Väärä tutkimus vai väärä uutinen?

Ovat­ko Aal­to-yli­opis­ton tut­ki­jat teh­neet vir­heel­li­siä joh­to­pää­tök­siä vai onko HS uuti­soi­nut tut­ki­muk­sen väärin?

HS:n uuti­soin­nin mukaan ei kan­na­ta raken­taa tii­viim­piä kau­pun­ke­ja (eikä kes­kit­tää maa­seu­dun asu­tus­ta kyliin?), kos­ka kau­pun­geis­sa asuu rik­kaam­pia ihmi­siä ja rik­kaam­mat ihmi­set kulut­ta­vat enem­män. Täs­sä kausa­li­teet­ti tai­taa olla toi­mit­ta­jan kek­sin­töä. Täy­ty­nee hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen pää­tyt­tyä tutus­tua itse tut­ki­muk­seen, sil­lä eri elä­män­ta­po­jen hii­li­ja­lan­jäl­ki on sinän­sä kiin­toi­sa asia. Töö­lös­sä asuu rik­kaam­pia ihmi­siä kuin Toh­ma­jär­vel­lä, joten töö­lö­läi­set var­maan­kin kulut­ta­vat enem­män, mut­ta tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne ei ole teh­nyt heis­tä rik­kaam­pia. Se, että Töö­lös­sä haluai­si niin moni asua on teh­nyt asun­nois­ta kal­lii­ta ja sik­si vain rik­kaat pys­ty­vät asu­maan Töö­lös­sä. Jos Töö­lö puret­tai­siin ja kor­vat­tai­siin pien­ta­loil­la ja väes­tö siro­tel­tai­siin kehys­kun­tien savi­pel­loil­la, rik­kaat enti­set töö­lö­läi­set eivät muut­tui­si köy­hik­si. Mat­kat vain pite­ni­si­vät ja pääs­töt kas­vai­si­vat. Niin­pä joh­to­pää­tös, ettei yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta kan­na­ta jär­ke­vöit­tää, ei tai­da olla tut­ki­joi­den vaan Hel­sin­gin Sanomien.

Mut­ta joh­to­pää­tös läm­mi­tys­ta­vas­ta on kyl­lä tut­ki­joi­den ihan oma. Kuten pro­fes­so­ri Sep­po Jun­ni­la sanoo, yhtä oike­aa las­ku­ta­paa ei ole. Kyse on sii­tä, mil­lä aika­vä­lil­lä asi­aa tar­kas­te­lee ja mitä olet­taa ener­giayh­tiöi­den inves­toin­ti­po­li­tii­kas­ta. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tar­kas­tel­tu­na riit­tää, että kat­so­taan voi­ma­lai­tos­ten ajo­jär­jes­tys­tä, kym­me­nien vuo­sien aika­vä­lil­lä pitää ottaa huo­mioon kysyn­nän vai­ku­tus tar­jon­taan. Mut­ta vaik­ka ei ole yhtä aino­aa oikea­ta tapaa, on ole­mas­sa vää­riä tapo­ja. Väi­te, että glo­baa­lit pääs­töt vähe­ni­si­vät, jos Hel­sin­ki sul­ki­si voi­ma­lan­sa, luo­pui­si kau­ko­läm­mös­tä ja kau­pun­ki siir­tyi­si säh­kö­läm­mi­tyk­seen, on nyt ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­rin. Näin tut­ki­muk­ses­sa ei suo­raan lue – jos luki­si tut­ki­jat oli­si­vat ehkä itse­kin alka­neet sitä epäil­lä – mut­ta tähän hei­dän valit­se­man­sa las­ku­ta­pa joh­taa.  On käy­tet­ty jako­las­kua, kun oli­si pitä­nyt deri­voi­da. Tämä on vir­he vää­ris­tää joh­to­pää­tök­siä aivan olennaisesti.

Havain­nol­lis­tan asi­aa esi­mer­kil­lä eko­lan­dias­ta, jol­la on run­saat, mut­ta lop­puun asti hyö­dyn­ne­tyt run­saat vesi­va­rat. Eko­lan­dian säh­kön­ku­lu­tus on 10 TW, jos­ta 9 TW tulee vesi­voi­mas­ta ja loput hii­li­voi­mas­ta. Eko­lan­dias­sa kulu­tet­tu säh­kö on siis hyvin eko­lo­gis­ta, sen pääs­töt ovat vain kym­me­nes­osa hii­li­voi­man pääs­töis­tä, kos­ka kym­me­nes osa on hii­li­voi­maa. Sehän oli­si oiva  paik­ka  alumiinisulatolle?

Niin­pä eko­lan­di­aan raken­ne­taan alu­mii­ni­su­lat­to, joka nos­taa maan säh­kön­ku­lu­tuk­sen 11 terawat­tiin. Nyt hii­li­voi­man osuus on jo kak­si terawat­tia, mut­ta edel­leen vain 2/11 säh­kös­tä tuo­te­taan hii­li­voi­mal­la. Aal­to-yli­opis­ton jako­las­ku­lo­gii­kan mukaan tuo alu­mii­ni­su­lat­to on edel­leen eko­te­ko. Jos ymmär­ret­täi­siin deri­voi­da, huo­mat­tai­siin, että alu­mii­ni­su­la­ton vaa­ti­ma säh­kö tuo­te­taan koko­naan hiilivoimalla.

Jos sata­tu­hat­ta säh­kö­läm­mi­tet­tyä taloa lii­tet­täi­siin fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la tuo­tet­tuun kau­ko­läm­pöön, pääs­töt vähe­ni­si­vät ja pal­jon – pait­si Aal­to-yli­opis­tos­sa ope­tet­ta­vien las­ku­ta­po­jen mukaan, joi­den mukaan se nousi­si. Mork­kaan yli­opis­toa, kos­ka tämä ei ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun siel­tä esi­te­tään täl­lais­ta logiik­kaa. Näin tosin las­ke­taan myös ympäristöministeriössä.

Esit­tä­mä­ni päät­te­ly menet­tää tehon­sa sinä päi­vä­nä, kun saman hin­ta-alu­een pii­ris­tä pois­tuu vii­mei­nen hii­li­lauh­de­voi­ma­la, mut­ta sii­hen menee kau­an. Kun euroop­pa­lai­nen säh­kö­verk­ko integroi­tuu, sen pii­riin tulee yhä vain lisää hiilivoimaa.

172 thoughts on “Väärä tutkimus vai väärä uutinen?”

  1. Väi­te, että glo­baa­lit pääs­töt vähe­ni­si­vät, jos Hel­sin­ki sul­ki­si voi­ma­lan­sa, luo­pui­si kau­ko­läm­mös­tä ja kau­pun­ki siir­tyi­si säh­kö­läm­mi­tyk­seen, on nyt ker­ta­kaik­ki­ses­ti väärin.”

    Ei tuo pois­ta sitä tosia­si­aa, että Hel­sin­ki läm­mit­tää ja tekee säh­kön­sä hiilellä.
    Jos Hel­sin­ki vaih­taa hii­len ydin­voi­maan niin pääs­töt vähenevät.

    Mitä tulee taas maa­seu­dun säh­kö­läm­mi­tyk­sen arvos­te­luun niin pitäi­si sel­vit­tää ensin, miten sitä käytetään.

    Esim isäl­lä­ni ja tyt­tä­rel­lä­ni on säh­kö­läm­mi­tys, mut­ta sitä kay­te­tään vain sil­loin kun he ovat pois­sa. Ja puut tule­vat läheltä.
    Vii­mek­si Hel­sin­gis­sä ostaes­sa­ni tak­ka­puut ne tuli­vat Poh­jois-Kar­ja­las­ta, joten Hel­sin­gis­sä ei edes puul­la läm­mit­tä­mi­nen ole kovin ekologista.

    Mut­ta se suu­rin ero ener­gian käy­tös­sä on, että Hel­sin­gis­sä sitä käy­te­tään rei­lus­ti enem­män per hen­ki­lö kuin maaseudulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ei tuo pois­ta sitä tosia­si­aa, että Hel­sin­ki läm­mit­tää ja tekee säh­kön­sä hiilellä.
    Jos Hel­sin­ki vaih­taa hii­len ydin­voi­maan niin pääs­töt vähenevät.

    Hel­sin­gin säh­kö tulee ener­gia­pörs­sis­tä, eikä hii­li­voi­mas­ta. Näin väit­tää aina­kin Helsinki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Elin­aja­no­do­te on kau­pun­geis­sa maa­seu­tua kor­keam­pi. Onko tämä­kin otet­tu tut­ki­muk­ses­sa huomioon?

    Kau­pun­ki­lai­set kulut­ta­vat näin ollen kau­em­min ja lisää­vät hii­li­ja­lan­jäl­ke­ään vuo­sis­sa enem­män kuin maa­seu­dul­la asuvat.

    Kau­pun­ki­lai­suus lisää myös ter­veyt­tä ja piden­tää aktii­vis­ta elä­män­vai­het­ta. Sel­vä hait­ta ympä­ris­tön kan­nal­ta… [Huom! Sarkasmia.]

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. No ei se maa­kaa­su­kaan mikään eko­lo­gi­nen polt­toai­ne ole. Se on vain n 40% hiil­tä edul­li­sem­pi hii­li­diok­si­din suh­teen, mut­ta sii­tä­kin edus­ta mene­te­te­tään suu­ri osa tuo­tan­nos­sa tapah­tu­vien päs­tö­jen vuoksi.Riippuu tuo­tan­to­pai­kas­ta, mut­ta kun seta­pah­tuu Suo­men ulko­puo­lel­la niin kaik­ki on hyvin.

    Tuol­la perus­teel­la len­to­mat­ka­kin on eko­te­ko ‚len­to­pet­ro­lin CO2 päs­tö kun vain 75 % kivi­hii­len päästöstä.

    Ja jos Hel­sin­ki lisää ydin­voi­maa niin sil­loin­han voi­daan luo­pua niin kaa­sus­ta kuin hiilestäkin ?

    Ja tämä­kin työ­mat­ka­tut­ki­mus on var­maan vää­rä kun se ei tue Osmon käsi­tyk­siä ???Hiemn van­ha , mut­ta var­maan pätee edel­leen suu­rel­ta osin.

    http://www.ymparistokeskus.fi/download.asp?contentid=6728&lan=fi

    Lyhyi­den mat­ko­jen osuus on vähäi­sin suu­rim­pia kau­pun­ke­ja ympä­röi­vis­sä kunnissa,joissa alle 2 kilo­met­rin pituis­ten työ­mat­ko­jen osuus jää jopa alle 20 prosentin(kuva 3). Hel­sin­gis­tä Tur­kuun ja Tam­pe­reel­le joh­ta­vien lii­ken­neyh­teyk­sien vai­ku­tus näkyy lyhyi­den mat­ko­jen suh­teel­li­se­na vähäi­syy­te­nä juna­ra­dan tai moot­to­ri­tien var­rel­la sijait­se­vis­sa kun­nis­sa. Suu­rim­pien työs­sä­käyn­tia­luei­den reu­noil­la lyhyi­den mat­ko­jen osuus on ylei­ses­ti suu­rem­pi, noin 30–50 %. Sijain­nil­taan peri­fee­ris­ten maa­ta­lous­val­tais­ten kun­tien koh­dal­la lyhyi­den työ­mat­ko­jen osuus koho­aa jopa 70 pro­sent­tiin. Eri­tyi­ses­ti Poh­jan­maal­la lyhyi­den työ­mat­ko­jen osuus on suuri.
    Pit­kien (20–150 km) työ­mat­ko­jen osuus kun­nas­ta teh­dyis­tä työ­mat­kois­ta on kor­kein suu­ria kau­pun­ke­ja ympä­röi­vis­sä kunnissa”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tuos­ta puut­tu­nee sana tak­ti­ses­ta koh­taa. Pitäi­si­kö lukea:

    Havain­nol­lis­tan asi­aa esi­mer­kil­lä eko­lan­dias­ta, jol­la on run­saat, mut­ta lop­puun asti hyö­dyn­ne­tyt run­saat vesivarat.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Oleel­lis­ta kai on se, että kos­ka sitä hii­li­voi­maa kui­ten­kin tar­vi­taan Suo­mes­sa sää­tö­voi­mak­si, se kan­nat­taa tuot­taa Hel­sin­gin lähis­töl­lä, jol­loin huk­ka­läm­pö­kin saa­daan talteen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Lii­an vanha:

    Ei tuo pois­ta sitä tosia­si­aa, että Hel­sin­ki läm­mit­tää ja tekee säh­kön­sä hiilellä.
    Jos Hel­sin­ki vaih­taa hii­len ydin­voi­maan niin pääs­töt vähenevät.

    Niin ja jos Hel­sin­ki tai yli­pään­sä Suo­mi läm­mi­tet­täi­siin aurin­goe­ner­gial­la niin pääs­töt oli­si­vat nol­la. Kum­pi­kin vaih­toeh­to on mah­dol­li­nen ja tek­nis­ta­lou­del­li­ses­ti ihan yhtä epärealistinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Hel­sin­ki Ener­gian omien net­ti­si­vu­jen mukaan sen myy­män säh­kön alku­pe­räs­tä vain 18% tuo­te­taan fos­sii­li­sil­la, loput uusiu­tu­vil­la tai ydin­voi­mal­la. Sen sijaan kau­ko­läm­mön totan­nos­ta 98% tapah­tuu fos­sii­li­sil­la (se 2% tulee Kat­ri Valan lai­tok­sel­la läm­pö­pum­puil­la jätevedestä.

    http://www.helen.fi/energia/index.html

    Jos siis ostan Hele­nil­tä säh­köä, sii­tä vain noin vii­den­nes aiheut­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tä­jä, mut­ta kau­ko­läm­mös­tä aiheu­tuu pääs­tö­jä käy­tän­nös­sä koko kulutuksesta

    Siis säh­köä sai­si kulut­taa noin 5 kWh samaan pääs­tö­mää­rään kuin 1 kWh kau­ko­läm­pöä, tie­ten­kin hie­man siir­to- ym. häviöil­lä tasat­tu­na, onhan Hele­nin itse tuot­ta­man säh­kön ja läm­mön omi­nais­pääs­töt kuta­kuin­kin samat.

    Hel­sin­gin Ener­gia har­haut­taa ove­las­ti puhu­mal­la yhteis­tuo­tan­ton­sa ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­des­tä, vaik­ka kaik­ki yhteis­tuo­tan­nos­sa tuo­tet­tu säh­kö- ja läm­pö ovat fos­sii­li­sil­la tuo­tet­tua. Helen ostaa uusiu­tu­vaa muil­ta tuot­ta­jil­ta sekä osao­mis­ta­mien­sa yhtiöi­den kaut­ta vesi­voi­ma­lai­tok­sis­ta ja Olkiluodosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. En nyt oikein ymmär­rä Hesa­rin jutun “vir­heel­li­syyt­tä”.

    Kun luin alku­pe­räi­sen artik­ke­lin, niin käsi­tin sen nime­no­maan niin, että kau­pun­ki­lai­nen elä­män­muo­to on syys­tä jos toi­ses­ta­kin kulut­ta­vam­paa kuin maa­lai­se­lä­mä. Kyl­lä muis­taak­se­ni sii­nä oli tut­ki­joi­den­kin käsi­tys varal­li­suu­den jakautumisesta. 

    On muis­tet­ta­va, että maa­seu­dul­la­kin on rik­kai­ta. Hei­dän elä­män­muo­ton­sa vain on tyys­tin eri­lai­nen. Käy­dään naa­pu­ris­sa kah­veel­la sen sijaan, että istu­taan mon­ta ker­taa vii­kos­sa — ellei päi­vit­täin — ravin­to­lois­sa, ei juu­ri­kaan mat­kus­tel­la, ei shop­pail­la sta­tuse­si­nei­tä etc. Rahat ovat met­sis­sä, pel­lois­sa ja osakesalkuissa. 

    Tut­ki­muk­sen ansio­kas anti oli mie­les­tä­ni city-vih­rei­den hel­li­män myy­tin mur­ta­mi­nen. Urbaa­ni elä­män­muo­to koko­nai­suu­des­saan on eko­lo­gi­ses­ti haitallisempaa.

    Ei tämä minul­le aina­kaan yllä­tyk­se­nä tullut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ihan sama ongel­ma, yhdel­lä jos toi­sel­la, on jouk­ko­lii­ken­teen pääs­tö­jen kans­sa. Kysy­mys on sii­tä että yri­te­tään pakot­taa jär­jes­tel­män pääs­töt yhteen lit­raan sata­sel­la tyyp­pi­seen ‑lukuun.

    Autoi­lun pääs­töt on aika suo­ra­vii­vai­nen asia, ote­taan polt­toai­neen­ku­lu­tus ja jae­tan ajo­ki­lo­met­reil­lä. Esin. vii­si lit­raa sata­sel­la. Jouk­ko­lii­ken­teel­le­kin voi las­kea ver­tai­lu­vun tuol­le, ote­taan die­se­lin kulu­tus, lisä­tään säh­kön kulu­tus jol­lain pääs­tö­ker­toi­mel­la ja jae­taan mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­reil­lä. Muu­tet­tu­na ben­sak­si täs­tä tulee jotain kak­si lit­raa sata­sel­la tai sin­ne­päin. Eikä täs­sä ole mitään vikaa.

    Mut­ta ero ja ongel­ma on sii­nä että käyt­täen tuo­ta autoi­lun kulu­tus­ta voi­daan las­kea mitä tar­koit­taa jos aje­taan vaik­ka tuhat kilo­met­riä enem­män. Se että mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rit kas­vaa tuhan­nel­la on taas ihan eri asia. Ensin­nä­kin säh­kön mar­gi­naa­li­pääs­töt on eri kuin kes­ki­pääs­töt. Toi­sek­si, ei se nyt niin mene että jos meil­lä on sadan mat­kus­ta­ja­pai­kan rati­koi­ta ja mat­kus­ta­ja­mää­rä kas­vaa yhdel­lä niin ener­gian­ku­lu­tus kas­vaa pro­sen­tin, kos­ka ener­gian­ku­lu­tuk­sen mää­rää se mon­ta­ko ratik­kaa on liik­kees­sä eikä niin­kään se pal­jon­ko niis­sä on matkustajia.

    Tämä pitää las­kea niin että mal­lin­taa koko jär­jes­tel­män. Eli voim­me sanoa että 70 — 30 ja 50 — 50 kul­ku­muo­to-osuus hen­ki­lö­au­to-jouk­ko­lii­ken­ne tuot­taa tie­tyn mää­rän ajo­neu­vo­ki­lo­met­re­jä ja siten pääs­tö­jä kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa. Ja ihan sama kos­kee sitä säh­kö- ja kau­ko­läm­mön suh­det­ta, ver­tai­lu tulee suo­rit­taa niin että min­kä­lai­sia voi­ma­loi­ta tar­vi­taan ja kuin­ka nii­tä käy­te­tään jos kau­ko­läm­mön osuus on esim. 20%, 40% ja 60%. Ja tuol­lai­sel­la ver­tai­lul­la on hyvin vai­kea saa­da mitään muu­ta tulos­ta kuin että pääs­töt las­kee mitä suu­rem­pi kau­ko­läm­mön osuus on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tuo on kovin pal­jon sii­tä kiin­ni mitä ver­ra­taan. Jos fos­sii­li­sia käyt­tä­vää voi­ma­laa ver­ra­taan koko­nais­tuo­tan­non sisäl­tä­mään paket­tiin (jos­sa on edus­tet­tu­na kaik­ki ener­gian­tuo­tan­to­ta­vat) on sel­vää, että pahim­pa­na CO2 tuprut­ta­ja­na on tämä fos­sii­li­nen voi­ma­la mitä kur­jin rat­kai­su. Ongel­ma on vain sii­nä, ettei asiat aidos­ti mene noin. 

    Ensim­mäi­nen huo­mioi­ta­va koh­ta on tie­tys­ti sii­nä, ettei ver­tai­lua pidä teh­dä koko­nais­pa­ket­tiin vaan sii­hen voi­ma­la­rat­kai­suun jol­la tyy­dy­tet­täi­siin nime­no­maan tuo lisä­säh­kön­tuo­tan­to. Täs­sä sit­ten pitäi­si ottaa huo­mioon myös se että läm­mön ja säh­kön yhteis­tuo­tan­to on hyö­ty­suh­teel­taan ihan tois­ta tasoa kuin pelk­kä säh­kön­tuo­tan­to vas­taa­val­la kalustolla. 

    Toki koko­nais­ku­vioon vai­kut­taa mm. raken­nus­tar­pei­den valin­ta (beto­ni on esi­mer­kik­si ener­gia­syöp­pö ja puu hii­li­nie­lu) ja se, että suu­rem­mat talot ovat peri­aat­tees­sa läm­mi­tyk­sen suh­teen parem­pia, sil­lä läm­mön­hä­vik­ki tapah­tuu ulko­sei­nien ja katon kaut­ta ja suu­ris­sa ker­ros­ta­lois­sa suh­teel­li­nen ulko­sei­nä­pin­ta on huo­mat­ta­vas­ti vähäi­sem­pi. Toki tämä­kin riip­puu kuin­ka hyvin se raken­ta­mi­nen hoidetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Tot­ta toki sekin, että Hel­sin­ki omis­taa val­mis­ta ydin­voi­maa ja inves­toi lisää­kin. Läm­mi­tyk­seen näi­den 260 MW:n tuo­tan­nos­sa syn­ty­nyt­tä huk­ka­läm­pöä ei kui­ten­kaan käy­te­tä, vaan se pum­pa­taan Poh­jan­lah­teen ahven­ten ja mui­den mere­ne­lä­vien riemuksi.

    Samaan aikaan Hel­sin­gin Ener­gia tuot­taa vuo­sit­tain noin 3600 GWh kau­ko­läm­pöä kivi­hiil­tä ja öljyä käyt­täen. Mikä­li unoh­de­taan suo­ma­lais­ten ydin­voi­ma­loi­den kiusal­li­nen sijain­ti kau­ka­na pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta, vai­kut­taa tämä läm­mön haas­kaa­mi­nen suo­ras­taan älyttömältä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Tuos­sa vyyh­dis­sä tuli niin pal­jon eri asioi­ta yhteen nipu­tet­tu­na, että sitä ei tai­da kukaan kos­kaan saa­da suo­ris­te­tuk­si. Ehkä voi­si puhua erik­seen kau­pun­kia­su­mi­ses­ta teo­rias­sa ja Hel­sin­gin käy­tän­nöis­tä. Ja voi­si tie­ten­kin ver­ra­ta erik­seen rik­kai­ta kau­pun­ki­lai­sia rik­kai­siin maa­lai­siin ja köy­hiä kau­pun­ki­lai­sia köy­hiin maa­li­siin. Molem­mis­ta ympä­ris­töis­tä löy­tyy var­mas­ti myös kulu­tus­a­sen­noi­tu­nut­ta ja eko­lo­gi­ses­ti asen­noi­tu­nut­ta poruk­kaa. Vähem­män tun­net­ta, enem­män tie­det­tä, eikä saa olet­taa oike­aa lop­pu­pää­tel­mää valmiiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo:

    Täs­sä kausa­li­teet­ti tai­taa olla toi­mit­ta­jan kek­sin­töä. Täy­ty­nee hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen pää­tyt­tyä tutus­tua itse tut­ki­muk­seen, sil­lä eri elä­män­ta­po­jen hii­li­ja­lan­jäl­ki on sinän­sä kiin­toi­sa asia. Töö­lös­sä asuu rik­kaam­pia ihmi­siä kuin Toh­ma­jär­vel­lä joten töö­lö­läi­set var­maan­kin kulut­ta­vat enem­män, mut­ta tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne ei ole teh­nyt heis­tä rik­kaam­pia. Se, että Töö­lös­sä haluai­si niin moni asua on teh­nyt asun­nois­ta kal­lii­ta ja sik­si vain rik­kaat pys­ty­vät asu­maan Töö­lös­sä. Jos Töö­lö puret­tai­siin ja kor­vat­tai­siin pien­ta­loil­la ja väes­tö siro­tel­tai­siin kehys­kun­tien savi­pel­loil­la, rik­kaat enti­set töö­lö­läi­set eivät muut­tui­si köyhiksi. 

    No jos me nyt uskom­me edes vähän sii­hen, mis­tä Adam Smith kir­joit­ti Kan­so­jen varal­li­suu­des­sa, niin kyl­lä se kausa­li­teet­ti jta­kuin­kin noin menee. Kau­pun­gis­tu­mi­nen mah­dol­lis­taa suu­rem­man eri­kois­tu­mi­sen ja siten suu­rem­man tehok­kuu­den, eli siis kor­keam­man elin­ta­son. Jos nyt ei halua asi­aa lähes­tyä teo­reet­ti­ses­ti, niin voi käy­tän­nös­sä kysyä vaik­ka itsel­tään, että “kum­mal­la on suu­rem­mat mah­dol­li­suu­det vali­ta työ­nan­ta­jan­sa töö­lö­löi­sel­lä vai toh­ma­jär­ve­läi­sel­lä?”, “kum­mal­la on rea­lis­ti­sim­pia mah­dol­li­suuk­sia tee­tät­tää asioi­ta, vaikk­pa ruo­an lait­toa, muil­la ihmi­sil­lä?” ja “kum­mal­ta­ko­han alu­eel­ta oli­si mah­dol­lis­ta kerä­tä kova­palk­kai­sia kave­rei­ta ja asiak­kai­ta vaik­ka­pa tuot­toi­san laki­mies­fir­man pyörittämiseen?”

    Se on ihan pom­min var­maa, että isom­mat mark­ki­nat lisää­vät talou­del­lis­ta tehok­kuut­ta ja ihmis­ten hyvin­voin­tia. Saman tekee tie­ten­kin myös pen­de­löin­nin mah­dol­lis­tu­mu­nen, joka — yllä­ri pyl­lä­ri — myös­kin lisää sekä tulo­ja että kulutusta.

    Minä suh­tau­dun kriit­ti­ses­ti tuon tyyp­pi­seen tut­ki­muk­seen. Hesa­rin uuti­soin­ti on myös läh­tö­koh­tai­ses­ti päin prink­ka­laa eri­tyi­ses­ti tämän tyyp­pi­sis­sä asiois­sa, jois­sa tar­vit­tai­siin perus­kou­lun oppi­mää­rää suu­rem­paa ymmär­rys­tä luon­non­tie­teis­tä. Mut­ta yhden koh­dan ne oli­vat siel­lä lai­nan­neet oikein: “Liik­ku­mi­nen on ollut täy­sin val­lit­se­vas­sa roo­lis­sa täs­sä kes­kus­te­lus­sa, vaik­ka se ei mil­lään mit­ta­ril­la ole kes­kei­sin pääs­tö­jen lähde”

    Liik­ku­mi­nen ja tava­roi­den lii­kut­ta­mi­nen aiheut­taa kiis­tat­ta pääs­tö­jä, mut­ta sen roo­lia jul­ki­ses­sa depa­tis­sa _liioitellaan_ ran­kas­ti jat­ku­vas­ti. Eri­tyi­sen tuhoi­saa tämä on sii­tä syys­tä, että liik­ku­mi­sen pääs­töi­hin puut­tu­mi­nen on eih­kä kai­kis­ta _tehottomin_ tapa vähen­tää esi­mer­kik­si kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä. Esi­mer­kik­si autoi­lus­sa käy­tet­ty­jä polt­toai­nei­ta on vero­tet­tu mui­hin hii­li­diok­si­di­läh­tei­siin ver­rat­tu­na hyvin pal­jon jo vuo­si­kym­me­niä. Autoi­lun mää­rä, kuten muun­kin liik­ku­mi­sen mää­rä, kui­ten­kin on kas­va­nut jat­ku­vas­ti. Mik­si? Vink­ki­nä: seli­tys­tä voi­si läh­teä hake­maan esi­mer­kik­si sii­tä, kuin­ka syvä kor­re­laa­tio (talou­del­li­sen) hyvin­voin­nin kas­vul­la on lii­ken­teen kas­vun kanssa.

    Tii­viim­pää, tai sanoi­sin­ko jär­ke­väm­pää, yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta tuli­si toki suo­sia mones­ta­kin eri syys­tä (esi­mer­kik­si lii­ken­teen, ja var­sin­kin auto­lii­ken­teen, mui­den ulkois­hait­to­jen vuok­si). Se “eko­lo­gi­suus” (joka nykyi­sin ei tun­nu tar­koit­ta­van muu­ta kuin hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä) kan­nat­tai­si nyt täs­sä asias­sa unoh­taa, kos­ka se on tuon puo­les­ta keh­no­ho­ko argumentti.

    Itse tut­ki­muk­seen ei var­maan pitäi­si sanoa näin hata­ril­la tie­doil­la mitään (en ole sitä luke­nut, ja tus­kin luen­kaan), mut­ta epäi­len, että täs­sä kyse on sii­tä, että Osmo kuvit­te­lee tut­ki­muk­sen rajauk­sen eri­lai­sek­si kuin mitä Aal­lon tut­ki­joil­la on ollut mie­les­sä. Osmo haluai­si vas­tauk­sen kysy­myk­seen, mitä pitäi­si teh­dä (mikä tie­ten­kin on kan­san­edus­ta­jal­le rele­vant­ti kysy­mys), kun tuos­sa tut­ki­muk­ses­sa ilmei­ses­ti on haet­tu vas­taus­ta kysy­myk­seen sii­tä, miten nuo pääs­töt juu­ri täl­lä het­kel­lä tosia­sial­li­ses­ti jakau­tu­vat. Ne ovat eri asioita.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Jos Hel­sin­ki vaih­taa hii­len ydin­voi­maan, niin Sak­sa lisää hii­len käyt­töä eikä EUn pääs­töil­le tapah­du yhtään mitään.

    Pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ole­vien pääs­tö­jen las­ke­mi­nen kau­pun­ki­lais­ten tai maa­lais­ten syn­ti­lis­tal­le on type­rää. On teho­ton­ta hip­pei­lyä vähen­tää säh­kön­käyt­töä, kos­ka se on käy­tän­nös­sä vain tulon­siir­to hipeil­tä val­ta­väes­töl­le. Hip­pien kan­nat­tai­si mie­lum­min ostaa pääs­tö­oi­keuk­sia mark­koi­noil­ta ja “hau­da­ta ne maa­han”. Tai kes­kit­tyä vähen­tä­mään pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lis­ta saas­tut­ta­mis­ta, kuten vaik­ka­pa autoi­lua, len­to­ko­ne­mat­kus­ta­mis­ta tai EUn ulko­puo­lel­ta tuo­dun tava­ran ostamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Ja huu­de­taan nyt sit­ten täs­sä koh­din, aasin­sil­lal­la että näem­mä maton­pe­su­kin on kau­pun­ki­lais­ten aiheut­ta­ma ympä­ris­tö­on­gel­ma, ja sii­nä hen­ges­sä että tar­koi­tus on suo­jel­la ympä­ris­töä eikä ympä­ris­tö­mie­li­ku­via. Siis ihan samoin kuin tar­koi­tus ei ole tai­vas­tel­la kau­ko­läm­pö­lai­tos­ten pääs­tö­jä töp­se­lis­tä säh­kön­sä saa­van pat­te­rin läm­mös­sä vaan vähen­tää ener­gian­tuo­tan­non kokonaispäästöjä.

    Hesa­rin jut­tu, http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_lopettamassa_kasvatuksellisesti_arveluttavat/

    Ympä­ris­tö­lau­ta­kun­nan listalta:

    Maton­pe­su­paik­ko­jen ympäristövaikutukset

    Hel­sin­gin kau­pun­gin ympä­ris­tö­kes­kus tut­ki pie­ni­muo­toi­ses­ti män­ty­suo­pa­liu­ok­sen ja maton­pe­sun ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia vuon­na 2000.

    Lai­men­ta­ma­ton män­ty­suo­pa­liu­os aiheut­ti sinäl­lään suur­ta hapen­ku­lu­tus­ta, mut­ta kos­ka mat­to­lai­tu­rit sijait­se­vat mata­lil­la ran­taa­lueil­la, mis­sä hap­pio­lo­suh­teet ovat hyvät, hapen­ku­lu­tuk­sel­la ei ole mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta ran­ta-aluei­den happioloihin.

