Pekingin autoarpajaiset.

Pekin­gis­sä näy­tään rajoit­ta­van uusien auto­jen hank­ki­mis­ta, kos­ka katu­verk­ko ei vedä enem­pää. Auton hank­ki­mi­seen tar­vit­see luvan, ja uudet luvat arvo­taan. Nii­tä tulee 20 000/kuukausi eli nel­jän­nes­mil­joo­naa uut­ta autoa vuodessa.

Tämä hei­ken­tää minun luot­ta­mus­ta­ni kii­na­lais­ten kykyyn hal­li­ta kol­lek­tii­vi­sia hyö­dyk­kei­tä, jois­sa sen­tään luu­lin hei­dän ole­van hyviä. On jär­ke­vää rajoit­taa auto­lii­ken­net­tä tasol­le, joka tuot­taa autos­ta mak­si­maa­li­sen hyö­dyn. Hyö­ty on nol­la, jos auto­ja ei ole lain­kaan ja uudes­taan nol­la, jos nii­tä on niin pal­jon, ettei autoil­la pys­ty aja­maan met­riä­kään. Opti­mi on jos­sain täs­sä välissä.

Auto­jen luku­mää­rän hal­lin­ta on second best rat­kai­su. Parem­pi oli­si sää­del­lä autol­la aja­mis­ta, kos­ka yksi auto, jol­la aje­taan 100 000 kilo­met­riä vuo­des­sa on yhtä paha kuin kym­me­nen, joil­la aje­taan 10 000 kilo­met­riä vuo­des­sa. Eikä kilo­met­ri­mää­rä­kään ole opti­maa­li­nen, kos­ka sil­lä­kin on väliä, mis­sä aje­taan ja koska.

Mut­ta jos tek­niik­ka ei anna myö­ten eikä älyk­käi­tä ruuh­ka­mak­su­ja kye­tä saa­maan aikaan, auto­kan­nan sää­te­ly on parem­pi kuin ei mitään.

Mut­ta arpo­mi­nen? Se ei joh­da auto­jen mene­mis­tä niil­le, jot­ka nii­tä suh­tees­sa eni­ten tarvitsevat.

Sin­ga­po­res­sa auton hank­ki­mi­seen tar­vit­see myös luvan. Näi­tä lupia on liik­keel­lä tiet­ty mää­rä ja luvat ovat jäl­ki­mark­ki­na­kel­poi­sia. Pal­jon parem­pi systeemi.

Tokios­sa saa ostaa auton, jos pys­tyy ensin osoit­ta­maan sil­le park­ki­pai­kan. (Hel­sin­gis­sä saa ostaa asun­non, jos ostaa samal­la parkkipaikan.)

93 vastausta artikkeliin “Pekingin autoarpajaiset.”

  1. yksi auto, jol­la aje­taan 100 000 kilo­met­riä vuo­des­sa on yhtä paha kuin kym­me­nen, joil­la aje­taan 10 000 kilo­met­riä vuodessa 

    Eikö Hel­sin­gin lumen­pois­to-ongel­mat ole näyt­tä­neet mik­si maa­il­ma ei ole ihan noin yksinkertainen?

    1. Eikö Hel­sin­gin lumen­pois­to-ongel­mat ole näyt­tä­neet mik­si maa­il­ma ei ole ihan noin yksinkertainen?

      Katol­ta putoa­va lumi vähen­si tätä auto­kan­nan koon muo­dos­ta­maa ongel­maa eilen naa­pu­ri­ta­lon edes­sä kol­men auton verran.

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Mut­ta arpo­mi­nen? Se ei joh­da auto­jen mene­mis­tä niil­le, jot­ka nii­tä suh­tees­sa eni­ten tarvitsevat. 

    Ei, mut­ta sil­lä var­mis­te­taan se, että hyö­ty saa­daan jaet­tua sopi­vil­le hen­ki­löil­le “arpo­mal­la” 🙂 Tämä on sosia­lis­min kan­ta­va periaate.

    Kari

  3. Osmo:

    Tokios­sa saa ostaa auton, jos pys­tyy ensin osoit­ta­maan sil­le parkkipaikan. 

    Miten­kä­hän pal­jon tämä vai­kut­taa sii­hen, että Tokios­sa auto­pai­kat on tosi pie­niä ja autot sekä pie­niä, että kulmikkaita?

  4. Arpo­mi­nen voi olla näen­näi­ses­ti oikeu­den­mu­kais­ta mut­ta se edel­lyt­tää tas­a­puo­li­suut­ta arvon­nan jär­jes­tä­vien vir­ka­mies­ten puo­lel­ta. Jää näh­tä­väk­si, mil­lai­seen kor­rup­tioon arpo­mi­nen johtaa.

  5. Kysees­sä saat­taa olla myös mark­ki­na­ve­toi­set arpa­jai­set eli rou­va For­tu­nan suo­siol­li­suut­ta voi edis­tää tun­te­mal­la oikean vir­ka­mie­hen ja lähes­ty­mäl­lä hän­tä lah­jan kanssa.

  6. Oikeas­ti­ko uskot, että auto­nos­to­lu­paa ei pys­tyi­si Pekin­gis­sä rahal­la hankkimaan?

  7. Mut­ta arpo­mi­nen? Se ei joh­da auto­jen mene­mis­tä niil­le, jot­ka nii­tä suh­tees­sa eni­ten tarvitsevat. 

    Veik­kaan, että voit­toar­voil­la tai autoil­la on toi­mi­vat jäl­ki­mark­ki­nat. Tai ehkei edes jäl­ki­sel­lai­set, vaan ehkä­pä voit­toar­van voi ostaa.

  8. (Hel­sin­gis­sä saa ostaa asun­non, jos ostaa samal­la parkkipaikan.)”

    … niin, ja hen­ki­lö­koh­tais­ten tava­roi­den säi­ly­tys jul­ki­sel­la alu­eel­la on puo­li-ilmais­ta sil­loin kun on kyse autos­ta (n.2.5x5n maa-alu­ees­ta). Mikäs se hiuk­sia nos­tat­ta­va pro­sent­ti­lu­ku liik­ku­mi­seen mene­väs­tä kau­pun­gin pin­ta-alas­ta oli­kaan, 60%?

  9. mr:

    Mikäs se hiuk­sia nos­tat­ta­va pro­sent­ti­lu­ku liik­ku­mi­seen mene­väs­tä kau­pun­gin pin­ta-alas­ta oli­kaan, 60%? 

    Jos­sain 30 ja 40 pro­sen­tin välil­lä lie­nee Hel­sin­gis­sä (kes­kus­ta).

    Kari

  10. Kii­na on kom­mu­nis­ti­nen val­tio, jos­sa tasa-arvoon perus­tu­va oikeu­den­mu­kai­suus ajaa tehok­kuu­den ohi. 

    Kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si jakaa luvat hake­muk­sen perus­tel­la: suu­rin tar­ve, var­min lupa. Huvi­Sun­nun­tai­a­je­li­jat eivät sai­si lupaa lain­kaan, mut­ta köy­hä sii­voo­ja voi­si saa­da, jos osoit­tai­si, että ei tule ilman autoa toi­meen. Luu­len, että Pekin­gis­sä kui­ten­kin tie­de­tään tuol­lai­ses­ta sys­tee­mis­tä joh­tu­vat käy­tän­nön ongelmat.

    Epä­oi­keu­den­mu­kai­sin­ta oli­si toi­mia Sin­ga­po­ren tapaan ja myy­dä luvat. Huvia­je­li­ja saa luvan, jos vain rahaa riit­tää. Samaan aikaan yksin­huol­ta­ja­äi­ti läh­tee aamu­nel­jäl­tä pol­ku­pyö­räi­le­mään ehtiäk­seen teh­taa­seen. Näin ei voi kom­mu­nis­mis­sa teh­dä, sehän on selvä.

    Jäl­jel­le jää arpo­mi­nen. Rat­kais­koon yuánfèn.

  11. Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­kes­kus­te­lua sivus­ta seu­ran­nee­na olen ihme­tel­lyt yhden ilmei­sen vaih­toeh­don puut­tu­mis­ta. Hel­sin­gin alle lou­hi­taan koko ajan tun­ne­lei­ta. Lou­hin­ta on suh­teel­li­sen hal­paa, kun syn­ty­vä kiviai­nes kor­vaa osan kuluis­ta. Kan­ta­kau­pun­gin alue on suh­teel­li­sen pie­ni, n. 3X5km. Len­to­ken­til­tä ja suur­kau­pun­kien met­roa­se­mil­ta tut­tu vaa­ka­ta­sos­sa liik­ku­vis­ta pika­liu­ku­por­tais­ta koos­tu­va ver­kos­to tun­ne­leis­sa kes­kus­tan alla oli­si juu­ri sopi­va rat­kai­su hen­ki­lö­lii­ken­teen mää­rään suh­teu­tet­tu­na. Koti­maas­ta löy­tyy maa­il­man­luo­kan liu­ku­por­ras­yh­tiö, joten infra­hank­kee­na se oli­si edul­li­nen. Jos tun­ne­lit lou­hi­si tar­peek­si leveik­si, voi­si liu­ku­por­taan vie­reen lait­taa pyö­rä­tien. Itäi­siin, poh­joi­siin ja län­ti­siin pää­te­pis­tei­siin sub­ven­toi­dut park­ki­hal­lit ulos­me­no­tei­den vie­reen ja käyt­töön “kan­nus­ta­va” katu­mak­su kes­kus­ta-alu­eel­la hen­ki­lö­au­toil­le. Ihan vaan näin tek­ni­se­nä välimietteenä.

  12. … niin, ja hen­ki­lö­koh­tais­ten tava­roi­den säi­ly­tys jul­ki­sel­la alu­eel­la on puo­li-ilmais­ta sil­loin kun on kyse autos­ta (n.2.5x5n maa-alueesta).

    Tar­vit­see­ko asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta var­ten muu­ten auton olla kat­sa­tet­tu? Tuli mie­leen että joku van­ha paket­ti­au­ton räh­jä + asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus tuli­si äkkiä hal­vem­mak­si kuin pien­va­ras­ton vuo­kraa­mi­nen, jos tava­rat eivät mah­du kel­la­riin ja ulla­kol­le… =D

  13. Kale­vi:

    Arpo­mi­nen voi olla näen­näi­ses­ti oikeudenmukaista

    Var­mas­ti, jos pitää epä­ta­sais­ta tulon­ja­koa oikeu­den­mu­kai­sem­pa­na, kun tasais­ta. (Eli jos olis oikeu­den­mu­kais­ta pakot­taa kaik­ki kan­sa­lai­set lottoamaan.)

    TomiA:

    Kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si jakaa luvat hake­muk­sen perustella

    Tää on var­maan sarkasmia…

    Siis joo ihmi­set käyt­tää tuo­ta sanaa oikeu­den­mu­kai­nen ihan miten sat­tuu, mut­ta tus­kin nyt sen­tään ihan tol­leen, että mitä parem­mat kon­tak­tit on byro­kraat­tei­hin ja mitä parem­pi on kie­lel­li­ses­sä ilmai­sus­sa niin sitä oikeu­te­tum­paa on saa­da lupa ajaa autolla.

    Sii­hen vie­lä pääl­le, hake­muk­sien perus­teel­la jae­tut pai­kat tuhoo huo­mat­ta­vas­ti hyvin­voin­tia, kun ihmi­set käyt­tää aikaa sävel­tä­mäl­lä hake­muk­sia ja voi­te­le­mal­la byrokraatteja.

    Sing­pa­po­ren mal­li on aivan yli­ver­tai­nen, kun ne jot­ka arvos­taa autol­la aje­lua eni­ten sitä kans pää­see teke­mään. Tulot luvis­ta käy­te­tään sit­ten niin huo­nos­ti kuin polii­ti­kot päättää…

  14. Eikö­hän maa­il­man auton­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti rii­tä tuot­ta­maan niil­le katol­ta pudon­neen lumen rik­ko­mil­le autoil­le kor­vaa­jat ja rahat tähän saa var­maan vakuu­tus­yh­tiöl­tä (tai mah­dol­li­ses­ti jopa talo­yh­tiöl­tä, joka kai on jon­kin­lai­ses­sa vas­tuus­sa sii­tä, että katoil­ta lumet pois­te­taan kont­rol­loi­dus­ti, parem­min tie­tä­vät kor­jat­koon). Joten tus­kin­pa auto­kan­ta pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä väheni. 

    En ymmär­rä, mikä huu­to­kau­pas­sa on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta. Kun­han rahat mene­vät kau­pun­gin kuk­ka­roon, niin rik­kai­den mak­sa­mat huu­to­kaup­pa­hin­nat tar­koit­ta­vat sit­ten sitä, että köy­hil­lä ovat muut verot vas­taa­vas­ti alem­pia tai on enem­män rahaa antaa tulon­siir­toi­hin. Epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­paa minus­ta oli­si sub­jek­tii­vi­nen arvioin­ti sii­tä, kuin­ka pal­jon sitä autoa nyt oikein tar­vit­see, kos­ka tar­ve on aika pit­käl­ti ihmis­ten omis­ta haluis­ta kiin­ni. Jos köy­hiä halu­taan aut­taa, niin parem­pi antaa heil­le rik­kail­ta vero­tet­tua rahaa, jol­loin he itse voi­vat päät­tää, halua­vat­ko pan­na sen auto­paik­kaan vai oli­si­ko sekin yksin­huol­ta­ja ennem­min auto­pai­kan sijaan otta­nut vaik­ka­pa isom­man asun­non lap­sil­leen ja sil­ti aja­nut pol­ku­pyö­räl­lä töihin.

