Muutama seuraava päivä menee Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Neuvottelujen osalta on sovittu, ettei niiden kulusta kerrota, joten en kerro sisällöstä mitään. Kerron vain muodosta.
Neuvottelut on organisoitu puolueiden puheenjohtajien johtoryhmään ja kahdeksan alatyöryhmään. Niinpä kullakin puolueella on yhdeksän (1+8) varsinaista neuvottelijaa. Minun työryhmäni koskee kuntapolitiikkaa ja hallinnon kehittämistä.
Kussakin työryhmässä puolueen neuvottelijalla on tukenaan kaksi muuta, toinen poliitikko (Heli Järvinen) ja asiantuntija (Lauri Korkeaoja STTK:sta). Kaiken kaikkiaan Säätytalolla kokoontuu noin 250 henkeä.
Kuntatyöryhmän kokoonpano
- Demarit: Jouni Backman (pj.)
- Kokoomus: Jan Vapaavuori
- Vasemmistoliitto_ Martti Korhonen
- Vihreät: Ode
- RKP: Tomas Blomqvist
- Kristilliset: Marjo Loponen
Kokous alkoi varsinaisten neuvottelijoiden, 54 hengen (6 x 9) talousseminaarilla.
Ensin Jyrki Katainen valoi henkeä. Arkkipiispa Kari Mäkinen puhui hyvinvointivaltion ja huono-osaisimpien puolesta. Martti Hetemäki kertoi julkisen talouden tilasta. Erkki Liikanen kertoi rahamarkkinoiden kriisistä. Työmarkkinajärjestöt toivat omat terveisensä.
Sen verran nyt kuitenkin sisällöstä, että aikamoinen urakka on edessä.
Ehdotus vihreiden vaatimukseksi kuntatyöryhmän neuvotteluihin:
Vapaavuoresta kuntaministeri.
Hän on osoittanut ympäristöministerinä toimiessaan hoitavansa päättäväisesti asiat niinkuin ne pitääkin hoitaa, huolimatta vastustajien räksytyksestä.
Kiinnostava on nähdä lukeeko hallitusohjelmassa
“Aloitetaan Pisara-radan rakennustyöt.”
vai
“Selvitetään Helsingin rautatieaseman kapasiteettiongelman poistamisvaihtoehdot ja tehdään niistä valinta.”
http://bremer.blogit.fi/paakirjoitus-42011/
http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi
Mahtavaa, että joku kertoo miten politiikkaa tehdään käytännössä. Tätä blogia pitäisi luettaa kouluissa yhteiskuntaopin tunneilla (vai millä nimellä kys. tunnit nykyisin ovatkaan).
Kun täällä ei ole tarpeeksi isoa tykkää nappia, niin kannatan tässä nimerkin ”kansallinen tuki vääristää” ehdotusta:
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/comment-page-8/#comment-111640
Tuon nyt näkee kuka tahansa jo ihan sillä perusteella, mitä on tehty ja oltu tekemättä muutamassa viimeisessä hallituksessa.
No niin, lopettakaa sitten se kuntien tappolinja – kun ei ole perusteluitakan (terveyspalvelujen vaatima minimikoko tms.). Paras-hanke on jäänne jostain kepun ajoilta, joten ei ole enää velvoitteita vetää kaikkia sen juonia täysillä. Lausuma ”ei pakkoliitoksia, mutta 100-200 kuntaa tavoitteena” on kielletty.
Joo minustakin on hienoa ett viitsit selittää tavalliselle kansalle miten asioista päätetään ja neuvotellaan. Tiedotusvälineistä ei kyllä saa selvää esim millä tavalla hallitusneuvottelut käytännössä etenee.
Paljon on kokkeja mutta toivottavasti 54 joukosta useat tunnustautuvat apukokkiakin heikommaksi kokiksi. Vähän sama asia kuten työharjoittelussa ja työelämänvalmennuksessa, että harjoittelija tai valmennetttava ei saa tehdä ”oikeata” työtä vaan hänen tulee tehdä apulaisen apulaisen työtä. Eikä harjottelija/valmenenttava näin saa työllään syrjäyttää oikeita palkkalaisia työttömiksi.
Kun nyt kuntatyöryhmässä on kaksi helsinkiläistä omaan ajatteluun kykenevää ja asioihin tarttuvaa vaikuttajaa (Soininvaara, Vapaavuori), tehkää ihmeessä sellaista hallitusohjelmaa, joka helpottaa keski-ja matalatuloisten kuntalaisten mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen myös Helsingissä.
Asuminen varmaan sinällään kuuluu jollekin toiselle työryhmälle, mutta eiköhän kuntakentälläkin ole löydettävissä toimia joilla asiaa edistetään. Jos ei muuten niin tukkimalla olemassa olevia rahareikiä ja rahastusautomaatteja.
Helppoahan tämä maailmanparannus olisi, jos olisi enemmän Vapaavuoren kaltaisia päättäjiä. Oli hän sitten oikeassa tai väärässä, niin asia tuntuu etenevän yli puoluelinjojen. Vähän samasta syystä Osmollakin on vielä toivoa, vaikka onkin fiksaantunut autosaatanan vastaiseen taisteluun.
Tämä ei ole mikään moite, mutta minusta Vapaavuori on edustanut suht suoraviivaisesti ympäristöministeriön virkamiesten järkilinjaa. Eli en siitä omaperäisyydestä nyt olisi niin varmaa, en tosin siitäkään että se on päättäjälle toivottava ominaisuus.
”Neuvottelujen osalta on sovittu, ettei niiden kulusta kerrota”.
Eli mahdollinen Kataisen hallitus aloittaa Vanhasen viitoittamalla salailujen tiellä.
Eivätkö neuvottelut kestä päivänvaloa ja avointa keskustelua?
On erittäin perusteltua kieltää keskeneräisistä neuvotteluista tiedottaminen, koska menneinä aikoina valikoitua julkistamista on käytetty raukkamaisena neuvotteluteknisenä aseena. Kyse ei ole sensuurista vaan aseistariisunnasta.
Saadaanko hallitusohjelmaan liian suurten, yli 40 000 asukkaan kuntien pilkkominen pienemmiksi? 😉 Liian pienet kunnat alkaa jo olla yhdistelty, joten nyt voi siirtyä sen suuremman ongelman kimppuun.
Vihreät ja moni muu hävinnyt puolue koki melkoisen vaalikrapulan. Nyt nämä hävinneet ovat laatimassa Suomelle neljäksi vuodeksi selviytymisohjelmaa.