    Män­ty­suo­pa­liu­ok­sen typ­pi- ja fos­fo­ri­pi­toi­suu­det vas­ta­si­vat kuor­mi­tus­vai­ku­tuk­sel­taan lähin­nä mekaa­ni­ses­ti puh­dis­te­tun kun­nal­li­sen jäte­ve­den pitoi­suuk­sia. Meri­ve­teen lai­men­tuen ja koko­nais­mää­rä huo­mioon ottaen rehe­vöit­tä­mis­vai­ku­tus jää pai­kal­li­sek­si. Vesi­kas­vil­li­suus­kar­toi­tuk­ses­sa lajis­to mat­to­lai­tu­rin ympä­ris­tös­sä ei poi­ken­nut ver­tai­lua­lu­een lajis­tos­ta. Tut­ki­muk­sen valos­sa ei havait­tu näky­viä muu­tok­sia mat­to­lai­tu­rei­den ympä­ris­tös­sä. Maton­pe­su aiheut­taa kui­ten­kin kuor­mi­tus­ta vesis­töön ja pie­nem­pien muu­tok­sien totea­mi­nen vaa­tii laa­jem­paa tutkimusta.

    Pir­kan­maan Kan­ga­sal­la tut­kit­tiin vuon­na 2003 kun­nal­li­sel­ta vie­mä­röi­dyl­tä maton­pe­su­pai­kal­ta pesu­ve­sien kuor­mi­tus­vai­ku­tus­ta. Pesu­ve­det sisäl­si­vät hiek­kaa, savea, orgaa­nis­ta aines­ta, maton kui­tu­ja, ravin­tei­ta ja bak­tee­re­ja. Pesuai­nees­ta (män­ty­suo­pa) syn­ty­vä kuormitus
    tut­ki­muk­ses­sa todet­tiin koko­nais­kuor­mi­tuk­sen kan­nal­ta pie­nek­si. Joh­to­pää­tök­sis­sä tode­taan, että run­sas mat­to­pyyk­ki voi aiheut­taa pai­kal­li­ses­ti sameus­hait­taa, hygiee­nis­tä likaan­tu­mis­ta, ros­kaan­tu­mis­ta ja levä­kas­vun voi­mis­tu­mis­ta. Kan­ga­sal­la saa­tiin tulok­sek­si kuor­mi­tus, joka vas­taa BHK:n osal­ta noin 350 asuk­kaan puh­dis­ta­mat­to­mia jäte­ve­siä ja ravin­tei­den osal­ta 10–30 asuk­kaan puhdistamattomia
    jätevesiä.

    Käy­tän­nös­sä kun vie­lä muis­taa että Kan­ga­sa­la on jär­ven eikä meren ran­nal­la vai­ku­tus tun­tuu hyin pie­nel­tä ja epä­sel­väl­tä. Eli mikä täs­sä nyt on ongelma?

    No oikeas­ti täs­sä on kyse sii­tä että Hel­sin­gin sata­ma nillittää:

    Muis­tioi­den mukaan Hel­sin­gin Sata­ma on val­mis luo­pu­maan maton­pe­su­lai­tu­rien huo­leh­ti­mis­vas­tuus­ta, kos­ka toi­min­nan jär­jes­tä­mi­nen ei kuu­lu Hel­sin­gin Sata­man ydintoimintaan.

    Suo­sit­tu­ja mat­to­lai­tu­rei­ta käyt­tä­vät kau­pun­ki­lai­set eivät lie­ne ole kovin kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä mil­le viran­omai­sel­la asia kuu­luu, siir­re­tän sit­ten vaik­ka Liikuntavirastolle.

    Pait­si että ehdo­tus on että lai­tu­rit pois­te­taan, raken­ne­taan uudet pai­kat maal­le ja perusteluna:

    Hel­sin­gin ja Turun kau­pun­gin­joh­ta­jat sopi­vat vuon­na 2007 Itä­me­ri­haas­te­kam­pan­jas­ta. Hel­sin­ki ja Tur­ku sitou­tui­vat edis­tä­mään eri­lai­sia kau­pun­kien omia toi­men­pi­tei­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat pai­kal­li­ses­ti ja laa­jem­min­kin Itä­me­ren tilaa paran­ta­vas­ti. Maton­pe­sun siir­ty­mi­nen meres­tä maal­le oli­si yksi pai­kal­li­ses­ti meria­lu­een tilaa parantava
    toi­men­pi­de Hel­sin­gis­sä. Kau­pun­gin yllä­pi­tä­mät mat­to­lai­tu­rit meres­sä sopi­vat var­sin huo­nos­ti Itä­me­ri­haas­teen käyn­nis­tä­neen kau­pun­gin ima­goon. Ympä­ris­tö­kas­va­tuk­sen näkö­kul­mas­ta toi­min­taa voi­daan hyväl­lä syyl­lä pitää muu­ten­kin arveluttavana.

    Ympä­ris­tö­kas­va­tuk­sen” näkö­kul­mas­ta ihmis­ten kiusaa­mi­nen ilman hyvää syy­tä ei ole ainoas­taan arve­lut­ta­vaa vaan tavoit­tei­den vas­tais­ta. On oikein hie­no jut­tu että Hel­sin­ki ja Tur­ku halu­aa teh­dä toi­mia Itä­me­ren tilan paran­ta­mi­sek­si. Nämä toi­met tulee­kin suo­je­lu­hyö­dyn mak­si­moi­mi­sek­si lis­ta­ta ja las­kea niil­le hyö­dyt suh­tees­sa kus­tan­nuk­siin, täs­sä tapauk­ses­sa se tar­koit­taa sitä että las­ke­taan pääs­tö­hyö­ty suh­tees­sa uusien vie­mä­röi­ty­jen maton­pe­su­paik­ko­jen kus­tan­nuk­siin sisäl­täen ton­tin hin­naan. Uskal­lan haa­ru­koi­mat­ta­kin väit­tää että tämä ei ole kus­tan­nus­te­ho­kas­ta, esi­mer­kik­si Itä­mer­tä sei­laa­vien hotel­lien kyt­ke­mi­nen sata­mas­sa vie­mä­ri- ja säh­kö­verk­koon taas olisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Oli­si­ko­han monis­sa maa­il­man suur­kau­pun­geis­sa slum­mi­ky­liä jois­sa on enem­män asuk­kai­ta kuin koko hel­sin­gis­sä? Kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta kau­pun­ki­pien­ta­lois­sa­han tuo on. Mikä on näi­den ihmis­ten hiilijalanjälki?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Se, että suur­ten kau­pun­kien ympä­ris­tös­sä teh­dään pit­kiä työ­mat­ko­ja joh­tuu kes­kus­tan asuntovajeesta/työpaikkaylijäämästä esim Hel­sin­gis­sä työ­paik­ko­ja on 31 % enem­män kuin työssäkäyviä.Alla lai­naus Tilas­to­kes­kuk­sen sivulta

    Työ­paik­kao­ma­va­rai­suus

    Vuon­na 2008 Suo­men suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa alhai­sin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus oli Espoos­sa (95,4 %). Tätä selit­tää Hel­sin­gin kor­kea työ­paik­kao­ma­va­rai­suus (131,4 %) eli Hel­sin­ki tar­jo­aa naa­pu­ri­kau­pun­kien asuk­kail­le töi­tä. Lah­des­sa (110,8 %), Kuo­pios­sa (111,7 %), Poris­sa (107,4 %) ja Jyväs­ky­läs­sä (107,7) työ­paik­kao­ma­va­rai­suus oli lähes samal­la tasolla.” 

    Kun asun­to­ja on näi­hin lukui­hin ver­rat­tu­na vähän tyh­jä­nä niin työ­voi­maa jou­du­taan tuo­maan ulkopuolelta.
    Lii­ken­net­tä lisää, kun osa kes­kus­tas­sa asu­vis­ta käy töis­sä muu­al­la, mikä lisää kes­kus­taan tule­vaa liikennettä.

    Työ­mat­ka­lii­ken­net­tä lisää myös työ­suh­tei­den dynaa­mi­suus eli kun työ­suh­tei­ta päät­tyy ja alkaa 800000 luok­kaa vuo­des­sa ja kun pääl­le lisä­tään nuo 200000 orja­työ­pät­kää niin on vai­kea sijoit­taa asun­toa kulun kan­nal­ta edullisesti.

    Eikä ilman kah­ta autoa tule toi­meen kun yhtei­set työ­mat­kat ovat vain hetkittäisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. 1) Maa­seu­dul­le haja­si­joit­ta­mi­nen vähen­tää yhteis­kun­nan tehok­kuut­ta kun taas kapun­gis­tu­mi­nen paran­taa tehokkuutta.
    2) Parem­pi tehok­kuus aiheutt­taa parem­man elintason.
    3) Parem­pi elin­ta­so aiheut­taa suu­rem­mat päästöt.

    Luul­ta­vas­ti CO2 pääs­töt vähe­ne­vät, jos muu­te­taan haja­si­joi­tet­tui­hin mum­mon mök­kei­hin ja käy­dään ker­ran vuo­des­sa vaih­ta­mas­sa nah­ko­ja ja ter­vaa suolaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Onko tuos­ta Hel­sin­ki­läis­ten ener­gian­käy­tös­tä suh­tees­sa maa­seu­tuun ole­mas­sa jon­kin­lais­ta (hyvää) vertailua?

    Itse näki­sin kau­pun­gin ja maa­seu­dun ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa seu­raa­via eroja:

    -asuin­pin­ta-ala hen­keä koh­den pie­nem­pi kaupungissa
    ‑mat­kus­tuse­täi­syy­det lyhyem­mät kaupungissa
    ‑jouk­ko­lii­ken­ne tehok­kaam­paa kaupungeissa
    ‑kau­ko­läm­pö lähes “ilmais­ta”

    -kau­pun­gis­sa enem­män läm­mit­tet­tä­viä yhteisiloja
    ‑van­ho­jen ker­ros­ta­lo­jen ener­gia­te­hok­kuus var­sin kehno
    ‑oma­ko­ti­ta­loon hel­pom­pi(?) teh­dä ener­gia­re­mont­ti, esim ilmalämpöpumppu
    ‑ker­ros­ta­lois­sa ener­gian­sääs­tö esi­mer­kik­si läm­pi­män veden osal­ta vähem­män pal­kit­se­vaa kus­tan­nus­ten jako­ta­van vuoksi

    Käy­tän­nös­sä ero on siis sii­nä, että maa­seu­dul­la ener­gian­ku­lu­tus on suu­rem­mal­ta osal­ta raken­tees­ta joh­tu­vaa, kun taas kau­pun­geis­sa heik­kous on yksik­kö­ta­sol­la. Uudes­sa kau­pun­ki­ker­ros­ta­los­sa nämä yksik­kö­ta­son ener­gian­ku­lu­tuson­gel­mat oli­si mah­dol­lis­ta kor­ja­ta mel­ko yksin­ker­tai­sil­la rat­kai­suil­la, kun taas maa­seu­dun raken­teel­li­sia ongel­mia ei voi rat­kais­ta kuin raken­net­ta muuttamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Haja­nai­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne on epäe­ko­lo­gis­ta ja var­si­nai­sel­la maa­seu­dul­la eivät kaik­ki mah­du asu­maan. Lisäk­si maa­seu­dul­la on vai­kea luo­da talous­kas­vua mit­ta­kaa­vae­tu­jen puut­tu­mi­sen jne vuoksi.

    Pitää­kin kek­siä miten kau­pun­kie­lä­mäs­tä saa­daan eko­lo­gi­sem­paa, ja miten voi­mem luo­da talous­kas­vua joka ei kulu­ta luon­non­va­ro­ja. Onko se edes mahdollista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Voi­si­ko joku vään­tää minul­le rau­ta­lan­gas­ta, mik­si on pahem­paa käy­dä ravin­to­las­sa (kävel­len, 50 m kotoa)kuin koka­ta koto­na tai ajaa autol­la muu­ta­ma km naa­pu­riin syömään?

    Ja mik­si kah­vin juo­mi­nen kah­vi­las­sa on pal­jon epäe­ko­lo­gi­sem­paa kuin naa­pu­ris­sa (ole­te­taan että sekä kah­vi­laan että naa­pu­riin pää­see 2 minuu­tis­sa kävellen).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Kari, niis­tä lii­ken­teen pääs­töis­tä koh­ka­taan sik­si että niil­le on ver­rat­taen vai­kea teh­dä mitään ilman yhdys­kun­ta­ra­ken­teen muu­tok­sia ja että ne kas­va­vat. Vaik­ka esi­mer­kik­si läm­mi­tys tuot­taa nyt enem­män hii­li­diok­si­pääs­tö­jä niin läm­mön­tuo­tan­ton on ole­mas­sa kus­tan­nus­te­hok­kai­ta rat­kai­su­ja, ml. muu­ten yhteis­tuo­tan­to, ja myös sen kysyn­nän vähentämiseen.

    Ja mä luin sen tut­ki­muk­sen, eikä kyl­lä vakuu­ta ihan yli­pään­sä. Tai parem­min, näke­mä­ni tuot­tei­den elin­kaa­ri­mal­lit yli­pään­sä on niin seka­via ja vir­heel­li­siä ettei niis­tä oikein ole mihin­kään, epäi­len vah­vas­ti voi­ko kun­nol­li­sia edes teh­dä. Sinän­sä kai hyvä että joku yrittää.

    Vil­le kirjoitta:

    1) Maa­seu­dul­le haja­si­joit­ta­mi­nen vähen­tää yhteis­kun­nan tehok­kuut­ta kun taas kapun­gis­tu­mi­nen paran­taa tehokkuutta.
    2) Parem­pi tehok­kuus aiheutt­taa parem­man elintason.
    3) Parem­pi elin­ta­so aiheut­taa suu­rem­mat päästöt.

    Ja haus­kaa­han täs­sä on tuo pätee mihin­kä tahan­sa joka nos­taa tehok­kuut­ta, ml. kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, oikeus­lai­tois, luku­tai­to ja stan­dar­di­kont­ti. Otsi­koi­ta odotellessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, ettei tut­ki­muk­ses­sa eikä edes uuti­soin­nis­sa ole vää­rää, vaan soi­nin­vaa­ra­lai­ses­sa mal­lis­sa joka ei mil­lään suos­tu hyväk­sy­mään tulosta?

    Osmon logii­kal­la jokai­nen Hel­sin­gis­sä kau­ko­läm­pöön lii­tet­tä­vä kiin­teis­tö aiheut­taa aina suh­tees­sa edel­lis­tä suu­rem­man hii­li­ja­lan­jäl­jen, kos­ka lisä­läm­pö jou­du­taan tuot­ta­maan pel­käs­tään fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la, hii­lel­lä tai kaa­sul­la, pahim­pi­na pak­kas­päi­vi­nä öljyl­lä. Kau­ko­läm­pö siis muut­tuu tuol­la Osmon logii­kal­la sitä epäe­ko­lo­gi­sem­mak­si mitä enem­män sitä käy­te­tään, kuten säh­kö­kin. Eikö vaan.

    Siis jos las­ku­ta­paa muu­te­taan, niin sen tulee kos­kea molem­pia lämmitysmuotoja. 

    Tut­ki­muk­sen anti oli kui­ten­kin elä­män­ta­po­jen eri­lai­suu­des­ta aiheu­tu­va hii­li­ja­lan­jäl­ki, joka siis kau­pun­geis­sa on isom­pi suu­rem­man kes­ki­mää­räi­sen kulu­tuk­sen vuok­si. Tut­ki­mus siis osoit­taa, ettei city-vih­rei­den hel­li­mä mal­li kau­pun­kia­su­mi­sen eko­lo­gi­suu­des­ta olek­kaan oikea ellei samal­la huo­leh­di­ta kulu­tus­tot­tu­mus­ten ja elä­män­ta­po­jen kor­jaa­mi­ses­ta. Näin­hän se on myös esi­mer­kik­si eko­lo­gi­sen raken­ta­mi­sen kans­sa. Eko­lo­gi­set mate­ri­aa­lit ja mata­lae­ner­gia­rat­kai­sut eivät sinäl­lään tee asu­mi­ses­ta eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää, asu­mis­käy­tän­tö­jen ja elä­män­ta­po­jen pitää myös tukea eko­lo­gi­suut­ta (kier­rä­tys, kom­pos­toin­ti, mata­lam­mat huo­ne­läm­pö­ti­lat, työn ja asu­mi­sen yhdis­tä­mi­nen jne)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Voi kun Suo­men kan­sa jakau­tui­si­kin niin, että suu­rin osa joko vain käys­ken­te­li­si met­sis­sä ja kulut­tai­si satun­nai­sen naa­pu­ris­sa nau­ti­tun kah­vin tai vaih­toeh­toi­ses­ti asui­si ydin­kes­kus­tas­sa ja kulut­tai­si ravin­to­lail­lal­li­sia ja sta­tuse­si­nei­tä. Väit­te­ly näi­den ide­aa­lien moraa­li­ses­ta ylem­myy­des­tä on sikä­li har­haan­joh­ta­vaa, että molem­pien elä­män­muo­to­jen eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki tie­tys­ti mitä­tön ver­rat­tu­na todel­li­seen keskiarvoon.

    Maa­seu­tui­dyl­lis­tä haa­vei­le­vien pitäi­si tosin ehkä selit­tää, miten moder­ni teol­li­suus saa­daan toi­mi­maan Lapin asu­tus­ti­hey­del­lä. Kau­pun­ki­vih­reä suun­ta on sen­tään joten­kin kuvi­tel­ta­vis­sa, vaik­ka vaa­ti­si­kin aika rajua arvomaailmaremonttia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Hel­sin­gin Ener­gia har­haut­taa ove­las­ti puhu­mal­la yhteis­tuo­tan­ton­sa ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­des­tä, vaik­ka kaik­ki yhteis­tuo­tan­nos­sa tuo­tet­tu säh­kö- ja läm­pö ovat fos­sii­li­sil­la tuo­tet­tua. Helen ostaa uusiu­tu­vaa muil­ta tuot­ta­jil­ta sekä osao­mis­ta­mien­sa yhtiöi­den kaut­ta vesi­voi­ma­lai­tok­sis­ta ja Olkiluodosta.

    Hel­sin­gin Ener­gia har­haut­taa, kos­ka pääs­tö­jen jyvit­tä­mi­nen menee miten sat­tuu. Mut­ta käy­tän­nös­sä kaik­ki ener­giayh­tiöt har­haut­ta­vat — suu­rin­ta hui­jaus­ta on yleen­sä “ympä­ris­tö­säh­kö”.

    Yksit­täi­sen kulut­ta­jan valin­ta ostaa ko. säh­köä tai jät­tää se osta­mat­ta ei vai­ku­ta säh­kön­tuo­tan­toon. Helen voi myy­dä vesi­voi­maa halua­vil­le Man­ka­las­ta kotoi­sin ole­vaa vesi­voi­maa. Mut­ta ei se myyn­ti lisää Man­ka­lan tuo­tan­toa yhtään.

    Ainoat ihan oikeas­ti pääs­töi­hin vai­kut­ta­vat ympä­ris­tö­säh­kö­muo­dot ovat suo­rat inves­toin­nit tuu­li- tai aurin­ko­voi­ma­loi­hin. Näi­hin eivät kulut­ta­jat kui­ten­kaan ole innos­tu­neet, kos­ka niis­tä vali­tet­ta­vas­ti näkyy ihan suo­raan inves­toin­nin hinta.

    Ongel­ma­na on se, että kulu­tus- tai sääs­tö­pää­tök­sis­sä olen­nais­ta on mar­gi­naa­li­las­ken­ta, ei mikään las­ken­nal­li­nen kes­ki­pääs­tö. Lisäk­si pääs­tö­jen ver­tai­lus­sa pitää aina pitää glo­baa­li aspek­ti mie­les­sä. Moni “sääs­tö” tar­koit­taa vain pääs­tö­jen siir­tä­mis­tä pai­kas­ta toiseen.

    Hel­sin­gin Ener­gian tyyp­pis­tä hui­jaus­ta har­ras­taa mm. VR. “Mei­dän junam­me kul­ke­vat vesi­voi­mal­la”. Joo­pa joo. Samal­la ver­kos­ta saa­ta­val­la säh­köl­lä ne kul­ke­vat, ja nii­den pääs­töt pitää las­kea mar­gi­naa­li­pääs­töi­nä. Ei VR ole raken­ta­nut yhtään vesi­voi­ma­laa, eikä VR:n pää­tös kut­sua käyt­tä­mään­sä säh­köä vesi­voi­mal­la tuo­te­tuk­si lisää maa­il­maan yhtään vesivoimaa.

    Toi­saal­ta Hel­sin­gin Ener­gia on ehkä oikeam­mas­sa kuin moni muu viher­pe­su­ko­neen käyt­tä­jä. Nimit­täin jos Hel­sin­gis­sä ei oli­si kau­ko­läm­pöä, alu­een aiheut­ta­mat pääs­töt oli­si­vat pal­jon korkeampia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. ilk­ka:

    Jos Hel­sin­ki vaih­taa hii­len ydin­voi­maan, niin Sak­sa lisää hii­len käyt­töä eikä EUn pääs­töil­le tapah­du yhtään mitään. 

    Eikös Sak­sa lisää ja on lisän­nyt jo hii­len käyt­töä joka tapauksessa?

    Mitä tulee EU:n hii­li­kiin­tiöi­hin, niin nii­den asteit­tai­nen vähen­tä­mi­nen on poliit­ti­ses­ti hel­pom­paa, jos nii­den hin­ta on mata­la kuin jos se on korkea. 

    Jos tuon dyna­mii­kan unoh­taa, niin todel­la­kin voi tul­la sii­hen tulok­seen, että suo­ma­lais­ten polt­ta­mat­ta jät­tä­mät hii­li­kiin­tiöt vain tule­vat hal­val­la pol­tet­tua Saksassa. 

    Sii­tä sit­ten, mitä EU:n pääs­tö­kiin­tiöi­den vähen­tä­mi­nen vai­kut­taa koko maa­il­maan (suo­ra­nai­ses­ti ja poliit­ti­se­na pai­nee­na muil­le pääs­tä­jil­le) on aika vai­kea sanoa mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. tpyy­luo­ma:

    Ympä­ris­tö­kas­va­tuk­sen” näkö­kul­mas­ta ihmis­ten kiusaa­mi­nen ilman hyvää syy­tä ei ole ainoas­taan arve­lut­ta­vaa vaan tavoit­tei­den vastaista.

    Nime­no­maan. Juu­ri täl­lai­set toi­met ovat omi­aan lisää­mään ihmis­ten ympä­ris­tön­suo­je­lu­vas­tai­suut­ta. Asia on ympä­ris­tö- ja kas­va­tuk­sel­li­sil­ta vai­ku­tuk­sil­taan häviä­vän pie­ni, ja kiel­tei­sil­tä psy­ko­lo­gi­sil­ta ja kult­tuu­ri­sil­ta vai­ku­tuk­sil­taan sel­väs­ti mer­kit­tä­väm­pi. Ei mitään järkeä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Yhtä­lös­sä on tosi­aan mon­ta tun­te­ma­ton­ta. Eten­kin tule­vai­suu­den osal­ta: Etä­työ, sähkö/hybridiautot, junal­la töi­hin menon hel­pot­ta­mi­nen… jne. On itses­tään sel­vää että työ­mat­ka­lii­ken­teen kes­kiar­vo­pääs­töt pie­ne­ne­vät jos kes­kiar­vo­työ­mat­ka on lyhyt.
    Kavah­dan kui­ten­kin kainkenlaista
    “pak­ko­tii­vis­tä­mis­tä”. Ihmis­ten vapaus päät­tää asu­mi­ses­taan on tär­keäm­pää kuin muu­ta­man pro­sen­tin las­ken­nal­li­nen päästösäästö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Sijain­nil­taan peri­fee­ris­ten maa­ta­lous­val­tais­ten kun­tien koh­dal­la lyhyi­den työ­mat­ko­jen osuus koho­aa jopa 70 pro­sent­tiin. Eri­tyi­ses­ti Poh­jan­maal­la lyhyi­den työ­mat­ko­jen osuus on suuri.

    Täs­sä on sama ongel­ma kuin koko kes­kus­te­lus­sa yleen­sä. Mis­tä puhu­taan? Jos puhu­taan sii­tä, että maa­seu­dul­la yhden ihmi­sen aiheut­ta­mat hii­li­pääs­töt ovat alem­pia kuin kau­pun­gis­sa, niin näin voi hyvin­kin olla joh­tuen mata­lam­mas­ta rahal­li­ses­ta elintasosta.

    Mut­ta jos puhu­taan sii­tä, onko kau­pun­kia­su­tus vai maa­seu­tua­su­tus eko­te­hok­kaam­paa, pitää ver­ra­ta tilan­net­ta, jos­sa samat ihmi­set elä­vät eri ympäristöissä.

    Poh­jan­maal­la lyhyet työ­mat­kat joh­tu­vat isol­ta osin maa­ta­lous­val­tai­suu­des­ta. Maan­vil­je­li­jät asu­vat työ­pai­kal­laan, mikä on työ­mat­ko­jen kan­nal­ta hyvin tehokasta.

    Tämä ei kui­ten­kaan ole kopioi­ta­vis­sa ole­va kon­sep­ti. Kau­pun­gis­ta maa­seu­dul­le siir­ret­ty toi­mis­to­työ­läi­nen jou­tuu toden­nä­köi­ses­ti mat­kus­ta­maan pal­jon pidem­män työ­mat­kan kuin kau­pun­gis­sa asu­va toi­mis­to­työ­läi­nen, kos­ka työ­paik­ka on kui­ten­kin taajamassa.

    Samoin asu­mi­sen ener­gian­käy­tös­sä on maa­seu­dul­la suu­re­na etu­na puun ener­gia­käyt­tö. Tämä­kään ei ole kopioi­ta­vis­sa, kos­ka puu­ta ei ole rajattomasti.

    Ylei­sem­min ongel­ma on resurs­sien riit­tä­vyys. Maal­la on mah­dol­lis­ta elää hyvin kes­tä­väs­ti. Sen kes­tä­vän elin­ta­van vaa­ti­ma tila on kui­ten­kin niin suu­ri, että asia ei ole kopioi­ta­vis­sa kaikille.

    On sel­vää, että kau­pun­gin ja maa­seu­dun huo­not puo­let yhdis­tä­vä Nur­mi­jär­vi ei ole opti­mi. On myös sel­vää, että tyh­jä maa­seu­tu ei ole opti­mi, kos­ka luon­tai­se­lin­kei­no­jen pitää olla lähel­lä resursseja.

    Jos­sain tuol­la välis­sä on opti­mi. Sen etsi­mi­nen on ihan hyvä tut­ki­muson­gel­ma. Toi­vot­ta­vas­ti Aal­to-yli­opis­ton aloit­ta­ma tut­ki­mus poi­kii vie­lä lisää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Eli­na:
    “On muis­tet­ta­va, että maa­seu­dul­la­kin on rik­kai­ta. Hei­dän elä­män­muo­ton­sa vain on tyys­tin eri­lai­nen. Käy­dään naa­pu­ris­sa kah­veel­la sen sijaan, että istu­taan mon­ta ker­taa vii­kos­sa — ellei päi­vit­täin — ravin­to­lois­sa, ei juu­ri­kaan mat­kus­tel­la, ei shop­pail­la sta­tuse­si­nei­tä etc. Rahat ovat met­sis­sä, pel­lois­sa ja osakesalkuissa. ”

    Käsit­täk­se­ni mitään tuon kal­tais­ta ana­lyy­sia tut­ki­muk­ses­sa ei teh­ty, tai edes yri­tet­ty teh­dä. Lainaus:
    “The rest of the car­bon cate­go­ries, the con­sump­tion of goods and ser­vices, reflect clear­ly the effect of inco­me on the emis­sions. Howe­ver, this part of the car­bon con­sump­tion was not the focus of this stu­dy, and also can­not be ana­lyzed in depth with the pre­sen­ted hybrid model. The model shows that tra­ve­ling abroad and the use of ser­vices grow as ear­nings grow,
    as figu­re 1 shows, but regar­ding dai­ly concon­sump­tion, it is not pos­sible to dif­fe­ren­tia­te amount and quality”

    Yksi­tyi­nen kulu­tus suh­tees­sa tulo­ta­soon näyt­täi­si ole­van tut­ki­muk­sen mukaan (graa­fi 1) Hel­sin­gis­sä hie­man pie­nem­pi kuin Tam­pe­reen ympä­ris­tön maa­lais­kun­nis­sa. Joka tapauk­ses­sa, jos täl­läi­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa läm­mi­tys­tä ei ole las­ket­tu koko­lail­la oikein, nii­hin mui­hin, enem­män “mustalaatikko”-tyyppisiin osioi­hin, ei kan­nat­ta­ne pal­jon edes viit­siä perehtyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Kun asun­to­ja on näi­hin lukui­hin ver­rat­tu­na vähän tyh­jä­nä niin työ­voi­maa jou­du­taan tuo­maan ulkopuolelta.

    Eli ongel­ma Hel­sin­gin koh­dal­la on asun­to­jen puu­te. Tämän mukaan eko­te­hok­kuus para­ni­si, jos alue oli­si tiheäm­min rakennettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Joka tapauk­ses­sa on sel­vää, että kulut­ta­mi­nen kulut­taa, niin maal­la kuin kau­pun­gis­sa­kin. Suu­ret tulot ja varal­li­suus kor­re­loi­vat kulu­tus­tot­tu­mus­ten kans­sa. Hyvä­osai­set kuor­mit­ta­vat enem­män kuin pie­ni­tu­loi­set (maal­la ja kau­pun­gis­sa). On oikeas­taan aika eri­kois­ta, että on täy­sin sal­lit­tua vaik­ka ajaa kai­ket päi­vät autol­la, len­tää ker­ran vii­kos­sa maa­il­mal­le, pitää kak­kos- ja kol­mo­sa­sun­to­ja tyh­jil­lään ja heit­tää puo­let ruo­ka­kaa­pin sisäl­lös­tä ros­kiin. Har­va näin tekee, mut­ta aika lähel­le men­nään ääri­ta­pauk­sis­sa. Oli­si hyvien tapo­jen mukais­ta että ei aiheut­tai­si kovin pal­jon yleis­tä tasoa enem­pää vahin­koa. Mut­ta tämä tai­taa olla nai­via ajat­te­lua. Tätä ”saip­puaoop­pe­ra-luk­suse­lä­mää” näy­te­tään jopa ihail­ta­van. Yhteis­kun­nan menes­ty­jät näyt­tä­vät todel­la huo­noa esi­merk­kiä muil­le. Raha näyt­tää oikeut­ta­van aiheut­ta­maan mui­ta suu­rem­paa vahin­koa, outoa. Suu­ret tulot ja pie­net pääs­töt oli­si kui­ten­kin mah­dol­lis­ta yhdis­tää, mut­ta ei saip­puaoop­pe­ra­tyy­lil­lä. Sekään ei rii­tä, että vaih­taa kaik­kiin asun­toi­hin­sa ener­gian­sääs­tö­lam­put. Varak­kaal­la väel­lä oli­si edel­ly­tyk­set osoit­taa edis­tyk­sel­li­syyt­tä, sat­sa­ta uuteen tek­niik­kaan, laa­tuun, osoit­taa malt­tia. Yhteis­kun­nan elii­til­lä on vel­vol­li­suus panos­taa sel­lai­siin asioi­hin, jot­ka aut­ta­vat Suo­mea pär­jää­mään tule­vai­suu­den niuk­kuu­den koit­taes­sa. Heil­lä on sii­hen vel­vol­li­suus, kos­ka vähä­osai­sil­la ei sii­hen ole resurs­se­ja. Aika nousu­kas­mais­ta tämä nykyi­sin ihan hyväk­syt­tä­vä pröys­täi­ly, jos­sa yhteis­kun­nan resurs­se­ja haas­kaan­tuu kai­ken­maa­il­man tur­huu­teen ja kan­ne­taan ulos maas­ta oikein ura­kal­la. Se, että tämän päi­vän suur­ku­lut­ta­jia vie­lä jonain päi­vä­nä hävet­tää, on pie­ni lohtu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. …jos Hel­sin­gis­sä ei oli­si kau­ko­läm­pöä, alu­een aiheut­ta­mat pääs­töt oli­si­vat pal­jon korkeampia.”

