il­lä kadun­pätkil­lä saa tosi usein väis­tel­lä jalka­käytävil­lä paket­ti­au­to­ja tai tak­se­ja. Ihan yleis­es­ti tul­lut mieleen , että isom­mat hyödyt tulisi jos pois­taisi muu­ta­man asukaspysäköin­tipaikan ja tar­joaisi enem­män lyhy­taik­sem­paa pysäköintiä.

    Kyl­lä min­u­akin ottaisi päähän jos oma parkkipaik­ka oven edestä vietäisi­in. Edut ja hai­tat tässä tapauk­ses­sa ovat aika selvät. Autoilua ei oikeasti ole kukaan kieltämässä kantakaupungissa.

  17. Jaa‑a, aika erikoinen on uusi lau­takun­ta. Man­ner­heim­intien suun­nitel­ma, joka sisältää vähin­täänkin kyseenalaisia ellei suo­ras­taan toteu­tuskelvot­to­mia ratkaisu­ja, hyväksytään. Sen sijaan Runeberginkatu ja Hesari, molem­mat hyvin tehtyjä, hylätään. Ehkä tuos­sa on joku logi­ik­ka, joka min­ulle ei aukea.

    Pyhyysjärjestys taitaa Helsingis­sä olla niin, että parkkipaik­ka on pyhistä pyhin, kakkose­na on katupuu. Näille jos jotain yrit­tää tehdä, niin käy huonos­ti. Hier­arkian poh­jal­la puolestaan on raitio­vaunu ja näyt­tääpi siltä, että polkupyörä löy­tyy vain vaivoin ratikan yläpuolelta.

  18. Daniel Fed­er­ley: Man­ner­heim­intien suun­nitel­ma, joka sisältää vähin­täänkin kyseenalaisia ellei suo­ras­taan toteu­tuskelvot­to­mia ratkaisu­ja, hyväksytään. Sen sijaan Runeberginkatu ja Hesari, molem­mat hyvin tehtyjä, hylätään. Ehkä tuos­sa on joku logi­ik­ka, joka min­ulle ei aukea. 

    Helsinginkatu ja Runeberginkatu palautet­ti­in vedoten puut­teel­liseen kaupunki­lais­ten kuulemiseen. Sen sijaan Man­ner­heim­intien suun­nitel­mat oli­vat olleet kaupun­gin sivuil­la avoimesti kommentoitavina.

    Viit­sisitkö vähän eritel­lä mikä Man­ner­heim­intien suun­nitel­mas­sa on pielessä ja miten sitä pitäisi korjata?

  19. tpyy­lu­o­ma: mukaan 5,9 metriä etelä- ja 5,7 metriä pohjois­puolel­la Helsinginkat­ua. Vinopy­säköin­ti taas tämän ohjeen mukaan vie 5,3 metriä sivu­ti­laa. 60 sent­tiä lev­eä jalkakäytävä? 

    Alku­peräi­nen esi­tys vinopy­säköin­nistä tuos­sa ylem­pänä näyt­tää näin, mut­ta asi­aa voi tarkastel­la lisää. Kuitenkin pysäköin­ti- ja ero­tuskaista on piir­ret­ty eteläre­unalle (siis poikkileikkaus C), jos­sa 5,7 metriä jalka­käytävää, ja pohjois­puolel­la 5,9 m. Eteläre­unal­la pitää huomioi­da myös 0,7 + 1,8 m jot­ka suun­nitel­mas­sa nyt on kadun suun­tais­es­ti pysäköin­nille varat­tuna. 5,7+1,8+0,7–5,3=2,9 metriä jalka­käytävälle. Näin jopa mah­tuu tuo 0,75 metrin ero­tuskaista jalka­käytävän ja vinoru­u­tu­jen väli­in, jota tuo ohje­doku­ment­ti vaatii, ja jalka­käytävän min­i­mi 2,0 m ylit­tyy. Ero­tuskaista on siinä esim. talvel­la vält­tämätön, jot­ta jalka­käytävä mah­du­taan auraamaan. 

    Kuitenkaan tässä kohdas­sa vinopy­säköin­ti ei lisäisi paikko­ja kuin vain vähän, kos­ka puut. Olet­taen että suun­nitel­man puusym­bol­it on todel­lisil­la kohdil­la, useimpi­in välei­hin mah­tuu vain kak­si autoa vinoon. Kun ruudut­tomil­la kan­takaupun­gin kadun­var­sil­la 5 metriä/auto on taval­lista (vaik­ka nykyään pitäisi maala­ta 6 metrin eril­lis­ru­u­tu­ja), 30 metrin matkalla ero on 6 vs. 7 autoa eli 16 % lisää. Jos joku julkeaisi kaataa joka toisen puun, ver­tailu olisi parhaim­mil­laan 6 vs. 9 autoa. Tämä voisi tuo­da esim. välil­lä Fleminginkatu — Har­ju­tori 15 paikkaa “takaisin”. Pui­ta kaata­mat­ta saataisi­in vain n. 5 paikkaa tuol­la välillä.

