Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus

Vero­työ­ryh­mä esit­tää että

1)      Ylin mar­gi­naa­li­ve­ro alen­ne­taan noin 50 pro­sent­tiin (nyt noin 54 %)

2)      Pää­oma­tu­lo­jen vero nos­te­taan 28 pro­sen­tis­ta 30 prosenttiin

3)      Yri­tys­ten tulok­ses­taan mak­sa­ma vero las­ke­taan 22 prosenttiin

4)      Lis­taa­mat­to­mien yri­tys­ten 90 000 euron vero­va­paas­ta osin­gos­ta luo­vu­taan ja se kor­va­taan oikeu­del­la jakaa noin nel­jä pro­sent­tia ( =nor­maa­li tuot­to) omas­ta pää­omas­ta noin 30 pro­sen­tin kokonaisverotuksella.

5)      Osin­ko­jen tavan­omai­nen koko­nais­ve­ro­tus nousee 40,5 pro­sen­tis­ta 45,4 prosenttiin.

Kuu­luu asi­aan sanou­tua jyr­käs­ti irti ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­ses­ta. Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaa­mis­ta) vähem­män ja pää­oma­tu­lo­ja enem­män. Vii­me­ai­kai­nen tuloe­ro­jen kas­vu on ollut lähim­mä pelk­kää pää­oma­tu­lo­jen kas­vua, joten vero­työ­ryh­mä on oikeal­la asialla.

Yri­tys­ve­ro­tuk­sen alen­ta­mi­nen 22 pro­sent­tiin on vähän makua­sia. Suo­men ei pitäi­si olla kiih­dyt­tä­mäs­sä vero­kil­pai­lua. Toi­saal­ta yrit­tä­jän tulo­ja kan­nat­taa verot­taa sii­nä vai­hees­sa, kun hän ottaa ne omaan kulu­tuk­seen­sa eikä sii­nä vai­hees­sa kun hän käyt­tää ne kas­vat­taak­seen yri­tys­tään. Kan­san­ta­lou­del­lis­ta mer­ki­tys­tä tai­taa kui­ten­kin olla enem­män suur­ten pörs­siyh­tiöi­den vero­tuk­sel­la. Nii­den tulok­ses­ta jää edes jotain Suo­mes­sa vero­tet­ta­vak­si, vaik­ka omis­tus onkin jo ulkomailla.

Yri­tys­ve­ro­tus on ollut minul­le tun­te­ma­ton­ta aluet­ta, vaik­ka yrit­tä­jä olen­kin, joten seu­raa­vas­sa selos­tuk­ses­sa voi olla epätarkkuuksia.

Palk­ko­ja ja kor­ko­ja vero­te­taan Suo­mes­sa yhteen ker­taan, mut­ta osin­ko­ja kah­teen ker­taan. Palk­ko­jen ja kor­ko­jen osal­ta vain tulon­saa­ja mak­saa niis­tä veroa, mut­ta yri­tys saa vähen­tää ne tulok­ses­taan. Osin­ko­ja ei saa vähen­tää tulok­ses­ta, joten niis­tä mak­se­taan ensin veroa yri­tys­ve­roa ja toi­seen ker­taan hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa verotuksessa.

Niin­pä yrit­tä­jän kan­nat­taa mie­luum­min lai­na­ta rahaa yri­tyk­sel­leen ja nos­taa sii­tä kor­koa kuin mer­ki­tä osak­kei­ta ja saa­da osin­ko­ja. Tämän vält­tä­mi­sek­si nor­maa­li­tuo­ton ver­ran sai­si mak­saa osin­koa niin, että koko­nais­ve­ro vas­tai­si mel­ko tark­kaan esi­tet­tyä kor­ko­tu­lo­jen veroa, 30 pro­sent­tia.  Ymmär­ret­tä­vä asia, mut­ta mik­si täl­lä jär­jes­tel­mäl­lä oli­si euro­mää­räi­nen ylä­ra­ja, 30 000 euroa. Mitä hyö­tyä on pakot­taa yrit­tä­jä muut­ta­maan osa­ke­pää­oma lainaksi?

Tek­ni­ses­ti tämä teh­täi­siin niin, että nor­maa­li­tuo­tos­ta (=val­tion pit­kä­ai­kais­ten lai­no­jen kor­ko) osin­ko­ja vero­tet­tai­siin vain 35 pro­sen­tin mää­räs­tä ( 22% + 0,35* (1–0,22)*30 % = 30,19 %). Yksin­ker­tai­sem­paa oli­si mää­rä­tä, että yri­tyk­set saa­vat vähen­tää osin­kon­sa nor­maa­li­tuot­toon asti sii­nä mis­sä mak­sa­man­sa korot, mut­ta tämä hyvi­tys kos­ki­si sil­loin myös yri­tys­ten ulko­mai­sia omis­ta­jia, mitä raha­kirs­tun var­ti­jat eivät tie­ten­kään halua.  Nokias­ta ei pal­jon jäi­si Suo­meen verotettavaa.

Luo­pu­mi­nen tuos­ta 90 000 euron vero­va­paas­ta osin­gos­ta kir­pai­see monia saa­vu­tet­tuun etuun sopeu­tu­nei­ta (edel­lyt­tää mil­joo­nan euron omaa pää­omaa, vero­ton­ta osin­koa saa mak­saa 9 % omas­ta pää­omas­ta). Tämä ei ole vero­ton­ta, mut­ta sii­tä tar­vit­see mak­saa veroa vain tuon 26 pro­sen­tin yhtiö­ve­ron ver­ran. Jär­jes­te­lyn tar­koi­tuk­se­na oli hou­ku­tel­la yrit­tä­jiä kas­vat­ta­maan yri­tyk­sen omaa pää­omaa. Tavoi­te oli hyvä, mut­ta nok­ke­lat juris­tit pila­si­vat kehit­tä­mäl­lä ove­lia tapo­ja käyt­tää tätä vero­tuk­sen por­saan­rei­kää hyväk­si.  Jos yri­tys­ve­ro alen­ne­taan 22 pro­sent­tiin, jär­jes­te­lys­tä tulee aivan lii­an edullinen.

Tähän asi­aan liit­tyy ongel­ma, jota vero­työ­ryh­mä ei ole käsi­tel­lyt. Miten tur­va­taan suo­ma­lais­ten per­hey­ri­tys­ten pysy­mi­nen suo­ma­lai­ses­sa omis­tuk­ses­sa? Täs­tä asias­ta myöhemmin.

Tuo­ta 90 000 euron vero­va­paa­ta osin­koa on opit­tu käyt­tä­mään myös sisa­ro­suuk­sien lunas­ta­mi­ses­sa ja yri­ty­sos­to­jen rahoit­ta­mi­ses­sa. Se on nyt kapi­ta­li­soi­tu­nut hin­toi­hin. Jos jär­jes­te­lys­tä luo­vu­taan, kes­tää tovin, että yri­tys­kaup­po­jen hin­ta­ta­so ymmär­tää tul­la vas­taa­vas­ti alas.

105 vastausta artikkeliin “Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus”

  1. Pörs­siyh­tiöi­den osin­ko­jen vero­tuk­ses­sa täy­tyy tuos­sa jär­jes­tel­mäs­sä olla jokin vero­va­paa osuus, muu­ten suo­ra sijoit­ta­mien osak­kei­siin oli­si erit­täin epäe­dul­lis­ta rahas­toi­hin nähden.Ei lie­ne tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että eri­näi­set väli­kä­det pää­se­vät kas­vat­ta­maan jo nykyi­sin suur­ta palkkiotaan.

  2. En nyt ole koneen ääres­sä itse sel­vit­tääk­se­ni, mut­ta jos Osmo tai joku muu viit­si­si, niin var­maan kan­nat­tai­si lis­ta­ta eri voro­muo­to­jen vero­ker­ty­mät. Aut­tai­si parem­min hah­mot­ta­maan asiaa.

    Kari

  3. Osin­gois­ta mak­se­taan veroa ker­ran, sil­lä yhtiön verot­ta­mi­nen ei ole osin­ko­jen verot­ta­mis­ta. Mie­len­kiin­tois­ta muu­ten kuin­ka monet osak­kee­no­mis­ta­jat suu­reen ääneen samais­ta­vat itsen­sä osa­keyh­ti­öön kun puhu­taan vero­tuk­ses­ta mut­ta kun on kyse yhtiön lai­nois­ta ja vas­tuis­ta, ollaan hyvin tie­toi­sia osak­kaan raja­tus­ta vas­tuus­ta ja yhtiön ase­mas­ta itse­näi­se­nä oikeu­del­li­se­na yksik­kö­nä. Jos koko­nais­ve­ro­ra­si­tuk­sen pitää olla osak­kee­no­mis­ta­jil­la sama kuin muil­la, tuli­si samal­la osa­kee­no­mis­ta­jien sijoi­tet­tuun pää­omaan rajat­tu vas­tuu muut­taa rajattomaksi.

  4. Palk­ko­ja ja kor­ko­ja vero­te­taan Suo­mes­sa yhteen ker­taan, mut­ta osin­ko­ja kah­teen kertaan.”

    Tark­kaan ottaen tämä ei pidä paik­kaan­sa, yrit­tä­jä voi vali­ta vapaas­ti tulee­ko yhteen tai kah­teen ker­taan verotetuksi.
    Valit­se­mal­la ns hen­ki­löyh­tiön vero­te­taan vain ker­taal­leen eli toi­mi­ni­mi, kom­man­diit­ti tai avoin yhtiö.
    Osa­keyh­tiö on teh­ty sijoit­ta­jil­le ja taus­ta­na on omis­tuk­sen ja toi­min­nan eriyt­tä­mi­nen niin,että omis­ta­jil­le ei syn­ny juri­di­sia eikä moraa­li­sia sitei­tä yhtiöön.
    Osa­keyh­tiö ver­tau­tuu enem­män­kin pank­kiin tai sijoi­tusy­he­ti­öön kuin yrittäjyyteen.
    Mal­li tulee vie­lä USA:sta ja Englan­nis­ta , ei sii edes koti­mai­nen luo­mus ja nois­sa mais­sa todel­la vero­te­taan molempia

    Eli kun yrit­tä­jä voi vapaas­ti vali­ta tulee­ko yhteen tai kah­teen ker­taan vero­te­tuk­si niin ei pidä itkeä­kään yhden yhtiö­muo­don epäe­dul­li­suut­ta, voi­han hän vapaas­ti vali­ta toisinkin

  5. Ode
    Palk­ko­ja ja kor­ko­ja vero­te­taan Suo­mes­sa yhteen ker­taan, mut­ta osin­ko­ja kah­teen kertaan.

    Niin­pä. Tämä tosia­sia ei nyt vaan tun­nu miten­kään uppoa­van vasem­mis­ton pak­sui­hin kal­loi­hin. Esi­mer­kik­si SDP:n Ilk­ka Kan­to­la vaa­tii pää­oma­tu­lo­jen ja palk­ko­jen aset­ta­mis­ta samal­le vii­val­le. Tar­koit­taa­ko hän todel­la­kin että osin­gois­ta pitäi­si teh­dä vähen­nys­kel­poi­nen erä ja verot­taa ainoas­taan osingonsaajaa?

    http://www.sdp.fi/politiikka/artikkeli/2262/sdp-tekee-parempaa-maailmaa-tasa-arvon-ihanteen-pohjalta

    Kan­to­la tote­si, että pää­oma­tu­lot pitäi­si lait­taa samal­le vii­val­le tavan­omais­ten palk­ka- ja elä­ke­tu­lo­jen kanssa.”

  6. Yksi tär­keä etu yrit­tä­jil­le jäi mai­nit­se­mat­ta, nimit­täin se että yrit­tä­jä voi halu­tes­saan nos­taa itsel­leen palk­kaa ilman elä­ke­mak­su­ja. Työn­te­ki­jöil­tä tämä ei onnistu.

    Elä­ke­mak­su on var­sin­kin nuo­ril­le työn­te­ki­jöil­le käy­tän­nös­sä n. 20% lisä­ve­ro, sil­lä he saa­vat nuo rahat takai­sin aikai­sin­taan kym­me­nien vuo­sien pääs­tä, jos koskaan.

    1. Yksi tär­keä etu yrit­tä­jil­le jäi mai­nit­se­mat­ta, nimit­täin se että yrit­tä­jä voi halu­tes­saan nos­taa itsel­leen palk­kaa ilman eläkemaksuja

      Yrit­tä­jäe­lä­ke on kyl­lä pakol­li­nen, mut­ta sii­nä pitää itse arvioi­da tulon­sa. Jos arvioi ne alas, samaa arvio­ta käy­te­tään vaik­ka­pa äitiys­lo­man t6ai sai­raus­lo­man päi­vä­ra­haa määrätessä.

  7. Palk­ko­ja ja kor­ko­ja vero­te­taan Suo­mes­sa yhteen ker­taan, mut­ta osin­ko­ja kah­teen ker­taan. Palk­ko­jen ja kor­ko­jen osal­ta vain tulon­saa­ja mak­saa niis­tä veroa, mut­ta yri­tys saa vähen­tää ne tuloksestaan.

    Eikö tämä ole hyvä asia?
    Pal­kan­saa­ja lie­nee yhteis­kun­nal­le parem­pi asia kuin osingonsaaja.

    1. ano­nyy­mi:
      Se ero yhteen ja kah­teen ker­taan verot­ta­mi­ses­sa kos­kee­kin lähin­nä kor­ko­ja sduh­tees­sa osin­koi­hin. Palk­kaa vero­te­taan ran­kas­ti vaik­ka­kin yhteen ker­taan. Pal­kan­saa­jaa kadeh­ti­va yrit­tä­jä voi aina naa­mioi­da osin­gon pal­kak­si, eikä tätä edes paheksuta.

  8. En puu­tu muu­ta kuin tuo­hon tavoitteeseesi:

    Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaa­mis­ta) vähem­män ja pää­oma­tu­lo­ja enemmän. 

    Mik­si on parem­pi, että ihmi­set teke­vät työt kuin, että koneet teki­si­vät? Juu­ri tätä­hän ansio­tu­lo­ve­ro­jen keven­tä­mi­nen pää­oma­tu­lo­ve­ron kus­tan­nuk­sel­la suo­si­si. Ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen ei suo­si vain osaa­mis­ta, vaan myös sitä, että pais­kii pal­jon töi­tä. Toi­saal­la blo­gis­sa­si puhut lep­pois­ta­mi­ses­ta, mikä tun­tui­si ole­van juu­ri tätä vastaan. 

    Jos kulu­tus on se asia, jos­ta kan­nat­taa ihmi­set kan­nus­taa pysy­mään eros­sa (tähän viit­taat sii­nä, että yrit­tä­jää pitäi­si verot­taa sii­nä vai­hees­sa, kun hän ottaa rahaa ulos yri­tyk­ses­tä omaan kulu­tuk­seen­sa), niin eikö sil­loin vero­tus kan­nat­tai­si koh­dis­taa kulu­tuk­seen, eli ALV:hen?

  9. Kuu­luu asi­aan sanou­tua jyr­käs­ti irti ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­ses­ta. Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaa­mis­ta) vähem­män ja pää­oma­tu­lo­ja enem­män. Vii­me­ai­kai­nen tuloe­ro­jen kas­vu on ollut lähim­mä pelk­kää pää­oma­tu­lo­jen kas­vua, joten vero­työ­ryh­mä on oikeal­la asialla.

    Tie­ten­kin noin. Välis­tä hii­pii mie­leen epäi­lys että paa­saa­mi­nen palk­ka­tu­lo­jen vero­tuk­ses­ta tuloe­ro­jen yhtey­des­sä on käte­vä sumu­ver­ho, jon­ka taka­na voi sit­ten pitää vaik­ka kan­sain­vä­li­seen vero­kil­pai­lun teko­syy­nä pää­oma­tu­loi­na nos­tet­tu­jen palk­ko­jen vero­tuk­sen alhaalla.

  10. Hei

    Tuos­ta ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­ses­ta voi­si mai­ni­ta Ruot­sis­sa Ber­til Holm­lun­din ja Mar­tin Söder­strö­min eko­no­met­ri­sen tut­ki­muk­sen (2007). Sen mukaan ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­nen rahoit­taa itsen­sä jok­seen­kin koko­naan. Esti­moin­tien mukaan palk­ka­tu­lo­jen jous­to mar­gi­naa­li­sen net­to­tu­loas­teen (1 mii­nus raja­ve­roas­te) suh­teen on jos­sain välil­lä 0.1–0.3. Jos jous­to on 0.2 ja ote­taan huo­mioon myös työ­nan­ta­ja­mak­su­jen ker­ty­mä, mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­nen 5 pro­sen­til­la ei juu­ri­kaan vähen­täi­si vero­tu­lo­ja. Tut­ki­mus löy­tyy linkistä

    http://www.ifau.se/Upload/pdf/se/2008/r08-28.pdf

    Ter­vei­sin

    Juha­na

  11. Osmo ohit­taa suu­rel­ta osin ehdo­te­tun suu­rim­man muu­tok­sen eli pörs­siyh­tiöi­den osin­ko­jen rajun veron­ko­ro­tuk­sen. Nyky­ään osin­gon­saa­ja mak­saa suo­raan osin­gois­ta 19,6% ja ehdo­te­tus­sa mal­lis­sa 30%! (mai­nit­set kyl­lä osin­ko­jen koko­nais­ve­roas­teen muu­tok­sen, mut­ta se ei ole ihan koko totuus).

    Tämä muu­tos on vero­työ­ryh­män ehdo­tuk­sis­ta kaik­kein “type­rin”, kos­ka se ei tule lisää­mään val­tion vero­tu­lo­ja. Päin­vas­toin, muu­tos on niin raju, että eri­lai­nen lail­li­nen vero­suun­nit­te­lu tulee voi­mak­kaas­ti lisään­ty­mään ja val­tion vero­ker­ty­mä osin­gois­ta alenee.