    Ei vält­tä­mät­tä. Jos ei oli­si kau­ko­läm­pöä vaan läm­mi­tet­täi­siin säh­köl­lä, joka kaa­sul­la ja hii­lel­la tuot­ta­mi­sen sijaan oli­si teh­ty Hel­sin­gin Ener­gian tuo­tan­toa vas­taa­val­la ydin­voi­ma­lal­la, pääs­töt oli­si­vat pal­jon pienemmät. 

    Yhteis­tuo­tan­to on tot­ta­kait hyvä asia sii­nä mie­les­sä, että ener­gia­läh­tees­tä saa­daan kor­kea hyö­ty­suh­de, mut­ta ei se pois­ta sitä tosi­seik­kaa, että Hel­sin­gis­sä tuo­tet­ta­va säh­kö ja läm­pö teh­dään fos­sii­li­sil­la polttoaineilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kari S
      Nii­tä ydin­voi­ma­loi­ta ei nyt satu Euroo­pas­sa ole­maan niin pal­jon, että riit­täi­si läm­mit­tää­mään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voi­ma­laa muu­ta­man vii­kon kulu­tus­huip­pu­ja var­ten. Säh­kö­läm­mi­tys tuo­te­taan kivi­hii­lel­lä jos­sain. Jos ei Suo­mes­sa, niin Puo­las­sa tai Saksassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Mat­ti Kin­nu­nen : “Voi­si­ko joku vään­tää minul­le rau­ta­lan­gas­ta, mik­si on pahem­paa käy­dä ravin­to­las­sa (kävel­len, 50 m kotoa)kuin koka­ta koto­na tai ajaa autol­la muu­ta­ma km naa­pu­riin syömään?”

    Se että pää­set kävel­len ravin­to­laan on mora­lis­tien ja kuk­ka­hat­tu­tä­tien kan­nal­ta pahem­paa, kos­ka jos pää­set kävel­len ravin­to­laan pää­set myös kon­ta­ten kotiin. Mut­ta jos jou­dut kul­ke­maan kaik­ki mat­ka­si autol­la, et saa ottaa mitään, ja vain sil­loin olet lunas­ta­nut mora­lis­tien mie­les­tä kansalaisluottamuksesi!

    Minä myön­nän rehel­li­ses­ti että en minä käy kau­pun­gis­sa juu­ri kos­kaan ravin­to­las­sa syö­mäs­sä ellei kysees­sä ole jokin työ­pai­kan tilai­suus tms, vaan käyn ihan rehell­ses­ti ravin­to­lois­sa vain kal­jal­la. Jos asui­sin maal­la minul­la ei sitä mah­dol­li­suut­ta olisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön jul­kai­sus­sa 14/2006 on lyhyes­ti käy­ty lävit­se kau­pun­gin koon ja raken­teen vai­ku­tuk­ses­ta lii­ken­teen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta: http://www.lvm.fi/fileserver/Julkaisuja%2014_2006.pdf

    Yhteen­ve­to­na: Mitä suu­rem­pi kau­pun­ki, sitä suu­rem­mat lii­ken­ne­mää­rät MUTTA pien­ta­loa­lu­een lii­ken­ne­suo­rit­teet ovat kak­sin­ker­tai­set ver­rat­tu­na kerrostaloalueeseen.
    Itsea­sias­sa, tuon tut­ki­muk­sen mukaan ihan­teel­li­sin taa­ja­ma­tyyp­pi on alle sadan­tu­han­nen asuk­kaan tii­vis kau­pun­ki. Itse muis­tin 100000–300000. Tuo tut­ki­mus tie­tys­ti kos­kee lähin­nä lii­ken­net­tä, mut­ta var­maan aina­kin osin pätee myös jäte­huol­toon tms.
    Kiin­nos­ta­via oli­vat myös tehot­to­man kau­pun­kiym­pä­ris­tön tun­nus­mer­kit, jot­ka tun­tu­vat päte­vän lähes jokai­seen asui­na­lu­ee­seen Suo­mes­sa, oli­vat ne maal­la tai kaupungissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Maton­pe­su­lai­tu­rei­hin liit­tyen: mil­loin saam­me hel­sin­gin kau­pun­gil­ta tai edes vih­reil­tä sitou­muk­sen ja aika­tau­lun jäte­ve­sien ohi­juok­su­tuk­sen lopettamisesta? 

    Eli siis että min­kä päi­vä­mää­rän jäl­keen jäte­ve­siä ei enää las­ke­ta puh­dis­ta­mat­to­ma­na suo­raan vesistöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Nyt on siis tar­ken­net­ta­va, että edel­lä mai­nit­se­ma­ni rapor­tin teki­jät eivät itse olleet tut­ki­neet kau­pun­ki­ra­ken­teen vai­ku­tus­ta lii­ken­ne­mää­riin, vaan rapor­tis­ta löy­tyi asias­ta yhteenveto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Osmo: Ydin­voi­man sää­tö­voi­ma, siis se kulu­tus­huip­pu­jen tasaus, voi­daan teh­dä myös vesi­voi­mal­la (lue Vuo­tos tai vas­taa­va). Samoin tuu­li­voi­ma tar­vit­see sää­tö­voi­maa, joko fos­sii­li­sil­la tai uudel­la vesi­voi­mal­la tuotettua. 

    Point­ti on sii­nä, että niin ydin­voi­man kuin Vuo­tok­sen vas­tus­tus käy­tän­nös­sä lisää pääs­tö­jä. Ydin­voi­mal­la ja lisä­ve­si­voi­mal­la on huo­not puo­len­sa, nii­tä huo­no­ja puo­lia pitää ver­ra­ta todel­lis­ten vaih­toeh­to­jen, eli hii­li- ja kaa­su­voi­man, huo­noi­hin puo­liin. Jos valin­ta on Hel­sin­gin tavoin fos­sii­li­set, niin sil­loin on hyväk­syt­tä­vä sekin ikäv tosia­sia, että kau­pun­gin läm­mit­tä­mi­nen tuot­taa hiilidioksidia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Ei vält­tä­mät­tä. Jos ei oli­si kau­ko­läm­pöä vaan läm­mi­tet­täi­siin säh­köl­lä, joka kaa­sul­la ja hii­lel­la tuot­ta­mi­sen sijaan oli­si teh­ty Hel­sin­gin Ener­gian tuo­tan­toa vas­taa­val­la ydin­voi­ma­lal­la, pääs­töt oli­si­vat pal­jon pienemmät. 

    Jos kau­ko­läm­mön käyt­tä­mi­nen lope­te­taan ja siir­ry­tään säh­kön käyt­tä­mi­seen, säh­kö tulee mark­ki­noil­ta. Ja se tar­koit­taa sel­lais­ta säh­kö­verk­koa, jos­sa kak­si kol­man­nes­ta säh­kös­tä tuo­te­taan fos­sii­li­sil­la nyt ja pit­käl­le tulevaisuuteen.

    Ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­nen voi las­kea säh­kön­tuo­tan­non kes­ki­pääs­tö­jä mer­kit­tä­väs­ti, mut­ta jos asi­aa kat­so­taan glo­baa­lis­sa kon­teks­tis­sa, mar­gi­naa­li­pääs­töi­hin se ei vai­ku­ta. Mar­gi­naa­li­pääs­töt las­ke­vat vas­ta sit­ten, kun fos­sii­lis­ten osuus puto­aa lähel­le nollaa.

    Pääs­tö­kaup­pa­kin vai­kut­taa sii­nä mie­les­sä mie­len­kiin­toi­ses­ti, että fos­sii­lis­ten käyt­tä­mi­nen on säh­kön tuot­ta­jil­le vii­me­si­jai­nen vaih­toeh­to. Tämä on pääs­tö­jen kan­nal­ta hyvä, mut­ta samal­la sil­lä huo­leh­di­taan kor­keis­ta marginaalipäästöistä. 

    Ja kos­ka ole­tet­ta­vas­ti pääs­tö­jen hin­ta tulee nouse­maan tule­vai­suu­des­sa, tilan­ne säi­lyy pit­kään. Opti­mis­ti­na toi­von, että jos­kus vuo­den 2050 nur­kil­la olem­me sii­nä tilan­tees­sa, että kulu­tus ja tuo­tan­to saa­daan koh­taa­maan ilman hii­len käyttöä.

    Mut­ta tämä­kään ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö Suo­mes­sa sil­loin­kin tuo­tet­tai­si säh­köä polt­ta­mal­la jotain. Mones­sa tapauk­ses­sa bio­ma­te­ri­aa­lin polt­ta­mi­nen on hii­li­te­hok­kain tapa sen hyö­dyn­tä­mi­seen. Ja niin kau­an kuin säh­köä teh­dään ter­mi­sil­lä pro­ses­seil­la, se läm­pö kan­nat­taa hyödyntää.

    Jos ylei­ses­ti kat­so­taan läm­mi­tys­ta­po­ja, niin kaik­kein han­ka­lin on suo­ra säh­kö­läm­mi­tys ilman vesi­kier­toa. Tämä kun yhdis­te­tään hajau­tet­tuun kor­vausil­maan, niin ener­gia­te­hok­kuu­den mer­kit­tä­vä paran­ta­mi­nen on hyvin vai­ke­aa. Mon­ta­ko tuol­lais­ta taloa Suo­mes­sa on?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Eli­na, Osmo

    Itse olen nuo­reh­ko, aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu aikui­nen ja olen asu­nut sekä suu­res­sa kau­pun­gis­sa ja nyky­ään, työn peräs­sä, ensin maa­seu­tu­kau­pun­gis­sa ker­ros­ta­los­sa ja nyt lähem­pä­nä työ­paik­kaa var­si­nai­sel­la maa­seu­dul­la. Oma­na havain­to­na­ni sanoi­sin, että suur­kau­pun­gis­sa vai­mo­ni ja minä kulu­tim­me sel­väs­ti enem­män rahaa ylel­li­syys­han­kin­toi­hin. Elä­män­tyy­li ei ole var­si­nai­ses­ti muut­tu­nut: pari ker­taa vuo­des­sa teat­te­ris­sa, ker­ran vuo­des­sa oopperassa/baletissa sekä maal­la että kau­pun­gis­sa asues­sa. Eri­tyi­sen huvit­ta­vak­si ilmiön tekee se, että tulo­ta­so­ni on nyky­ään suur­kau­pun­kia­su­mis­ta kor­keam­pi, joten kyse on aidos­ti ympä­ris­tön aiheut­ta­mas­ta elä­män­ta­van muutoksesta.

    Itse­ni koh­dal­la näki­sin mer­kit­tä­vän eron ole­van sii­nä, että maa­seu­dul­la tai jopa maa­seu­tu­kau­pun­gis­sa kulu­tus­ti­lai­suuk­sia tulee vähem­män. Esi­mer­kik­si Kam­pin kes­kuk­sen tai Ison Ome­nan läpi kul­kies­sa­ni huo­maan, että minul­le syn­tyy tar­ve omis­taa asioi­ta, joi­ta en oli­si muu­ten aja­tel­lut hank­ki­va­ni. Maa­seu­dul­la tai jopa maa­seu­tu­kau­pun­gis­sa kulut­ta­mi­ses­ta tulee väki­sin­kin suun­ni­tel­mal­li­sem­paa. Kaup­po­ja on vähem­män ja vapaa-ajan­viet­to ei vie sään­nöl­li­ses­ti tilan­tei­siin, jois­sa kulut­ta­mi­nen oli­si mahdollista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Tpyy­luo­ma,

    Juu­ri niin, tuo ver­tai­lu on tur­ka­sen han­ka­laa. Eri­tyi­sen han­ka­laa se on lii­ken­teen suh­teen, kun se liit­tyy niin moneen muu­hun asi­aan, eri­tyi­ses­ti talou­del­li­seen toi­me­liai­suu­teen. Ja se on syy, mik­si tuol­lai­sia argu­ment­te­ja ei kan­nat­tai­si käyt­tää. Ja aivan eri­tyi­ses­ti nii­tä ei kan­nat­tai­si käyt­tää jon­kin tii­viim­män, kau­pun­ki­mai­sen yhteis­kun­ta­ra­ken­teen puol­ta­mi­ses­sa, kun sitä voi puol­taa älyt­tö­mäs­ti parem­mil­la­kin argu­men­teil­la. Esi­mer­kik­si vaik­ka sil­lä, että lii­ken­ne­me­lus­sa ei ole klif­faa juo­da kah­via, isom­pi väes­tö­ti­heys mah­dol­lis­taa parem­mat pal­ve­lut, tai että jul­ki­set tiet aiheut­ta­vat markkinavääristymiä.

    Täs­sä on kyse ihan samas­ta ilmiös­tä, kun tuos­sa män­ty­suo­pa-vaah­toa­mi­ses­sa­kin: vaa­di­taan ihmis­ten vapauk­sien rajoit­ta­mis­ta, vero­ja ja osoi­te­taan yleis­tä pahek­sun­taa, vaik­ka oikeas­ti ei edes tie­de­tä, mitä vai­ku­tuk­set ovat.

    Täs­sä lii­ken­ne­hom­mas­sa menee jopa sel­lai­nen polii­tik­ko kuin Osmo Soi­nin­vaa­ra, joka yleen­sä perus­taa näke­myk­sen­sä tosi­asioi­hin, met­sään että pöli­see. Osmo on esi­mer­kik­si var­sin voi­mak­kaas­ti puol­ta­nut rata­hank­kei­ta nii­den eko­lo­gi­suu­den vuok­si. Kui­ten­kin hank­kei­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat par­haim­mil­laan­kin kysee­na­lai­sia. On esi­mer­kik­si viit­tei­tä sii­tä, että Lah­den oiko­ra­ta, jota siis sub­ven­toi­tiin veron­mak­sa­jien tas­kus­ta aika ran­kas­ti, lisä­si pen­de­löin­tiä (sekä junal­la että autol­la) ja siten ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta — tai sit­ten ei.

    Ja vaik­ka se nyt ei mil­lään ideo­lo­gi­aan sovi, niin se tii­viim­pi asu­mi­nen saat­taa ihan oikeas­ti lisä­tä ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta juu­ri­kin sii­tä syys­tä, että se lisää myös tulo­ja ja elin­ta­soa — ja lisäk­si se mah­dol­lis­taa ehkä (en tie­dä) autoi­lua sel­keäs­ti (ympä­ris­tön kan­nal­ta) hai­tal­li­sem­pia valin­to­ja. Jos nyt aja­tel­laan hypo­teet­ti­ses­ti, että minä vaik­ka sääs­täi­sin 300 euroa kuus­sa, kun en tar­vit­se autoa, ja käy­tän sen rahan nau­dan­li­han osta­mi­seen, niin olen var­ma, että ympä­ris­tö­kuor­mi­tus on suu­rem­pi (aina­kin kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen osalta).

    Olen myös mel­ko var­ma, että nyky­ve­roil­la autoi­lu ei ole kovin teho­kas tapa tuot­taa kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä. Mon­ta­ko ton­nia CO2:sta pys­tyy tuot­ta­maan käy­te­tyl­lä eurol­la ja mihin ne ihmi­set ne rahan­sa käyt­tä­vät, jos nii­den ei tar­vit­se­kaan autoil­la? En minä vain tie­dä, mut­ta eko­lo­gi­suu­den kan­nal­ta tuo on aivan kes­kei­nen kysymys.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Mat­ti Kinnuselle, 

    Ravin­to­la­ruu­an hävik­ki on kes­ki­mää­rin 20 pro­sent­tia. Buf­fet-pöy­tien anti­mia hei­te­tään ros­kiin jopa 30 pro­sent­tia. Sekä ruu­an val­mis­tuk­sen että tar­joi­lun yhtey­des­sä syn­tyy hävik­kiä enem­män kuin kotitalouksissa. 

    Kor­kea­ta­soi­siin ravin­to­loi­hin myös oste­taan pal­jon kau­kaa tuo­tu­ja erikoisuuksia.

    Koti­ta­lou­det haas­kaa­vat osta­mas­taan vii­ti­sen pro­sent­tia ja käyt­tä­vät tie­tys­ti enem­män ihan suo­ma­lais­ta lähel­lä tuo­tet­tua peruskamaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Kari S
    Ei vält­tä­mät­tä. Jos ei oli­si kau­ko­läm­pöä vaan läm­mi­tet­täi­siin säh­köl­lä, joka kaa­sul­la ja hii­lel­la tuot­ta­mi­sen sijaan oli­si teh­ty Hel­sin­gin Ener­gian tuo­tan­toa vas­taa­val­la ydin­voi­ma­lal­la, pääs­töt oli­si­vat pal­jon pienemmät.

    Jos ydin­voi­ma­lai­tos­ten raken­ta­mi­seen ei tar­vit­tai­si mitään eri­tyi­siä lupia, asia voi­si olla­kin noin. Mut­ta todel­li­suus on sit­ten eri.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Nii­tä ydin­voi­ma­loi­ta ei nyt satu Euroo­pas­sa ole­maan niin pal­jon, että riit­täi­si läm­mit­tää­mään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voi­ma­laa muu­ta­man vii­kon kulu­tus­huip­pu­ja varten.

    Miten­käs tätä ydin­voi­man opti­mi­mää­rää sit­ten täs­tä voi­si haa­ru­koi­da… Eikö se (teho­ker­toi­mil­la kor­jat­tu ydin­voi­man säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti) oli­si jota­kuin­kin säh­kö­mark­ki­na-alu­een aggre­goi­tu kulu­tus­mi­ni­mi jos­ta on vähen­net­ty tuu­li­voi­man mak­si­mi­te­ho? Vesi­voi­ma­lois­sa­han voi aina ohi­juok­sut­taa. Kulu­tus­huip­pu­jen aikaan revit­täi­siin kai­kes­ta pääs­töt­tö­mäs­tä kaik­ki irti, mikä läh­tee ja täy­den­net­täi­siin fos­sii­li­sil­la, ja kulu­tus­mi­ni­mien aikaan ajoi­tet­tai­siin ydin­voi­ma­loi­den huol­to­sei­so­kit ja tar­vit­taes­sa annet­tai­siin veden juos­ta ohi vesi­voi­ma­lois­sa. Fos­sii­li­sia ei tar­vit­si­si täl­löin polttaa.

    Tähän suun­taan­han säh­kön­tuo­tan­nos­sa toi­mi­taan­kin, mut­ta ydin­voi­man tuo­tan­to ei ole vie­lä tuol­la kes­tä­väl­lä maksimitasolla.

    Ja sekä tuu­li­voi­man että ydin­voi­man raken­ta­mi­nen on sitä kan­nat­ta­vam­paa, mitä vah­vem­pi siir­to­verk­ko on ja mitä laa­jem­pi sähkömarkkina-alue.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Mik­si me suo­ma­lai­set yli­pää­tään mie­tim­me täl­lai­sia? Pääs­töm­me tai pääs­töt­tö­myy­tem­me eivät ole kär­pä­sen pas­kan­kaan arvoi­sia glo­baa­lis­sa mit­taa­kaa­vas­sa. Ainiin se mal­liop­pi­laan maine.……

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. KariS:

    Osmon logii­kal­la jokai­nen Hel­sin­gis­sä kau­ko­läm­pöön lii­tet­tä­vä kiin­teis­tö aiheut­taa aina suh­tees­sa edel­lis­tä suu­rem­man hii­li­ja­lan­jäl­jen, kos­ka lisä­läm­pö jou­du­taan tuot­ta­maan pel­käs­tään fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la, hii­lel­lä tai kaa­sul­la, pahim­pi­na pak­kas­päi­vi­nä öljyl­lä. Kau­ko­läm­pö siis muut­tuu tuol­la Osmon logii­kal­la sitä epäe­ko­lo­gi­sem­mak­si mitä enem­män sitä käy­te­tään, kuten säh­kö­kin. Eikö vaan.

    Joo.

    Hele­nin kau­ko­läm­pöön lii­te­tään 9 kWh lisää läm­mi­tet­tä­vää. Täs­tä seu­raa että Hele­nin voi­ma­la tuot­taa 9 kWh enem­män läm­pöä ja 3 kWh enem­män säh­köä, ja tämä tuot­taa noin 9kgC02/h, se miten tuo­ta siten jyvit­tää säh­köl­le ja läm­mi­tyk­sel­le on vähän makuasia.

    Sama tila pää­te­tään­kin läm­mit­tää säh­kö­pat­te­ril­la jos­ta seu­raa että jos­sain tuo­te­taan 9kWh säh­köä hii­li­lauh­teel­la, ja tämä tuot­taa pääs­tö­jä 18 kgC02/h, sekä läm­mit­tää mer­ta tai ilmaa 36kWh.

    Jos se tila läm­mi­te­tään maa­läm­pöm­pul­la niin 9kWh vaa­tii noin 3kWh säh­köä, joka tar­koit­taa että se lauh­de­voi­ma­la pus­kee 6 kgC02/h, sekä läm­mit­tää mer­ta tai ilmaa 12kWh. Tämä on vähem­män kuin kau­ko­läm­möl­lä, mut­ta jos se 1kWh säh­köä joka jää tuot­ta­mat­ta yhteis­tuo­tan­to­na teh­dään kui­ten­kin, niin tuo tuplaan­tuu eli 12 kgC02/h mikä on taas enem­män. Ydin­kau­ko­läm­pö on pit­käl­ti sama asia, sen ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­ho tip­puu For­tu­min mukaan noin 30%.

    Jos se tila läm­mi­te­tään haloil­la niin pääs­töt on las­ken­nal­li­ses­ti nol­la, tosin ne halot oli­si voi­nut polt­taa tehok­kaam­min yhteis­tuo­tan­to­voi­ma­las­sa jol­loin kau­pan pääl­le tuli­si vie­lä sähkö.

    Jos se kau­ko­läm­pö teh­dään eril­lis­tuo­tan­to­na, ja var­sin­kin tur­peel­la, niin sit­ten sii­nä ei ole kyl­lä juu­ri mitään jär­keä. Yli­pään­sä läm­mön eril­lis­tuo­tan­nos­sa ei ole juu­ri mitään miel­tä jos voi käyt­tää yhteis­tuo­tan­toa, eli kau­pun­geis­sa mis­sä on riit­tä­vä asu­kas­ti­heys kaukolämpöverkolle.

    Luvut ja suh­de­lu­vut ulko­muis­tis­ta sin­ne­päin, mut­ta suu­rin­piir­tein noin tuo menee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Osmo:

    Nii­tä ydin­voi­ma­loi­ta ei nyt satu Euroo­pas­sa ole­maan niin pal­jon, että riit­täi­si läm­mit­tää­mään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voi­ma­laa muu­ta­man vii­kon kulu­tus­huip­pu­ja var­ten. Säh­kö­läm­mi­tys tuo­te­taan kivi­hii­lel­lä jos­sain. Jos ei Suo­mes­sa, niin Puo­las­sa tai Saksassa.

    Ei toki muu­ta­man vii­kon kulu­tus­huip­pu­ja var­ten, mut­ta ihan sama pätee CHP-kau­ko­läm­pöön­kin. Sekin mitoi­te­taan (myös Hel­sin­gis­sä) siten, että kovim­mil­la pak­ka­sil­la muu­ta­man vii­kon vuo­des­sa yhteis­tuo­tan­to ei rii­tä ja kovia pak­ka­sia var­ten ote­taan käyt­töön öljyä polt­ta­vat läm­pö­kes­kuk­set (jois­ta tulee pelk­kää läm­pöä, ei sähköä).

    Sinul­la tämä säh­kö­läm­mi­tyk­sen kate­go­ri­nen tuo­mit­se­mi­nen ja kau­ko­läm­mön glo­ri­fioin­ti menee välil­lä vähän överiksi.

    Täs­sä ket­jus­sa useam­mas­sa­kin ket­jus­sa on kir­joi­tet­tu Hele­nin säh­kön- ja kau­ko­läm­mön pääs­töis­tä virheellisesti.
    Helen myy omien voi­ma­lai­tos­ten­sa tuot­ta­man säh­kön pörs­siin ja kau­ko­läm­mön suo­raan hel­sin­ki­läi­sil­le kuluttajille.
    Hel­sin­ki­läi­sil­le kulut­ta­jil­le myy­tä­vä säh­kö oste­taan pörs­sis­tä. Tämän takia Helen voi sanoa, että kulut­ta­jil­le myy­dys­tä säh­kös­tä vain 18% on fos­sii­li­sil­la tuo­tet­tua, mut­ta kau­ko­läm­pö on lähes 100% fossiilista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Tämä ei kui­ten­kaan ole kopioi­ta­vis­sa ole­va kon­sep­ti. Kau­pun­gis­ta maa­seu­dul­le siir­ret­ty toi­mis­to­työ­läi­nen jou­tuu toden­nä­köi­ses­ti mat­kus­ta­maan pal­jon pidem­män työ­mat­kan kuin kau­pun­gis­sa asu­va toi­mis­to­työ­läi­nen, kos­ka työ­paik­ka on kui­ten­kin taajamassa.”

    Herää nyky­ai­kaan , etä­työ on kek­sit­ty jo 10 vuot­ta sit­ten: Vai­mo­ni­kin on kak­si päi­vää vii­kos­sa koto­na ja tekee työt etätyönä.
    Suo­mi on jää­nyt täs­sä­kin asias­sa takapajulaksi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Voi­si­ko joku vään­tää minul­le rau­ta­lan­gas­ta, mik­si on pahem­paa käy­dä ravin­to­las­sa (kävel­len, 50 m kotoa)kuin koka­ta koto­na tai ajaa autol­la muu­ta­ma km naa­pu­riin syömään?”

    Ravintola/kahvila on eril­lin­ne tila, joka on tyh­jil­lään suu­ro­man osan aikaa.Harva ravin­to­la on Mäk­kä­rin kal­tai­nen 24/7/365 toimiva.
    Mitä parem­pi ravin­to­la, sen lyhyem­pi on aukioloaika

    Ravin­to­la on läm­mi­tet­tä­vä kui­ten­kin ympä­ri vuorokauden.

    Ravin­to­las­sa täy­tyy pitää kaik­ki val­miu­des­sa eli uunit/liedet läm­pi­mi­nä vaik­ka ei oli­si yhtään asiakasta.
    Samoin kyl­mä­lait­teet ovat aina päällä

    Tilat, lait­teet etc ovat pääl­lek­käi­siä kodin konei­den kans­sa ja kulut­ta­vat ener­gi­aa kodin­ko­nei­den rinnalla
    Ravin­to­la ei voi myös­kään hyö­dyn­tää täh­tei­tä samal­la taval­la kuin koto­na teh­dään vaan huk­ka % on joku riip­puen pai­kan laadusta .

    Ruo­ka­jä­te on taas metaa­nin tuot­ta­ja ja metaa­ni on 37 ker­taa voi­mak­kaam­pi kas­vi­huo­ne­kaa­su kuin CO2

    Koto­na käy­tet­tään sama tilaa kuin mui­hin­kin arki­ru­tii­nei­hin ja tar­jot­ta­vaa val­mis­te­taan vain pai­kal­la ole­vi­ne tarpeisiin.

    Ja maal­la täh­teet voi syöt­tää eläimille

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Luvut ja suh­de­lu­vut ulko­muis­tis­ta sin­ne­päin, mut­ta suu­rin­piir­tein noin tuo menee.

    Meni sen ver­ran suu­rin­piir­tein, että täs­sä vähän parem­pia luku­ja. Jos läm­mön­tar­ve on 9kWh, niin:

    1. Yhdis­te­tys­sä voi­ma­las­sa tuo­te­taan noin 9 kWh läm­pöä ja 6,5 kWh säh­köä. Hii­li­voi­mal­la pääs­tö on noin 6 kg, yli jää 6,5 kWh säh­köä. Säh­kö kor­vaa mar­gi­naa­li­tuo­tan­toa, joka on käy­tän­nös­sä hii­li­lauh­det­ta. Tämä tuo sääs­tö­jä noin 5 kg, net­to­vai­ku­tus noin 1 kg hiilidioksidia.

    2. Lauh­de­voi­ma­las­sa tuo­te­taan noin 3 kWh säh­köä maa­läm­pö­pump­pua var­ten. Hii­li­voi­mal­la pääs­tö on noin 2,5 kg.

    3. Lauh­de­voi­ma­las­sa tuo­te­taan noin 9 kWh säh­köä suo­raan säh­kö­läm­mi­tyk­seen. Hii­li­voi­mal­la pääs­tö on noin 7 kg.

    Ydin­kau­ko­läm­pö on pit­käl­ti sama asia, sen ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­ho tip­puu For­tu­min mukaan noin 30%.

    Jos tuo pitää paik­kan­sa, niin ydin­voi­ma­lan koh­dal­la on ener­geet­ti­ses­ti sama, käy­te­tään­kö maa­läm­pöä vai kau­ko­läm­pöä. Sil­loin maa­läm­pö voit­taa jous­ta­vuu­del­laan. Ja voi sen meri­ve­des­tä läm­pöä repi­vän läm­pö­pum­pun lait­taa kaukolämpöverkkoonkin.

    Kyse voi olla myös For­tu­min jos­tain poliit­ti­ses­ta syys­tä kek­si­mäs­tä nume­ros­ta, mut­ta saat­taa myös olla että ydin­voi­ma­las­ta tek­ni­sis­tä syis­tä on vai­keam­pi kerä­tä kau­ko­läm­pöön riit­tä­vän kuu­maa vet­tä kuin vaik­ka­pa hiilivoimalasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Ravin­to­lois­sa myös käy­te­tään kau­kaa tuo­tua raa­ka-ainet­ta. Esim Wot­kin aloit­ti tuo­mal­la nau­to­ja Argen­tii­nas­ta ja myy­mäl­lä lihan ravintoloihin.
    Ulko­mais­ten raa­ka-aineit­ten käyt­tö on laajaa.

    Vie­lä ihmel­li­sem­pää on tuo ravin­to­las­sa tapah­tu­va suku­puo­len ja jopa lajin vaihdoskin.Luin ker­ran mie­len­kiin­tois­ta tut­ki­mus­ta : Suo­meen tuo­daan pal­jon hevo­sen­li­haa ja muuun käy­tön rajal­li­suu­den vuok­si osa sii­tä pää­tyy ravintoloihin.

    Tam­ma muut­tuu yhtäk­kiä häräksi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tpyy­luo­ma, mik­si arve­let, että lii­ken­teen pääs­töt lisään­ty­vät tule­vai­suu­des­sa? Aika pes­si­mis­ti­nen näke­mys, kun tie­tää, kuin­ka val­lan­ku­mouk­sel­li­sia uudis­tuk­sia autoi­luun on tie­dos­sa ja kuin­ka vähäi­sel­lä säh­kön­tuo­tan­non kapa­si­tee­tin lisäyk­sel­lä se resurs­soi­daan, aina­kin teo­rian mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. tpyy­luo­ma: tar­koi­tin sitä, että Osmon logii­kan mukaan, ja osin myös tuon sinun esi­mer­kin mukaan, säh­kö­läm­mi­tyk­sen lisäys vaa­tii aina lisää fos­sii­lis­ta polt­toai­net­ta käyt­tä­viä voi­ma­loi­ta, mut­ta kau­ko­läm­möm kulu­tuk­sen lisäys ei lisäi­si­kään fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä tuon yhteis­tuo­tan­non ansiosta. 