  20. tpyy­lu­o­ma: Muuten ei ihan pöl­hö idea, mut­ta käytän­nön ongel­ma on se että jalka­käytävät on katusu­un­nitel­man mukaan 5,9 metriä etelä- ja 5,7 metriä pohjois­puolel­la Helsinginkat­ua. Vinopy­säköin­ti taas tämän ohjeen mukaan vie 5,3 metriä sivu­ti­laa. 60 sent­tiä lev­eä jalka­käytävä? Voisi tuo­ta toki vähen­tää tekemäl­lä loivem­man kul­man, mut­ta ei ne nyt siltikään vaan järkevästi mahdu.

    Ei sen­tään liioitella.

    45 asteen parkkiru­udus­sa ei ahtaal­la kadul­la ole mitään mieltä, sehän vaatii lev­eyssu­un­nas­sa enem­män tilaa kuin poikit­tainen ruutu.

    Vinoparkin kul­mak­si riit­tää 20 astet­ta, jol­loin syn­tyy suo­jatasku, niin ettei auton vasen etuovi lävähdä pyöräil­i­jän naa­malle. Lev­eyssu­un­nas­sa täl­lainen ruu­tu vaatii tilaa 3,5 m. Hesarin tapauk­ses­sa 1–1,5 m siitä voi viedä ajokaistoil­ta, 1–1,5 m menee nyky­isinkin puurivei­hin, joten jalka­käytävä kaven­tu­isi fak­tis­es­ti noin yhden (1) metrin.

    Opti­maa­li­nen kul­ma olisi 36 astet­ta, jos kadun lev­eys antaa myöten.

    Liiken­teen suju­vu­u­den kannal­ta loivakin vinoru­u­tu on kuitenkin parem­pi kuin tasku­park­ki, jota varsinkaan naiskul­jet­ta­jat eivät oikein osaa käyttää.


  21. Man­ner­heim­intien pyöräjärjestelyt

    - Tutk­i­taan vai­h­toe­hto, jos­sa pyörätie sijoite­taan kokon­aan Man­ner­heim­intien itäpuolelle.

    Tämä ei ole huono vaa­timus! Mielestäni baanakaistan tekem­i­nen pyöräil­i­jöille Hakasalmen huvi­lan kohdal­la on ajat­telema­ton­ta. Polkupyöräli­iken­teen ohjaami­nen Kias­man kohdal­ta Musi­ik­i­talon ja Fin­lan­di­at­alon itäpuolelta pois keskus­tas­ta on tehokkaam­paa liiken­nesu­un­nit­telua kuin sumput­taa Kansal­lis­museon tienoo. Paras ratkaisu olisi alikulku Oop­per­an itäpuolel­la Helsinginkadun ali Töölön­lahdelta Män­tymäen ken­tän nurkkaan. Tähän kan­nat­taa rak­en­taa baanaa — ei mis­sään nimessä Man­ner­heim­intielle Runeberginkadun ja Arka­di­ankadun välille. Pyöräl­lä on myös huo­mat­tavasti teveelisem­pää ajel­la töölön­lah­den puolel­la kuin bus­sikaisto­jen vier­essä. Pyörätie etelään johtaval­la kaistaval­la Man­ner­heim­intiel­lä on silkkaa hulluutta!

  22. Sep­po Honka­nen:
    Liiken­teen suju­vu­u­den kannal­ta loivakin vinoru­u­tu on kuitenkin parem­pi kuin tasku­park­ki, jota varsinkaan­naiskul­jet­ta­jat eivät oikein osaa käyttää. 

    Tasku­parkin ongel­ma kenel­lä tahansa osaa­mat­toma­l­la itsekeskeisel­lä kul­jet­ta­jal­la haaroväliin/kromosomeihin kat­so­mat­ta on siinä että paikat täytetään tehot­tomasti. Jos on poikkeuk­sel­lis­es­ti kak­si peräkkäistä vapaa­ta paikkaa, jätetään oma auto niiden puo­liväli­in. Suo­ja­tien jäl­keen jätetään ensin puolen auton turha varoalue. Ei ihme että paikoista san­o­taan sit­ten ole­van pulaa.

    Pysäköin­ti­tut­ka-automaat­te­ja en ole itse kokeil­lut. Epäilen toimivu­ut­ta sil­loin kun paikkaa reunus­taa pienikin jääkynnys.

