Päästötön energia: Synnyttääkö kysyntä tarjontaa?

Edel­li­nen pos­tauk­se­ni syn­nyt­ti kysy­myk­sen sii­tä, väi­tän­kö, ettei kysyn­tä syn­ny­tä vih­reäl­lä puo­lel­la tar­jon­taa. En sel­lais­ta väit­tä­nyt, sanoin vain, että kysyn­tä on syn­tis­tä tar­jon­ta voi olla ansio­kas­ta. Kysyn­tä ja tar­jon­ta voi­vat link­kau­tua toi­siin­sa. Näis­sä tapauk­sis­sa koko­nai­suus riip­puu kyt­kök­sen voi­mak­kuu­des­ta. Mut­ta kat­so­taan­pa, mis­sä mää­rin kysyn­tä voi syn­nyt­tää tarjontaa.

  1. Vesi­voi­ma. Vesi­voi­man osal­ta meka­nis­mia ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti enää ole. Ainoa merk­ti­tä­vä poten­ti­aa­li vesi­voi­mas­sa on ole­vien voi­ma­loi­den tehon koro­tuk­set tek­niik­kaa paran­ta­mal­la. Se teh­dään sii­nä vai­hees­sa, kun voi­ma­la menee perus­kor­jauk­seen. Myös Man­ka­la Oy kohot­taa omien voi­ma­loi­den­sa tehoa näin. Vesi­voi­man myy­mi­nen eko­säh­kö­nä on silk­kaa viher­pe­sua. Kos­kee myös VR:ää.
  2. Bio­mas­sa. Käsi­tyk­se­ni bio­mas­san käyt­tö­kel­poi­suu­des­ta on pes­si­mis­ti­nen. Ympä­ris­tö- ja ilmas­to­nä­kö­koh­tien kan­nal­ta kel­vol­lis­ta bio­mas­saa on rajal­li­nen mää­rä. Sik­si sen osal­ta pää­dy­tään pian samaan tilan­tee­seen kuin vesi­voi­man osal­ta. Käyt­töön otet­ta­vaa poten­ti­aa­lia on kui­ten­kin vie­lä, mut­ta bio­mas­san kulut­ta­mi­nen ei ole mikään eko­te­ko, kos­ka koko poten­ti­aa­li ja vähän enem­män­kin ote­taan kyl­lä käyt­töön ilman kulut­ta­jien osuut­ta.  Pää­osin viherpesua.
  3. Tuu­li­voi­ma. Tuu­li­voi­maa voi­daan lisä­tä ja täl­tä osin vih­reän säh­kön kysyn­näl­lä on jon­kin astei­nen link­ki tuo­tan­toon. Tie­de­mie­hen huo­mau­tus, että tehok­kaam­paa kuin mak­saa yli­hin­taa tuu­li­säh­kös­tä on pan­na sama raha pää­oma­si­joi­tuk­se­na yhti­öön, on sinän­sä rele­vant­ti, mut­ta ei ker­ro koko totuut­ta. Man­ka­la Oy omis­taa Hyö­ty­tuu­li Oy:n kaut­ta tuu­li­voi­maa. Tähän yhti­öön eivät ulko­puo­li­set voi sijoit­taa. Yli­pään­sä­kin tuu­li­voi­ma sovel­tuu säh­kö­mark­ki­noi­den raken­teen vuok­si parem­min suur­ten ener­giayh­tiöi­den salk­kuun kuin itse­näi­sik­si yri­tyk­sik­si. Man­ka­la Oy, jon­ka hal­li­tuk­ses­sa siis istun, suun­nit­te­lee yhdes­sä Poh­jan­maan voi­man kans­sa kah­ta mas­sii­vis­ta meri­tuu­li­puis­toa. Nii­den toteu­tu­mi­sen kan­nal­ta kulut­ta­jien käyt­täy­ty­mi­sel­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Kaik­ki on kiin­ni val­tion pää­tök­sis­tä.  Sinän­sä meri­tuu­li­voi­ma on var­sin kal­lis tapa vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Samal­la raha suun­nat­tui­na negawat­tei­hin tuot­tai­si pal­jon enem­män. Myös tuu­li­voi­ma­po­ten­ti­aa­li aina­kin Suo­mes­sa on rajal­li­nen, mut­ta lähel­lä­kään rajo­ja ei vie­lä olla. Kysyn­tä voi syn­nyt­tää tar­jon­taa aina­kin teoriassa.
  4. Ydin­voi­man osal­ta kysyn­tä tie­tys­ti on edel­ly­tys tar­jon­nal­le. Pitäi­si tun­tea säh­kö­mark­ki­noi­den todel­li­nen toi­min­ta parem­min kuin tun­nen tie­tääk­seen, mis­sä mää­rin voi sanoa, että säh­kö­läm­mi­tys ede­saut­taa inves­toin­te­ja ydin­voi­maan. Säh­kö­läm­mi­tyk­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä­hän tämä kes­kus­te­lu alkoi.
  5. Aurin­ko­säh­kö. Poten­ti­aa­li on raja­ton, joten kysyn­tä voi syn­nyt­tää tar­jon­taa. Ei lain­kaan viherpesua.

 

82 vastausta artikkeliin “Päästötön energia: Synnyttääkö kysyntä tarjontaa?”

  1. Vesi­voi­maa voi­daan lisä­tä Vuo­tok­sen altaal­la jos halu­taan. Ei se siis ole pois­sul­jet­tu kuin poliit­ti­ses­ti. Ja tuo mai­nit­se­ma­si nykyis­ten vesi­voi­ma­loi­den tehon­nos­to edel­lyt­tää myös altaan tekoa. Niin­pä allas toteu­tuu vie­lä jos­kus, se on var­maa. Vii­meis­tään sit­ten kun vih­reä lii­ke on pois­tu­nut puo­lue­kar­ta­la­tam­me (joka tapah­tuu jos­kus 2030)

    Kel­vol­lis­ta bio­mas­saa­kin on, meil­lä kes­ki­ty­tään vaan ihan lii­kaa kan­to­jen nyp­pi­mi­seen ja muu­hun met­sä­teol­li­suu­den kyl­kiäi­si­nä syn­ty­vään bio­mas­saan ja kes­ki­tet­tyyn tuo­tan­toon suu­ris­sa lai­tok­sis­sa. Esim kaa­to­paik­ko­jen ja muun jät­teen­kä­sit­te­lyn syn­nyt­tä­män (mukaan­lu­kien maa­ta­lous) kaa­su­jen hajau­tet­tu hyö­dyn­tä­mi­nen tuo pal­jon­kin poten­ti­aa­lia koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin. Jon­kin ver­ran viher­pe­sua, mut­ta esim tuu­li­voi­maa toi­mi­vam­pi ja jär­ke­väm­pi rat­kai­su. Bio­hii­len tuo­tan­to kor­vai­si kivi­hiil­tä ilman lai­tok­siin teh­tä­viä inves­toin­te­ja, tai­taa vaan käy­dä niin, että bio­hii­len tuo­tan­to syn­tyy venä­jäl­lä eikä meillä.

    Tuu­li­voi­ma ei ole mei­dän olois­sa jär­ke­vää eten­kään jos sen vaa­ti­maa vesi­sää­tö­voi­maa (Vuo­tos) samal­la vas­tus­te­taan. Tuu­li­voi­ma on härs­kein­tä viherpesua

    Ydin­voi­ma on pääs­tö­tön­tä perus­voi­maa jol­la on sit­ten ne omat ongel­man­sa. Kor­vaa kui­ten­kin fos­sii­li­sia ja on sik­si tähän tilan­tee­seen ainoa sopi­va ratkaisu

    Aurin­ko­säh­kös­sä on poten­ti­aa­lia, mut­ta mil­lä­pä varas­toit hei­nä­kuun aurin­gon­pais­teen tam­mi­kuun pak­ka­sil­la hyö­dyn­net­tä­väk­si? Ei siis Suo­men ratkaisu.

    Hel­sin­gil­lä on sit­ten oma ongel­mans joka vään­tää näi­tä Osmon poh­din­to­ja ja aiheut­taa sen älyl­li­sen epä­re­hel­li­syy­den joka niis­sä on näh­tä­vis­sä. Hel­sin­gin ongel­ma on erit­täin hyvin kan­nat­ta­va ener­gia­lai­tos joka polt­taa hii­les­tä ja kaa­sus­ta rahaa kau­pun­gin kas­saan. Pääs­töt­tö­mäl­lä pol­tol­la kau­pun­ki jou­tui­si rahoit­ta­maan toi­min­taan­sa muil­la tuloilla.

  2. Tuos­ta unoh­tui kysyn­nän ja tar­jon­nan ajal­li­nen jakau­tu­mi­nen. Miten pal­jon aurin­koe­ner­gian tar­jon­ta kor­re­loi aurin­koe­ner­gian kysyn­nän kans­sa, miten tuu­li­voi­man kohdalla?

  3. Tuos­ta unoh­tui kysyn­nän ja tar­jon­nan ajal­li­nen jakau­tu­mi­nen. Miten pal­jon aurin­koe­ner­gian tar­jon­ta kor­re­loi aurin­koe­ner­gian kysyn­nän kans­sa, miten tuu­li­voi­man kohdalla?

    Tämä tulee ongel­mak­si vas­ta sit­ten, kun aurin­ko­säh­kö­tuo­tan­toa on pal­jon. Meil­lä on sen ver­ran pal­jon vesi­voi­maa ja bio­mas­so­ja käy­tet­tä­vis­säm­me, että saam­me aika ison potin aurin­ko- ja tuu­li­voi­maa sää­det­tyä niil­lä. Pidem­mäl­lä tule­vai­suu­des­sa (2050) jou­du­taan joka tapauk­ses­sa myös puhu­maan kuor­mien säätelystä.

    Aurin­ko­voi­man suu­rin ongel­ma on hin­ta. Tuo­tan­to­hin­ta on meil­lä noin 300–400 e/MWh, joka on kym­men­ker­tai­nen pörs­si­säh­kön hintaan.

    Tois­tai­sek­si (lähi­vuo­si­kym­me­net) siis on se tilan­ne, että tuu­li- ja aurin­ko­voi­man rajat tule­vat hin­nas­ta, eivät sii­tä ettei­kö tuo­tan­to­ra­ken­ne nii­tä kestäisi.

  4. Muu­ten olen sitä miel­tä, että säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä tulee (mah­dol­li­ses­ti yhä vie­lä tar­vit­ta­van tek­ni­sen siir­ty­mä­ajan jäl­keen) edel­lyt­tää reaa­liai­kai­sem­paan kulu­tus­mit­tauk­seen perus­tu­vaa jous­ta­vaa hin­noit­te­lua, ja pai­not­taa näin tal­ven kulu­tus­huip­pu­jen leik­kaa­mis­ta negawa­teil­la. Lisäk­si tulee edel­lyt­tää säh­kön­ja­ke­lus­sa (sic) eli säh­kön­siir­ros­sa net­to­mit­ta­roin­nin käyt­töön­ot­toa (min­kä käy­tän­nön toteut­ta­mis­ta tuke­vat inves­toin­nit osin samal­la muu­toin­kin vah­vis­ta­vat säh­kö­ver­kon alu­eel­lis­ta kes­tä­vyyt­tä häiriötilanteissa).

    Ter­vei­siä vain hallitusneuvotteluihin. 😉

  5. Pääs­tö­jen mer­kit­tä­vä vähen­tä­mi­nen on mah­dol­lis­ta ilman ener­gian saa­ta­vuuson­gel­mia tai rasi­tet­ta val­tion budjettiin.

    Anne­taan lupa uuteen ydin­voi­ma­laan ja vas­taa­vas­ti vähen­ne­tään voi­ma­lan odo­te­tun tuo­tan­non ver­ran liik­keel­le las­ket­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien määrää.

    Tois­te­taan toi­men­pi­de tarvittaessa.

  6. Ihan asi­aa, mut­ta pitää vie­lä huo­maut­taa, että ilmaus “meri­tuu­li­voi­ma on var­sin kal­lis tapa vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä” on hämää­vä. Tuu­li­voi­ma ja muut pääs­töt­tö­mät eivät vähen­nä fos­sii­li­sia hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Uusiu­tu­vien lisää­mi­nen on täs­sä mie­les­sä jär­ke­vää vain jos nii­tä tar­vi­taan paik­kaa­maan sovit­tu­ja (var­mo­ja pysy­viä) vähen­nyk­siä fos­sii­lis­ten kulutuksessa.

    Todel­li­nen ongel­ma on siis se, pys­tym­me­kö vähen­tä­mään fos­sii­lis­ten polt­toa. Onko meil­lä kei­not sul­kea jo avat­tu­ja kai­vok­sia ja läh­tei­tä pysyvs­ti (ja pitää avaa­mat­to­mat avaa­mat­to­mi­na). Ilman fos­sii­lis­ten käyt­töä vähen­tä­viä kon­kreet­ti­sia toi­mia (vero­ja, rajoi­tuk­sia), kaik­ki pääs­töt­tö­mät (yksi­löi­den, val­tioi­den ja yri­tys­ten) akti­vi­tee­tit ovat hel­pos­ti vain viherpesua.

    Peri­aat­tees­sa myös kulut­ta­jien pai­nos­tus voi­si vai­kut­taa, mut­ta tähän tarvt­tai­siin maa­il­man­laa­jui­nen (var­sin­kin rik­kai­den) kon­sen­sus, ei vain yksit­täis­ten vas­tuun­tun­tois­ten uhrau­tu­mis­ta. Samoin sel­väs­ti hal­vem­pi ener­gia (säh­kö, läm­pö, lii­ken­ne­polt­toai­ne) muis­ta läh­teis­tä voi­si syr­jäyt­tää fos­sii­li­set polt­toai­neet talou­del­li­sen kil­pai­lun kaut­ta, mut­ta tätä meil­lä ei vie­lä ole.

    Jos fos­sii­lien polt­toa rajoi­te­taan, ihmi­set löy­tä­vät sopi­vim­mat kor­vaa­vat ener­gia­muo­dot nopeas­ti. Tukiai­sia tar­vi­taan kor­kein­taan tut­ki­muk­seen. Pääs­töt­tö­mis­tä läh­teis­täkn osan (ehkä kaik­kien) käyt­töä pitää tosin rajoit­taa eri tavoin nii­den aiheut­ta­mien mui­den hait­to­jen vuok­si (aurin­ko­voi­maa ehkä mai­ni­tuis­ta ener­gia­muo­dois­ta viimeisenä).

    Pitää myös kysyä tulem­me­ko toi­meen vähem­mäl­lä ener­gial­la, vai pitää­kö kaik­ki nykyi­nen fos­sii­li­nen tuo­tan­to kor­va­ta täy­si­mää­räi­ses­ti — tai perä­ti lisään­ty­väs­ti. (Käy­te­tyt ener­gia­tar­ve-ennus­teet ovat muu­ten aika jou­ta­via, kos­ka perus­tu­vat vah­vas­ti ole­tuk­siin ener­gian liki­pi­täen nykyi­ses­tä hinnasta.)

  7. Esim kaa­to­paik­ko­jen ja muun jät­teen­kä­sit­te­lyn syn­nyt­tä­män (mukaan­lu­kien maa­ta­lous) kaa­su­jen hajau­tet­tu hyö­dyn­tä­mi­nen tuo pal­jon­kin poten­ti­aa­lia koh­tuul­li­sin kustannuksin.

    Pal­jon” on suh­teel­li­nen käsi­te. On siel­lä poten­ti­aa­lia, mut­ta ei vält­tä­mät­tä koko maan mitas­sa ihan koh­tuut­to­man pal­jon. Se tie­tys­ti on sel­vää, että mätä­ne­mis­me­taa­nia ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa pääs­tää polt­ta­mat­ta ilmakehään.

    Ja täs­sä­kin pitää pitää ver­tai­lu mie­les­sä. Jos­kus voi olla jär­ke­vää mädät­tää bio­mas­sa ja polt­taa metaa­ni. Pro­ses­si on kui­ten­kin var­sin huo­no hyö­ty­suh­teel­taan ver­rat­tu­na mädä­tet­tä­vän mate­ri­aa­lin polt­toar­voon, joten jos­kus on parem­pi polt­taa tava­ra ennen mädättämättä.

