Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus

Verotyöryh­mä esit­tää että

1)      Ylin mar­gin­aaliv­ero alen­netaan noin 50 pros­ent­ti­in (nyt noin 54 %)

2)      Pääo­mat­u­lo­jen vero nos­te­taan 28 pros­en­tista 30 prosenttiin

3)      Yri­tys­ten tulok­ses­taan mak­sama vero las­ke­taan 22 prosenttiin

4)      Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten 90 000 euron verova­paas­ta osin­gos­ta luovu­taan ja se kor­vataan oikeudel­la jakaa noin neljä pros­ent­tia ( =nor­maali tuot­to) omas­ta pääo­mas­ta noin 30 pros­entin kokonaisverotuksella.

5)      Osinko­jen tavanomainen kokon­aisvero­tus nousee 40,5 pros­en­tista 45,4 prosenttiin.

Kuu­luu asi­aan sanoutua jyrkästi irti ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­tamis­es­ta. Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaamista) vähem­män ja pääo­mat­u­lo­ja enem­män. Viimeaikainen tulo­ero­jen kasvu on ollut lähim­mä pelkkää pääo­mat­u­lo­jen kasvua, joten verotyöryh­mä on oikeal­la asialla.

Yri­tysvero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen 22 pros­ent­ti­in on vähän makua­sia. Suomen ei pitäisi olla kiihdyt­tämässä verokil­pailua. Toisaal­ta yrit­täjän tulo­ja kan­nat­taa verot­taa siinä vai­heessa, kun hän ottaa ne omaan kulu­tuk­seen­sa eikä siinä vai­heessa kun hän käyt­tää ne kas­vat­taak­seen yri­tys­tään. Kansan­taloudel­lista merk­i­tys­tä taitaa kuitenkin olla enem­män suurten pörssiy­htiöi­den vero­tuk­sel­la. Niiden tulok­ses­ta jää edes jotain Suomes­sa verotet­tavak­si, vaik­ka omis­tus onkin jo ulkomailla.

Yri­tysvero­tus on ollut min­ulle tun­tem­aton­ta aluet­ta, vaik­ka yrit­täjä olenkin, joten seu­raavas­sa selostuk­ses­sa voi olla epätarkkuuksia.

Palkko­ja ja korko­ja verote­taan Suomes­sa yhteen ker­taan, mut­ta osinko­ja kah­teen ker­taan. Palkko­jen ja korko­jen osalta vain tulon­saa­ja mak­saa niistä veroa, mut­ta yri­tys saa vähen­tää ne tulok­ses­taan. Osinko­ja ei saa vähen­tää tulok­ses­ta, joten niistä mak­se­taan ensin veroa yri­tysveroa ja toiseen ker­taan henkilöko­htaises­sa verotuksessa.

Niin­pä yrit­täjän kan­nat­taa mielu­um­min laina­ta rahaa yri­tyk­selleen ja nos­taa siitä korkoa kuin merk­itä osakkei­ta ja saa­da osinko­ja. Tämän vält­tämisek­si nor­maal­i­tuo­ton ver­ran saisi mak­saa osinkoa niin, että kokon­aisvero vas­taisi melko tarkkaan esitet­tyä korko­tu­lo­jen veroa, 30 pros­ent­tia.  Ymmär­ret­tävä asia, mut­ta mik­si täl­lä jär­jestelmäl­lä olisi euromääräi­nen ylära­ja, 30 000 euroa. Mitä hyö­tyä on pakot­taa yrit­täjä muut­ta­maan osakepääo­ma lainaksi?

Teknis­es­ti tämä tehtäisi­in niin, että nor­maal­i­tuo­to­s­ta (=val­tion pitkäaikaisten lain­o­jen korko) osinko­ja verotet­taisi­in vain 35 pros­entin määrästä ( 22% + 0,35* (1–0,22)*30 % = 30,19 %). Yksinker­taisem­paa olisi määrätä, että yri­tyk­set saa­vat vähen­tää osinkon­sa nor­maal­i­tuot­toon asti siinä mis­sä mak­samansa korot, mut­ta tämä hyvi­tys koskisi sil­loin myös yri­tys­ten ulko­maisia omis­ta­jia, mitä rahakirstun var­ti­jat eivät tietenkään halua.  Noki­as­ta ei paljon jäisi Suomeen verotettavaa.

Luop­umi­nen tuos­ta 90 000 euron verova­paas­ta osin­gos­ta kir­paisee monia saavutet­tuun etu­un sopeu­tunei­ta (edel­lyt­tää miljoo­nan euron omaa pääo­maa, vero­ton­ta osinkoa saa mak­saa 9 % omas­ta pääo­mas­ta). Tämä ei ole vero­ton­ta, mut­ta siitä tarvit­see mak­saa veroa vain tuon 26 pros­entin yhtiöveron ver­ran. Jär­jeste­lyn tarkoituk­se­na oli houkutel­la yrit­täjiä kas­vat­ta­maan yri­tyk­sen omaa pääo­maa. Tavoite oli hyvä, mut­ta nokke­lat juris­tit pila­si­vat kehit­tämäl­lä ovelia tapo­ja käyt­tää tätä vero­tuk­sen por­saan­reikää hyväk­si.  Jos yri­tysvero alen­netaan 22 pros­ent­ti­in, jär­jestelystä tulee aivan liian edullinen.

Tähän asi­aan liit­tyy ongel­ma, jota verotyöryh­mä ei ole käsitel­lyt. Miten tur­vataan suo­ma­lais­ten per­heyri­tys­ten pysymi­nen suo­ma­laises­sa omis­tuk­ses­sa? Tästä asi­as­ta myöhemmin.

Tuo­ta 90 000 euron verova­paa­ta osinkoa on opit­tu käyt­tämään myös sis­aro­suuk­sien lunas­tamises­sa ja yri­tysos­to­jen rahoit­tamises­sa. Se on nyt kap­i­tal­isoitunut hin­toi­hin. Jos jär­jestelystä luovu­taan, kestää tovin, että yri­tyskaup­po­jen hin­tata­so ymmärtää tul­la vas­taavasti alas.

105 vastausta artikkeliin “Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus”

  1. Pörssiy­htiöi­den osinko­jen vero­tuk­ses­sa täy­tyy tuos­sa jär­jestelmässä olla jokin verova­paa osu­us, muuten suo­ra sijoit­tamien osakkeisi­in olisi erit­täin epäedullista rahas­toi­hin nähden.Ei liene tarkoituk­sen­mukaista, että erinäiset välikädet pää­sevät kas­vat­ta­maan jo nyky­isin suur­ta palkkiotaan.

  2. En nyt ole koneen ääressä itse selvit­tääk­seni, mut­ta jos Osmo tai joku muu viit­sisi, niin var­maan kan­nat­taisi lis­ta­ta eri voro­muo­to­jen vero­ker­tymät. Aut­taisi parem­min hah­mot­ta­maan asiaa.

    Kari

  3. Osin­go­ista mak­se­taan veroa ker­ran, sil­lä yhtiön verot­ta­mi­nen ei ole osinko­jen verot­tamista. Mie­lenki­in­toista muuten kuin­ka mon­et osak­keen­o­mis­ta­jat suureen ääneen samais­ta­vat itsen­sä osakey­htiöön kun puhutaan vero­tuk­ses­ta mut­ta kun on kyse yhtiön lain­oista ja vas­tu­ista, ollaan hyvin tietoisia osakkaan raja­tus­ta vas­tu­us­ta ja yhtiön ase­mas­ta itsenäisenä oikeudel­lise­na yksikkönä. Jos kokon­aisveror­a­situk­sen pitää olla osak­keen­o­mis­ta­jil­la sama kuin muil­la, tulisi samal­la osakeen­o­mis­ta­jien sijoitet­tuun pääo­maan rajat­tu vas­tuu muut­taa rajattomaksi.

  4. “Palkko­ja ja korko­ja verote­taan Suomes­sa yhteen ker­taan, mut­ta osinko­ja kah­teen kertaan.”

    Tarkkaan ottaen tämä ei pidä paikkaansa, yrit­täjä voi vali­ta vapaasti tuleeko yhteen tai kah­teen ker­taan verotetuksi.
    Val­it­se­mal­la ns henkilöy­htiön verote­taan vain ker­taalleen eli toi­min­i­mi, kom­mandi­it­ti tai avoin yhtiö.
    Osakey­htiö on tehty sijoit­ta­jille ja taus­tana on omis­tuk­sen ja toimin­nan eriyt­tämi­nen niin,että omis­ta­jille ei syn­ny juri­disia eikä moraal­isia siteitä yhtiöön.
    Osakey­htiö ver­tau­tuu enem­mänkin pankki­in tai sijoi­tusy­hetiöön kuin yrittäjyyteen.
    Malli tulee vielä USA:sta ja Englan­nista , ei sii edes koti­mainen luo­mus ja nois­sa mais­sa todel­la verote­taan molempia

    Eli kun yrit­täjä voi vapaasti vali­ta tuleeko yhteen tai kah­teen ker­taan verote­tuk­si niin ei pidä itkeäkään yhden yhtiö­muodon epäedullisu­ut­ta, voihan hän vapaasti vali­ta toisinkin

  5. Ode
    Palkko­ja ja korko­ja verote­taan Suomes­sa yhteen ker­taan, mut­ta osinko­ja kah­teen kertaan.

    Niin­pä. Tämä tosi­a­sia ei nyt vaan tun­nu mitenkään uppoa­van vasem­mis­ton pak­sui­hin kalloi­hin. Esimerkik­si SDP:n Ilk­ka Kan­to­la vaatii pääo­mat­u­lo­jen ja palkko­jen aset­tamista samalle viivalle. Tarkoit­taako hän todel­lakin että osin­go­ista pitäisi tehdä vähen­nyskelpoinen erä ja verot­taa ain­oas­taan osingonsaajaa?

    http://www.sdp.fi/politiikka/artikkeli/2262/sdp-tekee-parempaa-maailmaa-tasa-arvon-ihanteen-pohjalta

    “Kan­to­la tote­si, että pääo­mat­u­lot pitäisi lait­taa samalle viivalle tavanomais­ten palk­ka- ja eläke­tu­lo­jen kanssa.”

  6. Yksi tärkeä etu yrit­täjille jäi mainit­se­mat­ta, nimit­täin se että yrit­täjä voi halutes­saan nos­taa itselleen palkkaa ilman eläke­mak­su­ja. Työn­tek­i­jöiltä tämä ei onnistu.

    Eläke­mak­su on varsinkin nuo­rille työn­tek­i­jöille käytän­nössä n. 20% lisävero, sil­lä he saa­vat nuo rahat takaisin aikaisin­taan kym­me­nien vuosien päästä, jos koskaan.

    1. Yksi tärkeä etu yrit­täjille jäi mainit­se­mat­ta, nimit­täin se että yrit­täjä voi halutes­saan nos­taa itselleen palkkaa ilman eläkemaksuja

      Yrit­täjäeläke on kyl­lä pakolli­nen, mut­ta siinä pitää itse arvioi­da tulon­sa. Jos arvioi ne alas, samaa arvio­ta käytetään vaikka­pa äitiys­lo­man t6ai sairaus­lo­man päivära­haa määrätessä.

  7. Palkko­ja ja korko­ja verote­taan Suomes­sa yhteen ker­taan, mut­ta osinko­ja kah­teen ker­taan. Palkko­jen ja korko­jen osalta vain tulon­saa­ja mak­saa niistä veroa, mut­ta yri­tys saa vähen­tää ne tuloksestaan.

    Eikö tämä ole hyvä asia?
    Palka­nsaa­ja lie­nee yhteiskun­nalle parem­pi asia kuin osingonsaaja.

    1. anonyy­mi:
      Se ero yhteen ja kah­teen ker­taan verot­tamises­sa kos­keekin lähin­nä korko­ja sduh­teessa osinkoi­hin. Palkkaa verote­taan rankasti vaikkakin yhteen ker­taan. Palka­nsaa­jaa kade­hti­va yrit­täjä voi aina naamioi­da osin­gon palkak­si, eikä tätä edes paheksuta.

  8. En puu­tu muu­ta kuin tuo­hon tavoitteeseesi:

    Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaamista) vähem­män ja pääo­mat­u­lo­ja enemmän. 

    Mik­si on parem­pi, että ihmiset tekevät työt kuin, että koneet tek­i­sivät? Juuri tätähän ansio­tulovero­jen keven­tämi­nen pääo­mat­uloveron kus­tan­nuk­sel­la suo­sisi. Ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen keven­tämi­nen ei suosi vain osaamista, vaan myös sitä, että paiskii paljon töitä. Toisaal­la blo­gis­sasi puhut lep­pois­tamis­es­ta, mikä tun­tu­isi ole­van juuri tätä vastaan. 

    Jos kulu­tus on se asia, jos­ta kan­nat­taa ihmiset kan­nus­taa pysymään erossa (tähän viit­taat siinä, että yrit­täjää pitäisi verot­taa siinä vai­heessa, kun hän ottaa rahaa ulos yri­tyk­ses­tä omaan kulu­tuk­seen­sa), niin eikö sil­loin vero­tus kan­nat­taisi kohdis­taa kulu­tuk­seen, eli ALV:hen?

  9. Kuu­luu asi­aan sanoutua jyrkästi irti ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­tamis­es­ta. Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaamista) vähem­män ja pääo­mat­u­lo­ja enem­män. Viimeaikainen tulo­ero­jen kasvu on ollut lähim­mä pelkkää pääo­mat­u­lo­jen kasvua, joten verotyöryh­mä on oikeal­la asialla.

    Tietenkin noin. Välistä hiipii mieleen epäilys että paasaami­nen palkkat­u­lo­jen vero­tuk­ses­ta tulo­ero­jen yhtey­dessä on kätevä sumu­ver­ho, jon­ka takana voi sit­ten pitää vaik­ka kan­sain­väliseen verokil­pailun tekosyynä pääo­mat­u­loina nos­tet­tu­jen palkko­jen vero­tuk­sen alhaalla.

  10. Hei

    Tuos­ta ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­tamis­es­ta voisi maini­ta Ruot­sis­sa Bertil Holm­lundin ja Mar­tin Söder­strömin ekonometrisen tutkimuk­sen (2007). Sen mukaan ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­t­a­mi­nen rahoit­taa itsen­sä jok­seenkin kokon­aan. Esti­moin­tien mukaan palkkat­u­lo­jen jous­to mar­gin­aalisen net­to­tu­loas­t­een (1 mii­nus rajaveroaste) suh­teen on jos­sain välil­lä 0.1–0.3. Jos jous­to on 0.2 ja ote­taan huomioon myös työ­nan­ta­ja­mak­su­jen ker­tymä, mar­gin­aaliv­eron alen­t­a­mi­nen 5 pros­en­til­la ei juurikaan vähen­täisi vero­tu­lo­ja. Tutkimus löy­tyy linkistä

    http://www.ifau.se/Upload/pdf/se/2008/r08-28.pdf

    Ter­veisin

    Juhana

  11. Osmo ohit­taa suurelta osin ehdote­tun suurim­man muu­tok­sen eli pörssiy­htiöi­den osinko­jen rajun veronko­ro­tuk­sen. Nykyään osin­gon­saa­ja mak­saa suo­raan osin­go­ista 19,6% ja ehdote­tus­sa mallis­sa 30%! (mainit­set kyl­lä osinko­jen kokon­aisveroas­t­een muu­tok­sen, mut­ta se ei ole ihan koko totuus).

    Tämä muu­tos on verotyöryh­män ehdo­tuk­sista kaikkein “type­r­in”, kos­ka se ei tule lisäämään val­tion vero­tu­lo­ja. Päin­vas­toin, muu­tos on niin raju, että eri­lainen lailli­nen vero­su­un­nit­telu tulee voimakkaasti lisään­tymään ja val­tion vero­ker­tymä osin­go­ista alenee.

    Ehdo­tus on märkä rät­ti suo­ran koti­maisen kasvol­lisen omis­tuk­sen kasvoille ja se tulee tekemään muut tavat omis­taa osakkei­ta suh­teel­lis­es­ti edullisem­mak­si (sijoi­tus­ra­has­tot ja sijoi­tus­vaku­u­tuk­set saa­vat osin­got verot­ta). Vaku­u­tusy­htiöt ja pankit kyl­lä kiittävät. 

    Yri­tyk­set tule­vat myös vähen­tämään osinko­jen mak­sua ja lisäämään mui­ta tapo­ja omis­ta­jien palk­it­semisek­si (omien osakkei­den ostot).