    Uusis­sa lähiöis­sä on puuis­tu­tusten ryt­mit­tämiä paikko­ja jois­sa on helpom­pi tehdä oikein. Vaik­ka eri­lais­ten pin­ta­ma­te­ri­aalitek­stu­urien ja viiva­maalausten ohjaa­van merk­i­tyk­sen voi kuka tahansa tode­ta ikku­nas­ta tänään ulos vilkaisemalla…

  23. Sep­po Honka­nen: Park­ista pois peru­ut­ta­va auto tietenkin väistää pyöräil­i­jää, kuten park­ista lähtevä auto väistää muu­takin liikennettä.

    Mik­sei samantien velvoite­ta park­ista lähtevää autoa lev­i­toimaan pyöräkaistan yli? Museokadul­la voi käy­dä kokeile­mas­sa miten se vinopark­ista lähtö sujuu kun oikeal­la puolel­la on taval­lista isom­pi paku. Kor­vaku­u­lol­la, ellei nyt satu ole­maan rönt­gen­näköä. Sopi­va nopeusra­joi­tus pätkäl­lä on 10 km/h, fil­lar­il­la voi toki pitää sel­l­aista sopi­vaa tur­vaväliä pysäköi­ty­i­hin peltilehmi­in aja­mal­la keskel­lä vasen­ta kaistaa..

  24. Keskus­tas­sa ongel­ma ovat bus­sit, jot­ka eivät kuu­lu sinne. Kun turhaa bus­sili­iken­net­tä saadaan aisoi­hin, on tilaa järkeväm­mille likken­nemuodoille kuten henkilöau­toille ja polkupyörille. 

    Kokon­ais­su­un­nitel­ma pyöräi­lyn pääväylille on hyvä asia. Nyt kyse on ensim­mäis­es­tä ver­sios­ta, joten siihen tulee muu­tok­sia. Puo­let pois ja lop­ut kun­toon on tässäkin ehkä se paras vaihtoehto.

  25. Pekka Pes­si: Museokadul­la voi käy­dä kokeile­mas­sa miten se vinopark­ista lähtö sujuu kun oikeal­la puolel­la on taval­lista isom­pi paku. Kor­vaku­u­lol­la, ellei nyt satu ole­maan röntgennäköä.

    Toi iso pakun takaa peru­ut­ta­mi­nen on ihan rel­e­vant­ti point­ti. Oma pää­point­ti­ni on, kun Hesarin lev­eyssu­un­nas­sa tekee tiukkaa, kan­nat­taa ottaa käyt­töön myös puuriv­ien välit, olkoonkin epäsään­nöl­liset. Aje­taan niihin sit­ten loivasti vinot­tain etu- tai takaperin, vaaka­suo­raan, tutkalla tai ilman.

    Tietenkin mukavam­paa olisi, jos puiden välis­sä olisi puis­ton­penkke­jä, mut­ta eiköhän niitä mah­du kivi­jalka­kaup­po­jen sei­nustallekin, mah­tu­uhan sinne terasse­jakin. Ainakin Alkon pääoven molem­min puolin näyt­täisi ole­van kysyntää.

    Sit­ten pitäisi vielä ratkaista bussin päätepysäkin ja tak­si­ase­man koh­dat. Tak­si­ase­malle logisti­nen paik­ka on Har­ju­torin sil­muk­ka, pysäköidyt autot eivät tuki pyöräkaistaa ja tak­sit voivat lähteä kumpaankin suun­taan Hesaria, jou­tu­mat­ta tekemään laiton­ta U‑käännöstä kuten nykyään, ja kuten uuden suun­nitel­man mukaan edelleen jou­tu­isi­vat. Sinne mah­tu­isi myös yksi bussin päätepysäk­ki, jos sel­l­ainen Hesar­il­la ylipään­sä tarvi­taan. Har­ju­torin parkkipaikoista pois­tu­isi n. 1/5.

    Pyöräkaistan sijoit­ta­mi­nen jalka­käytävän puolelle on kuolleena syn­tynyt ajatus. 

    Kaar­lenkadun pysäkkien pois­t­a­mi­nen ja 8:n ja 3:npysäkkien yhdis­tämi­nen Työväenopis­ton eteen on loogi­nen, vaikkei ihan tuore aja­tus. Kol­mosen ja kasin matkus­ta­jien vai­h­to käy näin luon­tev­asti samal­la pysäkil­lä. Sitä ehdotet­ti­inkin aikoinaan jo edel­lisel­lä vuosi­tuhan­nel­la, viimek­si muis­taak­seni 2002. Hitai­ta ovat HKL:n rattaat.

