VR:n säästöissä ei ole kohtuutta Helsingissä

Lii­al­li­nen sääs­tä­mi­nen on nyt sit­ten pal­jas­tu­nut syyk­si rau­ta­tie­lii­ken­teen ongel­miin Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Tie­to ei var­maan­kaan ollut yllät­tä­vä. On sääs­tet­ty kun­nos­sa­pi­to­hen­ki­lö­kun­nas­sa, mut­ta on myös pih­tail­tu ase­tin­lait­teen – siis vaih­teis­ton ja vaih­tei­ta lii­kut­te­le­van kalus­ton uudistamisessa.

Näis­sä sääs­töis­sä ei ole mitään jär­keä. Jos mat­kus­ta­jien ja hei­dän työ­nan­ta­jien­sa tap­pioi­ta ver­taa sääs­ty­nee­seen raha­sum­maan havait­tai­siin, että aika pal­jon kan­nat­tai­si pan­na rahaa lähi­lii­ken­teen toi­mi­vuu­teen. Jos kym­me­nen tuhat­ta mat­kus­ta­jaa myö­häs­tyy tun­nin, se on sata­tu­hat­ta työ­tun­tia arvol­taan noin kak­si mil­joo­naa euroa. Nyt aja­tel­laan han­kit­ta­van uusi ase­tin­lait­teis­to hil­jak­seen kym­me­nen vuo­den aikana.

Asian voi­si rat­kais­ta joko niin, että VR sai­si itse päät­tää, miten se inves­toin­tei­hin varat­tu­ja raho­ja käyt­tää, eikä sitä pako­tet­tai­si haas­ka­maan eri­lai­siin huu­to­kos­ken­ra­toi­hin inves­toin­ti­ra­ho­ja, joil­la voi­si teh­dä myös jotain hyö­dyl­lis­tä. Tai sit­ten VR:n lähi­lii­ken­ne inves­toin­tei­neen on otet­ta­va kun­tien vastuulle.

Espan­ja lait­taa rau­ta­tei­hin 250 mil­jar­dia euroa. Ovat muu­ten erit­täin hie­no­ja junia.

158 vastausta artikkeliin “VR:n säästöissä ei ole kohtuutta Helsingissä”

  1. Ase­tin­lai­te ja radat yli­pään­sä kuu­luu RHK:lle jon­ka nimi nyt­tem­min napa­kas­ti on Lii­ken­ne­vi­ras­ton Rau­ta­tie­o­sas­to tai jotain sem­mois­ta. Toi­mit­ta­ja­kun­ta tip­pui orga­ni­saa­tio­muu­tok­ses­ta kyy­dis­sä jo 90-luvul­la kun VR ja RHK ero­tet­tiin, näkö­jään muut­kin. Se että VR:n yksik­kö tekee rata­töi­tä Lii­ken­ne­vi­ras­ton tilauk­ses­ta ja VR jos­kus jopa rahoit­taa nii­tä ei ole omi­aan häl­ven­tä­mään sekaannuksia.

    Minul­la on oras­ta­va epäi­lys että tuo radan­pi­don ja lii­ken­nöi­nen erot­ta­mi­nen ei ollut jär­ke­vää. Sii­tä oli­si hyö­tyä jos oli­si kil­pai­le­via ope­raat­to­rei­ta, mut­ta kun on mono­po­lio­pe­raat­to­ri. Tuos­sa tulee mm. sel­lai­sia int­res­si­ris­ti­rii­to­ja että ope­raat­to­rin kan­nal­ta on kan­nat­ta­vaa piden­tää ja lyhen­tää junia tar­peen mukaan kus­tan­nus­ten sääs­tä­mi­sek­si, mut­ta tämä taas syö rata­ka­pa­si­teet­tia. Yksi ongel­ma rata­pi­hal­la on nime­no­maan lii­ken­teen mää­rä vari­kol­le, se menee usein niin että kun Pasi­las­ta tulee juna niin se ajaa ensin lai­tu­riin, pääs­tää mat­kus­ta­jat pois ja läh­tee sit­ten takai­sin koh­ti Ilma­laa, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tuo tuk­kii puo­let rai­teis­ta kun se sei­laa koko rata­pi­han poik­ki. Ja sama toi­seen suun­taan kun junia tuo­daan Ilmalasta.

    Se ase­tin­lait­teen uusin­ta tar­koit­tai­si koko rata­pi­han remp­paa, joka kyl­lä tulee teh­dä, mut­ta ehkei tuos­sa aika­tau­lus­sa ole niin­kään kyse rahas­ta kun sii­tä että tuo vaan kes­tää? Ilman mitään suu­rem­paa mete­liä Ilma­lan varik­koa rem­pat­tiin samal­la sadal­la mil­joo­nal­la, ja sel­vi­tys­mies nyt sit­ten tote­si että sin­ne pitäi­si saa­da sil­lat sekä Espoon että Kera­van kau­pun­ki­ra­dal­ta kum­mas­ta­kin suun­nas­ta, arve­len että tuo on hel­pos­ti toi­set sata miljoonaa.

    Väi­tän muu­ten että sen van­han sata­ma­ra­ta­ver­kon hävit­tä­mis­tä kadu­taan vie­lä kat­ke­ras­ti. Sii­nä oli­si ollut poh­ja sil­le että junia oli­si voi­nut hajaut­taa Jät­kä­saa­reen, Kala­sa­ta­maan, Alp­pi­laan, Hernesaareen…

  2. Espan­jas­sa pääs­tään var­maan erit­täin hie­nol­la juna­kyy­dil­lä köy­häin­ta­looon, kun ollaan han­kit­tu kaik­kea muu­ta­kin kivaa. 250 mrd inves­toin­ti. 23 mrd mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­ria vuo­des­sa. Pal­jon­ko las­ke­taan korok­si ja kuo­le­tusa­jak­si? Peri­tään­kö tämä inves­toin­ti mat­kus­ta­jil­ta vai myös niil­tä, jot­ka eivät junal­la kulje?

  3. Kor­jat­kaa toki jos olen vää­räs­sä, mut­ta eikö ase­tin­lai­tein­ves­toin­ti kuu­lu Lii­ken­ne­vi­ras­ton vas­tuu­alu­eel­le, eikä VR:n?

    VR:n ongel­ma­na on sit­ten liik­ku­van kalus­ton kunnossapito 🙂

  4. Olen sinäl­lään samaa miel­tä, mut­ta huo­maut­tai­sin, että rai­dein­fra ja sii­hen käy­tet­tä­vät inves­toin­nit eivät ole (suo­raan) VR:n pää­tet­tä­vis­sä, vaan niis­tä päät­tää Lii­ken­ne­vi­ras­to, joka siis käyt­tää ne rahat kuten polii­ti­kot halua­vat, eli kor­pi­kuusen kan­non alle.

    Kari

  5. Espan­ja lait­taa rau­ta­tei­hin 250 mil­jar­dia euroa. Ovat muu­ten erit­täin hie­no­ja junia.

    Espan­ja saa­kin ker­jä­tä hat­tu kou­ras­sa rahaa markkinoilta.

    Mut­ta, mut­ta. Suo­mes­sa on 6000km rataa. Onko­han ihan jokai­nen kilo­met­ri tarpeellinen?

  6. Rai­de­lii­ken­tees­sä täy­tyy täl­lä het­kel­lä erot­taa kak­si osaa. Radas­ta­han vas­taa Lii­ken­ne­vi­ras­to. Lii­ken­tees­tä taas vas­taa pää­osin VR. Sii­nä mie­les­sä hie­no orga­ni­saa­tio, että kum­pi­kin voi syy­tel­lä toi­si­aan toimimattomuudesta. 🙂

    Kun juna myö­häs­tyy, on syy joko radas­sa tai juna­ka­lus­tos­sa. Nyt ongel­mia on ilmei­ses­ti molem­mis­sa. Bri­teil­lä­hän on koke­muk­sia, että jom­man kum­man, joko rata­ver­kon tai lii­ken­teen voit kil­pai­lut­taa, molem­pia et. Kol­mas vaih­toeh­to on antaa saman toi­mi­jan hoi­taa sekä rata että liikenne.

    Veron­mak­sa­jal­le tär­kein­tä on, että hän saa edul­li­sen pave­lun koh­tuu laa­duk­kaas­ti. Enkä tar­koi­ta juna­li­pun hin­taa, vaan sitä, ettei juna­lii­ken­teel­le aina­kaan tar­vit­se mak­saa tukia. Inves­toin­ti­tuet suu­riin, kan­sal­li­siin väy­lä­hank­kei­siin ovat jois­sa­kin tapauk­sis­sa perusteltuja.

    Sii­nä Osmo on oikeas­sa, ettei ole mitään jär­keä yllä­pi­tää kan­nat­ta­mat­to­mia ratao­suuk­sia. Silk­kaa rahan tuh­laus­ta. Suo­mes­sa vain on niin vähän ihmi­siä, ettei ihan joka nie­meen kan­na­ta ajaa junalla.

    Samal­la voi tode­ta, ettei pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kaan kan­na­ta ajaa var­tin välein, vaan puo­len tun­nin tai tun­nin väli riit­tää, jos lii­ken­ne­mää­rä voi­daan hoi­taa pidem­mil­lä yksi­köil­lä. Sääs­tyy rahaa, mikä on veron­mak­sa­jan etu.

  7. Rata­ver­kon rahoi­tuk­ses­ta päät­tää vii­me kädes­sä edus­kun­ta, mut­ta eipä ole aina­kaan lii­ken­ne­mi­nis­te­reis­tä tais­te­le­maan tason nos­ta­mi­sek­si, jon­ka kaik­ki tie­tä­vät lii­an mata­lak­si. Sen sijaan minis­te­reil­lä on vaa­li­kau­des­ta toi­seen tapa­na leik­kiä ikään kuin heil­lä oli­si yhtä lail­la val­taa kuin naa­pu­ri­maam­me joh­ta­jil­la. Nuo otsi­kot ja lin­kit ker­to­vat paljon. 

    Mos­ko­van ympä­ris­tön säh­kön­saan­ti tak­ku­aa, Putin läk­syt­ti vas­tuul­li­sia (2011):

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Moskovan+ymp%C3%A4rist%C3%B6n+s%C3%A4hk%C3%B6nsaanti+takkuaa+Putin+l%C3%A4ksytti+vastuullisia/1135262776919/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­ri puhut­taa toi­mi­jat juna­lii­ken­teen ongel­mis­ta (Susan­na Huo­vi­nen, sdp, 2006): 

    http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819490

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­ri pyy­si sel­vi­tys­tä junaon­gel­mis­ta (Anu Veh­vi­läi­nen, kesk, 2007): 

    http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819799

    Minis­te­ri Veh­vi­läi­nen vaa­ti sel­vi­tys­tä juna­lii­ken­tees­tä (2011). Jos­tain syys­tä tämä link­ki ei enää toimi: 

    http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/view/1221612

    http://vaunut.org/kuva/61345?u=619&m=1&t=ministeri

    Epäi­len, ettei mikään muu­tu, vaik­ka minis­te­ri ja puo­lue­kin vaa­lien jäl­keen vaih­tui­si­vat. Ruot­sin tapaan edus­kun­nan pitäi­si ryh­dis­täy­tyä asias­sa, sel­vi­tyt­tää ongel­mat laa­ja-alai­ses­ti ja antaa minis­te­ril­le sel­vät säve­let nii­den korjaamiseksi. 

    Utfråg­ning om tågt­ra­fi­ken i riks­da­gen (Ruot­si 2010): 

    http://www.svd.se/nyheter/inrikes/utfragning-om-tagtrafiken-i-riksdagen_5798445.svd

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  8. Nyt­hän suu­rin osa tämän vuo­si­tu­han­nen rau­ta­tiein­ves­toin­neis­ta on käy­tet­ty lep­pä­vaa­ran kau­pun­ki­ra­toi­hin, vuo­saa­ren sata­ma­ra­toi­hin ja vii­mei­se­nä len­to­ken­tän kaut­ta kier­tä­viin kehä­ra­toi­hin. Vii­mei­sen kus­tan­nusar­vio lähes 0.6 mil­jar­dia euroa. Oli­si­ko sit­ten­kin pitä­nyt jät­tää kehä­ra­ta raken­ta­mat­ta ja lait­taa raha ase­tin­lait­teis­toon? Mik­sei kukaan puhu­nut ase­tin­lait­teis­tos­ta mitään kun kehä­ra­dan raken­ta­mi­ses­ta keskusteltiin?

  9. Eikö­hön uudes­sa maa­il­mas­sa vaan ole niin, että uusien tie­doi­tus­ka­na­vien mukai­ses­ti kan­sa­lai­sil­le on avau­tu­nut mui­ta­kin reit­te­jä tie­tää maan­sa asiois­ta kuin ennen oli pel­käs­tään viran­omais­ten tie­doit­ta­mi­na ja manipuoloimina.

    Rau­ta­teit­tem­me kaa­os muu­ten alkoi n. 1998 kun sitä uut­ta rin­nak­kas­ta rataa ete­les­tä poih­joi­seen ryh­dyt­tiin raken­ta­maan. Se on se van­ha tari­na joka pätee, että kun hil­jaa hir­te­tään, niin kul­loi­seen­kin olo­ti­laan alkaa tottumaan.

  10. Itse­näis­ty­nyt tasa­val­ta pys­tyi inves­toi­maan rata­verk­koon, mut­ta rikas tasa­val­ta sata vuot­ta myö­hem­min pys­tyy raken­ta­maan n 20 km peru­pa­ran­net­tua tai uut­ta rataa vuodessa?

    Rata­ver­kos­sa, rata­ka­lus­tos­sa ja lii­ken­teen ohjauk­ses­sa näkyy noin 40 vuo­den korjausvelka.

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö pys­tyy inves­toi­maan Savoon käyt­tä­mät­tö­mään rataan, Kemi­jär­ven lii­ken­tee­seen ja muu­hun omi­tui­seen tava­raan. Sit­ten minis­te­ri keh­taa vie­lä ihmetellä.

    Kos­ka kaik­ki laho­aa käsiin, jotain suun­ni­tel­mal­lis­ta ja pit­kä­jän­teis­tä oli­si teh­tä­vä. Ennen muu­ta inves­toi­ta­va sin­ne min­ne on pak­ko, vaik­ka sosi­aa­li­tur­vaa sen vuok­si oli­si leikattava.

  11. Sääs­töis­sä on tot­ta kai jär­keä VR:lle, joka voi pää­sään­töi­ses­ti vyö­ryt­tää sääs­tö­jen­sä hait­ta­vai­ku­tuk­set (kus­tan­nuk­set) muil­le tahoille.

    Rau­ta­tie­a­se­tus oli­si tuo­nut ns. anka­ran vas­tuun VR:lle myös taa­ja­ma­lii­ken­tees­sä yli tun­nin vii­väs­tys­ti­lan­teis­sa, mut­ta Suo­mi käyt­ti ase­tuk­ses­sa annet­tua mah­dol­li­suut­ta poik­keuk­seen ase­tuk­sen noudattamisessa. 

    Rau­ta­tie­kul­je­tus­lain kor­vaus­vas­tuu­ta kos­ke­vat sään­nök­set ovat voi­mas­sa ase­tuk­sen rin­nal­la (taa­ja­ma- ja kau­ko­lii­ken­tees­sä). VR:llä ei ole kor­vaus­vas­tuu­ta vii­väs­tyk­sien aiheut­ta­mis­ta vahin­gois­ta, jos se näyt­tää ryh­ty­neen­sä kaik­kiin koh­tuu­del­la vaa­dit­ta­viin toi­men­pi­tei­siin vahin­gon vält­tä­mi­sek­si, ja jos kysy­mys on vii­väs­tyk­ses­tä, johon mat­kus­ta­jan voi­daan koh­tuu­del­la edel­lyt­tää varautuneen.

    Lain aset­ta­mat kor­vaus­vel­vol­li­suu­det eivät toki rat­kai­se jat­ku­vien ja pie­nien vii­väs­tyk­sien aiheut­ta­maa luot­ta­mus­pu­laa juna­lii­ken­teen toi­mi­vuu­teen. Myö­häs­ty­mis­mi­nuut­tien koko­nais­mää­rä vuo­den aika­na ei lie­ne niin oleel­li­nen seik­ka, kuin se, jos myö­häs­ty­mi­nen on enem­män sään­tö kuin poik­keus. Kyl­lä ihmi­set ymmär­tä­vät myö­häs­ty­mi­set, kun sil­le on (esim. tai­vaal­le tähys­tet­täes­sä) sel­vä syy. Jat­ku­via myö­häs­ty­mi­siä on sen sijaan vai­keam­pi ymmärtää.

  12. VR-kon­ser­nin lii­ke­voit­to oli v. 2009 28,9 ja 2008
    74,4 mil­joo­naa euroa. Eikö­hän noil­la rahoil­la pitäi­si saa­da parem­pi luo­tet­ta­vuus liikenteeseen? 

    Vai ovat­ko joh­ta­jien ja hal­lin­to­neu­vos­ton optiot lii­an pie­niä, ettei oikein moti­voi­du työntekoon?

    Joku jo ehät­ti nimeä­mään Veh­vi­läi­sen syy­pääk­si nykytilanteeseen.

  13. Pen­do­li­no oli vir­he­han­kin­ta, jon­ka jokai­nen juna­mat­kaa­ja on vii­meis­tään vii­me tal­vi­na oppi­nut. IC-juna kul­kee, jos pää­ra­ta vain saa­daan kun­toon välil­lä Yli­vies­ka-Vihan­ti-Oulu. Hesa­lai­sil­le junat eivät tar­vit­se­kaan len­tää, niin oppi­vat vähän kärsivällisyyttä. 😉

  14. Lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Veh­vi­läi­sen puhe Huu­to­kos­ken kum­mi­tus­ra­dan val­mis­tu­mis­juh­las­sa ker­too pal­jon käsit­tä­mät­tö­män härs­kis­tä siltarumpupolitikoinnista. 

    Minis­te­ri on jyrk­jäs­ti pro­fi­loi­tu­nut puun­kul­je­tus­lii­ken­ne­mi­nis­te­rik­si. Puhees­saan hän viit­ta­si vie­lä run­saat 40 mil­joo­naa mak­sa­neen Huu­to­kos­ken lisäk­si­kym­me­nien mil­joo­nien tukiin yksi­tyis­met­sä­teil­le ja mm. seuraavaa:

    Hal­li­tuk­sen rahoi­tus­pää­tök­sen poh­jal­ta ovat tie­pii­rit val­mis­tel­leet yhdes­sä met­sä­teol­li­suu­den kans­sa vii­me viik­koi­na esi­tyk­siä niis­tä tie­koh­teis­ta, jot­ka kor­ja­taan tämän vaa­li­kau­den aika­na puu­huol­lon varmistamiseksi. 

    Pää­tök­set lähes 140 milj. euron pake­tin yksit­täi­sis­tä koh­teis­ta teh­dään aivan lähiaikoina.”

    Onko rau­ta­tien infra ero­tet­tu vain sen takia minis­te­ri­öön, jot­ta rahoil­la voi teh­dä sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa. Orga­ni­saa­tio­teo­rioi­den ja ‑tut­ki­mus­ten näkö­kul­mas­ta täl­lai­sel­le byro­kraat­ti­sel­le työn­jaol­le ei ole lii­ke­toi­min­nal­li­sia perusteita.

  15. Pää­kau­pun­ki­seu­tu tai­taa olla ainoi­ta aluei­ta Suo­mes­sa, joil­la pääs­tään lähel­le­kään Espan­jan väes­tön­ti­heyt­tä (mutua). Eipä sil­ti, kysy­mys poh­joi­sen ratain­ves­toin­tien mie­lek­kyy­des­tä pysyy. Bus­sit kulkee.

    1. Espan­jan junat kul­ke­vat 300 km /h. Bus­seil­la on sii­hen vähän mat­kaa. Ne ovat kuin len­to­ko­nei­ta ja ovat hin­noi­tel­tu kuin lentokoneet.

  16. >Espan­ja lait­taa rau­ta­tei­hin 250 mil­jar­dia euroa.
    >Ovat muu­ten erit­täin hie­no­ja junia.

    Osmo, tämä ver­tai­lu ei toi­mi, kos­ka Espan­jal­la on tun­ne­tus­ti koko maa­il­man rahat käy­tös­sään. Meil­lä vain omamme.

  17. Ilpo P:
    >Vai ovat­ko joh­ta­jien ja hal­lin­to­neu­vos­ton optiot
    >lii­an pie­niä, ettei oikein moti­voi­du työntekoon?

    Var­maan ne ovat. Onko VR:llä ollen­kaan optio-ohjel­maa? En ole kuul­lut­kaan. Jos ne tosi­aan ovat jon­kun kris­tal­li­pal­lon mie­les­tä syy­pää ongel­miin, niin sit­ten vika on tosi­aan sii­nä että nol­la on lii­an pieni.

  18. Kenen­kä raho­ja se Espan­ja niin pal­jon rau­ta­tei­hin laittaa?
    Aika pal­jon paran­nus­ta saa­tais meil­lä aikaan ilman inves­toin­te­ja ihmeen monel­le työs­sä­kä­vi­jäl­le, kun kau­ko­ju­niin mah­dol­lis­tet­tai­siin HSL-lipuil­la (HSL+) pää­sy. Tämä ei ole rahan, vaan tah­don asia!

  19. Espan­ja lait­taa rau­ta­tei­hin 250 mil­jar­dia euroa. Ovat muu­ten erit­täin hie­no­ja junia.”

    … niin ovat. Suo­mi on taka­pa­ju­la, jos juniin verrataan.

    Minus­ta koko juna­kur­juus on seu­raus ideo­lo­gi­ses­ta “pii­loa­jat­te­lus­ta” sama­oin­kuin pää­kau­pun­ki­seu­dun jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon nykytila.

  20. Lai­te­taan­pa sel­väs­ti pöy­tään se, että kenen etu on ollut pitää Suo­men rau­ta­tei­tä hei­kos­sa kun­nos­sa sit­ten suu­rien teh­tait­ten sisäänkäyntien.

    Onhan toki ollut niin, että suu­rien teh­tait­ten por­teil­ta on ollut sisään­pää­sy isom­mal­le ratao­suu­del­le ilman mitään probleemeja.

    Mut­ta kun minua aina­kin potut­taa se, että rau­ta­tiem­me ovat rapis­tu­neet uuden lii­ken­teen myö­tä sel­lai­seen ase­maan, — että kuka ja ken saat­toi rau­ta­tiem­me tähän asemaan.

    Ihmet­ten vaan.

  21. Toi­nen jut­tu: VR:lle annet­tiin hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä 10 vuo­den jat­ko mono­po­lil­le jou­lu­kuus­sa 2009. Heti saman­tien 2010 kevääl­lä VR:llä oli­kin jo suu­ria vai­keuk­sia lii­ken­teen hoi­ta­mis­sa mil­loin mis­tä­kin syys­tä, ja sama vir­si jat­kuu nytkin. 

    Jos VR ker­ran ei ole halu­kas hoi­ta­maan lii­ken­net­tä kun­nol­la, niin mik­si sit­ten kui­ten­kin piti hamu­ta yksinoikeutta?

    Sel­vi­tys­ten vaa­ti­mi­sen sijaan minis­te­ril­tä pal­jon tehok­kaam­pi kei­no oli­si ollut ilmoit­taa että tuo sopi­mus tul­laan pur­ka­maan ensi tilas­sa mikä­li VR ei hoi­da lii­ken­net­tään kun­toon ja lope­ta rahas­ta valittamista.

  22. Espan­jas­sa on popu­laa 46 mil­joo­naa pää­tä. 250 mil­jar­dia tekee noin 5400 e per nup­pi. Ver­tai­lun vuok­si RHK:n (vie­lä van­hal­la nimel­lä) tilin­pää­tök­sen mukaan sen vuo­den 2009 brut­to­me­not oli­vat 595,7 milj. euroa, eli n. 112 e per suo­ma­lai­nen (tämä siis yhte­nä vuon­na, espan­ja­lai­set­kaan eivät var­maan ole lait­ta­mas­sa koko suur­no­peus­ju­na­pot­tia sileäk­si vuo­den aikana).

    Her­mii­til­le: Kuk­kua. Menin jou­lu­lo­mal­le IC-junal­la, jon­ka sveit­si­läis­val­mis­tei­nen Sr2-vetu­ri jää­tyi mat­kal­le. Oli peril­lä puo­li­tois­ta tun­tia myö­häs­sä. VR:n pal­ve­lu­jen nykyis­tä pät­ki­mis­tä ei miten­kään voi lait­taa Pen­do­li­no­jen syyk­si, vaik­ka niis­sä on omat ongel­man­sa olleet ja osin on edelleenkin.