Vaalien suurin voittaja persut istuu oppositiossa.
Taitetut indeksit, maahanmuutot ym persujen vaalilupaukset voidaan unohtaa. Miksi säätytalolla ei nähdä vaalien suurinta voittajaa, joka julisti vaaleissa muutosvoimaa Suomen politiikkaan. Nyt siihen olisi ollut tilaisuus. Persut unohti kansan. Opposition rooli on vain räksyttäjän rooli. Ehkä he sitä halusivatkin.
Eikö olisi hyvä tiedottaa.
Esimerkiksi vViime hallituksessa oliko ohjelmassa jo turkistarhaajien lomitukset verovaroista. Vihreiden tavoite oli kieltää koko homma!
Olisiko tämäkin ristiriita voitu estää avoimella tiedotuksella ja käydä asiasta kansalaiskeskustelua.
Ymmärrän kyllä Ode:n poíntin. Suomen Pravdan, Hesarin pääkirjoituksethan ovat jo pari kuukautta olleet pelkkää hallituspoliittista oman edun valvontaa. Kaikki tiedämme, miksi Kokoomuksen Uusi Suomi lakkautettiin. Helsingin Sanomat on Kokoomuksen pää-äänenkannattaja.
Joo, on perusteltua pitää neuvottelut suljettujen ovien takana – myös siksi, että näin neuvottelijat voivat keskittyä itse asiaan eikä mediaan. Hallitusohjelmahan putkahtaa näistä neuvotteluista ulos tuloksena, ja se on aika selväsanaista tekstiä. Tulokset eivät siis jää salaisiksi (jos oletetaan että ”salaisia lisäpöytäkirjoja” ei ole).
Mutta lisää avoimuutta kaipaisin siinä vaiheessa, kun hallitusohjelma tulee ulos tai kun sitä myöhemmin toteutetan. Minusta on jonkinasteista äänestäjien huijausta pakottaa kaikkien hallituspuolueiden edustajat väittämään kivenkovaa, että hallitusohjelmassa olevat asiat ovat hyviä ja kannattaa toteuttaa, ja että kaikki muut mielipiteet ovat vääriä.
Olisi vastuullisempaa todeta, mitkä puolueet kannattavat jotain kohtaa ja mitkä tekisivät siihen mielellään myös muutoksia. Kaikki tietysti äänestäisivät (ainakin pääsääntöisesti) hallitusohjelman mukaan, sillä sehän se koko hallitusneuvotteluiden idea on, tehdä jokin kompromissi, mutta toimiva ohjelma, jota ajetaan sitten yhdessä eteenpäin.
Vapaavuoresta puheenollen, huomasin että Smoolannin Sukari I.Kamprad kävi muuraamassa peruskiven Kuopioon avattavaan IKEA-huonekaluhalliin. Minä luulin että tuollaiset peltomarketit ovat nykyään hyi hyi.
Vai onko ne kielletty vain (perus)suomalaisilta?
Kaavaillusta hallituksesta näyttää tulevan varsinainen kauhukabinetti, onneksi lyhytikäinen.
Jos perustelu salailulle todella on se, että
…niin sittenhän Osmo ja muut voivat kertoa sitten neuvottelujen jälkeen miten Suomen asioista oikeasti päätettiin?
Kaikkihan tiedämme, että lehmiä siellä myydään, ostetaan ja vaihdetaan, mutta olisipa avartavaa edes jälkikäteen saada tietää mitä Mansikki maksoi? Kenelle luvattiin mikä virka vastineeksi mistä asiasta? Mikä asia luvattiin pitää poissa omilta blogeilta ja lehdistötiedotteista?
Mutta eipä taida Vihreidenkään avoimuus raottaa vallan esirippua, ikinä. Kyse ei ole sensuurista vaan äänestäjien aseistariisunnasta.
Minä muuten ilmoitan jo tässä vaiheessa, että jos sieltä neuvotteluista ei nyt tule edes kohtuullista tulosta, niin minä lähden vetämään. Jos minun maksamani verot menevät suuremmassa määrin ihmisten pahoinvoinnin lisäämiseen, niin, ööö, ei vaan käy.
http://www.youtube.com/watch?v=ajnCvv98ruk
Faijalle voi olla hankalaa perustella, ja saattaa siinä järjestelyissäkin mennä aikansa, mutta pakko se on tehdä. Ei ihmisiä voi kohdella miten vaan!
Tässä ei ole kyse rahasta, vaan periaatteesta. Auttaminen on yksi asia, ihmisten elämisten edellytysten tuhoaminen (Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä) ja rahan kaataminen ihmisten kurjuuden lisäämiseen (Kreikka, Irlanti, Portugali) on sitten asia erikseen. Minä en tuota touhua enää suostu rahoittamaan. Piste.
Vituttaa kohtuullisen rankasti.
Kari
Kari
Kari,
Mihin päin aiot lähteä?
Kummeliveikkaus: Kanada?
Kiinnostava on nähdä, kuinka kategoriseen ilmaisuun päädytään Pisara-radasta.
http://www.soininvaara.fi/2008/09/06/rautateilta-loppuu-kapasiteetti/
Jos harjoitettaisiin kriittistä ajattelua, lausuma voisi olla “Selvitetään Helsingin rautatieaseman kapasiteettiongelman poistamisvaihtoehdot ja tehdään niistä valinta. Tällaisella ajattelulla voisi vähäiseksi mainittuja taloudellisia resurssejakin säästyä.
http://bremer.blogit.fi/paakirjoitus-42011/
http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi
Kaikki toivovat hyvää ja lisää. Ei muuten onnistu.
Lopulta tulevat kuitenkin ne leikkauslistat. Se on fakta. Tosiasiat täytyy tunnustaa. Kreikassa ei tunnustettu vaan elettiin yli varojen.
Jos Perussuomalaiset nyt oppositiossa haluavat Välimeren maiden mallista velkarahoitusta Suomelle ja sitä, ettei mistään saa tinkiä, on maailma väärinpäin. Kuten se usein on oppositiosta katsottuna. Voi sitä valitusta!
Tärkeintä on nyt saada tasapaino talouteen pitkällä, siis todella pitkällä aikavälillä. Jaetaan niukkuutta. Kyllä me sen kestämme. Hammasta purren, mutta kestämme kuitenkin.
Sen me olemme velkaa tuleville sukupolville, tai muuten he ovat velkaa kaikille muille. Tai muuten EU saa pelastaa Suomea reilun kymmenen vuoden päästä…
Ettei kaikki huomio kiinnittyisi Euroopan ongelmatalouksien markkinoihin niin vilkaistaanpa välillä mitä kotimaassa tapahtuu.
”Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 7,3 prosenttia”
http://www.stat.fi/til/asvu/index.html
Asuntojen hinnatkin ovat toki nousussa. Aika hurjaa kun samaan aikaan ostovoima polkee paikallaan tai jopa laskee.
Samaan aikaan toisaalla:
”Helsingin keskustan ohella vain muutamilla parhailla pääkaupunkiseudun toimistoalueilla sekä muiden kasvukeskusten keskustoissa toimistotilojen vuokrat ovat säilyneet vakaina. Toimistotilojen ylitarjonnan vaivaamilla alueilla – esimerkiksi Pitäjänmäellä, Pasilassa ja Vallilassa – vuokratasot ovat jatkaneet laskuaan.”
http://www.rakli.fi/lehdistolle/lehdistotiedotteet/20110511toimitilabarometri/default.aspx
Voisiko uusi hallitus tarttua toimeen ennen kuin on ihan itse puhallettu kunnon asuntokupla?
Elina, ei nyt sentään. En minä oikein Jenkkilän (johon tässä tapauksessa Kanadakin lasketaan) meiningistä diggaile.
Viroon olen jo kerran lähtenyt, mutta on tässä muitakin kortteja pöydässä. UK, Sveitsi, Irlanti Nizza (Monaco) nyt ainakin… Kaikki asiat eivät ole minun päätettävissäni.
Kari
Niukkuutta ollaan siis taas jakamassa. Periaatteessahan ihmiset käy töissä ansaitakseen elantonsa. Kun vähänkin menee paremmin, tehdään tietysti yli omankin tarpeen. Sotien jälkeen elämä täällä ankarassa pohjolassa, on ollut lähes jatkuvaa nousua ( siis ainakin elintason nousua ).
On siinä vähän jäänyt tavalliselle veronmaksajallekin. Jopa eläkeläisille on jäänyt jotain sukanvarteen. Ilmeisesti niinpaljon, että maailmantalous on turvattava jonkinalisela elintason laskulla meilläkin. Ja kun otetaan miljoonalta eläkeläiseltä, vaikkapa vain satanen vuodessa, saadaan satamiljoonaa jne…
Silti olen iloinen, että Ode jakaa jotain tiedonjyviä tänne kentällekin. Kyllä avoimuus on edistystä.
S Seponseppo
Säätytalolla tehdään nyt kauaskantoista valtakunnan politikkaa ja vaalien suurin voittaja seuraa tilannetta sivusta. Persut mainosti itseään muutosvoimana ja tässä se nyt nähdään. Rotesti ei kantanut edes hallitusneuvotteluihin. Persut petti äänestäjänsä pahemman kerran, tai ainakin ensimmäisen kerran. Toista kertaa kertaa. Taisi puuttua substanssi.
”Minä muuten ilmoitan jo tässä vaiheessa, että jos sieltä neuvotteluista ei nyt tule edes kohtuullista tulosta, niin minä lähden vetämään.”
Voit alkaa pakkaamaan, ei sieltä mitään sinun toivomaa tule ulos.
Tosin tuskin kenenkään muunkaan toivelistaa
”Kreikassa ei tunnustettu vaan elettiin yli varojen. ”
Lähes kaikki EU-maat elävät yli varojensa , ei Kreikka ole mikään poikkeus. EU:m keskimääräinen velka nousee 90 %:iin EU:n bkt:ta parin vuoden kuluessa,siitä voi päätellä, että EU seisoo savijaloilla eikä mitään hyvää ole tulossa van mitä pitemmälle ongelman todellista ratkaisua lykätään niin sitä syvempi on romahdus
Ennen vanhaan laitapuolen kulkijat pyörittivät vekselirinkiä, Veli haki vekkulivelkaa ja jakoi sen kavereiden kanssa ,Kun veljen vekkulivelkakiintiö täyttyi niin pankkiin pistettiin uusi puhtaat paperit omaava veli hakemaan vekkulivelkaa,ja se jaetiin taas veljien kesken .
EU-tuissa on kysymyksessä samanlaisesta kierteestä eli Suomi , jolla on vielä luottokiintiötä ottaa velkaa voidakseen tukea Kreikkaa. Mutta Suomenkin velkakiintiö on kohta täynnä…..
Argentiinan ja Suomen kriiseen vertailu osoittaa mitä pitäsi tehdä oitis tai olis pitänyt tehdä jo pari vuotta sitten, nyt mennään eteenpäin syvän romahduksen tietä
Komppaan Juho Laatua ja Janne S:ää.
Sittenhän varmaan kaikille olisi ok nauhoittaa neuvottelut jokaista kahvikeskustelua myöten ja julkaista jälkikäteen? Neuvottelujen hankaloituminen on ymmärrettävä syy, mutta jälkikäteen lehmänkauppojen salaaminen ja ”rakoilemattomien rivien” esittäminen äänestäjille ei ole perusteltavissa.
Ja se, että hallitusyhteistyö on vaikeampaa kun kaikki tietävät mitä kukin on oikeasti mieltä, ei ole hyväksyttävä peruste: sitä vartenhan siellä töissä ollaan, että neuvotellaan. Mutta ihmisten täytyy tietää mistä neuvotellaan ja millä hinnalla.
Onnea neuvotteluihin, toivottavasti saat jaettua älykyyttäsi riittäväsi muille osapuolille.
Omasta mielestäni on kovin huolestuttavaa että nykypolitiikassa Sinun kaltaisia ihmisiä on yksi vastaan 199 🙁
– epo
Mitä sinä tarkoitat, jouni lundqvist? Eikö petetyksi tuleminen ole subjektiivinen tunnekokemus, eikä kovinkaan objektiivisesti mitattavissa? Asiaa on nyt jo lööppien toivossa selvitetty ainakin parilla gallupilla, ja tulos on se, että 2/3 perussuomalaisia äänestäneistä halusi puolueen menevän oppositioon, ja hallitukseen puoluetta olisi toivonut vain jotain 14%, eikä heistäkään kovin moni puhuisi pettämisestä.
Sinä taidat nyt itse toivoa, että joku tällainen petetyksi tulemisen kokemus olisi realisoitunut ja kannatus olisi lähdössä laskuun? Eikä siihen päinvastaiseen suuntaan, jota uusimman taloustutkimuksen puoluegallupin 22,4% ja selkeä ykköspaikka indikoi.