    Het­emäen työryh­mä ei ole ilmeis­es­ti sisäistänyt 1990-luvun pääo­mat­ulovero­tuk­sen suur­in­ta ope­tus­ta, lyp­sävää lehmää ei kan­na­ta tap­paa äärim­mäisen kireäk­si kohote­tu­il­la vero­pros­en­teil­la. Kun 1993 näen­näis­es­ti las­ket­ti­in pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­ent­tia, val­tion vero­tu­lot kasvoivat erit­täin merkit­tävästi, kos­ka vero­su­un­nit­telu väheni ja yri­tyk­sille tuli houkut­tel­e­vak­si mak­saa osinkoja.

  12. Kari Kosk­i­nen: “var­maan kan­nat­taisi lis­ta­ta eri voro­muo­to­jen vero­ker­tymät. Aut­taisi parem­min hah­mot­ta­maan asiaa.”

    Mak­sa­vatko vorotkin veroa?

  13. pekka: “Ehdo­tus on märkä rät­ti suo­ran koti­maisen kasvol­lisen omis­tuk­sen kasvoille ja se tulee tekemään muut tavat omis­taa osakkei­ta suh­teel­lis­es­ti edullisem­mak­si (sijoi­tus­ra­has­tot ja sijoi­tus­vaku­u­tuk­set saa­vat osin­got verotta).”

    Jo vain, sijoi­tus­ra­has­to jne. ei mak­sa veroa. Veron tosin mak­saa rahas­tosi­joit­ta­ja sit­ten, kun sijoi­tus realisoidaan.

  14. Osmo:

    Kuu­luu asi­aan sanoutua jyrkästi irti ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­tamis­es­ta. Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaamista) vähem­män ja pääo­mat­u­lo­ja enemmän.

    Ihan vaan, ettei kenellekään jää väärää käsi­tys­tä, työryh­mä ei ehdo­ta kaikkien ansio­tu­lo­jen ylim­män mar­gin­aaliv­eroas­t­een alen­tamista 50 pros­ent­ti­in. Ansio­tu­lo­jen veronalen­nuse­hdo­tus kos­kee pelkästään palkkat­u­lo­ja. Hyvä­tu­loisille eläkeläisille jää edelleen 54% ylin marginaaliveroprosentti.

  15. Ihan taval­lise­na osakesäästäjänä — siis ei mitään isoa salkkua ja ajatuk­se­na suo­jau­tua inflaa­ti­ol­ta — ehdo­tus vaikut­taa aika kar­mai­se­val­ta. Ostamis­tani osakkeista olen mak­sanut palkkaveron ja nykyi­nen pääo­mat­ulovero on aika lin­jas­sa palkkaveroni kanssa.

    Luon­te­vam­paa olisi yhdis­tää pääo­mat­u­lot muiden ansio­tu­lo­jen kanssa, jol­lakin järkeväl­lä vähennyksellä. 

    Isoin osa yrit­täjistä on oikei­ta yrit­täjiä, joil­la on myös yri­tys­toimin­nan riskit mukanaan.
    SDP ilmeis­es­ti ajat­telee kaik­ki jon­ain Nalle suuromis­ta­ji­na, mut­ta ihan todel­lisu­udessa tuol­laise­naan yri­tys­tu­lo­jen vero­tus karkoit­taa myös alka­vat yrit­täjät. Ei hyvä homma.

    Korkeim­man mar­gin­aaliv­eron pudot­ta­mi­nen 50% on hyvä asia. Ei kenellekään auta olla sen enem­pää kateelli­nen — ja paljon ansait­se­via on silti kovin vähän.

  16. “Tuos­ta ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­tamis­es­ta voisi maini­ta Ruot­sis­sa Bertil Holm­lundin ja Mar­tin Söder­strömin ekonometrisen tutkimuk­sen (2007). Sen mukaan ylim­män mar­gin­aaliv­eron alen­t­a­mi­nen rahoit­taa itsen­sä jok­seenkin kokonaan.”

    Mihinkähän tuokin perus­tuu ?? Hyvä­tu­loiset ovat yleen­sä kokon­ais­palkkauk­sel­la, joten työmäärän lisäämi­nen ei vaiku­ta tuloihin.

    Ellei sit­ten ole paljon joutoaikaa, jon­ka voi käyt­tää sivutöi­hin, mut­ta sil­loin on taas harhau­tus­ta puhua suu­rit­u­lois­t­en pitk­istä työpäivistä eli se onkin vain on vain myytti ?

  17. Osmo:

    Tähän asi­aan liit­tyy ongel­ma, jota verotyöryh­mä ei ole käsitel­lyt. Miten tur­vataan suo­ma­lais­ten per­heyri­tys­ten pysymi­nen suo­ma­laises­sa omis­tuk­ses­sa? Tästä asi­as­ta myöhemmin.

    Miks per­heyri­tys­ten omis­t­a­mi­nen on jotenkin parem­paa kuin muiden yri­tys­ten tai muun omaisu­u­den omistaminen?

    Se on nyt kap­i­tal­isoitunut hin­toi­hin. Jos jär­jestelystä luovu­taan, kestää tovin, että yri­tyskaup­po­jen hin­tata­so ymmärtää tul­la vas­taavasti alas.

    Minä luulen, että markki­nat osaa hin­noitel­la muu­tok­sen nopeem­min ja parem­min kuin sinä.

    anonyy­mi:

    Palka­nsaa­ja lie­nee yhteiskun­nalle parem­pi asia kuin osingonsaaja.

    Väärin. Molem­mat lisää muiden hyv­in­voin­tia yhtä paljon.

    Samuli Saarel­ma:

    Mik­si on parem­pi, että ihmiset tekevät työt kuin, että koneet tek­i­sivät? Juuri tätähän ansio­tulovero­jen keven­tämi­nen pääo­mat­uloveron kus­tan­nuk­sel­la suosisi.

    Niin tai mik­si on parem­pi, että ihmiset käyt­tävät var­al­lisuuten­sa omak­si ilok­seen, kun voisi­vat tuot­taa sil­lä hyv­in­voin­tia muille?

    Tai mik­si on parem­pi verot­taa niiden työtä enem­män joil­la on pitkä aikapref­er­enssi, eli niitä jot­ka säästävät suurem­man osan palka­s­taan tule­vaisu­u­den kulu­tus­ta varten?

    eikö sil­loin vero­tus kan­nat­taisi kohdis­taa kulu­tuk­seen, eli ALV:hen?

    jeps. Just näin.

    pekka+juhana: luin jotain think­thankin (oisko­han ollu rand insti­tute…) pol­i­cy pape­ria, jos­sa selitet­ti­in ainakin Ruotsin osalta sitä, että pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen laskem­i­nen nos­tais val­tion vero­tu­lo­ja, eli että pääo­mat­u­lo­ja verotet­tais roimasti yli opti­min. Ne tulok­set oli kyl­lä var­masti vedet­ty jostain suht yksinker­tai­sista ekonometri­sistä malleista tai hatusta…

  18. Osmon kir­joituk­ses­ta saa hie­man sen kuvan kuin osakkeisi­in sijoit­ta­mi­nen olisi vero­tuk­sen takia hävinnyt/häviämässä kil­pailun suh­teessa vier­aaseen pääo­maan. Eiköhän osakey­htiö­muo­to kuitenkin tar­joa omis­ta­jalle merkit­täviä etu­jakin (rajat­tu vas­tuu, tuot­tom­ah­dol­lisu­udet, osakey­htiölain tar­joa­ma insti­tu­tion­aa­li­nen poh­ja ja sitä kaut­ta pienem­mät sopimiskus­tan­nuk­set) suh­teessa luo­tot­ta­jaan, jolle taas tuo velal­lisen rajat­tu vas­tuu on rasite ja tuot­tom­ah­dol­lisu­udet rajoite­tum­mat. En tunne asi­aa tarkasti, mut­ta eikö yrit­täjän mah­dol­lisu­udet “pela­ta” lainaa­mal­la oma­lle yri­tyk­selleen tör­mää aika hel­posti mm. peit­el­tyä osin­gon­jakoa koske­vi­in sään­nök­si­in? Siis jos tarkoituk­se­na on päästä samoille tuo­toille alem­mal­la kokonaisverorasituksella.

  19. Soin­in­vaara:

    4) Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten 90 000 euron verova­paas­ta osin­gos­ta luovu­taan ja se kor­vataan oikeudel­la jakaa noin neljä pros­ent­tia ( =nor­maali tuot­to) omas­ta pääo­mas­ta noin 30 pros­entin kokonaisverotuksella. 

    Nor­maal­i­tuot­to Het­emäen rapor­tis­sa ei suinkaan ole mikään 4% vaan “Nor­maal­i­tuot­toko­rko vahvis­te­taan vuosit­tain ja se määräy­tyy keskip­itkänä valtionlainakokona[sic]
    yhteisöveron jälkeen.”

    Tämä keskip­itkä val­ti­o­lainako­rko on ymmärtääk­seni(?) on nyt jos­sain 2% kieppeil­lä (http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=35642&nodeid=19345 ) ja näil­lä talous­näkymil­lä tullee pysymään mata­lana hyvin pitkään — ja tuos­ta vielä vähen­netään se 22% päältä pois.

    Niin­pä yrit­täjän kan­nat­taa mielu­um­min laina­ta rahaa yri­tyk­selleen ja nos­taa siitä korkoa kuin merk­itä osakkei­ta ja saa­da osinko­ja. Tämän vält­tämisek­si nor­maal­i­tuo­ton ver­ran saisi mak­saa osinkoa niin, että kokon­aisvero vas­taisi melko tarkkaan esitet­tyä korko­tu­lo­jen veroa, 30 prosenttia

    Jos yrit­täjä lainaa rahaa oma­lle yri­tyk­selleen, niin kaiketi hänel­lä pitäisi olla oikeus nos­taa sille sama korko, mitä ulkop­uo­li­nen rahoit­ta­ja vaatisi — ja se on taa­tusti jotain aivan muu­ta kuin korko mitä val­tion täy­tyy mak­saa omista lainoistaan.

  20. Liian van­ha kirjoitti:

    Eli kun yrit­täjä voi vapaasti vali­ta tuleeko yhteen tai kah­teen ker­taan verote­tuk­si niin ei pidä itkeäkään yhden yhtiö­muodon epäedullisu­ut­ta, voihan hän vapaasti vali­ta toisinkin 

    Yrit­täjä toki voi vali­ta noista vai­h­toe­hdoista, mut­ta kyse kai on siitä, miten yrit­täjä tulon­saa­jana ver­tau­tuu toisen palveluk­ses­sa ole­vaan. Kun toisen palveluk­ses­sa ole­van oikeudelli­nen vas­tuu on hyvinkin rajoitet­tu, yrit­täjä joutuu kär­simään huonom­mas­ta ase­mas­ta joko vas­tu­un suh­teen (kom­mandi­it­ti, toi­min­i­mi, jne.) tai vero­tuk­sen suh­teen (osakey­htiö).

    Onko sinus­ta, Liian van­ha, yrit­tämi­nen jol­lain taval­la yhteiskun­nalle haitallista, jol­loin yrit­tävää kan­nat­taa kokon­aisu­u­den kannal­ta kohdel­la toisen palveluk­ses­sa ole­vaa huonommin?

  21. Olisiko­han noiden korkei­den tulolu­okkien rankko­jen vero­tuk­sen perustelu­na se, mis­tä OS tuol­la alus­sa puhuu, eli tulo­ero­jen tasaami­nen? Sil­lä, että rikkai­ta kyykytetään, vähen­netään suh­teel­lista köy­hyyt­tä, vaik­ka absolu­ut­ti­nen sen vuok­si jopa pahenisi (jos on siis uskomi­nen tuo­hon, että vero­ker­tymä ja sitä myötä rahamäärä, jota voidaan köy­hille jakaa, jopa nousisi vero­ja laskemalla).

    Peri­aat­teessa sama vaiku­tus saataisi­in tietenkin aikaan sil­läkin, että käytäisi­in sään­nöl­lis­es­ti tuikkaa­mas­sa se rikkaan mer­su tuleen, mut­ta kai vero­tuk­sel­la efek­tin aikaansaan­ti tun­tuu jotenkin moraalis­es­ti oikeammalta. 

    Sit­ten vähän real­is­tisem­paa. Jos ajatel­laan, että kulu­tus on se paha jut­tu (ketään ei ketu­ta se, että rikas kier­rät­tää korkeat tulon­sa takaisin yri­tyk­seen, mut­ta se, että hän ostaa mer­sun, sit­ten tekeekin naa­pureista vihre­itä kateud­es­ta), niin vero­tuk­sen pain­opis­teen pitäisi siir­tyä entistä enem­män kulu­tuk­sen vero­tuk­seen, ALV:ia siis ylöspäin ja kaikkien tulo­muo­to­jen vero­tus­ta alaspäin. 

    Tämä yksinään tietenkin sit­ten pois­taa sys­teemistä pro­gres­sion, minkä voisi sit­ten palaut­taa kansalais­pal­ka­lla. Jos käytössä olisi kansalais­palk­ka, pieni tasainen tulovero ja korkea ALV, olisi sys­tee­mis­sä pro­gres­sio, mut­ta vero­tus kohdis­tu­isi ennen kaikkea kulutukseen. 

    Ehkä suurin ongel­ma tuos­sa ehdot­ta­mas­sani on se, että toisin kuin tulo­ja, kulu­tus­ta on paljon vaikeampi estää val­umas­ta rajo­jen yli. Jos halu­at asua Suomes­sa, on sin­un vaikea han­kkia tulo­ja jonkun toisen maan suo­tu­isam­man verosys­teemin kaut­ta. Voit kuitenkin ostaa pos­timyyn­nistä sälää ainakin mis­tä tahansa EU maas­ta (tai vaik­ka matkus­taa paikalle ja tuo­da sen mukanasi) ja mak­saa siitä verot sinne. Jos Suomes­sa olisi rajusti korkeampi ALV kuin muual­la EU:ssa, tuo tulisi yleistymään ja seu­rauk­se­na olisi suo­ma­lais­ten kaup­pi­aiden epäreilu ase­ma mui­hin verrattuna.

  22. Minä täl­laise­na taval­lise­na tal­laa­jana en ymmär­rä vinku­mista pääo­mat­uloveron korot­tamis­es­ta (vaivaisel­la 2 %-yksiköl­lä). Etenkin jos yhteisöveroa samanaikaises­ti alennetaan.

    Mitä tarkoit­taa muuten tuo “kor­vataan oikeudel­la jakaa noin neljä pros­ent­tia ( =nor­maali tuot­to) omas­ta pääo­mas­ta noin 30 pros­entin kokon­aisvero­tuk­sel­la.” Mitä tuo­hon noin 30 pros­ent­ti­in on las­ket­tu mukaan? Kuin­ka niin “noin neljä pros­ent­tia”, eikä “neljä prosenttia”?

    1. Tapio Pel­to­nen,
      Yhtiöin mak­samas­ta osin­gos­ta siltä osin, kun se on tuon nor­maal­i­tuo­ton sisäl­lä, ehdote­taan mak­set­tavak­si veroa 30 %:n verokan­nan mukaan 35 pros­en­tista osinkoa eli 10,5 pros­ent­tia. Voitos­ta on tätä ennen mak­set­tua yhtiöveroa 22 pros­ent­tia, joten voitos­ta jää jaet­tavak­si 78 pros­ent­tia, jos­ta siis mak­se­taan veroa 10,5 pros­ent­tia. Niin­pä osin­gon vero on tuos­ta jae­tus­ta voitos­ta 0,105x78% eli 8,19 %. Yhdessä yri­tysveron kanssa jae­tus­ta voitos­ta menee tältä osin veroa 30,19%. Jos se mak­set­taisi­in korkona, siitä menisi kokon­aisu­udessaan veroa 30 %.
      Tuo “nor­maali tuot­to” on val­tion pitkän ajan lain­o­jen korko, joka vahvis­te­taan vero­tuk­sen perus­teek­si ker­ran vuodessa. Jos tuo korko on 5 pros­ent­tia, osinkona voidaan jakaa 0,78 x 5% = 3,9%. Tätä käytet­ti­in mietinnössä laskues­imerkkinä. Jos val­tion lain­o­jen korko las­kee, myös tuo 3,9 % laskee.

  23. Jaa­ha, en sit­ten lukenut kunnolla.

    Aika mutkikas ratkaisu.