  23. Mei­dän rahoil­la nämä Espan­jan rai­dein­ves­toin­nit­kin on mak­set­tu, tosin EU:n kautta.

    Kohee­sio­ra­has­to on raken­ne­po­li­tii­kan väli­ne, jol­la on vuo­des­ta 1994 läh­tien autet­tu jäsen­val­tioi­ta vähen­tä­mään talou­del­li­sia ja sosi­aa­li­sia ero­ja ja vakaut­ta­maan talout­taan. Kohee­sio­ra­has­tos­ta voi­daan mak­saa jopa 85 pro­sent­tia suur­ten ympä­ris­tö- ja lii­ken­nein­fra­struk­tuu­ri­hank­kei­den tuki­kel­poi­sis­ta menoista.
    Tukea saa­vat unio­nin köy­him­mät jäsen­val­tiot, joi­den brut­to­kan­san­tuo­te (BKT) asu­kas­ta koh­den on alle 90 pro­sent­tia EU:n kes­kiar­vos­ta mm Kreik­ka, Por­tu­ga­li ja Espanja

  24. Itse asias­sa nuo kol­me maa­ta ovat napan­net lei­jo­nan­osa nois­ta mil­jar­deis­ta, Espan­ja n 40 % Kreik­ka ja Por­tu­ga­li 15 % kumpikin.Muille, esim Viro, Lat­via ‚Liet­tua, Puo­la etc on jää­nyt vain rippeitä
    Eli kun aje­lem­me Espan­jas­sa voim­me olla ylpei­tä, olem­me­han mak­sa­neet osan sii­tä ja luo­pu­neet oman infran kehittämisestä.

  25. tpyy­luo­ma: “Väi­tän muu­ten että sen van­han sata­ma­ra­ta­ver­kon hävit­tä­mis­tä kadu­taan vie­lä kat­ke­ras­ti. Sii­nä oli­si ollut poh­ja sil­le että junia oli­si voi­nut hajaut­taa Jät­kä­saa­reen, Kala­sa­ta­maan, Alp­pi­laan, Hernesaareen…”

    Jät­kä­saa­res­ta oli­si saa­nut raken­net­tua erin­omai­sen juna­laut­tayh­tey­den Tal­lin­naan. Nykyi­set lai­vat ylit­tä­vät lah­den kah­des­sa tun­nis­sa ympä­ri vuo­den, ei tar­vit­si­si hai­kail­la tun­ne­lia jota ei kos­kaan tule.

    Mitä itse aihee­seen tulee, niin eikö­hän ole kai­kil­le sel­vää, että ongel­mien syy­nä on rai­de­lii­ken­teen ali­ra­hoi­tus ylei­ses­ti ja pk-seu­dun syr­ji­mi­nen eri­tyi­ses­ti. Rai­de­lii­ken­net­tä pitäi­si kehit­tää siel­lä mis­sä on massoja.

  26. Jäl­leen yksi osoi­tus sii­tä, miten EU:n kaut­ta pyö­ri­tet­tä­viä rahas­to­ra­ho­ja tuh­la­taan sil­mit­tö­mäs­ti. Tätä tapah­tuu myös Suo­mes­sa, mut­ta ei vie­lä ilmei­ses­ti rautateihin. 

    EU, joka esiin­tyy nykyi­ses­sä euro krii­sis­sä Reh­nin joh­dol­la pelas­ta­va­na suo­je­lusen­ke­li­nä, on itse mer­kit­tä­vä tuh­lauk­sen aiheuttaja. 

    Sit­ten kun rahat on mak­set­tu EU:n kas­saan, pitää kek­siä kii­reel­lä mitä mie­let­tö­mäm­piä tuh­laus­hank­kei­ta, jot­ta siel­tä saa­tai­siin jota­kin takai­sin. Sii­nä tou­hus­sa ei ole mitään järkeä.

  27. Tpyy­luo­ma:

    Minul­la on oras­ta­va epäi­lys että tuo radan­pi­don ja lii­ken­nöi­nen erot­ta­mi­nen ei ollut jär­ke­vää. Sii­tä oli­si hyö­tyä jos oli­si kil­pai­le­via ope­raat­to­rei­ta, mut­ta kun on monopolioperaattori. 

    Tämä tai­taa olla sel­lai­nen asia, joka ei ole Suo­men pää­tet­tä­vis­sä, vaan se on peräi­sin EU:sta. Kan­ta­va aja­tus on saat­taa Euroo­pan rau­ta­tie­lii­ken­ne “vas­taa­vak­si” kuin tie­lii­ken­ne­kin, eli että infra on asia erik­seen ja sitä saa­vat sit­ten käyt­tää kaik­ki ope­raat­to­rit kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la. Suo­men kan­nal­ta jär­jes­te­ly ei vält­tä­mät­tä ole kaik­kein opti­maa­li­sin, kun me olem­me aika pal­jon toi­sen­lai­ses­sa tilan­tees­sa Kes­ki-Euroop­paan ver­rat­tu­na tääl­lä “saa­rel­lam­me”. Samaa vikaa on kuu­le­ma­ni mukaan muis­sa­kin EU-tasol­la pää­te­tyis­sä jär­jes­te­lyis­sä, jois­sa orga­ni­saa­tioil­le esi­te­tään vaa­ti­muk­sia, jot­ka ehkä ovat jär­ke­viä jos­sain Sak­san kal­tai­ses­sa maas­sa, mut­ta meil­lä täy­sin ylimitoitettuja.

    T. Soi­ni tie­ten­kin tähän tote­ai­si, että “mis­sä EU, siel­lä ongel­ma”, mut­ta minus­ta mei­dän oli­si vain kan­nat­ta­nut tode­ta tosi­asiat ja ede­tä kil­pai­lun täy­del­li­seen vapaut­ta­mi­seen mah­dol­li­sim­man ripeäs­sä tah­dis­sa. Nyt on valit­tu jar­ru­mie­hen lin­ja, jol­la saa­daan koot­tua yhteen molem­pien vaih­toeh­to­jen huo­not puolet.

    Kal­le:

    Rai­de­lii­ken­tees­sä täy­tyy täl­lä het­kel­lä erot­taa kak­si osaa. Radas­ta­han vas­taa Lii­ken­ne­vi­ras­to. Lii­ken­tees­tä taas vas­taa pää­osin VR. Sii­nä mie­les­sä hie­no orga­ni­saa­tio, että kum­pi­kin voi syy­tel­lä toi­si­aan toimimattomuudesta. 🙂 

    Tämä nyt on jo vähän tur­haa ilkei­lyä. Aina­kaan minä en jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ole täl­lais­ta syyt­te­lyä näh­nyt. Pikem­min­kin on todet­tu, että vikaa on molem­mis­sa, ja lopul­ta samas­sa venees­sä­hän täs­sä ollaan.

    Kari

  28. Eikös asia ole yksin­ker­tais­tet­tu­na niin, että kun­non kan­sa­lai­set (saat­te itse pää­tel­lä ketä ne ovat) aje­le­vat omil­la kal­liiis­ti rahoi­te­tuil­la autoil­laan ja ne muut junil­la. Nykyi­ses­sä poliit­ti­ses­sa ilma­pii­ris­sä ei ole sat­tu­maa, että juna­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen on jää­nyt vähemmälle.

  29. Kysyin ker­ran Hel­sin­gin joh­ta­val­ta kes­kus­hal­lin­non vir­ka­mie­hel­tä: mitä näil­lä sääs­ty­neil­lä rahoil­la sit­ten teh­dään? Ilme ja ryki­mi­nen oli­vat näke­mi­sen arvoisia.

  30. T. kir­joit­ti 10.1.2011 kel­lo 23:49:

    Pitää paik­kan­sa, että VR:n raha­pu­la on selek­tii­vis­tä laa­tua. Omaa ase­maa pön­ki­tet­täes­sä raha ei ole ongelma. 

    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/suut-tukkoon-ja-rahat-rataan/566432

    Sen sijaan asia­kas­pal­ve­lun suh­teen asia onkin jo toi­nen, kuten on nähty.

    Kun sama meno jat­kuu vaa­li­kau­des­ta toi­seen, tulee taas mie­leen val­lit­see­ko täs­sä tasa­val­las­sa todel­la­kin jon­kin­lai­nen jär­jen köy­hyys. Minis­te­rit kyke­ne­vät hoke­maan, että “VR on osa­keyh­tiö”. Esi­mer­kik­si Bri­tan­nias­sa, jos­sa kaik­ki rau­ta­tie­o­pe­raat­to­rit ovat osa­keyh­tiöi­tä, ope­raat­to­ri ei saa yksi­puo­li­ses­ti muut­taa edes ase­mien aukio­loai­ko­ja. Miten on mah­dol­lis­ta, että monar­kias­sa fir­mo­jen teke­mi­siin voi­daan puut­tua, mut­ta tasa­val­las­sa ei?

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  31. mr:

    Eikös asia ole yksin­ker­tais­tet­tu­na niin, että kun­non kan­sa­lai­set (saat­te itse pää­tel­lä ketä ne ovat) aje­le­vat omil­la kal­liiis­ti rahoi­te­tuil­la autoil­laan ja ne muut junil­la. Nykyi­ses­sä poliit­ti­ses­sa ilma­pii­ris­sä ei ole sat­tu­maa, että juna­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen on jää­nyt vähemmälle. 

    No tämä nyt on jo vähän tur­han­kin popu­lis­tis­ta mari­naa. Kat­sop­pa täältä:
    http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/914516

    Lai­naan:

    Hal­li­tus esit­tää perus­väy­län­pi­toon yhteen­sä 888 mil­joo­nan euron mää­rä­ra­haa. Täs­tä tien­pi­toon käy­te­tään 536 mil­joo­naa, radan­pi­toon 295 mil­joo­naa ja vesi­väy­liin 57 mil­joo­naa euroa.

    Uudet hank­keet ovat Kos­ken­ky­län ja Kot­kan väli­nen moot­to­ri­tie­o­suus E18-tiel­lä ja kak­sois­rai­de Kok­ko­lan ja Yli­vies­kan väli­sel­lä ratao­suu­del­la. Moot­to­ri­tie­hank­keen sopi­mus­val­tuus on 650 mil­joo­naa ja inves­toin­ti­kus­tan­nus 285 mil­joo­naa euroa. Rata­hank­keen vas­taa­vat sum­mat ovat 660 mil­joo­naa ja 250 mil­joo­naa euroa. 

    Kun huo­mioi­daan, että hen­ki­lö­lii­ken­ne­suo­rit­tees­ta noin 5 % kul­kee rau­ta­teil­lä (hen­ki­lö­au­tot n. 80 %, bus­sit rei­lut 10 %) ja rah­dis­ta­kin vain noin 25 %, niin pitäi­sin kyl­lä mel­ko perus­teet­to­ma­na väi­tet­tä, että juna­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen oli­si jää­nyt “vähem­mäl­le”.

    Kari

  32. Kun­non kan­sa­lais­ten näke­myk­sis­tä poik­kea­vien mie­li­pi­tei­den lei­maa­mis­ta popu­lis­ti­sik­si pidän … niin, no popu­lis­ti­si­na. Eri­tyi­ses­ti sil­loin kun ne tule­vat pro­sent­ti­lu­ku­jen ja asian­omais­ten yllä­pi­tä­mien net­ti­si­vus­to­jen muo­dos­sa ja, var­sin­kin kun ne ovat käy­tän­nön koke­mus­ta vastaan.

  33. Kari, se että nyky­ään suun­ta rahoi­tuk­ses­sa on toi­nen ei tar­koi­ta sitä että näin oli­si ollut. Var­sin­kaan rah­din suh­teen minus­ta rai­de- ja tie­lii­ken­nein­ves­toin­nit eivät kil­pai­lee tois­ten­sa kans­sa, jos ne junat muut­taa rek­ka­ju­nak­si niin sit­ten se mak­saa tie­puo­lel­la ja toi­sin­päin. Se var­maan käy Auto­lii­tol­le­kin että rek­ko­ja on vähem­män teillä.

    a_l kir­joit­taa:

    Mitä itse aihee­seen tulee, niin eikö­hän ole kai­kil­le sel­vää, että ongel­mien syy­nä on rai­de­lii­ken­teen ali­ra­hoi­tus ylei­ses­ti ja pk-seu­dun syr­ji­mi­nen eri­tyi­ses­ti. Rai­de­lii­ken­net­tä pitäi­si kehit­tää siel­lä mis­sä on massoja.

    No joo, mut­ta kyl­lä täs­sä on muus­ta­kin kysy­mys. Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa että Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­ma on yksi Euroo­pan vilk­kaim­pia päät­ty­viä ase­mia. Ongel­mat on myös raken­teel­li­siä ja teknisiä.

    Jos halu­aa löy­tää sisäi­sen rai­de­nört­tin­sä niin rupe­aa kah­laa­maan läpi rap­pa­ria http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3/selvitys_helsingin_alueen%20_rautateiden_%20liikenteenohjausjarjestelmista_web.pdf Asen­tin­lait­teen uusiin Sivuil­la 21 ja 22 on seli­tet­ty mikä sii­nä ase­tin­lait­teen uusin­nas­sa kes­tää, työ on suun­ni­tel­tu teh­tä­väk­si niin että rata­pi­haa jae­taan osiin eli uuteen jär­jes­tel­mään siir­ry­tään kuu­des­sa palas­sa, ja näin sik­si että tämä­kin aiheut­taa rajoi­tuk­sia lii­ken­nöin­tiin. Mie­len­kiin­toi­nen huo­mio on että Pisa­ra aut­tai­si asi­aa, eli rata­pi­han lii­ken­net­tä voi­si rajoit­taa enem­män eli teh­dä nopeam­min jos oli­si Pisa­ran myö­tä lisäkapasiteettia.

  34. a_l

    Jät­kä­saa­res­ta oli­si saa­nut raken­net­tua erin­omai­sen juna­laut­tayh­tey­den Tal­lin­naan. Nykyi­set lai­vat ylit­tä­vät lah­den kah­des­sa tun­nis­sa ympä­ri vuo­den, ei tar­vit­si­si hai­kail­la tun­ne­lia jota ei kos­kaan tule.

    Aikoi­naan kyse­lin Baa­naan liit­tyen että onko tämä nyt ihan lop­puun saak­ka mie­tit­ty jut­tu. Hyvä jut­tu että teh­dään pyö­rä­väy­lä, mut­ta kun sen rata­kui­lun vaih­toeh­to­kus­tan­nus tun­ne­li­na on jotain 100+ mil­joo­naa niin eikö sen Baa­nan voi­si teh­dä sen pääl­le? No ei.

    1. Tun­neyh­teys Tal­lin­naan vedet­tä­neen pork­ka­lan kaut­ta, on nääs lyhyem­pi. Ruo­ho­lah­teen menee met­ro, rin­nal­le ei tar­vi­ta junaa.

  35. Tpyy­luo­ma,

    Mei­na­sin tuo­hon kir­joit­taa­kin perään, että tämä nyt ei tar­koi­ta, että rai­de- ja tiein­ves­toin­tien ver­tai­lus­sa oli­si mitään jär­keä sinäl­lään, vaan tar­koi­tus oli kri­ti­soi­da tuo­ta näke­mys­tä jon­ka mukaan rau­ta­tie­lii­ken­tee­seen ei panos­te­ta sen vuok­si, että ajel­laan autoil­la ja ollaan ainoas­taan auto­väy­lis­tä kiin­nos­tu­nei­ta. Kyse­hän on tie­ten­kin tarkoituksenmukaisuudesta.

    Ja sekin on tot­ta, että sil­loin kuin Suo­men tie­verk­koa raken­net­tiin, niin nii­hin käy­tet­tiin pal­jon enem­män rahaa. Toi­saal­ta sitä ennen käy­tet­tiin pal­jon rahaa rai­de­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen. Joh­tuen esi­mer­kik­si sii­tä, että autoa ei oltu vie­lä keksitty 🙂

    Mut­ta vie­lä itse asi­aan. Minus­ta on jär­kyt­tä­vää, miten lii­ken­ne­hank­keis­sa yleen­sä ja rai­de­hank­keis­sa eri­tyi­ses­ti käy­te­tään ihan tol­kut­to­mia raha­mää­riä suu­riin mega­lo­maa­ni­siin pro­jek­tei­hin, joi­den hyö­dyt ovat vähäi­siä (Län­si­met­ro ja Kehä­ra­ta nyt tule­vat hake­mat­ta mie­leen) samaan aikaan, kun pihis­tel­lään pie­nem­mis­tä toi­men­pi­teis­tä, joil­la oli­si todel­la suu­ria vai­ku­tuk­sia käy­tän­nön palvelutasoon.

    Syyt ovat sinäl­lään kyl­lä tie­dos­sa: mas­sii­vi­nen lob­baus (näis­sä liik­ku­vat isot rahat) sekä polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten vieh­ty­mys “iso­jen” asioi­den suun­nit­te­luun ja päät­tä­mi­seen. Kuka sitä nyt halu­aa tyl­sien ja pie­nien asioi­den kans­sa puuhata.

    Veron­mak­sa­jien ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien kan­nal­ta tilan­ne kyl­lä­kin on surkea.

    Kari

  36. Toi­saal­ta Baa­nan rata­kui­lua hyväk­si­käyt­tä­mäl­lä ja hiu­kan tun­ne­lia teke­mäl­lä sai­si yhteen mat­kus­ta­ja­sa­ta­maan rai­deyh­tey­den kuten Turussa.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  37. Tun­neyh­teys Tal­lin­naan vedet­tä­neen pork­ka­lan kaut­ta, on nääs lyhyempi.

    Niin siis tun­ne­li, ei mat­ka. Ei toimi.

    Ruo­ho­lah­teen menee met­ro, rin­nal­le ei tar­vi­ta junaa.

    Puhe oli Jät­kä­saa­res­ta ja Län­si­ter­mi­naa­lis­ta. Ruo­ho­lah­den met­roa­se­ma­lal­ta on Län­si­ter­mi­naa­liin rei­lun kilo­met­rin käve­ly, ei tuol­la yhtey­del­lä ole mitään merkitystä.

  38. Tämän foo­ru­min luki­jat kun eivät juu­ri lii­ku Län­si­väy­län suun­taan, eivät­kä aina­kaan ruuh­ka-aikaan, eivät ole ilmei­ses­ti pääs­seet koke­maan sitä autuas­ta tun­net­ta mikä syn­tyy kun rah­ti­ju­na pelaa pasians­sia juu­ri sii­nä Län­si­sa­ta­man ris­teyk­ses­sä. VR:n ja lai­vo­jen aika­tau­luis­ta joh­tuen ainoat sopi­vat ajan­koh­dat pasians­sin peluuseen oli klo 08 ja 16 aikoi­hin tms. Ja aivan sama oli­ko liik­keel­lä autol­la, bus­sil­la, fil­la­ril­la vai kävel­len, yhtä punai­sia valo­ja kai­kil­le näytettiin.

  39. Olem­me var­maan useim­mat täl­lä pals­tal­la samaa miel­tä kah­des­ta asiasta:

    1) Rahaa rato­jen yllä­pi­toon ja inves­toin­tei­hin sekä kalus­toin­ves­toin­tei­hin on käy­tös­sä ihan kohtalaisesti.
    2) ole­mas­sao­le­vat resurs­sit koh­den­ne­taan vää­rin oli sit­ten kyse pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta tai sil­ta­rum­pu­jen maakunnista!

    Minus­ta kes­kus­te­lus­sa oli­si tar­peen otta pari uut­ta näkökulmaa:
    A: Kan­sal­li­nen mat­kus­ta­ja­nä­kö­kul­ma voi­si kor­va­ta perin­tei­sen vas­tak­kai­na­set­te­lun pää­kau­pun­ki vs maa­lai­set. Mitä on sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­ka oikeas­ti? Ai maa­kun­nan vähäis­ten ihmis­ten suo­si­mis­ta? Kun se pikem­min­kin on joi­den­kin teol­li­suus­yri­tys­ten tuke­mis­ta: ihmi­set itä-suo­mes­sa kai­pai­si­vat yöju­nayh­tek­siä, eivät Huu­to­kos­ken tai Ilo­mant­sin rataa, ne ovat met­sä- ja kai­vos­teol­li­suut­ta var­ten (monen pää­kont­to­rit ovat muu­ten Hel­sin­gis­sä). Teol­li­suu­den kans­sa pitäi­si kun­nol­la sopia rato­jen käy­tös­tä ennen kuin nii­tä raken­ne­taan, kir­jal­li­sia vel­voit­tei­ta, sitoutumista.

    B: Pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen nykyi­sil­lä raken­teil­la voi­si kor­va­ta tur­hien inves­toin­tien vaa­ti­mi­sen. Esi­mer­kik­si palaut­ta­mal­la sisä­maan yöju­nayh­tey­det niin, että toi­nen poh­joi­sen junis­ta kier­täi­si itä-suo­men kaut­ta antai­si mah­dol­li­suu­den lak­kaut­taa aamuk­si Hel­sin­kiin saa­pu­via juna­vuo­ro­ja Joen­suus­ta ja Kajaa­nis­ta. Jos poi­kit­tai­syh­tey­det toi­mi­si­vat kun­nol­la, ei Tik­ku­ri­laa ja Pasi­laa tar­vit­si­si käyt­tää vaih­toa­se­ma­na. Pal­ve­lu­ja tar­vit­si­si­vat myös monet PK-yri­tyk­set, joil­le VR tekee mah­dot­to­mia tar­jouk­sia kul­je­tus­pal­ve­luis­ta tai ei tee tar­jous­ta ollen­kaan! Inves­toin­tei­hin vali­koi­tui­si oikeas­ti tär­keät hankkeet.

  40. Tie­to ei var­maan­kaan ollut yllät­tä­vä. On sääs­tet­ty kun­nos­sa­pi­to­hen­ki­lö­kun­nas­sa, mut­ta on myös pih­tail­tu ase­tin­lait­teen – siis vaih­teis­ton ja vaih­tei­ta lii­kut­te­le­van kalus­ton uudistamisessa.”

    Näin­hän ne nykye­ko­no­mis­tien opit kuu­lu­vat. Työ ja inves­toin­nit kulut­ta­vat rahaa, maa- ja arvo­pa­pe­ri­kau­pat “tuot­ta­vat” rahaa. Kaik­ki on nurin­pe­rin, täs­sä on tulos.

  41. VR-kon­ser­nin joh­don kan­nus­tin­palk­kio­jär­jes­tel­mään kuu­luu 397 joh­to­teh­tä­vis­sä ole­vaa henkilöä.”

    Joh­don kan­nus­tin­palk­kiot on mää­ri­tel­ty siten, että enim­mäis­palk­kio voi kaik­kien tavoit­tei­den toteu­tues­sa olla teh­tä­väs­tä riip­puen 15–80 pro­sent­tia vuosipalkasta. ”

    Niin, eivät­hän nämä ole optioi­ta, ainoas­taan pik­ku­riik­ki­siä kannustimia. 

    Joh­ta­jien vuo­si­palk­ka nous­see kan­nus­ti­mi­neen johon­kin 400 000 euroon. Eikö noil­la sum­mil­la saa parem­paa työn laa­tua? Mitä kuu­luu sii­hen vas­tuul­li­suu­teen, jol­la noi­ta öky­palk­ko­ja perustellaan?

    Veh­vi­läi­sen­kö täs­sä pitäi­si erota?

  42. Hei Osmo,

    kokoo­mus­nu­li­kat ja pari vih­re­ää uus­li­be­ra­lis­tia ovat jo kek­si­neet miten ongel­mat rat­kais­taan: kil­pai­lu­tuk­sel­la. Eli kat­sos kun ulko­mais­ten junayh­tiöi­den junat eivät kär­si sää­on­gel­mis­ta ollen­kaan. Ava­taan siis lähi­ju­na­lii­ken­ne kil­pai­lul­le, anne­taan pol­ku­myyn­tiy­ri­tyk­sen ulko­mail­ta voit­taa urak­ka ja näin hom­ma hoi­tuu. Kaik­ki joh­tuu vaan sii­tä, että VR:n on val­tion ja että kaik­kea ei ole kilpailutettu.

    Ja nyt­hän VR tekee sitä mitä pitääkin..pian on kil­pai­lu­tuk­sen aika ja auvo koittaa…vain hoik­ka orga­ni­saa­tio pär­jää, nääs. Eli kar­si­taan nämä “jouk­ko­lii­ken­ne­asian­tun­ti­joi­den” mai­nit­se­mat rön­syt ja pan­naan VR euro­kun­toon! Kyl­lä mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi hoi­taa loput!

