Kuukausi: lokakuu 2012

Vaaliohjelmani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!

Kaik­ki eivät halua asua kan­takaupungis­sa, mut­ta asun­to­jen hin­noista voi päätel­lä, että huo­mat­tavasti nyky­istä use­ampi halu­aisi. Sik­si kan­takaupunkia – tiivi­isti raken­net­tua ratik­ka ja hissi –aluet­ta tulee kaavoit­taa lisää ja paljon.

Emme pysty maakun­takaa­van kaut­ta estämään kaupunki­rak­en­teen hajoamista, mut­ta voimme tor­jua sitä tar­joa­mal­la paljon lisää asun­to­ja keskeisiltä paikoil­ta. Sata­mal­ta vapau­tu­vat alueet ovat hyvin ter­ve­tullei­ta, mut­ta ne eivät riitä. Helsin­gin seudulle on tulos­sa 400 000 uut­ta asukas­ta. Huo­mat­tavalle osalle tästä – ellei jopa pääos­alle – kan­nat­taisi tar­jo­ta kaupunki­mainen vai­h­toe­hto Kehä I:n sisäpuolelta. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­mani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!”

Vaaliohjelmani: asukaspysäköintitunnus

Helsin­ki myy asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia kan­takaupungis­sa asuville koti­talouk­sille 105 euron hin­taan vuodessa. Koti­talous voi ostaa niitä yhden jokaista huoneis­tossa asu­vaa ajoko­rtin omis­ta­jaa kohden. Muille pysäköin­ti on mak­sullista ja mak­saa neljä euroa tun­nis­sa. Kan­takaupungis­sa toimiville yri­tyk­sille on omat yrityspysäköintitunnukset.

  • Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa on nos­tet­ta­va alueit­tain niin, että liik­keel­lä ole­vien tun­nusten määrä vas­taa tar­jol­la ole­via paikko­ja. Tun­nuk­sen hin­ta voi vai­hdel­la eri puo­lil­la kaupunkia. Tämä ei ole sen suurem­pi vääryys kuin se, ettei tun­nus­ta vaa­di­ta kaikkial­la kaupungis­sa. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­mani: asukaspysäköintitunnus”

Seuraavat 400 000 helsinkiläistä

Yli­huomen­na keskivi­ikkona 10.10.2012 julka­istaan Mari Holopaisen, Otso Kivekkään, Osmo Soin­in­vaaran ja Mikko Särelän kaupunkisu­un­nit­telu­pam­flet­ti “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä”.

Pam­flet­ti on sil­loin ladat­tavis­sa kir­joit­ta­jien koti­sivuil­la ja var­maan vähän muual­lakin. Se paine­taan myös paper­ille, mut­ta tarkkaa pain­os­ta tulopäivää ei vielä tiede­tä. Jat­ka lukemista “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä”

Vaaliohjelmaani: Hallinnon keventäminen

Keskustelu siitä, saa­vatko perusk­oulua kor­vaa­vat yksi­tyiset koulut enem­män vai vähem­män rahaa kuin kun­nan omat koulut, on pal­jas­tanut ainakin yhden asian. Ne voivat käyt­tää ja käyt­tävät rahansa parem­min. Kun koulu päät­tää sisäis­es­ti han­k­in­nois­taan ja tilo­jen­sa kehit­tämis­es­tä sekä saa itse päät­tää opet­ta­jis­taan, se voi opti­moi­da toim­intansa paljon parem­min kuin kun­nan perusk­oulut. Mik­si kun­nan perusk­oulut eivät voisi toimia yhtä jous­tavasti? Voisiko yksiköi­den sisäisen autono­mi­an paran­t­a­mi­nen tehostaa toim­intaa ylipään­sä? Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­maani: Hallinnon keventäminen”

Hyvä pyöräyhteys Pasilasta Leppävaaraan

Luulin tietäväni kaik­ki Helsin­gin hyvät pyöräre­itit, mut­ta eloku­us­sa löysin uuden hyvän yhtey­den Pasi­las­ta Lep­pä­vaaraan. Aiem­min olen ajanut Lep­pä­vaaraan Munkkiniemen ja Tar­von saaren kaut­ta, mut­ta se yhteys on muut­tunut koko ajan huonom­mak­si. Erit­täin jou­tu­isa pyöräy­hteys menee Pasi­las­ta rantarataa nou­dat­taen län­teen. Täl­lä yhtey­del­lä on varsin vähän käyt­täjiä. Olisi var­maan enem­män, jos se olisi viitoitettu.

  1. Pasi­las­sa pitää etelästä tul­taes­sa kään­tyä alamäessä ase­man jäl­keen vasem­malle ase­man pohjoisen sisäänkäyn­nin käytävään.  Tässä on erit­täin vaar­alli­nen risteys. Risteyk­sen tekee vaar­al­lisek­si se, ettei sitä näe eikä ymmär­rä risteyk­sek­si, ellei tiedä. Ker­ran iltal­enkil­lä ajoin mäkeä vauhdikkaasti alas ja ohitin hitaam­paa pyöräil­i­jää, joka min­un kohdal­lani kek­si kään­tyä vasem­malle. Kovavauhti­nen kolari oli sen­teistä kiin­ni. Siitä opin tuon yhtey­den ole­mas­saolon. Jat­ka lukemista “Hyvä pyöräy­hteys Pasi­las­ta Leppävaaraan”

Terveyskeskukset kuntoon

Tarkoituk­seni on julk­istaa lyhyt vaalio­hjel­mani näil­lä sivuil­la. Pro­jek­ti on muiden kiirei­den vuok­si viivästynyt pahasti. Hyväl­lä onnel­la se kuitenkin valmis­tuu jo ennen kun­nal­lis­vaale­ja. Ajan tietysti vihrei­den yhteistä vaalio­hjel­maa. Oma ohjel­mani on siihen vain täydennys.
= = =

Ter­veyskeskuk­set kuntoon!

