Uusiutuvan energian kuluttamisessa ei ole mitään hyvää, sen tuottamisessa on

Edel­lä ole­vat kes­kus­te­lut pakot­ta­vat vähän peri­aat­teel­li­sem­paan kes­kus­te­luun ener­gian tuo­tan­non päästöistä.

Ole­te­taan, että säh­kös­tä tuo­te­taan 50 pro­sent­tia vesi­voi­mal­la ja loput hii­li­voi­mal­la. Jos kulut­taa säh­köä, kulut­taa tuo­ta lop­pua, kos­ka vet­tä ei sada enem­pää kuin sataa.  Jos minä kulu­tan vesi­säh­köä, sinä jou­dut kulut­ta­maan kivi­hii­li­säh­köä. Jos minä kulu­tan vesi­voi­maa, sitä jää muil­le kulu­tet­ta­vak­si vähem­män. Sik­si minun – ja VR:n – säh­kön­ku­lu­tus on tosia­sias­sa kivi­hii­li­säh­kön kulut­ta­mis­ta, sanoo VR mitä vain. Sii­nä, että kulu­tat ”vesi­säh­köä” ei ole mitään anteek­sian­net­ta­vaa. Oikeas­ti kulu­tat kivihiilisähköä.

Se, että kulut­taa itse vähä­pääs­töis­tä säh­köä, ei ole mikään eko­te­ko. Eko­te­ko on vähä­pääs­töi­sen säh­kön tuot­ta­mi­nen, sil­lä vähä­pääs­töi­sen tuo­tan­non mää­rä alit­taa kulu­tuk­sen selvästi.

Minus­ta on oikein las­kea kai­kel­le säh­kön kulu­tuk­sel­le ”syn­nik­si” kivi­hii­li­säh­kön pääs­töt. Tämä on oikein, kos­ka aina kun säh­kön kulu­tus lisään­tyy, lisään­tyy kivi­hii­li­säh­kön tuo­tan­to ja jos säh­köä kulu­te­taan vähem­män, sul­je­taan kivi­hii­li­voi­ma­loi­ta. Sik­si on oikein sälyt­tää kaik­kien säh­kön­ku­lut­ta­jien kon­tol­le kivi­hii­li­lauh­de­voi­man päästöt.

Täs­sä las­kel­mas­sa on se vika, että säh­kön­ku­lut­ta­jien yhteen las­ke­tut pääs­töt ovat pal­jon suu­rem­mat kuin säh­kön­tuo­tan­non koko­nais­pääs­töt. Sik­si esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö ja Aal­to-yli­opis­to käyt­tä­vät säh­kön kulu­tuk­sen omi­nais­pääs­töi­nä mie­les­tä­ni kar­kean vir­heel­li­ses­ti kes­ki­mää­räi­siä eivät­kä mar­gi­naa­li­sia päästöjä.

Miten yhtä­löt saa­daan umpeen:

1)      säly­te­tään kai­kel­le säh­kön­ku­lu­tuk­sel­le kivi­hii­li­säh­kön ominaispäästöt

2)      Las­ke­taan kai­kel­le säh­kön tuo­tan­nol­le nega­tii­vi­si­na pääs­töi­nä ero­tus sii­tä, pal­jon­ko pääs­tö­jä oikeas­ti on tuo­tet­tu vähen­net­ty sil­lä, pal­jon­ko sama mää­rä kivi­hii­li­säh­köä oli­si tuot­ta­nut pääs­tö­jä. Se paha­mai­nei­nen tur­ve­lauh­de­voi­ma­la oli­si jou­tu­nut syn­nil­li­sek­si täs­sä­kin, kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­lat oli­si­vat pääs­seet nol­lil­le, mut­ta kaik­ki pääs­tö­tön ja vähä­pääs­töi­nen tuo­tan­to oli­si pääs­syt voi­tol­le – san­ka­rin ase­maan. Lie­väs­ti voi­tol­le oli­si pääs­syt myös säh­kö ja läm­pöä kivi­hii­les­tä (ja maa­kaa­sus­ta) tuot­ta­va Hel­sin­gin energialaitos.

On pak­ko myön­tää, että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen osal­ta las­kel­maa jou­du­taan muut­ta­maan, jos myön­ne­tyt kak­si ydin­voi­ma­laa saa­vat rahoi­tuk­sen­sa kun­toon. Ilman säh­kö­läm­mi­tyk­sen tuot­ta­maa suur­ta hin­ta­huip­pua tal­vik­si noi­ta voi­ma­loi­ta ei oli­si saa­tu kan­nat­ta­vik­si. Tois­tai­sek­si kui­ten­kin on joi­ta­kin kesän het­kiä lukuun otta­mat­ta oikein las­kea kai­kel­le säh­kön­ku­lu­tuk­sel­le pääs­töt kivi­hii­li­lauh­teen mukaan.

On eko­te­ko tuot­taa pal­jon pol­tet­ta­vaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole eko­te­ko ostaa tämä bio­mas­sa mui­den toi­mi­joi­den suun edes­tä itselle.

Uusiu­tu­van ener­gian kulu­tuk­ses­sa ei ole mitään ihail­ta­vaa, sen tuo­tan­nos­sa on.

90 vastausta artikkeliin “Uusiutuvan energian kuluttamisessa ei ole mitään hyvää, sen tuottamisessa on”

  1. #
    Jos kulut­taa säh­köä, kulut­taa tuo­ta lop­pua, kos­ka vet­tä ei sada enem­pää kuin sataa.
    #

    No parem­pi joen­ve­si ja sade­ve­si on kerä­tä altaa­seen ja juok­sut­ta tur­bii­nin läpi kuin haih­dut­taa tai­vaal­le ja taas luon­non­mu­kai­ses­ti odot­taa takai­sin kiertoaan.

  2. Vali­tet­ta­vas­ti tuos­sa puo­les­taan huk­kuuu var­sin oleel­li­nen ero perus­voi­man ja sää­tö­voi­man välillä…

  3. Niin­hän se on, kuten Osmo sanoo: “Jos minä kulu­tan vesi­säh­köä, sinä jou­dut kulut­ta­maan kivihiilisähköä.”

    For­tum mai­nos­taa koti­si­vuil­laan: “Jos ker­ros­ta­los­sa asu­va per­he vaih­taa vesi­säh­köön, per­heen hii­li­diok­si­di­pääs­töt pie­ne­ne­vät kes­ki­mää­rin 0,7 ton­nil­la vuodessa.”

    Kos­ka minus­ta For­tu­min mai­non­ta on ollut har­haan­joh­ta­vaa, niin tein asias­ta vali­tuk­sen kuluttajavirastoon.

    Vas­tauk­ses­saan kulut­ta­ja­vi­ras­ton laki­mies Mika Haka­mä­ki tote­aa: “Mai­nok­sis­sa ei myös­kään esi­te­tä väit­tei­tä sen puo­les­ta, että vesi­säh­kön käyt­tä­mi­sel­lä kulut­ta­ja voi­si ylei­ses­ti vai­kut­taa ympä­ris­tön­muu­tok­seen. Mai­non­nas­sa ei siten luo­da lii­otel­tua mie­li­ku­vaa kulut­ta­jan vai­kut­ta­mi­sen mah­dol­li­suu­des­ta ympä­ris­tön tilaan.”

    No, kukin voi edel­lä ole­vas­ta miet­tiä, oli­vat­ko kulut­ta­ja­vi­ras­ton perus­te­lut päte­viä ja teki­kö kulut­ta­ja­vi­ras­to oikean rat­kai­sun, kun päät­ti olla ryh­ty­mät­tä kulut­ta­ja­suo­ja­lain nojal­la enem­piin toimenpiteisiin.

    Itse olen edel­leen sitä miel­tä, että For­tum joh­taa ihmi­siä har­haan. Kulut­ta­ja­vi­ras­ton pitäi­si vaa­tia For­tu­min ker­to­maan mai­nok­sis­saan myös asian kään­tö­puo­li: Jos ker­ros­ta­los­sa asu­va per­he vaih­taa vesi­säh­köön, niin jon­kun toi­sen hii­li­diok­si­di­pääs­töt samal­la kas­va­vat kes­ki­mää­rin 0,7 ton­nil­la vuodessa.

  4. Nyky­ään myy­dään eri­lai­sia säh­kö­jä. Eikö ole niin, että vesi­säh­köä osta­va kulut­taa vesi­säh­köä, ja “taval­lis­ta” säh­köä osta­val­le jää hii­li­säh­kön ja ydin­säh­kön ym. sekoi­tus­ta? (vesi­säh­kön osuus vähennettynä)

    Vähä­pääs­töi­sen säh­kön kulut­ta­mi­nen on sii­nä mie­les­sä eko­te­ko, että mark­ki­na­ta­lou­des­sam­me osta­ja sane­lee mitä tuot­ta­jat tuot­ta­vat. Jos kaik­ki ostai­si­vat vain “puh­das­ta” säh­köä, muu­ta ei tuo­tet­tai­si. Tie­ten­kin val­tiol­la on iso roo­li sii­nä, että se voi ohja­ta ja mah­dol­lis­taa kehi­tys­tä eri tavoin (jät­tä­mät­tä talou­del­lis­ta kuor­maa pel­käs­tään eko­tie­tois­ten kannettavaksi).

    On eko­te­ko tuot­taa pal­jon pol­tet­ta­vaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole eko­te­ko ostaa tämä bio­mas­sa mui­den tomioi­den suun edes­tä itselle.”

    Ei ole eko­te­ko tuot­taa pal­jon bio­mas­saa. Eko­te­ko oli­si vähen­tää fos­sii­li­sen hii­len polt­ta­mis­ta. Bio­mas­san tuot­ta­mi­nen ja polt­ta­mi­nen on täs­sä suh­tees­sa (pit­käl­lä täh­täi­mel­lä) neut­raa­li teko. Toi­saal­ta run­sas bio­mas­san tuot­ta­mi­nen tuho­aa luon­toa muil­la tavoin. Run­sas bio­ener­gian tuot­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä vähen­nä gram­maa­kaan fos­sii­li­sia päästöjä.

    Bio­mas­san / ‑ener­gian osta­mi­nen ei ole samoil­la perus­teil­la eko­te­ko. Mut­ta osta­jan siir­ty­mi­nen hii­les­tä bio­mass­saan on, fos­sii­leis­ta luo­pu­mi­sen osal­ta siis.

    Kat­son asi­aa ilmei­ses­ti hie­man eri vink­ke­lis­tä. Fos­sii­li­sia pääs­tö­jä voi vähen­tää vain fos­sii­li­sia pääs­tö­jä vähen­tä­mäl­lä. Uusi bio­ener­gia ja ydin­e­ner­gia voi­vat tie­tyis­sä olois­sa vähen­tää fos­sii­lis­ten polt­toa. Mut­ta voi käy­dä yhtä hyvin (vähän­kin het­kel­lis­tä kulu­tus­ta pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä) myös niin, että ne vain lisää­vät ener­gian koko­nais­tuo­tan­toa ja ‑kulu­tus­ta.

    Osta­ja tekee moraa­li­ses­ti oikein ostaes­saan pääs­tö­tön­tä säh­köä, mut­ta on mah­dol­lis­ta, että teko jää vain moraa­li­sek­si teok­si, ja muut käyt­tä­vät hänel­tä käyt­tä­mät­tä jää­neen ja sik­si entis­tä hal­vem­man pääs­töl­li­sen säh­kön. Val­tion osal­lis­tu­mis­ta kai­vat­tai­siin, sil­lä se, että joku mak­saa eko­säh­kös­tä enem­män kuin kil­pai­li­ja likai­ses­ta säh­kös­tä ei ohjaa ener­gian kulu­tus­ta hyvil­le rai­teil­le markkinataloudessa.

  5. Ilman säh­kö­läm­mi­tyk­sen tuot­ta­maa suur­ta hin­ta­huip­pua tal­vik­si noi­ta voi­ma­loi­ta ei oli­si saa­tu kannattaviksi.”

    Aivan. CO2-pääs­tö­tön ydin­voi­ma on Suo­men leveys­pii­reil­lä hyvä inves­toin­ti. Tuu­li­voi­maa ei sen sijaan saa­da kos­kaan kan­nat­ta­vak­si. Pitäi­si­kö vetää johtopäätöksiä?

  6. Tämä on hyvä point­ti. Olen tätä samaa asi­aa koet­ta­nut selit­tää vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa niil­le, jot­ka mak­sa­vat yli­hin­taa “eko­säh­kös­tä”, eli että hei­dän “eko­te­kon­sa” on ane­kaup­paa, joka ei pääs­tö­jä vähen­nä. Eri­tyi­ses­ti kor­pe­aa se, kun joku säh­kö­lai­tos selit­tää mai­nok­sis­sa käyt­tä­vän­sä lähes yksi­no­maan vesivoimaa. 

    Eikös oikea las­ku­kaa­va ole las­kea mar­gi­naa­li kai­kil­le, ja vähen­tää ero­tus todel­li­sis­ta pääs­töis­tä. Eli jos mar­gi­naa­li­tuo­tan­to tekee m ton­nia per kWh, ja koko­nais­tuo­tan­to on Y, niin las­ke­taan säh­kön­ku­lu­tuk­sel­le m*Y, mut­ta tuo­tan­non koh­dal­la lisä­tään todel­li­nen pääs­tö mii­nus mar­gi­naa­lil­ta tuo­tet­tu pääs­tö. Eli siis jos voi­ma­la tekee x ton­nia pääs­tö­jä ja tuot­taa säh­köä Z kWh, niin teh­taan “osuus” on las­kel­mas­sa x — mZ. Tätä kai halusit sanoa?

  7. Lisä­tään nyt kui­ten­kin että sel­lai­nen ympä­ris­tö­säh­kö joka sisäl­tää uusiu­tu­van lisää­mis­vel­voit­teen, eli rahat mene­vät muu­ten kan­nat­ta­mat­ta­ton tuo­tan­non tukeen, lisää uusiu­tu­vien osuut­ta. Ja täs­tä muu­ten seu­raa että jos se pääs­tö­tön tuo­tan­to on muu­ten­kin kan­nat­ta­vaa niin sil­loin sil­lä tuo­tet­tu säh­kö ei ole mitään ympäristösähköä. 🙂

    On pak­ko myön­tää, että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen osal­ta las­kel­maa jou­du­taan muut­ta­maan, jos myön­ne­tyt kak­si ydin­voi­ma­laa saa­vat rahoi­tuk­sen­sa kun­toon. Ilman säh­kö­läm­mi­tyk­sen tuot­ta­maa suur­ta hin­ta­huip­pua tal­vik­si noi­ta voi­ma­loi­ta ei oli­si saa­tu kan­nat­ta­vik­si. Tois­tai­sek­si kui­ten­kin on oikein joi­ta­kin kesän het­kiä lukuun otta­mat­ta las­kea kai­kel­le säh­kön­ku­lu­tuk­sel­le pääs­töt kivi­hii­li­lauh­teen mukaan.