    1. Hel­sin­gis­sä halu­taan lähi­lii­ken­teel­le kil­pai­lua, kos­ka pide­tään VR:n kun­nil­ta peri­miä kus­tan­nuk­sia aivan koh­tuut­to­mi­na ja epäil­lään VR:n har­joit­ta­van ris­ti­sub­ven­tio­ta, jos­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat pan­naan mak­sa­maan muun rau­ta­tie­lii­ken­teen menoja.

  43. Sitä kum­mi­tus­ju­naa kun niin hai­kail­laan takai­sin; tpyy­luo­ma ja Kale­vi nyt ainakin.

  44. Espan­jan rata­verk­koa uusit­ta­neen puh­taas­ti jul­ki­sen sek­to­rin vel­ka­ra­hal­la ilman suun­ni­tel­mia takai­sin­mak­sus­ta. Pääs­tään var­maan suo­ma­lai­set mukaan maksumiehiksi..

  45. Ant­ti, mä nyt ajat­te­lin asi­aa niin että rata­kui­lua tule­va juna oli­si men­nyt Mec­he­lin­ka­dun ali eri­ta­sos­sa, ihan niin kuin nyt uudel­la sil­lal­la on ero­tet­tu jalan­kul­ku eri­ta­soon. Kala­sa­ta­maan mene­väl­le radal­le taas on jo val­mis tun­ne­li. Mut­ta sama­pa tuo kun ne rata­lin­jauk­set on nyt jo muus­sa käy­tös­sä, teh­dään sit­ten ihka­uut­ta juna­tun­ne­lia sem­moi­sel­le 700 mil­joo­nal­la eurolla.

  46. Hel­sin­gis­sä halu­taan lähi­lii­ken­teel­le kil­pai­lua, kos­ka pide­tään VR:n kun­nil­ta peri­miä kus­tan­nuk­sia aivan koh­tuut­to­mi­na ja epäil­lään VR:n har­joit­ta­van ris­ti­sub­ven­tio­ta, jos­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat pan­naan mak­sa­maan muun rau­ta­tie­lii­ken­teen menoja.

    Niin­pä. Ja se mitä Tuo­vi­nen ja muut tätä puo­lus­te­le­vat eivät tajua on että täs­sä on kysy­mys pal­jon isom­mis­ta asiois­ta kuin kil­pai­lu­tuk­ses­ta, joka nyt sinän­sä on tois­si­jai­nen asia, ja ei tie­ten­kään rata­ver­kon ongel­mia ratkaise.

    Sen takia kun VR yli­las­kut­taa niin koko juna­lii­ken­teen kehi­tys Hel­sin­gin seu­dul­la on ollut syvä­jääs­sä, ei kau­pun­kia pal­jon kiin­nos­ta laa­jen­taa juna­lii­ken­net­tä kun se on niin kal­lis­ta. Kun se ris­ti­sub­ven­tio on lei­vot­tu sisään lii­ken­nöin­nin yksik­kö­kus­tan­nuk­siin niin se sub­ven­tio peri­aat­tees­sa kas­vaa kun lii­ken­ne kas­vaa! Edis­tys­tä oli­si jopa sekin että VR yksin­ker­tai­ses­ti ilmoit­tai­si könt­tä­sum­man maa­kun­ta­lii­ken­ne­li­sä-nimik­keel­lä, ei tar­vit­si­si arvail­la kuin­ka pal­jon niis­sä lii­ken­nöin­ti­kor­vauk­sis­sa on ilmaa.

    Väi­tän että jos sitä VR:n kus­tan­nuson­gel­maa ei oli­si niin meil­lä oli­si hajau­tet­tu juna­lii­ken­net­tä pit­kin kau­pun­kia, met­ro ja lähi­ju­nat oli­si yhdis­tet­ty, Pisa­ra teh­ty 20 vuot­ta sit­ten eikä arvot­tu jotain Töö­lön met­roa, Öster­sun­do­miin suun­ni­tel­tai­siin lähi­lii­ken­ne­ra­taa, jne. Näin ei myös­kään oli­si ongel­maa yhdes­tä pul­lon­kau­las­ta. Tämä on se var­si­nai­nen ongel­ma VR:ssä, tai yli­pään­sä sii­nä että val­tio pyö­rit­tä pai­kal­lis­lii­ken­net­tä; ihan koh­tuul­li­ses­ti tääl­lä hoi­tuu bus­si, ratik­ka- ja met­ro­lii­ken­ne ihan kun­tien toi­mes­ta, mitä niin ihmeel­lis­tä niis­sä junis­sa on että ne pitää olla valtiolla?

  47. Parii­sis­sa ja Lon­toos­sa on mon­ta ase­maa ja lii­ken­ne sujuu, mitä olen nii­tä käyttänyt.

    Hel­si­gis­sä jos oli kol­me ase­maa: pää­rau­ta­tie­a­se­ma + Pasi­la ja Ilmala.

    Näi­den kol­men väliä kul­ki­si jat­ku­val­la syö­töl­lä pen­de­löin­ti­ju­nia tasa­ten pää­rau­ta­tie­a­se­man ruuhkaa.

  48. Tpyy­luo­ma,
    🙂

    Jos vasem­mis­tol­le ei ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä käy kil­pai­lu­tus, niin voi­si­han tuon lähi­ju­na­lii­ken­teen ope­roin­nin siir­tää vaik­ka HKL:lle. Sekin oli­si paran­nus nykytilanteeseen.

    Kari

  49. VR tuli­si lait­taa todel­li­seen tulos­vas­tuuseen junien myö­häs­te­lys­tä. Nykyi­sel­lään juna tulee peril­le sat­tu­man­va­rai­seen aikaan yleen­sä 0–60min myö­häs­sä, erit­täin vai­kea enna­koi­da pal­jon­ko tulee vara­ta peli­va­raa mikä­li on jokin tär­keä asia jon­ka vuok­si tulee kere­tä paikalle.

    Uskon, että mikä­li VR oli­si oikeas­ti tulos­vas­tuus­sa, eli lipun hyvi­tys täy­si­mää­räi­se­nä yli 5min myö­häs­ty­mi­sis­tä, eikä mitään hais­ta pas­ka 25 % takai­sin yli 60 min myö­häs­ty­mi­sis­tä, ruvet­tai­siin ongel­mia rat­ko­maan aivan eri inten­si­tee­til­lä. Nyky­ään tun­tuu, että orga­ni­saa­tio on raken­net­tu hoi­ta­maan jat­ku­vas­ti ilme­ne­viä myö­häs­ty­mi­siä, eikä eli­mi­noi­maan nii­tä! Ja täl­tä todel­la­kin tun­tuu näin mat­kus­ta­jan näkökulmasta.

    Ps, mikä­li ostan verk­ko­kau­pas­ta kän­ny­kän, jos­sa jokin omi­nai­suus ei miel­ly­tä minua (ei ole luva­tun kal­tai­nen), minul­la on 14 vrk aikaa palaut­taa tuo­te kaup­pi­aan kus­tan­nuk­sel­la ja saa­da kaik­ki rahat taka­sin. Mikä­li ostan juna­mat­kan, jon­ka luva­taan ole­van Oulus­sa klo 12:15, mut­ta saa­vun peril­le 13:05 en saa muu­ta kuin pahan mie­len.. Tie­ten­kin joku voi näh­dä tuot­teen “kulu­te­tuk­si”, kun olen peril­lä min­ne minut on luvat­tu­kin, mut­ta tuo­te ei koko­nai­suu­des­saan ole ollut lähel­lä­kään luvattua!

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 12.1.2011 kel­lo 12:06:

    Ris­ti­sub­ven­tio­epäi­ly on perus­tel­tu, mut­ta vas­taus sit­ten onkin hämä­rän pei­tos­sa. Nyky­ään VR ajaa hen­ki­lö­ju­nia omal­la ris­kil­lään ja osto­lii­ken­ne­ju­nia pää­kau­pun­ki­seu­dul­la sekä muu­al­la Suo­mes­sa. Tuo­rein sopi­musai­neis­to on tämän lin­kin taka­na ja van­hem­paa mate­ri­aa­lia löy­tyy seuraavasta.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/VR_osto.pdf

    http://www.raideryhma.fi/

    Tuo­reim­man sopi­muk­sen uutuus on jul­ki­sen pal­ve­lun vel­voi­te-kate­go­ria, jota on hyvin sääs­te­li­ääs­ti käy­tet­ty hyväk­si. Lop­pu­tu­los on joka tapauk­ses­sa se, ettei (henkilö)junaliikenteen todel­li­ses­ta kus­tan­nus­ta­sos­ta kovin moni tie­dä. Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö on myös heit­täy­ty­nyt VR:n apu­rik­si salaa­mal­la osto­ju­nien talous­tie­dot eikä Kor­kein hal­lin­to-oikeus ole vie­lä rat­kais­sut pää­tös­tä kos­ke­vaa vali­tus­ta. Pää­sem­me­kin jäl­leen poliit­ti­seen “kult­tuu­riim­me”.

    Yllä­tyk­se­tön­tä lie­nee, ettei omis­ta­jaoh­jauk­ses­ta vas­taa­va minis­te­ri näe alai­sen­sa yhtiön toi­mis­sa mitään moitittavaa. 

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1051_2010_p.shtml

    Kun VR:n omis­ta­jaoh­jaus on toi­sis­sa käsis­sä, lii­ken­ne­mi­nis­te­riön voi­si kuvi­tel­la kat­so­van asioi­ta vaik­ka mat­kus­ta­jan tai lii­ken­ne­pal­ve­lui­den tilaa­jan näkö­kul­mas­ta (eli siis oman etun­sa­kin kan­nal­ta). Tähän men­nes­sä minis­te­rei­den kyky on riit­tä­nyt havain­toon “VR on osa­keyh­tiö” ja eri­näis­ten sel­vi­tys­ten vaa­ti­mi­seen vaa­li­kau­des­ta toi­seen. Nykyi­ses­tä minis­te­ris­tä ei voi vie­lä lopul­lis­ta tuo­mio­ta antaa, mut­ta aika alkaa olla vähissä. 

    Ver­tai­lun vuok­si otan esi­mer­kin Yhdys­val­lois­ta eli kapi­ta­lis­min keh­to­na pide­tys­tä maas­ta. Kan­nat­taa kat­soa, mil­lai­sia sel­vi­tyk­siä yksi­tyi­nen rau­ta­tie­yh­tiö on jou­tu­nut anta­maan saa­dak­seen luvan lak­kaut­taa vajaan 800 met­rin (0,8 km) pitui­sen “ratao­san”.

    http://www.stb.dot.gov/decisions/readingroom.nsf/fc695db5bc7ebe2c852572b80040c45f/238b8990092071e08525780e0057419d?OpenDocument

    Tämän ver­tauk­sen perus­teel­la rapa­kon taka­na vir­ka­ko­neis­tol­ta voi saa­da suo­jaa yhtiöi­tä vas­taan, kun taas meil­lä vir­ka­ko­neis­to suo­jaa yhtiö­tä mui­ta vastaan.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  51. Jos vasem­mis­tol­le ei ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä käy kil­pai­lu­tus, niin voi­si­han tuon lähi­ju­na­lii­ken­teen ope­roin­nin siir­tää vaik­ka HKL:lle. Sekin oli­si paran­nus nykytilanteeseen.

    Täs­sä on tek­ni­siä pul­mia, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta olen sitä miel­tä että siir­re­tään sekä kau­pun­ki­ra­dat että nii­den lii­ken­nöin­ti HKL:lle. Oli­si­ko­han se vasem­mis­ton todel­li­nen huo­li työ­eh­to­so­pi­mus? Jos kyl­lä, niin täs­tä mun puo­les­ta sel­vi­ää sil­lä että lähi­lii­ken­tees­tä sovi­taan nou­da­tet­ta­van VR:n työ­eh­to­so­pi­muk­sia tai jotain vas­taa­vaa, tuo on pie­ni hin­ta kun ei se hen­ki­lö­työn osuus nyt niin suu­ri ole juna­lii­ken­teen kuluis­ta kuitenkaan.

  52. OS: “Jos kym­me­nen tuhat­ta mat­kus­ta­jaa myö­häs­tyy tun­nin, se on sata­tu­hat­ta työ­tun­tia arvol­taan noin kak­si mil­joo­naa euroa.”

    Tähän ei kukaan kom­men­toi­ja ole näh­däk­se­ni puut­tu­nut, minun on ihan pakko.

    Olen täs­sä vuo­sien var­rel­la ollut useas­sa työ­pai­kas­sa, mut­ta kos­kaan en ole aja­tel­lut­kaan sälyt­tää myö­häs­ty­mis­tä­ni työ­nan­ta­jan kon­tol­le, oli syy mikä hyvän­sä. Olen aina teh­nyt teke­mät­tö­mät työt sit­ten sama­na päi­vä­nä tai myö­hem­min sisään. Vis­siin olen vähän tyh­mä, jos tuo Osmon mal­li on “maan tapa”.

    Mie­les­tä­ni kus­tan­nuk­set pitäi­si las­kea mene­te­tyn vapaa-ajan hin­nan mukaan. Se toi­saal­ta onkin sit­ten joil­le­kin aina­kin hyvin kal­lis­ta, kai­kil­le ei kuitenkaan.

    Itse asias­ta olen hyvin samaa miel­tä. Rai­de­lii­ken­teen ongel­mil­le pitää teh­dä jota­kin ja pian.

    1. Olen täs­sä vuo­sien var­rel­la ollut useas­sa työ­pai­kas­sa, mut­ta kos­kaan en ole aja­tel­lut­kaan sälyt­tää myö­häs­ty­mis­tä­ni työ­nan­ta­jan kon­tol­le, oli syy mikä hyvän­sä. Olen aina teh­nyt teke­mät­tö­mät työt sit­ten sama­na päi­vä­nä tai myö­hem­min sisään. Vis­siin olen vähän tyh­mä, jos tuo Osmon mal­li on “maan tapa”.

      Olet ilmei­ses­ti ollut työ­pai­kas­sa, jos­sa työ­tä voi teh­dä varas­toon. Pal­ve­lua­lal­la ei pal­jon työ­nan­ta­jaa loh­du­ta, jos jäät töi­hin kak­si tun­tia sen jäl­keen, kun kios­ki on men­nyt kiinni.

  53. Tpyy­luo­ma,

    Minä kyl­lä siir­täi­sin sen itse infran eril­li­seen kalus­to­yh­ti­öön tai HSL:lle, kos­ka (1) se oli­si tas­a­puo­li­sem­paa ja (2) se mah­dol­lis­tai­si kil­pai­lut­ta­mi­sen myö­hem­min jos HKL ei näy­tä onnis­tu­van (no, tätä ei kai oli­si saa­nut ääneen sanoa, kos­ka nyt ne vas­sa­rit ovat taas siel­lä poterossa).

    Kari

  54. Nyt ollaan havah­tu­mas­sa VR:n juna­lii­ken­teen toi­min­ta­ky­vyn rajoi­hin. Jos­ta­kin syys­tä mikään vas­tuu­ta­ho ei ollut näke­vi­nään nyky­jär­jes­tel­män perus­heik­kouk­sia; ase­tin­lait­teen ja kulun­val­von­nan tek­nii­kan van­huut­ta, rata­ver­kon väli­tys­ky­vyn rajal­li­suut­ta, vari­kon huo­noa sijoit­tu­mis­ta ja käyt­tö­kus­tan­nus­ta­son kor­keut­ta, joka osin on joh­tu­nut muis­ta edel­lä mai­ni­tuis­ta asioista.

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­rit eivät ole halun­neet näh­dä sitä, kos­ka toi­saal­ta kehys­bud­je­tit oli­si­vat pauk­ku­neet ja toi­saal­ta maan muut rata­vi­ri­tel­mät oli­si­vat jou­tu­neet odot­ta­maan osaan­sa lii­an kauan.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­git eivät halun­neet näh­dä sitä, kos­ka niil­le oli tär­keä­tä saa­da raken­net­tua kau­pun­ki­ra­dat mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja val­tion kustannuksella.

    Rata­hal­lin­to ei halun­nut näh­dä sitä, kos­ka näky oli lii­an vaa­ti­va tilan­tees­sa, jos­sa oli muu­tel­ta­va orga­ni­saa­tio­ra­ken­tei­ta ja tais­tel­ta­va revii­rit uusik­si hallintokuvioissa.

    Hyvä, että nyt on havah­dut­tu. Kaik­ki kil­van janoa­vat Pisa­ra-rataa pelas­ta­jak­si. Se aut­taa jon­kin ver­ran kau­ko­lii­ken­teen ja jat­kos­sa ehkä myös taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­teen väli­tys­ky­ky­on­gel­miin. Kau­pun­ki­ra­dat eivät saa sen avul­la yhtään uut­ta junaa ruuhkaan.

    Kun samoil­la radoil­la kul­je­te­taan kai­ken­tyyp­pis­tä juna­lii­ken­net­tä, tulee ase­tin­lai­te- ja kulun­val­von­ta­jär­jes­tel­män uusi­mi­ses­ta sekä pit­kä­pii­mäi­nen että ris­kial­tis pro­jek­ti. Hin­ta­lap­pua hank­keel­le ei vie­lä ole. Han­ke on joka tapauk­ses­sa sel­väs­ti tär­kein juna­lii­ken­teen han­ke­lis­tal­la. Se oli­si pitä­nyt teh­dä ennen kehä­ra­taa ja on teh­tä­vä ennen kuin Pisa­ras­ta pää­te­tään lopullisesti.

  55. Sep­po,

    Vää­rin! Kuten Tpyy­luo­man tän­ne link­kaa­mas­ta rap­pa­ris­ta­kin sel­vi­ää, pitäi­si _ensin_ raken­taa se pisa­ra ja sen jäl­keen uusia kulun­val­von­ta­jär­jes­tel­mä. Siis kos­ka molem­mat teh­dään kui­ten­kin. Esi­mer­kik­si sii­tä syys­tä, että se kulun­val­von­nan uusi­mi­nen on todel­li­suu­des­sa isom­pi pro­jek­ti kuin pisara.

    Tämä­kin oli­si teh­ty jo, ellei Helsinki/HKL oli­si alka­neet höpi­se­mään jos­tain Töö­lön met­ros­ta, joka on aivo­kuol­lut idea jopa Län­si­met­roon ver­rat­tu­na — ja se ei ole vähän, se.

    Kari

  56. Minus­ta Vep­sä­läi­nen ihan oikeas­sa että ase­tin­lait­teen uusin­ta oli­si pitä­nyt teh­dä ennen kau­pun­ki­ra­to­ja, ja että muu­ten­kin koko­nai­suus ei ole hans­kas­sa. Toi­saal­ta nyky­ti­lan­tees­sa hel­pot­tai­si jos sen Pisa­ran teki­si ensin.

    Samoin olen samaa miel­tä sii­tä että se vari­kon sijain­ti on iso ongel­ma. Sel­vi­tyk­ses­sä­hän ehdo­tel­laan suo­ria eri­ta­so­yh­teyk­siä kau­pun­ki­ra­doil­ta joka ei ole kans­sa mikään pie­ni pro­jek­ti. Tämä pitäi­si ottaa joten­kin Pisa­ras­sa huo­mioon. Nyt se pidem­pi vaih­toeh­to menee että Pisa­ra irto­aa Kau­pun­ki­ra­das­ta poh­joi­sem­pa­na, mut­ta ei tuo noi­ta varik­ko­yh­teyk­siä auta miten­kään. Voi­si­ko­han sen teh­dä näin:

    Kera­van kau­pun­ki­ra­dal­ta Käpy­län jäl­keen eri­ta­sos­sa Pää­ra­dan yli, Ilma­lan vari­kon ohi Poh­jois-Pasi­lan läpi ja edel­leen ase­man län­si­puo­lel­le uusil­le lai­tu­reil­le nykyi­sen huol­to­rai­teen vier­tä. Etuja:
    — Yhteys vari­kol­le ilman että tar­vit­see kul­kea mui­den rato­jen poikki.
    — Pasi­laan voi­tai­siin toteut­taa lai­tu­rin yli vaih­to, eli esim. I‑junasta A‑junaan. Nopeut­taa esim. mat­kaa Tik­ku­ri­la — Lep­pä­vaa­ra noin vii­si minuuttia.
    — Ei tar­vit­se räjäyt­tää Lin­nan­mäen kal­lio­ta joka muis­taak­se­ni tym­pii Museo­vi­ras­toa, Haka­nie­meen päin tun­ne­lin alku radan län­si­puo­lel­la. Tosin siel­lä­kin on var­maan joku mui­naus­hau­ta tai kor­vaa­mat­to­man arvo­kas radan­var­si­pusik­ko edessä. 🙂
    — Hifis­te­ly­nä, junat voi­si­vat kier­tää Pisa­raa kum­paan tahan­sa suuntaan.

  57. En mal­ta olla tuo­mat­ta esiin kol­mes­ti tapet­tua aja­tus­ta muut­taa kau­pun­ki­ra­dat met­ro­tek­nii­kal­le ja tuo­da pää­ra­dan näin muo­dos­tet­tu met­ro­ra­ta Pasi­las­ta Haka­nie­men kaut­ta Espal­le, Kam­pil­le ja siel­tä edel­leen Mei­lah­den­kaut­ta Pasi­laan nykyi­sen ase­man alle poi­kit­tain, jos­ta se haa­roit­tuu toi­saal­ta Mau­nu­laan ja toi­saal­ta Vii­kin kaut­ta Itäkeskukseen.

    Se oli­si ollut verk­ko­rat­kai­su­na ter­ve ja met­ro oli­si hoi­ta­nut sen sii­vun koko tar­jon­nas­ta, joka sil­le luon­te­vim­min kuu­lui­si niin talou­del­li­suu­den kuin pal­ve­lu­ky­vyn kannalta. 

    Juna­lii­ken­ne ei oli­si tar­vin­nut nii­tä nyt edes­sä ole­via hyvin vai­kei­ta ope­raa­tioi­ta, vaan nykyi­set rat­kai­sut niin välil­lä Pasi­la-Hel­sin­ki kuin vari­kon ja kulun­val­von­nan suh­teen oli­si­vat riit­tä­neet vie­lä vuo­si­kym­me­niä. Kau­ko­lii­ken­teen ja taa­ja­ma­lii­ken­teen laa­jen­nuk­sil­le oli­si tilaa.

    Tot­ta moo­ses insi­nöö­rit pys­ty­vät hoi­ta­maan edes­sä ole­vat rat­kai­sut kotiin, jos joku ne pys­tyy rahoit­ta­maan. Mei­tä nyt lähi­ju­na­lii­ken­teen varas­sa ole­via tul­laan koet­te­le­maan vie­lä tosi kau­an ennen kuin balans­si löy­tyy rai­de­ver­kon kehittämisessä.

  58. Kyl­lä suu­rin ongel­ma on että VR on jaet­tu kei­no­te­koi­ses­ti kah­tia. VR oy junis­ta ja lii­ken­nöin­nis­tä ja VR Track radanpidosta.

    Ruot­sis­sa teh­tiin vii­me tal­ven häs­sä­käs­sä pää­tös, että rata­hom­mis­ta vas­taa­vas­ta Ban­ver­ket pro­duk­tion AB:sta teh­tiin Infra­nord AB, siten että sii­hen lii­tet­tiin myös kalus­to ja SJ kes­kit­tyy lii­ken­teen hoitamiseen.

    Näin­hän sen työn­jaon pitäi­si Suo­mes­sa­kin men­nä. Nyt VR:n ja ns. infran välis­sä on iso har­maa alue kum­man mikä­kin asia kuuluu.

    Infra­dord on aloit­ta­nut vauh­dil­la ja se on jo ulot­ta­nut toi­min­tan­sa Tans­kaan ja Nor­jaan. Ovat­ko­han tulos­sa seu­raa­vak­si Suomeen?

  59. Sep­po,

    Otta­mat­ta täl­lä­ker­taa kan­taa muu­ten koko jut­tuun, mut­ta mikä jär­ki sii­nä met­ro­tek­niik­kaan muut­ta­mi­ses­sa oli­si? Eikö hal­vem­mak­si tuli­si maa­la­ta ne junat osans­seik­si ja alkaa kut­su­maan nii­tä met­rok­si? Jos nyt oikein hifis­te­lemn vie­lä ale­taan, niin voi­han sin­ne käy­dä vie­lä muo­vi­pen­kit­kin ruuvaamassa 🙂

    Evert,
    Kyse on käsit­tääk­se­ni läpi­nä­ky­vyy­des­tä: ei ole rei­lua, jos VR-rata kil­pai­lee hank­keis­ta ja käyt­tää hyväk­seen lii­ken­nöin­nil­le annet­tu­ja subventioita.

