Kuntien välinen kilpailu ja reilun pelin henki

(Artik­ke­li perus­tuu puheen vuo­roo­ni 4.5.2011 Jouk­KO­KOh­tauk­ses­sa Hämeenlinnassa)

Suo­men kun­ta­jaon suu­rim­mat ongel­mat eivät kos­ke pie­niä ja syr­jäi­siä maa­lais­kun­tia. Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen on niis­sä kal­lis­ta, mut­ta ei se kun­ta­lii­tok­sel­la hal­vem­mak­si tule. Päin­vas­toin, moni pie­ni kun­ta toi­mii nyt lähes tal­koo­voi­min. Tämä hen­ki katoai­si kun­ta­lii­tok­ses­sa.  Pien­ten kun­tien ongel­ma­na on ter­vey­den­hoi­don meno­jen satun­nai­suus. Ne ovat vakuu­tus­yh­tiöik­si aivan lii­an pie­niä. Yhtei­set ter­veys­kes­kuk­set eivät täs­sä auta, kos­ka las­kut mene­vät kui­ten­kin poti­las­koh­tai­ses­ti perus­kun­tiin. Aut­tai­si, jos ter­vey­den­hoi­to otet­tai­si koko­naan pois kun­nil­ta tai jos ne voi­si­vat ostaa pal­ve­lut kapi­taa­tio­las­ku­tuk­sel­la isäntäkunnalta. 

Kun­ta­jaon ongel­mat ovat suu­ril­la kau­pun­ki­seu­duil­la. Ongel­mis­ta kal­lein ja näky­vin on kau­pun­ki­ra­ken­teen vau­rioi­tu­mi­nen osaop­ti­moin­nin seu­rauk­sel­la, mut­ta sen var­si­nai­nen syy on kun­tien tar­ve vali­koi­da asuk­kaan­sa. Kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta ja nega­tii­vi­nen kil­pai­lu kal­lii­ta pal­ve­lu­ja vaa­ti­vis­ta asuk­kai­ta vie poh­jan yhteis­työs­tä myös maan­käy­tön alalla.

Kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta kos­kee vain vau­rai­ta kau­pun­ki­seu­tu­ja. Suu­rin osa Suo­men kun­nis­ta on vero­tu­lo­jen tasauk­sen pii­ris­sä. Se on erään­lai­nen kun­tien toi­meen­tu­lo­tu­ki­jär­jes­tel­mä, joka takaa niil­le noin 3000 euroa vero­tu­lo­ja jokai­ses­ta kun­nan asuk­kaas­ta. Tämän pii­ris­sä ole­va kun­ta ei hyö­dy asuk­kait­ten­sa kor­keis­ta tulois­ta mitään. Tosin kun­nat eivät aina tun­nu ymmär­tä­vän tätä. Jos Hol­lo­la onnis­tuu kaap­paa­maan varak­kaan lah­te­lai­sen asuk­kaak­seen, Lah­ti menet­tää rahaa, mut­ta Hol­lo­la ei saa mitään. 

Kau­pun­ki­seu­dut – siis vaik­ka Turun ja Tam­pe­reen seu­dut – eivät voi kil­pail­la veron­mak­sa­jis­ta tai kal­liis­ta asuk­kais­ta kes­ke­nään. Tai jos ne voi­vat, tämän kil­pai­lun sään­nöt ovat posi­tii­vi­set, kos­ka ne kan­nus­ta­vat kehit­tä­mään elin­kei­noe­lä­mää. Sen sijaan kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä kun­nat voi­vat pyr­kiä vali­koi­maan asuk­kai­taan. Täs­sä on kyse mii­nus­sum­ma­pe­lis­tä. Naa­pu­ril­le kan­nat­taa aiheut­taa kah­den mil­joo­nan tap­pio, kun­han itse saa mil­joo­nan hyödyn.

Kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta on joh­ta­nut sii­hen, että vaik­ka­pa Hel­sin­ki ja Lah­ti kaa­voit­ta­vat oma­ko­ti­ta­lo­ja alueil­le, joil­le pitäi­si ehdot­to­mas­ti kaa­voit­taa ker­ros­ta­lo­ja ja Lah­ti on kaa­voit­ta­nut vau­ras­ta asu­kas­ta ran­taan, joka oli­si pitä­nyt jät­tää vapaaksi. 

Kil­pai­lu huo­nois­ta veron­mak­sa­jis­ta on pal­jon raa­dol­li­sem­pi. Sitä ei käy­dä yhtä avoi­mes­ti, kos­ka sen mene­tel­mät ovat vähem­män kun­niak­kai­ta. Esi­mer­kik­si täl­lai­sia kei­no­ja voi käyttää:

Älä raken­ne sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, kos­ka saat pait­si kipeäs­ti tar­vit­tu­ja polii­se­ja ja perus­hoi­ta­jia, myös mie­len­ter­veys­po­ti­lai­ta tai esi­mer­kik­si las­ten­suo­je­lun pal­ve­lu­ja käyt­tä­viä asukkaita. 

Älä suo­si jouk­ko­lii­ken­net­tä Jos edel­ly­tys kun­nas­sa asu­mi­seen on kah­den auton omis­ta­mi­nen, aivan köy­him­mil­lä ei sil­loin ole asi­aa. Nur­mi­jär­ven kun­nan­joh­ta­ja Kim­mo Behm vas­tus­ti junaa Klauk­ka­laa, kos­ka ”Juna tuo huu­meet”. Samas­ta syys­tä Tuusu­la ei ole suos­tu­nut raken­ta­maan 30 000 asuk­kaan kau­pun­kia pää­ra­dan var­rel­le Ristikytöön. 

Lai­min­lyö vam­mais­pal­ve­lut, vii­vy­tä toi­meen­tu­lo­tuen mak­sa­tus­ta ja uhkaa koh­del­la van­huk­sia­si kal­toin sii­nä vai­hees­sa, kun nämä tar­vit­se­vat lai­tos­pal­ve­lu­ja.  Nämä kei­not kar­kot­taa kal­lii­ta asuk­kai­ta naa­pu­ri­kun­tiin ovat lait­to­mia, mut­ta käy­tän­nös­sä eivät sanktioituja.

Mitään näis­tä kei­nois­ta ei kan­nat­tai­si käyt­tää, jos kau­pun­ki­seu­dut koos­tui­si­vat yksit­täi­sis­tä kun­nis­ta. Koko seu­tua aja­tel­len sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to on hyvin­kin tar­peel­lis­ta, mut­ta pal­jon parem­pia ne vuo­kra­ta­lot ovat naa­pu­ri­kun­nan puolella. 

