Verotyöryhmän kommentointia 6: palkkaveroja vai arvonlisäveroa?

Hete­mäen työ­ryh­mä esit­tää parin mil­jar­din euron raken­ne­muu­tos­ta vero­tuk­seen alen­ta­mal­la tulo­ve­ro­ja ja nos­ta­mal­la arvon­li­sä­ve­roa. Tämä pitäi­si työ­ryh­män mukaan edis­tää talous­kas­vua ja siten tuot­taa lisää vero­tu­lo­ja. Pro­fes­so­ri Mat­ti Tuo­maa­la esit­ti Hel­sin­gin Sano­mis­sa, ettei perus­te­lu pidä paik­kaan­sa. Hete­mäen työ­ryh­män kan­nal­ta on kiusal­lis­ta, että Mat­ti Tuo­maa­la ei ole kuka hyvän­sä, vaan kan­sain­vä­li­ses­ti arvos­te­tuin vero­tus­ta tut­ki­nut kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä Suomessa.

Kuten blo­gia seu­ran­neet ovat havain­neet, ajat­te­len asias­ta saman­suun­tai­ses­ti kuin Tuo­maa­la. Vero­tuk­sen vai­ku­tus­ta ei voi tar­kas­tel­la olet­taen palk­ko­jen ja hin­to­jen mää­räy­ty­vän ekso­gee­ni­ses­ti eli ulkoa annet­tui­na. Jos ne aja­tel­laan endo­gee­ni­si­na, tulo­ve­rol­la ja arvon­li­sä­ve­rol­la ei ole suur­ta eroa.

Kan­nat­taa aja­tel­la, että kulut­ta­ja on jokai­sen työs­sä­käy­vän vii­me­si­jai­nen työ­nan­ta­ja yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Olen­nais­ta on, pal­jon­ko sii­tä, mitä kulut­ta­ja mak­saa hyö­dyk­kees­tä menee muo­dos­sa tai toi­ses­sa verot­ta­jal­le ennen kuin raha pää­tyy työ­suo­ri­tuk­sen teki­jäl­le tai voit­to­na hänen työ­nan­ta­jal­leen. Olen­nais­ta on vero­jen koko­nais­suu­ruus, ei se, min­kä nimi­siä vero­ja välis­sä on ja kenen ole­te­taan min­kä­kin veron maksavan.

Yksin­ker­tais­te­taan asi­aa niin, että on ole­mas­sa vain palk­ka­ve­ro ja arvon­li­sä­ve­ro. Jos hen­ki­lö A ostaa työ­suo­ri­tuk­sen hen­ki­löl­tä B (työ­suo­si­tus osa­na jon­kin hyö­dyk­keen koko­nais­hin­taa ja laa­tua) ja mak­saa sii­tä sata­sen, on jok­seen­kin sama, menee­kö välis­tä 10 euroa arvon­li­sä­ve­roa ja 20 euroa palk­ka­ve­roa vai päin­vas­toin, jos sii­tä joka tapauk­ses­sa menee  30 euroa veroa.

Kuvi­tel­ma, että työn­te­ki­jä mak­saa palk­ka­ve­ron ja kulut­ta­ja arvon­li­sä­ve­ron ei perus­tu oikein mihin­kään.  Arvon­li­sä­ve­ro on kulut­ta­jan vero, kos­ka arvon­li­sä­ve­ro lisä­tään hin­toi­hin; ikään kuin se palk­ka­ve­ro ei siir­tyi­si hintoihin.

Ero­ja kui­ten­kin on. Yri­tys mak­saa arvon­li­sä­ve­ron sum­mas­ta, joka on mel­ko tark­kaan mak­set­tu­jen palk­ko­jen, kor­ko­jen ja voi­ton yhteis­sum­ma, kun voit­to mää­ri­tel­lään niin, että inves­toin­nit las­ke­taan ker­ta­me­nok­si eikä pois­to­ja vas­taa­vas­ti tehdä.

Ensim­mäi­nen ero on sii­nä, että arvon­li­sä­ve­ro koh­te­lee palk­ko­ja, voit­to­ja ja kor­ko­ja samal­la taval­la ja tulo­ve­ro tun­ne­tus­ti eritavalla.

Toi­nen ero on veron saa­jas­sa. Ulko­mail­le myy­dys­tä tuot­tees­ta arvon­li­sä­ve­ron saa koko­nai­suu­des­saan, myös väli­pa­nos­ten osal­ta, vien­ti­maa, jos sii­nä maas­sa yli­pään­sä arvo­li­sä­ve­ro­jär­jes­tel­mää on. Tämän takia arvon­li­sä­ve­ron koro­tus ja palk­ka­ve­ro­jen alen­nus mer­kit­see erään­lais­ta sisäis­tä deval­vaa­tio­ta. Tämän vai­ku­tus on kui­ten­kin hyvin lyhy­tai­kai­nen. Palk­ka­ta­so sopeu­tuu muu­tok­seen nopeasti.

Tulon­siir­to­jen saa­jil­le arvon­li­sä­ve­ro on tulo­ve­roa edul­li­sem­pi, kos­ka tulon­siir­rot on sidot­tu hin­tain­dek­siin, jol­loin arvon­li­sä­ve­ron korot­ta­mi­nen korot­taa tulon­siir­to­ja. Alka­viin tulon­siir­toi­hin tämä ei enää vai­ku­ta. Tämän takia ilmei­ses­ti hete­mäen työ­ryh­mä esit­ti tulo­ve­ron alen­nus­ta vain ansio­tu­lo­jen osal­ta, mut­ta ei tulonsiirtojen.

Kun inves­toin­tien arvon­li­sä­ve­ro voi­daan vähen­tää heti, sääs­tä­mi­sen ja inves­toin­tias­teen nousu vähen­tää val­tion vero­tu­lo­ja. Jos menot ovat kiin­tei­tä ja verot sopeu­tu­vat, tämä vero­poh­jan kaven­tu­mi­nen johr­taa vero­kan­to­jen nousuun.

Jos halu­aa aja­tel­la arvon­li­sä­ve­roa kulu­tus­ve­ro­na eikä tuo­tan­to­ve­ro­ja, hen­ki­lön verot ale­ne­vat, jos hän sääs­tää osan tulois­taan – eli lyk­kää kulu­tus­taan myö­hem­mäs – ja val­tio saa vähem­män vero­ja. Tämä­hän jo todet­tiin, sääs­tä­mi­sas­teen nousu pakot­taa nos­ta­maan vero­kan­to­ja tai alen­ta­maan meno­ja, eikä kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen täs­sä­kään mie­les­sä edis­tä talous­kas­vua ver­rat­tu­na sii­hen, että alen­net­tai­siin vain veroja.

Kysy­mys tie­tys­ti on sii­tä, miten tulo­ve­ro­jen alen­nuk­set ja arvon­li­sä­ve­ron koro­tuk­sen koh­dis­te­taan. Kokoo­mus­lai­nen pai­no­tus työ­ryh­mäs­sä näkyy ilmei­ses­sä las­ku­vir­hees­sä – neut­raa­li muu­tos oli­si, että kaik­kia arvon­li­sä­ve­ro­kan­to­ja nos­tet­tai­siin kah­del­la pro­sent­tiyk­si­köl­lä ja veroas­teik­koi­hin teh­täi­siin tasa­suu­rui­nen alen­nus kai­kil­la tulo­ta­soil­la. Ei tämä ole neut­raa­lia. Jos hen­ki­lö A:n veroas­te on 50 % ja hen­ki­lön B veroas­te 5 pro­sent­tia, kah­den pro­sen­tin alen­nus nos­taa A:n net­toan­sioi­ta 4,0 pro­sen­til­la ja hen­ki­lö B:n 2,1 pro­sen­til­la. Kui­ten­kin molem­pien osal­ta hin­ta­ta­son nousu on yhtä suu­ri. Täl­lai­nen ”neut­raa­li­suus” mer­kit­see tulon­siir­toa iso­tu­loi­sil­le.    Jos halu­taan neut­raa­li rat­kai­su, se pitäi­si teh­dä niin, että net­toan­sioi­den nousu oli­si pro­sen­teis­sa yhtä suuri.

Arvon­li­sä­ve­ron hyviä puo­lia on se, että se koh­dis­tuu kaik­kiin tuo­tan­non­te­ki­jöi­hin samal­la anka­ruu­del­la ja se, että sitä jou­tuu mak­sa­maan kulu­tuk­ses­saan myös ne, jot­ka väit­tä­vät ole­van­sa kir­joil­la ulkomailla.

Arvon­li­sä­ve­ron rat­kai­se­van huo­no puo­li on sii­nä, että palk­ka­ve­ro­na se on tasa­ve­ro tuot­taen yhtä suu­ren vero­kii­lan suu­ri- ja pie­ni­palk­kai­siin töi­hin. Jos haluam­me tor­jua raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä, mei­dän tui­li­si ohen­taa vero­kii­laa vähän osaa­mis­ta vaa­ti­vis­sa ja sik­si vähä­tuot­toi­sis­sa töis­sä; sii­sä töis­sä, jois­sa nhyt­kin on vai­kea löy­tää sel­lais­ta palk­ka­ta­soa, joka kulut­ta­jan kan­nat­taa mak­saa ja jol­la työn­te­ki­jän kan­nat­taa men­nä töi­hin.  Tulo­ve­ro voi­daan suun­na­ta näin, arvon­li­sä­ve­roa ei voi.

Ehkä meil­lä on jos­kus pel­käs­tään arvon­li­sä­ve­ro, jos­ta teh­dään progres­sii­vi­nen perus­tu­lon avul­la — se pois­tai­si aina­kin osit­tian myös tuon raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den ansan.

108 vastausta artikkeliin “Verotyöryhmän kommentointia 6: palkkaveroja vai arvonlisäveroa?”

  1. Alv-koro­tus koh­dis­tuu kui­ten­kin kii­na­lai­seen ja suo­ma­lai­seen tuot­tee­seen ihan yhtä lail­la. Tulo­ve­ron­ko­ro­tus kos­kee vain suomalaisia.

  2. Osmo:

    Jos hen­ki­lö A:n veroas­te on 50 % ja hen­ki­lön B veroas­te 5 pro­sent­tia, kah­den pro­sen­tin alen­nus nos­taa A:n net­toan­sioi­ta 4,0 pro­sen­til­la ja hen­ki­lö B:n 2,1 pro­sen­til­la. Kui­ten­kin molem­pien osal­ta hin­ta­ta­son nousu on yhtä suu­ri. Täl­lai­nen ”neut­raa­li­suus” mer­kit­see tulon­siir­toa iso­tu­loi­sil­le. Jos halu­taan neut­raa­li rat­kai­su, se pitäi­si teh­dä niin, että net­toan­sioi­den nousu oli­si pro­sen­teis­sa yhtä suuri.

    Toi­vot­ta­vas­ti muis­tat sit kri­ti­soi­da nii­tä polii­tik­ko­ja, jot­ka halu­aa neut­raa­li­uu­den nimis­sä las­kea kaik­kien vero­ja euro­mää­räi­ses­ti saman verran.

    Eli ne väit­tää, että neut­raa­lia olis las­kee pie­ni­tu­lois­ten vero­tus­ta 500 euroa ja suu­ri­tu­lois­ten vero­tus­ta 500 euroa. Täl­lä neut­raa­liu­den mää­ri­tel­mäl­lä pääs­tään aika nopees­ti sii­hen neut­raa­liin tilan­tee­seen, että suu­ri­tu­loi­set mak­saa vero­ja ja pie­ni­tu­loi­set saa veron­pa­lau­tus­ta. Niin iha­nan neutraalia!

    Arvon­li­sä­ve­ron rat­kai­se­van huo­no puo­li on sii­nä, että palk­ka­ve­ro­na se on tasa­ve­ro tuot­taen yhtä suu­ren vero­kii­lan suu­ri- ja pie­ni­palk­kai­siin töihin. 

    Joten­kin vois kuvi­tel­la, että tää on halut­ta­va ominaisuus.

    Miten perus­tu­lo pois­taa raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den ansan?

  3. Mitä olet miel­tä Hete­mäen työ­ryh­män lin­jauk­ses­ta, että palk­ka- ja elä­ke­tu­lo­jen vero­tuk­ses­sa pala­taan takai­sin aikaan, jos­sa eläk­keen vero­tus on kovem­pi kuin saman­suu­rui­sel­la palkan?

    1. Pek­ka,
      Mel­kein kaik­kien eläk­kei­den osal­ta eläk­kei­tä vero­te­taan lie­vem­min kuin palk­ko­ja joh­tuen elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­ses­tä. Ehdo­tus lie­nee peräi­sin sii­tä, että pal­kan­saa­jil­le kom­pen­soi­tai­siin alv:n nousu alen­ta­mal­la vero­ja. Eläk­kei­siin kom­pen­saa­tio tulee auto­maat­ti­ses­ti hin­tain­dek­sin kaut­ta, jol­loin jos lisäk­si eläk­kei­den vero­tus­ta alen­net­tai­siin, kom­pen­saa­tio tuli­si kah­teen kertaan.

  4. Arvon­li­sä­ve­ron korot­ta­mi­ses­sa on se ikä­vä puo­li, että se siir­tää var­sin­kin kal­liim­pia hankn­to­ja her­käs­ti mui­hin EU-mai­hin. Viros­sa alv on 20 % ja jois­sain EU-mais­sa vain 15 %. Ja sii­hen pääl­le vie­lä EU:n sisäi­set alv-vero­pa­ra­tii­sit kuten Jer­sey ja Ahvenanmaa.

  5. En ymmär­tä­nyt tuo­ta net­toan­sio­las­kua­si. Tar­koi­tat­ko toi­saal­ta siis sitä, että jos jos­kus tulo­ve­ro­ja koro­te­taan (vaik­ka­pa val­tion velan mak­sa­mi­sek­si), pitää teh­dä niin, että kor­kea­tu­lois­ten vero­pro­sent­tia nos­te­taan vähem­män kuin mata­la­tu­lois­ten, kos­ka saman­suu­rui­nen (pro­sent­tiyk­si­köis­sä) koro­tus las­ki­si pro­sen­tu­aa­li­ses­ti enem­män kor­kea­tu­lois­ten tulo­ja eikä siten oli­si neutraali?

    Vii­mei­ses­tä koh­das­ta olen samaa miel­tä. Perus­tu­lo yhdis­tet­ty­nä arvon­li­sä­ve­roon tun­tui­si fik­sul­ta. Se kan­nus­tai­si sekä teke­mään työ­tä (ei ansio­tu­lo­ve­roa) että sääs­tä­mään ja inves­toi­maan (ei pää­oma­tu­lo­ve­roa) kulut­ta­mi­sen sijaan.

    1. Josd halu­taan neut­ra­loi­da alv:n koro­tus (nos­taa hin­to­ja) tu8leveron alen­nuk­sel­la, se on teh­tä­vä niin, että kaik­kien net­to­tu­lot nouse­vat suh­tees­sa yhtä pal­jon. Täs­tä ei pys­ty oikein edes väit­te­le­mään, kyse on sil­kas­ta arit­me­tii­kas­ta. Jos halu­taan vain kerä­tä enem­män tai vähem­män vero­ja, sii­hen on eri­lai­sia tapo­ja, joi­den kes­ki­näi­ses­tä oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta voi esit­tää perus­tel­lus­ti eri­lai­sia mielipiteitä.

  6. Kun inves­toin­tien arvon­li­sä­ve­ro voi­daan vähen­tää heti, sääs­tä­mi­sen ja inves­toin­tias­teen nousu vähen­tää val­tion vero­tu­lo­ja. Jos menot ovat kiin­tei­tä ja verot sopeu­tu­vat, tämä vero­poh­jan kaven­tu­mi­nen johr­taa vero­kan­to­jen nousuun.”

    Eikö ongel­ma­na ole ollut pikem­min­kin se, että Suo­meen inves­toi­daan lii­an vähän kuin lii­an pal­jon? Tämä nime­no­maan on hyvä asia, että inves­toin­te­ja ei vero­te­ta ennen kuin ne tuot­ta­vat, kos­ka niis­sä on ris­kiä. Kun yri­tys­ta­lou­den inves­toin­nit teh­dään 10 — 40 % sisäi­sel­lä kor­ko­kan­nal­la ne tuot­ta­vat kan­san­ta­lou­del­le pal­jon enem­män kuin se että hou­ku­tel­laan lait­ta­maan kaik­ki lyhyt­jän­tei­ses­ti kulu­tuk­seen. Val­tio voi mal­til­li­ses­ti vel­kaan­tua, jos talous kas­vaa. Ongel­maa ei ole, jos BKT kasvaa
    nopeam­min kuin val­tion­vel­ka. Tätä dyna­miik­kaa eivät staat­ti­sen tilan tark­kai­li­jat hahmota.

    1. Inves­toin­tien alv-vähen­nys on jok­seen­kin vält­tä­mä­tön osa arvon­li­sä­ve­ro­jär­jes­tel­mää. Muu­ten pää­oma­val­tai­sis­sa hyö­dyk­keis­sä alv mak­set­tai­siin kah­teen kertaan.
      Inves­toin­tien vähäi­nen mää­rä voi olla ongel­maq (en ole sii­tä­kään var­ma) mut­ta lii­an sääs­tä­väi­siä suo­ma­lai­set sil­ti ovat talou­del­lis­ta kas­vua aja­tel­len — jos siis jos­tain syys­tä pitää kas­vua tavoiteltavana.

  7. Hete­mäen työ­ryh­män koko aja­tus­ra­ken­nel­ma on hei­kol­la poh­jal­la. Sii­nä luul­laan, että nykyi­nen kor­kea vero­ta­so muka voi­tai­siin yllä­pi­tää tule­vai­suu­des­sa. 😀 Hedel­mäl­li­sem­pää on miet­tiä, mitä yleen­sä voi­daan verot­taa tulevaisuudessa?

