Verotyöryhmän kommentointia 6: palkkaveroja vai arvonlisäveroa?

108 vastausta artikkeliin “Verotyöryhmän kommentointia 6: palkkaveroja vai arvonlisäveroa?”

1. Alv-koro­tus kohdis­tuu kuitenkin kiinalaiseen ja suo­ma­laiseen tuot­teeseen ihan yhtä lail­la. Tuloveronko­ro­tus kos­kee vain suomalaisia.

   Vastaa

   1. Sylt­ty:
      kunnes palkkata­so sopeu­tuu uuteen kilpailutilanteesen

      Vastaa

2. Osmo:

   Jos henkilö A:n veroaste on 50 % ja henkilön B veroaste 5 pros­ent­tia, kah­den pros­entin alen­nus nos­taa A:n net­toan­sioi­ta 4,0 pros­en­til­la ja henkilö B:n 2,1 pros­en­til­la. Kuitenkin molem­pi­en osalta hin­tata­son nousu on yhtä suuri. Täl­lainen ”neu­traal­isu­us” merk­it­see tulon­si­ir­toa iso­tu­loisille. Jos halu­taan neu­traali ratkaisu, se pitäisi tehdä niin, että net­toan­sioiden nousu olisi pros­en­teis­sa yhtä suuri.

   Toiv­ot­tavasti mui­s­tat sit kri­ti­soi­da niitä poli­itikko­ja, jot­ka halu­aa neu­traal­i­u­u­den nimis­sä laskea kaikkien vero­ja euromääräis­es­ti saman verran.

   Eli ne väit­tää, että neu­traalia olis las­kee pien­i­t­u­lois­t­en vero­tus­ta 500 euroa ja suu­rit­u­lois­t­en vero­tus­ta 500 euroa. Täl­lä neu­traal­i­u­den määritelmäl­lä päästään aika nopeesti siihen neu­traali­in tilanteeseen, että suu­rit­u­loiset mak­saa vero­ja ja pien­i­t­u­loiset saa veron­palau­tus­ta. Niin ihanan neutraalia!

   Arvon­lisäveron ratkai­se­van huono puoli on siinä, että palkkaverona se on tasavero tuot­taen yhtä suuren veroki­ilan suuri- ja pieni­palkkaisi­in töihin. 

   Jotenkin vois kuvitel­la, että tää on halut­ta­va ominaisuus.

   Miten perus­tu­lo pois­taa rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ansan?

   Vastaa

3. Mitä olet mieltä Het­emäen työryh­män lin­jauk­ses­ta, että palk­ka- ja eläke­tu­lo­jen vero­tuk­ses­sa palataan takaisin aikaan, jos­sa eläk­keen vero­tus on kovem­pi kuin saman­su­u­ruisel­la palkan?

   Vastaa

   1. Pekka,
      Melkein kaikkien eläkkei­den osalta eläkkeitä verote­taan lievem­min kuin palkko­ja johtuen eläke­tulovähen­nyk­ses­tä. Ehdo­tus lie­nee peräisin siitä, että palka­nsaa­jille kom­pen­soitaisi­in alv:n nousu alen­ta­mal­la vero­ja. Eläkkeisi­in kom­pen­saa­tio tulee automaat­tis­es­ti hin­tain­deksin kaut­ta, jol­loin jos lisäk­si eläkkei­den vero­tus­ta alen­net­taisi­in, kom­pen­saa­tio tulisi kah­teen kertaan.

      Vastaa

4. Arvon­lisäveron korot­tamises­sa on se ikävä puoli, että se siirtää varsinkin kalli­impia han­kn­to­ja herkästi mui­hin EU-mai­hin. Virossa alv on 20 % ja jois­sain EU-mais­sa vain 15 %. Ja siihen päälle vielä EU:n sisäiset alv-veroparati­isit kuten Jer­sey ja Ahvenanmaa.

   Vastaa

5. En ymmärtänyt tuo­ta net­toan­si­o­laskuasi. Tarkoi­tatko toisaal­ta siis sitä, että jos joskus tulovero­ja korote­taan (vaikka­pa val­tion velan mak­samisek­si), pitää tehdä niin, että korkea­t­u­lois­t­en vero­pros­ent­tia nos­te­taan vähem­män kuin mata­lat­u­lois­t­en, kos­ka saman­su­u­ru­inen (pros­ent­tiyk­siköis­sä) koro­tus lask­isi pros­en­tu­aalis­es­ti enem­män korkea­t­u­lois­t­en tulo­ja eikä siten olisi neutraali?

   Viimeis­es­tä kohdas­ta olen samaa mieltä. Perus­tu­lo yhdis­tet­tynä arvon­lisäveroon tun­tu­isi fik­sul­ta. Se kan­nus­taisi sekä tekemään työtä (ei ansio­tuloveroa) että säästämään ja investoimaan (ei pääo­mat­uloveroa) kulut­tamisen sijaan.

   Vastaa

   1. Josd halu­taan neu­traloi­da alv:n koro­tus (nos­taa hin­to­ja) tu8leveron alen­nuk­sel­la, se on tehtävä niin, että kaikkien net­to­tu­lot nou­se­vat suh­teessa yhtä paljon. Tästä ei pysty oikein edes väit­telemään, kyse on silka­s­ta arit­meti­ikas­ta. Jos halu­taan vain kerätä enem­män tai vähem­män vero­ja, siihen on eri­laisia tapo­ja, joiden keskinäis­es­tä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta voi esit­tää perustel­lusti eri­laisia mielipiteitä.

      Vastaa

6. “Kun investoin­tien arvon­lisävero voidaan vähen­tää heti, säästämisen ja investoin­ti­as­teen nousu vähen­tää val­tion vero­tu­lo­ja. Jos menot ovat kiin­teitä ja verot sopeu­tu­vat, tämä veropo­h­jan kaven­tu­mi­nen johrtaa verokan­to­jen nousuun.”

   Eikö ongel­mana ole ollut pikem­minkin se, että Suomeen investoidaan liian vähän kuin liian paljon? Tämä nimeno­maan on hyvä asia, että investoin­te­ja ei verote­ta ennen kuin ne tuot­ta­vat, kos­ka niis­sä on riskiä. Kun yri­tys­talouden investoin­nit tehdään 10 — 40 % sisäisel­lä korkokan­nal­la ne tuot­ta­vat kansan­taloudelle paljon enem­män kuin se että houkutel­laan lait­ta­maan kaik­ki lyhytjän­teis­es­ti kulu­tuk­seen. Val­tio voi maltil­lis­es­ti velka­an­tua, jos talous kas­vaa. Ongel­maa ei ole, jos BKT kasvaa
   nopeam­min kuin val­tion­vel­ka. Tätä dynami­ikkaa eivät staat­tisen tilan tarkkail­i­jat hahmota.

   Vastaa

   1. Investoin­tien alv-vähen­nys on jok­seenkin vält­tämätön osa arvon­lisävero­jär­jestelmää. Muuten pääo­maval­tai­sis­sa hyödykkeis­sä alv mak­set­taisi­in kah­teen kertaan.
      Investoin­tien vähäi­nen määrä voi olla ongel­maq (en ole siitäkään var­ma) mut­ta liian säästäväisiä suo­ma­laiset silti ovat taloudel­lista kasvua ajatellen — jos siis jostain syys­tä pitää kasvua tavoiteltavana.

      Vastaa

7. Het­emäen työryh­män koko aja­tus­raken­nel­ma on heikol­la poh­jal­la. Siinä luul­laan, että nykyi­nen korkea vero­ta­so muka voitaisi­in ylläpitää tule­vaisu­udessa. 😀 Hedelmäl­lisem­pää on miet­tiä, mitä yleen­sä voidaan verot­taa tulevaisuudessa?

   Jotenkin tun­tuu, ettei kaikille ole ihan vielä selvin­nyt EU-jäsenyytemme vaiku­tuk­set. Jotkut elävät yhä sään­te­ly­talouden aikaa, mikä ei vapail­la markki­noil­la ole mahdollista.

   Vastaa

8. Ensin olisi syytä yht­enäistää nuo alvit, kaikki­in vain sama esim. 21% ALV. Muutenkin vero­jen yht­enäistämi­nen ja veropo­h­jan laa­jen­t­a­mi­nen pitäisi olla tavoitteena.

   Vas­tauk­set perusmutinaan:
   Maat­alous kär­sii. Maat­alous muutenkaan mak­sa mitään ALVe­ja, kun tuet ovat verottomia.

   Köy­hälle ruo­ka kallis­tuu. Niin­hän se tekee kaikille eri­tyis­es­ti jaloste­tuis­sa elin­tarvikkeis­sa. Ei sen jauho­pussin hin­ta kallis­tu suh­teessa enem­pää, kuin muidenkaan ruok­ien ALV. Arvol­lis­es­ti kohdis­tuu siihen pitkälle jalostet­tuun nau­dan­sisä­fileeseen, joka ei ole köy­hien peruselintarvike.

   Majoituk­sen ja rav­in­toloiden ALV:n nousu kohdis­tuu mielestäni enem­män parempituloisille.

   Kir­jat, lääk­keet ja liikun­ta- ja kult­tuuri palve­lut. Kir­jois­sa jo koko määritelmä menee vaikeak­si, mil­loin tietoko­neo­hjel­ma mil­loin jotain muu­ta. Lääkeistä jos tulee kulu­ja, niin ne tulee huomioi­da lääkeko­r­vauk­sis­sa yms. ei verois­sa. Liikun­ta- ja kult­tuuri­palve­lut, taas ovat pääosin aivan rahan­hukkaa, jos las­ten ja nuorten liikun­taa halu­taan tukea, niin tue­taan sitä sit­ten suo­raan. Lisäk­si yhdis­tyk­set voivat tar­jo­ta jäse­nilleen läh­es kaikkea verottomasti.

   Vastaa

9. Täy­tyy kyl­lä nos­taa hat­tua Osmolle kun jak­sat näin akti­ivis­es­ti käy­dä asioi­ta lävitse ja vieläpä keskustel­ev­asti. Paljonko­han sul­la menee tähän aikaa päivässä?

   Samaa antau­mus­ta toivoisi myös muil­ta poli­ti­ikan nim­imiehiltä. Jotain muu­takin kuin viimeaikoina yleistynyt kan­nan­ot­to ‘tästä pitäisi keskustella’.

   Itse asi­as­ta, eikös vero­tuk­sen siirtämi­nen kulu­tuk­sen verot­tamiseen ole ollut aina vihrei­den tavoite?

   Vastaa

   1. Menee tähän verotyöryh­mäblokkauk­seen aikaa, mut­ta pitäisi­hän min­un tutus­tua siihen muutenkin.
      Minä olen saanut paljon arvokas­ta tietoa näistä kommenteista.

      Vastaa

10. OS: “Toinen ero on veron saa­jas­sa. Ulko­maille myy­dys­tä tuot­teesta arvon­lisäveron saa kokon­aisu­udessaan, myös väli­panos­ten osalta, vien­ti­maa, jos siinä maas­sa ylipään­sä arvolisävero­jär­jestelmää on.”

    Tätä olet väit­tänyt ennenkin. Tämä ei käytän­nössä ainakaan hyvin usein, ellei jopa useim­mis­sa tapauk­sis­sa, pidä paikkaansa. Onko kysymys jostain ide­al­is­tis­es­ta tavoiteti­las­ta, väärinkäsi­tyk­ses­tä vai mistä?

    Vastaa

    1. Esko Nie­mi:
       Kaikissa EU-mais­sa on arvon­lisävero­jär­jestelmä ja ymmärtääk­seni myös kai8kissa Eyta-mais­sa. Niiden osu­us vien­nistä on melko suuri.

       Vastaa

11. Mielestäni pääa­sia on se, että vält­tämät­tömien kulu­tushyödykkei­den kuten leipä, maito, voi jne. arvon­lisävero min­i­moidaan samal­la kun ker­skaku­lu­tuk­seen puut­tutaisi­in rankem­mal­la verotuksella. 

    Kansalais­palk­ka ei toi­mi ikinä, kos­ka se pas­sivoi kansalaisia, kun markki­na­t­aloudessa yleen­sä kai pyritään kan­nus­ta­maan kansalaisia entistä ylväämpi­in suorituk­si­in rahan voimal­la. Lisäk­si kansalais­palkka­mallis­sa Suomeen luo­taisi­in todel­li­nen matalapalkkapiikakasti!

    Vastaa

12. Ana­lyysi on hyvä, mut­ta enem­män olisi voin­ut korostaa kah­ta asiaa:

    a) ALV todel­lakin verot­taa myös pääo­ma- ja korko­tu­lo­ja. Jos ei mitään eri­ty­istä tapah­du, näi­den osu­us tuloista kas­va­nee jatkossakin.

    b) Aika. Osmo kir­joit­taa, että palkat sopeu­tu­vat nopeasti. Tuskin ainakaan alas päin: kun palkkavero las­kee, työn hin­ta voisi teo­ri­as­sa pysyä samana, mut­ta aika kauan siinä kestää ennen kuin alen­tunut tulovero näkyy niin, että työn­tek­i­jät tyy­tyvät pienem­pi­in palkkoi­hin. ALV:n laskem­i­nen alen­taisi työn hin­taa välit­tömästi. Vero­jen korot­tamises­sa pätenevät samat lait.

    Vastaa

13. On suuri virhe, että palveluil­la ja hyödykkeil­lä on sama arvonverolisä.

    - Liike ostaa 70 eurol­la tavaran jos­sa on arvolisäveroa 13 euroa. Liike myy tavaran 30 euroa kalli­im­mal­la eli 100 eurol­la, jos­sa ALV on 18,7 euroa.
    * * * * ALV hyvi­tyk­sen jäl­keen verot­ta­jalle tilitet­tävä vero on 5,3 euroa. * * * 

    - Vataavasti, jos tar­joat arvon­lisäverol­lisen palvelun 30 eurol­la, niin arvon­lisäveroa menee 5,6 euroa eli net­tona käteen jää 23,4 euroa. Kam­paa­jayrit­täjä saa toki hyvi­tyk­sen tarvikkei­den ALV:n osalta, mut­ta niil­lä ei ole merkitystä.

    Eli käytän­nössä 30 euron palvelun tar­joa­ja mak­saa suorit­teestaan enem­män arvon­lisäveroa kuin 100 euron hyödyk­keen myyjä ja saa paljon huonom­man katteen.

    Suomes­sa voitaisi­in lisätä huo­mat­tavasti työl­lisyyt­tä posta­mal­la palvelu­iden arvolisävero – palve­lu­työtähän ja palveluyri­tyk­siä joka tapauk­ses­sa verote­taan. Nyt niil­lä on kolminker­tainen vero ja hin­nat sen takia suh­teet­toman korkeat. 

    Palvelu­iden käytölle Suomes­sa olisi markki­noi­ta vaik­ka kuin­ka, kun­han hin­nat oli­si­vat kohdal­laan. Vero­ker­tymä kas­vaisi ja työl­lisyys parantuisi.