Noin yleisesti luulen, että sixpack-hallituksella (pakollisten leikkausten myötä lisää äänten valumista vasemmalta ps:lle) ja syvenevällä euron kriisillä (jota keskusta ei pysty samalla tavalla oppositiosta hyödyntämään) perussuomalaisille tarjotaan kuin tarjottimella suurimman puolueen asemaa seuraavissa vaaleissa. Elleivät siinä välissä jotenkin itse asemaansa ehdi torpedoida.
Omasta mielestäni on kovin huolestuttavaa että nykypolitiikassa Sinun kaltaisia ihmisiä on yksi vastaan 199 🙁
Erilaisuus oli valttia Suomen jääkiekon MM-kultaa saavutettaessakin. Ei älykkyys vielä takaa suuren enemmistön kannalta parasta tulosta , älyn ja tarmon voi suunnata vaikkapa EK:n ja pienen eliitin tavoitteiden ajamiseen.
Hyvä esimerkki oli juuri valmistunut Aalto-yliopiston tutkimus erilaisten elämäntapojen ekologisuudesta.
Vihreiden ja vanhaslaisten elämänmuoto oli epäekologisin. Tiheä kaupunkirakentaminen ja nurmijärveläisyys olivat yhtä paljon luontoa haaskaavia.
Sen sijaan peruskepun, persujen ja vasemmistolaisten suosima maaseutuasuminen oli ekologisin.
Olen selvitellyt vanhoja papereitani ja sieltä putkahti muinaisen uutislehti 100:n lehtileike, joka on vuodelta 2002.
Nyt kun ehkä uusi ministeripesti on odottamassa, ajattelin referoida lehtileikettä ja kysellä, että ovatko ajatukset muuttumattomia, sillä köyhyyshän on noista ajoista vain pahentunut:
Kiinnostaisi kovasti, että mitkä ovat mietteet nyt? Samanlaiset?
Siteeratussa tekstissä on varsin mielenkiintoinen ajatus se, että työttömyyskorvausten tasoa tulisi nostaa, mutta ei toimeentulotuen. Kun työttömyyskorvaukset joka tapauksessa jäisivät niin alhaisiksi, että useimmat joutuisivat hakemaan lisäksi toimeentulotukea, niin laskentatapahan leikkaisi työttömyyskorvauksen mahdollisen noston pois. Siis köyhimmät pysykööt köyhimpinä, vai? Ja ilmeisesti 1960-luvun metsässä asuvien pultsareiden tasolla.
Siis tuoltako pohjalta mahdollisesti hallitusneuvottelut vihreiden osalta???
Liian vanha, oletat tyypilliseen tapaan että vihreiden elämänmuoto on ko. tutkimuksen ”shoppailua, ulkona syömistä ja matkailua” sisältävää maailmantuhoamista. Verrattuna esim. kokoomuksen ”vihreyden eri sävyihin”, jossa suuria kulutustottumuksia ei edes tunnusteta luontoa kuluttaviksi. (Kyse ei edes ollut tiheästä kaupunkirakentamisesta sinänsä, vaan siitä että mitä tiheämmin asutaan, sen enemmän kulutetaan muussa elämässä.)
Tämäkin on vihreiden huonoa viestintää, kun myytti siitä että he vaativat toisille mutta eivät toteuta itse on niin yleinen. Joskus joku voisi esittää jotain todisteita asiasta eikä vain pitää sitä itsestäänselvyytenä.
Mutta hieman negatiivissävytteisten kommenttieni lisäksi halusin toivottaa jaksamista ja hyviä neuvotteluita Osmolle. Ei liene helppoa. Onneksi kepu ei sentään ole sotkemassa kunta-asioita tällä kertaa.
Az,
Jos haluaa muutosta, kuten persut vaaleissa julisti, ainoa tie siihen on valta. Persuille tarjottiin sitä, mutta ei kelvannut. En äänestänyt persuja, mutta minusta heillä oli hyviä ajatuksia Suomen kehittämiseksi. Nyt kaikki valui hiekkaan.
Persuilla oli pyrkyä ja nostetta, mutta sitten pyyhe heitettiin kehään jo ennnen ottelun alkua. Demokratiassa on pakko niellä monenlaisia ikäviä asioita. Persut hirtti itsensä portugaliin. Vaikuttaa perin selvästi taktikoinnilta. Minusta se oli äänestäjien pettämistä.
”Hyvä esimerkki oli juuri valmistunut Aalto-yliopiston tutkimus erilaisten elämäntapojen ekologisuudesta.
Vihreiden ja vanhaslaisten elämänmuoto oli epäekologisin. Tiheä kaupunkirakentaminen ja nurmijärveläisyys olivat yhtä paljon luontoa haaskaavia.”
Pyh, tutkimuksen voi ilmeisesti tiivistää niin, että niillä joilla on rahaa kuluttavat paljon ja siksi heikäläisten ”hiilijalanjälki” on suuri. Mutta on todella outoa väittää, Helsingin asuntojen hinnat kun tietää, että kaikilla hesalaisilla on paljon rahaa tai että pätäkkää edes keskimäärin olisi paljon, tai että kaikki maalaiset paitsi nurmijärveläiset kuluttavat vähän. Tutkijat näyttävä ehdottavan, että kaupunkeihin ei kannata asuttaa enempää ihmisiä, koska … koska heille silloin alkaa sataa rahaa taivaasta? Tai että maalle kannattaa asuttaa, koska tulot tippuu niin pieniksi, että ei voi enää matkustaa tai muuten kerskakuulttaa? (Voi olla, että tutkimuksessa on joku muukin pointti, mutta nyt täytyy päätellä Hesarin nettijutun perusteella http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa+kaupunkilainen+saastuttaa+eniten/1135266327822)
Liian Vanha:
Joka on, painokelpoista ilmaisua hakien, kovin erikoinen.
Ko. tutkimus löytyy täällä, http://iopscience.iop.org/1748-9326/6/1/014018/fulltext#SECTIONREF
Metodi sikäli kun pysyn perässä menee niin osa aiheutuneista päästöistä lasketaan ensin ihan ko. tuotannossa syntyneiden päästöjen mukaan. Sähkön ja kaukolämmön tuotannolle on laskettu päästöt ko. kaupungin energialaitoksen mukaan:
Ja tämä on aivan päin honkia laskettu. Yksinkertaisimmin miksi näin voi selittää vaikka niin että tuolla logiikalla Helsingissä voitaisiin laskea päästöjä vaihtamalla joka kaukolämmitettyyn asuntoon sähköpatterit, muuttamalla nykyiset yhteistuotantovoimalat lauhdevoimaloiksi ja kaksin-kolminkertaistamalla niiden tuotantokapasiteetti eli poltetun hiilen ja maakaasun määrä. 🙂 Lämmityksen todellisista päästövaikutuksista on ihan asiallisiakin tutkimuksia Suomessa, miksei käytetä niiden tuloksia?