    Nykyi­sel­lä kulu­tuk­sel­la, ja var­sin­kin jos se las­kee, jo OL3 teh­nee pit­kik­si ajoik­si yhteis­tuo­tan­nos­ta mar­gi­naa­li­tuo­tan­to­muo­don. Mikä joh­taa säh­kön hin­nan las­kuun kos­ka se on tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­taan hal­vem­paa kuin hii­li­lauh­de, mikä taas tekee sii­tä ydin­voi­mas­ta vähem­män kan­nat­ta­vaa… Hin­kua läis­kiä vero­ja yhteis­tuo­tan­nol­le voi miet­tiä tätä taus­taa vasten.

  8. Vau, täs­sä oli logiik­ka koh­dal­laan. Minua­kin on riso­nut mm VR ja eri pääs­tö­las­ku­rit, jot­ka ilmoit­ta­vat pääs­töt nol­lak­si. Jos juna­mat­kat tplat­tai­siin, pääs­töt oli­si­vat edel­leen nol­la. Juna on tie­tys­ti hyvä vaih­toeh­to, mut­ta ei sitä pidä viher­pe­sul­la muut­taa todel­lis­ta paremmaksi.

    Sama jut­tu pätee myös pal­mu­öl­jyyn. Nes­te ostaa käsit­tääk­se­ni koh­tuul­li­sen vas­tuu­li­sil­ta tuot­ta­jil­ta, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin kysyn­nän kas­vu ja uusien plan­taa­sien rai­vaus. Täs­sä syyt­täi­sin kui­ten­kin EU-par­la­ment­tiä. He ovat teh­neet lait, ja fir­mat inves­toi­vat sii­hen mitä lait mää­rää­vät. toi­vot­ta­vas­ti saa­vat leväöl­jyt yms mah­dol­loi­sim­man pikai­ses­ti tuotantoon.

  9. Säh­kö­läm­mi­tyk­seen käy­tet­tä­vän säh­kön tarif­fe­ja pitäi­si ehkä vähän ruka­ta niin, että ne suo­si­si­vat kulu­tus­huip­pu­jen kat­kai­se­mis­ta uusiu­tu­val­la ener­gial­la. Näin tosin teke­vät jo nyt vapaa­eh­toi­ses­ti haja-asu­tusa­lu­een pal­kan­saa­ja- ja elä­ke­läis­ko­ti­ta­lou­det, joil­la on aikaa puu­has­tel­la polt­to­pui­den kans­sa. Kau­pun­ki­tyyp­pi­sis­sä olo­suh­teis­sa tätä ei nykyi­sin niin suu­res­sa mää­rin tapah­du, vaan ihmi­set ovat tot­tu­neet siel­lä käyt­tä­mään vapaa-aikan­sa muuten.

  10. > Jos minä kulu­tan vesi­säh­köä, sinä joudut
    > kulut­ta­maan kivi­hii­li­säh­köä. Jos minä kulutan
    > vesi­voi­maa, sitä jää muil­le kulu­tet­ta­vak­si vähemmän.

    Vesi­voi­man osal­ta olen kans­sa­si täy­sin samaa miel­tä. Sitä on pal­jon, eikä sitä voi­da hel­pos­ti raken­taa lisää. Mut­ta olen sitä miel­tä, että tuu­li­voi­man osal­ta tämä toi­mii jos­sa­kin­mää­rin parem­min. Sen kapa­si­teet­ti kun on vie­lä ostet­ta­vis­sa ulos kulut­ta­ja­va­lin­noil­la. Kysyn­nän osoit­ta­mi­nen kan­nus­taa raken­ta­maan enem­män tuulivoimaa.

  11. Lisä­tään nyt kui­ten­kin että sel­lai­nen ympä­ris­tö­säh­kö joka sisäl­tää uusiu­tu­van lisää­mis­vel­voit­teen, eli rahat mene­vät muu­ten kan­nat­ta­mat­ta­ton tuo­tan­non tukeen, lisää uusiu­tu­vien osuutta. 

    Tämän voi­si sanoa niin­kin, että mak­sa­mi­nen “puh­taas­ta” säh­kös­tä on eko­te­ko (jos ne yli­mää­räi­set rahat suun­na­taan oikein, kyy­nik­ko minus­sa epäi­lee), mut­ta eko­lo­gi­sin­ta on käyt­tää myös “puh­das­ta” säh­köä säästeliäästi.

  12. Nyky­ään myy­dään eri­lai­sia säh­kö­jä. Eikö ole niin, että vesi­säh­köä osta­va kulut­taa vesi­säh­köä, ja “taval­lis­ta” säh­köä osta­val­le jää hii­li­säh­kön ja ydin­säh­kön ym. sekoi­tus­ta? (vesi­säh­kön osuus vähennettynä)”

    Tuo on lähin­nä vit­si, säh­kö­ver­kos­sa ei ole sel­lai­sia rei­tit­ti­miä, jot­ka ohjai­si­vat vesi­säh­kön vesi­säh­kön ostajalle.
    Käy­tän­nös­sä osta­jan kulu­tus­ko­nees­sa kier­tää säh­kö, joka on sekoi­tus kaik­kien verk­koon kyt­ket­ty­jen voi­ma­lai­tos­ten sähköstä.

    Kysy­mys on vain säh­kö­lai­tos­ten hin­noit­te­lu-ja markkinointikikkailusta.

    Sen vuok­si tuo Osmon­kin näkö­kul­ma on vää­rä säh­kön kulu­tuk­seen, mut­ta lop­pu­tu­los on oikea, sil­lä pääs­tö­jen mää­rän sane­lee koko­nai­suus , siis tuo­tan­to ja kulu­tus ja pääs­tö­ve­ro­tus­ta ei sai­si koh­dis­taa yhdel­le tavalle.

  13. Säh­kö­mark­ki­noil­la pitäi­si olla kaik­ki tuo­tan­to, ei vain “vih­reä”, allo­koi­tu jol­le­kin kulut­ta­jal­le aina­kin joten­kin puo­li­jul­ki­ses­ti. Eli jon­kun pitäi­si jul­ki­ses­ti myön­tää käyt­tä­vän­sä se hii­li­säh­kö tai venä­läi­nen tuon­ti­säh­kö mikä tuotetaan.

    Tämä ei ole pel­käs­tään ima­go-ongel­ma, vaan myös ongel­ma sii­nä, että nyt hal­paa, mut­ta toi­mi­tus­var­muu­del­taan hie­man kysee­na­lai­sem­paa(?) venä­läis­tä säh­köä kulut­ta­va ulkois­taa tuon huo­nom­man toi­mi­tus­var­muu­den kus­tan­nuk­set muil­le säh­kön kulut­ta­jil­le lähes täysimääräisesti.

    Käy­tän­nön rat­kai­sua en ongel­maan ole viit­si­nyt miet­tiä, kun tuol­lai­sen rat­kai­sun toteu­tus­mah­dol­li­suu­det ener­gia- ja ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den lob­ba­rei­den rin­ta­man läpi ovat pal­jon huo­nom­mat kuin sil­lä kuu­lui­sal­la lumi­pal­lol­la tuonelassa.

  14. Täs­sä riuh­tais­tiin esi­rip­pu ane­kau­pan kulis­seis­ta. Se mitä siel­tä pal­jas­tuu, ei ole mitään kau­nis­ta katseltavaa.

    Näi­tä tosi­asioi­ta tuli­si jul­kais­ta myös muis­sa val­ta­kun­nal­li­sis­sa medioissa.

  15. Olen kuvi­tel­lut, että osta­mal­la kal­liim­paa “vih­re­ää säh­köä” tuki­sin talou­del­li­ses­ti vih­reäm­pien ener­gia­muo­to­jen kehit­tä­mis­tä. Onko tämä­kin logiik­ka väärä? 

    Kiin­nos­taa myös se, onko aurin­ko­pa­nee­lien asen­ta­mi­nen säh­kö­läm­mit­tei­seen oma­ko­ti­ta­loon eko­te­ko? Väit­tä­vät, että panee­lien val­mis­ta­mi­seen kuluu tur­ka­sen pal­jon (kii­na­lais­ta hii­lel­lä tuo­tet­tua) energiaa.

  16. Olen monin pai­koin samaa­kin miel­tä, mut­ta muu­ta­mia pointteja:
    1) Ener­gia on ener­gi­aa on ener­gi­aa. Minus­ta on kei­no­te­kois­ta puhua läm­mös­tä ikään­kuin säh­kön­tuo­tan­non har­mit­to­ma­na sivu­tuot­tee­na, kos­ka sen tar­ve on kui­ten­kin suu­ri. Uusiu­tu­vien vaih­toeh­to­jen kyky tuot­taa läm­pöä on kui­ten­kin hyvin rajal­li­nen tai ole­ma­ton ja tämä yllä­pi­tää tar­vet­ta fos­sii­lis­ten voi­ma­lai­tos­ten yllä­pi­tä­mi­seen. Ne pääs­tö­vä­hen­nyk­set mitä ilmas­ton­muu­tok­sen saa­mi­ses­sa hal­lin­taan vaa­ti­vat kui­ten­kin kai­ken polt­ta­mi­seen perus­tu­van ener­gian­tuo­tan­non lopet­ta­mis­ta, ei siis vain polt­toai­neen tai voi­ma­lai­tos­tek­nii­kan muu­tok­sia (…pait­si jos halu­aa fos­sii­lis­ten tuot­ta­jia pee­sa­ten uskoa mas­sii­vi­seen hii­len varas­toin­tiin ja talteenottoon).

    2) “…aina kun säh­kön kulu­tus lisään­tyy, lisään­tyy kivi­hii­li­säh­kön tuo­tan­to ja jos säh­köä kulu­te­taan vähem­män, sul­je­taan kivi­hii­li­voi­ma­loi­ta.” 70-luvin lopus­ta 80-luvun puo­li­vä­liin men­nes­sä Suo­men säh­kön­ku­lu­tus nousi pari­kym­men­tä pro­sent­tia samaan aikaan, kun kivi­hii­len (ja öljyn) käyt­tö las­ki muis­taak­se­ni noin 15%.Ts. tuo väi­te on vää­rä. Sii­nä on ehkä joku perä euroop­pa­lai­sen pääs­tö­kaup­pa­se­ka­mels­kan puit­teis­sa, mut­ta se ker­too vain viois­ta itse pääs­tö­kau­pus­te­lus­sa. Yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jät teke­vät minus­ta usein sen vir­heen, että olet­ta­vat lait ja sopi­muk­set kes­tä­väm­mik­si kuin mitä ne ovat. Ei minus­ta ener­giain­ves­toin­te­ja kan­na­ta teh­dä sil­lä ole­tuk­sel­la, että pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mä säi­lyy nykyi­sen kal­tai­se­na. Toi­vot­ta­vas­ti sitä muu­te­taan rajus­ti. Sehän on yli­pää­tään hyvin uusi kek­sin­tö. Aja­tus­koe: Teh­dään Suo­men säh­kön­tuo­tan­nos­ta 100% hii­li­va­paa ja sen jäl­keen vetäy­dy­tään koko jär­jes­tel­mäs­tä ja vie­dään pääs­tö­oi­keu­tem­me men­nes­säm­me. Eikö tämä nos­tai­si pääs­tö­oi­keu­den hin­taa vapaa­mat­kus­ta­jil­le ja pakot­tai­si hei­tä alen­ta­maan pääs­tö­jään nopeam­min kuin mitä he ajat­te­li­vat? Tai ken­ties se pakot­tai­si hei­dät lisää­mään pääs­tö­oi­keuk­sia poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä? Aina­kin täl­lais­ten taho­jen ilmas­to­ka­ta­luus tuli­si sel­vem­min esiin.

    Jos hii­let­tö­män kapa­si­tee­tin lisää­mi­nen edel­lyt­tää kaik­kien yhtä­ai­kais­ta toi­min­taa, mitään ei tule tapah­tu­maan kos­kaan. Vit­kas­te­lu laki­teks­te­jä ja sopi­muk­sia tui­jot­ta­mal­la ei ole edes neut­raa­li asia, kos­ka sen poh­jal­ta teh­dyt pää­tök­set luo­vat ns. “facts on the ground”. Kun resurs­se­ja on sat­sat­tu opti­moi­den yhden (vial­li­sen) jär­jes­tel­män puit­teis­sa, herk­kyys vial­li­sen jär­jes­tel­män muut­ta­mi­seen las­kee, kos­ka teh­dyt rat­kai­sut eivät oli­si “opti­maa­li­sia” jär­ke­väm­män jär­jes­tel­män puitteissa.

    3) “On eko­te­ko tuot­taa pal­jon pol­tet­ta­vaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole eko­te­ko ostaa tämä bio­mas­sa mui­den toi­mi­joi­den suun edes­tä itselle.”
    Ei ole. On eko­te­ko jät­tää se bio­mas­sa (eli luon­non pri­mää­ri­tuo­tan­to) sin­ne min­ne se kuu­luu eli luon­toon. Tämä pri­mää­ri­tuo­tan­non ohjaa­mi­nen ihmis­ten käyt­töön on suu­rin suku­puut­to­ja aja­va teki­jä maa­il­mas­sa ja sen lisää­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sen nimis­sä on lää­ke, joka on pahem­pi kuin itse sai­raus. Suo­mes­sa kiin­teis­tö­jä läm­mi­tet­tään 60TWh:n edes­tä ja 30 mil­joo­nan bio­mas­sa­kuu­tion tuot­ta­mi­nen Suo­mes­sa ei todel­la­kaan ole “eko­te­ko”. Kum­mal­lis­ta kuin­ka lii­ke, joka sai alkun­sa met­sien suo­je­lus­ta, näyt­tää muut­tu­neen, jos­sa eko­lo­gi­sia arvo­ja mita­taan terawat­ti­tun­tei­na joi­ta jos­tain elä­väs­tä asias­ta saa poltettaessa.

    1. Jani Mar­ti­kai­nen:
      Yri­tin sanoa, että kunb kulut­ta­ja lisää kulu­tus­taan, se lisää (lähes) aina lauhdetuotantoa.
      Vas­taa­vas­ti, kun lisä­tään pääs­tö­tön­tä tuo­tan­toa, se vähen­tää lauhdetuotantoa.
      Se, että 1970-luvun jäl­keen pääs­töt ovat vähen­ty­neet, joh­tuu sii­tä, että on raken­net­tu pääs­tö­tön­tä tuo­tan­toa. Jos kulu­tus oli­si lisään­ty­nyt vähem­män, lauh­de­tuo­tan­to oli­si vähen­ty­nyt enemmän.