    Vastaa

    1. Evert The Neverest:
       Niinen tavaroiden hin­nas­sa on arvon­lisävero edel­lisiltä tuotan­to­vai­heil­ta tai maa­han­tuon­nis­sa. Hin­nas­sa on siis yhtä paljon arvon­lisäveroa kuin saman­hin­taises­sa palvelus­sa. Ongel­ma ei olekaan tässä vaa siinä, että palvelun kil­pail­i­jhana on vero­ton itsepa­lvelu ja tavaran osalta paljon epäre­al­is­tisem­pi itsenikkarointi.

       Vastaa
14. Paluuviite: Tweets that mention Verotyöryhmän kommentointia 6: palkkaveroja vai arvonlisäveroa? : Soininvaara -- Topsy.com

15. Jos arvon­lisävero TAAS nousee, seu­rauk­se­na on mon­en pienen yrit­täjän työn lop­pu. Hin­toi­hin kaiken siirtämi­nen ei onnis­tu, palvelu­ja tar­joaval­la ei ole alv:n vähen­ny­se­t­ua, joten perseelleen menee. 

    Olen elät­tänyt itseni yksinyrit­täjänä tähän asti vieläpä aja­tusel­la, että eläk­keelle aikaisin­taan 70-vuo­ti­aana. Jos alv nousee, lai­tan yri­tyk­sen kiin­ni ja jään kortis­toon muu­ta­mak­si vuodek­si odot­tele­maan eläket­tä. Kiitos­ta vaan päättäjät.

    Vastaa

16. Pis­te­tarkastelus­sa alvs­sa on muu­tamia kum­mallisuuk­sia. Esimerkik­si vapaae­htoi­sis­sa vaku­u­tuk­sis­sa on mysti­nen “vaku­u­tus­mak­su­vero” joka on tasan saman­lainen kuin alv. Erona kuitenkin se , että yri­tys ei saa vähen­tää sitä niinkuin alvtä (sitä ei edes eritel­lä vaku­u­tus­laskui­hin). Kun yri­tyk­seni mak­saa minus­ta tap­atur­mavaku­u­tus­ta, asi­akkaani joutu­vat mak­samaan sen laskuis­saan alvil­la korotet­tuna. Näin har­maa yrit­täjä saa taas etumatkaa.
    Olen leikitel­lyt ajatuk­sel­la, mitä tapah­tu­isi jos työ­nan­ta­jan eläke­mak­su­is­sa ja sivuku­luis­sa olisi alv?Nythän on niin että koneisi­in investoi­va saa ilmaista “alv-lainaa” , uuteen työn­tek­i­jään investoi­va päin­vas­toin joutuu mak­samaan vaku­u­tuk­set etukä­teen, keräämään puskuri­ra­haa kassaan(ja mak­samaan tästä yhteisöveron ja alvn) ja tilit­tämään palkan ja sivuku­lu­jen osalta alvin vaik­ka työn­tek­i­jä olisi huo­nout­taan tap­pi­olli­nen tai ei muuten tuo­ta palkkansa ver­ran liikevaihtoa(esim. uusi työn­tek­i­jä). Vuokrafir­maa käyt­tävä työ­nan­ta­ja saa tas­a­puoliselta sopimuskump­panil­ta alvil­lisen laskun suun­nilleen samaan tahti­in kuin itse laskut­taa asi­akas­taan. Paljon helpom­paa ja riskit­tömäm­pää, ja kas­sa menee tasan työku­lu­jen osalta. Juuri täl­laiset asi­at ovat niitä mys­tisiä työl­listämis­jar­ru­ja pienyri­tyk­sille. Ja kun taval­liset pienyri­tyk­set ovat työl­listämis- ja kasvuha­lut­to­mia , syn­tyy markki­noille tilaa toim­i­joille , joiden “liikei­dea” on hui­ja­ta yhteiskun­taa. Ja niitä isom­pia yriyk­siä syn­tyy vain pienyri­tys­ten kasvusta.

    Toinen jut­tu on eri­laiset hait­taverot. Esim. 1,50€/l ben­si­inis­sä on vero­ton tuotan­non osu­us hin­nas­ta n. 50–60c/litra. “Hait­taveroa” on n.60–70c ja alvia 29c. Siis alvia kerätään myös hait­taveros­ta. Käytän­nössä fiskaaliv­eronkeru­un maas­sa tämä on sama kuin että alv olisi 175% (55cX2,75). Näin val­ti­ol­la ei ole minkään­laista intres­siä vähen­tää polt­toaineen kulu­tus­ta vaan pikem­min opti­moi­da vero­tuot­to hake­mal­la vero­ta­so jos­sa veroa ker­tyy eniten. Tämä johtaa kum­mallisuuk­si­in kuten sähköau­to­jen dieselvero.Taseajatteluun kykenevät virkamiehet ajat­telisi­vat, että hait­tavero tulee kor­vamerk­itä ja jakaa sen tuot­to uusia polt­toainei­ta ja niistä syn­tyviä elinkeino­ja tuottaville.

    Vastaa

17. Tämä on aika sup­pea esimerk­ki, mut­ta use­am­mas­sa kuin yhdessä tai kahdessa lounas­rav­in­to­las­sa, jois­sa olen käynyt Helsin­gin keskus­tas­sa, ei mak­sua lyödä kas­sakoneeseen, ellei asi­akas eri­tyis­es­ti vaa­di saa­da kuit­tia. Voisi myös epäil­lä, että ei ennakon­pidä­tyk­siäkään kauheasti tilitetä…
    Sikäli siis on ihan sama, pain­ote­taanko alv:oa vai ansio­tuloveroa, ne jot­ka mak­sa­vat, mak­sa­vat — ja jot­ka eivät mak­sa, eivät mak­sa kuitenkaan.

    Vastaa

18. Hyödykkei­den ketjus­sa jokainen saa vähen­tää edel­lisen por­taan ALV:n eli jokainen toim­i­ja tilit­tää vain osan lop­putuot­teen 23 pros­entin alvista.

    Palvelu-sek­to­ril­la ALV:n mak­saa tyyp­il­lis­es­ti yksinäi­nen lop­putuot­ta­ja eli yrit­täjä ja palve­lu­tuotan­to on mil­tei 100 pros­ent­tis­es­ti työtä, jota verote­taan myös työ­tulovero­tuk­sen kaut­ta eli palvelun kus­tan­nuk­sista suuri osa tulee veroista joi­ta verote­taan uudelleen arvon­lisäverona palvelun hinnassa.

    Esimerkik­si Sveit­sis­sä ammatil­lis­ten palve­lu­tuot­ta­jien ALV on n. 7 pros­ent­tia. Sveitsin työt­tömyysaste on kol­mannes Suomen vas­taavas­ta eli 3,5 prosenttia.

    Vastaa

19. Osmo: “kunnes palkkata­so sopeu­tuu uuteen kilpailutilanteesen”
    Kyse ei vält­tämät­tä ole siitä että markki­nat hakee tas­apain­oa posi­ti­ivis­es­ti palkanko­ro­tusten muo­dos­sa vaan pysyykö työ­paikat Suomes­sa ja onko Suo­ma­laiset tuot­teet kil­pailukyky­isiä. Niil­lä aloil­la, jois­sa on palkanko­ro­tus­varaa ja palkat nousisi, se tietäisi kuitenkin lisära­haa pyörimään Suomen talouteen.

    Vastaa

20. Näin val­ti­ol­la ei ole minkään­laista intres­siä vähen­tää polt­toaineen kulu­tus­ta vaan pikem­min opti­moi­da vero­tuot­to hake­mal­la vero­ta­so jos­sa veroa ker­tyy eniten.

    Tähän mielestäni oikea ratkaisu olisi määritel­lä hait­taveroille selkeä numeer­i­nen tavoite, ts. polt­toain­evero­jen tarkoi­tus on pitää liiken­teen päästöt alle sen ja sen rajan ja sit­ten veroa nos­te­taan tai las­ke­taan sen mukaan miten tavoite täyttyy.

    Tämä ei vält­tämät­tä sovi kyl­läkään alko­holi- ja tupakkaveroi­hin, ainakin alko­ho­liv­eron tuot­to on sitä luokkaa ettei val­ti­ol­la ole ehkä varaa sitä kauheasti vähen­tää ja tupakkaveron korot­ta­mi­nen taas vähen­täisi tupakoin­tia ja siten lisäisi eläkekus­tan­nuk­sia kun ihmiset eläi­sivät vanhemmaksi. 😉

    Vastaa

    1. Tupakkaveron koro­tuk­ses­sa kallein­ta olisi se, jos se saisi ihmiset vähen­tämään tupakoin­ti­aan ja he eivät kuolisikaan keukosyöpään vaan nos­taisi­vat eläket­tä kymme­nen vuot­ta pidem­pään… Niin että rakkaat kansalaiset: tupakoikaa! Minä en tupakoi.

       Vastaa

21. Täy­tyy muis­taa, että hyvä­tu­loisil­ta ei mene edes kaik­ki tulot kulu­tuk­seen vaan toden­näköis­es­ti net­to­tu­lon lisäys ohjau­tu­isi tuot­tavavi­in säästöi­hin ja ulko­maille esimerkik­si kalli­iden kauko­matko­jen muo­dos­sa. Kun köy­hälle las­ke­taan vero­tus­ta pros­ent­ti x:n ver­ran niin voi olla, että näp­pii jää vuodessa 100 euroa hyvä­tu­loiselle samal­la pros­ent­ti x:llä, niin hyväo­saisen näp­pi­in jää esim. 2000 euroa ekstraa. Kuitenkin kau­pas­sa oste­taan euroil­la eikä pros­en­teil­la. (ole­tuk­se­na juuri, että kaik­ki rikkaille tar­jot­ta­va ei mene koti­maiseen kulutukseen).

    Vastaa

22. Her­mi­it­ti:

    Mielestäni pääa­sia on se, että vält­tämät­tömien kulu­tushyödykkei­den kuten leipä, maito, voi jne. arvon­lisävero min­i­moidaan samal­la kun ker­skaku­lu­tuk­seen puut­tutaisi­in rankem­mal­la verotuksella. 

    Aluk­si vil­pitön kysymys. Oletko sinä ollenkaan miet­tinyt tätä asiaa?

    Sit­ten ne kysymyk­set, jois­sa min­un on aidosti vaikeaa pitäy­tyä enää kohtu­u­den rajois­sa. Yritän kuitenkin vält­tää raskaista raskaim­man arse­naalin tuomista ken­tälle, mikä ei ole helppoa.

    Kuka päät­täisi mikä on “ker­skaku­lu­tus­ta”? Sinä? Minä? Osmo? Keskuskomitea? Eduskun­ta? Kim Jong Il?

    Ei ole ole­mas­sa mitään yleis­es­ti määriteltävis­sä ole­vaa “tarpeel­lista” tai “tarpee­ton­ta” kulu­tus­ta. On vain kulutusta.

    Etkö sinä ymmär­rä ajavasi de fac­to total­i­taris­mia ja ihmis­ten vapauk­sien rajoit­tamista? Aja­tus var­maan on kau­nis, mut­ta jos vaivau­tu­isit hie­man pohti­maan asi­aa, niin huo­maisit, ettei sin­ul­la ole asial­lis­es­ti ottaen oikeut­ta rajoit­taa muiden ihmis­ten vapautta.

    Kansalais­palk­ka ei toi­mi ikinä, kos­ka se pas­sivoi kansalaisia, kun markki­na­t­aloudessa yleen­sä kai pyritään kan­nus­ta­maan kansalaisia entistä ylväämpi­in suorituk­si­in rahan voimal­la. Lisäk­si kansalais­palkka­mallis­sa Suomeen luo­taisi­in todel­li­nen matalapalkkapiikakasti! 

    Kum­ma hom­ma, että opiske­li­joiden kohdal­la se näyt­täisi toimi­van eri­no­mais­es­ti. Ja lisäk­si: ei markki­na­t­alouden “tarkoi­tus” ole kan­nus­taa yhtään mihinkään. Markki­na­t­alouden tarkoi­tus on ohja­ta resursse­ja sel­l­aisi­in asioi­hin, mitä ihmiset halu­a­vat. Ne kan­nus­teet lähtevät ihmi­sistä itses­tään. Halu­taan päteä, kerätä rahaa, olla onnel­lisia — kuka sit­ten mitäkin.

    Ja, nim­imerkki­isi viitat­en, tule pois sieltä tyn­nyristä. Meil­lä on tääl­lä ulkop­uolel­la oikein mukavaa! 🙂

    Kari

    Vastaa

23. Tulovero­tuk­sen keventämisestä:

    Henkilön A tulovero­pros­ent­ti on 40 %.
    Henkilön B tulovero­pros­ent­ti on 20 %.
    -> Henkilö A mak­saa veroa kaksinker­taisen pros­ent­tio­su­u­den tuloistaan. 

    Alen­netaan vero­tus­ta molem­mil­ta 2 prosenttiyksikköä:
    Henkilön A tulovero­pros­ent­ti on 38 %.
    Henkilön B tulovero­pros­ent­ti on 18 %.
    -> Henkilö A mak­saa veroa 2,11-kertaisen pros­ent­tio­su­u­den tulois­taan. Pro­gres­sio kiristyi.

    Jot­ta tulovero­tuk­sen pro­gres­sio ei olisi kiristynyt, vero­tus­ta olisi tul­lut keven­tää molem­mil­ta esim. 5 %, jolloin:
    Henkilön A tulovero­pros­ent­ti on 0,95 x 40 % = 38 %.
    Henkilön B tulovero­pros­ent­ti on 0,95 x 20 % = 19 %.
    -> Henkilö A mak­saa veroa kaksinker­taisen pros­ent­tio­su­u­den tulois­taan. Pro­gres­sio pysyi ennallaan.

    Vastaa

24. Osmo:

    Melkein kaikkien eläkkei­den osalta eläkkeitä verote­taan lievem­min kuin palkko­ja johtuen eläke­tulovähen­nyk­ses­tä. Ehdo­tus lie­nee peräisin siitä, että palka­nsaa­jille kom­pen­soitaisi­in alv:n nousu alen­ta­mal­la vero­ja. Eläkkeisi­in kom­pen­saa­tio tulee automaat­tis­es­ti hin­tain­deksin kaut­ta, jol­loin jos lisäk­si eläkkei­den vero­tus­ta alen­net­taisi­in, kom­pen­saa­tio tulisi kah­teen kertaan.

    Yllä ole­va väite ei pidä paikkaansa. Het­emäen raportin sivul­la 70/Kuvio 2.7 näyt­tää palk­ka ja eläke­tu­lo­jen veroas­t­eet eri tulotasoilla.

    Kuvios­ta nähdään, että tulota­soil­la 15000–45000 (johon väli­in val­taosa eläkkeistä sijoit­tuu) veroaste on hyvin tarkkaan sama.

    Kyse on kuitenkin veroast­ei­den ver­tailus­ta, joten palkkat­u­loa saa­van veroas­t­eessa on mukana n. 5% työeläke­vaku­u­tus­mak­su, joka on oikeasti pitkäaikaissäästämistä, jon­ka palka­nsaa­ja saa aikanaan takaisin suurem­pana eläk­keenä. Jokainen ansait­tu palkkaeu­ro nos­taa tule­vaa eläket­tä 1,5 senttiä.