Toiseksi tutkimuksessa on laskettu amerikkalaisella mallilla osalle kulutusta päästöt per euro per kulutustyyppi. Lähtödatana Tilastokeskuksen kuluttajatiedot. Tässäkin on kaikkea hassua, esimerkiksi kun viinilasi baarissa maksaa veroista johtuen varmaan Suomessa noin 30% enemmän kuin Yhdyvalloissa, niin tästä seuraa sitten 30% suuremmat päästöt tuossa mallissa. 🙂 Eli kun Suomessa ylipäänsä verotetaan raskaasti kaupunkipalveluja niin kyllä niiden käyttäminen sitten tuottaakin päästöjä.
Mutta joka tapauksessa, tulos on tietenkin että ne jotka kuluttavat enemmän aiheuttavat enemmän päästöjä. Täysi mysteeri minulle vaan on että miten ihmeessä siitä että Helsingissä kulutetaan eli tienataan enemmän kuin jossain syrjemmällä seuraa että korkeampi kulutus on kaupunkirakenteen ominaisuus? Jos Helsingin sisällä tehtäisiin vastaavaa tutkimusta niin huomattaisiin että pakilalaisten päästöt on huomattavasti paljon suurempia kuin maunulalaisten päästöt, eli tiivimpi yhdyksuntarakenne laskee päästöjä. 🙂
Liian vanha viittasi, ilmeisesti Hesarin sunnuntaisivujen kirjoitukseen nojautuen, Aalto-yliopiston tutkimukseen erilaisten elämäntapojen ekologisuudesta ja väitti, että ”vihreiden ja vanhaslaisten elämänmuoto oli epäekologisin. Tiheä kaupunkirakentaminen ja nurmijärveläisyys olivat yhtä paljon luontoa haaskaavia” kun taas maaseutuasuminen oli ekologisinta.
Itse asiassa tuo tutkimus kertoo ensisijaisesti siitä, että hyvätuloiset kuluttavat enemmän kuin matalatuloiset, mikä nostaa heidän päästönsäkin korkeammaksi. Helsinkiläisten hiilijalanjälki on isompi kuin vaikkapa saarijärveläisten, ei siksi, että tiheässä kaupunkirakenteessa olisi sinänsä jotain epäekologista, vaan siksi että helsinkiläisillä on isommat tulot ja korkeampi kulutustaso. Ja nurmijärveläisillä on vielä isommat tulot ja vielä korkeampi kulutustaso ja suurempi hiilijalanjälki.
Jos haluttaisiin oikeasti arvioida yhdyskuntasuunnittelussa tehtävien ratkaisujen ekologisuutta, pitäisi tulotason vaikutus siivota vertailusta pois. (Vai halutaanko oikeasti väittää, että kaupunkirakenteen tiheys aiheuttaa ympäristöä kuormittavaa suurituloisuutta?)
Veikkaan edelleen, että ansaittua ja kulutettua euroa kohti hiilijalanjälki on pienempi hyvin suunnitellussa tiheässä kaupungissa kuin nurmijärveläisessä nukkumakaukiossa tai ”oikealla” maaseudulla.
Liian vanha: ”Sen sijaan peruskepun, persujen ja vasemmistolaisten suosima maaseutuasuminen oli ekologisin.”
Hesarin artikkeli on tässä suhteessa hyvin vaikeaselkoinen. Kun alkuperäisessä julkaisussa todetaan:
Consequently, density targets have a major role in low-carbon urban developments. However, based on the results of this study, the connection seems unclear or even nonexistent when comprehensive evaluation is made.
niin Hesarissa tämä on kääntynyt muotoon:
Tulos on, että mitä tiiviimpi asutus, sitä suuremmat hiilidioksidipäästöt.
Olen vähän tutkinut asiaa. Hämmästyksekseni huomaan, että fiat-rahan ainoa oikeutus on siinä, että se kelpaa verojen maksuun. Mitään muuta ei tarvita. Pohjimmiltaan se siis on voiman oikeuttama. Valtio paitsi haluaa, myös pystyy keräämään kansalaisten rahat, tarvittaessa vaikka pakolla.
HS:n juttuun liittyen: merkittävä syy kaupunkien isompaan hiilijalanjälkeen on, että kaupungeissa tulot ovat isommat, mistä syystä kulutuskin ja sitä myöten hiilijalanjälkikin on suurempi. Tämä kumuloituu niin, että kaikki huolto- ja kunnossapitotyökin on kalliimpaa, eli aiheuttaa suuremman hiilijalanjäljen, kun työntekijät kuluttavat enemmän. Se, mikä unohtui jutussa mainita, on että kaupunkien suurempi tuottavuus mahdollistaisi myös leppoisemman elämän, eli vähemmällä työllä saataisiin hyvä elintaso ja sopiva hiilijalanjälki – ja elämänlaatu paranisi. Kaupunkiympäristö siis mahdollistaisi pienemmän hiilijalanjäljen, kuin myös mahdollistaa suuremman tuottavuuden. Kyseessä on siten arvokysymys. Maaseudulla ei useimmiten ole kovin paljon valinnanvaraa.
Ennen kuin joku kommentoi, että kaupungeissa vasta pienituloiset ovat puun ja kuoren välissä ja vain suurituloisilla on mahdollisuus leppoistamiseen, tarkentaisin, että koska kaupunkien suurempi tuottavuus kertyy vain osalle ihmisistä, jos he leppoistaisivat, yleinen hintataso laskisi ja pienituloisillekin tulisi mahdollisuus valita ja silti saavuttaa enemmän kuin aivan minimielintaso.
Tuo oli nyt vähän ilkeää. Poliittiset suhdanteet ehtivät muuttua tuossa ajassa paljonkin, vaikkakin sitten toimeentulotuki ei välttämättä.
JukkaA: ”…tehkää ihmeessä sellaista hallitusohjelmaa, joka helpottaa keski-ja matalatuloisten kuntalaisten mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen myös Helsingissä…”
Tuo jää haaveeksi. Vaatisi asumistukien poistamista, kuntien kaavoitusmonopolin kaatamista ja rakennusmääräysten perkaamista. Se olisi niin suuri vallan siirto virkamiehiltä ja poliitikoilta kuluttajille ja rakennusteolisuudelle, ettei sitä nähdä vielä vuosiin. Joten meidän on vain tyytyminen ylihintaisiin asuntoihin.