Kun­tien väli­nen nega­tii­vi­nen kil­pai­lu kal­liis­ta asuk­kais­ta käyn­nis­tyi, kun val­tio­no­suu­det muut­tui­vat pro­sen­tu­aa­li­sis­ta las­ken­nal­li­sik­si. Oppi­mi­nen vei kun­nil­ta pit­kään, mut­ta nyt jot­kut osaa­vat jo vähän lii­an­kin hyvin. Hyvin­voin­ti­val­tio perus­tuu meil­lä kun­tiin. Täl­lai­siin peli­sään­töi­hin se ei voi perus­tua. Tämä kehi­tys tuot­taa labii­lin tasa­pai­non. Kun yksi kun­ta jou­tuu mui­ta hei­kom­paan tilan­tee­seen, sen vero­pro­sent­ti nousee ja pal­ve­lut heik­ke­ne­vät. Siel­tä pyri­tään pois. Pai­neet kapi­ta­li­soi­tu­vat asun­to­jen hin­toi­hin. Köy­häs­sä kun­nas­sa asun­not ovat hal­po­ja ja rik­kaas­sa kal­lii­ta, jol­loin yhä lisää köy­hiä vali­koi­tuu köy­hään kun­taan ja yhä enem­män rik­kai­ta rik­kaa­seen kuntaan. 

Nämä peli­sään­nöt joh­ta­vat myös asui­na­luei­den väli­sen segre­gaa­tion kiih­ty­mi­seen. Sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta on vai­kea har­joit­taa, jos naa­pu­ri­kun­nat pyr­ki­vät kuo­ri­maan ker­man pääl­tä ja otta­maan kai­ken hyö­dyn mui­den pyr­ki­myk­ses­tä tor­jua segregaatiota. 

Tähän on tul­ta­va muu­tos joko niin, että

-          Kau­pun­ki­seu­tu­jen kun­ta­ra­ken­ne ehey­te­tään niin, että kukin seu­tu muo­dos­taa yhden kunnan

-          Vero­tu­lot kerä­tään kau­pun­ki­seu­duit­tain yhteen ja jae­taan takai­sin asu­kas­lu­vun tms. suh­tees­sa ja ter­vey­den­huol­to ja eräät kal­liit sosi­aa­li­toi­men osat rahoi­te­taan yhtei­ses­tä kas­sas­ta. Tämä vie motii­vin vali­koi­da asuk­kai­ta, jol­loin maan­käy­tön yhteis­työ voi alkaa sujua. Hel­sin­ki esi­mer­kik­si saat­tai­si hyvin­kin havai­ta, että Kei­la­nie­mi on erin­omai­nen paik­ka kor­kean osaa­mi­sen yrityksille.

-          Val­tio­val­ta muut­taa val­tio­no­suus­sään­tö­jä siten, ettei ker­man­kuo­rin­ta enää kannata. 

 ====

Per­jan­tai­na, jos Katai­nen suo, täs­tä­kin asias­ta neu­vo­tel­laan Säätytalolla

 

40 vastausta artikkeliin “Kuntien välinen kilpailu ja reilun pelin henki”

  1. Aihet­ta käsit­te­le­vä juu­ri jul­kais­tu tie­teel­li­nen artik­ke­li sanoo seu­raa­vaa abstrak­tis­saan. Lyhyes­ti teks­ti indi­koi sitä, että kil­pai­lun tuot­ta­mat hai­tat ovat suu­rem­pia kuin saman kau­pun­kia­lu­een kun­tien kil­pai­lun tuot­ta­mat hyö­dyt sii­nä, että asuk­kaat voi­vat vali­ta pre­fe­rens­sien­sä mukai­sen hal­lin­to­jär­jes­tel­män. http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1471555

    Local govern­ment law has fal­len behind the times. Over the past two deca­des, eco­no­mists have deve­lo­ped a deep unders­tan­ding of ‘agglo­me­ra­tion eco­no­mics,’ or the stu­dy of how and why mobi­le citizens and firms loca­te in cities. Their work argues that people deci­de to move to cities because of the reduced trans­por­ta­tion costs for goods, inc­rea­sed labor mar­ket depth, and intel­lec­tual spil­lo­vers cities pro­vi­de — that is, indi­vi­duals and firms loca­te in cities in order to get the bene­fits of being near one anot­her. Eco­no­mical­ly-min­ded local govern­ment law scho­lars have igno­red this bur­geo­ning lite­ra­tu­re and ins­tead have con­ti­nued to exa­mi­ne exclusi­ve­ly a sepa­ra­te set of bene­fits people get from their loca­tion deci­sions, the gains from ‘sor­ting.’ As ana­lyzed in the well-known Tie­bout model, indi­vi­duals move between local govern­ments in a region in order to recei­ve public policies that fit their preferences.

    This paper seeks to deve­lop the fra­mework for a modern law and eco­no­mic met­hod for ana­lyzing local govern­men­tal law. Speci­fical­ly, it claims that the­re is an inver­se rela­tions­hip between the gains from agglo­me­ra­tion and sor­ting. Having many small local govern­ments, and enabling indi­vi­duals to choo­se their local public policies by sor­ting among them, affects the orga­niza­tion and den­si­ty of people in met­ro­po­li­tan areas, crea­ting move­ment away from eco­no­mical­ly-opti­mal loca­tion deci­sions. Sor­ting thus reduces agglo­me­ra­ti­ve efficiency. Simi­lar­ly, the exis­tence of agglo­me­ra­ti­ve gains means that indi­vi­duals are making loca­tion deci­sions for rea­sons other than matc­hing their pre­fe­rences for public policies. Agglo­me­ra­tion the­re­fo­re causes a reduc­tion in the efficiency of sorting.

    Sta­tes face a tra­deoff between maxi­mizing agglo­me­ra­ti­ve and sor­ting efficiency in deci­ding how much power, and which res­pon­si­bi­li­ties, to alloca­te to local govern­ments. The need to balance the­se two conflic­ting sources of efficiency and chan­ges in the natu­re of agglo­me­ra­ti­ve gains over the last hundred years explains a great deal about the his­to­ry of Ame­rican local govern­ment law, cur­rent alloca­tions of power between local govern­ments and sta­te legis­la­tu­res, judicial deci­sions about local govern­men­tal power and the pro­per role for the fede­ral govern­ment in policy areas, like housing and trans­por­ta­tion, that are pri­ma­ri­ly regu­la­ted at the local level.