    Näin ollen eläk­keen vero­tus on jo nyky­isin kovem­paa kuin palkkatulon. 

    Vero­pros­ent­ti­laskuril­la näkee hel­posti, että esim. 40000 eläke­tu­lol­la perus­pros­en­tik­si tulee 28 ja palkkat­u­lol­la 23.

    Myös väit­teesi eläk­keen indek­sisidon­naisu­ud­es­ta ja alv-kom­pen­saa­tion saamis­es­ta tuplana on vähin­täänkin harhaanjohtava.

    Eläk­keet nou­se­vat kuu­luisal­la taite­tul­la indek­sil­lä (pääosin elinkus­tan­nusin­dek­si, pieni osu­us ansio­ta­soin­dek­sil­lä), joka on aiheut­tanut ja aiheut­taa edelleen, että eläk­keet jäävät jatku­vasti jäl­keen palkkata­son kehityksestä.

    Kun eläk­keel­lä ollaan jopa kym­meniä vuosia, ehdo­tus eläkkei­den selkeästi palkko­ja kovem­mas­ta vero­tuk­ses­ta yhdis­tet­tynä taitet­tuun indek­si­in, tulee aiheut­ta­maan suh­teel­lisen köy­hyy­den merkit­tävää nousua Suomes­sa. (köy­hyys­ra­ja­han on alle 60% mediaanitulosta).

    Vastaa

    1. pekka, juuri sen taite­tun indeksin ansios­ta eläkeläiset saa­vat alv:n koro­tuk­ses­ta läh­es täy­den kom­pen­saa­tion (80%). Muuten se indek­si on tietysti huono. Suurin osa eläkkeistä on alle 15 000 euroa vuodessa. 

       Vastaa

25. Koti­talousvähen­nys on osoit­tanut (“liiankin tehokkaasti”), että palvelu­iden kysyn­tä nousee, kun siihen vero­tuk­sel­la kan­nuste­taan. Mik­si ei sit­ten tukea kaikkea suo­ma­laista työtä? Esimerkik­si niin, että kulut­ta­jalle palvelun myyvä yri­tys saisi vähen­tää arvon­lisäveros­ta tietyn pros­ent­tio­su­u­den mak­se­tu­ista palkoista. Näin palvelun hin­nas­ta pienem­pi osu­us olisi veroa, ja tuki kohdis­tu­isi voimakkaam­min mata­la­palkkaisi­in töi­hin, jois­sa tulovero­pros­ent­ti on alhaisempi.

    Vastaa

26. Jär­jet­tömän korkeaa palvelu­iden ALV:a paikataan nyt koti­talousvähen­nyk­sel­lä, vähen­nyk­sel­lä jos­ta hyö­tyvät vain val­tion­vero­ja mak­sa­vat — ei köy­hät eläkeläiset.

    Suomen palveluy­hteiskun­ta on tästä syys­tä itsepa­lveluy­hteiskun­ta tai veronkier­topalveluy­hteiskun­ta har­maine talouksineen.

    Kun liike­vai­h­tovero muutet­ti­in arvon­lisäveroksi, jopa tukan­leikku­us­ta tuli arvoa nos­ta­va ja siten verotet­ta­va oper­aa­tio. Nyt Suomes­sa on katuku­va täyn­nä saman­laisia pön­söjä, kuin oli seit­semäl­lä vel­jek­sel­lä aikanaan.

    Vastaa

27. Osmo:
    Lisäk­si tupakkavero kohdis­tuu kaikkein voimakkaim­min kaikkein köyhimpiin.

    Evert The NeveRest
    Hyödykkei­den ketjus­sa jokainen saa vähen­tää edel­lisen por­taan ALV:n eli jokainen toim­i­ja tilit­tää vain osan lop­putuot­teen 23 pros­entin alvista.

    Mitä merk­i­tys­tä tuol­la on? Jos tehdas tuot­taa lop­putuot­teet alus­ta lop­pu­un itse ja myy sen tehtaan­myymälässä, se mak­saa täy­den 23% alvin. 

    Ihan samal­la taval­la insinööri­toimis­to pelkkänä palveluyri­tyk­senä voi olla tuos­sa ketjus­sa mukana ja täl­löin sen tuot­teeseen kohdis­tu­va alv on vain pienen­pieni osa lop­putuot­teen alvista.

    Palvelu-sek­to­ril­la ALV:n mak­saa tyyp­il­lis­es­ti yksinäi­nen lop­putuot­ta­ja eli yrit­täjä ja palve­lu­tuotan­to on mil­tei 100 pros­ent­tis­es­ti työtä, jota verote­taan myös työ­tulovero­tuk­sen kaut­ta eli palvelun kus­tan­nuk­sista suuri osa tulee veroista joi­ta verote­taan uudelleen arvon­lisäverona palvelun hinnassa.

    Veroa-verolle efek­ti. Sik­sipä kan­nat­taisikin pyrk­iä alen­ta­maan tulovero­ja ja korot­ta­maan alve­ja. Jos leik­itään että työn vero­tus on nol­la ja kaik­ki kerätään alveina, sekä kiinalaisen hilav­itkut­ti­men myyjä että pieni palveluyritäjä mak­sa­vat yhtä paljon vero­ja. Jos taas alv on nol­la ja työn vero­tus tapis­sa, vain palveluyrit­täjä mak­saa vero­ja, kiinalaisen halpiska­man myyjä ei mak­sa mitään.

    Kun palkkavero­tus­ta las­ke­taan ja alvia korote­taan, kerätään enem­män vero­ja tuon­ti­tuot­teista ja koti­maiset pienyrit­täjät voivat kom­pen­soi­da kohon­nut­ta alvia laske­mal­la hin­to­ja, kos­ka alem­pi palkkata­so tuot­taa saman määrän fyrkkaa.

    Ongel­mak­si alv-vero­tuk­ses­sa muo­dos­tuu rajat ylit­tävä kau­pankäyn­ti. Sik­sipä alvikan­to­jen pitäisi olla mah­dol­lisim­mat samat kaut­ta lin­jan, jol­loin ne voidaan pitää mah­dol­lisim­man matalina. 

    On jotenkin hul­lunkurista että juurikin sen tuot­teen jota ei voi tila­ta K‑Euroopan net­tikaupoista (leipä, maito, tuore­li­ha), alv kohtelu on kaikkein matalinta.

    Vastaa

28. Juu­so: “Tähän mielestäni oikea ratkaisu olisi määritel­lä hait­taveroille selkeä numeer­i­nen tavoite, ts. polt­toain­evero­jen tarkoi­tus on pitää liiken­teen päästöt alle sen ja sen rajan…”

    Käytän­nössä liiken­teen päästöil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta. 😀 Vain asumisen ja teol­lisu­u­den päästöil­lä on edes teo­reet­tista merk­i­tys­tä. Käytän­nön merk­i­tys­tä ei ole niilläkään.

    Yleisem­min ottaen suo­ma­laisen ener­giavero­tuk­sen jär­jet­tömyy­den näemme siinä, että met­sä­te­ol­lisu­us on sen takia siirtänyt valmis­tus­ta Ruot­si­in! Vero­tus ei toi­mi enää samal­la taval­la kuin iloisel­la 60-luvulla.

    Vastaa

29. Alvin ehkä paras omi­naisu­us ainakin teo­reet­tis­es­ti on se, että sil­lä kan­netaan kulu­tu­s­paikan vero. Joku tuol­la edel­lä taisikin jo tästä mainita.

    Vastaa

30. Villen vero­jär­jestelmä.

    Tämän vero­jär­jestelmä on kuvat­tu tavoiteti­lana, joka on mietit­ty yhden ihmisen päässä aivan puh­taal­ta pöy­dältä ja molem­mat jalat tukev­asti ilmassa.

    Pääo­mat­u­lo ja ansiotulovero.
    Kaik­ki vähen­nyk­set pois, kansalais­palk­ka noin 600e euroa kuuss­sa. Lisäk­si kaikkia tulo­ja verote­taan samal­la verol­la noin 30%. Ansio­tu­lon vero­tuk­seen lisätään eläke­vaku­u­tus ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su noin 12%. Tämä vaku­u­tus­mak­su on alhaisem­pi kuin nyt, kos­ka kansalais­palkan osu­us las­kee sitä.
    Kaikesta omaisu­u­den myyn­nistä per­itään myyn­tivoitos­ta pääo­mat­ulovero, lisäk­si ja han­k­in­tahin­ta ja muut vas­taa­vat ovat vähen­nyskelpoisia. Han­k­in­tahin­tao­le­tuk­set yms pois.

    Yri­tysvero­tus.
    Yri­tyk­set mak­sa­vat veroa vain kuin rahaa siir­retään yri­tyk­ses­tä pois. Täl­löin yri­tyk­seltä verote­taan vero, joka on sama, kuin pääo­mat­ulovero. Jos se mak­se­taan suo­ma­laiselle estetään kaksinker­tainen vero­tus. Ulko­maille mak­set­taes­sa per­itään 30% ja verosopimuk­sil­la estetään kaksinker­tainen verotus.
    Eli niin kauan, kuin yri­tys ei siir­rä voit­to­ja ulos yri­tyk­sen toim­inta on verotonta.

    Arvon­lisävero.
    Kaikille tuot­teille ja palveluille sama ALV. Esim 21%.

    Kiin­teistövero
    Maan­po­h­jan arvos­ta per­itään kiin­teistövero esim. 5% maan arvos­ta. Tähän ei las­ke­ta mukaan raken­nuk­sia, pui­ta jne, mut­ta taas raken­nu­soikeudet las­ke­taan. Eli jos ton­tille on oikeus rak­en­taa ydin­voimala tai vesivoimala, tai kaupungi­nosa, niin vero on tuntuva.

    Varain­si­ir­tovero.
    Poistetaan.

    Per­in­tövero
    Per­in­tövero pois­te­taan, jos saat asun­non ilmaisek­si ja myyt sen pois mak­sat pääo­mat­uloveroa koko asun­non hin­nas­ta. Sama osakkeisi­in yms. Kuolin­pesä voi myös myy­dä asun­non tai osak­keet ja mak­saa pääo­mat­uloveron ja jakaa rahat tämän jälkeen.

    Hait­taverot
    Eri­tyisen painav­ista syistä voidaan määritel­lä hait­tavero­ja. Alko­holi, tupak­ka näi­den vero­jen luonne ei saa olla fiskaa­li­nen vaan tavoit­teena rajoit­taa hait­to­ja ja kom­pen­soi­da haitoista aiheutuneet kustannukset.

    Opiskelu
    Opiske­li­joiden tulota­so ei nouse, kos­ka lisää­tynyt tulo pois­te­taan lukukausimaksuilla.

    Muutverot.
    Muut verot ja verolu­on­teiset mak­sut lopete­taan. Jos esim. met­sän­hoit­o­mak­sun halu­aa mak­saa, niin saa mak­saa, mut­ta ei ole pakko.

    Vastaa

31. Kari Kosk­i­nen, kiitok­set ensin­näkin jol­lain lail­la ansiokkaas­ta vasti­neesta kirjoitukseeni.

    Sit­ten lisää selvi­tys­tä veropoli­it­tiseen kan­nan­ot­tooni. Köy­hälle leivän ynnä muiden perusku­lu­tushyödykkei­den hin­ta pitäisi olla maltill­i­nen, jot­ta val­tion ja kun­tien ei tarvit­sisi kom­pen­soi­da tätä mah­dol­lista korkeaa kulu­tusveroa eri­laisin yhteiskun­nal­lis­ten tukien muo­dos­sa ainakaan niin paljon kuin nykyään. ALV voisi olla mielestäni hyvinkin erääl­lä lail­la prtogres­si­ivi­nen, että turhas­ta luon­toa kuor­mit­tavas­ta kulu­tuk­ses­ta sakotet­taisi­in rankem­man käden kaut­ta kuten esimerkik­si noin 30 pros­entin ALV-kan­nal­la. Leivän vero olisi puolestaan taas muodolli­nen noin viisi pros­ent­tia, kos­ka ihmisen ravin­non­hankkimiskykyä ei saa riistää olemat­tomak­si elintasomaassamme!

    Kansalais­palkkaan liit­tyy niin mon­ta virhe­o­le­tus­ta, joista seu­raavak­si mainit­sen yhden aivan keskeisen, onko tänä suur­työt­tömyy­den aikana takei­ta että kaik­ki halukkaat löytävät sen osa-aikatyön, jos­ta voi tien­ata enem­män elan­toa? Toinen keskeinen virhe­o­le­tus on se, että väki aktivoi­tu­isi. Yhden luukun peri­aate tulkoot, mut­ta turha rahankier­rät­tämi­nen val­tion ja kansalais­ten välil­lä ei joh­da muu­ta kun turmion tielle!

    Vastaa

32. Osmolle eläkkei­den verotuksesta:

    Olet oike­as­sa, minä olin väärässä, kun sanoin, että val­taosa eläkkeistä osuu 15–45 keur haarukkaan, jos­sa eläke- ja palkkat­u­lo­jen veroaste on identtinen. 

    Kyl­lä sinäkin toisaal­ta hiukan liioit­telet kun san­ot, että suurin osa eläkkeistä on alle 15000 eur/a. Jos nyt oikein laskin 2008 tulon­jakoti­las­tos­ta, niin noin kol­mas osa eläk­keen­saa­jista ylit­tää tuon rajan.

    Edelleenkin kyl­lä väitän, että kun ote­taan huomioon palka­nsaa­jien eläke­vaku­u­tus­mak­sun säästöaspek­ti, ei ole oikein kat­e­goris­es­ti sanoa, että eläkkei­den vero­tus olisi nykyään palka­nsaa­jia alempi.

    Vastaa

33. Ville_:

    Yritysverotus.
    Yri­tyk­set mak­sa­vat veroa vain kuin rahaa siir­retään yri­tyk­ses­tä pois. Täl­löin yri­tyk­seltä verote­taan vero, joka on sama, kuin pääo­mat­ulovero. Jos se mak­se­taan suo­ma­laiselle estetään kaksinker­tainen vero­tus. Ulko­maille mak­set­taes­sa per­itään 30% ja verosopimuk­sil­la estetään kaksinker­tainen verotus.

    Ja kuin­ka tuon ulko­maille mak­set­ta­van yri­tys­tu­lon (osin­got) vero­tus 30% verokan­nal­la tehtäisi­in käytännössä?
    Suomel­la on yli 70 verosopimus­ta, jois­sa yhdessäkään ei sal­li­ta noin kovaa vero­tus­ta (yleisin lähde­vero taitaa olla 15%).

    Mik­si luulet, että sopimusten vastapuo­let suos­tu­isi­vat koro­tuk­si­in? Eihän Suo­mi ole yri­tyk­ses­tä huoli­mat­ta saanut edes Espan­jan ja Por­tu­galin van­hoista verosopimuk­sista eläkeläis­ten vero­tu­soikeut­ta neu­votel­tua pois asuinvaltiolta.