    Minun yksin­ker­tai­nen logiik­ka läh­tee sii­tä, että lisät­tiin­pä sit­ten säh­kö­läm­mi­tys­tä tai kau­ko­läm­pöä, niin molem­mat edel­lyt­tä­vät fos­sii­lis­ten pol­ton lisää­mis­tä (ellei raken­ne­ta lisää ydin- tai vesi­voi­maa). Yhteis­tuon­nos­sa syn­tyy samal­la polt­toai­neel­la molem­pia, mikä paran­taa hyö­ty­suh­det­ta, mut­ta ei pois­ta kum­man­kaan pääs­tö­jä kun tuo­tan­to teh­dään fossiilisilla

    Oikais­kaa jos olen väärässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. KariS
      Oli­sit oikes­sa, jos maas­sa ei muu­ten oli­si fos­sii­lis­ta säh­kön­tuo­y­an­ty­oa, jota yhdis­tet­ty tuo­tan­to syr­jäyt­tää. Jos hii­len­pot­to syr­jäyt­täi­si vesi­voi­maa, jota jou­dut­tai­siin juok­sut­ta­maan ohi tur­bii­nei­den, oli­sit oikeas­sa, mut­ta jos se syr­jäyt­tää hii­li tai tur­va­lauh­det­ta, olet vää­räs­sä. Luvut mene­vät näin.
      Tuhat kilowat­tithn­tia lah­de­säh­köä kulut­taa kivi­hiil­tä 2400 kWh.
      Tuhat kilowat­ti­tun­tia säh­köä vas­ta­pai­ne­voi­ma­las­sa kulut­taa kivi­hiil­tä 3000 kWh. Samal­la tulee läm­pöä 1700 kWh. Niin­pä 1700 kWh läm­pöä vie 600 kWh kivi­hiil­tä, eli tuhat kWh kau­ko­läm­pöä vie kivi­hiil­tä noin 350 kWh kivi­hiil­tä. Säh­kö­läm­mi­tys vie siis seit­se­män ker­taa enem­män kivi­hiil­tä. Lukuu­not­ta­mat­ta nii­tä har­vo­ja tun­te­ja vuo­des­sa, jol­loin hin­ta-alu­eel­la kaik­ki fos­sii­li­set lauh­de­voi­ma­lat on ajet­tu alas.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. HS:n uuti­soin­nin mukaan ei kan­na­ta raken­taa tii­viim­piä kau­pun­ke­ja (eikä kes­kit­tää maa­seu­dun asu­tus­ta kyliin?), kos­ka kau­pun­geis­sa asuu rik­kaam­pia ihmi­siä ja rik­kaam­mat ihmi­set kulut­ta­vat enemmän.”

    Eihän siel­lä sanot­tu mitään raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­mi­ses­ta, vaan todet­tiin että tii­viis­ti raken­ne­tuis­sa kau­pun­geis­sa asuu ihmi­siä, jot­ka kulut­ta­vat enemmän.
    Eikö koko jutun point­ti ollut, että asu­mis­ti­hey­del­lä ei ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä hii­li­ja­lan­jäl­keen, vaan vau­raas­sa kau­pun­gis­sa asu­vien ihmis­ten kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la. Näi­tä ruok­ki­vat kau­pun­kien parem­pi toi­meen­tu­lo ja moni­puo­li­sem­mat kulu­tus mahdollisuudet.
    Jos ne ihmi­set, joil­la sii­hen on varaa, teki­si­vät eko­lo­gi­sem­pia kulu­tus­pää­tök­siä (esim ostai­si 50000 euron auton sijaan 50000 euron säh­kö­au­ton), he aset­tai­si­vat esi­mer­kin ja antai­si­vat kehit­tä­mi­sel­le lisää mahdollisuuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Olen myös mel­ko var­ma, että nyky­ve­roil­la autoi­lu ei ole kovin teho­kas tapa tuot­taa kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä. Mon­ta­ko ton­nia CO2:sta pys­tyy tuot­ta­maan käy­te­tyl­lä eurol­la ja mihin ne ihmi­set ne rahan­sa käyt­tä­vät, jos nii­den ei tar­vit­se­kaan autoil­la? En minä vain tie­dä, mut­ta eko­lo­gi­suu­den kan­nal­ta tuo on aivan kes­kei­nen kysymys.

    Kos­ka pääs­tö­jä mita­taan käy­tet­tyi­nä euroi­na, niin on aivan aiheel­lis­ta kysyä, mikä on eri tuot­tei­den pääs­töin­ten­si­teet­ti raha­na mitattuna.

    Ben­sii­nin hin­ta on 1,60 euroa/litra, sii­tä läh­tee 2,35 kg CO2. Hin­ta­la­pus­sa lukee on 0,68 €/kg.

    Die­se­lil­lä luke­mat ovat 1,40 €/l ja 2,66 kg/l eli 0,53 €/kg.

    Edes­ta­kai­set len­not Kyprok­sel­le saa 170 eurol­la. Mat­kaa on noin 6000 km yhteen­sä, pääs­töt 100 g/km eli 600 kg. Hin­nak­si tulee 0,28 €/kg.

    Säh­kön mar­gi­naa­li­hin­ta kulut­ta­jal­le on noin 10 snt/kWh. Mar­gi­naa­li­pääs­töt ovat noin 800 g/kWh, joten hin­nak­si tulee 0,13 €/kg.

    Pääs­tö­kau­pas­sa hin­ta on noin 0,02 €/kg.

    Esi­mer­kit ovat tri­vi­aa­le­ja, mate­ri­aa­li­sis­sa hyö­dyk­keis­sä las­ken­ta menee pal­jon kimu­ran­tim­mak­si. Näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, että täl­lä het­kel­lä säh­kön käyt­tä­mi­nen on hyvin hal­pa tapa lisä­tä pääs­tö­jä, lii­ken­ne­polt­toai­nei­den käyt­tä­mi­nen taas hyvin kal­lis tapa.

    Toi­saal­ta näyt­tää sil­tä, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on nau­ret­ta­va. Sen pitäi­si olla todel­li­sen off­se­tin suu­rui­nen. Se ei voi olla verot­to­ma­na 15 €/tonni, kos­ka sii­nä tapauk­ses­sa vähän sikai­le­van­kin ökyn hii­li­pääs­töt sai­si nol­lat­tua muu­ta­mal­la sata­sel­la vuo­des­sa. Jos se onnis­tui­si, mei­dän oli­si ihan tur­ha nil­lit­tää hiilipäästöistä.

    Ja edel­leen: Yllä on käy­tet­ty mar­gi­naa­li­hin­taa ja mar­gi­naa­li­pääs­tö­jä. Ne ovat ne asiat, joi­hin sääs­tä­mi­nen tai kulut­ta­mi­nen vai­kut­ta­vat. Kuten kuvas­ta näkyy, eri hyö­dyk­kei­den pääs­töin­ten­si­teet­ti on hyvin erilainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. On joi­ta­kin mui­ta tut­ki­muk­sia, jot­ka näyt­täi­si­vät viit­taa­van sii­hen, että vih­reä ja väjä ympä­ris­tö kor­re­loi parem­man ter­vey­den kanssa.

    Samoin maseu­dul­la ja sil­le tyy­pil­li­sis­sä amma­teis­sa on vähem­män syöpäsairastavuutta.

    Eikö ter­veys­kin pitäi­si huo­mioi­da, sitä­pait­si hel­sen­ki­läi­sen eli­ni­kä on alle maan kes­kiar­von ja taas espoo­lai­sen parem­pi. Tämä joh­tu­nee sosio­eko­no­mi­sis­ta eroista.
    Joka tapauk­ses­sa anke­aa on jos asuu Töö­lös­sä, eikä ikku­nas­ta näy ainoa­ta­kaan puuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. OS:
    >Mitä tar­koi­tat pak­ko­tii­vis­tä­mi­sel­lä? Kun
    >raken­nam­me lisää kan­ta­kau­pun­kia vaikka
    >Jät­kä­saa­reen, ketään ei pako­te­ta muut­ta­maan sinne.

    Jos raken­ne­taan Jät­kä­saa­reen, ja samal­la eri­lai­sil­la kaa­va­tek­ni­sil­lä poli­ti­koin­ti­kons­teil­la este­tään ihmi­siä raken­ta­mas­ta asun­to­ja His­taan, Vih­tiin, Piek­sä­mäel­le tai min­ne vain, niin sil­loin asuk­kai­ta käy­tän­nös­sä pako­te­taan muut­ta­maan sin­ne, min­ne saa raken­taa. Tämä ei tie­ten­kään tapah­du siten että aseel­la osoit­taen siir­ret­täi­siin joku tiet­ty väes­tön­osa oikeaop­pi­seen paik­kaan — vaik­ka tuol­lai­nen­kin toi­min­ta­mal­li näyt­täi­si sopi­van aika hyvin vih­re­ään eetok­seen — mut­ta lop­pu­tu­los on sama.

    Itse kan­nat­tai­sin sitä, että “kan­ta­kau­pun­kia” raken­net­tai­siin niin pal­jon, että se pär­jäi­si kil­pai­lus­sa noi­ta mui­ta vas­taan luon­nos­taan, ilman kiel­to­ja. Jos­tain syys­tä NEVT.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Nii­tä ydin­voi­ma­loi­ta ei nyt satu Euroo­pas­sa ole­maan niin pal­jon, että riit­täi­si läm­mit­tää­mään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voi­ma­laa muu­ta­man vii­kon kulu­tus­huip­pu­ja var­ten. Säh­kö­läm­mi­tys tuo­te­taan kivi­hii­lel­lä jos­sain. Jos ei Suo­mes­sa, niin Puo­las­sa tai Saksassa.

    Ei toki muu­ta­man vii­kon kulu­tus­huip­pu­ja var­ten, mut­ta ihan sama pätee CHP-kaukolämpöönkin.

    Hyvä point­ti, mut­ta ei kovin vali­di nyky­ti­lan­tees­sa. Olem­me Euroo­pas­sa erit­täin kau­ka­na sii­tä tilan­tees­ta, että edes mini­mi­tuo­tan­to tuo­tet­tai­siin ydinvoimalla.

    Mar­gi­naa­li­pääs­töt alka­vat romah­taa sii­nä vai­hees­sa, kun edes osan vuo­des­ta Euroo­pas­sa sel­vi­tään ilman fos­sii­li­sia. Se ei tapah­du ihan äkkiä, vaik­ka kai­kis­sa mais­sa havah­dut­tai­siin vaih­ta­maan hii­li­voi­ma ydin­voi­maan nyt heti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Eikö se (teho­ker­toi­mil­la kor­jat­tu ydin­voi­man säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti) oli­si jota­kuin­kin säh­kö­mark­ki­na-alu­een aggre­goi­tu kulu­tus­mi­ni­mi jos­ta on vähen­net­ty tuu­li­voi­man mak­si­mi­te­ho? Vesi­voi­ma­lois­sa­han voi aina ohi­juok­sut­taa. Kulu­tus­huip­pu­jen aikaan revit­täi­siin kai­kes­ta pääs­töt­tö­mäs­tä kaik­ki irti, mikä läh­tee ja täy­den­net­täi­siin fos­sii­li­sil­la, ja kulu­tus­mi­ni­mien aikaan ajoi­tet­tai­siin ydin­voi­ma­loi­den huol­to­sei­so­kit ja tar­vit­taes­sa annet­tai­siin veden juos­ta ohi vesi­voi­ma­lois­sa. Fos­sii­li­sia ei tar­vit­si­si täl­löin polttaa.

    Tuol­ta­han se löy­tyy. Tuu­li­voi­man ja pump­pu­voi­ma­loi­den (vesi tai pai­neil­ma) yhdis­tel­mäl­lä saa jon­kin ver­ran “luo­tet­ta­vaa” säh­köä, ja oikein huo­nol­la tuu­ril­la teh­dään sit­ten kaa­su­tur­bii­neil­la tai anne­taan hin­nan nous­ta rei­lus­ti. Kulu­tuk­ses­sa­kin on joustoa.

    Vali­tet­ta­vas­ti täl­lä mene­tel­mäl­lä saa­ta­va ydin­voi­man opti­mi­mää­rä on jotain aivan muu­ta kuin mitä sitä nyt on.

    Ja yli­pää­tään on niin, että säh­kön tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen jak­sot­ta­mi­nen on jos­sain mää­rin sovi­tel­ta­vis­sa ole­va jut­tu. Säh­köyh­tiöil­lä on syyn­sä kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen; isot erot vaa­ti­vat inves­toin­te­ja verk­koon ja vara­ka­pa­si­teet­tiin. Pääs­tö­mie­les­sä taas olen­nai­sem­paa on vain tui­jot­taa vuo­den aika­na kulu­tet­tu­ja ja tuo­tet­tu­ja terawattitunteja.

    Pääs­töis­tä eroon ydin­voi­mal­la” on ske­naa­rio­na omal­la taval­laan hou­kut­te­le­va, mut­ta ei se kovin rea­lis­ti­nen ole. Ydin­voi­ma voi olla pala rat­kai­sua, mut­ta nii­tä mui­ta­kin palo­ja oli­si syy­tä etsiä hyvin kii­reel­lä. Täl­lä het­kel­lä hel­poin pala on säästö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Kari, suu­rim­mak­si osak­si joo. Mut­ta kah­del­la varauksella:

    1) Se että kau­pun­kie­lä­mä mah­dol­lis­taa joten­kin suu­rem­man kulu­tuk­sen on kyl­lä minus­ta käy­tän­nös­sä vähän kau­kaa­haet­tua, pikem­min­kin niin kuin Ode kir­joit­taa että kau­pun­kia­su­mi­sen hin­ta vali­koi kau­pun­kei­hin kulutusvoimaisempia.

    2) Tai­sin jos­kus piruut­ta­ni minä­kin las­kea että tank­kaa­mis­ta voi pitää eko­te­ko­na sen takia että vas­taa­van mää­rän euro­jen käyt­tä­mi­nen johon­kin muu­hun voi­si hyvin­kin tuot­taa enem­män pääs­tö­jä. Var­si­nai­nen eko­san­ka­ri onkin alko­ho­lis­ti­au­toi­li­ja, rahat palaa veroi­hin ja kulu­tus mini­moi­tuu. Mut­ta sit­ten taas toi­saal­ta, ras­kaas­ti vero­tet­tu­jen tuot­tei­den osta­mi­nen joko lisää vero­tu­lo­ja tai las­kee mui­ta vero­ja, eli joka tapauk­ses­sa lisää välil­li­ses­ti joko jul­kis­ta tai yksi­tyis­tä kulu­tus­ta joka taas tuot­taa päästöjä.

    Eli sä saat tar­jo­ta siel­lä ympä­ris­tö­hir­viö­kop­te­ris­sas, minä olen vaan via­ton matkustaja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Nii­tä ydin­voi­ma­loi­ta ei nyt satu Euroo­pas­sa ole­maan niin pal­jon, että riit­täi­si läm­mit­tää­mään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voi­ma­laa muu­ta­man vii­kon kulu­tus­huip­pu­ja var­ten. Säh­kö­läm­mi­tys tuo­te­taan kivi­hii­lel­lä jos­sain. Jos ei Suo­mes­sa, niin Puo­las­sa tai Saksassa. 

    Ensin­nä­kään jol­lain muu­ta­man vii­kon kulu­tus­hui­puil­la ei ole juu­ri mitään mer­ki­tys­tä koko­nais­pääs­tö­jen kan­nal­ta. Vaik­ka tuo aika jou­dut­tai­siin polt­ta­maan fos­sii­li­sia sen pääl­le, mitä vesi­voi­mas­ta ja ydin­voi­mas­ta saa­daan kaik­kien nami­koi­den olles­sa vään­net­ty­nä kaak­koon, niin eivät pääs­töt sii­tä juu­ri kasvaisi.

    Toi­sek­si, jos ale­taan puhua koko Euroo­pan mit­ta­kaa­vas­ta, niin sil­loin kesän aika­na on mah­dol­lis­ta myy­dä säh­köä jääh­dy­tyk­seen. Sit­ten jos vie­lä ne huol­to­sei­so­kit osa­taan jär­jes­tää nii­hin ajan­jak­soi­hin, kun kulu­tus on ole­tet­ta­vas­ti mata­lim­mil­laan, ja käy­te­tään vesi­voi­man sää­tö­po­ten­ti­aa­li mak­si­miin saa­daan tuo­tan­to­pro­fii­lik­si jo koh­tuul­li­sen kausi­vaih­te­lun kes­tä­vä. Joka tapauk­ses­sa ydin­voi­mal­la oli­si vie­lä varaa kor­va­ta pal­jon­kin nykyi­sin hii­lel­lä teh­tä­vää perus­kuor­man tuotantoa. 

    Pal­jon suu­rem­man ongel­man minus­ta tuon kysyn­nän ja tar­jon­nan koh­taa­mi­sen kan­nal­ta tuot­taa tuu­li­voi­ma, jon­ka tuo­tan­to­vaih­te­lu on täy­sin ihmi­sen kont­rol­lin ulko­puo­lel­la. Sii­hen­kin (samoin kuin ydin­voi­man kausi­vaih­te­luun) jotain voi­si aut­taa reaa­liai­kai­nen säh­kön hin­noit­te­lu, joka yhdis­tet­ty­nä vaik­ka­pa säh­kö­au­toi­hin, voi­si onnis­tua tasoit­ta­maan kysyn­tä­pro­fii­le­ja. Jos vaik­ka­pa vuo­den­ai­ka­na X autol­la aje­lu on pal­jon hal­vem­paa hal­van säh­kön vuok­si kuin muul­loin, ihmi­set saat­tai­si­vat ottaa tämän huo­mioon mat­kai­lu­aan suunnitellessaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Tapio Pel­to­nen “..ja kulu­tus­mi­ni­mien aikaan ajoi­tet­tai­siin ydin­voi­ma­loi­den huol­to­sei­so­kit ja tar­vit­taes­sa annet­tai­siin veden juos­ta ohi vesivoimaloissa.”

    Niin tai pikem­min­kin hou­ku­tel­tai­siin maa­han ener­giain­ten­sii­vis­tä ras­kas­ta teol­li­suut­ta jol­le ei ole mikään ongel­ma lait­taa hin­ta­piik­kien aikaan pul­jua het­kek­si kiin­ni ja muu­ten­kin suun­ni­tel­la tuo­tan­to­aan säh­kön hin­nan kausi­vaih­te­lun mukaan. Näin kesä ei oli­si voi­ma­loi­hin sitou­tu­neel­le pää­omal­le niin loh­du­ton­ta aikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Hie­noa jour­na­lis­mia Ylel­lä “Terhi/Uusi Mus­ta” ‑nimi­mer­kil­tä. Kes­kus­te­lun saat­ta­mi­nen yhteen tut­ki­jan kans­sa vie asioi­ta tehok­kaas­ti eteen­päin. Ongel­ma on vaan se, että en pääs­syt kom­men­toi­maan tähän mai­nit­tuun blo­giin: kom­men­toi-nap­pu­la on ole­mas­sa, mut­ta se ei joh­da minnekään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Hii­li­ja­lan­jäl­ki on tär­keä asia, mut­ta sii­tä on tul­lut sel­lai­nen mant­ra, että kaik­ki muut ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set tun­tu­vat jää­neen pahas­ti sen var­joon. Poik­keuk­se­na ehkä savusau­nat ja mat­to­lai­tu­rit, joi­ta oltiin tai ollaan kieltämässä… 😉

    Jos läm­mi­tys­ku­luis­ta puhu­taan, yksi iso teki­jä kau­pun­geis­sa on, että asun­to­jen lisäk­si kaup­po­ja, toi­mis­to­ja yms. on run­saas­ti — mark­ki­noi­den epä­täy­del­li­syy­des­tä joh­tuen välil­lä jopa pal­jol­ti tyh­jil­lään. Pal­jol­ti ne hyö­dyt­tä­vät myös maa­seu­dul­la asu­via ihmi­siä (joko jul­kis­ten tai kau­pal­lis­ten pal­ve­lui­den kaut­ta tai työ­paik­koi­na). Kau­pun­gin ja maa­seu­dun ver­taa­mi­nen suo­ra­vii­vai­ses­ti kes­ke­nään on sikä­li aika yksi­sil­mäis­tä etten sanoi­si puusilmäistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Ja sit­ten on vie­lä jon­kin ver­ran maa­seu­dul­la asu­via ihmi­siä, jot­ka omis­ta­vat kau­pun­kia­sun­non tila­päis­tä käyt­töä var­ten. Nii­den ympä­ris­tö­ra­si­tus pitäi­si kyl­lä las­kea maa­seu­dun piikkiin…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. …Tuhat kilowat­tithn­tia lah­de­säh­köä kulut­taa kivi­hiil­tä 2400 kWh. Tuhat kilowat­ti­tun­tia säh­köä vas­ta­pai­ne­voi­ma­las­sa kulut­taa kivi­hiil­tä 3000 kWh. Samal­la tulee läm­pöä 1700 kWh. Niin­pä 1700 kWh läm­pöä vie 600 kWh kivi­hiil­tä, eli tuhat kWh kau­ko­läm­pöä vie kivi­hiil­tä noin 350 kWh kivihiiltä.”

    Nuo luvut ker­to­vat lähin­nä voi­ma­lai­tos­ten eroista.

    Oleel­li­sin­ta on, kuin­ka pal­jon pri­mää­rie­ner­gi­aa tar­vi­taan kiin­teis­tön läm­mit­tä­mi­seen eri tavoil­la. Sii­hen vai­kut­taa läm­mi­tys­lait­teis­ton hyö­ty­suh­de koh­tees­sa, ener­gian siir­tä­mi­sen hyö­ty­suh­de sekä tuo voi­ma­la­tuo­tan­non hyö­ty­suh­de. Kun nämä kaik­ki huo­mioi­daan, niin erot alka­vat olla toi­sen­lai­sia. Kau­ko­läm­mön suur­ten siir­to­hä­vik­kien vuok­si jot­kut sel­vi­tykstn osoit­ta­vat hii­lel­lä vas­ta­pai­ne­voi­ma­las­sa tuo­te­tun kau­ko­läm­mön häviä­vän jopa suo­ral­le öljy­läm­mi­tyk­sel­le ja kaa­su­lauh­teel­la tuo­te­tul­le säh­köl­le. Kaa­su­voi­ma­las­sa yhteis­tuo­tan­to­na tuo­tet­tu hak­kaa sit­ten jo kiin­teis­tö­koh­tai­sen öljyn. Nämä siis pääs­töil­lä mitat­tu­na. Hin­ta on toi­nen juttu. 

    Hel­sin­gin ongel­ma on kivi­hii­li. Kaa­su pär­jää nois­sa kai­kis­sa ver­tai­luis­sa, mut­ta kivi­hii­li on mus­taa mones­sa­kin mie­les­sä. Jopa vas­ta­pai­ne­lai­tok­ses­sa käy­tet­ty­nä. Se oli­si hyvä tie­dos­taa ja pyr­kiä vaih­ta­maan edes ns. bio­hii­leen eli puus­ta hiil­let­tyyn polt­toai­nee­seen. Se kun ei edel­lyt­täi­si edes muu­tok­sia lai­tos­ten kat­ti­la­jär­jes­tel­miin vaan voi­daan käyt­tää kivi­hii­len tapaan. Sitä löy­tyy koti­maas­ta ja tek­no­lo­gia­kin on ole­mas­sa, hin­ta tai­taa olla vie­lä lii­kaa Hel­sin­gin päättäjille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Tpyy­luo­ma,

    Tuos­sa ykkös­koh­das­ta. Minä olen kyl­lä sitä miel­tä, että se menee pää­osin niin päin, että esi­mer­kik­si asun­to­jen hin­nat nouse­vat sen vuok­si, että ihmi­sil­lä on kau­pun­geis­sa varaa mak­saa enem­män nois­ta käm­pis­tä (joh­tuen kor­keam­mis­ta tulois­ta, jot­ka taas joh­tu­vat mm. skaa­lae­duis­ta), eikä päin vas­toin. Mut­ta vai­ku­tuk­sia eit­tä­mät­tä on molem­piin suun­tiin (onhan kau­pun­geis­sa esi­mer­kik­si kou­lu­tus­ta­so kor­keam­pi yms.).

    Tuos­ta vero­ju­tus­ta olen kyl­lä samaa miel­tä, mut­ta se nyt kui­ten­kin alle­vii­vaa sitä minun point­tia­ni, että nämä ver­tai­lut ovat oikeas­ti tosi han­ka­lia. Seu­raa­vak­si voi­daan alkaa ver­tai­le­maan, että onko yksi­tyi­nen kulu­tus eko­lo­gi­sem­paa kuin jul­ki­nen, eli pitäi­si­kö eko­lo­gi­sis­ta syis­tä kan­nat­taa oikeis­to­lais­ta vai vasem­mis­to­lais­ta politiikkaa 🙂

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Aihee­na ole­vaan tut­ki­muk­seen liit­tyen, sii­nä ei ollut tuo­tan­to­ra­ken­nus­ten ja var­sin­kaan tuo­tan­toe­läin­ten hii­li­ja­lan­jäl­keä huo­mioi­tu ollen­kaan — tämä on kui­ten­kin aivan oleel­li­nen teki­jä ver­rat­taes­sa maa­seu­dun ja kau­pun­gin ympäristövaikutuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Tuhat kilowat­tithn­tia lah­de­säh­köä kulut­taa kivi­hiil­tä 2400 kWh.
    Tuhat kilowat­ti­tun­tia säh­köä vas­ta­pai­ne­voi­ma­las­sa kulut­taa kivi­hiil­tä 3000 kWh. Samal­la tulee läm­pöä 1700 kWh. Niin­pä 1700 kWh läm­pöä vie 600 kWh kivi­hiil­tä, eli tuhat kWh kau­ko­läm­pöä vie kivi­hiil­tä noin 350 kWh kivi­hiil­tä. Säh­kö­läm­mi­tys vie siis seit­se­män ker­taa enem­män kivihiiltä”

    Muu­ten hyvä,mutta oikeas­sa elä­mäs­sä se ei men noin vaan menee näin:Kaukolämpöön lii­te­tyil­lä ei ole muu­ta jat­ku­vaa läm­mi­tys­tä, joten läm­pöä on tuo­tet­ta­va vaik­ka säh­köä ei tar­vit­tai­si­kaan eli läm­pö on yhtä­län vakio, ei säh­kö .Jos säh­köä ei saa myy­tyä niin sil­loin voi­ma­la toi­mi­si lauh­de­voi­ma­lan peri­aat­tel­la, mut­ta sul­kea sitä ei vosi. Kun jääh­dy­tys­kin on kal­lis­ta niin säh­kö kan­nat­taa myy­dä mil­lä hin­nal­la tahansa.
    Säh­köä voi jokai­nen kulut­ta­ja ostaa mis­tä vain, joten peri­aat­tees­sa mark­ki­nat mää­rää­vät hin­nan, tosin säh­kö­mark­ki­nat ovat kau­kan vapaan mark­ki­nat­lou­den toiminnasta .

    Eli läm­pöä on tuo­tet­ta­va 1700 kWh jos läm­pö­ti­la sitä vaa­tii ja oheis­tuot­tee­na syn­tyy 1000 kWh säh­köä ja koko­nai­suu­teen kuluu 3000 kWh hiiltä.

    Jos väit­täm­si , että 350 Kwh hiil­tä voi­daan suo­raan teh­dä 1000 kWh läm­pöä niin oli­sit var­maan kah­den Nobe­lin voit­ta­ja ja koko maa­il­ma kumar­tai­si sinulle.Toisen sait iki­lil­lu­jan kek­si­mi­ses­tä ja toi­sen ener­gian luo­mi­ses­ta tyhjästä.

    Ener­gian tuo­tan­non näkö­kul­mas­ta vas­ta­pai­ne­voi­ma­lai­tos on vain kone, jon­ne pan­naan tiet­ty mää­rä polt­toai­net­ta ja se muu­te­taan kah­dek­si ener­gia­muo­dok­si , läm­mök­si ja säh­kök­si jol­la­kin hyötysuhteella .

    Lauh­de­voi­ma­la on taas aivan eri­lai­seen käyt­tö­tar­koi­tuk­seen teh­ty kone ja sitä­kin tar­vi­taan täy­den­tä­mään vas­ta­pai­ne­voi­maa ellei parem­paa säh­kön läh­det­tä ole , sil­lä läm­mön ja säh­kön käyt­tö vaih­te­lee ajal­li­se­ti eri tahtiin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an van­han Hel­sin­ki-viha sumen­taa jär­jen. En tie­dä, että kos­kaan oli­si ollut tilan­net­ta, jos­sa Hel­sin­ki oli­si jou­tu­nut sul­ke­maan voi­ma­lai­tok­si­aan sik­si, ettei säh­köl­lä oli­si kysyn­tää. Hel­sin­gil­lä on erit­täin moni­puo­li­nen palet­ti, jol­loin se voi opti­moi­da tuo­tan­non hyvin­kin vaihn­te­le­vil­la läm­mön kulutusprofiileilla.
      Hyvä, kuu­mi­na kesä­päi­vä­nä läm­mön­tuo­an­to aje­taan hyvin alas, kos­ka sil­loin teh­dään läm­pö­pum­puil­la kau­ko­läm­pöä ja hyö­ty­kyl­mää toi­mis­to­jen ja tie­to­ko­ne­sa­lien jäähdyttämiseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Helen myy omien voi­ma­lai­tos­ten­sa tuot­ta­man säh­kön pörs­siin ja kau­ko­läm­mön suo­raan hel­sin­ki­läi­sil­le kuluttajille.
    Hel­sin­ki­läi­sil­le kulut­ta­jil­le myy­tä­vä säh­kö oste­taan pörs­sis­tä. Tämän takia Helen voi sanoa, että kulut­ta­jil­le myy­dys­tä säh­kös­tä vain 18% on fos­sii­li­sil­la tuo­tet­tua, mut­ta kau­ko­läm­pö on lähes 100% fossiilista.

    Samal­la logii­kal­la­han voim­me polt­taa kes­kus­puis­ton kai­ken met­sän, myy­dä jol­lain kons­til­la sii­tä tuo­te­tun säh­kön pörs­siin ja ostaa sit­ten “eko­säh­köä” siel­tä takai­sin? Ei se nyt ihan näin­kään voi mennä! 

    Hau­ku vaik­ka per­suk­si, mut­ta jos Hel­sin­gis­sä kulu­te­taan Hel­sin­gis­sä tuo­tet­tua hii­li­voi­ma­säh­köä, niin ei se minun älyl­lä aukea (tuon­ti­säh­kön varas­sa elä­väs­sä maas­sa), että hii­li­voi­ma­lan tuo­tan­to joten­kin puh­dis­tuu kier­rät­tä­mäl­lä sen las­ku­tus jos­sain pörssissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Sii­hen­kin (samoin kuin ydin­voi­man kausi­vaih­te­luun) jotain voi­si aut­taa reaa­liai­kai­nen säh­kön hin­noit­te­lu, joka yhdis­tet­ty­nä vaik­ka­pa säh­kö­au­toi­hin, voi­si onnis­tua tasoit­ta­maan kysyntäprofiileja.

    Eco­no­mis­tis­sa mie­len­kiin­toi­nen tule­vai­suu­den visio, jos­sa säh­kö­au­to­jen akut toi­mi­vat säätövoimana:

    http://www.economist.com/blogs/babbage/2011/05/electric_cars

    Suh­tau­dun kyl­lä 4000 dol­la­rin vuo­si­kor­vauk­seen auton akun “lai­naa­mi­ses­ta” lie­vää suu­rem­mal­la epäilyllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Lii­an van­han Hel­sin­ki-viha sumen­taa järjen.”

    En minä Hel­sin­kiä vihaa , minä asun täällä.
    Jos vihai­sin niin oli­sin muut­ta­nut pois enkä oli­si alun alkaen­kaan edes tul­lut tänne
    Enem­män­kin en pidä popu­lis­mis­taa ja älyl­li­ses­tä epärehellisyysttä.

    Kau­ko­läm­mön tuo­tan­toon raken­net­tu voi­ma­la toi­mii läm­mön kulu­tuk­sen ehdoil­la , ei säh­kön eikä läm­pö ole tämän­tyyp­pi­sen voi­ma­lan sivu­tuo­te kuten yri­tät todis­tel­la vaan päinvastoin,
    Sen vuok­si säh­köä on teh­tä­vä muil­la­kin voi­ma­la­tyy­peil­lä, jot­ta säh­kön kulu­tuk­sen vaih­te­lu voi­daan kattaa-

    Ereh­dyin ker­ran äänes­tä­mään vih­rei­tä, myt­ta nyt kun olen ollut muu­tamn vuo­den talai­sin koti­maas­sa niin totuus alka pal­jas­tua eikä vir­he toistu

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Mar­gi­naa­li­pääs­tön las­ke­mi­nen säh­kön­ku­lu­tuk­ses­sa on vähän ongel­mal­li­nen. Se on ehkä oikea suu­re sil­loin, kun jou­lu­aat­to­na pais­taa kink­kua ja lait­taa säh­kö­sau­nan pääl­le 30 asteen pak­ka­sel­la, mut­ta se ei ole oikea suu­re, kun lait­taa juhan­nusyö­nä tele­vi­sion päälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Kim­mo:

    Hau­ku vaik­ka per­suk­si, mut­ta jos Hel­sin­gis­sä kulu­te­taan Hel­sin­gis­sä tuo­tet­tua hii­li­voi­ma­säh­köä, niin ei se minun älyl­lä aukea (tuon­ti­säh­kön varas­sa elä­väs­sä maas­sa), että hii­li­voi­ma­lan tuo­tan­to joten­kin puh­dis­tuu kier­rät­tä­mäl­lä sen las­ku­tus jos­sain pörssissä.