  17. Taval­li­nen Tek­nik­ko: “No parem­pi joen­ve­si ja sade­ve­si on kerä­tä altaa­seen ja juok­sut­ta tur­bii­nin läpi kuin haih­dut­taa tai­vaal­le ja taas luon­non­mu­kai­ses­ti odot­taa takai­sin kiertoaan.”

    Tämä on var­maan uusi ennä­tys: kes­kus­te­lu menee rai­teil­taan jo ensim­mäi­ses­sä kommentissa!

  18. Säh­kö­mäm­mi­tyk­sen huip­pu­kuor­maa vois verot­taa tai hin­noi­tel­la kal­liik­si, se pakot­tai­si ihmi­set vält­tä­mään huipputehoa.Huipputehon verot­ta­mi­nen tai kal­liim­pi hin­noit­te­lu ohjaa toi­sen­lai­seen säh­kön­käyt­töön ja se taas alen­taa voi­ma­la­ka­pa­si­tee­tin tar­vet­ta : Se mitoi­te­taan hui­pun +vara­voi­man tar­peen mukaan. Myös­kin kulu­tus tasaan­tuu jon­kin ver­ran, joten tar­vi­taan vähem­män säätövoimaa=lauhdevoimaa.

    Huip­pu­kuor­man vero­tus koh­dis­tuu suo­raan mar­gi­naa­li­seen säh­kön­käyt­töön ja ‑tuo­tan­toon

    Suo­mi on säh­kön himo­ve­rot­ta­ja eli Suo­mi kerää vero­ja nel­jän­nek­si eni­ten vero­ja EU-maista.

    Tämä on pii­lo­siir­ty­mä koh­ti tasa­ve­ro­tus­ta ja itse asias­sa koh­ti regres­sii­vis­tä vero­tus­ta. Kokoo­mus ajaa tasa­ve­roa alv:in kaut­ta, Vih­reät ympä­ris­tö­ve­ro­tuk­sen kaut­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on sama.

    Säh­kö­ve­ro iskee suo­raan pie­ni­tu­loi­sim­piin, jot­ka asu­vat omas­sa talos­sa. Useim­mat kun ovat valin­neet suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen hal­po­jen perus­ta­mis­kus­tan­nus­ten vuok­si eikä varaa kal­lii­sin sanee­rauk­siin ole.

    Huip­pu­te­hon verot­ta­mi­nen ohjaa esim puun käyt­töön kyl­mim­pä­nä aika­na :Lähes kai­kis­sa talois­sa on takka/uuni vara­läm­mön­läh­tee­nä ja sel­lai­sen raken­ta­mi­nen on hal­vem­paa kuin koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uudistaminen.

    Sau­nan, lie­den uunin ‚valai­sun sääs­tö­käyt­töön kyl­mim­pä­nä aika­na. On muka­vam­paa istua pimeäs­sä kuin kyl­mäs­sä. Säh­kö­sau­na ja lie­si ovat itse asias­sa suu­rem­pia huip­pu­te­hon aiheut­ta­jia kuin sähkölämmitys .

    Estee­nä täl­lai­sel­le vero­tuk­sel­le on etä­luet­ta­vien säh­kö­mit­ta­rei­den hidas yleis­ty­mi­nen ‚Hel­sin­ki ener­gia on yksi hidas­te­li­jois­ta esim Vat­ten­fall vaih­toi mit­ta­rit jo 4–5 vuot­ta sit­ten etäluettaviin

  19. Vau, täs­sä oli logiik­ka koh­dal­laan… Sama jut­tu pätee myös pal­mu­öl­jyyn. Nes­te ostaa käsit­tääk­se­ni koh­tuul­li­sen vas­tuu­li­sil­ta tuot­ta­jil­ta, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin kysyn­nän kas­vu ja uusien plan­taa­sien raivaus.”
    En ymmär­rä. Jos sama jut­tu tosi­aan pätee pal­mu­öl­jyyn ja “eko­säh­köön”, niin sit­ten “eko­säh­kön” osta­mi­sen (eri­tyi­ses­ti tuu­li­voi­ma) “lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin kysyn­nän kas­vu” ja eko­säh­kön tuo­tan­non lisäys. En ole var­ma, onko oma logiik­ka­si kohdallaan?

  20. tie­de­mies:

    Olen tätä samaa asi­aa koet­ta­nut selit­tää vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa niil­le, jot­ka mak­sa­vat yli­hin­taa “eko­säh­kös­tä”, eli että hei­dän “eko­te­kon­sa” on ane­kaup­paa, joka ei pääs­tö­jä vähennä.

    Ei ihme, että on jää­ny yritykseks…

  21. Kun ver­tail­laan söh­kö­läm­mi­tys­tä kau­ko­läm­pöön Osmin esit­tä­mäl­lä taval­la, on kau­ko­läm­mön osal­la myös huo­mioi­ta­va, että se lop­pu tuo­te­taan öljy­lauh­teel­la, joka vas­taa mel­ko tark­kaan hii­li­lauh­det­ta pääs­töil­täään. Hel­sin­ki tuot­taa öljy­lauh­teel­la 6–10% kau­ko­läm­mös­tään tal­ven kyl­myy­des­tä riippuen.

    Eli jos Osmo kulut­taa yhteis­tuo­tan­non puh­taam­paa kau­ko­läm­pöä, jou­dun minä kulut­ta­maan sitä öljy­lauh­teen saas­tei­ta syy­tä­vää läm­pöä ja niin jou­tuu jokai­nen uusi kau­ko­läm­pö­asia­kas Helsingissä.

    1. KariS Öljyn käyt­tö ei joh­du kau­ko­läm­pö­asiak­kai­den mää­räs­tä vaan sen tehon vaih­te­luis­ta. Uudet asiak­kaat eio­vät tuo­ta öljyn käy­tön tar­vet­ta, pak­ka­set tuot­ta­vat. Ja sel­lai­set “sääs­tö­toi­met”, että pan­naan toi­mis­to­jen läm­mi­tys pois pääl­tä yök­si ja läm­mi­te­tään toi­mis­tot ylös taas aamul­la, kaik­ki yhtä aikaa.

  22. …Ja nyt kun aloin fan­t­asioi­maan niin mai­nit­sen vie­lä haa­vee­ni pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mäs­tä mis­sä pääs­tö­oi­keuk­sia auto­maat­ti­ses­ti vähen­ne­tään samaa tah­tia (tai nopeam­min), kun uut­ta hii­le­tön­tä kapa­si­teet­tia raken­ne­taan. Jot­ta kan­nus­ti­met oli­si­vat vie­lä parem­min koh­dil­laan, pääs­tö­oi­keuk­sia ei tuli­si ensim­mäi­se­nä vähen­tää siel­tä min­ne uut­ta hii­le­tön­tä kapa­si­tet­tia raken­net­tiin. Oikeuk­sia vähen­net­täi­siin ennen kaik­kea muil­ta niin, että hidas­te­le­vat jou­tu­vat mak­sa­maan pääs­tö­oi­keuk­sis­taan niil­le, jot­ka leik­kaa­vat pääs­tö­jään nopeammin.

  23. YTV:n mukaan pk-seu­dun bus­sis­sa istuu kes­ki­mää­rin 12 hen­ki­löä ja CO2-pääs­töt per mat­kus­ta­ja ovat 78g/km. Eli jos fil­la­roin enkä istu bus­sis­sa niin pääs­tö­ni vähe­ne­vät 78g/km? Mut­ta bus­si­han kul­kee kuten ennenkin!

    Mar­gi­naa­li­pääs­tö­jä ei minus­ta voi las­kea ainoas­taan toteu­mas­ta. Kuten äänes­tä­jä antaa jos­kus kyn­ny­sää­nen, bus­sis­sa mat­kus­ta­mat­to­muus on jos­kus kyn­nys­te­ko — ja lin­jo­ja har­ven­ne­taan. Sama pätee kai jos­sain mie­les­sä säh­köön? Kyn­nys­teon toden­nä­köi­syys on pie­ni, mut­ta odo­tusar­voi­nen pääs­tö­vä­he­ne­mä ei ole vält­tä­mät­tä niin pieni. 

    Käyt­täy­ty­mi­sen mar­gi­naa­li­vai­ku­tus­ten las­ke­mi­nen on siten äärim­mäi­sen han­ka­laa. Ja jos mar­gi­naa­li­vai­ku­tuk­set eivät ole deter­mi­nis­ti­siä, pitäi­si­kö ris­ki muut­taa joten­kin rahak­si kuten se hin­noi­tel­laan muu­ten­kin finanssimarkkinoilla?

    Eko­säh­kös­sä epäi­lyt­tää tuo­tan­non vola­ti­li­teet­ti, ja sen suh­de säh­kö­mark­ki­noi­hin. Jos eko­säh­kön käyt­tä­jiä on riit­tä­väs­ti, ei sitä aina rii­tä kai­kil­le. Esim. jos ostan tuu­li­säh­köä, mitä se tar­koit­taa kyl­mä­nä kor­ke­pai­nei­se­na tal­vi-ilta­na kun mis­sään ei tuu­le ja nap­sau­tan sau­nan säh­kö­kiu­kaan pääl­le? Ilmei­ses­ti käy­tän­kin tuu­li­säh­köä vain vuo­si­ta­sol­la, jol­loin säh­köyh­tiö­ni ostaa sitä säh­kö­pörs­sis­tä sil­loin kun se on hal­paa, eli kun tuu­lee, niin että koko­nai­sos­tot kat­ta­vat vuo­den aika­na kulutukseni?

  24. Toi­voi­sin, että vih­reät yhä pai­nok­kaam­min irti­sa­nou­tui­si­vat viher­per­su-höm­päs­tä. Ostat min­kä älyt­tö­män kau­koi­däs­tä rah­da­tun tur­hak­keen tahan­sa kau­pas­ta, sii­nä lukee että Eco tai Recycled. Mark­ki­na­mie­het pitä­vät vih­reyt­tä pilkkanaan. 

    Ilmei­ses­ti vih­rei­den hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat lop­pu­neet kun Osmol­la on aikaa näi­hin postauksiin?

  25. Lisä­tään nyt kui­ten­kin että sel­lai­nen ympä­ris­tö­säh­kö joka sisäl­tää uusiu­tu­van lisää­mis­vel­voit­teen, eli rahat mene­vät muu­ten kan­nat­ta­mat­ta­ton tuo­tan­non tukeen, lisää uusiu­tu­vien osuutta.

    Kyl­lä, ehdot­to­mas­ti. Mut­ta pal­jon­ko tuol­lais­ta oikeas­ti on? Yli­voi­mai­nen enem­mis­tö eko­säh­kös­tä on vesi­säh­köä, jota yhtiöil­lä sat­tuu ole­maan. Sitä myy­dään niin pal­jon kuin kulut­ta­jat suos­tu­vat osta­maan. Jos sit­ten kulut­ta­jat sat­tui­si­vat halua­maan sitä enem­män kuin mitä on myy­dä, säh­köyh­tiöl­lä on kol­me vaihtoehtoa:

    1. Nos­te­taan hintaa.
    2. Lope­te­taan lisämyynti.
    3. Raken­ne­taan jotain uusiu­tu­vaa lisäksi.

    Koh­ta 3 tulee kan­nat­ta­vak­si vas­ta, kun hin­taa on koh­das­sa 1 nos­tet­tu tar­peek­si. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin tai­taa olla niin, että Suo­mes­ta ei löy­dy riit­tä­väs­ti vapaa­eh­toi­ses­ti kal­lis­ta säh­köä osta­via kulut­ta­jia, että pääs­täi­siin koh­taan 1. Suu­rin osa eko­säh­kön osta­jis­ta lie­nee nii­tä, jot­ka kulut­ta­vat säh­köä var­sin vähän.

    Se on sel­vää, että jos ostat aurin­ko- tai tuu­li­voi­ma­lan osak­kei­ta, saat sel­lais­ta uusiu­tu­vaa, jota ei ilman panos­ta­si teh­täi­si. Har­va kui­ten­kaan näin tekee, vaik­ka mah­dol­li­suus eten­kin tuu­li­voi­man koh­dal­la on ihan konkreettinen.

    Nykyi­sel­lä kulu­tuk­sel­la, ja var­sin­kin jos se las­kee, jo OL3 teh­nee pit­kik­si ajoik­si yhteis­tuo­tan­nos­ta marginaalituotantomuodon.

    OL3 ei vält­tä­mät­tä muu­ta peliä kovin­kaan pal­jon, kos­ka se tuot­taa suun­nil­leen saman kuin mitä me tuom­me nyt Venä­jäl­tä. Hin­taan­kaan ei ole sikä­li odo­tet­ta­vis­sa aina­kaan pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ihmeel­lis­tä pudo­tus­ta, että me olem­me kiin­ni euroop­pa­lai­ses­sa sähköverkossa.

    Eli vaik­ka uudet ydin­voi­ma­lat muut­ta­vat pel­käs­tään Suo­men mitas­sa mar­gi­naa­lia­jat­te­lua pal­jon­kin, koko­nai­suu­des­sa ne eivät vält­tä­mät­tä näy.

  26. Hel­sin­gin Ener­gian kotisivuilta:

    Ympä­ris­tö­pen­ni­säh­kö mak­saa 1,69 €/kk enem­män kuin nor­maa­li­säh­kö. Mak­su veloi­te­taan perus­mak­su­na säh­kö­las­kusi yhtey­des­sä. Hel­sin­gin Ener­gia mak­saa jokais­ta asia­kas­ta koh­den 3,38 €/kk Ympä­ris­tö­pen­ni-tilil­le, jol­le ker­ty­vät varat ohja­taan koko­nai­suu­des­saan ympä­ris­tön­suo­je­lua edis­tä­viin hankkeisiin.

    Täl­lä het­kel­lä ympä­ris­tö­pen­ni­säh­kö­asiak­kai­ta on yhteen­sä 5161. Tuu­li­voi­man on valin­nut 4 738 ja museo­ve­si­voi­man 423 asia­kas­ta. Ympä­ris­tö­pen­ni­säh­kö­ti­lin sal­do 2.5.2011 oli 1 238 696,42 €.

    Ympä­ris­tö­pen­ni­säh­kö-raa­ti on päät­tä­nyt, että varois­ta 300 000 euroa käy­te­tään Suo­men Hyö­ty­tuu­li Oy:n Raa­hen tuu­li­voi­ma­puis­ton laa­jen­ta­mi­seen. Lisä­tie­toa hank­kees­ta on luet­ta­vis­sa osoit­tees­sa http://www.hyotytuuli.fi

    Symp­paan tätä, mut­ta teki­si­kö Helen nämä inves­toin­nit joka tapauk­ses­sa? Ilmei­ses­ti tätä ei pide­tä kovin­kaan tehokkaana/mielekkäänä tapa­na edis­tää uusiu­tu­via. Ympä­ris­tö­pen­ni­säh­köä ostaa vain rei­lu vii­si tuhat­ta asiakasta.

