Vuosi: 2011

Helsingin seudun yhteistyö ei oikein suju

Maanan­tai-iltana 14 Helsin­gin seudun kun­nan­val­tu­ute­tut kokoon­tu­i­v­at Myyr­mä­keen Van­taan ener­gia-areenalle kuule­maan selvi­tys­tä kak­si­por­taista seu­tuhallintoa koske­van selvi­tyk­sen lop­pu­ra­port­tia.  Oli murheel­lista kuultavaa.

Työryh­mät eivät olleet pystyneet sopi­maan oikein mis­tään. Yleen­sä esitet­ti­in, että vaik­ka yhteistyö ei tähän asti olekaan juuri sujunut, tästä eteen­päin pitää tehdä parem­paa yhteistyötä. Mis­tään tavas­ta ratkoa erim­ielisyyt­tä ei ollut päästy sopimukseen.

Maankäyt­töä poht­in­ut poruk­ka loi­he lausumaan, että pitäisi tehdä yhteisen metropo­likaa­va, joka syr­jäyt­täisi sekä maakun­takaa­van että kun­tien omat yleiskaa­vat. Sanaakaan ei san­ot­tu siitä, kuka tämän kaa­van laatisi ja miten sitä koske­vat mah­dol­liset erim­ielisyy­det ratkot­taisi­in. Jos ei pystytä ker­tomaan, miten yhteis­es­tä metropo­likaavas­ta päätetään, ei ole esitet­ty mitään.

Eräs paikalla ollut ulkop­uo­li­nen asiantun­ti­ja olet­ti, että lop­ul­ta tuo kaavoitus siir­tyy ympäristömin­is­ter­iön vas­tu­ulle; siis val­tio päät­täisi Helsin­gin seudun kaavoituk­ses­ta ohi torais­ten kun­tien. Aja­tus kuu­losti aluk­si tyr­mistyt­tävältä, mut­ta niin­hän siinä käy. Val­ta on aina jos­sakin. Jos kun­nat eivät pysty maankäytöstä päät­tämään, val­tion on se tehtävä.

Se nyt ainakin tuli osoite­tuk­si, että vapaae­htoisin toimin alueen kun­nat eivät pysty asioitaan ratko­maan. Metropo­lialueen hallinnon jär­jestämi­nen taitaa olla seu­raavien hal­li­tus­neu­vot­telu­jen visaisimpia ja kauaskan­toisimpia aiheita.

Pekingin autoarpajaiset.

Pekingis­sä näytään rajoit­ta­van uusien auto­jen han­kkimista, kos­ka katu­verkko ei vedä enem­pää. Auton han­kkimiseen tarvit­see luvan, ja uudet luvat arvotaan. Niitä tulee 20 000/kuukausi eli neljän­nesmiljoon­aa uut­ta autoa vuodessa.

Tämä heiken­tää min­un luot­ta­mus­tani kiinalais­ten kykyyn hal­li­ta kollek­ti­ivisia hyödykkeitä, jois­sa sen­tään luulin hei­dän ole­van hyviä. On järkevää rajoit­taa autoli­iken­net­tä tasolle, joka tuot­taa autos­ta mak­si­maalisen hyö­dyn. Hyö­ty on nol­la, jos auto­ja ei ole lainkaan ja uud­estaan nol­la, jos niitä on niin paljon, ettei autoil­la pysty aja­maan metriäkään. Opti­mi on jos­sain tässä välis­sä. Jat­ka lukemista “Pekingin autoarpajaiset.”

VR:n säästöissä ei ole kohtuutta Helsingissä

Liialli­nen säästämi­nen on nyt sit­ten pal­jas­tunut syyk­si rautatieli­iken­teen ongelmi­in Pääkaupunkiseudul­la. Tieto ei var­maankaan ollut yllät­tävä. On säästet­ty kun­nos­s­api­to­henkilökun­nas­sa, mut­ta on myös pih­tail­tu asetinlait­teen – siis vai­hteis­ton ja vai­htei­ta liikut­tel­e­van kalus­ton uudistamisessa.