    Ehdo­tus on mär­kä rät­ti suo­ran koti­mai­sen kas­vol­li­sen omis­tuk­sen kas­voil­le ja se tulee teke­mään muut tavat omis­taa osak­kei­ta suh­teel­li­ses­ti edul­li­sem­mak­si (sijoi­tus­ra­has­tot ja sijoi­tus­va­kuu­tuk­set saa­vat osin­got verot­ta). Vakuu­tus­yh­tiöt ja pan­kit kyl­lä kiittävät. 

    Yri­tyk­set tule­vat myös vähen­tä­mään osin­ko­jen mak­sua ja lisää­mään mui­ta tapo­ja omis­ta­jien pal­kit­se­mi­sek­si (omien osak­kei­den ostot).

    Hete­mäen työ­ryh­mä ei ole ilmei­ses­ti sisäis­tä­nyt 1990-luvun pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen suu­rin­ta ope­tus­ta, lyp­sä­vää leh­mää ei kan­na­ta tap­paa äärim­mäi­sen kireäk­si koho­te­tuil­la vero­pro­sen­teil­la. Kun 1993 näen­näi­ses­ti las­ket­tiin pää­oma­tu­lo­jen vero­pro­sent­tia, val­tion vero­tu­lot kas­voi­vat erit­täin mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka vero­suun­nit­te­lu vähe­ni ja yri­tyk­sil­le tuli hou­kut­te­le­vak­si mak­saa osinkoja.

  12. Kari Kos­ki­nen: “var­maan kan­nat­tai­si lis­ta­ta eri voro­muo­to­jen vero­ker­ty­mät. Aut­tai­si parem­min hah­mot­ta­maan asiaa.”

    Mak­sa­vat­ko vorot­kin veroa?

  13. pek­ka: “Ehdo­tus on mär­kä rät­ti suo­ran koti­mai­sen kas­vol­li­sen omis­tuk­sen kas­voil­le ja se tulee teke­mään muut tavat omis­taa osak­kei­ta suh­teel­li­ses­ti edul­li­sem­mak­si (sijoi­tus­ra­has­tot ja sijoi­tus­va­kuu­tuk­set saa­vat osin­got verotta).”

    Jo vain, sijoi­tus­ra­has­to jne. ei mak­sa veroa. Veron tosin mak­saa rahas­to­si­joit­ta­ja sit­ten, kun sijoi­tus realisoidaan.

  14. Osmo:

    Kuu­luu asi­aan sanou­tua jyr­käs­ti irti ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­ses­ta. Minus­ta on hyvä verot­taa ansio­tu­lo­ja (ja samal­la osaa­mis­ta) vähem­män ja pää­oma­tu­lo­ja enemmän.

    Ihan vaan, ettei kenel­le­kään jää vää­rää käsi­tys­tä, työ­ryh­mä ei ehdo­ta kaik­kien ansio­tu­lo­jen ylim­män mar­gi­naa­li­ve­roas­teen alen­ta­mis­ta 50 pro­sent­tiin. Ansio­tu­lo­jen veron­alen­nuseh­do­tus kos­kee pel­käs­tään palk­ka­tu­lo­ja. Hyvä­tu­loi­sil­le elä­ke­läi­sil­le jää edel­leen 54% ylin marginaaliveroprosentti.

  15. Ihan taval­li­se­na osa­ke­sääs­tä­jä­nä — siis ei mitään isoa salk­kua ja aja­tuk­se­na suo­jau­tua inflaa­tiol­ta — ehdo­tus vai­kut­taa aika kar­mai­se­val­ta. Osta­mis­ta­ni osak­keis­ta olen mak­sa­nut palk­ka­ve­ron ja nykyi­nen pää­oma­tu­lo­ve­ro on aika lin­jas­sa palk­ka­ve­ro­ni kanssa.

    Luon­te­vam­paa oli­si yhdis­tää pää­oma­tu­lot mui­den ansio­tu­lo­jen kans­sa, jol­la­kin jär­ke­väl­lä vähennyksellä. 

    Isoin osa yrit­tä­jis­tä on oikei­ta yrit­tä­jiä, joil­la on myös yri­tys­toi­min­nan ris­kit mukanaan.
    SDP ilmei­ses­ti ajat­te­lee kaik­ki jonain Nal­le suu­ro­mis­ta­ji­na, mut­ta ihan todel­li­suu­des­sa tuol­lai­se­naan yri­tys­tu­lo­jen vero­tus kar­koit­taa myös alka­vat yrit­tä­jät. Ei hyvä homma.

    Kor­keim­man mar­gi­naa­li­ve­ron pudot­ta­mi­nen 50% on hyvä asia. Ei kenel­le­kään auta olla sen enem­pää kateel­li­nen — ja pal­jon ansait­se­via on sil­ti kovin vähän.

  16. Tuos­ta ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­ses­ta voi­si mai­ni­ta Ruot­sis­sa Ber­til Holm­lun­din ja Mar­tin Söder­strö­min eko­no­met­ri­sen tut­ki­muk­sen (2007). Sen mukaan ylim­män mar­gi­naa­li­ve­ron alen­ta­mi­nen rahoit­taa itsen­sä jok­seen­kin kokonaan.”

    Mihin­kä­hän tuo­kin perus­tuu ?? Hyvä­tu­loi­set ovat yleen­sä koko­nais­palk­kauk­sel­la, joten työ­mää­rän lisää­mi­nen ei vai­ku­ta tuloihin.

    Ellei sit­ten ole pal­jon jou­toai­kaa, jon­ka voi käyt­tää sivu­töi­hin, mut­ta sil­loin on taas har­hau­tus­ta puhua suu­ri­tu­lois­ten pit­kis­tä työ­päi­vis­tä eli se onkin vain on vain myytti ?

  17. Osmo:

    Tähän asi­aan liit­tyy ongel­ma, jota vero­työ­ryh­mä ei ole käsi­tel­lyt. Miten tur­va­taan suo­ma­lais­ten per­hey­ri­tys­ten pysy­mi­nen suo­ma­lai­ses­sa omis­tuk­ses­sa? Täs­tä asias­ta myöhemmin.

    Miks per­hey­ri­tys­ten omis­ta­mi­nen on joten­kin parem­paa kuin mui­den yri­tys­ten tai muun omai­suu­den omistaminen?

    Se on nyt kapi­ta­li­soi­tu­nut hin­toi­hin. Jos jär­jes­te­lys­tä luo­vu­taan, kes­tää tovin, että yri­tys­kaup­po­jen hin­ta­ta­so ymmär­tää tul­la vas­taa­vas­ti alas.

    Minä luu­len, että mark­ki­nat osaa hin­noi­tel­la muu­tok­sen nopeem­min ja parem­min kuin sinä.

    ano­nyy­mi:

    Pal­kan­saa­ja lie­nee yhteis­kun­nal­le parem­pi asia kuin osingonsaaja.

    Vää­rin. Molem­mat lisää mui­den hyvin­voin­tia yhtä paljon.

    Samu­li Saarelma:

    Mik­si on parem­pi, että ihmi­set teke­vät työt kuin, että koneet teki­si­vät? Juu­ri tätä­hän ansio­tu­lo­ve­ro­jen keven­tä­mi­nen pää­oma­tu­lo­ve­ron kus­tan­nuk­sel­la suosisi.

    Niin tai mik­si on parem­pi, että ihmi­set käyt­tä­vät varal­li­suu­ten­sa omak­si ilok­seen, kun voi­si­vat tuot­taa sil­lä hyvin­voin­tia muille?

    Tai mik­si on parem­pi verot­taa nii­den työ­tä enem­män joil­la on pit­kä aikapre­fe­rens­si, eli nii­tä jot­ka sääs­tä­vät suu­rem­man osan pal­kas­taan tule­vai­suu­den kulu­tus­ta varten?

    eikö sil­loin vero­tus kan­nat­tai­si koh­dis­taa kulu­tuk­seen, eli ALV:hen?

    jeps. Just näin.

    pekka+juhana: luin jotain thinkt­han­kin (ois­ko­han ollu rand ins­ti­tu­te…) policy pape­ria, jos­sa seli­tet­tiin aina­kin Ruot­sin osal­ta sitä, että pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­sen las­ke­mi­nen nos­tais val­tion vero­tu­lo­ja, eli että pää­oma­tu­lo­ja vero­tet­tais roi­mas­ti yli opti­min. Ne tulok­set oli kyl­lä var­mas­ti vedet­ty jos­tain suht yksin­ker­tai­sis­ta eko­no­met­ri­sis­tä mal­leis­ta tai hatusta…

  18. Osmon kir­joi­tuk­ses­ta saa hie­man sen kuvan kuin osak­kei­siin sijoit­ta­mi­nen oli­si vero­tuk­sen takia hävinnyt/häviämässä kil­pai­lun suh­tees­sa vie­raa­seen pää­omaan. Eikö­hän osa­keyh­tiö­muo­to kui­ten­kin tar­joa omis­ta­jal­le mer­kit­tä­viä etu­ja­kin (rajat­tu vas­tuu, tuot­to­mah­dol­li­suu­det, osa­keyh­tiö­lain tar­joa­ma ins­ti­tu­tio­naa­li­nen poh­ja ja sitä kaut­ta pie­nem­mät sopi­mis­kus­tan­nuk­set) suh­tees­sa luo­tot­ta­jaan, jol­le taas tuo velal­li­sen rajat­tu vas­tuu on rasi­te ja tuot­to­mah­dol­li­suu­det rajoi­te­tum­mat. En tun­ne asi­aa tar­kas­ti, mut­ta eikö yrit­tä­jän mah­dol­li­suu­det “pela­ta” lai­naa­mal­la omal­le yri­tyk­sel­leen tör­mää aika hel­pos­ti mm. pei­tel­tyä osin­gon­ja­koa kos­ke­viin sään­nök­siin? Siis jos tar­koi­tuk­se­na on pääs­tä samoil­le tuo­toil­le alem­mal­la kokonaisverorasituksella.

  19. Soi­nin­vaa­ra:

    4) Lis­taa­mat­to­mien yri­tys­ten 90 000 euron vero­va­paas­ta osin­gos­ta luo­vu­taan ja se kor­va­taan oikeu­del­la jakaa noin nel­jä pro­sent­tia ( =nor­maa­li tuot­to) omas­ta pää­omas­ta noin 30 pro­sen­tin kokonaisverotuksella. 

    Nor­maa­li­tuot­to Hete­mäen rapor­tis­sa ei suin­kaan ole mikään 4% vaan “Nor­maa­li­tuot­to­kor­ko vah­vis­te­taan vuo­sit­tain ja se mää­räy­tyy kes­ki­pit­kä­nä valtionlainakokona[sic]
    yhtei­sö­ve­ron jälkeen.”

    Tämä kes­ki­pit­kä val­tio­lai­na­kor­ko on ymmär­tääk­se­ni(?) on nyt jos­sain 2% kiep­peil­lä (http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=35642&nodeid=19345 ) ja näil­lä talous­nä­ky­mil­lä tul­lee pysy­mään mata­la­na hyvin pit­kään — ja tuos­ta vie­lä vähen­ne­tään se 22% pääl­tä pois.

    Niin­pä yrit­tä­jän kan­nat­taa mie­luum­min lai­na­ta rahaa yri­tyk­sel­leen ja nos­taa sii­tä kor­koa kuin mer­ki­tä osak­kei­ta ja saa­da osin­ko­ja. Tämän vält­tä­mi­sek­si nor­maa­li­tuo­ton ver­ran sai­si mak­saa osin­koa niin, että koko­nais­ve­ro vas­tai­si mel­ko tark­kaan esi­tet­tyä kor­ko­tu­lo­jen veroa, 30 prosenttia

    Jos yrit­tä­jä lai­naa rahaa omal­le yri­tyk­sel­leen, niin kai­ke­ti hänel­lä pitäi­si olla oikeus nos­taa sil­le sama kor­ko, mitä ulko­puo­li­nen rahoit­ta­ja vaa­ti­si — ja se on taa­tus­ti jotain aivan muu­ta kuin kor­ko mitä val­tion täy­tyy mak­saa omis­ta lainoistaan.

  20. Lii­an van­ha kirjoitti:

    Eli kun yrit­tä­jä voi vapaas­ti vali­ta tulee­ko yhteen tai kah­teen ker­taan vero­te­tuk­si niin ei pidä itkeä­kään yhden yhtiö­muo­don epäe­dul­li­suut­ta, voi­han hän vapaas­ti vali­ta toisinkin 

    Yrit­tä­jä toki voi vali­ta nois­ta vaih­toeh­dois­ta, mut­ta kyse kai on sii­tä, miten yrit­tä­jä tulon­saa­ja­na ver­tau­tuu toi­sen pal­ve­luk­ses­sa ole­vaan. Kun toi­sen pal­ve­luk­ses­sa ole­van oikeu­del­li­nen vas­tuu on hyvin­kin rajoi­tet­tu, yrit­tä­jä jou­tuu kär­si­mään huo­nom­mas­ta ase­mas­ta joko vas­tuun suh­teen (kom­man­diit­ti, toi­mi­ni­mi, jne.) tai vero­tuk­sen suh­teen (osa­keyh­tiö).

    Onko sinus­ta, Lii­an van­ha, yrit­tä­mi­nen jol­lain taval­la yhteis­kun­nal­le hai­tal­lis­ta, jol­loin yrit­tä­vää kan­nat­taa koko­nai­suu­den kan­nal­ta koh­del­la toi­sen pal­ve­luk­ses­sa ole­vaa huonommin?

  21. Oli­si­ko­han noi­den kor­kei­den tulo­luok­kien rank­ko­jen vero­tuk­sen perus­te­lu­na se, mis­tä OS tuol­la alus­sa puhuu, eli tuloe­ro­jen tasaa­mi­nen? Sil­lä, että rik­kai­ta kyy­ky­te­tään, vähen­ne­tään suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä, vaik­ka abso­luut­ti­nen sen vuok­si jopa pahe­ni­si (jos on siis usko­mi­nen tuo­hon, että vero­ker­ty­mä ja sitä myö­tä raha­mää­rä, jota voi­daan köy­hil­le jakaa, jopa nousi­si vero­ja laskemalla).

    Peri­aat­tees­sa sama vai­ku­tus saa­tai­siin tie­ten­kin aikaan sil­lä­kin, että käy­täi­siin sään­nöl­li­ses­ti tuik­kaa­mas­sa se rik­kaan mer­su tuleen, mut­ta kai vero­tuk­sel­la efek­tin aikaan­saan­ti tun­tuu joten­kin moraa­li­ses­ti oikeammalta. 

    Sit­ten vähän rea­lis­ti­sem­paa. Jos aja­tel­laan, että kulu­tus on se paha jut­tu (ketään ei ketu­ta se, että rikas kier­rät­tää kor­keat tulon­sa takai­sin yri­tyk­seen, mut­ta se, että hän ostaa mer­sun, sit­ten tekee­kin naa­pu­reis­ta vih­rei­tä kateu­des­ta), niin vero­tuk­sen pain­opis­teen pitäi­si siir­tyä entis­tä enem­män kulu­tuk­sen vero­tuk­seen, ALV:ia siis ylös­päin ja kaik­kien tulo­muo­to­jen vero­tus­ta alaspäin. 

    Tämä yksi­nään tie­ten­kin sit­ten pois­taa sys­tee­mis­tä progres­sion, min­kä voi­si sit­ten palaut­taa kan­sa­lais­pal­kal­la. Jos käy­tös­sä oli­si kan­sa­lais­palk­ka, pie­ni tasai­nen tulo­ve­ro ja kor­kea ALV, oli­si sys­tee­mis­sä progres­sio, mut­ta vero­tus koh­dis­tui­si ennen kaik­kea kulutukseen. 

    Ehkä suu­rin ongel­ma tuos­sa ehdot­ta­mas­sa­ni on se, että toi­sin kuin tulo­ja, kulu­tus­ta on pal­jon vai­keam­pi estää valu­mas­ta rajo­jen yli. Jos haluat asua Suo­mes­sa, on sinun vai­kea hank­kia tulo­ja jon­kun toi­sen maan suo­tui­sam­man vero­sys­tee­min kaut­ta. Voit kui­ten­kin ostaa pos­ti­myyn­nis­tä sälää aina­kin mis­tä tahan­sa EU maas­ta (tai vaik­ka mat­kus­taa pai­kal­le ja tuo­da sen muka­na­si) ja mak­saa sii­tä verot sin­ne. Jos Suo­mes­sa oli­si rajus­ti kor­keam­pi ALV kuin muu­al­la EU:ssa, tuo tuli­si yleis­ty­mään ja seu­rauk­se­na oli­si suo­ma­lais­ten kaup­piai­den epä­rei­lu ase­ma mui­hin verrattuna.

  22. Minä täl­lai­se­na taval­li­se­na tal­laa­ja­na en ymmär­rä vin­ku­mis­ta pää­oma­tu­lo­ve­ron korot­ta­mi­ses­ta (vai­vai­sel­la 2 %-yksi­köl­lä). Eten­kin jos yhtei­sö­ve­roa saman­ai­kai­ses­ti alennetaan.

    Mitä tar­koit­taa muu­ten tuo “kor­va­taan oikeu­del­la jakaa noin nel­jä pro­sent­tia ( =nor­maa­li tuot­to) omas­ta pää­omas­ta noin 30 pro­sen­tin koko­nais­ve­ro­tuk­sel­la.” Mitä tuo­hon noin 30 pro­sent­tiin on las­ket­tu mukaan? Kuin­ka niin “noin nel­jä pro­sent­tia”, eikä “nel­jä prosenttia”?