    En miten­kään puo­lus­tel­lut käy­tän­töä, tämä vain on tapa jol­la Suo­mes­sa kulut­ta­jil­le annet­ta­vat säh­kön alku­pe­rä­las­kel­mat teh­dään. Kun Helen ostaa (lähes) kai­ken säh­kön­sä poh­jois­mai­ses­ta säh­kö­pörs­sis­tä (ja myy oman­sa samal­le mark­ki­nal­le jol­le­kin toi­sel­le), se voi “viher­pes­tä” säh­kön­sä Nord­poo­lin kes­kiar­vo­säh­kök­si. Koko kon­sep­ti, jos­sa kulut­ta­jil­le myy­dään esi­mer­kik­si “tuu­li­säh­köä” on saman­lais­ta hui­jaus­ta. Mut­ta kun tek­niik­kaan pitää sekoit­taa poli­tiik­kaa, täl­lai­nen on lopputulos.
    Lai­naus Hel­sin­gin Ener­gian säh­kön alkuperäkuvauksesta:
    “2009

    Uusiu­tu­vat 61 %
    Ydin­voi­ma 21 %
    Fos­sii­li­set 18 %

    Säh­kön ominaispäästöt

    Hii­li­diok­si­di 126 g/kWh
    Käy­tet­ty ydin­polt­toai­ne 0,6 mg/kWh

    Vuon­na 2009 myy­dys­tä säh­kös­tä 94% han­kit­tiin poh­jois­mai­ses­ta sähköpörssistä.

    Myy­dys­tä säh­kös­tä 1,0 % myy­tiin uusiu­tu­vi­na eril­lis­tuot­tei­na ja 1,6 % koko­nai­suu­des­ta eriy­tet­ty­nä ydinvoimana”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Hel­sin­gil­lä on erit­täin moni­puo­li­nen palet­ti, jol­loin se voi opti­moi­da tuo­tan­non hyvin­kin vaihn­te­le­vil­la läm­mön kulutusprofiileilla.”

    Ilman mitään Hel­sin­ki vihaa: Hel­sin­gil­lä on vain hii­li- ja kaa­su­voi­maa sekä vara­ka­pa­si­teet­ti­na öljyl­lä toi­mi­via lai­tok­sia. Siis hyvin hyvin yksi­puo­li­nen pelk­kää fos­sii­lis­ta käyt­tä­vä palet­ti ellei mukaan las­ke­ta Hel­sin­ki Ener­gian omis­ta­mia osuuk­sia muis­ta yhtiöis­tä joil­la on mm. vesivoimaa.

    Toki Hel­sin­gil­lä on usei­ta voi­ma­loi­ta joi­den kes­ki­näis­tä käyt­töä sää­te­le­mäl­lä tuo­ta tuo­tan­toa voi­daan opti­mois­da, mut­ta kaik­ki ovat fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käyt­tä­viä — ja osin jopa pahin­ta kai­kis­ta eli kiviiiltä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kivi­hii­li- ja maa­kaa­su­voi­ma­lat tuot­ta­vat säh­köä ja läm­pöä kes­ke­nään eri suh­teis­sa jol­loin nii­tä kom­bi­noi­mal­la voi­daan opti­moi­da lop­pu­tu­los­ta. Lisäk­si on tuo kau­ko­kyl­mä­pro­jek­ti, jos­sa kyl­myyt­tä voi­daan teh­dä kol­mel­la eri taval­la ja sen yhtey­des­sä Kat­ri Valan puis­ton lämpöpumppu.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Vihe­rins­si, kii­tos tarkennuksesta.

    Jos tuo pitää paik­kan­sa, niin ydin­voi­ma­lan koh­dal­la on ener­geet­ti­ses­ti sama, käy­te­tään­kö maa­läm­pöä vai kau­ko­läm­pöä. Sil­loin maa­läm­pö voit­taa jous­ta­vuu­del­laan. Ja voi sen meri­ve­des­tä läm­pöä repi­vän läm­pö­pum­pun lait­taa kaukolämpöverkkoonkin.

    Se hyö­ty­suh­de oli ulko­muis­tis­ta, ei se ihan niin huo­no ole ja läh­de on HELEN eikä Fortum:

    Ydin­voi­ma­lai­tok­sen yhteis­tuo­tan­to­kyt­ken­tä, mah­dol­lis­taes­saan 1000
    MW:n kau­ko­läm­pö­te­hon toi­mi­tuk­sen lai­tok­sel­ta, pie­nen­täi­si voi­ma­lai­tok­sen säh­kön­tuo­tan­to­te­hoa läm­mön­siir­to­hä­viöt huo­mioo­not­taen noin 200 — 250 MW.

    http://bit.ly/j64mqf

    Eli 1 MW säh­köä on 4 — 5 MW lämpöä. 

    Isom­pi meri­läm­pö­pump­pu­lai­tos löy­tyy Tuk­hol­mas­ta, sikä­li kun tuo­ta oikein tul­kit­sen niin yksi pump­pu syö 8MW säh­köä tuot­taa 30MW, eli pyö­reäs­ti 1 MW säh­köä on 4 MW läm­pöä. Ja tuo ei kai ole vii­mei­sin­tä tek­niik­ka. http://www.friotherm.com/downloads/vaertan_e008_uk.pdf

    Mut­ta sit­ten taas toi­saal­ta, yllä­ole­va teks­ti jatkuu:

    Kun pää­kau­pun­ki­seu­dun hajautetun
    yhteis­tuo­tan­non voi­ma­lai­tok­sil­ta pois­tui­si läm­pö­kuor­maa 1000 MW, pois­tui­si samal­la tuo­tan­nos­ta noin 700 – 800 MW
    yhteis­tuo­tan­to­säh­köä. Tämä pois­tu­nut tuo­tan­to jou­dut­tai­siin kor­kean kulu­tuk­sen aika­na kor­vaa­maan fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käyttävillä
    lauh­du­tus­voi­ma­lai­tok­sil­la. Näi­den hyö­ty­suh­de on alle puo­let yhteis­tuo­tan­to­lai­tos­ten hyö­ty­suh­tees­ta ja hii­li­diok­si­di­pääs­töt näihin
    näh­den yli kaksinkertaiset.

    Minus­ta noil­le pum­puil­le voi­si olla Hel­sin­gis­sä käyt­töä enem­män­kin jos lop­pu­kin hii­li vaih­det­tai­siin maakaasuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Täy­tyy nos­taa hat­tua noil­le Hel­sin­ki Ener­gian lob­ba­reil­le, jot­ka ovat saa­neet ympä­ris­tö­puo­lu­ee­na pro­fi­loi­tu­neen Vih­rei­den kan­san­edus­ta­jan puo­lus­ta­maan hen­keen ja vereen kivi­hii­lel­lä ja muil­la fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la tuo­tet­tua säh­köä ja lämpöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kari S
      Vähän logiik­kaa ole hyvä. Kai sitä nyt sen­tään saa sanoa, että on parem­pi läm­mit­tää kivi­hii­lens­tä teh­dyl­lä kau­ko­läm­möl­lä, kuin kivi­hii­li­säh­köl­lä, jos­ta läm­pö ajhe­taan mer­feen. On tie­tys­ti parem­pia­kin läm­mi­tys­muo­to­ja, mut­ta säh­kö­läm­mi­tys on kui­ten­kin kuusi ker­taa huo­nom­pi vaih­toeh­to niin kau­an kuin Euroo­pas­sa on kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­loi­ta. Kos­ka mar­gi­naa­li­säh­kö teh­dään lähes aina kivi­hii­lel­loä, jopa läm­pö­pum­put ovat kau­ko­läm­pöä huo­nom­pia. Onko tätä vai­kea ymmärtää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. tpyy­luo­ma:
    Se että kau­pun­kie­lä­mä mah­dol­lis­taa joten­kin suu­rem­man kulu­tuk­sen on kyl­lä minus­ta käy­tän­nös­sä vähän kau­kaa­haet­tua, pikem­min­kin niin kuin Ode kir­joit­taa että kau­pun­kia­su­mi­sen hin­ta vali­koi kau­pun­kei­hin kulutusvoimaisempia.

    Ei kyl­la pida paik­kaan­sa aina­kaan minun koh­dal­la­ni. Olen asu­nut seka “kes­kel­la kor­pea”- en tosin oma­va­rais­ta­lou­des­sa 😉 — etta hyvin kau­pal­li­ses­sa mil­joo­na­kau­pun­gis­sa. Voin ker­toa, etta asui­nym­pa­ris­tol­la on ollut huo­mat­ta­va vai­ku­tus kulu­tuk­see­ni. Mil­joo­na­kau­pun­gis­sa tuli har­ras­tet­tua monin­ker­tai­nen maa­ra sel­lais­ta tur­haa huvi­ku­lu­tus­ta, kun ei parem­paa­kaan teke­mis­ta ollut. Sen sijaan siel­la kor­ves­sa akti­vi­tee­tit oli­vat hyvin­kin ei-mate­ri­aa­li­sia. Kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa kay­tos­sa ollut raha ei ollut var­si­nai­ses­ti kulu­tus­ta rajoit­ta­va tekija.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Kun yksi kii­na­lai­nen hii­li­voi­ma­la tuot­taa CO2:ta kol­me ja puo­li ker­tai­ses­ti Suo­men pääs­töt, niin on aivan yksi hai­lee mil­lä taval­la Suo­mes­sa tuo­te­taan ener­gi­aa, asu­taan tai tuo­te­taan ener­gi­aa. Kii­nas­sa ava­taan joka vuo­si sata­kun­ta uut­ta hiilivoimalaa.

    Pals­tal­la käy­dyn kes­kus­te­lun tar­koi­tus on akti­voi­da vih­rei­tä äänes­tä­jiä kan­nat­ta­maan puo­lu­een lin­jauk­sia. Hir­veä haloo jos­ta­kin maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa kär­pä­sen jätök­sen suu­rui­ses­ta asiasta. 

    On tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta ruok­kia vas­tak­kai­na­set­te­lua kau­pun­kien ja maa­lais­ten välil­lä, sil­lä vih­reät äänes­tä­jät ovat kau­pun­geis­sa. Todis­te­le­mal­la kau­pun­kien eko­lo­gi­suut­ta saa­daan rivit suo­rik­si. Samaan hen­gen­ve­toon osoi­te­taan maa­lais­junt­tien riis­tä­vän luon­toa teho­maa­ta­lou­del­la ja sot­ke­van aivan pahuut­taan Itä­me­ren, niin ja sisä­ve­det. Tur­kis­tar­haus ja tur­ve­tuo­tan­to ovat myös ympä­ris­tö­ri­kok­sia. Tar­hoil­le ja eläin­suo­jiin mur­tau­tu­mi­nen ei ole rikos vaan aktivismia.

    Täs­tä akti­vis­mis­ta hyö­ty­vät vih­reät mie­lel­lään , kos­ka eivät ole näky­väs­ti tuo­min­neet niitä.

    Luon­to — ja ympä­ris­tö­asiat on vih­rei­den toi­mes­ta val­jas­tet­tu kes­kit­tä­mis­ke­hi­tyk­sen ja sitä kaut­ta poliit­ti­sen val­lan saavuttamiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. OS kir­joit­ti: “Kuka on kiel­tä­nyt raken­ta­mas­ta asun­to­ja Pieksämäelle?”

    Lii­an van­ha kir­joit­ti: “Hel­sin­gin kor­kea työ­paik­kao­ma­va­rai­suus (131,4 %)”

    Ehdo­tan rat­kai­suk­si (lähin­nä Hel­sin­gin ja lähi­seu­dun työ­paik­ka­lii­ken­teen pääs­tö­on­gel­miin), että nuo Hel­sin­gin yli­mää­räi­set 31,4% työ­pai­kois­ta haja­si­joi­te­taan Piek­sä­mäel­le. Näin asun­to­jen raken­ta­mi­nen Piek­sä­mäel­le tuli­si kan­nat­ta­vak­si. Piek­sa­mä­ke­läis­ten ei tar­vit­si­si muut­taa Hel­sin­kiin, vaan Hel­sin­gin seu­dun ihmi­set voi­si­vat muut­taa Piek­sa­mäel­le. Pää­si­sim­me myös lähem­mäs Pau­lan mai­nit­se­maa lii­ken­teel­li­ses­ti ihan­teel­lis­ta rei­lun sadan­tu­han­nen asuk­kaan kau­pun­kia. Nur­mi­jär­ve­läi­sil­tä katoai­si tar­ve kul­kea päi­vit­täin öky­au­toil­laan öky­ta­lois­taan Hel­sin­gin kes­kus­taan. Hel­sin­gis­sä töis­sä käy­vien työ­mat­kat lyhen­tyi­si­vät oleel­li­ses­ti. Ruuh­kat­kin vähe­ni­si­vät, ja niis­sä kulu­tet­tu aika ja polt­toai­ne. Jät­kä­saa­ren ja Töö­lön asun­to­jen hin­nat palai­si­vat jol­le­kin jär­ke­väl­le tasol­le, kun lähel­lä työ­paik­kaa ole­vis­ta asun­nois­ta ei oli­si enää pulaa. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Tääl­lä on puhut­tu nyt pal­jon kaa­sun ete­vyy­des­tä kivi­hii­leen näh­den, mitä ilmas­to­vai­ku­tuk­siin tulee. 

    Vali­tet­ta­vas­ti asia ei tai­da olla ihan kuin kuvi­tel­laan. Maa­kaa­sun polt­ta­mi­sen pääs­töt ovat kyl­lä pie­nem­mät kuin kivi­hii­lel­lä, mut­ta koko­nai­suu­te­na kaa­sun käy­tön ilmas­to­vai­ku­tuk­set ovat jopa kivi­hii­len luok­kaa, ellei­vät yli. Syy­nä ovat metaa­ni­vuo­dot kaa­su­jär­jes­tel­mäs­sä; metaa­ni on hii­li­diok­si­diin ver­rat­tu­na 25 ker­taa tehok­kaam­pi kasvihuonekaasu.

    Muu­ta­ma link­ki, jois­sa asi­aa selostetaan:

    http://theenergycollective.com/david-lewis/47474/natural-gas-green-perhaps-not

    http://www.marketoracle.co.uk/images/2010/Nov/Cornell.png

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Juho Laa­tu:

    Työ­paik­ko­ja ei voi “haja­si­joit­taa” sen enem­pää kuin ihmi­siä­kään. Työ­pai­kat syn­ty­vät sin­ne, mis­sä niil­lä on par­haat edel­ly­tyk­set löy­tää osaa­vaa työ­voi­maa ja asiak­kai­ta. Käy­tän­nös­sä suu­ret kau­pun­git ovat paras ympä­ris­tö kai­ken­lai­sel­le yri­tys­toi­min­nal­le, täs­tä on jo noin 7000 vuo­den koke­mus maailmalta…

    Todel­la monet ihmi­set haluai­si­vat asua kau­pun­gis­sa. Täl­lä het­kel­lä kau­pun­gis­sa asu­mi­sen jär­jet­tö­män kal­lis hin­ta rajoit­taa ihmis­ten valin­nan­va­paut­ta. Kau­pun­kia­su­mi­sen hin­taa nos­taa tar­jon­nan puu­te, eli tar­jon­nan lisää­mi­nen lisäi­si ihmis­ten vapaut­ta päät­tää asioistaan.

    Lisäk­si kau­pun­ki­lais­ten vapaut­ta rajoit­taa mas­sii­vi­set tulon­siir­rot pois kau­pun­ki­lai­sil­ta, mut­ta ei puu­tu­ta nii­hin nyt tässsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. n tie­tys­ti parem­pia­kin läm­mi­tys­muo­to­ja, mut­ta säh­kö­läm­mi­tys on kui­ten­kin kuusi ker­taa huo­nom­pi vaih­toeh­to niin kau­an kuin Euroo­pas­sa on kivihiililauhdevoimaloita. ”

    Lauh­de­voi­ma­lat ovat seu­raus­ta vas­ta­pai­ne­läm­pö­voi­ma­lois­ta, sil­lä kau­ko­lämm­mön tar­ve mää­rää vas­ta­pai­ne­voi­ma­loi­den säh­kön­tuo­ton eikä se vas­taa säh­kön kulu­tus­tar­pei­ta ja vai­het­lui­den täyt­töön tar­vi­taan muu­ta voimaa.

    Eikä Suo­men säh­kö­mark­ki­nat ole integroi­tu­neet ko Euroop­paan vaan Venä­jän ja Poh­jois­mait­ten kans­sa, joten muun Euroo­pan tuo­tan­nol­la ei pal­joa vai­ku­te­taan Suo­men markkinoihin.

    Muu­ten­kin tuo tul­kin­ta lauh­de­voi­ma säh­kö­läm­mi­tyk­sen ainoa­na käyt­tö­kohn­tee­na on puh­das­ta popu­lis­mia. Jos säh­kö­läm­mi­tys nyt lope­tet­tai­siin niin voi­ma­loi­ta jou­tai­si koi­pus­siin, mut­ta edel­leen tar­vi­taan lauh­de­voi­maa kau­ko­läm­mön aiheut­ta­man säh­kön­tuo­tan­non tasaa­mi­seen ja kun säh­kö­ener­gian tar­ve kas­vaa niin koh­ta nii­tä lauh­de­voi­ma­loi­ta pure­taan koipussista.

    Eli säh­kö­läm­mi­tyk­sen lopet­ta­mi­nen ei pois­ta lauh­de­voi­man tar­vet­ta ja kulu­tus­käy­räs­sä näkyy vain pie­ni epäjatkuvuuskohta .

    Tek­ni­ses­ti säh­kö­pat­te­reis­sa vir­taa säh­kön sekoi­tus, jon­ka tuo­tan­to­raa­ka-aine vaih­te­lee kul­loin­kin verk­koon kyt­ke­tyn kapa­si­tee­tin mukaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Eiko Hel­sin­ki voi­si ottaa vähän mal­lia vähän Tuk­hol­mas­ta. Siel­lä ollaan pal­jon kek­se­li­ääm­piä ja luo­vem­pia ene­gia­läh­tei­den suh­teen. Mm. eri­lais­ten bio­polt­toai­nei­den (pel­le­tit, eri­lai­set orgaa­ni­set jät­teet, metaa­ni) ja läm­pö­pump­pu­jen käyt­tö on pal­jon run­saam­paa kuin Hel­sin­gin seudulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eiko Hel­sin­ki voi­si ottaa vähän mal­lia vähän Tuk­hol­mas­ta. Siel­lä ollaan pal­jon kek­se­li­ääm­piä ja luo­vem­pia ene­gia­läh­tei­den suh­teen. Mm. eri­lais­ten bio­polt­toai­nei­den (pel­le­tit, eri­lai­set orgaa­ni­set jät­teet, metaa­ni) ja läm­pö­pump­pu­jen käyt­tö on pal­jon run­saam­paa kuin Hel­sin­gin seudulla

      Tuk­hol­ma läm­pi­ää pää­asias­sa säh­köl­lä, jon­ka jär­ke­vyy­des­tä voi­daan sanoa yhtä jos tois­ta­kin. Puun pol­ton osal­ta tilan­ne on logis­ties­ti kovin eri­lai­nen. Tuk­hol­ma on väes­töl­li­ses­ti Poh­jois-Ruot­sia ja siten jär­ke­vä kulu­tus­paik­ka suu­rel­la osal­le Ruot­sin met­siä. Hel­sin­ki on Ete­lä-Suo­mea. Aika pie­ni on se puun­han­kiun­ta-alue Suo­mes­sa, jos­ta puu kan­nat­taa kul­jet­taa Hel­sin­kiin pol­tet­ta­vak­si. Ei oli­si kovin jär­ke­vää logis­tiiik­kaa kul­jet­taa puu­ta Lah­den seu­dul­ta hel­sin­kiin ja vie­dä paluu­kuor­mas­sa kivi­hiil­tä Lah­teen. Ja mat­kan var­rel­la met­säs­tä koh­ti Ete­lä-Suo­mea on pahem­paa­kin, esi­mer­kik­si tur­ve­lai­tos Jyväskylässä.
      jos Hel­sin­kiä aletr­tai­siin läm­mit­tää puul­la, se puu var­maan­kin kan­nat­tai­si tuo­da lai­voil­la Viros­ta, mut­ta on sil­le­kin käyt­töä Virossa. 

      .

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Rotwang:

    Mil­joo­na­kau­pun­gis­sa tuli har­ras­tet­tua monin­ker­tai­nen maa­ra sel­lais­ta tur­haa huvi­ku­lu­tus­ta, kun ei parem­paa­kaan teke­mis­ta ollut. Sen sijaan siel­la kor­ves­sa akti­vi­tee­tit oli­vat hyvin­kin ei-materiaalisia

    Se, että sä itte et kulut­ta­nu maal­la pal­jon ei tar­ko­ta, että koko­nai­suu­te­na kulu­tus vähe­nee sii­tä, että meet maal­le kulu­tat vähän ja pidät raho­ja pankissa.

    Kulu­tus vähe­nee yksi­tyi­sil­lä valin­noil­la sil­leen, että tuo­tat vähem­män ja kulu­tat enem­män vapaa-aikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Osmo, tie­tys­ti noin, mut­ta yllä sitee­rat­tiin säh­kön mar­gi­naa­li­pääs­tö sil­lä ole­tuk­sel­la, että se mar­gi­naa­li­nen kWh tuo­te­taan hii­lel­lä. Näin tapah­tuu pak­ka­sil­la tms. kulu­tus­huip­pu­jen aikaan, mut­ta ei juhan­nuk­se­na, kun kulu­tus on mata­la. Sil­loin mar­gi­naa­li­nen kWh tulee lähes päästöttömästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Työ­paik­ko­ja ei voi “haja­si­joit­taa” sen enem­pää kuin ihmi­siä­kään. Työ­pai­kat syn­ty­vät sin­ne, mis­sä niil­lä on par­haat edel­ly­tyk­set löy­tää osaa­vaa työ­voi­maa ja asiakkaita.”

    Täs­sä nyt näyt­tää jäl­leen ker­ran unoh­tu­van nime­no­maan Hel­sin­gin his­to­ria, koko kau­pun­ki ja sen työ­pai­kat ovat syn­ty­neet nime­no­maan hal­lin­nol­li­sel­la määä­räyk­sel­lä ja pakol­la — pel­kän alue­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na. 1500-luvul­la jopa pak­ko­siir­ret­tiin por­va­rit Ulvi­las­ta hel­sin­kiin, myö­hem­min mm. yli­opis­to veto­si pak­ko­siir­toa vas­taan turus­ta helsinkiin.

    Kos­ka tuo pak­ko­siir­to­po­li­tiik­ka on osoit­tau­tu­nut toi­mi­vak­si Hel­sin­gin kehit­tä­mi­ses­sä, mik­sei sitä voi­tai­si käyt­tää edelleenkin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Ener­gia­teoll­si­uu­den sivuil­ta on luet­ta­vis­sa , että kivi­hii­li lauh­de­voi­maa ei aje­ta alas edes hei­nä­kuus­sa vaik­ka säh­kö­läm­mi­tys ei ole toi­min­nas­sa eli 25–30 % pide­tään toi­min­nas­sa vaik­ka säh­kö­läm­mi­tys­tä ei tarvita .
    Vai­kak huo­mioi­tai­siin veden läm­mi­tys­tar­ve­kin niin 20–27 % tar­vi­taan muuhun 

    Sen sijaan vas­ta­pai­ne­voi­ma aje­taan alas niin, että huip­pu­tuo­tan­nos­ta vain 7 % on käy­tös­sä eli se mitä veden läm­mi­tyk­seen tarvitaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ..että kivi­hii­li lauh­de­voi­maa ei aje­ta alas edes hei­nä­kuus­sa vaik­ka säh­kö­läm­mi­tys ei ole toiminnassa 

      En nyt ehdi käy­meen ener­gia­teol­li­suu­den sivuil­la, mut­ta väi­täsn suo­raan, ettåä tie­to on vää­rä. Ainoa fos­sii­li­nen lauh­de­voi­ma­la, joka toi­mii kes­kel­lä kesää on se ion­ne­ton tur­ve­lauh­de­voii­ma­la, jol­la kes­kus­ta on tur­van­nut rahoitk­sen kai­kis­sa oloissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Osmo: Ymmär­rän logiik­ka­si mar­gi­naa­li­pe­rus­teis­ten pääs­tö­jen osal­ta, mut­ta nii­tä pitää lisä­läm­mi­tyk­seen käy­tet­tä­viä ener­gia­muo­to­ja ver­tail­les­sa sovel­taa molem­piin, siis säh­köön ja kau­ko­läm­pöön. Nyt sinä annat ymär­tää, että kau­ko­läm­pö syn­tyy ikään­kuin sivu­tuot­tee­na lähes ilman uut­ta ener­gi­aa: Näin­hän ei ole, vaan kau­ko­läm­mön mar­gi­naa­li­pe­rus­tai­nen pääs­tö mää­räy­tyy öljy­lauh­teen perus­teel­la aina­kin Helsingissä. 

    Loo­gi­nen tapa tar­kas­tel­la asi­aa säh­kön osal­ta on siis todel­li­seen säh­kön­käyt­tö­pro­fii­liin (pysy­vyys­käy­rään) ja säh­kön­tuo­tan­to­ra­ken­tee­seen perus­tu­va pääs­tö­ker­roin, ja kau­ko­läm­mön osal­ta hyö­dyn­ja­ko­me­ne­tel­mäl­lä tar­kas­tel­tu yhteis­tuo­tan­non päästökerroin. 

    Tuol­la­kin taval­la säh­kö­läm­mi­tys toki hävi­ää, mut­ta ero ei todel­la­kaan ole kuusinkertainen. 

    Minun point­ti­ni täs­sä kes­kus­te­lus­sa on ollut se, että monel­la maa­seu­tu­paik­ka­kun­nal­la läm­pö­kes­kus, lau­de- tai yhteis­tuo­tan­to­na, käy puu­poh­jai­sel­la polt­toai­neel­la, mut­ta Hel­sin­ki tur­vaa edel­leen kivi­hii­leen ja mui­hin fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin, ja se lisää mei­dän hel­sin­ki­läis­ten hii­li­ja­lan­jäl­keä mer­kit­tä­väs­ti. Päät­tä­jäm­me ovat sul­ke­neet sil­män­sä asial­ta Hele­nin ansiok­kaan yhteis­tuo­tan­to-lob­bauk­sen avulla.

    Kun ver­tail­laan niin sil­loin ver­rat­ta­via pitää tar­kas­tel­la samoin perus­tein, muu­toin sor­tuu älyl­li­seen epä­re­hel­li­syy­teen. Eikö vaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Lauh­de­voi­ma­lat ovat seu­raus­ta vas­ta­pai­ne­läm­pö­voi­ma­lois­ta, sil­lä kau­ko­lämm­mön tar­ve mää­rää vas­ta­pai­ne­voi­ma­loi­den säh­kön­tuo­ton eikä se vas­taa säh­kön kulu­tus­tar­pei­ta ja vai­het­lui­den täyt­töön tar­vi­taan muu­ta voimaa.

    Euroop­pa on täyn­nä lauh­de­voi­ma­loi­ta. Nii­den ole­mas­sao­lo on seu­raus­ta sii­tä, että tar­vi­taan säh­köä. Yhdis­tet­ty tuo­tan­to on suo­ma­lai­nen eri­koi­suus. Se voi tar­vi­ta jon­kin ver­ran lauh­de­ka­pa­si­teet­tia tasa­pai­not­ta­maan, mut­ta tar­ve on aika pie­ni, kos­ka säh­kön ja läm­mön kulu­tus­pii­kit osu­vat samoi­hin aikoi­hin. Ja ongel­ma on enem­män pääl­lek­käi­sis­sä inves­toin­neis­sa kuin päästöissä.

    Eikä Suo­men säh­kö­mark­ki­nat ole integroi­tu­neet ko Euroop­paan vaan Venä­jän ja Poh­jois­mait­ten kans­sa, joten muun Euroo­pan tuo­tan­nol­la ei pal­joa vai­ku­te­taan Suo­men markkinoihin.

    Meil­tä läh­tee suo­raan siir­to­yh­teyk­siä Venä­jäl­le (2/3 fos­sii­lis­ta), Viroon (1/1 fos­sii­lis­ta) ja Poh­jois­mai­hin. Nor­jas­ta ja Ruot­sis­ta läh­tee siir­to­yh­tyk­siä Tans­kaan, Sak­saan, Hol­lan­tiin, jot­ka kaik­ki nojaa­vat hiileen.

    Meil­le joten­kin anne­taan sel­lai­nen kuva, että toi­sim­me puh­das­ta vesi­voi­maa Nor­jas­ta ja ydin­voi­maa Venä­jäl­tä. Kuvas­sa on vähän säröjä:

    1. Net­to­tuon­ti Poh­jois­mais­ta on noin nolla.

    2. Nor­ja­lai­set yrit­tä­vät saa­da vesi­voi­man­sa myy­tyä hii­li­voi­ma­mai­hin, joten se menee joka tapauk­ses­sa kor­vaa­maan hiilivoimaa.

    3. Venä­jäl­lä suu­rin osa säh­kös­tä teh­dään fos­sii­li­sia polttamalla.

    4. Viros­ta olem­me net­to­tuo­ja, tuo­tan­to­ta­pa siel­lä ruskohiili.

    Eli säh­kö­läm­mi­tyk­sen lopet­ta­mi­nen ei pois­ta lauh­de­voi­man tar­vet­ta ja kulu­tus­käy­räs­sä näkyy vain pie­ni epäjatkuvuuskohta.

    Jos säh­kö­läm­mi­tys lope­tet­tai­siin, säh­kön tuo­tan­to maa­il­mas­sa pie­ne­ni­si vas­taa­vas­ti. Sääs­tö jakau­tui­si lähes yksi­no­maan lauh­de­tuo­tan­non osal­le, vaik­ka toki iso osa sääs­tös­tä tapah­tuu jos­sain muu­al­la kuin suo­ma­lai­ses­sa tuotannossa.

    Vai ajat­te­let­ko, että säh­kön­ku­lu­tuk­sen vähe­ne­mi­nen esi­mer­kik­si 10 TWh/a vähen­täi­si ydin­voi­man tai vesi­voi­man tuotantomäärää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Täy­tyy nos­taa hat­tua noil­le Hel­sin­ki Ener­gian lob­ba­reil­le, jot­ka ovat saa­neet ympä­ris­tö­puo­lu­ee­na pro­fi­loi­tu­neen Vih­rei­den kan­san­edus­ta­jan puo­lus­ta­maan hen­keen ja vereen kivi­hii­lel­lä ja muil­la fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la tuo­tet­tua säh­köä ja lämpöä.

    Hel­sin­gin Ener­gia puhuu ympä­ris­tö­asiois­sa pal­jon asioi­ta vas­toin parem­paa tie­to­aan. Sama kos­kee lähes kaik­kia mui­ta­kin ener­giayh­tiöi­tä. Nii­den anta­mat luvut ovat usein var­sin kysee­na­lai­ses­ti tuotettuja.

    Lisäk­si usein juu­ri vih­rei­den suun­nas­ta kuu­luu luon­non­tie­teel­li­ses­ti ja tek­no­lo­gi­ses­ti huo­nos­ti perus­tel­tu­ja ener­gia-asioi­hin liit­ty­viä väitteitä.

    Joten noin tilas­tol­li­ses­ti voi­sin yhtyä kritiikkiisi.