  15. Osmo:

    Parem­pi oli­si sää­del­lä autol­la aja­mis­ta, kos­ka yksi auto, jol­la aje­taan 100 000 kilo­met­riä vuo­des­sa on yhtä paha kuin kym­me­nen, joil­la aje­taan 10 000 kilo­met­riä vuodessa”

    Ei tai­da ihan täs­mäl­leen noin men­nä. 10 tavi­sau­toi­li­jaa esim. kau­pun­geis­sa aiheut­ta­nee pal­jon pahem­man ruuh­ka­vai­ku­tuk­sen kuin yksi aktii­vi­au­toi­li­ja, joka ilmei­ses­ti tekee pal­jon mel­ko pit­kiä ajo­ja. Saas­tut­ta­mi­sen kan­nal­ta 10 autoa tiet­ty myös pahem­pi kuin yksi, jos ote­taan huo­mioon val­mis­tus­pro­ses­si. Lisäk­si 10 autoa vie enem­män parkkitilaa.

    Mut joo, arvon­nas­sa ei mitään järkeä.

  16. [Y]ksi auto, jol­la aje­taan 100 000 kilo­met­riä vuo­des­sa on yhtä paha kuin kym­me­nen, joil­la aje­taan 10 000 kilo­met­riä vuodessa.”

    Onko näin?

    Auto­jen val­mis­ta­mi­nen on var­sin ras­kas pro­ses­si, joten 9 “yli­mää­räi­sen” auton val­mis­ta­mi­nen ei ole ihan ilmais­ta mis­tään näkökulmasta.

    Jos ole­tam­me vie­lä lisäk­si, että auto­jen elin­kaa­ren aika­na ajet­tu­jen kilo­met­rien mää­rä on vakio, niin sil­loin­kin tuo rajoi­tus paran­taa tilan­net­ta tek­nii­kan kehit­ty­mi­sen kautta.

    Vaik­ka itse­kin pidän tuo­ta jäl­ki­mark­ki­noil­la varus­tet­tua lupaa tehok­kaa­na jär­jes­te­ly­nä, olen yllät­ty­nyt, että Osmo ei tun­nis­ta tuo­hon mal­liin sisäl­ty­viä sosi­aa­li­sia haas­tei­ta lupien mah­dol­li­ses­ti jakaan­tues­sa mah­dol­li­ses­ti kysyn­nän sijaan mak­su­voi­man mukaisesti.

  17. Autois­ta aiheu­tu­via hait­to­ja voi pie­nen­tää muu­ten­kin kuin vähen­tä­mäl­lä auto­jen luku­mää­rää, vaik­ka­pa vähen­tä­mäl­lä sitä autoa. Ohes­sa Tan­go nimi­nen kak­si­paik­kai­nen säh­kö­au­to yhte­nä esimerkkinä.

    http://blog.leasetrader.com/images/blog_leasetrader_com/WindowsLiveWriter/GoingGreenTheHistoryoftheElectricCar_92F3/2005%20Commuter%20Cars%20Tango_2.jpg

    Äkkiä­hän ne tiet ja kadut täyt­ty­vät, kun kus­kin lisäk­si kul­je­te­taan kuu­tio­kau­pal­la ilmaa ja säi­ly­te­tään tätä ilma­mää­rää pel­ti­ko­te­los­sa kadun varrella.

  18. Art­tu­ri, Samuli,

    Älkää astu­ko trol­lin päälle! 🙂

    Kari

  19. Las­se,

    En ole kau­hean innos­tu­nut, mut­ta Rau­ta­tie­a­se­man ja Kam­pin väliin tuo oli­si kyl­lä pitä­nyt teh­dä. Vaan ei.

    Kari

  20. En ollut sar­kas­ti­nen (aina­kaan kovin) vaan hah­mot­te­lin kom­mu­nis­tis­ta jär­kei­lyä. Eihän se toi­mi kuin kapi­ta­lis­ti­nen rationaalisuus.

    Jos nyt aikan­sa kuluk­si hah­mot­te­lee lisää, niin kom­ma­reil­la on kova huo­li pitää hom­ma kasas­sa. Sys­tee­mi suo­sii puo­lu­een jäsen­ten lisäk­si rik­kai­ta lah­jus­ten mak­sa­jia. Kes­ki­luok­ka pysyy tyy­ty­väi­se­nä, kun­han vau­ras­tu­vat ja pys­ty­vä hank­ki­maan auton tapai­sia asioi­ta. Entäs pro­le­ta­ri­aat­ti? Jos muut luo­kat kään­ty­vät kom­mu­nis­te­ja vas­taan, voi­vat­ko he sen­tään luot­taa pro­lei­hin? Ei var­maan­kaan ilman muu­ta. Legi­ti­mi­teet­ti pitää ansai­ta. Mut­ta kes­ki­luok­ka­kin pitää pitää tyytyväisenä.

    Kuka on muu­ten sano­nut, että auto­ja ei voi­si jakaa ano­mus­ten perus­teel­la? Että se siis on teo­reet­ti­ses­ti mah­do­ton toteut­taa oikeu­den­mu­kai­ses­ti, tas­a­puo­li­ses­ti tai muu­ten ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den mukaan?

  21. Jos­kus aina sitä mykis­tyy inhi­mil­li­sen ajat­te­lun diver­si­tee­tin koh­da­tes­saan (vai oli­si­ko sit­ten­kin kyse sarkasmista?):

    Las­se kir­joit­ti: “Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­kes­kus­te­lua sivus­ta seu­ran­nee­na olen ihme­tel­lyt yhden ilmei­sen vaih­toeh­don puut­tu­mis­ta. Hel­sin­gin alle lou­hi­taan koko ajan tun­ne­lei­ta. Lou­hin­ta on suh­teel­li­sen hal­paa, kun syn­ty­vä kiviai­nes kor­vaa osan kuluis­ta. Kan­ta­kau­pun­gin alue on suh­teel­li­sen pie­ni, n. 3X5km. Len­to­ken­til­tä ja suur­kau­pun­kien met­roa­se­mil­ta tut­tu vaa­ka­ta­sos­sa liik­ku­vis­ta pika­liu­ku­por­tais­ta koos­tu­va ver­kos­to tun­ne­leis­sa kes­kus­tan alla oli­si juu­ri sopi­va rat­kai­su hen­ki­lö­lii­ken­teen mää­rään suh­teu­tet­tu­na. Koti­maas­ta löy­tyy maa­il­man­luo­kan liu­ku­por­ras­yh­tiö, joten infra­hank­kee­na se oli­si edul­li­nen. Jos tun­ne­lit lou­hi­si tar­peek­si leveik­si, voi­si liu­ku­por­taan vie­reen lait­taa pyö­rä­tien. Itäi­siin, poh­joi­siin ja län­ti­siin pää­te­pis­tei­siin sub­ven­toi­dut park­ki­hal­lit ulos­me­no­tei­den vie­reen ja käyt­töön “kan­nus­ta­va” katu­mak­su kes­kus­ta-alu­eel­la hen­ki­lö­au­toil­le. Ihan vaan näin tek­ni­se­nä välimietteenä.”

  22. Aina­kin 1990-luvun alku­puo­lel­la suu­ris­sa kii­na­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa pyrit­tiin hal­lit­se­maan lii­ken­ne­ruuh­kia 7‑päiväsellä työ­vii­kol­la. Siis työ­päi­viä 7 päi­vän kalen­te­ri­vii­kos­sa oli 6 ja 1 vapaa­päi­vä oli sit­ten minä arki­päi­vä­nä tai pyhä­päi­vä­nä (mei­kä­läi­sit­täin aja­tel­tu­na) tahansa.

    Miten lie nyky­jään Kii­nas­sa, että teh­dään­kö 6 päi­väis­tä työ­viik­koa edel­leen. Toki ulko­mai­sil­la yri­tyk­sil­lä Kii­nas­sa oli ja voi olla omat sään­tön­sä, että sal­li­vat ainoas­taan 5 päi­väi­sen työ­vii­kon käytännöissään.

  23. Kiina on kuulopuheiden perusteella lännessä? sanoo:

    Kun suo­mes­sa esi­te­tään joku uuti­nen, niin ker­ro­taan usein vain puo­let totuu­des­ta. Niin täl­lä­kin ker­taa. Sen jäl­keen ajat­te­le­vat ihmi­set alka­vat arvuu­tel­la ja kehi­tel­lä teo­rioi­taan mitä tapah­tuu, ja lähes poik­keuk­set­ta nämä teo­riat eivät enää sovi yhteen uuti­sen ker­to­mat­ta jätet­tyyn puo­lik­kaa­seen. Niin täl­lä­kin ker­taa. Arvon­ta mene­tel­mis­tä voi lukea vaik­ka tuolta:

    http://www.chinadaily.com.cn/china/2011–01/01/content_11785507.htm

    Ja englan­tia osaa­vat totea­vat miten kysees­sä on enem­mä­kin jono­tus kuin arvon­ta — jos arpa ei suo­si olet seu­raa­van kuun arvon­nas­sa muka­na ja puo­let arvois­ta voittaa.

    Ne jot­ka ovat Pekin­gis­sä käy­neet ovat var­mas­ti samaa miel­tä että autoi­lua on siel­lä rajoi­tet­ta­va. Ilma on jo nyt niin sake­aa ettei vih­reä kas­vi näy­tä vih­reäl­tä ja ulko­työn­te­ki­jät käyt­tä­vät kas­vo­suo­juk­sia. Jul­ki­nen lii­ken­ne ei taas ole pysy­nyt kau­pun­gin kas­vu­vauh­dis­sa muka­na, joka mie­les­tä­ni on lähes aina suu­rin syy ihmis­ten autoi­lu intoon.

  24. Uskon, että kehi­te­tään satel­liit­ti­na­vi­goin­tiin poh­jau­tu­va tek­niik­ka, jol­la voi­daan täs­mäl­li­ses­ti rahas­taa autoi­li­jaa tämän ajo­suo­rit­teen mukaan. Esi­mer­kik­si kau­pun­kia­lu­eel­la auton modee­mi lähet­tää val­von­ta­kes­kuk­seen tal­len­teen, joka ilmoit­taa aje­tun kilo­met­ri­mää­rän. Mak­su voi­si olla, vaik­ka 20 cent­tiä kilo­met­ri ja ruuh­ka-aikaan tuplas­ti (vaih­del­len vyö­hyk­kei­den mukaan). Myös pysä­köin­ti kau­pun­kia­luel­la voi­tai­siin rahas­taa täl­lä tek­nii­kal­la (esim. 4 euroa per tun­ti ydin­kes­kus­tas­sa tiet­tyyn aikaan). Kan­sa­lai­sen ajaes­sa työ­pai­kal­leen tarif­fi oli­si nol­la euroa (tie­to­ko­ne tajuai­si rei­tin). Auton tie­to­ko­ne tal­len­tai­si myös täy­del­li­sen ajopäiväkirjan.

  25. Pekin­gis­sä on onnek­si jon­ki­nas­tei­nen jouk­ko­lii­ken­ne ja koh­ta­lai­nen fillarikulttuuri.

    Koke­muk­se­ni mukaan aina­kin jul­ki­set tar­jous­kil­pai­lut ovat aukot­to­mia ja rehel­li­siä suo­ma­lai­siin vas­taa­viin verrattuna.

  26. TomiA kir­joit­ti:

    Kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si jakaa luvat hake­muk­sen perus­tel­la: suu­rin tar­ve, var­min lupa. Huvi­Sun­nun­tai­a­je­li­jat eivät sai­si lupaa lain­kaan, mut­ta köy­hä sii­voo­ja voi­si saa­da, jos osoit­tai­si, että ei tule ilman autoa toimeen. 

    Höp­sis. Lupa­me­net­te­ly työl­lis­tää byro­kraat­te­ja, ja lisää kor­rup­tion ris­kiä. Sekä syn­tyy resurs­sien huo­noa allo­koin­tia. Sama­ten arpa­jai­set ovat huo­no vaihtoehto.

    Paras rat­kai­su oli­si täy­sin sub­ven­toi­ma­ton pysä­köin­ti­mak­su (kadun­var­si­py­sä­köin­nin hin­nat ase­tet­tai­siin mark­ki­naeh­tois­ten pysä­köin­ti­ta­lo­jen tasol­le, näin mark­ki­noil­le syn­tyi­si kan­nus­tin inves­toi­da oike­aan mää­rään pysä­köin­ti­paik­ko­ja) ja ruuh­ka­mak­sut keskustoihin. 

    Tur­ha sitä sii­voo­jaa on täs­sä sur­ku­tel­la, kus­tan­nuk­sen nousu siir­tyy sii­vouk­sen hin­toi­hin, eli jää asiak­kaan mak­set­ta­vak­si. Tai sit­ten syn­tyy kysyn­tää sii­vous­pal­ve­luil­le, jois­sa asia­kas yllä­pi­tää sii­vous­vä­li­ne­kaap­pia, jol­loin sii­voo­ja pää­see pai­kal­le jul­ki­sel­la liikenteellä.

  27. Mut­ta arpo­mi­nen? Se ei joh­da auto­jen mene­mis­tä niil­le, jot­ka nii­tä suh­tees­sa eni­ten tarvitsevat.”

    Ei mikään sys­tee­mi takaa sitä, että lupa menee tarvitsevalle.
    Jos luvan voi ostaa rahal­la niin se pää­tyy esim varak­kaan harrasteautolle ?

    Suu­rin ongel­ma Suo­mes­sa on,että kul­je­tuk­set ovat hajaan­tu­neet monel­le väli­neel­le emme­kä enää kyke­ne inves­toi­maan nii­hin kaikkiin.

    Suo­mi on suu­ri ja laa­ja emme­kä kyke­ne enää yllä­pi­tä­mään kat­ta­vaa tie-ja rataverkkoa
    Ja pääl­le vie­lä rin­nak­kais­ta vesiliikennettäkin.

  28. Tokios­sa saa ostaa auton, jos pys­tyy ensin osoit­ta­maan sil­le park­ki­pai­kan. (Hel­sin­gis­sä saa ostaa asun­non, jos ostaa samal­la parkkipaikan.)”

    Tar­koit­taa­ko tämä sitä, että hel­sin­ki­läi­nen ei saa ostaa asun­toa, vaik­ka ei omis­tai­si autoa tai jos, niin pitäi­si sitä kesät tal­vet mökil­lä mar­jas­tusau­to­na? Ei kai sen­tään? Tokios­sa tilan­ne voi olla toinen.
    Vas­tat­kaa hel­sin­ki­läi­set, jot­ka tiedätte.