    Joten­kin tun­tuu, ettei kai­kil­le ole ihan vie­lä sel­vin­nyt EU-jäse­nyy­tem­me vai­ku­tuk­set. Jot­kut elä­vät yhä sään­te­ly­ta­lou­den aikaa, mikä ei vapail­la mark­ki­noil­la ole mahdollista.

  8. Ensin oli­si syy­tä yhte­näis­tää nuo alvit, kaik­kiin vain sama esim. 21% ALV. Muu­ten­kin vero­jen yhte­näis­tä­mi­nen ja vero­poh­jan laa­jen­ta­mi­nen pitäi­si olla tavoitteena.

    Vas­tauk­set perusmutinaan:
    Maa­ta­lous kär­sii. Maa­ta­lous muu­ten­kaan mak­sa mitään ALVe­ja, kun tuet ovat verottomia.

    Köy­häl­le ruo­ka kal­lis­tuu. Niin­hän se tekee kai­kil­le eri­tyi­ses­ti jalos­te­tuis­sa elin­tar­vik­keis­sa. Ei sen jau­ho­pus­sin hin­ta kal­lis­tu suh­tees­sa enem­pää, kuin mui­den­kaan ruo­kien ALV. Arvol­li­ses­ti koh­dis­tuu sii­hen pit­käl­le jalos­tet­tuun nau­dan­si­sä­fi­lee­seen, joka ei ole köy­hien peruselintarvike.

    Majoi­tuk­sen ja ravin­to­loi­den ALV:n nousu koh­dis­tuu mie­les­tä­ni enem­män parempituloisille.

    Kir­jat, lääk­keet ja lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri pal­ve­lut. Kir­jois­sa jo koko mää­ri­tel­mä menee vai­keak­si, mil­loin tie­to­ko­neoh­jel­ma mil­loin jotain muu­ta. Lää­keis­tä jos tulee kulu­ja, niin ne tulee huo­mioi­da lää­ke­kor­vauk­sis­sa yms. ei verois­sa. Lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, taas ovat pää­osin aivan rahan­huk­kaa, jos las­ten ja nuor­ten lii­kun­taa halu­taan tukea, niin tue­taan sitä sit­ten suo­raan. Lisäk­si yhdis­tyk­set voi­vat tar­jo­ta jäse­nil­leen lähes kaik­kea verottomasti.

  9. Täy­tyy kyl­lä nos­taa hat­tua Osmol­le kun jak­sat näin aktii­vi­ses­ti käy­dä asioi­ta lävit­se ja vie­lä­pä kes­kus­te­le­vas­ti. Pal­jon­ko­han sul­la menee tähän aikaa päivässä?

    Samaa antau­mus­ta toi­voi­si myös muil­ta poli­tii­kan nimi­mie­hil­tä. Jotain muu­ta­kin kuin vii­me­ai­koi­na yleis­ty­nyt kan­nan­ot­to ‘täs­tä pitäi­si keskustella’.

    Itse asias­ta, eikös vero­tuk­sen siir­tä­mi­nen kulu­tuk­sen verot­ta­mi­seen ole ollut aina vih­rei­den tavoite?

    1. Menee tähän vero­työ­ryh­mä­blok­kauk­seen aikaa, mut­ta pitäi­si­hän minun tutus­tua sii­hen muutenkin.
      Minä olen saa­nut pal­jon arvo­kas­ta tie­toa näis­tä kommenteista.

  10. OS: “Toi­nen ero on veron saa­jas­sa. Ulko­mail­le myy­dys­tä tuot­tees­ta arvon­li­sä­ve­ron saa koko­nai­suu­des­saan, myös väli­pa­nos­ten osal­ta, vien­ti­maa, jos sii­nä maas­sa yli­pään­sä arvo­li­sä­ve­ro­jär­jes­tel­mää on.”

    Tätä olet väit­tä­nyt ennen­kin. Tämä ei käy­tän­nös­sä aina­kaan hyvin usein, ellei jopa useim­mis­sa tapauk­sis­sa, pidä paik­kaan­sa. Onko kysy­mys jos­tain idea­lis­ti­ses­ta tavoi­te­ti­las­ta, vää­rin­kä­si­tyk­ses­tä vai mistä?

    1. Esko Nie­mi:
      Kai­kis­sa EU-mais­sa on arvon­li­sä­ve­ro­jär­jes­tel­mä ja ymmär­tääk­se­ni myös kai8kissa Eyta-mais­sa. Nii­den osuus vien­nis­tä on mel­ko suuri.

  11. Mie­les­tä­ni pää­asia on se, että vält­tä­mät­tö­mien kulu­tus­hyö­dyk­kei­den kuten lei­pä, mai­to, voi jne. arvon­li­sä­ve­ro mini­moi­daan samal­la kun kers­ka­ku­lu­tuk­seen puut­tu­tai­siin ran­kem­mal­la verotuksella. 

    Kan­sa­lais­palk­ka ei toi­mi iki­nä, kos­ka se pas­si­voi kan­sa­lai­sia, kun mark­ki­na­ta­lou­des­sa yleen­sä kai pyri­tään kan­nus­ta­maan kan­sa­lai­sia entis­tä ylvääm­piin suo­ri­tuk­siin rahan voi­mal­la. Lisäk­si kan­sa­lais­palk­ka­mal­lis­sa Suo­meen luo­tai­siin todel­li­nen matalapalkkapiikakasti!

  12. Ana­lyy­si on hyvä, mut­ta enem­män oli­si voi­nut koros­taa kah­ta asiaa:

    a) ALV todel­la­kin verot­taa myös pää­oma- ja kor­ko­tu­lo­ja. Jos ei mitään eri­tyis­tä tapah­du, näi­den osuus tulois­ta kas­va­nee jatkossakin.

    b) Aika. Osmo kir­joit­taa, että pal­kat sopeu­tu­vat nopeas­ti. Tus­kin aina­kaan alas päin: kun palk­ka­ve­ro las­kee, työn hin­ta voi­si teo­rias­sa pysyä sama­na, mut­ta aika kau­an sii­nä kes­tää ennen kuin alen­tu­nut tulo­ve­ro näkyy niin, että työn­te­ki­jät tyy­ty­vät pie­nem­piin palk­koi­hin. ALV:n las­ke­mi­nen alen­tai­si työn hin­taa välit­tö­mäs­ti. Vero­jen korot­ta­mi­ses­sa päte­ne­vät samat lait.

  13. On suu­ri vir­he, että pal­ve­luil­la ja hyö­dyk­keil­lä on sama arvonverolisä.

    - Lii­ke ostaa 70 eurol­la tava­ran jos­sa on arvo­li­sä­ve­roa 13 euroa. Lii­ke myy tava­ran 30 euroa kal­liim­mal­la eli 100 eurol­la, jos­sa ALV on 18,7 euroa.
    * * * * ALV hyvi­tyk­sen jäl­keen verot­ta­jal­le tili­tet­tä­vä vero on 5,3 euroa. * * * 

    - Vataa­vas­ti, jos tar­joat arvon­li­sä­ve­rol­li­sen pal­ve­lun 30 eurol­la, niin arvon­li­sä­ve­roa menee 5,6 euroa eli net­to­na käteen jää 23,4 euroa. Kam­paa­jay­rit­tä­jä saa toki hyvi­tyk­sen tar­vik­kei­den ALV:n osal­ta, mut­ta niil­lä ei ole merkitystä.

    Eli käy­tän­nös­sä 30 euron pal­ve­lun tar­joa­ja mak­saa suo­rit­tees­taan enem­män arvon­li­sä­ve­roa kuin 100 euron hyö­dyk­keen myy­jä ja saa pal­jon huo­nom­man katteen.

    Suo­mes­sa voi­tai­siin lisä­tä huo­mat­ta­vas­ti työl­li­syyt­tä pos­ta­mal­la pal­ve­lui­den arvo­li­sä­ve­ro – pal­ve­lu­työ­tä­hän ja pal­ve­lu­yri­tyk­siä joka tapauk­ses­sa vero­te­taan. Nyt niil­lä on kol­min­ker­tai­nen vero ja hin­nat sen takia suh­teet­to­man korkeat. 

    Pal­ve­lui­den käy­töl­le Suo­mes­sa oli­si mark­ki­noi­ta vaik­ka kuin­ka, kun­han hin­nat oli­si­vat koh­dal­laan. Vero­ker­ty­mä kas­vai­si ja työl­li­syys parantuisi.

    1. Evert The Neverest:
      Nii­nen tava­roi­den hin­nas­sa on arvon­li­sä­ve­ro edel­li­sil­tä tuo­tan­to­vai­heil­ta tai maa­han­tuon­nis­sa. Hin­nas­sa on siis yhtä pal­jon arvon­li­sä­ve­roa kuin saman­hin­tai­ses­sa pal­ve­lus­sa. Ongel­ma ei ole­kaan täs­sä vaa sii­nä, että pal­ve­lun kil­pai­lij­ha­na on vero­ton itse­pal­ve­lu ja tava­ran osal­ta pal­jon epä­rea­lis­ti­sem­pi itsenikkarointi.

  14. Jos arvon­li­sä­ve­ro TAAS nousee, seu­rauk­se­na on monen pie­nen yrit­tä­jän työn lop­pu. Hin­toi­hin kai­ken siir­tä­mi­nen ei onnis­tu, pal­ve­lu­ja tar­joa­val­la ei ole alv:n vähen­ny­se­tua, joten per­seel­leen menee. 

    Olen elät­tä­nyt itse­ni yksi­ny­rit­tä­jä­nä tähän asti vie­lä­pä aja­tusel­la, että eläk­keel­le aikai­sin­taan 70-vuo­ti­aa­na. Jos alv nousee, lai­tan yri­tyk­sen kiin­ni ja jään kor­tis­toon muu­ta­mak­si vuo­dek­si odot­te­le­maan elä­ket­tä. Kii­tos­ta vaan päättäjät.

  15. Pis­te­tar­kas­te­lus­sa alvs­sa on muu­ta­mia kum­mal­li­suuk­sia. Esi­mer­kik­si vapaa­eh­toi­sis­sa vakuu­tuk­sis­sa on mys­ti­nen “vakuu­tus­mak­su­ve­ro” joka on tasan saman­lai­nen kuin alv. Ero­na kui­ten­kin se , että yri­tys ei saa vähen­tää sitä niin­kuin alv­tä (sitä ei edes eri­tel­lä vakuu­tus­las­kui­hin). Kun yri­tyk­se­ni mak­saa minus­ta tapa­tur­ma­va­kuu­tus­ta, asiak­kaa­ni jou­tu­vat mak­sa­maan sen las­kuis­saan alvil­la koro­tet­tu­na. Näin har­maa yrit­tä­jä saa taas etumatkaa.
    Olen lei­ki­tel­lyt aja­tuk­sel­la, mitä tapah­tui­si jos työ­nan­ta­jan elä­ke­mak­suis­sa ja sivu­ku­luis­sa oli­si alv?Nythän on niin että konei­siin inves­toi­va saa ilmais­ta “alv-lai­naa” , uuteen työn­te­ki­jään inves­toi­va päin­vas­toin jou­tuu mak­sa­maan vakuu­tuk­set etu­kä­teen, kerää­mään pus­ku­ri­ra­haa kassaan(ja mak­sa­maan täs­tä yhtei­sö­ve­ron ja alvn) ja tilit­tä­mään pal­kan ja sivu­ku­lu­jen osal­ta alvin vaik­ka työn­te­ki­jä oli­si huo­nout­taan tap­piol­li­nen tai ei muu­ten tuo­ta palk­kan­sa ver­ran liikevaihtoa(esim. uusi työn­te­ki­jä). Vuo­kra­fir­maa käyt­tä­vä työ­nan­ta­ja saa tas­a­puo­li­sel­ta sopi­mus­kump­pa­nil­ta alvil­li­sen las­kun suun­nil­leen samaan tah­tiin kuin itse las­kut­taa asia­kas­taan. Pal­jon hel­pom­paa ja ris­kit­tö­mäm­pää, ja kas­sa menee tasan työ­ku­lu­jen osal­ta. Juu­ri täl­lai­set asiat ovat nii­tä mys­ti­siä työl­lis­tä­mis­jar­ru­ja pie­ny­ri­tyk­sil­le. Ja kun taval­li­set pie­ny­ri­tyk­set ovat työl­lis­tä­mis- ja kas­vu­ha­lut­to­mia , syn­tyy mark­ki­noil­le tilaa toi­mi­joil­le , joi­den “lii­kei­dea” on hui­ja­ta yhteis­kun­taa. Ja nii­tä isom­pia yriyk­siä syn­tyy vain pie­ny­ri­tys­ten kasvusta.

    Toi­nen jut­tu on eri­lai­set hait­ta­ve­rot. Esim. 1,50€/l ben­sii­nis­sä on vero­ton tuo­tan­non osuus hin­nas­ta n. 50–60c/litra. “Hait­ta­ve­roa” on n.60–70c ja alvia 29c. Siis alvia kerä­tään myös hait­ta­ve­ros­ta. Käy­tän­nös­sä fis­kaa­li­ve­ron­ke­ruun maas­sa tämä on sama kuin että alv oli­si 175% (55cX2,75). Näin val­tiol­la ei ole min­kään­lais­ta int­res­siä vähen­tää polt­toai­neen kulu­tus­ta vaan pikem­min opti­moi­da vero­tuot­to hake­mal­la vero­ta­so jos­sa veroa ker­tyy eni­ten. Tämä joh­taa kum­mal­li­suuk­siin kuten säh­kö­au­to­jen dieselvero.Taseajatteluun kyke­ne­vät vir­ka­mie­het ajat­te­li­si­vat, että hait­ta­ve­ro tulee kor­va­mer­ki­tä ja jakaa sen tuot­to uusia polt­toai­nei­ta ja niis­tä syn­ty­viä elin­kei­no­ja tuottaville.

  16. Tämä on aika sup­pea esi­merk­ki, mut­ta useam­mas­sa kuin yhdes­sä tai kah­des­sa lou­nas­ra­vin­to­las­sa, jois­sa olen käy­nyt Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, ei mak­sua lyö­dä kas­sa­ko­nee­seen, ellei asia­kas eri­tyi­ses­ti vaa­di saa­da kuit­tia. Voi­si myös epäil­lä, että ei enna­kon­pi­dä­tyk­siä­kään kau­heas­ti tilitetä…
    Sikä­li siis on ihan sama, pai­no­te­taan­ko alv:oa vai ansio­tu­lo­ve­roa, ne jot­ka mak­sa­vat, mak­sa­vat — ja jot­ka eivät mak­sa, eivät mak­sa kuitenkaan.

  17. Hyö­dyk­kei­den ket­jus­sa jokai­nen saa vähen­tää edel­li­sen por­taan ALV:n eli jokai­nen toi­mi­ja tilit­tää vain osan lop­pu­tuot­teen 23 pro­sen­tin alvista.

    Pal­ve­lu-sek­to­ril­la ALV:n mak­saa tyy­pil­li­ses­ti yksi­näi­nen lop­pu­tuot­ta­ja eli yrit­tä­jä ja pal­ve­lu­tuo­tan­to on mil­tei 100 pro­sent­ti­ses­ti työ­tä, jota vero­te­taan myös työ­tu­lo­ve­ro­tuk­sen kaut­ta eli pal­ve­lun kus­tan­nuk­sis­ta suu­ri osa tulee verois­ta joi­ta vero­te­taan uudel­leen arvon­li­sä­ve­ro­na pal­ve­lun hinnassa.

    Esi­mer­kik­si Sveit­sis­sä amma­til­lis­ten pal­ve­lu­tuot­ta­jien ALV on n. 7 pro­sent­tia. Sveit­sin työt­tö­myy­sas­te on kol­man­nes Suo­men vas­taa­vas­ta eli 3,5 prosenttia.

  18. Osmo: “kun­nes palk­ka­ta­so sopeu­tuu uuteen kilpailutilanteesen”
    Kyse ei vält­tä­mät­tä ole sii­tä että mark­ki­nat hakee tasa­pai­noa posi­tii­vi­ses­ti pal­kan­ko­ro­tus­ten muo­dos­sa vaan pysyy­kö työ­pai­kat Suo­mes­sa ja onko Suo­ma­lai­set tuot­teet kil­pai­lu­ky­kyi­siä. Niil­lä aloil­la, jois­sa on pal­kan­ko­ro­tus­va­raa ja pal­kat nousi­si, se tie­täi­si kui­ten­kin lisä­ra­haa pyö­ri­mään Suo­men talouteen.

  19. Näin val­tiol­la ei ole min­kään­lais­ta int­res­siä vähen­tää polt­toai­neen kulu­tus­ta vaan pikem­min opti­moi­da vero­tuot­to hake­mal­la vero­ta­so jos­sa veroa ker­tyy eniten.

    Tähän mie­les­tä­ni oikea rat­kai­su oli­si mää­ri­tel­lä hait­ta­ve­roil­le sel­keä numee­ri­nen tavoi­te, ts. polt­toai­ne­ve­ro­jen tar­koi­tus on pitää lii­ken­teen pääs­töt alle sen ja sen rajan ja sit­ten veroa nos­te­taan tai las­ke­taan sen mukaan miten tavoi­te täyttyy.

    Tämä ei vält­tä­mät­tä sovi kyl­lä­kään alko­ho­li- ja tupak­ka­ve­roi­hin, aina­kin alko­ho­li­ve­ron tuot­to on sitä luok­kaa ettei val­tiol­la ole ehkä varaa sitä kau­heas­ti vähen­tää ja tupak­ka­ve­ron korot­ta­mi­nen taas vähen­täi­si tupa­koin­tia ja siten lisäi­si elä­ke­kus­tan­nuk­sia kun ihmi­set eläi­si­vät vanhemmaksi. 😉

    1. Tupak­ka­ve­ron koro­tuk­ses­sa kal­lein­ta oli­si se, jos se sai­si ihmi­set vähen­tä­mään tupa­koin­ti­aan ja he eivät kuo­li­si­kaan keu­ko­syö­pään vaan nos­tai­si­vat elä­ket­tä kym­me­nen vuot­ta pidem­pään… Niin että rak­kaat kan­sa­lai­set: tupa­koi­kaa! Minä en tupakoi.