  2. Pai­neet kapi­ta­li­soi­tu­vat asun­to­jen hin­toi­hin. Köy­häs­sä kun­nas­sa asun­not ovat hal­po­ja ja rik­kaas­sa kal­lii­ta, jol­loin yhä lisää köy­hiä vali­koi­tuu köy­hään kun­taan ja yhä enem­män rik­kai­ta rik­kaa­seen kuntaan. ”

    Sat­tui sil­miin tilas­to, jos­sa oli tar­kas­tel­tu Hel­sin­gin muut­to­lii­ket­tä tulo­jen valossa.
    Pois­muut­ta­jat ansait­si­vat kes­ki­mää­rin n 60000 ja Hesaan muut­ta­jat n 40000.

    Eipä ole hil­lin­nyt edes asun­to­jen hin­nan nousua Hesassa

  3. Lii­an van­ha, muut­ta­jien ikä­ra­ken­ne? Eli van­hem­mil­le on ker­ty­nyt jo asun­to-omai­suut­ta joten vel­kai­suusas­te on pienempi.

  4. Samal­la kun neu­vo­tel­laan kai­kes­ta tuos­ta, niin vuo­kra-asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä täy­tyy myös reip­pas­ti paran­taa. Ja ehkä vähän ja sopi­val­la taval­la pur­kaa sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­toon liit­ty­vää sää­te­lyä, esim. asu­kas­va­lin­nan osal­ta, jos­sa sil­lä ei käy­tän­nös­sä ole merkitystä.

  5. Joo tämän­kal­tai­sia asioi­ta sitä mie­lel­lään näki­si käsi­tel­tä­vän hal­li­tus­oh­jel­mas­sa, ei ydin­voi­ma­la­lu­pien kate­go­ris­ta torppamista.

  6. EU:n sisäl­lä käy­dään samaa kil­pai­lua monel­la tasolla.
    EU-maat kil­pai­le­vat vero­ta­soil­la, niin yri­tys-kuin henkilöverotuksella
    EU-maat kil­pai­le­vat elin­kei­noe­lä­män tuilla.

    EU-maat kil­pai­le­vat myös EU-tukien jaosta

    Tämä näkyy mm Bal­tias­sa, jos­ta väki muut­taa pois. Vii­mek­si luin Liet­tuan väes­tö­ka­dos­ta , väes­tö on vähen­ty­nyt itse­näi­syy­den aika­na perä­ti 700000 ja jäl­jel­lä on n 3 mil­joo­naa. Sama suun­ta on Lat­vias­sa ja Virossakin.
    Näi­hin mai­hin jää­vät ikään­ty­neet ja muu­ten työ­elä­mään kelpaamattomat.

    Vär­vä­rei­tä pyö­rii jo Suo­men kou­luis­sa­kin ja he yrit­tä­vät hou­ku­tel­la par­haim­mis­toa muut­ta­maan esim Sak­sa tar­vit­see sato­ja tuhan­sia insi­nöö­re­jä, kun suu­ret ikä­luo­kat jää­vät eläkkeelle

    Ei kil­pai­lu osaa­vis­ta ja hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta enää rajoi­tu mai­den sisälle

  7. Eikö vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mä myös vähen­nä tätä kil­pai­lua hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta? Mikä­li olen oikein ymmär­tä­nyt, sii­nä lei­ka­taan tätä hyvä­palk­kais­ten vero­pot­tia vähem­pi­palk­kais­ten ihmis­ten kun­tien hyväksi.

    1. Vero­tu­lo­jen tasaus mer­kit­see 37 pro­sen­tin veroa rik­kal­le kun­nal­le köy­hien kun­tien hyväk­si. Kil­pai­lu lop­puu koko­naan nii­den kun­tien välil­lä, jot­ka ovat tasauk­sen pii­ris­sä, mut­ta lie­ve­nee vain osit­tain nii­den våä­lil­lä, jot­ka ovat mak­sa­jia. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kaik­ki ovat maksajia.

  8. hyvä osmo! pis­teet pait­si mie­len­kiin­toi­ses­ta aihees­ta, niin myös hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin kyt­ke­mi­ses­tä. vie­lä kun kyke­net kom­men­toi­maan kun­ta­ky­sy­mys­ten tai­val­ta hal­li­tus­oh­jel­maan, niin auke­aa lois­ta­via mah­dol­li­suuk­sia avoi­meen demo­kra­ti­aan perin­tei­sen kabi­net­ti-mei­nin­gin sijaan.

  9. Sit­ran tuo­ree­seen baro­met­riin http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135266244196 pei­la­ten yllä ehdo­te­tut laki­muu­tok­set vai­keut­tai­si­vat suo­ma­lai­sen kes­ki­luo­kan mah­dol­li­suuk­sia tavoi­tel­la hyvää elä­mää. Tut­ki­muk­sen mukaan suo­ma­lai­set ovat arjes­saan hyvin­voi­vem­pia ja onnel­li­sem­pia maa­seu­tu­ym­pä­ris­tös­sä. Kau­pun­geis­sa taa­sen vetää puo­leen­sa työ ja toimeentulo.

    Onko siis ihme, jos moni suo­ma­lai­nen pyr­kii nämä kak­si yhdis­tä­mään? Mikään ei ole ihmi­sel­le luon­tai­sem­paa kuin hyvän elä­män tavoit­te­lu itsel­leen ja lähei­sim­mil­leen. Sen jäl­keen vas­ta tulee kaik­ki muu.

  10. az, “yllä ehdo­te­tut laki­muu­tok­set vai­keut­tai­si­vat suo­ma­lai­sen kes­ki­luo­kan mah­dol­li­suuk­sia tavoi­tel­la hyvää elä­mää”. Niin miten? Eikö siel­lä maal­la voi asua pot­ki­mat­ta köy­hiä ulos?

    Mik­ko Säre­lä aina­kin osaa ker­toa sii­tä tut­ki­muk­ses­ta enem­män, mut­ta ihmis­ten tyy­ty­väi­syys asui­nym­pä­ris­töön­sä on joi­den­kin mukaan U:n muo­toi­nen; tyy­ty­väi­sim­piä ollaan tihe­ään ja har­vaan asu­tuil­la alueil­la. Minus­ta tämä käy myös arkijärkeen.