    Kari

  60. Voi olla että tämä juna meni jo, mutta:

    En mal­ta olla tuo­mat­ta esiin kol­mes­ti tapet­tua aja­tus­ta muut­taa kau­pun­ki­ra­dat met­ro­tek­nii­kal­le ja tuo­da pää­ra­dan näin muo­dos­tet­tu met­ro­ra­ta Pasi­las­ta Haka­nie­men kaut­ta Espal­le, Kam­pil­le ja siel­tä edel­leen Mei­lah­den­kaut­ta Pasi­laan nykyi­sen ase­man alle poi­kit­tain, jos­ta se haa­roit­tuu toi­saal­ta Mau­nu­laan ja toi­saal­ta Vii­kin kaut­ta Itäkeskukseen.

    Tämä on edel­leen­kin minus­ta ihan hyvä idea, mut­ta oli­si­ko sil­lä tyr­mäyk­sel­lä jotain teke­mis­tä sen kans­sa että tähän on sot­ket­tu kaik­ki mah­dol­li­set met­ro­laa­jen­nuk­set jot­ka ei suo­ra­nai­ses­ti lii­ty miten­kään asiaan?

    Eli ihan yksin­ker­tai­ses­ti vaik­ka näin: http://jlf.fi/f20/3493-metron-ja-kaupunkiratojen-yhdistaminen/index18.html#post99646

    Ja täs­tä on se hyö­ty että
    a) Tuo mak­saa vähem­män kuin Pisara
    b) Lii­ken­nöin­ti mak­saa vähem­män kun sen hoi­taa HKL eikä VR, tämä ei ole niin­kän tek­ni­nen kuin poliit­ti­nen realiteetti.

  61. Kau­pun­ki­ra­to­jen met­ro­tek­niik­kaan muut­ta­mi­ses­sa oli­si kyl­lä ollut jär­ki, mut­ta juna meni jo kun kehä­ra­ta pää­tet­tiin teh­dä. Kau­pun­kien ja val­tion pää­tök­sen­teos­sa on syväl­le juur­tu­nee­na tai­pu­mus las­kea hank­kei­den edul­li­suut­ta sen mukaan, kum­pi tuli­si mak­sa­maan hank­keen kus­tan­nuk­sis­ta enemmän.
    Tähän kuop­paan on lan­get­tu tois­tu­vas­ti myös rai­de­ver­kon toteut­ta­mi­ses­sa. Niin­pä koko­nai­se­dul­li­suus tai kan­san­ta­lou­del­li­suus eivät ole kor­keas­sa kurs­sis­sa näkökulmana.

    Se, että pal­jon mitään ei olla saa­tu aikaan ver­kon kehit­tä­mi­ses­sä vuo­si­kym­me­niin, joh­tuu osal­taan tuos­ta mak­su­mie­hek­si jou­tu­mis­ta kaih­ta­vas­ta kes­ki­näi­sen kyräi­lyn ja välis­tä­ve­don has­sun­ku­ri­ses­ta leikistä. 

    Aivan vas­ti­kään sel­vi­tet­tiin, kum­pi oli­si parem­pi tek­niik­ka toteut­taa ran­ta­ra­dan lisä­rai­tei­den jat­ko. Met­ro oli­si, mut­ta ei se käy. 

    Kai­kis­sa rata­hank­keis­sa elin­kaa­ri­kus­tan­nus­ten val­tao­sa on käyt­tö­kus­tan­nuk­sia. Inves­toin­neil­taan hal­vin on vain jos­kus edullisin. 

    Met­ro on maan­pin­nal­le raken­net­tu­na hal­vem­pi kuin lähu­ju­na­ra­ta. Kun lähi­ju­na­ra­ta pan­naan tun­ne­liin, lähi­ju­nas­ta tulee sekä inves­toin­ti- että käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan sel­väs­ti met­roa kal­liim­pi. Met­ro sel­väs­ti hal­vem­pi käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan. Lisäk­si sen lii­ken­nöin­ti on yli­voi­mai­ses­ti parem­paa tiheä­vuo­ro­vä­li­se­nä ja luotettavana.

  62. tpyy­luo­ma:

    Väi­tän että jos sitä VR:n kus­tan­nuson­gel­maa ei oli­si niin meil­lä oli­si hajau­tet­tu juna­lii­ken­net­tä pit­kin kau­pun­kia, met­ro ja lähi­ju­nat oli­si yhdis­tet­ty, Pisa­ra teh­ty 20 vuot­ta sit­ten eikä arvot­tu jotain Töö­lön met­roa, Öster­sun­do­miin suun­ni­tel­tai­siin lähi­lii­ken­ne­ra­taa, jne 

    Päi­vän hesa­rin mukaan HSL mak­saa VR:lle lähi­lii­ken­tees­tä 55 mil­joo­naa euroa/vuosi. Sep­po Vep­sä­läi­sel­lä tääl­lä oli jos­kus arvioi­ta pal­jon­ko tuos­sa oli met­ro­lii­ken­tee­seen ver­rat­tu­na ilmaa, las­ku­ta­vas­ta riip­puen 20 — 30 % ehkä? Eni­vei, vaik­ka HSL oli­si sääs­tä­nyt 15 M euroa vuo­des­sa vii­mei­set 30 vuot­ta min­kä nyky­met­ro on lii­ken­nöi­nyt, kumu­loi­tu­nut sääs­tö oli­si suu­ruus­luok­kaa 400–500 M euroa. Hie­noa jos sil­lä oli­si saa­tu rahoi­tet­tua Pisa­rat, Töö­löt jne, kun nii­tä nyt hin­noi­tel­laan mil­jar­di­hank­keik­si vähän itse kuta­kin. Ja edel­leen, mikä taki­si että sääs­töt oli­si käy­tet­ty nime­no­maan rai­dein­ves­toin­tei­hin, eikä esim alen­net­tui­hin lip­pu­jen­hin­toi­hin tai pie­nem­piin jouk­ko­lii­ken­teen subventioihin?

  63. ant­ti:

    Ja edel­leen, mikä taki­si että sääs­töt oli­si käy­tet­ty nime­no­maan rai­dein­ves­toin­tei­hin, eikä esim alen­net­tui­hin lip­pu­jen­hin­toi­hin tai pie­nem­piin jouk­ko­lii­ken­teen subventioihin? 

    Ei sitä mikään takai­si, eikä pitäi­si­kään taa­ta. Mut­ta kyse on sii­tä, että jos juna­lii­ken­ne oli­si olen­nai­ses­ti hal­vem­paa jär­jes­tää kuin bus­si­lii­ken­ne (mitä se ei nyky­hin­noin ole), niin kun­nil­la oli­si ihan sel­keä moti­vaa­tio laa­jen­taa sitä juna­lii­ken­net­tä. Nyt­hän mois­ta moti­vaa­tio­ta ei ole, vaan kyse on vain HKL:n kus­tan­nus­ten mini­moin­nis­ta (met­ron mak­saa kaupunki/valtio ja edul­li­ses­ta ope­roin­nis­ta hyö­tyy HKL) ja val­tion raho­jen kup­paa­mi­ses­ta pai­kal­li­siin hank­kei­siin (Kehä­ra­ta). Sen vuok­si meil­lä toteu­te­taan vää­riä hankkeita.

    Oikeas­taan sama ongel­ma vai­vaa myös rati­koi­ta. Jos meil­lä oli­si voi­mal­li­sem­min rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä kehi­tet­ty moder­nim­paan ja kus­tan­nus­te­hok­kaam­paan suun­taan (esi­mer­kik­si pidem­piä rati­koi­ta käyt­tä­mäl­lä, avo­ra­has­tuk­sel­la, parem­mal­la erot­te­lul­la muus­ta lii­ken­tees­tä, jne.), niin myös rai­ti­vau­nu­ver­kon laa­jen­ta­mi­nen oli­si hou­kut­te­le­vam­paa, kos­ka se sääs­täi­si rahaa. Nykyi­sin­hän rai­tio­vau­nu­jen­kin yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat bus­se­ja korkeammat.

    Ope­roin­ti­kus­tan­nus­ten kan­nal­ta­han nykyi­sin kan­nat­tai­si käyt­tää lähin­nä bus­se­ja ja met­roa siel­lä, mis­sä se sat­tuu olemaan. 

    Kari

  64. Sep­po Vepsäläinen:

    Met­ro on maan­pin­nal­le raken­net­tu­na hal­vem­pi kuin lähu­ju­na­ra­ta. Kun lähi­ju­na­ra­ta pan­naan tun­ne­liin, lähi­ju­nas­ta tulee sekä inves­toin­ti- että käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan sel­väs­ti met­roa kalliimpi. 

    Mut­ta mihin tämä perus­tuu? Mikä on se tek­ni­nen ero lähi­ju­nan ja met­ron välil­lä? Minun mie­les­tä­ni sii­nä ei ole — tai siis ei tar­vit­se olla — mitään eroa. Lähi­ju­na voi­daan toteut­taa tek­ni­ses­ti täy­sin samal­la taval­la. Ainoa ero on se, että met­roa ope­roi HKL ja junia VR.

    On tie­ten­kin tot­ta, että oli­si hyvä, jos nuo jär­jes­tel­mät oli­si­vat tek­ni­ses­ti saman­lai­sia, mut­ta minä näen täs­tä koi­tu­van hyö­dyn koh­tuul­li­sen pie­nek­si sii­hen näh­den, mitä kaik­kea muu­tok­sia yhdis­tä­mi­nen vaatisi.

    Kari

  65. Kari:
    Tek­ni­nen ero met­ron ja lähi­ju­nan välil­lä ei ole suu­ren suu­ri. Lähi­ju­na on suun­ni­tel­tu toi­mi­maan laa­jem­mal­la säteel­lä kuin met­ro, joka on opti­moi­tu kul­jet­ta­maan tii­viil­lä kau­pun­kia­lu­eel­la suu­ria lyhyt­kes­toi­sia mat­kus­ta­ja­vir­to­ja ilman vii­vei­tä radal­la tai asemilla. 

    Aukean tilan ulot­tu­ma ja kalus­ton pai­no poik­kea­vat toi­sis­taan niin, että met­ro ket­te­räm­pä­nä pys­tyy sovit­tau­tu­maan niin maan pääl­le kuin alle hal­vem­mal­la. VR:n lähi­ju­na on kau­ko­lii­ken­ne­ju­nan pik­kuserk­ku ja kär­sii sen tuo­mis­ta jäyk­kyyk­sis­tä, tosin eni­ten toi­min­ta­mal­lien puolella.

    Oli­si ollut hyvä rat­kai­su, sil­loin kun HSL syn­ny­tet­tiin, muo­dos­taa samal­la seu­dul­le yksi rai­de­lii­ken­neyh­tiö. Nyt jo kalus­to­yh­tiö on. Jos met­ro ja lähi­ju­na­lii­ken­ne oli­si­vat saman yhtiön sisäl­lä, myös­kään tule­van kil­pai­lut­ta­mi­sen pel­ko ei oli­si niin suu­ri kuin se nyt on. Samal­la ker­taa kil­pai­lu­tet­ta­va­na oli­si ker­ral­laan pie­ni osa koko yhtiön tuo­tan­nos­ta, joten jous­toa ja sopeu­tu­mis­ta löytyisi.

  66. Sep­po,

    Tuo mitä kir­joi­tit vas­taa aika pit­käl­le sitä käsi­tys­tä, joka minul­la­kin on. Luu­len, että olem­me muu­ten­kin useim­mil­ta osin pal­jon enem­män samaa miel­tä näis­tä lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen liit­ty­vis­tä asiois­ta samaa miel­tä kuin mil­tä tän­ne kir­joi­te­tuis­ta kom­men­teis­ta saat­tai­si päätellä 🙂

    Sel­lai­nen asia vie­lä, että oli­si ehkä asial­le eduk­si koros­taa sitä, ettei täs­sä nyt oikeas­taan ole kyse vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta (VR vs. HSL/HKL), vaan yksin­ker­tai­ses­ti jär­ke­väs­tä työn­jaos­ta. VR näyt­täi­si kes­kit­ty­vän nime­no­maan kau­ko­lii­ken­tee­seen ja rah­din kul­je­tuk­seen (vali­tet­ta­van usein ns. “suu­ri ylei­sö” ohit­taa rah­ti­lii­ken­teen, joka on VR:lle todel­la mer­kit­tä­vä osa-alue). Aina­kaan eri­tyi­sen voi­mak­kaas­ti VR ei ole pyr­ki­nyt lähi­lii­ken­net­tä kehit­tä­mään; käy­tän­nös­sä lähi­ju­na­lii­ken­net­tä on vain PK-seudulla.

    Ja tämä var­maan­kin on VR:lle ihan oikea stra­te­gia. Sen­kin vuok­si voi­si olla VR:lle(kin) eduk­si, jos lähi­ju­na­lii­ken­ne ja sen kehit­tä­mi­nen siir­ret­täi­siin tahol­le, joka sii­tä tosia­sial­li­ses­ti on kiin­nos­tu­nut. Täs­sä tapauk­ses­sa se taho on HSL. Ope­ra­tii­vi­sen toi­min­nan käy­tän­nön jär­jes­te­ly on sit­ten vie­lä eri asia, kil­pa­lu­tus, HKL vai joku muu tapa.

    Tämä muu­ten, Osmo, on asia, johon hallituksen/eduskunnankin pitää ottaa kan­taa! Eli juna­lii­ken­teen kehit­tä­mi­ses­tä pitäi­si saa­da sin­ne hal­li­tus­oh­jel­maan vähän pon­te­vam­pi kan­ta kuin että “asi­aa sel­vi­te­tään” (vai mitä täs­tä hen­ki­lö­ju­na­lii­ken­teen avaa­mi­ses­ta kil­pai­lul­le vii­mek­si kirjattiinkin).

    Kari

  67. Ker­ta ker­ran pääl­le, eli sanoi­sin, että ensi­jai­nen ongel­ma on orga­ni­soin­nis­sa ja vastuissa. 

    VR:n toi­mi­tus­joh­ta­ja kul­kee ase­ma­lai­tu­ril­la neu­vot­to­ma­na kuin katu­lap­si eikä tie­dä kenel­tä apua pyytäisi.

    VR Track kyl­lä vas­taa radan­pi­dos­ta ja pal­ve­lu­lis­ta on pit­kä. Mis­sään ei mai­ni­ta, kuka vas­taa rahoi­tuk­ses­ta. Kuu­luu­ko VR Trac­kil­le esi­mer­kik­si vain ase­tin­lait­teen asen­nus, mut­ta ei rahoi­tus vai onko asia toi­sin ja VR:n lii­ken­ne­puo­li on Trac­kin vuokralainen. 

    Mai­nit­sin aiem­min Ruot­sin Infra­nor­din. Se ottaa radan­pi­dos­ta koko­nais­vas­tuun. Hais­tet­tu­aan tal­ven lumet se peruut­ti aiko­muk­sen­sa pois­taa van­hen­tu­nut­ta kalus­toa uuden tiel­tä jät­täen ne käyt­töön tar­peen takia.

    Täl­lais­ta koko­nais­vas­tuul­li­suut­ta ei mis­tään Suo­men rau­ta­tei­den pii­ris­tä löy­dy: http://www.infranord.se/Pressrum/Case‑8/

  68. Evert The NeveRest:

    VR Track kyl­lä vas­taa radan­pi­dos­ta ja pal­ve­lu­lis­ta on pit­kä. Mis­sään ei mai­ni­ta, kuka vas­taa rahoi­tuk­ses­ta. Kuu­luu­ko VR Trac­kil­le esi­mer­kik­si vain ase­tin­lait­teen asen­nus, mut­ta ei rahoi­tus vai onko asia toi­sin ja VR:n lii­ken­ne­puo­li on Trac­kin vuokralainen. 

    Otta­mat­ta nyt kan­taa sii­hen, miten vas­tuun­ja­ko käy­tän­nös­sä toi­mii ja onko se ongel­ma, niin VR Track EI ole vas­tuus­sa radan­pi­dos­ta. Radan­pi­dos­ta vas­taa yksi­se­lit­tei­ses­ti Lii­ken­ne­vi­ras­to (os. Rata­hal­lin­to­kes­kus eli RHK) ja rahoi­tuk­ses­ta vas­taa vii­me­kä­des­sä Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö (tai Edus­kun­ta, jos nyt haluatte).

    VR Track on yhtiö, joka myy yllä­pi­to- ja raken­nus­pal­ve­lu­ja. Lii­ken­ne­vi­ras­to ostaa näi­tä pal­ve­lu­ja kil­pai­lu­tuk­sen perus­teel­la ura­koit­si­joil­ta, jois­ta VR Track on yksi.

    Kari

  69. Kari Kos­ki­sen pos­tauk­seen ei voi kuin sanoa, että pak­ka on pahem­min sekai­sin kuin osa­sin edes kuvitella. 

    Olin palaa­mas­sa junal­la Turus­ta jou­lun alla. Kak­si tupa­ten täyt­tä junaa sei­soi pimeä­nä tun­nin ase­mal­la ilman säh­kö­jä. Niis­tä puut­tui­vat veturit!

  70. Evert,

    Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la, minus­ta näyt­tää, että “pak­ka on sekai­sin” lähin­nä sinun päässäsi 🙂

    Val­tio omis­taa rato­ja ja tei­tä. Val­tio on mää­rän­nyt radan­pi­don (ja tien­pi­don) lii­ken­ne­vi­ras­ton teh­tä­väk­si. Lii­ken­ne­vi­ras­to käy­tän­nös­sä huo­leh­tii väy­lien kun­nos­ta ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ta käy­tös­tä lakien, ase­tus­ten ja Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön ohjeis­tuk­sen mukai­ses­ti varoil­la, jot­ka lii­ken­ne­mi­nis­te­riö (ja vii­me­kä­des­sä hal­li­tus ja edus­kun­ta) sil­le ohjaa­vat. Käy­tän­nös­sä Lii­ken­ne­vi­ras­to on tilaa­jaor­ga­ni­saa­tio, joka tilaa ura­koin­nin ja yllä­pi­don, ohjeis­tuk­sen ja sää­dös­ten puit­teis­sa, par­haak­si kat­so­mal­laan taval­la yksi­tyi­sil­tä fir­moil­ta (jois­ta osa on val­tion omis­ta­mia). Fir­mo­jen vas­tuut ovat sit­ten ne, mitä sopi­muk­siin kir­joi­te­taan. Tämä on sinäl­lään ihan sel­keä ja yksin­ker­tai­nen jär­jes­te­ly, eikä vas­tuu­ly­sy­myk­sis­tä ole epäselvyyttä.

    VR sit­ten käyt­tää (vuo­kraa) rai­tei­ta ja vas­taa omas­ta toi­min­nas­taan ja omis­ta­mas­taan kalus­tos­ta. Ihan vas­taa­vas­ti kuin rek­ka­fir­ma, joka käyt­tää val­tion tei­tä, on vas­tuus­sa omas­ta toi­min­nas­taan ja kalustostaan.

    Minus­ta jär­jes­te­ly on sinäl­lään ihan sel­keä ja järkeenkäypä.

    Kari

  71. Odel­ta oli A‑Talkissa inser­tis­sa pät­kä sii­tä että pitäi­si­kö radan­hoi­to ja lii­ken­nöin­ti yhdis­tää. EU-sään­nöt tuon tosin kiel­tä­nee, mut­ta joten­kin kuvaa­va oli minis­te­rin vas­taus että ei voi teh­dä noin kos­ka tuol­lai­nen yhdis­tet­ty ope­raat­to­ri ja radan­pi­tä­jä ei lii­ken­nöi­si kan­nat­ta­mat­to­mia osuuksia.

    Ei minul­la nyt ole mitään sitä vas­taan että sub­ven­tioi­den avul­la aje­taan kan­nat­ta­mat­to­man­kin lii­ken­net­tä, perus­ta­son jouk­ko­lii­ken­ne on perus­pal­ve­lu eli joten­kin se pitää hoi­taa kui­ten­kin, kan­nat­taa tai ei. Mut­ta sikä­li kun polii­ti­kot noin tah­too niin kai­vaa ne sub­ven­tio­ra­hat erik­seen, eikä niin että rahan puut­tees­sa jae­taan kur­juut­ta tasai­ses­ti myös kan­nat­ta­vil­le osuuksille.

  72. tpyy­luo­ma kir­joit­ti 15.1.2011 kel­lo 17:07:

    Ote hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä 225 / 1994 laik­si val­tion rata­ver­kos­ta, radan­pi­dos­ta ja rata­ver­kon käytöstä:
    “- — - Rata­ver­kon yllä­pi­tä­mi­sen ja raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia ei voi­da Suo­mes­sa eikä muis­sa­kaan Euroo­pan mais­sa kat­taa kul­je­tus­toi­min­nan tuo­toil­la. Jos rata­verk­ko oli­si yhtiön omis­tuk­ses­sa, se edel­lyt­täi­si jat­ku­vas­ti val­tion tukea. Radan­pi­don rahoi­tus­ta eri saa käyt­tää mis­sään muo­dos­sa kul­je­tus­toi­min­nan rahoi­tuk­seen (ris­ti­sub­ven­tio). Täl­löin on sel­kein­tä, että val­tio rahoit­taa radan­pi­don ja toi­min­nois­ta vas­taa eril­li­nen viras­to ja että lii­ke­toi­min­nas­ta vas­taa osakeyhtiö. — - -“

    Edel­leen
    “- — - Kes­kei­nen kei­no tur­va­ta rau­ta­tie­lii­ken­teen edel­ly­tyk­set on val­tion rata­ver­kon riit­tä­vä laa­juus ja hyvä kun­to sekä teho­kas hyväksikäyttö. — - -“

    Sitee­rauk­set ovat kir­joi­tuk­ses­ta­ni Näin vesi­te­tään lain­sää­dän­tö­uu­dis­tus – rau­ta­tie­lii­ken­teen erot­ta­mi­nen radan­pi­dos­ta, ja se on nyky­ään luet­ta­vis­sa netissä. 

    http://www.raideryhma.fi/Rautatie_on_mahdollisuus_web.pdf

    On myös hyvä kysy­mys, onko rata­ver­kon teho­kas­ta hyväk­si­käyt­töä se, että VR saa sanoa ei kai­kel­le sil­le, mikä ei kiinnosta. 

    http://www.ylioppilaslehti.fi/2010/12/10/vr-osaa-yhteiskunta-ei/

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  73. Minus mie­les­tä­ni Ruot­sin mal­li on sel­keä, vaik­ka siel­lä­kin jokin sivus­ta­seu­raa­jan roo­li val­tiol­la on. Siel­lä on sel­keäs­ti hardware/insinööri/kalusto puo­li ja sit­ten asiakaspalvelu/liikennöintipuoli.

    Jopa VR:n asia­kas­ra­ja­pin­ta on hämä­rä. Edel­lä mai­ni­tus­sa tilan­tees­sa, kun vetu­rit puut­tui­vat, ei kon­duk­töö­ri tien­nyt, mis­tä on kyse ja mil­loin vetu­ri tulee. Ihmi­set ovat sään­nöl­li­ses­ti ihme­tel­leet ja valit­ta­neet ylei­sö­kuu­lu­tus­ten puu­tet­ta ase­mil­la jne.

    Ruot­si muu­ten kuu­luu Euroo­pan unio­nio­niin. Mik­sei sama jär­jes­te­ly oli­si niin muo­doin mah­dol­li­nen myös Suomessa?

  74. Evert,

    Enpä tie­dä. Käsi­tyk­se­ni Ruot­sin rau­ta­tie­lii­ken­tees­tä on vie­lä pin­ta­puo­li­sem­pi kuin Suo­men rau­ta­tie­lii­ken­tees­tä, mut­ta näh­däk­se­ni jär­jes­te­lyt ovat olen­nai­ses­ti yhte­ne­vät (pait­si että Ruot­sis­sa hen­ki­lö­lii­ken­teen mono­po­li­kin on puret­tu). Ruot­sis­sa tosin ollaan edet­ty 10 vuot­ta edel­lä näis­sä järjestelyissä.