    Vastaa

34. On erit­täin nai­ivia kuvitel­la, että minkään­lainen ruuan tai muiden kulu­tushyödykkei­den arvon­lisäveron alen­nus siir­ty­isi hin­toi­hin edes vähäi­sis­sä määrin! Fak­ta on, että pitkässä juok­sus­sa ruuan­hin­taan ei sen vero­tuk­sen keven­nyk­set vaiku­ta juuri mil­lään tavalla. 

    Ruo­ka on vält­tämät­tömyyshyödyke, eli sitä on pakko ostaa määrä x riip­pumat­ta sen hin­tata­sos­ta. Kolmes­ta Suomen johtavas­ta kaup­paketjus­ta yksikään ei lähde polke­maan hin­to­ja nykyisessä, ah niin mieluisas­sa tilanteessa! 

    Käsit­tääk­seni Suomes­sa kallista ruokaa moni­in vas­taa­van alv-asteen mai­hin ver­rat­tuna. Jos upporikkaiden kaup­po­jen rikas­tut­ta­mi­nen kiin­nos­taa niin siitä vaan! Itse en halu­aisi kuitenkaan rahoit­taa tätä kulu­tus- eiku myyntijuhlaa.

    Oliko muuten asi­as­ta päät­täneil­lä puolueil­la minkään­laisia poli­it­tisia sidok­sia näi­hin kaup­paketjui­hin? Käsit­tääk­seni alv-alen­nus­ta perustelti­in juuri köy­hien aut­tamisel­la. Luulen kuitenkin, että tästäkin alen­nuk­ses­ta kansa mak­saa pitkän pen­nin. Mik­si osu­uskaup­pataus­tainen SOK levit­tää ketjuaan kuin sieniä sateelle? Eikö olisi jo aika siirtää voit­tomil­jardit hin­toi­hin konkreet­tis­inä alennuksina?

    Vastaa

35. Kahlat­tuani tämän osion läpi ja ihme­tel­tyäni kan­nan­ot­to­jen hieno­ja jut­tu­ja, jäi mieleeni kysymys. Val­tio velka­an­tuu paljon. Niin ei voi jatkaa. Miten edetään?
    Vai­h­toe­hto­ja kaksi/kolme:
    menot alas
    tulot ylös
    noista yhdistelmä.
    Tässä ilmeis­es­ti pohdit­tu vero­tus­ta ja sen neu­traal­isu­ut­ta jne.
    Suu­rit­u­lois­t­en ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen korot­ta­mi­nen tun­tuu yleen­sä ole­van varsin suosit­tua. Voisiko joku nyt ker­toa pääo­mat­ulovero­tuk­sen ja vaikka­pa sen todel­la suur­tu­lois­t­en (esim. yli 20000 euroa/kk) saavien mak­samat verot nyt ja miten niiden vero­tus­ta pitäisi korot­taa, että sil­lä olisi mitään merk­i­tys­tä val­tion ongelmiin?
    Olisi todel­la mie­lenki­in­toista lukea sit­ten sen toisen jutun ehdo­tuk­sia, eli, mis­tä leikataan?
    Sehän on sit­ten Oden asia.

    Vastaa

36. Sylt­ty:
    “Mitä merk­i­tys­tä tuol­la on? Jos tehdas tuot­taa lop­putuot­teet alus­ta lop­pu­un itse ja myy sen tehtaan­myymälässä, se mak­saa täy­den 23% alvin.”

    Tehdas mak­saa täy­den alvin vain jos on tehnyt tuot­teen siten, ettei siihen sisäl­ly alvil­lisia tuotan­topanok­sia (han­kit­tua raa­ka-ainet­ta, ener­giaa jne.). Muu­toin, tehdas saa mak­se­tut alvit ALV-hyvityksenä. 

    Tun­tuu utopis­tiselta täl­lainen tehdas.

    Sylt­ty, ker­ropa esimerk­ki tuot­teesta, joka voidaan valmis­taa teol­lis­es­ti tehtaas­sa ilman arvon­lisäverol­lisia tuotantopanoksia.

    Vastaa

    1. Evert, alv seu­raa ketjun läpi. Kaikil­la tuot­teil­la on sama arvon­lisävero, niin tavaroil­la kuin palveluillakin

       Vastaa

37. Osmo:
    tiedän sen. Mut­ta kaik­ki tuot­tei­den ja palvelu­iden myyjät eivät tilitä sama euromääräistä ALV:a, kos­ka myy­dyn hyödykkeen/palvelun ALV hyvitetään ALV-tili­tyk­sessä. Tuo syl­tyn mainit­se­ma utopis­tine tehdas, joka taikoo tuot­tei­ta tyhjästä, todis­taako sitä, että ALV-tilin­pidos­ta ei ole tietoa/kokemnusta. Itse teen kuukausit­tain ALV-tili­tyk­sen/hyvi­tyk­sen ja tiedän tasan tarkkaan, mitä se tarkoit­taa esim. hinnoittelussa/katteessa.

    Vastaa

38. Eri­lai­sista alv-kan­noista pitäisi päästä eroon.

    Jos ostan kir­jan, jon­ka alv on 9%, ja siihen on suun­nitel­lut kan­siku­van graafikko N.N., onko hän myös saanut myy­dä palvelun­sa alv:lla 9% vai alv:lla 23%? 

    Tai sit­ten jos aikakausle­hti jakaa kir­jan tilaa­jalah­jana, alv onkin 0%, voiko sil­loin myös graafikko myy­dä työn­sä 0% verolla?

    Vastaa

39. Uusik­si!!!!!!!!!!!! Rautakangesta!!!!!!!!
    Osmo on oike­as­sa, kaikil­la on 23 % ALV ja se seu­raa ketjun läpi ja jokainen osal­lis­tuu siihen oma­l­la arvonlisällään. 

    Mut­ta mil­lainen on se tehdas, jon­ka Sylt­ty sanoo mak­sa­van tuot­teen ALV:n yksin ilman ALV-hyvityksiä. 

    Se voisi olla jokin prim­i­ti­ivi­nen pan­i­mo, joka tuot­taa mal­taat itse, polt­taa pul­lot omas­ta saves­ta oma­l­la puul­la jne. eli kovin prim­i­ti­ivi­nen laitos sen pitäisi olla.

    Onko Suomes­sa sellainen?

    Vastaa

40. “Kaikil­la tuot­teil­la on sama arvon­lisävero, niin tavaroil­la kuin palveluillakin.”

    Käsi­työläisenä halu­an marista juurikin tästä. Käsi­työ­tuot­teen hin­nas­sa kun työn osu­us on usein 98%. Alve­ja ei siis juurikaan vähennellä.

    Voisiko käsi­työn alv olla pienem­pi, esim. 14%?
    Näin­hän tuet­taisi­in koti­maista ja ekol­o­gis­takin (lähi)tuotantoa.

    Jos rajan­ve­to teol­lisen ja käsi­työ­tuot­teen välil­lä on vaikeaa, niin voisiko alvhuo­jen­nus­ra­jaa nos­taa vaik­ka 40 000 euroon? Näin huo­jen­nuk­sel­la olisi todel­lista merk­i­tys­tä käsi­työläisen tulonhankinnassa. 

    Nämä ter­veiset eduskun­taan ensi keväänä!

    Vastaa

41. Evert,

    Se koko ALV:n kan­ta­va idea on siinä, että _sillä ei ole väliä_ miten “prim­i­ti­ivi­nen” tai mon­es­ta ketjun osas­ta koos­t­u­va se tuotan­tosys­tee­mi on: kaik­ki mak­sa­vat samat verot. Ne vähen­nyk­set, joi­hin viit­taat, ovat jonkun toisen mak­samia vero­ja — eivät mitään “hyvi­tyk­siä”. Ei tuol­la sys­teemil­lä mil­lään lail­la sorsita/edistetä palveluyri­tyk­siä sen parem­min kuin teol­lista tuotan­toakaan. Kuten OS sanoi: kat­so se ketju läpi.

    Her­mi­it­ti, kiitos, vas­taan myöhem­min, nyt pitää rientää.

    Kari

    Vastaa

42. ALV on kulu­tusvero, jon­ka ongel­ma on se että eu-suo­ma­laisen kulu­tuskäyt­täy­tymisen rajat eivät todel­lakaan ole rajat­tu Suo­mi-nimisen val­tion rajo­jen sisäpuolelle.

    EUhan on tul­li­va­paa kaup­pa-alue jon­ka pohjoisen jäsen­maan jo ennestään hirveä hin­tata­so nousee alviko­ro­tusten myötä. Tästä seu­ran­nee mie­lenki­in­toinen ilmiö: tämän val­tion julkisen sek­torin heiken­tämistä revi­tyt veronkeven­nyk­set ehkä lisäävät talouskasvua/ostovoimaa, mut­ta hin­tati­etoiset keveäveroiset kansalaiset suun­taa­vatkin ostovoimansa enenevässä määrin ulkomaille. 

    Argu­ment­ti veronkeven­nyk­sistä ostovoiman ja koti­maisen työl­lisyy­den lisääjinä menet­tää näin merk­i­tyk­sen­sä ainakin maanti­eteel­lisessä mielessä.

    Vastaa

43. Veropo­h­jaa voisi laa­jen­taa ainakin jonkin ver­ran lait­ta­mal­la kannabis­tuot­teet verolle. En tiedä, paljonko niihin nykypäivänä laite­taan rahaa, mut­ta jos pari “sätkää” saisi vaik­ka vitosel­la tai kympil­lä (moninker­tainen hin­ta katukaup­paan ver­rat­tuna ja vas­taisi toden­näköis­es­ti tuhan­sien pros­ent­tien veroa), niin laiton kaup­pa toden­näköis­es­ti hyy­ty­isi läh­es kokonaan.

    Vastaa

44. Evert The NeveRest
    Osmo on oike­as­sa, kaikil­la on 23 % ALV ja se seu­raa ketjun läpi ja jokainen osal­lis­tuu siihen oma­l­la arvonlisällään.
    Mut­ta mil­lainen on se tehdas, jon­ka Sylt­ty sanoo mak­sa­van tuot­teen ALV:n yksin ilman ALV-hyvityksiä.

    Kuten Kari jo sanoi, et selvästikään ymmär­rä alvin ideaa. Jos joku tehdas saa vähen­tää alvia, se tarkoit­taa että edelli­nen por­ras on ne alvit jo mak­sanut. Sik­si ne saa vähen­tää, muuten­han jokaises­sa por­taas­sa alvit ker­taan­tu­isi­vat, kun mak­se­taan lisää alvia alvil­lisen hin­nan päälle. 

    Lop­putuot­teeseen sisäl­tyy tasan yhtä paljon arvon­lisäveroa, oli­pa sen tuot­teen tehnyt yksi tai ketjus­sa sata yritystä.

    Esimerk­ki 1, yksi toimija:
    Pihan har­avoin­nin myyn­ti­hin­ta on 100e + alv 23 e = 123 e. Arvon­lisäveron osu­us 23 euroa. Yrit­täjä tekee tuot­teen alus­ta lop­pu­un ja tilit­tää 23 euroa alvia val­ti­olle. Asi­akas mak­saa 123 euroa palvelusta.

    Esimerk­ki 2, kak­si toimijaa:
    Tehdas myy har­a­van kau­palle 50 euron alv 0 hin­taan. Laskus­sa lukee 50e + alv 11,5e, yht 61,5 e. Kaup­pa mak­saa laskun ja tehdas tilit­tää alvin osu­u­den val­ti­olle. Har­a­van myyn­ti­hin­ta kau­pas­sa 100e + alv 23 e. Asi­akas mak­saa tiskil­lä 123 euroa. Kos­ka tehdas on jo tilit­tänyt val­ti­ol­la 11,5 euroa, kaup­pa saa vähen­tää sen, jol­loin 23 e — 11,5 e = 11,5 e, kaup­pa tilit­tää myös 11,5 e val­ti­olle. Val­ti­olle on tilitet­ty 11,5e + 11,5 e = yhteen­sä 23 e. Jos kaup­pa ei saisi vähen­tää alvia, se jou­tu­isi tilit­tämään taas 23 e alvia, jol­loin val­to saisi 11,5e + 23 e yhteen­sä 34,5 e mikä vas­taisi 34,5% alvia.

    Veron kokon­ais­määrä on siis kum­mas­sakin tapauk­ses­sa sama 23 euroa. Alvin voi vähen­tää kos­ka muuten se ker­taan­tu­isi ketjussa.

    Vastaa

45. Nim­imerk­ki Valit­ta­ja avasi hyvin ALV-vero­tuk­sen logiikkaa.

    Yri­tyk­sil­lä on ALV-tili ja jos palve­lu­tuotan­nos­sa siitä tulee väk­isinkin negati­ivi­nen eli ALV vel­ka hirvittää. 

    Sitä yritetään tasoit­taa osta­mal­la yri­tyk­seen kaiken­laista tarpee­ton­takin tavaraa ja tarviket­ta, jot­ta olisi edes jonkin­lainen ALV hyö­ty ja hyvitys.

    Voimakkaasti yleistynyt on tapa vält­tää koko ALV eli tehdä töitä ja tun­te­ja pimeänä, jol­loin on help­po voit­taa tar­jouskil­pailutkin. Rehelliset palvelu-urakoit­si­jat putoa­vat markki­noil­ta esimerkik­si raken­nus­puolel­la ja val­tion vero­tu­lois­sa on älyt­tömä palvelu-ALV:n takia ammot­ta­va aukko.

    Vastaa

46. Veropo­h­jaa voisi laa­jen­taa ainakin jonkin ver­ran lait­ta­mal­la kannabis­tuot­teet verolle. En tiedä, paljonko niihin nykypäivänä laite­taan rahaa, mut­ta jos pari “sätkää” saisi vaik­ka vitosel­la tai kympil­lä (moninker­tainen hin­ta katukaup­paan ver­rat­tuna ja vas­taisi toden­näköis­es­ti tuhan­sien pros­ent­tien veroa), niin laiton kaup­pa toden­näköis­es­ti hyy­ty­isi läh­es kokonaan.

    Tämä pitää paikkansa. Ylivoimainen enem­mistö kannabik­sen käyt­täjistä (heitä on lasken­tatavas­ta riip­puen Suomes­sa jotain sadan­tuhan­nen ja kol­men­sadan­tuhan­nen väliltä) on yleis­es­ti ottaen lainku­u­li­aista porukkaa. Vaik­ka tuhan­sien pros­ent­tien vero var­masti aiheut­taisikin nuri­noi­ta, help­po lailli­nen saatavu­us houkut­telisi var­masti jok­seenkin kaik­ki sat­un­naiskäyt­täjät (joi­ta kaik­ista käyt­täjistä on 90 pros­ent­tia) osta­maan kiltisti lail­lista, verotet­tua kannabista.