    Seu­rauk­se­na näyt­tää kuitenkin ole­van 8:n super­ly­hyet pysäkkivälit Hesar­il­la. Kasin uudet pysäk­it pitäisikin sijoit­taa Bra­gun ja Kurvin puo­liväli­in Kus­taankadun ja Har­jukadun välille.

    Se taas aiheut­taa ongel­man matkus­ta­jille, jot­ka halu­a­vat vai­h­taa kasista ysi­in tai päin­vas­toin. Se kuitenkin ratkeaa hel­posti muut­ta­mal­la 9:n lin­ja kulke­maan Sturenkadul­ta Län­tistä Bra­henkat­ua Karhupuis­toon. Kiskot ovat valmi­ina. Fle­marin turhat pysäk­it voidaan purkaa.

    Kuulit oikein.

    Ysin raiteet Fle­marin kaut­ta ovat kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teel­la mitat­tuna kallein­ta ja turhin­ta raiti­otier­ak­en­tamista Helsingis­sä ikinä. Se aiheut­taa vain lisää ongelmia, hyö­ty matkus­ta­jille on mar­gin­aa­li­nen. Ja kaik­ki tämä har­joi­tus mei­dän verorahoilla.

    Sitä voi ver­ra­ta kol­mosen (3) radan vetämiseen Simonkadulle, jol­loin vai­h­to Man­skun pohjois-etelä­su­un­nan lin­joille 4, 7, 10, Lasi­palatsin pysäkille, tehti­in mah­dol­lisim­man han­kalak­si. Rata olisi pitänyt vetää Salomonkadulle, kuten KSV alun perin ehdot­tikin, mut­ta vihreät tyr­mä­sivät sen Ks-lau­takun­nas­sa, kos­ka ”käve­lykatu”. Kuitenkin 90% ihmi­sistä kävelee Kamp­is­sa torin ja kaup­pakeskuk­sen kaut­ta ( vähän off top­ic, sorry).

    1. Min­un muis­taak­seni vihreät eivät tyr­män­neen ratikkaa Salomonkadulle vaan apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja. Voi olla, että muis­tan väärin. Siitä joka tapauk­ses­sa oli puhe ja meitä oli monia, jot­ka olisimme halun­neet sen Salomonkadulle. Jotain luju­us­lasken­nal­lisia ongelmi­akin siihen taisi liittyä.

  26. Olli Pot­to­nen:
    Viit­sisitkö vähän eritel­lä mikä Man­ner­heim­intien suun­nitel­mas­sa on pielessä ja miten sitä pitäisi korjata? 

    Tiedän, että pitäisi viit­siä, mut­ta siinä on niin paljon pielessä, ettei aika riitä… Peru­songel­ma kaut­ta lin­jan on se, että siel­lä de fac­to kaven­netaan kaikkien liiken­nemuo­to­jen elin­ti­laa, jol­loin kaik­ki häir­it­sevät kaikkia. Ratik­ka ei kul­je, kos­ka auto­jen peilit ovat entistä pahem­min sen tiel­lä. Bus­si ei mah­du oma­lle kaistalleen, jol­loin auto puris­tuu bussin ja ratikan väli­in ja bussin peili osuu fil­lar­istin päähän. Fil­lar­in ston­ga tönäisee jalankulk­i­jan nurin, jos jalka­käytäväl­lä on enem­män kuin yksi ihmi­nen rinnakkain.

    Perusvirhe on minus­ta se, että pitäisi ymmärtää, miten Isos­ta Asi­as­ta on kyse, kun Man­skulle tehdään fil­larikai­stat. Ei sitä voi tehdä värit­tämäl­lä kart­taku­vaan vähän vio­let­te­ja raito­ja, vaan siinä suun­nitel­laan käytän­nössä koko katu uudelleen, jos lop­putu­lok­ses­ta halu­taan hyvä. Nyt yritetään epä­toivois­es­ti ylläpitää illu­u­sio­ta, että fil­larikai­stat eivät olisi keneltäkään pois, jol­loin ne lop­putu­lok­se­na ovat kaik­il­ta pois – myös fillaristeilta. 

    Rehellisem­min pitäisi sanoa ääneen, että jos halu­amme esim. 4 m kat­ulevey­destä fil­lareille, niin se ote­taan jostain muual­ta pois. Jostain kohtaa otet­taisi­in autokaistaa, jostain kohtaa pui­ta jne. Kyl­lä minus­ta hyvä fil­larikaista on arvokkaampi kuin muu­ta­ma lehmus. Niitä riit­tää Helsingis­sä ihan riit­tävästi, vaikkei juuri Con­ti­nen­tal­in edessä olisi yhtäkään.