    1. Tapio Pel­to­nen,
      Yhtiöin mak­sa­mas­ta osin­gos­ta sil­tä osin, kun se on tuon nor­maa­li­tuo­ton sisäl­lä, ehdo­te­taan mak­set­ta­vak­si veroa 30 %:n vero­kan­nan mukaan 35 pro­sen­tis­ta osin­koa eli 10,5 pro­sent­tia. Voi­tos­ta on tätä ennen mak­set­tua yhtiö­ve­roa 22 pro­sent­tia, joten voi­tos­ta jää jaet­ta­vak­si 78 pro­sent­tia, jos­ta siis mak­se­taan veroa 10,5 pro­sent­tia. Niin­pä osin­gon vero on tuos­ta jae­tus­ta voi­tos­ta 0,105x78% eli 8,19 %. Yhdes­sä yri­tys­ve­ron kans­sa jae­tus­ta voi­tos­ta menee täl­tä osin veroa 30,19%. Jos se mak­set­tai­siin kor­ko­na, sii­tä meni­si koko­nai­suu­des­saan veroa 30 %.
      Tuo “nor­maa­li tuot­to” on val­tion pit­kän ajan lai­no­jen kor­ko, joka vah­vis­te­taan vero­tuk­sen perus­teek­si ker­ran vuo­des­sa. Jos tuo kor­ko on 5 pro­sent­tia, osin­ko­na voi­daan jakaa 0,78 x 5% = 3,9%. Tätä käy­tet­tiin mie­tin­nös­sä las­kue­si­merk­ki­nä. Jos val­tion lai­no­jen kor­ko las­kee, myös tuo 3,9 % laskee.

  23. Jaa­ha, en sit­ten luke­nut kunnolla.

    Aika mut­ki­kas ratkaisu.

  24. Pekka+Juhana+Artturi,

    Aina­kin minul­le on “taval­li­ses­ti luo­tet­ta­vis­ta läh­teis­tä” ker­rot­tu, että 90-luvun alus­sa omis­ta­mi­sen vero­tus­ta las­ket­tiin (en tun­ne yksi­tyis­koh­tia) ja sen jäl­keen vero­ker­ty­mä kas­voi. Syy­nä voi toki olla muu­kin kuin veron­las­ku, mut­ta seli­tys Laf­fer-käy­rän oikeal­la (sic) puo­lel­la ole­mi­ses­ta, tuon vero­tus­muo­don osal­ta, kuul­los­tai­si kyl­lä uskottavalta.

    Kari

    1. Aina­kin minul­le on “taval­li­ses­ti luo­tet­ta­vis­ta läh­teis­tä” ker­rot­tu, että 90-luvun alus­sa omis­ta­mi­sen vero­tus­ta las­ket­tiin (en tun­ne yksi­tyis­koh­tia) ja sen jäl­keen vero­ker­ty­mä kasvoi

      Sit­ten vie­lä se kausa­li­teet­ti. Jos ver­tai­lu­koh­dak­si ote­taan 90-luvun laman poh­ja, kaik­ki toi­met, jot­ka sil­loin teh­tiin “joh­ti­vat” parempaan.
      Jos kär­sit tam­mi­kuun pak­ka­sis­ta, voin myy­dä kor­keas­ta hin­nas­ta sinul­le salai­sen loit­sun ja takaan, että puo­les­sa vuo­des­sa lämpenee.

  25. Rai­mo K:

    Mak­sa­vat­ko vorot­kin veroa? 

    Aina­kin ne kel­mit tie­tääk­se­ni mak­sa­vat, jot­ka teki­vät tuon auto­maat­ti­sen teks­tin­syö­tön iPhoneen 🙂

    Kari

    P.S. Yllät­tä­vän han­ka­laa muu­ten tun­tui ole­van löy­tää tuo­ta jaot­te­lua. Tai sit­ten en vaan osaa 🙁

  26. Kuu­luu näem­mä asi­aan olla ajat­te­le­mat­ta seu­rauk­sia. Jo nyt kaik­ki kyn­nel­lek­ke­ne­vä raha lipu­te­taan muu­al­le EU:hun täy­sin lail­li­ses­ti. Pää­oma­ve­ro­tuk­sen (jon­ka pro­sen­tit sinul­la on muu­ten ihan hatus­ta) nous­tes­sa, entis­tä pie­nem­piä pää­omia kan­nat­taa ket­ju­tel­la kil­pai­lu­ykyi­sem­piin maihin. 🙁

    PS. Pää­oma­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti on nyky­ään vähän las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen noin 50%.

  27. Rai­mo K:

    Jo vain, sijoi­tus­ra­has­to jne. ei mak­sa veroa. Veron tosin mak­saa rahas­to­si­joit­ta­ja sit­ten, kun sijoi­tus realisoidaan.

    Tie­tys­ti mak­saa, mut­ta jos on kysy­mys pit­kä­ai­kais­sääs­tä­mi­ses­tä sijoi­tus­ra­has­to saa Hete­mäen ehdo­tuk­ses­sa huo­mat­ta­van lisäe­dun, kos­ka osin­got uudel­leen sijoi­te­taan yksin­ker­tai­ses­ti vero­tet­tu­na ja myyn­ti­voi­ton vero­tus hyö­tyy toden­nä­köi­ses­ti han­kin­ta­me­no-olet­ta­man kaut­ta alem­mas­ta vero­kan­nas­ta aikaan realisoitaessa.
    Sijoi­tus­ra­has­ton sisäl­lä ei myös­kään tie­ten­kään tule vero­seu­raa­muk­sia sal­kun koos­tu­muk­sen vaih­ta­mi­ses­ta esi­mer­kik­si suh­dan­tei­den vaihtuessa.

    Rahas­to­jen lisäk­si on luon­nol­li­ses­ti pal­jon mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia osin­ko­ve­ron vält­tä­mi­seen kun­nol­li­sel­la vero­suun­nit­te­lul­la. Val­tio tulee häviä­mään ja vero­ju­ris­tit rikastumaan.

  28. Mik­sei yksi­tyi­sen ihmi­sen ansio- ja pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus­ta (ja mik­sei lah­ja- ja perin­tö­ve­ro­tus­ta­kin) voi­si yhdis­tää yhden progres­sii­vi­sen astei­kon alle? Pääs­täi­siin samal­la sii­tä kei­not­te­lus­ta, että joku saa aina tulon­sa edul­li­sem­min kuin toinen.

    Pitäi­si olla ihan sama, saat­ko ne tulosi työs­tä, osak­keis­ta, vuo­kra­tu­lois­ta, lah­joi­tuk­se­na vai perin­tö­nä, kun vii­me kädes­sä mer­ki­tyk­sel­lis­tä on se, pal­jon­ko saat vuo­den aika­na tilil­le­si rahaa. Se sum­ma on vuo­tui­nen tulosi. Saa­dus­ta tulos­ta mak­sat sit­ten vero­ja ja vero­pro­sent­ti mää­räy­tyy tulo­jen mukaan niin­kuin ansio­tu­los­ta nykyisinkin.

    Tasa­ve­ro­kin kävi­si, kun­han se oli­si kai­kil­le tulon­läh­teil­le sama.

  29. Hei, “Lii­an van­ha”. Mai­nit­sit, että yrit­tä­jäl­lä oli­si vapaus vali­ta joko hen­ki­löyh­tiön tai osa­keyh­tiön välillä. 

    Näin ehkä teo­rias­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä maa­il­ma ei toi­mi näin. Minä omis­tan yhden hen­ki­lön osa­keyh­tiön täy­sin PR-syis­tä. Toi­min alal­la, jos­sa osa­keyh­tiöt ovat tot­tu­neet toi­mi­maan osa­keyh­tiöi­den kans­sa. Jos minul­la oli­si Ky tai T:mi, niin pal­ve­lu­je­ni myyn­ti uusil­le asiak­kail­le oli­si käy­tän­nös­sä mahdotonta.

    Minus­ta on aika jär­je­tön­tä, että muu­ta­man sadan hen­gen (?) vero­kik­kai­lus­ta nyt sit­ten ran­gais­taan oikein rajul­la kädel­lä tuhan­sia pie­ny­rit­tä­jiä. Aika raju veto yhteis­kun­nal­ta teh­dä tilan­ne sel­lai­sek­si, että yrit­tä­jä­ris­kin alai­sel­le pää­omal­le saa­tu tuot­to (eli osin­ko) tulee aina­kin minun tapauk­ses­sa­ni täy­sin kan­nat­ta­mat­to­mak­si, minä kun mak­san pal­kas­ta­ni vero­ja alle tuon 4. koh­das­sa mai­ni­tun 30% koko­nais­ve­ron. Kaik­ki yrit­tä­jät eivät tosi­aan­kaan ole niin öky­jä, että palk­ka­ve­ro­pro­sent­ti oli­si auto­maat­ti­ses­ti >30.

    1. Yhden hen­gen Oy: mak­sa itsel­le­si palkkaa!
      Ymmär­tääk­se­ni sen toi­mi­ni­men vero­tus vas­taan pal­kan­saa­jan verotusta. 

  30. @Simo M “Mik­sei yksi­tyi­sen ihmi­sen ansio- ja pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus­ta (ja mik­sei lah­ja- ja perin­tö­ve­ro­tus­ta­kin) voi­si yhdis­tää yhden progres­sii­vi­sen astei­kon alle? Pääs­täi­siin samal­la sii­tä kei­not­te­lus­ta, että joku saa aina tulon­sa edul­li­sem­min kuin toinen.”

    Kos­ka tuo juu­ri­kin joh­tai­si sii­hen kei­not­te­luun. Maa­il­ma on glo­baa­li nyky­ään. Hong Kon­giin perus­ta­ma­si fir­ma saa ihan lail­li­ses­ti periä Suo­mes­ta vuo­kra­ra­ho­ja ilman mitään vero­ja. Hal­lin­ta­re­kis­te­ris­tä toi­mi­mi­nen on ihan help­poa, jol­loin tie­tys­ti pitää verot ilmoit­taa itse. Sit­ten taas ne jot­ka ei osaa tai eivät viit­si mak­sai­si­vat nuo verot. Rik­kaim­mil­la on kui­ten­kin varo­ja hoi­ta­mas­sa ammat­ti­lai­set, joten ne isot varat hei­lah­tai­si­vat pois täs­tä maas­ta aika äkkiä.

  31. Mik­sei yksi­tyi­sen ihmi­sen ansio- ja pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus­ta (ja mik­sei lah­ja- ja perin­tö­ve­ro­tus­ta­kin) voi­si yhdis­tää yhden progres­sii­vi­sen astei­kon alle? Pääs­täi­siin samal­la sii­tä kei­not­te­lus­ta, että joku saa aina tulon­sa edul­li­sem­min kuin toinen.
    Pitäi­si olla ihan sama, saat­ko ne tulosi työs­tä, osak­keis­ta, vuo­kra­tu­lois­ta, lah­joi­tuk­se­na vai perin­tö­nä, kun vii­me kädes­sä mer­ki­tyk­sel­lis­tä on se, pal­jon­ko saat vuo­den aika­na tilil­le­si rahaa. Se sum­ma on vuo­tui­nen tulosi. Saa­dus­ta tulos­ta mak­sat sit­ten vero­ja ja vero­pro­sent­ti mää­räy­tyy tulo­jen mukaan niin­kuin ansio­tu­los­ta nykyisinkin.

    Amen. Lisäyk­se­nä vie­lä, että täs­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta veros­ta pitäi­si vie­lä saa­da vähen­tää ao. tuloe­rään aiem­min koh­dis­te­tut verot, esi­mer­kik­si siis yri­tyk­sen tulok­ses­taan mak­sa­ma yhtei­sö­ve­ro. Näin kaik­kien eri tulo­la­jien saa­jat oli­si­vat vero­tuk­sel­li­ses­ti samas­sa asemassa. 

    Lisäeh­do­tus parem­min asi­aa tun­te­vien pures­kel­ta­vak­si: Myyn­ti­voi­ton vero­tuk­ses­sa voi­si ehkä myös luo­pua han­kin­ta­me­no-olet­ta­mis­ta ja vas­taa­vis­ta vähen­nyk­sis­tä, jol­loin vero­na­lai­sek­si tuli­si koko saa­tu kaup­pa­hin­ta. Tämän kom­pen­saa­tiok­si teh­dyt sijoi­tuk­set oli­si­vat koko­nai­suu­des­saan vero­vä­hen­nys­kel­poi­sia. Näin ollen esi­mer­kik­si suu­ren tulos­palk­kion saa­nut hen­ki­lö voi­si sijoit­taa sen saman vero­vuo­den aika­na eikä jou­tui­si mak­sa­maan välis­tä vero­ja, vaan vas­ta sitä mukaa kun sijoi­tus­ta rea­li­soi­daan. Yli­pään­sä jär­jes­te­ly kan­nus­tai­si uskoak­se­ni sijoit­ta­maan pit­kä­jän­tei­ses­ti pika­voit­to­jen tavoit­te­le­mi­sen sijaan. Toi­saal­ta todel­li­nen arvon­nousu tuli­si aina koko­nai­suu­des­saan verotetuksi.

    Rajai­sin tämän käy­tän­nön ehkä­pä arvo­pa­pe­rei­hin, asun­toi­hin se ei ehkä sovel­lu kovin hyvin, aina­kaan ilman asun­to­tu­lon verot­ta­mi­sen tapais­ta kan­sa­lais­ten vihaa­maa jär­jes­te­lyä. Lisäk­si ennen vähen­ny­soi­keu­den voi­maa­nas­tu­mis­ta teh­dyt arvo­pa­pe­ri­si­joi­tuk­set pitäi­si tie­tys­ti hoi­taa lop­puun van­hal­la käytännöllä.

  32. Kos­ka tuo juu­ri­kin joh­tai­si sii­hen kei­not­te­luun. Maa­il­ma on glo­baa­li nyky­ään. Hong Kon­giin perus­ta­ma­si fir­ma saa ihan lail­li­ses­ti periä Suo­mes­ta vuo­kra­ra­ho­ja ilman mitään vero­ja. Hal­lin­ta­re­kis­te­ris­tä toi­mi­mi­nen on ihan help­poa, jol­loin tie­tys­ti pitää verot ilmoit­taa itse.

    Avaat­ko tätä hie­man? Miten se, että kaik­kien Suo­mes­sa asu­vien tulo­ja vero­tet­tai­siin yhden vero­kan­nan mukaan oli­si glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa sen huo­nom­pi kuin että käy­te­tää­ne­ri vero­kan­to­ja? Eihän se estä esi­mer­kik­si yhtei­sö­ve­ron käyt­töä, kun­han tämä mak­set­tu vero on vähen­nys­kel­poi­nen sit­ten hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa verotuksessa.

  33. Tuon lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen veroe­dun (voi­ton yhden­ker­tai­nen verot­ta­mi­nen) taus­tal­la oli ilmei­ses­ti myös, omien pää­omien pön­kit­tä­mi­sen lisäk­si, halu suo­sia pie­niä yhtiöi­tä. Jako lis­tat­tui­hin ja lis­taa­mat­to­miin yhtiöi­hin on kei­no, joka kar­keas­ti toteut­taa tätä aja­tus­ta. Ongel­ma­na on näh­ty nämä suu­ret lis­taa­mat­to­mat yhtiöt, kuten vaik­ka­pa Fazer.

    Sylt­ty,

    SDP:n Kan­to­la vaa­tii pää­oma­tu­lo­jen ja ansio­tu­lo­jen saat­ta­mis­ta samal­la vii­val­le. Sinä sen sijaan tuo­mit­set ehdo­tuk­sen ver­taa­mal­la lis­ta­tun osa­keyh­tiön mak­sa­man osin­gon ja ansio­tu­lon vero­tus­ta. Lis­ta­tun osa­keyh­tiön mak­sa­ma osin­ko on vain yksi pää­oma­tu­lon laji. Nii­tä on hir­mui­ses­ti lisää. Voit tutus­tua nii­hin kat­so­mal­la tulo­ve­ro­lain 2 luvun 32 §.

  34. Tuo pörs­sio­sin­ko­jen vero­tus­jut­tu on usko­ma­ton ehdotus.

    Kun nyt osak­kee­no­mis­ta­ja mak­saa itse noin 19 pros­saa mak­sai­si hän jat­kos­sa 30 pros­saa, yhteen­sä kaik­ki­nen­sa osin­koeu­ros­ta meni­si veroa 45 pros­saa noin. 

    Pait­si sijoitusyhtiöiltä.

    Ja pait­si ulko­mail­la asu­vil­ta suomalaisilta.

    Ja pait­si ulko­mai­sil­ta omistajilta.

    Onko täs­sä yhtään mie­tit­ty, mitä tuo tar­koit­tai­si käytännössä?

    Toden­nä­köi­ses­ti osin­ko­tu­los­ta vero­tet­ta­va tulo Suo­mes­sa romah­tai­si. Osa pörs­si­fir­mois­ta hoi­tai­si osin­gon­jaon osta­mal­la omia osak­kei­taan ja osas­ta sit­ten rik­kaam­pi osa siir­täi­si toi­min­tan­sa muualle.

    Ei ole var­maan Suo­men tavoit­tee­na tuho­ta koti­mais­ta omistusta?

  35. Kii­tos Osmo aivan lois­ta­vas­ta vin­kis­tä mak­saa itsel­le­ni palk­kaa. Nou­da­tan sitä täl­lä­kin het­kel­lä, ilman rahaa kun on vai­kea elää.

    Mut­ta tilan­ne nyt on kui­ten­kin niin, että olen pis­tä­nyt ns. kai­ken peliin oman yri­tyk­sen pys­tyt­tä­mi­ses­sä. Jos fir­ma menee nurin (esim. vii­me tili­vuo­si oli ylei­sen talous­la­man vuok­si tap­piol­li­nen), niin minul­ta lop­puu pal­kan­mak­su ja sii­nä rytä­käs­sä sit­ten menee myös ne osa­ke­pää­omaan sijoi­te­tut rahatkin.

    Mei­naat­ko ihan tosis­saan, ettei minun pitäi­si tuol­le osa­ke­pää­omaan sijoit­ta­mal­le­ni rahal­le saa­da min­kään­lais­ta jär­ke­vää tuot­toa muu­ten kuin palk­ka­na itselleni?