    Mut­ta kun täs­sä nimen­omai­ses­sa tapauk­ses­sa tilan­ne on se, että Ode kuu­luu sii­hen vähem­mis­töön, joka ihan oikeas­ti on ymmär­tä­nyt ener­gian­tuo­tan­non kokonaisuuden.

    Täs­sä näi­tä reu­naeh­to­ja, joi­den kans­sa elämme:

    - Pääs­töt­tö­män säh­kön­tuo­tan­non mää­rä ei ole kulu­tuk­sen rajoit­ta­maa; sitä ei vain pys­ty­tä lisää­mään helposti.

    - Ainoa hel­pos­ti lisät­tä­vä säh­kön­tuo­tan­to­muo­to on hii­li­voi­ma. (Kivi­hii­li on ainoa polt­toai­ne, jota on saa­ta­vil­la käy­tän­nös­sä rajattomasti.)

    - Euroop­pa ja Venä­jä ovat riip­pu­vai­sia hiilivoimasta.

    - Hii­li­voi­man mää­rää pyri­tään minimoimaan.

    Näis­tä seuraa:

    - Meil­lä on hii­li­voi­maa joka tapauksessa.

    - Kulu­tuk­sen muu­tok­set kate­taan hiilivoimalla.

    Vahin­ko­jen mini­moi­mi­sek­si pitää huo­leh­tia kah­des­ta asiasta:

    - Ener­gia hyö­dyn­ne­tään mah­dol­li­sim­man tehokkaasti.

    - Uusiu­tu­vat ener­gian­läh­teet hyö­dyn­ne­tään mah­dol­li­sim­man tehokkaasti.

    Ensim­mäi­nen kos­kee kaik­kia lai­tok­sia. Huo­non hyö­ty­suh­teen voi­ma­la on ympä­ris­tö­ri­kos. Lisäk­si täs­sä suh­tees­sa yhdis­tet­ty tuo­tan­to on hyvä asia.

    Jäl­kim­mäi­sen koh­dal­la taas on niin, että hyö­dyn­tä­mis­paik­ka on saman­te­ke­vä. On toden­nä­köi­ses­ti koko­nai­se­ko­lo­gi­sem­paa polt­taa hiil­tä sata­man vie­res­sä ja puu­ta met­sän kes­kel­lä kuin toisinpäin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Kun yksi kii­na­lai­nen hii­li­voi­ma­la tuot­taa CO2:ta kol­me ja puo­li ker­tai­ses­ti Suo­men pääs­töt, niin on aivan yksi hai­lee mil­lä taval­la Suo­mes­sa tuo­te­taan ener­gi­aa, asu­taan tai tuo­te­taan energiaa.

    Puut­tu­mat­ta nyt sen enem­pää argu­men­tin filo­so­fi­siin ja argu­men­ta­tii­vi­siin piir­tei­siin tekee mie­li puut­tua faktapuoleen.

    Suo­men CO2-pääs­töt vuo­des­sa ovat noin 80 mil­joo­naa ton­nia. Oikein huo­nos­ti tuo­te­tun kivi­hii­li­säh­kön pääs­töt ovat noin 1 t/MWh. Niin­pä tuon kysei­sen kii­na­lai­sen hii­li­voi­ma­lan säh­kön­tuo­tan­to on vähin­tään 280 TWh/a. Sii­tä saa­daan kes­ki­mää­räi­sek­si tehok­si 32 GW (65 lovii­sa­lais­ta ydinreaktoria).

    Todel­li­suu­des­sa maa­il­man suu­rin hii­li­voi­ma­la lie­nee Taiwa­nin Taic­hung, jon­ka pääs­töt ovat noin 40 mil­joo­naa ton­nia vuo­des­sa ja kes­ki­mää­räi­nen teho suu­ruus­luok­kaa 5 GW. Voi­ma­la on ilmei­ses­ti myös maa­il­man suu­rin yksit­täi­nen CO2-pääs­tö­läh­de. Kan­ta­päil­lä hön­kii pari kii­na­lais­ta saman koko­luo­kan voi­ma­laa ja yksi puolalainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Alkaa­kos Hel­sin­gin Her­rat käyt­tä­mään ener­gi­aa kau­ko­kyl­män valmistukseen ?

    Käy­te­tään jo. Ja lisäk­si sen val­mis­ta­mi­seen käy­te­tään jopa kau­ko­läm­pöä. Jos ver­tai­lu­koh­ta­na on säh­kön käyt­tä­mi­nen kyl­män tuot­ta­mi­seen tai kau­ko­läm­mön käyt­tä­mi­nen kyl­män tuot­ta­mi­seen, jäl­kim­mäi­nen on huo­mat­ta­vas­ti energiatehokkaampaa.

    Sääs­tön suu­ruus­luok­ka on samaa luok­kaa kuin kau­ko­läm­möl­lä lämmittämisessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Mitä tar­koi­tat pak­ko­tii­vis­tä­mi­sel­lä? Kun raken­nam­me lisää kan­ta­kau­pun­kia vaik­ka Jät­kä­saa­reen, ketään ei pako­te­ta muut­ta­maan sin­ne. Mis­sä on pak­koa, kun kan­sa suo­ras­taan ryn­nii kantakaupunkiin?”

    Tämä onkin oikein ja kan­na­tet­ta­vaa tii­vis­tä­mis­tä. Niin kau­an kun okt-asu­mi­sen vero­tus ja kaa­voi­tus pide­tään tasaveroisena/oikeudenmukaisena suh­tees­sa kau­pun­kia­su­mi­seen, ja tii­vis­tä­mi­nen tapah­tuu imma­te­ri­aa­lis­ta hou­kut­te­le­vuut­ta lisää­mäl­lä, kan­na­tan sitä.
    Jos kau­pun­kia­su­mis­ta ale­taan pro­moa­maan nos­ta­mal­la okt-asu­mi­sen vero­tus­ta tai vai­keut­ta­mal­la okt-kaa­voi­tus­ta, raken­ta­mis­ta tms. ollaan vää­räl­lä tiellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Ener­gia­kes­kus­te­luun tiedoksi.

    10 hyvää uutis­ta uusiutuvista.

    http://www.juancole.com/2011/05/top-ten-green-energy-good-news-stories.html

    Uusiu­tu­vien ympä­ril­le on keh­key­ty­mäs­sä uusi teol­li­suus, joka on deka­dia tai paria suu­rem­pi kuin Nokia. Sii­nä kan­nat­tai­si olla muka­na. Toi­vot­ta­vas­ti uuden hal­li­tuk­sen ilmas­to­la­ki sysää suo­ma­lai­set yri­tyk­sen vuo­le­maan uusiu­tu­vaa kul­taa. Ja toi­vot­ta­vas­ti saam­ma mer­kit­tä­väs­ti tuu­li­voi­maan Suo­meen (ettem­me jou­du sitä­kin osta­maan Norjasta…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Sen miten eri tuo­tan­to­tyyp­pien tuo­tan­to jous­taa ihan kysyn­nän mukaan näkee esi­mer­kik­si ekal­ta sivul­ta jul­kai­sus­ta “Säh­kön­tuo­tan­non polt­toai­neet ja CO2-pääs­töt” (16.5. 2011), http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto/s%C3%A4hk%C3%B6ntuotannon%20polttoaineet%20ja%20co2‑p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t.pdf

    Sen mitä tämä tar­koit­taa hii­li­diok­si­pääs­tö­jen kan­nal­ta taas näkee sivul­ta 13.

    Mil­joo­nan ton­nin kysy­mys on että mitä tapah­tuu jos ja kun OL3 käyn­nis­tyy. Opti­mis­ti­suus­jär­jes­tyk­ses­sä yksinkertaistean:

    a) Se syr­jäyt­tää fos­sii­li­sia ja tuon­tia. Pääs­töt laskevat.

    b) OL3 säh­kö­te­hon ver­ran jotain aluu­mi­ni­su­lat­ta­mo­ja tai vas­taa­via teol­li­suus­lai­tok­sia raken­ne­taan. Pääs­töi­hin ei vaikutusta.

    c) OL3 las­kee säh­kön hin­taa ja sen kulu­tus kas­vaa ja säh­kön kulu­tus­käy­rä vuo­si­ta­sol­la ei muu­tu. Pääs­töt kas­va­vat kos­ka kas­va­neen kausit­tai­sen kulu­tuk­seen tuot­ta­mi­nen tar­koit­taa lisää polttovoimaloita.

    Sanoi­sin että riip­puu muis­ta toi­mis­ta, mm. vero­tuk­ses­ta. Pie­ne­nä aske­lee­na haluan edel­leen­kin hin­nas­ta pro­sen­tu­aa­li­see­na mää­räy­ty­vän säh­kö­ve­ron kiin­teän sijaan ja Ruot­sin mal­liin täys­kiel­lon suo­ral­la säh­kö­läm­mi­tyk­sel­le uusiin rakennuksiin.

    Tilan­ne on tuu­li­voi­ma­loi­den kans­sa sama, tosin sil­lä ero­tuk­sel­la että ne sen­tään tuot­taa kes­ki­mää­rin enem­män talvisin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Ei ole mie­les­tä­ni perin hedel­mäl­lis­tä (aina­kaan vih­reil­le) jos jat­ku­vas­ti ase­te­taan urbaa­ni ja maa­seu­dun elä­män­muo­to vas­tak­kain ja kil­pail­laan jom­man kum­man parem­muu­del­la ja ekologisuudella.
    Pin­ta-alal­taan suu­res­sa maas­sa tar­vi­taan kui­ten­kin molem­pia elä­mi­sen ja asu­mi­sen tapo­ja ja muotoja!
    Ja molem­pien kans­sa on toi­meen tul­ta­va — jos halu­taan pitää koko Suo­men­nie­mi asut­tu­na. Ja minus­ta asuin­paik­ka ja asu­mi­sen muo­to täy­tyy olla vapaas­ti valit­ta­va! Eli sen ver­ran anar­kis­tia ihmi­sel­le on val­tion ja yhteis­kun­nan sallittava;-))
    t. nimi­merk­ki “Lan­del­la bunk­kaa­va wan­ha Sta­din kundi”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. 10 hyvää uutis­ta uusiutuvista.

    Hyviä uuti­sia aina kai­va­taan. Vali­tet­ta­vas­ti nämä uuti­set ovat usein jol­lain taval­la ylioptimistisia.

    Aurin­ko­pa­nee­li­puo­lel­la ongel­ma­na on panee­lien hin­ta per wat­ti, ei vält­tä­mät­tä nii­den hyö­ty­suh­de. Nano­tek­no­lo­gi­set kek­sin­nöt tup­paa­vat ole­maan täs­sä hiu­kan han­ka­lia. Enkä ihan äkkiä usko aurin­ko­pa­nee­liin, joka muut­taa 90 % sisään­tu­le­vas­ta ener­gias­ta sähköksi…

    Iowa voi hyvin sel­vi­tä 17 %:n tuu­li­voi­mao­suu­del­la (ja niin sel­viäi­sim­me mekin), mut­ta 34 % tai 51 % onkin sit­ten jo ihan toi­nen tari­na. Japa­ni ei var­mas­ti voi kor­va­ta ydin­voi­maan­sa tuu­li­voi­mal­la, vaik­ka tuu­li­voi­maa sin­ne var­mas­ti rakennetaan.

    Vii­mei­nen on ehkä haus­kin: “Ger­ma­ny wants to have 6 mil­lion elect­ric auto­mo­bi­les on the roads by 2030. If by then a majo­ri­ty of Germany’s elect­rici­ty is pro­duced by renewables, the country’s car­bon footprint would fall con­si­de­rably, as would problems of air pollution.”

    Tuos­sa on ensin­nä­kin aika mer­kit­tä­vä ole­tus (vuon­na 2030 yli puo­let Sak­san kulut­ta­mas­ta säh­kös­tä on uusiu­tu­vis­ta läh­teis­tä), joka ei vält­tä­mät­tä ole rea­lis­ti­nen. Lisäk­si sii­tä puut­tuu vaih­toeh­tos­ke­naa­rio, jos­sa kuu­den mil­joo­nan säh­kö­au­ton sijaan on kuusi mil­joo­naa pihiä polt­to­moot­to­ri­au­toa. Sii­nä ske­naa­rios­sa hii­li­ja­lan­jäl­ki on vie­lä alhaisempi.

    Minul­la on ikä­väs­ti sel­lai­nen tun­ne, että näi­tä “hyviä uusiu­tu­via uuti­sia” käy­te­tään vää­rän tur­val­li­suu­den tun­teen luo­mi­seen. Tyl­sä fak­ta on se, että mei­dän pitää oikeas­ti kes­kit­tyä ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­seen ja kulu­tuk­sen vähentämiseen.

    Se ei tie­ten­kään ole yhtä kivaa kuin säh­kö­au­tot tai 90 %:n hyö­ty­suh­teel­la toi­mi­vat aurinkopaneelit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Tämä onkin oikein ja kan­na­tet­ta­vaa tii­vis­tä­mis­tä. Niin kau­an kun okt-asu­mi­sen vero­tus ja kaa­voi­tus pide­tään tasaveroisena/oikeudenmukaisena suh­tees­sa kau­pun­kia­su­mi­seen, ja tii­vis­tä­mi­nen tapah­tuu imma­te­ri­aa­lis­ta hou­kut­te­le­vuut­ta lisää­mäl­lä, kan­na­tan sitä.”

    Kau­pun­kia­su­mi­sen kil­pai­lu­ky­kyä hei­ken­ne­tään aktii­vi­ses­ti mas­sii­vi­sil­la tulon­siir­roil­la kau­pun­geis­ta maa­seu­dul­le. Pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta kupa­taan noin län­si­met­ron ver­ran rahaa joka vuosi.

    Väit­täi­sin Hel­sin­gin hou­kut­te­le­vuu­den kas­va­van aika rajus­ti, jos Hel­sin­gis­sä oli­si todel­lis­ta kus­tan­nus­ra­ken­net­ta vas­taa­vas­ti rei­lu kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä mata­lam­pi veroas­te kuin ympä­rys­kun­nis­sa, tai vaih­toeh­toi­ses­ti täy­sin yli­voi­mai­nen palvelutarjonta.

    Kil­pai­lua­se­tel­ma eri elin­ta­po­jen välil­lä ei todel­la­kaan ole rei­lu, ja kau­pun­git ovat poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä pidet­ty pahas­ti ala­kyn­nes­sä. Se, että Hel­sin­ki on kai­kes­ta huo­li­mat­ta niin­kin hyvä kau­pun­ki kuin on, ker­too ainoas­taan kau­pun­kien usko­mat­to­mas­ta kes­to­ky­vys­tä ja talou­del­li­ses­ta vahvuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Kom­ment­ti Sep­po Hyt­ti­sen vies­tiin 25.5.2011 kel­lo 13:16

    Suo­men perus­tus­lain 9 §:n mukaan Suo­men kan­sa­lai­sel­la ja maas­sa lail­li­ses­ti oles­ke­le­val­la ulko­maa­lai­sel­la on vapaus liik­kua maas­sa ja vali­ta asuinpaikkansa. 

    Ajoit­tain tosin tun­tuu sil­tä, että mei­dän poliit­ti­ses­sa “kult­tuu­ris­sam­me” perus­tus­lain sään­nök­set­kin ovat ohjei­ta eivät­kä todes­ta otet­ta­via mää­räyk­siä. Tämä on tul­lut mie­leen muun muas­sa kun­tien mää­rää kos­ke­vas­ta keskustelusta.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Kom­ment­ti Osmo Soi­nin­vaa­ran vies­tiin 25.5.2011 kel­lo 12:26

    Tok­ko­pa puun­kul­je­tuk­sen hin­ta ilman­suun­nas­ta riip­puu, kun muu­al­la Suo­mes­sa nii­tä pöl­le­jä kul­kee (rau­ta­teit­se) sato­ja kilo­met­re­jä vähän sin­ne ja tänne. 

    Jos Hel­sin­kiä alet­tai­siin läm­mit­tää puul­la, mää­rät toden­nä­köi­ses­ti oli­si­vat sel­lai­sia, että rau­ta­tie­kul­je­tus oli­si koti­maas­sa talou­del­li­sin vaih­toeh­to. Täl­löin Hel­sin­gin seu­dun rau­ta­tie­ver­kon kapa­si­teet­ti saat­taa olla talou­del­li­suut­ta suu­rem­pi ongelma.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei kul­je­tuk­sen suun­ta, mut­ta pituus. Ja ennen kaik­kea se, että puu kul­ki­si monen fos­sii­li­sia (ml. tur­ve) polt­toai­nei­ta käyt­tä­vän voi­ma­lan ohi. Meri­kul­je­tus on pal­jon rau­ta­tei­ta edel­li­sem­pi jo sen­kin takia, että Hel­sin­gin nykyi­siin voi­ma­loi­hin ei pää­se junal­la eikä yhtey­den raken­ta­mi­nen oli­si aivan helppoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Viherinssi:“Puuttumatta nyt sen enem­pää argu­men­tin filo­so­fi­siin ja argu­men­ta­tii­vi­siin piir­tei­siin tekee mie­li puut­tua faktapuoleen.”

    Ko. tie­to on Tie­de­leh­den faktaa. 

    Käy­tän­nön kan­nal­ta on tasan tar­kaa aivan sama miten Suo­mes­sa ele­tään glo­baa­lis­ti tar­kas­tel­len. Ener­gian hin­nal­la ja ympä­ris­tön suo­je­lul­la teh­dään Suo­mes­sa poli­tiik­kaa, jol­la haa­li­taan etu­ja omal­le etu­ryh­mäl­le, vih­rei­den tapaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Ode, sinän­sä lai­va­kul­je­tus on toki luul­ta­va­ti fik­sum­pi, mut­ta se moni­polt­toai­ne­voi­ma­la on suun­nit­teil­la Vuo­saa­reen jon­ne kyl­lä menee rata ja samoin sen uuden jät­teen­polt­to­lai­tok­sen vie­res­tä Kehä III var­rel­la. Ja jah­ka se huol­to­rai­de saa­daan teh­tyä niin siel­tä menee Ruo­ho­lah­teen met­ro-nimi­nen juna­ra­ta. Minä en sivu­men­nen oikein ymmär­rä että mik­sei tuo­ta rataa voi­si käyt­tää vaik­ka kaup­pa­kes­kus­ten tava­ran­toi­mi­tuk­siin, mut­ta var­maan sii­hen on joku hyvä syy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. T. ker­too:

    Täs­sä nyt näyt­tää jäl­leen ker­ran unoh­tu­van nime­no­maan Hel­sin­gin his­to­ria, koko kau­pun­ki ja sen työ­pai­kat ovat syn­ty­neet nime­no­maan hal­lin­nol­li­sel­la määä­räyk­sel­lä ja pakol­la – pel­kän alue­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na. 1500-luvul­la jopa pak­ko­siir­ret­tiin por­va­rit Ulvi­las­ta hel­sin­kiin, myö­hem­min mm. yli­opis­to veto­si pak­ko­siir­toa vas­taan turus­ta helsinkiin.

    Kos­ka tuo pak­ko­siir­to­po­li­tiik­ka on osoit­tau­tu­nut toi­mi­vak­si Hel­sin­gin kehit­tä­mi­ses­sä, mik­sei sitä voi­tai­si käyt­tää edelleenkin?

    Ajat­te­lit­ko palaut­taa pel­käs­tään kau­pun­geil­le myön­net­tä­vän kau­pan­käyn­ti­mo­no­po­lin vai ken­ties vie­lä kil­ta­lai­tok­sen sen lisäksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Teek­ka­ri:
    >Työ­pai­kat syn­ty­vät sin­ne, mis­sä niil­lä on parhaat
    >edel­ly­tyk­set löy­tää osaa­vaa työ­voi­maa ja
    >asiak­kai­ta.

    Joo. Yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­pai­kat. Jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kat, esim. hal­lin­to, taas syn­ty­vät sin­ne, min­ne ne poliit­ti­ses­ti pää­te­tään perus­taa. Kos­ka jul­ki­nen sek­to­rim­me on suh­tees­sa var­sin suu­ri, se on myös­kin suu­ri yksi­tyi­sen sek­to­rin asia­kas ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja. Täs­tä seu­raa, että yksi­tyi­sen sek­to­rin asiak­kaat samoin kuin kou­lu­tet­tu työ­voi­ma (esim. yli­opis­tois­ta) ovat suu­rel­ta osin siel­lä, min­ne jul­ki­nen sek­to­ri päät­tää perus­taa tai siir­tää toi­min­taan­sa, esim. hal­lin­toa ja yliopistoja.

    His­to­rial­li­ses­ti Hel­sin­ki on puh­taas­ti jul­ki­sen val­lan sijoi­tus­pää­tök­sel­lä syn­ty­nyt kau­pun­ki: Ruot­sin kruu­nu päät­ti raken­taa Via­po­rin meri­lin­noi­tuk­sen tuke­maan soti­aan idäs­sä, ja tätä lin­noi­tus­ta tuke­maan pak­ko­siir­ret­tiin sit­ten asu­tus­ta­kin, vaik­ka mitään kaup­pa­paik­kaa tai vas­taa­vaa sen vie­res­sä ei ollut­kaan. Suur­val­ta­po­liit­tis­ten muu­tos­ten myö­tä Suo­mi liit­tyi Venä­jään suu­ri­ruh­ti­nas­kun­ta­na, ja hal­lin­to­kes­kus siir­ret­tiin Turus­ta lähem­mäs Pie­ta­ria Hel­sin­kiin, samoin kuin yli­opis­to. Ilman lin­noi­tus­työ­maa­ta ja sii­tä myö­hem­min seu­ran­nei­ta hal­lin­nol­li­sia pää­tök­siä Hel­sin­ki oli­si siis saman­lai­nen met­ro­po­li kuin Siun­tio tai Pyh­tää tai Pik­ka­la: kiva pie­ni paik­ka, jos­sa on jon­kin­lai­nen sata­ma ja merenrantaa.

    Kan­nat­taa siis ymmär­tää, miten pal­jon var­ti­ja­na nime­no­maan jul­ki­sen rahan käyt­tö on paik­ka­kun­tien menes­tyk­ses­sä, ja mik­si muu­al­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on hyviä perus­tei­ta pitää las­kel­mia “tues­ta” maa­seu­dul­le täy­te­nä ros­ka­na — aina­kin niin kau­an kuin jat­ke­taan val­tion­hal­lin­non voi­ma­kas­ta kes­kit­tä­mis­tä muu­ta­mil­le paik­ka­kun­nil­le. (Ns. alu­eel­lis­ta­mi­ses­ta pidet­ty kohu hukut­taa alleen sen tosi­asian, että val­tion viran­omai­set polii­sis­ta Kelaan ja verot­ta­jas­ta Pos­tiin on enim­mäk­seen ajet­tu alas muu­al­la kuin suu­ris­sa kes­kuk­sis­sa, eli työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen jul­ki­sen val­lan hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä on ollut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä todel­la vauhdikasta.)

    Aina sil­loin täl­löin saa lukea nero­kas­ta irvai­lua sii­tä, miten Kes­kus­ta­puo­lu­een puo­lue­toi­mis­to on Hel­sin­gis­sä; eikö sen pitäi­si olla alu­eel­lis­tet­tu­na Sei­nä­joel­la? No ilman muu­ta, mut­ta niin pitäi­si olla eduskunnankin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Kyl­lä­hän puu­ta on kaik­kial­la Suo­mes­sa. Tuk­hol­mal­la on oma pel­let­ti­teh­das Poh­jois-Ruot­sis­sa ja kul­je­tuk­set lai­val­la. Aivan hyvin voi­tai­siin aja­tel­la, että pel­let­te­jä tuo­tai­siin vaik­ka ete­lä- Kymen­laak­son sahoil­ta Hel­sin­kiin. Kyse on enem­män­kin halus­ta. Kum­mal­lis­ta tämä hel­sin­ki­läis­ten inno­kas kivi­hii­len puo­lus­tus. Lisäk­si Tuk­hol­maan tuo­daan mm. oliv­vien puris­tus­jä­tet­tä, mitä lie­nee saa­ta­vis­sa lähes ilmai­sesks ete­läm­pää Euroo­pas­ta. Metaa­nia käy­te­tään aivan toi­sel­la tavoin kuin Suo­mes­sa jne. Luo­vuus peliin helsinkiläiset !

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Puu­pe­räi­nen polt­toai­ne voi­daan tuo­da meri­teit­se Hel­sin­kiin mones­ta Suo­men sata­mas­ta, jot­ka ovat aina­kin yhtä lähel­lä kuin vaik­ka­pa ne Puo­lan sata­mat jois­ta nyt kivi­hiil­tä haetaan. 

    Osmol­la tun­tuu ole­van ihmeel­li­nen junt­tau­tu­mi­nen tuo­hon kivi­hii­leen ja maa­kaa­suun, nii­tä pitää puo­lus­taa, kaik­ki muut vaih­toeh­dot tun­tu­vat ole­van mah­dot­to­mia. Mik­si? Eikö juu­ri vih­rei­den tuli­si olla etu­ri­vis­sä vaa­ti­mas­sa fos­sii­li­sis­ta luopumista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Osmo: “Saa­ko kui­ten­kin pois­taa oma­ko­tia­su­mi­sen sub­ven­tiot, esi­mer­kik­si yhte­näi­set, etäi­syy­des­tä riip­pu­mat­to­mat tariffit?”

    Asun nyt Hel­sin­gis­sä rivi­ta­los­sa. Jos muu­tan oma­ko­ti­ta­loon Van­taal­le tai Espoo­seen tai vaik­ka Sipoo­seen, niin mitä sub­ven­tioi­ta minä siloin saan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Mat­ti Kinnunen,

    Aika heik­koa “infor­maa­tio­ta” tuos­sa linkissä.

    Kaik­ki muut koh­dat ovat (Suo­men kan­nal­ta) lähin­nä huvit­ta­via mut­ta koh­ta 2 aurin­ko­pa­nee­leis­ta on jon­kin ver­ran kiin­nos­ta­va. Kui­ten­kin tuos­sa on vain teo­reet­ti­nen kaap­pauss­pekt­ri huo­mioi­tu. CMOS tran­sis­to­ri­ka­na­vien tiheys ja koko vai­kut­taa myös. 

    Ja nime­no­maan kuten Vihe­rins­si mai­nit­si, nii­den hin­ta tulee ole­maan se ongel­ma. Eli point­ti­na on että jos hin­nan kas­vu per panee­li­ne­liö on line­aa­ri­nen suh­tees­sa paran­net­tuun hyö­ty­suh­tee­seen, ei olla oikeas­ti saa­vu­tet­tu juu­ri mitään.

    Toi­saal­ta pii poh­jai­nen CMOS on suu­rin­piir­tein hal­vim­pia asioi­ta joi­ta voi­daan elekt­ro­niik­kaan liit­tyen tuot­taa. Nano­hä­ris­ti­met var­maan nos­taa hin­taa aika pal­jon… Tuo rat­kai­su ei var­maan kor­jaa seu­raa­vaan 20 vuo­teen ongelmaa.

    Ja mik­si nii­tä sil­ti esim Suo­meen edel­leen kan­nat­tai­si raken­taa. Jos jos­sain ete­läs­sä ne on mel­kein toi­mi­via niin Suo­mes­sa ne ei ole kannattavia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Sitä Hesa­rin jut­tua voi lukea myös siten, että kun kulu­tus sekä kau­pun­geis­sa että maa­seu­dul­la on kum­mas­sa­kin vähin­tään­kin kak­sin­ker­tai­nen kes­tä­vään tasoon näh­den, niin mis­tä voi­daan lei­ka­ta ja kuin­ka helposti.

    Käsit­tääk­se­ni kau­pun­geis­sa voi elää myös esim. ilman autoa. Mik­sei ele­tä, sitä en tiedä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Ilmas­ton­muu­tos joko raja­taan kah­teen astee­seen tai pääs­te­tään kar­kaa­maan noi­dan­ke­häk­si. Kom­pro­mis­sia ei ole, vaik­ka onkin se lot­to­voit­tos­ke­naa­rio, että ennus­teet ovat vääriä.

    Fos­sii­lie­ner­gia pitäi­si kar­sia pois lähes koko­naan ja nopeas­ti. Uskom­me­ko, että tämä tavoi­te on rea­lis­ti­nen? Tur­ha hie­no­sää­tää, jos suun­ta ei ole selvä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Vihe­rins­si:

    Vai ajat­te­let­ko, että säh­kön­ku­lu­tuk­sen vähe­ne­mi­nen esi­mer­kik­si 10 TWh/a vähen­täi­si ydin­voi­man tai vesi­voi­man tuotantomäärää? 

    Vesi­voi­man suh­teen ei var­maan­kaan, kos­ka sitä ei voi enää mer­kit­tä­väs­ti raken­taa lisää. Ydin­voi­man suh­teen kulu­tus­mää­ril­lä on var­maan vai­ku­tus­ta inves­toin­ti­pää­tök­siin ja sitä kaut­ta pit­kän aika­vä­lin tuo­tan­to­mää­rään. Jos kulu­tus vähe­nee rajus­ti, ydin­voi­ma­lan tuot­ta­mas­ta säh­kös­tä saa huo­non hin­nan, eikä sen raken­ta­mi­nen enää ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Näin­hän mark­ki­na­ta­lou­den pitää­kin toimia. 

    Jo raken­net­tu­ja ydin­voi­ma­loi­ta aje­taan toki täy­sil­lä, kos­ka niis­sä mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat pienet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Eri ener­gia­muo­to­jen pääs­tö­jen las­ken­nas­sa tar­vi­taan pait­si mate­ma­tiik­kaa ja fysiik­kaa, myös ihan sel­vää, yksin­ker­tais­ta päättelytaitoa.

    Ilmas­tom­me läm­pe­ne­mis­tä estä­väs­tä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähe­ne­mi­ses­tä ei saa min­kään­lais­ta kuvaa tar­kas­te­le­mal­la mit­kä ovat jon­kin ener­gia­muo­don esim. säh­kö­ener­gian kulu­tus­li­säyk­sen pääs­töt sekun­nin, tun­nin, kuu­kau­den tai edes vuo­den aika­na. Useim­mat ener­gia­va­lin­nat teh­dään kym­me­nik­si vuo­sik­si ja sil­loin nii­den pääs­tö­vai­ku­tus tulee siis las­kea nii­den elin­ai­ka­naan aiheut­ta­mil­la pääs­töil­lä. Mate­maat­ti­ses­ti se oli­si integroin­tia pääs­tö­funk­tion yli noi­den kym­me­nien vuo­sien aika­jak­so­na. Kun Suo­men koko pääs­tö­jä tar­kas­tel­taes­sa ei yksit­täi­sel­lä ener­gia­va­lin­nal­la ole mer­ki­tys­tä, niin koko­nai­suu­den las­ke­mi­sek­si tar­vit­sem­me siis integroin­nin kaik­kien valin­to­jen osal­ta ja sit­ten nii­den las­ke­mi­sen yhteen. Kaik­ki tie­däm­me, että tämä inte­graa­li antaa tulok­sek­si täs­mäl­leen koko ener­gian­ku­lu­tuk­sen pääs­tö­jen sum­man ko. aika­jak­sol­ta. Voim­me siis tar­kas­tel­la asi­aa täs­mäl­li­ses­ti esim. käyt­tä­mäl­lä jon­kin ajan­jak­son kes­ki­mää­räis­tä päästökerrointa.

    Vii­me vuo­si­na säh­kö­ener­gian pääs­tö­ker­roin on ollut jon­kin ver­ran mata­lam­pi kuin kau­ko­läm­mön pääs­tö­ker­roin (koko Suo­mes­sa n. 220 gCO2/kWh), mut­ta jo teh­ty­jen pää­tös­ten (lisäy­din­voi­ma, tuu­li­voi­ma, risu­pa­ket­ti, aurin­koe­ner­gia) vai­ku­tuk­ses­ta säh­kö­ener­gian pääs­tö­ker­roin las­kee noin 80 gCO2/kWh ja kau­ko­läm­mön noin 110 gCO2/kWh, mut­ta kau­ko­läm­mös­sä on luon­nol­li­ses­ti alu­eel­li­sia vaih­te­lui­ta todel­la paljon.