Huonos­ti hoidet­tu peruster­vey­den­hoito ei ole vain ter­vey­den­hoidon tasa-arvokysymys. Se on myös silkkaa rahan haaskaus­ta. Jos ter­veyskeskuk­set eivät toi­mi kun­nol­la, erikois­sairaan­hoidon menot kas­va­vat ja lop­putu­los on aiem­paa kalli­impi. Se on myös tasa-arvokysymys, sil­lä hyvil­lä työ­nan­ta­jil­la töis­sä ole­vat saa­vat lääkärin vas­taan­oton nyt, heti ja ilmaisek­si. Eniten hoitoa tarvit­se­vat jäävät ilman. Jat­ka lukemista “Ter­veyskeskuk­set kuntoon”

Vaalikeskustelu ti 9.10. klo 18–19

Ter­ve­tu­loa osal­lis­tu­maan toiseen vaalitilaisuuteeni,
jon­ka jär­jestän kaupunki­tutk­i­ja Kaarin Taipaleen kanssa 

tiis­taina 9.10.2012 klo 18
rav­in­to­la Oivas­sa (Porthaninkatu 5).

Tilais­usu­udessa puhutaan ainakin paljon kaupunkisuunnittelusta,
joka on molem­pi­en tilaisu­u­den jär­jestäjien mie­lenki­in­non kohde.

Pul­lakahvit.

Terveydenhuollon maakuntamalli

Esitin vaalio­hjel­mas­sani ter­vey­den­huol­lon ottamista pois kun­nil­ta ja totesin, että jos näin tehdään, pienet kun­nat voivat halutes­saan jatkaa. Pien­ten syr­jäis­ten kun­tien ole­mas­saolosta ei ole hait­taa ainakaan muille. Moni niistä toimii melkein talkoope­ri­aat­teel­la ja hyvä niin. Minus­ta ter­vey­den­huol­lon siirtämi­nen maakun­tata­sol­la olisi edelleen paran­nus ver­rat­tuna nykytilaan.

Siinä on kuitenkin myös huonot puolen­sa. Jat­ka lukemista “Ter­vey­den­huol­lon maakuntamalli”

Uudenmaan liitolla perussopimusta koskeva kriisi

Kun­tau­ud­is­tuk­seen liit­tyvät han­kkeet pääkaupunkiseudun hallinnon organ­isoimis­es­ta koske­vat toki myös Uuden­maan liit­toa. Jos metropoli­hallintoon on tarkoi­tus ottaa 14 kun­taa, voisi koko asian siirtää oikeas­t­aan Uuden­maan liiton hoivi­in. Tai jos maankäytön suun­nit­telu siir­retään eril­liselle metropoli­hallinnolle, mitä tehtäviä jää maakuntaliitolle?

Uuden­maan liitossa on ollut käytössä äänileikkuri, jol­la on rajoitet­tu Helsin­gin val­taa. Tässä on se ongel­ma, että näin on rajoitet­tu ääni­val­taa niiltä, jot­ka kan­nat­ta­vat joukkoli­iken­net­tä ja ehyt­tä yhdyskun­taraken­net­ta nyt esimerkik­si ja annet­tu sitä niille, jot­ka aja­vat autoilu­un perus­tu­vaa hajarakennetta.

Liiken­teen kehit­tämistä varten on perustet­tu Uuden­maan liiton ulkop­uolelle erilli­nen HSL, mis­sä on esimerkik­si se ongel­ma, että maankäytön suun­nit­telu ja liiken­teen suun­nit­telu ovat nyt eri paikois­sa. Mut­ta ei siitäkään mitään tulisi, että joukkoli­ikenne toimii pääasi­as­sa Helsin­gin rahoil­la, mut­ta tuon rahan käyt­tämis­es­tä päät­täi­sivät aivan muut. Kos­ka Uuden­maan liit­toa vaivaa äänileikkurista johtu­va demokra­ti­ava­je, tehtävä toisen­sa jäl­keen on siir­ret­ty siiloutuneille eril­lisor­gan­isaa­tioille ja maakun­tali­iton tehtävät ovat käyneet aika vähi­in. Jat­ka lukemista “Uuden­maan liitol­la perus­sopimus­ta koske­va kriisi”

Helikopterikenttä selvitysalueeksi

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti osaltaan kan­tansa Her­ne­saaren osayleiskaavaan. Kiista helikopteriken­tästä ratkaisti­in lop­ul­ta niin, että alue merkit­ti­in selvi­tysalueek­si, jon­ka käyt­tö ratkaistaan ase­makaaval­la. Helikopterikent­tää ei siis tor­jut­tu lop­ullis­es­ti, mut­ta täl­lä päätök­selle ei voi hakea lupaa täytöille. Jat­ka lukemista “Helikopterikent­tä selvitysalueeksi”