  11. az:
    “Onko siis ihme, jos moni suo­ma­lai­nen pyr­kii nämä kak­si yhdis­tä­mään? Mikään ei ole ihmi­sel­le luon­tai­sem­paa kuin hyvän elä­män tavoit­te­lu itsel­leen ja lähei­sim­mil­leen. Sen jäl­keen vas­ta tulee kaik­ki muu.”

    Kun­ta­po­li­tii­kan yhtey­des­sä ongel­ma on sii­nä, että tuo­ta hyvän elä­män tavoit­te­lua teh­dään tois­ten rahoilla. 

    Kau­pun­ki­seu­dut tuke­vat hui­mil­la sum­mil­la maa­seu­tu­kun­tien pal­ve­lu­ja. Kyl­lä se parem­pi elä­mä saat­tai­si sit­ten­kin löy­tyä kau­pun­gis­ta, jos kau­pun­gis­sa oli­si kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä mata­lam­pi veroas­te (kuten Hel­sin­gis­sä suu­rin­piir­tein oli­si ilman tasaus­jär­jes­tel­mää) ja maa­seu­dul­la vas­taa­vas­ti kym­me­nen yksik­köä kor­keam­pi. Tai aina­kin eri vaih­toeh­to­jen hyviä ja huo­no­ja puo­lia tuli­si har­kit­tua todel­la pal­jon tarkemmin.

    Nykyi­nen jär­jes­tel­mä kan­nus­taa täy­sin vää­ris­ty­nee­seen kil­pai­luun hyvän elä­män tavoit­te­lus­sa, eikä sii­nä ole koko­nai­suu­den kan­nal­ta mitään järkeä.

  12. Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen on niis­sä kal­lis­ta, mut­ta ei se kun­ta­lii­tok­sel­la hal­vem­mak­si tule.”

    Joo, ei kun­ta­lii­tos auto­maat­ti­ses­ti meno­ja vähen­nä. Mut­ta epäi­len myös tuon lauseen alkuos­saa päte­vyyt­tä. Ei perus­pal­ve­lui­den (perus­kou­lu, perus­van­hus­ten­huol­to, perus­ter­vey­den­hoi­to,…) jär­jes­tä­mi­nen pie­nis­sä kun­nis­sa vält­tä­mät­tä kal­lis­ta ole. Vai onko tuo todis­tet­tu jossain?

    Ter­veys­pal­ve­lut halu­taan kai tar­jo­ta kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le jok­seen­kin saman tasoi­si­na. Kal­lii­den pal­ve­lui­den kus­tan­nus­ten epä­ta­sai­nen jakau­tu­mi­nen eri kun­nil­le on ris­ki pie­nim­mil­le kun­nil­le. Ja jos­sain mää­rin myös isom­mil­le kun­nil­le ja kun­tayh­ty­mil­le. Minus­ta on itses­tään sel­vää, että luon­te­va ylin vas­tuun kan­ta­ja ja takuun anta­ja eli rahoi­tuk­sen tasaa­ja oli­si valtio.

    Kau­pun­ki­seu­tu­jen yhdis­tä­mi­sen sijaan luon­te­vin­ta oli­si siis men­nä saman tien val­tion tasol­le. Val­tio voi­si jakaa vero­tu­lo­ja kun­nil­le suh­tees­sa las­ten­tar­ha­lais­ten, kou­lu­lais­ten, poti­lai­den, kal­lii­den poti­lai­den ja apua tar­vit­se­vien van­hus­ten luku­mää­rään. Näin voi­tai­siin hoi­taa kaik­ki pal­ve­lut, jois­sa kun­tien koko riit­tää ne tuot­ta­maan (eli sydän­leik­kauk­set kes­ki­tet­täi­siin edel­leen kes­kus­sai­raa­loi­hin ja kor­kein ope­tus muu­ta­miin yliopistoihin).

    Kau­pun­kien mah­dol­li­siin yhdis­tä­mi­siin voi­si sit­ten hakea mui­ta perus­tei­ta. Hel­sin­gin seu­tu on tosia­sias­sa yksi iso orgaa­ni­nen kun­ta, joten esi­mer­kik­si kaa­voi­tus­ta, lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä yms. voi­si kyl­lä hoi­taa kes­ki­te­tym­min­kin. Toi­saal­ta ei minul­la oli­si mitään sitä vas­taan, vaik­ka Kata­ja­nok­ka haluai­si­kin omak­si kun­nak­seen ja hoi­tai­si perus­pal­ve­lun­sa ja muut pai­kal­li­set asiat itse. Täs­sä asias­sa kyse on enem­män luon­tai­sis­ta tasois­ta hoi­taa asioi­ta ja pai­kal­li­si­den­ti­tee­tin vah­vuu­des­ta, ja tie­ten­kin pai­kal­lis­ten asuk­kai­den toi­veis­ta. Kata­ja­nok­ka voi­si sil­ti kuu­lua Hel­sin­gin seu­dun “maakuntaan”/“superkuntaan”, ja vaik­ka Hel­sin­kiin­kin sii­nä välis­sä. Ongel­mak­si mones­sa tasos­sa tulee vain se, saa­daan­ko vas­tuut jaet­tua eri tasoil­le luon­te­vas­ti niin, että arki­päi­vän työs­sä jako on selvä.

    Mut­ta point­ti oli siis se, että perus­pal­ve­lut oli­si jär­ke­vä taa­ta kai­kil­le jok­seen­kin saman tasoi­si­na, rahoi­tuk­sel­li­ses­ti peri­aat­tee­sa val­tion tasol­ta, toteu­tuk­sel­li­ses­ti aika alhaal­la, lähel­lä tar­vit­si­joi­ta, usein pie­neh­köis­sä (peruspalvelu)yksiköissä, pai­kal­lis­ten asuk­kai­den ohjeis­tuk­sen mukaan.

  13. Tar­koi­te­taan­ko täs­sä kam­pi­tuk­sel­la mm. Hel­sin­gin vas­tus­tus­ta Kehä-II:n jat­ko­ra­ken­ta­mi­sel­le, joka hyö­dyt­täi­si espoo­ta ja van­taa­ta, mut­ta ei juu­ri vai­ku­ta helsinkiin?

  14. Kun kat­soo pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien “kil­pai­lua” niis­tä hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta, niin kovin oudol­ta kuva näyttää. 

    Kehys­kun­nat ja Espoo hou­kut­te­le­vat nii­tä hyviä veron­mak­sa­jia, Espoo ja Van­taa myös yri­tyk­siä alu­eel­leen. Hel­sin­ki taa­sen tekee kaik­ken­sa työn­tääk­seen näi­tä pois alueeltaan. 