  24. Pekka+Juhana+Artturi,

    Ainakin min­ulle on “taval­lis­es­ti luotet­tavista lähteistä” ker­rot­tu, että 90-luvun alus­sa omis­tamisen vero­tus­ta las­ket­ti­in (en tunne yksi­tyisko­htia) ja sen jäl­keen vero­ker­tymä kasvoi. Syynä voi toki olla muukin kuin veron­lasku, mut­ta seli­tys Laf­fer-käyrän oikeal­la (sic) puolel­la olemis­es­ta, tuon vero­tus­muodon osalta, kuul­lostaisi kyl­lä uskottavalta.

    Kari

    1. Ainakin min­ulle on “taval­lis­es­ti luotet­tavista lähteistä” ker­rot­tu, että 90-luvun alus­sa omis­tamisen vero­tus­ta las­ket­ti­in (en tunne yksi­tyisko­htia) ja sen jäl­keen vero­ker­tymä kasvoi

      Sit­ten vielä se kausali­teet­ti. Jos ver­tailuko­hdak­si ote­taan 90-luvun laman poh­ja, kaik­ki toimet, jot­ka sil­loin tehti­in “johti­vat” parempaan.
      Jos kär­sit tam­miku­un pakka­sista, voin myy­dä korkeas­ta hin­nas­ta sin­ulle salaisen loit­sun ja takaan, että puo­lessa vuodessa lämpenee.

  25. Raimo K:

    Mak­sa­vatko vorotkin veroa? 

    Ainakin ne kelmit tietääk­seni mak­sa­vat, jot­ka tekivät tuon automaat­tisen tek­stin­syötön iPhoneen 🙂

    Kari

    P.S. Yllät­tävän han­kalaa muuten tun­tui ole­van löytää tuo­ta jaot­telua. Tai sit­ten en vaan osaa 🙁

  26. Kuu­luu näem­mä asi­aan olla ajat­telemat­ta seu­rauk­sia. Jo nyt kaik­ki kyn­nellekkenevä raha lipute­taan muualle EU:hun täysin lail­lis­es­ti. Pääo­mavero­tuk­sen (jon­ka pros­en­tit sin­ul­la on muuten ihan hatus­ta) noustes­sa, entistä pienem­piä pääo­mia kan­nat­taa ketjutel­la kil­pailuykyisem­pi­in maihin. 🙁

    PS. Pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­ent­ti on nykyään vähän lasken­tatavas­ta riip­puen noin 50%.

  27. Raimo K:

    Jo vain, sijoi­tus­ra­has­to jne. ei mak­sa veroa. Veron tosin mak­saa rahas­tosi­joit­ta­ja sit­ten, kun sijoi­tus realisoidaan.

    Tietysti mak­saa, mut­ta jos on kysymys pitkäaikaissäästämis­es­tä sijoi­tus­ra­has­to saa Het­emäen ehdo­tuk­ses­sa huo­mat­ta­van lisäe­dun, kos­ka osin­got uudelleen sijoite­taan yksinker­tais­es­ti verotet­tuna ja myyn­tivoiton vero­tus hyö­tyy toden­näköis­es­ti han­k­in­ta­meno-olet­ta­man kaut­ta alem­mas­ta verokan­nas­ta aikaan realisoitaessa.
    Sijoi­tus­ra­has­ton sisäl­lä ei myöskään tietenkään tule veroseu­raa­muk­sia salkun koos­t­u­muk­sen vai­h­tamis­es­ta esimerkik­si suh­dan­tei­den vaihtuessa.

    Rahas­to­jen lisäk­si on luon­nol­lis­es­ti paljon muitakin mah­dol­lisuuk­sia osinkoveron vält­tämiseen kun­nol­lisel­la vero­su­un­nit­telul­la. Val­tio tulee häviämään ja vero­juris­tit rikastumaan.

  28. Mik­sei yksi­tyisen ihmisen ansio- ja pääo­mat­ulovero­tus­ta (ja mik­sei lah­ja- ja per­in­tövero­tus­takin) voisi yhdis­tää yhden pro­gres­si­ivisen asteikon alle? Päästäisi­in samal­la siitä keinot­telus­ta, että joku saa aina tulon­sa edullisem­min kuin toinen.

    Pitäisi olla ihan sama, saatko ne tulosi työstä, osakkeista, vuokrat­u­loista, lahjoituk­se­na vai per­in­tönä, kun viime kädessä merk­i­tyk­sel­listä on se, paljonko saat vuo­den aikana tilille­si rahaa. Se sum­ma on vuo­tu­inen tulosi. Saadus­ta tulosta mak­sat sit­ten vero­ja ja vero­pros­ent­ti määräy­tyy tulo­jen mukaan niinkuin ansio­tu­losta nykyisinkin.

    Tasaverokin kävisi, kun­han se olisi kaikille tulon­lähteille sama.

  29. Hei, “Liian van­ha”. Mainit­sit, että yrit­täjäl­lä olisi vapaus vali­ta joko henkilöy­htiön tai osakey­htiön välillä. 

    Näin ehkä teo­ri­as­sa, mut­ta käytän­nössä maail­ma ei toi­mi näin. Minä omis­tan yhden henkilön osakey­htiön täysin PR-syistä. Toimin alal­la, jos­sa osakey­htiöt ovat tot­tuneet toim­i­maan osakey­htiöi­den kanssa. Jos min­ul­la olisi Ky tai T:mi, niin palvelu­jeni myyn­ti uusille asi­akkaille olisi käytän­nössä mahdotonta.

    Minus­ta on aika jär­jetön­tä, että muu­ta­man sadan hen­gen (?) verokikkailus­ta nyt sit­ten ran­gais­taan oikein rajul­la kädel­lä tuhan­sia pienyrit­täjiä. Aika raju veto yhteiskunnal­ta tehdä tilanne sel­l­aisek­si, että yrit­täjäriskin alaiselle pääo­ma­lle saatu tuot­to (eli osinko) tulee ainakin min­un tapauk­ses­sani täysin kan­nat­ta­mat­tomak­si, minä kun mak­san palka­s­tani vero­ja alle tuon 4. kohdas­sa maini­tun 30% kokon­aisveron. Kaik­ki yrit­täjät eivät tosi­aankaan ole niin ökyjä, että palkkavero­pros­ent­ti olisi automaat­tis­es­ti >30.

    1. Yhden hen­gen Oy: mak­sa itselle­si palkkaa!
      Ymmärtääk­seni sen toi­min­i­men vero­tus vas­taan palka­nsaa­jan verotusta. 

  30. @Simo M “Mik­sei yksi­tyisen ihmisen ansio- ja pääo­mat­ulovero­tus­ta (ja mik­sei lah­ja- ja per­in­tövero­tus­takin) voisi yhdis­tää yhden pro­gres­si­ivisen asteikon alle? Päästäisi­in samal­la siitä keinot­telus­ta, että joku saa aina tulon­sa edullisem­min kuin toinen.”

    Kos­ka tuo juurikin johtaisi siihen keinot­telu­un. Maail­ma on globaali nykyään. Hong Kongi­in perus­ta­masi fir­ma saa ihan lail­lis­es­ti per­iä Suomes­ta vuokrara­ho­ja ilman mitään vero­ja. Hallintarek­ister­istä toim­imi­nen on ihan help­poa, jol­loin tietysti pitää verot ilmoit­taa itse. Sit­ten taas ne jot­ka ei osaa tai eivät viit­si mak­saisi­vat nuo verot. Rikkaim­mil­la on kuitenkin varo­ja hoita­mas­sa ammat­ti­laiset, joten ne isot varat heilah­taisi­vat pois tästä maas­ta aika äkkiä.

  31. Mik­sei yksi­tyisen ihmisen ansio- ja pääo­mat­ulovero­tus­ta (ja mik­sei lah­ja- ja per­in­tövero­tus­takin) voisi yhdis­tää yhden pro­gres­si­ivisen asteikon alle? Päästäisi­in samal­la siitä keinot­telus­ta, että joku saa aina tulon­sa edullisem­min kuin toinen.
    Pitäisi olla ihan sama, saatko ne tulosi työstä, osakkeista, vuokrat­u­loista, lahjoituk­se­na vai per­in­tönä, kun viime kädessä merk­i­tyk­sel­listä on se, paljonko saat vuo­den aikana tilille­si rahaa. Se sum­ma on vuo­tu­inen tulosi. Saadus­ta tulosta mak­sat sit­ten vero­ja ja vero­pros­ent­ti määräy­tyy tulo­jen mukaan niinkuin ansio­tu­losta nykyisinkin.

    Amen. Lisäyk­senä vielä, että tästä henkilöko­htais­es­ta veros­ta pitäisi vielä saa­da vähen­tää ao. tulo­erään aiem­min kohdis­te­tut verot, esimerkik­si siis yri­tyk­sen tulok­ses­taan mak­sama yhteisövero. Näin kaikkien eri tulo­la­jien saa­jat oli­si­vat vero­tuk­sel­lis­es­ti samas­sa asemassa. 

    Lisäe­hdo­tus parem­min asi­aa tun­te­vien pureskeltavak­si: Myyn­tivoiton vero­tuk­ses­sa voisi ehkä myös luop­ua han­k­in­ta­meno-olet­tamista ja vas­taav­ista vähen­nyk­sistä, jol­loin veronalaisek­si tulisi koko saatu kaup­pahin­ta. Tämän kom­pen­saa­tiok­si tehdyt sijoituk­set oli­si­vat kokon­aisu­udessaan verovähen­nyskelpoisia. Näin ollen esimerkik­si suuren tulospalkkion saanut henkilö voisi sijoit­taa sen saman verovuo­den aikana eikä jou­tu­isi mak­samaan välistä vero­ja, vaan vas­ta sitä mukaa kun sijoi­tus­ta real­isoidaan. Ylipään­sä jär­jeste­ly kan­nus­taisi uskoak­seni sijoit­ta­maan pitkäjän­teis­es­ti pikavoit­to­jen tavoit­telemisen sijaan. Toisaal­ta todel­li­nen arvon­nousu tulisi aina kokon­aisu­udessaan verotetuksi.

    Rajaisin tämän käytän­nön ehkäpä arvopa­perei­hin, asun­toi­hin se ei ehkä sovel­lu kovin hyvin, ainakaan ilman asun­to­tu­lon verot­tamisen tapaista kansalais­ten vihaa­maa jär­jeste­lyä. Lisäk­si ennen vähen­nysoikeu­den voimaanas­tu­mista tehdyt arvopa­perisi­joituk­set pitäisi tietysti hoitaa lop­pu­un van­hal­la käytännöllä.

  32. Kos­ka tuo juurikin johtaisi siihen keinot­telu­un. Maail­ma on globaali nykyään. Hong Kongi­in perus­ta­masi fir­ma saa ihan lail­lis­es­ti per­iä Suomes­ta vuokrara­ho­ja ilman mitään vero­ja. Hallintarek­ister­istä toim­imi­nen on ihan help­poa, jol­loin tietysti pitää verot ilmoit­taa itse.

    Avaatko tätä hie­man? Miten se, että kaikkien Suomes­sa asu­vien tulo­ja verotet­taisi­in yhden verokan­nan mukaan olisi globaalis­sa maail­mas­sa sen huonom­pi kuin että käytetääneri verokan­to­ja? Eihän se estä esimerkik­si yhteisöveron käyt­töä, kun­han tämä mak­set­tu vero on vähen­nyskelpoinen sit­ten henkilöko­htaises­sa verotuksessa.

  33. Tuon lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen veroe­dun (voiton yhdenker­tainen verot­ta­mi­nen) taustal­la oli ilmeis­es­ti myös, omien pääomien pönkit­tämisen lisäk­si, halu suosia pieniä yhtiöitä. Jako lis­tat­tui­hin ja lis­taa­mat­tomi­in yhtiöi­hin on keino, joka karkeasti toteut­taa tätä aja­tus­ta. Ongel­mana on nähty nämä suuret lis­taa­mat­tomat yhtiöt, kuten vaikka­pa Fazer.

    Sylt­ty,

    SDP:n Kan­to­la vaatii pääo­mat­u­lo­jen ja ansio­tu­lo­jen saat­tamista samal­la viivalle. Sinä sen sijaan tuomit­set ehdo­tuk­sen ver­taa­mal­la lis­tatun osakey­htiön mak­saman osin­gon ja ansio­tu­lon vero­tus­ta. Lis­tatun osakey­htiön mak­sama osinko on vain yksi pääo­mat­u­lon laji. Niitä on hir­muis­es­ti lisää. Voit tutus­tua niihin kat­so­ma­l­la tulovero­lain 2 luvun 32 §.

  34. Tuo pörssiosinko­jen vero­tusjut­tu on usko­ma­ton ehdotus.

    Kun nyt osak­keen­o­mis­ta­ja mak­saa itse noin 19 prossaa mak­saisi hän jatkos­sa 30 prossaa, yhteen­sä kaikki­nen­sa osinkoeu­rosta menisi veroa 45 prossaa noin. 

    Pait­si sijoitusyhtiöiltä.

    Ja pait­si ulko­mail­la asuvil­ta suomalaisilta.

    Ja pait­si ulko­maisil­ta omistajilta.

    Onko tässä yhtään mietit­ty, mitä tuo tarkoit­taisi käytännössä?

    Toden­näköis­es­ti osinko­tu­losta verotet­ta­va tulo Suomes­sa rom­ah­taisi. Osa pörssi­fir­moista hoitaisi osin­gon­jaon osta­mal­la omia osakkeitaan ja osas­ta sit­ten rikkaampi osa siirtäisi toim­intansa muualle.

    Ei ole var­maan Suomen tavoit­teena tuho­ta koti­maista omistusta?

  35. Kiitos Osmo aivan lois­tavas­ta vinkistä mak­saa itsel­leni palkkaa. Nou­datan sitä täl­läkin het­kel­lä, ilman rahaa kun on vaikea elää.

    Mut­ta tilanne nyt on kuitenkin niin, että olen pistänyt ns. kaiken peli­in oman yri­tyk­sen pystyt­tämisessä. Jos fir­ma menee nurin (esim. viime tilivu­osi oli yleisen talous­la­man vuok­si tap­pi­olli­nen), niin min­ul­ta lop­puu palka­n­mak­su ja siinä rytäkässä sit­ten menee myös ne osakepääo­maan sijoite­tut rahatkin.

    Meinaatko ihan tosis­saan, ettei min­un pitäisi tuolle osakepääo­maan sijoit­ta­mal­leni rahalle saa­da minkään­laista järkevää tuot­toa muuten kuin palkkana itselleni?

    Ryhtykää yrit­täjik­si, kyl­lä kannattaa?

  36. Aivan jär­jet­tömiä nämä kokoomuk­sen verotyöryh­män esi­tyk­set. Kaik­ista hel­poin­ta olisi pala­ta esim. 2007 bud­jet­ti­in, sil­loin menot taisi­vat olla n. 10 mil­jar­dia alem­mat ? Eli jokaiselle min­is­ter­iölle sil­loin jae­tut rahat käyt­töön ja enem­pää ei tipu. Eli leikataan julkisen sek­torin palkanko­ro­tuk­set pois, lopete­taan mamu­jen elät­tämi­nen jne.

    Avoir fis­cal on vero­jär­jestelmistä paras, nämä kaksinker­taiset osinkovero­hössö­tyk­set ovat karmi­vaa luet­tavaa. Jo nyt sijoit­ta­jat mak­sa­vat Europ­pan ja maail­man suurimpia vero­ja. Onnek­si on EU ja voimme siirtää sijoituk­set vaik­ka Viroon. 

    Jos­sain oli kai joskus tehty aka­teem­i­nen tutkimuskin, että opti­mi pääo­mavero on 25% Siitä ylimenevää osaa ale­taan kiertämään taval­la jos toisella.

    Muis­te­taan, että pääo­man sijoit­ta­jal­la on ris­ki sijoituk­ses­taan, palka­nsaa­jal­la ei ole riskiä lyhyem­mäl­lä tähtäimel­lä, palk­ka on aina mak­set­ta­va ja sen päälle ansiosi­don­nainen jos työ lop­puukin. Riskistä pitää palki­ta pienem­mäl­lä veroil­la! Eri­tyis­es­ti EU:n kevein ansio­tulovero­tus pienis­sä tulois­sa on ongel­ma: kymp­pi­ton­nin tuloista ei juuri ansio­tuloveroa mak­se­ta. Sama pitäisi olla myös pääo­mat­u­lois­sa. Taitaa olla nykyisel­läänkin, että vas­ta jos­sain yli 30 000 euron tulois­sa ansio­tulovero­tus on kireämpää.