  27. Vähä­pääs­töi­sen säh­kön kulut­ta­mi­nen on sii­nä mie­les­sä eko­te­ko, että mark­ki­na­ta­lou­des­sam­me osta­ja sane­lee mitä tuot­ta­jat tuot­ta­vat. Jos kaik­ki ostai­si­vat vain “puh­das­ta” säh­köä, muu­ta ei tuotettaisi.

    Jos. Entä sit­ten se rea­lis­ti­nen osuus? Vaik­ka kaik­ki kulut­ta­ja-asiak­kaat ostai­si­vat eko­säh­köä, sil­lä ei oli­si vai­ku­tus­ta tuotantorakenteeseen.

    Ja jos oikeas­ti pää­dyt­täi­siin sii­hen, että kaik­ki asiak­kaat vaa­ti­vat pääs­tö­tön­tä säh­köä, säh­kön hin­ta siir­tyi­si aivan toi­siin sfää­rei­hin. Hin­nan pitäi­si olla niin kor­kea, että kulu­tus sopeu­tui­si uusiu­tu­vien tuotantoon.

    Ihan vain kysy­myk­se­nä: Pal­jon­ko meil­lä on uusiu­tu­vaa säh­kön­tuo­tan­toa kulutuksestamme?

  28. …pait­si sil­tä osin kuin kysyn­tä (ane­kaup­pa) syn­nyt­tää tar­jon­taa (mut­ta sel­väs­ti parem­pia­kin kei­no­ja on).

    Ener­gia­kes­kus­te­lua (-ohi­pu­hun­taa) on mie­les­tä­ni pit­kään vai­van­nut (eri­tyi­ses­ti, sinän­sä ymmär­ret­tä­väs­ti mut­ta ei anteek­sian­net­ta­vas­ti, ikä­vä kyl­lä, ydin­voi­ma-lob­byn osal­ta) kes­kit­ty­mi­nen pel­käs­tään tuo­tan­non, ja sii­nä­kin yleen­sä juu­ri tie­tyn tuo­tan­to­muo­don, promovointiin.

    Sen sijaan, kuten Soi­nin­vaa­ra­kin vähin­tään välil­li­ses­ti demon­stroi, myös ener­gian­ku­lu­tuk­sen tehok­kuus ja tar­peel­li­suus on vält­tä­mä­tön­tä ottaa tar­kas­te­luun, jos muu­tos­ta koko­nai­suu­teen todel­la halutaan.

    (Täl­tä osin on annet­ta­va vas­taa­vas­ti tun­nus­tus­ta uusiu­tu­va- tai “viher”-lobbylle. Yleen­sä ener­gian kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ja ener­gia­te­hok­kuus ovat kiin­teäs­ti muka­na hei­dän pale­tis­saan, eikä “ener­gia” kulu yksi­no­maan sii­hen, että vaa­dit­tai­siin vaik­ka­pa tuu­li- tai bio­ener­gian lisäämistä.

    Kes­kus­ta tosin kes­kit­tyi pel­käs­tään tuo­tan­non lob­baa­mi­seen, ja vas­toin kan­nat­ta­jien­sa sel­vän enem­mis­tön mie­li­pi­tei­tä osti ydin­voi­man kan­nat­ta­mi­sel­la oman risu­pa­ket­tin­sa. Väi­tän, tut­ki­muk­sia puo­lu­een kan­na­tus­muu­tok­sis­ta näke­mät­tä, että tämä oli yksi mer­kit­tä­vis­tä teki­jöis­tä Kes­kus­tan kan­na­tuk­sen las­kun taka­na — tus­kin mer­kit­tä­vin, mut­ta tilk­ka­na lasissa.)

    On eko­te­ko tuot­taa pal­jon pol­tet­ta­vaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole eko­te­ko ostaa tämä bio­mas­sa mui­den toi­mi­joi­den suun edes­tä itselle.

    Uusiu­tu­van ener­gian kulu­tuk­ses­sa ei ole mitään ihail­ta­vaa, sen tuo­tan­nos­sa on.”

    Ja huo­mio­na, täs­sä Soi­nin­vaa­ran point­ti­na lie­nee eri­tyi­ses­ti HelE­nin kan­nal­ta, että “bio­ener­gian tuo­tan­to tapah­tuu pel­loil­la ja met­sis­sä, kulu­tus voi­ma­lai­tok­ses­sa, joten ei sitä tar­vit­se Hel­sin­kiin asti rah­da­ta pol­tet­ta­vak­si vain sen vuok­si, että todis­tet­tai­siin sil­lä jotain”. 😉

  29. Pää­see­kö täs­sä ajat­te­lus­sa siis ydin­voi­ma san­ka­rin asemaan?

  30. Pääs­töil­lä voi­daan teh­dä poli­tiik­kaa vain las­ke­mal­la väärin.
    Oikein tör­ke­ää vää­rin las­ke­mis­ta on sanoa, että säh­kön kulu­tus tuot­taa pääs­tö­jä 700 gCO2/kWh (lauh­de­säh­kön pääs­tö­ker­roin), kun se tosia­sias­sa tuot­taa pääs­tö­jä nykyi­sin­kin vähän alle 200 gCO2/kWh. Ilmas­ton kan­nal­ta ei ole mitään mer­ki­tys­tä sil­lä jos jon­kin säh­kö­lait­teen kyt­ken­tä­het­kel­lä sen ener­gian voi­si kuvi­tel­la tule­van lauh­de­voi­ma­las­ta. Mer­ki­tys­tä on sil­lä, mis­tä sen ener­gia saa­daan sen käyt­tö­ai­ka­na, läm­mi­tys siis usein 40 vuo­den aika­na. Jos vih­rei­den ennus­tei­ta säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta käy­te­tään ja jo pää­te­tyt tuo­tan­non muu­tok­set toteu­te­taan, niin pääs­tö­jen kan­nal­ta pitäi­si suo­si­tel­la kaik­kien siir­ty­mis­tä sähkölämmitykseen.
    Jos kui­ten­kin teh­dään koko­nai­se­ner­gian käy­tön suun­nit­te­lua pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, niin koko­nai­se­ner­gian kulu­tuk­sen pääs­tö­jen mini­moi­mi­sek­si (tämä on todel­la mate­ma­tiik­kaa ei mielipiteitä)sähkön käyt­töä tulee lisä­tä fos­sii­li­sin polt­toai­nein tuo­te­tun ener­gian vähen­tä­mi­sek­si sel­väs­ti enem­män kuin vih­rei­den suun­ni­tel­mis­sa on. Sil­loin säh­kön pääs­tö­ker­roin ei las­ke aivan niin alas (jou­du­taan käyt­tä­mään esim. fos­sii­li­sin polt­toai­nein tuo­tet­tua yhteis­tuo­tan­to­säh­köä), kuin vih­rei­den ske­naa­riois­sa, mut­ta se tuot­taa koko­nai­se­ner­gian pääs­tö­jen mini­moin­nin. Vih­reät­kin halua­vat sitä, mut­ta psy­ko­lo­gi­nen inho (ei siis mate­maat­tis­ta perus­taa) säh­kö­ener­gi­aa koh­taa ajaa ohi pääs­tö­jen mini­moin­nis­ta. Surul­lis­ta ilmas­tom­me kannalta.

  31. Osmo:

    On eko­te­ko tuot­taa pal­jon pol­tet­ta­vaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole eko­te­ko ostaa tämä bio­mas­sa mui­den toi­mi­joi­den suun edes­tä itselle.

    Jos argu­ment­ti­na on CO2-pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen, tuos­ta eko­teos­ta voi olla mon­taa miel­tä. Val­tao­sa maa­il­man (ja eten­kin EU:n) bio­ener­gia­hank­keis­ta eivät todel­li­suu­des­sa pie­nen­nä CO2 päästöjä.

    Suo­mes­sa nykyi­nen pääs­tö­hys­te­ria ja bio­mas­san polt­ta­mi­sen raju lisäys voi kiih­dyt­tää pape­ri- ja sel­lu­teol­li­suu­den muut­toa pois maas­ta. Jos kui­tu- ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa myös tuk­ki­puu, pol­te­taan bio­ener­giak­si, se ei ole eko­te­ko ja on lisäk­si erit­täin tuhoi­saa taloudelle.

  32. Huip­pu­te­hoa voi­daan verot­ta monel­la taval­la esim mit­taa­mal­la het­kit­täi­nen vuo­tui­ne huipputeho

    Tai mit­taa­mal­la tiet­ty­nä ajan­jak­so­na käy­tet­ty säh­kön­ku­lu­tus jave­rot­ta­mal­la sitä esim koti­ta­lous­säh­kö teh­dään kal­liik­si ajan­jak­so­na 1.12–28.2

    Tai em yhdis­tel­mäl­lä, mikä on ylei­nen tapa yri­tys­ten sähkölaskutuksessa.

    Mut­ta edel­ly­tyk­se­nä ovat kau­ko­luet­ta­vat mittarit

  33. Jos mak­san tuu­li­säh­kös­tä enem­män kuin muus­ta säh­kös­tä, enkö sil­loin luo ener­giayh­tiöl­le kan­nus­ti­men lisä­tä tuu­li­voi­man tuo­tan­toa, ja eikö se täl­löin ole (hii­li­pääs­tö­mie­les­sä) ekoteko?

  34. Tie­de­mies,

    Mitä miel­tä olet Hel­sin­gin ener­gian mark­ki­noi­mas­ta “ane­kau­pas­ta”?

    Hel­sin­gin ener­gian mark­ki­noi­ma ympä­ris­tö­pen­ni­säh­kö, eli se yli­hin­ta, ohja­taan uusiu­tu­van ener­gian tuo­tan­non lisää­mi­seen. Hel­sin­gin ener­gia ei käsi­tyk­se­ni mukaan myös­kään myy uusiu­tu­vaa ener­gi­aa (tuuli/vesi) yli sen mää­rän, jon­ka se tuot­taa omal­la kapa­si­tee­til­laan. Esi­mer­kik­si vesi­voi­maa ei ole enää kau­pan, kos­ka sen kapa­si­teet­ti on jo myy­ty. Näin voi­ta­neen väit­tää, että asiak­kai­den val­mius mak­saa yli­hin­taa ohjau­tuu uusiu­tu­van ener­gian tuo­tan­non lisää­mi­seen, joka mm. Osmon mie­les­tä oli ekoteko. 

    Jos tämä on ane­kaup­paa, olen sit­ten itse­kin syyl­lis­ty­nyt sii­hen. Parem­pia argu­ment­te­ja tämän tuo­mit­se­mi­sek­si ane­kau­pak­si kui­ten­kin vie­lä tarvitaan.

  35. Ode, mul­la on koto­na 80-luvul­ta peräi­sin ole­va säh­kö­tau­lu joka on kaukoluettava.

    Symp­paan tätä, mut­ta teki­si­kö Helen nämä inves­toin­nit joka tapauk­ses­sa? Ilmei­ses­ti tätä ei pide­tä kovin­kaan tehokkaana/mielekkäänä tapa­na edis­tää uusiu­tu­via. Ympä­ris­tö­pen­ni­säh­köä ostaa vain rei­lu vii­si tuhat­ta asiakasta.

    Ostan tuo­ta ja ihan hyväl­lä omal­la­tun­nol­la, sil­lä esi­mer­kik­si pide­tään Van­han kau­pun­gin museo­ve­si­voi­ma­la käy­tös­sä. Muu­ten ainoa Tek­nii­kan museon osa joka on kiin­nos­ta­va, vält­tää sen alan museoi­den ylei­son­gel­man että lai­te joka ei tee mitään ei ole mie­len­kiin­toi­nen, tuol­la näkee ihan omin sil­min miten vesi kul­kee generaattorissa,

    Asiak­kai­ta ei ole minun käsit­tääk­se­ni tuon enem­pää kos­ka Helen myy ei oota, eli on ilmei­ses­ti vai­keuk­sia löy­tää vas­taa­via koh­tei­ta kysyn­nän mukaan.

  36. Näis­tä säh­kön­tuo­tan­to­muo­toa kos­ke­vis­ta asiois­ta on vedet­tä­vis­sä hyvä ana­lo­gia vas­tuul­li­seen sijoit­ta­mi­seen ja kuin­ka vähän se vaikuttaa: 

    Rahoi­tus­teo­rian mukaan sijoit­ta­jal­la on tiet­ty tuot­to-odo­tus ja kun eet­ti­sin perus­tein myy vaik­ka ydin­voi­ma-For­tu­min tai aseyh­tiön osak­keet pois ja kurs­si las­kee, joku toi­nen vähem­män eet­ti­nen saa nyt osak­keet hal­vem­mal­la ja parem­paa tuot­toa ostaes­saan ne. 

    Onko siis eet­ti­nen sijoit­ta­mi­nen epäeet­tis­ten sijoit­ta­jien tuke­mis­ta? Tut­ki­mus­ten mukaan eet­ti­nen sijoit­ta­mi­nen kui­ten­kin tuot­taa parem­min — siis­tis­ti toi­mi­vil­la yhtiöil­lä menee parem­min. Meka­nis­mi on eri kuin talous­tie­tei­li­jä aluk­si ajattelee.

    Yhtä lail­la vih­reän säh­kön osta­mi­ses­sa meka­nis­mi voi olla eri. Esi­mer­kik­si Hami­nan Ener­gia on saa­nut mer­kit­tä­väs­ti uusia asiak­kai­ta edul­li­sel­le tuu­li­säh­köl­leen. Tämä ei ole voi­nut olla vai­kut­ta­mat­ta sii­hen, että yhtiö on inves­toi­nut tuu­li­voi­maan ja että Hami­nan alu­eel­la tuu­li­voi­ma-ala on kehit­ty­nyt (esim. Winwin­din teh­das). Pie­ni toi­mi­ja Lumi­tuu­li mai­nos­taa, että kun yhtiö tuot­taa ainoas­taan tuu­li­säh­köä, mene­vät kaik­ki eurot tuu­li­voi­main­ves­toin­tei­hin. Toi­saal­ta isot­kaan säh­köyh­tiöt eivät oli­si uusiu­tu­vas­sa bis­nek­ses­sä ellei säh­köl­le TAI vih­reäl­le ima­gol­le oli­si kysyntää.

    Kyse on siis sig­naa­lis­ta, joka tulee muu­ta kaut­ta kuin hintamekanismista.

    Noin muu­toin olen sitä miel­tä, että vesi­säh­kö on kusetusta.