  20. Täy­tyy muis­taa, että hyvä­tu­loi­sil­ta ei mene edes kaik­ki tulot kulu­tuk­seen vaan toden­nä­köi­ses­ti net­to­tu­lon lisäys ohjau­tui­si tuot­ta­va­viin sääs­töi­hin ja ulko­mail­le esi­mer­kik­si kal­lii­den kau­ko­mat­ko­jen muo­dos­sa. Kun köy­häl­le las­ke­taan vero­tus­ta pro­sent­ti x:n ver­ran niin voi olla, että näp­pii jää vuo­des­sa 100 euroa hyvä­tu­loi­sel­le samal­la pro­sent­ti x:llä, niin hyvä­osai­sen näp­piin jää esim. 2000 euroa ekstraa. Kui­ten­kin kau­pas­sa oste­taan euroil­la eikä pro­sen­teil­la. (ole­tuk­se­na juu­ri, että kaik­ki rik­kail­le tar­jot­ta­va ei mene koti­mai­seen kulutukseen).

  21. Her­miit­ti:

    Mie­les­tä­ni pää­asia on se, että vält­tä­mät­tö­mien kulu­tus­hyö­dyk­kei­den kuten lei­pä, mai­to, voi jne. arvon­li­sä­ve­ro mini­moi­daan samal­la kun kers­ka­ku­lu­tuk­seen puut­tu­tai­siin ran­kem­mal­la verotuksella. 

    Aluk­si vil­pi­tön kysy­mys. Olet­ko sinä ollen­kaan miet­ti­nyt tätä asiaa?

    Sit­ten ne kysy­myk­set, jois­sa minun on aidos­ti vai­ke­aa pitäy­tyä enää koh­tuu­den rajois­sa. Yri­tän kui­ten­kin vält­tää ras­kais­ta ras­kaim­man arse­naa­lin tuo­mis­ta ken­täl­le, mikä ei ole helppoa.

    Kuka päät­täi­si mikä on “kers­ka­ku­lu­tus­ta”? Sinä? Minä? Osmo? Kes­kus­ko­mi­tea? Edus­kun­ta? Kim Jong Il?

    Ei ole ole­mas­sa mitään ylei­ses­ti mää­ri­tel­tä­vis­sä ole­vaa “tar­peel­lis­ta” tai “tar­pee­ton­ta” kulu­tus­ta. On vain kulutusta.

    Etkö sinä ymmär­rä aja­va­si de fac­to tota­li­ta­ris­mia ja ihmis­ten vapauk­sien rajoit­ta­mis­ta? Aja­tus var­maan on kau­nis, mut­ta jos vai­vau­tui­sit hie­man poh­ti­maan asi­aa, niin huo­mai­sit, ettei sinul­la ole asial­li­ses­ti ottaen oikeut­ta rajoit­taa mui­den ihmis­ten vapautta.

    Kan­sa­lais­palk­ka ei toi­mi iki­nä, kos­ka se pas­si­voi kan­sa­lai­sia, kun mark­ki­na­ta­lou­des­sa yleen­sä kai pyri­tään kan­nus­ta­maan kan­sa­lai­sia entis­tä ylvääm­piin suo­ri­tuk­siin rahan voi­mal­la. Lisäk­si kan­sa­lais­palk­ka­mal­lis­sa Suo­meen luo­tai­siin todel­li­nen matalapalkkapiikakasti! 

    Kum­ma hom­ma, että opis­ke­li­joi­den koh­dal­la se näyt­täi­si toi­mi­van erin­omai­ses­ti. Ja lisäk­si: ei mark­ki­na­ta­lou­den “tar­koi­tus” ole kan­nus­taa yhtään mihin­kään. Mark­ki­na­ta­lou­den tar­koi­tus on ohja­ta resurs­se­ja sel­lai­siin asioi­hin, mitä ihmi­set halua­vat. Ne kan­nus­teet läh­te­vät ihmi­sis­tä itses­tään. Halu­taan päteä, kerä­tä rahaa, olla onnel­li­sia — kuka sit­ten mitäkin.

    Ja, nimi­merk­kii­si vii­ta­ten, tule pois siel­tä tyn­ny­ris­tä. Meil­lä on tääl­lä ulko­puo­lel­la oikein mukavaa! 🙂

    Kari

  22. Tulo­ve­ro­tuk­sen keventämisestä:

    Hen­ki­lön A tulo­ve­ro­pro­sent­ti on 40 %.
    Hen­ki­lön B tulo­ve­ro­pro­sent­ti on 20 %.
    -> Hen­ki­lö A mak­saa veroa kak­sin­ker­tai­sen pro­sent­tio­suu­den tuloistaan. 

    Alen­ne­taan vero­tus­ta molem­mil­ta 2 prosenttiyksikköä:
    Hen­ki­lön A tulo­ve­ro­pro­sent­ti on 38 %.
    Hen­ki­lön B tulo­ve­ro­pro­sent­ti on 18 %.
    -> Hen­ki­lö A mak­saa veroa 2,11-kertaisen pro­sent­tio­suu­den tulois­taan. Progres­sio kiristyi.

    Jot­ta tulo­ve­ro­tuk­sen progres­sio ei oli­si kiris­ty­nyt, vero­tus­ta oli­si tul­lut keven­tää molem­mil­ta esim. 5 %, jolloin:
    Hen­ki­lön A tulo­ve­ro­pro­sent­ti on 0,95 x 40 % = 38 %.
    Hen­ki­lön B tulo­ve­ro­pro­sent­ti on 0,95 x 20 % = 19 %.
    -> Hen­ki­lö A mak­saa veroa kak­sin­ker­tai­sen pro­sent­tio­suu­den tulois­taan. Progres­sio pysyi ennallaan.

  23. Osmo:

    Mel­kein kaik­kien eläk­kei­den osal­ta eläk­kei­tä vero­te­taan lie­vem­min kuin palk­ko­ja joh­tuen elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­ses­tä. Ehdo­tus lie­nee peräi­sin sii­tä, että pal­kan­saa­jil­le kom­pen­soi­tai­siin alv:n nousu alen­ta­mal­la vero­ja. Eläk­kei­siin kom­pen­saa­tio tulee auto­maat­ti­ses­ti hin­tain­dek­sin kaut­ta, jol­loin jos lisäk­si eläk­kei­den vero­tus­ta alen­net­tai­siin, kom­pen­saa­tio tuli­si kah­teen kertaan.

    Yllä ole­va väi­te ei pidä paik­kaan­sa. Hete­mäen rapor­tin sivul­la 70/Kuvio 2.7 näyt­tää palk­ka ja elä­ke­tu­lo­jen veroas­teet eri tulotasoilla.

    Kuvios­ta näh­dään, että tulo­ta­soil­la 15000–45000 (johon väliin val­tao­sa eläk­keis­tä sijoit­tuu) veroas­te on hyvin tark­kaan sama.

    Kyse on kui­ten­kin veroas­tei­den ver­tai­lus­ta, joten palk­ka­tu­loa saa­van veroas­tees­sa on muka­na n. 5% työ­elä­ke­va­kuu­tus­mak­su, joka on oikeas­ti pit­kä­ai­kais­sääs­tä­mis­tä, jon­ka pal­kan­saa­ja saa aika­naan takai­sin suu­rem­pa­na eläk­kee­nä. Jokai­nen ansait­tu palk­kaeu­ro nos­taa tule­vaa elä­ket­tä 1,5 senttiä.

    Näin ollen eläk­keen vero­tus on jo nykyi­sin kovem­paa kuin palkkatulon. 

    Vero­pro­sent­ti­las­ku­ril­la näkee hel­pos­ti, että esim. 40000 elä­ke­tu­lol­la perus­pro­sen­tik­si tulee 28 ja palk­ka­tu­lol­la 23.

    Myös väit­tee­si eläk­keen indek­si­si­don­nai­suu­des­ta ja alv-kom­pen­saa­tion saa­mi­ses­ta tupla­na on vähin­tään­kin harhaanjohtava.

    Eläk­keet nouse­vat kuu­lui­sal­la tai­te­tul­la indek­sil­lä (pää­osin elin­kus­tan­nusin­dek­si, pie­ni osuus ansio­ta­soin­dek­sil­lä), joka on aiheut­ta­nut ja aiheut­taa edel­leen, että eläk­keet jää­vät jat­ku­vas­ti jäl­keen palk­ka­ta­son kehityksestä.

    Kun eläk­keel­lä ollaan jopa kym­me­niä vuo­sia, ehdo­tus eläk­kei­den sel­keäs­ti palk­ko­ja kovem­mas­ta vero­tuk­ses­ta yhdis­tet­ty­nä tai­tet­tuun indek­siin, tulee aiheut­ta­maan suh­teel­li­sen köy­hyy­den mer­kit­tä­vää nousua Suo­mes­sa. (köy­hyys­ra­ja­han on alle 60% mediaanitulosta).

    1. pek­ka, juu­ri sen tai­te­tun indek­sin ansios­ta elä­ke­läi­set saa­vat alv:n koro­tuk­ses­ta lähes täy­den kom­pen­saa­tion (80%). Muu­ten se indek­si on tie­tys­ti huo­no. Suu­rin osa eläk­keis­tä on alle 15 000 euroa vuodessa. 

  24. Koti­ta­lous­vä­hen­nys on osoit­ta­nut (“lii­an­kin tehok­kaas­ti”), että pal­ve­lui­den kysyn­tä nousee, kun sii­hen vero­tuk­sel­la kan­nus­te­taan. Mik­si ei sit­ten tukea kaik­kea suo­ma­lais­ta työ­tä? Esi­mer­kik­si niin, että kulut­ta­jal­le pal­ve­lun myy­vä yri­tys sai­si vähen­tää arvon­li­sä­ve­ros­ta tie­tyn pro­sent­tio­suu­den mak­se­tuis­ta pal­kois­ta. Näin pal­ve­lun hin­nas­ta pie­nem­pi osuus oli­si veroa, ja tuki koh­dis­tui­si voi­mak­kaam­min mata­la­palk­kai­siin töi­hin, jois­sa tulo­ve­ro­pro­sent­ti on alhaisempi.

  25. Jär­jet­tö­män kor­ke­aa pal­ve­lui­den ALV:a pai­ka­taan nyt koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä, vähen­nyk­sel­lä jos­ta hyö­ty­vät vain val­tion­ve­ro­ja mak­sa­vat — ei köy­hät eläkeläiset.

    Suo­men pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta on täs­tä syys­tä itse­pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tai veron­kier­to­pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta har­mai­ne talouksineen.

    Kun lii­ke­vaih­to­ve­ro muu­tet­tiin arvon­li­sä­ve­rok­si, jopa tukan­leik­kuus­ta tuli arvoa nos­ta­va ja siten vero­tet­ta­va ope­raa­tio. Nyt Suo­mes­sa on katu­ku­va täyn­nä saman­lai­sia pön­sö­jä, kuin oli seit­se­mäl­lä vel­jek­sel­lä aikanaan.

  26. Osmo:
    Lisäk­si tupak­ka­ve­ro koh­dis­tuu kaik­kein voi­mak­kaim­min kaik­kein köyhimpiin.

    Evert The NeveRest
    Hyö­dyk­kei­den ket­jus­sa jokai­nen saa vähen­tää edel­li­sen por­taan ALV:n eli jokai­nen toi­mi­ja tilit­tää vain osan lop­pu­tuot­teen 23 pro­sen­tin alvista.

    Mitä mer­ki­tys­tä tuol­la on? Jos teh­das tuot­taa lop­pu­tuot­teet alus­ta lop­puun itse ja myy sen teh­taan­myy­mä­läs­sä, se mak­saa täy­den 23% alvin. 

    Ihan samal­la taval­la insi­nöö­ri­toi­mis­to pelk­kä­nä pal­ve­lu­yri­tyk­se­nä voi olla tuos­sa ket­jus­sa muka­na ja täl­löin sen tuot­tee­seen koh­dis­tu­va alv on vain pie­nen­pie­ni osa lop­pu­tuot­teen alvista.

    Pal­ve­lu-sek­to­ril­la ALV:n mak­saa tyy­pil­li­ses­ti yksi­näi­nen lop­pu­tuot­ta­ja eli yrit­tä­jä ja pal­ve­lu­tuo­tan­to on mil­tei 100 pro­sent­ti­ses­ti työ­tä, jota vero­te­taan myös työ­tu­lo­ve­ro­tuk­sen kaut­ta eli pal­ve­lun kus­tan­nuk­sis­ta suu­ri osa tulee verois­ta joi­ta vero­te­taan uudel­leen arvon­li­sä­ve­ro­na pal­ve­lun hinnassa.

    Veroa-verol­le efek­ti. Sik­si­pä kan­nat­tai­si­kin pyr­kiä alen­ta­maan tulo­ve­ro­ja ja korot­ta­maan alve­ja. Jos lei­ki­tään että työn vero­tus on nol­la ja kaik­ki kerä­tään alvei­na, sekä kii­na­lai­sen hila­vit­kut­ti­men myy­jä että pie­ni pal­ve­lu­yri­tä­jä mak­sa­vat yhtä pal­jon vero­ja. Jos taas alv on nol­la ja työn vero­tus tapis­sa, vain pal­ve­lu­yrit­tä­jä mak­saa vero­ja, kii­na­lai­sen hal­pis­ka­man myy­jä ei mak­sa mitään.

    Kun palk­ka­ve­ro­tus­ta las­ke­taan ja alvia koro­te­taan, kerä­tään enem­män vero­ja tuon­ti­tuot­teis­ta ja koti­mai­set pie­ny­rit­tä­jät voi­vat kom­pen­soi­da kohon­nut­ta alvia las­ke­mal­la hin­to­ja, kos­ka alem­pi palk­ka­ta­so tuot­taa saman mää­rän fyrkkaa.

    Ongel­mak­si alv-vero­tuk­ses­sa muo­dos­tuu rajat ylit­tä­vä kau­pan­käyn­ti. Sik­si­pä alvi­kan­to­jen pitäi­si olla mah­dol­li­sim­mat samat kaut­ta lin­jan, jol­loin ne voi­daan pitää mah­dol­li­sim­man matalina. 

    On joten­kin hul­lun­ku­ris­ta että juu­ri­kin sen tuot­teen jota ei voi tila­ta K‑Euroopan net­ti­kau­pois­ta (lei­pä, mai­to, tuo­re­li­ha), alv koh­te­lu on kaik­kein matalinta.

  27. Juuso: “Tähän mie­les­tä­ni oikea rat­kai­su oli­si mää­ri­tel­lä hait­ta­ve­roil­le sel­keä numee­ri­nen tavoi­te, ts. polt­toai­ne­ve­ro­jen tar­koi­tus on pitää lii­ken­teen pääs­töt alle sen ja sen rajan…”

    Käy­tän­nös­sä lii­ken­teen pääs­töil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä koko­nai­suu­den kan­nal­ta. 😀 Vain asu­mi­sen ja teol­li­suu­den pääs­töil­lä on edes teo­reet­tis­ta mer­ki­tys­tä. Käy­tän­nön mer­ki­tys­tä ei ole niilläkään.

    Ylei­sem­min ottaen suo­ma­lai­sen ener­gia­ve­ro­tuk­sen jär­jet­tö­myy­den näem­me sii­nä, että met­sä­teol­li­suus on sen takia siir­tä­nyt val­mis­tus­ta Ruot­siin! Vero­tus ei toi­mi enää samal­la taval­la kuin iloi­sel­la 60-luvulla.

  28. Alvin ehkä paras omi­nai­suus aina­kin teo­reet­ti­ses­ti on se, että sil­lä kan­ne­taan kulu­tus­pai­kan vero. Joku tuol­la edel­lä tai­si­kin jo täs­tä mainita.

  29. Vil­len verojärjestelmä.

    Tämän vero­jär­jes­tel­mä on kuvat­tu tavoi­te­ti­la­na, joka on mie­tit­ty yhden ihmi­sen pääs­sä aivan puh­taal­ta pöy­däl­tä ja molem­mat jalat tuke­vas­ti ilmassa.

    Pää­oma­tu­lo ja ansiotulovero.
    Kaik­ki vähen­nyk­set pois, kan­sa­lais­palk­ka noin 600e euroa kuuss­sa. Lisäk­si kaik­kia tulo­ja vero­te­taan samal­la verol­la noin 30%. Ansio­tu­lon vero­tuk­seen lisä­tään elä­ke­va­kuu­tus ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su noin 12%. Tämä vakuu­tus­mak­su on alhai­sem­pi kuin nyt, kos­ka kan­sa­lais­pal­kan osuus las­kee sitä.
    Kai­kes­ta omai­suu­den myyn­nis­tä peri­tään myyn­ti­voi­tos­ta pää­oma­tu­lo­ve­ro, lisäk­si ja han­kin­ta­hin­ta ja muut vas­taa­vat ovat vähen­nys­kel­poi­sia. Han­kin­ta­hin­tao­le­tuk­set yms pois.

    Yri­tys­ve­ro­tus.
    Yri­tyk­set mak­sa­vat veroa vain kuin rahaa siir­re­tään yri­tyk­ses­tä pois. Täl­löin yri­tyk­sel­tä vero­te­taan vero, joka on sama, kuin pää­oma­tu­lo­ve­ro. Jos se mak­se­taan suo­ma­lai­sel­le este­tään kak­sin­ker­tai­nen vero­tus. Ulko­mail­le mak­set­taes­sa peri­tään 30% ja vero­so­pi­muk­sil­la este­tään kak­sin­ker­tai­nen verotus.
    Eli niin kau­an, kuin yri­tys ei siir­rä voit­to­ja ulos yri­tyk­sen toi­min­ta on verotonta.

    Arvon­li­sä­ve­ro.
    Kai­kil­le tuot­teil­le ja pal­ve­luil­le sama ALV. Esim 21%.

