Vuosi: 2011

Kokoomus ilmoit­ti keskivi­ikkona muil­ta kysymät­tä, että sen val­tu­us­to­ryh­mä on valin­nut sosi­aali- ja ter­veystoimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jak­si val­tu­utet­tu Lau­ra Rädyn. Räty on kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­män pat­e­vimpiä jäseniä, joten ei siinä mitään. Olin silti pet­tynyt. Oli liikkunut huhu­ja, että kokoomus pyrk­isi mur­ta­maan per­in­teen, että kaupung­in­jo­hta­jat val­i­taan val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta ja ottaisi tähän todel­la vaikeaan tehtävään huip­puam­mat­ti­laisen. Jat­ka lukemista “Lau­ra Rädys­tä maan merkit­tävän sote-johtaja”

Edelli­nen postauk­seni syn­nyt­ti kysymyk­sen siitä, väitänkö, ettei kysyn­tä syn­nytä vihreäl­lä puolel­la tar­jon­taa. En sel­l­aista väit­tänyt, sanoin vain, että kysyn­tä on syn­tistä tar­jon­ta voi olla ansiokas­ta. Kysyn­tä ja tar­jon­ta voivat linkkau­tua toisi­in­sa. Näis­sä tapauk­sis­sa kokon­aisu­us riip­puu kytkök­sen voimakku­ud­es­ta. Mut­ta kat­so­taan­pa, mis­sä määrin kysyn­tä voi syn­nyt­tää tarjontaa.

1. Vesivoima. Vesivoiman osalta mekanis­mia ei ker­takaikkises­ti enää ole. Ain­oa merk­titävä poten­ti­aali vesivoimas­sa on ole­vien voimaloiden tehon koro­tuk­set tekni­ikkaa paran­ta­mal­la. Se tehdään siinä vai­heessa, kun voimala menee perusko­r­jauk­seen. Myös Mankala Oy kohot­taa omien voimaloiden­sa tehoa näin. Vesivoiman myymi­nen ekosähkönä on silkkaa viher­pe­sua. Kos­kee myös VR:ää. Jat­ka lukemista “Päästötön ener­gia: Syn­nyt­tääkö kysyn­tä tarjontaa?”

Edel­lä ole­vat keskuste­lut pakot­ta­vat vähän peri­aat­teel­lisem­paan keskustelu­un ener­gian tuotan­non päästöistä.

Olete­taan, että sähköstä tuote­taan 50 pros­ent­tia vesivoimal­la ja lop­ut hiilivoimal­la. Jos kulut­taa sähköä, kulut­taa tuo­ta lop­pua, kos­ka vet­tä ei sada enem­pää kuin sataa.  Jos minä kulu­tan vesisähköä, sinä joudut kulut­ta­maan kivi­hi­il­isähköä. Jos minä kulu­tan vesivoimaa, sitä jää muille kulutet­tavak­si vähem­män. Sik­si min­un – ja VR:n – sähkönku­lu­tus on tosi­asi­as­sa kivi­hi­il­isähkön kulut­tamista, sanoo VR mitä vain. Siinä, että kulu­tat ”vesisähköä” ei ole mitään anteek­sian­net­tavaa. Oikeasti kulu­tat kivi­hi­il­isähköä. Jat­ka lukemista “Uusi­u­tu­van ener­gian kulut­tamises­sa ei ole mitään hyvää, sen tuot­tamises­sa on”

Ovatko Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat tehneet virheel­lisiä johtopäätök­siä vai onko HS uuti­soin­ut tutkimuk­sen väärin?

HS:n uuti­soin­nin mukaan ei kan­na­ta rak­en­taa tiivi­impiä kaupunke­ja (eikä keskit­tää maaseudun asu­tus­ta kyli­in?), kos­ka kaupungeis­sa asuu rikkaampia ihmisiä ja rikkaam­mat ihmiset kulut­ta­vat enem­män. Tässä kausali­teet­ti taitaa olla toimit­ta­jan keksin­töä. Täy­tynee hal­li­tus­neu­vot­telu­jen pää­tyt­tyä tutus­tua itse tutkimuk­seen, sil­lä eri elämän­tapo­jen hiil­i­jalan­jäl­ki on sinän­sä kiin­toisa asia. Töölössä asuu rikkaampia ihmisiä kuin Tohma­järvel­lä, joten töölöläiset var­maankin kulut­ta­vat enem­män, mut­ta tiivis kaupunki­rakenne ei ole tehnyt heistä rikkaampia. Se, että Töölössä halu­aisi niin moni asua on tehnyt asun­noista kalli­ita ja sik­si vain rikkaat pystyvät asumaan Töölössä. Jos Töölö puret­taisi­in ja kor­vat­taisi­in pien­taloil­la ja väestö siroteltaisi­in kehyskun­tien savipel­loil­la, rikkaat entiset töölöläiset eivät muut­tuisi köy­hik­si. Matkat vain piteni­sivät ja päästöt kas­vaisi­vat. Niin­pä johtopäätös, ettei yhdyskun­taraken­net­ta kan­na­ta järkevöit­tää, ei tai­da olla tutk­i­joiden vaan Helsin­gin Sanomien. Jat­ka lukemista “Väärä tutkimus vai väärä uutinen?”

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään kah­den sivun artikke­lin siitä, että kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maalaisen ja sik­si yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämisessä ei ole mitään järkeä.