    Täl­lainen ratkaisu ei kuitenkaan tule toteu­tu­maan, johtuen hyvin laa­jalle levin­neistä ennakkolu­u­loista ja maail­man­laa­juis­es­ti mil­jar­di­en euro­jen vuosit­tais­es­ta panok­ses­ta huumei­den kiel­to­lakia puo­lus­tavaan propagandaan.

    UNODC:n pitkäaikainen puheen­jo­hta­ja Anto­nio Maria Cos­ta ei ole ker­taakaan suos­tunut vas­taa­maan kysymyk­seen, että jos ker­ran kiel­to­la­ki ja ran­gais­tuk­set vähen­tävät käyt­töä, niin mik­si Hol­lan­nis­sa käytetään vähem­män kannabista kuin sen naa­puri­mais­sa, ja mik­si Por­tu­galis­sa kaikkien huumei­den käyt­tö on vähen­tynyt yleiseu­roop­palaista trendiä nopeam­min dekrim­i­nal­isoin­nin jäl­keen. Syy, mik­si vas­taus­ta ei saa­da, on se, että vas­taus on äärim­mäisen epämieluisa kiel­to­lain puo­lus­ta­jien kannalta.

    Vastaa

47. Postauk­sen alkuko­h­ta on jostain syys­tä men­nyt kri­ti­ikit­tä läpi. Kyl­lä Suomes­sa palkat määrätään ulkoa. Kun liit­to­ta­sol­la päätetään kaut­ta ken­tän palkanko­ro­tuk­sista, syn­tyy tilanne jos­sa kaikkien brut­topalkat nou­se­vat mut­ta kenenkään suh­teelli­nen ostovoima ei nouse. Samal­la on luo­tu kult­tuuri jos­sa tuot­tavu­us ei juuri vaiku­ta yksilön palkkaan, jokakeväiset mas­s­apalkanko­ro­tuk­set saa­vat kelvata.Progressioverotuksella leikataan vielä yksilö­ta­son ahneut­ta. Tätä pide­tään hyvänä asiana työhyv­in­voin­nille: myös keskinker­tainen työ­panos riit­tää, kun osaav­impi­en ja työhul­luimpi­en tuotan­panok­ses­ta tehdään kalli­impi työnantajalle/asiakkaalle.
    Mut­ta ajatel­laan asi­aaa työpaikkatasolla.Jossain työ­paikas­sa kek­sitään parem­pia ja tuot­tavampia tapo­ja tehdä työtä. Työn­tek­i­jät saa­vat tästä hyvästä isom­paa palkkaa/tuotantopanos, mut­ta pro­gres­sioveron vuok­si asi­akkaalle ei koidu hyö­tyä inno­vaa­tios­ta. Työ­nan­ta­ja voi pitää tuot­tavu­u­den kasvun voit­tona ja palkata uusia työn­tek­i­jöitä. Työn­tek­i­jälle on kuitenkin ihan sama, työsken­teleekö taval­lises­sa taval­lista palkkaa mak­savas­sa vai tuot­tavam­mas­sa parem­paa palkkaa mak­savas­sa yhtiössä, kos­ka ostovoima on sama. Sik­si uudel­la inno­vati­ivisel­la taval­la työvoimaval­tais­es­ti toimi­va yri­tyk­sen on han­kala kasvaa.
    Koneisi­in ja lait­teisi­in innovoi­va yri­tys taasen saa hyö­dyn, kos­ka koneil­la ja lait­teil­la on tasavero.Joka vuosikym­me­nien saatossa johtaa kone- ja laiteosaamiseen hyv­in­vointin­sa nojaavaan kansan­talouteen, jos­sa työvoimaval­taiset , hr‑,myynti- ja työn­jo­hto-osaamiseen nojaa­vat toimi­alat laa­haa­vat jäl­jessä, kos­ka osaa­jat eivat voi erottua.

    Olen ihan eri pain­olu­okkaa Osmon ja varsinkin Tuo­maalan kanssa kansan­talousasiois­sa, vieläpä amatööris­ar­jas­sa. Mut­ta myötähäpeän uhal­lakin uskallan väit­tää, että aka­teemisen talouskeskustelun tasoa las­kee miel­tymys staat­tisi­in talous­mall­ei­hin, kos­ka ne ilmeis­es­ti sopi­vat parem­min aka­teemiseen tapaan keskustel­la. Leikataan tuokioku­va taloud­es­ta, las­ke­taan vero­ker­tymät tämän­päivän luvuista. Mut­ta markki­noil­la toimiville vero­tus on ikäänkuin “ilmas­to” johon jatku­vasti sopeudu­taan ja tuot­tavim­mik­si valikoitu­vat liike­toim­inta­mallit, jot­ka parhait­en ostovoimaan ja tuotan­toku­lui­hin. Sik­si minus­ta pitäisi itses­tään­selvästi olla dynaami­nen vero­jär­jestelmä, joka kor­jaisi itseään pois­päin kartelleista. Ja vain siitä syys­tä että kartelien kasvu­un kartelleik­si johta­neet inno­vaa­tiot on jo kek­sit­ty, ei niitä kan­na­ta kek­siä joka vuosi uudestaan.

    Vastaa

48. “Kari Kosk­i­nen:

    Se koko ALV:n kan­ta­va idea on siinä, että _sillä ei ole väliä_ miten “prim­i­ti­ivi­nen” tai mon­es­ta ketjun osas­ta koos­t­u­va se tuotan­tosys­tee­mi on: kaik­ki mak­sa­vat samat verot. —– Ei tuol­la sys­teemil­lä mil­lään lail­la sorsita/edistetä palveluyri­tyk­siä sen parem­min kuin teol­lista tuotantoakaan.”

    Kyl­lä var­mas­tikin ymmär­rät, että korkea alv on tosi­as­sa esim. palvelu­alan yrit­täjäl­lä ja käsi­työtä tekeväl­lä suo­raa työn vero­tus­ta. Mitä korkeampi alv sen kalli­impi tuote tai palvelu on kuluttajalle.(Alv-vähennyksillähän ei sinän­sä ole merk­i­tys­tä, ei niiden takia kan­na­ta mitään yri­tyk­sen kannal­ta turhaa han­kkia. Älä sinäkään han­ki, Evert!) 

    Joka tapauk­ses­sa moni pienyrit­täjä ei voi lait­taa korotet­tua veroa hin­toi­hin tässä kil­pailu­ti­lanteessa (etenkin hal­patuon­tia vas­taan), on vaan tehtävä kovem­min työtä. Tehdä tuote vähän nopeam­min, tin­kiä hitusen laadus­ta, par­turi ehkä leikkaa muu­ta­man tukan päivässä lisää… Tai yleen­sä yrit­täjä pudot­taa omaa tulotasoaan.

    Tosi­han on, että alan sisäl­lä verot ovat kaikil­la samat, mut­ta toiset­pa kiertää ne, mikä on ikävää. Ja mitä korkeam­mat verot, sen enem­män veron kiertäjiä ja sen korkeam­mat verot jne… Ja kulut­ta­jakin tosi­aan menee manikyyri­in Viroon tai ostaa sen kiinalaisen tuotteen. 

    Joku saat­taa ajatel­la, että menee­hän ne korkeam­mat tuloverotkin hin­toi­hin. Kuitenkin ainakin oma­l­la alal­lani yleinen tulota­so on niin pieni, että olemme ainakin vielä “suo­jeluk­ses­sa”.

    Ville:
    “Eri­lai­sista alv-kan­noista pitäisi päästä eroon.”

    Mik­si pitäisi? Päin vas­toin, palvelu­alo­jen ja käsi­työ­val­tais­ten alo­jen alvit alas. Näin voidaan ohjail­la myös kulutustottumuksia. 

    Her­mi­it­ti, mielestäni veroil­la voidaan puut­tua ker­skaku­lu­tuk­seenkin, jos­ta mainit­sit. Minäpä yritän nimetä joitain: surkealaa­tuiset vaat­teet ym. muut tuot­teet, epämääräi­sis­sä olois­sa valmis­te­tut tuot­teet, vuosit­tain “uusi­u­tu­vat” ker­takäyt­töiset elek­tron­i­ikkatuot­teet kuten kän­nykät, lentomatkus­t­a­mi­nen, tupak­ka ja kahvi ja liha.

    Vastaa

49. Jos ostan kir­jan, jon­ka alv on 9%, ja siihen on suun­nitel­lut kan­siku­van graafikko N.N., onko hän myös saanut myy­dä palvelun­sa alv:lla 9% vai alv:lla 23%?

    Kan­siku­van suun­nit­telus­sa alv on joko 0 tai 23 % riip­puen siitä onko kyseessä ”taiteelli­nen” vai ”mainos”kuvitus (AlvL 45 §). Käytän­nössä kus­tan­ta­ja ja tek­i­jä voivat sopia asian miten halu­a­vat. Itse olen yleen­sä myynyt 23 % alvil­la, se on kivem­pi kun saa parik­si kuukaudek­si ilmaista lainaa. =)

    Sinän­sähän eri alv-kan­noil­la on merk­i­tys­tä vain lop­putuot­teen osalta. Siihen kohdis­tunei­den tuotan­topanos­ten alvit saa kuitenkin vähen­tää lop­putuot­teen alvista täysimääräis­es­ti verokan­nas­ta riip­pumat­ta ja jos kävisi niin, että tuotan­topanok­sista alvia on mak­set­tu enem­män kuin mitä lop­putuot­teesta tarvit­sisi mak­saa niin ero­tuk­sen saa palautuksena. 

    Pait­si jos sat­tuukin ole­maan arvon­lisäveros­ta vapautet­tu… Tämä on varsi­nainen riesa ainakin itsel­leni. Teen sivu­bis­nek­senä ohjelma­palvelui­ta, jot­ka ovat alv 0. Asi­akkaat ovat läh­es aina yri­tyk­siä, joille on se ja sama paljonko palkkios­sani on alvia, kos­ka se on heille vähen­nyskelpoista. Mut­ta itse en saa vähen­tää ko. liike­toim­intaan kohdis­tu­vista han­k­in­nois­tani alve­ja, joten joudun leipo­maan ne sisään kokon­aiskus­tan­nuk­si­in. Iloa alvit­to­muud­es­ta on vain kun myy palvelui­ta yksi­ty­isille tai yhdis­tyk­sille, joka nyky­isin on hyvin harv­inaista. Suurin osa kus­tan­nuk­sista tässä hom­mas­sa on onnek­si työvoimakus­tan­nuk­sia, mut­ta riesa se on pienikin riesa…

    Itsekin olen sitä mieltä, että eri arvon­lisäkan­noista pitäisi pääsään­töis­es­ti päästä eroon, eri­tyis­es­ti kaikessa aineel­lises­sa kulut­tamises­sa. Varaisin kuitenkin sel­l­aisen poikkeuk­sen, että olisi mah­dol­lista tukea kult­tuuri­palvelui­ta nol­la-alvil­la (niin että tuotan­topanos­ten alvit saisi kuitenkin hakea palau­tuksi­na) tai mah­dol­lis­es­ti jopa negati­ivisel­la arvon­lisäverol­la. Kun taidet­ta kuitenkin tue­taan yhteiskun­nan varoista, mielestäni olisi paras että tuki olisi mah­dol­lisim­man pitkälle rak­en­teel­lista eikä kulk­isi eri­lais­ten hyväveli-kor­rup­ti­olle alt­ti­iden toimikun­tien kaut­ta sen enem­pää kuin pakko on, ja alv olisi tähän help­po työkalu. 

    Nykyisen hie­man köm­pelön alvin alara­jahuo­jen­nuk­sen kor­vaisin yksinker­taisel­la perusvähen­nyk­sel­lä, eli että jokaisen kuukau­den alv-tili­tyk­ses­tä saisi vähen­tää tietyn sum­man (nyky­istä huo­jen­nus­ta vas­taa­va määrä olisi n. 163 €/kk) automaattisesti.

    Ruuan hin­taa lask­isi alvin kanssa näperte­lyn sijaan luul­tavasti parem­min täysin kafkalaisen ”laatu-” ja ”terveys”säännöstön kar­simi­nen. Nykyi­nen sys­tee­mi pait­si johtaa ruuan hygieenisen laadun tolkut­tomaan yliko­ros­tu­miseen maun ym. todel­lis­ten laatutek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la, myös ylläpitää oli­gop­o­lia toim­i­mal­la merkit­tävänä markki­noil­letu­lon esteenä. Eivät muis­sakaan EU-mais­sa ruokamyrky­ty­seepi­demi­at tapa mum­mo­ja kuin kär­päsiä vaik­ka kaikissa ei yhtä nau­ret­taval­la tarkku­udel­la mikro­man­ageroi­da kaikkea ruokaan etäis­es­tikin liit­tyvää. Tiet­ty perussään­nöstö pitää tietysti olla, hygien­ia­passin suorit­tamista alan työn­tek­i­jöiltä edel­lyt­tää ja riit­tävän ankara oikeudelli­nen vas­tuu laimin­lyön­tien seu­rauk­sista yrit­täjille sälyt­tää, mut­ta pykälävi­idakkoa olisi varaa kar­sia reippaasti.

    Vastaa

50. Samuli Saarel­ma kirjoitti:

    “En ymmärtänyt tuo­ta net­toan­si­o­laskuasi. Tarkoi­tatko toisaal­ta siis sitä, että jos joskus tulovero­ja korote­taan (vaikka­pa val­tion velan mak­samisek­si), pitää tehdä niin, että korkea­t­u­lois­t­en vero­pros­ent­tia nos­te­taan vähem­män kuin mata­lat­u­lois­t­en, kos­ka saman­su­u­ru­inen (pros­ent­tiyk­siköis­sä) koro­tus lask­isi pros­en­tu­aalis­es­ti enem­män korkea­t­u­lois­t­en tulo­ja eikä siten olisi neutraali?”

    Teen tässä laskuesimerkkejä:

    2 %-yksikön nos­to net­to­tu­lois­sa 52/50=1.04->ostovoiman kasvu 4% (vero­pros­ent­ti 50->48)

    2%-yksikön nos­to net­to­tu­lois­sa 97/95=1,021->ostovoiman kasvu 2.1% (vero­pros­ent­ti 5->3)

    (vero­pros­ent­te­ja tulisi kul­lakin tulota­sol­la laskea pros­en­tu­aalis­es­ti eikä pros­en­tu­aaliyk­siköl­lis­es­ti, täl­löin neu­traal­ius (käytän­nössä pro­gres­sio ei muu­tu) säi­lyy nettotulossa)

    Ja jos vas­taavasti kor­vataan alvil­la (aiheut­taa inflaa­tio­ta) veron­laskus­ta val­ti­olle koituneet kus­tan­nuk­set niin voi käy­dä, että 3% vero­ja mak­sa­va saa net­to­tap­pi­o­ta kun 48 % mak­sa­va jää net­tovoitolle. Myös kulu­tusverot kir­paisee köy­hiä ankarem­min. ja huh­hei köy­hä kär­sii muu­tok­ses­ta rikkaan ostovoiman kas­vaes­sa reaalisesti…

    Vas­taavasti hyvä­tu­loista kir­paisee pros­ent­tiyk­siköis­sä tapah­tu­va vero­tuk­sen nousu enem­män samal­la kun köy­häl­lä se ei tun­nu juuri mis­sään. (Saarel­ma oikeassa)

    Esimerkkinä: hyvä­tu­loisel­la vero­pros­ent­ti nousee 2%-yksikköä täl­löin net­to­tu­lo 50–2=48 ja 48/50=0.96->ostovoiman lasku 4 prosenttia

    Köy­häl­lä vero­pros­ent­ti nousee 2%-yksikköä täl­löin net­to­tu­lo 95–2=93 93/95=0.979->ostovoiman lasku 2.1 %

    Korkeim­man mar­gin­aaliv­eron lasku 5%-yksiköllä tulisi kor­va­ta tasa-arvon nimis­sä 8%-yksikön laskul­la pienituloisille…

    Olen matemaat­tis­es­ti heikko­lah­jainen, joten Osmo voi kor­ja­ta laskukaavojani…

    Vastaa

51. Valit­ta­ja
    Kyl­lä var­mas­tikin ymmär­rät, että korkea alv on tosi­as­sa esim. palvelu­alan yrit­täjäl­lä ja käsi­työtä tekeväl­lä suo­raa työn verotusta. 