    Kiin­teis­tö­ve­ro
    Maan­poh­jan arvos­ta peri­tään kiin­teis­tö­ve­ro esim. 5% maan arvos­ta. Tähän ei las­ke­ta mukaan raken­nuk­sia, pui­ta jne, mut­ta taas raken­nusoi­keu­det las­ke­taan. Eli jos ton­til­le on oikeus raken­taa ydin­voi­ma­la tai vesi­voi­ma­la, tai kau­pun­gin­osa, niin vero on tuntuva.

    Varain­siir­to­ve­ro.
    Poistetaan.

    Perin­tö­ve­ro
    Perin­tö­ve­ro pois­te­taan, jos saat asun­non ilmai­sek­si ja myyt sen pois mak­sat pää­oma­tu­lo­ve­roa koko asun­non hin­nas­ta. Sama osak­kei­siin yms. Kuo­lin­pe­sä voi myös myy­dä asun­non tai osak­keet ja mak­saa pää­oma­tu­lo­ve­ron ja jakaa rahat tämän jälkeen.

    Hait­ta­ve­rot
    Eri­tyi­sen pai­na­vis­ta syis­tä voi­daan mää­ri­tel­lä hait­ta­ve­ro­ja. Alko­ho­li, tupak­ka näi­den vero­jen luon­ne ei saa olla fis­kaa­li­nen vaan tavoit­tee­na rajoit­taa hait­to­ja ja kom­pen­soi­da hai­tois­ta aiheu­tu­neet kustannukset.

    Opis­ke­lu
    Opis­ke­li­joi­den tulo­ta­so ei nouse, kos­ka lisää­ty­nyt tulo pois­te­taan lukukausimaksuilla.

    Muut­ve­rot.
    Muut verot ja vero­luon­tei­set mak­sut lope­te­taan. Jos esim. met­sän­hoi­to­mak­sun halu­aa mak­saa, niin saa mak­saa, mut­ta ei ole pakko.

  30. Kari Kos­ki­nen, kii­tok­set ensin­nä­kin jol­lain lail­la ansiok­kaas­ta vas­ti­nees­ta kirjoitukseeni.

    Sit­ten lisää sel­vi­tys­tä vero­po­liit­ti­seen kan­nan­ot­too­ni. Köy­häl­le lei­vän ynnä mui­den perus­ku­lu­tus­hyö­dyk­kei­den hin­ta pitäi­si olla mal­til­li­nen, jot­ta val­tion ja kun­tien ei tar­vit­si­si kom­pen­soi­da tätä mah­dol­lis­ta kor­ke­aa kulu­tus­ve­roa eri­lai­sin yhteis­kun­nal­lis­ten tukien muo­dos­sa aina­kaan niin pal­jon kuin nyky­ään. ALV voi­si olla mie­les­tä­ni hyvin­kin erääl­lä lail­la prtogres­sii­vi­nen, että tur­has­ta luon­toa kuor­mit­ta­vas­ta kulu­tuk­ses­ta sako­tet­tai­siin ran­kem­man käden kaut­ta kuten esi­mer­kik­si noin 30 pro­sen­tin ALV-kan­nal­la. Lei­vän vero oli­si puo­les­taan taas muo­dol­li­nen noin vii­si pro­sent­tia, kos­ka ihmi­sen ravin­non­hank­ki­mis­ky­kyä ei saa riis­tää ole­mat­to­mak­si elintasomaassamme!

    Kan­sa­lais­palk­kaan liit­tyy niin mon­ta vir­heo­le­tus­ta, jois­ta seu­raa­vak­si mai­nit­sen yhden aivan kes­kei­sen, onko tänä suur­työt­tö­myy­den aika­na takei­ta että kaik­ki haluk­kaat löy­tä­vät sen osa-aika­työn, jos­ta voi tie­na­ta enem­män elan­toa? Toi­nen kes­kei­nen vir­heo­le­tus on se, että väki akti­voi­tui­si. Yhden luu­kun peri­aa­te tul­koot, mut­ta tur­ha rahan­kier­rät­tä­mi­nen val­tion ja kan­sa­lais­ten välil­lä ei joh­da muu­ta kun tur­mion tielle!

  31. Osmol­le eläk­kei­den verotuksesta:

    Olet oikeas­sa, minä olin vää­räs­sä, kun sanoin, että val­tao­sa eläk­keis­tä osuu 15–45 keur haa­ruk­kaan, jos­sa elä­ke- ja palk­ka­tu­lo­jen veroas­te on identtinen. 

    Kyl­lä sinä­kin toi­saal­ta hiu­kan lii­oit­te­let kun sanot, että suu­rin osa eläk­keis­tä on alle 15000 eur/a. Jos nyt oikein las­kin 2008 tulon­ja­ko­ti­las­tos­ta, niin noin kol­mas osa eläk­keen­saa­jis­ta ylit­tää tuon rajan.

    Edel­leen­kin kyl­lä väi­tän, että kun ote­taan huo­mioon pal­kan­saa­jien elä­ke­va­kuu­tus­mak­sun sääs­tö­as­pek­ti, ei ole oikein kate­go­ri­ses­ti sanoa, että eläk­kei­den vero­tus oli­si nyky­ään pal­kan­saa­jia alempi.

  32. Ville_:

    Yritysverotus.
    Yri­tyk­set mak­sa­vat veroa vain kuin rahaa siir­re­tään yri­tyk­ses­tä pois. Täl­löin yri­tyk­sel­tä vero­te­taan vero, joka on sama, kuin pää­oma­tu­lo­ve­ro. Jos se mak­se­taan suo­ma­lai­sel­le este­tään kak­sin­ker­tai­nen vero­tus. Ulko­mail­le mak­set­taes­sa peri­tään 30% ja vero­so­pi­muk­sil­la este­tään kak­sin­ker­tai­nen verotus.

    Ja kuin­ka tuon ulko­mail­le mak­set­ta­van yri­tys­tu­lon (osin­got) vero­tus 30% vero­kan­nal­la teh­täi­siin käytännössä?
    Suo­mel­la on yli 70 vero­so­pi­mus­ta, jois­sa yhdes­sä­kään ei sal­li­ta noin kovaa vero­tus­ta (ylei­sin läh­de­ve­ro tai­taa olla 15%).

    Mik­si luu­let, että sopi­mus­ten vas­ta­puo­let suos­tui­si­vat koro­tuk­siin? Eihän Suo­mi ole yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta saa­nut edes Espan­jan ja Por­tu­ga­lin van­hois­ta vero­so­pi­muk­sis­ta elä­ke­läis­ten vero­tusoi­keut­ta neu­vo­tel­tua pois asuinvaltiolta.

  33. On erit­täin naii­via kuvi­tel­la, että min­kään­lai­nen ruu­an tai mui­den kulu­tus­hyö­dyk­kei­den arvon­li­sä­ve­ron alen­nus siir­tyi­si hin­toi­hin edes vähäi­sis­sä mää­rin! Fak­ta on, että pit­käs­sä juok­sus­sa ruu­an­hin­taan ei sen vero­tuk­sen keven­nyk­set vai­ku­ta juu­ri mil­lään tavalla. 

    Ruo­ka on vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dy­ke, eli sitä on pak­ko ostaa mää­rä x riip­pu­mat­ta sen hin­ta­ta­sos­ta. Kol­mes­ta Suo­men joh­ta­vas­ta kaup­pa­ket­jus­ta yksi­kään ei läh­de pol­ke­maan hin­to­ja nykyi­ses­sä, ah niin mie­lui­sas­sa tilanteessa! 

    Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa kal­lis­ta ruo­kaa moniin vas­taa­van alv-asteen mai­hin ver­rat­tu­na. Jos uppo­rik­kai­den kaup­po­jen rikas­tut­ta­mi­nen kiin­nos­taa niin sii­tä vaan! Itse en haluai­si kui­ten­kaan rahoit­taa tätä kulu­tus- eiku myyntijuhlaa.

    Oli­ko muu­ten asias­ta päät­tä­neil­lä puo­lueil­la min­kään­lai­sia poliit­ti­sia sidok­sia näi­hin kaup­pa­ket­jui­hin? Käsit­tääk­se­ni alv-alen­nus­ta perus­tel­tiin juu­ri köy­hien aut­ta­mi­sel­la. Luu­len kui­ten­kin, että täs­tä­kin alen­nuk­ses­ta kan­sa mak­saa pit­kän pen­nin. Mik­si osuus­kaup­pa­taus­tai­nen SOK levit­tää ket­ju­aan kuin sie­niä sateel­le? Eikö oli­si jo aika siir­tää voit­to­mil­jar­dit hin­toi­hin kon­kreet­ti­si­nä alennuksina?

  34. Kah­lat­tua­ni tämän osion läpi ja ihme­tel­tyä­ni kan­nan­ot­to­jen hie­no­ja jut­tu­ja, jäi mie­lee­ni kysy­mys. Val­tio vel­kaan­tuu pal­jon. Niin ei voi jat­kaa. Miten edetään?
    Vaih­toeh­to­ja kaksi/kolme:
    menot alas
    tulot ylös
    nois­ta yhdistelmä.
    Täs­sä ilmei­ses­ti poh­dit­tu vero­tus­ta ja sen neut­raa­li­suut­ta jne.
    Suu­ri­tu­lois­ten ja pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­sen korot­ta­mi­nen tun­tuu yleen­sä ole­van var­sin suo­sit­tua. Voi­si­ko joku nyt ker­toa pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen ja vaik­ka­pa sen todel­la suur­tu­lois­ten (esim. yli 20000 euroa/kk) saa­vien mak­sa­mat verot nyt ja miten nii­den vero­tus­ta pitäi­si korot­taa, että sil­lä oli­si mitään mer­ki­tys­tä val­tion ongelmiin?
    Oli­si todel­la mie­len­kiin­tois­ta lukea sit­ten sen toi­sen jutun ehdo­tuk­sia, eli, mis­tä leikataan?
    Sehän on sit­ten Oden asia.

  35. Sylt­ty:
    “Mitä mer­ki­tys­tä tuol­la on? Jos teh­das tuot­taa lop­pu­tuot­teet alus­ta lop­puun itse ja myy sen teh­taan­myy­mä­läs­sä, se mak­saa täy­den 23% alvin.”

    Teh­das mak­saa täy­den alvin vain jos on teh­nyt tuot­teen siten, ettei sii­hen sisäl­ly alvil­li­sia tuo­tan­to­pa­nok­sia (han­kit­tua raa­ka-ainet­ta, ener­gi­aa jne.). Muu­toin, teh­das saa mak­se­tut alvit ALV-hyvityksenä. 

    Tun­tuu uto­pis­ti­sel­ta täl­lai­nen tehdas.

    Sylt­ty, ker­ro­pa esi­merk­ki tuot­tees­ta, joka voi­daan val­mis­taa teol­li­ses­ti teh­taas­sa ilman arvon­li­sä­ve­rol­li­sia tuotantopanoksia.

    1. Evert, alv seu­raa ket­jun läpi. Kai­kil­la tuot­teil­la on sama arvon­li­sä­ve­ro, niin tava­roil­la kuin palveluillakin

  36. Osmo:
    tie­dän sen. Mut­ta kaik­ki tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den myy­jät eivät tili­tä sama euro­mää­räis­tä ALV:a, kos­ka myy­dyn hyödykkeen/palvelun ALV hyvi­te­tään ALV-tili­tyk­ses­sä. Tuo syl­tyn mai­nit­se­ma uto­pis­ti­ne teh­das, joka tai­koo tuot­tei­ta tyh­jäs­tä, todis­taa­ko sitä, että ALV-tilin­pi­dos­ta ei ole tietoa/kokemnusta. Itse teen kuu­kausit­tain ALV-tili­tyk­sen/­hy­vi­tyk­sen ja tie­dän tasan tark­kaan, mitä se tar­koit­taa esim. hinnoittelussa/katteessa.

  37. Eri­lai­sis­ta alv-kan­nois­ta pitäi­si pääs­tä eroon.

    Jos ostan kir­jan, jon­ka alv on 9%, ja sii­hen on suun­ni­tel­lut kan­si­ku­van graa­fik­ko N.N., onko hän myös saa­nut myy­dä pal­ve­lun­sa alv:lla 9% vai alv:lla 23%? 

    Tai sit­ten jos aika­kaus­leh­ti jakaa kir­jan tilaa­ja­lah­ja­na, alv onkin 0%, voi­ko sil­loin myös graa­fik­ko myy­dä työn­sä 0% verolla?

  38. Uusik­si!!!!!!!!!!!! Rautakangesta!!!!!!!!
    Osmo on oikeas­sa, kai­kil­la on 23 % ALV ja se seu­raa ket­jun läpi ja jokai­nen osal­lis­tuu sii­hen omal­la arvonlisällään. 

    Mut­ta mil­lai­nen on se teh­das, jon­ka Sylt­ty sanoo mak­sa­van tuot­teen ALV:n yksin ilman ALV-hyvityksiä. 

    Se voi­si olla jokin pri­mi­tii­vi­nen pani­mo, joka tuot­taa mal­taat itse, polt­taa pul­lot omas­ta saves­ta omal­la puul­la jne. eli kovin pri­mi­tii­vi­nen lai­tos sen pitäi­si olla.

    Onko Suo­mes­sa sellainen?

  39. Kai­kil­la tuot­teil­la on sama arvon­li­sä­ve­ro, niin tava­roil­la kuin palveluillakin.”

    Käsi­työ­läi­se­nä haluan maris­ta juu­ri­kin täs­tä. Käsi­työ­tuot­teen hin­nas­sa kun työn osuus on usein 98%. Alve­ja ei siis juu­ri­kaan vähennellä.

    Voi­si­ko käsi­työn alv olla pie­nem­pi, esim. 14%?
    Näin­hän tuet­tai­siin koti­mais­ta ja eko­lo­gis­ta­kin (lähi)tuotantoa.

    Jos rajan­ve­to teol­li­sen ja käsi­työ­tuot­teen välil­lä on vai­ke­aa, niin voi­si­ko alv­huo­jen­nus­ra­jaa nos­taa vaik­ka 40 000 euroon? Näin huo­jen­nuk­sel­la oli­si todel­lis­ta mer­ki­tys­tä käsi­työ­läi­sen tulonhankinnassa. 

    Nämä ter­vei­set edus­kun­taan ensi keväänä!

  40. Evert,

    Se koko ALV:n kan­ta­va idea on sii­nä, että _sillä ei ole väliä_ miten “pri­mi­tii­vi­nen” tai mones­ta ket­jun osas­ta koos­tu­va se tuo­tan­to­sys­tee­mi on: kaik­ki mak­sa­vat samat verot. Ne vähen­nyk­set, joi­hin viit­taat, ovat jon­kun toi­sen mak­sa­mia vero­ja — eivät mitään “hyvi­tyk­siä”. Ei tuol­la sys­tee­mil­lä mil­lään lail­la sorsita/edistetä pal­ve­lu­yri­tyk­siä sen parem­min kuin teol­lis­ta tuo­tan­toa­kaan. Kuten OS sanoi: kat­so se ket­ju läpi.

    Her­miit­ti, kii­tos, vas­taan myö­hem­min, nyt pitää rientää.

    Kari

  41. ALV on kulu­tus­ve­ro, jon­ka ongel­ma on se että eu-suo­ma­lai­sen kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­sen rajat eivät todel­la­kaan ole rajat­tu Suo­mi-nimi­sen val­tion rajo­jen sisäpuolelle.

    EUhan on tul­li­va­paa kaup­pa-alue jon­ka poh­joi­sen jäsen­maan jo ennes­tään hir­veä hin­ta­ta­so nousee alvi­ko­ro­tus­ten myö­tä. Täs­tä seu­ran­nee mie­len­kiin­toi­nen ilmiö: tämän val­tion jul­ki­sen sek­to­rin hei­ken­tä­mis­tä revi­tyt veron­ke­ven­nyk­set ehkä lisää­vät talouskasvua/ostovoimaa, mut­ta hin­ta­tie­toi­set keveä­ve­roi­set kan­sa­lai­set suun­taa­vat­kin osto­voi­man­sa ene­ne­väs­sä mää­rin ulkomaille. 

    Argu­ment­ti veron­ke­ven­nyk­sis­tä osto­voi­man ja koti­mai­sen työl­li­syy­den lisää­ji­nä menet­tää näin mer­ki­tyk­sen­sä aina­kin maan­tie­teel­li­ses­sä mielessä.

  42. Vero­poh­jaa voi­si laa­jen­taa aina­kin jon­kin ver­ran lait­ta­mal­la kan­na­bis­tuot­teet verol­le. En tie­dä, pal­jon­ko nii­hin nyky­päi­vä­nä lai­te­taan rahaa, mut­ta jos pari “sät­kää” sai­si vaik­ka vito­sel­la tai kym­pil­lä (monin­ker­tai­nen hin­ta katu­kaup­paan ver­rat­tu­na ja vas­tai­si toden­nä­köi­ses­ti tuhan­sien pro­sent­tien veroa), niin lai­ton kaup­pa toden­nä­köi­ses­ti hyy­tyi­si lähes kokonaan.

  43. Evert The NeveRest
    Osmo on oikeas­sa, kai­kil­la on 23 % ALV ja se seu­raa ket­jun läpi ja jokai­nen osal­lis­tuu sii­hen omal­la arvonlisällään.
    Mut­ta mil­lai­nen on se teh­das, jon­ka Sylt­ty sanoo mak­sa­van tuot­teen ALV:n yksin ilman ALV-hyvityksiä.

    Kuten Kari jo sanoi, et sel­väs­ti­kään ymmär­rä alvin ide­aa. Jos joku teh­das saa vähen­tää alvia, se tar­koit­taa että edel­li­nen por­ras on ne alvit jo mak­sa­nut. Sik­si ne saa vähen­tää, muu­ten­han jokai­ses­sa por­taas­sa alvit ker­taan­tui­si­vat, kun mak­se­taan lisää alvia alvil­li­sen hin­nan päälle. 