    Ryh­ty­kää yrit­tä­jik­si, kyl­lä kannattaa?

  36. Aivan jär­jet­tö­miä nämä kokoo­muk­sen vero­työ­ryh­män esi­tyk­set. Kai­kis­ta hel­poin­ta oli­si pala­ta esim. 2007 bud­jet­tiin, sil­loin menot tai­si­vat olla n. 10 mil­jar­dia alem­mat ? Eli jokai­sel­le minis­te­riöl­le sil­loin jae­tut rahat käyt­töön ja enem­pää ei tipu. Eli lei­ka­taan jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­ko­ro­tuk­set pois, lope­te­taan mamu­jen elät­tä­mi­nen jne.

    Avoir fiscal on vero­jär­jes­tel­mis­tä paras, nämä kak­sin­ker­tai­set osin­ko­ve­ro­hös­sö­tyk­set ovat kar­mi­vaa luet­ta­vaa. Jo nyt sijoit­ta­jat mak­sa­vat Europ­pan ja maa­il­man suu­rim­pia vero­ja. Onnek­si on EU ja voim­me siir­tää sijoi­tuk­set vaik­ka Viroon. 

    Jos­sain oli kai jos­kus teh­ty aka­tee­mi­nen tut­ki­mus­kin, että opti­mi pää­oma­ve­ro on 25% Sii­tä yli­me­ne­vää osaa ale­taan kier­tä­mään taval­la jos toisella.

    Muis­te­taan, että pää­oman sijoit­ta­jal­la on ris­ki sijoi­tuk­ses­taan, pal­kan­saa­jal­la ei ole ris­kiä lyhyem­mäl­lä täh­täi­mel­lä, palk­ka on aina mak­set­ta­va ja sen pääl­le ansio­si­don­nai­nen jos työ lop­puu­kin. Ris­kis­tä pitää pal­ki­ta pie­nem­mäl­lä veroil­la! Eri­tyi­ses­ti EU:n kevein ansio­tu­lo­ve­ro­tus pie­nis­sä tulois­sa on ongel­ma: kymp­pi­ton­nin tulois­ta ei juu­ri ansio­tu­lo­ve­roa mak­se­ta. Sama pitäi­si olla myös pää­oma­tu­lois­sa. Tai­taa olla nykyi­sel­lään­kin, että vas­ta jos­sain yli 30 000 euron tulois­sa ansio­tu­lo­ve­ro­tus on kireämpää.

  37. Mikä­hän lie­nee totuus ris­ti­rii­tais­ten väit­tei­den takana?

    Pie­ni osa­keyh­tiö ei vas­tui­den kan­nal­ta eroa juu­ri­kaan hen­ki­löyh­tiös­tä, jos omis­ta­jat ovat myös hal­li­tuk­ses­sa: käy­tän­nös­sä he vas­taa­vat hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti talou­del­li­sis­ta vas­tuis­ta — var­sin­kin verot­ta­jan sel­lai­sis­ta. Ja elä­keyh­tiöi­den edus­ta­jat väit­tä­vät, että jos yrit­tä­jäe­lä­ke­va­kuu­tus­sum­man mää­rää lii­an pie­nek­si, elä­ke­tur­va­kes­kus vil­pin havai­tes­saan saa periä ero­tuk­sen kor­ko­jen kans­sa jäl­ki­kä­teen — “ja tekee ahke­ras­ti tarkastuksia”.

    Tosin ker­ro­taan myös vero­tuk­sen por­saan­rei’is­tä, joi­den avul­la, sopi­vin jär­jes­te­lyin vält­tyy niin yhtiö­ve­rol­ta kuin osin­ko­ve­rol­ta­kin… Ja on yrit­tä­jiä, jot­ka nimeä­vät vas­tuu­hen­ki­löik­si ihmi­siä, jot­ka eivät edes tie­dä että ovat sel­lai­sik­si nimet­ty­jä. Mut­ta ei kai näi­den asioi­den pitäi­si joh­taa kaik­kien yrit­tä­jien rankaisemiseen?

  38. Yhden…: “…Minus­ta on aika jär­je­tön­tä, että muu­ta­man sadan hen­gen (?) vero­kik­kai­lus­ta nyt sit­ten ran­gais­taan oikein rajul­la kädel­lä tuhan­sia pienyrittäjiä…”

    EU:ssa pää­omat saa­vat liik­kua vapaas­ti. Kukaan laku­tai­toi­nen ei pidä enää raho­jaan Suo­mes­sa, jos ne vain ovat likvi­dis­sä muo­dos­sa. Tavoi­te on tasa-arvoi­nen Suo­mi. Sit­ten kaik­ki ovat tasa-arvoi­sia, kun kaik­ki rahat ovat muualla.

    Vaik­ka vero­tuot­to nousi­si las­ke­mal­la pää­oma vero­tus­ta ei ole ideo­lo­gi­ses­ti oikein, joten sitä ei voi­da teh­dä. Tääl­lä ei vero­tus­ta ohja­ta jär­jel­lä, vaan sitä ohja­taan tun­teel­la ja van­hoil­la ismeillä.

  39. Sijoi­tus­toi­min­nal­la saa­dut voit­to­jen vero­tus on vie­lä perus­teet­to­mam­paa kuin perin­tö­ve­ron keruu. Perin­tö­ve­ron keruu voi­daan perus­tel­la vähä­va­rais­ten hau­taus­ku­luil­la yms. mut­ta sijoit­ta­mi­ses­ta ei muo­dos­tu val­tiol­le sent­tiä­kään kulu­ja eikä hait­to­ja. Sijoit­ta­mi­ses­ta on val­tiol­le pelk­kää hyö­tyä, kun sijoit­ta­jat käyt­tä­vät voit­to­jaan kulu­tuk­seen, mis­tä ker­tyy vero­ja monel­la eri tasol­la. Lisäk­si pan­kit mak­sa­vat saa­mis­taan väli­tys­palk­kiois­ta verot. Sijoit­ta­jat mak­sa­vat huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­mää­räis­tä enem­män tulo­ve­ro­ja sekä arvon­li­sä­ve­roa ostok­sis­taan. Jos köy­hil­le ei rii­tä se 60keur, min­kä mak­san kes­ki­mää­rin vuo­des­sa pää­oma­tu­los­ta, niin olkoot sit­ten ilman. Kyl­lä sijoi­tuk­set voi kier­rät­tää verot­to­mia­kin reit­te­jä. On sii­nä huu­li pyö­ree­nä köy­häl­lä, kun vero­jen nos­ta­mi­nen vähen­si verotuloja.

  40. Vero­ton” ???

    Jos lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den verotusta/yrittäjien vero­tus­ta halu­taan uudis­taa, niin muu­tos pitää teh­dä sii­hen, miten osak­keen mate­maat­ti­nen arvo las­ke­taan. Nyt­hän pää­sään­tö on: varat-velat.

    Yhtiön varat voi­vat kas­vaa muu­ten­kin kuin jät­tä­mäl­lä yhtiön tuot­ta­mat voi­tot tasee­seen. Tämä toi­nen tapa on suo­ra pää­oman sijoit­ta­mi­nen vaik­ka­pa raha­na tasee­seen, jol­loin mil­joo­nan varal­li­suus voi syn­tyä puh­taa­na pää­oma­pa­nos­tuk­se­na, jos­ta yhtiö ei itses­sään ole mak­sa­nut vero­ja. Täl­lais­ta osuut­ta varois­ta voi sit­ten koh­del­la vero­tuk­sel­li­ses­ti “anka­ram­min” eli puh­taa­na mark­ki­na­ra­han sijoi­tuk­sen tuot­to­na; tosin isom­mal­la riskipreemiolla.

    Voit­to­va­ro­jen osal­ta tilan­ne on täy­sin toi­sen­lai­nen. Jot­ta tasee­seen syn­tyi­si 90.000 euron “vero­ton” jako­mah­dol­li­suus, on yri­tyk­sen itsen­sä (eli yrit­tä­jän) pitä­nyt mak­saa vero­ja yhteis­kun­nal­le ennak­koon n. 340.000 ja jot­ta tuo 90.000 euron jako­mah­dol­li­suus säi­lyi­si vas­tai­suu­des­sa , yri­tyk­sen pitää säi­lyt­tää tuo veroen­na­kon “tal­le­tus” tasees­saan tuot­ta­mal­la yhtiös­tä osin­ko­na jae­tun varal­li­suus­mää­rän + sii­tä mak­set­ta­van veron mää­rä vuo­sit­tain. Jokai­nen voi las­kea tuon väit­tee­ni paik­kan­sa­pi­tä­vyy­den pro­sent­ti­las­ku­na 1.340.000 * ‑26% =

    Val­tio taa­sen hyö­tyy osal­taan tuos­ta 340.000 veron enna­kon / “tal­le­tuk­sen” mää­räs­tä pie­ne­mäl­lä val­tion velan mää­räl­lä ja sitä vas­taa­vien pie­nem­pien kor­ko­me­no­jen hyö­ty “valuu” sit­ten kaik­kien veron­mak­sa­jien kukkaroon.

    On älyl­lis­tä epä­re­hel­li­syyt­tä puhua verot­to­muu­des­ta, jos vero­ja on mak­set­tu 340.000 ennen kuin voi nos­taa “verot­to­ma­na” 90.000 euroa. Joka tapauk­ses­sa nois­ta kakis­ta yrit­tä­jän tulois­ta mak­se­taan aina vähin­tään se 26 %; ennem­min tai myöhemmin.

  41. Osa isoim­pien osin­ko­tu­lo­jen saa­jis­ta ei kai mak­sa tule­van uudis­tuk­sen jäl­keen­kään mitään, kos­ka omis­ta­mal­la yli 10% fir­mas­ta osin­got saa verot­to­mas­ti. En ole kuul­lut tämän uudis­tuk­sen yhtey­des­sä puhut­ta­van, että nämä rik­kaim­mat vapaa­her­rat, sää­tiöt yms. osal­lis­tui­si­vat miten­kään tähän veron­ki­ris­tyk­seen vaan mak­sa­jik­si tule­vat pien­si­joit­ta­jat joi­den salk­ku on alle puo­li milj.e.

    1. xxx
      Minä omis­tan oman yri­tyk­se­ni sata­pro­sent­ti­ses­ti, mut­ta en saa osin­ko­ja vero­va­paas­ti. Eivät­kä saa muut­kaan, pait­si sen 9 pro­sent­tia ja kor­kein­taan 90 000 euroa, mut­ta tätä juu­ri esi­te­tään poistettavaksi.

  42. Suu­rin yksit­täi­nen vero­tuk­sel­li­nen epä­koh­ta Suo­mes­sa on lii­an jyrk­kä tulo­ve­ron progres­sio. Ylim­män mar­gi­naa­lin pitäi­si las­kea esi­tet­tyyn 50 %:in.

    Yli­pää­tään ei ole mitään jär­keä ran­kais­ta koko val­ta­kun­nan kovim­mal­la verol­la nii­tä, jot­ka teke­vät arvok­kain­ta työtä.

  43. Soi­nin­vaa­ra:

    Tuo “nor­maa­li tuot­to” on val­tion pit­kän ajan lai­no­jen kor­ko, joka vah­vis­te­taan vero­tuk­sen perus­teek­si ker­ran vuo­des­sa. Jos tuo kor­ko on 5 pro­sent­tia, osin­ko­na voi­daan jakaa 0,78 x 5% = 3,9%. Tätä käy­tet­tiin mie­tin­nös­sä las­kue­si­merk­ki­nä. Jos val­tion lai­no­jen kor­ko las­kee, myös tuo 3,9 % laskee.

    Mie­tin­nös­sä nor­maa­li­tuot­to mää­ri­tel­lään val­tion *kes­ki­pit­kän* ajan lai­no­jen kor­ko­jen mukai­sek­si yhtei­sö­ve­ro­pro­sen­til­la vähennettynä.
    (sivu 18: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20100621Verotu/Verotuksen_kehittaemistyoryhman_valiraportti.pdf )
    En tie­dä mikä on *kes­ki­pit­kän* koron mää­ri­tel­mä täs­sä tapauk­ses­sa, mut­ta ei se kym­men­tä vuot­ta pitem­pi aina­kaan voi olla. Mar­ras­kuun luke­ma korok­si, mil­lä val­tio voi lai­na­ta 10 vuo­dek­si oli 2,648%. (http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?nodeid=19345 ) Täs­tä jos ottaa vie­lä 22% ehdo­te­tun yhtei­sö­ve­ron pois saa­daan tulok­sek­si n. 2,1%. Tämä on aika taval­la alem­pi luku kuin tuo 3,9% tai 5%. Jos “kes­ki­pit­kä” lai­na­kor­ko onkin 5‑vuoden kor­ko, niin tulos oli­si vie­lä matalampi .

  44. Vero­tuk­sel­la on myös sel­vä yhteys Suo­men jää­kiek­ko­me­nes­tyk­seen. Heti kun vuon­na 1993 pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta keven­net­tiin, Suo­mi alkoi pär­jää­mään kiekossa.

  45. Niin­pä osin­gon vero on tuos­ta jae­tus­ta voi­tos­ta 0,105×78% eli 8,19 %.”

    Sai­var­te­lua ehkä, mut­ta pitäi­si kai olla esimerkiksi: 

    Niin­pä osin­gon vero on 0,105×78% eli 8,19 % voitosta.”

  46. Veik­kaan että vero­ker­ty­mä pie­ne­nee sel­väs­ti osin­ko­ve­ron nos­ton seu­rauk­se­na. Mal­li on (taas) staattinen. 

    Lis­ta­tul­la yri­tyk­sel­lä vaih­toeh­to­ja on kak­si 1) Osin­gon vaih­toeh­to­na ostaa takai­sin omia osak­kei­taan ja mitä­töi­dä ne. Täl­löin yhtiön osak­kei­den koko­nais­mää­rä vähe­nee ja yksit­täi­sen osak­keen osuus yri­tyk­ses­tä ja arvo siis nousee. Nous­sees­ta arvos­ta mak­se­taan verot vas­ta osak­kei­ta myy­des­sä, joten vero saat­taa siir­tyä vuo­sia eteen­päin. Ver­tot­ta­jan kan­nal­ta vero­vir­ran net­to­ny­ky­ar­vo pie­ne­nee ja lähi­vuo­si­na saa­ta­vat verot vähe­ne­vät 2) Mak­saa osin­koa. Kun vero nousee, täs­tä tulee aiem­paa kan­nat­ta­mat­to­mam­paa ja sitä siis ratio­naa­li­ses­ti teh­dään vähemmän. 

    Sijoit­ta­ja voi suo­jau­tua osin­ko­ve­rol­ta, joko eri­lai­sil­la sääs­tö­va­kuu­tus­jär­jes­te­lyil­lä tai sääs­tä­mäl­lä suo­rien osa­ke­si­joi­tus­ten sijas­ta rahas­toi­hin. Tuos­sa mie­les­sä siis tulon­siir­to verot­ta­jal­ta pan­keil­le ja vakuutusyhtiöille. 

    Lis­taa­mat­to­mat yri­tyk­set mak­sa­ne­vat ennen veron nousua hui­keat osin­got ja seu­raa­va osin­gon­mak­su siir­tyy kau­as tule­vai­suu­teen. Lisäk­si taseet heik­ke­ne­vät ja siis kon­kurs­si­ris­ki nousee.

  47. Samu­li Saarelma:

    Oli­si­ko­han noi­den kor­kei­den tulo­luok­kien rank­ko­jen vero­tuk­sen perus­te­lu­na se, mis­tä OS tuol­la alus­sa puhuu, eli tuloe­ro­jen tasaaminen?

    Aina­kin osal­le polii­tik­ko­ja se on juu­ri­kin se perus­te. Just luin Arh­ni­mäen blo­gi­pos­tauk­sen, jos­sa se kir­joit­ti, että vero­tuk­sen teh­tä­vä on tulo­jen tasaa­mi­nen ja seu­raa­vak­si val­tion meno­jen kattaminen.

    Has­sua kyl­lä miten eri taval­la maa­il­man voi näh­dä suht samois­ta lähtökohdista.

  48. Ihan hyvää ana­lyy­sia. Ruot­sis­sa ollaan tosin vero­tuk­ses­sa pal­jol­ti eri lin­joil­la kuin Suo­mes­sa. Saa­pi näh­dä kum­pi voit­taa maa­ot­te­lun täl­lä saralla.

    Työ­uris­ta. Nii­tä voi hel­pos­ti piden­tää lop­pu­pääs­tä myön­tä­mäl­lä (keikka)töissä käy­vil­le elä­ke­läi­sil­le vero­hel­po­tuk­sen. Nyt elä­ke­läi­set eivät vero­jen takia ja var­sin­kin jäl­ki­ve­ro­jen pelos­sa käy­dä töissä.