    Suu­rim­man ongel­man Hel­sin­gis­sä aiheut­taa asu­mi­sen kus­tan­nus­ten kes­tä­mä­tön taso ja jat­ku­va, pal­jon palk­ka­ta­soa nopeam­pi, nousu. 

    Osmo­kin on teh­nyt pal­jon työ­tä Ksltk:ssa pitääk­seen Hel­sin­gin asu­mis­kus­tan­nus­ten nousun hir­vit­tä­vän nopea­na. Ei yksin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan ohjaa­man ja joh­ta­man kaa­voi­tuk­sen niuk­kuus, vaan myös kaa­vo­jen toteu­tus­kel­vot­to­muus ja vai­kean raken­net­ta­vuu­den eurauk­se­ba kus­tan­nus­ta­son nousu pitää asu­mi­sen hin­taa nousus­sa ja työn­tää veron­mak­sa­jia muualle.

    Kau­pun­ki pitää myös kei­no­te­koi­ses­ti raken­nusa­lan kil­pai­lun mini­mis­sään jaka­mal­la tont­te­ja vain tie­tyil­le isoil­le gryn­de­reil­le. Kil­pai­lua edis­täi­si kum­mas­ti jos raken­nut­ta­jik­si hyväk­syt­täi­siin mui­ta­kin kuin Kiin­teis­tö­vi­ras­tos­sa ahke­ras­ti lob­baa­via iso­ja rakennuttajia.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki on myös raken­ta­mi­sen nor­mien äärim­mäi­sen tou­koil­la tul­kin­noil­laan ( mm. esteet­tö­myys vaa­ti­muk­set) nos­ta­nut asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia. Osmo jak­saa nos­taa ker­ta toi­sen­sa jäl­keen asu­mi­sen kor­kean hin­nan syyk­si pysä­köin­ti­paik­ka nor­mit, vaik­ka nii­den osuus kus­tan­nuk­sis­ta ei yllä kuin samal­le tasol­le väes­tön­suo­jien raken­ta­mis­vel­voit­teen kanssa.

  15. KariS, äkki­sel­tään kuvit­te­li­si että ne jot­kaa ostaa kal­lii­ta asun­to­ja var­maan myös mak­saa aika pal­jon veroja.

    T. Kehä II on hylän­nyt jokai­ki­nen las­ku­tai­toi­nen ihan koti­kun­nas­ta riip­pu­mat­ta, syy­nä kus­tan­nuk­set, mak­sai­si noin 700 mil­joo­naa. Hel­sin­gin kau­pun­gil­la ensi vuo­den katu, mota­ri- ja ratain­ves­toin­tei­hin on näil­lä näky­min käy­tös­sä noin 90 mil­jo­naa. Se on kyl­lä ihan tot­ta ettei tuo Hel­sin­kiä muu­ten­kaan juu­ri kiin­nos­ta. Nyt kai Espoos­sa mie­ti­tään vie­lä jotain katua.

    Vii­mek­si Kehä II vaa­ti Hel­sin­gin ja Uuden­maan yrit­tä­jät yhte­nä inves­toin­ti­na jot­ka ovat hei­dän vaih­toeh­ton­sa ruuh­ka­mak­suil­le, ilmei­ses­ti aja­tuk­se­na että niil­lä joten­kin pääs­täi­siin ruuh­kis­ta. Se mikä täs­sä on koo­mis­ta on että se ruuh­kaen­nus­te vuo­del­le 2017 jon­ka takia nii­tä ruuh­ka­mak­su­ja esi­te­tään sisäl­tää mm. Kehä II ja muu­ten­kin Kes­kus­ta­tun­ne­lia lukuu­not­ta­mat­ta yrit­tä­jä­jär­jes­tön vaa­ti­mat inves­toin­nit. Ja nii­hin ei ole rahaa, vii­mei­sim­pä­nä kaa­tui se Kehä I ja Itä­väy­län risteys.

  16. En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt Oden aja­tus­ta kun­tien väli­ses­tä epä­rei­luu­des­ta. Jos epä­rei­luut­ta halu­taan näh­dä, niin esim se, että joku syn­tyy öky­per­hee­seen ja joku syn­tyy työt­tö­mään per­hee­seen, on epä­rei­lua. Joku on Mali ja joku on Suo­mi, sekin on epä­rei­lua. Onko se Nur­mi­jär­ven vika, jos on 40 kilo­met­rin pääs­sä Hel­sin­gis­tä. Elä­mäs­sä on asioi­ta, joi­ta on vaan sie­det­tä­vä. Kuten se, että Hel­sin­gin kau­pun­ki on nyky­maa­il­man mitas­sa syn­ty­nyt type­räl­le pai­kal­le. Monis­sa isois­sa kua­pun­geis­sa on tilan­puut­teen vuok­si teh­ty pil­ven­piir­tä­jiä. Teh­kää tekin. Nur­mi­jär­vel­lä ne oli­si­vat koomisia.

  17. Aja­tus pie­nen kun­nan kaa­tu­mi­ses­ta kal­liin hoi­don vuok­si kum­mit­te­lee eri kir­joi­tuk­sis­sa jatkuvasti.
    Kui­ten­kin esim. Var­si­nais-Suo­men sai­raan­hoi­to­pii­rin perus­so­pi­muk­ses­sa jo on kat­to ja tasaus: “Perus­so­pi­muk­sen 29 §:n mukaan yksit­täi­sen poti­laan hoi­dos­ta kalen­te­ri­vuo­den aika­na aiheu­tu­neet kustannukset,
    jot­ka ylit­tä­vät val­tuus­ton vuo­sit­tain mää­rää­män euro­mää­räi­sen rajan, kate­taan jäsenkunnilta
    asu­kas­ta koh­ti perit­tä­väl­lä mak­sul­la. Kus­tan­nuk­sis­sa ote­taan huo­mioon sekä kun­tayh­ty­män omis­sa sai­raa­lois­sa tai toi­min­tayk­si­köis­sä annet­tu hoi­to että kun­tayh­ty­män ulko­puo­li­sis­sa sai­raa­lois­sa tai toi­min­tayk­si­köis­sä annet­tu kun­tayh­ty­män niil­le kor­vaa­ma hoi­to. Vuo­den 2011 rajak­si on vah­vis­tet­tu 50000 euroa, ja jäsen­kun­nan mak­suo­suus on 50,14 euroa asu­kas­ta kohti.”
    Eikö­hän vas­taa­va jär­jes­tel­mä ole muillakin?