Näis­sä säästöis­sä ei ole mitään järkeä. Jos matkus­ta­jien ja hei­dän työ­nan­ta­jien­sa tap­pi­oi­ta ver­taa säästyneeseen raha­sum­maan havait­taisi­in, että aika paljon kan­nat­taisi pan­na rahaa lähili­iken­teen toimivu­u­teen. Jos kymme­nen tuhat­ta matkus­ta­jaa myöhästyy tun­nin, se on satatuhat­ta työ­tun­tia arvoltaan noin kak­si miljoon­aa euroa. Nyt ajatel­laan han­kit­ta­van uusi asetinlait­teis­to hil­jak­seen kymme­nen vuo­den aikana. Jat­ka lukemista “VR:n säästöis­sä ei ole kohtu­ut­ta Helsingissä”

Verotyöryhmän kommentointia 6: palkkaveroja vai arvonlisäveroa?

Het­emäen työryh­mä esit­tää parin mil­jardin euron raken­nemuu­tos­ta vero­tuk­seen alen­ta­mal­la tulovero­ja ja nos­ta­mal­la arvon­lisäveroa. Tämä pitäisi työryh­män mukaan edis­tää talouskasvua ja siten tuot­taa lisää vero­tu­lo­ja. Pro­fes­sori Mat­ti Tuo­maala esit­ti Helsin­gin Sanomis­sa, ettei perustelu pidä paikkaansa. Het­emäen työryh­män kannal­ta on kiusal­lista, että Mat­ti Tuo­maala ei ole kuka hyvän­sä, vaan kan­sain­välis­es­ti arvoste­tu­in vero­tus­ta tutk­in­ut kansan­talousti­eteil­i­jä Suomes­sa. Jat­ka lukemista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 6: palkkavero­ja vai arvonlisäveroa?”

Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus

Verotyöryh­mä esit­tää että

1)      Ylin mar­gin­aaliv­ero alen­netaan noin 50 pros­ent­ti­in (nyt noin 54 %)

2)      Pääo­mat­u­lo­jen vero nos­te­taan 28 pros­en­tista 30 prosenttiin

3)      Yri­tys­ten tulok­ses­taan mak­sama vero las­ke­taan 22 prosenttiin

4)      Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten 90 000 euron verova­paas­ta osin­gos­ta luovu­taan ja se kor­vataan oikeudel­la jakaa noin neljä pros­ent­tia ( =nor­maali tuot­to) omas­ta pääo­mas­ta noin 30 pros­entin kokonaisverotuksella.

5)      Osinko­jen tavanomainen kokon­aisvero­tus nousee 40,5 pros­en­tista 45,4 prosenttiin.

Kuu­luu asi­aan sanoutua jyrkästi irti ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­tamis­es­ta. Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaamista) vähem­män ja pääo­mat­u­lo­ja enem­män. Viimeaikainen tulo­ero­jen kasvu on ollut lähim­mä pelkkää pääo­mat­u­lo­jen kasvua, joten verotyöryh­mä on oikeal­la asial­la. Jat­ka lukemista “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 5: rikkaiden väli­nen tulontasaus”

Bitit pääsivät loppumaan

Poikani ei voin­ut osal­lis­tua erääseen tent­ti­in, kos­ka ei saanut lainatuk­si kurssikir­jalainaamos­ta e‑kirjaa. Bitit oli­vat päässeet loppumaan.

Kir­jas­tot lainaa­vat e‑kirjoja samaan tapaan kuin paperisia. Ne osta­vat niitä tietyn määrän ja vain tuo määrä saa olla ker­ral­laan lainas­sa. Ei siis tiet­tyä lain­ausker­to­jen määrää. Niin­pä paperi­s­ten kir­jo­jen ohel­la myös e‑kirjat lop­pu­vat tent­tien alla ja muul­loin e‑kirjoja lojuu elek­tro­n­ises­sa kir­jahyllyssä toimettomina.

Puute oppikir­joista on eräs syy siihen, että opin­not viivästyvät. Syynä se on nau­ret­ta­va. Paperi­s­ten kir­jo­jen lop­pumin lainaamos­ta on aivan yhtä nau­ret­tavaa, vaik­ka paperin valmis­tus onkin kalli­im­paa kuin bit­tien valmis­tus. Paperikir­jan painami­nen (mar­gin­aa­likus­tan­nus) mak­saa euron tai kak­si, siis paljon vähem­män kuin menee rahaa sen lainaamiseen. Kokon­aiskus­tan­nuk­sia ajatellen olisi halvem­paa jakaa kir­jaa ilmaisek­si kuin ylläpitää lainaamo­ja. Jat­ka lukemista “Bitit pää­sivät loppumaan”