  37. Mikähän lie­nee totu­us ris­tiri­itais­ten väit­tei­den takana?

    Pieni osakey­htiö ei vas­tu­iden kannal­ta eroa juurikaan henkilöy­htiöstä, jos omis­ta­jat ovat myös hal­li­tuk­ses­sa: käytän­nössä he vas­taa­vat henkilöko­htais­es­ti taloudel­li­sista vas­tu­ista — varsinkin verot­ta­jan sel­l­ai­sista. Ja eläkey­htiöi­den edus­ta­jat väit­tävät, että jos yrit­täjäeläke­vaku­u­tus­sum­man määrää liian pienek­si, eläke­tur­vakeskus vilpin havaites­saan saa per­iä ero­tuk­sen korko­jen kanssa jälkikä­teen — “ja tekee ahk­erasti tarkastuksia”.

    Tosin ker­ro­taan myös vero­tuk­sen por­saan­rei’istä, joiden avul­la, sopivin jär­jeste­lyin vält­tyy niin yhtiöverol­ta kuin osinkoveroltakin… Ja on yrit­täjiä, jot­ka nimeävät vas­tu­uhenkilöik­si ihmisiä, jot­ka eivät edes tiedä että ovat sel­l­aisik­si nimet­tyjä. Mut­ta ei kai näi­den asioiden pitäisi johtaa kaikkien yrit­täjien rankaisemiseen?

  38. Yhden…: “…Minus­ta on aika jär­jetön­tä, että muu­ta­man sadan hen­gen (?) verokikkailus­ta nyt sit­ten ran­gais­taan oikein rajul­la kädel­lä tuhan­sia pienyrittäjiä…”

    EU:ssa pääo­mat saa­vat liikkua vapaasti. Kukaan laku­taitoinen ei pidä enää raho­jaan Suomes­sa, jos ne vain ovat lik­vidis­sä muo­dos­sa. Tavoite on tasa-arvoinen Suo­mi. Sit­ten kaik­ki ovat tasa-arvoisia, kun kaik­ki rahat ovat muualla.

    Vaik­ka vero­tuot­to nousisi laske­mal­la pääo­ma vero­tus­ta ei ole ide­ol­o­gis­es­ti oikein, joten sitä ei voi­da tehdä. Tääl­lä ei vero­tus­ta ohja­ta jär­jel­lä, vaan sitä ohjataan tun­teel­la ja van­hoil­la ismeillä.

  39. Sijoi­tus­toimin­nal­la saadut voit­to­jen vero­tus on vielä perus­teet­tomam­paa kuin per­in­töveron keruu. Per­in­töveron keruu voidaan perustel­la vähä­varais­ten hau­tausku­luil­la yms. mut­ta sijoit­tamis­es­ta ei muo­dos­tu val­ti­olle sent­tiäkään kulu­ja eikä hait­to­ja. Sijoit­tamis­es­ta on val­ti­olle pelkkää hyö­tyä, kun sijoit­ta­jat käyt­tävät voit­to­jaan kulu­tuk­seen, mis­tä ker­tyy vero­ja monel­la eri tasol­la. Lisäk­si pankit mak­sa­vat saamis­taan väl­i­tys­palkkioista verot. Sijoit­ta­jat mak­sa­vat huo­mat­tavasti keskimääräistä enem­män tulovero­ja sekä arvon­lisäveroa ostok­sis­taan. Jos köy­hille ei riitä se 60keur, minkä mak­san keskimäärin vuodessa pääo­mat­u­losta, niin olkoot sit­ten ilman. Kyl­lä sijoituk­set voi kier­rät­tää verot­to­mi­akin reit­te­jä. On siinä huuli pyöreenä köy­häl­lä, kun vero­jen nos­t­a­mi­nen vähen­si verotuloja.

  40. “Vero­ton” ???

    Jos lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den verotusta/yrittäjien vero­tus­ta halu­taan uud­is­taa, niin muu­tos pitää tehdä siihen, miten osak­keen matemaat­ti­nen arvo las­ke­taan. Nythän pääsään­tö on: varat-velat.

    Yhtiön varat voivat kas­vaa muutenkin kuin jät­tämäl­lä yhtiön tuot­ta­mat voitot taseeseen. Tämä toinen tapa on suo­ra pääo­man sijoit­ta­mi­nen vaikka­pa rahana taseeseen, jol­loin miljoo­nan var­al­lisu­us voi syn­tyä puh­taana pääoma­panos­tuk­se­na, jos­ta yhtiö ei itsessään ole mak­sanut vero­ja. Täl­laista osu­ut­ta varoista voi sit­ten kohdel­la vero­tuk­sel­lis­es­ti “ankaram­min” eli puh­taana markki­nara­han sijoituk­sen tuot­tona; tosin isom­mal­la riskipreemiolla.

    Voit­to­varo­jen osalta tilanne on täysin toisen­lainen. Jot­ta taseeseen syn­ty­isi 90.000 euron “vero­ton” jakom­ah­dol­lisu­us, on yri­tyk­sen itsen­sä (eli yrit­täjän) pitänyt mak­saa vero­ja yhteiskun­nalle ennakkoon n. 340.000 ja jot­ta tuo 90.000 euron jakom­ah­dol­lisu­us säi­ly­isi vas­taisu­udessa , yri­tyk­sen pitää säi­lyt­tää tuo veroen­nakon “tal­letus” taseessaan tuot­ta­mal­la yhtiöstä osinkona jae­tun var­al­lisu­us­määrän + siitä mak­set­ta­van veron määrä vuosit­tain. Jokainen voi laskea tuon väit­teeni paikkansapitävyy­den pros­ent­ti­lasku­na 1.340.000 * ‑26% =

    Val­tio taasen hyö­tyy osaltaan tuos­ta 340.000 veron ennakon / “tal­letuk­sen” määrästä pienemäl­lä val­tion velan määräl­lä ja sitä vas­taavien pienem­pi­en korkomeno­jen hyö­ty “val­uu” sit­ten kaikkien veron­mak­sajien kukkaroon.

    On älyl­listä epäre­hellisyyt­tä puhua verot­to­muud­es­ta, jos vero­ja on mak­set­tu 340.000 ennen kuin voi nos­taa “verot­tomana” 90.000 euroa. Joka tapauk­ses­sa noista kak­ista yrit­täjän tuloista mak­se­taan aina vähin­tään se 26 %; ennem­min tai myöhemmin.

  41. Osa isoimpi­en osinko­tu­lo­jen saa­jista ei kai mak­sa tule­van uud­is­tuk­sen jäl­keenkään mitään, kos­ka omis­ta­mal­la yli 10% fir­mas­ta osin­got saa verot­tomasti. En ole kuul­lut tämän uud­is­tuk­sen yhtey­dessä puhut­ta­van, että nämä rikkaim­mat vapaa­her­rat, säätiöt yms. osal­lis­tu­isi­vat mitenkään tähän veronkiristyk­seen vaan mak­sajik­si tule­vat pien­si­joit­ta­jat joiden salkku on alle puoli milj.e.

    1. xxx
      Minä omis­tan oman yri­tyk­seni sat­apros­ent­tis­es­ti, mut­ta en saa osinko­ja verova­paasti. Eivätkä saa muutkaan, pait­si sen 9 pros­ent­tia ja korkein­taan 90 000 euroa, mut­ta tätä juuri esitetään poistettavaksi.

  42. Suurin yksit­täi­nen vero­tuk­selli­nen epäko­h­ta Suomes­sa on liian jyrkkä tuloveron pro­gres­sio. Ylim­män mar­gin­aalin pitäisi laskea esitet­tyyn 50 %:in.

    Ylipäätään ei ole mitään järkeä rankaista koko val­takun­nan kovim­mal­la verol­la niitä, jot­ka tekevät arvokkain­ta työtä.

  43. Soin­in­vaara:

    Tuo “nor­maali tuot­to” on val­tion pitkän ajan lain­o­jen korko, joka vahvis­te­taan vero­tuk­sen perus­teek­si ker­ran vuodessa. Jos tuo korko on 5 pros­ent­tia, osinkona voidaan jakaa 0,78 x 5% = 3,9%. Tätä käytet­ti­in mietinnössä laskues­imerkkinä. Jos val­tion lain­o­jen korko las­kee, myös tuo 3,9 % laskee.

    Mietinnössä nor­maal­i­tuot­to määritel­lään val­tion *keskip­itkän* ajan lain­o­jen korko­jen mukaisek­si yhteisövero­pros­en­til­la vähennettynä.
    (sivu 18: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20100621Verotu/Verotuksen_kehittaemistyoryhman_valiraportti.pdf )
    En tiedä mikä on *keskip­itkän* koron määritelmä tässä tapauk­ses­sa, mut­ta ei se kym­men­tä vuot­ta pitem­pi ainakaan voi olla. Mar­rasku­un luke­ma koroksi, mil­lä val­tio voi laina­ta 10 vuodek­si oli 2,648%. (http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?nodeid=19345 ) Tästä jos ottaa vielä 22% ehdote­tun yhteisöveron pois saadaan tulok­sek­si n. 2,1%. Tämä on aika taval­la alem­pi luku kuin tuo 3,9% tai 5%. Jos “keskip­itkä” lainako­rko onkin 5‑vuoden korko, niin tulos olisi vielä matalampi .

  44. Vero­tuk­sel­la on myös selvä yhteys Suomen jääkiekkomen­estyk­seen. Heti kun vuon­na 1993 pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta keven­net­ti­in, Suo­mi alkoi pär­jäämään kiekossa.

  45. “Niin­pä osin­gon vero on tuos­ta jae­tus­ta voitos­ta 0,105×78% eli 8,19 %.”

    Saivartelua ehkä, mut­ta pitäisi kai olla esimerkiksi: 

    “Niin­pä osin­gon vero on 0,105×78% eli 8,19 % voitosta.”

  46. Veikkaan että vero­ker­tymä piene­nee selvästi osinkoveron nos­ton seu­rauk­se­na. Malli on (taas) staattinen. 

    Lis­tat­ul­la yri­tyk­sel­lä vai­h­toe­hto­ja on kak­si 1) Osin­gon vai­h­toe­htona ostaa takaisin omia osakkeitaan ja mitätöidä ne. Täl­löin yhtiön osakkei­den kokon­ais­määrä vähe­nee ja yksit­täisen osak­keen osu­us yri­tyk­ses­tä ja arvo siis nousee. Nousseesta arvos­ta mak­se­taan verot vas­ta osakkei­ta myy­dessä, joten vero saat­taa siir­tyä vuosia eteen­päin. Ver­tot­ta­jan kannal­ta verovir­ran net­tonyk­yar­vo piene­nee ja lähivu­osi­na saata­vat verot vähenevät 2) Mak­saa osinkoa. Kun vero nousee, tästä tulee aiem­paa kan­nat­ta­mat­tomam­paa ja sitä siis ratio­naalis­es­ti tehdään vähemmän. 

    Sijoit­ta­ja voi suo­jau­tua osinkoverol­ta, joko eri­laisil­la säästö­vaku­u­tusjär­jeste­ly­il­lä tai säästämäl­lä suorien osake­si­joi­tusten sijas­ta rahas­toi­hin. Tuos­sa mielessä siis tulon­si­ir­to verot­ta­jal­ta pankeille ja vakuutusyhtiöille. 

    Lis­taa­mat­tomat yri­tyk­set mak­sanevat ennen veron nousua huikeat osin­got ja seu­raa­va osin­gon­mak­su siir­tyy kauas tule­vaisu­u­teen. Lisäk­si taseet heikkenevät ja siis konkurssiris­ki nousee.

  47. Samuli Saarel­ma:

    Olisiko­han noiden korkei­den tulolu­okkien rankko­jen vero­tuk­sen perustelu­na se, mis­tä OS tuol­la alus­sa puhuu, eli tulo­ero­jen tasaaminen?

    Ainakin osalle poli­itikko­ja se on juurikin se peruste. Just luin Arhn­imäen blogi­postauk­sen, jos­sa se kir­joit­ti, että vero­tuk­sen tehtävä on tulo­jen tasaami­nen ja seu­raavak­si val­tion meno­jen kattaminen.

    Has­sua kyl­lä miten eri taval­la maail­man voi nähdä suht samoista lähtökohdista.

  48. Ihan hyvää ana­lyysia. Ruot­sis­sa ollaan tosin vero­tuk­ses­sa paljolti eri lin­joil­la kuin Suomes­sa. Saapi nähdä kumpi voit­taa maaot­telun täl­lä saralla.

    Työurista. Niitä voi hel­posti piden­tää lop­pupäästä myön­tämäl­lä (keikka)töissä käyville eläkeläisille vero­helpo­tuk­sen. Nyt eläkeläiset eivät vero­jen takia ja varsinkin jälkivero­jen pelos­sa käy­dä töissä.

  49. Tästä keskustelus­ta meikäläi­nen pääo­mat­u­lo­ja naut­ti­ma­ton pul­li­ainen saa vain yhden käsi­tyk­sen: pääo­mat­u­lo­jen vero­tus pitäisi olla niin yksinker­tainen, että kuka tahansa voisi sen ymmärtää.
    Jos fir­ma (juristien, lääkärien tms.) mak­saa osinkoa teh­dyn työmäärän mukaan, eihän se mitään pääo­mat­u­loa ole, vaan palkkaa.
    Ja pääo­mat­u­lo on tuot­toa sijoite­tulle pääo­ma­lle ja tässä Viron malli tun­tuu järkevältä: tulo verote­taan siinä vai­heessa, kun se mak­se­taan yri­tyk­ses­tä ulos.
    Jos se jätetään fir­maan ja käytetään sen kehit­tämiseen, veroa ei mene. Yksinker­tainen malli, on toimin­ut Virossa, toimisi var­maan myös Suomessa.
    Ja suuri joukko vero­su­un­nit­telijoi­ta jäisi työttömäksi 🙂

  50. Kyl­lä nim­imerk­ki xxx oli jäljil­lä kom­menteis­saan. Ei luon­nol­liset henkilöt, sijoi­tusy­htiöt ja yli 10%:n Oyj omis­ta­jat saa­vat vapau­tuk­sen verotyöryh­män ehdo­tuk­ses­sa. Jot­ten kir­jot­taisi ohi totu­u­den, viit­taa toiseen kir­joituk­seen aiheesta jon­ka toiv­ot­tavasti voit joskus lukea:

    https://www.nordnet.fi/mux/web/analys/experterna/expert/kommentar.html?expert=LINDSTROM&id=3601

    Ulko­maiset sijoit­ta­jat mak­sa­vat pääo­maveron­sa koti­maa­hansa, mut­ta saa­vat yhteisöveron alen­nuk­sen kokon­aan itselleen ver­rat­tuna koti­maisi­in sijoit­ta­ji­in. Ja mikäli ulko­mais­ten sijoit­ta­jien suosimi­nen näin toteu­tuu, lie­nee päivän­selvää että julk­isten osakey­htiöi­den omis­tu­s­paino keskit­tyy vero-ohjauk­sen mukaises­ti ulkomaille.

  51. Aina kai voi myy­dä yhtiön­sä oma­lle yri­tyk­selleen viroon, jonne sit­ten osin­got mak­saa verot­tom­i­na. Tai nos­taa voitot vuok­ri­na korkoina myyn­tivoit­toina jne. Ahneel­la on…

    Pääo­maverokeskustelus­sa aina tode­taan tulo­ero­jen kasvu kos­ka ylim­män 2 pros­entin tulot ovat nousseet val­tavasti tämän suuren ver­ou­ud­is­tuk­sen jäl­keen. He uno­hta­vat että ennen ver­ou­ud­is­tus­ta se yri­tyk­sen­sä myynyt 2 pros­ent­tia ei mak­sanut myyn­tivoitos­ta lainkaan veroa. Het­emäen ryh­män jäsenet palkkakuninkaina selvästi kade­hti­vat yrit­täjiä, mut­ta saat­taa olla että palkkaeli­itiltä lop­pu­vat uud­is­tuk­sen myötä palkanmaksajat.