  37. Osmo: Mut­ta eikös säh­kö­läm­mi­tyk­sen pii­kit ja sen vaa­ti­ma sää­tö­voi­man käyt­tö ole nii­ni­kään seu­raus­ta pak­ka­sis­ta. Nor­maa­lio­lois­sa pär­jä­tään perus­voi­mal­la joka tuo­te­taan suu­rim­mal­ta osin vesi- ja ydin­voi­mal­la. Sama jut­tu kau­ko­läm­mön kans­sa, nor­maa­lis­ti pär­jä­tään hii­li- ja kaa­su­vas­ta­pai­neel­la tuo­te­tul­la, mut­ta pak­ka­sil­la jou­du­taan tur­vau­tu­maan lisäk­si öljyyn. Ja mitä useam­pi käyt­tä­jä, sitä nopeam­min vara­voi­maan jou­du­taan tur­vau­tu­maan, ihan kuten sähkössäkin. 

    Itse asun kau­ko­läm­pö­ta­los­sa jos­sa puo­li vuot­ta läm­pöä kuluu vain käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­seen, mut­ta tie­tääk­se­ni säh­kö­läm­mi­tys­kään ei ole täy­sil­lä kesä­hel­teil­lä sähkölämmitystaloissa. 

    Toi­mis­to­jen läm­mi­tys­tä ei suin­kaan kat­kais­ta yök­si, vaan ilman­vaih­to sää­de­tään mini­miin jot­ta ei jääh­dy­te­tä tilo­ja tur­haan, ilman­vaih­to kun imee läm­pöä muka­naan. Ilman­vaih­toa kui­ten­kin tar­vi­taan päi­vä­sai­kaan jot­ta ihmi­set saa­vat rai­tis­ta ilmaa ja jak­sa­vat teh­dä työ­tän­sä. Ilman­vaih­don pois­kyt­ke­mi­nen vähen­tää säh­kön­ku­lu­tus­ta, siis sitä sää­tö­voi­man tar­vet­ta kyl­mil­lä keleillä.

  38. Ero­tuo­ma­ri:

    Ilmei­ses­ti vih­rei­den hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat lop­pu­neet kun Osmol­la on aikaa näi­hin postauksiin?

    Tämän het­ki­set arviot tun­tu­vat ole­van että val­mis­ta tulee seu­raa­vak­si juh­la­py­häk­si, kysy­mys on vaan sii­tä että onko se Juhan­nus, Jou­lu vai Pääsiäinen.

  39. Kiin­nos­taa myös se, onko aurin­ko­pa­nee­lien asen­ta­mi­nen säh­kö­läm­mit­tei­seen oma­ko­ti­ta­loon eko­te­ko? Väit­tä­vät, että panee­lien val­mis­ta­mi­seen kuluu tur­ka­sen pal­jon (kii­na­lais­ta hii­lel­lä tuo­tet­tua) energiaa.

    On se eko­te­ko. Aurin­ko­pa­nee­lien val­mis­tuk­seen kuluu sitä kii­na­lais­ta hii­li­voi­maa noin 10 % nii­den eli­ni­kä­nään tuot­ta­man säh­kön mää­räs­tä. Ja kun tuo säh­kö kor­vaa euroop­pa­lais­ta hii­li­voi­maa, niin sääs­tö on ihan merkittävä.

    Toi­nen jut­tu kyl­lä on se, että aurin­ko­pa­nee­lien käyt­tä­mi­nen säh­kön­tuo­tan­toon ei ole kovin kus­tan­nus­te­ho­kas tapa olla vih­reä. Kävin juu­ri kat­so­mas­sa 700 m²:n aurin­ko­pa­nee­lia­sen­nus­ta, jon­ka kus­tan­nus oli ollut yli puo­li mil­joo­naa euroa ja tuot­to-odo­tus 100 MWh/a.

    Näil­lä luvuil­la kus­tan­nuk­set ovat monin­ker­tai­set tuu­li­voi­maan ver­rat­tu­na. Jos yksi­tyis­hen­ki­lö halu­aa ener­gia­puo­lel­la vähen­tää pääs­tö­jä, tuu­li­voi­mao­sak­kei­siin inves­toi­mi­nen tuot­taa suu­rem­man sääs­tön samal­la kustannuksella.

    Tämä­kään ei tie­tys­ti tar­koi­ta, että tuu­li­voi­maan inves­toin­ti on se tehok­kain tapa. Monil­la se tehok­kain tapa löy­tyy oman asun­non parantamisesta.

  40. Mis­sä vai­hees­sa vih­reät ryh­ty­vät aja­maan nyt Osmon san­ka­rin ase­maan nos­ta­maa vähä­pääs­töis­tä ydinvoimaa?

  41. Toi­vot­ta­vas­ti ihmi­set ei nyt usko Soi­nin­vaa­raa ja luu­le, että uusiu­tu­vil­la tuo­te­tun säh­kön kysyn­tä ei lisää sen tuotantoa.

  42. Hal­li­tus­neu­vot­te­lut jat­ku­vat täy­del­lä tehol­la. Sik­si en oikein ehdi vastailemaan. 

    Mut­ta sen ver­ran nört­ti olet, että mode­roi­maan ker­kiät vaik­ka kahvitauolla? 😉

  43. KariS:

    Hel­sin­ki tuot­taa öljy­lauh­teel­la 6–10% kau­ko­läm­mös­tään tal­ven kyl­myy­des­tä riippuen.

    Hel­sin­ki ei tuo­ta yhtään kau­ko­läm­pöä öljy­lauh­teel­la. Pien­tä huo­lel­li­suut­ta terminologiaan.

    Öljy­lauh­de tar­koit­taa lauh­de­voi­ma­laa, joka tuot­taa pelk­kää säh­köä polt­ta­mal­la öljyä. Kau­ko­läm­pöä sii­tä voi­tai­siin teh­dä säh­kö­kat­ti­loil­la, kuten 1970-luvul­la teh­tiin, kun ydin­säh­köä oli het­kel­li­ses­ti ylen mää­rin tar­jol­la. Öljy­lauh­de­voi­mal­la moi­nen ei luon­nol­li­ses­ti kan­na­ta, kos­ta öljyn ener­gias­ta saa­tai­siin hyö­dyk­si vain n. 40%.
    Öljyä pol­te­taan suo­raan Hel­sin­gin ener­gian huip­pu­läm­pö­kes­kuk­sis­sa ja saa­daan kau­ko­läm­pö­verk­koon rei­lus­ti yli 90% öljyn energiasisällöstä.

  44. Nimi­mer­kin SEHTA argu­ment­ti Hel­sin­gin ener­gian ympä­ris­tö­pen­ni­säh­kös­tä oli heik­ko. Jos hyväk­sy­tään argu­men­toin­ti, että kysyn­nän ja tar­jon­nan välis­tä yhteyt­tä ei ole, jou­du­taan kir­joit­ta­maan uusik­si mel­ko mon­ta opin­kap­pa­let­ta. Samal­la logii­kal­la voi­sin väit­tää, että Toy­ota koko­aa auton­sa, vaik­ka nii­tä ei kukaan osta. 

    Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa näyt­tä­taak­ka on aina­kin sil­lä osa­puo­lel­la, joka väit­tää, että jos­sa­kin nimen­omai­ses­sa tapauk­ses­sa kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la ei ole yhteyt­tä, eli toi­sin sanoen Hel­sin­gin ener­gia oli­si teh­nyt inves­toin­nit uusiu­tu­van ener­gian tuo­tan­toon riip­pu­mat­ta sii­tä, että tuhan­net asiak­kaat ovat val­mii­ta mak­sa­maan yli­hin­taa näi­den inves­toin­tien puolesta. 

    Yli­pää­tään tämä ane­kau­pak­si syyl­lis­tet­ty puh­taan ener­gian kor­va­mer­kit­se­mi­nen tie­tyl­le asiak­keel­le kai­paa tois­ta näkö­kul­maa. Esi­mer­kik­si nimi­merk­ki Art­tu­ri, joka on ehkä tämän pals­tan joh­don­mu­kai­sin mark­ki­na­me­ka­nis­min kan­nat­ta­ja, tuo­mit­si täl­lai­sen ane­kau­pak­si, vaik­ka minus­ta hänen jos kenen oli­si tul­lut näh­dä yli­hin­nan mak­sa­mi­nen puh­taas­ta ener­gias­ta nime­no­maan kysyn­nän kaut­ta ja siten sen mer­ki­tys uusil­le inves­toin­neil­le puh­taam­paan energiaan.

    1. En väit­tä­nyt, ettei kysyn­näl­lä ole vai­ku­tus­ta tar­jon­taan. Halusin vain esit­tää las­ku­ta­van, jol­la syn­nit ja ansiot ovat oikein. Jos kysyn­tä tuo puh­das­ta tar­jon­taa, tämä ansio peit­tää syn­nit. Jos vai­ku­tus­ta ei ole, syn­ti jää. En usko, että VR:n imat­ran­kos­kes­ta osta­ma vesi­säh­kö tuot­taa lisää vesi­säh­kö­ka­pa­si­teet­tia. Tuu­li­voi­man osal­ta tilan­ne on aivan toi­nen — tai voi olla.

  45. tcrown: “Säh­kö­mark­ki­noil­la pitäi­si olla kaik­ki tuo­tan­to, ei vain “vih­reä”, allo­koi­tu jol­le­kin kulut­ta­jal­le aina­kin joten­kin puo­li­jul­ki­ses­ti. Eli jon­kun pitäi­si jul­ki­ses­ti myön­tää käyt­tä­vän­sä se hii­li­säh­kö tai venä­läi­nen tuon­ti­säh­kö mikä tuotetaan.”

    Minä myön­nän käyt­tä­vä­ni ydin­voi­man jos sinä mak­sat oikean tuo­tan­to­hin­nan omas­ta säh­kös­tä­si etkä käy­tä sitä lai­sin­kaan sil­loin kun sitä ei ole saa­ta­vil­la (jos siis käy­tät esim. aurin­ko­voi­maa tai tuulivoimaa).

  46. Osmo
    Se, että 1970-luvun jäl­keen pääs­töt ovat vähen­ty­neet, joh­tuu sii­tä, että on raken­net­tu pääs­tö­tön­tä tuotantoa.

    Min­kä­hän­lais­ta pääs­tö­tön­tä tuo­tan­toa onkaan kyt­ket­ty verk­koon tuos­sa 70-luvun lopul­la ja 80-luvun alussa? 

    Ydin­voi­maa.

  47. Mark­ki­noil­la on kah­den­lais­ta “vih­re­ää säh­köä” jois­ta toi­sen osta­mi­nen on eko­te­ko ja toi­sen ei.

    Eko­te­ko ei ole ostaa säh­köä, joka on luvat­tu tuot­taa vesi‑, tuuli‑, bio- tai ydin­voi­mal­la. Täl­lai­sen eko­säh­kön osta­mi­sen vai­ku­tus pääs­töi­hin on pyö­reä nol­la, kuten Osmo­kin edel­lä kir­joit­taa. Siten sii­tä viher­säh­kö­li­sän mak­sa­mi­nen on myös puh­das­ta hul­luut­ta, jos nyt ei noin muu­ten vaan koe tar­vet­ta antaa vapaa­he­tois­ta tukea ener­giayh­tiöil­le. Tätä “vih­re­ää säh­köä” mark­ki­noi suu­rin osa sähköyhtiöistä.

    Eko­te­ko sen sijaan on ostaa sitä tois­ta “vih­re­ää säh­köä”, jol­la ei luva­ta­kaan toi­mit­taa 100% uusiu­tu­vaa — Sen sijaan joka kilowat­ti­tun­nis­ta mak­se­taan lisä, joka menee lyhen­tä­mät­tö­mä­nä rahas­toi­hin joil­la rahoi­te­taan uuden vähä­pääs­töi­sen säh­kön­tuo­tan­non raken­ta­mis­ta. Tämä mah­dol­li­suus on myös monil­la säh­köyh­tiöil­lä, esi­mer­kik­si meil­lä on täl­lai­nen sopi­mus Oulun Ener­gian kanssa.

    Paras vih­reän säh­kön sopi­mus kui­ten­kin nui­jit­tiin läpi edus­kun­nas­sa joku aika sit­ten: nimit­täin laki tuu­li­ta­rif­feis­ta. Jokai­ses­ta Suo­mes­sa kulu­te­tus­ta kilowat­ti­tun­nis­ta kun menee osa tuu­li­voi­man tuke­mi­seen tämän lain astut­tua voi­maan. Oikeas­ti jokai­nen suo­ma­lai­nen siis osal­lis­tuu uusiu­tu­van ener­gian raken­ta­mi­sen tuke­mi­seen säh­kö­las­kus­saan — tah­toi sitä sit­ten tai ei. Tämä on mie­les­tä­ni se ainoa ja oikea tapa vai­kut­taa säh­kön­tuo­tan­non pääs­töi­hin — eikä vaan antaa muu­ta­mal­le mah­dol­li­suus ostaa itsel­leen hyvä mie­li ilman todel­lis­ta vaikutusta.

    Osmon kom­ment­ti “On eko­te­ko tuot­taa pal­jon pol­tet­ta­vaa bio­mas­saa” on kyl­lä huti, mut­ta sii­hen vas­taa­mi­nen vaa­ti­si oikeas­taan blo­gi­kir­joi­tuk­sen pitui­sen vastineen.

    -Tuo­mas

  48. Lii­an van­ha kir­joit­ti: “säh­kö­ver­kos­sa ei ole sel­lai­sia rei­tit­ti­miä, jot­ka ohjai­si­vat vesi­säh­kön vesi­säh­kön ostajalle”

    Toki yksit­täi­sen watin alku­pe­rän jäl­jit­tä­mi­nen on mah­do­to­ta, mut­ta olen ymmär­tä­nyt jär­jes­tel­män toi­min­ta­pe­ri­aat­teen niin, että eko­säh­köä ei myy­dä enem­pää kuin sitä tuo­te­taan. Näin ostet­tu eko­säh­kö nos­taa eko­säh­kön suh­teel­lis­ta osuut­ta (jos kaik­ki tuo­tet­tu eko­säh­kö on jo kir­jat­tu sähkösopimuksiin).

    Vihe­rins­si kir­joit­ti: “Vaik­ka kaik­ki kulut­ta­ja-asiak­kaat ostai­si­vat eko­säh­köä, sil­lä ei oli­si vai­ku­tus­ta tuotantorakenteeseen.”

    Sama vas­taus kuin edel­lä. Olen kuvi­tel­lut, että jo nyky­jär­jes­tel­mä pakot­tai­si tuot­ta­jat tuot­ta­maan täs­sä tapauk­ses­sa 100% ekosähköä.

    Vihe­rins­si kir­joit­ti: “Ja jos oikeas­ti pää­dyt­täi­siin sii­hen, että kaik­ki asiak­kaat vaa­ti­vat pääs­tö­tön­tä säh­köä, säh­kön hin­ta siir­tyi­si aivan toi­siin sfää­rei­hin. Hin­nan pitäi­si olla niin kor­kea, että kulu­tus sopeu­tui­si uusiu­tu­vien tuotantoon.”