    1. Rai­mo K. Kat­to on poti­las­koh­tai­nen. Tuhan­nen asuk­kaan kun­nas­sa tuo 50 000 euroa oli­si 0,2 pen­niä verois­sa. Kou­lu­bus­sin kola­rin jäl­keen oma­vas­tuu mak­set­tai­siin jokai­ses­ta. Aiem­min kat­to ei kor­van­nut mie­len­ter­veys­hoi­toa, mut­ta tuos­sa pykä­läs­sä sitä ei näkö­jään ole rajat­tu ulos. Kat­to kos­kee vain eri­kois­sai­raan­hoi­toa, mut­ta ei van­hain­ko­dis­sa pari vuo­si­kym­men­tä makaa­vaa demen­tik­koa, jon­ka vuo­si­kus­tan­nus on tuo­ta 50 000 euron luok­kaa ja koko­nais­kus­tan­nus mil­joo­na euroa.
      Pien­ten kun­tien ongel­ma­na on sai­rauk­sien geneet­ti­nen ryväs­ty­mi­nen, jota poti­las­koh­tai­nen kat­to ei auta.

  18. tpyy­luo­ma: Nämä kal­lii­den asun­to­jen osta­jat ovat vaik­ka­pa mei­dän kan­san­edus­ta­jia jot­ka saa­vat VEROTTOMIA kulu­kor­vauk­sia asu­mi­seen­sa (no, tämä vain esi­merk­ki­nä niis­tä lukui­sis­ta hyvä­tu­loi­sis­ta joi­ta hyvä­ve­li-yhteis­kun­ta paa­poo) tai sit­ten pää­oma­ve­ro­tu­lo­jen kaut­ta vero­pro­sent­ti­aan pie­ne­nä pitä­viä “yrit­tä­jiä”. Tie­tys­ti jou­kos­sa on myös aidos­ti suu­ri­tu­loi­sia jot­ka myös mak­sa­vat suu­ret mää­rät veroa.

    Hel­sin­gin ongel­ma on se, ettei se kyke­ne pitä­mään taval­li­sia kes­ki­tu­loi­sia asuk­kai­ta. Ansio­tu­loil­laan elä­viä lap­si­per­hei­tä. He ovat kui­ten­kin se suu­ri mas­sa joka suu­rim­mat net­to­ve­ro­tuo­tot saa aikaan. Maa­ta Hel­sin­gis­sä oli­si, mut­ta kun osaa­ma­ton kaa­voi­tus- ja maa­po­li­tiik­ka pitää niuk­kuut­ta yllä, niin ahneet gryn­de­rit mie­luum­min kuo­ri­vat hyvä­tuot­toi­sen ker­man pääl­tä kuin teki­si­vät koh­tuu­hin­tai­sia (ja koh­tuu­kat­tei­sia) asun­to­ja normiperheille.

  19. Juho Laa­tu: “Ter­veys­pal­ve­lut halu­taan kai tar­jo­ta kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le jok­seen­kin saman tasoisina.”

    Tämä on toteu­tet­tu niin, että Hel­sin­gis­sä mat­ka polikli­ni­kal­le on lyhyt, mut­ta siel­lä jou­tuu jonot­ta­maan mon­ta tun­tia. Maa­seu­dul­la mat­ka polikli­ni­kal­le kes­tää mon­ta tun­tia, mut­ta jonot­ta­mi­seen ei kulu pal­jon aikaa… 😉

  20. Karis, Hel­sin­gis­sä teh­dään muis­taak­se­ni jotain rei­lu 5 000 uut­ta asun­toa vuo­des­sa. Meil­lä on kan­san­edus­ta­jia ja ral­li­mil­jo­nää­re­jä kui­ten­kin aika rajallisesti.

  21. lund­vist, ehkä sen aja­tus auke­aa parem­min jos ottaa hypo­teet­ti­sen esi­mer­kin että Laut­ta­saa­ri oli­si itse­näi­nen kun­ta, joka sai­si sub­ven­tio­ta pal­ve­lui­hin ja infraan muil­ta sekä kiel­täy­tyi­si esi­mer­kik­si kaa­voit­ta­mas­ta vuo­kra-asun­to­ja. Sijain­ti ei ole se pointti.

  22. Kom­ment­ti jou­ni lund­qvis­tin vies­tiin 18.5.2011 kel­lo 21:07

    Tok­ko­pa muu­ten mitään kau­pun­ki­ku­val­li­sia arvo­ja mene­tet­täi­siin, jos Itä-Pasi­la jyrät­täi­siin maan tasal­le ja raken­net­tai­siin tilal­le nii­tä pil­ven­piir­tä­jiä. Oli­si vie­lä hyvien kul­ku­yh­teyk­sien­kin varrella.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  23. tpyy­luo­ma: “Karis, Hel­sin­gis­sä teh­dään muis­taak­se­ni jotain rei­lu 5 000 uut­ta asun­toa vuo­des­sa. Meil­lä on kan­san­edus­ta­jia ja ral­li­mil­jo­nää­re­jä kui­ten­kin aika rajallisesti.”

    Vii­me vuon­na uusia asun­to­ja val­mis­tui 2261 (läh­de). Aivan sel­vää niukkuutta.

    Mai­nit­tu 5000 on var­sin opti­mis­ti­nen viral­li­nen tah­to­ti­la muu­ta­man vuo­den takaa, saa näh­dä toteu­tuu­ko koskaan.

  24. tpyy­luo­ma: Hel­sin­gin val­tuus­ton aset­ta­ma mini­mi­ta­voi­te on tuo 5000 asun­toa vuo­des­sa. Mut­ta todel­li­suus on ollut vain 2000 — 3000 vuo­des­sa jo usaen vuo­den ajan. Eli jo tuon syn­ty­neen vajeen kiin­ni­ku­ro­mi­nen ede­lyt­täi­si ihan toi­sen­ta­sois­ta toi­min­taa kuin mihin vaik­ka­pa ksltk:ssa kye­tään, siel­lä­kin lähin­nä vaan näper­rel­lään yksit­täis­ten pik­ku­asioi­den paris­sa. Osmon kan­na­no­tot täl­lä pals­tal­la ker­to­vat karua kiel­tä sii­tä ymmär­tä­mät­tö­myy­den mää­räs­tä joka kau­pun­ki­suun­nit­te­luss­sa Hel­sin­gis­sä vallitsee.

  25. spot­tu, joo muis­ti pät­kii, tosin vii­me vuo­si tai­si olla poik­keuk­sel­li­sen alhai­nen (lama)?

  26. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­geis­ta ainoa joka on lap­si­puo­len ase­mas­sa, lähin­nä maan­tie­tel­li­sis­tä syis­tä, on Van­taa. Sil­lä ei ole meren­ran­to­ja eikä yli­opis­to-yksik­köä. Lisäk­si suur­ta osaa Van­taa­ta rii­vaa len­to­me­lu. Sil­ti se on otta­nut vas­tuun pk-seu­dun kas­vus­ta ja mui­den yhteis­ten funk­tioi­den hoidosta.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta kos­kee vain vau­rai­ta kau­pun­ki­seu­tu­ja. Suu­rin osa Suo­men kun­nis­ta on vero­tu­lo­jen tasauk­sen pii­ris­sä. Se on erään­lai­nen kun­tien toi­meen­tu­lo­tu­ki­jär­jes­tel­mä, joka takaa niil­le noin 3000 euroa vero­tu­lo­ja jokai­ses­ta kun­nan asuk­kaas­ta. Tämän pii­ris­sä ole­va kun­ta ei hyö­dy asuk­kait­ten­sa kor­keis­ta tulois­ta mitään. Tosin kun­nat eivät aina tun­nu ymmär­tä­vän tätä. Jos Hol­lo­la onnis­tuu kaap­paa­maan varak­kaan lah­te­lai­sen asuk­kaak­seen, Lah­ti menet­tää rahaa, mut­ta Hol­lo­la ei saa mitään.

    Var­maan on näin ja symp­paan kir­joi­tus­ta koko­nai­suu­des­saan, mut­ta tähän voi­si lisä­tä sen, että hyvien veron­mak­sa­jia havi­tel­laan luul­ta­vas­ti myös oheis­vai­ku­tus­ten toi­vos­sa. Aja­tel­laan ehkä, että on toden­nä­köi­sem­pää, että muu­ta­mal­la rik­kaal­la on suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä hyvät ver­kos­tot, jot­ka jol­lain taval­la kana­voi­vat jon­kin­lais­ta kult­tuu­ris­ta pää­omaa kun­nal­le tai sit­ten innos­tus­ta elä­vöit­tää alu­een kult­tuu­rie­lä­mää tai kyky hank­kia pai­kal­li­sel­le urhei­lu­jouk­ku­eel­la hyvä sponsori. 

    Luul­ta­vas­ti olet­ta­ma on aina­kin jos­sain mää­rin oikea, enkä pidä juu­ri tätä kil­pai­lua yhtä vahin­gol­li­se­na, mut­ta täl­lai­nen logiik­ka selit­täi­si myös sitä, että tasauk­sen pii­ris­sä ole­vat kun­nat halua­vat sitä hyvää mitä mah­dol­li­ses­ti saa­daan rik­kai­den myötä.

  28. Kär­jis­täen Hel­sin­ki saat­taa olla jakau­tu­mas­sa kah­tia: Ihmi­siin joil­le asu­mi­sen hin­ta ei ole tär­kein kri­tee­ri, kos­ka tulot ovat niin kor­keat ja/tai varal­li­suut­ta on niin pal­jon, että kal­lis­kaan asu­mi­nen ei kaven­na lii­ka­si valin­nan­va­paut­ta ja toi­saal­ta ihmi­siin joil­le asu­mi­sen hin­ta ei tär­kein tai ainoa kri­tee­ri, kos­ka asu­mi­nen mak­se­taan ensi­si­jai­ses­ti tulon­siir­toi­na val­tion ja kun­nan pus­sis­ta, että onnea Helsinki. 

    Mut­ta mut­ta ei kait kun­nan kan­na­ta tar­jo­ta eri­tyi­sen edul­li­sia vuo­kra-asun­to­ja, kos­ka edul­li­set vuo­kra-asun­not hei­ken­tä­vät kun­nan sau­mo­ja kupa­ta val­tiol­ta asumistukia.

    1. Oho:
      Vuo­krien kal­leu­del­la ei pys­ty kup­paa­maan rahaa val­tiol­ta, kos­ka asu­mis­tu­ki ei kor­va ara­va-vuo­kria kor­keam­pia vuokria.

  29. Olen­kin pitem­pään miet­ti­nyt syi­tä mik­sei juna-ase­mia raken­ne­ta heti nii­hin koh­tiin juna­ra­to­ja joi­den lähei­syy­des­sä on pal­jon asuk­kai­ta, tai pal­jon poten­ti­aa­li­sia asukkaita.

    Esi­mer­kik­si Vaa­san ja Sei­nä­joen välil­lä on usei­ta lähes mat­kus­ta­jat­to­mia ase­mia, mut­ta kaik­kein suu­rim­man asu­kas­ti­hey­den omaa­va alue ei omaa juna-ase­maa! Se että ei raken­ne­ta Mus­ta­saa­ren-ase­maa (tai mil­lä nimel­lä kut­sut­tai­siin­kaan) jon­ne­kin Van­han Vaa­san lähei­syy­teen joh­tuu täs­sä tapauk­ses­sa puh­taas­ta ajattelemattomuudesta.

  30. Oho: Olet aivan oikeas­sa. Hel­sin­gin har­joit­ta­man poli­tii­kan seu­rauk­se­na tääl­lä asuu koh­ta vain tosi­rik­kai­ta tai tosi­köy­hiä. Näil­le jäl­kim­mäi­sil­le asu­mi­sen mak­saa yhteis­kun­ta (asu­mis- ja toimeentulotukina). 

    Kun saman­ai­kai­ses­ti Hel­sin­ki koh­te­lee kal­toin myös yri­tys­ten mah­dol­li­suuk­sia toi­mia kau­pun­gin alu­eel­la (mm. pysä­köin­tiä vai­keut­ta­mal­la) niin yhtei­sö­ve­ro­tuot­to­kin hiipuu. 

    Hel­sin­gin poliit­ti­set pää­tä­jät teke­vät siis kovas­ti töi­tä työn­tääk­seen kau­pun­gis­ta niin asuk­kai­ta kuin elin­kei­noe­lä­mää kehyskuntiin.

  31. tpyy­luo­ma: “spot­tu, joo muis­ti pät­kii, tosin vii­me vuo­si tai­si olla poik­keuk­sel­li­sen alhai­nen (lama)?”

    Tiet­ty, mut­ta edes laman jäl­keen patou­tu­neis­sa aloi­tuk­sis­sa ei pääs­tä 5000:een. Jos raken­net­tai­siin oike­aa kau­pun­kia, esi­mer­kik­si bule­var­deik­si muu­tet­ta­vien mota­rei­den ympä­ris­töön, oli­si tilan­ne ihan toi­nen. Har­vaa lähiö­mat­toa pitää olla pos­ket­to­mia mää­riä että 5000 asun­toa saa­tai­siin täyteen.

    Heik­ki: “Esi­mer­kik­si Vaa­san ja Sei­nä­joen välil­lä on usei­ta lähes mat­kus­ta­jat­to­mia ase­mia, mut­ta kaik­kein suu­rim­man asu­kas­ti­hey­den omaa­va alue ei omaa juna-asemaa!”

    No eipä meil­lä­kään kovin vah­vas­ti mene kun Kal­lios­ta ja Kru­ni­kas­ta puut­tuu met­ron sisään­käyn­ti ja Puna­vuo­res­sa on pari bus­sia ja yksi sightseeing-ratikka.

  32. Hel­sin­ki kerää myös maa­ha­na­muut­ta­jat ja hei­dän tulo­ta­son­sa vas­ta­van amma­tin kan­ta­väes­töön on vain n 60 %
    Eli he vain lisää­vät sosi­aa­li­huol­lon meno­ja kun he eivät pie­ni­tu­loi­si­na kyke­ne elät­tä­mään itse­ään ja perhettään.
    Samoin maa­han­muut­ta­jien työt­tö­myy­sas­te on kor­keam­pi kuin kantaväestön.

    Myös­kin nuo ns lähe­te­tyt työn­te­ki­jät kerään­ty­vät pää­osin Hel­sin­kiin ja he eivät mak­sa vero­ja eivät­kä sosi­saa­li­tur­va­mak­su­ja Suo­meen jos edes koti­maa­han­kaan, mut­ta käyt­tä­vät kui­ten­kin palveluja

  33. Heik­ki:

    Esi­mer­kik­si Vaa­san ja Sei­nä­joen välil­lä on usei­ta lähes mat­kus­ta­jat­to­mia ase­mia, mut­ta kaik­kein suu­rim­man asu­kas­ti­hey­den omaa­va alue ei omaa juna-ase­maa! Se että ei raken­ne­ta Mus­ta­saa­ren-ase­maa (tai mil­lä nimel­lä kut­sut­tai­siin­kaan) jon­ne­kin Van­han Vaa­san lähei­syy­teen joh­tuu täs­sä tapauk­ses­sa puh­taas­ta ajattelemattomuudesta.

    Mus­ta­saa­res­sa­han on ollut ase­ma — jos­tain syys­tä se vain aika­naan lak­kau­tet­tiin ja sit­tem­min ase­ma­ra­ken­nus­kin tuhou­tui tuli­pa­los­sa. En tie­dä, tuli­ko siel­tä sil­loin sit­ten vie­lä vähem­män mat­kus­ta­jia kuin noil­ta “lähes mat­kus­ta­jat­to­mil­ta ase­mil­ta” vai mikä oli syy­nä, mut­ta jo 90-luvul­la, kun Ter­va­joel­la vie­lä oli lipun­myyn­tiä­kin, oli junan pysäh­ty­mi­nen Mus­ta­saa­ren (enti­sel­lä) ase­mal­la poik­keus. Sinän­sä­hän esi­mer­kik­si enti­nen asuin­kun­ta­ni on kaa­voit­ta­nut lisä­asu­tus­ta wan­han kun­ta­kes­kuk­sen lisäk­si lähin­nä Ter­va­joen ase­man lie­peil­le ja sin­ne onkin muut­ta­nut asuk­kai­ta, jot­ka käy­vät töis­sä Vaa­sas­sa tai Sei­nä­joel­la — autol­la. Alu­eel­le mah­tui­si (ja on tulos­sa­kin) vie­lä lisää asu­tus­ta, mut­ta radas­ta ja ase­mas­ta huo­li­mat­ta työ­mat­ka­lii­ken­ne siis kul­kee pyö­ril­lä eikä kiskoilla.

  34. Tok­ko­pa muu­ten mitään kau­pun­ki­ku­val­li­sia arvo­ja mene­tet­täi­siin, jos Itä-Pasi­la jyrät­täi­siin maan tasal­le ja raken­net­tai­siin tilal­le nii­tä pil­ven­piir­tä­jiä. Oli­si vie­lä hyvien kul­ku­yh­teyk­sien­kin varrella.

    Pil­ven­piir­tä­jiä kan­nat­ta­vat pitäi­si tuo­mi­ta lop­pue­lä­mäk­seen asu­maan sem­mois­ten var­jos­sa. Muil­ta siel­lä asu­mis­ta oli­si tör­keä­tä vaa­tia näil­lä leveysasteilla.

  35. Pie­net kun­nat ja ter­vey­den­hoi­don meno­jen ris­kit: asi­aa, Ode!
    Siir­re­tään suo­siol­la ter­vey­den­hoi­to kun­nis­ta maa­kun­tien hoi­det­ta­vak­si eli siir­ry­tään maakuntaitsehallintoon.Kts. Kai­nuun-mal­li ja Ahvenenanmaa.
    t. nimi­merk­ki “pien­ten, tal­koo­hen­kis­ten kun­tien puolesta”

  36. Ode: toi­meen­tu­lo­tu­kea saa kui­ten­kin sen ver­ran, että vuo­kran jäl­keen käteen jaa vuo­kran suu­ruu­des­ta riip­pu­mat­ta se rei­lu 400€. Voi olla vai­ke­aa saa­da tukia 1000€ kes­kus­tayk­si­öön, mut­ta kyl­lä moni toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa elä­vä asuu yksi­tyi­sel­lä ja täl­löin vuo­kran nousu 20€:llä on asuk­kaal­le täy­sin yhdentekevää.

  37. Laa­jen­ne­taan tuo vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mä 100 %:iin. Sil­loin jokai­nen asu­kas toi­si kun­taan saman ver­ran rahaa eikä kun­tien tar­vit­si­si vali­koi­da asuk­kai­taan. Samal­la pitäi­si tie­tys­ti jus­tee­ra­ta muu­ta kun­tien ja val­tion välis­tä raha­lii­ken­net­tä, jot­ta muu­tok­sel­la ei oli­si vai­ku­tus­ta kun­tien taloustilanteeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.