  52. Yksi tärkeä ja täysin huomiotta jäävä asia eri­tyis­es­ti pienyri­tys­ten vero­tuk­ses­sa on kas­savarat. Nykyisessä vero­tuk­ses­sa yri­tyk­sen tilil­lä ole­vat rahat eivät vaiku­ta mitenkään vero­tuk­seen, vaan verot las­ke­taan kir­jan­pidon arvos­ta. Nykyi­nen vero­jär­jestelmä onkin juuri sik­si hyvä, että taseeseen ei voi piilot­taa voit­toa vaan tilit tasa­taan joka vuosi. Ongel­ma syn­tyy kun tähän jär­jestelmään lisätään suo­ma­lainen ennakkoverolip­pu­jär­jestelmä (käsit­tääk­seni vas­taavaa ei ole muual­la). Verot­ta­ja kerää yhteisöverot jo tilikau­den aikana , etteivät yrit­täjät ehdi tilikau­den lopus­sa livah­taa Thaimaan koneeseen verora­ho­jen kanssa. Tämä aiheut­taa ongel­man: kun yri­tys­toimin­nan kas­savir­ta pienyri­tyk­sil­lä menee kädestä suuhun , ei kas­sas­sa ole löysää rahaa. Nyt verot­ta­ja kerää ennakkoverot kas­savaroista ja kuinkas sat­tuikaan: kas­sas­sa ei ole rahaa jol­la mak­saa palkkaa itselle, juok­se­vi­in kului­hin ym. vähen­nyskelpoiseen. Tilikau­den lopus­sa yri­tys näyt­tää “teknistä voit­toa” ennakkovero­jen verran.Jos hakee ennakkovero­ja pois­tet­tavak­si ne pois­te­taan tai alen­netaan melko automaat­tis­es­ti. Mut­ta sil­loin täy­tyy pitää huoli ettei voit­toa syn­ny, kos­ka sil­loin yhteisövero täy­tyy mak­saa tule­val­la tilikaudel­la kas­savaroista, joka on taas pois seu­raa­van tilikau­den kuluista. Tämän esimerkki­ni tarkoi­tus on sanoa että pienyri­tyk­sel­lä vero­su­un­nit­telu on use­am­min taiteilua turhan veron­mak­sun vält­tämisek­si kuin verokikkailua. Ja jos kas­saa halu­aa kerätä tämän vält­tämisek­si , siitä täy­tyy mak­saa yhteisövero.

    +++

    Yrit­täjäeläke eli YEL-mak­su perus­tuu siis todel­la ilmoitet­tuun tuloon. Eläkek­er­tymä on todel­la vaa­ti­ma­ton alle 20000€ ilmoite­tul­la tulol­la , vas­ta tuon jäl­keen se alkaa nous­ta. Pöl­höy­den huip­pu on uusien yrit­täjien alen­net­tu YEL-mak­su. Kolme ensim­mäistä vuot­ta uusi yrit­täjä saa mak­saa puo­litet­tua YEL-mak­sua ( eläkek­er­tymä ja sairaspäivära­hat on tietysti myös puo­litet­tu). Tämä tietysti johtaa siihen , että markki­noille pus­kee jatku­vasti uusia yrit­täjiä , joiden kulu­rakenne ja hin­noit­telu perus­tuu puo­likkaaseen mak­su­un. Kun kolme vuot­ta täyt­tyy, on täysi mak­su jo melkoinen shok­ki yri­tyk­selle, usein noin kuukau­den palkan ver­ran lisäkulua/vuosi. Tässä tilanteessa moni joutuu alen­ta­maan YEL-tuloa tai sit­ten tin­kimään vapaae­htoi­sista tap­atur­ma- ja sairas­vaku­u­tuk­sista, varsinkin kun koko ajan tulee markki­noille uusia alen­netun mak­sun yrit­täjiä. Vaku­u­tusy­htiöitä tämä ei hait­taa , kos­ka niiden mak­su­velvoit­teet ovat min­i­maalisen pienet mut­ta “hallinto”“kulut” samat kuin isois­sa vaku­u­tuk­sis­sa. Väitän että jos tämä käytän­tö muutet­taisi­in, kuul­taisi­in paljon vähem­män mari­naa yrit­täjien sosi­aal­i­tur­vas­ta. Ja jos YEL sidot­taisi­in todel­lisi­in vuosi­palkkoi­hin, lop­puisi mari­na kokon­aan+ n.1/3‑osa Suomen yrityksistä.

  53. Osmo Soin­in­vaara:

    Sit­ten vielä se kausali­teet­ti. Jos ver­tailuko­hdak­si ote­taan 90-luvun laman poh­ja, kaik­ki toimet, jot­ka sil­loin tehti­in “johti­vat” parempaan. 

    Niin, jopa sel­l­ainen kausali­teet­ti olisi mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa, että se taloudelli­nen nousu osin _johtui_ siitä vero­muu­tok­ses­ta. Tai sit­ten ei, mut­ta sinähän uskot min­ua enem­män val­tion vaikutusmahdollisuuksiin 🙂

    Eihän tuo­ta tietenkään voi­da tietää, mut­ta siihen nyt kuitenkin viit­taa use­ampi eri asia, kuten (1) se tosi­a­sia, että näin tapah­tui 90-luvun alus­sa, (2) ekon­o­mistien mallit, joi­hin tääl­lä on viitat­tu ja (3) se, että yri­tys voi poikkeuk­sel­lisen hel­posti vaikut­taa monel­la taval­la mak­sami­in­sa veroi­hin (yri­tys pystyy jär­jestelemään asioi­ta varsin monel­la tavalla).

    Ei mei­dän tarvitse tästä olla samaa mieltä, ja tuskin tulemme ole­maankaan. Mut­ta älä nyt, Osmo hyvä, ohi­ta tätä näkökan­taa ihan pelkäl­lä olanko­hau­tuk­sel­la. Ei tässä ole kyse mis­tään “verokil­pailus­ta” tai yleen­sä kiu­san­teosta, vaan Suomen elämisen edellytyksistä.

    Ja jos sinne “turhien toivei­den tyn­nyri­in” nyt asioi­ta saa heit­tää, niin minus­ta jokaisen puolueen ja/tai val­tion kan­nat­taisi raken­nel­la jonkin­lainen aja­tus siitä, miten vero­tus tulisi jär­jestää, jos lähdet­täisi­in puh­taal­ta pöy­dältä. Sen jäl­keen olisi ehkä helpom­paa pohtia yksit­täisiä muutoksiakin.

    Kari

  54. -pois­te­taan kiin­teä pääo­mavero siten että sitä verote­taan samoin kuin ansiotuloja.

    tämä johtaa siihen että omis­ta­jat alka­vat investoi­da kuten ennenkin(ennen90luvun uudistusta)kun se on “kannattavampaa“kuin antaa verot­ta­jalle puo­let korkeista pääomatuloista.

    ja ne pop­ulis­tiyrit­täjät jot­ka vas­tus­ta­vat ehdo­tus­ta ja uhkaa­vat sen takia jät­tää suomen,niin tervemenoa.
    Suo­mi on kuitenkin Suo­ma­laisille se paras maa asua.

    yri­tysveroa voidaan näin ollen laskea vaik­ka irlan­nin tasolle->saadaan pääkont­tor­e­i­ta suomeen?

    ja eikös pääo­mat­u­lo ole fir­man voit­toa joka vain mak­se­taan kevyem­min verotettuna?siis tulok­ses­ta on jo mak­set­tu palkat,kulut,korot jne jne.

  55. xxx:

    Osa isoimpi­en osinko­tu­lo­jen saa­jista ei kai mak­sa tule­van uud­is­tuk­sen jäl­keenkään mitään, kos­ka omis­ta­mal­la yli 10% fir­mas­ta osin­got saa verottomasti.

    Lis­taam­a­ton yri­tys joka omis­taa yli 10% lis­tatun yri­tyk­sen osakkeista saa osin­got yhdenker­tais­es­ti verotet­tuina. Kun tuo lis­taam­a­ton yri­tys mak­saa edelleen osinko­ja omis­ta­jilleen, heitä verote­taan nor­maal­isti, eli mak­si­mi jota esimerkik­si Her­lin­it voivat saa­da sijoi­tusy­htiön kaut­ta omis­tamis­taan Koneen ja Car­gotecin osin­go­ista “verot­tomasti” (26% verokan­nal­la) on 90000-euroa vuodessa.

    Henkilöomis­ta­ja, joka omis­taa suo­raan yli 10% pörssiy­htiöstä ei saa mitään yhdenker­tais­es­ti verotet­tuna. Siten Aatos Erkko mak­saa suo­raan omis­tamis­taan Sanoman osakkeista (yli 10%) osinkoveroa yhteen­sä 40,6%. Jos epäilet, niin tämän voi hel­posti tarkas­taa Hesarin verokoneen ja Sanoman osakasluet­telon avulla.

  56. Voin hyväksyä Het­emäen työryh­män esi­tyk­sen kokon­aisuute­na, mut­ta jos sille lin­jalle lähde­tään että kurite­taan vain yrit­täjiä, niin takaan, että en tule mak­samaan sent­tiäkään nyky­istä enem­pää veroja. 

    Keinot vero­su­un­nit­telu­un ja suo­raan veronkier­toonkin ovat mon­i­naiset. Esimerkik­si tehtaile­mal­la pari olema­ton­ta matkalaskua per kuukausi voi pienyrit­täjä alen­taa kivasti omaa vero­pros­ent­ti­aan. Maltil­lis­es­ti toteutet­tuna tuos­ta ei kyl­lä voi mitenkään jäädä kiinni.

    Pit­se­ri­ois­sa vero­jenkier­to on ihan maan tapa, ilmeis­es­ti tämä sama tapa pitää kaikin mah­dol­lisin keinoin saa­da koske­maan kaikkia yrityksiä. 

    Kun verot ale­taan tun­temaan epäoikeu­den­mukaisik­si, niitä kier­retään minkä keretään.

  57. Tuloveros­ta vielä. Tuloveroast­eikko lop­puu 66 400 euron vuosi­t­u­loi­hin, sen jäl­keen menee pelkkään tuloveroon 30%. Tuo tarkoit­taa käytän­nössä noin 5 000 euron kuukausi­t­u­lo­ja, joka ei asiantun­ti­ja-aloil­la ole mitenkään tava­ton­ta. Epäilen vah­vasti että tuo on jopa vero­tuo­ton kannal­ta liian kireä veroaste, vaikka­pa lääkärin moti­vaa­tioon tehdä ylitöitä tuo kyl­lä osuu. Yksi vai­h­toe­hto olisi nos­taa tuo­ta alara­jaa esimerkik­si 100 000 vuodessa.

    Toinen mikä tun­tuu epäoikeu­den­mukaiselta on että jos yhteiskun­ta nyt ker­ran on sitä mieltä että pariskun­nal­la on yhteiset tulot esimerkik­si sosi­aalietuuk­sien kannal­ta, niin mik­si niitä sit­ten verote­taan erik­seen? Esimerkki:

    Pariskun­ta Pekka ja Tiina. Pekalla on hyvät 60 000 euron vuosi­t­u­lot, mikä tarkoit­taa noin 35% kokon­aisveroast­et­ta. Tiina on työtön eikä puoli­son tulo­harkin­nan vuok­si saa lainkaan tukia. Eli net­to­tu­lot vuodessa 19 500 euroa per naa­ma ja veroaste 35%. Suo­ma­lais­ten medi­aa­ninet­tovu­osi­t­u­lot on noin 21 000 euroa. 

    Pariskun­ta Jas­ka ja Mir­ja. Kum­mal­lakin 30 000 euron vuosi­t­u­lot. Net­tovu­osi­t­u­lot 22 800 ja veroaste noin 25%. Erona Pekkaan ja Tiinaan yhteen­sä hilpeät 7 000 euroa vuodessa.

    Tämä on täysin käsit­tämätön­tä ja epäoikeu­den­mukaista, ja esimerk­ki ei valitet­tavasti ole fik­ti­ivi­nen. Odotin tätä vähän SATA-komiteal­ta, mut­ta jos nyt vaik­ka ver­ou­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä päätetään että onko se talousyk­sikkö per­he vai yksilö, ja sit­ten verot, tuet, ylipään­sä kaik­ki laite­taan sen mukaan selkey­den ja oikeu­den­mukaisu­u­den vuok­si. Se kumpi sen pitäisi olla on tois­si­jaista mut­ta ei tämä nyt voi men­nä niin että vero­ja mak­se­taan yksilöinä mut­ta tukia haetaan perheenä.

  58. N.N: “Suurin yksit­täi­nen vero­tuk­selli­nen epäko­h­ta Suomes­sa on liian jyrkkä tuloveron progressio…”

    Kun ver­taa mui­hin mai­hin, niin kyl­lä suomes­sa on varaa kiristää reip­paasti tuloveroast­eikon alapään vero­tus­ta. Se vain ei jostain syys­tä ole suosit­tu aihe? 😉

  59. Kom­ment­ti Osmon aloitusotsikosta
    “Verotyöryh­män kom­men­toin­tia 5: rikkaiden väli­nen tulontasaus”

    On vähän pop­ulis­tista leima­ta kaik­ki pääo­mat­u­lo­ja saa­vat rikkaik­si, etenkin jos muis­te­taan, että pääo­mat­u­lo­jen pros­en­til­la verote­taan myös mökin mum­mo­jen pankki­tile­jä (lähde­vero).

    Mut­ta, jos uno­hde­taan pankki­tal­letusten lähde­vero, niin eivät “oikeat” pääo­mat­u­lotkaan val­taos­altaan niin kauhean suuria ole.

    Pääo­mat­u­lo­ja sai 2008 1,1 miljoon­aa suo­ma­laista. Heistä vain 129305 sai pääo­mat­u­lo­ja yli 60000 euroa. 60000 euron raja on sik­si mie­lenki­in­toinen, että sil­loin 2011-vero­pros­ent­ti­laskuri antaa ansio­tu­lo­jen vero­pros­en­tik­si 29 (Espoo, väestörek­isteri, ei vähen­nyk­siä). Noin 90% pääo­mat­u­lo­jen saa­jista mak­saa siis pääo­mat­u­lois­taan enem­män veroa, kuin saman kokoi­sista ansio­tu­loista menisi.

    Luku­ja voi kat­sel­la täältä:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tvt/2008/2008_fi.asp

  60. Tim­on veromalli:
    Peruste­lut: kulu­tuk­seen nos­tet­tavaa tuloa on syytä verot­taa aina samal­la taval­la tuloläh­teestä riippumatta.
    Ratkaisu:
    1. Yhteisöverokan­ta asete­taan sille tasolle, että se vas­taa ansio­tu­lo­jen tasa-% veroa eli kun­nal­lisveroa ja mui­ta sen perus­teel­la määräy­tyviä mak­su­ja. Tätä veroa perit­täisi­in kaik­il­ta yri­tyk­siltä juridis­es­ta muo­dos­ta riippumatta.
    2. Palkoista ja muista ansio­tu­loista menisi vero nykyisen jär­jestelmän mukaan eli kun­nal­lis- ja valtionvero.
    3. Pääo­mat­u­loista perit­täisi­in val­tion­veroa saman taulukon mukaan kuin ansio­tu­loista. Tämä yhdis­tet­tynä yri­tyk­sen jo mak­samaan veroon tek­isi pääo­mat­u­lot täs­mälleen samal­la taval­la verote­tuik­si kuin ansiotulot.
    4. Kaiken­laisen kikkailun estämisek­si omis­ta­jien oma­lle yri­tyk­selleen lainaa­ma raha rin­nastet­taisi­in osakepääo­maan, joten sille mak­set­tua korkoa yri­tys ei saisi vähen­tää verotet­tas­vas­ta tuloksestaan.
    5. Met­sä­talouden vero­tus mietit­täisi­in kokon­aan uusik­si, niin että siitäkin tulosta mak­set­taisi­in saman ver­ran veroa kuin muis­takin tuloista. Tämä vaatii lisäpo­hd­in­taa, kos­ka se poikkeaa luon­teeltaan täysin muus­ta ansiotoiminnasta.

  61. Suomes­sa on jo käytän­nössä tasavero, jos­sa on jonkin­lainen perusvähennys.Vetoaminen siihen, että hajon­ta on suuri ei oikein käy, sil­lä suurin osa ylemm­si­iä tulolu­okissa ole­va voi suun­nitela tulorakenteensa.
    Nyt tätä on tarkoi­tus rukana fei­daal­isu­un­taaan eli köy­hät mak­sa­vat verot ja rikkaat ovat verova­paa luokka

    Veronalainen tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  62. Olen tpyy­lu­o­man kanssa täs­mälleen samaa mieltä, että per­he on luon­nol­lisem­pi talousyk­sikkö kuin yksilö ja tulovero­tuk­sen pitäisikin kohdis­tua siihen aivan kuten yhteiskun­nan tuetkin kohdis­tu­vat. Ei ole edes teknis­es­ti yhtään vaikeam­paa järkätä vero­tus­ta per­heko­htaisek­si siinä, mis­sä tuk­isys­teemit on sel­l­aisik­si tehty. 