    Noh, näin palvelu­alan yrit­täjä olen sitä mieltä, että työn tulovero­tus kohdis­tuu enem­män työhön kuin arvonlisäverotus. 

    En ymmär­rä tätä itkua alvista. Taju­atko että jos alvia las­ke­taan, käytän­nössä sitä las­ke­taan myös palvelun kanssa kil­pailevil­ta tuon­ti­tuot­teil­ta? Kun siivous­palvelun alv las­kee, las­kee samal­la myös ulko­mail­la valmis­te­tun siivous­ro­botin alv.

    Alako­htaiset alv-huo­jen­nuk­set ovat erikosi­ta­pauk­sia eikä niiden varaan voi laskea mitään. Arvon­lisäverokan­nan pitäisi muutenkin olla mah­dol­lisim­man yhden­mukainen kaut­ta lin­jan. Eri verokan­nat sotke­vat vain pakkaa entisestään.

    Vastaa

52. Kahlat­tuani tämän osion läpi ja ihme­tel­tyäni kan­nan­ot­to­jen hieno­ja jut­tu­ja, jäi mieleeni kysymys. Val­tio velka­an­tuu paljon. Niin ei voi jatkaa. Miten edetään?

    Ratkaisuhan on äärim­mäisen yksinker­tainen ja melkein kaik­ki tämän pal­stan kir­joit­ta­jat ovat sen esit­täneetkin, tosin aina muille, ei itseä koskien:

    Leikataan julkisen sek­torin palkko­ja 30 %, säästö on n 8–10 mil­jar­dia eli muille kohteille jää pikkuri­ikkisen eli se mihin poli­itikko­jen ammt­ti­taito riittää.

    Vastaa

53. “Ehdo­tus lie­nee peräisin siitä, että palka­nsaa­jille kom­pen­soitaisi­in alv:n nousu alen­ta­mal­la vero­ja. Eläkkeisi­in kom­pen­saa­tio tulee automaat­tis­es­ti hin­tain­deksin kaut­ta, jol­loin jos lisäk­si eläkkei­den vero­tus­ta alen­net­taisi­in, kom­pen­saa­tio tulisi kah­teen kertaan.”

    Tuo indek­siko­ro­tus ei toi­mi suurten tulo­ero­jen yhteiskun­nis­sa . Kun keskimääräi­nen tulo on 37000 euroa ja indek­si kuvaa keskimääräisen kulut­ta­jan kulu­tus­ta niin se ei vält­tämät­tä kuvaa pien­i­t­u­loisen kus­tan­nus­rak­en­teen muutosta.
    Kun alka­vat eläk­keet ovat keskimäärin 15000 euroa vuodessa niin ne ovat vain alle 40 % kek­simääräisetä tulosta ja todel­liset kaik­ki eläk­keet vielä alempsia.

    Niin­pä indek­siko­r­jaus on puut­teelli­nen ja vajaa

    Vastaa

54. Her­mi­it­ti:

    Sit­ten lisää selvi­tys­tä veropoli­it­tiseen kan­nan­ot­tooni. Köy­hälle leivän ynnä muiden perusku­lu­tushyödykkei­den hin­ta pitäisi olla maltill­i­nen, jot­ta val­tion ja kun­tien ei tarvit­sisi kom­pen­soi­da tätä mah­dol­lista korkeaa kulu­tusveroa eri­laisin yhteiskun­nal­lis­ten tukien muo­dos­sa ainakaan niin paljon kuin nykyään. 

    Väärin! Jos noi­ta komben­saa­tioi­ta halu­taan tehdä, niin ne nimeno­maan kan­nat­taa tehdä eri­lais­ten tukien avulla.

    Käsitel­lään­pä nyt köy­hyyt­tä kahdes­ta näkökul­mas­ta. Ensin ote­taan “absolu­ut­ti­nen köy­hyys”. Jos meil­lä on ihmisiä, joiden rahat eivät yksinker­tais­es­ti riitä elämiseen (arve­len tämän ole­van vähäistä nyky­suomes­sa), niin tulee paljon halvem­mak­si paran­taa näi­den ihmis­ten elin­ta­soa nos­ta­mal­la tukia kuin mikro­man­ageroi­da joitakin yksit­täis­ten tuotteiden/tuoteryhmien hin­to­ja ALV:n avul­la. Mik­sikö? No muum­moas­sa sik­si, että se ALV:n lasku kohdis­tuu paljon laa­jem­paan joukkoon (=tulee kalli­im­mak­si veron­mak­sajille). Lisäk­si se sot­kee markki­noi­ta ja aiheut­taa erinäisiä tehokku­ustap­pi­oi­ta: esim. johtaa “kikkailu­un” tuot­tei­den suh­teen, vero­su­un­nit­telu­un, vero­jär­jestelmän mon­imutkaistu­miseen, jne. Ja nämä viimek­si maini­tut ovat ihan suo­raan hyv­in­voin­nin tuhoamista.

    Ja kuten aiem­min totesin, byrokraat­ti ei voi tietää, mikä on sille köy­hälle tarpeel­lista ja vält­tämätön­tä ja mikä ei. Ei ainakaan parem­min kuin se köy­hä itse.

    Toinen köy­hyy­den muo­to on “suh­teelli­nen köy­hyys”, mut­ta minus­ta se on lähin­nä näen­näi­nen ongel­ma. Kyse on paljon enem­män siitä, että ihmi­nen tun­tee itsen­sä köyhäksi/hyödyttömäksi, kun töitä ei ole ja rahaakin vähän­lais­es­ti. Raha ei tätä asi­aa ratkaise, eikä sitä sil­lä tule yrit­tääkään ratkaista (esimerkik­si opiske­li­jat eivät kuu­lu tähän ryh­mään, vaik­ka tulo­ja on vähän­lais­es­ti). Ensisi­jainen tapa paran­taa tätä tilan­net­ta on työl­lisyy­den parantaminen.

    Miten tähän sit­ten vaikut­taa tuo ehdot­ta­masi “malli”? No, perus­ruo­ka ilmeis­es­ti ei ole “ker­skaku­lu­tus­ta”, sen sijaan esimerkik­si rav­in­to­las­sa syömi­nen, siivoo­jan palkkaami­nen ja hiusten­leikkuu ilmeis­es­tikin ovat (ainakaan ne eivät ole perus­toimeen­tu­loa). No, näitä sit­ten verote­taan kovasti enem­män, mis­tä seu­rauk­se­na on se, että niitä käytetään vähem­män. Ja kun niitä käytetään vähem­män, kyseisi­in hom­mi­in syn­tyy myös vähem­män työ­paikko­ja. Tämä tarkoit­taa korkeam­paa työt­tömyyt­tä ja enem­män syr­jäy­tymistä ja pahoin­voin­tia (ja tämä osuu nimeno­maan niihin heikom­pio­saisi­in, jot­ka noi­ta töitä voisi­vat tehdä).

    Eri­laiset ALV kan­nat ovat yksinker­tais­es­ti type­rä ja huono tapa kor­ja­ta yhteiskun­nal­lisia epäkohtia.

    ALV voisi olla mielestäni hyvinkin erääl­lä lail­la prtogres­si­ivi­nen, että turhas­ta luon­toa kuor­mit­tavas­ta kulu­tuk­ses­ta sakotet­taisi­in rankem­man käden kaut­ta kuten esimerkik­si noin 30 pros­entin ALV-kannalla. 

    Jätä nyt se ALV rauhaan! Jos halu­amme vähen­tää luon­nolle koitu­vaa kuor­mi­tus­ta, niin sit­ten mei­dän pitää verot­taa sitä luon­toon kohdis­tu­vaa kuor­mi­tus­ta (esim. hait­taverot), eikä lähteä pelleilemään jonkin ALV:n kanssa, kun me emme kuitenkaan tiedä, mitkä niiden ALV-muu­tosten vaiku­tuk­set ovat. Sen sijaan, jos vaikka­pa rikkipäästöjä verote­taan, niin se vero kohdis­tuu tasan var­masti niihin rikkipäästöihin.

    Luulen, että näke­my­seromme on siinä, että sinä näet tämän kulu­tuk­sen jon­ain “moraalise­na” kysymyk­senä, että niiden pitäisi mak­saa, jot­ka sin­un mielestäsi kulut­ta­vat “väärin”. Minä taas en pidä mitään kulu­tus­ta parem­pana kuin toista (pait­si omis­sa henkilöko­htai­sis­sa valin­nois­sani), ja vielä vähem­män kat­son ole­vani oikeutet­tu määräilemään muiden elämästä. Sen sijaan muille aiheutetut hai­tat tietenkin tulee verot­ta­mal­la (tai muul­la tavoin) sisäistää hait­to­jen aiheut­ta­jan kustannuksiksi.

    Kansalais­palkkaan liit­tyy niin mon­ta virhe­o­le­tus­ta, joista seu­raavak­si mainit­sen yhden aivan keskeisen, onko tänä suur­työt­tömyy­den aikana takei­ta että kaik­ki halukkaat löytävät sen osa-aikatyön, jos­ta voi tien­ata enem­män elantoa? 

    Eh? Miten tämä nyt on eri­tyis­es­ti siihen kansalais­palkkaan liit­tyvä ongel­ma? Enem­mänkin tämä näyt­täisi ole­van nykyisen jär­jestelmän ongel­ma. Nyky­isin tuk­i­jär­jestelmä aiheiut­taa sel­l­aisia tilantei­ta, jois­sa työn tekem­i­nen ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta (=mar­gin­aaliv­ero on yli 100 %). Kansalais­palk­ka pois­taisi tämän ongelman.

    Työt­tömyys on mei­dän ihan itse aiheut­ta­mamme ongel­ma. Hyvää tarkoit­ta­vat hölmöt yrit­tävät “aut­taa” heikom­pio­saisia val­tion toimen­pitein, ja seu­rauk­se­na on hei­dän ase­mansa tosi­asialli­nen heiken­tymi­nen. Ja ei, ei se todel­lakaan ole mikään luon­non­la­ki. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa, Sveit­sis­sa ja Tan­skas­sa työt­tömyys on selvästi meitä alhaisempi.

    Toinen keskeinen virhe­o­le­tus on se, että väki aktivoituisi. 

    Ei kansalais­palka­s­sa ole tuol­laista oletusta. 

    Yhden luukun peri­aate tulkoot, mut­ta turha rahankier­rät­tämi­nen val­tion ja kansalais­ten välil­lä ei joh­da muu­ta kun turmion tielle! 

    Olen samaa mieltä, minus­takin rahan kier­rät­tämistä val­tion kaut­ta tulisi vähen­tää. Mut­ta arve­len kansalais­palkan tosi­asial­lis­es­ti vähen­tävän tuo­ta kier­rä­tys­tä (pienem­pi työttömyys).

    Kari

    Vastaa

55. OS ja Pap­pa­rainen, ymmärsin kyl­lä matem­ati­ikan sen alv:n nos­tamisen kom­pen­soin­nista tulovero­tuk­sel­la, mut­ten ymmärtänyt sitä, mik­si alv:n koro­tus pitäisi kom­pen­soi­da niin, että kaikkien net­to­tu­lot nou­se­vat yhtä paljon. Tarkoi­tat­teko samal­la, että pääo­mat­ulovero­tus­ta pitäisi sit­ten keven­tää myös paljon? Jos 50%:n ansio­tuloveroa mak­saval­la keven­netään 2%-yksikköä, net­to­tu­lot nou­se­vat sen vuok­si 4%-yksikköä. Saman net­to­tu­lo­nousun saamisek­si pitäisi siis pääo­mat­uloveroa laskea läh­es 3%-yksikköä.

    Entä sit­ten tuki­aiset? Jos alv:tä nos­tet­taisi­in, pitäisikö tämä kom­pen­soi­da sit­ten vaikka­pa lap­sil­i­sis­sä? Vaipat yms. kallis­tu­isi­vat sen 2%, joten nos­tet­taisi­inko sit­ten lap­sil­isiä tuon ver­ran? Jos tämä tehtäisi­in, niin sit­ten­hän seu­rauk­se­na olisi se, että val­tio toden­näköis­es­ti häviäisi tässä. Muut vero­tu­lot (tulovero, pääo­mavero) lask­i­si­vat sen alv:n ver­ran, kaik­ki tulon­si­ir­rot nousi­si­vat saman ver­ran, mut­ta elleivät ihmiset panisi kaikkea rahaa koti­maiseen kulu­tuk­seen (vaan säästäi­sivät osan tai meni­sivät ulko­maille kulut­ta­maan), ei alv keräisi sitä menetet­tyä pottia.

    Vastaa

56. Kaikil­la aloil­la ja kaikissa tuot­teis­sa tulisi olla tasa-alvi! Myös ter­vey­den­hoitoalal­la ja ruuas­sa! Koko vero­jär­jestelmä vaatii yhden­mukaistamista! Pro­gres­sio palkkavero­tuk­ses­sa silti säilytettävä!

    Myös sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä vaatii yhden­mukaistamista! Kansalais­palk­ka, sil­lä selvä! Yksinker­taisu­us lisää tehokku­ut­ta ja ennakoitavu­ut­ta! Samal­la voitaisi­in kor­va­ta kaik­ki mata­la­palkkat­uet, työl­listämistuet ja yksinker­taisem­matkin huonos­ti palkatut työt kannattaisivat.

    Opin­tora­ha toimi­ikin jo kansalais­palkkape­ri­aat­tel­la. Ongel­ma siinä onkin, että se kan­nus­taa liiak­sikin työn­tekoon melko heikostikin palka­tu­il­la aloil­la. heh…Työvoiman piiris­sä oleville se sopisi kuin nyrk­ki silmään!