  29. Pap­pa­rai­nen

    Uskon, että kehi­te­tään satel­liit­ti­na­vi­goin­tiin poh­jau­tu­va tek­niik­ka, jol­la voi­daan täs­mäl­li­ses­ti rahas­taa autoi­li­jaa tämän ajo­suo­rit­teen mukaan. Esi­mer­kik­si kau­pun­kia­lu­eel­la auton modee­mi lähet­tää val­von­ta­kes­kuk­seen tal­len­teen, joka ilmoit­taa aje­tun kilo­met­ri­mää­rän. Mak­su voi­si olla, vaik­ka 20 cent­tiä kilo­met­ri ja ruuh­ka-aikaan tuplas­ti (vaih­del­len vyö­hyk­kei­den mukaan). Myös pysä­köin­ti kau­pun­kia­luel­la voi­tai­siin rahas­taa täl­lä tek­nii­kal­la (esim. 4 euroa per tun­ti ydin­kes­kus­tas­sa tiet­tyyn aikaan). “Kan­sa­lai­sen ajaes­sa työ­pai­kal­leen tarif­fi oli­si nol­la euroa (tie­to­ko­ne tajuai­si rei­tin). Auton tie­to­ko­ne tal­len­tai­si myös täy­del­li­sen ajopäiväkirjan.

    Erin­omai­nen ehdo­tus: 1984, Orwell oli optimisti

  30. Auton suu­rin ongel­ma on sen vie­mä tila, henkilöauto
    vie tilaa 300 m²-20 m² riip­puen liikennetilanteesta
    Kun hen­ki­lö­au­tos­sa on yksi mat­kus­ta­ja niin tilan­tar­ve per kul­jet­tea­va on vastaava.
    Bus­sis­sa tilan­tar­ve on 8–2 m²

    Vero­tuk­ses­sa kan­nat­tai­si siir­tyä tilan­tar­peen verot­ta­mi­seen, se pie­nen­täis auto­kan­taa ja Hel­sin­gin kes­kus­taan mah­tui­si enem­män autoja.

    Toi­nen pak­kaus­ti­heyt­tä nos­ta­va seik­ka on kul­jet­ta­mi­sen auto­ma­ti­soin­ti aina­kin pääteillä.
    Sil­loin ei tar­vi­ta enää ohi­tus­kais­to­ja eikä rau­ta­tei­tä­kään, kos­ka lii­ken­ne­vir­ta kul­kee samal­la nopeu­del­la lyhyin etäi­syyk­sin esim 150 km /h nopeu­del­la ja nopeus sovi­te­taan keliin.

    Sivu­teil­lä kul­jet­ta­ja ajaa edelleen.

    jat­kos­sa myös kau­pun­ki­lii­ken­ne voi­daan auto­ma­ti­soi­da, jol­loin katu­jen pak­kaus­ti­heys nousee edelleen

  31. To Aslak:

    Hel­sin­gis­sä ker­ros­ta­lois­sa park­ki­paik­ko­jen kus­tan­nuk­set on jyvi­tet­ty asun­to­jen hin­toi­hin. Raken­nus­lu­paan kuu­luu että kol­mea asun­toa koh­den pitää olla kak­si parkkipaikkaa.

    Eli rumas­ti sanot­tu­na auto­ton talous mak­saa kah­den naa­pu­rin­sa park­ki­pai­kas­ta muu­ta­man kymppitonnin.

  32. Lii­an van­ha, miten mää­rit­te­let park­ki­pai­kan “tar­vit­se­mi­sen”? Mark­ki­na­hin­noit­te­lus­sa on idea­na juu­ri se, että sil­loin tule­vat jokai­sen niin rik­kaan kuin köy­hän­kin omat pre­fe­rens­sit otet­tua huo­mioon. Tar­vit­se­mi­nen on kui­ten­kin park­ki­pai­kan koh­dal­la hyvin pit­käl­ti samal­la tavoin sub­jek­tii­vi­sis­ta pre­fe­rens­seis­tä riip­pu­vai­nen kuin mel­kein mikä tahan­sa muu­kin tar­ve. Köy­hä, joka hävi­ää huu­to­kau­pas­sa park­ki­pai­kas­ta rik­kaal­le, arvos­taa enem­män mui­ta tapo­ja käyt­tää rahaa kuin se auton park­kee­raa­mi­nen. En siis ymmär­rä, mik­si hän tar­vit­si­si enem­män sitä park­ki­paik­kaa kuin rikas, jol­la asia on päinvastoin. 

    TomiA, jos sii­hen “teo­ri­aa­si” ote­taan mukaan se, miten ihmi­nen toi­mii todel­li­suu­des­sa, niin hake­mus­ten perus­teel­la auto­jen jaka­mi­nen joh­taa sii­hen, miten hom­ma toi­mi NL:ssa. Kym­me­nen vuot­ta sait jonot­taa hake­muk­si­ne­si autoa ja sit­ten sait oikeu­den ostaa Ladan. Voit tie­ten­kin kut­sua tätä toi­mi­mi­sek­si, mut­ta moni muu pitäi­si kui­ten­kin mark­ki­naeh­toi­sia tapo­ja toimivampina.

  33. Mark­ku af Heur­lin, olen samaa miel­tä, että Pap­pa­rai­sen ide­aan liit­tyy ongel­ma yksi­tyi­syy­den suh­teen, mut­ta jos oli­si tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta toteut­taa hom­ma niin, että tie­to­ko­ne todel­la­kin käyt­täi­si tie­toa vain las­ku­tuk­seen (eikä kenel­lä­kään ihmi­sel­lä oli­si mah­dol­lis­ta pääs­tä nii­hin ajo­tie­toi­hin käsik­si ja ne tuhot­tai­siin sitä mukaan, kun kerät­täi­siin), niin ei tuo nyt niin kau­hea iso­ve­li-val­voo sys­tee­mi oli­si ver­rat­tu­na vaik­ka­pa sii­hen, että nyt jou­dut mak­sa­maan auto­ve­roa, kos­ka sinut on mer­kit­ty rekis­te­riin auton omis­ta­ja­na ja sys­tee­mi tie­tää, mis­sä sinä asut. Vero, joka mää­räy­tyi­si aja­mi­sen perus­teel­la oli­si minus­ta aina­kin oikeu­den­mu­kai­sem­pi tapa verot­taa autoi­lua kuin auton omis­ta­mi­seen perus­tu­va verotus. 

    Noi­den auto­lii­ken­teen auto­ma­ti­soin­ti-ideoi­den (jois­ta Lii­an van­ha tuos­sa kir­joit­taa) kan­nal­ta tar­vit­tai­siin myös jon­kin­lai­set sys­tee­mit sii­hen, että autot kom­mu­ni­koi­si­vat jon­kun kes­kus­sys­tee­min tai vähin­tään­kin tois­ten­sa kans­sa. Peri­aat­tees­sa tähän­kin liit­tyy tuo sama yksi­tyi­syy­son­gel­ma, mut­ta aina­kin itse oli­sin val­mis sii­hen, että sys­tee­mi ajat­tai­si auto­ni vaik­ka 80km/h kes­kus­tan läpi mini­maa­li­sil­la marg­ni­naa­leil­la ver­rat­tu­na sii­hen, että itse ajaes­sa nökö­tän siel­lä ratin taka­na ja odot­te­len ruuh­kan mate­lua. Se val­vo­mos­sa istu­va insi­nört­ti pys­tyy jo nykyi­sin­kin näke­mään auto­ni niil­lä lukui­sil­la val­von­ta­ka­me­roil­la, joi­ta kau­pun­git ovat pullollaan.

  34. On tiet­ty­jä ammat­ti­ryh­miä ja yksi­löi­tä joil­la on auton­käyt­töön parem­mat perus­te­lut kuin muil­la, vaik­ka se sii­voo­ja, kus­tan­nuk­set kun eivät siir­ry hänen osal­taan hin­toi­hin vaan ihmi­set rupea­vat sii­voa­maan itse. Tämä ei ole kui­ten­kaan argu­ment­ti autoi­lun hin­noit­te­lua vas­taan vaan päin­vas­tin, ei se sii­voo­ja esi­merk­ki saa auto­aan park­kiin jos kaik­ki pai­kat on täyn­nä kun ne on ilmai­sia. Tämä on argu­ment­ti ko. ryh­mien suh­teel­li­sen mak­su­ky­vyn paran­ta­mi­sen puo­les­ta, eli niin että vaik­ka se sii­vo­ja saa 50% alen­nuk­sen mah­dol­li­sis­ta mak­suis­ta. Samoin jos ollaan huo­lis­saan kivi­jal­ka­kaup­po­jen asu­kas­py­sä­köin­nis­tä sitä voi­daan suo­sia hin­noit­te­lul­la jos­sa lyhyt pysä­köin­ti on hal­vem­paa kuin pit­kä­ai­kai­nen, eräs ver­sio täs­tä on pysäköintikiekko.

  35. Äkkiä­hän ne tiet ja kadut täyt­ty­vät, kun kus­kin lisäk­si kul­je­te­taan kuu­tio­kau­pal­la ilmaa ja säi­ly­te­tään tätä ilma­mää­rää pel­ti­ko­te­los­sa kadun varrella.

    Liik­ku­van auton kais­ta­ti­lan­tar­peen voi las­kea, ja Kari ker­too koh­ta ettei se näin mene 🙂 , kaa­val­la pituus + nopeus x tur­va­vä­li. Pituus on auton­pi­tuus, nopeus met­re­jä sekun­nis­sa ja tur­va­vä­li aikae­ro seu­raa­vaan autoon. 5m + 10m/s (36km/h) x 1s = 15m. Kuten täs­tä näem­mä niin sil­lä onko auto min­kä pitui­nen on aika vähän mer­ki­tys­tä. Tilan­tar­ve myös vähe­nee nopeu­den piden­tyes­sä, tätä kut­su­taan ruuhkaksi.

    Pysä­köin­ti­pai­kat taas mitoi­te­taan kes­ki­mää­räi­sen auton mukaan, kadun­var­res­sa tosin lyhyem­mät auto sääs­tä­vät vähän tilaa. Nii­tä ihan lyhyim­piä voi­si tosin ehkä pysä­köi­dä poi­kit­tain jos kadun leveys riit­tä, jol­loin tilan­tar­ve oli­si huo­mat­ta­vas­ti pienempi.

  36. TomiA, jos sii­hen “teo­ri­aa­si” ote­taan mukaan se, miten ihmi­nen toi­mii todellisuudessa,” 

    Hmmm, nyt pitäi­si vie­lä tie­tää, mikä on “teo­ria­ni”.

    niin hake­mus­ten perus­teel­la auto­jen jaka­mi­nen joh­taa sii­hen, miten hom­ma toi­mi NL:ssa. Kym­me­nen vuot­ta sait jonot­taa hake­muk­si­ne­si autoa ja sit­ten sait oikeu­den ostaa Ladan. Voit tie­ten­kin kut­sua tätä toi­mi­mi­sek­si, mut­ta moni muu pitäi­si kui­ten­kin mark­ki­naeh­toi­sia tapo­ja toimivampina.”

    Hmmm, en kut­sui­si tuol­lais­ta toi­mi­vak­si ja olen var­ma, että moni pitäi­si mark­ki­naeh­tois­ta tapaa toi­mi­vam­pa­na. En oikein ymmär­rä, mis­tä kinaat.

    Asia­lin­jal­le pala­tak­se­ni, yhteis­kun­nas­sa on monia asioi­ta, joi­ta pitää anoa. Vaik­ka opis­ke­lu­paik­kaa. On tie­tys­ti monia, jot­ka ovat sitä miel­tä, että ano­mal­la ei pidä pääs­tä opis­ke­le­maan vaan rahal­la. Todel­li­suu­des­sa tuol­lai­nen jär­jes­tel­mä ei toi­mi edes rik­kai­den kan­nal­ta, kos­ka kou­lut jää­vät väis­tä­mät­tä kes­kin­ker­tai­sik­si. Rik­kaan kan­nal­ta on hyvä pääs­tää kou­luun sti­pen­di­aat­te­ja, jot­ka nos­ta­vat kou­lun tasoa.

    Ano­mi­nen siis toi­mii ja esi­merk­ke­jä voi­si kek­siä lisää­kin. Näi­tä kun pyö­rit­te­li­si, voi­si oikeas­ti kek­siä teo­rian. Onnek­si ei tar­vit­se, kun muut on sen jo tehneet.

  37. Kän­ny­kän tai­taa saa­da kui­ten­kin pre­pai­dil­lä, jos on yksi­tyi­syy­des­tään huo­lis­saan. Auto­aan ei sen sijaan saa miten­kään rekis­te­röi­mät­tö­mäk­si. Tie­ten­kään se rekis­te­ris­sä ole­va nimi ei ker­ro, kuka autoa juu­ri sil­lä het­kel­lä ajaa, mut­ta antaa kyl­lä sii­hen parem­man indi­kaa­tion kuin se, että pre­paid-nume­ro xxxxxxxx soit­ti pre­paid-nume­roon yyyyyyyy.

  38. tpyy­luo­ma, et minus­ta perus­tel­lut, mik­si hal­val­le (tai ilmai­sel­le!) pysä­köin­nil­le lii­ke­toi­min­tan­sa perus­ta­val­la sii­voo­jal­la oli­si sii­hen pysä­köin­ti­paik­kaan parem­mat perus­te­lut kuin muil­la. Se, että pysä­köin­ti­kus­tan­nuk­set oli­si­vat kai­kil­le oikeas­ti nii­den mark­ki­na­hin­to­jen mukai­sia antaa pyö­räl­lä liik­ku­val­le ja asiak­kaan luut­tua käyt­tä­väl­le sii­voo­jal­le tasa­ver­tai­sen kil­pai­lua­se­man autol­la liik­ku­vaan ja sub­ven­toi­tua pysä­köin­tiä hyö­dyn­tä­vään sii­voo­jaan ver­rat­tu­na. En näe mitään syy­tä, mik­si jäl­kim­mäis­tä pitäi­si suo­sia edel­li­sen kustannuksella.