  49. Täs­tä kes­kus­te­lus­ta mei­kä­läi­nen pää­oma­tu­lo­ja naut­ti­ma­ton pul­liai­nen saa vain yhden käsi­tyk­sen: pää­oma­tu­lo­jen vero­tus pitäi­si olla niin yksin­ker­tai­nen, että kuka tahan­sa voi­si sen ymmärtää.
    Jos fir­ma (juris­tien, lää­kä­rien tms.) mak­saa osin­koa teh­dyn työ­mää­rän mukaan, eihän se mitään pää­oma­tu­loa ole, vaan palkkaa.
    Ja pää­oma­tu­lo on tuot­toa sijoi­te­tul­le pää­omal­le ja täs­sä Viron mal­li tun­tuu jär­ke­väl­tä: tulo vero­te­taan sii­nä vai­hees­sa, kun se mak­se­taan yri­tyk­ses­tä ulos.
    Jos se jäte­tään fir­maan ja käy­te­tään sen kehit­tä­mi­seen, veroa ei mene. Yksin­ker­tai­nen mal­li, on toi­mi­nut Viros­sa, toi­mi­si var­maan myös Suomessa.
    Ja suu­ri jouk­ko vero­suun­nit­te­li­joi­ta jäi­si työttömäksi 🙂

  50. Kyl­lä nimi­merk­ki xxx oli jäl­jil­lä kom­men­teis­saan. Ei luon­nol­li­set hen­ki­löt, sijoi­tus­yh­tiöt ja yli 10%:n Oyj omis­ta­jat saa­vat vapau­tuk­sen vero­työ­ryh­män ehdo­tuk­ses­sa. Jot­ten kir­jot­tai­si ohi totuu­den, viit­taa toi­seen kir­joi­tuk­seen aihees­ta jon­ka toi­vot­ta­vas­ti voit jos­kus lukea:

    https://www.nordnet.fi/mux/web/analys/experterna/expert/kommentar.html?expert=LINDSTROM&id=3601

    Ulko­mai­set sijoit­ta­jat mak­sa­vat pää­oma­ve­ron­sa koti­maa­han­sa, mut­ta saa­vat yhtei­sö­ve­ron alen­nuk­sen koko­naan itsel­leen ver­rat­tu­na koti­mai­siin sijoit­ta­jiin. Ja mikä­li ulko­mais­ten sijoit­ta­jien suo­si­mi­nen näin toteu­tuu, lie­nee päi­vän­sel­vää että jul­kis­ten osa­keyh­tiöi­den omis­tus­pai­no kes­kit­tyy vero-ohjauk­sen mukai­ses­ti ulkomaille.

  51. Aina kai voi myy­dä yhtiön­sä omal­le yri­tyk­sel­leen viroon, jon­ne sit­ten osin­got mak­saa verot­to­mi­na. Tai nos­taa voi­tot vuo­kri­na kor­koi­na myyn­ti­voit­toi­na jne. Ahneel­la on…

    Pää­oma­ve­ro­kes­kus­te­lus­sa aina tode­taan tuloe­ro­jen kas­vu kos­ka ylim­män 2 pro­sen­tin tulot ovat nous­seet val­ta­vas­ti tämän suu­ren vero­uu­dis­tuk­sen jäl­keen. He unoh­ta­vat että ennen vero­uu­dis­tus­ta se yri­tyk­sen­sä myy­nyt 2 pro­sent­tia ei mak­sa­nut myyn­ti­voi­tos­ta lain­kaan veroa. Hete­mäen ryh­män jäse­net palk­ka­ku­nin­kai­na sel­väs­ti kadeh­ti­vat yrit­tä­jiä, mut­ta saat­taa olla että palk­kae­lii­til­tä lop­pu­vat uudis­tuk­sen myö­tä palkanmaksajat.

  52. Yksi tär­keä ja täy­sin huo­miot­ta jää­vä asia eri­tyi­ses­ti pie­ny­ri­tys­ten vero­tuk­ses­sa on kas­sa­va­rat. Nykyi­ses­sä vero­tuk­ses­sa yri­tyk­sen tilil­lä ole­vat rahat eivät vai­ku­ta miten­kään vero­tuk­seen, vaan verot las­ke­taan kir­jan­pi­don arvos­ta. Nykyi­nen vero­jär­jes­tel­mä onkin juu­ri sik­si hyvä, että tasee­seen ei voi pii­lot­taa voit­toa vaan tilit tasa­taan joka vuo­si. Ongel­ma syn­tyy kun tähän jär­jes­tel­mään lisä­tään suo­ma­lai­nen ennak­ko­ve­ro­lip­pu­jär­jes­tel­mä (käsit­tääk­se­ni vas­taa­vaa ei ole muu­al­la). Verot­ta­ja kerää yhtei­sö­ve­rot jo tili­kau­den aika­na , ettei­vät yrit­tä­jät ehdi tili­kau­den lopus­sa livah­taa Thai­maan konee­seen vero­ra­ho­jen kans­sa. Tämä aiheut­taa ongel­man: kun yri­tys­toi­min­nan kas­sa­vir­ta pie­ny­ri­tyk­sil­lä menee kädes­tä suu­hun , ei kas­sas­sa ole löy­sää rahaa. Nyt verot­ta­ja kerää ennak­ko­ve­rot kas­sa­va­rois­ta ja kuin­kas sat­tui­kaan: kas­sas­sa ei ole rahaa jol­la mak­saa palk­kaa itsel­le, juok­se­viin kului­hin ym. vähen­nys­kel­poi­seen. Tili­kau­den lopus­sa yri­tys näyt­tää “tek­nis­tä voit­toa” ennak­ko­ve­ro­jen verran.Jos hakee ennak­ko­ve­ro­ja pois­tet­ta­vak­si ne pois­te­taan tai alen­ne­taan mel­ko auto­maat­ti­ses­ti. Mut­ta sil­loin täy­tyy pitää huo­li ettei voit­toa syn­ny, kos­ka sil­loin yhtei­sö­ve­ro täy­tyy mak­saa tule­val­la tili­kau­del­la kas­sa­va­rois­ta, joka on taas pois seu­raa­van tili­kau­den kuluis­ta. Tämän esi­merk­ki­ni tar­koi­tus on sanoa että pie­ny­ri­tyk­sel­lä vero­suun­nit­te­lu on useam­min tai­tei­lua tur­han veron­mak­sun vält­tä­mi­sek­si kuin vero­kik­kai­lua. Ja jos kas­saa halu­aa kerä­tä tämän vält­tä­mi­sek­si , sii­tä täy­tyy mak­saa yhteisövero.

    +++

    Yrit­tä­jäe­lä­ke eli YEL-mak­su perus­tuu siis todel­la ilmoi­tet­tuun tuloon. Elä­ke­ker­ty­mä on todel­la vaa­ti­ma­ton alle 20000€ ilmoi­te­tul­la tulol­la , vas­ta tuon jäl­keen se alkaa nous­ta. Pöl­höy­den huip­pu on uusien yrit­tä­jien alen­net­tu YEL-mak­su. Kol­me ensim­mäis­tä vuot­ta uusi yrit­tä­jä saa mak­saa puo­li­tet­tua YEL-mak­sua ( elä­ke­ker­ty­mä ja sai­ras­päi­vä­ra­hat on tie­tys­ti myös puo­li­tet­tu). Tämä tie­tys­ti joh­taa sii­hen , että mark­ki­noil­le pus­kee jat­ku­vas­ti uusia yrit­tä­jiä , joi­den kulu­ra­ken­ne ja hin­noit­te­lu perus­tuu puo­lik­kaa­seen mak­suun. Kun kol­me vuot­ta täyt­tyy, on täy­si mak­su jo mel­koi­nen shok­ki yri­tyk­sel­le, usein noin kuu­kau­den pal­kan ver­ran lisäkulua/vuosi. Täs­sä tilan­tees­sa moni jou­tuu alen­ta­maan YEL-tuloa tai sit­ten tin­ki­mään vapaa­eh­toi­sis­ta tapa­tur­ma- ja sai­ras­va­kuu­tuk­sis­ta, var­sin­kin kun koko ajan tulee mark­ki­noil­le uusia alen­ne­tun mak­sun yrit­tä­jiä. Vakuu­tus­yh­tiöi­tä tämä ei hait­taa , kos­ka nii­den mak­su­vel­voit­teet ovat mini­maa­li­sen pie­net mut­ta “hallinto”“kulut” samat kuin isois­sa vakuu­tuk­sis­sa. Väi­tän että jos tämä käy­tän­tö muu­tet­tai­siin, kuul­tai­siin pal­jon vähem­män mari­naa yrit­tä­jien sosi­aa­li­tur­vas­ta. Ja jos YEL sidot­tai­siin todel­li­siin vuo­si­palk­koi­hin, lop­pui­si mari­na koko­naan+ n.1/3‑osa Suo­men yrityksistä.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Sit­ten vie­lä se kausa­li­teet­ti. Jos ver­tai­lu­koh­dak­si ote­taan 90-luvun laman poh­ja, kaik­ki toi­met, jot­ka sil­loin teh­tiin “joh­ti­vat” parempaan. 

    Niin, jopa sel­lai­nen kausa­li­teet­ti oli­si mah­dol­li­suuk­sien rajois­sa, että se talou­del­li­nen nousu osin _johtui_ sii­tä vero­muu­tok­ses­ta. Tai sit­ten ei, mut­ta sinä­hän uskot minua enem­män val­tion vaikutusmahdollisuuksiin 🙂

    Eihän tuo­ta tie­ten­kään voi­da tie­tää, mut­ta sii­hen nyt kui­ten­kin viit­taa useam­pi eri asia, kuten (1) se tosia­sia, että näin tapah­tui 90-luvun alus­sa, (2) eko­no­mis­tien mal­lit, joi­hin tääl­lä on vii­tat­tu ja (3) se, että yri­tys voi poik­keuk­sel­li­sen hel­pos­ti vai­kut­taa monel­la taval­la mak­sa­miin­sa veroi­hin (yri­tys pys­tyy jär­jes­te­le­mään asioi­ta var­sin monel­la tavalla).

    Ei mei­dän tar­vit­se täs­tä olla samaa miel­tä, ja tus­kin tulem­me ole­maan­kaan. Mut­ta älä nyt, Osmo hyvä, ohi­ta tätä näkö­kan­taa ihan pel­käl­lä olan­ko­hau­tuk­sel­la. Ei täs­sä ole kyse mis­tään “vero­kil­pai­lus­ta” tai yleen­sä kiusan­teos­ta, vaan Suo­men elä­mi­sen edellytyksistä.

    Ja jos sin­ne “tur­hien toi­vei­den tyn­ny­riin” nyt asioi­ta saa heit­tää, niin minus­ta jokai­sen puo­lu­een ja/tai val­tion kan­nat­tai­si raken­nel­la jon­kin­lai­nen aja­tus sii­tä, miten vero­tus tuli­si jär­jes­tää, jos läh­det­täi­siin puh­taal­ta pöy­däl­tä. Sen jäl­keen oli­si ehkä hel­pom­paa poh­tia yksit­täi­siä muutoksiakin.

    Kari

  54. -pois­te­taan kiin­teä pää­oma­ve­ro siten että sitä vero­te­taan samoin kuin ansiotuloja.

    tämä joh­taa sii­hen että omis­ta­jat alka­vat inves­toi­da kuten ennenkin(ennen90luvun uudistusta)kun se on “kannattavampaa“kuin antaa verot­ta­jal­le puo­let kor­keis­ta pääomatuloista.

    ja ne popu­lis­tiy­rit­tä­jät jot­ka vas­tus­ta­vat ehdo­tus­ta ja uhkaa­vat sen takia jät­tää suomen,niin tervemenoa.
    Suo­mi on kui­ten­kin Suo­ma­lai­sil­le se paras maa asua.

    yri­tys­ve­roa voi­daan näin ollen las­kea vaik­ka irlan­nin tasolle->saadaan pää­kont­to­rei­ta suomeen?

    ja eikös pää­oma­tu­lo ole fir­man voit­toa joka vain mak­se­taan kevyem­min verotettuna?siis tulok­ses­ta on jo mak­set­tu palkat,kulut,korot jne jne.

  55. xxx:

    Osa isoim­pien osin­ko­tu­lo­jen saa­jis­ta ei kai mak­sa tule­van uudis­tuk­sen jäl­keen­kään mitään, kos­ka omis­ta­mal­la yli 10% fir­mas­ta osin­got saa verottomasti.

    Lis­taa­ma­ton yri­tys joka omis­taa yli 10% lis­ta­tun yri­tyk­sen osak­keis­ta saa osin­got yhden­ker­tai­ses­ti vero­tet­tui­na. Kun tuo lis­taa­ma­ton yri­tys mak­saa edel­leen osin­ko­ja omis­ta­jil­leen, hei­tä vero­te­taan nor­maa­lis­ti, eli mak­si­mi jota esi­mer­kik­si Her­li­nit voi­vat saa­da sijoi­tus­yh­tiön kaut­ta omis­ta­mis­taan Koneen ja Car­go­tecin osin­gois­ta “verot­to­mas­ti” (26% vero­kan­nal­la) on 90000-euroa vuodessa.

    Hen­ki­lö­omis­ta­ja, joka omis­taa suo­raan yli 10% pörs­siyh­tiös­tä ei saa mitään yhden­ker­tai­ses­ti vero­tet­tu­na. Siten Aatos Erk­ko mak­saa suo­raan omis­ta­mis­taan Sano­man osak­keis­ta (yli 10%) osin­ko­ve­roa yhteen­sä 40,6%. Jos epäi­let, niin tämän voi hel­pos­ti tar­kas­taa Hesa­rin vero­ko­neen ja Sano­man osa­kas­luet­te­lon avulla.

  56. Voin hyväk­syä Hete­mäen työ­ryh­män esi­tyk­sen koko­nai­suu­te­na, mut­ta jos sil­le lin­jal­le läh­de­tään että kuri­te­taan vain yrit­tä­jiä, niin takaan, että en tule mak­sa­maan sent­tiä­kään nykyis­tä enem­pää veroja. 

    Kei­not vero­suun­nit­te­luun ja suo­raan veron­kier­toon­kin ovat moni­nai­set. Esi­mer­kik­si teh­tai­le­mal­la pari ole­ma­ton­ta mat­ka­las­kua per kuu­kausi voi pie­ny­rit­tä­jä alen­taa kivas­ti omaa vero­pro­sent­ti­aan. Mal­til­li­ses­ti toteu­tet­tu­na tuos­ta ei kyl­lä voi miten­kään jää­dä kiinni.

    Pit­se­riois­sa vero­jen­kier­to on ihan maan tapa, ilmei­ses­ti tämä sama tapa pitää kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin saa­da kos­ke­maan kaik­kia yrityksiä. 

    Kun verot ale­taan tun­te­maan epä­oi­keu­den­mu­kai­sik­si, nii­tä kier­re­tään min­kä keretään.

  57. Tulo­ve­ros­ta vie­lä. Tulo­ve­roas­teik­ko lop­puu 66 400 euron vuo­si­tu­loi­hin, sen jäl­keen menee pelk­kään tulo­ve­roon 30%. Tuo tar­koit­taa käy­tän­nös­sä noin 5 000 euron kuu­kausi­tu­lo­ja, joka ei asian­tun­ti­ja-aloil­la ole miten­kään tava­ton­ta. Epäi­len vah­vas­ti että tuo on jopa vero­tuo­ton kan­nal­ta lii­an kireä veroas­te, vaik­ka­pa lää­kä­rin moti­vaa­tioon teh­dä yli­töi­tä tuo kyl­lä osuu. Yksi vaih­toeh­to oli­si nos­taa tuo­ta ala­ra­jaa esi­mer­kik­si 100 000 vuodessa.

    Toi­nen mikä tun­tuu epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta on että jos yhteis­kun­ta nyt ker­ran on sitä miel­tä että paris­kun­nal­la on yhtei­set tulot esi­mer­kik­si sosi­aa­lie­tuuk­sien kan­nal­ta, niin mik­si nii­tä sit­ten vero­te­taan erik­seen? Esimerkki:

    Paris­kun­ta Pek­ka ja Tii­na. Pekal­la on hyvät 60 000 euron vuo­si­tu­lot, mikä tar­koit­taa noin 35% koko­nais­ve­roas­tet­ta. Tii­na on työ­tön eikä puo­li­son tulo­har­kin­nan vuok­si saa lain­kaan tukia. Eli net­to­tu­lot vuo­des­sa 19 500 euroa per naa­ma ja veroas­te 35%. Suo­ma­lais­ten medi­aa­ni­net­to­vuo­si­tu­lot on noin 21 000 euroa. 

    Paris­kun­ta Jas­ka ja Mir­ja. Kum­mal­la­kin 30 000 euron vuo­si­tu­lot. Net­to­vuo­si­tu­lot 22 800 ja veroas­te noin 25%. Ero­na Pek­kaan ja Tii­naan yhteen­sä hil­peät 7 000 euroa vuodessa.

    Tämä on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä ja epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, ja esi­merk­ki ei vali­tet­ta­vas­ti ole fik­tii­vi­nen. Odo­tin tätä vähän SATA-komi­teal­ta, mut­ta jos nyt vaik­ka vero­uu­dis­tuk­sen yhtey­des­sä pää­te­tään että onko se talous­yk­sik­kö per­he vai yksi­lö, ja sit­ten verot, tuet, yli­pään­sä kaik­ki lai­te­taan sen mukaan sel­key­den ja oikeu­den­mu­kai­suu­den vuok­si. Se kum­pi sen pitäi­si olla on tois­si­jais­ta mut­ta ei tämä nyt voi men­nä niin että vero­ja mak­se­taan yksi­löi­nä mut­ta tukia hae­taan perheenä.

  58. N.N: “Suu­rin yksit­täi­nen vero­tuk­sel­li­nen epä­koh­ta Suo­mes­sa on lii­an jyrk­kä tulo­ve­ron progressio…”

    Kun ver­taa mui­hin mai­hin, niin kyl­lä suo­mes­sa on varaa kiris­tää reip­paas­ti tulo­ve­roas­tei­kon ala­pään vero­tus­ta. Se vain ei jos­tain syys­tä ole suo­sit­tu aihe? 😉

  59. Kom­ment­ti Osmon aloitusotsikosta
    “Vero­työ­ryh­män kom­men­toin­tia 5: rik­kai­den väli­nen tulontasaus”

    On vähän popu­lis­tis­ta lei­ma­ta kaik­ki pää­oma­tu­lo­ja saa­vat rik­kaik­si, eten­kin jos muis­te­taan, että pää­oma­tu­lo­jen pro­sen­til­la vero­te­taan myös mökin mum­mo­jen pank­ki­ti­le­jä (läh­de­ve­ro).

    Mut­ta, jos unoh­de­taan pank­ki­tal­le­tus­ten läh­de­ve­ro, niin eivät “oikeat” pää­oma­tu­lot­kaan val­tao­sal­taan niin kau­hean suu­ria ole.