  27. Sep­po Honka­nen: Liiken­teen suju­vu­u­den kannal­ta loivakin vinoru­u­tu on kuitenkin parem­pi kuin taskuparkki,jota kaik­ki kul­jet­ta­jat eivät osaa käyttää

    Vinopark­ki ei sovi vilka­sli­iken­teiselle tielle (jos sopii millekään tielle). Nyky­tyyli­in tehdyis­sä vinoparkeis­sa autoil­i­jat joutu­vat monis­sa tilanteis­sa väistämät­tä peru­ut­ta­maan sokkona ajo­radalle. Olisi tur­val­lisem­paa tehdä viistopark­it toisin päin (paikalle peru­ute­taan, pois lähde­tään eteen­päin), kos­ka sil­loin tietä pitkin tule­va liikenne tulisi kum­mas­sakin tilanteessa kohti kul­jet­ta­jan ovea, ei oikeaa takaovea.

    Mut­ta sit­ten taas tätäkään ei var­maankaan tehdä, kos­ka osa autoil­i­joista ei osaa ajaa. Minus­ta vain on kivampi, että peru­u­tus­taido­ton kol­hii ruu­tu­un peru­ut­taes­saan paria muu­ta autoa ja ehkä puu­ta kuin pois peru­ut­taes­saan paria pyöräil­i­jää, autoa ja ehkä raitiovaunua.

    Olen pari­in ker­taan jäänyt miet­timään sitä, kuin­ka yleinen onnet­to­muustyyp­pi on se, että autoil­i­ja läväyt­tää oven pyöräil­i­jän eteen. Itsel­leni ei ole sat­tunut koskaan tuon kanssa edes läheltä-piti-tilantei­ta (mut­ta anek­do­taa­li­nen evi­denssi), toisaal­ta doku­men­toidusti tuo­hon on pyöräil­i­jä kuol­luk­tin pari vuot­ta sit­ten (ensin tör­mäys oveen, siitä bussin alle). Yhtä kuol­lut­ta kohti pitäisi taval­li­sis­sa pyöränopeuk­sis­sa olla suuri määrä loukkaan­tu­misia, joten kai niistä jotain tilas­toa on.

    Asial­la on sikäli aika paljonkin merk­i­tys­tä liiken­nesu­un­nit­telun kannal­ta, että jos onnet­to­muustyyp­pi on yleinen per tuol­laisil­la teil­lä aje­tut pyöräk­ilo­metrit, kadun­var­si­parkille pitää tehdä jotain.

    1. Pyörätie joudu­taan vetämään melkein metrin etäisyy­del­lä autoista, kos­ka tuo pyöräil­i­jöi­den met­sästämi­nen ovel­la on niin yleinen har­ras­tus. Siinä on aina vaka­van onnet­to­muu­den ris­ki joko niin, että pyöräil­i­jä tör­mää oveen koval­la vauhdil­la tasi niin, että ovea väistävä pyöräil­i­jä jää takaa tule­van auton alle.

  28. Daniel Fed­er­ley: Ei sitä voi tehdä värit­tämäl­lä kart­taku­vaan vähän vio­let­te­ja raito­ja, vaan siinä suun­nitel­laan käytän­nössä koko katu uudelleen, jos lop­putu­lok­ses­ta halu­taan hyvä.

    Minus­ta vähän näyt­tää ettei Man­ner­heim­inti­estä saa hyvää mil­lään, ainakin käve­ly-ympäristönä se on eri­no­maisen vihe­liäi­nen ja Hesarin/Runeberginkadun risteyk­ses­tä ei nyt vaan saa kaikille suju­vaa. Töölön­lahtea kiertää valmi­ik­si korokkeel­la erotet­tu asval­toitu kevyen liiken­teen väylä jos­sa saat­taisi riit­tää leven­nys­varaa eril­lisille pyöräkaistoille, tai sit­ten rantapöheikön tilalle voisi rai­va­ta uuden käve­ly­tien vaik­ka ilman talvikun­nos­s­api­toa niin mit­takaa­va pysy­isi mielekkäänä ja talvek­si kun liikenne on vähäisem­pää, voisi tehdä pyöräti­estä taas kaksisuuntaisen.

    Kuten tuol­la aiem­min todet­ti­in, Hesari olisi hyvä saa­da suju­vasti alitet­tua Oop­per­an itäpuolel­la. Täl­lä viimeis­teltäisi­in aika hulp­pea liiken­neval­o­ton pyöräi­lyre­it­ti keskus­puis­tos­ta ydinkeskustaan.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyörätie joudu­taan vetämään melkein metrin etäisyy­del­lä autoista, kos­ka tuo pyöräil­i­jöi­den met­sästämi­nen ovel­la on niin yleinen har­ras­tus. Siinä on aina vaka­van onnet­to­muu­den ris­ki joko niin, että pyöräil­i­jä tör­mää oveen koval­la vauhdil­la tasi niin, että ovea väistävä pyöräil­i­jä jää takaa tule­van auton alle.