    Lop­pu­tuot­tee­seen sisäl­tyy tasan yhtä pal­jon arvon­li­sä­ve­roa, oli­pa sen tuot­teen teh­nyt yksi tai ket­jus­sa sata yritystä.

    Esi­merk­ki 1, yksi toimija:
    Pihan hara­voin­nin myyn­ti­hin­ta on 100e + alv 23 e = 123 e. Arvon­li­sä­ve­ron osuus 23 euroa. Yrit­tä­jä tekee tuot­teen alus­ta lop­puun ja tilit­tää 23 euroa alvia val­tiol­le. Asia­kas mak­saa 123 euroa palvelusta.

    Esi­merk­ki 2, kak­si toimijaa:
    Teh­das myy hara­van kau­pal­le 50 euron alv 0 hin­taan. Las­kus­sa lukee 50e + alv 11,5e, yht 61,5 e. Kaup­pa mak­saa las­kun ja teh­das tilit­tää alvin osuu­den val­tiol­le. Hara­van myyn­ti­hin­ta kau­pas­sa 100e + alv 23 e. Asia­kas mak­saa tis­kil­lä 123 euroa. Kos­ka teh­das on jo tilit­tä­nyt val­tiol­la 11,5 euroa, kaup­pa saa vähen­tää sen, jol­loin 23 e — 11,5 e = 11,5 e, kaup­pa tilit­tää myös 11,5 e val­tiol­le. Val­tiol­le on tili­tet­ty 11,5e + 11,5 e = yhteen­sä 23 e. Jos kaup­pa ei sai­si vähen­tää alvia, se jou­tui­si tilit­tä­mään taas 23 e alvia, jol­loin val­to sai­si 11,5e + 23 e yhteen­sä 34,5 e mikä vas­tai­si 34,5% alvia.

    Veron koko­nais­mää­rä on siis kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa sama 23 euroa. Alvin voi vähen­tää kos­ka muu­ten se ker­taan­tui­si ketjussa.

  44. Nimi­merk­ki Valit­ta­ja ava­si hyvin ALV-vero­tuk­sen logiikkaa.

    Yri­tyk­sil­lä on ALV-tili ja jos pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa sii­tä tulee väki­sin­kin nega­tii­vi­nen eli ALV vel­ka hirvittää. 

    Sitä yri­te­tään tasoit­taa osta­mal­la yri­tyk­seen kai­ken­lais­ta tar­pee­ton­ta­kin tava­raa ja tar­vi­ket­ta, jot­ta oli­si edes jon­kin­lai­nen ALV hyö­ty ja hyvitys.

    Voi­mak­kaas­ti yleis­ty­nyt on tapa vält­tää koko ALV eli teh­dä töi­tä ja tun­te­ja pimeä­nä, jol­loin on help­po voit­taa tar­jous­kil­pai­lut­kin. Rehel­li­set pal­ve­lu-ura­koit­si­jat putoa­vat mark­ki­noil­ta esi­mer­kik­si raken­nus­puo­lel­la ja val­tion vero­tu­lois­sa on älyt­tö­mä palvelu-ALV:n takia ammot­ta­va aukko.

  45. Vero­poh­jaa voi­si laa­jen­taa aina­kin jon­kin ver­ran lait­ta­mal­la kan­na­bis­tuot­teet verol­le. En tie­dä, pal­jon­ko nii­hin nyky­päi­vä­nä lai­te­taan rahaa, mut­ta jos pari “sät­kää” sai­si vaik­ka vito­sel­la tai kym­pil­lä (monin­ker­tai­nen hin­ta katu­kaup­paan ver­rat­tu­na ja vas­tai­si toden­nä­köi­ses­ti tuhan­sien pro­sent­tien veroa), niin lai­ton kaup­pa toden­nä­köi­ses­ti hyy­tyi­si lähes kokonaan.

    Tämä pitää paik­kan­sa. Yli­voi­mai­nen enem­mis­tö kan­na­bik­sen käyt­tä­jis­tä (hei­tä on las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen Suo­mes­sa jotain sadan­tu­han­nen ja kol­men­sa­dan­tu­han­nen välil­tä) on ylei­ses­ti ottaen lain­kuu­liais­ta poruk­kaa. Vaik­ka tuhan­sien pro­sent­tien vero var­mas­ti aiheut­tai­si­kin nuri­noi­ta, help­po lail­li­nen saa­ta­vuus hou­kut­te­li­si var­mas­ti jok­seen­kin kaik­ki satun­nais­käyt­tä­jät (joi­ta kai­kis­ta käyt­tä­jis­tä on 90 pro­sent­tia) osta­maan kil­tis­ti lail­lis­ta, vero­tet­tua kannabista.

    Täl­lai­nen rat­kai­su ei kui­ten­kaan tule toteu­tu­maan, joh­tuen hyvin laa­jal­le levin­neis­tä ennak­ko­luu­lois­ta ja maa­il­man­laa­jui­ses­ti mil­jar­dien euro­jen vuo­sit­tai­ses­ta panok­ses­ta huu­mei­den kiel­to­la­kia puo­lus­ta­vaan propagandaan.

    UNODC:n pit­kä­ai­kai­nen puheen­joh­ta­ja Anto­nio Maria Cos­ta ei ole ker­taa­kaan suos­tu­nut vas­taa­maan kysy­myk­seen, että jos ker­ran kiel­to­la­ki ja ran­gais­tuk­set vähen­tä­vät käyt­töä, niin mik­si Hol­lan­nis­sa käy­te­tään vähem­män kan­na­bis­ta kuin sen naa­pu­ri­mais­sa, ja mik­si Por­tu­ga­lis­sa kaik­kien huu­mei­den käyt­tö on vähen­ty­nyt ylei­seu­roop­pa­lais­ta tren­diä nopeam­min dekri­mi­na­li­soin­nin jäl­keen. Syy, mik­si vas­taus­ta ei saa­da, on se, että vas­taus on äärim­mäi­sen epä­mie­lui­sa kiel­to­lain puo­lus­ta­jien kannalta.

  46. Pos­tauk­sen alku­koh­ta on jos­tain syys­tä men­nyt kri­tii­kit­tä läpi. Kyl­lä Suo­mes­sa pal­kat mää­rä­tään ulkoa. Kun liit­to­ta­sol­la pää­te­tään kaut­ta ken­tän pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta, syn­tyy tilan­ne jos­sa kaik­kien brut­to­pal­kat nouse­vat mut­ta kenen­kään suh­teel­li­nen osto­voi­ma ei nouse. Samal­la on luo­tu kult­tuu­ri jos­sa tuot­ta­vuus ei juu­ri vai­ku­ta yksi­lön palk­kaan, joka­ke­väi­set mas­sa­pal­kan­ko­ro­tuk­set saa­vat kelvata.Progressioverotuksella lei­ka­taan vie­lä yksi­lö­ta­son ahneut­ta. Tätä pide­tään hyvä­nä asia­na työ­hy­vin­voin­nil­le: myös kes­kin­ker­tai­nen työ­pa­nos riit­tää, kun osaa­vim­pien ja työ­hul­luim­pien tuo­tan­pa­nok­ses­ta teh­dään kal­liim­pi työnantajalle/asiakkaalle.
    Mut­ta aja­tel­laan asi­aaa työpaikkatasolla.Jossain työ­pai­kas­sa kek­si­tään parem­pia ja tuot­ta­vam­pia tapo­ja teh­dä työ­tä. Työn­te­ki­jät saa­vat täs­tä hyväs­tä isom­paa palkkaa/tuotantopanos, mut­ta progres­sio­ve­ron vuok­si asiak­kaal­le ei koi­du hyö­tyä inno­vaa­tios­ta. Työ­nan­ta­ja voi pitää tuot­ta­vuu­den kas­vun voit­to­na ja pal­ka­ta uusia työn­te­ki­jöi­tä. Työn­te­ki­jäl­le on kui­ten­kin ihan sama, työs­ken­te­lee­kö taval­li­ses­sa taval­lis­ta palk­kaa mak­sa­vas­sa vai tuot­ta­vam­mas­sa parem­paa palk­kaa mak­sa­vas­sa yhtiös­sä, kos­ka osto­voi­ma on sama. Sik­si uudel­la inno­va­tii­vi­sel­la taval­la työ­voi­ma­val­tai­ses­ti toi­mi­va yri­tyk­sen on han­ka­la kasvaa.
    Konei­siin ja lait­tei­siin inno­voi­va yri­tys taa­sen saa hyö­dyn, kos­ka koneil­la ja lait­teil­la on tasavero.Joka vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa joh­taa kone- ja lai­teo­saa­mi­seen hyvin­voin­tin­sa nojaa­vaan kan­san­ta­lou­teen, jos­sa työ­voi­ma­val­tai­set , hr‑,myynti- ja työn­joh­to-osaa­mi­seen nojaa­vat toi­mia­lat laa­haa­vat jäl­jes­sä, kos­ka osaa­jat eivat voi erottua.

    Olen ihan eri pai­no­luok­kaa Osmon ja var­sin­kin Tuo­maa­lan kans­sa kan­san­ta­lous­asiois­sa, vie­lä­pä ama­töö­ri­sar­jas­sa. Mut­ta myö­tä­hä­peän uhal­la­kin uskal­lan väit­tää, että aka­tee­mi­sen talous­kes­kus­te­lun tasoa las­kee miel­ty­mys staat­ti­siin talous­mal­lei­hin, kos­ka ne ilmei­ses­ti sopi­vat parem­min aka­tee­mi­seen tapaan kes­kus­tel­la. Lei­ka­taan tuo­kio­ku­va talou­des­ta, las­ke­taan vero­ker­ty­mät tämän­päi­vän luvuis­ta. Mut­ta mark­ki­noil­la toi­mi­vil­le vero­tus on ikään­kuin “ilmas­to” johon jat­ku­vas­ti sopeu­du­taan ja tuot­ta­vim­mik­si vali­koi­tu­vat lii­ke­toi­min­ta­mal­lit, jot­ka par­hai­ten osto­voi­maan ja tuo­tan­to­ku­lui­hin. Sik­si minus­ta pitäi­si itses­tään­sel­väs­ti olla dynaa­mi­nen vero­jär­jes­tel­mä, joka kor­jai­si itse­ään pois­päin kar­tel­leis­ta. Ja vain sii­tä syys­tä että kar­te­lien kas­vuun kar­tel­leik­si joh­ta­neet inno­vaa­tiot on jo kek­sit­ty, ei nii­tä kan­na­ta kek­siä joka vuo­si uudestaan.

  47. Kari Kos­ki­nen:

    Se koko ALV:n kan­ta­va idea on sii­nä, että _sillä ei ole väliä_ miten “pri­mi­tii­vi­nen” tai mones­ta ket­jun osas­ta koos­tu­va se tuo­tan­to­sys­tee­mi on: kaik­ki mak­sa­vat samat verot. —– Ei tuol­la sys­tee­mil­lä mil­lään lail­la sorsita/edistetä pal­ve­lu­yri­tyk­siä sen parem­min kuin teol­lis­ta tuotantoakaan.”

    Kyl­lä var­mas­ti­kin ymmär­rät, että kor­kea alv on tosias­sa esim. pal­ve­lua­lan yrit­tä­jäl­lä ja käsi­työ­tä teke­väl­lä suo­raa työn vero­tus­ta. Mitä kor­keam­pi alv sen kal­liim­pi tuo­te tai pal­ve­lu on kuluttajalle.(Alv-vähennyksillähän ei sinän­sä ole mer­ki­tys­tä, ei nii­den takia kan­na­ta mitään yri­tyk­sen kan­nal­ta tur­haa hank­kia. Älä sinä­kään han­ki, Evert!) 

    Joka tapauk­ses­sa moni pie­ny­rit­tä­jä ei voi lait­taa koro­tet­tua veroa hin­toi­hin täs­sä kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa (eten­kin hal­pa­tuon­tia vas­taan), on vaan teh­tä­vä kovem­min työ­tä. Teh­dä tuo­te vähän nopeam­min, tin­kiä hitusen laa­dus­ta, par­tu­ri ehkä leik­kaa muu­ta­man tukan päi­väs­sä lisää… Tai yleen­sä yrit­tä­jä pudot­taa omaa tulotasoaan.

    Tosi­han on, että alan sisäl­lä verot ovat kai­kil­la samat, mut­ta toi­set­pa kier­tää ne, mikä on ikä­vää. Ja mitä kor­keam­mat verot, sen enem­män veron kier­tä­jiä ja sen kor­keam­mat verot jne… Ja kulut­ta­ja­kin tosi­aan menee mani­kyy­riin Viroon tai ostaa sen kii­na­lai­sen tuotteen. 

    Joku saat­taa aja­tel­la, että menee­hän ne kor­keam­mat tulo­ve­rot­kin hin­toi­hin. Kui­ten­kin aina­kin omal­la alal­la­ni ylei­nen tulo­ta­so on niin pie­ni, että olem­me aina­kin vie­lä “suo­je­luk­ses­sa”.

    Vil­le:
    “Eri­lai­sis­ta alv-kan­nois­ta pitäi­si pääs­tä eroon.”

    Mik­si pitäi­si? Päin vas­toin, pal­ve­lua­lo­jen ja käsi­työ­val­tais­ten alo­jen alvit alas. Näin voi­daan ohjail­la myös kulutustottumuksia. 

    Her­miit­ti, mie­les­tä­ni veroil­la voi­daan puut­tua kers­ka­ku­lu­tuk­seen­kin, jos­ta mai­nit­sit. Minä­pä yri­tän nime­tä joi­tain: sur­kea­laa­tui­set vaat­teet ym. muut tuot­teet, epä­mää­räi­sis­sä olois­sa val­mis­te­tut tuot­teet, vuo­sit­tain “uusiu­tu­vat” ker­ta­käyt­töi­set elekt­ro­niik­ka­tuot­teet kuten kän­ny­kät, len­to­mat­kus­ta­mi­nen, tupak­ka ja kah­vi ja liha.

  48. Jos ostan kir­jan, jon­ka alv on 9%, ja sii­hen on suun­ni­tel­lut kan­si­ku­van graa­fik­ko N.N., onko hän myös saa­nut myy­dä pal­ve­lun­sa alv:lla 9% vai alv:lla 23%?

    Kan­si­ku­van suun­nit­te­lus­sa alv on joko 0 tai 23 % riip­puen sii­tä onko kysees­sä ”tai­teel­li­nen” vai ”mainos”kuvitus (AlvL 45 §). Käy­tän­nös­sä kus­tan­ta­ja ja teki­jä voi­vat sopia asian miten halua­vat. Itse olen yleen­sä myy­nyt 23 % alvil­la, se on kivem­pi kun saa parik­si kuu­kau­dek­si ilmais­ta lainaa. =)

    Sinän­sä­hän eri alv-kan­noil­la on mer­ki­tys­tä vain lop­pu­tuot­teen osal­ta. Sii­hen koh­dis­tu­nei­den tuo­tan­to­pa­nos­ten alvit saa kui­ten­kin vähen­tää lop­pu­tuot­teen alvis­ta täy­si­mää­räi­ses­ti vero­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta ja jos kävi­si niin, että tuo­tan­to­pa­nok­sis­ta alvia on mak­set­tu enem­män kuin mitä lop­pu­tuot­tees­ta tar­vit­si­si mak­saa niin ero­tuk­sen saa palautuksena. 

    Pait­si jos sat­tuu­kin ole­maan arvon­li­sä­ve­ros­ta vapau­tet­tu… Tämä on var­si­nai­nen rie­sa aina­kin itsel­le­ni. Teen sivu­bis­nek­se­nä ohjel­ma­pal­ve­lui­ta, jot­ka ovat alv 0. Asiak­kaat ovat lähes aina yri­tyk­siä, joil­le on se ja sama pal­jon­ko palk­kios­sa­ni on alvia, kos­ka se on heil­le vähen­nys­kel­pois­ta. Mut­ta itse en saa vähen­tää ko. lii­ke­toi­min­taan koh­dis­tu­vis­ta han­kin­nois­ta­ni alve­ja, joten jou­dun lei­po­maan ne sisään koko­nais­kus­tan­nuk­siin. Iloa alvit­to­muu­des­ta on vain kun myy pal­ve­lui­ta yksi­tyi­sil­le tai yhdis­tyk­sil­le, joka nykyi­sin on hyvin har­vi­nais­ta. Suu­rin osa kus­tan­nuk­sis­ta täs­sä hom­mas­sa on onnek­si työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia, mut­ta rie­sa se on pie­ni­kin riesa…

    Itse­kin olen sitä miel­tä, että eri arvon­li­sä­kan­nois­ta pitäi­si pää­sään­töi­ses­ti pääs­tä eroon, eri­tyi­ses­ti kai­kes­sa aineel­li­ses­sa kulut­ta­mi­ses­sa. Varai­sin kui­ten­kin sel­lai­sen poik­keuk­sen, että oli­si mah­dol­lis­ta tukea kult­tuu­ri­pal­ve­lui­ta nol­la-alvil­la (niin että tuo­tan­to­pa­nos­ten alvit sai­si kui­ten­kin hakea palau­tuk­si­na) tai mah­dol­li­ses­ti jopa nega­tii­vi­sel­la arvon­li­sä­ve­rol­la. Kun tai­det­ta kui­ten­kin tue­taan yhteis­kun­nan varois­ta, mie­les­tä­ni oli­si paras että tuki oli­si mah­dol­li­sim­man pit­käl­le raken­teel­lis­ta eikä kul­ki­si eri­lais­ten hyvä­ve­li-kor­rup­tiol­le alt­tii­den toi­mi­kun­tien kaut­ta sen enem­pää kuin pak­ko on, ja alv oli­si tähän help­po työkalu. 