  39. tpyy­luo­ma kirjoittaa:

    Tämä on argu­ment­ti ko. ryh­mien suh­teel­li­sen mak­su­ky­vyn paran­ta­mi­sen puo­les­ta, eli niin että vaik­ka se sii­vo­ja saa 50% alen­nuk­sen mah­dol­li­sis­ta maksuista.

    pap­pa­rai­nen kirjoittaa:

    Kan­sa­lai­sen ajaes­sa työ­pai­kal­leen tarif­fi oli­si nol­la euroa (tie­to­ko­ne tajuai­si reitin).

    Ymmär­rän, että halu­taan tukea työl­li­syyt­tä, siis vält­tää mak­su­ja, jot­ka vähen­täi­si­vät työn­te­koa. Mut­ta oli­si­ko sil­ti hyvä, että väl­tet­täi­siin jär­jes­tel­män moni­mut­kais­ta­mis­ta, eli pidet­täi­siin yksin­ker­tai­set ja yhden­mu­kai­set peri­aat­teet kai­kil­le? Ensik­si, on hyvä, että mah­dol­li­sia por­saan­rei­kiä ja nii­den vää­rin­käy­tök­siä on mah­dol­li­sim­man vähän. Toi­sek­si, onhan sekin hyvä, että myös ammat­ti­sii­voo­jia ja työ­mat­ka­lai­sia kan­nus­te­taan autoi­le­maan vähem­män, siis hake­maan vaih­toeh­toi­sia kei­no­ja pääs­tä työn­sä ääreen, tai muut­ta­maan lähem­mäs työ­tään. Jos tun­tuu, että näin yri­tys­toi­min­nan kil­pai­lu­ky­kyä hei­ken­ne­tään lii­ak­si, voi­han sitä paran­taa toi­ses­ta pääs­tä vaik­ka­pa palk­ka­ve­ro­tus­ta tai arvon­li­sä­ve­ro­tus­ta keventämällä.

  40. Tpyy­luo­mal­le (12.1 klo15:13)

    Tuo esi­merk­ki­nä anta­ma­ni Tan­go-auton suu­rin eri­koi­suus lie­nee sen 99 cm:n kapeus, joka on siis tuol­lais­ta moottoripyöräluokkaa. 

    Jos riit­tä­vän moni ajai­si täl­lai­sil­la peräk­käin istut­ta­vil­la här­päk­keil­lä, voi­tai­siin moni­kais­tai­sil­la teil­lä vara­ta kais­ta tai pari “kapea-autoil­le” ja kais­ta­ti­lan­tar­ve­kaa­vat jou­dut­tai­siin uusi­maan ilman Karin­kin apua. Kapeus aut­taa myös pysä­köin­ti­ti­lan löy­tä­mi­ses­sä esim. varaa­mal­la kadun toi­nen puo­li kul­ku­neu­voil­le, jon­ka mak­si­mi­le­veys on vaik­ka­pa tuo metri.

    Ja kuten edel­lä ole­vis­sa kom­men­teis­sa jo mai­nit­tiin­kin, auto­maa­tion avul­la voi­daan tur­va­vä­liä pie­nen­tää nykyi­ses­tä (ja taas pitää las­kel­mia virittää).

  41. Saa­rel­ma, kiel­tä­mät­tä perus­te­lu­ni ontuvat. 🙂

    Mun var­si­nai­nen point­ti on kui­ten­kin se että jos olem­me sitä miel­tä että jon­kun ryh­män, esi­mer­kik­si sii­voo­jat, kor­jaus­ra­ken­nus­mie­het, lii­kun­ta­vai­vai­set, kivi­jal­ka­liik­kei­den asiak­kaat, jne. autoi­lua nyt syys­tä tai toi­ses­ta halu­taan sub­ven­toi­da niin teho­kas tapa teh­dä tämä on sub­ven­toi­da nime­no­maan sitä, eikä autoi­lua yleen­sä. Tämän takia se että jon­kun autoi­lua ei halu­ta vai­keut­taa ei ole perus­te­lu vas­tus­taa vaik­ka­pa mak­sul­lis­ta pysä­köin­tiä yleen­sä, vaan päinvastoin.

  42. Hyvä point­ti Rikul­ta. Jos halu­taan tukea työl­lis­ty­mis­tä, niin alen­ne­taan sit­ten vaik­ka tulo­ve­ro­ja. Ei ole jär­keä tukea tie­tyn­lais­ta työl­lis­ty­mis­tä (eten­kään sel­lais­ta, jos­ta on hait­taa, kuten autoilusta). 

    Sama jut­tu pätee vaik­ka­pa sii­hen, että sub­ven­toi­daan jouk­ko­lii­ken­net­tä yksi­tyi­sau­toi­lul­ta vero­te­tuil­la rahoil­la. Lii­ken­teen suju­mi­sen kan­nal­ta on tie­ten­kin hyvä, että ihmi­set liik­ku­vat jul­ki­sil­la omal­la autol­la aja­mi­sen sijaan, mut­ta vie­lä parem­pi oli­si, jos he oli­si­vat liik­ku­mat­ta ollen­kaan (ja sen sijaan käyt­täi­si­vät vaik­ka tie­to­lii­ken­neyh­teyk­siä työn­teos­saan) tai esim. pyö­räi­li­si­vät. Jos halu­taan vähen­tää autoi­lua, kos­ka se vie tilaa, aiheut­taa saas­tei­ta jne., niin vero­te­taan sitä sit­ten vaik­ka tie­tul­leil­la, mut­ta mik­si tämä raha pitäi­si kaa­taa sit­ten vaik­ka jul­ki­siin ja sitä myö­ten saa­da ne ei-liik­ku­vat ja pyö­räi­li­jät entis­tä enem­män käyt­tä­mään jul­ki­sia? Se, mitä he jo teki­vät, onkin jul­ki­sil­la liik­ku­mi­seen ver­rat­tu­na vie­lä parem­pi vaihtoehto.

  43. Kän­ny­kän tai­taa saa­da kui­ten­kin pre­pai­dil­lä, jos on yksi­tyi­syy­des­tään huo­lis­saan. Auto­aan ei sen sijaan saa miten­kään rekisteröimättömäksi.

    Voi käyt­tää vuo­kra-autoa tai tak­sia. Tai jul­kis­ta liikennettä…

  44. Osmo, kän­ny­köi­den las­ku­tus­tie­dot­han ovat hyvä esi­merk­ki sii­tä miten intii­me­jä tie­to­ja urki­taan, kun jol­la­kul­la on sii­hen mah­dol­li­suus ja motii­vi, ks. tapaus Sonera.

  45. Tpyy­luo­ma,

    Joo, ei se niin mene 🙂 Hom­ma vain osoit­tau­tui­kin han­ka­lam­mak­si kuin taval­li­ses­ti. Pitää funt­sia, mut­ta vas­taan kyllä!

    Kari

  46. Mik­ro­teo­rias­sa on hyvin­voin­nin perus­lause, joka sanoo, että kun tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia ei ole, niin jäl­ki­mark­ki­nat pitä­vät huo­len sii­tä, että mikä tahan­sa tapa jakaa resurs­sit aluk­si joh­taa tehok­kaa­seen lopputulokseen. 

    Jos jäl­ki­mark­ki­nat kiel­le­tään tai jos nii­tä vero­te­taan, tehok­kuus kär­sii. Vero­tuk­sen tehok­kuus­tap­piot liit­ty­vät itsea­sias­sa juu­ri tähän. Toi­sin kuin voi­si kuvi­tel­la, vero­tus tai sään­te­ly siis teke­vät yli­pää­tään allo­kaa­tios­ta vähem­män rei­lun, jos resurs­sit ovat jakau­tu­neet aluk­si epätasaisesti.

  47. Onhan meil­lä kän­nyk­kä­las­ku­tus­kin sen perus­teel­la, kuka soit­taa kenel­le. On kai se pal­jon int6iimimpi tieto.”

    Mut­ta puhe­lu­tie­dot ovat­kin suu­ren kiin­nos­tuk­sen koh­tee­na ja vira­no­ma­ja iset teke­vät kaik­ken­sa salai­suus­kyn­nyk­sen alen­ta­mi­sek­si­tie­don käy­tön laventamiseksi.

    Ja edel­leen Suo­mes­sa on ns hys-hys-pii­re­jä, jot­ka kat­so­vat oikeu­dek­seen käyt­tää monen­lais­ta tie­toa lait­to­mas­ti omiin tarkoituksiin.

  48. Köy­hä, joka hävi­ää huu­to­kau­pas­sa park­ki­pai­kas­ta rik­kaal­le, arvos­taa enem­män mui­ta tapo­ja käyt­tää rahaa kuin se auton parkkeeraaminen.”

    Kun rahaa ei ole niin arvos­tuk­sel­la tai tar­peel­la ei ole mer­ki­tys­tä eli kun park­ki­paik­ka ja/tai ajo-oikeus ylit­tää mak­su­ky­vyn niin teo­ria­si ei enää toimi.

  49. Tuo auton seu­ran­ta GPS.mobiiliyhditelmällä ei ole ongel­ma. Autoon tar­vi­taan vain “mus­ta laa­tik­ko” jos­sa nuo kak­si lai­tet­ta ovat, datal­le tal­len­nin ja vähän älyä, jot­ta sijain­ti­tie­dot voi­daan pur­kaa kes­ki­tet­tyyn käsittelyyn.

    Ei tuo­hon kenen­kään hen­ki­lö­koh­tais­ta kän­nyk­kää tarvita. 

    Jos halu­taan tun­nis­taa kul­jet­ta­ja niin se voi­daan teh­dä sirua­jo­kor­til­la, mikä taas vaa­tii kor­tin­lu­ki­jan autoon.
    Tähän voi­daan yhdis­tää auton käy­tön auto­ri­soin­ti­kin eli luva­ton käyt­tö estyy ja ajo­ja voi­daan rajoit­taa esim tie­tyl­le alueelle.

    Ongel­ma lie­nee tuon val­ta­van aineis­ton jatkokäsittely

  50. lii­an vanha:

    Kun rahaa ei ole niin arvos­tuk­sel­la tai tar­peel­la ei ole mer­ki­tys­tä eli kun park­ki­paik­ka ja/tai ajo-oikeus ylit­tää mak­su­ky­vyn niin teo­ria­si ei enää toimi.

    Rahan mää­rä, jon­ka voi lait­taa auto­paik­kaan rii­puu sen auto­pai­kan arvos­tuk­ses­ta ja tar­pees­ta. Mak­su­ky­ky riip­puu valinnoista.

    Suo­mes­sa ei oo suu­nil­leen ketään, joka elää just sil­lä rajal­la, että pysyy­kö hen­gis­sä vai ei. Eli kaik­ki voi sääs­tää rahaa jos­ta­kin, jos ne halu­aa kulut­taa enem­män jotain muuta.

    On ihan fuu­laa kiel­tää ettei­kö ihmi­sil­lä olis valin­to­ja. (Tai noh… voi var­maan sanoo, että kenel­lä­kään ihmi­sel­lä ei oo mitään valin­to­ja…) Mut­ta siis on fuu­laa kiel­tää, että varat­to­mil­la ei olis valintoja.

  51. Tus­kin tuos­sa GPS seu­ran­nas­sa tar­vit­see auto­maat­ti­ses­ti dataa mihin­kään luo­vut­taa tai lähet­tää. Laa­tik­ko voi teh­dä las­ku­tuk­sen ja omis­ta­ja voi valit­taa halu­tes­saan jol­loin data tarkistetaan.


  52. JSuo­mes­sa ei oo suu­nil­leen ketään, joka elää just sil­lä rajal­la, että pysyy­kö hen­gis­sä vai ei. Eli kaik­ki voi sääs­tää rahaa jos­ta­kin, jos ne halu­aa kulut­taa enem­män jotain muuta.

    Raken­ta­mi­sen kulu­jen perus­teal­la tuol­lai­nen luo­la­paik­ka mak­saa 50000 euroa + käyt­tö­ku­lut pääl­le n 100 euroa per kuukausi.
    Kyl­lä se 1700 euroa kuu­kau­des­sa ansait­se­val­la sii­voo­jal­la on ulot­tu­mat­to­mis­sa kaikilla .
    jär­jel­li­sil­lä säästöajoilla.
    Eten­kin jos kysyn­täin­flaa­tio nos­taa hin­nan esim tuplaksi.

    Tuloe­ro­jen kas­vaes­sa yhä useam­pi tar­ve­ka­lu muut­tuu köy­häl­le haa­veek­si, eten­kin jos niis­tä kil­va­taan rahalla

  53. Mut­ta siis on fuu­laa kiel­tää, että varat­to­mil­la ei olis valintoja.”

    Ois­ko yhtä hyvä olkiuk­ko sel­la­nen, että on ihan fuu­laa väit­tää yksi­löi­den pys­ty­vän valit­se­maan tasa­ve­roi­si­na. Totuus on siel­lä kes­kel­lä ja on poliit­ti­nen mie­li­pi­de, mitä kant­tia enem­män kan­nat­taa: sitä­kö, jon­ka mukaan ihmi­nen raken­taa itse elä­män­sä, vai sitä, jon­ka mukaan ympä­ris­tö — ja gee­nit — ovat määrääviä.

    Park­ki­pai­kois­ta taas ajat­te­lin olla sitä miel­tä, että bus­sien yksi­noi­keus pysäh­tyä bus­si­py­sä­keil­le pitää lopet­taa. Tapel­koon pai­kois­ta sii­nä kuin se sii­voo­jat ja pullakuskit.

  54. Jotain suh­teel­li­suu­den­ta­jua nyt sen sii­voo­jan kans­sa. Autol­la on varaa ajel­la, mut­ta park­ki­mak­sut vie­vät mie­ron tiel­le? Niin varmaan.