    Onnet­to­muus­mekanis­mi on kristallinkirkas. Tässä on kuitenkin kak­si aivan eri­laista tilannetta.

    Jos pyörätie on auton oikeal­la puolel­la (“jalka­käytävän puolel­la”), auton oven avaa matkus­ta­ja. Matkus­ta­jal­la ei ole ajoko­rt­tia, auto ei ole hänen, liiken­nekoke­mus on herkästi vähäisem­pää, pyöräil­i­jän tajuami­nen jalka­käytävänä näköiseltä väylältä ei ole help­poa, eikä oven peili näytä oikeaan paikkaan. Kaik­ki tämä lisää onnet­to­muus­riskiä. Toisaal­ta onnet­to­muudet ovat vähem­män paho­ja, kos­ka kuperkeikan heit­tämi­nen talon seinään on kuitenkin ker­talu­okkaa vähem­män vaar­al­lista kuin vas­taan­tule­van rekan alle jääminen.

    Jos taas pyörä kul­kee auton vasem­mal­la puolel­la (ajo­radan puolel­la), onnet­to­muudet ovat poten­ti­aal­isti paljon pahempia muun liiken­teen vuok­si, mut­ta toisaal­ta kul­jet­ta­jal­la on ajoko­rt­ti ja kul­jet­ta­ja joutuu joka tapauk­ses­sa tark­ista­maan peilistä ajoneu­voli­iken­teen tilanteen, jot­tei ovi lähde ohi­a­ja­van kyytiin.

    Itse olisin nimeno­maan kiin­nos­tunut tietämään ihan kovaa fak­taa siitä, kuin­ka paljon autoil­i­jat onnis­tu­vat met­sästämään tien puolel­la ajavia pyöräil­i­jöitä. Kaikkia vaaran­paikko­ja on mah­do­ton­ta kitkeä, ja jokin käsi­tys riskin suu­ru­ud­es­ta aut­taisi priorisoimaan.

    (Ja siis tyh­mä onnet­to­muus­mekanis­mi sikäli, että jos auto­jen ovi raken­net­taisi­in niin, ettei sitä saa täysin auki alle kahdessa sekun­nis­sa, ongelmia ei olisi.)

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un muis­taak­seni vihreät eivät tyr­män­neen ratikkaa Salomonkadulle vaan apulaiskaupunginjohtaja. 

    Minäkin olen kuul­lut tämän ver­sion apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Kor­pis­es­ta (sd), jon­ka visioon käve­lykadus­ta ratikat eivät sopi­neet. Sinän­sä ihan rel­e­vant­ti argu­ment­ti kyllä.

    Koitin vähän kysel­lä, josko joku muis­taisi oikei­ta tapah­tu­mia, mut­ta var­muu­teen en päässyt. Virkakun­nas­sa tuon kuitenkin kat­sot­ti­in tapah­tuneen eikä lau­takun­nas­sa. Vihrei­den sotkem­i­nen asi­aan lie­neekin jälkikä­teen keksittyä.

  31. Vahin­gos­sa lähti ensin kesken­eräi­nen, eli tuon edel­lisen samas­ta voi poistaa.

    Olen pari­in ker­taan jäänyt miet­timään sitä, kuin­ka yleinen onnet­to­muustyyp­pi on se, että autoil­i­ja läväyt­tää oven pyöräil­i­jän eteen. Itsel­leni ei ole sat­tunut koskaan tuon kanssa edes läheltä-piti-tilantei­ta (mut­ta anek­do­taa­li­nen evi­denssi), toisaal­ta doku­men­toidusti tuo­hon on pyöräil­i­jä kuol­luk­tin pari vuot­ta sit­ten (ensin tör­mäys oveen, siitä bussin alle). Yhtä kuol­lut­ta kohti pitäisi taval­li­sis­sa pyöränopeuk­sis­sa olla suuri määrä loukkaan­tu­misia, joten kai niistä jotain tilas­toa on.

    Asial­la on sikäli aika paljonkin merk­i­tys­tä liiken­nesu­un­nit­telun kannal­ta, että jos onnet­to­muustyyp­pi on yleinen per tuol­laisil­la teil­lä aje­tut pyöräk­ilo­metrit, kadun­var­si­parkille pitää tehdä jotain. 