    No tie­lii­ken­teen puo­lel­la olem­me kyl­lä etu­rin­ta­mas­sa, Ame­ri­kas­ta asti käy­dään tääl­lä ihmet­te­le­mäs­sä, miten tei­den kun­nos­sa­pi­to jär­jes­te­tään yksi­tyi­siä fir­mo­ja käyttämällä 🙂

    Kari

  75. Niin­hän sii­nä A‑talkissa muu­ten kävi, että mei­kä­läi­nen koneis­to pää­tyi suo­jaa­maan yhtiö­tä kan­sa­lai­sia vas­taan, vaik­ka esi­mer­kik­si rapa­kon taka­na vir­ka­ko­neis­tol­ta voi saa­da suo­jaa yhtiöi­tä vastaan.

    Vuo­si sit­ten A‑talkissa kysyin minis­te­ril­tä oli­si­ko hän tyy­ty­väi­nen pal­ve­luun, jos­sa etu­kä­teen ilmoi­te­taan säh­kö­kat­ko­jen ajan­koh­dat. Minis­te­rin tuol­lois­ta vas­taus­ta en muis­ta, mut­ta nyt toi­min­ta­ta­pa tun­tuu minis­te­ril­le rau­ta­tie­lii­ken­tees­sä sopi­van (rajoi­tet­tu junaliikenne). 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  76. Kari Kos­ki­nen — niin, Suo­mes­sa ei val­ta­tei­tä aura­ta vaan ne suo­la­taan, kus­tan­nus­syis­tä. Aurat­tu tie kui­vuu. Suo­lat­tu tie ei kuivu.

    Suo­lat­tu tie imee tuis­kus­ta kos­teu­den mikä tekee tap­pa­van lil­lu­van ja tap­pa­van hyy­de­pat­jan tien pintaan. 

    Suo­men kan­nat­tai­si ostaa snow­how­ta täs­sä­kin asias­sa Ruot­sis­ta. Siel­lä ei rekat tapa samal­la taval­la kuin Suomessa.

  77. Evert,

    Suo­men tie­lii­ken­ne on huip­pu­luok­kaa jos kat­so­taan olo­suh­tei­ta ja kus­tan­nuk­sia. Har­vo­ja asioi­ta, jois­sa kat­son Suo­men onnis­tu­neen parem­min kuin mis­sään muu­al­la — tois­tai­sek­si (ongel­mia on näkö­pii­ris­sä, ja nyt ei puhu­ta rahoituksesta)

    Kari

  78. Ruot­sis­sa on radan­pi­dos­sa sama mal­li kuin Suomessa.

    Val­tion viran­omai­nen Tra­fi­kver­ket hal­lin­noi val­tion rato­ja ja toi­mii nii­den kun­nos­sa­pi­don ja raken­nuk­sen tilaa­jaor­ga­ni­saa­tio­na. Tra­fi­kver­ke­tin ratao­sa-alueit­tain kil­pai­lut­ta­mis­ta kun­nos­sa­pi­tou­ra­kois­ta kil­pai­lee jouk­ko sii­tä riip­pu­mat­to­mia osa­keyh­tiöi­tä. Näi­hin kuu­lu­vat mm. Ruot­sin val­tion omis­ta­ma Infra­nord AB, Struk­ton Rail, Bal­four Beat­ty ja VR Track.

    Kun­nos­sa­pi­dos­ta kil­pai­le­vat yhtiöt omis­ta­vat itse koneen­sa (mm. VR Track on siir­tä­nyt Tka7-rata­kuor­ma-auto­jaan Suo­mes­ta Ruot­siin), lukuu­not­ta­mat­ta kah­ta isoa lumi­lin­koa joil­la kat­so­taan ole­van Tra­fi­kver­ke­til­le stra­te­gis­ta mer­ki­tys­tä. Kui­ten­kin myös näi­tä lumi­lin­ko­ja käyt­tää kun­nos­sa­pi­tou­ra­kan voit­ta­neen yhtiön henkilöstö.

    Lii­ken­nöin­ti on Ruot­sis­sa vapau­tet­tu täy­sin ja kuka tahan­sa saa ajaa mitä tahan­sa junia mil­lä rei­til­lä tahan­sa. Isoin yri­tys tava­ra­lii­ken­tees­sä on val­tion Green Car­go AB ja hen­ki­lö­kau­ko­lii­ken­tees­sä toi­nen val­tio­nyh­tiö SJ AB. Alu­eel­li­ses­ta ja pai­kal­li­ses­ta hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä huo­leh­ti­vat pää­osin lää­nien jouk­ko­lii­ken­ne­vi­ran­omai­set, jot­ka kil­pai­lut­ta­vat tilaa­man­sa juna­lii­ken­teen (tar­vit­ta­van juna­ka­lus­ton ne omis­ta­vat itse). Lää­nien väreis­sä kul­ke­via junia lii­ken­nöi­vät täl­lä het­kel­lä DSB, DSB First, Veo­lia, Tåg­kom­pa­niet, SJ, Arri­va ja DB (osin tytä­ryh­tiöi­den­sä kautta).

  79. lp,

    Kii­tok­sia tie­dois­ta. Kir­joit­ta­ma­si pää­osin vas­taa käsi­tys­tä, joka minul­la­kin oli/on.

    Minua vähän pän­nii kir­joit­te­lu, johon Evert — täl­lä ker­taa — syyl­lis­tyi. Suu­rel­la var­muu­del­la ker­ro­taan “ongel­mien syy” (“ensi­jai­nen ongel­ma on orga­ni­soin­nis­sa ja vas­tuis­sa”) ja sit­ten vii­ta­taan vaik­ka­pa Ruot­siin. Vähän aikaa sit­ten kun asias­ta kes­kus­tel­laan, ilme­nee, ettei Ever­til­lä ole olen­nai­ses­ti min­kään­lais­ta käsi­tys­tä asioi­den orga­ni­soin­nis­ta ja vas­tuis­ta Suo­mes­sa eikä Ruotsissa.

    Eihän sii­nä mitään, minua­kin kiin­nos­tai­si tie­tää, mitä ongel­mia jär­jes­te­lyyn liittyy.

    Junien myö­häs­te­lyä on sinäl­lään aiheel­li­ses­ti hau­kut­tu, mut­ta voi­tai­siin sitä nyt pysyä koh­tuu­des­sa. Tal­vi on ollut poik­keuk­sel­li­nen kai­kil­le lii­ken­ne­muo­doil­le ja ongel­mat tie­ten­kin rata­ver­kol­la kul­mi­noi­tu­vat Hel­sin­kiin, jos­sa on vähi­ten “peli­va­raa”. Vir­hei­tä on var­mas­ti teh­ty ja raho­ja on lii­ken­ne­mi­nis­te­rin ja mui­den toi­mes­ta koh­den­net­tu vää­rin, mut­ta ei täs­sä nyt ole mitään eri­tyis­tä aihet­ta sanoa mei­dän jär­jes­te­ly­jäm­me miten­kään totaa­li­sen epä­on­nis­tu­neik­si. Esi­mer­kik­si val­tion tie­ver­kol­ta ei tie­tääk­se­ni olla sul­jet­tu neliö­sent­tiä­kään, eikä suu­rem­pia onnet­to­muuk­sia­kaan ole aina­kaan leh­dis­sä näkynyt!

    Se, mitä käy­tän­nös­sä on tapah­tu­nut on, että Veh­vi­läi­nen on kerän­nyt poliit­ti­sia pis­tei­tä läk­syt­tä­mäl­lä VR:ää itse teke­mis­tään vir­heis­tä (mitä Suo­men läpi­vih­jee­tön leh­dis­tö ei tajua, tai ehkä sen­tään *)) ja VR ja kump­pa­nit ovat käyt­tä­neet tilan­net­ta hyvä­ka­seen rui­na­tak­seen lisää rahaa omiin pro­jek­tei­hin­sa. Säi­den vaih­te­lua ja rahan rui­naa­mis­ta, ei sit­ten niin mitään uut­ta aurin­gon alla.

    Kari

    *) http://www.talouselama.fi/uutiset/article558367.ece

  80. Ruot­sin rata­verk­ko on Gäv­len ete­lä­puo­lel­la eli Naan­ta­lin kor­keu­del­ta etelään.
    Poh­joi­seen kul­kee vain yksi rata ran­nik­koa pit­kin ja pis­tot Nor­jaan Trond­hei­miin ja Narvikiin.
    Pää­osa rata­ver­kos­ta on Suo­men eteläpuolella
    Näin ollen lumion­gel­mat­kin ovat toi­set kuin Suomessa.
    Kun ruot­sa­lai­set asu­vat Suo­men ete­lä­puo­lel­la kau­pun­geis­sa niin suu­ret kes­kit­ty­mät mah­dol­lis­ta­vat myös tehok­kaan pai­kal­lis­lii­ken­teen rato­ja pitkin.

    Ruot­si läh­ti kes­kit­tä­mään asu­tus­ta kau­pun­kei­hin ja ete­lään jo 1800-luvun puo­li­vä­lis­sä ja siel­lä ei ole haja-asutusongelmaa.

  81. lp,

    Ja että “Tra­fi­kver­ket”, kyl­lä siel­lä vie­lä vii­mek­si oli Ban­ver­ket ja Väg­ver­ket. Mut­ta oli­han Suo­mes­sa­kin Tie­hal­lin­to ja RHK. Men­nään näkö­jään pal­jon enem­män samoil­la nuo­teil­la kuin kuvittelinkaan 🙂

    Pitäi­si ehkä aktii­vi­sem­min seu­ra­ta hur­rien touhuja…

    Kari

  82. Arvoi­sa Kari Kos­ki­nen, ennen pos­taus­ta­ni tein kyl­lä mel­ko perus­teel­li­sen poh­ja­työn saa­dak­se­ni käsi­tyk­sen asia­ko­ko­ko­nai­suu­des­ta ja Ruot­sin mal­lis­ta, jos­sa vas­taa­via lap­suk­sia ei esiin­ny, kuten Suomessa.

    Kah­la­sin läpi mm. yli 200 sivui­sen Ruot­sis­sa teh­dyn sel­vi­tyk­sen ja voin sanoa, että orga­ni­soin­ti ja vas­tuu eivät ole samat:

    http://www.regeringen.se/content/1/c6/15/39/79/7347dfc8.pdf

    Kari Kos­ki­nen ehdot­taa Suo­men tilan­teen rat­kai­suk­si, että nime­tään syn­ti­pu­kik­si Veh­vi­läi­nen + ripaus sala­liit­to­te­ri­aa ja median hös­sö­tys­tä. Meil­lä on pian vaa­lit ja uusi lii­ken­ne­mi­nis­te­ri ja kaik­ki hyvin ja tämä­kin ket­ju on ollut aivan turha.

    Ruot­sin Rau­ta­tie­hal­lin­to (Järn­vägss­ty­rel­se) on lak­kau­tet­tu ja kaik­ki lii­ken­nöin­ti­asiat on koot­tu Lii­ken­ne­vi­ras­toon (Trans­ports­ty­rel­se). Toi­sin kuin Suo­mes­sa täl­lä viran­omai­sel­la ei ole sen kum­moi­sem­paa roo­lia rau­tai­te­asiois­sa kuin on virao­mai­sil­la Suo­mes­sa kos­kien vaik­ka­pa ravin­to­la­toi­min­taa eli myön­tää lupia ja teh­dä tarkastuksia.

    Olen vain entis­tä vakuut­tu­neem­pi, että Suo­men seka­va hal­lin­to ja orga­ni­soin­ti on kes­kei­nen ongel­mien syy — ei yksit­täi­set ihmiset.

  83. Huu­to­kos­ki II” on tulossa:
    “Ääne­kos­ki – Haa­pa­jär­vi ‑radan perus­kor­jaus alkaa vuon­na 2011 aiem­min pää­te­tyn rahoi­tuk­sen puit­teis­sa (20M€), jol­loin työt koh­dis­tu­vat välil­le Ääne­kos­ki- Kol­kan­lah­ti. Koko 170 km pit­kän ratao­san perus­pa­ran­nuk­sen kus­tan­nusar­vio on 80 M€. Lisäk­si Ääne­kos­ki — Haa­pa­jär­vi ratao­san väli­tys­ky­vyn lisää­mi­sen mah­dol­lis­ta­van radio-ohjauk­sen raken­ta­mi­nen mak­saa 5 M€.”

    Läh­de: Liikennevirasto

  84. Näis­sä sääs­töis­sä ei ole mitään jär­keä. Jos mat­kus­ta­jien ja hei­dän työ­nan­ta­jien­sa tap­pioi­ta ver­taa sääs­ty­nee­seen raha­sum­maan havait­tai­siin, että aika pal­jon kan­nat­tai­si pan­na rahaa lähi­lii­ken­teen toi­mi­vuu­teen. Jos kym­me­nen tuhat­ta mat­kus­ta­jaa myö­häs­tyy tun­nin, se on sata­tu­hat­ta työ­tun­tia arvol­taan noin kak­si mil­joo­naa euroa. Nyt aja­tel­laan han­kit­ta­van uusi ase­tin­lait­teis­to hil­jak­seen kym­me­nen vuo­den aikana.

    Vas­tus­tan täl­lais­ta päät­te­lyä ja argu­men­toin­tia. Ei voi olla niin, että vain sen osan yhteis­kun­nas­ta ajan­huk­kaa las­ke­taan, joka kyke­nee mie­lek­kääs­ti liik­ku­maan (raide)joukkoliikenteellä.

    Mis­sä OS vaik­ka oli kun Hel­sin­gin ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sis­ta bus­si­kais­tois­ta päätettiin?

    1. Olin lau­ta­kun­nas­sa, kun bus­si­kais­tois­ta pää­tet­tiin. Ne nopeut­ta­vat ihmis­ten mat­kus­ta­mis­ta, näin asia esi­tel­tiin ja sii­hen luot­ta­mus­hen­ki­lön on luo­tet­ta­va. Var­maan­kaan kel­lo nel­jä aamu­yös­tä bus­sit eivät nii­tä tar­vit­se, mut­ta eivät autotkaan.

  85. Evert The NeveRest:

    Nyt meni ter­mit sekai­sin. Järn­vägss­ty­rel­sen oli sama asia kuin taan­noi­nen rau­ta­tie­vi­ras­to Suo­mes­sa eli tur­val­li­suus­vi­ran­omai­nen. Nykyi­nen Trans­ports­ty­rel­sen vas­taa lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­toa Suo­mes­sa, eli se syn­tyi liit­tä­mäl­lä yhteen eri lii­ken­ne­muo­to­jen (rau­ta­tie, maan­tie, ilma­lii­ken­ne, vesi­lii­ken­ne) omat tur­val­li­suus­vi­ran­omai­set yhteen.

    Eli siis kertauksena:
    Trafikverket=liikennevirasto
    Transportstyrelsen=liikenteen turvallisuusvirasto

  86. Arwoi­sa Everet,

    Olen jou­tu­nut tähän kes­kus­te­luun “yllät­täen ja pyy­tä­mät­tä”. Minul­la ei ole kom­pe­tens­sia — tai no, ehkä oli­si mut­ta aina­kaan tie­toa ja kiin­nos­tus­ta ei ole — arvioi­da VR:n ja Lii­ken­ne­vi­ras­ton toi­min­taa täl­tä osin.

    VR:n mono­po­li voi olla ongel­ma, mut­ta muil­ta osin työn­ja­koa on mie­les­tä­ni tur­ha syyt­tää, var­sin­kaan Ruot­siin ver­taa­mal­la. Jär­jes­te­ly on olen­nai­ses­ti sama, kyse on varo­jen koh­den­tam­ses­sa, ja se on nime­no­maan lii­ken­ne­mi­nis­te­riön tontilla.

    Suo­men hal­lin­noin­ti ja val­tion sös­si­mi­nen on kyl­lä kes­kei­sim­pä ongel­miam­me, mut­ta lii­ken­ne­sa­ral­la se ei oikeas­ti ole kes­keis­tä. Edes minul­la ei ole nyky­or­ga­ni­saa­tios­ta pahem­min naput­ta­mis­ta — ja se on pal­jon sanot­tu minulta.

  87. Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 16.1.2011 kel­lo 14:04:

    Muun muas­sa ratao­sien Huu­to­kos­ki – Savon­lin­na ja Ääne­kos­ki – Haa­pa­jär­vi perus­pa­ran­nuk­sen tar­ve on todet­tu ensim­mäis­tä ker­taa ennen kuin Veh­vi­läi­nen on toi­mi­nut lii­ken­ne­mi­nis­te­ri­nä. Ongel­ma­na on VR:n toi­min­ta­ta­pa, joka kes­kit­tää kul­je­tuk­sia ruuh­kai­sem­mil­le reiteille. 

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_922_2010_p.shtml

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  88. lp, en ole mai­nin­nut mitään Tra­fi­kver­ke­tis­tä. Järn­vägss­ty­rel­sen yhdis­tet­tiin Trans­ports­ty­rel­se­niin vuon­na 2009.

  89. Ydin­ky­sy­mys on, miten rai­de­lii­ken­teen inves­toin­nit jat­kos­sa saa­daan tyy­dyt­tä­väl­le tasol­le. Rau­ta­tie­verk­koon on ali­bud­je­toi­tu kym­me­nien vuo­sien ajan. Ensin oli kii­re saa­da moot­to­ri­tiet Hel­sin­gis­tä eri suun­tiin pit­käl­le, sit­ten 90-luvun laman jäl­ki­mai­nin­ki­na tuli tavak­si jat­kaa samal­la rata­ver­kon kurjistamisstrategialla. 

    Hel­sin­gin seu­dul­le saa­tiin vähän kau­pun­ki­ra­taa, kun kau­pun­git lupa­si­vat kus­tan­taa ase­mat. Met­ron raken­ta­mi­nen tys­sä­si tyys­tin. Nyt vuon­na 2011 teh­dään kah­ta isoa han­ket­ta yhtä aikaa — resurs­si­ka­peik­ko voi pitää urak­ka­hin­nat tur­han kor­keal­la , mut­ta pel­ko on, että sen jäl­keen raha­ha­na on kiin­ni taas pit­kän tovin, jos rahoi­tus­ku­vio­ta ei muuteta.

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö val­mis­te­lee väy­lä­mak­su­jär­jes­tel­mää. Seu­dun kau­pun­git vel­mui­le­vat kan­na­no­tois­saan. Tämä on kui­ten­kin ainut käy­tän­nön mah­dol­li­suus tur­va­ta jat­kos­sa rai­dein­ves­toin­tien tyy­dyt­tä­vä taso. 

    Osmo astuu onnek­si oikeal­le aree­nal­le tou­hua­maan pää­tök­sen­te­ki­jä­nä sen puo­les­ta, jos minis­te­riö suos­tuu esi­tyk­sen­sä anta­maan. Hal­li­tus­oh­jel­ma­ky­sy­mys jos mikä !

  90. Veh­vi­läi­nen sanoo edm. Kale­vi Kämä­räi­sen lin­kit­tä­mäs­sä vastauksessaan:

    Kysy­jän viit­taa­mat tie­dot Huu­to­kos­ki-Savon­lin­na-ratao­san käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä ja tur­his­ta inves­toin­neis­ta eivät pidä paik­kaan­sa. Vii­me vuon­na kysei­sel­lä ratao­suu­del­la kul­je­tet­tiin yli 200 000 ton­nia tavaraa.” 

    Ympä­ris­tö­kes­kuk­sen sivuil­ta luin, että puu­ta­va­ra­vau­nun kuor­maus­pai­no on yleen­sä 2500 ton­nia. Se tie­tää 320 junaa vuo­des­sa eli Huu­to­kos­ken rataan kul­ki 0,88 kuor­mat­tua junaa päivässä.

    Tämä vas­taa jul­ki­suu­des­sa ollei­ta tie­to­ja. Minis­te­riös­sä teh­dään­kö näi­tä rahoi­tus­pää­tök­siä mil­lai­sen tie­don varassa?

  91. Sep­po Vepsäläinen:

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö val­mis­te­lee väy­lä­mak­su­jär­jes­tel­mää. Seu­dun kau­pun­git vel­mui­le­vat kan­na­no­tois­saan. Tämä on kui­ten­kin ainut käy­tän­nön mah­dol­li­suus tur­va­ta jat­kos­sa rai­dein­ves­toin­tien tyy­dyt­tä­vä taso. 

    No ei sinul­ta aina­kaan opti­mis­mia puutu.
    [tähän kuu­lui­si sel­lai­nen sar­kas­ti­nen hymiö].

    Tilan­ne nyt on seu­raa­vien kym­me­nen vuo­den aika­na sel­lai­nen, että “eväät on syö­ty”. Meil­lä nyt raken­ne­taan auto­maat­ti­met­roa, Kehä­ra­taa ja Län­si­met­roa. Nämä syovät olen­nai­ses­ti kaik­ki rahat. Jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon toi­min­taa ne eivät lisää olen­nai­ses­ti miten­kään, eivät­kä ne myös­kään paran­na lii­ken­nöin­nin talou­del­li­suut­ta tai pal­ve­lu­ta­soa (no, ehkä sen Mar­ja-radan kans­sa voi­sin vali­ta vähem­män­kin jyr­kän kan­nan — jos oli­sin parem­mal­la tuulella).

    Eri­tyi­sen kär­meis­sä­ni olen Ete­lä-Espoos­ta, jol­ta nyt vie­dään olen­nai­ses­ti kaik­ki mah­dol­li­suu­det jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen. Kul­ku­muo­to-osuu­den yllä­pi­tä­mis­tä pitäi­sin nyky­se­til­lä lähin­nä ihmeenä.

    Sii­hen on ihan perus­tel­lut syyt, että koh­tuul­li­sen voi­mak­kaas­ti­kin kan­na­tan Pisa­raa, VR:n lii­ken­teen kil­pai­lu­tus­ta ja Joke­ria. Minä en nimit­täin usko pät­kää­kään sii­hen, että tähän hiek­ka­laa­tik­ko­po­li­ti­koin­tiin — sil­ta­rum­pu­po­li­ti­koin­nis­ta puhu­mat­ta­kaan — tuli­si kos­kaan mitään jär­keä. Sen sijaan minä uskon kyl­lä sii­hen, että jopa PK-seu­dun kun­tien ja val­tion täy­tyy lopul­ta kuun­nel­la rahaa.

    Joke­ri, onnis­tues­saan, pys­tyi­si osoit­ta­maan sen val­ta­van poten­ti­aa­lin, joka Hel­sin­gin rai­tio­vau­nuil­la on. Lähi­ju­na­lii­ken­teen parem­mal­la jär­jes­te­lyil­lä pys­tyt­täi­siin myös näyt­tä­mään se, että kun­tien oikeas­ti kan­nat­taa siir­tää lii­ken­net­tä sin­ne, eikä se lii­tyn­tä­lii­ken­ne ole kiro­sa­na. Tämä käy­tän­nös­sä vaa­tii sen Pisa­ran (vaik­ka minä läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­tus­tan täl­lai­sia mil­jar­di­hank­kei­ta, niin teen täs­sä poik­keuk­sen) ja asioi­den jär­jes­te­lyn toi­sel­la taval­la. Nämä ovat näh­däk­se­ni rea­lis­ti­sia vaihtoehtoja.

    Väy­lä­mak­suis­ta olen Sepon kans­sa täs­mäl­leen samaa miel­tä. “Jos minä oli­sin kunin­gas”, koko PK-seu­dun lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä rahoi­tet­tai­siin suo­raan väy­lä­mak­suil­la ja vero­ra­ho­ja ei tar­vit­si­si siir­tää tou­huun sen­tin sent­tiä. Jos ottai­sin prag­maa­tik­ko-hatun pois pääs­tä­ni, tote­ai­sin, että koko sys­tee­mi pitäi­si sitä­pait­si yksityistää.

    En pidä halua­maa­ni mal­lia poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­se­na. Sen vuok­si olen kes­kit­ty­nyt pahim­pien idio­tis­mien vas­tus­ta­mi­seen ja vähem­män huo­no­jen kan­nat­ta­mi­seen. Ja tie­tys­ti täy­sien vää­rin­kä­si­tys­ten alasampumiseen…

    Kari

  92. Vep­sä­läi­nen:

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö val­mis­te­lee väy­lä­mak­su­jär­jes­tel­mää. Seu­dun kau­pun­git vel­mui­le­vat kan­na­no­tois­saan. Tämä on kui­ten­kin ainut käy­tän­nön mah­dol­li­suus tur­va­ta jat­kos­sa rai­dein­ves­toin­tien tyy­dyt­tä­vä taso.