    Kari

  55. lii­an van­ha: no tus­kin nii­den sii­voo­jien nyt tart­tee nii­tä paik­ko­ja omis­taa. Ehkä vuo­kraa­mi­nen­kin on vaih­toeh­to? Ja tie­ten­kään kai­kil­la ei oo varaa kaik­keen. Voi ihan hyvin olla, että auto­pai­kois­ta tulee niin kal­lii­ta, että sii­voo­mi­nen kan­nat­taa hoi­taa mie­luum­min itse kuin pal­ka­ta autol­la kul­ke­va siivooja.

    Täs­sä on kyse sii­tä, että auto­paik­ka ei oo tehok­kaas­sa käy­tös­sä sil­lä sii­voo­jal­la, jos se sii­voo­ja ei saa sen auto­pai­kan käy­tös­tä riit­tä­väs­ti hyö­tyä, että sen pal­ve­lut tuot­tas koko­nai­suu­te­na hyvin­voin­tia. Ei oo mitään syy­tä sub­ven­toi­da jotain jut­tua, joka tuhoo hyvinvointia.

    TomiA:

    Ois­ko yhtä hyvä olkiuk­ko sel­la­nen, että on ihan fuu­laa väit­tää yksi­löi­den pys­ty­vän valit­se­maan tasaveroisina.

    no riip­puu var­maan sii­tä mitä tar­kot­taa tasa-arvol­la. Mut­ta se nyt on tie­ten­kin ihan sel­vää, että joil­la­kin on enem­män rahaa kuin toi­sil­la. Täs­tä ei tie­ten­kään seu­raa, että ne joil­la on vähän rahaa ei oo valin­to­ja, mikä oli lii­an van­han väite.

  56. Park­ki­pai­kois­ta taas ajat­te­lin olla sitä miel­tä, että bus­sien yksi­noi­keus pysäh­tyä bus­si­py­sä­keil­le pitää lopet­taa. Tapel­koon pai­kois­ta sii­nä kuin se sii­voo­jat ja pullakuskit.”

    Lois­ta­vaa iro­ni­aa. Onnitteluni

  57. Ja teh­dään­päs vaih­teek­si vähän las­ku­har­joi­tuk­sia. Nyt­hän ei ole tie­dos­sa, mikä noi­den paik­ko­jen mark­ki­na­hin­ta on, kos­ka kau­pun­ki soh­laa hom­mas­sa, mut­ta haa­ru­koi­daan vähän.

    Ole­te­taan (ylä­kant­tiin), että sen pai­kan hin­ta on 50 000 euroa (ja täs­tä se ei voi pal­jon nous­ta, kos­ka sil­loin mark­ki­nat alka­vat raken­taa lisää nii­tä paik­ko­ja). Täl­le halut­tai­siin vaik­ka­pa 10 %:n tuot­to (jos­ta vähen­ne­tään yllä­pi­to), eli 5 000 euroa vuo­des­sa. Vuo­des­sa on noin 8 500 tun­tia, jol­loin pai­kan tun­ti­ve­loi­tuk­sek­si tulee noin 60 sent­tiä. Arvel­laan sen sii­voo­jam­me tie­naa­van vaik­ka 10 euroa/tunti, eli noin 16 sent­tiä minuu­tis­sa. Tämä tar­koit­taa, että sen sii­voo­jan kan­nal­ta pysä­köin­ti­ti­lan kaup­paa­mi­nen mark­ki­noil­la ilmai­suu­den sijaan kan­nat­taa, mikä­li hän sääs­tää nel­jä (4) minuut­tia päi­väs­sä park­ki­pai­kan etsi­mi­ses­sä tai lyhem­pi­nä käve­ly­mat­koi­na, kun auton saa pysä­köi­tyä lähem­mäs kohdetta.

    Jos nyt sit­ten ole­te­taan­kin, että sen sii­voo­jan tulee sub­ven­toi­da mui­den pysä­köin­tiä, kuten nyt tapah­tuu, ja hin­ta oli­si vaik­ka­pa kak­si euroa, niin sit­ten pitäi­si­kin sääs­tää jo vart­ti. Ei miten­kään mah­do­ton­ta sekään, aina­kaan sen perus­teel­la mitä itse on tul­lut pysä­köin­ti­paik­ko­ja kau­pun­gis­sa etsit­tyä. Pitäi­si­kö mei­dän nyt sit­ten vie­lä alkaa sub­ven­toi­maan sii­vous­pal­ve­lui­den käyt­tä­jiä, jot­ka hyö­ty­vät mak­su­jen käyttöönotosta????

    Käsit­tääk­se­ni yhdys­val­lois­sa on teh­ty tut­ki­muk­sia, jois­sa 50 % kau­pun­gin lii­ken­tees­tä muo­dos­tuu pysä­köin­ti­pai­kan etsi­mi­ses­tä, joten voi olla että sen pysä­köin­ti­mak­su­jen ver­ran kerä­tään jo pel­käs­tään polt­toai­ne­ve­roi­na. Ja luon­to kiittää!

    TomiA, jos ne bus­si­py­sä­kit kau­pa­taan mark­ki­noil­la, niin kyl­lä ne bus­si­mat­kus­ta­jat aika hel­pos­ti pys­ty­vät mak­sa­maan sii­tä hin­nan, joka pelaa ne autoi­li­jat ulos.

    Kari

  58. Art­tu­rin kans­sa samaa miel­tä. Jos pysä­köin­ti on sub­ven­toi­mat­to­ma­na hem­me­tin kal­lis­ta, niin ei todel­la­kaan kan­na­ta ryh­tyä har­ras­ta­maan pysä­köin­tiä vält­tä­mät­tä tar­vit­se­vaa tuo­tan­to­ta­paa, joka ei pys­ty kat­ta­maan sen pysä­köin­nin kulu­ja ja anta­maan sen jäl­keen riit­tä­viä tulo­ja sen tekijälle.

    Vähän sama­han päti­si, jos poh­dis­ke­li­si, että kan­nat­tai­si­ko­han alkaa kul­jet­ta­maan turis­te­ja Hel­sin­gin edus­tal­la 10-met­ri­sel­lä pur­je­ve­neel­lä. Sit­ten tuli­si poh­dis­ke­luis­saan sii­hen tulok­seen, että muu­ten hom­ma kyl­lä toi­mi­si, mut­ta se pur­je­ve­ne­hän mak­saa ihan tol­kut­to­mas­ti ja ryh­tyi­si sen jäl­keen vaa­ti­maan, että mui­den pitää sub­ven­toi­da hänen pur­je­ve­ne­han­kin­taan­sa, kos­ka hän “tar­vit­see” sitä. 

    TomiA:

    Park­ki­pai­kois­ta taas ajat­te­lin olla sitä miel­tä, että bus­sien yksi­noi­keus pysäh­tyä bus­si­py­sä­keil­le pitää lopet­taa. Tapel­koon pai­kois­ta sii­nä kuin se sii­voo­jat ja pullakuskit. 

    Olet juu­ri löy­tä­nyt yhteis­maan ongel­man. Jos bus­si­py­säk­kien käyt­tö oli­si kai­kil­le ilmais­ta, ne todel­la­kin täyt­tyi­si­vät välit­tö­mäs­ti pul­la­kus­kien pakuis­ta. Bus­si­fir­mat oli­si­vat var­mas­ti val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä, että bus­si­py­sä­kit on niil­le varat­tu­ja ja mui­ta sako­te­taan niil­le pysäköinnistä. 

    Minä­kin oli­sin kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään, mitä tar­koi­tat sil­lä, että ihmis­ten pys­ty­mi­nen valit­se­maan tasa­ver­tai­si­na on olkiuk­ko. Tai min­kä­lai­nen oli­si se yhteis­kun­ta, jos­sa oikeas­ti ihmi­set pys­ty­vät valit­se­maan tasa­ver­tai­si­na (jos nyky-yhteis­kun­ta on sitä vain olkiuk­ko­na)? Kom­mu­nis­ti­nen­ko? Tus­kin­pa. Jos kom­mu­nis­ti­ses­ti pää­te­tään tuot­taa ihmi­sil­le X:ä, mut­tei Y:tä, niin sit­ten X:stä tyk­kää­vät ovat etuoi­keu­tet­tu­ja Y:stä tyk­kää­viin verrattuna.

  59. Pen­te­le, olet­te ihan oikeas­sa sii­tä sii­vo­jas­ta. Joo ei subventoida.

    Muu­ten jak­sa samo­ja asioi­ta jau­haa, kadun­var­si­py­sä­köin­nin oikea hin­noit­te­lu alle kol­men minuu­tin videol­la Ame­ri­kan mal­liin ja rau­ta­lan­gas­ta, http://sfpark.org/ Lisä­huo­mau­tuk­se­na että tuos­ta mal­lis­ta seu­raa että jos­kus oikea pysä­köin­nin hin­ta on nol­la euroa.

  60. Täs­tä nyt tulee vähän pidem­pi pos­taus joh­tuen sii­tä, että on sat­tu­neis­ta syis­tä tul­lut tätä poh­dit­tua muu­ten­kin viimeaikoina…

    Tpyy­luo­ma:

    Liik­ku­van auton kais­ta­ti­lan­tar­peen voi las­kea, ja Kari ker­too koh­ta ettei se näin mene 🙂 , kaa­val­la pituus + nopeus x tur­va­vä­li. Pituus on auton­pi­tuus, nopeus met­re­jä sekun­nis­sa ja tur­va­vä­li aikae­ro seu­raa­vaan autoon. 5m + 10m/s (36km/h) x 1s = 15m. Kuten täs­tä näem­mä niin sil­lä onko auto min­kä pitui­nen on aika vähän mer­ki­tys­tä. Tilan­tar­ve myös vähe­nee nopeu­den piden­tyes­sä, tätä kut­su­taan ruuhkaksi. 

    Joo, ei tuos­sa las­ken­ta­ta­vas­sa sinän­sä ole mitään vää­rin, mut­ta oli­sin lähes­ty­nyt asi­aa hie­man eri näkö­kul­mas­ta. Lii­ken­ne­vir­ran kurs­sin ensim­mäi­sis­tä asiois­ta ensim­mäi­nen tai­taa olla lii­ken­ne­vir­ran perusyhtälö:
    q = v * d

    Eli lii­ken­teen mää­rä (q) on nopeus (v) ker­taa lii­ken­teen tiheys (d).Tämä pätee mihin tahan­sa lii­ken­ne­vir­taan (seu­raa Litt­len lausees­ta *)), ja ker­too esi­mer­kik­si sen, että jos nopeus pie­ne­nee, niin joko lii­ken­teen tiheys las­kee tai sit­ten lii­ken­teen mää­rä las­kee. Vas­taa­vas­ti jos auto­jen pituus lyhe­nee (pie­nem­pi tiheys), niin ole­tet­ta­vas­ti joko nopeu­det kas­va­vat tai sit­ten lii­ken­ne­mää­rä kasvaa.

    Se, miten nuo käy­tän­nös­sä käyt­täy­ty­vät on empii­ri­ses­ti mitat­ta­vis­sa ole­va asia. Tulok­set näyt­tä­vät jota­kuin­kin tämänsuuntaiselta:
    http://ntl.bts.gov/lib/31000/31400/31419/14497_files/images/fig2_3.jpg

    Tämä siis maan­tie­lii­ken­tees­sä, kau­pun­ki­lii­ken­ne on vähän eri olio lii­ken­ne­va­loi­neen. Sen nois­ta käy­ris­tä, kuten myös tuos­ta Tpyy­luo­man las­kel­mas­ta, kui­ten­kin on näh­tä­vis­sä, että vähän­kään suu­rem­mil­la nopeuk­sil­la auto­jen pituu­del­la ei ole juu­ri väliä. Mut­ta jos nyt ote­taan tuon 10 m/s nopeu­den sijaan vaik­ka­pa kau­pun­gis­sa rea­lis­ti­sem­pi 5 m/s, niin kyl­lä­hän sii­nä sil­loin alkaa auton pituus ole­maan jo mel­kein samaa luok­kaa kuin nuo tur­va­vä­lit. Ja kyl­lä­hän sitä kau­pun­ki­lii­ken­net­tä seu­ra­tes­sa voi alkaa itse kukin miet­ti­mään, että onko kysees­sä lii­ken­ne­vir­ta vai parkkipaikka 🙂

    Ei ole aivan yksin­ker­tais­ta pää­tel­lä, miten esi­mer­kik­si kah­den met­rin lyhen­tä­mi­nen vai­kut­tai­si väli­tys­ky­kyyn, mut­ta yri­te­tään­pä haa­ru­koi­da. Jonos­sa (lii­ken­ne­va­lot) auto­ja on noin 7 met­rin välein. Pari met­riä lyhyem­mät autot tar­koit­tai­si­vat noin kol­men­kym­me­nen pro­sen­tin lisäys­tä. Vas­taa­vas­ti 10 m/s nopeu­del­la sin­ne väy­läl­le mah­tui­si noin 10 % enem­män auto­ja. Kos­ka nopeu­det eivät var­maan­kaan kovin pal­joa nouse, niin voi­daan siis sanoa, että auto­ja lyhen­tä­mäl­lä saa­tai­siin ehkä 15 — 25 pro­sen­tin lisäys väli­tys­ky­kyyn (arva­taan nyt että puo­let ajas­ta sei­so­taan jonoissa). 

    Ruuh­kiin tämä ei tie­ten­kään auta pät­kää­kään, kos­ka sit­ten meil­lä on juu­ri sen ver­ran enem­män auto­ja. Lisäk­si tuo mää­rä on opti­mis­ti­ses­ti­kin arvioi­tu­na niin vähäi­nen, että eipä tai­da olla aina­kaan jouk­ko­lii­ken­teen kor­vaa­jak­si siitä.

    Mitä tulee noi­hin kapeam­piin autoi­hin ja auto­maat­tioh­jauk­seen, niin pitä­sin nii­tä näh­tä­vis­sä ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa lähin­nä tur­han­ai­kai­se­na hai­hat­te­lu­na. Näh­tä­vis­sä ole­val­la tar­koi­tan muu­ta­mia kym­me­niä vuo­sia, sitä pidem­mäl­le ennus­ta­mi­ses­sa ei oikein ole miel­tä, kos­ka ne ennus­tuk­set on tuo­mit­tu epäonnistumaan.