    Välil­lä hyö­dyn­tä­mis­nä­kö­kul­mis­sa tulee jon­kin­lai­nen näkö­kul­man kape­ne­mi­nen vas­taan. Esi­merk­ki­nä käy­ne­vät bio­polt­toai­neet. Esi­mer­kik­si puus­ta teh­tä­vän bio­die­se­lin koh­dal­la on niin, että on pal­jon hii­li­te­hok­kaam­paa polt­taa pol­tet­ta­vis­sa ole­va säh­kök­si ja läm­mök­si ja polt­taa fos­sii­li­nen die­sel liikenteessä.

    Joka tapauk­ses­sa sivu- ja jäte­vir­rois­ta saa­ta­va ener­gia on hyvä hyö­dyn­tää, mut­ta ei sii­tä pelas­tuk­sek­si ole.

    Minun ener­gia­kar­tal­la­ni on näky­vis­sä kak­si todis­te­tus­ti toi­mi­vaa tapaa vähen­tää hii­li­pääs­tö­jä. Kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ja ydinvoima.

    Jos sit­ten joku vetää toi­mi­van CCS:n, hyvän ter­mi­sen tai bio­lo­gi­sen pro­ses­sin vedyn tuo­tan­toon, hal­van aurin­ko­pa­nee­lin tai vaik­ka toi­mi­van ydin­fuusion hatus­ta, niin hyvä. Nii­den tut­ki­muk­seen pitää panos­taa pal­jon. Ei kan­na­ta kui­ten­kaan odot­taa liikoja.

  8. Joku kir­joit­ti:
    “Esim kaa­to­paik­ko­jen ja muun jät­teen­kä­sit­te­lyn syn­nyt­tä­män (mukaan­lu­kien maa­ta­lous) kaa­su­jen hajau­tet­tu hyö­dyn­tä­mi­nen tuo pal­jon­kin poten­ti­aa­lia koh­tuul­li­sin kustannuksin.”

    Ja ‘vihe­rins­si’ vastasi:
    ““Pal­jon” on suh­teel­li­nen käsi­te. On siel­lä poten­ti­aa­lia, mut­ta ei vält­tä­mät­tä koko maan mitas­sa ihan koh­tuut­to­man paljon.”

    TEM:n tilaa­mien, uusiu­tu­van ener­gian syöt­tö­ta­rif­fien suun­nit­te­lua var­ten teh­ty­jen sel­vi­tys­ten perus­teel­la poten­ti­aa­li oli muis­taak­se­ni jota­kin 10–20 TWh (en muis­ta onko pri­mää­rie­ner­gia­na vai hyö­tye­ner­gia­na). Tuu­li­ta­rif­fe­ja myön­ne­tään n. 6 TWh verk­koon saa­ta­vaan säh­kö­ener­gi­aan asti, joten sikä­li poten­ti­aa­li on suu­ri. Vali­tet­ta­vas­ti en nyt löy­dä TEM:n sivuil­ta link­ke­jä alku­pe­räi­siin materiaaleihin.

    Mut­ta sel­vi­tys­ten tulos­ten perus­teel­la tart­tui­sin ennem­min­kin väit­tee­seen “koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin”. Bio­kaa­sut sai­vat todel­la raja­tut tarif­fit (= vain suu­ril­le lai­tok­sil­le) juu­ri­kin pien­ten (=hajau­tet­tu­jen?) lai­tos­ten kus­tan­nus­te­hot­to­muu­den vuok­si. Täs­tä oli bio­ener­gia­pii­reis­sä näky­vää väit­te­lyä jul­ki­suu­des­sa­kin bio­kaa­sun pien­tuot­ta­jien ja TEM:n välil­lä. Sel­keä syy nii­den jät­tä­mi­sel­le tarif­fien ulko­puo­lel­le oli nimen omaan kor­keat kus­tan­nuk­set / saa­vu­tet­tu CO2-pääs­tö­vä­he­ne­mä, ei poten­ti­aa­li. Täs­sä ei sinän­sä ole mitään vää­rää; Kus­tan­nus­te­hok­kuus­jär­jes­tyk­ses­sä pitää ede­tä ilmastopolitiikkatoimissakin.

    -Tuo­mas

  9. vihe­rins­si: Tot­ta ettei nuo bio­kaa­sut mer­kit­se koko­nai­suu­del­le kau­heas­ti. Samaa­han se on tuu­li­voi­man kans­sa. Hajau­te­tun (pien)tuotannon mah­dol­lis­ta­mi­nen yli­pää­tään toi­si kui­ten­kin lisää vaih­toeh­to­ja. Suu­ret säh­köyh­tiöt ovat sitä vas­tus­ta­neet ja väit­tä­neet pien­voi­ma­loi­den sot­ke­van ver­kon, mut­ta nyt kun Fingrid irro­te­taan säh­kön tuot­ta­jayh­tiöis­tä niin “tek­ni­set” esteet ver­kon kehit­tä­mi­sel­le pien­tuo­tan­non mah­dol­lis­ta­mi­sek­si poistuvat. 

    Ydin­voi­ma on myös minun pale­tis­sa­ni, sääs­töön en usko sil­lä onhan ne säh­kö­au­tot­kin ladat­ta­va jos­tain, ja väi­tän todel­la­kin, että se Vuo­tos­kin vie­lä teh­dään. Se on vaan väis­tä­mä­tön­tä jos halu­taan pitää kiin­ni tavoi­teis­ta rea­lis­ti­sin kustannuksin.

  10. Minus­ta kysy­mys viher­pe­sus­ta on hiu­kan moni­mut­kai­sem­pi. Tänä päi­vä­nä maa­il­mal­la raken­net­ta­va tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma raken­ne­taan tänään toi­mi­maan nime­no­maan fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den varas­sa. Tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma­loi­en kapa­si­teet­ti­te­ki­jät (tuu­li ehkä 25% aurin­ko Sak­sas­sa noin 10%) ovat niin alhai­sia, että lei­jo­nan osa tuo­te­tus­ta ener­gias­ta on par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa fos­sii­lis­ta. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa ne ovat minus­ta viher­pe­sua, kos­ka kun ne raken­ne­taan fos­sii­lis­ten varaan ne yllä­pi­tä­vät fos­sii­lis­ten kysyn­tää. Ne ovat vih­reä kulis­si, jon­ka taus­tal­la savu­pii­put tuprut­ta­vat niin kuin ennen­kin. Mikä­li tämä kulis­si saa ihmi­set kuvit­te­le­maan, että he ovat teh­neet jotain todel­lis­ta pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si, niis­tä on aktii­vis­ta hait­taa (…teho­ton resurs­sien allo­koin­ti on asia erikseen). 

    Emme yleen­sä anna yri­tyk­sel­le vas­tuu­va­paut­ta ali­hank­ki­joi­den­sa käy­tök­sen suh­teen. Aivan aihees­ta pidäm­me vaik­ka­pa Noki­aa osa­vas­tuul­li­se­na ali­hank­ki­joi­den­sa teke­mi­sis­tä. Minus­ta on vai­ke­aa perus­tel­la mik­si vaik­ka­pa tuu­li­voi­ma­lat oli­si­vat syyn­ta­keet­to­mia fos­sii­lis­ten polt­toon mikä­li se on nii­hin poh­jau­tu­van rat­kai­sun tek­ni­nen edellytys.

    Poh­jois­maat ovat täs­sä eri­lai­ses­sa ase­mas­sa kuin muut maa­il­man kol­kat, kos­ka tääl­lä on palh­jon vesi­voi­maa ja peri­aat­teel­li­nen mah­dol­li­suus sää­del­lä vesi­voi­ma­loi­den teho­ja ylös alas tuu­len tah­dis­sa. Tämä optio on kos­meet­ti­nen suu­rim­mas­sa osas­sa maa­il­maa, kos­ka vesi­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti on niin alhai­nen. Tilan­ne oli­si eri­lai­nen mikä­li tuu­li- ja aurin­ko­voi­maa varas­toi­tai­siin, mut­ta tätä ei teh­dä ja varas­toin­nin kus­tan­nuk­set ovat niin suu­ret, että sitä tus­kin teh­dään­kään kuin jois­sain pie­nis­sä pilottiprojekteissa.

  11. Arkai­len kysyä, kos­ka kysyn tyh­miä. Kysyn silti.

    Jos­ta­kin leh­ti- tai verk­ko­ju­tus­ta on jää­nyt mie­leen väi­te, että perin­tei­siin uusiu­tu­viin ener­gian­läh­tei­siin (tuu­li, aurin­ko) tui­jot­ta­mi­nen ja nii­hin inves­toin­ti syö järei­den uusien vähä­pääs­töis­ten tai lähes­tul­koon pääs­töt­tö­mien ja samal­la lop­pu­mat­to­miin riit­tä­vien ener­gian­läh­tei­den kehit­te­lyä. Järeäs­tä uudes­ta vähä­pääs­töi­ses­tä rajat­to­miin riit­tä­väs­tä ener­gias­ta mai­nit­tiin fuusiovoima.

    Tämän blo­gin isän­tä ja kom­men­taat­to­rit: arve­let­te­ko että fuusio- tai muun uuden, järeän luo­kan ener­gian kehit­te­lyä voi­tai­siin mer­kit­tä­väs­ti vauh­dit­taa, jos sii­hen inves­toi­tai­siin hyvin pal­jon enem­män resursseja?

    1. Niin kau­an kuin muis­ta, fuusio­voi­ma on ollut 30 vuo­den pääs­sä. Nyt se on kui­ten­kin kuu­lem­ma loi­ton­tu­nut 50 vuo­den päähän.
      Fuusio­voi­ma tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan ilmei­ses­ti hyvin kal­lis rat­kai­su. Uskon enem­män aurinkovoimaan.

  12. TEM:n tilaa­mien, uusiu­tu­van ener­gian syöt­tö­ta­rif­fien suun­nit­te­lua var­ten teh­ty­jen sel­vi­tys­ten perus­teel­la poten­ti­aa­li oli muis­taak­se­ni jota­kin 10–20 TWh (en muis­ta onko pri­mää­rie­ner­gia­na vai hyötyenergiana).

    Näi­tä luke­mia on hei­tet­ty moneen suun­taan. Tuo TEM:n rapor­tin 5 TWh pri­mää­rie­ner­gi­aa on vähän pes­si­mis­ti­sen tun­tui­nen kui­ten­kin, joten itse asias­sa uskon tuo­hon 10 TWh:n tasoon. Mut­ta kun se jau­he­taan säh­kök­si, puhu­taan mak­si­mis­saan muu­ta­mas­ta pro­sen­tis­ta Suo­men koko sähkönkulutuksesta.

    En siis edel­leen­kään halua sanoa, ettei­kö jäte­vir­rois­ta saa­ta­vaa ener­gi­aa pitäi­si hyö­dyn­tää. Olen­nais­ta poli­tii­kan teke­mi­sen kan­nal­ta on kui­ten­kin sen miel­tä­mi­nen, että ne ovat vain pie­ni apu.

    Usein näis­sä asiois­sa hämä­tään suu­ruus­luo­kil­la. Kuu­los­taa kival­ta, jos “Tuk­hol­man bus­sit liik­ku­vat vie­mä­ri­liet­tees­tä saa­dul­la metaa­nil­la”. Hyvä jut­tu, tuo­han rat­kai­see ener­giaon­gel­mat kivas­ti… Vai?

    Jos joku sanoi­si, että “pro­sent­ti Tuk­hol­man alu­eel­la käy­te­tys­tä lii­ken­ne­polt­toai­nees­ta voi­daan kor­va­ta jäte­ve­des­tä saa­ta­vas­ta metaa­nis­ta”, lausun­to on jo rea­lis­ti­nen. Hyvä ja kan­na­tet­ta­va han­ke, mut­ta ei mikään rat­kai­su mihin­kään. Vaih­ta­mal­la Tuk­hol­man seu­dun autot tehok­kaim­paan tek­no­lo­gi­aan pudo­tet­tai­siin aina­kin kol­me­kym­men­tä prosenttia.

    Olen­nais­ta on ymmär­tää se, että jos me haluam­me maa­il­mas­sa eroon fos­sii­li­sis­ta nykyi­sel­lä ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la, vaih­toeh­dot ovat todel­la vähis­sä. Uusiu­tu­vis­ta aurin­ko­voi­ma on ainoa, jos­sa on riit­tä­väs­ti poten­ti­aa­lia. Toi­sen käden aurin­ko­voi­mat (tuu­li, vesi) tai vaik­ka geo­ter­mi­nen ovat kui­ten­kin pie­niä täs­sä pelissä.

    Kol­me isoa jää: ener­gian­sääs­tö, aurin­ko­voi­ma ja ydin­voi­ma. Aurin­ko­voi­man hin­ta nyky­tek­nii­kal­la on kym­men­ker­tai­nen hii­li­voi­maan ver­rat­tu­na. Jos aurin­ko­voi­mal­la pitää pär­jä­tä ympä­ri vuo­den, hin­nan saa ker­toa aina­kin kah­del­la, kos­ka sit­ten se voi­ma tar­vit­see tal­vek­si varastoida.

  13. Hel­sin­gil­lä on sit­ten oma ongel­mans joka vään­tää näi­tä Osmon poh­din­to­ja ja aiheut­taa sen älyl­li­sen epä­re­hel­li­syy­den joka niis­sä on näh­tä­vis­sä. Hel­sin­gin ongel­ma on erit­täin hyvin kan­nat­ta­va ener­gia­lai­tos joka polt­taa hii­les­tä ja kaa­sus­ta rahaa kau­pun­gin kas­saan. Pääs­töt­tö­mäl­lä pol­tol­la kau­pun­ki jou­tui­si rahoit­ta­maan toi­min­taan­sa muil­la tuloilla.

    Ymmär­rän se, että et pidä kivi­hii­les­tä. En minä­kään. Ja eri­tyi­sen pal­jon inhoan sitä, että ener­gia­lai­tok­set tah­koa­vat rahaa kau­ko­läm­pö­mo­no­po­lil­la. Se on ympä­ris­tön kan­nal­ta aivan vää­rin ohjaa­va signaali.

    Mut­ta mitä Hel­sin­gin pitäi­si sit­ten mie­les­tä­si teh­dä, että glo­baa­lit pääs­töt vähe­ni­si­vät? Anna nyt jokin rea­lis­ti­nen vaihtoehto.

  14. @Osmo: En itse­kään kat­so, että fuusio­voi­man varaan kan­nat­taa ilmas­to­po­li­tiik­kaan raken­taa, mut­ta on syy­tä huo­ma­ta, että aurin­ko­voi­ma on myös ollut tois­ten visio­nää­rien puheis­sa 70-luvun lopul­ta läh­tien “ihan koh­ta yhtä hal­paa kuin voi­man­läh­de x”. Se on edel­leen ilman varas­toin­tia­kin jär­kyt­tä­vän kal­lis­ta. USA:ssa Kali­for­nias­sa annet­taan val­tion­ta­kauk­sia hin­nal­la 25 mil­jar­dia dollaria/toimitettu GW 25 vuo­den eli­niän omaa­vas­ta laitoksesta.

  15. Osmo:

    Fuusio­voi­ma tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan ilmei­ses­ti hyvin kal­lis rat­kai­su. Uskon enem­män aurinkovoimaan.

    Aurin­ko on var­mas­ti mer­kit­tä­vä teki­jä, mut­ta tus­kin meil­lä poh­joi­ses­sa. Vaik­ka pane­lei­den hin­nat las­ki­si­vat tasol­le, jol­la tuo­tet­tu ener­gia oli­si oikeas­ti vaih­toeh­to, pitäi­si myös kek­siä tapa varas­toi­da ener­gi­aa talou­del­li­ses­ti (meil­lä on mel­kein puo­li vuot­ta, jol­loin aurin­ko­säh­kön tuo­tan­to on käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen nolla).