    Kun nyt teh­dään pää­tök­siä esim. läm­mi­tys­va­lin­nois­ta, nii­den vai­ku­tus siis integroi­daan n. 40 vuo­dek­si. Tren­di noil­la pääs­tö­ker­toi­mil­la var­mas­ti­kin on ale­ne­va, jol­loin pääs­tö­jen kes­kiar­vo voi­si olla aika oikea juu­ri noil­la 2020-luvul­la val­lit­se­vil­la kertoimilla.

    Siis jopa suo­ra säh­kö­läm­mi­tys on ilmas­tom­me läm­pe­ne­mis­tä enem­män estä­vä kuin kau­ko­läm­pö, mut­ta toki mei­dän tulee kan­nus­taa ihmi­siä käyt­tä­mään säh­kö­läm­mi­tys­tä avus­tet­tu­na läm­pö­pum­puil­la, jol­loin sen läm­mi­tyk­sen pääs­tö­ker­roin las­kee n. 40 gCO2/kWh:iin.

    Mei­dän ilmas­tom­me ei hyö­dy lain­kaan sii­tä ajat­te­lus­ta, että jokin säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus oli­si koh­dis­tet­tu vain fos­sii­li­sin polt­toai­nein tuo­tet­tuun säh­köön eikä sii­tä, että joku kulut­tai­si vain ns. vih­re­ää säh­köä. Täl­lai­nen valin­ta joh­taa aut­ta­mat­to­mas­ti pää­tel­mään, että muut kulut­ta­jat saa­vat sil­loin säh­kön­sä joko ensi­tä pääs­töt­tö­mäm­pä­nä tai vas­taa­vas­ti entis­tä suu­ri­pääs­töi­sem­pä­nä ja siis koko­nais­pääs­töt pysy­vät entisellään.

    Yli­opis­tos­sa osa­taan siis mate­ma­tiik­kaa, fysiik­kaa ja loo­gis­ta päät­te­lyä aivan oikein. Nämä kaik­ki­han ovat abso­luut­ti­sia totuuk­sia eivät­kä poliit­ti­sia mie­li­pi­tei­tä. Poli­tiik­kaa niil­lä voi­daan teh­dä vain las­ke­mal­la väärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Eikö­hän sekä tut­ki­mus että sii­tä teh­ty uuti­nen lie­ne pää­sään­töi­ses­ti oikei­ta. Ne vain herät­tä­vät enem­män huo­mio­ta, kos­ka ne aset­ta­vat kysee­na­lai­sek­si nykyi­sen “viral­li­sen totuuden”.
    Eihän maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­tu­na­kaan Töö­lös­sä ja haja-asu­tusa­luel­la voi olla muu­ta eroa hii­li­pääs­töis­sä kuin hen­ki­lö­au­ton pakol­li­suu­des­sa. Ja tämän­kin töö­lö­läi­set tasoit­ta­vat hank­ki­mal­la ihan vapaa­eh­toi­se­sa­ti oman elin­ta­son­sa mukai­sen kär­ryn katun­sa varrelle.
    Kau­ko­läm­pö kyl­lä antai­si plus­sa­pis­tei­tä töö­lö­läi­sil­le, mut­ta Töö­lö sat­tuu ole­maan vähän han­ka­las­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa pääs­töt­tö­mil­lä ener­gia­raa­ka-aineil­la, mut­ta sen sijaan on erit­täin hyvin aset­tu­nut fos­si­lis­ten kan­nal­ta. Haja-asu­tusa­lu­een asuin­pai­kak­seen valin­neet yleen­sä tyk­kää­vät puu­has­tel­la luon­nos­sa, keräil­lä polt­to­pui­ta, mar­jo­ja, sie­niä, met­säs­tää, kalas­taa ja vil­jel­lä pals­ta­vi­han­nek­sia. Nämä kaik­ki vähen­tä­vät hei­dän hii­li­kuor­maa, mut­ta töö­lö­läi­sen on mat­kus­tet­ta­va autol­laan sato­ja kilo­met­re­jä mökil­leen näi­tä har­ras­tuk­sia tehdäkseen.
    Hii­li­pääs­töt eivät kel­paa ollen­kaan asu­tuk­sen sijoit­ta­mi­sen perus­teek­si. Se on aina teh­tä­vä muil­la perus­teil­la. Tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la hyvä ohjaus­mit­ta­ri voi­si olla työ­pai­kan saa­vu­tet­ta­vuus pol­ku­pyö­räl­lä, eli siis asun­non ja työ­pai­kan etäi­syys voi­si olla enin­tään muu­ta­ma kilo­met­ri. Tämä saa­vu­tet­tai­siin par­hai­ten, jos palat­tai­siin työ­suh­dea­sun­toi­hin. Työ­nan­ta­ja raken­tai­si tai hank­ki­si toi­mi­ti­lo­jen­sa ohel­la myös asun­not työn­te­ki­jöil­le. Tämä pat­ruun­ai­ka tai­taa kui­ten­kin olla jo mennyttä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Saa­ko kui­ten­kin pois­taa oma­ko­tia­su­mi­sen sub­ven­tiot, esi­mer­kik­si yhte­näi­set, etäi­syy­des­tä riip­pu­mat­to­mat tariffit?”

    Säh­kön­siir­to­ta­rif­fi riip­pu­vai­sek­si etäi­syy­des­tä voi­ma­lai­tok­seen? Eikö toi menis aika vai­keeks kun säh­kö kai­ke­ti aika­pal­jon “sekot­tuu” runkoverkossa?
    Miten tähän ympä­tään syöt­tö­ta­rif­fi jos talon katol­le lyö­dään panee­lit? Vai mitä tarif­fia tarkoitettaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Mat­ti Kinnunen:

    Uusiu­tu­vien ympä­ril­le on keh­key­ty­mäs­sä uusi teol­li­suus, joka on deka­dia tai paria suu­rem­pi kuin Nokia. Sii­nä kan­nat­tai­si olla muka­na. Toi­vot­ta­vas­ti uuden hal­li­tuk­sen ilmas­to­la­ki sysää suo­ma­lai­set yri­tyk­sen vuo­le­maan uusiu­tu­vaa kultaa. 

    Mitä jon­kun Suo­men ilmas­to­lail­la on mitään mer­ki­tys­tä sii­hen, miten suo­ma­lai­set yri­tyk­set vuo­le­vat kul­taa maa­il­man uusiu­tu­vien ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­jen markkinoilla? 

    Riip­pu­mat­ta sii­tä, miten tiu­kat pääs­tö­ra­jat tai hii­li­ve­rot Suo­men val­tio sää­tää, suo­ma­lai­set säh­kön­tuot­ta­jat osta­vat pro­pel­lin­sa ym. siel­tä, mis­tä hal­vim­mal­la saa­vat. Jos joku tuot­taa nii­tä hal­val­la Suo­mes­sa, niin Suo­mes­ta, jos joku muu tuot­taa hal­vem­mal­la, niin sit­ten sil­tä. Ja toi­saal­ta, jos jos­sain muu­al­la on kova kysyn­tä pro­pel­leis­ta (mihin viit­taa se, että puhut kul­lan vuo­le­mi­ses­ta), niin sin­ne nii­tä voi­vat suo­ma­lai­set pro­pel­lin­te­ki­jät myy­dä aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä Suo­men val­tio tekee. 

    Ei jos­tain Nokias­ta tul­lut glo­baa­li mat­ka­pu­he­lin­jät­ti myy­mäl­lä suo­ma­lai­sil­le kän­ny­köi­tä (eikä Suo­mes­sa miten­kään val­tion tahol­ta suo­sit­tu­kaan sitä, että ihmi­set ostai­si­vat juu­ri Nokian puhe­li­mia). Eivät suo­ma­lai­set tela­kat ryh­ty­neet teke­mään kal­lii­ta luk­sus­ris­tei­li­jöi­tä sik­si, että Suo­mes­sa niis­tä oli kova kysyntä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Emme­hän edes me vih­reät olla oikeas­ti uskot­tu että suur­kau­pun­git oli­si­vat eko­lo­gi­sia. Se on kui­ten­kin ihan hyvää litur­gi­aa, yhtä hyvää kuin kris­ti­nus­ko ja vaik­ka­pa satu hii­li­diok­si­di­mak­su­jen hyödystä.

    Kau­pun­ki­han ei tuo­ta mitään, kau­pun­gis­sa ainoas­taan kulutetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Timo Hosia: “Säh­kön­siir­to­ta­rif­fi riip­pu­vai­sek­si etäi­syy­des­tä voimalaitokseen? ”

    Tuo­han on haus­ka idea. Poh­joi­sen-Suo­men asuk­kai­den säh­kö­las­ku pie­ne­ni­si kun he asu­vat lähel­lä suu­ria vesi­voi­ma­loi­ta jot­ka tuot­ta­vat yli alu­een oman tar­peen, samoin Lovii­san ja Por­voon tai Eura­joen lähis­tön ihmis­ten joi­den naa­pu­rus­tos­sa on ydin­voi­ma­loi­ta. Hel­sin­ki­läi­set ja muut joil­le säh­köä siir­re­tään pit­kän mat­kan pääs­tä mak­sai­si­vat kor­keam­paa hintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Samu­li Saarelma

    Ei jos­tain Nokias­ta tul­lut glo­baa­li mat­ka­pu­he­lin­jät­ti myy­mäl­lä suo­ma­lai­sil­le kän­ny­köi­tä (eikä Suo­mes­sa miten­kään val­tion tahol­ta suo­sit­tu­kaan sitä, että ihmi­set ostai­si­vat juu­ri Nokian puhelimia). 

    Jul­ki­sel­la val­lal­la, Poh­jois­mail­la etu­ne­näs­sä, oli aika iso osuus sii­nä, että GSM-stan­dar­di syn­tyi ja val­ta­si Euroo­pan mark­ki­nat nopeas­ti. Aina­han uudel­le tek­nii­kal­le muo­dos­tu­vat mark­ki­nat jon­ne­kin esim­mäi­se­nä. Suo­ma­lai­sen toi­mit­ta­jan on mones­sa suh­tees­sa hel­pom­pi teh­dä yhteis­työ­tä suo­ma­lais­ten asiak­kai­den (maa­il­man ensim­mäi­nen GSM-ope­raat­to­ri oli Radio­lin­ja) kuin vaik­ka sak­sa­lais­ten kans­sa, pro­tek­tio­nis­mi kun nyt ei ole EU-aika­na­kaan lähes­kään kadon­nut. Lai­van­ra­ken­ta­jat­kaan eivät aloit­ta­neet myy­mäl­lä ensim­mäi­sen paa­tin Karibialle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Itseor­ga­ni­soi­tu­va kehi­tys joh­ti aikoi­naan sii­hen, että asu­tus tii­vis­tyi kylik­si tai kau­pun­geik­si. Sit­ten yhteis­kun­ta “kehit­tyi” ja byro­kraa­tit otti­vat ohjat: kylät hajo­tet­tiin (iso­ja­ko) ja kau­pun­git tapet­tiin lähes hen­gil­tä teke­mäl­lä niis­tä luvan­va­rai­sia, mut­ta myös perus­ta­mal­la nii­tä mie­li­val­tai­ses­ti älyt­tö­miin paik­koi­hin ja samal­la verot­ta­mal­la ne henkihieveriin.
    Nyky­päi­vä­nä kär­si­tään yhä enti­sis­tä byro­kraat­tien vir­heis­tä — maa­seu­tu on haja­nais­ta ja kau­pun­git raken­tu­neet paik­koi­hin, jois­sa nii­den ei toi­min­nal­li­ses­ti oli­si jär­ke­vää olla. Kau­pun­gin sta­tus on vapau­tet­tu, joten maa­lais­ky­lät­kin voi­vat kut­sua itse­ään kau­pun­geik­si; vero­tuk­sel­la yhä roko­te­taan lii­an hyvin tuot­ta­via (kaupunki)kuntia.
    Maa­il­ma oli­si var­maan aika eri­lai­nen, jos itseor­ga­ni­soi­tu­va kehi­tys oli­si saa­nut jatkua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Kom­ment­ti KariS:n vies­tiin 25.5.2011 kel­lo 15:33

    Sikä­li kuin ruot­sa­lai­set olot vas­taa­vat suo­ma­lai­sia, aina­kin 500 kilo­met­rin juna­kul­je­tus dieselvedolla(kin) oli­si kan­nat­ta­va vaih­toeh­to (s. 28). Tosia­sia toki on myös se, että vesi­tie­kul­je­tus on kis­ko­lii­ken­net­tä­kin edullisempaa. 

    http://www.inlandsbanan.se/core/files/Inlandsbanans%20potential%20Skogsbränsle2011.pdf

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Ei oikeas­taan aihee­seen liit­tyen, mut­ta muu­ten mie­len­kiin­toi­nen asia. Iso-Bri­tan­nias­sa Labour yrit­ti kehit­tää met­ro­po­lia­lueil­le yhteis­tä kaa­voi­tus­ta, mut­ta tämä karah­ti sii­hen, että eri pai­kal­li­sia ym. toi­mi­joi­ta oli lii­kaa vetä­mäs­sä köyt­tä eri suun­tiin. Sit­ten uusi koa­li­tio­hal­li­tus lait­toi taas kai­ken uusik­si ja lupa­si pai­kal­lis­ta kaa­voi­tus­ta, jos­sa pai­kal­li­set asuk­kaat pää­se­vät päät­tä­mään. Sit­ten Tesco halusi raken­taa kau­pan Bris­to­lin kes­kus­taan, mitä pai­kal­li­set vas­tus­ti­vat kovas­ti. Kun hei­tä ei kuul­tu ja kaa­voit­ta­ja antoi luvan kau­pal­le — kun kaup­pa oli val­mis, rai­vos­tu­nut väki­jouk­ko polt­ti ja vasa­roi sen maan tasalle…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Ran­ta­la, ole­tat että pääs­tö­ker­roin on neut­raa­li kulu­tuk­sen mää­räl­le (ja sen lisäk­si että se on sama eri ajan­het­kil­lä), kun koko point­ti ettei se ole. Vas­ta­väit­tee­nä että tuo on las­ken­nal­li­ses­ti han­ka­laa ei oikein vakuuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Eri ener­gia­muo­to­jen pääs­tö­jen las­ken­nas­sa tar­vi­taan pait­si mate­ma­tiik­kaa ja fysiik­kaa, myös ihan sel­vää, yksin­ker­tais­ta päättelytaitoa.

    Kyl­lä. Mut­ta oikeas­taan mis­tään muus­ta emme tai­da sit­ten olla­kaan kovin samaa mieltä.

    Esit­tä­mäs­sä­si asias­sa oli kak­si isoa ongel­maa. Toi­nen on se, että tar­kas­te­let Suo­mea koko­nai­suu­te­na, mikä ei ole glo­baa­lis­ti oikea tapa. Meil­le voi­daan tuo­da säh­köä, meil­tä voi­daan vie­dä säh­köä. Oikea kon­teks­ti on Eurooppa.

    Toi­nen on jako­las­kun käyt­tä­mi­nen deri­voin­nin tilal­la, mis­tä Osmo­kin jo aiem­min puhui.

    Jot­tei tar­vit­si­si deri­voi­da, niin paras tapa näh­dä eri asioi­den vai­ku­tus­ta on teh­dä rea­lis­ti­set vaih­toeh­tos­ke­naa­riot. Täs­sä tapauk­ses­sa vaih­toeh­dot voi­vat olla vaikkapa:

    1. Läm­mi­te­tään talo­ja kau­ko­läm­möl­lä, joka tuo­te­taan hii­li­voi­ma­las­sa yhdis­te­tys­sä tuo­tan­nos­sa säh­kön kanssa.

    2. Läm­mi­te­tään talo­ja maalämmöllä.

    Jos läm­pöä tar­vi­taan 1 kWh, ykkö­ses­sä syn­tyy säh­köä noin 0,73 kWh. CO2-pääs­tö­jä tulee noin 650 g. Kak­ko­ses­sa kuluu säh­köä noin 0,33 kWh mut­tei syn­ny pääs­tö­jä. Ero­tuk­sis­ta saa­daan las­ket­tua, että ykkö­sen ja kak­ko­sen break even on noin 620 g/kWh.

    Kak­ko­sen koh­dal­la Euroo­pas­sa pitää tuot­taa siis rei­lu 1 kWh enem­män säh­köä kuin ykkö­ses­sä. Jokin voi­ma­la jos­sain tuot­taa tuon ver­ran enem­män. Kos­ka kaik­ki vähä­pääs­töi­nen kapa­si­teet­ti kui­ten­kin on koko ajan täy­des­sä käy­tös­sä (oli­si vesi­päis­tä, jos ei oli­si), lisäys tulee fos­sii­li­sis­ta, käy­tän­nös­sä kivi­hii­les­tä. Täs­tä syn­tyy noin 850 g lisää päästöjä.

    Joten kak­ko­nen on huo­nom­pi. Tilan­ne jat­kuu täl­lai­se­na, kun­nes pää­sem­me kivi­hii­li­riip­pu­vuu­des­ta eroon Euroo­pas­sa. Tosin sen jäl­keen sin­ne kau­ko­läm­pö­lai­tok­sen­kin kat­ti­lan alle riit­tää jotain bio­pol­tet­ta­vaa, jon­ka jäl­keen taas pääs­tö­ta­so laskee.

    Kilowat­ti­tun­tien ver­taa­mi­nen on aina vähän vaa­ral­lis­ta, kos­ka läm­pö ja säh­kö ovat aivan eri tason asioi­ta. Mut­ta jos ja kun ener­gi­aa tuo­te­taan polt­ta­mal­la jotain, läm­pö kan­nat­taa ottaa tal­teen. Vaik­ka pol­tet­tai­siin puuta.

    Jos halu­taan tuot­taa pelk­kää läm­mi­tys­tä mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti, niin sil­loin­kin yhdis­tet­ty tuo­tan­to on tehok­kain rat­kai­su. Pol­te­taan läm­pö­ar­vol­ta 1 kWh kat­ti­lan alla ja katsotaan.

    1. Maa­läm­pö: Säh­köä syn­tyy noin 0,45 kWh. Sil­lä saa­daan läm­pöä aikaan ker­toi­mel­la kol­me, siis yhteen­sä 1,35 kWh.

    2. Kau­ko­läm­pö ja maa­läm­pö: Säh­köä syn­tyy noin 0,40 kW, läm­pöä noin 0,55 kWh. Säh­kös­tä saa­daan läm­pö­pum­pul­la samal­la ker­toi­mel­la kol­me aikaan noin 1,2 kWh läm­pöä, joten yhteen­sä tulee noin 1,75 kWh.

    3. Suo­ra säh­kö­läm­mi­tys: Läm­pöä syn­tyy 0,45 kWh.

    Kau­ko­läm­pö ei tie­ten­kään sovi aina ja kaik­keen. Ener­gian kan­nal­ta se kui­ten­kin on aika yli­voi­mai­nen, joten kyl­lä sitä kan­nat­taa suosia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Pert­ti Ran­ta­lal­la oli pal­jon hyviä aja­tuk­sia. Ilmas­to ei tosi­aan pelas­tu sil­lä, että puo­lus­tel­laan nykyis­tä kivi­hii­len yhteis­tuo­tan­to­polt­toa lähes pääs­töt­tö­mä­nä, kun las­ken­nal­li­ses­ti ver­ra­taan pääs­tö­jä Kes­ki-Euroo­pan kivi­hii­li­lauh­de­voi­maan ja jyvi­te­tään yhteis­tuo­tan­nos­ta saa­tu hyö­ty täy­si­mää­räi­ses­ti kau­ko­läm­möl­le. Eivät kivi­hii­len pääs­töt las­ke­mal­la puh­dis­tu. Eikä ole rele­vant­tia ver­ra­ta omaa tuo­tan­toam­me sin­ne, mis­sä tilan­ne on vie­lä huonompi. 

    Täl­lai­sen pääs­tö­jen jyvi­ty­sa­jat­te­lun ont­tous aset­tuu mit­ta­suh­tee­seen, jos aja­tel­laan että Hel­sin­gin nykyi­set 33 % säh­kön­tuo­tan­non hyö­ty­suh­teen CHP-kivi­hii­li­voi­ma­lat kor­vat­tai­siin 50 % hyö­ty­suh­teen CHP-maa­kaa­su­voi­ma­loil­la. Täl­löin voi­tai­siin jo aja­tel­la, että uusien CHP-maa­kaa­su­voi­ma­loi­den säh­kön­tuo­tan­non pääs­töt oli­si huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät kuin Euroo­pan 40 % hyö­ty­suh­teen hii­li­lauh­de­voi­ma­lois­sa eli säh­kön pääs­töt saa­tai­siin ver­tai­lu­koh­taan näh­den reip­paas­ti nega­tii­vik­si kun kom­pen­soi­tai­siin näi­tä pääs­tö­jä. Lisäk­si tupla­hyö­ty­nä vie­lä rin­nal­la saa­tai­siin täy­sin pääs­tö­tön­tä ilmais­kau­ko­läm­pöä, niin­kö se menee? Eli vaik­ka pii­pus­ta ja Sipe­rian kaa­su­put­kes­ta tai­vaal­le tuli­si muu­ta­kin kuin ruusu­ja, niin koko­nais­vai­ku­tuk­se­na pääs­töt oli­si huo­mat­ta­vas­ti nega­tii­vi­sen puolella. 

    Oikeas­ti ainoa rat­kai­su on miet­tiä kus­sa­kin maas­sa, miten oman maan pääs­töt saa­daan alas ja niis­sä on sovel­let­ta­va pai­kal­li­sia rat­kai­su­ja. Van­ha fos­sii­li­nen tuo­tan­to, myös yhteis­tuo­tan­to, on ajet­ta­va alas ASAP, jol­lei pys­ty kor­vaa­maan uusiu­tu­vil­la. Ener­gian­sääs­tö, huk­ka­läm­pö ja kaik­ki muut­kin ei-fos­sii­li­set rea­lis­ti­set rat­kai­sut on pun­nit­ta­va ja asia on rat­kais­ta­va jol­lain tavoin kestävästi. 

    Jos lop­pu­tu­los oli­si esim. se, että (lähes pääs­tö­tön­tä) puu­ta ei Hel­sin­kiin rii­tä eikä mui­ta­kaan riit­tä­viä rat­kai­su­ja löy­dy mel­ko nopeas­ti, niin sii­nä tapauk­ses­sa pitäi­si sit­ten oikeas­ti har­ki­ta pitää­kö pai­naa kyt­kin­tä ja suun­na­ta maa­kun­tiin asu­maan, jos monet rat­kai­sut siel­lä on käy­tän­nös­sä hel­pom­pi toteuttaa.

    Vih­reäs­tä säh­kös­tä ja läm­mös­tä (vesi­voi­ma­poik­keuk­sel­la) olen eri miel­tä useim­pien kir­joit­ta­jien kans­sa. Kera­van ener­gia on alka­nut tar­jo­ta vih­reän säh­kön ohel­la myös vih­re­ää kau­ko­läm­pöä 0,5 c/kWh muu­ta ener­gi­aa kal­liim­paan hin­taan. Itse olen vakuut­tu­nut, että täl­lä lisä­sum­mal­la oli­si ener­giayh­tiöi­tä moti­voi­va vai­ku­tus, kun lisä­hin­ta tulee esim. säh­kön takuu­hin­nan pääl­le (yhtiö voi­kin saa­da säh­kös­tä 8,3+0,5 c/kWh=8,8 c/kWh), jos kysyn­tää on.Vesivoiman myyn­ti vih­reä­nä on toki arve­lut­ta­vaa ja hyö­dy­tön­tä, kun sen tuo­tan­toa ei Suo­mes­sa voi juu­ri enää kas­vat­taa, mut­ta muu vih­reä säh­kö on eri juttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos lop­pu­tu­los oli­si esim. se, että (lähes pääs­tö­tön­tä) puu­ta ei Hel­sin­kiin rii­tä eikä mui­ta­kaan riit­tä­viä rat­kai­su­ja löy­dy mel­ko nopeas­ti, niin sii­nä tapauk­ses­sa pitäi­si sit­ten oikeas­ti har­ki­ta pitää­kö pai­naa kyt­kin­tä ja suun­na­ta maa­kun­tiin asu­maan, jos monet rat­kai­sut siel­lä on käy­tän­nös­sä hel­pom­pi toteuttaa.

      Syn­nyt­täi­si­kö tämä muut­to­lii­ke lisää puuta?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. TimoT: “Eikö­hän sekä tut­ki­mus että sii­tä teh­ty uuti­nen lie­ne pää­sään­töi­ses­ti oikei­ta. Ne vain herät­tä­vät enem­män huo­mio­ta, kos­ka ne aset­ta­vat kysee­na­lai­sek­si nykyi­sen ‘viral­li­sen totuuden’.”

    Viral­li­sen totuu­den on jo aiem­min osoi­tet­tu ole­van urbaa­nia legendaa:
    http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2009/art_2009-06–08_007.html

    Tosin usko­vat jot­kut Elvik­sen ole­mas­sao­loon ja krea­tio­nis­miin­kin yhä edelleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Tilas­to­kes­kuk­sen (2007) mukaan säh­köä tuo­tet­tiin lauh­de­voi­ma­lai­tok­sis­sa 14, 4 TWh

    2) Lauh­de­voi­maan sisäl­tyy lauh­de­voi­ma­lai­tok­set, säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­sien lauh­deo­suu­det sekä huip­pu­kaa­su­tur­bii­nit yms.
    säh­kön erillistuotanto.

    Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa teh­tiin säh­köä 26,8 TWh

    Käy­tös­tä Tilas­to­kes­kus ker­too seu­raa­vaa, tosin vii­ta­ten energia.fi sivuille:
    Säh­kö­läm­mi­tyk­sen osuus säh­kön koko­nais­ku­lu­tuk­ses­ta oli n 10 % 2007

    Säh­kön käyt­tö: yli puo­let teol­li­suu­teen, nel­jän­nes kotitalouksiin

    Vii­me vuon­na teol­li­suus ja raken­ta­mi­nen käyt­ti­vät säh­kös­tä 53 pro­sent­tia, pal­ve­lut ja lii­ken­ne 18 pro­sent­tia, asu­mi­nen ja maa­ta­lous run­saat 15 pro­sent­tia sekä säh­kö­läm­mi­tys 10 pro­sent­tia. Siir­to- ja jake­lu­hä­viöi­hin meni vii­me vuon­na säh­kös­tä run­saat kol­me prosenttia. ”

    Eli kun koko­nais­ku­lu­tus oli n 90 TWH niin läm­mi­tyk­seen käy­tet­tiin 9 TWH eli n n 60 % lauh­de­voi­ma­lai­tok­sis­sa tuo­te­tus­ta sähköstä.
    Tämä on yhtä­pi­tä­vä mui­den­kin läm­mi­tys­säh­kön kulu­tus­ta kuvaa­vien tilas­to­jen kanssa.

    Hii­len osuus lauh­de­voi­mas­ta ei rat­kea näis­tä Tilas­to­kes­kuk­sen tiedoista.

    Mut­ta sel­vää näyt­tää ole­van, että lauh­de­voi­mal­la teh­dään pal­jon enem­män säh­köä kuin läm­mi­tyk­seen tarvitaan !!!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Sit­ten oma lukun­sa “hyvin­voin­nis­tam­me” ovat koi­ra­kyl­py­lät, sil­lä täy­tyy­hän hau­ve­lei­den­kin välil­lä saa­da hie­man hem­mot­te­lua. Tämä tosin ei ollut Hel­sin­gis­sä vaan Hyvin­kääl­lä, vaik­ka luu­li­si että siel­lä on hyvät koi­rien kävelyreitit.
    http://www.koirakylpyla.fi/

    Mui­ta asioi­ta mis­tä voi­si heti tinkiä:
    ‑teras­sien infrapunalämmittimet
    ‑kan­net­to­mat jää­kaa­pit ja pakas­ti­met ravin­to­lois­sa ja kaupoissa
    ‑rap­pu­käy­tä­vien ja kel­la­rei­den läm­pö­ti­lat talvella
    ‑ilman LTO:ta ole­vat pois­toil­ma­pu­hal­ti­met 60–70-luvun ker­ros­ta­lois­sa (tal­teen­ot­to­jär­jes­tel­mä talo­jen katol­le ja läm­mön syöt­tö kaukolämpökeskukseen)
    ‑ravin­to­loi­den ulko-ovien jat­ku­va auki­pi­to talvipakkasilla
    ‑kaup­po­jen sunnuntaiaukiolo
    ‑suu­ret kaup­pa­kes­kit­ty­mät ja van­ho­jen laa­jen­nuk­set uusiin raken­nuk­siin (lisää­vät lii­ken­net­tä, tiein­ves­toin­te­ja ja tar­pee­ton­ta tava­ran kulutusta)
    ‑hiih­to­put­ket ja sisälaskettelukeskukset
    ‑yli 100 gCO2/km autot

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Miten niin puun polt­to on pääs­tö­tön­tä? Jos pui­den anne­taan kas­vaa niin kau­an kuin kas­va­vat ja kaa­dut­tu­aan mah­dol­li­ses­ti hau­tau­tua maan sisään tai kelou­tua, ne sito­vat hii­li­diok­si­dia lähes pysy­väs­ti. Jos puu­ta pol­te­taan, ja mitä enem­män pol­te­taan, kyl­lä sii­tä hii­li­diok­si­dia tulee. Ja jos pala­mi­nen on epä­täy­del­lis­tä ja suo­dat­ti­met huo­not, eri­näis­tä muu­ta­kin päästöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. teek­ka­ri kir­joit­ti: ““Työ­paik­ko­ja ei voi “haja­si­joit­taa” sen enem­pää kuin ihmisiäkään.””

    Juu­ri sik­si ehdo­tin työ­paik­ko­jen siir­tä­mis­tä pois Hel­sin­gis­tä. 🙂 Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­ki haa­lii aktii­vi­ses­ti työ­paik­ko­ja itsel­leen, eikä kyse ole siis pel­käs­tään työ­paik­ko­jen luon­nol­li­ses­ta etsiy­ty­mi­ses­tä suu­rim­piin taa­ja­miin. Hel­sin­ki siis pakot­taa ihmi­set raken­ta­maan talon­sa Nur­mi­jär­ven pel­loil­le (eli on onnis­tu­nut haja­si­joit­ta­maan hei­dät), tur­han pit­kän ajo­mat­kan pää­hän Helsingistä.

    Voi olla, että yksit­täi­sel­le yri­tyk­sel­le on vie­lä kan­nat­ta­vam­paa perus­taa toi­mis­ton­sa Hel­sin­kiin kuin Nur­mi­jär­vel­le, mut­ta luon­nol­le tuol­lai­nen pen­de­löin­ti ei ole hyö­dyk­si. Luon­to kiit­täi­si jos mer­kit­tä­vä osa uusis­ta työ­pai­kois­ta perus­tet­tai­siin Hel­sin­gin sijaan Nurmijärvelle.

    Täs­sä OS:n poli­tii­kas­sa on mie­les­tä­ni pie­ni bugi. Hän tun­tuu puol­ta­van yri­tys­ten ja työ­paik­ko­jen haa­li­mis­ta Hel­sin­kin, ja samal­la pahek­suu sitä, että Hel­sin­gis­sä töis­sä käy­vät ihmi­set asu­vat Nurmijärvellä.

    Työ­pai­kat syn­ty­vät sin­ne, mis­sä niil­lä on par­haat edel­ly­tyk­set löy­tää osaa­vaa työ­voi­maa ja asiakkaita.”

    Aivan, suu­rim­mil­la kes­kuk­sil­la on veto­voi­maa. Ilman tasa­pai­not­ta­via toi­mia ne tapaa­vat kas­vaa rajat­ta. Erään­lai­nen mono­po­li­soi­tu­mi­sil­miö. Olen hie­man kysee­na­lais­ta­nut OS:n poli­tii­kas­sa myös sitä, että Hel­sin­gin kas­vu­ta­voit­teet tun­tu­vat rajat­to­mil­ta, vaik­ka kun­nan pin­ta-ala on rajal­li­nen. Jos­sain vai­hees­sa alkaa slum­miu­tu­mi­nen (tai ok, ehkä tasok­kaat pil­ven­piir­tä­jät voi­si­vat toi­mia aika pit­kään slum­miu­tu­mat­ta­kin, ja “urbaa­nia elä­mää” halua­via asuk­kai­ta riittää).