    Suo­men auto­kan­nan kes­ki-ikä on jos­sain 10 vuo­den luo­kas­sa, joten par­haim­mil­laan­kin kapeam­pien auto­jen lisään­ty­mi­nen — jos­ta ei siis ole mitään viit­tei­tä — niin pal­jon, että omien kais­to­jen miet­ti­mi­nen alkai­si ole­maan mie­le­käs­tä, kes­tää vuo­si­kym­me­niä. Ja kun kat­soo, miten “riva­kas­ti” nuo pyö­rä­kais­tat­kin Hel­sin­gis­sä ovat eden­neet, niin en kyl­lä läh­ti­si sen­kään jäl­keen hen­keä­ni pidättelemään.

    Auto­maa­tio on mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys. Minä en usko, että tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä tek­niik­ka kehit­tyi­si niin pal­jon, että autot liik­kui­si­vat kau­pun­kia­lu­eel­la auto­ma­ti­soi­dus­ti. Eris­te­tyil­lä moot­to­ri­teil­lä tuo voi­si kyl­lä olla mah­dol­lis­ta. Toi­saal­ta moot­to­ri­teil­lä yleen­sä tila ei ole ongel­ma, vaan se voi­daan rat­kais­ta — ja on jo useim­mis­sa tapauk­sis­sa rat­kais­tu­kin — kais­to­ja lisäämällä.

    Yksi mer­kit­tä­vä han­ka­luus on vas­tuu­ky­sy­myk­set. Jos sat­tuu onnet­to­muus, niin kuka on vas­tuus­sa? Auton val­mis­ta­ja, “kul­jet­ta­ja” vai joku muu, mikä?

    On se tie­ten­kin mah­dol­lis­ta, että tule­vai­suu­des­sa autot aja­vat itses­tään, mut­ta kat­so­taan nyt ensik­si, jos­ko saa­daan edes tuo met­ro toi­mi­maan kun­nol­la auto­ma­ti­soi­dus­ti. Se on kui­ten­kin ker­ta­luok­kia hel­pom­pi projekti.

    Kari

    *) http://en.wikipedia.org/wiki/Little%27s_law

  61. Art­tu­ri B, voi­sit­ko lait­taa jon­kin­lais­ta asial­lis­ta läh­de­ma­te­ri­aa­lia tuon väit­tee­si tuek­si, että Suo­mes­sa jokai­sel­la on mah­dol­li­suus säästää?

    Minus­ta on aivan ilmeis­tä, ettei se ole tot­ta (jos puhu­taan vaik­ka­pa ton­nia suu­rem­pien sum­mien sääs­tä­mi­ses­tä jär­ke­väs­sä ajas­sa). Toi­meen­tu­lo­tuen saa­jat kuu­lu­vat ymmär­tääk­se­ni jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sääs­tä­mis­ky­vyt­tö­miin, kos­ka tukea ei saa jos tilil­lä on rahaa — puhu­mat­ta­kaan että omis­tai­si arvo­pa­pe­rei­ta. Sit­ten on hyvin pie­nil­lä kuu­kausian­sioil­la elä­viä, jot­ka eivät saa toi­meen­tu­lo­tu­kea, mut­ta joi­den pitäi­si sääs­tä­mi­sen mah­dol­lis­taak­seen vali­ta tin­kiä mm. ter­vey­des­tään (ostaa huo­no­laa­tuis­ta ruo­kaa ja jät­tää käy­mät­tä lää­kä­ris­sä) ja muis­ta kol­lek­tii­vi­sik­si nor­maa­li­tar­peik­si kat­sot­ta­vis­ta kulu­tuk­sen muo­dois­ta (mm. vakuu­tuk­set, tv-mak­su). Näis­tä jos luo­puu, kokee hel­pos­ti jää­vän­sä ulko­puo­li­sek­si yhteis­kun­nas­sa. Sit­ten on vie­lä kaik­ki näi­den ääri­päi­den välil­le osu­vat. Väit­täi­sin tätä ihan huo­mio­nar­voi­sen kokoi­sek­si joukoksi.

    Mitä valin­toi­hin tulee, toki­han köy­hä­kin nii­tä voi teh­dä, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­min hen­ki­lö­koh­tai­sin kus­tan­nuk­sin kuin muut. Siis jota­kin tar­peel­lis­ta ja olen­nais­ta saa­dak­seen tulee luo­pua jos­ta­kin, joka myös on tar­peel­lis­ta ja olennaista.

    Vie­ras­tan myös tuo­ta usein käyt­tä­mää­si luon­neh­din­taa, jon­ka mukaan tie­tys­tä kulu­tus­hyö­dyk­kees­tä eni­ten mak­sa­va hen­ki­lö muka arvostaa/(&)tarvitsee ko. hyö­dy­ket­tä eni­ten. Kol­lek­tii­vis­ta arvos­tus­ta voi­daan ehkä mita­ta (edes sum­mit­tai­ses­ti) hyö­dyk­keen rahal­li­sel­la arvol­la, mut­ta yksi­lön hen­ki­lö­koh­tai­nen arvos­tus on aivan eri asia. Köy­hien kulu­tus­va­lin­nois­sa on usein kysy­mys ensi­si­jai­ses­ti mak­su­ky­vys­tä ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti arvostuksesta.

    Sekin ärsyt­tää, että väi­tät suo­ra­su­kai­ses­ti mak­su­ky­vyn riip­pu­van valin­nois­ta. Mm. omal­la koh­dal­la­ni näin onkin, kos­ka oli­sin aidos­ti voi­nut vali­ta myös hyvä­palk­kai­sen amma­tin, mut­ta moni muu ei oli­si voi­nut. Vai­kut­taa sil­tä kuin et uskoi­si täl­lai­sia ihmi­siä ole­van ole­mas­sa­kaan, tai kuin et oikeas­taan pitäi­si hei­tä ihmi­si­nä (tai aina­kaan sel­lai­si­na yhteis­kun­nan jäse­ni­nä, joi­den per­soo­nal­li­suut­ta ja tar­pei­ta tuli­si miten­kään ottaa huo­mioon yhteis­kun­nan raken­tei­ta suun­ni­tel­taes­sa). Vähän kuin pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­jat, jot­ka argu­men­toi­vat kan­taan­sa sil­lä, että he itse eivät ole pak­ko­ruot­sis­ta kärsineet.

  62. Äsh, meni pie­leen tuo sii­voo­ja­las­kel­ma. Siis pitäi­si sääs­tää nel­jä minuut­tia tun­nis­sa. No ei tänään ole muut­kaan las­kel­mat oikein sujuneet 🙂

  63. Kari Kos­ki­nen kir­joit­ti 13.1.2011 kel­lo 16:53

    Tämä tar­koit­taa, että sen sii­voo­jan kan­nal­ta pysä­köin­ti­ti­lan kaup­paa­mi­nen mark­ki­noil­la ilmai­suu­den sijaan kan­nat­taa, mikä­li hän sääs­tää nel­jä (4) minuut­tia päi­väs­sä park­ki­pai­kan etsi­mi­ses­sä tai lyhem­pi­nä käve­ly­mat­koi­na, kun auton saa pysä­köi­tyä lähem­mäs kohdetta.”

    Las­kit­ko nyt ihan oikein? Tämän pitäi­si olla var­maan nel­jä minuut­tia tun­nis­sa eikä päi­väs­sä. Jos sii­voo­jam­me sii­vo­aa vaik­ka koko työ­päi­vän­sä yhtä koh­det­ta eikä jou­du kier­te­le­mään koko ajan pai­kas­ta toi­seen, “ilmai­nen” pysä­köin­ti­paik­ka saat­taa vai­kut­taa­kin ihan houkuttelevalta.

    Itse asias­ta olen samaa miel­tä, eli mark­ki­nat rat­kais­koon. Ja jos ja kun kaik­ki ei ker­ran hyväk­sy niin teho­kas­ta tapaa allo­koi­da resurs­se­ja, voi­sin itse pitää sie­det­tä­vä­nä kom­pro­mis­si­na jotain seka­kiin­tiöi­tä. Eli osa luvis­ta arval­la tms, loput huutokauppaan.

  64. Täs­tä kuvit­teel­li­ses­ta sii­voo­jas­ta vielä.
    Luu­lis, että sii­voo­jan kan­nal­ta paras­ta olis hin­noi­tel­la kaik­ki park­ki­pai­kat saman hin­tai­sek­si. Siis nos­taa mer­kit­tä­väs­ti asu­kas­py­sä­köin­nin hin­taa, ja siten vapaut­taa pys­köin­ti­paik­ko­ja “mark­ki­noil­le”. Jo nyt tätä muu­al­ta töi­hin tule­vaa köy­hää sii­vo­jaa riis­te­tään, kun ei saa paik­kaa, kun kaik­ki kes­kus­ta­sun­non omis­ta­jat tai vuo­kraa­jat tuk­ki­vat paikat.

    Tämä kes­kus­tan “ilmai­nen” pysä­köin­ti on mie­les­tä­ni taas yksi siir­tää sen muu­al­la asu­van sii­vo­jan rahat kes­kus­tas­sa asu­val­le porvarille.

    Jos taas kysei­nen sii­vo­ja omis­taa per­hea­sun­non kes­kus­tas­ta, niin tus­kin täl­lais­ta sii­voo­jaa taas tar­vit­see tukea erityisemmin.

  65. Asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan lisäk­si, vie­lä työ­nan­ta­jan mak­sa­ma park­ki­paik­ka vero­tet­ta­vak­si tulok­si. Luu­li­sin, että pysä­köin­ti ja ruuh­kat oli­si hoi­det­tu taas joik­si­kin vuosiksi.

  66. Pekin­gis­sä on lähes 15 mil­joo­naa asu­kas­ta, ja sen koko­nais­pin­ta-ala on n. 17.000 km². Väen­ti­heys noin 890/km2. Koko kau­pun­ki on oma pro­vin­sis­si­naa ja tai­ta käsit­tää lähem­mä 300 kun­taa. (Täm’ä on hie­man löy­sää puhet­ta, mutt­ta kokoa­ni­suus tosi­aan on aika kii­na­lai­nen juttu.)

    20.000 auton kuu­akusi­vauh­dil­la Hel­sin­gin auto­ti­hey­den saa­vut­ta­mi­nen — jos sitä saa­vu­tuk­sek­si voi kut­sua — noin 30 vuot­ta. Mikä muu­ten on käsit­tä­mät­tö­män lyhyt aika.

  67. Voi ihan hyvin olla, että auto­pai­kois­ta tulee niin kal­lii­ta, että sii­voo­mi­nen kan­nat­taa hoi­taa mie­luum­min itse kuin pal­ka­ta autol­la kul­ke­va siivooja.”

    Tie­tys­ti tuo kal­lis park­ki­paik­ka siir­tyi­si hin­toi­hin jos hin­na­muo­do­tus oli­si vapaa.
    Ongel­ma on, että mark­ki­nat ovat epä­täy­del­li­set ja sii­voo­jan pal­kan ja sii­vouk­sen hin­nan sane­le­vat asen­teet ja työ­an­ta­jien ja mui­den työn­te­ki­jä­ryh­mien jul­ki­nen tai hil­jai­nen kartelli.

    Har­va aka­tee­mi­nen hyväk­syy että sii­voo­ja ansait­si­si enem­män kuin aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen saanut.

    Ja kon­sul­tit, jot­ka arvot­ta­vat töi­tä, teke­vät arvo­tuk­sen juu­ri noi­den sub­jek­tii­vis­ten arvo­jen mukaan. 

    Kuten enti­nen joh­ta­mi­so­pin opet­ta­ja­ni ker­toi, arvon mitat ovat työ­elä­mäs­sä tär­keäm­piä kuin mikään muu , palk­ka­kin on arvon mit­ta , samoin monet ulkoi­set välineet.
    Täl­lä pals­tal­la tuo arvon mit­ta on kor­vat­tu sanal­la tuottavuus.

    Ja 40 vuot­ta työ­elä­mää ovat opet­ta­neet, että arvon mitoil­la on suu­ri mer­ki­tys, lii­an­kin suuri

  68. Saa­ra:

    Art­tu­ri B, voi­sit­ko lait­taa jon­kin­lais­ta asial­lis­ta läh­de­ma­te­ri­aa­lia tuon väit­tee­si tuek­si, että Suo­mes­sa jokai­sel­la on mah­dol­li­suus säästää?

    Vali­tet­ta­vas­ti en. Minus­ta se nyt on kui­ten­kin ihan päi­vän sel­vää, että kukaan ei Suo­mes­sa elä just sil­lä rajal­la mis­sä on kuo­le­mas­sa, jos vähen­täis vaik­ka elin­tar­vik­kei­siin käyt­tä­mään­sä rahaa. (Tai pale­lis kuo­li­aaks, jos vähen­täs asu­mi­seen tai vaat­tei­siin käyt­tä­mään­sä rahaa jne.) Kai­kil­la ihmi­sil­lä on jos­sa­kin mää­rin har­kin­nan­va­rai­sia meno­ja. Se on tie­tys­ti ihan sel­vää, että mitä varat­to­mam­pi, niin sitä suu­rem­pia “uhrauk­sia” jou­tuu teke­mään, jos aikoo tin­kiä jos­ta­kin kulutuksestaan.

    Ton­nin sääs­tä­mi­nen sit­ten­kin onkin tie­tys­ti ihan eri asia. Riip­puu täy­sin mis­sä ajas­sa. Veik­kaan, että Suo­mes­sa ei oo mon­taa ter­vet­tä köy­hää, joka ei pys­tys vuo­des­sa sääs­tä­mään ton­nia, jos kan­nus­tin sääs­tä­mi­sel­le olis tar­peeks iso. Sii­voo­jan ei tie­ten­kään tart­te sääs­tää ton­nia, että se voi park­kee­ra­ta sii­vouk­sen ajaks autonsa.