    Säh­kön huol­to­var­muu­den vaa­ti­mus estää hul­lut aja­tuk­set Saha­ras­ta ja Super Gri­dis­tä. Kun kat­soo mitä siel­lä päin maa­il­maa tänä­kin vuon­na tapah­tuu pitää olla kyl­lä poliit­ti­ses­ti aika idea­lis­ti, jos vaka­vis­saan ajat­te­lee moista.

    1. Aurin­ko tulee meil­lä poh­joi­ses­sa ole­maan vähin­tään yhtä mer­kit­tä­vä kuin öljy. Tutus­tu käsit­tee­seen Super Grid

  16. Anna-Lii­sa: “Tämän blo­gin isän­tä ja kom­men­taat­to­rit: arve­let­te­ko että fuusio- tai muun uuden, järeän luo­kan ener­gian kehit­te­lyä voi­tai­siin mer­kit­tä­väs­ti vauh­dit­taa, jos sii­hen inves­toi­tai­siin hyvin pal­jon enem­män resursseja?”

    Kan­nat­taa lukea tämä ja muo­dos­taa sit­ten oma mie­li­pi­de. Oma­ni on että rahan kaa­ta­mi­ses­ta fysii­kan perus- ja sovel­ta­vaan tut­ki­muk­seen on kes­ki­mää­rin mer­kit­tä­väs­ti enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Mat­ka inno­vaa­tios­ta laa­ja­mit­tai­seen tuo­tan­toon saat­taa vain kes­tää useam­man sukupolven.

  17. Oli­ko­han se Sie­mens, joka on jo raken­ta­mas­sa koko Euroo­pan ja Poh­jois-Afri­kan kat­ta­vaa ver­kos­toa pääs­töt­tö­män ener­gian siir­toon. Säh­kön siir­ron häviöt­kin ovat vähe­ne­mäs­sä tek­ni­sen kehi­tyk­sen myö­tä. Käy­tän­nös­sä kai­ke­ti ener­gi­aa siir­re­tään Afri­kas­ta Euroop­paan. Huol­to­var­muus­kes­kus Suo­mes­sa ei var­maan hyväk­sy, että täl­lai­sen varaan perus­tet­tai­siin energiantuotanto.

  18. Miten vih­reät näke­vät säh­kön hin­nan kehi­tyk­sen Suo­mes­sa seu­raa­van 20 vuo­den aika­na? Säh­kö­au­to­jen lisään­ty­mi­sen voi/saa ottaa huomioon.

  19. Syn­nyt­tää­kö kysyn­tä tar­jon­taa? Kysy­mys­hän on vää­rin päin, Nimit­täin tar­jon­ta hou­kut­te­lee luo­maan kysyn­tää myös ja eri­tyi­ses­ti ener­gian osal­ta. Vali­taan ener­gian­tuo­tan­to, jos­ta on mah­dol­lis­ta saa­da suu­rim­mat voi­tot. Nii­tä voit­to­ja var­mis­te­taan luo­mal­la ener­gian kysyn­tää — var­sin­kin tar­pee­ton­ta kysyn­tää, siis lait­tei­ta, lait­tei­den val­mis­tus­ta ja kulu­tus­tot­tu­muk­sia, jot­ka vaa­ti­vat pal­jon ener­gi­aa ja joi­ta ilman aikai­sem­min pärjättiin.

  20. Otsi­kon kysy­myk­seen vas­taan. Kysyn­tä syn­nyt­tää aina tar­jon­taa, mikä­li kysy­jil­lä ole­te­taan ole­van kykyä mak­saa tuotanto/hankintahinta+voitto tar­jon­nan järjestäjälle.
    Sama toi­mii niin ener­gias­sa kuin luomutuotannossa.
    Ja myös niis­sä lem­pi­lap­sis­sa­si park­ki­pai­kois­sa ja autohalleissa..

  21. Peter Selig­son oli mel­ko opti­mis­ti Selig­so­nin & Co rahas­to­yh­tiön nel­jän­nes­vuo­si­kat­sauk­sen (3/2010) sivul­la 11, jos­sa hän kir­joit­ti usko­van­sa aurin­ko­ken­noi­hin perus­tu­van säh­kön­tuo­tan­non ole­van kau­pal­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa jo muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Mies uskoo tähän todel­la, kos­ka sijoit­taa näke­myk­sen­sä mukai­ses­ti sekä omil­la että asiak­kai­den rahoilla. 

    Minä en usko ihan näin nope­aan aika­tau­luun, mut­ta ei kai sii­hen sen­tään vuo­si­kym­me­niä mene. Kiri­mi­nen tapah­tuu, kuin kynt­ti­län polt­to kah­des­ta pääs­tä ja vie­lä­pä kes­kel­tä yhtä­ai­kaa: 1) ken­no­jen hin­nat ovat puo­liin­tu­neet tasai­sin välia­join, 2) hyö­ty­suh­de on paran­tu­nut muu­ta­mis­ta pro­sen­teis­ta labo­ra­to­rio-olo­suh­tei­den 42 pro­sent­tiin ja 3) säh­kön hin­ta on noussut. 

    Mikä­li kaik­ki teki­jät kehit­ty­vät edes alkuun­kaan samal­la vauh­dil­la suo­tui­saan suun­taan, kuin tähän asti, lie­nee aurin­ko­säh­kö kau­pal­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen huo­mat­ta­vas­ti aiem­min, kuin vuo­si­kym­me­nien pääs­tä. Toki men­nyt kehi­tys ei ole tae tulevasta.

  22. Kaa­pe­li Saha­ras­ta Suomeen…pituus vähin­tään 3000km. Sano­taan, että sen pitää pys­tyä kul­jet­ta­maan 5GW tehol­la säh­köä. Unoh­de­taan ener­gian­huk­ka mat­kan­var­rel­la yms. yms.
    Jos esi­mer­kik­si Skagerrak‑4 pro­jek­tin kus­tan­nus on suun­taa anta­va, kus­tan­nus pel­käs­tään täs­tä kaa­pe­lis­ta voi­si olla about 35 miljardia…eli noin 7 miljardia/GW.
    (http://www.statnett.no/en/Cable-projects/Skagerrak‑4/) Sci­fiä se vie­lä tänään on. Ehkei vuo­si­kym­me­nien pääs­tä, mut­ta pal­jon pitää tapah­tua ennen kuin tuon poh­jal­le kan­nat­taa ilmas­to­po­li­tiik­kaa rakentaa.

    1. Aurin­gon ener­gia voi­daan muut­taa säh­kök­si tai kemial­li­sek­si ener­giak­si. Säh­kö siir­tyy nopeas­ti ja hel­pos­ti, mut­ta sen varas­toin­ti on ongel­ma. Metaania?

  23. Jani Mar­ti­kai­nen: ne vii­mei­set 15-vuot­ta kun minä olen seu­ran­nut asioi­ta, niin aurin­ko­voi­maa on povat­tu saman­hin­tai­sek­si hii­li­voi­man kans­sa noin vuon­na 2020 (jos seu­raa rea­lis­ti­sia vaka­vas­tio­tet­ta­via läh­tei­tä). Vuo­si­lu­ku on pysy­nyt suu­rin­piir­tein sama­na nuo 15 vuot­ta, mitä nyt vii­me vuo­si­na on näyt­tä­nyt sil­tä, että tavoi­te voi­tai­siin saa­vut­taa joi­ta­kin vuo­sia etuajassa.

    Suo­men ongel­mien rat­kai­se­mi­seen aurin­ko­voi­mas­ta ei sil­ti ole näkö­pii­ris­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa sik­si, ettei sitä ole tal­viai­kaan tar­jol­la. Vai halu­aa­ko joku oikeas­ti pan­ta­ta kan­sa­kun­nan sel­viä­mi­sen ete­lä-Euroop­pa­lais­ten armoille? 

    Ener­gia­ky­sy­mys on myös tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa ja vaih­toeh­to, jos­sa euroop­pa­lai­nen (tai poh­jois-afrik­ka­lai­nen) nahi­noin­ti kat­kai­si­si suo­ma­lais­ten läm­mi­tyk­sen kovil­la tal­vi­pak­ka­sil­la ei vaan ole vaihtoehto.

  24. Aurin­koe­ner­gia on uto­pi­aa. Ei toteu­du lähi­vuo­si­na. Ydin­voi­ma on ainoa vaih­toeh­to. Sitä on lisättävä.

  25. Osmo:

    Säh­kö siir­tyy nopeas­ti ja hel­pos­ti, mut­ta sen varas­toin­ti on ongel­ma. Metaania? 

    Ja mitä sit­ten teh­dään, kun varas­toi­tua metaa­nia pol­te­taan voi­ma­lai­tok­ses­sa ja syn­tyy CO2-pääs­tö­jä ihan kuten maakaasuvoimalassa?

    Vetyä on kai eni­ten spe­ku­loi­tu suu­ren mit­ta­kaa­vaan ener­gia­va­ras­tok­si, mut­ta siel­lä­kin on ongel­ma­na sys­tee­min hyö­ty­suh­de. Elekt­ro­lyy­sil­lä vetyä, jos­ta sit­ten tal­vel­la kun aurin­ko ei pais­ta teh­dään takai­sin säh­köä tar­koit­taa aika sur­ke­aa hyö­ty­suh­det­ta (suu­ruus­luok­kaa 20%), joten niit­ten aurin­ko­pa­nee­lei­den hin­nan pitää las­kea todel­la alas.
    Ja mihin sit­ten varas­toi­tai­siin puo­len vuo­den säh­kön­ku­lu­tus­ta vas­taa­va mää­rä vetyä?

  26. Nyky­ke­hi­tys menee sii­hen suun­taan, että ras­kas teol­li­suus Suo­mes­ta hävi­ää (ellei val­tio sitä avo­kä­ti­ses­ti tue). Raken­ta­mi­ses­sa­kin men­nään koh­ti pas­sii­vi­ta­lo­ja. Säh­kön­ku­lu­tus saat­taa aivan rea­lis­ti­ses­ti kään­tyä laskuun.
    Se pitää toki muis­taa, että teol­li­suu­den osal­ta pääs­tö­on­gel­ma ei katoa vaan siir­tyy toisaalle.

  27. Hel­sin­gil­lä on sit­ten oma ongel­mans joka vään­tää näi­tä Osmon poh­din­to­ja ja aiheut­taa sen älyl­li­sen epä­re­hel­li­syy­den joka niis­sä on näh­tä­vis­sä. Hel­sin­gin ongel­ma on erit­täin hyvin kan­nat­ta­va ener­gia­lai­tos joka polt­taa hii­les­tä ja kaa­sus­ta rahaa kau­pun­gin kas­saan. Pääs­töt­tö­mäl­lä pol­tol­la kau­pun­ki jou­tui­si rahoit­ta­maan toi­min­taan­sa muil­la tuloilla.

    Täs­sä on minus­ta se vil­la­koi­ran ydin! Ainoa rat­kai­su (ja hyvin iso ja pit­kä­ai­kai­nen inves­toin­ti) on mie­les­tä­ni riit­tä­vän­ko­koi­nen ydin­voi­ma­la tai useam­pi pie­nem­pi, jol­la Hel­sin­ki tuot­taa hal­paa ja puh­das­ta ener­gi­aa myös muil­le myytäväksi.
    Ihan maan­tie­teel­li­ses­ti mie­leen tulee täs­sä lisäk­si Viro, jon­ka Hel­sin­ki voi­si vie­dä maal­le nykyis­tä vähä­pääs­töi­sem­pää energiaa.

  28. Kale­vi Ran­ta­nen Tiedelehdessä:“Suomen suu­rim­man hii­li­voi­ma­lan, Inkoon, teho on 1 000 megawat­tia. Kii­naan siis syn­tyy enem­män kuin kol­me Inkoo­ta kuu­kau­des­sa. Myös ydin­voi­maan ver­taa­mal­la saam­me kuvaa suu­ruus­luo­kas­ta. Olki­luo­toon raken­ne­taan hitaas­ti ja har­taas­ti maa­il­man suu­rin­ta, 1 600 megawa­tin ydin­voi­ma­laa. Kii­na pol­kai­see joka kuu­kausi pys­tyyn kah­den Olki­luo­don ver­ran hiilisähkötehoa.”

    Tätä­kin taus­taa vas­ten on vih­rei­den har­joit­ta­ma pääs­tö­vä­hen­nys­kes­kus­te­lu jär­je­tön­tä. Vaik­ka Suo­mi lak­kau­tet­tai­siin, niin sil­lä ei oli­si käy­tän­nös­sä mitään vai­ku­tus­ta maa­il­man hii­li­ta­sa­pai­noon. Vih­reät puhu­vat lisäk­si Suo­men 40 pro­sen­tin ei-fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den tavoitteesta.

    Onko tämän tavoit­tee­na saat­taa Suo­mi kil­pai­lu­ky­vys­sään van­ho­jen itä­blo­kin val­tioi­den tasol­le? Vai onko vih­rei­den ver­kos­tol­la luo­tu­na ase­mat ei-fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den hallintoneuvostoissa ?

    Vai onko syy­nä Man­ka­lan kal­tais­ten tuu­li- ja vesi­voi­maa myy­vien yri­tys­ten tah­koa­mat voi­tot , Hel­sin­gin ener­gial­le ja kau­pun­gil­le? Täs­sä tapauk­ses­sa oli­si kyse pahim­man laa­tui­ses­ta kylä­po­li­tii­kas­ta ja pel­käs­tään omien etu­jen, ei koko Suo­men etu­jen ajamisesta.

  29. mut­ta sen varas­toin­ti on ongel­ma. Metaania?”

    Tuo kun saa­daan auri­koe­ner­gias­sa hal­tuun, niin hom­mat alka­vat­kin olla jo parem­mal­la puo­lel­la. Vetyä on help­po tuot­taa, mut­ta han­ka­la varas­toi­da. Kas­vit teke­vät aurin­gon­va­los­ta hiil­tä, mut­ta kas­vit vaa­ti­vat pal­jon huo­len­pi­toa. Pitäi­si vain löy­tää koh­ta­lai­sen hal­pa ja koh­ta­lai­sen hyvän hyö­ty­suh­teen omaa­va pro­ses­si. Ei kai täs­sä luon­non­la­ke­ja tar­vit­se rik­koa. Ehkä etis­vä löytää.

  30. Suo­men met­sät toi­mi­vat hii­li­nie­lu­na, kun nii­tä ei lii­kaa haka­ta. Jos pape­ri­teh­das lope­te­taan Suo­mes­sa ja perus­te­taan uusi Ete­lä-Ame­rik­kaan, hii­li­nie­lu Suo­mes­sa luul­ta­vas­ti tehos­tuu. Mut­ta mikä on sen E‑Amerikan lai­tok­sen vai­ku­tus ja uusiu­tuu­ko siel­lä kaa­det­tu met­sä parem­min kuin Suo­mes­sa (jos­sa se esim. Lapis­sa uusiu­tuu aika huonosti…) ?

  31. Pääs­tö­jen glo­baa­li hil­lin­tä käy itsek­seen, kun öljyn hin­ta tämän ylös ja alas sei­laa­mi­sen ohel­la kes­ki­mää­rin hil­jal­leen nousee, mikä vai­kut­taa muun­kin ener­gian hintaan.

    Kun ener­gian kysyn­tä jää suu­rem­mak­si kuin nykyi­sen hal­van ener­gian tar­jon­ta, kysyn­tä sekä koh­dis­tuu kal­lii­seen ener­gi­aan, jos­sa on kas­vu­po­ten­ti­aa­lia (tuuli‑, aurin­ko- yms., jota voi raken­taa lisää rahal­la) että osin leik­kau­tuu pie­nem­mäk­si kor­kean hin­nan takia.

    Maa­äi­ti kiit­tää kummastakin.

  32. Eli glo­baa­lis­ti sel­lu­teh­taas­ta on vähem­män hait­taa ympä­ris­töl­le Ete­lä-Ame­ri­kas­sa kuin Suomessa?

  33. Mik­si vih­reät “apu­jär­jes­töi­neen” eivät nouse bar­ri­kaa­deil­le euka­lyp­tus-puu­pel­to­jen moni­muo­toi­suuson­gel­mia vas­taan. Ko. sel­lu tuo­te­taan ympä­ris­töä ja työn­te­ki­jöi­tä riistämällä.Ei näy Man­ner­hei­min­tiel­lä vil­la­pai­ta-armaa­daa ban­de­rol­lei­neen suur­ka­pi­ta­li­sia riis­tä­jä­voi­mia vastaan.