Toimit­ta­ja oli pyytänyt asi­as­ta haas­tat­telua myös min­ul­ta. Kun tässä juuri nyt on vähän muu­takin puuhastelua, olen kieltäy­tynyt kaik­ista tämän kaltai­sista haas­tat­teluista. Tuo väite oli kuitenkin niin tolku­ton, että uhraisin aikaa tutus­tu­ak­seni väit­teeseen. Tutkimus on mielestäni pahasti virheelli­nen. Kos­ka haas­tat­telus­tani ei ollut riv­iäkään Hesaris­sa, ker­ron nyt tässä, mik­si koko tutkimus on huuhaa­ta. Tai ei siis koko tutkimus, vaan Hesarin uuti­soin­ti asi­as­ta. Jat­ka lukemista “Pen­delöin­ti säästää ilmastoa?”

Muu­ta­ma seu­raa­va päivä menee Sää­ty­talol­la hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Neu­vot­telu­jen osalta on sovit­tu, ettei niiden kulus­ta ker­ro­ta, joten en  ker­ro sisäl­löstä mitään. Ker­ron vain muodosta.

Neu­vot­te­lut on organ­isoitu puoluei­den puheen­jo­hta­jien johto­ryh­mään ja kahdek­san alatyöryh­mään. Niin­pä kul­lakin puolueel­la on yhdek­sän (1+8) varsi­naista neu­vot­teli­jaa. Min­un työryh­mäni kos­kee kun­tapoli­ti­ikkaa ja hallinnon kehittämistä.

Kus­sakin työryh­mässä puolueen neu­vot­teli­jal­la on tuke­naan kak­si muu­ta, toinen poli­itikko (Heli Järvi­nen) ja asiantun­ti­ja (Lau­ri Korkeao­ja STTK:sta). Kaiken kaikki­aan Sää­ty­talol­la kokoon­tuu noin 250 henkeä. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus­neu­vot­te­lut käyntiin”

Vihrei­den vaa­likam­pan­jas­ta näkyivät ulospäin teemat, joi­ta vihrei­den kan­nat­ta­jakun­ta sinän­sä tuki, mut­ta jota mon­et pitivät aika mar­gin­aal­isi­na. Sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to esimerkik­si on ihan hyvä asia, mut­ta har­van kohdal­la ihan keskeisimpiä kysymyk­siä. Vaali­teemo­jen julk­istusti­laisu­udessa varsi­nainen lim­bo oli naimisi­in­meno­lakko, jol­la piti vauhdit­taa avi­o­li­it­to­lain säätämistä. Moni koki myötähäpeää. Pahin­ta kuitenkin oli, että tämä teema vei julk­isu­u­den kaik­il­ta muil­ta, paljon keskeisem­miltä teemoilta.

Jat­ka lukemista “Vaal­i­tap­pi­on erit­te­lyä (4) Itsen­sä marginalisointi”

(Artikke­li perus­tuu puheen vuorooni 4.5.2011 JoukKOKO­htauk­ses­sa Hämeenlinnassa)

Suomen kun­ta­jaon suurim­mat ongel­mat eivät koske pieniä ja syr­jäisiä maalaiskun­tia. Palvelu­jen jär­jestämi­nen on niis­sä kallista, mut­ta ei se kun­tali­itok­sel­la halvem­mak­si tule. Päin­vas­toin, moni pieni kun­ta toimii nyt läh­es talkoovoimin. Tämä hen­ki katoaisi kun­tali­itok­ses­sa.  Pien­ten kun­tien ongel­mana on ter­vey­den­hoidon meno­jen sat­un­naisu­us. Ne ovat vaku­u­tusy­htiöik­si aivan liian pieniä. Yhteiset ter­veyskeskuk­set eivät tässä auta, kos­ka laskut menevät kuitenkin poti­lasko­htais­es­ti peruskun­ti­in. Aut­taisi, jos ter­vey­den­hoito otet­taisi kokon­aan pois kun­nil­ta tai jos ne voisi­vat ostaa palve­lut kap­i­taa­ti­o­lasku­tuk­sel­la isäntäkunnalta. 

Kun­ta­jaon ongel­mat ovat suuril­la kaupunkiseuduil­la. Ongelmista kallein ja näkyvin on kaupunki­rak­en­teen vau­ri­oi­tu­mi­nen osaop­ti­moin­nin seu­rauk­sel­la, mut­ta sen varsi­nainen syy on kun­tien tarve valikoi­da asukkaansa. Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista ja negati­ivi­nen kil­pailu kalli­ita palvelu­ja vaa­tivista asukkai­ta vie poh­jan yhteistyöstä myös maankäytön alal­la. Jat­ka lukemista “Kun­tien väli­nen kil­pailu ja reilun pelin henki”

Kun vihreät jäivät hal­li­tuk­seen eduskun­nan hyväksyt­tyä ydin­voimalu­vat, he tekivät, kuten oli­vat ennen vaale­ja ilmoit­ta­neet tekevän­sä. Vihrei­den kan­nat­ta­jista 80 pros­ent­tia hyväksyi menet­te­lyn. Nyt jäl­keen­päin vihrei­den jäämistä hal­li­tuk­seen on pidet­ty vaal­i­tap­pi­on pääsyynä. Jat­ka lukemista “Vaal­i­tap­pi­on erit­te­lyä (3): ydinvoima”