    Suomen koko vero­tus ja jär­jestelmä muutenkin kuin sotkuinen tilkkutäk­ki! Tämän sotkun pyörit­tämiseen vaa­di­taan kallista virkamieskoneis­toa, joka oikeas­t­aan riit­täisi 20 mijoon­alle asukkaalle tehokkaasti toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa. Tehostaen voitaisi­in myös palkkavero­tus­ta keven­tää. Turhat tuet (esim kaiken maail­man maat­aloustuet) alas ja työvelvoite maa­han­muut­toon niin ei tarvitse korot­taa kumpaakaan verokantaa!

    Vastaa

57. Ville_:“Vastaukset perus­muti­naan:
    Maat­alous kär­sii. Maat­alous muutenkaan mak­sa mitään ALVe­ja, kun tuet ovat verottomia.”

    Eivät muuten ole. Ne ovat veroalaista tuloa. Pitäisikö maat­alouden lisäk­si mak­saa vielä alvi tuista, ennen kuin olet tyytyväinen?

    Vastaa

58. ALV on regres­si­ivi­nen vero eli kun pain­opis­tet­tä halu­taan siirtää välil­liseen vero­tuk­seen niin samal­la aje­taan mallia, jos­sa köy­hät mak­sa­vat vero­ja suh­teessa enem­män kuin hyvätuloiset.

    Perus­tu­lon nos­t­a­mi­nen on mac­chi­ael­limäi­nen temp­pu eli hal­li­tus kehuu nos­ta­vansa parus­tu­loa, mut­ta seu­raavaa hal­li­tus­ta varten on jo suun­ntel­ma raho­jen keräämis­es­tä pois.

    Indek­sikin on sen ver­ran harhainen, että kus­tan­nus­ta­son nousua ei kom­pen­soi­da kuin osit­tain vaik­ka Osmo jak­saa tuo­ta kehua.

    Vastaa

59. “Ja ei, ei se todel­lakaan ole mikään luon­non­la­ki. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa, Sveit­sis­sa ja Tan­skas­sa työt­tömyys on selvästi meitä alhaisempi.”

    Tan­s­ka taas otti käyt­töön ns Lep­päsen lain 90-luvun alus­sa, kun Suo­mi siitä luopui. Lep­päsen lail­la Suomenkin työt­tömyys las­ki 80-luvun lop­ul­la alle 3 %
    Tan­s­ka käyt­tää myös varhaiseläkkeisi­in ja tuk­i­työl­listämiseen mon­ta ker­taa enem­män kuin Suo­mi, tosin sekin on luop­umas­sa Tan­skan mallista ja työt­tömyys nyt nousussa.

    USA:n työt­tömyys on taas nyt korkeampi kuin Suomes­sa ja eri­tyis­es­ti pitäkäaikaistyöt­tömyys on USA:ssa piilos­sa. Siihenkin aikaa kun viralli­nen työt­tömyys oli 5 % luokkaa niin pitkaikaistyöt­tömyys pyöri 12–15 tienoil­la eli todel­li­nen työt­tömyys oli 17–20 % .
    Myöskin työl­lisyysaste on alem­pi kuin Suomes­sa, tosin USA ilmoit­ta korkeam­man luvun, mut­ta se johtuu siitä , että se las­kee työl­lisyysas­teen eri taval­la kuin ILOn standardi.
    Cen­cus Bureaun luvuista saa kuitenkin tarkan luvun jos viit­sii tutustua

    Toinen ero on USA:n mas­si­ivi­nen velka­elvy­tys , jos Suomikin ottaisi velkaa kym­meniä vuosia muu­ta­man % BKT:ta ja syytäisi sen kulu­tuk­seen niin elvy­tys­vaiku­tus olisi val­ta­va ja työt­tömyys nollassa.

    Mitä tulee Sveiti­in niin Sveit­si sijait­see EU:n taloudel­lises­sa keskuk­ses­sa eikä poikkea ympäril­lä olev­as­ta alueesta eli pohjois-Ital­ias­sa, etelä-län­si-Sak­sas­sa, koil­lis ‑Ran­skas­sa työt­tömyys ja tulota­son­u­merot ovat hyviä.

    Lisäk­si Sveit­si tar­joaa suo­jan rikol­liselle rahalle ja suosii rahan­pe­sua, joten se tuo vielä lisähyv­in­voin­tia alueelle.

    Lisäk­si tuo ILOn työt­tömyys­stan­dar­di on jo aut­ta­mat­tomasti van­hen­tunut ja se kuvaa työt­tömyy­destä vain 30–50 % joten sil­lä on enää arvoa vain hal­li­tusten probagandalle.

    Vastaa

60. “Tämän sotkun pyörit­tämiseen vaa­di­taan kallista virkamieskoneis­toa, joka oikeas­t­aan riit­täisi 20 mijoon­alle asukkaalle tehokkaasti toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa. Tehostaen voitaisi­in myös palkkavero­tus­ta keventää. ”

    Tämä taas johtuu siitä, että kansane­dus­ta­jat ovat virkamiehiä. Kokoomuk­ses­sa peräti 2/3 on virkamiehiä tai elinikäisiä poli­itikko­ja, pääasi­as­sa kaupunkilaisia .

    Sama kos­kee vihreitäkin

    KEPUs­sa taas ovat yliedustet­tuina maaseudun virkamiehet ja maanviljelijät 

    AKA­VAn jäsenistöstäkin yli 50 % on julkisen sek­torin ja julk­isin varoin rahoitet­tu­jen organ­isaa­tioiden palveluksessa.

    Joten julkisen sek­torin virkamiehillä on Eduskun­nas­sa määräen­em­mistö eikä heil­lä ole halua purkaa byrokra­ti­aa, sehän veisi heiltä työpaikat

    Vastaa

61. Ilpo Per­naa kir­joit­ti 10.1.2011 kel­lo 16:15:

    “Eivät muuten ole. Ne ovat veroalaista tuloa. Pitäisikö maat­alouden lisäk­si mak­saa vielä alvi tuista, ennen kuin olet tyytyväinen?”

    Tot­ta kait ne ovat tuloveronalaista tuloa. Mut­ta yleen­sä yri­tys­toimin­nas­sa mak­se­taan ALV ja tulovero. Maat­alous ei juuri nos­ta tuot­tei­den arvoa, vaan varsi­nainen tulo muo­dos­tuu lähin­nä tuista.

    Siis kun jollekin mak­se­taan 100 000e tukea tilille, niin siinä ei ole 81300 rahaa ja lop­ut ALVia. Jos taas myy­dään jotain 23% alvil­la tilanne on toinen.

    Se että maat­alous­tuot­tei­den korkeampi ALV heiken­täisi maat­alouden kan­nat­tavu­ut­ta merkit­tävästi edel­lyt­tää se, että tuet­tomas­ta maat­aloud­es­ta tulee merkit­tävästi tuot­toa. Jos näin on, niin on syytä lopet­taa nämä tuet 🙂

    Vastaa

62. Liian Van­ha,
    “If the facts don’t fit the the­o­ry, change the facts”

    - Albert Einstein

    🙂

    Kari

    Vastaa

63. Ville_:“Maatalous ei juuri nos­ta tuot­tei­den arvoa, vaan varsi­nainen tulo muo­dos­tuu lähin­nä tuista.”

    Tuokaan ei pidä paikkaansa, esim. vil­jan­myyn­nistä alv on 13 %. Onhan se paljon pienem­pi pros­ent­ti kuin 23, jota mak­san apu­lan­noista , varao­sista, koneista jne. Joten voit tietenkin sanoa, että maat­alous ei juurikaan mak­sa alvia.

    Mut­ta mis­sä korkeam­man alvin vaiku­tus sit­ten lop­ullis­es­ti näkyy ? Eikö se ole kulut­ta­jan kukkaro, jon­ka poh­jan pal­jas­tu­mista yritetään estää maat­alous­tu­il­la ja mata­lam­mal­la alvilla?

    Vastaa

    1. Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, mak­saako maat­alous alv:tä vai ei, kos­ka jkaup­pa mak­saa joka tapauk­ses­sa ja saa vähen­tää edel­lisen por­taan veron. Tai sai­is jos maat­alous ei mak­saisi arvon­lisäveroa, se jäisi tap­pi­olle, kos­ka ei saisi myöskään vähen­tää han­k­in­to­jen­sa arvonlisäveroa. 

       Vastaa

64. Kari Kosk­i­nen,

    Näke­my­seromme ovat niin perus­tavaa laat­ua ole­via, että turha mei­dän on toinen toista tässä alv- / kansalais­palkkakysymyk­sessä käännyttää.

    Jatkan kum­minkin vielä alv-kan­noista sen ver­ran, että kil­pailun pitäisi taa­ta markki­na­t­aloudessa lop­ul­ta kulut­ta­jalle edullisim­man hin­nan eikä mis­sään nimessä korkea kulu­tushyödykkei­den alv eli 13 pros­ent­tia. Kartel­lit tai edes näen­näiset sel­l­aiset eivät pois­tu veropoli­ti­ikalla, mut­ta köy­hän ostovoimaa voidaan veropoli­it­tisin ratkaisuin tukea, mikäli siihen on tahtoa!

    Onko muuten kansalais­palk­ka sit­ten yleinen lor­vail­u­ra­ha, jos sil­lä pitäisi kyetä elämään lokoisaa elämää elin­ta­so­maas­samme jou­tu­mat­ta paskadu­unei­hin kuten Kosk­i­nen edel­lä antaa ymmärtää.

    Niin ikään lopuk­si tiedok­si vielä, että köy­hien ostovoima on heiken­tynyt jo viimeiset 15 vuot­ta ja vihreä liike on ollut mukana har­joit­ta­mas­sa tätä kansalaisia eri­ar­vois­tavaa politiikkaa.

    Vastaa

65. “Liian Van­ha,
    “If the facts don’t fit the the­o­ry, change the facts”

    - Albert Einstein”

    Tuo­ta varten Ein­stein kehit­teli muut­tuvan vakion…

    Vastaa

66. “Tuokaan ei pidä paikkaansa, esim. vil­jan­myyn­nistä alv on 13 %. ”

    Ja, kun maat­alouden tuotan­topanok­set ovat 23 pros­entin ALV kan­nas­sa niin ruuan ALV-alen­nus käytän­nössä poisti maat­alous­tuot­ta­jien tilit­tämät ALV-verot!

    Vil­jaa en kyl­lä ruuak­si lask­isi vaan raa­ka-aineek­si, mut­ta minkäs teet kun KEPU on hal­li­tuk­ses­sa niin mikä tahansa taio­taan maat­alouden tueksi.

    Vastaa

    1. Evert.
       Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä’, mil­lä verokan­nal­la arvon­lisäveroa mak­se­taan väli­por­taiss­sa tai alku­tuotan­nos­sa, kos­ka edel­lisen por­taan mak­sama arvon­lisävero on vähen­nyskelpoinen seu­raavalle portaalle.

       Vastaa

67. Osmo.
    Vil­jeli­jä ostaa lan­noit­tei­ta ym. 23 pros­entin verokan­nal­la ja saa alv-kir­jan­pidos­sa lukea ne ostokuit­tien mukaises­ti eduk­seen, vaik­ka lan­noit­tei­den myyjä sen alv:n tilittääkin.

    Kun vil­jeli­jä myy 13 % alv-verol­la, tarkoit­taa se, että alv-kir­jan­pidos­sa 10 pros­entin veroeroa vil­jeli­jän eduk­si, kuin jos hän jou­tu­isi tilit­tämään 23 pros­entin mukaisen summan.

    Jos verokan­ta olisi 23 — 23 ja lehmät syövät enem­män kuin tien­aa­vat, niin vil­jeli­jä saa verot­ta­jal­ta ALV-palau­tus­ta. Nyt kun verokan­nois­sa on tuo 10 pros­entin ero niin lehmät saa­vat syödä masun­sa täy­teen ja vil­jeli­jä voipi saa­da vielä verot­ta­jal­ta ALV-palautusta.

    Vastaa

68. Lisäk­si, jos ALV jää tap­pi­olle, niin sen saa verot­ta­jal­ta takaisin, eli maat­alous ei aina edes mak­sa han­k­in­noista tuo­ta 23% ALVia.

    Maat­alouden myymät ja osta­mat verot­tomat arvot ovat noin sama, eli ALVtä ei juuri makseta.

    Suurin hyö­ty ruuan mata­las­ta ALV.stä tulee kau­palle ja elin­tarvike­te­ol­lisu­udelle. Eli halu­taan tukea elin­tarvikkei­den myyn­tiä ja jalostus­ta muiden tuot­tei­den kustannuksella.

    Poli­it­tis­es­ti on halut­tu vas­ta­ta kysymyk­seen leivonko leipää kotona vai leikkaanko hiukset?

    Vastaa

69. Liian van­ha,

    Ei, vaan muut­tu­jas­ta © vakion.

    Ok, otan sin­ut nyt pois listal­ta, (ilmeis­es­ti koin menet­täneeni jotain, kaikesta huoli­mat­ta), mut­ta ilman viit­teitä jätän “fak­tasi” omaan arvoon­sa — niistä väit­telem­i­nen ei tun­nu mukavalta.

    Hyvää uut­ta vuotta!

    Kari

    Vastaa

70. #
    Liian van­ha kir­joit­ti 10.1.2011 kel­lo 10:42

    Kahlat­tuani tämän osion läpi ja ihme­tel­tyäni kan­nan­ot­to­jen hieno­ja jut­tu­ja, jäi mieleeni kysymys. Val­tio velka­an­tuu paljon. Niin ei voi jatkaa. Miten edetään?
    #

    Tekis mieli sanoa Liian Van­halle kuten Siime­skin sanoi Niin­istölle, että “että voi perkele kun mie tykkään” sin­un juttuloista“ ‘

    Jatke­taan­pa vaan edel­liseen tapaan “Liian Van­ha”, kuten esimieheni tote­si min­ulle aikoinaan, kun jot­tain hyvää tietämät­täni olin yhteiseen hyvään työntänyt.

    Vastaa

71. Evert the Neverest
    “Ja, kun maat­alouden tuotan­topanok­set ovat 23 pros­entin ALV kan­nas­sa niin ruuan ALV-alen­nus käytän­nössä poisti maat­alous­tuot­ta­jien tilit­tämät ALV-verot!”

    Mitä ihmettä taas kouho­tat? Tutus­tu nyt hyvä mies siihen arvon­lisäveroon, mikä se on, miten sitä kan­netaan. Sin­ul­la kun on täysin höpön­höpön-käsi­tys koko verosta.

    Vastaa

72. Jos kat­soo esim. OECD:n tilas­to­ja pitkäaikaistyöt­tömistä niin ei voi kuin tode­ta, että tilas­toil­la ei tai­da olla juuri mitään arvoa. Mait­ten väliset erot ovat val­ta­vat, joten “teknisil­lä seikoil­la” lie­nee liian suuri osu­us ihmis­ten luokit­telus­sa työttömiksi.

    Vastaa

73. Her­mi­it­ti:

    Onko muuten kansalais­palk­ka sit­ten yleinen lor­vail­u­ra­ha, jos sil­lä pitäisi kyetä elämään lokoisaa elämää elin­ta­so­maas­samme jou­tu­mat­ta paskadu­unei­hin kuten Kosk­i­nen edel­lä antaa ymmärtää. 