    Per­hevero­tus voisi johtaa jos­sain määrin lumeli­it­toi­hin, mut­ta enpä usko tämän ole­van eri­tyisen merkit­tävä asia. Ennem­minkin posi­ti­ivista vaiku­tus­ta syn­ty­isi siitä, että ihmiset solmi­si­vat enem­män avi­o­li­it­to­ja ja pitäi­sivät niistä tiukem­min kiin­ni. Avi­o­li­itoil­la on selviä posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia muulle yhteiskun­nalle. Jos per­hevero­tuk­sen piiri­in pääsemisen kri­teeri olisi juuri tuo avi­o­li­it­to, niin ei tarvit­sisi sit­ten edes vehda­ta sen kanssa, kuka asuu kenen luona ja onko kyseessä avoli­it­to vai mikä. 

    Nyt yhteiskun­nan pitää vah­da­ta sitä, onko jonkun yhteiskun­nan tukia nos­ta­van kanssa asu­va palkkatyöläi­nen hänen kanssaan samas­sa taloudessa vai jotain muu­ta. Tämä vähenisi, jos tuo palkkatyöläi­nen hyö­ty­isi siitä, että rehellis­es­ti tun­nus­taisi kyseessä ole­van pysyvä liit­to sen sijaan, että vehtaa jonkun oman osoit­teen tai jopa poste restanten kanssa vain, jot­tei sen puoli­son tuet putoaisi. 

    Mitä tulee oikeu­den­mukaisu­u­teen, niin tuo tpyy­lu­o­man esimerk­ki osoit­taa hyvin, että ei voi olla oikein, että korkea- ja mata­lat­u­loisen muo­dosta­maa per­het­tä verote­taan rankem­min kuin kah­den keskituloisen. 

    Osaako joku sanoa, mikä on nykysys­teemin perustelu? Onko se se, että vero­tu­lot putoaisi­vat, kun korkea­t­u­lois­t­en isien vero­tus laskisi?

  63. Simo M:
    >Mik­sei yksi­tyisen ihmisen ansio- ja
    >pääo­mat­ulovero­tus­ta (ja mik­sei lah­ja- ja
    >per­in­tövero­tus­takin) voisi yhdis­tää yhden
    >pro­gres­si­ivisen asteikon alle? Päästäisi­in samalla
    >siitä keinot­telus­ta, että joku saa aina tulonsa
    >edullisem­min kuin toinen.

    Herä­tys ja haloo. Merkit­tävät yksit­täiset pääo­mat­u­lopotit ker­tyvät siitä, kun joku myy kas­vat­ta­mansa yri­tyk­sen. Menee kymme­nen vuot­ta ilman mainit­tavia pääo­mat­u­lo­ja, sit­ten tulee muu­ta­ma miljoona.

    Jos näitä pot­te­ja ryhdytään verot­ta­maan pro­gres­si­ivis­es­ti, seu­rauk­se­na on vain että fir­maansa myyvät muut­ta­vat johonkin veroparati­isi­in, vaikka­pa Ruot­si­in, puolek­si vuodek­si. Val­tio jää nuole­m­ana näppe­jään näi­den nyky­is­tenkin vero­pros­ent­tien ver­ran, muu ei muutu.

    Pieniä pääo­mat­u­lop­uro­jen vir­to­ja keräävät taas joutu­vat organ­isoimaan tulon­sa rahas­toi­hin tms instru­ment­tei­hin, mut­ta val­tio ei silti kyl­lä kerää sen enem­pää rahaa.

    Veronkiristäjien maail­ma on iankaikkisen staat­ti­nen nol­la­summapeli, joka ei siedä silmien avaamista. Tämän sanon, vaik­ka itsel­läni ei ole mitään main­in­nan arvoisia pääomatuloja.

    Mik­sei muuten kukaan ole vielä keksinyt, että suu­rit­u­loiset saa­vat net­to­tu­lon­sa käteen verot­tom­i­na? Net­to­tu­lot verolle!

  64. 1990-luvun alus­sa bkt las­ki paris­sa vuodessa kym­menkun­ta pros­ent­tia. Vuon­na 2009 bkt taisi laskea sel­l­aisen 8 % edel­liseen vuo­teen ver­rat­tuna. 20 vuo­den päästä talouden nousu ja vero­tu­lo­jen kasvu sil­loin suuren taan­tu­man jäl­keen pan­ta­neen ruoan alv-alen­nuk­sen ja per­in­töveronalen­nuk­sen piikki­in. Ai niin — onhan ne met­sävero­tuk­sen huo­jen­nuk­set ja työnantajamaksuanteeksiannot.

  65. Meinaatko ihan tosis­saan, ettei min­un pitäisi tuolle osakepääo­maan sijoit­ta­mal­leni rahalle saa­da minkään­laista järkevää tuot­toa muuten kuin palkkana itselleni?

    Mitä merk­i­tys­tä sil­lä on, otatko yri­tyk­ses­täsi rahan ulos palkkana vai osinkona? Jos osinkoa verote­taan liian ankarasti, kan­nat­taa ottaa palkkana ja vas­taavasti toisin päin.

    Ja voinee niinkin toimia, että jos Oy on ole­mas­sa vain imagosy­istä ja oikeasti halu­aisi toimia henkilöy­htiönä, voi perus­taa vaik­ka eril­lisen toi­min­i­men joka myy palveluitaan Oy:lle joka vain laskut­taa ne asiakkailta.

  66. Mihin kohtaan Vihreät sijoit­tuvat poli­it­tisel­la kar­tal­la? Vaikut­taa siltä, että vero­tuskysymyk­sis­sä Vihreät ovat vau­raan (ylem­män) keskilu­okan asial­la. Niuk­ka, mut­ta kan­nus­ta­va perus­tur­va yhdis­tet­tynä älyt­tö­man kalli­iseen elämiseen. Toisi­naan jopa kokoomus­laiset kiroilee vihre­itä jar­ru­ina. Ja vähem­mistö­jen etu­jen ajamises­sa tiukan vasem­mis­to­lainen kuten myös maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sakin. Taus­ta on kuitenkin käsit­tääk­seni kokoomus­lainen (vähem­mistö­jen etu­jen ajami­nen ja ympäristökysymyk­set saa­neet myös vasem­mis­to­taus­taisia rem­mi­in) ja hyvin kaupunkilainen.

    Ja asiaan…Suomessa käsit­tääk­seni aika vähän ylimpään mar­gin­aaliv­eroas­t­eeseen yltäviä. Lähin­nä korkeim­mat virkamiehet, lääkärit ja lakimiehet yltävät palkkat­u­loil­laan. Onko ole­mas­sa näyt­töä, että korkeim­man mar­gin­aaliv­eroas­t­een­lasku lisää BKT:tä eli ahkeroit­taa näitä kovan tun­tipalkan hem­mo­ja, jot­ka arvosta­vat myös vapaa-aikaansa? Niihin toi­min­i­mi yrit­täji­in, jot­ka nos­ta­vat palkkansa rehellis­es­ti palkkat­u­loina muu­tok­sel­la on ilman muu­ta kan­nus­ta­va vaikutus.Kaipaisin kuitenkin luku­ja pöytään! 

    Ter­vey­den­hoitoalalle tulisi ehdot­tomasti säätää arvon­lisäverov­elvol­lisu­us! (23% myös kova­palkkaisille lääkäri“yrittäjille”) Eli yksi­ty­isiä lääkäre­itä tue­taan sekä alvit­to­muudel­la että kelako­r­vauk­sil­la ja lisäk­si tavat­toman kalli­il­la koulu­tuk­sel­la. Ja kehtaa­vat vielä napista korkeas­ta mar­gin­aaliv­ero­tuk­ses­ta. huhhei…

  67. Tpyy­lu­om ja Samuli,

    Joo, olen samaa mieltä, että asi­aa pitäisi kat­soa tuos­ta näkökul­mas­ta. On tul­lut nähtyä “mie­lenki­in­toisia” asum­isjär­jeste­lyjä tämän asian tiimol­ta, ihan asuinkun­nan tai maan opti­moin­tia myöden.

    Ratkaisue­hdo­tus­ta ei täl­lä ker­taa ole, mut­ta sen sijaan ker­ron anek­dootin. Asuin jonkin aikaa sit­ten ulko­mail­la ja keskuste­limme auton tuon­nista (ilman vero­ja) juris­tiys­täväni kanssa. Totesin ajatuk­sen järkeväk­si, pait­si ettei min­ul­la ole tarvet­ta autolle. Juris­tiys­täväni tote­si, että “myy se min­ulle”, johon minä että “ei sil­lä saa kolmeen vuo­teen ajaa kuin per­heen­jäsen”. “Ei ole ongel­ma, kun­han vain rek­isteeöimme parisuhteemme” 🙂

    Sil­loiset tyt­töys­tämme eivät arviomme mukaan olisi osan­neet arvostaa (vaik­ka juris­te­ja ovatkin), joten hom­ma jäi. Mikä oli vähän sääli, kos­ka ei niistä sil­loi­sista parisuhteis­takaan lop­ul­ta mitään tullut…

    Että ollaan­han sit­ten varovaisia näi­den jut­tu­jen säätämisessä!

    Kari

  68. @Pekka Taipale: “Herä­tys ja haloo. Merkit­tävät yksit­täiset pääo­mat­u­lopotit ker­tyvät siitä, kun joku myy kas­vat­ta­mansa yri­tyk­sen. Menee kymme­nen vuot­ta ilman mainit­tavia pääo­mat­u­lo­ja, sit­ten tulee muu­ta­ma miljoona. Jos näitä pot­te­ja ryhdytään verot­ta­maan pro­gres­si­ivis­es­ti, seu­rauk­se­na on vain että”

    Kuten sanoin, saa verot­taa tasaverol­lakin kaikkea tuloa; Suomes­sa on vaan jostain syys­tä tykät­ty pro­gres­si­ivis­es­ta veros­ta. Viimeistään tasaveron kanssa pitäisi olla irrel­e­vant­tia, tuleeko tulo pienis­sä eris­sä vai isona pläjäyk­senä yhdel­lä kertaa.

    @Timbe: “Kos­ka tuo juurikin johtaisi siihen keinot­telu­un. Maail­ma on globaali nykyään. Hong Kongi­in perus­ta­masi fir­ma saa ihan lail­lis­es­ti per­iä Suomes­ta vuokrara­ho­ja ilman mitään veroja.”

    ja

    @Pekka Taipale: “…fir­maansa myyvät muut­ta­vat johonkin veroparati­isi­in, vaikka­pa Ruot­si­in, puolek­si vuodek­si. Val­tio jää nuole­m­ana näppe­jään näi­den nyky­is­tenkin vero­pros­ent­tien ver­ran, muu ei muu­tu. Pieniä pääo­mat­u­lop­uro­jen vir­to­ja keräävät taas joutu­vat organ­isoimaan tulon­sa rahas­toi­hin tms instru­ment­tei­hin, mut­ta val­tio ei silti kyl­lä kerää sen enem­pää rahaa.”

    Saa­han niitä vapaasti kerätä mihin vaan halu­aa, mut­ta tässä aja­tus­mallis­sa val­tio pääsee keräämään verot heti, kun joku siirtää tulo­jaan sieltä rahas­tos­ta itselleen. Se kun on sitä tuloa: har­va kun elää vuodes­ta toiseen ilman tulo­ja, ja jos elää, niin joku ne varat joskus saa tulona, esimerkik­si joku per­illi­nen. (Eihän esimerkik­si osakkeista nytkään tarvitse mak­saa mitään vero­ja ennen kuin ne myy ja saa myyntivoittoa.)

    Kan­ta­va aja­tus oli, että siinä vai­heessa kun syn­tyy henkilöko­htaista tuloa, sil­lä ei nimeno­maan tulisi olla merk­i­tys­tä, mis­tä ne ovat peräisin (työ, pääo­ma, muu). Tämä aja­tus siis kos­kee vain sitä lop­pu­vai­het­ta, mis­sä varat tuloutu­vat yksityishenkilölle.

    Yleis­es­ti lisäisin vielä, että ulko­mais­ten omis­tusten kaut­ta voi nyky­isinkin vähen­tää tai kiertää vero­ja. Mut­ta vaik­ka henkilöl­lä olisi minkälainen fir­ma Hong Kongis­sa, niin jos­sain vai­heessa hän halu­aa niitä raho­ja siirtää Suomeen, mis­tä sit­ten syn­tyy sitä tuloa. Jos myy fir­mansa Ruot­sis­sa ja muut­taa takaisin Suomeen, niin viimeistään sil­loin Ruot­sis­sa kerät­ty tulo real­isoituu Suomen kansalaisen omistukseen.

    (Tietenkin voi jäädä Ruot­si­in asumaan tai pitää jos­sain veroparati­i­sis­sa tiliä ja luot­toko­rt­tia eikä ikinä tulout­taa omis­tuk­si­aan Suomeen, mut­ta noin­han voi tehdä nyky­isinkin, joskin verovi­ra­nomainen voi kiin­nos­tua asi­as­ta, jos silti asuu Suomes­sa. Har­va taas läh­tee noin radikaali­in touhu­un, vaik­ka osa toisaal­ta kuitenkin aina lähteekin.)

    P.S. Miten tääl­lä onnis­tuu lainaami­nen tyyli­in block­quote? Joil­lakuil­la on nät­ti pystyvi­i­va lainatun tek­stin kohdal­la. Miten se tägätään?

  69. Saarel­ma, en halun­nut sanoa että pitäisi saa­da per­hevero­tus, siinä olisi hyvät puolen­sa mut­ta myös ongel­mansa. Point­ti on että se että pitäisi olla joko yksilöko­htainen tai per­heko­htainen jär­jestelmä, eikä niin että jotkut etu­udet on per­heko­htaisia ja toiset sekä verot yksilöko­htaisia, tuos­ta seu­raa aivan älyt­tömiä tilantei­ta ja kan­nus­timia. Real­is­tisem­paa olisi var­maan men­nä täysin yksilöko­htaiseen järjestelmään.

    Ja demar­it muuten päivän uutisen mukaan kan­nat­taa lap­sil­isien pois­tamista per­heiltä joiden­ka yhteen­las­ke­tut tulot on yli 100 000 euroa. Asi­as­ta sinän­sä muuten mitään mieltä, lap­sil­isä nyt on de fac­to lap­siper­hei­den verovähen­nys, mut­ta koet­takaa nyt päät­tää että mikä se yksikkö on!

  70. Tääl­lä vaikut­taa selkeästi ole­van sel­l­ainen tun­nel­ma use­assakin kom­men­tis­sa, että vain hui­jar­it saa­vat osinko­ja tai omis­ta­vat yri­tyk­siä ja sik­sipä pääo­mat­u­lo­ja pitää verot­taa mak­si­maalis­es­ti ja progressiivisesti.

    Kukaan ei tun­nu ymmärtävän sitä yksi­tyisko­htaa, että pääo­ma ja sen avul­la luo­dut yri­tyk­set saa­vat aikaisek­si val­tion­talouteen aika paljon hyvää. 

    Esimerkik­si Oy-muo­toise­na olen oma­l­la toimin­nal­lani tulout­tanut val­ti­olle hyv­inä vuosi­na kasan rahaa yri­tysveroina. Jos siir­ty­isin takaisin palkkatyöläisek­si, mikä vas­tuu-työmäärä-vero­tus ‑tek­i­jöi­den ana­lyysin jäl­keen lie­nee koh­ta fik­suin­ta, tämä yri­tysverora­ha jäisi val­ti­ol­ta saamatta.

  71. Liian van­ha
    “Suomes­sa on jo käytän­nössä tasavero, jos­sa on jonkin­lainen perusvähennys.”

    Tosin ainakin itsel­läni on 40% mar­gin­aaliv­ero vaik­ka kokon­aan menee veroa vain 25%. Minus­ta tuo vaikut­taa progressiolta.

    Mut­ta jos olet tuo­ta mieltä, lienet myös sitä mieltä ettäon aivan sama lopet­taa val­tion­veron pro­gres­si­ivi­su­us ja muut­taa se kokon­aan tasaveroksi, kun se vain sot­kee ja mon­imutkaistaa asioi­ta, eiks niin? 

    (sinän­sä olet oike­as­sa siinä, että kyl­lähän se pro­gres­si­ivi­su­us saadaan aikaan tas­apros­en­til­la ja könttävähennyksellä)

    Sha­keem
    “SDP:n Kan­to­la vaatii pääo­mat­u­lo­jen ja ansio­tu­lo­jen saat­tamista samal­la viivalle. Sinä sen sijaan tuomit­set ehdo­tuk­sen ver­taa­mal­la lis­tatun osakey­htiön mak­saman osin­gon ja ansio­tu­lon verotusta. ”

    Ei, vaan Kan­to­la sumut­taa, vaa­ti­mal­la tulo­ja samalle viivalle, vaik­ka oikeasti vaati­ikin palkkat­u­loille keveäm­pää verotusta.