    Kehi­tys­mais­sa har­joi­te­taan uuden ajan siir­to­mai­den riistopolitiikkaa,jota toteut­ta­vat län­si­mai­set pörs­siyh­tiöt. Län­si­mai­den hal­li­tuk­set tuke­vat tätä poli­tiik­kaa verotuskäytännöllä.

    Talou­den asian­tun­ti­jat nimit­tä­vät Euroop­paa talous­museok­si, jos­sa ei saa­da enää kas­vua aikaan. He ovat sii­nä mie­les­sä vää­räs­sä, että he eivät ole huo­mioi­neet tämän uus­ko­lo­nia­lis­min vai­ku­tus­ta. Ja sii­nä oikeas­sa, että täs­tä eivät kan­sal­lis­val­tiot hyö­dy vero­tuk­sen vinou­tu­man vuoksi.

    Suo­ma­lai­nen yltiö­päi­nen uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den vaa­ti­mus­ta­so vie mei­tä kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la talous­museon malliesimerkiksi.

    1. Euka­lyp­tus­pel­to ei todel­la ole bio­di­ver­si­tee­tin kan­nal­ta mikään ihan­ne, mut­ta onko veh­nä­pel­lon bio­di­ver­si­teet­ti joten­kin parem­pi? Pel­to­vil­je­ly on peltoviljelyä.

  34. Vih­reät voi­si­vat puo­lus­taa Suo­men met­sien moni­muo­toi­suut­ta. Ne ovat kehit­ty­neet jat­ku­vats­ti yksi­puo­li­sem­paan, puu­pel­to­mai­sem­paan suun­taan. Hal­li­tuk­sen “risu­pa­ket­ti” kiih­dyt­tää tätä kehi­tys­tä edelleen.

    Tark­kai­len Suo­men luon­toa mie­luum­min yhte­nä eko­lo­gi­se­na (sekä ihmi­sil­le, eläi­mil­le että kas­veil­le tar­koi­tet­tu­na) orgaa­ni­se­na koko­nai­suu­te­na kuin muta­ma­na hyvin yllä­pi­det­ty­nä pis­te­mäi­se­nä elä­mys­puis­to­na (kan­sal­lis­puis­to­na), joi­hin vih­rey­tä kai­paa­vat ihmi­set voi­vat men­nä vir­kis­täy­ty­mään. Bio­di­ver­si­teet­ti ei säi­ly pis­te­mäi­sis­sä reser­vaa­teis­sa samoin kuin myös koko­nai­suu­te­na toi­mi­vas­sa ympä­ris­tös­sä. Pitäi­si oppia aset­ta­maan rajo­ja sil­le, miten tehok­kaas­ti maa­pal­lon pin­ta-ala val­jas­te­taan kul­loi­sen­kin teol­li­suu­den (tai teho­maa­ta­lou­den) resurs­sik­si. Se 90% “suo­je­le­ma­ton­ta” on myös tär­keä osa koko­nai­suut­ta, ei vain se 10% suojeltua.

  35. Aurin­koe­ner­gia on nyky­tek­no­lo­gial­la kus­tan­nuk­sil­taan kal­lis­ta ver­rat­tu­na mihin hyvän­sä muu­hun säh­kön­tuo­tan­to­muo­toon siel­lä, mis­sä säh­kö­verk­ko on käy­tet­tä­vis­sä. Ei sinän­sä ole mitään peri­aat­teel­lis­ta fysi­kaa­lis­ta estet­tä, ettei­kö se voi­si olla mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­paa. Mut­ta mate­ri­aa­li­tie­teel­li­siä läpi­mur­to­ja tar­vi­taan, jot­ta tämä toteutuisi.

    Ja vaik­ka oltai­siin äärim­mäi­sen opti­mis­ti­sia tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen suh­teen, tuol­lai­sen resurs­sin käyt­töön­ot­to ei tapah­du het­kes­sä. Tar­vi­taan panee­lia val­mis­ta­vat tuo­tan­to­lai­tok­set, tar­vi­taan säh­kön­siir­toin­fraa, tar­vi­taan maa­pin­ta-alaa. Sii­tä, kun tek­no­lo­gia on tar­peek­si hyvää (ehkä jopa 10 vuo­den sisään) kes­tää var­mas­ti aina­kin 10 vuot­ta sii­hen, että ensim­mäi­nen talou­del­li­ses­ti omil­laan toi­meen tule­va pilot­ti­lai­tos on toi­min­nas­sa. Ja vie­lä pari vuo­si­kym­men­tä lisää, ennen kuin aurin­ko­voi­man osuus koko ener­gian­tuo­tan­nos­ta alkaa olla merkittävä.

  36. Onko ruot­sa­lai­set höl­mö­jä kun eivät ole huo­man­neet tuu­li­voi­man rajal­li­suut­ta vaan raken­ta­vat Poh­jois-Ruot­siin maa­il­man suu­rin­ta 1101 voi­ma­lan tuu­li­puis­toa, jos­ta vuo­si­tuo­tan­toa syn­tyy noin 1000 MW ydin­voi­ma­lan ver­ran? Tuu­li­voi­ma on IPCC mukaan vuon­na 2030 bio­ener­gian ohel­la käy­tän­nös­sä ainoa fos­sii­li­sen ener­gian ja ydin­voi­man kans­sa talou­del­li­ses­ti kil­pai­le­va tuo­tan­to­muo­to (vesi­voi­man ohel­la, mitä ei juu­ri voi kas­vat­taa Poh­jois­mais­sa). Oma rat­kai­su­ni oli­si seu­raa­va paketti:
    ‑val­ta­vas­ti tuu­li­voi­maa ja vesi­va­ras­toin­nin lisää­mis­tä sopi­viin koh­tiin vuo­ril­le pum­pat­ta­viin vesi­va­ras­toi­hin (80 % hyö­ty­suh­de varas­toin­nis­sa), tule­vai­suu­des­sa myös (säh­kö­au­to­jen) akut+ vety­va­ras­toin­ti tar­joa­vat osa­rat­kai­su­ja jos hin­ta putoaa
    ‑supergrid Euroo­pan tuu­li­voi­man siir­to­yh­teyk­sien paran­taa­mi­seen (jos­kus ehkä aurin­ko voi tul­la myös kun­nol­la mukaan jos kus­tan­nuk­set puto­aa mer­kit­tä­väs­ti, Sak­sas­sa 1 % aurin­ko­säh­kön hin­ta tosin on ollut jär­kyt­tä­vän suuri)
    ‑bio­ener­gi­aa met­sis­tä jon­kin ver­ran lisää, ehkä 20 ‑40 TWh (10–20 milj. m3) luon­to vie­lä kes­täi­si lisää
    ‑bio­kaa­sun poten­ti­aa­li saat­tai­si olla 15 TWh jos myös yksit­täi­set tilat sai­si edes saman syöt­tö­ta­rif­fin kuin suu­ret laitokset
    ‑mas­sii­vi­nen ener­gian­sääs­tö sai­si pois pit­käl­lä aika­vä­lil­lä koti­ta­louk­sis­ta ja pal­ve­luis­ta ehkä 20 % ja koko Suo­men ener­gias­ta 10 %, kun teol­li­suus kui­ten­kin kulut­taa puo­let ene­rias­ta ja siel­lä sääs­tö­po­ten­ti­aa­li lie­nee pie­nem­pi. Teol­li­suut­ta en tah­toi­si siir­tää suu­ri­pääs­töi­siin maihin
    -(välil­li­sen) kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen vero­tuk­sel­la yli­suu­ren kulu­tuk­sen pienentämiseksi
    ‑itse en ole ydin­voi­ma­mie­hiä vaan jät­täi­sin sen pois pale­tis­ta jos vain yhteis­kun­ta suos­tui­si hie­man kor­keam­paan ener­gian hin­taan, joka perus­tuu uusiu­tu­viin ja ener­gian­sääs­töön. Ydin­voi­ma on kui­ten­kin tuhat ker­taa parem­pi kuin nykyi­nen fos­sii­lis­ten pol­ton jat­ka­mi­nen, jos muu ei auttaisi.
    ‑kaik­kein tär­kein kui­ten­kin oli­si globaali/EU:n sää­tä­mä asteit­tain nouse­va hii­li­ve­ro (+tuon­ti­tul­lit ilmas­to­vas­tuut­to­mil­ta mail­ta), joka suh­teel­li­sen pian jät­täi­si fos­sii­li­set ikui­sik­si ajoik­si maa­han ja merenpohjiin

  37. Tuo­re Mon­bio­tin blo­gi käsit­te­lee hyvin tee­maa, eli vaik­ka kaik­ki muu ener­gia saa­tai­siin alas säh­kön­ku­lu­tus kas­vaa tule­vai­suu­des­sa. Bri­tan­nian hal­li­tus uskoo vah­vas­ti ydin­voi­maan ja tote­aa sen kus­tan­nus­te­hok­kaim­mak­si kei­nok­si pääs­tö­vä­hen­nyk­siin ja tuu­li­voi­ma on ainoa sen kans­sa kil­pai­le­va kus­tan­nus­te­ho­kas kei­no 2030. Itse edel­leen toi­von (epä­rea­lis­ti­ses­ti?) että uusiu­tu­vat riittäisivät.
    http://www.guardian.co.uk/environment/georgemonbiot/2011/may/27/why-choose-nuclear-renewable-energy?intcmp=122

  38. Soininvaara:“mutta onko veh­nä­pel­lon bio­di­ver­si­teet­ti joten­kin parempi?”

    On. Ruu­an­tuo­tan­to on tär­keäm­pää kuin moni­kan­sal­lis­ten yri­tys­ten osak­kee­no­mis­ta­jien voi­tot. Euka­lyp­tus­pel­to­jen tapauk­ses­sa luon­non ja työ­läis­ten riis­to muis­tut­taa 1800- luvun teol­lis­tu­mi­sen kehitystasoa.

    Juho Laa­dun mie­li­pi­tet edus­ta­vat nykyis­tä met­sien omis­ta­mi­sen sosia­li­soin­ti­vaa­ti­mus­ta. Met­sä­no­mis­ta­jil­le säly­te­tään jos jon­kin­lai­sia vel­voit­tei­ta: ser­ti­fioin­nit , lakiin perus­tu­vat uudistamisvelvoitteet,metsänhoitomaksut, myyn­ti­ve­rot , kiin­teis­tö­ve­rot jne. 

    Puu­nos­ta­jat muo­dos­ta­vat yhteis­tuu­min osto­kar­tel­lin, jos­ta ei kuu­lem­ma ole ollut mitään hait­taa myy­jil­le. Venä­jäl­tä tuo­daan puu­ta, kun suo­ma­lai­nen puu on muka lii­an kal­lis­ta. Vel­voit­tei­ta lisä­tään (tule­va hal­li­tus), mut­ta hin­nan pitäi­si laskea. 

    Kun met­sien kiin­teis­tö­ve­ro tulee, niin sen vas­ti­neek­si on myös tul­ta­va vas­taa­vas­ti mak­sut met­sien vir­kis­tys­käy­tös­tä, esim. kalas­tus­kor­tin tapaan.

    Soi­nin­vaa­ral­le vie­lä: teho­maa­ta­lous on suo­raa seu­raus­ta kulut­ta­jan hal­van ruu­an vaa­ti­muk­ses­ta. Yhtääl­lä huu­de­taan valu­mis­ta, moni­muo­toi­suu­den katoa­mi­ses­ta, hii­li­pääs­töis­tä ja toi­saal­la ruu­an pitäi­si olla hal­paa. Aivan sama kuin met­sien­kin kohdalla. 

    Hal­pa ja hyvä eivät toteu­du samas­sa tuotteessa.

  39. Kaik­kein älyt­tö­min pel­to­jen käyt­tö­muo­to on bio­polt­toai­nei­den tuotanto.

    Se on alka­nut jo rajoit­taa ruu­an tuo­tan­toa ja ruu­an hin­ta on nousus­sa. Tosin mui­ta­kin syi­tä löy­tyy esim lun­non­tu­hot. Alla lai­naus Tek­niik­ka &Talous leh­des­tä Bri­tan­nian bio­polt­toai­neen tuo­tan­toa käsit­te­le­väs­tä artikkelista .

    Tämä luo uusia uhka­ku­via, sil­lä ruu­an puu­te joh­taa väis­tä­mät­tä levot­to­muuk­siin ja köy­him­mis­sä mais­sa nälkäkuolemiin

    Maa­il­man­pank­ki, OECD ja myös Bri­tan­nian hal­li­tus ovat sitä miel­tä, että bio­polt­toai­neet ovat yksi mer­kit­tä­vä teki­jä ruo­an hin­nan nousun taus­tal­la. Myös YK on esit­tä­nyt bio­polt­toai­nei­den kysyn­nän yhdek­si syyk­si, joka joh­taa seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na ruo­an kal­lis­tu­mi­seen perä­ti 40 prosentilla. ”

  40. Tapio Pel­to­nen, kyl­lä noi­ta aurin­ko­voi­ma­loi­ta on jo nyt panee­leil­la ja ilman.

    Vedyn varas­toin­nin suh­teen taas veik­kaan, että joku pel­let­ti­sys­tee­mi tulee ABC-ase­mil­le kla­pe­ja kor­vaa­maan aika pian. Uskon myös, että jär­vi- tai meri­ve­des­tä ruve­taan koh­ta duu­naa­maan vetyä koti­kons­tein eli ilman huip­pu­tek­no­lo­gi­sia vem­pai­mia sel­lai­sis­sa pai­kois­sa, jois­sa nyt läm­mi­te­tään puul­la ja kat­so­taan telk­ka­ria akuilla.

    Saa­daan­ko, muu­ten, vetyä pol­tet­taes­sa sivu­tuot­tee­na vet­tä niin pal­jon, että sil­lä on mer­ki­tys­tä sel­lai­sis­sa pai­kois­sa, jos­ta puh­taas­ta vedes­tä on pulaa? Jos siis ote­taan vaik­ka meri­vet­tä, muu­te­taan se panee­leil­la vedyk­si ja sit­ten ener­giak­si ja puh­taak­si vedeksi.

  41. Vih­reät timantit:“Talousmetsissä avo­hak­kuil­le tar­vi­taan vaihtoehtoja,
    kos­ka avo­hak­kui­den kantorahatulot
    eivät pai­koin kom­pen­soi riit­tä­väs­ti virkistykselle,
    mai­se­mal­le, luon­nol­le, mat­kai­lul­le, sahapuun
    laa­dul­le sekä riis­tal­le koi­tu­via haittoja”

    Het­ki­nen… myyn­nin tulois­ta­ko pitäi­si saa­da kor­vaus avo­hak­kuun aiheut­ta­mis­ta hai­tois­ta ? Siis met­sä­no­mis­ta­ja vel­voi­tet­tai­siin kom­pen­soi­maan vir­kis­tys­käy­töl­le, mat­kai­lul­le ja riis­tal­le aiheu­tu­via vahinkoja ?

    Met­sä­hän on omis­ta­jan­sa omaa aluet­ta, jota vero­te­taan (sosia­li­soi­tu) jo monin­ker­tai­ses­ti. Vih­rei­den ohjel­ma­pa­pe­rin mukaan omis­ta­jan pitäi­si lait­taa oma met­sän­sä kun­toon mat­kai­lua, mar­jas­tus­ta, vir­kis­tys­tä ja muu­ta bis­nes­tä var­ten. Voi tätä sosia­li­soin­nin määrää.

    Vink­ki­nä vie­lä, että jos mar­jas­ta­ja, hir­ves­tä­jä, suun­nis­ta­ja , moot­to­ri­kelk­kai­li­ja , mönk­kä­ri­kus­ki jne. louk­kaa itsen­sä avo­hak­kui­den jäl­keen huo­nos­ti tasa­tus­sa met­säs­sä , niin omis­ta­ja on kor­vaus­vel­vol­li­nen. Ryh­mä­kan­ne pys­tyyn ja sassiin. 