    Minus­ta odo­tuk­set ruuh­ka­mak­su­ja koh­taan on yli­mi­toi­tet­tu­ja. Esi­mer­kik­si Har­ri Pur­siai­nen (Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö) tote­aa että läh­tö­koh­ta on se että autoi­lun koko­nais­ve­roas­te ei nouse väy­lä­mak­su­jen myö­tä eli vas­taa­vas­ti mui­ta vero­ja alen­ne­taan, mikä on minus­ta ihan oikea läh­tö­koh­ta. Jos näin niin tulot eivät tie­ten­kään nouse.

    Ainoa mah­dol­li­suus min­kä minä kek­sin löy­tää mer­kit­tä­vää lisä­ra­hoi­tus­ta on yhdis­tää rai­de­hank­kei­ta lisä­ra­ken­ta­mi­seen ja rahoi­tus maa­nar­vol­la. Pitäi­si erot­taa (vaik­ka hank­keen osuuk­si­na) toi­sis­taan uusien asui­na­lui­den raken­ta­mi­seen liit­ty­vät rai­dein­ves­toin­nit jot­ka on perus­in­fraa sii­nä kuin vesi­joh­dot­kin ja lii­ken­ne­verk­koa yli­pään­sä paran­ta­vat hankkeet.

  93. Sepop Vep­sä­läi­nen
    “Ydin­ky­sy­mys on, miten rai­de­lii­ken­teen inves­toin­nit jat­kos­sa saa­daan tyy­dyt­tä­väl­le tasol­le. Rau­ta­tie­verk­koon on ali­bud­je­toi­tu kym­me­nien vuo­sien ajan. ”

    Kai sitä ali­bud­je­toi­daan kun 6000 km rata­ver­kos­ton tip­top-kun­nos­sa­pi­tä­mi­nen vii­den mil­joo­nan ihmi­sen maas­sa mak­sai­si niin juma­lat­to­mas­ti, ettei­vät rahat tule kos­kaan sii­hen riittämään.

    Rau­ta­tie on kui­ten­kin kai­kis­ta lii­ken­ne­muo­dois­ta kiin­teil­tä inves­toin­neil­taan se kaik­kein kal­lein ja jäy­kin, eli suu­rim­mat mat­kus­ta­ja­vir­rat tar­vit­se­va. Len­to­ko­neet­kin ovat kal­lii­ta, mut­ta ne eivät ole sidot­tu­ja kiskoihin.

  94. Väi­tä sinä tee­mu pyy­luo­ma ihan mitä haluat, ikä­vä vaan, että esit­tä­mä­si asiat eivät lii­ty miten­kään toi­siin­sa. Rata­ver­kon kehit­tä­mi­nen on jun­nan­nut pai­kal­laan sik­si, että rahat ovat men­neet mui­hin asioi­hin. Vaik­ka sen iha­nan ulko­mai­sen ope­raat­to­rin junat ajai­si­vat ilmai­sek­si, radan raken­ta­mi­nen maksaa. 

    Kuu­los­taa Kim­mo Kil­jusen “kyl­lä­hän lin­nut­kin lentävät”-logiikalta. Kil­pai­lu­tus on ideo­lo­gi­nen valin­ta, joka ei tuo sel­lai­se­naan yhtään lisää juna­vuo­roa meil­le, kuten ei tuo­nut bus­si­lii­ken­teen­kään kilpailuttaminen.

  95. On muu­ten hie­noa, että tee­mu pyy­luo­ma on kek­si­nyt ihme­ko­neen: kun junia ei aja val­tio, niin se rat­kai­see ongel­mat. Onpas yksin­ker­tais­ta, enpä tul­lut aja­tel­leek­si. Tosin pyy­luo­ma unoh­taa sen, että VR on val­ta­kun­nal­li­nen toi­mi­ja, jol­la on mui­ta­kin int­res­se­jä kuin olla ratik­ka­har­ras­ta­jien mie­lik­si. Vaik­ka vih­reät niin luu­le­vat, rahaa ei tule sei­näs­tä tai säh­köä pis­to­ra­sias­ta, VR on erit­täin hyvin ris­ti­rii­tai­ses­sa tilan­tees­sa hoi­ta­nut sekä jul­kis­ta pal­ve­lua että tuot­ta­nut voit­toa. Kaup­pa­ka­ma­ri­nu­li­koil­la on kii­re siir­tää rahat liimalettipankkiireille.

  96. Tpyy­luo­ma:

    Minus­ta odo­tuk­set ruuh­ka­mak­su­ja koh­taan on yli­mi­toi­tet­tu­ja. Esi­mer­kik­si Har­ri Pur­siai­nen (Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö) tote­aa että läh­tö­koh­ta on se että autoi­lun koko­nais­ve­roas­te ei nouse väy­lä­mak­su­jen myö­tä eli vas­taa­vas­ti mui­ta vero­ja alen­ne­taan, mikä on minus­ta ihan oikea läh­tö­koh­ta. Jos näin niin tulot eivät tie­ten­kään nouse. 

    Minus­ta väy­lä­mak­su­jen etu on täs­sä tapauk­ses­sa enem­män­kin siel­lä kysyn­tä­puo­lel­la. Eli jos autoi­lun lisään­ty­mis­tä saa­daan hil­lit­tyä, niin ei ole tar­vet­ta suu­riin tie­lii­ken­nein­ves­toin­tei­hin ja toi­saal­ta jouk­ko­lii­ken­teen kysyn­tä (ja sitä myö­tä kan­nat­ta­vuus) kas­vaa. Jouk­ko­lii­ken­teen raja­kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät lii­ken­ne­mää­rien lisään­tyes­sä, mut­ta auto­lii­ken­tees­sä tup­paa käy­mään päin­vas­toin sii­nä vai­hees­sa, kun ruuh­kia alkaa muodostumaan.

    Kari

  97. Ilpo Tuo­vi­nen:

    Kuu­los­taa Kim­mo Kil­jusen “kyl­lä­hän lin­nut­kin lentävät”-logiikalta. Kil­pai­lu­tus on ideo­lo­gi­nen valin­ta, joka ei tuo sel­lai­se­naan yhtään lisää juna­vuo­roa meil­le, kuten ei tuo­nut bus­si­lii­ken­teen­kään kilpailuttaminen. 

    Vuo­rois­ta en tie­dä, mut­ta bus­si­lii­ken­teen kil­pai­lu­tus kyl­lä toi noin 10 — 20 %:n sääs­töt, mikä tar­koit­ti sitä, että lip­pu­jen hin­to­ja ei jou­dut­tu nos­ta­maan pariin vuoteen.

    Kari

  98. Esi­mer­kik­si Har­ri Pur­siai­nen (Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö) tote­aa että läh­tö­koh­ta on se että autoi­lun koko­nais­ve­roas­te ei nouse väy­lä­mak­su­jen myö­tä eli vas­taa­vas­ti mui­ta vero­ja alen­ne­taan, mikä on minus­ta ihan oikea läh­tö­koh­ta. Jos näin niin tulot eivät tie­ten­kään nouse.

    Eli Kes­kus­ta siir­tää taas rahaa omilleen.

  99. Kysy­jän viit­taa­mat tie­dot Huu­to­kos­ki-Savon­lin­na-ratao­san käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­ses­tä ja tur­his­ta inves­toin­neis­ta eivät pidä paik­kaan­sa. Vii­me vuon­na kysei­sel­lä ratao­suu­del­la kul­je­tet­tiin yli 200 000 ton­nia tavaraa.” 

    Jos oikein muis­tan, inves­toin­ti mak­soi 40 Me eli vuo­tuis­kut­ta­nuk­ses­ki muun­net­tu­na 2 me. Se teke 10 e / tonni. 

    Sii­hen en osaa sanoa onko tämä hal­paa vai kal­lis­ta. Muis­taak­se­ni teräk­sen ja pape­rin teh­das­hi­na on sii­nä 1 e /tonni. Tie­to­ni toden­nä­köi­ses­ti ovat vanhentuneet-

  100. Kim­mo:

    Eli Kes­kus­ta siir­tää taas rahaa omilleen.

    Hyvä point­ti, noin­han se menee jos tulee euuh­ka­mak­sut mut­ta koko­nais­ve­roas­te ei muu­tu. Toi­saal­ta on täs­sä poliit­ti­sia into­hi­mo­ja sii­hen­kin suun­taan että mak­su­jen avul­la vään­ne­tään isom­pi osa lii­ken­ne­ra­hois­ta kau­pun­ki­seu­duil­le. Kysees­sä kui­ten­kin pitäi­si olla ohjausmaksu.

    Kari, väl­tet­ty­jen inves­toin­tien arvok­si on siis arvat­tu 80 mil­joo­naa vuodessa.

  101. Vuo­rois­ta en tie­dä, mut­ta bus­si­lii­ken­teen kil­pai­lu­tus kyl­lä toi noin 10 – 20 %:n sääs­töt, mikä tar­koit­ti sitä, että lip­pu­jen hin­to­ja ei jou­dut­tu nos­ta­maan pariin vuoteen.”

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun bus­si­lii­ken­teen kil­pai­lut­ta­mi­nen teh­tiin asteit­tain n 1995–2005 väli­se­nä aika­na, joten ei ollut mitään suur­ta kil­pai­lu­tus­ta , jos­sa parin vuo­den kus­tan­nus­pai­ne­sääs­tö oli­si syntynyt.
    Ja kil­pai­lut­ta­mi­nen ja osta­mi­nen­kin mak­saa ‚samoin sopi­muk­sen seu­ran­ta ja val­von­ta Sopi­muk­sen hal­lin­to­ku­lut ovat tyy­pil­li­ses­ti 3–10 % .
    Bus­si­lii­ken­teen kil­pai­lu­tus huo­non­si myös työ­olo­ja ja toi alal­le suu­ren vaih­tu­vuu­den ja sitä kaut­ta suu­ren kou­lu­tus tar­peen. Kun yhteis­kun­ta mak­saa kou­lu­tuk­sen niin mah­dol­li­set bus­si­lii­ken­teen sääs­töt syö­dään kas­va­nei­na koulutuskuluina.

    Alus­sa sääs­töä syn­tyi myös kun vuo­ro­ja jäi aja­mat­ta kul­jet­ta­ja­puo­lan vuoksi.

    Ongel­ma on myös­kin kus­tan­nus­ten ver­tai­lu: Kun­nis­sa nou­da­te­taan hal­lin­to­kir­ja­ni­toa, joka ei ole kus­tan­nus­poh­jai­nen eikä kus­tan­nus­lak­sen­ta ole muu­ten­kaan kehittynyt 

    esim aikoi­naan kun Teles­sä halut­tiin paran­taa kus­tan­nus­ten hal­lin­taa niin hal­lin­nol­li­sen kir­jan­pi­don rin­nal­le otet­tiin käyt­töön lii­ke­kir­jan­pi­to. Tämä­kin tie­tys­ti mak­soi, mut­ta muu­ten kus­tan­nus­las­ken­ta eikä yhtiöit­tä­mi­nen­kään oli­si ollut mahdollista.

    Niin­pä nuo kus­tan­nus­sääs­töt ovat enem­män­kin poliit­tis­ta pro­ba­goin­tia kuin toden­net­tua tietoa

    1. Kil­pai­lui­tus las­ki hin­to­ja sel­väs­ti, jopa enem­män kuin tuo 20 pro­sent­tia, kos­ka aiem­pien osto­pal­ve­luso­pi­mus­ten hin­ta las­ki. Lii­an van­han vai­no­har­hai­suus alkaa ylit­tää jo minun­kin sie­to­ky­ky­ni rajat.

  102. Mus­su­ti mus­su­ti lii­an vanha.

    esim aikoi­naan kun Teles­sä halut­tiin paran­taa kus­tan­nus­ten hal­lin­taa niin hal­lin­nol­li­sen kir­jan­pi­don rin­nal­le otet­tiin käyt­töön lii­ke­kir­jan­pi­to. Tämä­kin tie­tys­ti mak­soi, mut­ta muu­ten kus­tan­nus­las­ken­ta eikä yhtiöit­tä­mi­nen­kään oli­si ollut mahdollista.”

    Voi hyvää päi­vää sen­tään, tele­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­nen­hän on suo­ras­taan yksi­tyis­tä­mi­sen mal­li­ta­paus, jos­sa kaik­ki meni put­keen. Telen mie­his­tä on vie­lä­kin vaik­ka kuin­ka ja pal­jon röt­väi­ly­jut­tu­ja liik­keel­lä, siel­lä ei todel­la­kaan hom­mat painaneet.

  103. Mul­la on sel­lai­nen käsi­tys että osa bus­si­lii­ken­teen kil­pai­lu­tuk­sen tuo­mas­ta kus­tan­nus­ten ale­ne­mi­ses­ta oli seu­raus­ta ali­hin­noit­te­lus­ta joka pik­ku­hil­jaa pur­kau­tuu. Sil­ti­kin, ulko­muis­tis­ta HSL-alu­een bus­si­lii­ken­ne mak­saa yli 300 mil­jo­naa vuo­des­sa, eli 20% sääs­tö on noin 75 mil­joo­naa. Kyl­lä tuol­la jokusen bus­si­kus­kin kouluttaa.

  104. MH kir­joit­ti

    Jos oikein muis­tan, inves­toin­ti mak­soi 40 Me eli vuo­tuis­kut­ta­nuk­ses­ki muun­net­tu­na 2 me. Se teke 10 e / tonni.

    Sii­hen en osaa sanoa onko tämä hal­paa vai kal­lis­ta. Muis­taak­se­ni teräk­sen ja pape­rin teh­das­hi­na on sii­nä 1 e /tonni. Tie­to­ni toden­nä­köi­ses­ti ovat vanhentuneet-”

    Olin­pas tyh­mä. teh­das­hin­ta oli 1 e/kg eli 1000 e /tonni. Ei pitäi­si lii­kaa luo­taa muis­tiin­sa ja päässälaskutaitoonsa.

  105. Haluai­sin tuo­da esiin vie­lä yhden kil­pai­lutk­sen hyvän puolen:

    Ennen kil­pai­lu­tus­ta itä­suun­nal­la oli van­haa ja kulu­nut­ta kalus­toa, län­si­suun­nal­la uut­ta ja muka­vaa. Kil­pai­lu­tus on täs­sä­kin suh­tee­sa tuo­nut pää­kau­pun­ki­seu­dun pai­kal­lis­lii­ken­teen eri alu­eet tasa-arvoi­se­mo­aan asemaan.

  106. Kyl­lä bus­si­lii­ken­teen kil­pai­lut­ta­mi­nen toi pal­ve­lu­jen tilaa­jal­le ja mat­kus­ta­jil­le mer­kit­tä­vät kus­tan­nus­sääs­töt. Lip­pu­jen hin­to­jen reaa­liar­vo las­ki vuosia. 

    Kil­pai­lu joh­ti myös sii­hen, että bus­siyh­tiöt ovat teh­neet tap­piol­li­sia tilin­pää­tök­siä hyvin pit­kään. Hin­ta­ta­so alit­ti tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set monis­sa koh­teis­sa, kun mark­ki­nao­suuk­sis­ta veri­ses­ti kil­pail­tiin ja kil­pail­laan. Tätä ei voi­ne pitää eri­tyi­sen ter­vee­nä markkinailmiönä.

    Täs­tä syys­tä kil­pai­lu­tuk­sen alku­vai­hees­sa alus­sa sel­väs­ti paran­tu­nut pal­ve­lun laa­tu myös on kär­si­nyt. Bus­si­lii­ken­net­tä on vai­van­nut kalus­ton ja hen­ki­lös­tön niu­kan mitoi­tuk­sen muka­naan tuo­ma luo­tet­ta­vuu­den ajoit­tai­nen heikkeneminen.

    Hin­ta­ta­so on mat­kan var­rel­la ter­veh­ty­nyt, vaik­ka kat­teet ovat sur­keat moneen muu­hun alaan ver­rat­tu­na. Bus­si­lii­ken­ne oli pit­kän aikaa jopa edul­li­sem­paa kuin lähi­ju­na­lii­ken­ne. Tänään vain rai­tio­lii­ken­ne ja laut­ta­lii­ken­ne ovat bus­si­lii­ken­net­tä kal­liim­pia jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to­ja seudulla.

  107. Ei näi­hin jut­tui­hin mitään vai­no­har­hai­suut­ta tar­vi­ta, elä­män­ko­ke­mus riittää.

    Tote­sin , että ei se osta­mi­nen­kaan ole ilmais­ta, mitä vai­no­har­hai­suut­ta täs­sä on ?

    Sen ver­ran olen ollut laa­ti­mas­sa vas­tauk­sia kun­tien tarjouspyyntöihin,että tie­dän tason.
    Voi­sin ker­toa pari esimerkkiäkin

    Ja et voi väit­tää ettei­kö auton­kul­jet­ta­jien työ­olot huo­non­tu­neet, kun työ­hön sidon­nai­suus kas­voi 16 tun­tiin eli val­veil­lao­loa­jak­si. Samoin kil­pai­lu­tuk­sen aiheut­ta­mat työ­nan­ta­jan vaih­dok­set tuli­vat mukaan kuvaan, iäkäs ja kremp­pai­nen syr­jäy­tyy näis­sä helposti.
    Tämä­kin lisää yhteis­kun­nan kuluja.
    Mitä vai­no­har­hai­suut­ta täs­sä on ?

    Ja kul­jet­ta­jien vaih­tu­vuus kasvoi,ei tämä­kään mikään salai­suus ole ja uusien kou­lut­ta­mi­nen on yhteis­kun­nan vastuulla,mikä lisää yhteis­kun­nan kulu­ja, mut­ta nämä puut­tu­vat kulupuolelta.

    Ei tämä­kään mitään vai­o­no­har­hai­suuut­ta ole

    Minä olen itse ulkois­ta­nut sato­jen työ­vuo­sien ver­ran työ­tä, mut­ta sil­loin on kas­va­nut ymmär­ryk­sin mitä ongel­mia sii­hen sisäl­tyy, ei kysy­mys ole mis­tään vainoharhaisuudesta .

    Ja aamun Hesa­ris­ta voit lukea, että muut­kin ovat havain­neet samo­ja ongelmia.

  108. Yhte­nä rat­kai­su­na voi­si olla mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­nen. Täs­sä pari esimerkkiä:
    http://tinyurl.com/5vz2auw

    Kei­no­ja voi­pi tosin olla muitakin.

  109. Savon­lin­na-Huu­to­kos­ki ‑radas­ta. Ei sen kor­jaa­mi­nen vält­tä­mät­tä ollut vika­tik­ki, vaik­ka lii­ken­ne on ollut vii­me vuo­si­na ole­ma­ton­ta. Puu­ta­va­ra­kaup­pa on äärim­mäi­sen suh­dan­ne­herk­kä ala, ja voi hyvin­kin käy­dä niin, että var­sin­kin jos (kun) rau­ta­tie­rah­ti­lii­ken­ne vapau­te­taan kil­pai­lul­le ja näin ollen rah­ti­tak­sat las­ke­vat, ko. ratao­suu­den käyt­tö­as­te tulee moninkertaistumaan.

    Aina­kin jos inves­toin­nin kan­nat­ta­vuut­ta halu­taan haa­ru­koi­da, niin pel­käs­tään las­kusuh­dan­teen lii­ken­ne­mää­riin tui­jot­ta­mi­nen tuot­taa väki­sin­kin vää­rää tietoa.

  110. Lii­an vanha
    “Ei näi­hin jut­tui­hin mitään vai­no­har­hai­suut­ta tar­vi­ta, elä­män­ko­ke­mus riittää.”

    No ihan saman elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la voi­daan kyl­lä sanoa, että jul­ki­nen puo­li ei osaa teh­dä mitään kun­nol­la tai hal­vem­mal­la kuin yksi­tyi­nen puoli.

  111. Tätä vas­taan kulut­ta­ja­vi­ran­omai­set yrit­tä­vät taistella:

    http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+103/2009&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

    Rau­ta­tie­vas­tuu­ase­tuk­sen 2 artiklan 5 koh­dan nojal­la jäsen­val­tio voi myön­tää poik­keus­lu­van, joka kos­kee ase­tuk­sen sovel­ta­mis­ta rau­ta­tei­den mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne­pal­ve­lui­hin kaupunki‑, esi­kau­pun­ki- ja alu­eel­li­ses­sa lii­ken­tees­sä. Poik­keus­lu­pa voi kos­kea joko koko ase­tus­ta, lukuun otta­mat­ta 1 jak­sos­sa mai­nit­tu­ja sään­nök­siä, tai yksit­täi­siä ase­tuk­ses­sa sää­det­ty­jä vel­voit­tei­ta. Jos jäsen­val­tio myön­tää poik­keuk­sen, se on voi­mas­sa toistaiseksi.

    Suo­mes­sa ase­tuk­ses­sa tar­koi­tet­tu kaupunki‑, esi­kau­pun­ki- ja alu­eel­li­nen lii­ken­ne rajau­tuu pää­kau­pun­ki­seu­dun työs­sä­käyn­tia­lu­een taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­tee­seen (ratao­sat Helsinki—Kirkkonummi, Helsinki—Karjaa, Helsinki—Vantaankoski, Helsinki—Riihimäki, Helsinki—Lahti). Lisäk­si täl­lai­sek­si lii­ken­teek­si voi­daan kat­soa lii­ken­ne ratao­sal­la Riihimäki—Lahti, jos­sa on nyky­ään hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä ainoas­taan taajamajunaliikennettä.

    Pää­kau­pun­kia­lu­een taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­ne poik­ke­aa luon­teel­taan mer­kit­tä­väs­ti tavan­omai­ses­ta koti­maan kau­ko­lii­ken­tees­tä. Taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­tees­sä päi­vit­täi­set mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat kor­kei­ta ja mat­kat kes­ki­mää­rin lyhyi­tä. Yksit­täis­tä tie­tyl­tä ase­mal­ta toi­sel­le suun­tau­tu­vaa mat­kaa kos­ke­van lipun ase­mes­ta taa­ja­ma­ju­nas­sa mat­kus­te­taan yleen­sä sar­ja- tai kausi­li­pul­la, joka oikeut­taa mat­kus­ta­maan tie­tyl­lä vyöhykevälillä.

    Asian val­mis­te­lus­sa on tuo­tu esiin, että eri­tyi­ses­ti seu­raa­vien sään­nös­ten sovel­ta­mi­nen oli­si taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­tees­sä ongel­mal­lis­ta: lipun­myyn­ti- ja varaus­jär­jes­tel­mät (10 artikla), mat­ka­li­pun hin­taan poh­jau­tu­va vakio­kor­vaus­jär­jes­tel­mä (17 artikla), avun­an­to vii­väs­tys­ta­pauk­ses­sa (18 artikla) sekä vam­mais­ten ja lii­kun­ta­ra­joit­teis­ten mat­kus­ta­jien avus­ta­mi­nen rau­ta­tie­a­se­mil­la (22—24 artikla).

    Ase­tuk­ses­sa tar­koi­te­tus­sa lipun­myyn­ti- ja varaus­jär­jes­tel­mäs­sä perus­läh­tö­koh­ta­na on, että lip­pu oste­taan tiet­tyyn junaan. Pää­kau­pun­ki­seu­dun taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­nea­lu­eel­la on nykyi­sin käy­tös­sä kak­si eri vyö­hyk­kei­siin perus­tu­vaa lip­pu­jär­jes­tel­mää, YTV-alu­een jär­jes­tel­mä ja VR-vyö­hy­kea­lue­jär­jes­tel­mä, jois­sa molem­mis­sa lip­pu lunas­te­taan vyö­hyk­keit­täin mää­räy­ty­väl­le yhteys­vä­lil­le eikä tiet­tyyn junaan. Nyky­jär­jes­tel­mä toi­mii hyvin eikä jär­jes­tel­män perus­pe­ri­aat­tei­den muut­ta­mi­ses­ta koi­tui­si eri­tyi­siä hyö­ty­jä mat­kus­ta­jil­le. Jär­jes­tel­mien muut­ta­mi­ses­ta aiheu­tui­si huo­mat­ta­via kus­tan­nuk­sia lip­pu­jär­jes­tel­mien yllä­pi­tä­jil­le. Perus­tel­luk­si kat­so­taan sen vuok­si ehdot­taa, että ase­tuk­sen 10 artiklaa lipun­myyn­ti- ja varaus­jär­jes­tel­mis­tä ei sovel­let­tai­si taajamajunaliikenteessä. 