    Dutch Cycling Embassyn tilaisu­udessa per­jan­taina hol­lan­ti­laiset liiken­nesu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, että heil­lä kadun­var­si­parkki­in liit­tyvät onnet­to­muudet, eri­tyis­es­ti tuo oven avaami­nen, ovat yleisin pyörien ja auto­jen väli­nen onnettomuustyyppi.

    Toisaal­ta Alanko­mais­sa pyöräi­ly on huo­mat­tavasti Suomea tur­val­lisem­paa. Eri­tyis­es­ti siel­lä puut­tuu meil­lä yleisin onnet­to­muustyyp­pi, eli kadun vasen­ta puol­ta kulke­vaan pyörätiehen liit­tyvät ongel­mat. Mikko Räsäsen väitöskir­jan mukaan tien vasen­ta puol­ta kulke­val­la pyörätiel­lä tapah­tuu neljä ker­taa enem­män onnet­to­muuk­sia kuin tien oikeal­la puolel­la. Risteysten välil­lä tapah­tu­vat onnet­to­muudet ovat melko pieni osa pyörän ja auton väli­sistä onnet­to­muuk­sista, jot­ka läh­es kaik­ki tapah­tu­vat risteyksissä. 

    Lisää aiheesta Kaupunki­fil­laris­sa.

    Pohd­in­taani pysäköin­nin sijoit­tamis­es­ta ja pyöräkaistoista Hesar­il­la Face­book-keskustelus­sa.

  32. Paras lähde onnet­to­muus­määristä on muuten Eero Pasasen ja Mikko Räsäsen, Pyöräi­lyn riskit Helsingis­sä. Helsin­gin Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton selvi­tyk­siä L 1999:5.

    Vähän yli 75% auto-pyörä-onnet­to­muuk­sista Helsingis­sä tapah­tuu tuon tutkimuk­sen mukaan risteyk­sis­sä. Pysäköi­ty­i­hin autoi­hin liit­tyviä onnet­to­muuk­sia oli aineis­tossa 6%.

  33. Antsa: Pyöräl­lä on myös huo­mat­tavasti teveelisem­pää ajel­la töölön­lah­den puolel­la kuin bus­sikaisto­jen vieressä.

    Jos ter­veel­lisyy­del­lä tarkoite­taan pien­hiukkasille ja muille ilmansaasteille altistu­mista, niin ilma­han on auto­jen sisäl­lä likaisem­paa kuin ympäröivässä katu­ti­las­sa keskimäärin (ks. tämä tutkimus s. 15). Myös bus­seista ja raitio­vaunuista saat­taa hyvinkin löy­tyä enem­män ilmansaastei­ta kuin pyöräkaistal­ta. Kun ote­taan vielä huomioon liikun­nan posi­ti­iviset ter­veysvaiku­tuk­set, on Man­ner­heim­inti­etä pitkin selvästi ter­veel­lisem­pää liikkua pyöräl­lä (tai jalan) kuin autol­la, bus­sil­la tai raitiovaunulla.

    (Näin siis pikaisen tutkimusten selaamisen perus­teel­la. Mielel­läni kuulisin oikean asiantun­ti­jan näke­myk­sen asiasta.)

    On nurinkurista huolestua ter­veel­lisim­män kulku­ta­van ter­veysvaiku­tuk­sista. Lisäk­si siir­tymi­nen Töölön­lah­den puolelle ja sieltä pois aiheut­taa ylimääräisiä ajo­radan ylityksiä.

  34. Otso Kivekäs: liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton selvi­tyk­siä L 1999:5.

    Läh­es kaik­ki Helsin­gin pyöräkai­stat taitaa olla raken­net­tu vas­ta tuon jäl­keen ja kier­toli­it­tymiä on lisät­ty (yhä) reilusti. Vaikut­tanut var­masti osuuksiin.

  35. Otso Kivekäs:
    Paras lähde onnet­to­muus­määristä on muuten Eero Pasasen ja Mikko Räsäsen, Pyöräi­lyn riskit Helsingis­sä. Helsin­gin Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton selvi­tyk­siä L 1999:5.

    Oisko­han kaupungilla varaa päivit­tää tätä vaik­ka 15 vuo­den välein, ettei ihan mutu­na tarvii suun­nit­telua tehdä?

  36. Olli Pot­to­nen:

    On nurinkurista huolestua ter­veel­lisim­män kulku­ta­van ter­veysvaiku­tuk­sista. Lisäk­si siir­tymi­nen Töölön­lah­den puolelle ja sieltä pois aiheut­taa ylimääräisiä ajo­radan ylityksiä.