    Par­hai­ten vih­reät ja luon­to­jär­jes­töt voi­vat aut­taa suo­ma­lais­ta met­sää mobi­li­soi­mal­la mas­sii­vi­sen poi­ko­tin euka­sel­lu­tuot­teel­le. Kan­sain­vä­li­nen työ­saar­to Uru­guayn teh­tail­le, euka­lyp­tus-lai­vat ter­ro­rin koh­teek­si valaan­pyyn­tia­lus­ten tapaan. Nyt Koi­jär­ven vete­raa­nit koms­si­vil­la­pai­dat naf­ta­lii­nis­ta , ket­tin­git kaa­pis­ta ja eikun kah­liu­tu­maan Uruguayhin. 

    Met­sän­hoi­to­mak­sus­ta (vero) vih­reil­lä on kyl­lä raken­ta­va kanta.

  42. Ener­gia­kes­kus­te­lus­sa pyri­tään myös joht­maan har­haan ja koh­dis­ta­maan syyt­te­ly kotitalouksiin.
    Kuit­ne­kin elin­kei­noe­lä­män ja jul­ki­sen kulu­tuk­sen käyt­tö on 76 % kokonaiskäytöstä.

    Suo­men säh­kön­ku­lu­tus jakau­tui sek­to­reit­tain seu­raa­vas­ti: 53 % teol­li­suus ja raken­ta­mi­nen, koti- ja maa­ta­lous 24 % ja pal­ve­lut ja jul­ki­nen kulu­tus 19 %. 

    Mer­kit­tä­viä koh­tei­ta ovat toi­mis­tot ja jul­ki­set rakennukset.

    Eri­tyi­ses­ti viras­tot ovat tehot­to­mia ja tuh­laa­jia perin­tei­si­ne kop­pi­toi­mis­toi­neen. Täl­lai­see­sa toi­mis­tos­sa tar­vi­taan tilaa n 20 m² per hen­ki­lö, kun tehok­kaal­la avo­toi­mis­tol­la voi pääs­tä jo 6–7 m² tehokkuuten .

    Ja suo­si­mal­la etä­työ­tä voi­daan edel­leen vähen­tää toi­mis­to­jen raken­ta­mis­ta ja tur­haa sähkönkulutusta
    Esi­merk­ki tuh­lauk­ses­ta on Hel­sin­gin kau­pun­ki, joka suo­sii kop­pi­kont­to­rei­ta ja jär­jes­tää joh­ta­jil­leen tuh­laa­van suu­ria huo­nei­ta .Hyvä huo­no esi­merk­ki on Voutilainen

    Nyky­ai­kai­nen joh­ta­ja ei enää tar­vit­se omaa huo­net­ta , sil­lä hän on har­voin paikalla.

  43. Mie­len­kiin­tois­ta on , miten näi­tä kes­kus­te­lu­ja pyri­tään joh­datt­maan sivu­rai­teil­le ja estä­mään kes­kus­te­lu sen todel­li­sis­ta tarkoitusperistä.

    Esim kes­kus­te­lu ener­gian tuo­tan­non hait­to­jen vero­tuk­ses­ta peit­tää todel­li­sen tavoit­teen, sen että pyri­tään tasa­ve­ro­tuk­seen tai oikeam­min regres­sii­vi­seen vero­tuk­seen. Kun tar­koi­tus­pe­rä naa­mioi­daan hyvän tavoit­teen pake­tik­si niin ihmi­set hyväk­sy­vät sen eivät­kä arvos­te­le sitä.

    Ja har­va edes huo­maa mihin todel­li­suu­des­sa pyritään.

    Ei elä­ke­keus­te­lun­kaan tar­koi­tus ole työ­urien pide­nä­ti­men, sil­lä se edlyt­täis n 700000 uuden työ­pai­kan luo­mis­ta, jot­ta työ­urat pite­ni­si­vät oikeas­ti. Sii­hen kas­vu­lu­vut eivät yllä.
    Eikä 60–70-vuotias työ­voi­ma käy yri­tyk­sil­le kau­pak­si kun 45 ‑vuo­tias­kin on jo van­ha ja ulko­maa­lais­ta oike­ai­käis­tä työ­voi­maa on rajat­ta saatavilla.

    Mut­ta yri­tys­ten kulut pie­nen­vät , kun työt­tö­myys­va­kuu­tus- ja elä­ke­mak­sut ale­ne­vat ja rahas­tois­ta voi­daan kaa­pa­ta kym­me­niä mil­jar­de­ja yri­tyk­sil­le ja elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­den omistajille.
    Elä­ke­put­ken lopet­ta­mi­nen siir­tää ikään­ty­neen työt­tö­män ela­tuk­sen rahoi­tuk­sen yri­tyk­sil­tä Kelal­le, val­tiol­le ja kun­nil­le eli käy­tän­nös­sä palkansaajille.

    Samoin ulko­maa­lais­kes­kus­te­lu on onnis­tut­tu rasis­mi­kor­til­la siir­tä­mään pois ongel­mis­ta ja kan­sa saa­tu vai­ke­ne­maan rasis­ti ‑syy­tös­ten pelossa.

    Osmo väit­tää minua vai­no­har­hai­sek­si, mut­ta olen sii­von­nut niin mon­ta mätää orga­ni­saa­tio­ta, että olen oppi­nut kat­so­maan tari­noi­den taak­se ja ana­ly­soi­maan minul­le ker­rot­tu­jen tari­noi­den taus­tal­la ole­via todel­li­sia moti­vaa­tioi­ta. Useam­min olen ollut oikeas­sa kuin väärässä.

  44. Yksi ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tii­kan vaa­ral­li­sim­pia usko­muk­sia on se, min­kä Simo Mele­nius kir­joit­ti tääl­lä näin:

    Pääs­tö­jen glo­baa­li hil­lin­tä käy itsek­seen, kun öljyn hin­ta tämän ylös ja alas sei­laa­mi­sen ohel­la kes­ki­mää­rin hil­jal­leen nousee, mikä vai­kut­taa muun­kin ener­gian hintaan.

    Kun ener­gian kysyn­tä jää suu­rem­mak­si kuin nykyi­sen hal­van ener­gian tar­jon­ta, kysyn­tä sekä koh­dis­tuu kal­lii­seen ener­gi­aan, jos­sa on kas­vu­po­ten­ti­aa­lia (tuuli‑, aurin­ko- yms., jota voi raken­taa lisää rahal­la) että osin leik­kau­tuu pie­nem­mäk­si kor­kean hin­nan takia.

    Maa­äi­ti kiit­tää kummastakin.”

    Se, mikä tämän myy­tin puo­les­ta­pu­hu­jil­ta jää tajua­mat­ta on, että tuu­len ja aurin­gon lisäk­si maa­il­mas­sa on myös val­ta­vat mää­rät sel­lai­sia huo­no­laa­tui­sia fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, joi­ta ei kan­na­ta käyt­tää sil­loin, kun ener­gia on oikein hal­paa ja jot­ka sik­si ovat enim­mäk­seen vie­lä maan uume­nis­sa, mut­ta joi­den hyö­dyn­tä­mi­sen kor­kea ener­gian hin­ta tekee edul­li­sek­si. Näi­den öljy­lius­kei­den, rus­ko­hiil­ten, vai­keas­ti hyö­dyn­net­tä­vien kivi­hii­lie­siin­ty­mien sun mui­den hii­li­ja­lan­jäl­ki on hir­mui­nen, kos­ka ener­gian tiris­tä­mi­sek­si ihmis­ten käyt­töön pitää kai­vaa ja/tai kuu­men­taa mas­sii­vi­set mää­rät muu­ta mas­saa ja iso osa brut­toe­ner­gias­ta menee sii­hen. Pääs­töt hyö­dyn­tä­mi­ses­tä saa­ta­vaa net­toe­ner­giayk­sik­köä koh­ti ovat korkeita.

    Taval­la tai toi­sel­la pitää pääs­tä sii­hen, että val­tao­sa tel­luk­sem­me huo­no­laa­tui­sis­ta fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta jää käyt­tä­mät­tä. Jos tek­niik­ka ener­gian siep­paa­mi­sek­si aurin­gos­ta, tuu­les­ta ja muus­ta vähä­hii­li­ses­tä ete­ni­si tar­peek­si nopeas­ti, ener­gian hal­pa hin­ta voi­si riit­tää rau­hoit­ta­maan öljy­lius­keet ja muut. Ehkä sii­hen jos­kus pääs­tään­kin, mut­ta tois­tai­sek­si näyt­tää sil­tä, että huo­non fos­sii­li­hii­len hyö­dyn­tä­mis­tä pitää rajoit­taa esi­mer­kik­si hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä verottamalla.

    Toi­sin sanoen Simo Mele­nius on aivan oikeas­sa sii­nä, että ener­gian hin­nan nousu hil­lit­see kulu­tus­ta ja kan­nus­taa tuo­tan­toa, mut­ta hän on perin juu­rin vää­räs­sä olet­taes­saan, että kan­nus­tus koh­dis­tui­si vain tai enim­mäk­seen uusiu­tu­vaan ener­gi­aan. Jot­ta täs­tä ole­tuk­ses­ta tuli­si tot­ta, ener­gian hinn­an­nousun rin­nal­le pitää saa­da hii­li­pääs­tö­jen hinn­an­nousu (tai joi­tain mui­ta rajoit­ti­mia, esi­mer­kik­si hii­li­ja­lan­jäl­jel­tään hir­veim­pien ener­gia­muo­to­jen kieltämistä).

    Kun näkö­pii­ris­sä ei tai­da olla sel­lais­ta kan­sain­vä­lis­tä ilmas­to­po­liit­tis­ta yksi­tuu­mai­suut­ta, joka sai­si vaik­ka­pa Kana­dan pidät­täy­ty­mään öljy­hiek­kan­sa hyö­dyn­tä­mi­ses­tä tilan­tees­sa, jos­sa sil­lä voi tie­na­ta mil­jar­de­ja, oli­si vii­sain­ta toi­voa öljy­lius­kees­ta tiris­tet­tä­väl­le öljyl­le mah­dol­li­sim­man mata­lia maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­ja. Tätä voi tavoi­tel­la yhtääl­tä panos­ta­mal­la uusiu­tu­van ener­gian tek­no­lo­gioi­den ja ener­gia­te­hok­kuu­den kehit­tä­mi­seen ja toi­saal­ta hil­lit­se­mäl­lä ener­gian kulu­tus­ta vero­tuk­sel­la (mie­lui­ten tie­tys­ti sel­lai­sel­la, joka perus­tuu hiilipäästöihin).

  45. Ama­töö­ri,

    Tuo Vih­reät timan­tit ‑lin­ja­pa­pe­ri ei ollut tut­tu. Se sisäl­si pal­jon asi­aa, ja sekä hyviä että huo­nom­pia kan­nan­ot­to­ja. Met­sien 90% osuu­den hoi­toon suo­si­tel­tiin aina­kin eri­ra­ken­teis­kas­va­tuk­sen mah­dol­lis­ta­mis­ta. Ihan hyvä yksit­täi­nen aja­tus, vaik­ka pape­rin koko­nai­suus näyt­ti ole­van vie­lä enem­män tuon suo­jel­lun 10%:n virittelyssä.

    Huo­nois­ta puo­lis­ta voi­sin mai­ni­ta vaik­ka tuon EU:n 38%:n uusiu­tu­va­ta­voit­teen. Minua vähän hir­vit­tää aja­tus, että koko­nais­ku­lu­tuk­sen kas­vaes­sa jokais­ta uut­ta ydin­voi­ma­laa koh­ti pitää val­jas­taa myös lisää met­sää hak­keen tuo­tan­toon. Vih­reis­tä sai sen kuvan, että hal­li­tuk­sen ener­gia­pa­ke­tis­sa vih­reil­le ikä­vän ydin­voi­ma­pää­tök­sen tasa­pai­not­ta­mi­sek­si vih­reät iloit­si­vat sii­hen kyt­ke­tys­tä risu­pa­ke­tis­ta, joka lisää uusiu­tu­vaa ener­gi­aa, ja samal­la rasi­tus­ta luon­nol­le. Ris­ti­rii­tai­nen tilanne.

    En löy­tä­nyt pape­ris­ta vie­lä minua tyy­dyt­tä­vää ja tasa­pai­nois­ta ana­ly­sia ja suun­ni­tel­maa met­siem­me tule­vai­suu­del­le. Hyvä kui­ten­kin, että pape­ri on kir­joi­tet­tu. Pal­jon asi­aa ja pohdintaa.

    Ei täl­lä ker­taa tämän enem­pää. Pape­ris­sa oli­si kyl­lä hyviä aiheita.

  46. Ilpo Per­naa,

    En kan­na­ta met­sien suo­je­lun mak­sat­ta­mis­ta met­sä­no­mis­ta­jil­la. Jos pää­te­tään yhdes­sä suo­jel­la luon­toa aiem­paa parem­min, luon­nol­li­nen mak­sa­ja on val­tio eli kaik­ki veron­mak­sa­ja yhdessä.

  47. Ilpo Per­naa, pitäi­sin outo­na, jos kulut­ta­jat eivät vaa­ti­si hal­paa ja hyvää ruo­kaa. Ei val­tao­sa ihmi­sis­tä voi ruve­ta toi­mi­maan kuin venä­läi­set uus­rik­kaat vit­seis­sä. (Esim: Pal­jon­ko mak­soit sol­mios­ta­si? Sata dol­la­ria tuos­sa tava­ra­ta­los­sa. Hul­lu, parin kort­te­lin pääs­tä oli­sit saa­nut sen kah­del­la sadalla!)

  48. vaik­ka kaik­ki muu ener­gia saa­tai­siin alas säh­kön­ku­lu­tus kas­vaa tulevaisuudessa.

    Voi­si jopa sanoa, että kos­ka kaik­ki muu ener­gian­käyt­tö saa­daan las­kuun, säh­kön­ku­lu­tus kas­vaa tulevaisuudessa.

    Täs­sä on osin kysees­sä van­ha kun­non “maton­nurk­ka ylös, ros­kat alle” ‑stra­te­gia. Säh­kö on sii­tä muka­va ener­gia­muo­to, että sil­lä pys­ty­tään joi­ta­kin lii­ken­ne­tar­pei­ta lukuu­not­ta­mat­ta kat­ta­maan käy­tän­nös­sä kaik­ki ener­gia­tar­peet. Sil­lä voi läm­mit­tää, valais­ta, jääh­dyt­tää, lii­kut­taa konei­ta, lii­kut­taa bit­te­jä, jne.

    Lisäk­si ener­gian­ku­lu­tus­lu­ke­mat saa­daan muka­vas­ti alas, kos­ka säh­köl­lä voi­daan teh­dä asioi­ta tehok­kaas­ti. Se tosin on sikä­li hui­jaus­ta, että säh­köä me emme kos­ki­voi­maa lukuu­not­ta­mat­ta pys­ty tuot­ta­maan miten­kään energiatehokkaasti.

    Fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käy­te­tään olen­nai­ses­ti kah­teen asi­aan: läm­mön tuot­ta­mi­seen ja lii­ken­tee­seen. Läm­mön koh­dal­la siir­ty­mi­nen säh­köön ja läm­pö­pump­pui­hin on mie­le­käs­tä, lii­ken­teen koh­dal­la siir­ty­mi­nen öljys­tä hii­li­voi­maan taas voi olla jopa haitallista.

    Suu­rin jär­ki säh­köön siir­ty­mi­ses­tä tulee ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­jen jous­ta­vuu­des­ta, voi­daan käyt­tää uusiu­tu­via. Vali­tet­ta­vas­ti käy­tän­nös­sä kaik­ki lisä­ku­lu­tus kate­taan hii­li­voi­mal­la vie­lä pitkään.