Suurin kulutustasoa erottava tekijä maaseudun ja kaupungin välillä ovat asumiskulut.
Maalla asunnon saa 1000-1500 euroa m2 kun Hesassa se maksaa muutaman kerran enemmän.
Toinen merkittävä tekijä on matkailu eli Hesasta pääsee halvalla minne vain , mutta maalta lähdettäessä on maksettava tuplahinta hesalaiseen verrattuna , joten matkat jäävät tekemättä .
Kolmas ero on omatoimisuus:Maalla on helppo kerätä polttopuut lähimetsistä ja perunat, vihannekset omasta pihasta.
Järvistä ja joista saa kalaa ja metsästä lihaa
Vaikka rahalla mitattuna kulutuksessa on eroa niin todellisuudessa ero on pienempi
Ja mitä tulee itse tutkimuksen laatuun niin Aalto-yliopiston pitäisi olla kruunujalokivi Suomen yliopistomaailmassa ja laatukriteerit korkealla ??
Liian vanha:
Älä nyt ole niin negatiivinen. Minä puhuin _kohtuullisesta_ ratkaisusta, jolle on edellytykset. Hyvää ei noilla eväillä ole mahdollista saada, mutta en minäkään ole kohtuuton.
Viimeksi kun asiat olivat täysin perseellään, kuten nyt, pystyttiin sentään täydellisen mokailun (joka ei ollut vähäistä) lisäksi tekemään hyviä ratkaisujakin, jopa ihmeitä, erityisesti valtion ulkopuolella.
Minä olen tietenkin vähän hupsu, mutta kyllä minua suunnattomasti lämmitti Granlundin esiintyminen Nybergin ohjelmassa. Jopa enemmän kuin se ilmaveivi. Kyllä nää junnut sen hoitavat, kunhan annetaan mahdollisuus!
Voi olla tyhmää katsoa asiaa jonkun jääkiekon näkökulmasta, mutta teen sen silti. 1995 meillä oli yksi hyvä kenttä, ja sen jälkeen ”yksi kenttä”, eli Nokia, pieksi kaikki muut. Nyt meillä oli paras _joukkue_, siis neljä kenttää. Kun nämä vanhat jarrut menevät pois tieltä, niin sieltä tulee niin kova tiimi. Osa tetenkin hakee vauhtia ”änäreistä”, mutta niinhän on pakkokin käydä.
Minä vielä elin Suomessa, jossa euroviisujen voittaminen oli hämmentävää, ja jääkiekon voittaminen kummallinen poikkeus. Nämä Granlundin ikäiset kaverit ovat eläneet Suomessa, jossa tuo on normaali asiantila: tietenkin me voitetaan, koska olemme parhaita. Yksilösuoritus ei ehkä olekaan kilpailua, eikä joukkuehenki ole negatiivista omanedun tavoittelua (malliin SAK).
Kyllä tästä hyvä tulee 🙂
Sen verran kuitenkin vaadittaisiin näiltä vanhoilta pieruilta (hallitusneuvottlijat) kuitenkin vielä, että sieltä änäristä pitäisi olla motivaatiota tulla takaisin. Ei ole minusta kohtuutonta vaatia, että budjetti olisi tasapainossa ja se rahan haaskaaminen miljarditolkulla aluepolitiikkaan lopetettaisiin. Lisää veroja minä en suostu maksamaan, ihan periaatteellisista syistä. Jos kokonaisveroaste nousee yli prosenttiyksiköllä, lopetan verojen maksamisen (no ehkä jotain ALV:tä joutuu maksamaan).
Kari
Osmo, tehkäähän laki pk-seudun pakkoliitoksesta.
Toinen asia, jos voit välittää Oras Tynkkyselle tiedon: miten olisi, että uusiin ratikkahankkeisiin (raiteisiin siis) alkaisi saada valtiontukea siinä missä muihinkin liikennehankkeisiin. Esim.30-50% valtiontuki voisi olla hyvä. Linja-automiehet varmaan lobbaavat tätä vastaan, mutta eikö ole outoa, että tiet valtio maksaa yleensä aina, radatkin, metrosta 30% ja ratikkakiskoista ei yhtään. 5-10 milj euroa per vuosi voisi olla hyvä summa, sillä vaikutettaisiin pitkällä tähtäimellä satojen tuhansien ihmisten elämään.
”Ei ole minusta kohtuutonta vaatia, että budjetti olisi tasapainossa ja se rahan haaskaaminen miljarditolkulla aluepolitiikkaan lopetettaisii”
Valtion talous on helppo saada tasapainoon: Leikataan julkisten alojen palkkoja ja eläkkeitä 20-30 % niin tasapaino on saavutettu.
Otetaan mallia niistä vaatimuksista mitä Suomi on ollut asettamassa Portugalissa, Kreikassa tai Irlannissa.
Ykistyisen sektorin palkkasumma joustaa tulojen mukaan ja saman voisi siirtää julkiselle sektorille.
Miten niin ilkeää? Ei ole ainakaan tarkoitukseni.
Ensiksi kuitenkin siteeraamassani jutussa iskin silmäni siihen, että ministeritason henkilö rinnastaa köyhät ja 60-luvun metsässä asuvat pultsarit. En oikein usko, että juttu voisi olla ihan noin, vaan että toimittaja tuossa kenties jotenkin vääntää sanoja. Kun kuitenkin jutussa selvästi asia ilmaistaan ja referoidaan Soininvaaran sanomisia, niin olisi ihan kiva tietää, että mistä oikeasti on kyse, Soininvaaran joskus vaikeaselkoisista ilmauksista vai jostain muusta.
Olen ehkä huonosti seurannut hallitusneuvotteluja, mutta kirjoittamiseni taustalla on se, että onko todella tarkoitus nostaa vain työmarkkinatukea/peruspäivärahaa vaiko koko perusturvaa.
Jos ei ole tarkoitus nostaa toimeentulotukea ja muuttaa asumistuen laskentaperusteita, niin pelkän työmarkkinatuen/peruspäivärahan nostaminen ei auta heikossa asemassa olevia työttömiä. Ihan vastaavastihan kävi paljon kohkatun takuueläkkeen kanssa. Siitä aidosti hyötyivät vain varakkaat eläkeikäiset, joiden ei ole tarvinnut yhteiskunnan tukiin turvautua, mutta joiden eläketulo esim. kotona olon vuoksi on jäänyt alle tavoitetason. Asian vääristelevällä esittämisellä hallituspuolueet varmasti saivat aika monta ääntä.