    Nykyi­sen hie­man köm­pe­lön alvin ala­ra­ja­huo­jen­nuk­sen kor­vai­sin yksin­ker­tai­sel­la perus­vä­hen­nyk­sel­lä, eli että jokai­sen kuu­kau­den alv-tili­tyk­ses­tä sai­si vähen­tää tie­tyn sum­man (nykyis­tä huo­jen­nus­ta vas­taa­va mää­rä oli­si n. 163 €/kk) automaattisesti.

    Ruu­an hin­taa las­ki­si alvin kans­sa näper­te­lyn sijaan luul­ta­vas­ti parem­min täy­sin kaf­ka­lai­sen ”laa­tu-” ja ”terveys”säännöstön kar­si­mi­nen. Nykyi­nen sys­tee­mi pait­si joh­taa ruu­an hygiee­ni­sen laa­dun tol­kut­to­maan yli­ko­ros­tu­mi­seen maun ym. todel­lis­ten laa­tu­te­ki­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la, myös yllä­pi­tää oli­go­po­lia toi­mi­mal­la mer­kit­tä­vä­nä mark­ki­noil­le­tu­lon estee­nä. Eivät muis­sa­kaan EU-mais­sa ruo­ka­myr­ky­ty­see­pi­de­miat tapa mum­mo­ja kuin kär­pä­siä vaik­ka kai­kis­sa ei yhtä nau­ret­ta­val­la tark­kuu­del­la mik­ro­ma­na­ge­roi­da kaik­kea ruo­kaan etäi­ses­ti­kin liit­ty­vää. Tiet­ty perus­sään­nös­tö pitää tie­tys­ti olla, hygie­nia­pas­sin suo­rit­ta­mis­ta alan työn­te­ki­jöil­tä edel­lyt­tää ja riit­tä­vän anka­ra oikeu­del­li­nen vas­tuu lai­min­lyön­tien seu­rauk­sis­ta yrit­tä­jil­le sälyt­tää, mut­ta pykä­lä­vii­dak­koa oli­si varaa kar­sia reippaasti.

  49. Samu­li Saa­rel­ma kirjoitti:

    En ymmär­tä­nyt tuo­ta net­toan­sio­las­kua­si. Tar­koi­tat­ko toi­saal­ta siis sitä, että jos jos­kus tulo­ve­ro­ja koro­te­taan (vaik­ka­pa val­tion velan mak­sa­mi­sek­si), pitää teh­dä niin, että kor­kea­tu­lois­ten vero­pro­sent­tia nos­te­taan vähem­män kuin mata­la­tu­lois­ten, kos­ka saman­suu­rui­nen (pro­sent­tiyk­si­köis­sä) koro­tus las­ki­si pro­sen­tu­aa­li­ses­ti enem­män kor­kea­tu­lois­ten tulo­ja eikä siten oli­si neutraali?”

    Teen täs­sä laskuesimerkkejä:

    2 %-yksi­kön nos­to net­to­tu­lois­sa 52/50=1.04->ostovoiman kas­vu 4% (vero­pro­sent­ti 50->48)

    2%-yksikön nos­to net­to­tu­lois­sa 97/95=1,021->ostovoiman kas­vu 2.1% (vero­pro­sent­ti 5->3)

    (vero­pro­sent­te­ja tuli­si kul­la­kin tulo­ta­sol­la las­kea pro­sen­tu­aa­li­ses­ti eikä pro­sen­tu­aa­liyk­si­köl­li­ses­ti, täl­löin neut­raa­lius (käy­tän­nös­sä progres­sio ei muu­tu) säi­lyy nettotulossa)

    Ja jos vas­taa­vas­ti kor­va­taan alvil­la (aiheut­taa inflaa­tio­ta) veron­las­kus­ta val­tiol­le koi­tu­neet kus­tan­nuk­set niin voi käy­dä, että 3% vero­ja mak­sa­va saa net­to­tap­pio­ta kun 48 % mak­sa­va jää net­to­voi­tol­le. Myös kulu­tus­ve­rot kir­pai­see köy­hiä anka­rem­min. ja huh­hei köy­hä kär­sii muu­tok­ses­ta rik­kaan osto­voi­man kas­vaes­sa reaalisesti…

    Vas­taa­vas­ti hyvä­tu­lois­ta kir­pai­see pro­sent­tiyk­si­köis­sä tapah­tu­va vero­tuk­sen nousu enem­män samal­la kun köy­häl­lä se ei tun­nu juu­ri mis­sään. (Saa­rel­ma oikeassa)

    Esi­merk­ki­nä: hyvä­tu­loi­sel­la vero­pro­sent­ti nousee 2%-yksikköä täl­löin net­to­tu­lo 50–2=48 ja 48/50=0.96->ostovoiman las­ku 4 prosenttia

    Köy­häl­lä vero­pro­sent­ti nousee 2%-yksikköä täl­löin net­to­tu­lo 95–2=93 93/95=0.979->ostovoiman las­ku 2.1 %

    Kor­keim­man mar­gi­naa­li­ve­ron las­ku 5%-yksiköllä tuli­si kor­va­ta tasa-arvon nimis­sä 8%-yksikön las­kul­la pienituloisille…

    Olen mate­maat­ti­ses­ti heik­ko­lah­jai­nen, joten Osmo voi kor­ja­ta laskukaavojani…

  50. Valit­ta­ja
    Kyl­lä var­mas­ti­kin ymmär­rät, että kor­kea alv on tosias­sa esim. pal­ve­lua­lan yrit­tä­jäl­lä ja käsi­työ­tä teke­väl­lä suo­raa työn verotusta. 

    Noh, näin pal­ve­lua­lan yrit­tä­jä olen sitä miel­tä, että työn tulo­ve­ro­tus koh­dis­tuu enem­män työ­hön kuin arvonlisäverotus. 

    En ymmär­rä tätä itkua alvis­ta. Tajuat­ko että jos alvia las­ke­taan, käy­tän­nös­sä sitä las­ke­taan myös pal­ve­lun kans­sa kil­pai­le­vil­ta tuon­ti­tuot­teil­ta? Kun sii­vous­pal­ve­lun alv las­kee, las­kee samal­la myös ulko­mail­la val­mis­te­tun sii­vous­ro­bo­tin alv.

    Ala­koh­tai­set alv-huo­jen­nuk­set ovat eri­ko­si­ta­pauk­sia eikä nii­den varaan voi las­kea mitään. Arvon­li­sä­ve­ro­kan­nan pitäi­si muu­ten­kin olla mah­dol­li­sim­man yhden­mu­kai­nen kaut­ta lin­jan. Eri vero­kan­nat sot­ke­vat vain pak­kaa entisestään.

  51. Kah­lat­tua­ni tämän osion läpi ja ihme­tel­tyä­ni kan­nan­ot­to­jen hie­no­ja jut­tu­ja, jäi mie­lee­ni kysy­mys. Val­tio vel­kaan­tuu pal­jon. Niin ei voi jat­kaa. Miten edetään?

    Rat­kai­su­han on äärim­mäi­sen yksin­ker­tai­nen ja mel­kein kaik­ki tämän pals­tan kir­joit­ta­jat ovat sen esit­tä­neet­kin, tosin aina muil­le, ei itseä koskien:

    Lei­ka­taan jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja 30 %, sääs­tö on n 8–10 mil­jar­dia eli muil­le koh­teil­le jää pik­ku­riik­ki­sen eli se mihin polii­tik­ko­jen ammt­ti­tai­to riittää.

  52. Ehdo­tus lie­nee peräi­sin sii­tä, että pal­kan­saa­jil­le kom­pen­soi­tai­siin alv:n nousu alen­ta­mal­la vero­ja. Eläk­kei­siin kom­pen­saa­tio tulee auto­maat­ti­ses­ti hin­tain­dek­sin kaut­ta, jol­loin jos lisäk­si eläk­kei­den vero­tus­ta alen­net­tai­siin, kom­pen­saa­tio tuli­si kah­teen kertaan.”

    Tuo indek­si­ko­ro­tus ei toi­mi suur­ten tuloe­ro­jen yhteis­kun­nis­sa . Kun kes­ki­mää­räi­nen tulo on 37000 euroa ja indek­si kuvaa kes­ki­mää­räi­sen kulut­ta­jan kulu­tus­ta niin se ei vält­tä­mät­tä kuvaa pie­ni­tu­loi­sen kus­tan­nus­ra­ken­teen muutosta.
    Kun alka­vat eläk­keet ovat kes­ki­mää­rin 15000 euroa vuo­des­sa niin ne ovat vain alle 40 % kek­si­mää­räi­se­tä tulos­ta ja todel­li­set kaik­ki eläk­keet vie­lä alempsia.

    Niin­pä indek­si­kor­jaus on puut­teel­li­nen ja vajaa

  53. Her­miit­ti:

    Sit­ten lisää sel­vi­tys­tä vero­po­liit­ti­seen kan­nan­ot­too­ni. Köy­häl­le lei­vän ynnä mui­den perus­ku­lu­tus­hyö­dyk­kei­den hin­ta pitäi­si olla mal­til­li­nen, jot­ta val­tion ja kun­tien ei tar­vit­si­si kom­pen­soi­da tätä mah­dol­lis­ta kor­ke­aa kulu­tus­ve­roa eri­lai­sin yhteis­kun­nal­lis­ten tukien muo­dos­sa aina­kaan niin pal­jon kuin nykyään. 

    Vää­rin! Jos noi­ta kom­ben­saa­tioi­ta halu­taan teh­dä, niin ne nime­no­maan kan­nat­taa teh­dä eri­lais­ten tukien avulla.

    Käsi­tel­lään­pä nyt köy­hyyt­tä kah­des­ta näkö­kul­mas­ta. Ensin ote­taan “abso­luut­ti­nen köy­hyys”. Jos meil­lä on ihmi­siä, joi­den rahat eivät yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä elä­mi­seen (arve­len tämän ole­van vähäis­tä nyky­suo­mes­sa), niin tulee pal­jon hal­vem­mak­si paran­taa näi­den ihmis­ten elin­ta­soa nos­ta­mal­la tukia kuin mik­ro­ma­na­ge­roi­da joi­ta­kin yksit­täis­ten tuotteiden/tuoteryhmien hin­to­ja ALV:n avul­la. Mik­si­kö? No muum­moas­sa sik­si, että se ALV:n las­ku koh­dis­tuu pal­jon laa­jem­paan jouk­koon (=tulee kal­liim­mak­si veron­mak­sa­jil­le). Lisäk­si se sot­kee mark­ki­noi­ta ja aiheut­taa eri­näi­siä tehok­kuus­tap­pioi­ta: esim. joh­taa “kik­kai­luun” tuot­tei­den suh­teen, vero­suun­nit­te­luun, vero­jär­jes­tel­män moni­mut­kais­tu­mi­seen, jne. Ja nämä vii­mek­si mai­ni­tut ovat ihan suo­raan hyvin­voin­nin tuhoamista.

    Ja kuten aiem­min tote­sin, byro­kraat­ti ei voi tie­tää, mikä on sil­le köy­häl­le tar­peel­lis­ta ja vält­tä­mä­tön­tä ja mikä ei. Ei aina­kaan parem­min kuin se köy­hä itse.

    Toi­nen köy­hyy­den muo­to on “suh­teel­li­nen köy­hyys”, mut­ta minus­ta se on lähin­nä näen­näi­nen ongel­ma. Kyse on pal­jon enem­män sii­tä, että ihmi­nen tun­tee itsen­sä köyhäksi/hyödyttömäksi, kun töi­tä ei ole ja rahaa­kin vähän­lai­ses­ti. Raha ei tätä asi­aa rat­kai­se, eikä sitä sil­lä tule yrit­tää­kään rat­kais­ta (esi­mer­kik­si opis­ke­li­jat eivät kuu­lu tähän ryh­mään, vaik­ka tulo­ja on vähän­lai­ses­ti). Ensi­si­jai­nen tapa paran­taa tätä tilan­net­ta on työl­li­syy­den parantaminen.

    Miten tähän sit­ten vai­kut­taa tuo ehdot­ta­ma­si “mal­li”? No, perus­ruo­ka ilmei­ses­ti ei ole “kers­ka­ku­lu­tus­ta”, sen sijaan esi­mer­kik­si ravin­to­las­sa syö­mi­nen, sii­voo­jan palk­kaa­mi­nen ja hius­ten­leik­kuu ilmei­ses­ti­kin ovat (aina­kaan ne eivät ole perus­toi­meen­tu­loa). No, näi­tä sit­ten vero­te­taan kovas­ti enem­män, mis­tä seu­rauk­se­na on se, että nii­tä käy­te­tään vähem­män. Ja kun nii­tä käy­te­tään vähem­män, kysei­siin hom­miin syn­tyy myös vähem­män työ­paik­ko­ja. Tämä tar­koit­taa kor­keam­paa työt­tö­myyt­tä ja enem­män syr­jäy­ty­mis­tä ja pahoin­voin­tia (ja tämä osuu nime­no­maan nii­hin hei­kom­pio­sai­siin, jot­ka noi­ta töi­tä voi­si­vat tehdä).

    Eri­lai­set ALV kan­nat ovat yksin­ker­tai­ses­ti type­rä ja huo­no tapa kor­ja­ta yhteis­kun­nal­li­sia epäkohtia.

    ALV voi­si olla mie­les­tä­ni hyvin­kin erääl­lä lail­la prtogres­sii­vi­nen, että tur­has­ta luon­toa kuor­mit­ta­vas­ta kulu­tuk­ses­ta sako­tet­tai­siin ran­kem­man käden kaut­ta kuten esi­mer­kik­si noin 30 pro­sen­tin ALV-kannalla. 

    Jätä nyt se ALV rau­haan! Jos haluam­me vähen­tää luon­nol­le koi­tu­vaa kuor­mi­tus­ta, niin sit­ten mei­dän pitää verot­taa sitä luon­toon koh­dis­tu­vaa kuor­mi­tus­ta (esim. hait­ta­ve­rot), eikä läh­teä pel­lei­le­mään jon­kin ALV:n kans­sa, kun me emme kui­ten­kaan tie­dä, mit­kä nii­den ALV-muu­tos­ten vai­ku­tuk­set ovat. Sen sijaan, jos vaik­ka­pa rik­ki­pääs­tö­jä vero­te­taan, niin se vero koh­dis­tuu tasan var­mas­ti nii­hin rikkipäästöihin.

    Luu­len, että näke­my­se­rom­me on sii­nä, että sinä näet tämän kulu­tuk­sen jonain “moraa­li­se­na” kysy­myk­se­nä, että nii­den pitäi­si mak­saa, jot­ka sinun mie­les­tä­si kulut­ta­vat “vää­rin”. Minä taas en pidä mitään kulu­tus­ta parem­pa­na kuin tois­ta (pait­si omis­sa hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa valin­nois­sa­ni), ja vie­lä vähem­män kat­son ole­va­ni oikeu­tet­tu mää­räi­le­mään mui­den elä­mäs­tä. Sen sijaan muil­le aiheu­te­tut hai­tat tie­ten­kin tulee verot­ta­mal­la (tai muul­la tavoin) sisäis­tää hait­to­jen aiheut­ta­jan kustannuksiksi.

    Kan­sa­lais­palk­kaan liit­tyy niin mon­ta vir­heo­le­tus­ta, jois­ta seu­raa­vak­si mai­nit­sen yhden aivan kes­kei­sen, onko tänä suur­työt­tö­myy­den aika­na takei­ta että kaik­ki haluk­kaat löy­tä­vät sen osa-aika­työn, jos­ta voi tie­na­ta enem­män elantoa? 

    Eh? Miten tämä nyt on eri­tyi­ses­ti sii­hen kan­sa­lais­palk­kaan liit­ty­vä ongel­ma? Enem­män­kin tämä näyt­täi­si ole­van nykyi­sen jär­jes­tel­män ongel­ma. Nykyi­sin tuki­jär­jes­tel­mä aiheiut­taa sel­lai­sia tilan­tei­ta, jois­sa työn teke­mi­nen ei yksin­ker­tai­ses­ti kan­na­ta (=mar­gi­naa­li­ve­ro on yli 100 %). Kan­sa­lais­palk­ka pois­tai­si tämän ongelman.

    Työt­tö­myys on mei­dän ihan itse aiheut­ta­mam­me ongel­ma. Hyvää tar­koit­ta­vat höl­möt yrit­tä­vät “aut­taa” hei­kom­pio­sai­sia val­tion toi­men­pi­tein, ja seu­rauk­se­na on hei­dän ase­man­sa tosia­sial­li­nen hei­ken­ty­mi­nen. Ja ei, ei se todel­la­kaan ole mikään luon­non­la­ki. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa, Sveit­sis­sa ja Tans­kas­sa työt­tö­myys on sel­väs­ti mei­tä alhaisempi.

    Toi­nen kes­kei­nen vir­heo­le­tus on se, että väki aktivoituisi. 

    Ei kan­sa­lais­pal­kas­sa ole tuol­lais­ta oletusta. 

    Yhden luu­kun peri­aa­te tul­koot, mut­ta tur­ha rahan­kier­rät­tä­mi­nen val­tion ja kan­sa­lais­ten välil­lä ei joh­da muu­ta kun tur­mion tielle! 

    Olen samaa miel­tä, minus­ta­kin rahan kier­rät­tä­mis­tä val­tion kaut­ta tuli­si vähen­tää. Mut­ta arve­len kan­sa­lais­pal­kan tosia­sial­li­ses­ti vähen­tä­vän tuo­ta kier­rä­tys­tä (pie­nem­pi työttömyys).

    Kari

  54. OS ja Pap­pa­rai­nen, ymmär­sin kyl­lä mate­ma­tii­kan sen alv:n nos­ta­mi­sen kom­pen­soin­nis­ta tulo­ve­ro­tuk­sel­la, mut­ten ymmär­tä­nyt sitä, mik­si alv:n koro­tus pitäi­si kom­pen­soi­da niin, että kaik­kien net­to­tu­lot nouse­vat yhtä pal­jon. Tar­koi­tat­te­ko samal­la, että pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus­ta pitäi­si sit­ten keven­tää myös pal­jon? Jos 50%:n ansio­tu­lo­ve­roa mak­sa­val­la keven­ne­tään 2%-yksikköä, net­to­tu­lot nouse­vat sen vuok­si 4%-yksikköä. Saman net­to­tu­lo­nousun saa­mi­sek­si pitäi­si siis pää­oma­tu­lo­ve­roa las­kea lähes 3%-yksikköä.