    Aivan, ja sys­tee­mi ei ole täy­sin toi­mi­va. Osin kyse on sii­tä, että jokut mak­sa­vat enem­män kuin toi­set saa­dak­seen puh­taam­man oman­tun­non. Ei noi­tä sääs­tä­jiä / vapaa­eh­toi­sia mak­sa­jia sataan pro­sent­tiin asti rii­tä. Ehdot­to­mas­ti jär­ke­väm­pi tapa vähen­tää pääs­tö­jä oli­si se, että val­tiot vai­ka­pa verot­tai­si­vat fos­sii­li­sia pääs­tö­jä niin pal­jon, että pääs­töt putoai­si­vat toi­vo­tul­le tasolle.

    Pääs­tö­kaup­pa täh­tää samaan, aina­kin jos­sain mie­les­sä, mut­ta kuten Hel­sin­gin ener­gian esi­merk­ki osoit­taa, jos­kus sii­nä voi yrit­tää käyt­tää logiik­kaa, jon­ka mukaan pääs­tö­jä ei kan­na­ta­kaan vähen­tää, kos­ka sil­lä ei oli­si mitään vai­ku­tus­ta kokonaispäästöihin.

    Yksi­löi­den bio­säh­kön kulu­tuk­sen kas­vu lisää bio­mas­san kulu­tus­ta ja sitä kaut­ta myös rasi­tus­ta luon­nol­le, ja sil­ti voi olla että samaan aikaan fos­sii­lis­ten käyt­tö voi­ma­lois­sa vain kas­vaa. Samoin säh­kön tuot­ta­jien koh­dal­la uusi bio­voi­ma­la, vesi­voi­ma­la tai ydin­voi­ma­la voi pit­käl­lä täh­täi­mel­lä lisä­tä koko­nais­ku­lu­tus­ta (vaik­ka pakot­tai­si­kin mark­ki­noil­le tul­les­saan yhden fos­sii­li­sen voi­ma­lan koi­pus­siin). Oleel­lis­ta on siis vähen­tää fos­sii­lis­ten polt­toa (suo­rin veroin tai muin sopi­muk­sin), jos tavoit­tee­na on vähen­tää fos­sii­li­sia pääs­tö­jä. Vain noi­ta todel­li­sia vähen­nyk­siä kan­nat­taa mita­ta. Täs­tä näkö­kul­mas­ta kat­soen vaih­toeh­toi­sia ener­gia­muo­to­ja kan­nat­taa käyt­tää vain pudo­tuk­sen peh­men­tä­mi­seen sen JÄLKEEN kun fos­sii­lis­ta voi­maa on ajet­tu alas (myös jo pitä­väs­ti sovi­tut fos­si­lis­ten vähen­nyk­set käyvät).

  49. Yli­pää­tään tämä ane­kau­pak­si syyl­lis­tet­ty puh­taan ener­gian kor­va­mer­kit­se­mi­nen tie­tyl­le asiak­keel­le kai­paa tois­ta näkö­kul­maa. Esi­mer­kik­si nimi­merk­ki Art­tu­ri, joka on ehkä tämän pals­tan joh­don­mu­kai­sin mark­ki­na­me­ka­nis­min kan­nat­ta­ja, tuo­mit­si täl­lai­sen ane­kau­pak­si, vaik­ka minus­ta hänen jos kenen oli­si tul­lut näh­dä yli­hin­nan mak­sa­mi­nen puh­taas­ta ener­gias­ta nime­no­maan kysyn­nän kaut­ta ja siten sen mer­ki­tys uusil­le inves­toin­neil­le puh­taam­paan energiaan.

    Eko­säh­kön raken­teel­li­nen ongel­ma on vesi­voi­man myy­mi­nen eko­säh­kö­nä. Vesi­voi­ma on rajal­li­nen ja hyvin pit­käl­ti jo käy­tet­ty resurs­si, jota ei ole raken­net­ta­vis­sa lisää. Joil­la­kin onnek­kail­la sitä on, mut­ta nekään eivät sitä saa lisää.

    Täs­sä­kin toki toi­mii mark­ki­na­ta­lous. Resurs­si nimel­tään vesi­voi­ma on lop­pu, joten sii­tä voi pyy­tää pal­jon hin­taa. Olen­nais­ta on kui­ten­kin se, että vesi­voi­ma­las­sa kai­kes­ta vedes­tä teh­dään säh­köä hin­nas­ta riippumatta.

    Eko­säh­kön uskot­ta­vuut­ta paran­tai­si huo­mat­ta­van pal­jon se, jos vesi­voi­man myy­mi­nen eko­säh­kö­nä kiel­let­täi­siin. Sen jäl­keen ympä­ris­tö­säh­kös­sä oli­si jotain uskot­ta­vuut­ta­kin, kos­ka nime­no­maan sitä muu­ta uusiu­tu­vaa (tuu­li, aurin­ko, bio­mas­sat) me tar­vit­sem­me lisää.

    Tämän jäl­keen mark­ki­nat hin­noit­te­li­si­vat eko­säh­kön sen mukaan, mitä sen tuot­ta­mi­nen oikeas­ti mak­saa. Sit­ten kyse ei enää oli­si ane­kau­pas­ta, tai aina­kin anei­den myyn­ti oli­si hyvin rajallista.

  50. Sama jut­tu kau­ko­läm­mön kans­sa, nor­maa­lis­ti pär­jä­tään hii­li- ja kaa­su­vas­ta­pai­neel­la tuo­te­tul­la, mut­ta pak­ka­sil­la jou­du­taan tur­vau­tu­maan lisäk­si öljyyn. Ja mitä useam­pi käyt­tä­jä, sitä nopeam­min vara­voi­maan jou­du­taan tur­vau­tu­maan, ihan kuten sähkössäkin.

    Jos kau­ko­läm­mön kulu­tus kak­sin­ker­tais­tuu, yhdis­tet­ty tuo­tan­to voi­daan kak­sin­ker­tais­taa. Kovim­mil­le pak­ka­sil­le käy­te­tyn öljyn käyt­tö­mää­rä myös kak­sin­ker­tais­tuu, kos­ka läm­pö­voi­ma­loi­den ole­mas­sao­loon on ole­mas­sa hyvät optimointisyyt.

    Kui­ten­kin täs­sä tilan­tees­sa kes­ki­pääs­töt pysy­vät sama­na, joten mar­gi­naa­li­pääs­tö on sama kuin kes­ki­pääs­tö. Nykyi­sen­kal­tai­nen rat­kai­su on monistettavissa.

    Säh­kös­sä taas tilan­ne on se, että kulu­tuk­sen kas­vu kas­vat­taa kes­ki­pääs­tö­jä (kos­ka kas­vu kate­taan fos­sii­li­sil­la). Näin ollen mar­gi­naa­li­pääs­töt ovat suu­ria. Nykyi­sen­kal­tai­nen rat­kai­su ei ole monis­tet­ta­vis­sa, vaik­ka­pa vesi­voi­ma ei kaksinkertaistu.

    Vähä­pääs­töis­tä säh­kön­tuo­tan­toa on hyvin vai­kea raken­taa yhtään sen enem­pää lisää kuin mitä sitä raken­ne­taan joka tapauk­ses­sa. Sen sijaan yhdis­tet­tyä säh­kön ja läm­mön tuo­tan­toa voi­daan raken­taa lähes rajat­to­mas­ti lisää, rajoit­ta­va teki­jä on läm­mön kysyntä.

  51. For­tu­min sivul­la sano­taan hei­dän tuot­ta­mas­taan / hank­ki­mas­taan säh­kös­tä: “41,8 % uusiu­tu­vaa ener­gi­aa (27,1 % myy­tiin ympä­ris­tö­säh­kö­nä)”. Tois­tai­sek­si heil­tä ostet­tu ympä­ris­tö­säh­kö on siis ollut “lah­joi­tuk­sia” For­tu­mil­le. Ehkä myyn­nil­lä on ollut jotain epä­suo­ria ja enna­koi­via vai­ku­tuk­sia For­tu­min ener­gian­tuo­tan­to­po­li­tiik­kaan. Mark­ki­na­ta­lou­den lai­na­lai­suuk­sien mukaan ympä­ris­tö­säh­kön hin­taa voi­si pudot­taa, ja näin myy­dä täy­det 100% uusiu­tu­vas­ta säh­kös­tä uusiu­tu­va­na. Mut­ta ehkä ympä­ris­tö­säh­kön osta­jat naut­ti­vat lii­kaa kar­vaas­ta lääk­kees­tään ja hyväs­tä omas­ta­tun­nos­taan vaa­tiak­seen hinnanalennuksia :-).

    http://fortum.fi/countries/fi/yksityisasiakkaat/sahkosopimus/sahkon-alkupera/pages/default.aspx

  52. Kaik­ki olem­me yhtä miel­tä että vesi­voi­ma­säh­köä osta­mal­la ei maa­il­ma pelas­tu, se on sel­vä, kos­ka sen tuo­tan­to­mää­rää ei juu­ri lisä­tä pait­si tehon­ko­ro­tuk­sil­la jot­ka teh­dään joka tapauk­ses­sa. Vesi­voi­ma voi­tai­siin­kin hylä­tä vih­reän säh­kön lis­tal­ta pois, myös Ekoe­ner­gias­ta (vaik­ka niis­sä oli­si kalaportaat).

    Muun vih­reän säh­kön osto sen sijaan lisää kysyn­tää ja siten toden­nä­köi­ses­ti myös tar­jon­taa eli aut­taa siis ilmas­toa. Jos ener­giay­ri­tys saa tuu­li­voi­man takuu­hin­nan 8,3 c/kWh pääl­le vie­lä esim. 0,5–1 c/kWh vih­reän säh­kön osta­jil­ta, niin on kovin vai­kea näh­dä mik­sei se moti­voi­si enti­ses­tään tuu­li­voi­man lisärakentamiseen? 

    Sama jut­tu vih­reän kau­ko­läm­mön kans­sa, var­sin­kin jos sys­tee­mit teh­täi­siin siten, että myös yksit­täi­set ker­ros­ta­loa­suk­kaat voi­si­vat ostaa vih­re­ää kau­ko­läm­pöä riip­pu­mat­ta talo­yh­tiön ympäristövastuullisuudesta.

  53. Hyväk­syn sekä Osmon että Vihe­rins­sin argu­men­tit vesi­voi­man osal­ta. On tot­ta, ettei vesi­voi­maa voi­da juu­ri lisä­tä ja sik­si vesi­voi­maa ei pitäi­si voi­da lain­kaan myy­dä eko­säh­kö­nä. Ei siis edes sitä osaa, joka tuo­te­taan vesi­vo­mal­la. Täs­tä samaa miel­tä. Eikä vesi­voi­ma vält­tä­mät­tä ole eko­te­ko laa­jas­sa mie­les­sä sil­loin­kaan, vaik­ka sen kapa­si­teet­tia voi­tai­siin lisä­tä. CO2-pääs­tö­jen osal­ta ehkä.

    Nii­den uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den osal­ta, joi­den kapa­si­teet­tia sen sijaan voi­daan lisä­tä, tilan­ne on luul­ta­vas­ti toi­nen. Asiak­kaan mark­ki­noil­la esit­tä­mä infor­maa­tio sii­tä, että hän on val­mis mak­sa­maan yli­hin­taa uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta, on omi­aan suun­taa­maan ener­gia­teol­li­suu­den inves­toin­te­ja uusiu­tu­viin ener­gia­muo­toi­hin. Ihan samal­la taval­la, jos ennak­ko­luu­lo­ton raken­nus­lii­ke eris­täi­si myy­tä­vät asun­ton­sa kun­nol­la, ja jos nämä asun­not meni­si­vät kuin kuu­mil­le kivil­le, oli­si se sig­naa­li raken­nus­teol­li­suu­del­le sii­tä, että ener­gia­te­hok­kai­ta talo­ja kan­nat­taa raken­taa nykyis­tä enemmmän. 

    Jos kor­va­mer­ki­tys­tä säh­kös­tä mak­se­taan yli­hin­taa ja täs­tä saa­dut tuo­tot ohja­taan uusiu­tu­van ener­gian kapa­si­tee­tin lisää­mi­seen, voi­ta­neen kor­va­mer­ki­tyn säh­kön osta­mis­ta väit­tää eko­teok­si. Eko­te­ko on välil­li­nen, kun­nes mak­set­tu yli­hin­ta on aidos­ti rea­li­soi­tu­nut uusi­na inves­toin­tei­na uusiu­tu­vaan ener­gi­aan. Minus­ta asiak­kail­ta saa­tua infor­maa­tio­ta yli­hin­nan mak­sa­mis­ha­luk­kuu­des­ta voi­daan pitää lopul­li­sen inves­toin­nin edel­ly­tyk­se­nä ja siten vält­tä­mät­tö­mä­nä vai­hee­na koh­ti puh­taam­man ener­gian tuo­tan­toa. Eli jo täl­lai­sen infor­maa­tion välit­tä­mi­nen ener­giayh­tiöl­le on tie­tyl­lä tapaa ekoteko.

    1. Ei täs­sä ole mitään eri­mie­li­syyt­tä. Jos eko­säh­kön osta­mi­seen liit­tyy jokin kyt­kös kapa­si­tee­tin raken­ta­mi­seen, sen koko­nais­sal­do on hyvä — riip­puen tie­tys­ti sii­tä, kuin­ka voi­ma­kas kyt­kös on. Jos toi­men pide on sekä säh­kön kulu­tus­ta (syn­ti) ja puh­taan kapa­si­tee­tin rahoit­ta­mis­ta (eko­te­ko) teon sal­do voi olla balans­sis­sa. Kos­ka puh­taal­la kapa­si­tee­til­la on rajan­sa, paras­ta oli­si edel­leen olla kulut­ta­mat­ta kokonaan.

  54. Lai­toin tämän jo edel­li­seen vies­ti­ket­juun, mut­ta lisään tän­ne­kin kun on täs­sä­kin jo kes­kus­tel­tu asiasta.

    On tot­ta, ettei puu ole ihan pääs­tö­tön­tä, mut­ta fos­sii­li­siin ver­rat­tu­na kui­ten­kin huo­mat­ta­van vähä­pääs­töis­tä. 100 vuo­den tar­kas­te­lu­jän­teel­lä esim. oksien pol­ton CO2-elin­kaa­ri­pääs­töt ovat alem­mat kuin CO2-tal­tee­no­tol­la varus­te­tun kivi­hii­li­lauh­de­voi­man. Sain seu­raa­vat elin­kaa­ri­pääs­tö­lu­vut Syken tut­ki­muk­ses­ta (Repo el. al 2010), var­mis­tin heil­tä vie­lä asian ja piti­vät näi­tä suu­ruus­luo­kal­taan oikei­na (100 vuo­den GWP). 