  49. Osmo tote­si bloggauksessan:

    Ydin­voi­man osal­ta kysyn­tä tie­tys­ti on edel­ly­tys tar­jon­nal­le. Pitäi­si tun­tea säh­kö­mark­ki­noi­den todel­li­nen toi­min­ta parem­min kuin tun­nen tie­tääk­seen, mis­sä mää­rin voi sanoa, että säh­kö­läm­mi­tys ede­saut­taa inves­toin­te­ja ydin­voi­maan. Säh­kö­läm­mi­tyk­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä­hän tämä kes­kus­te­lu alkoi.

    Ehkä saim­me tähän yhden vas­tauk­sen euroop­pa­lai­sit­tain tänään, kun Sak­sa ilmoit­ti luo­pu­van­sa ydinvoimasta.

    Kos­ka Sak­sa ei pys­ty mil­lään lisää­mään uusiu­tu­vien­sa lisää­mis­tä jo sovi­tuis­ta ja pää­te­tyis­tä tuol­la mää­räl­lä, rei­kä tul­laan kat­ta­maaan hii­li­voi­mal­la. Mat­ka CO2-pääs­töt­tö­mään tule­vai­suu­teen piteni.

    Lisä­ra­ken­ta­mi­nen on oma asian­sa, ole­mas­sao­le­van pois­ta­mi­nen oman­sa. Onnit­te­lut Sak­san hii­li­kai­vos­teol­li­suu­del­le, surun­va­lit­te­lut ilmakehälle.

    Ei tämä nyt aina­kaan näy­tä sil­tä, että ydin­voi­maa ylei­ses­ti raken­net­tai­siin lisää, kos­ka sil­le on kysyn­tää. Tosin poliit­ti­nen kelk­ka voi vie­lä tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä kään­tyä, mut­ta pro­ses­si on erit­täin hidas joka tapauksessa.

  50. Vihe­rins­si:

    Kos­ka Sak­sa ei pys­ty mil­lään lisää­mään uusiu­tu­vien­sa lisää­mis­tä jo sovi­tuis­ta ja pää­te­tyis­tä tuol­la mää­räl­lä, rei­kä tul­laan kat­ta­maaan hii­li­voi­mal­la. Mat­ka CO2-pääs­töt­tö­mään tule­vai­suu­teen piteni.

    No jaa. Pyö­ris­tel­len: Sak­sa tuot­taa ydin­voi­mal­la noin 150TWh säh­köä vuo­des­sa, uusiu­tu­vil­la nyt noin 100TWh ja vie­lä 2004 alle 50TWh. Las­kee tuos­ta kavukäyrää.

    Lisäk­si Sak­sas­sa samoin kuin muis­sa­kin Län­si-Euroo­pan mais­sa pl. Suo­mi säh­kön kulu­tuk­sen kas­vu on vii­mei­set pari­kym­men­tä vuot­ta ollut suht vähäis­tä, ver­tail­la voi vaik­ka täl­lä http://bit.ly/j0DGUK

  51. Ilpo Per­naa, 29.5.2011 kel­lo 22:47,

    Mie­les­tä­ni olet sijoit­ta­nut lin­ja­pa­pe­rin yhteen­ve­dos­ta lai­naa­ma­si kat­kel­man vää­rään kon­teks­tiin (ellet sit­ten tar­koi­tuk­sel­la pro­vo­soi­tu­nut). Var­si­nai­ses­sa teks­tis­sä asi­aa lähes­ty­tään talous­met­sien kas­va­tus­ta kos­ke­vas­sa osios­sa hyvin­kin pit­käl­le met­sä­no­mis­ta­jan näkö­kul­mas­ta, ja ker­ro­taan, että tiet­ty osa myös met­sä­no­mis­ta­jis­ta haluai­si hoi­taa met­si­ään enem­män avo­hak­kuit­ta, mut­ta tämän toteut­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä on tois­tai­sek­si han­ka­laa, kos­ka avo­hak­kuut ovat useis­ta syis­tä vie­lä niin vah­va nor­mi (jota myös esil­le otta­ma­si met­sän­hoi­to­mak­su­käy­tän­tö vah­vis­taa). Olen­nai­ses­ti sama toki tode­taan myös yhteen­ve­dos­sa, jos­kin ilman kaik­kia näkö­kul­maa valai­se­via perusteluja.

    Lai­naa­ma­si kat­kel­ma / sana­va­lin­ta siis viit­taa aja­tuk­sel­li­seen las­kel­maan, jos­sa met­sän eri hyö­dyt (kan­to­ra­ha­tu­lot, vir­kis­tys­tu­lot, jne.) ja (talou­del­li­set­kin) hai­tat ase­te­taan kes­ki­näi­seen pun­nin­taan. Tämän aja­tus­tar­kas­te­lun näkö­kul­mak­si voi vali­ta vaik­ka met­sä­no­mis­ta­jan (joil­la on eri­lai­sia pre­fe­rens­se­jä) näkö­kul­man, tai vaih­toeh­toi­ses­ti esi­mer­kik­si koko­nais­ta­lou­del­li­sen tai kokonaishyvinvointinäkökulman.

    (Mitä tulee kor­vauk­siin suo­je­lus­ta, niis­tä­kin kyl­lä lin­ja­taan, että nii­den on olta­va asian­mu­kai­set. Koko pape­rin luke­mal­la lin­jauk­sis­ta saa koko­nais­val­tai­sem­man käsityksen.)

  52. Juho Laa­tu, itse näin päin­vas­toin mer­kit­tä­väm­pi­nä nime­no­maan nuo talous­met­siä kos­ke­vat osiot, mut­ta tämä lie­nee lähin­nä jokin näkö­kul­mae­ro. Muu­toin en sinän­sä lie­ne eri­tyi­ses­ti eri lin­joil­la. Lin­ja­pa­pe­ri kui­ten­kin osoit­taa, että mai­nit­se­ma­si ris­ti­rii­tai­nen tilan­ne on tie­dos­tet­tu, ja sen rat­kai­se­mi­sek­si on aloit­teis­sa osoi­tet­tu sel­kei­tä toi­men­pi­tei­tä, min­kä vuok­si sen halusin täs­sä nos­taa esille.

    (Mitä tulee edel­li­sen hal­li­tuk­sen ener­gia­po­li­tiik­kaan, toki Vih­reät iloit­si­vat uusiu­tu­vien lisää­mi­ses­tä, mut­ta ei se ilo monis­ta­kaan syis­tä varauk­se­ton­ta minun näh­däk­se­ni ole ollut.

    Itse pidin mai­nit­se­maa­si “risui­loa” räi­keäm­pä­nä Kes­kus­tan koh­dal­la, joka (vas­toin kan­nat­ta­jien­sa sel­vän enem­mis­tön mie­li­pi­det­tä, ja osin alue­po­li­tii­kan var­jol­la) omaa “risu­pa­ket­ti­aan” vas­taan oli val­mis nou­dat­ta­maan ydin­voi­ma­pää­tök­ses­sä Kokoo­muk­sel­le omem­paa lin­jaa. Väi­tin aiem­min, ja olen val­mis väit­tä­mään vas­ta­kin, että tämä koplaus oli yksi niis­tä kor­sis­ta, jot­ka Kes­kus­tan osal­ta vaa­leis­sa kat­kai­si­vat kame­lin selän.)

  53. tpyy­luo­ma, luu­let­ko että Sak­san CO2-pääs­töt vuon­na 2022 ovat a) pie­nem­mät b) suu­rem­mat jos maa luo­puu ydinvoimasta?

  54. a_l, no minä­pä kai­van kris­tal­li­pal­lo­ni esiin. Ja vaik­ka sume­aa on niin näytt­tää sil­tä että Sak­san CO2-pääs­töt ovat pie­nem­mät vuon­na 2022 luo­puu maa ydin­voi­mas­ta tai ei.

  55. tpyy­luo­ma
    No jaa. Pyö­ris­tel­len: Sak­sa tuot­taa ydin­voi­mal­la noin 150TWh säh­köä vuo­des­sa, uusiu­tu­vil­la nyt noin 100TWh ja vie­lä 2004 alle 50TWh. Las­kee tuos­ta kavukäyrää.

    Ja kun samoil­ta vuo­sil­ta piir­tää Sak­san bud­jet­ti­käy­rän, niin kau­an­ko luu­let kv-sijoit­ta­jien jak­sa­vat rahoit­taa Sak­san velkaantumista?

  56. Ilmas­toon Sak­san pää­tök­sel­lä nyt ei ole juu­ri mer­ki­tys­tä, kuten ei tie­de­tys­ti ole ihmi­sen co2-pääs­töil­lä yli­pää­tään. Sen sijaan oli­sin huo­lis­sa­ni sii­tä, että pää­tök­sen myö­tä oikeas­ti tap­pa­vat ja sai­ras­tut­ta­vat (toi­sin kuin ydin­voi­ma) pien­hiuk­kas­pääs­töt lisään­ty­vät, Sak­san vähäi­nen­kin vie­lä vir­kis­tys­käyt­töön vapaa ympä­ris­tö ahde­taan yhä täy­dem­pään “ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä” mai­se­ma-ark­ki­teh­too­ni­ses­ti rumia kat­seen­van­git­si­joi­ta ja tauot­to­man melusaas­teen läh­tei­tä ja euroop­pa­lais­ten säh­kö­mark­ki­noi­den epä­va­kaus pää­tök­sen myö­tä lisään­tyy ja säh­kön hin­ta eit­tä­mät­tä pää­tök­sen osal­ta nousee. 

    Mah­dol­li­ses­ti kui­ten­kin käy­nee kuten Ruot­sis­sa, ja mää­rä­ajan lähes­tyes­sä pää­tös jää­dy­te­tään, kun­han sak­sa­lai­set herää­vät kom­pul­sii­vi­ses­ta mora­lis­mis­taan näke­mään ettei vih­reäl­lä sivis­ty­syh­teis­kun­nan vihol­li­sel­la ole yllään kei­sa­rin vaat­tei­ta kum­mem­paa subs­tans­sia ja äänes­tä­ji­nä tiput­ta­vat nämä maa­il­man­pa­ran­ta­jat takai­sin heil­le kai­ken koh­tuun nimis­sä kuu­lu­vaan mar­gi­naa­liin. Fik­sum­mat ja moraa­li­sem­mat tule­vat päät­tä­jät sit­ten hil­jai­suu­des­sa hie­no­va­rai­ses­ti peruut­ta­vat tämän nyt aio­tun mielettömyyden.

  57. No jaa. Pyö­ris­tel­len: Sak­sa tuot­taa ydin­voi­mal­la noin 150TWh säh­köä vuo­des­sa, uusiu­tu­vil­la nyt noin 100TWh ja vie­lä 2004 alle 50TWh. Las­kee tuos­ta kavukäyrää.

    Pyö­ris­tel­lään vaan, ei se näi­tä luku­ja heit­te­le. Sak­sa­lai­sil­la on siis noin 70–80 TWh/a uusiu­tu­vaa ei-vesi­voi­maa. Tämä mää­rä on kas­va­nut noin 10 TWh/a/a.

    Hii­lel­lä tuo­te­taan noin 300 TWh/a. Tämän kor­vaa­mi­seen uusiu­tu­vil­la menee nykyi­sel­lä tah­dil­la noin 30 vuot­ta. Jos sit­ten vie­lä lai­te­taan 150 TWh/a ydin­voi­maa pois, niin vuo­sia menee samal­la tah­dil­la 45. Ja lisäk­si Sak­sa tuo pal­jon säh­köä, mikä usein unoh­de­taan. Kumu­la­tii­vi­nen ero­tus on mil­jar­de­ja ton­ne­ja hiilidioksidia.

    Las­kel­ma on tie­tys­ti aika teo­reet­ti­nen. Olen­nais­ta kui­ten­kin on se, että uusiu­tu­van mää­rät ovat jo niin suu­ria, että suu­ruu­den eko­no­mias­ta ei ole tie­dos­sa lisäe­tu­ja. Kas­vu ei enää ole eks­po­nen­ti­aa­lis­ta, vaan se on resurs­sien rajaa­man S‑käyrän line­aa­ri­sel­la osal­la. Hel­pot ja hal­vat asiat on jo tehty.

    Ydin­voi­ma ja hii­li­voi­ma ovat Sak­sas­sa hyvin kon­kreet­ti­ses­ti vas­tak­kain, kos­ka kum­paa­kin käy­te­tään perus­voi­man tuottamiseen.

    Voi hyvin olla, että sak­sa­lai­set pitä­vät eri syis­tä enem­män hii­li­voi­mas­ta kuin ydin­voi­mas­ta. Sii­hen löy­tyy perus­tel­tu­ja syi­tä kum­paan­kin suun­taan. Mut­ta on kovin kysee­na­lais­ta olla tuo­mat­ta tätä todel­lis­ta valin­taa näkyville.

  58. Ama­töö­ri,

    Ehkä uutuu­det tuos­sa timant­ti­pa­pe­ris­sa ovat nime­no­maan talos­met­sää kos­ke­vis­sa osiois­sa. On hyvä, että met­sä­no­mis­ta­jil­le vaa­di­taan riit­tä­vät kor­vauk­set. Sama lause toi­mii tosin myös pelot­tee­na met­sä­no­mis­ta­jil­le. Myös Ilpo Per­naan huo­li sosia­li­soin­nis­ta on ihan perus­tel­tu (jo lähi­his­to­rias­ta opi­tuis­ta syistä).

    Lause kuu­lui: “Maa­no­mis­ta­jil­le on taat­ta­va suo­je­lus­ta riit­tä­vä kor­vaus.” Maa­no­mis­ta­jat luke­vat tuon tie­ten­kin niin, että suo­je­lu­pää­tök­siä tulee koh­ta ylhääl­tä, perin­tö­maat vie­dään, maa­no­mis­ta­jil­ta mitään kysy­mät­tä, ja viran­omais­ten riit­tä­vik­si kat­so­min kor­vauk­sin (=toden­nä­köi­ses­ti pilk­ka­hin­taan). Ja seu­rauk­se­na voi olla vaik­ka se, että kaik­ki vir­ka­mie­hiä mah­dol­li­ses­ti kiin­nos­ta­vat koh­teet kan­nat­taa lait­taa sileäk­si hyvis­sä ajoin, ettei arpa vain osui­si itseen.

    Hyvää oli taas se, että puhut­tiin myös mai­den vuo­krauk­ses­ta. Vuo­kraa­jan oikeus piden­tää vuo­kra-aikaa oman halun­sa mukaan tosin var­mas­ti pelot­taa sil­lä­kin puo­lel­la. Ehkä löy­tyi­si ihan mark­ki­na­ta­lou­den mukai­sia sopi­mus­mal­le­ja, jois­sa vuo­kraa koro­te­taan, jos maa­no­mis­ta­ja hyväk­syy vaik­ka­pa kym­me­nen vuo­den purkuajan.

    Jos taas val­tio halu­aa lopul­li­ses­ti ja ikui­ses­ti suo­jel­ta­via aluei­ta, se voi­si ostaa nii­tä vapail­ta mark­ki­noil­ta. Jos kyse on vain ylei­ses­tä luon­non­suo­je­lus­ta eikä eri­tyi­sis­tä pis­te­mäi­sis­tä koh­teis­ta, ostet­ta­vaa löy­tyy kyllä.

    Voi­si myös aja­tel­la val­tion mak­sa­maa tukea sii­tä, että maa­no­mis­ta­ja hoi­taa met­si­ään puu­pel­toa peh­meäm­min kei­noin. Myös ylei­set pysy­vät muu­tok­set met­sä­hoi­don vaa­ti­muk­sis­sa ovat peri­aat­tees­sa mah­dol­li­sia, mut­ta täl­löin pitää muis­taa, että noi­den­kaan kaik­kia maa­no­mis­ta­jia kos­ke­vien luon­non­pa­ran­ta­mis­hank­kei­den kus­tan­nuk­sia ei ote­ta pel­käs­tään maa­no­mis­ta­jien kuk­ka­ros­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tapah­tu­vat muu­tok­set on hel­pom­pi sie­tää kuin äkkinäiset.