    Pää­oma­tu­lo­ja sai 2008 1,1 mil­joo­naa suo­ma­lais­ta. Heis­tä vain 129305 sai pää­oma­tu­lo­ja yli 60000 euroa. 60000 euron raja on sik­si mie­len­kiin­toi­nen, että sil­loin 2011-vero­pro­sent­ti­las­ku­ri antaa ansio­tu­lo­jen vero­pro­sen­tik­si 29 (Espoo, väes­tö­re­kis­te­ri, ei vähen­nyk­siä). Noin 90% pää­oma­tu­lo­jen saa­jis­ta mak­saa siis pää­oma­tu­lois­taan enem­män veroa, kuin saman kokoi­sis­ta ansio­tu­lois­ta menisi.

    Luku­ja voi kat­sel­la täältä:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tvt/2008/2008_fi.asp

  60. Timon vero­mal­li:
    Perus­te­lut: kulu­tuk­seen nos­tet­ta­vaa tuloa on syy­tä verot­taa aina samal­la taval­la tulo­läh­tees­tä riippumatta.
    Ratkaisu:
    1. Yhtei­sö­ve­ro­kan­ta ase­te­taan sil­le tasol­le, että se vas­taa ansio­tu­lo­jen tasa-% veroa eli kun­nal­lis­ve­roa ja mui­ta sen perus­teel­la mää­räy­ty­viä mak­su­ja. Tätä veroa perit­täi­siin kai­kil­ta yri­tyk­sil­tä juri­di­ses­ta muo­dos­ta riippumatta.
    2. Pal­kois­ta ja muis­ta ansio­tu­lois­ta meni­si vero nykyi­sen jär­jes­tel­män mukaan eli kun­nal­lis- ja valtionvero.
    3. Pää­oma­tu­lois­ta perit­täi­siin val­tion­ve­roa saman tau­lu­kon mukaan kuin ansio­tu­lois­ta. Tämä yhdis­tet­ty­nä yri­tyk­sen jo mak­sa­maan veroon teki­si pää­oma­tu­lot täs­mäl­leen samal­la taval­la vero­te­tuik­si kuin ansiotulot.
    4. Kai­ken­lai­sen kik­kai­lun estä­mi­sek­si omis­ta­jien omal­le yri­tyk­sel­leen lai­naa­ma raha rin­nas­tet­tai­siin osa­ke­pää­omaan, joten sil­le mak­set­tua kor­koa yri­tys ei sai­si vähen­tää vero­tet­tas­vas­ta tuloksestaan.
    5. Met­sä­ta­lou­den vero­tus mie­tit­täi­siin koko­naan uusik­si, niin että sii­tä­kin tulos­ta mak­set­tai­siin saman ver­ran veroa kuin muis­ta­kin tulois­ta. Tämä vaa­tii lisä­poh­din­taa, kos­ka se poik­ke­aa luon­teel­taan täy­sin muus­ta ansiotoiminnasta.

  61. Suo­mes­sa on jo käy­tän­nös­sä tasa­ve­ro, jos­sa on jon­kin­lai­nen perusvähennys.Vetoaminen sii­hen, että hajon­ta on suu­ri ei oikein käy, sil­lä suu­rin osa ylemm­siiä tulo­luo­kis­sa ole­va voi suun­ni­te­la tulorakenteensa.
    Nyt tätä on tar­koi­tus ruka­na fei­daa­li­suun­taaan eli köy­hät mak­sa­vat verot ja rik­kaat ovat vero­va­paa luokka

    Vero­na­lai­nen tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  62. Olen tpyy­luo­man kans­sa täs­mäl­leen samaa miel­tä, että per­he on luon­nol­li­sem­pi talous­yk­sik­kö kuin yksi­lö ja tulo­ve­ro­tuk­sen pitäi­si­kin koh­dis­tua sii­hen aivan kuten yhteis­kun­nan tuet­kin koh­dis­tu­vat. Ei ole edes tek­ni­ses­ti yhtään vai­keam­paa jär­kä­tä vero­tus­ta per­he­koh­tai­sek­si sii­nä, mis­sä tuki­sys­tee­mit on sel­lai­sik­si tehty. 

    Per­he­ve­ro­tus voi­si joh­taa jos­sain mää­rin lume­liit­toi­hin, mut­ta enpä usko tämän ole­van eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä asia. Ennem­min­kin posi­tii­vis­ta vai­ku­tus­ta syn­tyi­si sii­tä, että ihmi­set sol­mi­si­vat enem­män avio­liit­to­ja ja pitäi­si­vät niis­tä tiu­kem­min kiin­ni. Avio­lii­toil­la on sel­viä posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia muul­le yhteis­kun­nal­le. Jos per­he­ve­ro­tuk­sen pii­riin pää­se­mi­sen kri­tee­ri oli­si juu­ri tuo avio­liit­to, niin ei tar­vit­si­si sit­ten edes veh­da­ta sen kans­sa, kuka asuu kenen luo­na ja onko kysees­sä avo­liit­to vai mikä. 

    Nyt yhteis­kun­nan pitää vah­da­ta sitä, onko jon­kun yhteis­kun­nan tukia nos­ta­van kans­sa asu­va palk­ka­työ­läi­nen hänen kans­saan samas­sa talou­des­sa vai jotain muu­ta. Tämä vähe­ni­si, jos tuo palk­ka­työ­läi­nen hyö­tyi­si sii­tä, että rehel­li­ses­ti tun­nus­tai­si kysees­sä ole­van pysy­vä liit­to sen sijaan, että veh­taa jon­kun oman osoit­teen tai jopa pos­te res­tan­ten kans­sa vain, jot­tei sen puo­li­son tuet putoaisi. 

    Mitä tulee oikeu­den­mu­kai­suu­teen, niin tuo tpyy­luo­man esi­merk­ki osoit­taa hyvin, että ei voi olla oikein, että kor­kea- ja mata­la­tu­loi­sen muo­dos­ta­maa per­het­tä vero­te­taan ran­kem­min kuin kah­den keskituloisen. 

    Osaa­ko joku sanoa, mikä on nyky­sys­tee­min perus­te­lu? Onko se se, että vero­tu­lot putoai­si­vat, kun kor­kea­tu­lois­ten isien vero­tus laskisi?

  63. Simo M:
    >Mik­sei yksi­tyi­sen ihmi­sen ansio- ja
    >pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus­ta (ja mik­sei lah­ja- ja
    >perin­tö­ve­ro­tus­ta­kin) voi­si yhdis­tää yhden
    >progres­sii­vi­sen astei­kon alle? Pääs­täi­siin samalla
    >sii­tä kei­not­te­lus­ta, että joku saa aina tulonsa
    >edul­li­sem­min kuin toinen.

    Herä­tys ja haloo. Mer­kit­tä­vät yksit­täi­set pää­oma­tu­lo­po­tit ker­ty­vät sii­tä, kun joku myy kas­vat­ta­man­sa yri­tyk­sen. Menee kym­me­nen vuot­ta ilman mai­nit­ta­via pää­oma­tu­lo­ja, sit­ten tulee muu­ta­ma miljoona.

    Jos näi­tä pot­te­ja ryh­dy­tään verot­ta­maan progres­sii­vi­ses­ti, seu­rauk­se­na on vain että fir­maan­sa myy­vät muut­ta­vat johon­kin vero­pa­ra­tii­siin, vaik­ka­pa Ruot­siin, puo­lek­si vuo­dek­si. Val­tio jää nuo­le­ma­na näp­pe­jään näi­den nykyis­ten­kin vero­pro­sent­tien ver­ran, muu ei muutu.

    Pie­niä pää­oma­tu­lo­pu­ro­jen vir­to­ja kerää­vät taas jou­tu­vat orga­ni­soi­maan tulon­sa rahas­toi­hin tms instru­ment­tei­hin, mut­ta val­tio ei sil­ti kyl­lä kerää sen enem­pää rahaa.

    Veron­ki­ris­tä­jien maa­il­ma on ian­kaik­ki­sen staat­ti­nen nol­la­sum­ma­pe­li, joka ei sie­dä sil­mien avaa­mis­ta. Tämän sanon, vaik­ka itsel­lä­ni ei ole mitään mai­nin­nan arvoi­sia pääomatuloja.

    Mik­sei muu­ten kukaan ole vie­lä kek­si­nyt, että suu­ri­tu­loi­set saa­vat net­to­tu­lon­sa käteen verot­to­mi­na? Net­to­tu­lot verolle!

  64. 1990-luvun alus­sa bkt las­ki paris­sa vuo­des­sa kym­men­kun­ta pro­sent­tia. Vuon­na 2009 bkt tai­si las­kea sel­lai­sen 8 % edel­li­seen vuo­teen ver­rat­tu­na. 20 vuo­den pääs­tä talou­den nousu ja vero­tu­lo­jen kas­vu sil­loin suu­ren taan­tu­man jäl­keen pan­ta­neen ruo­an alv-alen­nuk­sen ja perin­tö­ve­ron­alen­nuk­sen piik­kiin. Ai niin — onhan ne met­sä­ve­ro­tuk­sen huo­jen­nuk­set ja työnantajamaksuanteeksiannot.

  65. Mei­naat­ko ihan tosis­saan, ettei minun pitäi­si tuol­le osa­ke­pää­omaan sijoit­ta­mal­le­ni rahal­le saa­da min­kään­lais­ta jär­ke­vää tuot­toa muu­ten kuin palk­ka­na itselleni?

    Mitä mer­ki­tys­tä sil­lä on, otat­ko yri­tyk­ses­tä­si rahan ulos palk­ka­na vai osin­ko­na? Jos osin­koa vero­te­taan lii­an anka­ras­ti, kan­nat­taa ottaa palk­ka­na ja vas­taa­vas­ti toi­sin päin.

    Ja voi­nee niin­kin toi­mia, että jos Oy on ole­mas­sa vain ima­go­syis­tä ja oikeas­ti haluai­si toi­mia hen­ki­löyh­tiö­nä, voi perus­taa vaik­ka eril­li­sen toi­mi­ni­men joka myy pal­ve­lui­taan Oy:lle joka vain las­kut­taa ne asiakkailta.

  66. Mihin koh­taan Vih­reät sijoit­tu­vat poliit­ti­sel­la kar­tal­la? Vai­kut­taa sil­tä, että vero­tus­ky­sy­myk­sis­sä Vih­reät ovat vau­raan (ylem­män) kes­ki­luo­kan asial­la. Niuk­ka, mut­ta kan­nus­ta­va perus­tur­va yhdis­tet­ty­nä älyt­tö­man kal­lii­seen elä­mi­seen. Toi­si­naan jopa kokoo­mus­lai­set kiroi­lee vih­rei­tä jar­rui­na. Ja vähem­mis­tö­jen etu­jen aja­mi­ses­sa tiu­kan vasem­mis­to­lai­nen kuten myös maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­sa­kin. Taus­ta on kui­ten­kin käsit­tääk­se­ni kokoo­mus­lai­nen (vähem­mis­tö­jen etu­jen aja­mi­nen ja ympä­ris­tö­ky­sy­myk­set saa­neet myös vasem­mis­to­taus­tai­sia rem­miin) ja hyvin kaupunkilainen.

    Ja asiaan…Suomessa käsit­tääk­se­ni aika vähän ylim­pään mar­gi­naa­li­ve­roas­tee­seen yltä­viä. Lähin­nä kor­keim­mat vir­ka­mie­het, lää­kä­rit ja laki­mie­het yltä­vät palk­ka­tu­loil­laan. Onko ole­mas­sa näyt­töä, että kor­keim­man mar­gi­naa­li­ve­roas­teen­las­ku lisää BKT:tä eli ahke­roit­taa näi­tä kovan tun­ti­pal­kan hem­mo­ja, jot­ka arvos­ta­vat myös vapaa-aikaan­sa? Nii­hin toi­mi­ni­mi yrit­tä­jiin, jot­ka nos­ta­vat palk­kan­sa rehel­li­ses­ti palk­ka­tu­loi­na muu­tok­sel­la on ilman muu­ta kan­nus­ta­va vaikutus.Kaipaisin kui­ten­kin luku­ja pöytään! 

    Ter­vey­den­hoi­toa­lal­le tuli­si ehdot­to­mas­ti sää­tää arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­suus! (23% myös kova­palk­kai­sil­le lääkäri“yrittäjille”) Eli yksi­tyi­siä lää­kä­rei­tä tue­taan sekä alvit­to­muu­del­la että kela­kor­vauk­sil­la ja lisäk­si tavat­to­man kal­liil­la kou­lu­tuk­sel­la. Ja keh­taa­vat vie­lä napis­ta kor­keas­ta mar­gi­naa­li­ve­ro­tuk­ses­ta. huhhei…

  67. Kah, Hesa­ris­sa on rea­goi­tu kyselemiseeni 🙂

    Kari

  68. Tpyy­luom ja Samuli,

    Joo, olen samaa miel­tä, että asi­aa pitäi­si kat­soa tuos­ta näkö­kul­mas­ta. On tul­lut näh­tyä “mie­len­kiin­toi­sia” asu­mis­jär­jes­te­ly­jä tämän asian tii­mol­ta, ihan asuin­kun­nan tai maan opti­moin­tia myöden.

    Rat­kai­sueh­do­tus­ta ei täl­lä ker­taa ole, mut­ta sen sijaan ker­ron anek­doo­tin. Asuin jon­kin aikaa sit­ten ulko­mail­la ja kes­kus­te­lim­me auton tuon­nis­ta (ilman vero­ja) juris­tiys­tä­vä­ni kans­sa. Tote­sin aja­tuk­sen jär­ke­väk­si, pait­si ettei minul­la ole tar­vet­ta autol­le. Juris­tiys­tä­vä­ni tote­si, että “myy se minul­le”, johon minä että “ei sil­lä saa kol­meen vuo­teen ajaa kuin per­heen­jä­sen”. “Ei ole ongel­ma, kun­han vain rekis­tee­öim­me parisuhteemme” 🙂

    Sil­loi­set tyt­töys­täm­me eivät arviom­me mukaan oli­si osan­neet arvos­taa (vaik­ka juris­te­ja ovat­kin), joten hom­ma jäi. Mikä oli vähän sää­li, kos­ka ei niis­tä sil­loi­sis­ta pari­suh­teis­ta­kaan lopul­ta mitään tullut…

    Että ollaan­han sit­ten varo­vai­sia näi­den jut­tu­jen säätämisessä!

    Kari

  69. @Pekka Tai­pa­le: “Herä­tys ja haloo. Mer­kit­tä­vät yksit­täi­set pää­oma­tu­lo­po­tit ker­ty­vät sii­tä, kun joku myy kas­vat­ta­man­sa yri­tyk­sen. Menee kym­me­nen vuot­ta ilman mai­nit­ta­via pää­oma­tu­lo­ja, sit­ten tulee muu­ta­ma mil­joo­na. Jos näi­tä pot­te­ja ryh­dy­tään verot­ta­maan progres­sii­vi­ses­ti, seu­rauk­se­na on vain että”

    Kuten sanoin, saa verot­taa tasa­ve­rol­la­kin kaik­kea tuloa; Suo­mes­sa on vaan jos­tain syys­tä tykät­ty progres­sii­vi­ses­ta veros­ta. Vii­meis­tään tasa­ve­ron kans­sa pitäi­si olla irre­le­vant­tia, tulee­ko tulo pie­nis­sä eris­sä vai iso­na plä­jäyk­se­nä yhdel­lä kertaa.

    @Timbe: “Kos­ka tuo juu­ri­kin joh­tai­si sii­hen kei­not­te­luun. Maa­il­ma on glo­baa­li nyky­ään. Hong Kon­giin perus­ta­ma­si fir­ma saa ihan lail­li­ses­ti periä Suo­mes­ta vuo­kra­ra­ho­ja ilman mitään veroja.”

    ja

    @Pekka Tai­pa­le: “…fir­maan­sa myy­vät muut­ta­vat johon­kin vero­pa­ra­tii­siin, vaik­ka­pa Ruot­siin, puo­lek­si vuo­dek­si. Val­tio jää nuo­le­ma­na näp­pe­jään näi­den nykyis­ten­kin vero­pro­sent­tien ver­ran, muu ei muu­tu. Pie­niä pää­oma­tu­lo­pu­ro­jen vir­to­ja kerää­vät taas jou­tu­vat orga­ni­soi­maan tulon­sa rahas­toi­hin tms instru­ment­tei­hin, mut­ta val­tio ei sil­ti kyl­lä kerää sen enem­pää rahaa.”

    Saa­han nii­tä vapaas­ti kerä­tä mihin vaan halu­aa, mut­ta täs­sä aja­tus­mal­lis­sa val­tio pää­see kerää­mään verot heti, kun joku siir­tää tulo­jaan siel­tä rahas­tos­ta itsel­leen. Se kun on sitä tuloa: har­va kun elää vuo­des­ta toi­seen ilman tulo­ja, ja jos elää, niin joku ne varat jos­kus saa tulo­na, esi­mer­kik­si joku peril­li­nen. (Eihän esi­mer­kik­si osak­keis­ta nyt­kään tar­vit­se mak­saa mitään vero­ja ennen kuin ne myy ja saa myyntivoittoa.)

    Kan­ta­va aja­tus oli, että sii­nä vai­hees­sa kun syn­tyy hen­ki­lö­koh­tais­ta tuloa, sil­lä ei nime­no­maan tuli­si olla mer­ki­tys­tä, mis­tä ne ovat peräi­sin (työ, pää­oma, muu). Tämä aja­tus siis kos­kee vain sitä lop­pu­vai­het­ta, mis­sä varat tulou­tu­vat yksityishenkilölle.