    Entä sit­ten tukiai­set? Jos alv:tä nos­tet­tai­siin, pitäi­si­kö tämä kom­pen­soi­da sit­ten vaik­ka­pa lap­si­li­sis­sä? Vai­pat yms. kal­lis­tui­si­vat sen 2%, joten nos­tet­tai­siin­ko sit­ten lap­si­li­siä tuon ver­ran? Jos tämä teh­täi­siin, niin sit­ten­hän seu­rauk­se­na oli­si se, että val­tio toden­nä­köi­ses­ti häviäi­si täs­sä. Muut vero­tu­lot (tulo­ve­ro, pää­oma­ve­ro) las­ki­si­vat sen alv:n ver­ran, kaik­ki tulon­siir­rot nousi­si­vat saman ver­ran, mut­ta ellei­vät ihmi­set pani­si kaik­kea rahaa koti­mai­seen kulu­tuk­seen (vaan sääs­täi­si­vät osan tai meni­si­vät ulko­mail­le kulut­ta­maan), ei alv keräi­si sitä mene­tet­tyä pottia.

  55. Kai­kil­la aloil­la ja kai­kis­sa tuot­teis­sa tuli­si olla tasa-alvi! Myös ter­vey­den­hoi­toa­lal­la ja ruu­as­sa! Koko vero­jär­jes­tel­mä vaa­tii yhden­mu­kais­ta­mis­ta! Progres­sio palk­ka­ve­ro­tuk­ses­sa sil­ti säilytettävä!

    Myös sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä vaa­tii yhden­mu­kais­ta­mis­ta! Kan­sa­lais­palk­ka, sil­lä sel­vä! Yksin­ker­tai­suus lisää tehok­kuut­ta ja enna­koi­ta­vuut­ta! Samal­la voi­tai­siin kor­va­ta kaik­ki mata­la­palk­ka­tuet, työl­lis­tä­mis­tuet ja yksin­ker­tai­sem­mat­kin huo­nos­ti pal­ka­tut työt kannattaisivat.

    Opin­to­ra­ha toi­mii­kin jo kan­sa­lais­palk­ka­pe­ri­aat­tel­la. Ongel­ma sii­nä onkin, että se kan­nus­taa lii­ak­si­kin työn­te­koon mel­ko hei­kos­ti­kin pal­ka­tuil­la aloil­la. heh…Työvoiman pii­ris­sä ole­vil­le se sopi­si kuin nyrk­ki silmään!

    Suo­men koko vero­tus ja jär­jes­tel­mä muu­ten­kin kuin sot­kui­nen tilk­ku­täk­ki! Tämän sot­kun pyö­rit­tä­mi­seen vaa­di­taan kal­lis­ta vir­ka­mies­ko­neis­toa, joka oikeas­taan riit­täi­si 20 mijoo­nal­le asuk­kaal­le tehok­kaas­ti toi­mi­vas­sa yhteis­kun­nas­sa. Tehos­taen voi­tai­siin myös palk­ka­ve­ro­tus­ta keven­tää. Tur­hat tuet (esim kai­ken maa­il­man maa­ta­lous­tuet) alas ja työ­vel­voi­te maa­han­muut­toon niin ei tar­vit­se korot­taa kum­paa­kaan verokantaa!

  56. Ville_:“Vastaukset perus­mu­ti­naan:
    Maa­ta­lous kär­sii. Maa­ta­lous muu­ten­kaan mak­sa mitään ALVe­ja, kun tuet ovat verottomia.”

    Eivät muu­ten ole. Ne ovat veroa­lais­ta tuloa. Pitäi­si­kö maa­ta­lou­den lisäk­si mak­saa vie­lä alvi tuis­ta, ennen kuin olet tyytyväinen?

  57. ALV on regres­sii­vi­nen vero eli kun pain­opis­tet­tä halu­taan siir­tää välil­li­seen vero­tuk­seen niin samal­la aje­taan mal­lia, jos­sa köy­hät mak­sa­vat vero­ja suh­tees­sa enem­män kuin hyvätuloiset.

    Perus­tu­lon nos­ta­mi­nen on macc­hiael­li­mäi­nen temp­pu eli hal­li­tus kehuu nos­ta­van­sa parus­tu­loa, mut­ta seu­raa­vaa hal­li­tus­ta var­ten on jo suunn­tel­ma raho­jen kerää­mi­ses­tä pois.

    Indek­si­kin on sen ver­ran har­hai­nen, että kus­tan­nus­ta­son nousua ei kom­pen­soi­da kuin osit­tain vaik­ka Osmo jak­saa tuo­ta kehua.

  58. Ja ei, ei se todel­la­kaan ole mikään luon­non­la­ki. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa, Sveit­sis­sa ja Tans­kas­sa työt­tö­myys on sel­väs­ti mei­tä alhaisempi.”

    Tans­ka taas otti käyt­töön ns Lep­pä­sen lain 90-luvun alus­sa, kun Suo­mi sii­tä luo­pui. Lep­pä­sen lail­la Suo­men­kin työt­tö­myys las­ki 80-luvun lopul­la alle 3 %
    Tans­ka käyt­tää myös var­hai­se­läk­kei­siin ja tuki­työl­lis­tä­mi­seen mon­ta ker­taa enem­män kuin Suo­mi, tosin sekin on luo­pu­mas­sa Tans­kan mal­lis­ta ja työt­tö­myys nyt nousussa.

    USA:n työt­tö­myys on taas nyt kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa ja eri­tyi­ses­ti pitä­kä­ai­kais­työt­tö­myys on USA:ssa pii­los­sa. Sii­hen­kin aikaa kun viral­li­nen työt­tö­myys oli 5 % luok­kaa niin pit­kai­kais­työt­tö­myys pyö­ri 12–15 tie­noil­la eli todel­li­nen työt­tö­myys oli 17–20 % .
    Myös­kin työl­li­syy­sas­te on alem­pi kuin Suo­mes­sa, tosin USA ilmoit­ta kor­keam­man luvun, mut­ta se joh­tuu sii­tä , että se las­kee työl­li­syy­sas­teen eri taval­la kuin ILOn standardi.
    Cencus Bureaun luvuis­ta saa kui­ten­kin tar­kan luvun jos viit­sii tutustua

    Toi­nen ero on USA:n mas­sii­vi­nen vel­kael­vy­tys , jos Suo­mi­kin ottai­si vel­kaa kym­me­niä vuo­sia muu­ta­man % BKT:ta ja syy­täi­si sen kulu­tuk­seen niin elvy­tys­vai­ku­tus oli­si val­ta­va ja työt­tö­myys nollassa.

    Mitä tulee Svei­tiin niin Sveit­si sijait­see EU:n talou­del­li­ses­sa kes­kuk­ses­sa eikä poik­kea ympä­ril­lä ole­vas­ta alu­ees­ta eli poh­jois-Ita­lias­sa, ete­lä-län­si-Sak­sas­sa, koil­lis ‑Rans­kas­sa työt­tö­myys ja tulo­ta­so­nu­me­rot ovat hyviä.

    Lisäk­si Sveit­si tar­jo­aa suo­jan rikol­li­sel­le rahal­le ja suo­sii rahan­pe­sua, joten se tuo vie­lä lisä­hy­vin­voin­tia alueelle.

    Lisäk­si tuo ILOn työt­tö­myyss­tan­dar­di on jo aut­ta­mat­to­mas­ti van­hen­tu­nut ja se kuvaa työt­tö­myy­des­tä vain 30–50 % joten sil­lä on enää arvoa vain hal­li­tus­ten probagandalle.

  59. Tämän sot­kun pyö­rit­tä­mi­seen vaa­di­taan kal­lis­ta vir­ka­mies­ko­neis­toa, joka oikeas­taan riit­täi­si 20 mijoo­nal­le asuk­kaal­le tehok­kaas­ti toi­mi­vas­sa yhteis­kun­nas­sa. Tehos­taen voi­tai­siin myös palk­ka­ve­ro­tus­ta keventää. ”

    Tämä taas joh­tuu sii­tä, että kan­san­edus­ta­jat ovat vir­ka­mie­hiä. Kokoo­muk­ses­sa perä­ti 2/3 on vir­ka­mie­hiä tai eli­ni­käi­siä polii­tik­ko­ja, pää­asias­sa kaupunkilaisia .

    Sama kos­kee vihreitäkin

    KEPUs­sa taas ovat ylie­dus­tet­tui­na maa­seu­dun vir­ka­mie­het ja maanviljelijät 

    AKA­VAn jäse­nis­tös­tä­kin yli 50 % on jul­ki­sen sek­to­rin ja jul­ki­sin varoin rahoi­tet­tu­jen orga­ni­saa­tioi­den palveluksessa.

    Joten jul­ki­sen sek­to­rin vir­ka­mie­hil­lä on Edus­kun­nas­sa mää­räe­nem­mis­tö eikä heil­lä ole halua pur­kaa byro­kra­ti­aa, sehän vei­si heil­tä työpaikat

  60. Ilpo Per­naa kir­joit­ti 10.1.2011 kel­lo 16:15:

    Eivät muu­ten ole. Ne ovat veroa­lais­ta tuloa. Pitäi­si­kö maa­ta­lou­den lisäk­si mak­saa vie­lä alvi tuis­ta, ennen kuin olet tyytyväinen?”

    Tot­ta kait ne ovat tulo­ve­ro­na­lais­ta tuloa. Mut­ta yleen­sä yri­tys­toi­min­nas­sa mak­se­taan ALV ja tulo­ve­ro. Maa­ta­lous ei juu­ri nos­ta tuot­tei­den arvoa, vaan var­si­nai­nen tulo muo­dos­tuu lähin­nä tuista.

    Siis kun jol­le­kin mak­se­taan 100 000e tukea tilil­le, niin sii­nä ei ole 81300 rahaa ja loput ALVia. Jos taas myy­dään jotain 23% alvil­la tilan­ne on toinen.

    Se että maa­ta­lous­tuot­tei­den kor­keam­pi ALV hei­ken­täi­si maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti edel­lyt­tää se, että tuet­to­mas­ta maa­ta­lou­des­ta tulee mer­kit­tä­väs­ti tuot­toa. Jos näin on, niin on syy­tä lopet­taa nämä tuet 🙂

  61. Lii­an Vanha,
    “If the facts don’t fit the theo­ry, chan­ge the facts”

    - Albert Einstein

    🙂

    Kari

  62. Ville_:“Maatalous ei juu­ri nos­ta tuot­tei­den arvoa, vaan var­si­nai­nen tulo muo­dos­tuu lähin­nä tuista.”

    Tuo­kaan ei pidä paik­kaan­sa, esim. vil­jan­myyn­nis­tä alv on 13 %. Onhan se pal­jon pie­nem­pi pro­sent­ti kuin 23, jota mak­san apu­lan­nois­ta , varao­sis­ta, koneis­ta jne. Joten voit tie­ten­kin sanoa, että maa­ta­lous ei juu­ri­kaan mak­sa alvia.

    Mut­ta mis­sä kor­keam­man alvin vai­ku­tus sit­ten lopul­li­ses­ti näkyy ? Eikö se ole kulut­ta­jan kuk­ka­ro, jon­ka poh­jan pal­jas­tu­mis­ta yri­te­tään estää maa­ta­lous­tuil­la ja mata­lam­mal­la alvilla?

    1. Sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, mak­saa­ko maa­ta­lous alv:tä vai ei, kos­ka jkaup­pa mak­saa joka tapauk­ses­sa ja saa vähen­tää edel­li­sen por­taan veron. Tai saiis jos maa­ta­lous ei mak­sai­si arvon­li­sä­ve­roa, se jäi­si tap­piol­le, kos­ka ei sai­si myös­kään vähen­tää han­kin­to­jen­sa arvonlisäveroa. 

  63. Kari Kos­ki­nen,

    Näke­my­se­rom­me ovat niin perus­ta­vaa laa­tua ole­via, että tur­ha mei­dän on toi­nen tois­ta täs­sä alv- / kan­sa­lais­palk­ka­ky­sy­myk­ses­sä käännyttää.

    Jat­kan kum­min­kin vie­lä alv-kan­nois­ta sen ver­ran, että kil­pai­lun pitäi­si taa­ta mark­ki­na­ta­lou­des­sa lopul­ta kulut­ta­jal­le edul­li­sim­man hin­nan eikä mis­sään nimes­sä kor­kea kulu­tus­hyö­dyk­kei­den alv eli 13 pro­sent­tia. Kar­tel­lit tai edes näen­näi­set sel­lai­set eivät pois­tu vero­po­li­tii­kal­la, mut­ta köy­hän osto­voi­maa voi­daan vero­po­liit­ti­sin rat­kai­suin tukea, mikä­li sii­hen on tahtoa!

    Onko muu­ten kan­sa­lais­palk­ka sit­ten ylei­nen lor­vai­lu­ra­ha, jos sil­lä pitäi­si kye­tä elä­mään lokoi­saa elä­mää elin­ta­so­maas­sam­me jou­tu­mat­ta pas­ka­duu­nei­hin kuten Kos­ki­nen edel­lä antaa ymmärtää.

    Niin ikään lopuk­si tie­dok­si vie­lä, että köy­hien osto­voi­ma on hei­ken­ty­nyt jo vii­mei­set 15 vuot­ta ja vih­reä lii­ke on ollut muka­na har­joit­ta­mas­sa tätä kan­sa­lai­sia eriar­vois­ta­vaa politiikkaa.

  64. Lii­an Vanha,
    “If the facts don’t fit the theo­ry, chan­ge the facts”

    - Albert Einstein”

    Tuo­ta var­ten Eins­tein kehit­te­li muut­tu­van vakion…

  65. Tuo­kaan ei pidä paik­kaan­sa, esim. vil­jan­myyn­nis­tä alv on 13 %. ”

    Ja, kun maa­ta­lou­den tuo­tan­to­pa­nok­set ovat 23 pro­sen­tin ALV kan­nas­sa niin ruu­an ALV-alen­nus käy­tän­nös­sä pois­ti maa­ta­lous­tuot­ta­jien tilit­tä­mät ALV-verot!

    Vil­jaa en kyl­lä ruu­ak­si las­ki­si vaan raa­ka-aineek­si, mut­ta min­käs teet kun KEPU on hal­li­tuk­ses­sa niin mikä tahan­sa tai­o­taan maa­ta­lou­den tueksi.

    1. Evert.
      Sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä’, mil­lä vero­kan­nal­la arvon­li­sä­ve­roa mak­se­taan väli­por­taiss­sa tai alku­tuo­tan­nos­sa, kos­ka edel­li­sen por­taan mak­sa­ma arvon­li­sä­ve­ro on vähen­nys­kel­poi­nen seu­raa­val­le portaalle.

  66. Osmo.
    Vil­je­li­jä ostaa lan­noit­tei­ta ym. 23 pro­sen­tin vero­kan­nal­la ja saa alv-kir­jan­pi­dos­sa lukea ne osto­kuit­tien mukai­ses­ti eduk­seen, vaik­ka lan­noit­tei­den myy­jä sen alv:n tilittääkin.

    Kun vil­je­li­jä myy 13 % alv-verol­la, tar­koit­taa se, että alv-kir­jan­pi­dos­sa 10 pro­sen­tin veroe­roa vil­je­li­jän eduk­si, kuin jos hän jou­tui­si tilit­tä­mään 23 pro­sen­tin mukai­sen summan.

    Jos vero­kan­ta oli­si 23 — 23 ja leh­mät syö­vät enem­män kuin tie­naa­vat, niin vil­je­li­jä saa verot­ta­jal­ta ALV-palau­tus­ta. Nyt kun vero­kan­nois­sa on tuo 10 pro­sen­tin ero niin leh­mät saa­vat syö­dä masun­sa täy­teen ja vil­je­li­jä voi­pi saa­da vie­lä verot­ta­jal­ta ALV-palautusta.

  67. Lisäk­si, jos ALV jää tap­piol­le, niin sen saa verot­ta­jal­ta takai­sin, eli maa­ta­lous ei aina edes mak­sa han­kin­nois­ta tuo­ta 23% ALVia.

    Maa­ta­lou­den myy­mät ja osta­mat verot­to­mat arvot ovat noin sama, eli ALV­tä ei juu­ri makseta.

    Suu­rin hyö­ty ruu­an mata­las­ta ALV.stä tulee kau­pal­le ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­del­le. Eli halu­taan tukea elin­tar­vik­kei­den myyn­tiä ja jalos­tus­ta mui­den tuot­tei­den kustannuksella.

    Poliit­ti­ses­ti on halut­tu vas­ta­ta kysy­myk­seen lei­von­ko lei­pää koto­na vai leik­kaan­ko hiukset?

  68. Lii­an vanha,

    Ei, vaan muut­tu­jas­ta © vakion.

    Ok, otan sinut nyt pois lis­tal­ta, (ilmei­ses­ti koin menet­tä­nee­ni jotain, kai­kes­ta huo­li­mat­ta), mut­ta ilman viit­tei­tä jätän “fak­ta­si” omaan arvoon­sa — niis­tä väit­te­le­mi­nen ei tun­nu mukavalta.

    Hyvää uut­ta vuotta!

    Kari

  69. #
    Lii­an van­ha kir­joit­ti 10.1.2011 kel­lo 10:42

    Kah­lat­tua­ni tämän osion läpi ja ihme­tel­tyä­ni kan­nan­ot­to­jen hie­no­ja jut­tu­ja, jäi mie­lee­ni kysy­mys. Val­tio vel­kaan­tuu pal­jon. Niin ei voi jat­kaa. Miten edetään?
    #

    Tekis mie­li sanoa Lii­an Van­hal­le kuten Sii­mes­kin sanoi Nii­nis­töl­le, että “että voi per­ke­le kun mie tyk­kään” sinun juttuloista“ ‘

    Jat­ke­taan­pa vaan edel­li­seen tapaan “Lii­an Van­ha”, kuten esi­mie­he­ni tote­si minul­le aikoi­naan, kun jot­tain hyvää tie­tä­mät­tä­ni olin yhtei­seen hyvään työntänyt.