Irtopisteiden hakeminen sellaisen korottamisella, millä oikeasti ei ole merkitystä, on aika halpaa politikointia – enkä viittaa tässä nyt bloginpitäjän kymmenen vuotta sitten sanomisiin, vaan mahdollisiin tuleviin tekoihin.
Pisara-radasta on ennen vaalienalusaikaa ollut puhe, ja blogistikin on jo kohtalaisen kauan aikaa sitten pitänyt projektia välttämättömyytenä.
http://www.soininvaara.fi/2008/09/06/rautateilta-loppuu-kapasiteetti/
Blogisti ei ole liikenneasioita Säätytalolla käsittelevässä ryhmässä, mutta on kuitenkin kiinnostava nähdä, millainen lausuma Pisarasta hallitusohjelmaan tulee. Onko se kategorinen toteamus vai yleisempi maininta, että Helsingin rautatieaseman kapasiteettiongelmat on tavalla tai toisella ratkaistava?
Kannattaa lukea ohessa oleva Suomen Liikenneliitto SuLi ry:n Pisara-pohdinta (vaikka ei paperi muutenkaan kovin huono ole).
http://www.suli.org/docs/SuLi_tavoitteet_2011-2015.pdf
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ensinnäkin joskus hattarassa nyt vain on liikaa partakoneenteriä. Minusta persuja selvästi yritettiin muiden toimesta pakottaa Portugali-asiassa sellaisen kannan taakse, joka oli täysin heidän ajatuksiaan vastaan. Siitä olisi aivan varmasti kuittailtu takinkääntönä julkisuudessa seuraavat neljä vuotta.
Minä en ymmärrä, miksei opposition hyviä ajatuksia voida myös nostaa esiin tai toteuttaa hallituksessa.
Mikään ei raivostuta politiikassa enempää kuin pikkumaiset pelit, kun kansan antama mandaatti koskee asioiden hoitoa. Pelailkoot pelejään siten, ettei se vaikuta työntekoon. Vaikka omat mersut ja tukanleikkuut panoksiksi tms.
Kutoja: ”Ehdotus vihreiden vaatimukseksi kuntatyöryhmän neuvotteluihin:
Vapaavuoresta kuntaministeri.”
Jotta tällainen ehdotus voitaisiin tehdä, Vapaavuoren pitäisi liittyä Vihreisiin – Kokoomuksen ministerinimistä päättää Kokoomus. Onko yllätys?
Suomen Liikenneliitton paperi on hyvä.
Käytetään rahaa useampaan pienempään hankkeeseen useammalle kasvavalle kaupunkiseudulle, eikä laiteta kaikkia panoksia yhteen tai kahteen jättihankkeeseen yhdelle seudulle.
Useammalla pienellä hankkeella saavutetaan samalla rahalla laajemmat ja kauaskantoisemmat hyödyt kuin mitä yhdellä tai kahdella jättihankkeella.
Mm. raideliikenteeseen tulee olla oikeus kaikilla kasvavilla kaupunkiseuduilla – ei vain Pk-seudulla. Ympäristö- ja kaupunkikehitys tulee olla koko Suomen asia.
Kari: Jos lähdet, niin lupaa kuttuu mut läksiäisiin!
Liian vanha: ”Suurin kulutustasoa erottava tekijä maaseudun ja kaupungin välillä ovat asumiskulut…”
Sääntelyllä itse aiheutettu ongelma, jolle ei näy loppua. Missä on se asuntoministeri, jolla oikeasti on kanttia kaataa kuntien kaavoitusmonopoli, repiä asuntorakentamista säätelevä lainsädäntö riekaleiksi ja lopettaa kaikki tuet niin omistus- kuin vuokra-asumisellekkin?
Ahtola, minusta ei ihan noin. En halua että tässä joutuu liikennehankkeissa tappelemaan vielä valtionkin virkamiesten kanssa. Eli ihan vaan nimikkeellä joukkoliikennetuki tilisiito kaupungille eikä mitään hankesidonnaisia rahoja tai muuten kohdistettuja rahoja.
”Voi olla tyhmää katsoa asiaa jonkun jääkiekon näkökulmasta, mutta teen sen silti. 1995 meillä oli yksi hyvä kenttä, ja sen jälkeen “yksi kenttä”, eli Nokia, pieksi kaikki muut”
Merkittävin tekijä Suomen kasvulle oli markan irrottaminen valuuttakorista ja markan kelluminen 20-30 %alemmas.
Alimpien palkkojen alentaminen eli sisäinen devalvaatio olisi parantanut kilpailukykyä 2-3 % eli ei juuri mitään.
Sama toistui Argentiinassa 2000 luvun alussa ja viimeksi Ruotsissa 2008-2010 kun kruunu kellui alas 25 % ja nyt Ruotsi on voimakkaan kasvun tiellä.
Kruunu ei ole sidottu euroon, niinpä se voi kellua vapaasti euron suhteen ja korjata talouden epäsymmetrioita eri markkina-alueilla.
Ainakin Osmon vaaliohjelmassa luki ihan yksikäsitteisesti, että ”ensisijaista perusturvaa on nostettava”. Tämä tarkoittaa juurikin sitä, että toimeentulotukea ei nosteta. Toimeentulotuki on tarkoitettu kriisiavuksi, jottei kenenkään tarvitsisi tarttua kerjuusauvaan. Ainakin teoriassa se, ettei joudu turvautumaan toimeentulotukeen parantaa sen varassa olleiden asemaa, vaikka tuet itsessään eivät suoraan nousisi. Toimeentulotukea saadakseen pitää osoittaa, ettei tosiaan ole mistään saamassa rahaa, edes lahjana.
Aika moni lupasi vaalitenteissä yksikäsitteisesti, että lapsilisät muutettaisiin etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuesta. Odotan mielenkiinnolla, miten tästä lupauksesta luistetaan.
Liian vanha: sama näkyy loistavasti myös Tanskaa ja Ruotsia vertailtaessa. Tanskan kruunu on sidottu euroon ja maan tie pois lamasta on ollut merkittävästi ruotsia kivisempi.