    Toi­meen­tu­lo­tuen saa­jat kuu­lu­vat ymmär­tääk­se­ni jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sääs­tä­mis­ky­vyt­tö­miin, kos­ka tukea ei saa jos tilil­lä on rahaa – puhu­mat­ta­kaan että omis­tai­si arvopapereita. 

    Voi sitä nyt sääs­tää muil­la­kin tavoil­la kuin lait­ta­mal­la rahan­sa arvo­pa­pe­rei­hin tai just sil­le yhdel­le tilil­le, min­kä tilio­tet­ta näyt­tää sossussa.

    Näis­tä jos luo­puu, kokee hel­pos­ti jää­vän­sä ulko­puo­li­sek­si yhteiskunnassa.

    Var­mas­ti jot­kut koke­vat jää­vän­sä ulko­puo­li­sik­si yhteis­kun­nas­sa jos vähen­tä­vät kulu­tus­taan. Täs­sä on sit se valin­ta. Haluan­ko sääs­tää ja kokea ulko­puo­li­suut­ta? Onko sääs­tä­mi­sel­lä saa­vut­ta­ma­ni tavoi­te riit­tä­vän hyvä?

    Jos kaik­ki vähä­va­rais­ten kulu­tus mää­ri­tel­lään sel­lai­sek­si, että sii­tä ei voi luo­pua, kos­ka sil­loin elin­ta­so las­kee mer­kit­tä­väs­ti, niin joo sit­ten ei tie­ten­kään voi teh­dä mitään valin­to­ja kulu­tuk­sen­sa suhteen.

    Sii­voo­ja, joka yrit­tää mak­saa park­ki­mak­sua tus­kin kuu­luu sinun­kaan mie­les­tä tähän ryhmään.

    Mitä valin­toi­hin tulee, toki­han köy­hä­kin nii­tä voi teh­dä, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­min hen­ki­lö­koh­tai­sin kus­tan­nuk­sin kuin muut. Siis jota­kin tar­peel­lis­ta ja olen­nais­ta saa­dak­seen tulee luo­pua jos­ta­kin, joka myös on tar­peel­lis­ta ja olennaista.

    Juu­ri näin. Kaik­ki ihmis­ten valin­nat on sel­lai­sia, että jou­tuu luo­pu­maan jos­ta­kin mitä arvos­taa vähem­män saa­dak­seen jotain mitä arvos­taa enemmän.

    Köy­hien kulu­tus­va­lin­nois­sa on usein kysy­mys ensi­si­jai­ses­ti mak­su­ky­vys­tä ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti arvostuksesta.

    Ei köy­hät oo mitään idioot­te­ja. Nii­den kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­nen pal­jas­taa ihan samal­la taval­la nii­den arvos­tuk­set kuin rik­kai­den­kin kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­nen. Jos vähä­va­rai­nen vaik­ka valit­see ostaa lap­sel­leen luis­ti­met kirp­pa­ril­ta ja syö vii­kon kau­ra­puu­roa sen sijaan, että söi­si liha­keit­toa, niin se pal­jas­taa, että se arvos­taa enem­män nii­tä luis­ti­mia kuin lihakeittoa.

    Jos sii­voo­ja tin­kii muus­ta kulu­tuk­ses­ta ja park­kee­raa auton­sa, niin se tar­kot­taa sitä, että sii­voo­ja arvos­taa sitä auto­paik­kaa enemmän.

    Sekin ärsyt­tää, että väi­tät suo­ra­su­kai­ses­ti mak­su­ky­vyn riip­pu­van valinnoista.

    On tur­ha ärsyyn­tyä sii­tä mil­lai­nen maa­il­ma on. Kant­sii ottaa se vaan annet­tu­na ja ärsyyn­tyä sit asiois­ta mihin itse voi vaikuttaa.

    Rajal­la (at the mar­gin) mak­su­ky­ky riip­puu valin­nois­ta. Tie­ten­kään juu­ri kukaan ei oo teh­ny mis­sään vai­hees­sa valin­to­ja joi­den perus­teel­la ne ei voi ostaa vaik­ka ava­ruus­a­se­maa, mut­ta me teh­dään koko ajan valin­to­ja, että käy­te­tään­kö vähem­män rahaa johon­kin, että voi­daan käyt­tää enem­män rahaa johon­kin muu­hun. Juu­ri kukaan ei oo sil­lä rajal­la, että min­kään asian kulu­tus­ta ei voi vähen­tää yhtään.

    Vai­kut­taa sil­tä kuin et uskoi­si täl­lai­sia ihmi­siä ole­van ole­mas­sa­kaan, tai kuin et oikeas­taan pitäi­si hei­tä ihmi­si­nä (tai aina­kaan sel­lai­si­na yhteis­kun­nan jäse­ni­nä, joi­den per­soo­nal­li­suut­ta ja tar­pei­ta tuli­si miten­kään ottaa huo­mioon yhteis­kun­nan raken­tei­ta suunniteltaessa).

    Has­sua kos­ka minus­ta sinun suh­tau­tu­mi­nen vähä­va­rai­siin on alen­tu­vaa. Tämä minun havain­to ei var­mas­ti pidä paik­kaan­sa, vaan sinä arvos­tat vähä­va­rai­sia ihan yhtä pal­jon kuin minä­kin. Veik­kaan, että kyse on vaan sii­tä, että meil­lä on aika eri­lai­nen käsi­tys sii­tä miten talous toi­mii ja var­maan vähem­mäs­sä mää­rin kans eri käsi­tys sii­tä min­kä­lai­sia ihmi­set on.

  69. Vil­le:

    Asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan lisäk­si, vie­lä työ­nan­ta­jan mak­sa­ma park­ki­paik­ka vero­tet­ta­vak­si tulok­si. Luu­li­sin, että pysä­köin­ti ja ruuh­kat oli­si hoi­det­tu taas joik­si­kin vuosiksi. 

    Jos kyse on työ­pai­kal­la ole­vas­ta park­ki­pai­kas­ta (eikä sii­tä, että työ­nan­ta­ja mak­saa työn­te­ki­jän pysä­köin­nin oman kotin­sa edes­sä), niin minun on vai­kea pitää tuo­ta tulo­na yhtään sen enem­pää kuin sitä, että työ­nan­ta­ja antaa työn­te­ki­jäl­le tuo­lin istut­ta­vak­seen työ­pis­tees­sään tai vaik­ka raken­nus­mie­hel­le kypä­rän. Se, että työ­nan­ta­ja tekee työ­pai­kan muka­vak­si työn­te­ki­jäl­le, on minus­ta kyl­lä jotain muu­ta kuin vero­tet­ta­vaa tuloa.

  70. lii­an vanha:

    Har­va aka­tee­mi­nen hyväk­syy että sii­voo­ja ansait­si­si enem­män kuin aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen saanut.

    onneks aka­tee­mi­sil­ta ei kysy­tä pal­jon­ko sii­voo­jil­le mak­se­taan, vaan hin­nat mää­räy­tyy markkinoilla.

    Ja kon­sul­tit, jot­ka arvot­ta­vat töi­tä, teke­vät arvo­tuk­sen juu­ri noi­den sub­jek­tii­vis­ten arvo­jen mukaan.

    hihi­hi… luu­let­ko sä oikees­ti, että Suo­mes­sa pal­kat märäy­tyy sen perus­teel­la mitä kon­sul­tit sanoo?

  71. Lii­an Vanha:

    Har­va aka­tee­mi­nen hyväk­syy että sii­voo­ja ansait­si­si enem­män kuin aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen saanut. 

    Mitä ihmeen väliä täs­sä on sil­lä hyväk­syy­kö joku aka­tee­mi­nen sen sii­voo­jan tulo­ta­son vai ei? Oleel­lis­ta sii­voo­jan kan­nal­ta on sil­lä, löy­tyy­kö tar­peek­si mak­su­ha­luk­kai­ta asiak­kai­ta. Sen, että joku väi­tös­kir­jaa vään­tä­vä tut­ki­ja (nämä lie­ne­vät pal­kan suh­teen poh­ja­sak­kaa niis­tä aka­tee­mi­sis­ta, jot­ka ovat kou­lu­tuk­sen­sa mukai­ses­sa työs­sä), voi jää­dä tuloil­taan sii­vo­jaan ala­puo­lel­le ja kiroi­lee sitä, ei pitäi­si kyl­lä vai­kut­taa sii­hen, mitä sii­voo­jal­le joku varak­kaam­pi on val­mis maksamaan.

  72. Vas­tauk­se­na Karin pos­tauk­seen 13.1. klo 18.12

    Hel­sin­ki ei lie­ne paras paik­ka aloit­taa kapea-autoi­lua, mut­ta alun­pe­rin puhut­tiin­kin Kii­nas­ta. Kii­na on vas­ta autois­tu­mas­sa, infraa­kin vas­ta raken­ne­taan ja siel­lä on vie­lä sel­lai­nen­kin hyvä puo­li (tai siis huo­no), että kes­kus­joh­toi­ses­ti voi­daan ker­toa mil­lai­sia auto­ja kan­sa­lais­ten tulee halu­ta (esim. lait­ta­mal­la jakoon kol­me kapea-auto­lu­paa kah­den taval­li­sen hinnalla).

    Tosin tus­kin ne kii­na­lai­set­kaan kapeam­piin autoi­hin siir­ty­vät, vaik­ka Pekin­gin vir­ka­mie­het tätä pals­taa inten­sii­vi­ses­ti lukevatkin.

    Vaik­kei kapea-autois­ta kos­kaan mitään tren­diä tuli­si­kaan, niin auto­maa­tio­ta­so autois­sa kas­vaa var­mas­ti, eläm­me ilmei­ses­ti kes­kel­lä mur­ros­kaut­ta. Ensin tuli­vat ABS-jar­rut, sit­ten luis­to­nes­tot, ajo­va­kau­den­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mät, pysä­köin­tia­vus­ta­jat ja vii­mei­sim­pä­nä kame­rat ja tut­kat, jot­ka tark­kai­le­vat edel­lä aja­via auto­ja ja jalan­kul­ki­joi­ta. Maa­il­mal­la ajaa jo pro­to­tyyp­pe­jä auto­maat­tioh­jauk­sel­la taval­li­sen lii­ken­teen seas­sa, toki kul­jet­ta­ja on muka­na var­muu­den vuoksi.

    Tie­ten­kään auto­ma­ti­soi­tu auto ei ole sama kuin auto­maat­ti­nen lii­ken­ne, mut­ta jos pääs­tään aloit­ta­maan kii­na­lai­sit­tain puh­taal­ta pöy­däl­tä, voi hai­hat­te­lu olla rea­lis­mia 20–30 vuodessa.

    Itse ajat­te­lin ajoit­taa oman van­he­ne­mi­se­ni auto­tek­nii­kan kehit­ty­mi­seen siten, että kun ais­tit ja fysiik­ka ovat rapistuneet,voin istua volk­ka­rin taka­pen­kil­le ja ilmoit­taa, että nyt läh­det­tiin kir­kol­le baa­riin pils­ne­ril­le. Tai no, voin teh­dä tuon toki jo nyt.

  73. hihi­hi… luu­let­ko sä oikees­ti, että Suo­mes­sa pal­kat märäy­tyy sen perus­teel­la mitä kon­sul­tit sanoo?”

    Esim jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­suh­teet on teh­ty kon­sult­tien tuella

  74. Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 14.1.2011 kel­lo 11:21
    “Jos kyse on työ­pai­kal­la ole­vas­ta park­ki­pai­kas­ta (eikä sii­tä, että työ­nan­ta­ja mak­saa työn­te­ki­jän pysä­köin­nin oman kotin­sa edes­sä), niin minun on vai­kea pitää tuo­ta tulo­na yhtään sen enem­pää kuin sitä, että työ­nan­ta­ja antaa työn­te­ki­jäl­le tuo­lin istut­ta­vak­seen työ­pis­tees­sään tai vaik­ka raken­nus­mie­hel­le kypärän.”

    Kyse on sii­tä, että työ­mat­kan kulut ovat muu­ten­kin vero­tet­ta­vaa tuloa ja miels­tä­ni tuo pel­ti­leh­män pysä­köin­ti työ­ajak­si on vero­tet­ta­vaa tuloa sii­nä mis­sä bus­si­lip­pu­kin töihin.

    Asia on eri, jos auto on työ­käyt­töä var­ten, eikä sitä käy­te­tä yksi­tyi­seen kulu­tuk­seen Huvia­je­lut, työ­mat­kat yms.

  75. Kor­jaan itse itseä­ni, niin saa­han ne vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Mut­ta kyl­lä minä haluai­sin sen myös autoi­li­jal­le näky­viin, että joku Ruo­ho­la­des­sa ole­va park­ki­paik­ka mak­saa sen 160e/kk.

  76. Vil­le, olem­me siis yhtä miel­tä sii­tä, että työ­mat­ka­ku­lut eivät siis ole vero­tet­ta­vaa tuloa riip­pu­mat­ta sii­tä, mak­saa­ko ne työ­nan­ta­ja vai työn­te­ki­jä itse. 

    Mitä sii­hen Ruo­ho­lah­des­sa ole­van park­ki­pai­kan hin­taan tulee, niin se, että työ­nan­ta­ja jou­tuu tuon pulit­ta­maan sii­tä, että saa autol­li­sia työn­te­ki­jöi­tä, näkyy tie­ten­kin siten, että työ­nan­ta­jat, jot­ka eivät vas­taa­vaa etua tar­joa, voi­vat sit­ten vas­taa­vas­ti tar­jo­ta kor­keam­paa palk­kaa ja olla muu­ten yhtä kil­pai­lu­ky­kyi­siä. Sama­han pätee kaik­keen muu­hun­kin, mitä työ­nan­ta­jat työn­te­ki­jöil­leen tar­joa­vat. Jos tar­jo­aa työ­pai­kal­la edun X, niin sit­ten ei toden­nä­köi­ses­ti ole varaa mak­saa yhtä kor­kei­ta palkkoja.