  59. Kuin­ka tilaa vie­vää aurin­koe­ner­gian tuo­tan­to lopul­ta on? Eikö jo väli­me­ren levey­sas­teil­la aurin­ko pais­ta sel­lai­ses­ta kul­mas­ta, ettei eri tek­nii­koil­la toi­mi­vien aurin­ko­voi­ma­loi­den sijoit­ta­mi­nen väli­me­ren ete­lä­puo­lel­le luu­li­si ole­van jär­ke­vää? Eikö Espan­jan aurin­koi­sil­la mail­la ole muka­mas tilaa aurin­ko­voi­ma­loil­le vai mik­si euroop­pa­lais­ten pitäi­si inves­toi­da käyt­tä­män­sä aurin­koe­ner­gian tuo­tan­toon Saharassa? 

    Tuu­li­voi­man tila­vaa­ti­muk­sis­ta löy­tyy muu­ten haus­ka kart­ta­ku­va tuu­li­voi­ma­la­val­mis­ta­ja Ves­ta­sin tuo­reen osa­vuo­si­kat­sauk­sen “pre­sen­taa­tios­ta”. Kart­ta­ku­va Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen tar­vit­se­man koti­ta­lous­säh­kön ja sen vaa­ti­man merel­li­sen pin­ta-alan koos­ta löy­tyy tääl­tä (klik­kaa: “pre­sen­ta­tion” ja siel­tä sivut 28–30):

    http://www.vestas.com/en/investor/financial-reports.aspx

  60. Kes­kus­te­lus­sa on heti ensi­met­reil­lä vai­van­nut ter­mi suo­ma­lai­nen talousmetsä/puupelto. Suo­ma­lai­nen talous­met­sä on euka­pel­toon ver­rat­tu­na moni­muo­toi­suu­den aar­re­ait­ta. Kat­so kuvaa seu­raa­vas­ta linkistä:

    http://www.helsinki.fi/biosci/biopop/virtuaalimetsa/1217_metsatalous.html

    Asen­teel­li­ses­ti ala­kou­lui­käi­sil­le ker­ro­taan, että suo­ma­lai­nen talous­met­sä on kovin yksi­puo­li­nen. Sitä­hän se ei ole vaan tuon­ta­pai­ses­sa met­säs­sä mar­jas­ta­mi­nen, vael­te­lu, suun­nis­ta­mi­nen , sie­nes­tys ja hir­ven met­säs­tys onnis­tu­vat loistavasti. 

    Etu­na on vie­lä se, että van­ho­jen met­sien tau­dit eivät pää­se leviämään:

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/iptypo‑n.htm

    En hlö­koh­tai­ses­ti pidä avo­hak­kuun jäl­kei­ses­tä koneel­li­ses­ti äes­te­tys­tä met­sän­poh­jas­ta, mut­ta met­sän myy­jäl­le talou­del­li­set reu­naeh­dot ovat arki­päi­vän realismia.

    Jos met­säyh­tiöt oli­si­vat pie­niä, lis­tau­tu­mat­to­mia osuus­kun­ta­poh­jai­sia yri­tyk­siä, niin met­sien vil­je­ly oli­si toi­sen­lais­ta. Vali­tet­ta­vas­ti tapah­tu­neen kehi­tyk­sen pyö­rää ei voi kään­tää takai­sin. Kun pörs­si­voit­to­jen kas­vu hidas­tuu Uru­guays­sa ja vas­taa­vis­sa , niin kym­me­net met­sä­jä­tit suun­taa­vat teh­taan­sa Afri­kan hedel­mäl­li­sil­le seuduille.

    Mikä sit­ten neu­vok­si kun koko maa­pal­lo on raiskattu ?

  61. Kuin­ka tilaa vie­vää aurin­koe­ner­gian tuo­tan­to lopul­ta on?”

    Yri­tin jos­kus taan­noin las­kea tämän kar­keas­ti. Otin hypo­teet­ti­sen futuu­ri­sen läh­tö­koh­dan ja las­kin mukaan ole­te­tun hyö­ty­suh­teen para­ne­mi­sen ja onnis­tu­mi­sen siir­to­hä­vik­kiä ja mui­ta epä­var­muuk­sia radi­kaa­lis­ti vähen­tä­vän supergri­din kehit­tä­mi­ses­sä (mikä ei ole lain­kaan taattua).

    Sil­ti, Saha­ran aurin­gon­va­lon mää­ril­lä­kin, visioi­dun aurin­koe­ner­gian osuu­den tuot­ta­mi­seen tar­vit­tai­siin fos­sii­lit­to­mas­sa ja ydin­e­ner­giat­to­mas­sa maa­il­mas­sa glo­baa­lis­ti noin Ruot­sin pin­ta-alan suu­rui­nen meri aurinkopaneeleja. 

    Onko täl­lai­nen oikeas­ti kuin­ka rea­lis­tis­ta? Iki­nä miten­kään talou­del­li­ses­ti kovin kan­nat­ta­vak­si teh­tä­vis­sä aina­kaan kulu­van vuo­si­sa­dan mitas­sa? Sitä voi vaik­ka Ina­rin­jär­ven saa­res­sa pälyil­lä ympä­ril­leen ja miet­tiä, mil­lai­ses­ta mit­ta­luo­kas­ta puhutaan.

    Mer­kel lausui jon­kin kos­ket­ta­van runon Sak­san pää­tök­sen perus­teek­si. Mitä sii­hen sanoa, perus­te­le se nume­roin höntti?

    Mer­ke­lin lausah­dus moni­kult­tuu­rin kuo­le­mas­ta jää his­to­ri­aan. Vie­lä tun­te­ma­ton seu­raa­jan­sa tulee lausu­maan ‘unel­man vih­reäs­tä ener­gias­ta kuol­leen’. Yhtä var­mas­ti kuin maa kul­kee radallaan.

    Mikä sen­ti­men­taa­li­suus mei­tä län­si­mais­sa nyt vai­vaa? Rupe­aa usko hii­pu­maan ja nihi­lis­mi ottaa otet­taan, jos asioi­ta hoi­de­taan hen­ges­sä, jota toi­saal­la kuvas­taa vaik­ka­pa “uskom­me Krei­kan talou­den kään­ty­vän yli­jää­mäi­sek­si ja maan suo­riu­tu­van veloistaan”.

    Perus­te­le se nume­roin? Ei perus­te­le, ja joku pat­sas­te­li­ja koh­ta taas lausuu runon ja pää­tään nyö­kyt­te­le­vä kuo­ro ympä­ril­lä on itse­tyy­ty­väi­nen mmmmmmmmhhhhh. Sit­ten las­ke­taan vuo­sia tai vuo­si­kym­me­niä, ennen kuin päät vas­ten­tah­toi­sen jäy­käs­ti kään­tä­vät kat­seen­sa luo­lan var­jois­ta sen myön­tä­mi­seen, mikä oli itses­tään sel­vää alus­ta lähtien.

  62. Kuin­ka tilaa vie­vää aurin­koe­ner­gian tuo­tan­to lopul­ta on?

    Tila ei ole aurin­koe­ner­gian suu­rin ongel­ma. Koko Suo­men säh­kön­ku­lu­tus­ta vas­taa­va mää­rä säh­köä saa­daan teh­tyä suu­ruus­luok­ka­na noin 1000 km² pin­ta-alal­taan ole­vil­la nyky­tek­no­lo­gian aurinkopaneeleilla.

    Har­va maa on niin tiheäs­ti asut­tu, ettei­kö säh­köä voi­si mää­räl­li­ses­ti tuot­taa tar­peek­si pin­ta-alan rajoit­ta­mat­ta. Aurin­koe­ner­gian ykkö­son­gel­ma on hin­ta. Jos se saa­daan rat­kais­tua, kak­ko­son­gel­mak­si tulee varas­toin­ti. Kum­paan­kin on ole­mas­sa tek­ni­siä rat­kai­su­ja, ongel­mat ovat kustannuksissa.

    Tuu­li­voi­man tila­vaa­ti­muk­sis­ta löy­tyy muu­ten haus­ka kart­ta­ku­va tuu­li­voi­ma­la­val­mis­ta­ja Ves­ta­sin tuo­reen osa­vuo­si­kat­sauk­sen “pre­sen­taa­tios­ta”. Kart­ta­ku­va Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen tar­vit­se­man koti­ta­lous­säh­kön ja sen vaa­ti­man merel­li­sen pin­ta-alan koos­ta löy­tyy tääl­tä (klik­kaa: “pre­sen­ta­tion” ja siel­tä sivut 28–30):

    Ja näin mei­tä vie­dään… Muu­ta­ma huomio:

    1. Ves­tas todel­la puhuu koti­ta­lous­säh­kös­tä. Tar­koi­tus­ha­kui­nen valin­ta, kos­ka se on pie­ni osa kai­kes­ta säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta. Har­va tie­tää pro­sent­tio­suut­ta, joten heti alus­sa ver­tai­lul­ta vie­tiin pohja.

    2. Ver­tai­lu on teh­ty sel­lai­se­la tuu­li­tur­bii­nil­la, jota ei ole ole­mas­sa, vaan jota ehkä jos­kus ruve­taan tekemään.

    3. Tuu­li­voi­ma­loi­den luku­mää­rä Euroo­pan säh­kön­ku­lu­tuk­sen kat­ta­mi­sek­si on todel­li­sil­la nume­roil­la (yli 3000 TWh/a) ehkä 100–150 000 tuol­lais­ta tur­bii­nia mai­ni­tun 27 500 sijasta.

    4. Ei ole tie­toa, kuin­ka tiheäs­ti tur­bii­ne­ja voi­si lait­taa isoon ase­tel­maan, ja on viit­tei­tä sii­tä, että aja­tus tuol­lai­ses­ta isos­ta alu­ees­ta on toimimaton.

    5. Hin­ta unoh­tui mainita.

    Olen ehkä vähän lii­an anka­ra yllä, mut­ta en vält­tä­mät­tä käyt­täi­si talou­de­lii­ses­ti tiu­koil­la ole­van tuu­li­tur­bii­ni­val­mis­ta­jan osa­vuo­si­kat­saus­ta kovin arvok­kaa­na läh­tee­nä tek­ni­sis­sä asioissa.

    Tuu­li­voi­ma on ehdot­to­mas­ti hyvä ja kan­na­tet­ta­va asia. Sii­nä­kään ei kui­ten­kaan kan­na­ta suun­ni­tel­mis­sa noja­ta tek­no­lo­gi­aan, jota ei ole. Jon­kun pitäi­si nyt repiä kuvet­taan ja raken­taa esi­mer­kik­si tuhan­nen myl­lyn offs­ho­re-puis­to todel­la isoil­la myl­lyil­lä, niin sit­ten asi­aan liit­ty­vät haas­teet tun­ne­taan paremmin.

  63. Vihe­rins­si:
    “Ja lisäk­si Sak­sa tuo pal­jon säh­köä, mikä usein unoh­de­taan. Kumu­la­tii­vi­nen ero­tus on mil­jar­de­ja ton­ne­ja hiilidioksidia.”

    Niin minä­kin olin kuvi­tel­lut, mut­ta miten tämä oikein menee? Vaik­ka­pa näi­den tilas­to­jen mukaan vien­ti näyt­täi­si ole­van tuon­tia suurempi:
    http://www.iea.org/stats/electricitydata.asp?COUNTRY_CODE=DE

  64. Ihan noin sel­key­den vuok­si, en ole miten­kään varauk­set­to­man innois­saan Sak­san pää­tök­ses­tä. Mut­ta en minä myös­kään toi­saal­ta nyt osta sitä­kään että sak­sa­lais­ten uusi­tu­vien lisää­mi­nen suun­ni­tel­mat on joten­kin ihan mahdottomia.

    Eri­tyis­tä huvit­tu­nei­suut­ta herät­ti EK:n edus­ta­jan itku että nyt Nor­jan vesi­voi­ma kal­lis­tuu kun sen kysyn­tä kas­vaa, kan­nat­tai­si var­maan vähän kat­sel­la maan rajo­jen ulko­puo­lel­le; sem­mois­ta pääs­tö­jä pie­nen­tä­vää ske­naa­rio­ta ei Euroo­pas­sa ole­kaan mis­sä Poh­jois­mai­den vesi­voi­mal­la ei oli­si kosol­ti mui­ta­kin osta­jia. Jos ne ovat sen nykyi­sen hal­puu­den varaan las­ke­neet niin ei voi kuin ihmetellä.

    Vihe­rins­si, Sak­sas­sa uusiu­tu­vat ovat ilmei­ses­ti kor­van­neet ydin­voi­maa­kin. Sen tuo­tan­to on maas­sa las­ke­nut noin 20% jo ennen tätä vii­mei­sin­tä hula­ba­loo­ta. Eikä täs­sä itsea­sias­sa ole mitään ihmeel­lis­tä, polt­to­voi­ma­loil­la on Sak­sas­sa­kin vähän eri roo­li kuin ydin- tai tuulivoimalla. 

    Mitä tulee sii­hen S‑käyrään niin olen täy­sin eri miel­tä. Ei uusiu­tu­vat nyt mitään val­mis­ta tek­niik­kaa ole ja kyse on muus­ta­kin kuin pel­käs­tä tek­nii­kas­ta, esi­mer­kik­si rahoitusmalleista.

  65. Sak­sa tuot­taa ener­gias­taan pyö­reät 20% pääs­töt­tö­mäl­lä ydin­voi­mal­la. Nyt kun tämä kapa­si­teet­ti on pää­tet­ty rei­lus­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa sul­kea, niin on itses­tään­sel­vyys että pääs­töt ovat 2022 suu­rem­mat kuin jos ydin­voi­ma­loi­ta EI oli­si pää­tet­ty sulkea. 

    Tai vie­lä parem­paa, jos oli­si pää­tet­ty jät­tää ydin­voi­ma­lat käyn­tiin ja sen sijaan sul­jet­tu saman ver­ran hiilivoimaa.

    Jos­tain syys­tä ns. ympä­ris­tö­lii­ke ei ota tosis­saan itse saar­naa­mian­sa ilmas­to­vai­ku­tuk­sia, vaan sen sijaan kes­kit­tyy ydin­voi­maan jon­ka ris­kit ovat joka mit­ta­ril­la mik­ros­koop­pi­set ver­rat­tu­na CO2-pääs­tö­jen riskeihin.

    Itse­pe­tok­sen voi­ma on kyl­lä käsittämätön.

  66. En ihan täy­sin ymmär­rä tätä ydin­voi­ma vas­taan uusiu­tu­vat tap­pe­lua. Minus­ta tar­vi­taan molem­pia sii­hen, että pää­sem­me eroon tai aina­kin rajus­ti vähen­net­tyä fos­sii­lis­ten polttamista. 

    Oleel­lis­ta on minus­ta täs­sä vai­hees­sa, ettei munia pan­na yhteen koriin, vaan anne­taan kaik­kien kuk­kien kuk­kia ja kat­so­taan sit­ten, mit­kä rat­kai­sut kehit­ty­vät tehok­kaim­mik­si ja taloudellisimmiksi. 

    Voi olla, että aurin­koe­ner­gia tulee aina ole­maan lii­an kal­lis­ta kan­taak­seen mer­kit­tä­vää osaa säh­kön­tar­pees­ta. Voi olla, ettei tule olemaan. 

    Voi olla, että kau­pal­li­nen fuusio­ener­gia tulee mak­sa­maan niin pal­jon, ettei kukaan halua sitä raken­taa. Voi olla, ettei tule olemaan.

    Voi olla, että hii­len­kaap­paus tulee talou­del­li­ses­ti var­tee­no­tet­ta­vak­si vaih­toeh­dok­si ja voim­me­kin jat­kaa hii­len polt­ta­mis­ta. Voi olla, ettei tule. 

    Yhteen koriin munien pane­mi­nen joh­taa sii­hen, että a) otam­me ison ris­kin sii­tä, että valit­tu vaih­toeh­to on juu­ri se oikea ja b) panem­me koko kuor­man yhden vaih­toeh­don nis­kaan sen sijaan, että sitä jaet­tai­siin useal­le suun­nal­le ja sitä kaut­ta hel­po­tet­tai­siin sii­tä selviytymistä. 