    Ne ovat samal­la viival­la vas­ta kun yksi­ty­isyrit­täjälle on sama, ottaako fir­mas­ta osinko­ja vai palkkatuloa. 

    Samuli Saarel­ma, perheverotuksesta
    “Osaako joku sanoa, mikä on nykysys­teemin perustelu?”

    Perustelu lie­nee kak­sio­sainen, jonk­in­sort­ti­nen vasem­mis­ton ja fem­i­nistien allianssi. Vasem­mis­to­laiset halu­a­vat tietenkin kyykyt­tää rikkai­ta kovil­la veroil­la ja fem­i­nis­tit (ja vasemim­sto­laiset) halu­a­vat pakot­taa naiset töi­hin. Näin toteu­tuu tasa-arvo, kun kaik­ki puris­te­taan samaan muottiin.

    Juu­so Koponen
    Mitä merk­i­tys­tä sil­lä on, otatko yri­tyk­ses­täsi rahan ulos palkkana vai osinkona?

    Sehän riip­puu vero­tuk­sen detal­jeista. Nykyi­nen vero­jär­jestelmä kan­nus­taa keräämään vah­van taseen. Jos vero­tus­ta muute­taan sel­l­aisek­si, ettei fir­moi­hin kan­na­ta jät­tää varo­ja entiseen malli­in, taseet ja samal­la taan­tu­mankesto ohenee. 

    Simo Mele­nius
    Kan­ta­va aja­tus oli, että siinä vai­heessa kun syn­tyy henkilöko­htaista tuloa, sil­lä ei nimeno­maan tulisi olla merk­i­tys­tä, mis­tä ne ovat peräisin (työ, pääo­ma, muu).

    Hieno aja­tus, joka ei tosin ota huomioon sitä että pääo­mat ja niiden perässä myös pääo­mat­u­lot vilistävät ulko­maille helpom­min kuin työtulot. 

    Ruotsin kaik­ki rikkaathan asui­v­at yhteen väli­in ulko­mail­la, eli kyl­lä se tulo­ero­jen tasaami­nen oikeati onnis­tuu aja­mal­la tarpeek­si varakkaat ihmiset pois täältä.

  72. Tim­on vero­ma­lli, osa 2 met­sä­talouden verotus.
    Peruste: Met­sä­tu­loista mak­se­taan vero­ja samal­la taval­la kuin muis­takin tuloista.
    Ratkaisu:
    1. Puun­myyn­ti­t­u­loista verote­taan samal­la taval­la kuin nykyisinkin.
    2. Tuloi­hin lisätään myös met­sän myyn­ti­t­u­lot maapo­hji­neen myytäessä. Tarvit­taes­sa voi käyt­tää tulon­tasaus­ta, jos veroast­eikko on progressiivinen.
    3. Mikäli met­sä on han­kit­tu vastik­keelis­es­ti, vastik­keen saa vähen­tää edel­lä 1. ja 2. kohdis­sa maini­tu­ista tuloista.
    4. Vastik­keet­tomis­sa met­sä­maan saan­nois­sa luovu­taan saan­to­hetkel­lä määrät­tävistä per­in­tö- ja lah­javeroista. Ne verote­taan vas­ta saan­toa real­isoitaes­sa koh­tien 1. ja 2. mukaises­ti. (Tätä käytän­töä voidaan soveltaa myös muis­sa nyky­isin myyn­tivoit­tona verotet­tavis­sa perin­nöis­sä, esim. osak­keet ja asuinhuoneistot).
    5. Laki­in tehdään siir­tymäsäädök­set, joil­la saate­taan ennen lain voimaan­tu­loa vastik­keel­lis­es­ti ja vastik­keet­tomasti met­sän­sä han­kki­neet samaan ase­maan kuin lain voimaan­tu­lon jäl­keen met­sän­sä hankkineet.
    6. Kiin­teistövero­tus. Met­sän kiin­teistövero on nykyi­nen met­sän­hoit­o­mak­su. Laki­in 654/1992 3§:ään tehdään main­in­ta, että met­sän kiin­teistöveros­ta sääde­tään erik­seen. Lais­sa 534/1998 sana “met­sän­hoit­o­mak­su” kor­vataan sanal­la “met­sän kiin­teistövero”. Mui­ta muu­tok­sia lakei­hin ei tämän takia tarvitse tehdä.

    Näil­lä kahdessa kom­men­tis­sa esit­tämil­läni muu­tok­sil­la kaikkia tulo­ja verote­taan samal­la taval­la. Vero­taulukot on sit­ten tehtävä erik­seen poli­it­tista hark­in­taa käyt­täen. Pro­gres­si­ivi­sis­sa taulukois­sa on olta­va tulon­tasaus­mah­dol­lisu­us, jos use­am­man vuo­den tulot real­isoitu­vat yht­enä vuon­na (esim. yritysmyynnit).

  73. Ansio­tu­lo­jen vero­tus tulee olla korkeampi, kuin pääomatulon.

    Eli ansio­tulovero — työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su — eläke­vaku­u­tus­mak­su = pääomatulovero.

    Toinen vai­h­toe­hto on eläke ja “työt­tömyys­tur­va” pääomatulosta.

    Vero­tus olisi mielestäni selkein­tä hoitaa kiin­teäl­lä veroas­t­eel­la ja pro­gres­sio siihen kansalaispalkalla.

  74. yri­tysvero­tuk­sen ´kehit­tämis­es­tä´

    olen huolestuneena seu­ran­nut tätä ennen vaale­ja käytävää pop­ulis­tista keskustelua yri­tys­ten ja niiden vero­tuk­sen ´kehit­tämis­es­tä´.
    Yri­tys­toim­inta on pitkäjän­nit­teistä toim­intaa johon sisäl­tyy uuri ris­ki oman omaisu­u­den menet­tämis­es­tä. Läh­es jokainen yrit­täjä joutuu anta­maan yri­tyk­sen­sä sitoimuk­sista Finnver­alle, pankeille tms. omavelkaisen takauk­sen yri­tyk­sen lain­oista. Lainat ylen­sä mak­se­taan vas­ta vero­tuk­sen jäl­keen johtuen verot­ta­jan käytännöstä.

    Val­tion ris­ki jää­da saa­mat­ta ´tsaarin osuutta´on aika alhainen.

    Kun ajatel­laan yrit­täjäan­sioi­ta on huomioita­va tämä huo­mat­ta­va ris­ki mukaan­lukien se, ettei yri­tyk­sen men­nessä huonos­ti ole yrit­täjälle ole­mas­sa mit­tään tur­vaverkkoa. Omavelkainen takaus päi­vas­toin saat­taa tehdä yrit­täjän työl­listymisen konkurssin jäl­keen mah­dot­tomak­si uloso­ton takia.

    Tätä varten käsit­tääk­seni Van­hasen hal­li­tus lait­toi tavoit­teek­si, että yhtiö kerää itselleen 1M€ tur­va­puskurin jon­ka syn­tymistä tue­taan myös vero­tuk­sen ohjauskeinoil­la. On vält­tämätön­tä, että yrit­täjä saa riskista jonkun hyvi­tyk­sen. 9% oli edelli­nen kohtu­us — onko siitä mitään jäl­jel­lä vaalien alla? Toiv­ot­tavasti pää pysyy kylmänä eikä nyt luki­ta hark­it­se­mat­to­mia mielip­iteitä. Ei saisi heit­tää las­ta pesuve­den mukana. Lääkäri ja juris­tion­gel­maa on käsit­tääk­seni jo lain­säädän­nöl­lä kor­jat­tu, joten siitä puhumi­nen nyt on sikkaa populismia.

    Uut­ta hal­li­tu­so­hjel­maa luo­taes­sa on otet­ta­va vakavasti huomioon yrit­tämisen ennenkaikkea yrit­tämisen suomen ´lipun´ alla kan­nat­tavu­us ja kannastavuus.

    Kat­sokaa­pa vaik­ka ympäril­lenne Helsinkiläiset. Palve­lu­toim­inta, raken­nus­toim­inta, pesu­lat, osa kul­je­tuk­sista yms alka­vat olla viron lipun alla. Samal­la voidaan säästää arvon­lisäverot kos­ka han­k­in­nat tehdään ulko­lais­es­ta yhtiöstä. Ja val­tion ja kun­tien han­k­in­tae­hto­jen mukaan on ostet­ta­va halvim­mal­ta tarjoajalta.Kun virossa palkat on halvem­mat, vero­tus edullem­pi ja palvelu voidaan laskut­ta arvon­loisäverot­tomana ei liene varaa vielä huonon­taa suo­ma­lais­ten asemaa.

    Lop­puti­lanteessa tar­joa­jan omis­tus saat­taa olla supisuo­ma­laista em syi­den takia. Näin on pakko toimia jos aikoo helsin­gin markki­noil­la pystyä kil­paile­maan aitovi­ro­laisia toimit­ta­jia vastaan.

    Toivoisin että poli­itikot näk­i­sivät verotyöryh­mää laa­jem­min mis­tä Eu.kilpailussa aidosti on kyse eivätkä lahtisi kateus yms. syistä kurit­ta­maan suomen lipun alla har­joitet­tavaa eri­tys­toim­intaa ja yrittäjiä. 

    Olemme aja­mas­sa itseämme vaikeuk­si­in lain­säädän­nöl­lä toisaal­ta vaaties­samme halv­in­ta toim­i­tus­ta ja toisaal­ta vaaties­samme suo­ma­laisil­ta toimit­ta­jil­ta raskain­ta kustannustasoa.

    pide­tään­pä tässäkin asi­as­sa jalat maassa.

  75. tpyy­lu­o­ma, itse olisin ennem­minkin sen per­he- kuin yksilöko­htaisen sys­teemin kan­nal­la. Minus­ta per­he on se luon­nolli­nen talousyk­sikkö val­taos­alle ihmisiä ja sen sisäl­lä sit­ten suun­nitel­laan tulo­ja ja meno­ja. Se, että laki mah­dol­lis­taa keinotekois­t­en per­hei­den luomisen, ei minus­ta nyt ole niin suuri ongel­ma. Tätä sys­teemiä olisi siis järkevää nou­dat­taa johdon­mukaises­ti sekä vero­tuk­ses­sa että tukien jakamisessa. 

    Kiitok­set Syltylle nykysys­teemin taus­to­jen valais­us­ta. Hie­man toki epäi­lyt­tää se, että fem­i­nis­teil­lä olisi sel­l­ainen kuris­tu­sote suo­ma­laiseen poli­it­tiseen sys­teemi­in kuin annat olet­taa. Ja mik­si fem­i­nis­tit halu­a­vat naiset töihin? 

    Mitä niihin lap­sil­isi­in tulee, niin Bri­tan­nia on tekemässä juuri päin­vas­toin kuin Suo­mi, eli lap­sil­isät pois­te­taan niiltä per­heiltä, jois­sa yhden van­hem­man palk­ka on tiet­tyä rajaa korkeampi. Tämä johtaa sit­ten sel­l­aisi­in kivoihin tilanteisi­in, että £50 000 ansait­se­val­ta yksin­huolta­jal­ta pois­te­taan lap­sil­isät, mut­ta kah­den £40 000 ansait­se­van van­hem­man per­heel­lä ne säi­lyvät. Minus­ta tuo esit­tämäsi demarien ehdo­tus on oikeudenmukaisempi.

  76. Samuli,

    Otta­mat­ta kan­taa siihen, olisiko per­heeseen perus­tu­va vero­tus parem­pi vai ei, toteaisin yleisen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la ole­van epä­to­den­näköistä, että verokan­nus­timin saataisi­in aikaan enem­män onnel­lisia parisuhteita/avioliittoja/perheitä.

    Paper­il­la niitä kyl­lä saadaan/on saatukin (niinkuin kyl­l­lä avio­ero­jakin jois­sain tilanteissa).

    Kari

  77. Herä­tys ja haloo. Merkit­tävät yksit­täiset pääo­mat­u­lopotit ker­tyvät siitä, kun joku myy kas­vat­ta­mansa yri­tyk­sen. Menee kymme­nen vuot­ta ilman mainit­tavia pääo­mat­u­lo­ja, sit­ten tulee muu­ta­ma miljoona.
    Jos näitä pot­te­ja ryhdytään verot­ta­maan pro­gres­si­ivis­es­ti, seu­rauk­se­na on vain että fir­maansa myyvät muut­ta­vat johonkin veroparati­isi­in, vaikka­pa Ruot­si­in, puolek­si vuodek­si. Val­tio jää nuole­m­ana näppe­jään näi­den nyky­is­tenkin vero­pros­ent­tien ver­ran, muu ei muutu.

    Tähän ratkaisuk­si käy tuos­sa ylem­pänä ehdot­ta­mani käytän­tö, että verote­taan koko myyn­ti­hin­taa ilman vähen­nyk­siä han­k­in­ta­menoista, mut­ta sijoituk­set ovat kokon­aisu­udessaan verovähen­nyskelpoisia. Eli jos tien­aa miljoo­nan myymäl­lä fir­mansa, voi lait­taa saman verovuo­den aikana 900 000 uusi­in sijoituk­si­in ja mak­saa verot vain 100 000 eurosta jot­ka ottaa omaan käyttöönsä.

  78. Yrit­täjien suurin ongel­ma ei ole että mah­dol­lisia miljoonat­u­lo­ja verotet­taisi­in ankarasti, kos­ka sel­l­aiset jäävät suurim­malle osalle haaveek­si. Kuten jo san­ot­tu, yri­tyk­sen men­nessä huonos­ti yrit­täjäl­lä ei ole tur­vaverkkoa, ja tämä pitäisi korjata.

    Perus­tu­lon käyt­töönot­to olisi aloitet­ta­va yrit­täjistä. Yrit­täjät tarvit­se­vat perus­tu­loa enem­män kuin palka­nsaa­jat. Ole­mas­saole­via val­ta- ym rak­en­tei­ta tarvit­see purkaa paljon vähem­män kuin yleisen perus­tu­lon kanssa. Kun huo­mataan yrit­täjien perus­tu­lon posi­ti­iviset vaiku­tuk­set, niin ehkä yleinenkin vas­tus­tus perus­tu­loa kohtaan vähenisi.

  79. “Kuten jo san­ot­tu, yri­tyk­sen men­nessä huonos­ti yrit­täjäl­lä ei ole tur­vaverkkoa, ja tämä pitäisi korjata.”

    Yrit­täjäl­lä on aika tarkkaan saman­lainen tur­va kuin palkansaajallakin.
    Yrit­täjyy­den merk­i­tys­täkin liioitel­laan sil­lä suurin osa yri­tyk­sistä elät­tää yrit­täjän itsen­sä eli se on vain palkkatyön toinen muoto

  80. “Olemme aja­mas­sa itseämme vaikeuk­si­in lain­säädän­nöl­lä toisaal­ta vaaties­samme halv­in­ta toim­i­tus­ta ja toisaal­ta vaaties­samme suo­ma­laisil­ta toimit­ta­jil­ta raskain­ta kustannustasoa.”

    Me olemme aja­mas­sa itseämme nurkkaan lähin­nä sen vuok­si, että EU ei estä verokilpailua.
    Näyt­tää siltä, että EU on vain yri­tys­ten ja niiden omis­ta­jien men­estys­tä varten, ei kaikkien kansalaisten.

  81. “Tosin ainakin itsel­läni on 40% mar­gin­aaliv­ero vaik­ka kokon­aan menee veroa vain 25%. Minus­ta tuo vaikut­taa progressiolta.

    Mut­ta jos olet tuo­ta mieltä, lienet myös sitä mieltä ettäon aivan sama lopet­taa val­tion­veron pro­gres­si­ivi­su­us ja muut­taa se kokon­aan tasaveroksi, kun se vain sot­kee ja monimutkaistaa ”

    Minä vain ker­roin mil­lainen on toteu­tunut vero­tus keskimäärin. Se mitä ennakkoveroli­pus­sa lukee ei merk­itse paljoakaan mitä vero on lop­ullises­sa vero­tuk­ses­sa . Sen vuos­ki vero­tus­ta onkin tarkastelta­va toteu­tuneen valossa

  82. “Yrit­täjän tur­vaverkko ei kyl­lä ole saman­lainen kuin palkansaajalla.”
    Ei se nyt aivan 1:1 ole, mut­ta yrit­täjäl­lä on työt­tömyys­tur­va, eläketurva,etc kuten alla olev­as­ta tiivis­telmästä näkyy, lisää löytyy
    http://www.yrityssuomi.fi/default.aspx?nodeid=15530

    “Yrit­täjän lak­isääteinen sosi­aal­i­tur­va käsit­tää eläke­tur­van, jota yrit­täjä voi paran­taa vapaae­htoisin järjestelyin.