”Then, in summer 2008, the Fed committed what Mr. Mundell calls one of the worst mistakes in its history: In the middle of the subprime crunch—exacerbated by mark-to-market accounting rules that forced financial companies to cover short-term losses—the central bank paused in lowering the federal funds rate. In response, the dollar soared 30% against the euro in a matter of weeks. Dollar scarcity broke the economy’s back, causing a serious economic contraction and crippling financial crisis.” Robert Mundell
Olisivat vaan ajaneet talouskasvua tukevaa rahapolitiikkaa eurossakin, niin ongelmat olisivat aika paljon pienempiä. Ehkäpä meillä on joskus keskuspankit, jotka ymmärtävät tehdä vastasyklistä rahapolitiikkaa.
Artturi,
En ole koskaan nähnyt juhlan aiheeksi Suomesta pois lähtöä, eli mitään läksiäisiä ei tulla näkemään. Sen sijaan tässä ollaan nyt yrittämässä sellaista ilmaveiviä, että jos tuo onnistuu, niin haetutan sinut ja tpyyluoman vaikka helokopterilla bileisiin, kun tulen takaisin 🙂
Mutta asiassa on vielä vähäistä enemmän muttia. Kortit silti pelataan loppuun, kun käsi ei ole huono.
Kari
Liian vanha on oikeassa. Rahapolitiikka on ilmeisesti niin yksinkertainen talouspolitiikan tekijä 1-3 vuoden aikajänteellä, että ihmisten on vaikea hyväksyä sitä. Yksittäiset talouden sankaritarinat ei paljon paina, jos makrotaloutta hoidellaan EKP:n malliin rankaisuperiaatteella.
Ruotsissa porvarihallitus on tehnyt selkeitä uudistuksia joka on tehnyt kotona olemisesta ikävämpää ja työssäkäymisestä mukavampaa.
Sairaslomien saantia on tiukennettu ja niin edelleen.
Liian vanha varmaan toivoo samanlaisia toimenpiteitä tännekin, koska ne ovat selvästi tuottaneet tulosta.
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Paakirjoitukset/1194664281963/artikkeli/peppi+pitkatossun+maa.html
OECD:n mukaan juuri hallituksen dynaaminen talouspolitiikka ja rakenneuudistukset ovat vahvistaneet Ruotsin asemaa talouden eliittisarjassa.
Juhla ja juhla.
Ryyppäjäisiähän tuossa kärtetään.
🙂
Sen verran on Säätytalolta tihkunut tietoa, että Viestintäministeriö lakkautetaan. Tilalle perustetaan Salailuministeriö.
Kalevi Kämäräinen kirjoitti 20.5.2011 kello 12:43
Palaanpa vielä tuohon omaan kommenttiini, kun tuli vastaan paljon puhuva poliittinen pakina.
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/2558245/onneksi-on-takinkaantajia
Kirjoituksessa kansanviisautena mainittu ”kun herra antaa viran, se antaa myös järjen” taitaa olla alun perin jostain Raamatun kohdasta sovellettu versio. Hämmästyttävästi se kuitenkin selittäisi viranomaistemme toimintaa, kun esimerkiksi ”hallintoalamaisten” esittämä Pisara-kritiikki on täysin sivuutettu ja vaiettu (jos argumentit olisivat ”huuhaata”, luulisi niiden kumoamisen olevan helppoa).
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf
Toisessa keskusteluketjussa ministerinäkin toiminut blogisti aika suoraan sanoo kaiken maailman ministereiden pärjäävän kunhan on pätevä kansliapäällikkö. Toteuttavatko luottamusmiehemmekin siis vain niiden tahtoa, joille herra on antanut sen ”viran ja järjen”.
Sitten voikin kysyä, missähän on se kansanvallan osa tässä paletissa?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi
Nyt siellä Heinäluoma ja Sasi ovat tukkanuottasilla – Ode voisi mennä mattotuomariksi 🙂
Näyttääpä vihreissäkin olevan Pisara-kriitikoita. Teksti on ns. suoraa puhetta, mutta pitkälti asiaa.
http://perukangas.blogspot.com/2011/05/pisara-valtameressa.html
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi
Kiitos Kalevi tämänkin tärkeän asian nostamisesta! Liityin Vihreisiin aikanani koska oletin sen olevan poliittinen puolue, joka on kiinnostunein ympäristöstä ja jolla on suorimmat kontaktit ei-puoluepoliittiseen kansalaistoimintaan.
Ympäristö tarvitsee kaikki puolustajansa, tulivat sitten oikealta tai vasemmalta, ylhäältä tai alhaalta. Sille olen uskollinen, puolueet ovat kuitenkin viime kädessä välineitä, joista jotkut ovat keskimäärin parempia kuin toiset.
Jestas sentään, muuten millaisella argumentoinnin tasolla meillä pelataan. Eihän Joensuun junien lisääminen edellytä Pisaraa vaan sitä, että Kouvolaan jäävien pikajunien kulkua jatketaan Joensuuhun. Täytyy kyllä nolona todeta, että on moinen itsestäänselvyys jäänyt itseltänikin tajuamatta.
http://annisinnemaki.net/component/customproperties/tag/Tagit-liikenne.html
http://www.ess.fi/?article=327157
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi
Kämäräinen, no se on vähän miten tuon lukee, kapasiteettiongelmat toki rajoittavat kokonaan uusien vuorojen määrää, mutta ei tietenkään nykyisten vuorojen pidentämistä. Tohon lankaan on aika moni asiantuntevampikin mennyt, esim. Kehärata ei tietenkään lisää junien määrää Linnunlaulussa sinänsä lainkaan kun nykyiset I/M vaan ajavat pidemmällä.
Pisarassa on myös kyse paljon muustakin kuin kapasiteetista, esimerkiksi siitä että voitaisiin vähentää bussiliikennettä kun Töölöön ja Hakaniemeen pääsisi suoraan, eli yleisemmin se paranta junaliikenteen jakelua Helsingin niemellä. Hankkeen kannattavuuden tarkastelu yksi hyöty kerrallaan ei ole oikein järkevää.
Pisaraa odotellassa ja miksei sen jälkeenkin, tuohon jakeluun liittyen minusta olisi hyvä jos Helsinginkadun kohdalla olisi joku seisake ja kasin pysäkki. Lyhentäisi matkoja esim. Töölöön hurjasti. Kakkonen vielä takaisin niin sama Hakaniemen ja Kruununhaan suuntaan.
Kommentti tpyyluomalle 1.6.2011 kello 18:05
Kyllä siinä todella on kyse muustakin kuin kapasiteetista, muun muassa hinnasta ja vaihtoehdoista.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi