Kuntien välinen kilpailu ja reilun pelin henki

(Artikke­li perus­tuu puheen vuorooni 4.5.2011 JoukKOKO­htauk­ses­sa Hämeenlinnassa)

Suomen kun­ta­jaon suurim­mat ongel­mat eivät koske pieniä ja syr­jäisiä maalaiskun­tia. Palvelu­jen jär­jestämi­nen on niis­sä kallista, mut­ta ei se kun­tali­itok­sel­la halvem­mak­si tule. Päin­vas­toin, moni pieni kun­ta toimii nyt läh­es talkoovoimin. Tämä hen­ki katoaisi kun­tali­itok­ses­sa.  Pien­ten kun­tien ongel­mana on ter­vey­den­hoidon meno­jen sat­un­naisu­us. Ne ovat vaku­u­tusy­htiöik­si aivan liian pieniä. Yhteiset ter­veyskeskuk­set eivät tässä auta, kos­ka laskut menevät kuitenkin poti­lasko­htais­es­ti peruskun­ti­in. Aut­taisi, jos ter­vey­den­hoito otet­taisi kokon­aan pois kun­nil­ta tai jos ne voisi­vat ostaa palve­lut kap­i­taa­ti­o­lasku­tuk­sel­la isäntäkunnalta. 

Kun­ta­jaon ongel­mat ovat suuril­la kaupunkiseuduil­la. Ongelmista kallein ja näkyvin on kaupunki­rak­en­teen vau­ri­oi­tu­mi­nen osaop­ti­moin­nin seu­rauk­sel­la, mut­ta sen varsi­nainen syy on kun­tien tarve valikoi­da asukkaansa. Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista ja negati­ivi­nen kil­pailu kalli­ita palvelu­ja vaa­tivista asukkai­ta vie poh­jan yhteistyöstä myös maankäytön alalla.

Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista kos­kee vain vau­rai­ta kaupunkiseu­tu­ja. Suurin osa Suomen kun­nista on vero­tu­lo­jen tasauk­sen piiris­sä. Se on erään­lainen kun­tien toimeen­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmä, joka takaa niille noin 3000 euroa vero­tu­lo­ja jokaises­ta kun­nan asukkaas­ta. Tämän piiris­sä ole­va kun­ta ei hyödy asukkait­ten­sa korkeista tuloista mitään. Tosin kun­nat eivät aina tun­nu ymmärtävän tätä. Jos Hol­lo­la onnis­tuu kaap­paa­maan varakkaan lahte­laisen asukkaak­seen, Lahti menet­tää rahaa, mut­ta Hol­lo­la ei saa mitään. 

Kaupunkiseudut – siis vaik­ka Turun ja Tam­pereen seudut – eivät voi kil­pail­la veron­mak­sajista tai kalli­ista asukkaista keskenään. Tai jos ne voivat, tämän kil­pailun sään­nöt ovat posi­ti­iviset, kos­ka ne kan­nus­ta­vat kehit­tämään elinkei­noelämää. Sen sijaan kaupunkiseudun sisäl­lä kun­nat voivat pyrk­iä valikoimaan asukkaitaan. Tässä on kyse mii­nus­summapelistä. Naa­purille kan­nat­taa aiheut­taa kah­den miljoo­nan tap­pio, kun­han itse saa miljoo­nan hyödyn.

Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista on johtanut siihen, että vaikka­pa Helsin­ki ja Lahti kaavoit­ta­vat omakoti­talo­ja alueille, joille pitäisi ehdot­tomasti kaavoit­taa ker­rostalo­ja ja Lahti on kaavoit­tanut vauras­ta asukas­ta rantaan, joka olisi pitänyt jät­tää vapaaksi. 

Kil­pailu huonoista veron­mak­sajista on paljon raadol­lisem­pi. Sitä ei käy­dä yhtä avoimesti, kos­ka sen menetelmät ovat vähem­män kun­ni­akkai­ta. Esimerkik­si täl­laisia keino­ja voi käyttää:

Älä rakenne sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, kos­ka saat pait­si kipeästi tarvit­tu­ja poli­ise­ja ja perushoita­jia, myös mie­len­ter­veyspoti­lai­ta tai esimerkik­si las­ten­suo­jelun palvelu­ja käyt­täviä asukkaita. 

Älä suosi joukkoli­iken­net­tä Jos edel­ly­tys kun­nas­sa asumiseen on kah­den auton omis­t­a­mi­nen, aivan köy­him­mil­lä ei sil­loin ole asi­aa. Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­ja Kim­mo Behm vas­tusti junaa Klaukkalaa, kos­ka ”Juna tuo huumeet”. Samas­ta syys­tä Tuusu­la ei ole suos­tunut rak­en­ta­maan 30 000 asukkaan kaupunkia pääradan var­relle Ristikytöön. 

Laimin­lyö vam­mais­palve­lut, viivytä toimeen­tu­lotuen mak­sa­t­us­ta ja uhkaa kohdel­la van­huk­si­asi kaltoin siinä vai­heessa, kun nämä tarvit­se­vat laitospalvelu­ja.  Nämä keinot karkot­taa kalli­ita asukkai­ta naa­purikun­ti­in ovat lait­to­mia, mut­ta käytän­nössä eivät sanktioituja.

Mitään näistä keinoista ei kan­nat­taisi käyt­tää, jos kaupunkiseudut koos­t­u­isi­vat yksit­täi­sistä kun­nista. Koko seu­tua ajatellen sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on hyvinkin tarpeel­lista, mut­ta paljon parem­pia ne vuokrat­alot ovat naa­purikun­nan puolella. 

Kun­tien väli­nen negati­ivi­nen kil­pailu kalli­ista asukkaista käyn­nistyi, kun val­tiono­su­udet muut­tui­v­at pros­en­tu­aal­i­sista lasken­nal­lisik­si. Oppimi­nen vei kun­nil­ta pitkään, mut­ta nyt jotkut osaa­vat jo vähän liiankin hyvin. Hyv­in­voin­ti­val­tio perus­tuu meil­lä kun­ti­in. Täl­laisi­in pelisään­töi­hin se ei voi perus­tua. Tämä kehi­tys tuot­taa labi­ilin tas­apain­on. Kun yksi kun­ta joutuu mui­ta heikom­paan tilanteeseen, sen vero­pros­ent­ti nousee ja palve­lut heikkenevät. Sieltä pyritään pois. Paineet kap­i­tal­isoitu­vat asun­to­jen hin­toi­hin. Köy­hässä kun­nas­sa asun­not ovat halpo­ja ja rikkaas­sa kalli­ita, jol­loin yhä lisää köy­hiä valikoituu köy­hään kun­taan ja yhä enem­män rikkai­ta rikkaaseen kuntaan. 

Nämä pelisään­nöt johta­vat myös asuinaluei­den välisen seg­re­gaa­tion kiihtymiseen. Sosi­aal­ista sekoit­tamista on vaikea har­joit­taa, jos naa­purikun­nat pyrkivät kuori­maan ker­man päältä ja otta­maan kaiken hyö­dyn muiden pyrkimyk­ses­tä tor­jua segregaatiota. 

Tähän on tul­ta­va muu­tos joko niin, että

-          Kaupunkiseu­tu­jen kun­tarakenne eheytetään niin, että kukin seu­tu muo­dostaa yhden kunnan

-          Vero­tu­lot kerätään kaupunkiseuduit­tain yhteen ja jae­taan takaisin asukaslu­vun tms. suh­teessa ja ter­vey­den­huolto ja eräät kalli­it sosi­aal­i­toimen osat rahoite­taan yhteis­es­tä kas­sas­ta. Tämä vie moti­ivin valikoi­da asukkai­ta, jol­loin maankäytön yhteistyö voi alkaa sujua. Helsin­ki esimerkik­si saat­taisi hyvinkin havai­ta, että Keilanie­mi on eri­no­mainen paik­ka korkean osaamisen yrityksille.

-          Val­tio­val­ta muut­taa val­tiono­su­ussään­töjä siten, ettei ker­mankuor­in­ta enää kannata. 

 ====

Per­jan­taina, jos Katainen suo, tästäkin asi­as­ta neu­votel­laan Säätytalolla

 

40 vastausta artikkeliin “Kuntien välinen kilpailu ja reilun pelin henki”

  1. Aihet­ta käsit­televä juuri julka­istu tieteelli­nen artikke­li sanoo seu­raavaa abstrak­tis­saan. Lyhyesti tek­sti indikoi sitä, että kil­pailun tuot­ta­mat hai­tat ovat suurem­pia kuin saman kaupunkialueen kun­tien kil­pailun tuot­ta­mat hyödyt siinä, että asukkaat voivat vali­ta pref­er­enssien­sä mukaisen hallinto­jär­jestelmän. http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1471555

    Local gov­ern­ment law has fall­en behind the times. Over the past two decades, econ­o­mists have devel­oped a deep under­stand­ing of ‘agglom­er­a­tion eco­nom­ics,’ or the study of how and why mobile cit­i­zens and firms locate in cities. Their work argues that peo­ple decide to move to cities because of the reduced trans­porta­tion costs for goods, increased labor mar­ket depth, and intel­lec­tu­al spillovers cities pro­vide — that is, indi­vid­u­als and firms locate in cities in order to get the ben­e­fits of being near one anoth­er. Eco­nom­i­cal­ly-mind­ed local gov­ern­ment law schol­ars have ignored this bur­geon­ing lit­er­a­ture and instead have con­tin­ued to exam­ine exclu­sive­ly a sep­a­rate set of ben­e­fits peo­ple get from their loca­tion deci­sions, the gains from ‘sort­ing.’ As ana­lyzed in the well-known Tiebout mod­el, indi­vid­u­als move between local gov­ern­ments in a region in order to receive pub­lic poli­cies that fit their preferences.

    This paper seeks to devel­op the frame­work for a mod­ern law and eco­nom­ic method for ana­lyz­ing local gov­ern­men­tal law. Specif­i­cal­ly, it claims that there is an inverse rela­tion­ship between the gains from agglom­er­a­tion and sort­ing. Hav­ing many small local gov­ern­ments, and enabling indi­vid­u­als to choose their local pub­lic poli­cies by sort­ing among them, affects the orga­ni­za­tion and den­si­ty of peo­ple in met­ro­pol­i­tan areas, cre­at­ing move­ment away from eco­nom­i­cal­ly-opti­mal loca­tion deci­sions. Sort­ing thus reduces agglom­er­a­tive effi­cien­cy. Sim­i­lar­ly, the exis­tence of agglom­er­a­tive gains means that indi­vid­u­als are mak­ing loca­tion deci­sions for rea­sons oth­er than match­ing their pref­er­ences for pub­lic poli­cies. Agglom­er­a­tion there­fore caus­es a reduc­tion in the effi­cien­cy of sorting.

    States face a trade­off between max­i­miz­ing agglom­er­a­tive and sort­ing effi­cien­cy in decid­ing how much pow­er, and which respon­si­bil­i­ties, to allo­cate to local gov­ern­ments. The need to bal­ance these two con­flict­ing sources of effi­cien­cy and changes in the nature of agglom­er­a­tive gains over the last hun­dred years explains a great deal about the his­to­ry of Amer­i­can local gov­ern­ment law, cur­rent allo­ca­tions of pow­er between local gov­ern­ments and state leg­is­la­tures, judi­cial deci­sions about local gov­ern­men­tal pow­er and the prop­er role for the fed­er­al gov­ern­ment in pol­i­cy areas, like hous­ing and trans­porta­tion, that are pri­mar­i­ly reg­u­lat­ed at the local level.

  2. “Paineet kap­i­tal­isoitu­vat asun­to­jen hin­toi­hin. Köy­hässä kun­nas­sa asun­not ovat halpo­ja ja rikkaas­sa kalli­ita, jol­loin yhä lisää köy­hiä valikoituu köy­hään kun­taan ja yhä enem­män rikkai­ta rikkaaseen kuntaan. ”

    Sat­tui silmi­in tilas­to, jos­sa oli tarkastel­tu Helsin­gin muut­toli­iket­tä tulo­jen valossa.
    Pois­muut­ta­jat ansait­si­vat keskimäärin n 60000 ja Hesaan muut­ta­jat n 40000.

    Eipä ole hillinnyt edes asun­to­jen hin­nan nousua Hesassa

  3. Liian van­ha, muut­ta­jien ikärakenne? Eli van­hem­mille on ker­tynyt jo asun­to-omaisu­ut­ta joten velka­isu­usaste on pienempi.

  4. Samal­la kun neu­votel­laan kaikesta tuos­ta, niin vuokra-asun­to­tuotan­non edel­ly­tyk­siä täy­tyy myös reip­pasti paran­taa. Ja ehkä vähän ja sopi­val­la taval­la purkaa sosi­aalisen asun­to­tuotan­toon liit­tyvää sääte­lyä, esim. asukas­valin­nan osalta, jos­sa sil­lä ei käytän­nössä ole merkitystä.

  5. Joo tämänkaltaisia asioi­ta sitä mielel­lään näk­isi käsiteltävän hal­li­tu­so­hjel­mas­sa, ei ydin­voimalalupi­en kat­e­gorista torppamista.

  6. EU:n sisäl­lä käy­dään samaa kil­pailua monel­la tasolla.
    EU-maat kil­pail­e­vat vero­ta­soil­la, niin yri­tys-kuin henkilöverotuksella
    EU-maat kil­pail­e­vat elinkei­noelämän tuilla.

    EU-maat kil­pail­e­vat myös EU-tukien jaosta

    Tämä näkyy mm Bal­ti­as­sa, jos­ta väki muut­taa pois. Viimek­si luin Liet­tuan väestöka­dos­ta , väestö on vähen­tynyt itsenäisyy­den aikana peräti 700000 ja jäl­jel­lä on n 3 miljoon­aa. Sama suun­ta on Latvi­as­sa ja Virossakin.
    Näi­hin mai­hin jäävät ikään­tyneet ja muuten työelämään kelpaamattomat.

    Värväre­itä pyörii jo Suomen kouluis­sakin ja he yrit­tävät houkutel­la parhaim­mis­toa muut­ta­maan esim Sak­sa tarvit­see sato­ja tuhan­sia insinööre­jä, kun suuret ikälu­okat jäävät eläkkeelle

    Ei kil­pailu osaav­ista ja hyvistä veron­mak­sajista enää rajoitu maid­en sisälle

  7. Eikö vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmä myös vähen­nä tätä kil­pailua hyvistä veron­mak­sajista? Mikäli olen oikein ymmärtänyt, siinä leikataan tätä hyvä­palkkaisten veropot­tia vähempi­palkkaisten ihmis­ten kun­tien hyväksi.

    1. Vero­tu­lo­jen tasaus merk­it­see 37 pros­entin veroa rikkalle kun­nalle köy­hien kun­tien hyväk­si. Kil­pailu lop­puu kokon­aan niiden kun­tien välil­lä, jot­ka ovat tasauk­sen piiris­sä, mut­ta lieve­nee vain osit­tain niiden våälil­lä, jot­ka ovat mak­sajia. Pääkaupunkiseudul­la kaik­ki ovat maksajia.

  8. hyvä osmo! pis­teet pait­si mie­lenki­in­tois­es­ta aiheesta, niin myös hal­li­tus­neu­vot­telui­hin kytkemis­es­tä. vielä kun kykenet kom­men­toimaan kun­takysymys­ten taival­ta hal­li­tu­so­hjel­maan, niin aukeaa lois­tavia mah­dol­lisuuk­sia avoimeen demokra­ti­aan per­in­teisen kabi­net­ti-meiningin sijaan.

  9. Sitran tuoreeseen barometri­in http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135266244196 peilat­en yllä ehdote­tut lakimuu­tok­set vaikeut­taisi­vat suo­ma­laisen keskilu­okan mah­dol­lisuuk­sia tavoitel­la hyvää elämää. Tutkimuk­sen mukaan suo­ma­laiset ovat arjes­saan hyv­in­voivem­pia ja onnel­lisem­pia maaseu­tuym­päristössä. Kaupungeis­sa taasen vetää puoleen­sa työ ja toimeentulo.

    Onko siis ihme, jos moni suo­ma­lainen pyrkii nämä kak­si yhdis­tämään? Mikään ei ole ihmiselle luon­taisem­paa kuin hyvän elämän tavoit­telu itselleen ja läheisim­milleen. Sen jäl­keen vas­ta tulee kaik­ki muu.

  10. az, “yllä ehdote­tut lakimuu­tok­set vaikeut­taisi­vat suo­ma­laisen keskilu­okan mah­dol­lisuuk­sia tavoitel­la hyvää elämää”. Niin miten? Eikö siel­lä maal­la voi asua potki­mat­ta köy­hiä ulos?

    Mikko Särelä ainakin osaa ker­toa siitä tutkimuk­ses­ta enem­män, mut­ta ihmis­ten tyy­tyväisyys asuinympäristöön­sä on joidenkin mukaan U:n muo­toinen; tyy­tyväisimpiä ollaan tiheään ja har­vaan asu­tu­il­la alueil­la. Minus­ta tämä käy myös arkijärkeen.

  11. az:
    “Onko siis ihme, jos moni suo­ma­lainen pyrkii nämä kak­si yhdis­tämään? Mikään ei ole ihmiselle luon­taisem­paa kuin hyvän elämän tavoit­telu itselleen ja läheisim­milleen. Sen jäl­keen vas­ta tulee kaik­ki muu.”

    Kun­tapoli­ti­ikan yhtey­dessä ongel­ma on siinä, että tuo­ta hyvän elämän tavoit­telua tehdään tois­t­en rahoilla. 

    Kaupunkiseudut tuke­vat huimil­la sum­mil­la maaseu­tukun­tien palvelu­ja. Kyl­lä se parem­pi elämä saat­taisi sit­tenkin löy­tyä kaupungista, jos kaupungis­sa olisi kymme­nen pros­ent­tiyk­sikköä mata­lampi veroaste (kuten Helsingis­sä suur­in­pi­irtein olisi ilman tasausjär­jestelmää) ja maaseudul­la vas­taavasti kymme­nen yksikköä korkeampi. Tai ainakin eri vai­h­toe­hto­jen hyviä ja huono­ja puo­lia tulisi harkit­tua todel­la paljon tarkemmin.

    Nykyi­nen jär­jestelmä kan­nus­taa täysin vääristyneeseen kil­pailu­un hyvän elämän tavoit­telus­sa, eikä siinä ole kokon­aisu­u­den kannal­ta mitään järkeä.

  12. “Palvelu­jen jär­jestämi­nen on niis­sä kallista, mut­ta ei se kun­tali­itok­sel­la halvem­mak­si tule.”

    Joo, ei kun­tali­itos automaat­tis­es­ti meno­ja vähen­nä. Mut­ta epäilen myös tuon lauseen alku­os­saa pätevyyt­tä. Ei perus­palvelu­iden (perusk­oulu, perus­van­hus­ten­huolto, peruster­vey­den­hoito,…) jär­jestämi­nen pienis­sä kun­nis­sa vält­tämät­tä kallista ole. Vai onko tuo todis­tet­tu jossain?

    Ter­veyspalve­lut halu­taan kai tar­jo­ta kaikille suo­ma­laisille jok­seenkin saman tasoisi­na. Kalli­iden palvelu­iden kus­tan­nusten epä­ta­sainen jakau­tu­mi­nen eri kun­nille on ris­ki pien­im­mille kun­nille. Ja jos­sain määrin myös isom­mille kun­nille ja kun­tay­htymille. Minus­ta on itses­tään selvää, että luon­te­va ylin vas­tu­un kan­ta­ja ja taku­un anta­ja eli rahoituk­sen tasaa­ja olisi valtio.

    Kaupunkiseu­tu­jen yhdis­tämisen sijaan luon­tev­in­ta olisi siis men­nä saman tien val­tion tasolle. Val­tio voisi jakaa vero­tu­lo­ja kun­nille suh­teessa las­ten­tarha­lais­ten, koul­u­lais­ten, poti­laiden, kalli­iden poti­laiden ja apua tarvit­se­vien van­hus­ten lukumäärään. Näin voitaisi­in hoitaa kaik­ki palve­lut, jois­sa kun­tien koko riit­tää ne tuot­ta­maan (eli sydän­leikkauk­set keskitet­täisi­in edelleen keskus­sairaaloi­hin ja korkein ope­tus muu­tami­in yliopistoihin).

    Kaupunkien mah­dol­lisi­in yhdis­tämisi­in voisi sit­ten hakea mui­ta perustei­ta. Helsin­gin seu­tu on tosi­asi­as­sa yksi iso orgaa­ni­nen kun­ta, joten esimerkik­si kaavoitus­ta, liiken­nejär­jeste­lyjä yms. voisi kyl­lä hoitaa keskite­t­ym­minkin. Toisaal­ta ei min­ul­la olisi mitään sitä vas­taan, vaik­ka Kata­janok­ka halu­aisikin omak­si kun­nakseen ja hoitaisi perus­palvelun­sa ja muut paikalliset asi­at itse. Tässä asi­as­sa kyse on enem­män luon­tai­sista tasoista hoitaa asioi­ta ja paikallisiden­ti­teetin vahvu­ud­es­ta, ja tietenkin paikallis­ten asukkaiden toiveista. Kata­janok­ka voisi silti kuu­lua Helsin­gin seudun “maakuntaan”/“superkuntaan”, ja vaik­ka Helsinki­inkin siinä välis­sä. Ongel­mak­si mon­es­sa tasos­sa tulee vain se, saadaanko vas­tu­ut jaet­tua eri tasoille luon­tev­asti niin, että arkipäivän työssä jako on selvä.

    Mut­ta point­ti oli siis se, että perus­palve­lut olisi järkevä taa­ta kaikille jok­seenkin saman tasoisi­na, rahoituk­sel­lis­es­ti peri­aat­teesa val­tion tasol­ta, toteu­tuk­sel­lis­es­ti aika alhaal­la, lähel­lä tarvit­si­joi­ta, usein pienehköis­sä (peruspalvelu)yksiköissä, paikallis­ten asukkaiden ohjeis­tuk­sen mukaan.

  13. Tarkoite­taanko tässä kampituk­sel­la mm. Helsin­gin vas­tus­tus­ta Kehä-II:n jatko­rak­en­tamiselle, joka hyödyt­täisi espoo­ta ja van­taa­ta, mut­ta ei juuri vaiku­ta helsinkiin?

  14. Kun kat­soo pääkaupunkiseudun kun­tien “kil­pailua” niistä hyvistä veron­mak­sajista, niin kovin oudol­ta kuva näyttää. 

    Kehyskun­nat ja Espoo houkut­tel­e­vat niitä hyviä veron­mak­sajia, Espoo ja Van­taa myös yri­tyk­siä alueelleen. Helsin­ki taasen tekee kaikken­sa työn­tääk­seen näitä pois alueeltaan. 

    Suurim­man ongel­man Helsingis­sä aiheut­taa asumisen kus­tan­nusten kestämätön taso ja jatku­va, paljon palkkata­soa nopeampi, nousu. 

    Osmokin on tehnyt paljon työtä Ksltk:ssa pitääk­seen Helsin­gin asumiskus­tan­nusten nousun hirvit­tävän nopeana. Ei yksin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan ohjaa­man ja johta­man kaavoituk­sen niukku­us, vaan myös kaavo­jen toteu­tuskelvot­to­muus ja vaikean raken­net­tavu­u­den eurauk­se­ba kus­tan­nus­ta­son nousu pitää asumisen hin­taa nousus­sa ja työn­tää veron­mak­sajia muualle.

    Kaupun­ki pitää myös keinotekois­es­ti raken­nusalan kil­pailun min­imis­sään jaka­mal­la tont­te­ja vain tiety­ille isoille gryn­dereille. Kil­pailua edis­täisi kum­masti jos raken­nut­ta­jik­si hyväksyt­täisi­in muitakin kuin Kiin­teistövi­ras­tossa ahk­erasti lob­baavia iso­ja rakennuttajia.

    Helsin­gin kaupun­ki on myös rak­en­tamisen normien äärim­mäisen toukoil­la tulkin­noil­laan ( mm. esteet­tömyys vaa­timuk­set) nos­tanut asumisen kus­tan­nuk­sia. Osmo jak­saa nos­taa ker­ta toisen­sa jäl­keen asumisen korkean hin­nan syyk­si pysäköin­tipaik­ka nor­mit, vaik­ka niiden osu­us kus­tan­nuk­sista ei yllä kuin samalle tasolle väestön­suo­jien rak­en­tamisvelvoit­teen kanssa.

  15. KariS, äkkiseltään kuvit­telisi että ne jotkaa ostaa kalli­ita asun­to­ja var­maan myös mak­saa aika paljon veroja.

    T. Kehä II on hylän­nyt jokaiki­nen lasku­taitoinen ihan kotikun­nas­ta riip­pumat­ta, syynä kus­tan­nuk­set, mak­saisi noin 700 miljoon­aa. Helsin­gin kaupungilla ensi vuo­den katu, motari- ja ratain­vestoin­tei­hin on näil­lä näkymin käytössä noin 90 miljon­aa. Se on kyl­lä ihan tot­ta ettei tuo Helsinkiä muutenkaan juuri kiin­nos­ta. Nyt kai Espoos­sa mietitään vielä jotain katua.

    Viimek­si Kehä II vaati Helsin­gin ja Uuden­maan yrit­täjät yht­enä investointi­na jot­ka ovat hei­dän vai­h­toe­hton­sa ruuhka­mak­suille, ilmeis­es­ti ajatuk­se­na että niil­lä jotenkin päästäisi­in ruuhk­ista. Se mikä tässä on koomista on että se ruuhkaen­nuste vuodelle 2017 jon­ka takia niitä ruuhka­mak­su­ja esitetään sisältää mm. Kehä II ja muutenkin Keskus­tatun­nelia luku­unot­ta­mat­ta yrit­täjäjär­jestön vaa­ti­mat investoin­nit. Ja niihin ei ole rahaa, viimeisim­pänä kaa­tui se Kehä I ja Itäväylän risteys.

  16. En ole koskaan ymmärtänyt Oden aja­tus­ta kun­tien välis­es­tä epäreilu­ud­es­ta. Jos epäreilu­ut­ta halu­taan nähdä, niin esim se, että joku syn­tyy ökyper­heeseen ja joku syn­tyy työt­tömään per­heeseen, on epäreilua. Joku on Mali ja joku on Suo­mi, sekin on epäreilua. Onko se Nur­mi­jär­ven vika, jos on 40 kilo­metrin päässä Helsingistä. Elämässä on asioi­ta, joi­ta on vaan siedet­tävä. Kuten se, että Helsin­gin kaupun­ki on nyky­maail­man mitas­sa syn­tynyt type­r­älle paikalle. Monis­sa isois­sa kua­pungeis­sa on tilan­pu­ut­teen vuok­si tehty pil­ven­pi­irtäjiä. Tehkää tekin. Nur­mi­järvel­lä ne oli­si­vat koomisia.

  17. Aja­tus pienen kun­nan kaa­tu­mis­es­ta kalli­in hoidon vuok­si kum­mit­telee eri kir­joituk­sis­sa jatkuvasti.
    Kuitenkin esim. Varsi­nais-Suomen sairaan­hoitopi­irin perus­sopimuk­ses­sa jo on kat­to ja tasaus: “Perus­sopimuk­sen 29 §:n mukaan yksit­täisen poti­laan hoi­dos­ta kalen­terivuo­den aikana aiheutuneet kustannukset,
    jot­ka ylit­tävät val­tu­us­ton vuosit­tain määräämän euromääräisen rajan, kate­taan jäsenkunnilta
    asukas­ta kohti perit­täväl­lä mak­sul­la. Kus­tan­nuk­sis­sa ote­taan huomioon sekä kun­tay­htymän omis­sa sairaalois­sa tai toim­intayk­siköis­sä annet­tu hoito että kun­tay­htymän ulkop­uoli­sis­sa sairaalois­sa tai toim­intayk­siköis­sä annet­tu kun­tay­htymän niille kor­vaa­ma hoito. Vuo­den 2011 rajak­si on vahvis­tet­tu 50000 euroa, ja jäsenkun­nan mak­su­o­su­us on 50,14 euroa asukas­ta kohti.”
    Eiköhän vas­taa­va jär­jestelmä ole muillakin?

    1. Raimo K. Kat­to on poti­lasko­htainen. Tuhan­nen asukkaan kun­nas­sa tuo 50 000 euroa olisi 0,2 pen­niä verois­sa. Koulubussin kolar­in jäl­keen omavas­tuu mak­set­taisi­in jokaises­ta. Aiem­min kat­to ei kor­van­nut mie­len­ter­veyshoitoa, mut­ta tuos­sa pykälässä sitä ei näköjään ole rajat­tu ulos. Kat­to kos­kee vain erikois­sairaan­hoitoa, mut­ta ei van­hainkodis­sa pari vuosikym­men­tä makaavaa demen­tikkoa, jon­ka vuosikus­tan­nus on tuo­ta 50 000 euron luokkaa ja kokon­aiskus­tan­nus miljoona euroa.
      Pien­ten kun­tien ongel­mana on sairauk­sien geneet­ti­nen ryvästymi­nen, jota poti­lasko­htainen kat­to ei auta.

  18. tpyy­lu­o­ma: Nämä kalli­iden asun­to­jen osta­jat ovat vaikka­pa mei­dän kansane­dus­ta­jia jot­ka saa­vat VEROTTOMIA kuluko­r­vauk­sia asumiseen­sa (no, tämä vain esimerkkinä niistä lukui­sista hyvä­tu­loi­sista joi­ta hyväveli-yhteiskun­ta paapoo) tai sit­ten pääo­mavero­tu­lo­jen kaut­ta vero­pros­ent­ti­aan pienenä pitäviä “yrit­täjiä”. Tietysti joukos­sa on myös aidosti suu­rit­u­loisia jot­ka myös mak­sa­vat suuret määrät veroa.

    Helsin­gin ongel­ma on se, ettei se kykene pitämään taval­lisia keski­t­u­loisia asukkai­ta. Ansio­tu­loil­laan eläviä lap­siper­heitä. He ovat kuitenkin se suuri mas­sa joka suurim­mat net­tovero­tuo­tot saa aikaan. Maa­ta Helsingis­sä olisi, mut­ta kun osaam­a­ton kaavoitus- ja maapoli­ti­ik­ka pitää niukku­ut­ta yllä, niin ahneet gryn­der­it mielu­um­min kuori­vat hyvä­tuot­toisen ker­man päältä kuin tek­i­sivät kohtu­uhin­taisia (ja kohtuukat­teisia) asun­to­ja normiperheille.

  19. Juho Laatu: “Ter­veyspalve­lut halu­taan kai tar­jo­ta kaikille suo­ma­laisille jok­seenkin saman tasoisina.”

    Tämä on toteutet­tu niin, että Helsingis­sä mat­ka polik­linikalle on lyhyt, mut­ta siel­lä joutuu jonot­ta­maan mon­ta tun­tia. Maaseudul­la mat­ka polik­linikalle kestää mon­ta tun­tia, mut­ta jonot­tamiseen ei kulu paljon aikaa… 😉

  20. Karis, Helsingis­sä tehdään muis­taak­seni jotain reilu 5 000 uut­ta asun­toa vuodessa. Meil­lä on kansane­dus­ta­jia ja ral­lim­iljonääre­jä kuitenkin aika rajallisesti.

  21. lund­vist, ehkä sen aja­tus aukeaa parem­min jos ottaa hypo­teet­tisen esimerkin että Laut­tasaari olisi itsenäi­nen kun­ta, joka saisi sub­ven­tio­ta palvelui­hin ja infraan muil­ta sekä kieltäy­ty­isi esimerkik­si kaavoit­ta­mas­ta vuokra-asun­to­ja. Sijain­ti ei ole se pointti.

  22. Kom­ment­ti jouni lundqvistin viesti­in 18.5.2011 kel­lo 21:07

    Tokkopa muuten mitään kaupunkiku­val­lisia arvo­ja menetet­täisi­in, jos Itä-Pasi­la jyrät­täisi­in maan tasalle ja raken­net­taisi­in tilalle niitä pil­ven­pi­irtäjiä. Olisi vielä hyvien kulkuy­hteyk­sienkin varrella.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  23. tpyy­lu­o­ma: “Karis, Helsingis­sä tehdään muis­taak­seni jotain reilu 5 000 uut­ta asun­toa vuodessa. Meil­lä on kansane­dus­ta­jia ja ral­lim­iljonääre­jä kuitenkin aika rajallisesti.”

    Viime vuon­na uusia asun­to­ja valmis­tui 2261 (lähde). Aivan selvää niukkuutta.

    Mainit­tu 5000 on varsin opti­misti­nen viralli­nen tah­toti­la muu­ta­man vuo­den takaa, saa nähdä toteu­tuuko koskaan.

  24. tpyy­lu­o­ma: Helsin­gin val­tu­us­ton aset­ta­ma minim­i­tavoite on tuo 5000 asun­toa vuodessa. Mut­ta todel­lisu­us on ollut vain 2000 — 3000 vuodessa jo usaen vuo­den ajan. Eli jo tuon syn­tyneen vajeen kiin­nikuromi­nen ede­lyt­täisi ihan toisen­ta­soista toim­intaa kuin mihin vaikka­pa ksltk:ssa kyetään, siel­läkin lähin­nä vaan näper­rel­lään yksit­täis­ten pikkua­sioiden paris­sa. Osmon kan­nan­otot täl­lä pal­stal­la ker­to­vat karua kieltä siitä ymmärtämät­tömyy­den määrästä joka kaupunkisu­un­nit­telusssa Helsingis­sä vallitsee.

  25. Pääkaupunkiseudun kaupungeista ain­oa joka on lap­sipuolen ase­mas­sa, lähin­nä maanti­etel­li­sistä syistä, on Van­taa. Sil­lä ei ole meren­ran­to­ja eikä yliopis­to-yksikköä. Lisäk­si suur­ta osaa Van­taa­ta riivaa lentomelu. Silti se on ottanut vas­tu­un pk-seudun kasvus­ta ja muiden yhteis­ten funk­tioiden hoidosta.

  26. Osmo Soin­in­vaara:

    Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista kos­kee vain vau­rai­ta kaupunkiseu­tu­ja. Suurin osa Suomen kun­nista on vero­tu­lo­jen tasauk­sen piiris­sä. Se on erään­lainen kun­tien toimeen­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmä, joka takaa niille noin 3000 euroa vero­tu­lo­ja jokaises­ta kun­nan asukkaas­ta. Tämän piiris­sä ole­va kun­ta ei hyödy asukkait­ten­sa korkeista tuloista mitään. Tosin kun­nat eivät aina tun­nu ymmärtävän tätä. Jos Hol­lo­la onnis­tuu kaap­paa­maan varakkaan lahte­laisen asukkaak­seen, Lahti menet­tää rahaa, mut­ta Hol­lo­la ei saa mitään.

    Var­maan on näin ja symp­paan kir­joi­tus­ta kokon­aisu­udessaan, mut­ta tähän voisi lisätä sen, että hyvien veron­mak­sajia havitel­laan luul­tavasti myös oheis­vaiku­tusten toivos­sa. Ajatel­laan ehkä, että on toden­näköisem­pää, että muu­ta­mal­la rikkaal­la on suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä hyvät verkos­tot, jot­ka jol­lain taval­la kanavoivat jonkin­laista kult­tuurista pääo­maa kun­nalle tai sit­ten innos­tus­ta elävöit­tää alueen kult­tuurielämää tai kyky han­kkia paikalliselle urheilu­joukkueel­la hyvä sponsori. 

    Luul­tavasti olet­ta­ma on ainakin jos­sain määrin oikea, enkä pidä juuri tätä kil­pailua yhtä vahin­gol­lise­na, mut­ta täl­lainen logi­ik­ka selit­täisi myös sitä, että tasauk­sen piiris­sä ole­vat kun­nat halu­a­vat sitä hyvää mitä mah­dol­lis­es­ti saadaan rikkaiden myötä.

  27. Kär­jistäen Helsin­ki saat­taa olla jakau­tu­mas­sa kah­tia: Ihmisi­in joille asumisen hin­ta ei ole tärkein kri­teeri, kos­ka tulot ovat niin korkeat ja/tai var­al­lisu­ut­ta on niin paljon, että kalliskaan asum­i­nen ei kaven­na liikasi valin­nan­va­paut­ta ja toisaal­ta ihmisi­in joille asumisen hin­ta ei tärkein tai ain­oa kri­teeri, kos­ka asum­i­nen mak­se­taan ensisi­jais­es­ti tulon­si­ir­toina val­tion ja kun­nan pus­sista, että onnea Helsinki. 

    Mut­ta mut­ta ei kait kun­nan kan­na­ta tar­jo­ta eri­tyisen edullisia vuokra-asun­to­ja, kos­ka edulliset vuokra-asun­not heiken­tävät kun­nan saumo­ja kupa­ta val­ti­ol­ta asumistukia.

    1. Oho:
      Vuokrien kalleudel­la ei pysty kup­paa­maan rahaa val­ti­ol­ta, kos­ka asum­is­tu­ki ei kor­va ara­va-vuokria korkeampia vuokria.

  28. Olenkin pitem­pään miet­tinyt syitä mik­sei juna-asemia raken­neta heti niihin kohti­in junara­to­ja joiden läheisyy­dessä on paljon asukkai­ta, tai paljon poten­ti­aal­isia asukkaita.

    Esimerkik­si Vaasan ja Seinäjoen välil­lä on usei­ta läh­es matkus­ta­jat­to­mia asemia, mut­ta kaikkein suurim­man asukasti­hey­den omaa­va alue ei omaa juna-ase­maa! Se että ei raken­neta Mus­tasaaren-ase­maa (tai mil­lä nimel­lä kut­sut­taisi­inkaan) jon­nekin Van­han Vaasan läheisyy­teen johtuu tässä tapauk­ses­sa puh­taas­ta ajattelemattomuudesta.

  29. Oho: Olet aivan oike­as­sa. Helsin­gin har­joit­ta­man poli­ti­ikan seu­rauk­se­na tääl­lä asuu koh­ta vain tosirikkai­ta tai tosiköy­hiä. Näille jälkim­mäisille asumisen mak­saa yhteiskun­ta (asum­is- ja toimeentulotukina). 

    Kun samanaikaises­ti Helsin­ki kohtelee kaltoin myös yri­tys­ten mah­dol­lisuuk­sia toimia kaupun­gin alueel­la (mm. pysäköin­tiä vaikeut­ta­mal­la) niin yhteisövero­tuot­tokin hiipuu. 

    Helsin­gin poli­it­tiset päätäjät tekevät siis kovasti töitä työn­tääk­seen kaupungista niin asukkai­ta kuin elinkei­noelämää kehyskuntiin.

  30. tpyy­lu­o­ma: “spot­tu, joo muisti pätkii, tosin viime vuosi taisi olla poikkeuk­sel­lisen alhainen (lama)?”

    Tiet­ty, mut­ta edes laman jäl­keen patoutuneis­sa aloituk­sis­sa ei päästä 5000:een. Jos raken­net­taisi­in oikeaa kaupunkia, esimerkik­si bule­vardeik­si muutet­tavien motarei­den ympäristöön, olisi tilanne ihan toinen. Har­vaa lähiö­mat­toa pitää olla pos­ket­to­mia määriä että 5000 asun­toa saataisi­in täyteen.

    Heik­ki: “Esimerkik­si Vaasan ja Seinäjoen välil­lä on usei­ta läh­es matkus­ta­jat­to­mia asemia, mut­ta kaikkein suurim­man asukasti­hey­den omaa­va alue ei omaa juna-asemaa!”

    No eipä meil­läkään kovin vah­vasti mene kun Kallios­ta ja Krunikas­ta puut­tuu metron sisäänkäyn­ti ja Punavuores­sa on pari bus­sia ja yksi sightseeing-ratikka.

  31. Helsin­ki kerää myös maa­hana­muut­ta­jat ja hei­dän tulota­son­sa vas­ta­van ammatin kan­taväestöön on vain n 60 %
    Eli he vain lisäävät sosi­aal­i­huol­lon meno­ja kun he eivät pien­i­t­u­loisi­na kykene elät­tämään itseään ja perhettään.
    Samoin maa­han­muut­ta­jien työt­tömyysaste on korkeampi kuin kantaväestön.

    Myöskin nuo ns lähete­tyt työn­tek­i­jät kerään­tyvät pääosin Helsinki­in ja he eivät mak­sa vero­ja eivätkä sosisaal­i­tur­va­mak­su­ja Suomeen jos edes koti­maa­hankaan, mut­ta käyt­tävät kuitenkin palveluja

  32. Heik­ki:

    Esimerkik­si Vaasan ja Seinäjoen välil­lä on usei­ta läh­es matkus­ta­jat­to­mia asemia, mut­ta kaikkein suurim­man asukasti­hey­den omaa­va alue ei omaa juna-ase­maa! Se että ei raken­neta Mus­tasaaren-ase­maa (tai mil­lä nimel­lä kut­sut­taisi­inkaan) jon­nekin Van­han Vaasan läheisyy­teen johtuu tässä tapauk­ses­sa puh­taas­ta ajattelemattomuudesta.

    Mus­tasaa­res­sa­han on ollut ase­ma — jostain syys­tä se vain aikanaan lakkautet­ti­in ja sit­tem­min ase­maraken­nuskin tuhou­tui tuli­palos­sa. En tiedä, tuliko sieltä sil­loin sit­ten vielä vähem­män matkus­ta­jia kuin noil­ta “läh­es matkus­ta­jat­tomil­ta asemil­ta” vai mikä oli syynä, mut­ta jo 90-luvul­la, kun Ter­va­joel­la vielä oli lipun­myyn­tiäkin, oli junan pysähtymi­nen Mus­tasaaren (entisel­lä) ase­mal­la poikkeus. Sinän­sähän esimerkik­si enti­nen asuinkun­tani on kaavoit­tanut lisäa­su­tus­ta wan­han kun­takeskuk­sen lisäk­si lähin­nä Ter­va­joen ase­man liepeille ja sinne onkin muut­tanut asukkai­ta, jot­ka käyvät töis­sä Vaasas­sa tai Seinäjoel­la — autol­la. Alueelle mah­tu­isi (ja on tulos­sakin) vielä lisää asu­tus­ta, mut­ta radas­ta ja ase­mas­ta huoli­mat­ta työ­matkali­ikenne siis kul­kee pyöril­lä eikä kiskoilla.

  33. Tokkopa muuten mitään kaupunkiku­val­lisia arvo­ja menetet­täisi­in, jos Itä-Pasi­la jyrät­täisi­in maan tasalle ja raken­net­taisi­in tilalle niitä pil­ven­pi­irtäjiä. Olisi vielä hyvien kulkuy­hteyk­sienkin varrella.

    Pil­ven­pi­irtäjiä kan­nat­ta­vat pitäisi tuomi­ta lop­puelämäk­seen asumaan sem­moist­en var­jos­sa. Muil­ta siel­lä asum­ista olisi törkeätä vaa­tia näil­lä leveysasteilla.

  34. Pienet kun­nat ja ter­vey­den­hoidon meno­jen riskit: asi­aa, Ode!
    Siir­retään suo­si­ol­la ter­vey­den­hoito kun­nista maakun­tien hoidet­tavak­si eli siir­ry­tään maakuntaitsehallintoon.Kts. Kain­u­un-malli ja Ahvenenanmaa.
    t. nim­imerk­ki “pien­ten, talkoohenkisten kun­tien puolesta”

  35. Ode: toimeen­tu­lo­tukea saa kuitenkin sen ver­ran, että vuokran jäl­keen käteen jaa vuokran suu­ru­ud­es­ta riip­pumat­ta se reilu 400€. Voi olla vaikeaa saa­da tukia 1000€ keskus­tayk­siöön, mut­ta kyl­lä moni toimeen­tu­lotuen varas­sa elävä asuu yksi­tyisel­lä ja täl­löin vuokran nousu 20€:llä on asukkaalle täysin yhdentekevää.

  36. Laa­jen­netaan tuo vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmä 100 %:iin. Sil­loin jokainen asukas toisi kun­taan saman ver­ran rahaa eikä kun­tien tarvit­sisi valikoi­da asukkaitaan. Samal­la pitäisi tietysti jus­teer­a­ta muu­ta kun­tien ja val­tion välistä rahali­iken­net­tä, jot­ta muu­tok­sel­la ei olisi vaiku­tus­ta kun­tien taloustilanteeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.