  77. Eli jos työ­mat­kan mak­saa työn­te­ki­jä, hän saa vähen­tää sen vero­tuk­ses­sa, mut­ta jos sen mak­saa työ­nan­ta­ja, se on vero­na­lais­ta tuloa? Ei kuu­los­ta kovin oikeudenmukaiselta.

    1. Työ­nan­ta­ja saa antaa työ­mat­kaa var­ten työ­mat­ka­li­pun, joka ymmärt6ääkseni on vero­tet­ta­va etuus. Ehdo­ton mak­si­mi työ­mat­ka­ku­lui­hin on jul­ki­sen lii­ken­teen hin­ta, kaik­ki muu menee sen yli.
      Jos työ­nan­ta­ja mak­sai­si mak­sul­li­sen lii­tyn­tä­lii­ken­teen pysä­köin­nis­tä, se oli­si vero­tet­ta­vaa tuloa tai korot­tai­sin työn­te­ki­jän palk­kaa, jot­ta tämä voi­si pysä­köi­dä kau­pal­li­ses­sa hal­lis­sa, sekin oli­si vero­tet­ta­vaa tuloa.

  78. Eli autoi­li­jal­le, joka saa nyt vähen­tää jouk­ko­lii­ken­teen ver­ran tulois­ta, jou­tui­si mak­sa­maan 160e:stä verot.

  79. OS: “Työ­nan­ta­ja saa antaa työ­mat­kaa var­ten työ­mat­ka­li­pun, joka ymmärt6ääkseni on vero­tet­ta­va etuus.”

    Työ­nan­ta­jan mak­sa­ma työ­suh­de­mat­ka­lip­pu on vero­va­paa 300 euroon asti, Hel­sin­gis­sä tämä riit­tää sulan kelin pyö­räi­li­jäl­le ihan muka­vas­ti. Näp­pä­rä ja toi­mi­va jär­jes­te­ly, vie­lä pitäi­si työ­suh­de­pol­ku­pyö­räe­dul­le saa­da verot­ta­jal­ta joku vuo­sit­tai­nen könttäsumma.

  80. Elin opis­kel­les­sa­ni 1996–99 (mark­ka-aika­na) opin­to­ra­hal­la, joka sil­loin oli jotain 1500 mark­kaa. Asu­mis­li­sän ja vuo­kran­mak­sun jäl­keen kuus­sa jäi elä­mi­seen noin 1300 markkaa. 

    Sil­loin huo­ma­sin, että ihmi­set teke­vät noil­la tuloil­la todel­la pal­jon valin­to­ja. Suu­rin osa niis­tä tutuis­ta­ni, jot­ka valit­ti­vat samaan tapaan, että valin­to­ja ei voi teh­dä, asui Tam­pe­reen kes­kus­tas­sa yli tuplas­ti kal­liim­mas­sa asun­nos­sa, he eivät esi­mer­kik­si suos­tu­neet asu­maan solua­sun­nos­sa, kos­ka piti­vät sitä “nöy­ryyt­tä­vä­nä” tai “sopi­mat­to­ma­na” itsel­leen. Mitä muu­ta tämä on kuin oma valinta? 

    Kyke­nin sääs­tä­mään noin sata mark­kaa joka kuu­kausi. Tämä on tie­ten­kin mitä­tön sum­ma, jos sil­lä ajat­te­lee jotain iso­ja inves­toin­te­ja, mut­ta se tar­koit­ti, että odot­ta­mat­to­miin menoi­hin oli edes jon­kin­lai­nen hätävara. 

    Väi­te, että toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­väl­lä — joka saa sel­väs­ti enem­män rahaa kuin opis­ke­li­ja — ei oli­si mah­dol­li­suut­ta teh­dä valin­to­ja, on äly­tön. Mah­dol­li­suus on. Halua ei.

  81. Tie­de­mies:

    Väi­te, että toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­väl­lä – joka saa sel­väs­ti enem­män rahaa kuin opis­ke­li­ja – ei oli­si mah­dol­li­suut­ta teh­dä valin­to­ja, on äly­tön. Mah­dol­li­suus on. Halua ei. 

    Niin, tai itse asias­sa valin­to­ja teh­dään, mut­ta nii­tä perus­tel­laan (itsel­le ja muil­le) sil­lä, että valin­nan­va­paut­ta muka ei oli­si. Aina on vaih­toeh­to­ja! Ihmis­ten toi­min­ta ja toi­min­nan perus­te­lut eivät kos­kaan lak­kaa häm­mäs­tyt­tä­mäs­tä minua.

    Kari

  82. Väi­te, että toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­väl­lä – joka saa sel­väs­ti enem­män rahaa kuin opis­ke­li­ja – ei oli­si mah­dol­li­suut­ta teh­dä valin­to­ja, on äly­tön. Mah­dol­li­suus on. Halua ei.

    Minun mie­les­tä­ni tämä kysy­mys vaa­ti­si vähän tar­kem­paa poh­din­taa. Ettei tule vää­rin­kä­si­tyk­siä, myös minä olen teh­nyt opin­to­tuen (ja kesä­työ­tu­lo­jen) varas­sa valin­to­ja ja olen täs­mäl­leen samaa miel­tä, että halutessaan/kyetessään ihmi­nen pys­tyy elä­mään toi­meen­tu­lo­tuel­la kohtuullisesti.

    Ongel­ma on sii­nä, että tääl­tä ulko­puo­lel­ta lyö­dään lei­ma, että tuo ei “halua” teh­dä nii­tä valin­to­ja, joi­ta tuo koh­tuul­li­nen elä­mä edel­lyt­tää. Minun mie­les­tä­ni oli­si teh­tä­vä ero halua­mi­sen puut­teen ja sen koke­muk­sen, että ei ole vaih­toeh­toa, välil­lä. Noi­den ero on vähin­tään hämä­rä ja osin semant­ti­nen, mut­ta sel­väs­ti ole­mas­sa. (Esi­mer­kik­si kli­sei­nen esi­merk­ki rahat tai hen­ki? Haluat­ko antaa tuos­sa tilan­tees­sa raha­si, vai koet­ko että ei ole vaihtoehtoa?)

    Suo­ma­lai­sen “köy­hyy­den” (todel­lis­ta abso­luut­tis­ta köy­hyyt­tä Suo­mes­sa ei käy­tän­nös­sä ole, yksi­kin mat­ka mihin tahan­sa kol­man­nen maa­il­man maa­han osoit­taa sen het­kes­sä) on minun mie­les­tä­ni juu­ri tuo koe­tun valin­nan­va­pau­den puu­te. Osin se on itse­ai­heu­tet­tua (minun arvol­le­ni ei sovi asua opis­ke­luai­ka­na solus­sa tai minun kuu­luu ottaa puo­li mil­joo­naa asun­to­lai­naa), osin sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män luo­maa (pak­ko käy­dä kum­mal­li­sil­la kurs­seil­la, jot­ta perus­toi­meen­tu­lo on tur­vat­tu), ja osin sosi­aa­li­sen ympä­ris­tön luo­maa (elä­mä ilman kän­nyk­kää ei nyt vain useim­mil­le tun­nu vaih­toeh­dol­ta.) Tie­tys­ti rajan­ve­to edel­lis­ten välil­lä on vaikeaa.

    Vas­tauk­sia minul­la ei näi­hin kysy­myk­siin oikein ole, mui­ta kuin että sosi­aa­li­tur­vaa pitäi­si kehit­tää suun­taan joka kas­vat­taa yksi­lön koke­maa todel­lis­ta valin­nan­va­paut­ta (perus­tu­lo?) ja vel­kaan­tu­mis­ta rajoit­taa mis­sä se on täy­sin hyö­dy­tön­tä (asun­to­lai­nat). Sil­ti en oli­si val­mis lyö­mään suo­ma­lais­ten köy­hien talou­del­li­sia ongel­mia vain halut­to­muu­den piik­kiin, vaan tuo ongel­ma on monimutkaisempi.

  83. Kaik­kein köy­him­pien suo­ma­lais­ten koh­dal­la on usein kyse sii­tä , että he eivät osaa tai pys­ty käyt­tä­mään sosi­aa­li­tur­vaa täy­si­mää­räi­ses­ti. Päih­deon­gel­ma, mie­len­ter­vey­son­gel­mat, kodit­to­muus , totaa­li­nen syr­jäy­ty­mi­nen, lai­ton maas­sao­lo jne. voi­vat aiheut­taa tilan­teen jos­sa sosi­aa­li­jär­jes­tel­mä ei “huo­maa” ihmis­tä. Näi­den koh­dal­la ei voi puhua valin­nas­ta. Ihmis­mie­li on kui­ten­kin sel­lai­sek­si raken­tu­nut, että se suo­je­lee itse­ään stres­sil­tä medi­ka­li­soi­mal­la ongel­mat ulkoa tule­vik­si. Sik­si moni taval­li­nen “suh­teel­li­nen” medi­aa­ni­köy­hä uskoo vakaas­ti, että oma köy­hyys joh­tuu rik­kai­den ahneu­des­ta, sosi­aa­li­vi­ran­omais­ten ilkey­des­tä, maa­han­muut­ta­jien välis­tä­ve­dos­ta, koh­ta­lon­omai­ses­ta huo­nos­ta onnes­ta, vai­vois­ta ja sai­rau­des­ta. Samoin pelä­tään pie­nen­kin hyvin­voin­nin näyt­tä­mis­tä, kos­ka sil­loin mene­te­tään “oikeu­tus” ulkoa tule­vis­ta syis­tä joh­tu­van köy­hyy­den “oikeu­den­mu­kai­seen” kor­jaa­mi­seen sosi­aa­li­avul­la. Nuo abso­luut­ti­ses­ti oikeas­ti ulkois­ten syi­den vuok­si köy­hät ovat roo­li­mal­le­ja köy­hyy­del­le, joi­hin vedo­taan todis­tee­na köy­hyy­den ulkoi­suu­del­le. Huom! Tämä on siis täy­sin ylei­sin­hi­mil­li­nen käyt­täy­mi­sen piirre.Esim. jos minä menen hake­maan sai­ra­lo­maa lää­kä­ril­tä, lii­oit­te­len jon­kin ver­ran vai­vo­ja­ni ja esi­tän sai­ras­ta ja surullista.

    Vika ei siis ole köy­his­sä , kuka tahan­sa meis­tä köy­hä­nä toi­mi­si samoin. Mut­ta jär­jes­tel­mäs­sä on se vika , että se on teh­ty pape­ril­la tek­ni­se­nä rat­kai­su­na ihmis­muut­tu­jaa vähä­tel­len ja huo­nos­ti tun­tien. Sik­si minus­ta oli­si tär­ke­ää pois­taa kai­ken­lai­nen har­kin­nan­va­rai­suus sosi­aa­li­tur­van perus­osal­ta. Har­kin­nan­va­rai­suus vain kan­nus­taa ihmi­siä raken­ta­maan itsel­leen “köy­hän” iden­ti­tee­tin ja har­kin­nan odo­tusai­ka lamaut­taa ihmi­sen pahen­taen samal­la het­kel­li­sen köy­hyy­den aiheut­ta­mia ongelmia.

  84. Kom­ment­ti­ni oli ehkä hie­man tyly. “Halun” puu­te ei tar­koi­ta että itse tilan­ne on oma valin­ta. Se tar­koit­taa vain sitä, että tilan­teen luon­ne tekee yksi­lös­tä ikään­kuin näköalattoman. 

    Opis­ke­li­ja on usein opti­mis­ti­nen tule­van raha­ti­lan­teen­sa suh­teen. Kuvit­te­li­sin taas toi­meen­tu­lo­tuen nos­ta­jan ole­van jok­seen­kin pes­si­mis­ti­sem­pi. Vika täs­sä on se, että eten­kin jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa asen­ne alkaa toteut­taa itse­ään. Ei sil­lä, voi pes­si­mis­mi olla perus­tel­tua­kin. Se kui­ten­kin lyhen­tää aika­jän­net­tä, jol­la pää­tök­set tehdään.

  85. Sen haluai­sin “kadun­var­si­park­kee­ra­jil­le” sanoa että kysei­nen jär­jes­tel­mä ei ole voi­mas­sa Kii­nas­sa. Kii­nas­sa pitää auto park­kee­ra­ta park­ki­pai­kal­le. Tien­pien­nar on siel­lä­päin varat­tu häly­tys­ajoon eli polii­seil­le ja ambu­lans­seil­le. Sii­hen jos jät­tää auton­sa park­kiin voi tul­la isot sakot.

    Kes­kus­te­lun taso lähe­nee hui­mas­ti nor­su­luun­tor­nis­sa asu­van polit­ru­kin toi­min­taa: todel­li­sen maa­il­man tilan­teet kor­va­taan omil­la (haus­koil­la) ole­tuk­sil­la, nii­den perus­teel­la sää­de­tään lait. Onnek­si suo­ma­lai­sil­la ei ole mitään oikeut­ta vai­kut­taa Kii­nan asioi­hin! Vali­tet­ta­vas­ti Brys­se­lin ja Was­hing­to­nin (ja pian ehkä Pekin­gin­kin) her­roil­la vas­ta­vaas­ti on val­taa teh­dä suo­mea kos­ke­via pää­tök­siä; aivan yhtä vää­rien ole­tuk­sien mukaan.

    Maa­seu­tua kos­ke­vat pää­tök­set tai­de­taan suo­mes­sa teh­dä kau­pun­ki­lais­ten toi­mes­ta ja vähem­mis­tö­jä kos­ke­vat pää­tök­set enem­mis­tön toi­mes­ta. Hal­lin­to­jär­jes­tel­mä jos­sa asiat pää­te­tään val­tion kabi­ne­teis­sa on nimel­tä sosia­lis­mi. Vih­reät ovat otta­neet tun­nuk­sek­seen val­tion lei­jo­nan: kan­san­edus­ta­jis­ta on tul­lut val­tion­edus­ta­jia, ja aate on muut­tu­nut sosia­lis­mik­si! Kor­rup­toi­ko val­ta todel­la näin pahoin ja nopeas­ti Osmo?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.