    Ylei­ses­ti lisäi­sin vie­lä, että ulko­mais­ten omis­tus­ten kaut­ta voi nykyi­sin­kin vähen­tää tai kier­tää vero­ja. Mut­ta vaik­ka hen­ki­löl­lä oli­si min­kä­lai­nen fir­ma Hong Kon­gis­sa, niin jos­sain vai­hees­sa hän halu­aa nii­tä raho­ja siir­tää Suo­meen, mis­tä sit­ten syn­tyy sitä tuloa. Jos myy fir­man­sa Ruot­sis­sa ja muut­taa takai­sin Suo­meen, niin vii­meis­tään sil­loin Ruot­sis­sa kerät­ty tulo rea­li­soi­tuu Suo­men kan­sa­lai­sen omistukseen.

    (Tie­ten­kin voi jää­dä Ruot­siin asu­maan tai pitää jos­sain vero­pa­ra­tii­sis­sa tiliä ja luot­to­kort­tia eikä iki­nä tulout­taa omis­tuk­si­aan Suo­meen, mut­ta noin­han voi teh­dä nykyi­sin­kin, jos­kin vero­vi­ran­omai­nen voi kiin­nos­tua asias­ta, jos sil­ti asuu Suo­mes­sa. Har­va taas läh­tee noin radi­kaa­liin tou­huun, vaik­ka osa toi­saal­ta kui­ten­kin aina lähteekin.)

    P.S. Miten tääl­lä onnis­tuu lai­naa­mi­nen tyy­liin blockquo­te? Joil­la­kuil­la on nät­ti pys­ty­vii­va lai­na­tun teks­tin koh­dal­la. Miten se tägätään?

  70. Saa­rel­ma, en halun­nut sanoa että pitäi­si saa­da per­he­ve­ro­tus, sii­nä oli­si hyvät puo­len­sa mut­ta myös ongel­man­sa. Point­ti on että se että pitäi­si olla joko yksi­lö­koh­tai­nen tai per­he­koh­tai­nen jär­jes­tel­mä, eikä niin että jot­kut etuu­det on per­he­koh­tai­sia ja toi­set sekä verot yksi­lö­koh­tai­sia, tuos­ta seu­raa aivan älyt­tö­miä tilan­tei­ta ja kan­nus­ti­mia. Rea­lis­ti­sem­paa oli­si var­maan men­nä täy­sin yksi­lö­koh­tai­seen järjestelmään.

    Ja dema­rit muu­ten päi­vän uuti­sen mukaan kan­nat­taa lap­si­li­sien pois­ta­mis­ta per­heil­tä joi­den­ka yhteen­las­ke­tut tulot on yli 100 000 euroa. Asias­ta sinän­sä muu­ten mitään miel­tä, lap­si­li­sä nyt on de fac­to lap­si­per­hei­den vero­vä­hen­nys, mut­ta koet­ta­kaa nyt päät­tää että mikä se yksik­kö on!

  71. Tääl­lä vai­kut­taa sel­keäs­ti ole­van sel­lai­nen tun­nel­ma useas­sa­kin kom­men­tis­sa, että vain hui­ja­rit saa­vat osin­ko­ja tai omis­ta­vat yri­tyk­siä ja sik­si­pä pää­oma­tu­lo­ja pitää verot­taa mak­si­maa­li­ses­ti ja progressiivisesti.

    Kukaan ei tun­nu ymmär­tä­vän sitä yksi­tyis­koh­taa, että pää­oma ja sen avul­la luo­dut yri­tyk­set saa­vat aikai­sek­si val­tion­ta­lou­teen aika pal­jon hyvää. 

    Esi­mer­kik­si Oy-muo­toi­se­na olen omal­la toi­min­nal­la­ni tulout­ta­nut val­tiol­le hyvi­nä vuo­si­na kasan rahaa yri­tys­ve­roi­na. Jos siir­tyi­sin takai­sin palk­ka­työ­läi­sek­si, mikä vas­tuu-työ­mää­rä-vero­tus ‑teki­jöi­den ana­lyy­sin jäl­keen lie­nee koh­ta fik­suin­ta, tämä yri­tys­ve­ro­ra­ha jäi­si val­tiol­ta saamatta.

  72. Lii­an vanha
    “Suo­mes­sa on jo käy­tän­nös­sä tasa­ve­ro, jos­sa on jon­kin­lai­nen perusvähennys.”

    Tosin aina­kin itsel­lä­ni on 40% mar­gi­naa­li­ve­ro vaik­ka koko­naan menee veroa vain 25%. Minus­ta tuo vai­kut­taa progressiolta.

    Mut­ta jos olet tuo­ta miel­tä, lie­net myös sitä miel­tä että­on aivan sama lopet­taa val­tion­ve­ron progres­sii­vi­suus ja muut­taa se koko­naan tasa­ve­rok­si, kun se vain sot­kee ja moni­mut­kais­taa asioi­ta, eiks niin? 

    (sinän­sä olet oikeas­sa sii­nä, että kyl­lä­hän se progres­sii­vi­suus saa­daan aikaan tasa­pro­sen­til­la ja könttävähennyksellä)

    Sha­keem
    SDP:n Kan­to­la vaa­tii pää­oma­tu­lo­jen ja ansio­tu­lo­jen saat­ta­mis­ta samal­la vii­val­le. Sinä sen sijaan tuo­mit­set ehdo­tuk­sen ver­taa­mal­la lis­ta­tun osa­keyh­tiön mak­sa­man osin­gon ja ansio­tu­lon verotusta. ”

    Ei, vaan Kan­to­la sumut­taa, vaa­ti­mal­la tulo­ja samal­le vii­val­le, vaik­ka oikeas­ti vaa­tii­kin palk­ka­tu­loil­le keveäm­pää verotusta.

    Ne ovat samal­la vii­val­la vas­ta kun yksi­tyis­yrit­tä­jäl­le on sama, ottaa­ko fir­mas­ta osin­ko­ja vai palkkatuloa. 

    Samu­li Saa­rel­ma, perheverotuksesta
    “Osaa­ko joku sanoa, mikä on nyky­sys­tee­min perustelu?”

    Perus­te­lu lie­nee kak­sio­sai­nen, jon­kin­sort­ti­nen vasem­mis­ton ja femi­nis­tien allians­si. Vasem­mis­to­lai­set halua­vat tie­ten­kin kyy­kyt­tää rik­kai­ta kovil­la veroil­la ja femi­nis­tit (ja vase­mims­to­lai­set) halua­vat pakot­taa nai­set töi­hin. Näin toteu­tuu tasa-arvo, kun kaik­ki puris­te­taan samaan muottiin.

    Juuso Kopo­nen
    Mitä mer­ki­tys­tä sil­lä on, otat­ko yri­tyk­ses­tä­si rahan ulos palk­ka­na vai osinkona?

    Sehän riip­puu vero­tuk­sen detal­jeis­ta. Nykyi­nen vero­jär­jes­tel­mä kan­nus­taa kerää­mään vah­van taseen. Jos vero­tus­ta muu­te­taan sel­lai­sek­si, ettei fir­moi­hin kan­na­ta jät­tää varo­ja enti­seen mal­liin, taseet ja samal­la taan­tu­man­kes­to ohenee. 

    Simo Mele­nius
    Kan­ta­va aja­tus oli, että sii­nä vai­hees­sa kun syn­tyy hen­ki­lö­koh­tais­ta tuloa, sil­lä ei nime­no­maan tuli­si olla mer­ki­tys­tä, mis­tä ne ovat peräi­sin (työ, pää­oma, muu).

    Hie­no aja­tus, joka ei tosin ota huo­mioon sitä että pää­omat ja nii­den peräs­sä myös pää­oma­tu­lot vilis­tä­vät ulko­mail­le hel­pom­min kuin työtulot. 

    Ruot­sin kaik­ki rik­kaat­han asui­vat yhteen väliin ulko­mail­la, eli kyl­lä se tuloe­ro­jen tasaa­mi­nen oikea­ti onnis­tuu aja­mal­la tar­peek­si varak­kaat ihmi­set pois täältä.

  73. Timon vero­mal­li, osa 2 met­sä­ta­lou­den verotus.
    Perus­te: Met­sä­tu­lois­ta mak­se­taan vero­ja samal­la taval­la kuin muis­ta­kin tuloista.
    Ratkaisu:
    1. Puun­myyn­ti­tu­lois­ta vero­te­taan samal­la taval­la kuin nykyisinkin.
    2. Tuloi­hin lisä­tään myös met­sän myyn­ti­tu­lot maa­poh­ji­neen myy­täes­sä. Tar­vit­taes­sa voi käyt­tää tulon­ta­saus­ta, jos veroas­teik­ko on progressiivinen.
    3. Mikä­li met­sä on han­kit­tu vas­tik­kee­li­ses­ti, vas­tik­keen saa vähen­tää edel­lä 1. ja 2. koh­dis­sa mai­ni­tuis­ta tuloista.
    4. Vas­tik­keet­to­mis­sa met­sä­maan saan­nois­sa luo­vu­taan saan­to­het­kel­lä mää­rät­tä­vis­tä perin­tö- ja lah­ja­ve­rois­ta. Ne vero­te­taan vas­ta saan­toa rea­li­soi­taes­sa koh­tien 1. ja 2. mukai­ses­ti. (Tätä käy­tän­töä voi­daan sovel­taa myös muis­sa nykyi­sin myyn­ti­voit­to­na vero­tet­ta­vis­sa perin­nöis­sä, esim. osak­keet ja asuinhuoneistot).
    5. Lakiin teh­dään siir­ty­mä­sää­dök­set, joil­la saa­te­taan ennen lain voi­maan­tu­loa vas­tik­keel­li­ses­ti ja vas­tik­keet­to­mas­ti met­sän­sä hank­ki­neet samaan ase­maan kuin lain voi­maan­tu­lon jäl­keen met­sän­sä hankkineet.
    6. Kiin­teis­tö­ve­ro­tus. Met­sän kiin­teis­tö­ve­ro on nykyi­nen met­sän­hoi­to­mak­su. Lakiin 654/1992 3§:ään teh­dään mai­nin­ta, että met­sän kiin­teis­tö­ve­ros­ta sää­de­tään erik­seen. Lais­sa 534/1998 sana “met­sän­hoi­to­mak­su” kor­va­taan sanal­la “met­sän kiin­teis­tö­ve­ro”. Mui­ta muu­tok­sia lakei­hin ei tämän takia tar­vit­se tehdä.

    Näil­lä kah­des­sa kom­men­tis­sa esit­tä­mil­lä­ni muu­tok­sil­la kaik­kia tulo­ja vero­te­taan samal­la taval­la. Vero­tau­lu­kot on sit­ten teh­tä­vä erik­seen poliit­tis­ta har­kin­taa käyt­täen. Progres­sii­vi­sis­sa tau­lu­kois­sa on olta­va tulon­ta­saus­mah­dol­li­suus, jos useam­man vuo­den tulot rea­li­soi­tu­vat yhte­nä vuon­na (esim. yritysmyynnit).

  74. Ansio­tu­lo­jen vero­tus tulee olla kor­keam­pi, kuin pääomatulon.

    Eli ansio­tu­lo­ve­ro — työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su — elä­ke­va­kuu­tus­mak­su = pääomatulovero.

    Toi­nen vaih­toeh­to on elä­ke ja “työt­tö­myys­tur­va” pääomatulosta.

    Vero­tus oli­si mie­les­tä­ni sel­kein­tä hoi­taa kiin­teäl­lä veroas­teel­la ja progres­sio sii­hen kansalaispalkalla.

  75. yri­tys­ve­ro­tuk­sen ´kehit­tä­mi­ses­tä´

    olen huo­les­tu­nee­na seu­ran­nut tätä ennen vaa­le­ja käy­tä­vää popu­lis­tis­ta kes­kus­te­lua yri­tys­ten ja nii­den vero­tuk­sen ´kehit­tä­mi­ses­tä´.
    Yri­tys­toi­min­ta on pit­kä­jän­nit­teis­tä toi­min­taa johon sisäl­tyy uuri ris­ki oman omai­suu­den menet­tä­mi­ses­tä. Lähes jokai­nen yrit­tä­jä jou­tuu anta­maan yri­tyk­sen­sä sitoi­muk­sis­ta Finn­ve­ral­le, pan­keil­le tms. oma­vel­kai­sen takauk­sen yri­tyk­sen lai­nois­ta. Lai­nat ylen­sä mak­se­taan vas­ta vero­tuk­sen jäl­keen joh­tuen verot­ta­jan käytännöstä.

    Val­tion ris­ki jää­da saa­mat­ta ´tsaa­rin osuutta´on aika alhainen.

    Kun aja­tel­laan yrit­tä­jä­an­sioi­ta on huo­mioi­ta­va tämä huo­mat­ta­va ris­ki mukaan­lu­kien se, ettei yri­tyk­sen men­nes­sä huo­nos­ti ole yrit­tä­jäl­le ole­mas­sa mit­tään tur­va­verk­koa. Oma­vel­kai­nen takaus päi­vas­toin saat­taa teh­dä yrit­tä­jän työl­lis­ty­mi­sen kon­kurs­sin jäl­keen mah­dot­to­mak­si ulos­o­ton takia.

    Tätä var­ten käsit­tääk­se­ni Van­ha­sen hal­li­tus lait­toi tavoit­teek­si, että yhtiö kerää itsel­leen 1M€ tur­va­pus­ku­rin jon­ka syn­ty­mis­tä tue­taan myös vero­tuk­sen ohjaus­kei­noil­la. On vält­tä­mä­tön­tä, että yrit­tä­jä saa ris­kis­ta jon­kun hyvi­tyk­sen. 9% oli edel­li­nen koh­tuus — onko sii­tä mitään jäl­jel­lä vaa­lien alla? Toi­vot­ta­vas­ti pää pysyy kyl­mä­nä eikä nyt luki­ta har­kit­se­mat­to­mia mie­li­pi­tei­tä. Ei sai­si heit­tää las­ta pesu­ve­den muka­na. Lää­kä­ri ja juris­tion­gel­maa on käsit­tääk­se­ni jo lain­sää­dän­nöl­lä kor­jat­tu, joten sii­tä puhu­mi­nen nyt on sik­kaa populismia.

    Uut­ta hal­li­tus­oh­jel­maa luo­taes­sa on otet­ta­va vaka­vas­ti huo­mioon yrit­tä­mi­sen ennen­kaik­kea yrit­tä­mi­sen suo­men ´lipun´ alla kan­nat­ta­vuus ja kannastavuus.

    Kat­so­kaa­pa vaik­ka ympä­ril­len­ne Hel­sin­ki­läi­set. Pal­ve­lu­toi­min­ta, raken­nus­toi­min­ta, pesu­lat, osa kul­je­tuk­sis­ta yms alka­vat olla viron lipun alla. Samal­la voi­daan sääs­tää arvon­li­sä­ve­rot kos­ka han­kin­nat teh­dään ulko­lai­ses­ta yhtiös­tä. Ja val­tion ja kun­tien han­kin­taeh­to­jen mukaan on ostet­ta­va hal­vim­mal­ta tarjoajalta.Kun viros­sa pal­kat on hal­vem­mat, vero­tus edul­lem­pi ja pal­ve­lu voi­daan las­kut­ta arvon­loi­sä­ve­rot­to­ma­na ei lie­ne varaa vie­lä huo­non­taa suo­ma­lais­ten asemaa.

    Lop­pu­ti­lan­tees­sa tar­joa­jan omis­tus saat­taa olla supi­suo­ma­lais­ta em syi­den takia. Näin on pak­ko toi­mia jos aikoo hel­sin­gin mark­ki­noil­la pys­tyä kil­pai­le­maan aito­vi­ro­lai­sia toi­mit­ta­jia vastaan.

    Toi­voi­sin että polii­ti­kot näki­si­vät vero­työ­ryh­mää laa­jem­min mis­tä Eu.kilpailussa aidos­ti on kyse eivät­kä lah­ti­si kateus yms. syis­tä kurit­ta­maan suo­men lipun alla har­joi­tet­ta­vaa eri­tys­toi­min­taa ja yrittäjiä. 

    Olem­me aja­mas­sa itseäm­me vai­keuk­siin lain­sää­dän­nöl­lä toi­saal­ta vaa­ties­sam­me hal­vin­ta toi­mi­tus­ta ja toi­saal­ta vaa­ties­sam­me suo­ma­lai­sil­ta toi­mit­ta­jil­ta ras­kain­ta kustannustasoa.

    pide­tään­pä täs­sä­kin asias­sa jalat maassa.

  76. tpyy­luo­ma, itse oli­sin ennem­min­kin sen per­he- kuin yksi­lö­koh­tai­sen sys­tee­min kan­nal­la. Minus­ta per­he on se luon­nol­li­nen talous­yk­sik­kö val­tao­sal­le ihmi­siä ja sen sisäl­lä sit­ten suun­ni­tel­laan tulo­ja ja meno­ja. Se, että laki mah­dol­lis­taa kei­no­te­kois­ten per­hei­den luo­mi­sen, ei minus­ta nyt ole niin suu­ri ongel­ma. Tätä sys­tee­miä oli­si siis jär­ke­vää nou­dat­taa joh­don­mu­kai­ses­ti sekä vero­tuk­ses­sa että tukien jakamisessa. 

    Kii­tok­set Syl­tyl­le nyky­sys­tee­min taus­to­jen valai­sus­ta. Hie­man toki epäi­lyt­tää se, että femi­nis­teil­lä oli­si sel­lai­nen kuris­tuso­te suo­ma­lai­seen poliit­ti­seen sys­tee­miin kuin annat olet­taa. Ja mik­si femi­nis­tit halua­vat nai­set töihin? 