    Yrit­täjä ei kuu­lu lak­isääteisen tap­atur­mavaku­u­tuk­sen piiri­in, joten yrit­täjäk­si ryhtyvän on syytä ottaa tap­atur­mavaku­u­tus vapaaehtoisesti.

    Yrit­täjäl­lä ei myöskään ole saman­laista sopimus­po­h­jaista ryh­mähenki­vaku­u­tus­ta kuin palka­nsaa­jil­la joten yrit­täjän on itse jär­jestet­tävä henkivakuutusturva.

    Yrit­täjän joutues­sa työt­tömäk­si hän voi saa­da Kelan perus­päivära­haa. Yrit­täjä voi liit­tyä vapaae­htois­es­ti yrit­täjien työt­tömyyskas­san jäsenek­si halutes­saan itselleen ansiosi­don­naisen työttömyysturvan.

    Kela voi mak­saa myös yrit­täjälle äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys‑, van­hempain- ja osit­taista van­hempainra­haa, eri­ty­ishoitora­haa tai kuntou­tus­ra­ha sekä sairauspäivärahaa.

    Yrit­täjän päivära­han perus­teena on YEL-vaku­u­tuk­sen työ­tu­lo. Eli Kela voi mak­saa päivära­haa yrit­täjälle, jos hänel­lä on voimas­sa YEL-vaku­u­tus, vaik­ka hänel­lä ei olisi vero­tuk­ses­sa todet­tu­ja työtuloja.

    Lisäti­eto­ja yrit­täjän sosi­aal­i­tur­vas­ta saa Suomen Yrit­täjien inter­net­sivuil­la olev­as­ta Yrit­täjän sosiaaliturvaoppaasta.”

    1. Koeta­pa vaik­ka yrit­täjänä töi­den vähäisyy­den vuok­si siir­tyä nelipäiväiseen työvi­ikkoon ja nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta siitä viidennestä päivästä.

  83. “Koeta­pa vaik­ka yrit­täjänä töi­den vähäisyy­den vuok­si siir­tyä nelipäiväiseen työvi­ikkoon ja nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta siitä viidennestä päivästä.”

    Yritäpä samaa palka­nsaa­jana, ei tuo onnis­tu sil­loinkaan kovin helposti.Jos työn­tek­i­jä on aloit­teelli­nen kuten yrit­täjä ei tuo onnis­tu työntekijällekään 

    Ja ainakin pitää olla liha­va pankki­tili päivära­ho­ja odotellessa
    .
    Ei se, että byrokra­tia ja sim­pu­tus on vähän eri­laista merk­itse, että sosi­aal­i­tur­va peri­aat­tel­lisel­la tasol­la olisi erilainen

  84. “Yrit­täjän tur­vaverkko ei kyl­lä ole saman­lainen kuin palkansaajalla.”

    Eihän tur­vaverkko ole saman­lainen edes työn­tek­i­jöi­den keskenkään

  85. Katas­trofi on selvä asia. Muut maat laske­vat palkko­ja, vero­ja ja etuuk­sia niin kauan, että palkko­ja ei mak­se­ta enää lainkaan. Muiden maid­en ihmiset ovat ylilu­on­nol­lisia olen­to­ja, kun kykenevät em. tekemään. Eläkkeitä ei luon­nol­lis­es­ti mak­se­ta lainkaan, kos­ka kel­lään ei ole töitä ja kaik­ki eläkesäästöt ovat men­neet. Vero­tus on jo nyt niin kovaa, että kukaan ei tee mitään. Väestö van­he­nee niin nopeasti, että keskimääräi­nen ikä on var­maan ainakin 80 vuot­ta ensi vuodes­ta läh­tien. Ter­vey­den­huol­los­sakaan kukaan ei tee mitään, pait­si sil­loin kun tulee itse siel­lä käy­tyä. Yksi­tyi­nen on joka tapauk­ses­sa parem­pi, kos­ka se alkaa y:llä.

  86. Jos yrit­täjä tah­too työt­tömyysko­r­vaus­ta, koko fir­ma on ajet­ta­va alas. Ei yrit­täjät tunne sem­moista asi­aa kuin pakkolo­ma. Samat­en yrit­täjien työt­tömyyskas­san mak­sut ovat kym­menker­taiset työn­tek­i­jöi­hin verrattuna.

    Eli väite, että yrit­täjil­lä olisi sama sosi­aal­i­tur­va kuin työn­tek­i­jöil­lä, on täyt­tä puppua.

  87. Liian van­ha: “Yrit­täjän joutues­sa työt­tömäk­si hän voi saa­da Kelan peruspäivärahaa.”

    Kyl­lä, mut­ta yrit­täjä ei voi joutua työt­tömäk­si, hän­hän on yrittäjä.
    Päivära­haa saadak­seen yrit­täjän on osoitet­ta­va, että on lopet­tanut yri­tys­toimin­nan — eikä se ole ihan help­poa, ainakin aikaa menee.
    Toki yrit­täjäl­lä on kaik­ki sosi­aalietu­udet, jos hän on ne itse järjestänyt.

  88. Yrit­täjän sosi­aal­i­tur­vas­sa suurin ongel­ma on pitkä odotu­sai­ka. Harkin­nan­varaises­sa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmässä vira­nomainen tarvit­see tarkan tiedon ihmisen tuloista, joka yrit­täjän tarkoituk­ses­sa tarkoit­taa vahvis­tet­tua tilinpäätöstä.
    Käytän­nössä yrit­täjän työt­tömäk­si muut­tumi­nen menee näin: Yri­tyk­sel­läni alkaa nyt tam­miku­us­sa men­emään huonos­ti. Yritän muut­taa toim­intaa , markki­noi­da, mut­ta en saa uusia asi­akkai­ta enkä pysty maalisku­un jäl­keen mak­samaan itsel­leni palkkaa.
    Ajaudun kas­sakri­isi­in , ja kesäku­us­sa verot­ta­ja ilmoit­taa että se alkaa per­imään mak­samat­ta jääneitä alve­ja ja ennakoita(=hakee konkurssi­in). Teen lopet­tamis­päätök­sen heinäku­us­sa ja saan haet­tua tilin­päätöstä aikaisem­mak­si, eloku­uhun. Tilin­päätös tehdään, mut­ta verot­ta­ja ottaa tilin­päätök­set käsit­te­lyyn vas­ta neljän kuukau­den kulut­tua , jot­ta kaik­ki paper­it , käyt­töo­maisu­u­den myyn­nit ja muut asi­at on selvitet­ty lop­ullis­es­ti. (Sama neljä kuukaut­ta on myös taval­lisen tilin­päätök­sen odotu­sai­ka). Helmiku­us­sa verot­ta­ja antaa vahvis­te­tun tilin­päätök­sen, jol­la voi todis­taa sosi­aalivi­ra­nomaiselle työt­tömyyten­sä ja alkaa odot­ta­maan työt­tömyys­tur­vapäätöstä, joka kestää kolmisen(?) kuukaut­ta. Välis­sä voi hakea toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta Kela vaatii, että yri­tys on todel­la haet­tu konkurssi­in ja omat säästöt ja omaisu­us on syöty.

    Lisäk­si ansiosi­don­naiset tap­atur­ma- ja sairaus­vaku­u­tuk­set ovat vapaae­htoisia eli sopimusasioi­ta yrittäjän(henkilönä) ja vaku­u­tusy­htiön välil­lä. Sil­loin voi käy­dä niinkuin min­ulle: joitain vuosia sit­ten tuli selkä­vaivo­ja ja menin lääkäri­in. Sain lääkäriltä lähet­teen fys­ioter­api­aan. Yritin hakea kor­vaus­ta tap­atur­mavaku­u­tuk­ses­ta. En saanut , mut­ta seu­raa­vana vuon­na vaku­u­tuse­htoi­hin ilmestyi lause: Vaku­u­tus ei kor­vaa x selkänika­maan liityviä sairaspäivära­ho­ja, ‑hoito­ja tai työkyvyt­tömyyt­tä. Vaku­u­tus­mak­su tosin jokavuo­tiseen tapaan nousi “yleis­ten kus­tan­nusten nousun” vuoksi.

  89. Pääo­mat­u­lo­ja tulee aina verot­taa selvästi vähem­män kuin ansio­tu­lo­ja. Syy on se, että sijoit­ta­ja voi myös hävitä, kun palka­nsaa­ja saa palkkansa täysin riskittä.

  90. Pääo­mat­u­lo­ja tulee aina verot­taa selvästi vähem­män kuin ansio­tu­lo­ja. Syy on se, että sijoit­ta­ja voi myös hävitä, kun palka­nsaa­ja saa palkkansa täysin riskittä.

    Oletko huo­man­nut, että tämä ris­ki on jo hin­noitel­tu pääo­man tuot­to-odotuk­si­in..? Ei val­tion tarvitse mil­lään vero­porkkanoil­la sitä lähteä tökkimään. Parem­pi tapa kan­nus­taa yrit­täjyy­teen on yksinker­tais­taa työl­listämiseen jne. liit­tyvää säädöstöä.

    t. Yrit­täjä

  91. “Päivära­haa saadak­seen yrit­täjän on osoitet­ta­va, että on lopet­tanut yri­tys­toimin­nan – eikä se ole ihan help­poa, ainakin aikaa menee.”

    Aivan samoin työn­tek­i­jän on osoitet­ta­va, että työ on päät­tynyt, byrokra­tia on vain erilainen.
    Mut­ta ei se tarkoi­ta, etteikö yrit­täjäl­lä ole sosiaaliturvaa.
    Ja yrit­täjäys­täväl­lisel­lä hal­li­tuk­sel­la on ollut neljä vuot­ta aikaa paran­taa asiaa.

  92. “Lisäk­si ansiosi­don­naiset tap­atur­ma- ja sairaus­vaku­u­tuk­set ovat vapaae­htoisia eli sopimusasioi­ta yrittäjän(henkilönä) ja vaku­u­tusy­htiön välillä.

    Kyl­lä yrit­täjän sosi­aal­i­tur­vaop­pan mukaan yrit­täjä saa ansiosi­don­naista sairaus­päivära­haakin, alla lain­aus oppaasta.
    Tap­atur­mavaku­u­tus ei ole pakolli­nen, ole­tus on ollut, että kun yrit­täjä vaku­u­ut­taa työn­tek­i­jän­sä niin hän ottaa ainakin samane­htoisen vapaae­htoisen vaku­u­tuk­sen ellei paremman.
    Tässä tulee esi­in se, että har­va on oman sosi­aal­i­tur­vansa asiantun­ti­ja edes yksinker­tai­sis­sa asioissa 

    “Kela voi mak­saa myös yrit­täjälle äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys‑, van­hempain- ja osit­taista van­hempainra­haa, eri­ty­ishoitora­haa tai kuntou­tus­ra­ha sekä sairauspäivärahaa.”

    Yrit­täjän päivära­han perus­teena on YEL-vaku­u­tuk­sen työ­tu­lo. Eli Kela voi mak­saa päivära­haa yrit­täjälle, jos hänel­lä on voimas­sa YEL-vaku­u­tus, vaik­ka hänel­lä ei olisi vero­tuk­ses­sa todet­tu­ja työtuloja.”

  93. Liian Van­ha on siinä oike­as­sa että teo­ri­as­sa perus­tur­va on olemassa.Eikä yrit­täjiä pidä puo­lus­tel­la. Moni ajat­telee säästävän­sä itse sosi­aal­i­tur­vaa aloit­taes­saan. Kun todel­lisu­us iskee ja yri­tys muut­tuu ensin taval­lisek­si työ­paikak­si ja sit­ten tap­pi­ol­lisek­si , pitäisi olla ymmär­rystä lopet­taa ajois­sa. Yrit­täjäriskinkin pitää jos­sain muo­dos­sa real­isoitua, muuten­han ei asi­akkaan kan­na­ta mak­saa katet­ta sen ottamisesta.

    Kelan päivära­ha on noin 45% Yel-tulosta, eli esim. asumisku­lut voivat käy­dä ylivoimaisik­si ilman vapaae­htoista lisä­tur­vaa. Varsinkin kun vähänkin kil­pail­lum­mil­la aloil­la Yel-tulot on asi­akkaiden eduk­si ilmoitet­tu järestään alakant­ti­in. Lisäk­si on vielä tuo uusien yrit­täjien alen­net­tu Yel-mak­su jol­la vielä erik­seen kan­nuste­taan yrit­täjiä kil­paile­maan sosi­aa­liku­luil­la. Lisäk­si yrit­täjät tiedosta­vat vah­vasti työter­veyshuol­lon kulut. Kun lääkärikäyn­ti ja sairaus­lo­ma­lääkärin­todis­tus mak­saa esim. 90€+90€, tulee usein halvem­mak­si tehdä diag­noosi itse ja potea flun­ssat oma­l­la kustannuksella.

    Itse olen sitä mieltä, että Yel-tulo pitäisi sitoa jotenkin todel­lisi­in tuloi­hin, esim. min­i­mi 70%-tasoon. Sain viime viikol­la postis­sa veroko­rtin. Siinä oli päällekkäisil­lä riveil­lä tois­sa vuo­den tulot ja ilmoitet­tu Yel-tulo. Ero­tus on sen­tilleen vira­nomais­ten tiedos­sa. Vasti­neek­si Yel-tason nos­tos­ta ja val­ti­olle ilmaise­na yrit­täjyys kan­nus­ti­me­na voisi luo­da “ys-tilin”, johon ps-tilin tapaan voisi säästää sosi­aali­puskuria itse val­it­se­mal­laan taval­la vähen­nyskelpoise­na palkka­menona, esim. 10% vero­tu­ista palkoista. Varat vapau­tu­isi­vat kun yri­tyk­sen kun­ni­al­lis­es­ti lopet­taa. Näin kan­nustet­taisi­in lopet­ta­maan kan­nat­tomat­tomak­si muut­tuneet yri­tyk­set hyvis­sä ajoin ennen konkurssia. Nyt tuo sosi­aal­i­tur­van pitkästä odotusa­jas­ta johtu­va “mus­ta aukko” perus­toimeen­tu­los­sa saa mon­et räpis­telemään viimeiseen sent­ti­in asti yri­tyk­sen­sä kanssa.Myös perus­tu­lo tietysti helpot­taisi tätä.

  94. lasse
    Liian Van­ha on siinä oike­as­sa että teo­ri­as­sa perus­tur­va on olemassa.Eikä yrit­täjiä pidä puo­lus­tel­la. Moni ajat­telee säästävän­sä itse sosi­aal­i­tur­vaa aloittaessaan.

    Toki on, mut­ta on kyl­lä ihan täyt­tä hevon­paskaa väit­tää, että yrit­täjäl­lä ja työnetk­i­jäl­lä on yhtäläi­nen työttömyysturva. 

    Ihan hyvin voi väit­tää että rikkaal­la ja työt­tömäl­lä on yhtä hyvät sairaala­palve­lut, kum­matkin kun pääsee heti lääkärille, kun­han lyö pätäkkää pöytään.

    Eli kun ei ole, niin sit­ten ei ole.

    Kun todel­lisu­us iskee ja yri­tys muut­tuu ensin taval­lisek­si työ­paikak­si ja sit­ten tap­pi­ol­lisek­si , pitäisi olla ymmär­rystä lopet­taa ajoissa. 

    Strate­giset huonot ratkaisut eivät minus­ta liity yrit­täjän työttömyysturvaan.

    Pähk­inänkuores­sa:
    1. Yrit­täjän ansiosi­don­nainen päivära­ha mak­saa 10x enem­män kuin työntekijälle
    2. yrit­täjä ei voi olla huonoina aikoina pakkolo­ma­l­la, vaan koko fir­ma tulee ajaa alas. 

    YEL-tulot eivät liity tähän mitenkään. Joko mak­saa tai ei, päivära­hat ovat sen mukaisia. Mut­ta vaik­ka mak­saisi miljoo­nan yel­liä, se vas­taa­vankokoinen ansiosi­don­nainen päivära­ha mak­saa silti enem­män ja yri­tys on silti ajet­ta­va alas sitä saadakseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.