    Mitä minus­ta pitäi­si tehdä:
    1. Jat­kaa ja laa­jen­taa ener­gia-alan perus­tut­ki­mus­ta. Tähän pan­nut rahat ovat joka tapauk­ses­sa mini­maa­li­sia ver­rat­tu­na sii­hen, mitä maa­il­man ener­gia­bis­nes pyörittää. 

    2. Teh­dä sel­vät pit­käl­le tule­vai­suu­teen mene­vät pää­tök­set sii­tä, miten hii­li­ve­roa tul­laan nos­ta­maan ja/tai pääs­tö­kiin­tiöi­tä vähen­tä­mään. Kos­ka ener­gia-alan inves­toin­nit vaa­ti­vat aina pit­kän mak­sua­jan, tämä vähen­täi­si vähä­pääs­töi­sen tuo­tan­non raken­ta­mi­seen inves­toin­tiin liit­ty­vää ris­kiä, joka syn­tyy sii­tä, että se jou­tuu mark­ki­noil­la kil­pai­le­maan hii­li­voi­man kanssa. 

    3. Ei syöt­tö­hin­to­ja. Nämä kuu­los­ta­vat aluk­si jär­ke­vil­tä, mut­ta nii­den ongel­ma­na on se, että ne suo­si­vat tuo­tan­toa käy­tön vähen­tä­mi­sen sijaan. Mik­si oli­si parem­pi asia, että joku tuot­taa 1MW:n ver­ran pääs­tö­tön­tä säh­köä kuin se, että joku vähen­tää säh­kön­ku­lu­tus­taan 1MW:n ver­ran? Se, että pääs­töl­lis­tä tuo­tan­toa vero­te­taan, pal­kit­see tas­a­puo­li­ses­ti sekä pääs­tö­tön­tä tuot­ta­vaa että säh­kön­ku­lu­tus­ta vähentävää.

  67. Asia tun­tuu kiin­nos­ta­van. Muu­ta­ma kommentti:

    - On äärim­mäi­sen fik­sua ruot­sa­lai­sil­ta raken­taa tuu­li­voi­maa ja pal­jon, sil­lä isot jät­tial­taat (voi varas­toi­da kevään tul­va­ve­det seu­raa­vaan tal­veen) ja tuu­li­voi­ma ovat toi­si­aan täy­den­tä­vä pari. Kun on pal­jon tuu­li­voi­maa niin se sääs­tää aina tuu­lel­la vet­tä ja näin jää altai­den vedes­tä enem­män sää­tö­voi­mak­si. Sää­tö­voi­ma on 10–100 ker­taa kal­liim­paa lähi­vuo­si­na kuin taval­li­nen sähkö.
    — Sak­san pää­tös ydin­voi­man alas­ajos­ta var­mis­taa lopul­li­ses­ti sen että emme voi enää hyö­dyn­tää Ruot­sin ja Nor­jan sää­tö­voi­maa. Se menee rik­kaam­mil­le Sak­saan ja siis
    Sak­san tule­vai­suu­des­sa vie­lä nykyis­tä­kin val­ta­vam­man tuu­li­voi­man säätöön.
    — meil­le jää ainoak­si sää­tö­voi­mak­si kau­pun­kien CHP tai sit­ten teh­dään Vuo­tos, Kol­la­ja, Ounas­jo­ki val­jas­te­taan, Vaa­ru­vuo­ren pump­pu­voi­ma­la, Päi­jän­ne parin kol­men met­rin sään­nös­te­lyyn jne.

    Jos ei kau­ko­läm­pö kel­paa niin sit­ten tuo uusi vesis­tö­ra­ken­ta­mi­nen. Jokai­nen ilma- tai maaa­läm­pö­pum­pun osta­ja on siis äänes­tä­nyt Vuo­tok­sen ja Kol­la­jan puo­les­ta. Tar­vit­sem­me kesäi­sin 7500- 8000 MW säh­köä, meil­lä on tuotantokapasiteettia
    12 500 MW ja koval­la pak­ka­sel­la tar­vi­taan 15 000 MW eli puo­let läm­mi­tyk­seen. Tähän ei ydin­voi­ma ole rat­kai­su, se on maa­il­man kal­lein tapa lämmittää.

    Kum­pi vali­taan? Altaat vai CHP:n kaukolämpö?

  68. Las­si, en ymmär­rä, mik­si tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen oli­si jär­ke­vää Ruot­sil­le, jos sinun itse­si­kin mukaan tuu­li­voi­man varak­si tar­vit­ta­val­le vesi­voi­mal­le on tule­vai­suu­des­sa hyvät mark­ki­nat Sak­sas­sa. Fik­sum­paa oli­si minus­ta raken­taa ydin­voi­maa, kos­ka se ei juu­ri vaa­di, että vesi­voi­maa käy­te­tään perus­kuor­man kat­ta­mi­seen tuu­let­to­maan aikaan, vaan koko kapa­si­teet­ti on käy­tet­tä­vis­sä sak­sa­lai­sil­le myyn­tiin. Näin eten­kin, kun Ruot­si on suh­teel­li­sen lähel­lä Sak­saa, joten sen ja Sak­san tuu­li­suus kor­re­loi­nee aina­kin jos­sain mää­rin. (Jos P‑Euroopan pääl­lä jököt­tää kor­kea­pai­ne, niin ei tuu­le sen puo­leen Ruot­sis­sa kuin Saksassakaan).

    Olen­nais­ta­han juu­ri sen vesi­voi­mas­ta hyvän hin­nan saa­mi­sek­si Sak­sal­ta on se, että ei jou­du­ta samaan aikaan sil­lä tuot­ta­maan säh­köä omaan käyttöön. 

    Ja tie­ten­kin suo­ma­lai­set­kin ydin­voi­ma­lat käy­vät tähän, kun­han piu­hat ulko­mail­le ovat tar­peek­si pak­su­ja. Suo­mi voi siis tal­vel­la läm­mit­tää omia mök­ke­jään ydin­säh­köl­lä (yhdis­tet­ty­nä vaik­ka maa­läm­pöön) ja myy­dä ydin­säh­kön vaik­ka Ruot­sin kaut­ta Sak­sal­le kesäl­lä. Ruot­sa­lai­set voi­vat pitää paton­sa kiin­ni kesäi­sin ja sit­ten myy­dä vesi­voi­man­sa tal­vel­la Saksaan.

  69. Vas­taus Samulille!

    Euroo­pas­sa säh­kön kulu­tus ei toi­mi kuten meil­lä. Meil­lä tar­vi­taan tupla­mää­rä säh­köä tal­vel­la kesään ver­rat­tu­na. Sak­sas­sa ei täl­lais­ta eroa ole. Kuu­ma­na kesä­nä säh­köä kuluu ihan yhtä pal­jon kuin tal­vel­la. Mut­ta siel­lä vaih­te­lu menee jo nyt ja jat­kos­sa vie­lä enem­män tuu­len mukaan. Säh­köl­le voi olla suu­ri kysyn­tä muu­ta­man päi­vän tyve­nel­lä ja sit­ten taas tuu­lee ja muun säh­kön kysyn­tä lopah­taa. Vain altaat pys­ty­vät vas­taa­maan tähän nopeas­ti, pie­nel­lä vii­veel­lä myös maa­kaa­su. Mut­ta maa­kaa­su­lauh­de on kallista.

    Syy mik­si Ruot­sin kan­nat­taa teh­dä tuu­li­voi­maa altail­le parik­si on se että ne käyt­tä­vät edel­leen myös vesi­voi­maa perus­tuo­tan­toon eli vet­tä tuh­la­taan muu­hun kuin sää­tö­voi­maan. Täs­sä tuu­li­voi­ma sääs­tää altai­den vesi­va­ran­to­ja. Ydin­voi­ma­kin teki­si saman, mut­ta sitä tar­vit­tai­siin vain osan vuot­ta jol­loin kan­nat­ta­vuus on huono.Vettä ei voi sääs­tää rajat­to­mas­ti kos­ka altaat täyt­ty­vät. Ydin­voi­man talou­den kan­nal­ta sen mää­rä ei saa ylit­tää 50% mini­mi­ku­lu­tuk­ses­ta (pois lukien Suo­men hei­nä­kuu) eli Suo­mes­sa ei sai­si olla enem­pää kuin 4000 MW. Jos on enem­män se joko sei­soo osan vuot­ta tai sit­ten se vie­dään 12 kk sopi­muk­sil­la jol­loin sii­tä ei ole mitään hyö­tyä omavaraisuuden/huoltovarmuuden kan­nal­ta. Ei löy­dy naa­pu­ris­ta sel­lai­sia asiak­kai­ta jot­ka kil­tis­ti osta­vat meil­tä 9 kk vuo­des­sa hyväl­lä hin­nal­la ydin­säh­köä ja sit­ten ovat 3 kk ilman.

  70. Ensin­nä­kin, mis­tä tuo 50% mini­mi­ku­lu­tuk­ses­ta? Rans­kas­sa tuo aina­kin ylit­tyy kevyes­ti. Siel­lä tuo­te­taan n. 80% kai­kes­ta säh­kö­ener­gias­ta ydin­voi­mal­la, mikä tie­ten­kin tar­koit­taa, että mini­mi­ku­lu­tuk­sen aikaan tuo pro­sent­ti­lu­ku on vie­lä suurempi. 

    Toi­sek­si, Suo­mes­sa mini­mi­ku­lu­tus­han on jos­kus kesäl­lä. Jos ydin­lai­tos­ten sei­so­kit ajoi­te­taan sin­ne, voi koko­nais­ka­pa­si­teet­ti hyvin­kin olla sitä rajaa kor­keam­pi, mut­ta kesäl­lä sii­tä ei vain kaik­ki ole käy­tös­sä ilman, että yksi­kään lai­tos sei­soo muu­ten vaan. 

    Kol­man­nek­si, mitä oma­va­rai­suu­den tai huol­to­var­muu­den kan­nal­ta on mitään väliä sil­lä, että on teh­ty jopa 12 kk:n sopi­muk­sia? Oma­va­rai­suu­del­la­han on mer­ki­tys­tä sii­nä tapauk­ses­sa, kun voi­mas­sa ole­vat vien­ti- ja tuon­ti­so­pi­muk­set revi­tään sil­puk­si ja jokai­nen maa koit­taa pär­jä­tä sil­lä, mitä omien rajo­jen sisäl­tä löytyy. 

    Jos Suo­mi haluai­si var­mis­taa 100%:n oma­va­rai­suu­den krii­siai­ko­ja var­ten, mut­ta naa­pu­ris­ta ei löy­dy sel­lai­sia osta­jia, jot­ka ostai­si­vat ydin­säh­köä vain kesäl­lä, voi­si sil­ti olla jär­ke­vää raken­taa pal­jon ydin­voi­maa, myy­dä sii­tä osa 12 kk:n sopi­muk­sil­la ulos ja ostaa sit­ten tal­vel­la poh­jois­mais­ta vesi­voi­maa tilal­le. Krii­sin tul­les­sa sekä poh­jois­mai­nen tuon­ti että ne 12 kk:n vien­ti­so­pi­muk­set lak­kai­si­vat. Kesäk­si oli­si täs­sä tilan­tees­sa lii­kaa säh­köä, mut­ta krii­si­ti­lan­tees­sa tus­kin täs­tä koi­tu­va talou­del­li­nen hait­ta nyt juu­ri haittaisi. 

    Mitä tuo­hon Ruot­siin tulee, niin jos se todel­la­kin käyt­tää vesi­voi­maa perus­tuo­tan­toon, eli tur­bii­nit pyö­ri­vät jos­sain koko ajan, niin ydin­voi­ma todel­la­kin toi­mi­si tämän kor­vaa­ja­na parem­min kuin Sak­san tuu­li­voi­man kans­sa kor­re­loi­va Ruot­sin oma tuulivoima.

  71. Tpyy­luo­mal­le

    Hyvä tar­jous mut­ta vää­rin päin. Pitäi­si kek­siä sel­lai­nen tek­niik­ka joka tekee kesäl­lä säh­köä 100 MW ja tal­vel­la 1000 MW. Mut­ta sehän on kek­sit­ty. CHP. Kai­kil­la muil­la polt­toai­neil­la mut­tei uraanilla.

  72. Las­si Hietanen:

    Hyvä tar­jous mut­ta vää­rin päin. Pitäi­si kek­siä sel­lai­nen tek­niik­ka joka tekee kesäl­lä säh­köä 100 MW ja tal­vel­la 1000 MW. Mut­ta sehän on kek­sit­ty. CHP. Kai­kil­la muil­la polt­toai­neil­la mut­tei uraanilla.

    Toki CHP on Suo­men ener­gia­pa­let­tiin erin­omai­ses­ti sopi­va pala­nen. Sitä vaan ei voi­da lisä­tä, ellei ole läm­pö­kuor­maa ja Suo­mes­sa lähes kai­kis­sa mer­kit­tä­vis­sä asu­tus­kes­kuk­sis­sa CHP-kau­ko­läm­pö on jo käy­tös­sä sii­nä mää­rin, kuin se on talou­del­lis­ta (CHP-voi­ma­loi­ta ei tie­ten­kään raken­ne­ta 100% kovim­man pak­ka­sen mukaan, vaan tasol­la jol­la voi­ma­lai­tok­sen hui­pun­käyt­tö­ai­ka saa­daan järkeväksi).
    CHP-tehon lisäys­mah­dol­li­suu­det ovat siis hyvin rajal­li­set, pikem­min­kin päin­vas­toin, kos­ka uudet ener­gia­mää­räyk­set (lähes nol­lae­ner­gia­ta­lot) teke­vät kau­ko­läm­mön talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mak­si uusil­le rakennuksille.

    Pek­ka
    p.s. En ymmär­rä mitä tar­koi­tat, että CHP ei sovel­lu uraa­nil­le. Ei ole mitään ongel­maa ajaa CHP-ydin­voi­ma­laa täy­del­lä säh­kö­te­hol­la myös kesäl­lä. CHP-lai­tok­sia pys­ty­tään aja­maan “lauh­de­moo­dis­sa” kesäl­lä kun kau­ko­läm­pö­kuor­maa ei ole. Ydin­voi­ma­las­sa se on mah­dol­lis­ta, kos­ka polt­toai­ne­kus­tan­nus on hyvin pie­ni. Perin­tei­sel­lä CHP-lai­tok­sel­la tuol­lai­nen kesän lauh­de­käyt­tö on talou­del­li­suu­del­taan hyvin kysee­na­lais­ta, kos­ka CHP-voi­ma­lan “lauh­de­moo­din” hyö­ty­suh­de on huo­nom­pi kuin oikeal­la lauhdevoimalla.

  73. Kom­ment­ti Pekalle

    Toki ydin­voi­ma­lan voi liit­tää CHP-sys­tee­miin hyvin­kin, tek­ni­ses­ti (tosin säh­kön raken­nusas­te romah­taa ja Lovii­san tapauk­ses­sa pump­paus syö säh­köä 150–200 MW, inves­toin­ti on iso ja vaa­tii kal­liin vara­jär­jes­tel­män) mut­ta talous ei toi­mi. Säh­kön hin­ta tulee väki­sin­kin pola­ri­soi­tu­maan kos­ka siir­to­ka­pa­si­teet­tia ei saa­da kos­kaan riit­tä­väs­ti Kes­ki-Euroo­pan ja Suo­men välil­le. Tal­vel­la säh­kö on tol­kut­to­man kal­lis­ta (pas­sii­vi­ta­lois­sa ei käy­dä suih­kus­sa eikä niis­sä tar­ke­ne koval­la pak­ka­sel­la. Jos käy suih­kus­sa tai läm­mit­tää edes pik­kusen niin rahat vie­dään). Kesäi­sin säh­kön hin­ta tulee ole­maan lähel­lä nol­laa tai alle­kin. Näin­hän Sak­sas­sa käy jo nyt kun tuulee.

    Ydin­voi­ma­la ei mak­sa itse­ään jos tal­vel­la säh­kön raken­nusas­te on huo­no ja kesäl­lä säh­kö halpaa. 

    Las­si

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.