    Käy­tän­nös­sä suu­ret kau­pun­git ovat paras ympä­ris­tö kai­ken­lai­sel­le yri­tys­toi­min­nal­le, täs­tä on jo noin 7000 vuo­den koke­mus maailmalta…”

    Ei kui­ten­kaan kai­ken­lai­sel­le. Teh­taat pyö­ri­vät kyl­lä pie­nem­mis­sä­kin taa­ja­mis­sa. Ja maa­seu­dus­ta elä­viä yri­tyk­siä­kin on pal­jon. Tie­to­ver­kot mah­dol­lis­ta­vat uusia toi­min­nan malleja.

    Asian­tun­ti­jay­ri­tyk­set sen sijaan kes­kit­ty­vät kyl­lä hel­pos­ti yli­opis­to­jen lähei­syy­teen (ja tämä kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys ruok­kii itse­ään). Myös pää­kau­pun­ki ja muu hal­lin­nol­li­nen toi­min­ta kerää sii­tä rahaa saa­via yri­tyk­siä ympä­ril­leen. Ja tie­ten­kin on yri­tyk­siä kuten kau­pat, jot­ka hyö­ty­vät suu­ris­ta ihmis­mas­sois­ta ympärillään.

    Todel­la monet ihmi­set haluai­si­vat asua kaupungissa.”

    Tot­ta. Yhtä tot­ta on, että moni halu­aa asua maal­la. Ja tot­ta on, että todel­la moni on jou­tu­nut muut­ta­maan kau­pun­kiin noi­den kau­pun­kiin sijoit­tu­nei­den yri­tys­ten tar­joa­mien työ­paik­ko­jen vuok­si. Osa valit­see kau­pun­gin sen hyvän työ­paik­ka­tar­jon­nan vuok­si (ura­ke­hi­tys­syis­tä). Ja osa urbaa­nin elä­män hou­kut­te­le­vuu­den vuok­si, kult­tuu­ri­tar­jon­nan vuok­si, tai sik­si, että on jo lap­ses­ta kas­va­nut sii­hen muottiin.

    Täl­lä het­kel­lä kau­pun­gis­sa asu­mi­sen jär­jet­tö­män kal­lis hin­ta rajoit­taa ihmis­ten valinnanvapautta.”

    Tot­ta. Sik­si ehdo­tin Hel­sin­gin työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen suh­teen jär­keis­tä­mis­tä. Ei ole ihme, että asun­not ovat jär­jet­tö­män kal­lii­ta, jos niis­tä on noin jär­je­tön ali­tar­jon­ta ver­rat­tu­na työ­paik­ko­jen määrään.

    Kau­pun­kia­su­mi­sen hin­taa nos­taa tar­jon­nan puu­te, eli tar­jon­nan lisää­mi­nen lisäi­si ihmis­ten vapaut­ta päät­tää asioistaan.”

    Asun­to­jen tar­jon­taa pitäi­si tosi­aan lisä­tä. Tai kuten ehdo­tin, vaih­toeh­toi­ses­ti työ­paik­ko­ja voi­si vähen­tää (tai edes vähen­tää nii­den tar­koi­tuk­sel­lis­ta haa­li­mis­ta). Vali­tet­ta­vas­ti ihmi­si­lä ei ole aina varaa vali­ta asuin­paik­kaan­sa, vaan asuin­paik­ka mää­räy­tyy työ­pai­kan mukaan.

    Se että fir­mo­jen kan­nat­taa tie­tyin ehdoin kes­kit­tyä Hel­sin­kiin ja vetää peräs­sään työn­te­ki­jöi­tä ei tar­koi­ta sitä, että tuo kaik­ki kes­kit­ty­mi­nen lisä­si­si myös kan­sa­lais­ten onnel­li­suut­ta tai vapaut­ta. Nyt­kin kor­keat hin­nat kiusaa­vat. Enkä usko että kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­nen­kään aina lisää onnellisuutta.

    Lisäk­si kau­pun­ki­lais­ten vapaut­ta rajoit­taa mas­sii­vi­set tulon­siir­rot pois kau­pun­ki­lai­sil­ta, mut­ta ei puu­tu­ta nii­hin nyt tässsä.”

    Puu­tuit jo vähän. Siir­to­ja on molem­piin suun­tiin eri muo­dois­sa (esim. opis­ke­li­joi­na / veron­mak­sa­ji­na). Rik­kaam­pien verot­ta­mi­nen köy­hem­pien hyväk­si on myös aika ylei­se­si hyväk­syt­ty periaate.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Mei­na­si­pa men­nä lei­pä vää­rään kurk­kuun kun kat­soin 25.5 nau­hoi­tet­tua A‑plus ohjel­maa tie­to­ko­neeel­la­ni. Ohjel­mas­sa esiintyi
    tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Olli Kan­gas, joka var­sin jär­keen­käy­väs­ti ker­toi toi­meen­tu­lo­tuen ongelmista.

    Mut­ta mikä mei­na­si käy­dä vää­rään kurk­kuu­ni 1. rivil­tä jo kat­soen, että Kan­gas­han on liki Soi­nin­vaa­ran “kak­soi­so­len­to”. Eikä pel­käs­tään puheis­saan kak­soi­so­len­to, vaan myös näös­sä ja sit­ten minun miel­täs­tä myös sii­nä, että voi­han sitä puhua vaik­ka ladon ovis­ta jos sil­tä alkaa tuntumaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Vil­le: Tecon vas­tus­ta­jat Bris­to­lis­sa ovat kui­ten­kin vain ääne­käs ja väki­val­tai­nen vähem­mis­tö, joka pyr­kii pelot­te­le­maan kau­pan pois nur­kis­taan. Jos he oli­si­vat enem­mis­tö, hei­dän ei tar­vit­si­si tur­vau­tua mel­la­koin­tiin. Kukaan ei vain kävi­si tuos­sa kau­pas­sa, ja Tesco kor­jai­si luun­sa muu­al­le aika nopeasti.

    Vas­tus­ta­jien todel­li­nen koh­de ei lop­pu­jen lopuk­si ole tuo ilkeä kapi­ta­lis­ti­nen Tesco, vaan ne taval­li­set, kes­ki­luok­kai­set naa­pu­rit, jot­ka käy­vät s‑marketissa ja ovat sik­si niin hal­vek­sut­ta­via. Eivät ymmär­rä paras­taan ja tar­vit­se­vat sane­lua sen suh­teen mis­tä saa­vat ruo­kan­sa ostaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Ran­ta­la väitti:
    “Vii­me vuo­si­na säh­kö­ener­gian pääs­tö­ker­roin on ollut jon­kin ver­ran mata­lam­pi kuin kau­ko­läm­mön pääs­tö­ker­roin (koko Suo­mes­sa n. 220 gCO2/kWh), mut­ta jo teh­ty­jen pää­tös­ten (lisäy­din­voi­ma, tuu­li­voi­ma, risu­pa­ket­ti, aurin­koe­ner­gia) vai­ku­tuk­ses­ta säh­kö­ener­gian pääs­tö­ker­roin las­kee noin 80 gCO2/kWh…”

    Kun säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä käy­te­tään säh­köä vah­vas­ti pai­no­tet­tu­na tal­viai­kaan, jol­loin säh­kön­tuo­tan­to­kin on enem­män fos­sii­li­siin perus­tu­vaa on todel­li­nen säh­kön­ker­roin vähin­tään 400 kg/MWh. Tämä on Moti­van suo­si­tus energiakatselmuksissa.

    Toki oike­aan suun­taan mennään. 

    Sitä en ymmär­rä, että mik­si laa­jas­ti yri­te­tään lisä­tä säh­kön­käyt­töä läm­mi­tyk­ses­sä, kun nime­no­maan läm­mi­tyk­ses­sä on usei­ta alhai­sem­man jalos­tusas­teen ja uusiu­tu­via vaih­toeh­to­ja: puu eri muo­dois­saan, pai­kal­li­nen tuu­li­säh­kö suo­raan varaa­jaan vas­tuk­sel­la, aurin­ko­läm­pö, pum­put yms. 

    Tavoit­tee­na pitää olla, että uusiu­tu­van säh­kön lisä­tuo­tan­to kor­vaa fos­sii­lis­ta ja ydinsähköä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Vil­le, puu ei ole täy­sin pääs­tö­tön­tä, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä teo­rias­sa melkein.

    Jos meil­lä on heh­taa­ri met­sää, jota ei haka­ta tms, niin se sitää mak­si­mis­saan jon­kun tie­tyn mää­rän hiil­tä, sano­taan X ton­nia. Jos se haka­taan ja pol­te­taan, tämä X ton­nia pää­tyy ilma­ke­hään, mut­ta met­sä alkaa kas­vaa, ja kas­vaa kun­nes se taas sitoo X ton­nia. Tämä X ton­nia ikään­kuin kier­tää nii­den pui­den kautta. 

    Kes­ki­mää­rin siis met­sä sitoo X/2 ton­nia hiil­tä ja X/2 ton­nia on ilma­ke­häs­sä, mut­ta vain puun kas­vu­vauh­ti rajoit­taa sitä, kuin­ka pal­jon ener­gi­aa sii­tä saadaan. 

    Tämä las­kel­ma on tiet­ty vää­rä sikä­li, että met­sää täy­tyy usein lan­noit­taa tms, ja sii­tä syn­tyy pääs­tö­jä, joi­ta täy­tyy pitää myös tämän ener­gia­muo­don päästöinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. Met­siä ei yleen­sä lan­noi­te­ta vaan ravin­tei­den mobi­li­soin­ti tapah­tuu luon­non omien pro­ses­sien kaut­ta maas­ta ja ilmas­ta. Pääs­tö­jä syn­tyy mah­dol­li­ses­ti kor­juun ja kul­je­tuk­sen yhtey­des­sä. Mikä­li tämän hoi­taa haja-asu­tusa­lu­een asu­kas käsi­työ­nä omal­le talol­leen lähi­met­säs­tä, niin pääs­töt ovat olemattomat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. Ei met­sää ole mikään pak­ko lan­noit­taa. Se tosin kas­vaa toi­si­naan nopeam­min ja sitoo enem­män hii­li­diok­si­dia jos sitä lan­noit­taa, mut­ta Suo­mes­sa noin yleen­sä ei met­sää voi “hävit­tää”, vaan uuden met­sän kas­va­mi­sen estä­mi­nen on mel­ko mah­do­ton­ta. Luon­to pus­kee läpi asfal­tin­kin, kun saa vähän aikaa.

    Puun kor­jaa­mi­seen­kin menee tie­tys­ti energiaa.

    Pysy­vin hii­li­diok­si­di­nie­lu lie­nee se, että prin­ta­taan Oden blo­gi­kir­joi­tuk­sia pape­ril­le ja arkis­toi­daan ne ydin­jä­te­luo­laan plu­to­nium­tyn­ny­rei­den alle. Ne tyn­ny­rit kyl­lä hae­taan jos­sain vai­hees­sa vie­lä hyö­ty­käy­tet­tä­väk­si, mut­ta hii­li­diok­si­di­va­ras­ton voi antaa olla siel­lä pohjalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. Lii­an van­ha kir­joit­ti 24.5.2011 kel­lo 8:34
    “Jos Hel­sin­ki vaih­taa hii­len ydin­voi­maan niin pääs­töt vähenevät.”

    Vain JOS ydin­voi­ma­LAL­LA kor­va­taan Vuo­saa­ren voi­ma­lat. Siis raken­ne­taan CHP ydin­voi­ma­la Vuo­saa­reen. Kos­ka muu­toin tar­vit­si­si jät­tää kau­ko­läm­pö­verk­ko hyö­dyt­tö­mäk­si (huka­ta iso inves­toin­ti hara­koil­le) ja raken­taa säh­kö­läm­mi­tys verk­ko (teh­dä uusi infra­struk­tuu­ri tyh­jäs­tä). Kuin­ka­han kal­lis­ta tuo olisi?

    Toki tämän ydin­voi­maus­ko­vai­set tie­tä­vät­kin, ja sen takia on suun­ni­tel­tu kau­ko­läm­mön siir­toa Lovii­san ”uudes­ta” voi­ma­las­ta Hel­sin­kiin. Hin­taan 4,5 mil­jar­dia… Mut­ta pää­asia että säh­kö on hal­paa.. mank­ka­la yri­tyk­sil­le (kulut­ta­ja­säh­kö mää­räy­tyy NordPolissa).

    Ydin­voi­mal­la ei kye­tä juu­ri pääs­tö­jä vähen­tä­mään, kos­ka ydin­voi­ma EI kor­vaa kau­ko­läm­pöä, kos­ka ei ole jär­ke­vää hylä­tä kal­lis­ta kau­ko­läm­pö­verk­koa. Kau­ko­läm­möl­lä läm­pi­ää rei­lus­ti yli puo­let suo­mea, kun säh­köl­lä rei­lus­ti alle 20%. Oli­si siis kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti täy­sin jär­je­tön­tä edes har­ki­ta säh­kö­läm­mi­tyk­sen osuu­den kas­vat­ta­mis­ta. Jos läm­mi­tyk­sen (ja kos­ka läm­pö tuo­te­taan CHP voi­ma­lois­sa; säh­kön­tuo­tan­non) pääs­tö­jä halu­taan alem­mas, se tapah­tuu vai­kut­ta­mal­la vero­tuk­sel­la mitä polt­toai­nei­ta CHP voi­ma­lois­sa käytetään.

    Ainoas­taan Vuo­saa­res­sa on niin iso sähkön/lämmön tar­ve, että se voi­tai­siin kor­va­ta Ydin­myl­lyl­lä. Hel­sin­ki­läi­set ei kutien­kaan jos­tain syys­tä halua sel­lais­ta lähel­leen, vaan mie­li­lu­min johon­kin kau­as jos­sa sen tehos­ta 2/3 menee meren lämmittämiseen.

    Aina voi myös ydin­us­ko­via muis­tut­taa MIT:n tut­ki­muk­ses­sa, joka teh­tiin Bus­hin toi­mek­sian­nos­ta ydin­voi­man lisää­mi­sek­si, että mak­si­miy­din­voi­ma­buu­mil­la voi­daan lisä­tä ydin­voi­man säh­kön­tuo­tan­to-osuut­ta maa­il­mas­sa 17%:iin ja kos­ka säh­kö on n 40% maa­il­man ener­gian­tuo­tan­nos­ta, koko­nai­se­ner­gias­ta osuus olis mak­si­mis­saan 7%. Pääs­tö­jen kan­nal­ta täy­sin mer­ki­tyk­se­tön­tä, kun tie­de­tään (IEA), että 85% ener­gias­ta täl­lä pal­lol­la tuo­te­taan hiilellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. Vihe­rins­si:

    Kilowat­ti­tun­tien ver­taa­mi­nen on aina vähän vaa­ral­lis­ta, kos­ka läm­pö ja säh­kö ovat aivan eri tason asioi­ta. Mut­ta jos ja kun ener­gi­aa tuo­te­taan polt­ta­mal­la jotain, läm­pö kan­nat­taa ottaa tal­teen. Vaik­ka pol­tet­tai­siin puuta. 

    Tuo vii­mei­nen tai­taa nyt olla aika­moi­nen yleis­tys. Ei var­mas­ti­kaan ole jär­ke­vää raken­taa höy­ry­ko­net­ta jokai­seen suo­ma­lai­seen puusau­naan. En usko, että tuo on jär­ke­vää edes öljy­läm­mi­te­tyis­sä talois­sa. Riip­pu­nee inves­toin­nin kalleudesta.

    Mut­ta tuo ensim­mäi­nen lause on mer­kit­tä­vä. Säh­kö on pal­jon arvok­kaam­paa kuin läm­pö, kos­ka sil­le on pal­jon käyt­tö­koh­tei­ta ja se voi­daan aina muut­taa hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la läm­mök­si, mut­ta päin­vas­tai­nen ei ole mahdollista. 

    Minus­ta ana­lyy­si on muu­ten­kin hie­man lii­an lyhyen täh­täi­men mukaan teh­ty. Pätee var­maan, että jos nyt raken­nat talon ja poh­dit sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­mää, niin kos­ka Euroo­pas­sa ja myös Suo­mes­sa käy­te­tään vie­lä pal­jon hiil­tä lauh­de­säh­kön tuot­ta­mi­seen, on kau­ko­läm­mön otta­mi­nen mar­gi­naa­lis­ten hii­li­pääs­tö­jen kan­nal­ta fik­suin vaih­toeh­to. Mut­ta minus­ta pitää kat­soa vähän pidem­mäl­le tule­vai­suu­teen. On tie­ten­kin mah­dol­lis­ta, että ydin­kau­ko­läm­pö­voi­ma­lat kor­vaa­vat hii­len pol­ton, ja sitä kaut­ta sil­le kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mäl­le löy­tyy käyt­töä tule­vai­suu­des­sa­kin, mut­ta toden­nä­köi­sem­pää on se, että säh­köä yhä enem­män ja enem­män tuo­te­taan muu­ten kuin hiililauhteella. 

    Ongel­ma­na kau­ko­läm­pöön sitou­tu­mi­ses­sa on siis se, että vaik­ka sii­nä nyt CO2-pääs­töt ovat alem­mat kuin hii­li­lauh­teel­la tuo­te­tus­sa maa­läm­mös­sä, kau­ko­läm­mön kor­vaa­mi­nen tule­vai­suu­des­sa jol­lain muul­la kuin polt­ta­mi­sel­la on epä­to­den­nä­köis­tä, kun taas säh­kön­tuo­tan­nos­sa näin voi hyvin­kin käydä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Vihe­rins­si:

    Toi­nen on se, että tar­kas­te­let Suo­mea koko­nai­suu­te­na, mikä ei ole glo­baa­lis­ti oikea tapa. Meil­le voi­daan tuo­da säh­köä, meil­tä voi­daan vie­dä säh­köä. Oikea kon­teks­ti on Eurooppa.

    Ei se nyt ihan noin mene. Kyl­lä oikea kon­teks­ti on poh­jois­mai­nen säh­kö­mark­ki­na, vaik­ka jopa poh­jois­mait­ten sisäl­lä siir­to­joh­to­jen rajal­li­nen kapa­si­teet­ti rajoit­taa säh­kön siir­toa maas­ta toiseen.
    Jos poh­jois­mais­sa lope­tet­tai­siin säh­kö­läm­mi­tys (joka joh­tai­si tie­tys­ti kor­vaa­vaan läm­mi­tyk­seen val­tao­sin fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la), ei vapau­tu­nut­ta Nor­jan vesi­voi­maa ja Ruot­sin vesi/ydinvoimaa voi­tai­si vie­dä Kes­ki-Euroop­paan, kuin pie­nel­tä osin.
    Lähes kaik­ki Nor­jan (ja yli puo­let Ruot­sin) asun­nois­ta läm­mi­te­tään sähköllä.

    2008 Nor­del-vuo­si­ra­por­tin mukaan siir­to­ka­pa­si­teet­ti Nor­de­lis­ta Kes­ki-Euroop­paan oli 4850 MW (Sak­saan 3550 MW, Hol­lan­tiin 700 MW ja Puo­laan 600 MW).

    Nor­del-alu­een tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti oli 2008 97199 MW, eli vain alle 5% säh­kös­tä voi­tai­siin vie­dä Kes­ki-Euroop­paan hiil­tä korvaamaan. 

    Ja HVDC ei ole mikään tai­ka­rat­kai­su kaik­kiin siir­to-ongel­miin. Säh­kön siir­to pit­kiä mat­ko­ja mak­saa, teh­tiin se mil­lä tahan­sa mene­tel­mäl­lä ja raja­ton siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei yksin­ker­tai­ses­ti ole jär­ke­vää (eikä aina­kaan taloudellista).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. Kokei­len­pa minä­kin havain­nol­lis­taa asi­aa esi­mer­kil­lä eko­lan­dias­ta, jol­la on run­saat, mut­ta lop­puun asti hyö­dyn­ne­tyt vesi­va­rat. Taas on säh­kön­ku­lu­tus 10 TW, jos­ta 9 TW tulee vesi­voi­mas­ta ja loput hii­li­voi­mas­ta. Täl­lä ker­taa kui­ten­kin eko­lan­di­aan muuttaa/syntyy 10000 asu­kas­ta lisää, joka nos­taa maan säh­kön­ku­lu­tuk­sen 11 terawat­tiin. Nyt hii­li­voi­man osuus on siis 2 terawat­tia, mut­ta edel­leen vain 2/11 säh­kös­tä tuo­te­taan hii­li­voi­mal­la. Aal­to-yli­opis­ton jako­las­ku­lo­gii­kan mukaan eko­lan­dia oli­si edel­leen eko­lo­gi­nen ja kaik­ki siel­lä asu­vat ihmi­set yhtä eko­lo­gi­sia. Jos ymmär­ret­täi­siin deri­voi­da, huo­mat­tai­siin, että näi­den 10000 eko­lan­di­aan muuttaneen/syntyneen ihmi­sen vaa­ti­ma säh­kö tuo­te­taan koko­naan hii­li­voi­mal­la ja he ovat ekoterroristeja.

    Ps. eko­lan­di­aan muu­ten raken­net­tiin alu­mii­ni­su­lat­to jo vuon­na ‑72, jol­loin kaik­ki säh­kö tuo­tet­tiin vesi­voi­mal­la, joten sulat­to toi­mii täy­sin vesivoimalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. Miten niin puun polt­to on pääs­tö­tön­tä? Jos pui­den anne­taan kas­vaa niin kau­an kuin kas­va­vat ja kaa­dut­tu­aan mah­dol­li­ses­ti hau­tau­tua maan sisään tai kelou­tua, ne sito­vat hii­li­diok­si­dia lähes pysy­väs­ti. Jos puu­ta pol­te­taan, ja mitä enem­män pol­te­taan, kyl­lä sii­tä hii­li­diok­si­dia tulee. Ja jos pala­mi­nen on epä­täy­del­lis­tä ja suo­dat­ti­met huo­not, eri­näis­tä muu­ta­kin päästöä.”

    On tot­ta, ettei puu ole ihan pääs­tö­tön­tä, mut­ta fos­sii­li­siin ver­rat­tu­na kui­ten­kin huo­mat­ta­van vähä­pääs­töis­tä. 100 vuo­den tar­kas­te­lu­jän­teel­lä esim. oksien pol­ton CO2-elin­kaa­ri­pääs­töt ovat alem­mat kuin CO2-tal­tee­no­tol­la varus­te­tun kivi­hii­li­lauh­de­voi­man. Sain seu­raa­vat elin­kaa­ri­pääs­tö­lu­vut Syken tut­ki­muk­ses­ta (Repo el. al 2010), var­mis­tin heil­tä vie­lä asian ja piti­vät näi­tä suu­ruus­luo­kal­taan oikei­na (100 vuo­den GWP). 

    Ener­gian­tuo­tan­non pääs­töt (g CO2/kWh)
    CHP-tuo­tan­to Erillissähkö
    maa­kaa­su 237 426
    kivi­hii­li 417 938
    Kivihiili,CCS 100 200 (IPCC 2007)
    oksa 83 188 (Repo et. al)
    kan­to 141 318 (Repo et. al)
    tuu­li­voi­ma 15(IPCC 2007)
    aurin­ko­säh­kö 50 (IPCC 2007)
    ydin­voi­ma 40 (IPCC 2007)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. Toki tämän ydin­voi­maus­ko­vai­set tie­tä­vät­kin, ja sen takia on suun­ni­tel­tu kau­ko­läm­mön siir­toa Lovii­san ”uudes­ta” voi­ma­las­ta Hel­sin­kiin. Hin­taan 4,5 mil­jar­dia… Mut­ta pää­asia että säh­kö on hal­paa.. mank­ka­la yri­tyk­sil­le (kulut­ta­ja­säh­kö mää­räy­tyy NordPolissa).”

    Sen vuok­si oli­si­kin nyt tuhan­nen taa­lan tilai­suus raken­taa kak­si ydin­voi­ma­laa Hel­sin­gin liepeille.Siinä hoi­tuis varmistuskin.
    Pää­tös­tä uusien voi­ma­loi­den sijoit­ta­mi­ses­ta ei ole tehty

    Mut­ta nim­byi­ly estää jär­ke­vän toiminnan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. Höpön löpö­tys­tä kaik­ki Ter­rawa­tit ja pro­sen­tit. Maal­la pys­tyy elä­mään luon­tais­ta­lou­des­sa ja tuot­ta­maan kai­ken min­kä tar­vit­see, ener­gi­aa myö­ten itse. Jos ajat­te­lee 10 000 vuot­ta eteen­päin, ihmis­kun­ta voi jat­kua jos ele­tään kuin maa­lais­mum­mot nuo eko­lo­gi­sen-elä­män huippumannekiinit.

    City­vih­reät ajaa rock & roll elä­män­ta­paa mis­sä kai­kil­laa pitää olla sym­bia­nit ja hiuk­kas­kiih­dyt­ti­met. Höp­si­tään kau­pun­geis­sa ja kulu­te­taan luon­non­va­rat lop­puun, jää sit­ten kau­nis ruumis.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. Pet­te­ri Huus­ka: “On tot­ta, ettei puu ole ihan pääs­tö­tön­tä, mut­ta fos­sii­li­siin ver­rat­tu­na kui­ten­kin huo­mat­ta­van vähä­pääs­töis­tä. 100 vuo­den tar­kas­te­lu­jän­teel­lä esim. oksien pol­ton CO2-elin­kaa­ri­pääs­töt ovat alem­mat kuin CO2-tal­tee­no­tol­la varus­te­tun kivihiililauhdevoiman.”

    Mut­ta jos puu­ta pol­te­taan pie­ni­muo­toi­ses­ti, syn­tyy mer­kit­tä­väs­ti metaa­nia, joka on pal­jon pahem­pi kas­vi­huo­ne­kaa­su kuin hii­li­diok­si­di. Google­tin sanoil­la puun polt­ta­mi­nen ja ilmas­ton­muu­tos ja löy­tyi tällaisia:
    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/puun-poltto-ei-pysaytakaan-ilmastonmuutosta
    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/puun-polttaminen-lis%C3%A4%C3%A4-ilmastonmuutosta/90695

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Lii­an van­ha kir­joit­ti 26.5.2011 kel­lo 15:30
    “Sen vuok­si oli­si­kin nyt tuhan­nen taa­lan tilai­suus raken­taa kak­si ydin­voi­ma­laa Hel­sin­gin liepeille.”

    Heh, jot­kut tosis­saan tätä esit­tä­vät, vaan kun se on ydin­tur­val­li­suus­lail­la estet­ty ja reaa­li­maa­il­mas­sa; miten luu­li­sit ole­van edes poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta.. Ja kah­ta ei tart­te­ta HKI:lle, yksi OL3 riit­tä ja on vähän lii­kaa­kin lämpötehoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. Ota­nie­mes­sä on jo yksi voi­ma­la, jol­la teek­ka­rien asun­to­ja on läm­mi­tet­ty. Sii­hen näh­den ei sen kum­mem­paa oli­si teh­dä toi­nen vähän isom­pi ydin­voi­ma­la muun pää­kau­pun­ki­seu­dun lämmitykseen…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. Ei olla Ota­nie­men asun­to­ja ydin­voi­mal­la läm­mi­tet­ty, Ota­nie­men reak­to­ri on läm­pö­te­hol­taan sen ver­ran pie­ni (kilowat­ti­luok­kaa), ettei sil­lä kovin kum­mois­ta kotaa sai­si­kaan lämmitettyä.

    Sinän­sä jos ydin­voi­maa vält­tä­mät­tä halu­taan lisää raken­taa, tuli­si se ehdot­to­mas­ti raken­taa sel­lai­seen paik­kaan, että kau­ko­läm­pö­käyt­tö oli­si mah­dol­lis­ta. Sii­nä vai­hees­sa jos Suo­mes­sa alkaa ydin­voi­ma­la enem­män säteil­lä ympä­ris­töön, on aika lail­la se ja sama onko lai­tos Lovii­sas­sa vai Vuo­saa­res­sa; kuses­sa ollaan joka tapauksessa. 

    Olki­luo­to on viho­vii­mei­nen paik­ka ydinvoimalalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  149. Vil­le, Ota­nie­mes­sä on tosi­aan voi­ma­la, jol­la on teek­ka­rien asun­to­ja läm­mi­tet­ty, mut­ta se ei kyl­lä ole ydin­voi­mal­la toi­mi­va. Ota­nie­mes­sä ole­va TRI­GA-tut­ki­mus­reak­to­rin 250 kW:n läm­pö­te­hoa sen sijaan ei käy­te­tä hyödyksi. 

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että ydin­voi­mal­la voi­si tuot­taa kau­ko­läm­pöä. En osaa sanoa tou­hun kan­nat­ta­vuu­des­ta pal­joa­kaan (se var­maan kär­sii aina­kin jon­kun ver­ran sik­si, että voi­ma­laa ei ajet­tai­si koko ajan täy­sil­lä), mut­ta tur­val­li­suu­den kan­nal­ta kau­ko­läm­pö­voi­ma­la oli­si hel­pom­pi kuin säh­kön­tuo­tan­toon tar­koi­te­tut, kos­ka ei tar­vit­si­si toi­mia kor­keis­sa läm­pö­ti­lois­sa ja paineissa. 

    Ruot­sa­lai­sil­la oli kai jos­sain vai­hees­sa val­miik­si suun­ni­tel­tu täy­sin pas­sii­vi­ses­ti tur­val­li­nen läm­män tuo­tan­toon tar­koi­tet­tu reaktori.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  150. Tai siis sama reak­to­ri­han se on näkö­jään ollut Ota­nie­mes­sä 1960-luvul­ta asti. Muis­tan var­maan vää­rin, jos­kus 30 vuot­ta sit­ten väi­tet­tiin, että lauh­de­läm­pö oli­si hyö­ty­käy­tet­ty kau­ko­läm­pöön, mut­ta ilmei­ses­ti menee siis harakoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  151. Muka­va näh­dä vil­kas­ta kes­kus­te­lua tär­keän asian ympä­ril­lä. Mei­tä sun­nun­tai­na Hel­sin­gin Sano­mis­sa uuti­soi­dun tut­ki­muk­sen teki­jöi­tä on puo­lus­tet­tu ja kri­ti­soi­tu sen ver­ran laa­ja­mit­tai­ses­ti, että pää­tim­me kir­joit­taa aihees­ta hiu­kan omaa blo­gia eril­lis­ten yksit­täis­ten vas­taus­ten ja perus­te­lu­jen sijaan. Blo­gin ensim­mäi­nen, pro­fes­so­ri Sep­po Jun­ni­lan kir­joit­ta­ma teks­ti, löy­tyy osoit­tees­ta https://blogs.aalto.fi/hiilikulutuksesta/. Toi­vot­ta­vas­ti kes­kus­te­lua syn­tyy myös tuol­la foo­ru­mil­la, jol­la jat­kos­sa pyrim­me jul­kai­se­maan lisää aihet­ta ja näkö­kan­to­jam­me avaa­via kirjoituksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  152. Esim. Vancou­ve­ris­sa oli tut­kit­tu asuk­kai­den hii­li­ja­lan­jäl­keä: pie­nin oli kan­ta­kau­pun­gin asuk­kail­la, sitä ympä­röi­väl­lä vyö­hyk­keel­lä tuplas­ti isom­pi, ja lähiö­vyö­hyk­keel­lä vie­lä tätä tuplas­ti isom­pi. Kun koko kau­pun­kia tar­kas­tel­laan, kes­ki­mää­räi­nen hii­li­ja­lan­jäl­ki mää­räy­tyy lähin­nä lähiöi­den mukaan. Ams­ter­da­mis­sa hii­li­ja­lan­jäl­ki osoit­tau­tui yhtä huo­nok­si kuin Vancou­ve­rin lähiöis­sä: syy­nä oli se, että suu­rin osa ihmi­sis­tä pen­de­löi omal­la autol­la lähiöis­tä kau­pun­kiin ja kes­kus­tan ovat val­lan­neet turis­tit, jot­ka puo­les­taan tule­vat ja mene­vät lentokoneella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.