    Ener­gian­tuo­tan­non pääs­töt (g CO2/kWh)
    CHP-tuo­tan­to Erillissähkö
    maa­kaa­su 237 426
    kivi­hii­li 417 938
    Kivihiili,CCS 100 200 (IPCC 2007)
    oksa 83 188 (Repo et. al)
    kan­to 141 318 (Repo et. al)
    tuu­li­voi­ma 15(IPCC 2007)
    aurin­ko­säh­kö 50 (IPCC 2007)
    ydin­voi­ma 40 (IPCC 2007)

  55. Teh­taa­no­mis­ta­jat taput­ta­vat kar­vai­sia käsi­ään täl­lai­sil­le kes­kus­te­luil­le. Ne saa tuo­tan­to­yk­si­löt unoh­ta­maan että ainoa peri­aa­te on kaik­kien irto­nais­ten raho­jen imu­roin­ti elii­tin pussiin.

  56. Pet­te­ri Huus­ka, onko nois­sa oksien kan­to­jen pääs­töis­sä mukaa­na kor­juun ja kul­je­tuk­sen aiheut­ta­mat päästöt?

    Oli tilai­suus näh­dä miten eräs rais­kio työs­tet­tiin. Siel­tä kerät­ty­jen kan­to­jen ja oksien ener­gia tus­kin oli­si rit­tä­nyt kor­vaa­maan käy­te­tyn kalus­ton vaa­ti­maa polttoainetta.

    Rais­kion pääs­töt pitäi­si ker­toa kah­del­la, niin oltai­siin lähem­pä­nä totuutta.

  57. Vihe­rins­si:

    Säh­kös­sä taas tilan­ne on se, että kulu­tuk­sen kas­vu kas­vat­taa kes­ki­pääs­tö­jä (kos­ka kas­vu kate­taan fossiilisilla).

    Ei tuo ole mikään luon­non­va­kio. Kas­vu voi­daan kat­taa myös ydinvoimalla. 

    Vähä­pääs­töis­tä säh­kön­tuo­tan­toa on hyvin vai­kea raken­taa yhtään sen enem­pää lisää kuin mitä sitä raken­ne­taan joka tapauksessa. 

    Mitä tar­koi­tat nyt tuol­la “joka tapauk­ses­sa”? Onhan sel­vää, että säh­kön hin­ta tai sen odo­tet­ta­vis­sa ole­va hin­ta vai­kut­taa sii­hen, kuin­ka pal­jon uut­ta tuo­tan­toa raken­ne­taan. Jos kulu­tus kas­vaa, uusi tuo­tan­to tulee talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­mak­si ja sii­hen luon­nol­li­ses­ti inves­toi­daan entis­tä enemmän.

    Lisäk­si jos CO2-pääs­tö­kiin­tiöt ovat rajal­li­sia, mikä kai koko pääs­tö­kau­pan idea on, kulu­tuk­sen kas­vu juu­ri ei voi lisä­tä fos­sii­li­sil­la säh­kön tuo­tan­toa. Pääs­tö­kiin­tiöi­den hin­nan nousu voi teh­dä jopa yhdis­te­tys­tä tuo­tan­nos­ta fos­sii­li­sil­la kannattamatonta.

  58. Sain seu­raa­vat elin­kaa­ri­pääs­tö­lu­vut Syken tut­ki­muk­ses­ta (Repo el. al 2010), var­mis­tin heil­tä vie­lä asian ja piti­vät näi­tä suu­ruus­luo­kal­taan oikei­na (100 vuo­den GWP). 

    Kii­tok­sia hyvis­tä nume­rois­ta! Sen ver­ran nii­hin kui­ten­kin kom­ment­tia, että tuo CHP-osuus on hyvin vai­keas­ti arvioi­ta­vis­sa. Sii­nä nimit­täin jou­du­taan teke­mään useam­pi­kin ole­tus ennen kuin lukuun päästään.

    Todel­li­nen ver­tai­lu kan­nat­taa teh­dä eril­lis­tuo­tan­non luvuil­la, vaik­ka yhteis­tuo­tan­to toki pääs­tö­kuor­maa alen­taa­kin. Yhteis­tuo­tann­non mää­rä rajoit­tuu joka tapauk­ses­sa läm­mön kysyntään.

    Toi­nen kom­ment­ti on se, että CCS näyt­tää nume­rois­sa kovin hyväl­tä. Sil­lä on kui­ten­kin yksi pie­ni haas­te — sitä ei vie­lä ole. Tulee ehkä jos­kus, asias­sa on mon­ta mut­kaa ja ris­kiä mat­kal­la. Sen varaan ei kan­na­ta laskea.

    Ja har­mil­li­ses­ti tuol­ta puut­tui­vat tur­ve ja ruskohiili…

  59. Ei tuo ole mikään luon­non­va­kio. Kas­vu voi­daan kat­taa myös ydinvoimalla.

    Näin teh­dään­kin. Aina­kin tämän het­ken poliit­ti­ses­sa rea­lis­mis­sa on kui­ten­kin niin, että kulu­tuk­sen kas­vu tai vähe­ne­mi­nen ei vai­ku­ta juu­ri mis­sään ydin­voi­man lisärakentamiseen.

    Mitä tar­koi­tat nyt tuol­la “joka tapauk­ses­sa”? Onhan sel­vää, että säh­kön hin­ta tai sen odo­tet­ta­vis­sa ole­va hin­ta vai­kut­taa sii­hen, kuin­ka pal­jon uut­ta tuo­tan­toa rakennetaan.

    Suo­mes­sa­kin — vaik­ka meil­lä on hal­paa säh­köä — haluk­kai­ta ydin­voi­man raken­ta­jia on enem­män kuin poliit­ti­ses­ti pää­tet­ty­jä lupia. Mää­rä ei siis rajau­du mark­ki­noi­den mukaan.

    Poliit­ti­nen tilan­ne voi tie­tys­ti muut­tua­kin. Jos ilmas­ton­muu­tos alkaa teh­dä pahaa jäl­keä, ydin­voi­mas­ta voi tul­la hyvin­kin suo­sit­tua. Mut­ta sil­loin­kin siir­ty­mä­kausi kulu­tuk­sen rajoit­ta­maan ydin­voi­maan on erit­täin pit­kä, kos­ka ydin­voi­maa tar­vit­tai­siin hyvin pal­jon, ja sen raken­ta­mi­nen on hidasta.

    Oikeas­ti mark­ki­naeh­tois­ta säh­köä voi­daan tuot­taa fos­sii­li­sil­la, tuu­lel­la ja aurin­gol­la (ja rajoi­te­tus­ti bio­mas­soil­la). Kaik­kia näi­tä voi­vat kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät raken­taa lisää lähes mie­len­sä mukaan.

    Käy­tän­nös­sä­hän tilan­ne on se, että nois­ta vain fos­sii­li­sia teh­dään mark­ki­naeh­toi­ses­ti nykyi­sil­lä hin­ta­suh­teil­la. Bio­mas­sat ovat vähän sii­nä rajal­la, siel­lä on mui­ta­kin teki­jöi­tä kuin mark­ki­nat, eikä niis­tä kovin isoa teki­jää Euroo­pan mitas­sa saa oikein mitenkään.

    1. Suo­mes­sa­kin – vaik­ka meil­lä on hal­paa säh­köä – haluk­kai­ta ydin­voi­man raken­ta­jia on enem­män kuin poliit­ti­ses­ti pää­tet­ty­jä lupia. 

      Kat­so­taan nyt ensin, saa­ko Fen­no­voi­ma hank­keen­sa rahoitetuksi.

  60. Pääs­tö­kiin­tiöi­den hin­nan nousu voi teh­dä jopa yhdis­te­tys­tä tuo­tan­nos­ta fos­sii­li­sil­la kannattamatonta.

    Tähän piti vie­lä sanoa: Tus­kin ihan pian.

    Nimit­täin yhdis­tet­ty tuo­tan­to on kan­nat­ta­vam­paa kuin eril­lis­tuo­tan­to. Niin­pä siis yhdis­te­tys­tä tuo­tan­nos­ta tulee kan­nat­ta­ma­ton­ta vas­ta, kun kaik­ki eril­lis­tuo­tan­to on muut­tu­nut kannattamattomaksi.

    Sitä odo­tel­les­sa. Euroo­pas­sa pitäi­si säh­kön­ku­lu­tuk­sen tip­pua kol­man­nek­sel­la ennen kuin näin voi tapah­tua, kos­ka tuo kol­man­nes teh­dään nyt hii­li­lauh­teel­la. Uusiu­tu­vaa tulee kyl­lä lisää, mut­ta samal­la pudo­te­taan ydin­voi­maa verkosta.

    Jos Euroo­pas­sa pääs­tään hii­lel­lä teh­dys­tä eril­lis­tuo­tan­nos­ta eroon, Suo­mes­sa ver­kos­ta pudo­te­taan ensim­mäi­se­nä tur­veyh­dis­tet­ty. Tosin käy­tän­nös­sä käy niin, että noil­la hin­ta­ta­soil­la siel­lä palaa tur­peen lisäk­si puu, jol­loin toi­min­ta jatkuu.

    Ja sit­ten täs­sä voi­si olla hyvä huo­ma­ta, että jos kivi­hii­len käy­tös­tä hank­kiu­du­taan eroon, maa­kaa­sun ja öljyn hin­nat eivät aina­kaan hal­pe­ne. Hii­len hin­ta taas hal­pe­nee, kos­ka tuo­tan­to ylit­tää kysyn­nän. Tämä yllä­pi­tää fos­sii­lis­ten hin­ta­ta­sa­pai­noa pitkään.

    Käy­tän­nös­sä lie­nee niin, että säh­kön hin­ta tulee ole­maan erit­täin pit­kään kivi­hii­li­lauh­teen hin­ta. Se tulee kyl­lä nouse­maan selvästi.

  61. Asiak­kaan mark­ki­noil­la esit­tä­mä infor­maa­tio sii­tä, että hän on val­mis mak­sa­maan yli­hin­taa uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta, on omi­aan suun­taa­maan ener­gia­teol­li­suu­den inves­toin­te­ja uusiu­tu­viin energiamuotoihin.

    Kyl­lä. Mut­ta sil­loin asiak­kaan pitää indi­koi­da, että hän on val­mis mak­sa­maan uuden uusiu­tu­van tuo­tan­non hin­nan. Tääl­lä esi­tet­ty “tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi + jon­kin ver­ran pääl­le” on aika hyvä arvio.

    Se teki­si verot­to­mak­si hin­nak­si 10+ snt/kWh. Nyt vero­ton säh­kön hin­ta on 3–5 snt/kWh, joten ero­tus­ta kulut­ta­jal­le veroi­neen on noin 10 snt/kWh.

    Tie­tääk­se­ni yksi­kään ener­giayh­tiö ei myy täl­lä hin­ta­ta­sol­la ole­vaa uusiu­tu­vaa uudis­tuo­tan­to­ta­kuul­la. Tuu­li­voi­ma­laa raken­ta­via osa­keyh­tiöi­tä kyl­lä on, mut­ta eivät nekään ole oikein saa­neet yksi­tyis­asiak­kail­ta sijoi­tuk­sia. Toden­nä­köi­se­nä syy­nä on se, että hin­ta on aika kova.

    Samal­la peri­aat­teel­la on yri­tet­ty myös aurin­ko­voi­ma­laa, mut­ta ilmei­ses­ti vie­lä huo­nom­mal­la menes­tyk­sel­lä. Sii­nä lisä­hin­ta oli­si noin 30 snt/kWh.

    Säh­kö­läm­mit­tä­jäl­le tuo todel­li­nen tuu­li­voi­mal­la tuo­tet­tu eko­lo­gi­suus mak­sai­si esi­mer­kik­si 2000 euroa vuo­des­sa, ker­ros­ta­loa­suk­kaal­le muu­ta­man sata­sen. Har­vem­pi on lopul­ta val­mis mak­sa­maan näin pal­jon. Ei aina­kaan niin moni, että sil­lä oli­si oikeas­ti mer­ki­tys­tä suu­rem­mas­sa mittakaavassa.

    Meis­tä kai­kis­ta on niiiiiin kivaa olla eko, kun­han se ei oikeas­ti mak­sa pal­jon lisää.

    Syöt­tö­ta­rif­fien tule­mi­nen kyl­lä muut­taa vähän tätä peliä, kos­ka sil­loin asiak­kaan ei tar­vit­se mak­saa kuin osa lisähinnasta.

  62. Vihe­rins­si:

    Kyl­lä. Mut­ta sil­loin asiak­kaan pitää indi­koi­da, että hän on val­mis mak­sa­maan uuden uusiu­tu­van tuo­tan­non hin­nan. Tääl­lä esi­tet­ty “tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi + jon­kin ver­ran pääl­le” on aika hyvä arvio.

    Kun vesi­voi­ma­kaan ei teil­le kel­paa, niin toi­vot­ta­vas­ti alat­te kam­pan­joi­da oikeaop­pis­ten vain tuu­li­voi­maa sisäl­tä­vien säh­kö­so­pi­mus­ten puo­les­ta. Sii­hen luon­nol­li­ses­ti sisäl­tyy pie­ni ris­ki, että mer­kit­tä­vän osan vuo­des­ta olet­te sit­ten ilman sähköä 🙂
    (tuu­li­voi­ma kun on erit­täin huo­no säh­kön­läh­de ja tuu­let­to­mia päi­viä on runsaasti)

  63. Minä nimi­tän myös sitä “mak­sa­kaa niin inves­toim­me”- hin­ta­li­sää ane­kau­pak­si, kos­ka oikeas­ti tehok­kaam­pi tilan­ne saa­tai­siin aikaan yksin­ker­tai­ses­ti pää­omit­ta­mal­la tuuli‑, bio‑, jne. star­tup­pe­ja. Jos näi­hin halu­aa inves­toi­da, niin sii­tä vaan investoimaan.

  64. Lumi­tuu­li http://www.lumituuli.fi/ on toi­mi­nut jo 1990-luvul­la sil­lä jär­ke­väl­lä peri­aat­teel­la, että se myy säh­köä vain osak­kail­leen, eli ne myl­lyt ovat siel­lä juu­ri niil­lä vih­reän säh­kön osta­jien rahoilla.

  65. Vihe­rins­si:

    Aina­kin tämän het­ken poliit­ti­ses­sa rea­lis­mis­sa on kui­ten­kin niin, että kulu­tuk­sen kas­vu tai vähe­ne­mi­nen ei vai­ku­ta juu­ri mis­sään ydin­voi­man lisärakentamiseen. 

    ja

    Käy­tän­nös­sä lie­nee niin, että säh­kön hin­ta tulee ole­maan erit­täin pit­kään kivi­hii­li­lauh­teen hin­ta. Se tulee kyl­lä nouse­maan selvästi. 