    Ase­tuk­sen mukaan mat­kus­ta­jal­la on aiheu­tu­nees­ta vahin­gos­ta riip­pu­mat­ta oikeus vakio­kor­vauk­seen vii­väs­tyk­ses­tä, joka kes­tää vähin­tään 60 minuut­tia. Kor­vauk­sen mää­rä mää­räy­tyy lipun hin­nan mukaan siten, että se on vii­väs­tys­ta­pauk­ses­sa enim­mil­lään 50 % lipun hin­nas­ta. Taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­tees­sä tyy­pil­li­nen vakio­kor­vaus oli­si yksit­täi­sen mat­kan hin­nan huo­mioon ottaen siten yleen­sä muu­ta­mien euro­jen luok­kaa. Laa­ja­mit­tai­ses­sa vii­väs­tys­ti­lan­tees­sa kor­vaus­ha­ke­muk­sia voi­tai­siin teh­dä tuhan­sia, jol­loin niis­tä aiheu­tu­va työ­mää­rä ei oli­si mie­lek­kääs­sä suh­tees­sa mat­kus­ta­jal­le vakio­kor­vauk­ses­ta tule­vaan hyö­tyyn. Ottaen huo­mioon tämä ja se, että mat­kus­ta­jal­la on rau­ta­tie­kul­je­tus­lain 21 §:n nojal­la oikeus juna­vuo­ron vii­väs­tyes­sä kor­vauk­seen toden­net­ta­vis­sa ole­vas­ta talou­del­li­ses­ta vahin­gos­ta, kuten jat­ko­yh­tey­den menet­tä­mi­ses­tä joh­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, ehdo­te­taan, että ase­tuk­sen 17 artiklaa vakio­kor­vaus­jär­jes­tel­mäs­tä ei sovel­let­tai­si taajamajunaliikenteessä. 

    Rau­ta­tie­y­ri­tys on ase­tuk­sen mukaan vel­vol­li­nen tar­joa­maan mat­kus­ta­jil­le ilmai­sek­si ate­rioi­ta ja vir­vok­kei­ta koh­tuul­li­ses­sa suh­tees­sa odo­tusai­kaan yli 60 minuu­tin vii­väs­tys­ti­lan­teis­sa, jos ate­rioi­ta tai vir­vok­kei­ta on junas­sa tai ase­mal­la saa­ta­vil­la tai nii­tä voi­daan koh­tuu­del­la toi­mit­taa sin­ne. Samoin rau­ta­tie­y­ri­tys on tar­vit­taes­sa vel­vol­li­nen jär­jes­tä­mään vii­väs­tys­ta­pauk­sis­sa majoi­tuk­sen mat­kus­ta­jal­le sekä rau­ta­tie­a­se­man ja majoi­tus­pai­kan väli­sen kul­je­tuk­sen. Majoi­tus­vel­vol­li­suus ei taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­tees­sä käy­tän­nös­sä tule sovel­let­ta­vak­si. Ilmeis­tä on myös, että ate­ria- ja vir­vo­ke­tar­joi­lua kos­ke­van vel­voit­teen täyt­tä­mi­nen oli­si vii­väs­tys­ti­lan­tees­sa koh­tuu­del­la mah­dol­lis­ta vain hyvin pie­nen, satun­nai­ses­ti vali­koi­tu­van mat­kus­ta­ja­ryh­män osal­ta. Perus­tel­tu­na pide­tään­kin siten ehdot­taa, että 18 artiklan 2 koh­dan a ja b ala­koh­dan mukais­ta ate­ria- ja majoit­ta­mis­vel­vol­li­suut­ta ei sovel­let­tai­si taajamajunaliikenteessä.”

    Lain esit­te­li edus­kun­nal­le oikeus­mi­nis­te­ri Tui­ja Brax.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  112. Sylt­ty:

    No ihan saman elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la voi­daan kyl­lä sanoa, että jul­ki­nen puo­li ei osaa teh­dä mitään kun­nol­la tai hal­vem­mal­la kuin yksi­tyi­nen puoli.

    Sylt­ty ja lii­an van­ha = dr Jekyll ja Mr. Hyde?

  113. Tapio Pel­to­nen
    ” että var­sin­kin jos (kun) rau­ta­tie­rah­ti­lii­ken­ne vapau­te­taan kilpailulle ”

    Itsea­sias­sa se on jo vapau­tet­tu ja parin yksi­tyi­sen ope­raat­to­rin aloi­tus tys­sä­si taantumaan.

  114. Täy­tyy sen ver­ran tun­nus­taa, että kun on ollut töis­sä Indo­ne­sias­sa, Male­sias­sa, Lat­vias­sa, Viros­sa, Pakis­ta­nis­sa, Sri Lan­kas­sa, Kenias­sa ja tehnt töi­tä Sone­ral­le , Nokial­le, Maa­il­man Paa­kil­le, Aasian Pan­kil­le, Suo­men Ulko­mi­nis­te­riöl­le , Tans­kan Ulko­mi­nis­te­riöl­le etc ja kai­kis­sa pai­kois­sa jou­tu­nut käsit­te­le­mään eri­lai­sia sopi­muk­sia niin on
    a)koulutettu ja b ) oppi­nut kan­ta­pään kaut­ta suu­rin piir­tein kai­ken niis­tä kon­nan­kou­kuis­ta ja kor­rup­tios­ta mitä täl­lai­seen sopi­mus­toi­min­taan sisältyy.

    Ainoa mikä kadut­taa on että en otta­nut raho­ja mitä sil­loin tar­jot­tiin, rehel­li­syys kun ei näkö­jään Suo­mes­sa­kaan maa­ta peri.

    Suo­ma­lais­ten suu­rin ongel­ma on ettei­vät he tun­nis­ta kor­rup­tio­ta ja väärinkäytöksiä

  115. Savon­lin­na-Huu­to­kos­ki-radas­ta täy­tyy muis­taa, että jos sitä ei oli­si perus­pa­ran­net­tu, oli­si se pitä­nyt muu­ta­man vuo­den sisäl­lä lak­kaut­taa. Rik­ka­ruo­hon­tor­jun­ta oli jo pidem­män aikaa lai­min­lyö­ty todel­la pahoin. Rata­pölk­ky­jen päi­hin juur­tu­neet paju­pus­kat viis­ti­vät ohi­kul­ke­via junia ja kesäl­lä useis­sa taso­ris­teyk­sis­sä seis­tes­sä hädin tus­kin erot­ti kis­kot kas­vil­li­suu­den seas­ta. Seu­raa­vat kak­si kuvaa ker­to­vat mel­ko paljon:

    http://vaunut.org/kuva/39832
    http://vaunut.org/kuva/27672

    Jos rata­penk­kaan on annet­tu muo­dos­tua noin pal­jon mul­taa ja juu­ris­toa, ei kysy­myk­seen käy­tän­nös­sä tule muu kuin täy­si pääl­lys­ra­ken­teen vaih­to, eli pin­ta­ker­rok­sien kai­va­mi­nen pois (sis. pöl­kyt ym.) ja kor­vaa­mi­nen uudel­la. Jos näin ei teh­dä, lyhe­nee pölk­ky­jen eli­ni­kä mur­to-osaan nor­maa­lis­ta (kos­teus), radan kan­ta­vuus heik­ke­nee, rou­taon­gel­mat pahe­ne­vat jne. Eli siis rata muut­tuu vähi­tel­len lii­ken­nöin­ti­kel­vot­to­mak­si, sii­tä­kin huo­li­mat­ta, vaik­ka pölk­ky­jen vaih­toon lai­tet­tai­siin huo­mat­ta­vas­ti nor­maa­lia enem­män rahaa. Oma kysy­myk­sen­sä on tie­tys­ti se, mik­si rata­hal­lin­to­kes­kus (nykyi­nen lii­ken­ne­vi­ras­to) yli­pään­sä antoi radan pääs­tä näin huo­noon kuntoon…

    Pääl­lys­ra­ken­teen vaih­don jäl­keen Savon­lin­na-Huu­to­kos­ki-rata näyt­tää nyt tältä:
    http://vaunut.org/kuva/58482
    Kis­kot on kier­rä­tet­ty Poh­jan­maan radal­ta ja beto­ni­pöl­kyt ovat hal­vem­pia kuin puupölkyt.

    ———————

    Omas­ta mie­les­tä­ni raho­jen lait­ta­mi­nen Savon­lin­na-Huu­to­kos­ki-radan perus­pa­ran­nuk­seen oli pai­kal­laan. Suo­men rata­verk­ko on jo nykyi­sel­lään suh­teel­li­sen har­va, ja nykyi­sen pääl­lys­ra­ken­teen eli­niän aika­na ehtii tapah­tua monen­lai­sia muu­tok­sia. Myös hen­ki­lö­lii­ken­teen uudel­lee­nal­ka­mi­nen on jopa toden­nä­köis­tä (sitä on juu­ri tuo­reel­taan selvitetty).

    Savon­lin­na-Huu­to­kos­ki-radan tava­ran­kul­je­tus­mää­rät ovat nykyi­sin samaa tasoa monen muun hil­jai­sem­man radan kans­sa. Vuon­na 2009 radan itä­osis­sa 129 tuhat­ta net­to­ton­nia vuo­des­sa ja län­sio­sis­sa 92 tuhat­ta. Näi­tä luku­ja kat­soes­sa täy­tyy muis­taa se, että sivu­ra­to­jen kul­je­tus­mää­rät yleen­sä ker­tau­tu­vat pää­ra­doil­le. Eli siis jos sivu­ra­dat lak­kau­te­taan, vähe­nee myös pää­ra­to­jen lii­ken­ne sel­väs­ti, kun mikään ei enää syö­tä nii­tä vaan tava­ra kul­kee koko mat­kan kumipyörillä.

  116. Mitä tulee Osmon viit­tauk­seen sääs­töön pal­ve­luso­pi­muk­sen ver­rat­tu­na niin suh­tau­tui­sin varauk­sel­la lukuihin.Mikäli Osmo nyt edes viit­taa orga­ni­saa­tion sisäi­siin palvelusopimuksiin.

    Tämä joh­tuu sii­tä, että pal­ve­luso­pi­muk­set ovat sisäi­siä sopi­muk­sia, joi­ta ei ole teh­ty aidos­sa kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa eikä tar­vit­se pelä­tä sop­pa­rin menetystä.

    Vie­lä 80-luvul­la ne oli­vat ylei­siä kei­no­ja yri­tys­ten tulos­yk­sik­kö­jen välis­ten kulu­jen allo­koin­nis­sa ja pal­jon resurs­se­ja käy­tet­tiin yri­tyk­sen sisäi­siin neuvotteluihin,
    Niin­pä sopi­muk­sen tark­kuut­ta ja sisäl­töä rajoi­tet­tiin, joten vir­he saat­toi olla suurikin.

    Ja tie­tys­ti teh­dä suu­ri mää­rä sisäi­siä sopi­muk­sia tym­pi ja niin­pä työ­tä teh­tiin haus­kem­mak­si pis­tä­mäl­lä sop­pa­riin esim 100 % yli­mää­räis­tä ja kat­sot­tiin miten vas­ta­puo­len otsa­suo­ni pullistuu.
    Tosin yllät­tä­vän moni ei huo­man­nut mitään.

    Vir­ka­mies­taus­tal­la kun moni tut­ki vain paria ‑kol­mea vii­meis­tä nume­roa, har­va ymmär­si mil­joo­nis­ta mitään

    Ei tämä ollut vain Telen ongelma,samalla taval­la sisäi­siä sop­pa­rei­ta teh­tiin Nokil­la, Sie­men­sil­lä etc

    1. Ei viit­taa sisäi­siin pal­ve­luso­pi­muk­seen vaan Heju­li-sopi­muk­siin, joil­la ostet­tiin pal­ve­lu­ja yksi­tyi­sil­tä yri­tyk­sil­tä ase­ve­li­hin­taan. Tär­kein sopi­mus­kump­pa­ni oli Lii­ken­ne Oy, joka ajoi Itä-Hel­sin­kiin “punai­sil­la busseilla”.

  117. Lii­an vanha,

    No lyö luvut tis­kiin sit­ten, tai totea ollee­si vää­räs­sä! Minä olen omat luku­ni (ja perus­teet) esit­tä­nyt. Ja “mä oon ollu Viros­sa ja Indo­ne­sias­sa­kin töis­sä” ei muu­ten auta pät­kää­kään — sää­li­pis­tei­tä ei tääl­lä pahem­min jaeta.

    Kari

  118. i viit­taa sisäi­siin pal­ve­luso­pi­muk­seen vaan Heju­li-sopi­muk­siin, joil­la ostet­tiin pal­ve­lu­ja yksi­tyi­sil­tä yri­tyk­sil­tä ase­ve­li­hin­taan. Tär­kein sopi­mus­kump­pa­ni oli Lii­ken­ne Oy, joka ajoi Itä-Hel­sin­kiin “punai­sil­la busseilla”.”

    Kysy­mys oli siis kor­rup­tion pur­ka­mi­nen “oikeal­la” kil­pai­lul­la, ei siis ulkois­ta­mi­sen tuo­mia etuja

  119. No lyö luvut tis­kiin sit­ten, tai totea ollee­si vää­räs­sä! Minä olen omat luku­ni (ja perus­teet) esit­tä­nyt. Ja “mä oon ollu Viros­sa ja Indo­ne­sias­sa­kin töis­sä” ei muu­ten auta pät­kää­kään – sää­li­pis­tei­tä ei tääl­lä pahem­min jaeta.”

    Kuten Osmo­kin tie­taa, kysy­myk­ses­sä oli kor­rup­tio­jär­jes­tel­män pur­ku, siis sys­tee­min, jos­sa yksi­tyi­set yri­tyk­set sai­vat mää­ri­tel­lä yksi­puo­li­ses­ti hinnan.
    Hin­nan alen­nus joh­tui siis kor­rup­tion pur­ka­mi­ses­ta, ei kil­pai­lus­ta tai ulkoistamisesta.

  120. No lyö luvut tis­kiin sit­ten, tai totea ollee­si vää­räs­sä! Minä olen omat luku­ni (ja perus­teet) esittäny”

    Ker­roin ettei brut­tos­sääs­tö ole sama kuin net­to­sääs­tö :Hel­sin­gin kau­pun­ki jou­tuu sub­ven­toi­maan hal­van hin­nan yri­tys­tuil­la ‚kul­jet­ta­jien lisään­ty­neen vaih­tu­vuu­den kou­lu­tuk­sel­la +sosi­aa­li­toi­men kului­na. Myös­kään lisään­ty­nei­tä osto­ku­lu­ja ei ole esitetty 

    Täs­sä lai­naus HSL sivuil­ta, kumu­la­tii­vi­nen tap­pio lie­nee jos­sain 100 mil­joo­na kiep­peil­lä , mikä vähen­tää tuo­ta säästöä

    Pak­ka­sel­le men­nään sil­ti tänä­kin vuon­na yli vii­si mil­joo­naa euroa, vii­me vuon­na tulos oli 7,5 mil­joo­naa euroa mii­nus­merk­ki­nen. Maa­gi­sen nol­la­ra­jan parem­mal­le puo­len on mää­rä pääs­tä kol­men vuo­den kulut­tua. Sitä odo­tel­les­sa lii­ken­nöin­ti jat­kuu, vaik­ka kas­sa koli­see tyh­jyyt­tään. Toi­mi­tus­joh­ta­ja Juha Haka­vuo­ri vakuut­taa, että rahoi­tus on kunnossa. ”

  121. Karin luvut ker­to­vat myös sen tosi­asian, että kont­rol­loi­ma­ton kil­pai­lu on vahin­gol­lis­ta aina­kin joukkoliikenteessä.

  122. Ja kym­pin sääs­töä on sanot­tu sääs­tök­si vain NL:ssa, jos sääs­tön saa­vut­ta­mi­sek­si on pitä­nyt uhra­ta kaksikymppiä

  123. Eli jos halu­taan esit­tää todel­li­nen sääs­tö niin las­kel­ma menee näin:

    Aidot sopi­mus­sää­töt eli kah­den aidon kil­pail­lun kier­rok­sen ero­tus , sopi­mus­kausi 5 vuotta,
    Nyt­hän sääs­tök­si esi­te­tään kor­rup­tion lopettamista.

    Sääs­tös­tä on vähen­net­tä­vä HSL:n tap­piot 5 vuodessa

    Lisään­ty­nyt auton­kul­jet­ta­jien koulutus 

    Lisää­ty­neet sosiaalimenot

    Lisään­ty­neet ostokulut

    Ja jos tämän jäl­keen on jäl­jel­lä sääs­töä niin se on sit­ten aitoa säästöä.

    Mut­ta eipä tätä kukaan ole esittänyt.

    Karin peri­aat­teil­la fir­ma menee nurin

  124. En oikein ymmär­rä mitä tar­koit­taa kumu­la­ti­vii­nen tappio?

    Sääs­tö on noin 75 mil­joo­naa vuo­des­sa HSL-alu­eel­la ole­tuk­sel­la 20% vähem­män, noin puo­let tuos­ta Hel­sin­gis­sä. HelB:n tap­pio yo. mukaan on 7,5. Ei tuo nyt oikein pak­ka­sel­le mene.

    Noi­ta­kin luku­ja saat­taa sekoit­taa kau­pun­gin sisäi­nen raha­lii­ken­ne. Esi­mer­kik­si HKL:llä on kau­pun­gin lii­ken­ne­lai­tok­se­na 11% kir­jan­pi­dol­li­nen tuot­to­ta­voi­te pää­omal­le (met­ro- ja ratik­ka­verk­ko kalus­toi­neen ja vari­koi­neen). Käy­tän­nös­sä tuo vai­kut­taa sum­miin jot­ka HKL tilit­tää voit­to­na kau­pun­gil­le ja toi­saal­ta las­kut­taa kor­vauk­si­na HSL:tä, jot­ka taas mak­saa kaupunki.

  125. Lii­an vanha:

    Ker­roin ettei brut­tos­sääs­tö ole sama kuin net­to­sääs­tö :Hel­sin­gin kau­pun­ki jou­tuu sub­ven­toi­maan hal­van hin­nan yri­tys­tuil­la ‚kul­jet­ta­jien lisään­ty­neen vaih­tu­vuu­den kou­lu­tuk­sel­la +sosi­aa­li­toi­men kului­na. Myös­kään lisään­ty­nei­tä osto­ku­lu­ja ei ole esitetty 

    Ilman asian­mu­kais­ta läh­det­tä tai asial­lis­ta las­kel­maa tämä on tur­han­ai­kas­ta sana­he­li­nää, joka ei sitä­pait­si pidä paikkaansa.

    Kul­jet­ta­jien vaih­tu­vuus ei tuo kou­lu­tus­ku­lu­ja, kos­ka olen­nai­ses­ti ne samat kul­jet­ta­jat nii­tä bus­se­ja aja­vat. Täs­sä tapauk­ses­sa on ole­mas­sa vie­lä­pä sel­lai­nen sopi­mus, että tar­jouk­sen voit­ta­nut yri­tys on vel­vol­li­nen palk­kaa­maan toi­sen yri­tyk­sen työn­te­ki­jät, mikä­li he halua­vat siirtyä.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki ei kil­pai­lu­tuk­sen joh­dos­ta jou­du anta­maan mitään yri­tys­tu­kia. Hel­bin tilan­ne (joka on ollut pahas­ti tap­piol­la) ei sinän­sä ole yllät­tä­vä: ei ole ensim­mäi­nen ker­ta kuin enti­sel­lä lii­ke­lai­tok­sel­la on vai­keuk­sia sopeu­tua kil­pail­luil­le mark­ki­noil­le. Hel­bil­lä ongel­mia on aiheut­ta­nut lisäk­si se, että sil­lä on toi­sen­lai­nen työ­eh­to­so­pi­mus kuin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Käy­tän­nös­sä Hel­bin sopi­mus on suo­si­nut van­hem­pia “talos­sa ollei­ta” (vrt. vir­kai­kä) kul­jet­ta­jia nuo­rem­pien kus­tan­nuk­sel­la, mikä vai­keut­ti mm. rek­ry­toin­tia. Asi­aa on tie­tääk­se­ni korjattu?

    Lisäk­si kan­nat­taa huo­mioi­da, että kaik­ki yri­tyk­set teki­vät tap­pio­ta kil­pai­lu­tuk­sen alus­sa. Tämä oli kan­sain­vä­lis­ten koke­mus­ten perus­teel­la odo­tet­tua, mut­ta tilan­ne on sit­tem­min paran­tu­nut ja alam­me ole­maan kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Toki lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nus­ten sääs­tö­kin on pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä vähem­män kuin esi­mer­kik­si tuol­la rapor­tis­sa ollut 28 % (124 mil­joo­naa mark­kaa). Tämän vuok­si minä en puhu­kaan noin kol­mes­ta­kym­me­nes­tä pro­sen­tis­ta, vaan rea­lis­ti­sem­mas­ta 10 — 20 %:n tasosta.

    Täs­sä nyt ei ole mis­tään kir­jan­pi­dol­li­ses­ta kik­kai­lus­ta­kaan kyse. Jos ker­ran samo­jen reit­tien lii­ken­nöin­ti on hal­vem­paa, niin sit­ten se on, kyl­lä nämä asiat YTV:ssä/HSL:ssä/HKL:ssä osa­taan las­kea. Lisäk­si se näkyy myös­kin jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tiois­sa ja/tai lip­pu­jen hin­nois­sa (jot­ka osoit­ta­vat myös­kin yksi­se­lit­tei­ses­ti kus­tan­nus­ten pienentyneen).

    Las­kel­mat ovat myös sopusoin­nus­sa ulko­mail­ta saa­tu­jen koke­mus­ten kanssa.

    Täs­tä nyt ei voi tie­ten­kään teh­dä sitä pää­tel­mää, että kil­pai­lu­tus oli­si jokin tai­ka­temp­pu, jol­la kus­tan­nuk­set auto­maat­ti­ses­ti las­ke­vat. Asia pitää hoi­taa huo­lel­li­ses­ti, ammat­ti­tai­dol­la ja sopi­vaan tah­tiin. Näin on Hel­sin­gin seu­dul­la onnis­tu­nees­ti teh­ty, ja hank­keen tavoit­teet on saa­vu­tet­tu — muun moas­sa se kus­tan­nus­ten pienentyminen.

    Että voi­sit nyt ihan oikeas­ti kai­vaa jotain perus­tel­lum­paa tie­toa tai sit­ten lopet­taa tuon läs­syt­tä­mi­se­si täs­tä aiheesta.

    Kari

  126. Sem­moi­nen huo­mau­tus vie­lä että bus­si­kus­keis­ta on pikem­min­kin pulaa, eli tus­kin hei­tä kor­tis­toon on kus­tan­nus­sääs­tö­jen myö­tä valunut.

  127. Tär­kein tie­to­läh­de on HelBl tilan­tees­ta toi­mi­tus­joh­ta­ja Juha Haka­vuo­ri, joka on jaka­nut lausun­to­ja ahke­ras­ti HelBl tilan­tees­ta vuo­sien varrella.
    Kumu­la­tii­vi­nen tappio,on se kun las­ke­taan peräk­käis­ten vuo­sien voitot/tappiot yhteen ja saa­daan tap­pio­sum­ma eli Helbl tapauk­ses­sa 2001–2007 40 mil­joo­naa euroa.
    Tähän kun las­ke­taan vie­lä 2009–2009 ja tule­vat arvioi­dut tap­piot 2014 saak­ka niin saa­daan koko­nais­sum­mak­si n 60 mil­joo­naa euroa.
    Tämä tap­pio on katet­ta­va jos­ko syö­mäl­lä omaa­pää­omaa ja jos sitä ei ole niin omis­ta­jan on pum­pat­ta­va rahaa fir­maan kuten Hel­sin­gin kau­pun­ki tekee

    Tuot­to­puo­lel­la on tie­tys­ti sääs­töt, jot­ka han­kin­to­jen hal­lin­noin­käy­tän­nän muu­tos on tuot­ta­nut, mut­ta nii­den arvion­ti on vai­ke­aa kos­ka kil­pai­lu­tuk­seen on siir­ryt­ty por­tait­tain ja 10 vuo­den aikana

    Mitä tulee kul­jet­ta­ja­pu­laan ja vaih­tu­vuu­teen niin Haka­vuo­ri ja Lin­ja-auto­liit­to ovat jaka­neet infor­maa­tio­ta useis­sa tie­do­tus­vä­li­nes­sä, joten tie­toa on laa­jal­ti saa­ta­vis­sa ‚jos osaa lukea.
    Nois­ta lausn­nois­ta sel­vi­ää, että Helbl kul­jet­ta­pu­la oli yli 100 kul­jet­ta­jaa eli 15–20 % kul­jet­ta­jis­ta puuttui

    Huo­no­jen työ­ai­ko­jen vuo­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­le jou­du­taan kou­lut­ta­maan yli­mää­räis­tä n 200–300 kul­jet­ta­jan ver­ran vuo­sit­tain, mikä tie­tys­ti lisää yhteis­kun­na kou­lu­tus­ku­lu­ja, kos­ka yri­tyk­set ja asik­kaat eivät sitä maksa.