    Riip­puu kai siitä, minne on menos­sa. Töölön­to­ril­ta on Töölönkatiu on ihan asialli­nen pyräi­lyre­it­ti keskus­taan, ja Hes­pe­ri­an­puis­toa myöten pääsee mukavasti mm. yliopis­tolle. — Tei­den ylit­tämien on kaupungis­sa luon­nolli­nen osa liikku­mista, kaikil­la liikkumismuodoilla.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyörätie joudu­taan vetämään melkein metrin etäisyy­del­lä autoista, kos­ka tuo pyöräil­i­jöi­den met­sästämi­nen ovel­la on niin yleinen har­ras­tus. Siinä on aina vaka­van onnet­to­muu­den ris­ki joko niin, että pyöräil­i­jä tör­mää oveen koval­la vauhdil­la tasi niin, että ovea väistävä pyöräil­i­jä jää takaa tule­van auton alle.

    Tuskin kyseessä on akti­ivi­nen met­sästämi­nen, usdein huoli­mat­to­muus. Mut­ta vahinko sat­tuu viisaallekin. Tiedän yhden tapauk­sen, jos­ta oli seu­rauk­se­na ½ vuo­den sairasloma.

  38. Antsa: Pyörätie etelään johtaval­la kaistaval­la Man­ner­heim­intiel­lä on silkkaa hulluutta!

    Keski­ly­hy­il­lä matkoil­la (Töölöstä Töölöön/Kamppiin/Stockalle) kier­to ran­nas­ta olisi polk­i­jan voimal­la liikku­valle ajas­sa suh­teel­lisen pitkä lisä ja kiva ärsy­tyk­sen aihe, kak­si val­oyl­i­tys­tä eli odotus­ta keskimäärin 1–1,5 min + ylämä­ki takaisin ran­nas­ta. “Mik­si autot ajaa suo­raan ja mei­dät laite­taan kiertämään”. Toises­sa suun­nas­sa eli Töölönkadullekin on ylämä­ki. Juuri ne ihmiset pitäisi saa­da pyöräilemään, joista jo tuol­laiset ylämäet on väl­teltävä reittikohta.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Min­un muis­taak­seni vihreät eivät tyr­män­neen ratikkaa Salomonkadulle vaan apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja. Voi olla, että muis­tan väärin. Siitä joka tapauk­ses­sa oli puhe ja meitä oli monia, jot­ka olisimme halun­neet sen Salomonkadulle. Jotain luju­us­lasken­nal­lisia ongelmi­akin siihen taisi liittyä.

    Tämä muis­to tulee ”hevosen suus­ta”, Roomasta.

    Helsin­gin Vihreät halu­si­vat tehdä Arka­di­ankadus­ta käve­lykadun, jos­ta raiti­oti­et pitäisi pois­taa (siis ydinkeskus­tan ulkop­uolis­es­ta Avenues­ta käve­lykatu! Heh!). Kor­pinen ehdot­ti Arka­di­ankadun lin­jan säi­lyt­tämistä, mut­ta pysäkkien siirtämistä Kampin kannal­ta opti­maalisem­min. Ksv ehdot­ti Salomoninkat­ua, jol­loin myös Lasi­palatsin vai­h­topy­säk­ki olisi säi­lynyt, mut­ta lau­takun­ta päät­ti Simonkadus­ta. Hevos­es­ta tuli siis kameli. 

    Lau­takun­nan äänestys­tu­los löy­tyy arkistosta.
    Tapaus osoit­taa, ettei puolueen jäsenkir­ja pätevöitä kokon­ais­val­taisek­si liiken­nesu­un­nit­teli­jak­si. Pikem­minkin päinvastoin.

    Mitä väliä.

  40. ris­ti­in-rasti­in: Keski­ly­hy­il­lä matkoil­la (Töölöstä Töölöön/Kamppiin/Stockalle) kier­to ran­nas­ta olisi polk­i­jan voimal­la liikku­valle ajas­sa suh­teel­lisen pitkä lisä ja kiva ärsy­tyk­sen aihe, kak­si val­oyl­i­tys­tä eli odotus­ta keskimäärin 1–1,5 min + ylämä­ki takaisin rannasta.

    Siis­pä Hes­per­ian puis­ton itäpäähän pitäisi saa­da Man­skun ali­tus, toinen ali­tus Ner­van­derinkadun päästä Baanalle, ja Baanal­ta sisäänkäyn­ti Kampin keskuk­seen / metroase­malle niin alka­isi olla suju­vaa ja liiken­neval­o­ton­ta, ja ainakin kesäisin samal­la mukavu­us­ta­sol­la henkilöau­toilun kanssa. Pis­ara-ase­malle­han oli muuten suun­nitel­tu Baanal­ta (taas) sel­l­ainen sisäänkäyn­ti jota ei saa käyttää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.