    Minä en suo­raan sanoen ymmär­rä yhtään, mitä sinä täl­lä yrität sanoa.

    Kari

    Vastaa

74. Kari Kosk­i­nen kom­me­toi juuri edel­lä, että väen ei siis pitäisi aktivoitua:

    Toinen keskeinen virhe­o­le­tus on se, että väki aktivoituisi. 

    Ei kansalais­palka­s­sa ole tuol­laista oletusta. 

    Voiko tuo­ta muuten ajatel­la, että kyseessä on opiske­li­joiden lor­vail­u­ra­ha, ettei ammat­ti­in tarvitse edes valmis­tua, jos kansalais­palk­ka ei lai­ta yrittämään?

    Vastaa

75. Suosit­te­len että Sylt­ty googlaa vaik­ka termiä

    negati­ivi­nen arvonlisävero.

    Josko sit­ten, hänelle avau­tu­isi, miten ALV käyt­täy­tyy ALV-velvol­lisen. ALV tili on sal­dolli­nen ja jos sal­do on miinuk­sel­la verot­ta­ja palaut­taa ko sum­man. Jopa ham­maslääkäri voi saa­da palau­tus­ta, kuten tästä esimerk­istä ilme­nee (koh­ta 6):
    http://www.tummalintu.fi/tk3ohjeet/alv.html

    Vastaa

76. Her­mi­it­ti,

    Ahaa. Ei, vaan tarkoitin sil­lä sitä, että kansalais­palk­ka toimisi siinäkin tapauk­ses­sa, että ihmiset eivät muut­tuisi nykyis­es­tään yhtään mihinkään — esimerkik­si “akti­ivisem­mik­si”. Siis jo ihan sen vuok­si, että “väli­in­putoa­jien” mar­gin­aaliv­ero lask­isi, mah­dol­lis­es­ti hyvinkin paljon. Vaik­ka kuin­ka olisi akti­ivi­nen, niin har­va sitä viit­sii töis­sä käymis­es­tään sen­tään maksaa.

    Kari

    Vastaa

77. Maat­alouden alv-keskustelu­un: Arvon­lisäveron pros­en­til­la on merk­i­tys­tä vain jos myy lop­puku­lut­ta­jille. On ihan sama onko maat­alouden tuot­tei­den alv 1 vai 100 pros­ent­tia, kun osta­jana on elin­tarvike­valmis­ta­ja, tukkukaup­pa tms. Näitä kiin­nos­taa vain ja ain­oas­taan alvi­ton hinta.

    Alv on kulut­ta­jan mak­sama vero. Väli­por­taiden alv-pros­en­teil­la ei ole mitään väliä (niin kauan kun ne kaik­ki ovat ylipään­sä alv-velvol­lisia, nol­la-alv sekoit­taa pakan).

    Vastaa

78. Evert The NeveRest
    Josko sit­ten, hänelle avau­tu­isi, miten ALV käyt­täy­tyy ALV-velvol­lisen. ALV tili on sal­dolli­nen ja jos sal­do on miinuk­sel­la verot­ta­ja palaut­taa ko summan. 

    Tietenkin noin, mitä siitä sitten? 

    Eihän mikään alem­pi alvikan­ta edes toimisi, jos siitä ei saisi vähen­tää edel­lisiä arvon­lisävero­ja ja sit­ten tarvit­taes­sa saa arvon­lisäveros­ta hyvitystä.

    Ote­taan valai­se­va esimerkki:

    Maa­jus­si ostaa kuokan 100 e + alv 23 e. Käyt­tää kuokkaa pel­toon ja saa perunoi­ta, jot­ka myy sit­ten hin­taan 150 e + alv 19,5 e. Lop­putuot­teen hin­ta 13% arvon­lisäveroi­neen on 169,5 e. 

    Tuos­ta se 13% on todel­lakin 19,5 e, joka kuu­luu val­ti­olle. Kun maa­jus­si on jo mak­sanut 23 euroa alvia, niin ellei hän saa vähen­tää alvia, val­tion osu­udek­si tulisi 23 e +19,5 e = 42,5 e mikä vas­taisi 28% alvia kun sen­pitäisi olla alle puo­let siitä !!!!! Kos­ka maa­jus­si on jo mak­sanut 23 euroa alvia (jon­ka har­a­van­myyjä on tilit­tänyt verot­ta­jalle) ja hänen tulisi mak­saa vain 19,5 euroa, hän saa palau­tus­ta 3,5 euroa. Täl­löin arvon­lisäveron osu­udek­si lop­putuot­teen hin­nas­sa jää se 13%.

    Ymmär­rätkö?

    Vastaa

79. Ville_ pääsee vil­lakoiran ytimeen:“Suurin hyö­ty ruuan mata­las­ta ALV.stä tulee kau­palle ja elin­tarvike­te­ol­lisu­udelle. Eli halu­taan tukea elin­tarvikkei­den myyn­tiä ja jalostus­ta muiden tuot­tei­den kustannuksella.”

    Ja mikä por­ras hyö­tyy ruuan mata­las­ta vero­tuk­ses­ta ? Olisiko se kulut­ta­ja? Tosin Suomes­sa ruuan alv on EU:n korkeimpia.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

    Vastaa

80. Sylt­ty:
    “… jot­ka myy sit­ten hin­taan 150 e + alv 19,5 e. Lop­putuot­teen hin­ta 13% arvon­lisäveroi­neen on 169,5 e.” 

    Väärin.

    Kun perunoiden myyn­ti­hin­ta on 169,5 euroa, niin siinä on alvia 17,97 euroa. Perunan­myyjä saa kuokas­ta mak­samas­taan veros­ta palau­tus­ta 5,03 euroa.

    En enää viit­si rasit­taa tätä pal­staa näil­lä ALV:n basiceilla.

    Vastaa

81. “Ei, vaan muut­tu­jas­ta © vakion.”

    Viit­tasin kyl­lä Ein­seinin kehit­telemään kos­mol­o­giseen vakioon. Ein­steinin piti lisätä se suh­teel­lisu­us­teo­ri­aan, jot­ta hän sai maail­mankaikkeud­es­ta mieleisensä
    Ein­stein lisäsi vakion yhtälöi­hin­sä, kos­ka oli tyy­tymätön siihen, että ne eivät salli­neet vakaa­ta maailmankaikkeutta.
    Ein­stein piti sitä myöhem­min elämän­sä munauk­se­na, mut­ta vakio toimii kyl­lä edelleenkin , mut­ta muut­tuu sitä mukaa kuin käsi­tyk­semme maail­mankaikkeud­es­ta tarken­tuu eli se on ainakin tois­taisek­si muut­tu­va vakio.

    Vastaa

82. “Vaik­ka kuin­ka olisi akti­ivi­nen, niin har­va sitä viit­sii töis­sä käymis­es­tään sen­tään maksaa.”

    Meil­lähän tehdään jo 100000 htv täl­laista työtä.
    Ilmainen har­joit­te­lu­työ on käytän­nössä sel­l­aista, kos­ka työn­tek­i­jälle syn­tyy siitäku­lu­ja , mut­ta ei tuloa.

    Ja ilmaistyömäärä on kovas­sa kasvus­sa, totesin itse kun tein har­joi­tustyötä oppilaitoksista.

    Vastaa

83. Evert The NeveRest
    “En enää viit­si rasit­taa tätä pal­staa näil­lä ALV:n basiceilla.”

    Et tunne arvon­lisävero­jär­jestelmää, et osaa laskea arvon­lisäveroa, et ymmär­rä alv-vähen­nyk­siä. Silti sin­ul­la on hyvin vah­va mielipi­de siitä, mihin suun­taan arvon­lisävero­tus­ta tulisi viedä.

    Joten on var­masti ihan hyvä olla vain hil­jaa kun puhutaan alvista.

    Vastaa

84. Liian van­ha,

    Eli kom­ment­tisi olisi pitänyt olla “Ein­stein kek­si päästään vakion, jon­ka ole­mas­saoloa sit­tem­min pidet­ti­in kyseenalaise­na ja jolle nykyään yritetään määrit­tää arvoa”

    Fine by me, mut­ta nyt­pä selvisi, että tarkoi­tushakuisen fak­to­jen käsit­te­lyn lisäk­si logi­ikan puutekin kuu­luu osaamisalueisi­isi. Takaan, että tuol­la metodi­ikalla et tule ole­maan ikinä väärässä mis­sään asiassa 🙂

    Kari

    Vastaa

85. Kun perunoiden myyn­ti­hin­ta on 169,5 euroa, niin siinä on alvia 17,97 euroa.

    Tämä ei todel­lakaan pidä paikkansa. En edes ymmär­rä, mil­lä tavoin väärin pitää ajatel­la, että pääsee tuol­laiseen tulokseen.

    ALV lisätään verot­tomaan hin­taan, joten 13 % alv-kan­nal­la vero on (myyntihinta/1,13)*0,13. Jos myyn­ti­hin­ta on 169,5 euroa niin ALV:n osu­us on tarkalleen 19,5 euroa.

    Vastaa

86. Sylt­ty, kor­jaa­pa postauk­sesi ja laskuvirheesi. 

    Arvon­lisävero las­ke­taan seuraavasti:
    verolli­nen hin­ta x sovel­let­ta­va verokanta/100 + sovel­let­ta­va verokanta.

    Tiedän kyl­lä arvon­lisäveroasi­at parem­min kuin omat taskuni.

    Vastaa

    1. Evert: Ainakin lop­putu­lok­sesi on väärä. Jos arvon­lisävero­ton hin­ta on 150, arvon­lisävero on 13 pros­entin verokan­nal­la 19,50 euroa

       Vastaa

87. http://www.laskurit.fi/alv/

    Vastaa

88. Niin­pä onki LuKi häir­iökö iskin eli luin, että Sylt­ty oli laskenut alvin osu­u­den lop­puhin­nas­ta, mut­ta toisin oli.

    H*L*E*T*i*n hyvä ettei tääl­lä ole punaisia peukkuja 🙂

    Vastaa

89. “Fine by me, mut­ta nyt­pä selvisi, että tarkoi­tushakuisen fak­to­jen käsit­te­lyn lisäk­si logi­ikan puutekin kuu­luu osaamisalueisiisi”

    Voihan tuo­ta saivar­rel­la vielä ker­ran; Val­on nopeus todet­ti­in jo sil­loin vakiok­si, joten muut­tu­va vakio ei voin­ut tarkoit­taa sitä , vaan jotain muu­ta Ein­steinin kehittämää.
    Kos­mol­o­gisen vakion tari­na on varsin tun­net­tu jut­tu, joten siihen ei nor­maal­isti tarvi­ta johdatusta 🙂

    Vastaa

90. Liian van­ha,

    No saivar­rel­laan sit­ten. Val­onnopeus ei val­lit­se­van teo­ri­an (tai sil­loisen fysikaalisen käsi­tyk­sen) mukaan ollut vakio. Michel­son — Moor­leyn mit­tauk­set oli­vat ris­tiri­idas­sa tämän kanssa. Kysymys oli ns. kuuma peruna. Ein­stein olen­nais­es­ti teki, ilman fysikaal­isia perustelu­ja, hypo­teese­jä ris­tiri­idan ratkaisemiseksi.

    Kari

    Vastaa

91. Vielä maa­jussin kuokas­ta — on niin mehevä aihe — maanvil­jeli­jä saa vieläpä veron­palau­tus­ta kuokas­ta, kun myy perunoi­ta verol­lis­es­ti, mut­ta omavaraisvil­jeli­jä mak­saisi kuokas­taan täy­den veron. Onko tämä oikeudenmukaista?

    Vastaa

92. Ville: “Vielä maa­jussin kuokas­ta – on niin mehevä aihe – maanvil­jeli­jä saa vieläpä veron­palau­tus­ta kuokas­ta, kun myy perunoi­ta verol­lis­es­ti, mut­ta omavaraisvil­jeli­jä mak­saisi kuokas­taan täy­den veron. Onko tämä oikeudenmukaista?”

    Ei mis­sään tapauk­ses­sa! Omavaraisvil­jeli­jähän saa perunat “ilmaisek­si”, joten kuokas­ta­han pitäisi vielä alvin lisäk­si verot­taa kuokkatuloa.

    Vastaa

93. Nähdäänköhän kuokkat­u­lo vielä Osmon vaaliohjelmassa? 😉

    Vastaa

94. Pakko pala­ta tähän aiheeseen, kun on yleistynyt tapa tila­ta tavaraa EU:n ulkop­uolelta arvonlisäverottomasti.

    ALV:n koro­tus ruokkii har­maa­ta kauppaa.

    Lähin paik­ka, mis­tä voi ostaa ALV vapaasti on Norja.

    Netis­sä neu­votaan, että kun tilaa ulko­mail­ta, niin myyjä lait­taa tavaran tun­nuk­sel­la “lah­ja” ja ja paketin arvok­si pyy­de­tään lait­ta­maan ostok­sen arvo alle tul­lausar­von. Paket­ti­in laite­taan tämän mukainen pro for­ma tai ihan oikea feikkikuit­ti ja tul­li on voitettu.

    ALV on jo nyt sietora­jo­jen yläpuolel­la ja kansan sormet syhyää tila­ta kaik­ki mah­dolli­nen hal­van ALV:n maista. Suomes­sa kun ei ole ilmeis­es­ti edes kun­non tilas­to­ja tästä pimeästä kaupasta.

    Emme enää elä umpios­sa, vaik­ka hallinto tun­tuukin sitä aikaa vielä elävän.

    Vastaa

95. Evert The NeveRest:

    ALV:n koro­tus ruokkii har­maa­ta kauppaa.
    Lähin paik­ka, mis­tä voi ostaa ALV vapaasti on Norja. 

    Lähempääkin löy­tyy 🙂
    Ahve­nan­maal­la toimi­vat verkkokau­pat eivät mak­sa ALV:tä man­ner­maalle myymistään tavaroista. Tul­likaan ei niitä peri alle 45 euron ostoksista.
    Ahve­nan­maal­la on käytössä samat arvon­lisäverot kuin Suomes­sa, mut­ta se ei kuu­lu EU:n veroli­it­toon. Sik­si siihen suh­taudu­taan maa­han­tuon­nis­sa kuin EU:n ulkop­uolisi­in maihin. 

    ALV on jo nyt sietora­jo­jen yläpuolel­la ja kansan sormet syhyää tila­ta kaik­ki mah­dolli­nen hal­van ALV:n maista.

    Poli­itikot ovat välil­lisen vero­tuk­sen koro­tusin­nos­saan jät­täneet todel­la vähälle huomi­olle vaar­al­lisen inflaa­tiok­ier­teen mah­dol­lisu­u­den. Inflaa­tio on jo nyt huolestut­tavas­sa kasvus­sa ja ensi vuodelle kaavail­laan parin pros­entin ALVin nos­toa ja edelleen merkit­tävää ener­giavero­jen nostoa.

    Vastaa