    Mitä tulee työ­eh­to­so­pi­muk­siin niin EK ja työ­an­ta­jat­han ovat pyr­ki­neet yri­tys­koh­tai­siin sopi­muk­siin eli Helbl pitäi­si nyt naut­tia täs­tä edusta.

    Mitä tulee vai­no­ha­hai­suu­te­ni niin lää­kä­rin ja psy­ko­lo­gin mukaan olen ter­ve ja voin toi­mit­taa todis­tuk­sen­kin tarvittaessa.

    Minus­ta täs­sä on vain kysy­mys sii­tä, että Osmo on tyy­pil­li­nen herk­kä­hi­piäi­nen hel­sin­ki­läi­nen joka ei kes­tä poik­kea­via mie­li­pi­tei­tä­hä­nen mieliaiheistaan

  128. Leh­dis­sä oli just että 30 000 sai­raan­hoi­ta­jaa on muis­sa töis­sä kuin sai­raan­hoi­ta­jan. Lii­an van­ha; miten täl­läi­nen on mah­dol­lis­ta kun sai­raan­hoi­toa ei ole kilpailutettu?

  129. Lii­an vanha:

    Tär­kein tie­to­läh­de on HelBl tilan­tees­ta toi­mi­tus­joh­ta­ja Juha Haka­vuo­ri, joka on jaka­nut lausun­to­ja ahke­ras­ti HelBl tilan­tees­ta vuo­sien varrella. 

    No sehän on luo­tet­ta­va tie­to­läh­de! Jos jol­tain fir­mal­ta pois­te­taan mono­po­li, niin sen fir­man toi­mi­tus­joh­ta­ja­han var­maan suit­sut­taa, että “tämä on hyvä jut­tu”! Lai­va­teol­li­suu­den tuke­mi­nen­kin var­maan on täy­sin jär­ki­tou­hua, kos­ka STX:n toi­mi­tus­joh­ta­ja sanoi niin.

    Kumu­la­tii­vi­nen tappio,on se kun las­ke­taan peräk­käis­ten vuo­sien voitot/tappiot yhteen ja saa­daan tap­pio­sum­ma eli Helbl tapauk­ses­sa 2001–2007 40 mil­joo­naa euroa.
    Tähän kun las­ke­taan vie­lä 2009–2009 ja tule­vat arvioi­dut tap­piot 2014 saak­ka niin saa­daan koko­nais­sum­mak­si n 60 mil­joo­naa euroa. 

    Joka on mur­to-osa niis­tä sääs­töis­tä, joi­ta kil­pai­lut­ta­mal­la on saa­tu. Ja ei tuo tap­pio ole kil­pai­lu­tuk­sen seu­raus­ta, se vain katet­tiin ennen eri momentilta.

    Tämä tap­pio on katet­ta­va jos­ko syö­mäl­lä omaa­pää­omaa ja jos sitä ei ole niin omis­ta­jan on pum­pat­ta­va rahaa fir­maan kuten Hel­sin­gin kau­pun­ki tekee 

    Tai sit­ten lait­taa lapun luu­kul­le ja jät­tää nii­den bus­sien lii­ken­nöin­nin sel­lai­sel­le, joka osaa. Veron­mak­sa­jien ei ole mitään jär­keä mak­saa kan­nat­ta­mat­to­man yhtiön pys­tys­sä pitä­mis­tä. Täs­sä tosin tai­taa olla sel­lai­sia toi­vei­ta, että Helb pää­si­si jos­sain vai­hees­sa jopa voitolle.

    Tuot­to­puo­lel­la on tie­tys­ti sääs­töt, jot­ka han­kin­to­jen hal­lin­noin­käy­tän­nän muu­tos on tuot­ta­nut, mut­ta nii­den arvion­ti on vai­ke­aa kos­ka kil­pai­lu­tuk­seen on siir­ryt­ty por­tait­tain ja 10 vuo­den aikana

    Onnek­si sinul­ta ei vaa­di­ta noin vai­kei­ta. Riit­tää, että omaa riit­tä­vän sisä­lu­ku­tai­don ja lukee nii­den sel­vi­tys­ten pää­tel­mät, joi­ta asias­ta on tehty.

    Mitä tulee kul­jet­ta­ja­pu­laan ja vaih­tu­vuu­teen niin Haka­vuo­ri ja Lin­ja-auto­liit­to ovat jaka­neet infor­maa­tio­ta useis­sa tie­do­tus­vä­li­nes­sä, joten tie­toa on laa­jal­ti saa­ta­vis­sa ‚jos osaa lukea.
    Nois­ta lausn­nois­ta sel­vi­ää, että Helbl kul­jet­ta­pu­la oli yli 100 kul­jet­ta­jaa eli 15–20 % kul­jet­ta­jis­ta puuttui 

    Ja tämä liit­tyy kil­pai­lu­tuk­seen tar­kal­leen ottaen miten?

    Mitä tulee työ­eh­to­so­pi­muk­siin niin EK ja työantajathan…

    Mitä tulee vai­no­ha­hai­suu­te­ni niin lää­kä­rin ja psy­ko­lo­gin mukaan olen terve… 

    Jaa’a, muun­kin­lai­nen tul­kin­ta lie­nee mahdollinen.

    Kari

  130. Lii­an vanha:

    Tär­kein tie­to­läh­de on HelBl tilan­tees­ta toi­mi­tus­joh­ta­ja Juha Haka­vuo­ri, joka on jaka­nut lausun­to­ja ahke­ras­ti HelBl tilan­tees­ta vuo­sien varrella. 

    No sehän on luo­tet­ta­va tie­to­läh­de! Jos jol­tain fir­mal­ta pois­te­taan mono­po­li, niin sen fir­man toi­mi­tus­joh­ta­ja­han var­maan suit­sut­taa, että “tämä on hyvä jut­tu”! Lai­va­teol­li­suu­den tuke­mi­nen­kin var­maan on täy­sin jär­ki­tou­hua, kos­ka STX:n toi­mi­tus­joh­ta­ja sanoi niin.

    Kumu­la­tii­vi­nen tappio,on se kun las­ke­taan peräk­käis­ten vuo­sien voitot/tappiot yhteen ja saa­daan tap­pio­sum­ma eli Helbl tapauk­ses­sa 2001–2007 40 mil­joo­naa euroa.
    Tähän kun las­ke­taan vie­lä 2009–2009 ja tule­vat arvioi­dut tap­piot 2014 saak­ka niin saa­daan koko­nais­sum­mak­si n 60 mil­joo­naa euroa. 

    Joka on mur­to-osa niis­tä sääs­töis­tä, joi­ta kil­pai­lut­ta­mal­la on saa­tu. Ja ei tuo tap­pio ole kil­pai­lu­tuk­sen seu­raus­ta, se vain katet­tiin ennen eri momentilta.

    Tämä tap­pio on katet­ta­va jos­ko syö­mäl­lä omaa­pää­omaa ja jos sitä ei ole niin omis­ta­jan on pum­pat­ta­va rahaa fir­maan kuten Hel­sin­gin kau­pun­ki tekee 

    Tai sit­ten lait­taa lapun luu­kul­le ja jät­tää nii­den bus­sien lii­ken­nöin­nin sel­lai­sel­le, joka osaa. Veron­mak­sa­jien ei ole mitään jär­keä mak­saa kan­nat­ta­mat­to­man yhtiön pys­tys­sä pitä­mis­tä. Täs­sä tosin tai­taa olla sel­lai­sia toi­vei­ta, että Helb pää­si­si jos­sain vai­hees­sa jopa voitolle.

    Tuot­to­puo­lel­la on tie­tys­ti sääs­töt, jot­ka han­kin­to­jen hal­lin­noin­käy­tän­nän muu­tos on tuot­ta­nut, mut­ta nii­den arvion­ti on vai­ke­aa kos­ka kil­pai­lu­tuk­seen on siir­ryt­ty por­tait­tain ja 10 vuo­den aikana 

    Onnek­si sinul­ta ei vaa­di­ta noin vai­kei­ta. Riit­tää, että omaa riit­tä­vän sisä­lu­ku­tai­don ja lukee nii­den sel­vi­tys­ten pää­tel­mät, joi­ta asias­ta on tehty.

    Mitä tulee kul­jet­ta­ja­pu­laan ja vaih­tu­vuu­teen niin Haka­vuo­ri ja Lin­ja-auto­liit­to ovat jaka­neet infor­maa­tio­ta useis­sa tie­do­tus­vä­li­nes­sä, joten tie­toa on laa­jal­ti saa­ta­vis­sa ‚jos osaa lukea.
    Nois­ta lausn­nois­ta sel­vi­ää, että Helbl kul­jet­ta­pu­la oli yli 100 kul­jet­ta­jaa eli 15–20 % kul­jet­ta­jis­ta puuttui 

    Ja tämä liit­tyy kil­pai­lu­tuk­seen tar­kal­leen ottaen miten?

    Mitä tulee työ­eh­to­so­pi­muk­siin niin EK ja työantajathan…

    Mitä tulee vai­no­ha­hai­suu­te­ni niin lää­kä­rin ja psy­ko­lo­gin mukaan olen terve… 

    Jaa’a, muun­kin­lai­nen tul­kin­ta lie­nee mahdollinen.

    Kari

  131. LV, 2000 — 15 las­ke­ma­si kumu­la­tii­vi­nen 60 mil­joo­nan tap­pio on noin 4 mil­joo­naa vuo­des­sa. Ulko­muis­tis­ta­ni lai­naa­ma 300 mil­joo­naa tuos­sa yllä oli vää­rin, HSL:n lii­ken­nöin­ti­kor­vauk­set bus­seis­ta oli 236 mil­joo­naa vuo­des­sa 2009, tosin se on sii­tä nous­sut mer­kit­tä­väs­ti. Joka tapauk­ses­sa tuo 4 mil­joo­naa on alle 2% bus­si­lii­ken­teen kustannuksista.

    Onko tuo­hon 200 — 300 kul­jet­ta­jaa kou­lu­te­taan vuo­des­sa jotain läh­det­tä? Kuin­ka pal­jon nii­tä kou­lu­tet­tiin aiemmin?

    Minus­ta bus­si­lii­ken­teen käy­tän­nöis­sä on tuhan­nen mon­ta asi­aa pie­les­sä, mut­ta en minä nii­tä nyt pää­sään­töi­ses­ti kil­pai­lu­tuk­seen liit­täi­si. Esi­mer­kik­si lin­jat, aika­tau­lut ja auto­mää­rän mil­lä niis­tä pitäi­si sel­vit­tä mää­rit­tää tilaa­ja, ei se kii­re ja epä­täs­mäl­li­syys lii­ken­nöit­si­jäs­tä johdu.

  132. Lii­an van­ha vakuuttelee:

    Mitä tulee vai­no­ha­hai­suu­te­ni niin lää­kä­rin ja psy­ko­lo­gin mukaan olen terve… 

    Mik­si olet ollut psy­ko­lo­gin arvioitavana?

  133. Esi­mer­kik­si lin­jat, aika­tau­lut ja auto­mää­rän mil­lä niis­tä pitäi­si sel­vit­tä mää­rit­tää tilaa­ja, ei se kii­re ja epä­täs­mäl­li­syys lii­ken­nöit­si­jäs­tä johdu.”

    Tilaa­ja mää­rit­tää kyl­lä lin­jat ja aika­tau­lut sekä kalus­to­vaa­ti­muk­set, mut­ta lii­ken­nöit­si­jät saa­vat yli­mää­räis­tä kii­ret­tä ja epä­täs­mäl­li­syyt­tä aikaan sor­mei­le­mal­la vuo­ro­jär­jes­te­ly­jä “huk­ka-aiko­jen” mini­moi­mi­sek­si. Kil­pai­lu teet­tää tätä, kun hin­ta on pudon­nut kovin alas.

    Hel­Bin lisäk­si kaik­ki muut­kin bus­si­fir­mat ovat teh­neet ja teke­vät edel­leen täl­lä seu­dul­la tap­pio­ta val­tao­sin. Miten fir­mo­jen talous tätä kes­tää, kun kil­pai­lut­ta­mis­pe­rio­di on ollut jo pian 20 vuo­den mittainen ? 

    Hel­sin­gin oli­si pitä­nyt pääs­tää STA aika­naan kon­kurs­siin, eikä fuusioi­da sitä HKL:n bus­siyk­sik­köön. Helb oli­si saa­nut tuke­vam­man poh­jan talou­del­leen. Kan­sain­vä­li­set bus­si­fir­mat sin­nit­te­le­vät tääl­lä, vaik­ka luu­li­si osak­kee­no­mis­ta­jien jo kyl­läs­ty­neen kat­tei­den puutteeseen. 

    Muu­al­la poh­jois­mais­sa kil­pai­lu on joh­ta­nut osan pois­tu­mi­seen mark­ki­noil­ta. Useim­mi­ten tilaa­ja saa nykyi­sin yhdes­tä kol­meen tar­jous­ta, kun alku­vai­hees­sa mää­rä oli sel­väs­ti run­saam­pi. Mark­ki­nat toi­mi­vat vuo­si vuo­del­ta huonommin.

    Laa­dun haper­tu­mis­ta vas­taan tilaa­ja on kehit­tä­nyt kil­pai­lut­ta­mi­sen peli­sään­tö­jä kan­nus­ta­vam­paan suun­taan. Aika näyt­tää, saa­daan­ko laa­tu­käy­rät nousemaan.

    Puo­luei­den pii­ri­jär­jes­töt tie­si­vät var­maan syyn 80-luvun sopi­mus­hin­to­jen koho­kuo­ri­suu­teen. Muis­tan, miten pälyi­le­vä oli reak­tio, kun teh­tiin esi­tys sopi­mus­lii­ken­teen suo­rit­tei­den osit­tai­ses­ta siir­tä­mi­ses­tä kau­pun­gin omaan hoi­toon kus­tan­nus­sääs­tö­jen aikaansaamiseksi.

  134. Mik­si olet ollut psy­ko­lo­gin arvioitavana?”

    Hain työ­apaik­kaa pari vuot­ta sit­ten ja olin psy­ko­lo­gin arvioitavana.Ainao vika min­kä hän löy­si oli suun­na­ton peräänantamattomuus.

    Jut­tu ter­veen pape­reis­ta tuli mie­leen, kun ker­ran yri­tin ohja­ta hoi­toon sel­väs­ti mie­len­ter­vey­son­gel­mais­ta. Hän oli polt­ta­nut pari taloa ja hak­ka­si 80-vuo­tai­ta van­hem­paan ja teki muu­ta­kin. Polii­si ei vain saa­nut todis­tei­ta teois­ta ja sil­loin 80-luvul­la yön­te­ki­jäs­tä huo­leh­dit­tiin enem­män, nyky­ään hänet olii­si vain pot­kais­tu pihalle

    Veli vah­va kar­vai­nen otti hänet kiin­ni vei hänet hoitolaitokseen.
    Seu­raa­vaan päi­vä­nä hän jo iri ‚tuli luok­se­ni ja löi pöy­tään ter­veen pape­rit ja kysyi minul­ta, jos­ko minul­la on samanlaiset ??

    Sii­hen ne enää minä­kään osan­nut vas­ta­ta mitään.

  135. Joka tapauk­ses­sa tuo 4 mil­joo­naa on alle 2% bus­si­lii­ken­teen kustannuksista.”

    Kun tuo­ta tap­pio­ta on kes­tä­nyt ja kes­tää arviol­ta 13–15 vuot­ta niin kysy­mys ei ole enää harjoittelusta.
    Kun teh­dään jat­ku­vas­ti tap­pio­ta ja tilaa­ja syöt­tää toi­sel­la kädel­lä tukea niin ei ole kysy­mys aidos­ta ja luon­nol­li­ses­ta kilpailusta.
    Suu­ri yksi­tyi­nen voi teh­dä sitä jon­kun aikaa, mut­ta kuten mark­ki­nao­suu­des­ta­kin voi pää­tel­lä, todel­li­nen kil­pai­lu ei oikein kiinnosta.
    Se näkyy myös yli­ko­ros­tu­nei­na sääs­töi­nä eli työn­te­ki­jöi­den palk­ko­jen ja etu­jen pol­ke­mi­se­na huo­no­na kalus­to­na min­kä voi tode­ta joka aamu tien­pos­kes­sa sei­so­vi­na busseina.

    Ja alun perin tote­sin vain, että sääs­tö­jä las­ket­taes­sa pitäi­si ottaa huo­mioon myös kil­pai­lu­tuk­sen aiheut­ta­mat kulut, ei sopi­muk­sen teke­mi­nen ja val­von­ta ole ilmaista.
    Lisäk­si yhteis­kuu­an pitäi­si ottaa huo­mioon myös ns sosio­eko­no­mi­set vai­ku­tuk­set esim lisään­ty­neen vaihtuvuuden,ennenaikaisen syr­jäy­ty­mi­sen työ­olo­jen hei­ken­ty­mi­nen etc vaikutukset.

    Näin­hän esim kehi­tys­a­pu­pro­jek­tien vai­ku­tus­ta arvioidaan.

    Mut­ta ilmei­ses­ti arvos­te­lu osui joi­den­kin herk­kään hipiään

  136. Sep­po Vepsäläinen:

    Hel­Bin lisäk­si kaik­ki muut­kin bus­si­fir­mat ovat teh­neet ja teke­vät edel­leen täl­lä seu­dul­la tap­pio­ta val­tao­sin. Miten fir­mo­jen talous tätä kes­tää, kun kil­pai­lut­ta­mis­pe­rio­di on ollut jo pian 20 vuo­den mittainen ? 

    Tämä lie­nee kes­kei­sim­piä ongel­mia, eikä sitä aina­kaan pät­kää­kään auta se, että Helb ei kil­pai­le samoin ehdoin kuin muut fir­mat, vaan käy tar­vit­taes­sa veron­mak­sa­jien taskuilla.

    Muu­al­la poh­jois­mais­sa kil­pai­lu on joh­ta­nut osan pois­tu­mi­seen mark­ki­noil­ta. Useim­mi­ten tilaa­ja saa nykyi­sin yhdes­tä kol­meen tar­jous­ta, kun alku­vai­hees­sa mää­rä oli sel­väs­ti run­saam­pi. Mark­ki­nat toi­mi­vat vuo­si vuo­del­ta huonommin. 

    Miten tuos­ta voi pää­tel­lä, että kil­pai­lu oli­si toi­mi­nut “vuo­si vuo­del­ta huo­nom­min”? Ei se minus­ta ole tar­jouk­sen mää­räs­tä miten­kään riip­pu­vais­ta, vaan sii­tä että aset­tu­vat­ko hin­nat oikeal­le tasol­le. Käy­tän­nös­sä kus­tan­nus­ten pie­nen­tä­mi­seen tulee olla kan­nus­ti­mia, yri­tys­ten rahoi­tuk­sen tulee olla kes­tä­väl­lä poh­jal­la ja hin­ta­ta­son tulee olla koh­tuul­li­nen. Tar­jous­ten mää­rä ei ker­ro näis­tä teki­jöis­tä suo­raan mitään.

    Jos minä esi­mer­kik­si haluan len­tää tääl­tä Euroo­pan ken­til­le, niin minul­le on tar­jol­la yhdes­tä kol­meen tar­jous­ta, mut­ta ei ole sil­ti perus­tel­tua väit­tää, ettei­kö len­to­lii­ken­tees­sä kil­pai­lu toimisi.

    Liaan vahn­ha:

    Ja alun perin tote­sin vain, että sääs­tö­jä las­ket­taes­sa pitäi­si ottaa huo­mioon myös kil­pai­lu­tuk­sen aiheut­ta­mat kulut, ei sopi­muk­sen teke­mi­nen ja val­von­ta ole ilmaista. 

    Höpö, höpö. Alun­pe­rin sinä totesit:

    nuo kus­tan­nus­sääs­töt ovat enem­män­kin poliit­tis­ta pro­ba­goin­tia kuin toden­net­tua tietoa 

    Kyl­lä ne kus­tan­nus­sääs­töt ovat ihan toden­net­tua tie­toa. Ne ovat tasol­la 10 — 20 % vuo­des­sa, kuten aiem­min tote­sin, vaik­ka hait­ta­vai­ku­tuk­set huo­mioi­tai­siin­kin. Lue nyt hyvä mies se link­kaa­ma­ni artikkeli!

    Kari

  137. Vep­sä­läi­nen, tämä on nyt ikä­väs­ti sanot­tu, mut­ta väki­sin­kin tulee sem­moi­nen mie­li­ku­va että tilaa­ja ei oikein edes halua tie­tää miten bus­si­lii­ken­ne tosia­sias­sa toi­mii. Täs­mäl­li­syyt­tä voi­si val­voa pysäk­ki­koh­tai­ses­ti ihan jo nykyi­sil­lä­kin tie­to­jär­jes­tel­mil­lä. Nopeuk­sia samoin, ja mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­ta sai­si ihan koh­tuul­li­sen kuvan pis­to­tar­kas­tuk­sin ja ajo­ta­po­jen osal­ta vaik­ka­pa kiih­ty­vyy­san­tu­reil­la. Kalus­ton hajoa­mis­ti­heyt­tä eli huol­lon laa­tua voi­si mita­ta. Ja nämä kaik­ki voi­si sank­tioi­da sikä­li kun ne ovat lii­ken­nöit­si­jäs­tä kiinni.

    Mut­ta vähem­män tulee ikä­viä kysy­myk­siä ja muu­ta vai­vaa kun pape­ril­la lii­ken­ne on nopea­ta ja aika­tau­lut pitää. Mat­kus­ta­ja­mää­rät tosin on mitä on, mut­ta sen­kin voi aina selit­tää sil­lä että autoi­lu on lii­an halpaa.

  138. Pääs­tää­kö­hän muu­ten LVM VR:n lii­an hel­pol­la ongel­mien sat­tues­sa ja vaik­ka­pa ase­mia sul­jet­taes­sa? Rau­ta­tie­lain 5 §:n mukaan rau­ta­tie­lii­ken­teen har­joit­ta­mis­ta var­ten on olta­va LVM:n myön­tä­mä toi­mi­lu­pa, johon voi­daan sisäl­lyt­tää eri­tyi­ses­ti har­joi­tet­ta­van lii­ken­teen laa­juu­teen ja luon­tee­seen liit­ty­viä tämän lain sään­nök­siä tai lain nojal­la annet­tu­ja sään­nök­siä tai mää­räyk­siä täy­den­tä­viä ehtoja.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060555

    Lakien (sekä nykyi­sen että edel­li­sen) esi­työt nopeas­ti vil­kais­tua­ni en löy­tä­nyt perus­te­lui­ta, min­kä­lai­sia ehto­ja tämän nojal­la voi­daan antaa. Joka tapauk­ses­sa ehto­jen nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen on 9 §:ssä joten­kin sank­tioi­tu: minis­te­riö voi peruut­taa toi­mi­lu­van koko­naan tai mää­rä­ajak­si, jos luvan­hal­ti­ja on toi­mi­val­tai­sen viran­omai­sen huo­mau­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta rik­ko­nut vaka­vas­ti ja tois­tu­vas­ti toi­mi­lu­vas­sa ase­tet­tu­ja ehto­ja tai rau­ta­tie­lii­ken­net­tä kos­ke­via sään­nök­siä tai mää­räyk­siä. Jos rik­ko­muk­set ovat vähäi­siä, minis­te­riö voi antaa luvan­hal­ti­jal­le varoituksen.

    Äkki­sel­tään tulee mie­leen eikö näin voi­si aset­taa esi­mer­kik­si vel­voit­tei­ta junien aika­tau­lus­sa pysy­mi­sel­le. Tosin toi­mi­lu­van peruut­ta­mis­ta har­kit­taes­sa pitäi­si myös miet­tiä nii­den vaih­toeh­to­jen mah­dol­lis­ta­mis­ta (VR:n hen­ki­lö­lii­ken­ne­mo­no­po­li). Jon­kin­lai­sen sank­tio­mak­sun lisää­mi­nen saat­tai­si toki auttaa. 

    Tämä ei vie­lä rat­kai­se rata­ver­kon inves­toin­ti­ky­sy­myk­siä, mut­ta moni­syi­ses­tä ongel­ma­vyyh­dis­tä­hän on kyse. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.