  70. Evert the Neverest
    “Ja, kun maa­ta­lou­den tuo­tan­to­pa­nok­set ovat 23 pro­sen­tin ALV kan­nas­sa niin ruu­an ALV-alen­nus käy­tän­nös­sä pois­ti maa­ta­lous­tuot­ta­jien tilit­tä­mät ALV-verot!”

    Mitä ihmet­tä taas kou­ho­tat? Tutus­tu nyt hyvä mies sii­hen arvon­li­sä­ve­roon, mikä se on, miten sitä kan­ne­taan. Sinul­la kun on täy­sin höpön­hö­pön-käsi­tys koko verosta.

  71. Jos kat­soo esim. OECD:n tilas­to­ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä niin ei voi kuin tode­ta, että tilas­toil­la ei tai­da olla juu­ri mitään arvoa. Mait­ten väli­set erot ovat val­ta­vat, joten “tek­ni­sil­lä sei­koil­la” lie­nee lii­an suu­ri osuus ihmis­ten luo­kit­te­lus­sa työttömiksi.

  72. Her­miit­ti:

    Onko muu­ten kan­sa­lais­palk­ka sit­ten ylei­nen lor­vai­lu­ra­ha, jos sil­lä pitäi­si kye­tä elä­mään lokoi­saa elä­mää elin­ta­so­maas­sam­me jou­tu­mat­ta pas­ka­duu­nei­hin kuten Kos­ki­nen edel­lä antaa ymmärtää. 

    Minä en suo­raan sanoen ymmär­rä yhtään, mitä sinä täl­lä yri­tät sanoa.

    Kari

  73. Kari Kos­ki­nen kom­me­toi juu­ri edel­lä, että väen ei siis pitäi­si aktivoitua:

    Toi­nen kes­kei­nen vir­heo­le­tus on se, että väki aktivoituisi. 

    Ei kan­sa­lais­pal­kas­sa ole tuol­lais­ta oletusta. 

    Voi­ko tuo­ta muu­ten aja­tel­la, että kysees­sä on opis­ke­li­joi­den lor­vai­lu­ra­ha, ettei ammat­tiin tar­vit­se edes val­mis­tua, jos kan­sa­lais­palk­ka ei lai­ta yrittämään?

  74. Suo­sit­te­len että Sylt­ty googlaa vaik­ka termiä

    nega­tii­vi­nen arvonlisävero.

    Jos­ko sit­ten, hänel­le avau­tui­si, miten ALV käyt­täy­tyy ALV-vel­vol­li­sen. ALV tili on sal­dol­li­nen ja jos sal­do on mii­nuk­sel­la verot­ta­ja palaut­taa ko sum­man. Jopa ham­mas­lää­kä­ri voi saa­da palau­tus­ta, kuten täs­tä esi­mer­kis­tä ilme­nee (koh­ta 6):
    http://www.tummalintu.fi/tk3ohjeet/alv.html

  75. Her­miit­ti,

    Ahaa. Ei, vaan tar­koi­tin sil­lä sitä, että kan­sa­lais­palk­ka toi­mi­si sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että ihmi­set eivät muut­tui­si nykyi­ses­tään yhtään mihin­kään — esi­mer­kik­si “aktii­vi­sem­mik­si”. Siis jo ihan sen vuok­si, että “väliin­pu­toa­jien” mar­gi­naa­li­ve­ro las­ki­si, mah­dol­li­ses­ti hyvin­kin pal­jon. Vaik­ka kuin­ka oli­si aktii­vi­nen, niin har­va sitä viit­sii töis­sä käy­mi­ses­tään sen­tään maksaa.

    Kari

  76. Maa­ta­lou­den alv-kes­kus­te­luun: Arvon­li­sä­ve­ron pro­sen­til­la on mer­ki­tys­tä vain jos myy lop­pu­ku­lut­ta­jil­le. On ihan sama onko maa­ta­lou­den tuot­tei­den alv 1 vai 100 pro­sent­tia, kun osta­ja­na on elin­tar­vi­ke­val­mis­ta­ja, tuk­ku­kaup­pa tms. Näi­tä kiin­nos­taa vain ja ainoas­taan alvi­ton hinta.

    Alv on kulut­ta­jan mak­sa­ma vero. Väli­por­tai­den alv-pro­sen­teil­la ei ole mitään väliä (niin kau­an kun ne kaik­ki ovat yli­pään­sä alv-vel­vol­li­sia, nol­la-alv sekoit­taa pakan).

  77. Evert The NeveRest
    Jos­ko sit­ten, hänel­le avau­tui­si, miten ALV käyt­täy­tyy ALV-vel­vol­li­sen. ALV tili on sal­dol­li­nen ja jos sal­do on mii­nuk­sel­la verot­ta­ja palaut­taa ko summan. 

    Tie­ten­kin noin, mitä sii­tä sitten? 

    Eihän mikään alem­pi alvi­kan­ta edes toi­mi­si, jos sii­tä ei sai­si vähen­tää edel­li­siä arvon­li­sä­ve­ro­ja ja sit­ten tar­vit­taes­sa saa arvon­li­sä­ve­ros­ta hyvitystä.

    Ote­taan valai­se­va esimerkki:

    Maa­jus­si ostaa kuo­kan 100 e + alv 23 e. Käyt­tää kuok­kaa pel­toon ja saa peru­noi­ta, jot­ka myy sit­ten hin­taan 150 e + alv 19,5 e. Lop­pu­tuot­teen hin­ta 13% arvon­li­sä­ve­roi­neen on 169,5 e. 

    Tuos­ta se 13% on todel­la­kin 19,5 e, joka kuu­luu val­tiol­le. Kun maa­jus­si on jo mak­sa­nut 23 euroa alvia, niin ellei hän saa vähen­tää alvia, val­tion osuu­dek­si tuli­si 23 e +19,5 e = 42,5 e mikä vas­tai­si 28% alvia kun sen­pi­täi­si olla alle puo­let sii­tä !!!!! Kos­ka maa­jus­si on jo mak­sa­nut 23 euroa alvia (jon­ka hara­van­myy­jä on tilit­tä­nyt verot­ta­jal­le) ja hänen tuli­si mak­saa vain 19,5 euroa, hän saa palau­tus­ta 3,5 euroa. Täl­löin arvon­li­sä­ve­ron osuu­dek­si lop­pu­tuot­teen hin­nas­sa jää se 13%.

    Ymmär­rät­kö?

  78. Ville_ pää­see vil­la­koi­ran ytimeen:“Suurin hyö­ty ruu­an mata­las­ta ALV.stä tulee kau­pal­le ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­del­le. Eli halu­taan tukea elin­tar­vik­kei­den myyn­tiä ja jalos­tus­ta mui­den tuot­tei­den kustannuksella.”

    Ja mikä por­ras hyö­tyy ruu­an mata­las­ta vero­tuk­ses­ta ? Oli­si­ko se kulut­ta­ja? Tosin Suo­mes­sa ruu­an alv on EU:n korkeimpia.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

  79. Sylt­ty:
    “… jot­ka myy sit­ten hin­taan 150 e + alv 19,5 e. Lop­pu­tuot­teen hin­ta 13% arvon­li­sä­ve­roi­neen on 169,5 e.” 

    Vää­rin.

    Kun peru­noi­den myyn­ti­hin­ta on 169,5 euroa, niin sii­nä on alvia 17,97 euroa. Peru­nan­myy­jä saa kuo­kas­ta mak­sa­mas­taan veros­ta palau­tus­ta 5,03 euroa.

    En enää viit­si rasit­taa tätä pals­taa näil­lä ALV:n basiceilla.

  80. Ei, vaan muut­tu­jas­ta © vakion.”

    Viit­ta­sin kyl­lä Ein­sei­nin kehit­te­le­mään kos­mo­lo­gi­seen vakioon. Eins­tei­nin piti lisä­tä se suh­teel­li­suus­teo­ri­aan, jot­ta hän sai maa­il­man­kaik­keu­des­ta mieleisensä
    Eins­tein lisä­si vakion yhtä­löi­hin­sä, kos­ka oli tyy­ty­mä­tön sii­hen, että ne eivät sal­li­neet vakaa­ta maailmankaikkeutta.
    Eins­tein piti sitä myö­hem­min elä­män­sä munauk­se­na, mut­ta vakio toi­mii kyl­lä edel­leen­kin , mut­ta muut­tuu sitä mukaa kuin käsi­tyk­sem­me maa­il­man­kaik­keu­des­ta tar­ken­tuu eli se on aina­kin tois­tai­sek­si muut­tu­va vakio.

  81. Vaik­ka kuin­ka oli­si aktii­vi­nen, niin har­va sitä viit­sii töis­sä käy­mi­ses­tään sen­tään maksaa.”

    Meil­lä­hän teh­dään jo 100000 htv täl­lais­ta työtä.
    Ilmai­nen har­joit­te­lu­työ on käy­tän­nös­sä sel­lais­ta, kos­ka työn­te­ki­jäl­le syn­tyy sii­tä­ku­lu­ja , mut­ta ei tuloa.

    Ja ilmais­työ­mää­rä on kovas­sa kas­vus­sa, tote­sin itse kun tein har­joi­tus­työ­tä oppilaitoksista.

  82. Evert The NeveRest
    “En enää viit­si rasit­taa tätä pals­taa näil­lä ALV:n basiceilla.”

    Et tun­ne arvon­li­sä­ve­ro­jär­jes­tel­mää, et osaa las­kea arvon­li­sä­ve­roa, et ymmär­rä alv-vähen­nyk­siä. Sil­ti sinul­la on hyvin vah­va mie­li­pi­de sii­tä, mihin suun­taan arvon­li­sä­ve­ro­tus­ta tuli­si viedä.

    Joten on var­mas­ti ihan hyvä olla vain hil­jaa kun puhu­taan alvista.

  83. Lii­an vanha,

    Eli kom­ment­ti­si oli­si pitä­nyt olla “Eins­tein kek­si pääs­tään vakion, jon­ka ole­mas­sao­loa sit­tem­min pidet­tiin kysee­na­lai­se­na ja jol­le nyky­ään yri­te­tään mää­rit­tää arvoa”

    Fine by me, mut­ta nyt­pä sel­vi­si, että tar­koi­tus­ha­kui­sen fak­to­jen käsit­te­lyn lisäk­si logii­kan puu­te­kin kuu­luu osaa­mi­sa­luei­sii­si. Takaan, että tuol­la meto­dii­kal­la et tule ole­maan iki­nä vää­räs­sä mis­sään asiassa 🙂

    Kari

  84. Kun peru­noi­den myyn­ti­hin­ta on 169,5 euroa, niin sii­nä on alvia 17,97 euroa.

    Tämä ei todel­la­kaan pidä paik­kan­sa. En edes ymmär­rä, mil­lä tavoin vää­rin pitää aja­tel­la, että pää­see tuol­lai­seen tulokseen.

    ALV lisä­tään verot­to­maan hin­taan, joten 13 % alv-kan­nal­la vero on (myyntihinta/1,13)*0,13. Jos myyn­ti­hin­ta on 169,5 euroa niin ALV:n osuus on tar­kal­leen 19,5 euroa.

  85. Sylt­ty, kor­jaa­pa pos­tauk­se­si ja laskuvirheesi. 

    Arvon­li­sä­ve­ro las­ke­taan seuraavasti:
    verol­li­nen hin­ta x sovel­let­ta­va verokanta/100 + sovel­let­ta­va verokanta.

    Tie­dän kyl­lä arvon­li­sä­ve­ro­asiat parem­min kuin omat taskuni.

    1. Evert: Aina­kin lop­pu­tu­lok­se­si on vää­rä. Jos arvon­li­sä­ve­ro­ton hin­ta on 150, arvon­li­sä­ve­ro on 13 pro­sen­tin vero­kan­nal­la 19,50 euroa

  86. Niin­pä onki LuKi häi­riö­kö iskin eli luin, että Sylt­ty oli las­ke­nut alvin osuu­den lop­pu­hin­nas­ta, mut­ta toi­sin oli.

    H*L*E*T*i*n hyvä ettei tääl­lä ole punai­sia peukkuja 🙂

  87. Fine by me, mut­ta nyt­pä sel­vi­si, että tar­koi­tus­ha­kui­sen fak­to­jen käsit­te­lyn lisäk­si logii­kan puu­te­kin kuu­luu osaamisalueisiisi”

    Voi­han tuo­ta sai­var­rel­la vie­lä ker­ran; Valon nopeus todet­tiin jo sil­loin vakiok­si, joten muut­tu­va vakio ei voi­nut tar­koit­taa sitä , vaan jotain muu­ta Eins­tei­nin kehittämää.
    Kos­mo­lo­gi­sen vakion tari­na on var­sin tun­net­tu jut­tu, joten sii­hen ei nor­maa­lis­ti tar­vi­ta johdatusta 🙂

  88. Lii­an vanha,

    No sai­var­rel­laan sit­ten. Valon­no­peus ei val­lit­se­van teo­rian (tai sil­loi­sen fysi­kaa­li­sen käsi­tyk­sen) mukaan ollut vakio. Mic­hel­son — Moor­leyn mit­tauk­set oli­vat ris­ti­rii­das­sa tämän kans­sa. Kysy­mys oli ns. kuu­ma peru­na. Eins­tein olen­nai­ses­ti teki, ilman fysi­kaa­li­sia perus­te­lu­ja, hypo­tee­se­jä ris­ti­rii­dan ratkaisemiseksi.

    Kari

  89. Vie­lä maa­jus­sin kuo­kas­ta — on niin mehe­vä aihe — maan­vil­je­li­jä saa vie­lä­pä veron­pa­lau­tus­ta kuo­kas­ta, kun myy peru­noi­ta verol­li­ses­ti, mut­ta oma­va­rais­vil­je­li­jä mak­sai­si kuo­kas­taan täy­den veron. Onko tämä oikeudenmukaista?

  90. Vil­le: “Vie­lä maa­jus­sin kuo­kas­ta – on niin mehe­vä aihe – maan­vil­je­li­jä saa vie­lä­pä veron­pa­lau­tus­ta kuo­kas­ta, kun myy peru­noi­ta verol­li­ses­ti, mut­ta oma­va­rais­vil­je­li­jä mak­sai­si kuo­kas­taan täy­den veron. Onko tämä oikeudenmukaista?”

    Ei mis­sään tapauk­ses­sa! Oma­va­rais­vil­je­li­jä­hän saa peru­nat “ilmai­sek­si”, joten kuo­kas­ta­han pitäi­si vie­lä alvin lisäk­si verot­taa kuokkatuloa.

  91. Näh­dään­kö­hän kuok­ka­tu­lo vie­lä Osmon vaaliohjelmassa? 😉

  92. Pak­ko pala­ta tähän aihee­seen, kun on yleis­ty­nyt tapa tila­ta tava­raa EU:n ulko­puo­lel­ta arvonlisäverottomasti.

    ALV:n koro­tus ruok­kii har­maa­ta kauppaa.

    Lähin paik­ka, mis­tä voi ostaa ALV vapaas­ti on Norja.

    Netis­sä neu­vo­taan, että kun tilaa ulko­mail­ta, niin myy­jä lait­taa tava­ran tun­nuk­sel­la “lah­ja” ja ja pake­tin arvok­si pyy­de­tään lait­ta­maan ostok­sen arvo alle tul­lausar­von. Paket­tiin lai­te­taan tämän mukai­nen pro for­ma tai ihan oikea feik­ki­kuit­ti ja tul­li on voitettu.

    ALV on jo nyt sie­to­ra­jo­jen ylä­puo­lel­la ja kan­san sor­met syhy­ää tila­ta kaik­ki mah­dol­li­nen hal­van ALV:n mais­ta. Suo­mes­sa kun ei ole ilmei­ses­ti edes kun­non tilas­to­ja täs­tä pimeäs­tä kaupasta.

    Emme enää elä umpios­sa, vaik­ka hal­lin­to tun­tuu­kin sitä aikaa vie­lä elävän.

  93. Evert The NeveRest:

    ALV:n koro­tus ruok­kii har­maa­ta kauppaa.
    Lähin paik­ka, mis­tä voi ostaa ALV vapaas­ti on Norja. 

    Lähem­pää­kin löytyy 🙂
    Ahve­nan­maal­la toi­mi­vat verk­ko­kau­pat eivät mak­sa ALV:tä man­ner­maal­le myy­mis­tään tava­rois­ta. Tul­li­kaan ei nii­tä peri alle 45 euron ostoksista.
    Ahve­nan­maal­la on käy­tös­sä samat arvon­li­sä­ve­rot kuin Suo­mes­sa, mut­ta se ei kuu­lu EU:n vero­liit­toon. Sik­si sii­hen suh­tau­du­taan maa­han­tuon­nis­sa kuin EU:n ulko­puo­li­siin maihin. 

    ALV on jo nyt sie­to­ra­jo­jen ylä­puo­lel­la ja kan­san sor­met syhy­ää tila­ta kaik­ki mah­dol­li­nen hal­van ALV:n maista.

    Polii­ti­kot ovat välil­li­sen vero­tuk­sen koro­tusin­nos­saan jät­tä­neet todel­la vähäl­le huo­miol­le vaa­ral­li­sen inflaa­tio­kier­teen mah­dol­li­suu­den. Inflaa­tio on jo nyt huo­les­tut­ta­vas­sa kas­vus­sa ja ensi vuo­del­le kaa­vail­laan parin pro­sen­tin ALVin nos­toa ja edel­leen mer­kit­tä­vää ener­gia­ve­ro­jen nostoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.