    Minus­ta tuo jäl­kim­mäi­nen vas­taa edel­li­seen. Kun säh­kön hin­ta nousee, ydin­voi­man poliit­ti­nen hyväk­syn­tä kas­vaa sii­nä samassa.

    Tämän ket­jun avauk­ses­sa jo Vih­rei­den kan­san­edus­ta­ja Osmo Soi­nin­vaa­ra impli­siit­ti­ses­ti tote­si ydin­voi­man ole­van san­ka­rin ase­mas­sa ole­vaa tuo­tan­toa. Jos tuo asen­ne levi­ää mui­hin­kin vih­rei­siin, niin kukas ydin­voi­maa enää vastustaisi?

  66. Tur­ve­kin pol­te­taan säh­köä tuot­ta­vis­sa kau­ko­läm­pö­lai­tok­sis­sa joten sen käyt­tö onkin nyt sit­ten eko­te­ko. Lisäk­si maa­pal­lon vil­ja­vien eko­sys­tee­mien mää­rä kas­vaa jopa 100 000 heh­taa­ria karu­jen rämei­den muut­tues­sa vil­je­ly­maak­si met­säk­si ja lintualueiksi.

  67. Vihe­rins­si, minä en nyt jak­sa, mut­ta jos haluat kai­vel­la nii­tä tuu­li­voi­man kan­nat­ta­vuus­hin­to­ja niin on hyvä tie­tää että se HELE­Nin kan­nat­ta­vuus on käsit­tääk­se­ni las­ket­tu Hel­sin­gin lii­ke­lai­tos­ten ylei­sel­lä 11% tuot­to­vaa­ti­muk­sel­la sijoi­te­tul­le pää­omal­le. Tuom­moi­sel­la tuot­to-odo­tuk­sil­la ei kan­na­ta mikään muu kuin kaa­su­voi­ma­la, tuu­li­voi­man kus­tan­nuk­sis­ta jotain 90% on pää­omaa ja ydin­voi­mas­sa kai jotain 70%, riip­puu tie­ten­kin sii­tä mitä ne mak­saa raken­taa. Ja se pää­oma tie­ten­kin mak­saa sitä enem­män mitä lähem­pä­nä kan­nat­ta­vuus­ra­jo­ja ollaan, kos­ka kan­nat­ta­vuus on riski.

    Joka tapauk­ses­sa, jokai­ki­nen ker­ta kun anne­taan hin­to­ja pää­oma­val­tai­sil­le tuo­tan­to­muo­doil­le niin tuli­si kysyä että mitä­kö­hän pää­oman hin­taa on käy­tet­ty. Eril­lai­set ole­tuk­set sii­tä selit­tää hyvin suu­ren vaih­te­lun kustannusarvioissa.

    Minus­ta muu­ten alkaa tul­la energiasosialisti.

  68. vihe­rins­si
    Suo­mes­sa­kin – vaik­ka meil­lä on hal­paa sähköä 

    Kuten itse­kin arvioit, säh­kön hin­ta tul­lee nouse­maan ja kovas­ti. Täl­löin ole­mas­sao­le­vat ydin­voi­ma­lai­tok­set muut­tu­vat kul­ta­kai­vok­sik­si ja tule­vien lai­tos­ten inves­toin­ti­las­kel­mat tule­vat erit­täin kannattaviksi.

    Osmo­kin epäi­lee saa­ko Fen­no­voi­ma rahoi­tus­ta hank­keel­le. Kun säh­kön hin­ta osoit­taa koil­li­seen, rahoi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen muut­tuu hyvin helpoksi.

  69. Niin mikä säh­kön hin­ta nousee? Jos niis­tä Poh­jan­me­ren tuu­li­voi­ma­la­hank­keis­ta toteu­tuu edes mur­to-osa ja mah­dol­li­ses­ti vie­lä Suo­men ja Bal­tian ydin­voi­ma­hank­kei­ta, sekä pääs­tö­mak­sut kas­vaa, niin sanoi­sin että sii­nä käy jopa niin että säh­kön kes­ki­hin­ta las­kee ja spot-hin­nat nousee. Eli hin­ta­vaih­te­lu kas­vaa. Näin sik­si että mata­lan kulu­tuk­sen aika­na mar­gi­naa­li­tuo­tan­to on ydin- tai jopa tuu­li­voi­maa joil­la on pie­net mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set, suu­rem­man kulu­tuk­sen aika­na taas pääs­tö­mak­suis­ta kal­lis­tu­nut­ta fos­sii­lis­ta. Rahaa täl­lä tekee polt­to- tai vesi­voi­ma­lan omis­ta­ja joka voi sää­tää tuo­tan­to­aan kysyn­nän mukaan. Kulut­ta­jis­ta taas hyö­tyy teol­li­suus ja hävi­ää kotitaloudet.

  70. tpyy­luo­ma, hyväk­syn sen, että vesi­voi­man arvo tulee kas­va­maan enti­ses­tään toi­saal­ta tuu­li­voi­man lisään­tyes­sä ja toi­saal­ta sää­det­tä­vän polt­to­voi­man kal­lis­tues­sa. Sen sijaan en ymmär­rä, mik­si polt­to­voi­ma­lan omis­ta­ja teki­si eri­tyi­sen pal­jon voit­toa, kun hän on jou­tu­nut mak­sa­maan itsen­sä kipeäk­si niis­tä pääs­tö­mak­suis­ta. Hän saa kyl­lä säh­kös­tään hyvän hin­nan, mut­ta se yli­hin­ta valuu nii­hin päästömaksuihin. 

    Koti­ta­lou­det tosi­aan häviä­vät sik­si, että heil­lä ei ole mah­dol­lis­ta vähen­tää kulu­tus­taan sil­loin, kun säh­kö on kal­lis­ta, vaan he jou­tu­vat mak­sa­maan kai­kes­ta säh­kös­tään kes­ki­hin­nan. En tosin ymmär­rä, mik­si tämä oli­si joku ylit­se­käy­mä­tön ongel­ma. Kodeis­sa on aina­kin jon­kun ver­ran sel­lais­ta kulu­tus­ta, joka oli­si suh­teel­li­sen help­po ajoit­taa sel­lai­seen ajan­koh­taan, jos säh­kö oli­si tun­ti­hin­noi­tel­tua. Sel­lai­nen elekt­ro­niik­ka, joka auto­maat­ti­ses­ti seu­rai­si säh­kön hin­taa ja käyn­nis­täi­si vaik­ka­pa tis­ki­ko­neen sii­nä vai­hees­sa yötä, kun hin­ta on alim­mil­laan, luu­li­si ole­van tri­vi­aa­lia rakentaa. 

    Kun säh­kö­au­tot yleis­ty­vät, tämän pitäi­si mel­kein­pä tul­la pakol­li­sek­si, kos­ka nii­den lataa­mi­nen mah­dol­li­sim­man hal­val­la säh­köl­lä pys­tyi­si toden­nä­köi­ses­ti tasoit­ta­maan koti­ta­louk­sien kulu­tus­ta pal­jon­kin. Toki edel­leen jäi­si vuo­den­ai­ka­vaih­te­lu, mut­ta tätä voi­si sit­ten tasoit­taa teol­li­suu­den toi­mil­la (ajoit­taa sei­so­kit niil­le ajan­jak­soil­le, kun säh­kö on kallista).

  71. Kolum­ni aihee­seen liit­tyen: http://www.talouselama.fi/minavaitan/article633577.ece

    Dog­mi­vih­rey­den hait­tae­si­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka­pa tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen mate­ri­aa­li­ta­lou­des­ta ja ener­gia­po­li­tii­kas­ta. Haas­tei­na ovat aina­kin toi­min­to­jen ja vai­ku­tus­ten mit­ta­kaa­vae­ro­jen, aika­jän­tei­den ja kyt­ken­tö­jen laa­juu­den ymmär­tä­mi­nen sekä tosi­tie­don ylit­tä­vä idealismi.”

  72. Kodeis­sa on aina­kin jon­kun ver­ran sel­lais­ta kulu­tus­ta, joka oli­si suh­teel­li­sen help­po ajoit­taa sel­lai­seen ajan­koh­taan, jos säh­kö oli­si tun­ti­hin­noi­tel­tua. Sel­lai­nen elekt­ro­niik­ka, joka auto­maat­ti­ses­ti seu­rai­si säh­kön hin­taa ja käyn­nis­täi­si vaik­ka­pa tis­ki­ko­neen sii­nä vai­hees­sa yötä, kun hin­ta on alim­mil­laan, luu­li­si ole­van tri­vi­aa­lia rakentaa.

    Tun­ti­hin­noi­tel­tua (spot + kiin­teä väli­tys­palk­kio) säh­köä saa jo nyt aina­kin Tur­ku Ener­gial­ta, jos verk­ko­yh­tiöl­tä onnis­tuu tun­ti­lu­ke­mien toi­mi­tus. Kesä­mök­ki on Vat­ten­fal­lin verk­koa­lu­eel­la, ja aina­kin siel­tä luke­mat välit­ty­vät perille.

    Spot-hin­nan hais­ta­via säh­kö­noh­jaus­lait­tei­ta­kin on ole­mas­sa, esim. työ­pöy­däl­lä­ni ole­va pik­ku valai­sin syt­tyy ja sam­muu hin­ta­vaih­te­lui­den mukaan. Minul­la tämä nyt on täl­lais­ta kokei­lua ja hupi­käyt­töä, mut­ta samoil­la lait­teil­la ohja­taan toi­sis­sa koh­teis­sa mm. varaa­vaa sähkölämmitystä.

  73. Minä myön­nän käyt­tä­vä­ni ydin­voi­man jos sinä mak­sat oikean tuo­tan­to­hin­nan omas­ta säh­kös­tä­si etkä käy­tä sitä lai­sin­kaan sil­loin kun sitä ei ole saa­ta­vil­la (jos siis käy­tät esim. aurin­ko­voi­maa tai tuulivoimaa).

    En ole ehdot­ta­nut, että yksi kulut­ta­ja sai­si käyt­tää vain yhden tuo­tan­to­muo­don säh­köä. Sii­tä olen sinän­sä samaa miel­tä, että jos joku halu­aa väit­tää käyt­tä­vän­sä pelk­kää tuu­li­säh­köä, oli­si syy­tä mak­saa myös sii­tä akku­jär­jes­tel­mäs­tä mihin tuu­li­säh­kö varastoidaan.

    (Full disclai­mer: Nuo­rem­pa­na ja naii­vim­pa­na olen ker­ran osta­nut tuu­li­säh­köä. Hyväk­syin kor­keam­man hin­nan, kos­ka tuu­li­voi­maa on kal­liim­paa tuot­taa. Lys­ti lop­pui sii­hen kun muu­ta­man kuu­kau­den kulut­tua säh­köyh­tiö nos­ti hin­taa, kos­ka säh­kön mark­ki­na­hin­ta oli noussut.)

  74. Eikös tämän logii­kan mukaan sisä­suo­mes­sa ole itse asias­sa ihan yhtä­läi­nen oikeus polt­taa tur­vet­ta kuin hel­sin­gis­sä kivihiiltä.

    Tur­ve on valttimme.

    1. Jos suh­tau­dum­me tur­pee­seen kuin kivi­hii­leen, vaik­ka sen omi­nais­pääs­töt ovat­kin suu­rem­mat, mik­si emme vero­ta tur­vet­ta kuin kivihiiltä?

  75. Saa­rel­ma, se polt­to­voi­ma­lan omis­ta­ja yksin­ker­tai­ses­ti siir­tää pääs­tö­oi­keu­det hin­toi­hin kun kor­kean kysyn­nän aika­na ei ole mui­ta vaih­toeh­to­ja. Jos voi­ma­lan kiin­teät kus­tan­nuk­set on pie­net niin tuol­lai­nen ope­roin­ti on kan­nat­ta­vaa. Tämän takia ilman tukia Euroop­paan ei ole raken­net­tu juu­ri mitään muu­ta kuin kaa­su­voi­ma­loi­ta vii­mei­sen parin­kym­me­nen vuo­den aikana.

  76. tpyy­luo­ma, pääs­tö­oi­keu­det eivät miten­kään voi selit­tää voi­ma­loi­den raken­te­lua vii­meis­ten 20:n vuo­den aika­na, kun ne eivät ole olleet miten­kään tuo­ta koko aikaa olemassa. 

    Uskon kyl­lä, että kor­kean kysyn­nän aika­na polt­to­voi­ma­lan omis­ta­ja aina­kin yrit­tää siir­tää pääs­tö­oi­keu­den hin­nan säh­kön hin­toi­hin, mut­ta sinä puhuit sii­tä, että pääs­tö­oi­keuk­sien vuok­si nouse­va säh­kön hin­ta joten­kin hyö­dyt­täi­si polt­to­voi­ma­loi­ta. Tuos­sa logiik­ka vai­kut­taa joten­kin samal­ta kuin, jos val­tio nos­taa ALV:tä, kau­pat hyö­tyi­si­vät täs­sä jotain, kos­ka pane­vat sen ALV:n kui­ten­kin myyntihintoihin. 

    Todel­li­suu­des­sa ei sitä hin­taa kui­ten­kaan voi koko­nai­suu­des­saan siir­tää myyn­ti­hin­toi­hin niin kaup­pa kuin säh­kön­tuot­ta­ja­kaan. Syy on se, että osta­jien mää­rä vähe­nee, jos niin tekee. Mitä kor­keam­mak­si huip­pu­ku­lu­tus­säh­kön hin­ta nousee, sitä innok­kaam­pia säh­köyh­tiöt ovat saa­maan kulut­ta­jia otta­maan huo­mioon säh­kön hin­nan ja sitä myö­ten kulut­ta­jat muut­ta­vat kulutustottumuksiaan.

  77. Asi­aa yhtään tun­te­mat­to­man var­maan­kin ääri­tyh­mä kysy­mys: pal­jon­ko ener­gi­aa poh­joi­seu­roop­pa­lai­nen maa­ta­lous­tu­ki­pel­to­heh­taa­ri tuot­tai­si, jos sen vil­je­lyn sijaan peit­täi­si aurinkokennoilla?

    Entä ete­läs­sä, esim. Saha­ras­sa, onko siel­lä nykyi­sel­lä tai tulol­laan ole­val­la tek­no­lo­gial­la mah­dol­lis­ta kus­tan­nus­te­hok­kas­ti hyö­dyn­tää aurinkoenergiaa?

  78. Maa­ta­lous­tu­ki on har­haan­joh­ta­va ter­mi, kyse on elii­til­le yllä­pi­det­tä­väs­tä maa­re­ser­vis­tä mak­set­ta­va nimel­li­nen kor­vaus joka nopeas­ti käväi­see maa­jus­sien lomp­sis­sa ja jat­kaa mat­kaa elii­tin taskuihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.