    Mitä nii­hin lap­si­li­siin tulee, niin Bri­tan­nia on teke­mäs­sä juu­ri päin­vas­toin kuin Suo­mi, eli lap­si­li­sät pois­te­taan niil­tä per­heil­tä, jois­sa yhden van­hem­man palk­ka on tiet­tyä rajaa kor­keam­pi. Tämä joh­taa sit­ten sel­lai­siin kivoi­hin tilan­tei­siin, että £50 000 ansait­se­val­ta yksin­huol­ta­jal­ta pois­te­taan lap­si­li­sät, mut­ta kah­den £40 000 ansait­se­van van­hem­man per­heel­lä ne säi­ly­vät. Minus­ta tuo esit­tä­mä­si dema­rien ehdo­tus on oikeudenmukaisempi.

  77. Samu­li,

    Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, oli­si­ko per­hee­seen perus­tu­va vero­tus parem­pi vai ei, tote­ai­sin ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la ole­van epä­to­den­nä­köis­tä, että vero­kan­nus­ti­min saa­tai­siin aikaan enem­män onnel­li­sia parisuhteita/avioliittoja/perheitä.

    Pape­ril­la nii­tä kyl­lä saadaan/on saa­tu­kin (niin­kuin kyll­lä avio­ero­ja­kin jois­sain tilanteissa).

    Kari

  78. Herä­tys ja haloo. Mer­kit­tä­vät yksit­täi­set pää­oma­tu­lo­po­tit ker­ty­vät sii­tä, kun joku myy kas­vat­ta­man­sa yri­tyk­sen. Menee kym­me­nen vuot­ta ilman mai­nit­ta­via pää­oma­tu­lo­ja, sit­ten tulee muu­ta­ma miljoona.
    Jos näi­tä pot­te­ja ryh­dy­tään verot­ta­maan progres­sii­vi­ses­ti, seu­rauk­se­na on vain että fir­maan­sa myy­vät muut­ta­vat johon­kin vero­pa­ra­tii­siin, vaik­ka­pa Ruot­siin, puo­lek­si vuo­dek­si. Val­tio jää nuo­le­ma­na näp­pe­jään näi­den nykyis­ten­kin vero­pro­sent­tien ver­ran, muu ei muutu.

    Tähän rat­kai­suk­si käy tuos­sa ylem­pä­nä ehdot­ta­ma­ni käy­tän­tö, että vero­te­taan koko myyn­ti­hin­taa ilman vähen­nyk­siä han­kin­ta­me­nois­ta, mut­ta sijoi­tuk­set ovat koko­nai­suu­des­saan vero­vä­hen­nys­kel­poi­sia. Eli jos tie­naa mil­joo­nan myy­mäl­lä fir­man­sa, voi lait­taa saman vero­vuo­den aika­na 900 000 uusiin sijoi­tuk­siin ja mak­saa verot vain 100 000 euros­ta jot­ka ottaa omaan käyttöönsä.

  79. Yrit­tä­jien suu­rin ongel­ma ei ole että mah­dol­li­sia mil­joo­na­tu­lo­ja vero­tet­tai­siin anka­ras­ti, kos­ka sel­lai­set jää­vät suu­rim­mal­le osal­le haa­veek­si. Kuten jo sanot­tu, yri­tyk­sen men­nes­sä huo­nos­ti yrit­tä­jäl­lä ei ole tur­va­verk­koa, ja tämä pitäi­si korjata.

    Perus­tu­lon käyt­töön­ot­to oli­si aloi­tet­ta­va yrit­tä­jis­tä. Yrit­tä­jät tar­vit­se­vat perus­tu­loa enem­män kuin pal­kan­saa­jat. Ole­mas­sao­le­via val­ta- ym raken­tei­ta tar­vit­see pur­kaa pal­jon vähem­män kuin ylei­sen perus­tu­lon kans­sa. Kun huo­ma­taan yrit­tä­jien perus­tu­lon posi­tii­vi­set vai­ku­tuk­set, niin ehkä ylei­nen­kin vas­tus­tus perus­tu­loa koh­taan vähenisi.

  80. Kuten jo sanot­tu, yri­tyk­sen men­nes­sä huo­nos­ti yrit­tä­jäl­lä ei ole tur­va­verk­koa, ja tämä pitäi­si korjata.”

    Yrit­tä­jäl­lä on aika tark­kaan saman­lai­nen tur­va kuin palkansaajallakin.
    Yrit­tä­jyy­den mer­ki­tys­tä­kin lii­oi­tel­laan sil­lä suu­rin osa yri­tyk­sis­tä elät­tää yrit­tä­jän itsen­sä eli se on vain palk­ka­työn toi­nen muoto

  81. Olem­me aja­mas­sa itseäm­me vai­keuk­siin lain­sää­dän­nöl­lä toi­saal­ta vaa­ties­sam­me hal­vin­ta toi­mi­tus­ta ja toi­saal­ta vaa­ties­sam­me suo­ma­lai­sil­ta toi­mit­ta­jil­ta ras­kain­ta kustannustasoa.”

    Me olem­me aja­mas­sa itseäm­me nurk­kaan lähin­nä sen vuok­si, että EU ei estä verokilpailua.
    Näyt­tää sil­tä, että EU on vain yri­tys­ten ja nii­den omis­ta­jien menes­tys­tä var­ten, ei kaik­kien kansalaisten.

  82. Tosin aina­kin itsel­lä­ni on 40% mar­gi­naa­li­ve­ro vaik­ka koko­naan menee veroa vain 25%. Minus­ta tuo vai­kut­taa progressiolta.

    Mut­ta jos olet tuo­ta miel­tä, lie­net myös sitä miel­tä että­on aivan sama lopet­taa val­tion­ve­ron progres­sii­vi­suus ja muut­taa se koko­naan tasa­ve­rok­si, kun se vain sot­kee ja monimutkaistaa ”

    Minä vain ker­roin mil­lai­nen on toteu­tu­nut vero­tus kes­ki­mää­rin. Se mitä ennak­ko­ve­ro­li­pus­sa lukee ei mer­kit­se pal­joa­kaan mitä vero on lopul­li­ses­sa vero­tuk­ses­sa . Sen vuos­ki vero­tus­ta onkin tar­kas­tel­ta­va toteu­tu­neen valossa

  83. Yrit­tä­jän tur­va­verk­ko ei kyl­lä ole saman­lai­nen kuin palkansaajalla.”
    Ei se nyt aivan 1:1 ole, mut­ta yrit­tä­jäl­lä on työt­tö­myys­tur­va, eläketurva,etc kuten alla ole­vas­ta tii­vis­tel­mäs­tä näkyy, lisää löytyy
    http://www.yrityssuomi.fi/default.aspx?nodeid=15530

    Yrit­tä­jän laki­sää­tei­nen sosi­aa­li­tur­va käsit­tää elä­ke­tur­van, jota yrit­tä­jä voi paran­taa vapaa­eh­toi­sin järjestelyin.

    Yrit­tä­jä ei kuu­lu laki­sää­tei­sen tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen pii­riin, joten yrit­tä­jäk­si ryh­ty­vän on syy­tä ottaa tapa­tur­ma­va­kuu­tus vapaaehtoisesti.

    Yrit­tä­jäl­lä ei myös­kään ole saman­lais­ta sopi­mus­poh­jais­ta ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus­ta kuin pal­kan­saa­jil­la joten yrit­tä­jän on itse jär­jes­tet­tä­vä henkivakuutusturva.

    Yrit­tä­jän jou­tues­sa työt­tö­mäk­si hän voi saa­da Kelan perus­päi­vä­ra­haa. Yrit­tä­jä voi liit­tyä vapaa­eh­toi­ses­ti yrit­tä­jien työt­tö­myys­kas­san jäse­nek­si halu­tes­saan itsel­leen ansio­si­don­nai­sen työttömyysturvan.

    Kela voi mak­saa myös yrit­tä­jäl­le äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys‑, van­hem­pain- ja osit­tais­ta van­hem­pain­ra­haa, eri­tyis­hoi­to­ra­haa tai kun­tou­tus­ra­ha sekä sairauspäivärahaa.

    Yrit­tä­jän päi­vä­ra­han perus­tee­na on YEL-vakuu­tuk­sen työ­tu­lo. Eli Kela voi mak­saa päi­vä­ra­haa yrit­tä­jäl­le, jos hänel­lä on voi­mas­sa YEL-vakuu­tus, vaik­ka hänel­lä ei oli­si vero­tuk­ses­sa todet­tu­ja työtuloja.

    Lisä­tie­to­ja yrit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vas­ta saa Suo­men Yrit­tä­jien inter­net­si­vuil­la ole­vas­ta Yrit­tä­jän sosiaaliturvaoppaasta.”

    1. Koe­ta­pa vaik­ka yrit­tä­jä­nä töi­den vähäi­syy­den vuok­si siir­tyä neli­päi­väi­seen työ­viik­koon ja nos­taa työt­tö­myys­kor­vaus­ta sii­tä vii­den­nes­tä päivästä.

  84. Koe­ta­pa vaik­ka yrit­tä­jä­nä töi­den vähäi­syy­den vuok­si siir­tyä neli­päi­väi­seen työ­viik­koon ja nos­taa työt­tö­myys­kor­vaus­ta sii­tä vii­den­nes­tä päivästä.”

    Yri­tä­pä samaa pal­kan­saa­ja­na, ei tuo onnis­tu sil­loin­kaan kovin helposti.Jos työn­te­ki­jä on aloit­teel­li­nen kuten yrit­tä­jä ei tuo onnis­tu työntekijällekään 

    Ja aina­kin pitää olla liha­va pank­ki­ti­li päi­vä­ra­ho­ja odotellessa
    .
    Ei se, että byro­kra­tia ja sim­pu­tus on vähän eri­lais­ta mer­kit­se, että sosi­aa­li­tur­va peri­aat­tel­li­sel­la tasol­la oli­si erilainen

  85. Yrit­tä­jän tur­va­verk­ko ei kyl­lä ole saman­lai­nen kuin palkansaajalla.”

    Eihän tur­va­verk­ko ole saman­lai­nen edes työn­te­ki­jöi­den keskenkään

  86. Kata­stro­fi on sel­vä asia. Muut maat las­ke­vat palk­ko­ja, vero­ja ja etuuk­sia niin kau­an, että palk­ko­ja ei mak­se­ta enää lain­kaan. Mui­den mai­den ihmi­set ovat yli­luon­nol­li­sia olen­to­ja, kun kyke­ne­vät em. teke­mään. Eläk­kei­tä ei luon­nol­li­ses­ti mak­se­ta lain­kaan, kos­ka kel­lään ei ole töi­tä ja kaik­ki elä­ke­sääs­töt ovat men­neet. Vero­tus on jo nyt niin kovaa, että kukaan ei tee mitään. Väes­tö van­he­nee niin nopeas­ti, että kes­ki­mää­räi­nen ikä on var­maan aina­kin 80 vuot­ta ensi vuo­des­ta läh­tien. Ter­vey­den­huol­los­sa­kaan kukaan ei tee mitään, pait­si sil­loin kun tulee itse siel­lä käy­tyä. Yksi­tyi­nen on joka tapauk­ses­sa parem­pi, kos­ka se alkaa y:llä.

  87. Jos yrit­tä­jä tah­too työt­tö­myys­kor­vaus­ta, koko fir­ma on ajet­ta­va alas. Ei yrit­tä­jät tun­ne sem­mois­ta asi­aa kuin pak­ko­lo­ma. Sama­ten yrit­tä­jien työt­tö­myys­kas­san mak­sut ovat kym­men­ker­tai­set työn­te­ki­jöi­hin verrattuna.

    Eli väi­te, että yrit­tä­jil­lä oli­si sama sosi­aa­li­tur­va kuin työn­te­ki­jöil­lä, on täyt­tä puppua.

  88. Lii­an van­ha: “Yrit­tä­jän jou­tues­sa työt­tö­mäk­si hän voi saa­da Kelan peruspäivärahaa.”

    Kyl­lä, mut­ta yrit­tä­jä ei voi jou­tua työt­tö­mäk­si, hän­hän on yrittäjä.
    Päi­vä­ra­haa saa­dak­seen yrit­tä­jän on osoi­tet­ta­va, että on lopet­ta­nut yri­tys­toi­min­nan — eikä se ole ihan help­poa, aina­kin aikaa menee.
    Toki yrit­tä­jäl­lä on kaik­ki sosi­aa­lie­tuu­det, jos hän on ne itse järjestänyt.

  89. Yrit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vas­sa suu­rin ongel­ma on pit­kä odo­tusai­ka. Har­kin­nan­va­rai­ses­sa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­sä viran­omai­nen tar­vit­see tar­kan tie­don ihmi­sen tulois­ta, joka yrit­tä­jän tar­koi­tuk­ses­sa tar­koit­taa vah­vis­tet­tua tilinpäätöstä.
    Käy­tän­nös­sä yrit­tä­jän työt­tö­mäk­si muut­tu­mi­nen menee näin: Yri­tyk­sel­lä­ni alkaa nyt tam­mi­kuus­sa mene­mään huo­nos­ti. Yri­tän muut­taa toi­min­taa , mark­ki­noi­da, mut­ta en saa uusia asiak­kai­ta enkä pys­ty maa­lis­kuun jäl­keen mak­sa­maan itsel­le­ni palkkaa.
    Ajau­dun kas­sa­krii­siin , ja kesä­kuus­sa verot­ta­ja ilmoit­taa että se alkaa peri­mään mak­sa­mat­ta jää­nei­tä alve­ja ja ennakoita(=hakee kon­kurs­siin). Teen lopet­ta­mis­pää­tök­sen hei­nä­kuus­sa ja saan haet­tua tilin­pää­tös­tä aikai­sem­mak­si, elo­kuu­hun. Tilin­pää­tös teh­dään, mut­ta verot­ta­ja ottaa tilin­pää­tök­set käsit­te­lyyn vas­ta nel­jän kuu­kau­den kulut­tua , jot­ta kaik­ki pape­rit , käyt­tö­omai­suu­den myyn­nit ja muut asiat on sel­vi­tet­ty lopul­li­ses­ti. (Sama nel­jä kuu­kaut­ta on myös taval­li­sen tilin­pää­tök­sen odo­tusai­ka). Hel­mi­kuus­sa verot­ta­ja antaa vah­vis­te­tun tilin­pää­tök­sen, jol­la voi todis­taa sosi­aa­li­vi­ran­omai­sel­le työt­tö­myy­ten­sä ja alkaa odot­ta­maan työt­tö­myys­tur­va­pää­tös­tä, joka kes­tää kol­mi­sen(?) kuu­kaut­ta. Välis­sä voi hakea toi­meen­tu­lo­tu­kea, mut­ta Kela vaa­tii, että yri­tys on todel­la haet­tu kon­kurs­siin ja omat sääs­töt ja omai­suus on syöty.

    Lisäk­si ansio­si­don­nai­set tapa­tur­ma- ja sai­raus­va­kuu­tuk­set ovat vapaa­eh­toi­sia eli sopi­mus­asioi­ta yrittäjän(henkilönä) ja vakuu­tus­yh­tiön välil­lä. Sil­loin voi käy­dä niin­kuin minul­le: joi­tain vuo­sia sit­ten tuli sel­kä­vai­vo­ja ja menin lää­kä­riin. Sain lää­kä­ril­tä lähet­teen fysio­te­ra­pi­aan. Yri­tin hakea kor­vaus­ta tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­ses­ta. En saa­nut , mut­ta seu­raa­va­na vuon­na vakuu­tuseh­toi­hin ilmes­tyi lause: Vakuu­tus ei kor­vaa x sel­kä­ni­ka­maan lii­ty­viä sai­ras­päi­vä­ra­ho­ja, ‑hoi­to­ja tai työ­ky­vyt­tö­myyt­tä. Vakuu­tus­mak­su tosin joka­vuo­ti­seen tapaan nousi “yleis­ten kus­tan­nus­ten nousun” vuoksi.

  90. Pää­oma­tu­lo­ja tulee aina verot­taa sel­väs­ti vähem­män kuin ansio­tu­lo­ja. Syy on se, että sijoit­ta­ja voi myös hävi­tä, kun pal­kan­saa­ja saa palk­kan­sa täy­sin riskittä.

  91. Pää­oma­tu­lo­ja tulee aina verot­taa sel­väs­ti vähem­män kuin ansio­tu­lo­ja. Syy on se, että sijoit­ta­ja voi myös hävi­tä, kun pal­kan­saa­ja saa palk­kan­sa täy­sin riskittä.

    Olet­ko huo­man­nut, että tämä ris­ki on jo hin­noi­tel­tu pää­oman tuot­to-odo­tuk­siin..? Ei val­tion tar­vit­se mil­lään vero­pork­ka­noil­la sitä läh­teä tök­ki­mään. Parem­pi tapa kan­nus­taa yrit­tä­jyy­teen on yksin­ker­tais­taa työl­lis­tä­mi­seen jne. liit­ty­vää säädöstöä.

    t. Yrit­tä­jä

  92. Päi­vä­ra­haa saa­dak­seen yrit­tä­jän on osoi­tet­ta­va, että on lopet­ta­nut yri­tys­toi­min­nan – eikä se ole ihan help­poa, aina­kin aikaa menee.”

    Aivan samoin työn­te­ki­jän on osoi­tet­ta­va, että työ on päät­ty­nyt, byro­kra­tia on vain erilainen.
    Mut­ta ei se tar­koi­ta, ettei­kö yrit­tä­jäl­lä ole sosiaaliturvaa.
    Ja yrit­tä­jäys­tä­väl­li­sel­lä hal­li­tuk­sel­la on ollut nel­jä vuot­ta aikaa paran­taa asiaa.

  93. Lisäk­si ansio­si­don­nai­set tapa­tur­ma- ja sai­raus­va­kuu­tuk­set ovat vapaa­eh­toi­sia eli sopi­mus­asioi­ta yrittäjän(henkilönä) ja vakuu­tus­yh­tiön välillä.

    Kyl­lä yrit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vaop­pan mukaan yrit­tä­jä saa ansio­si­don­nais­ta sai­raus­päi­vä­ra­haa­kin, alla lai­naus oppaasta.
    Tapa­tur­ma­va­kuu­tus ei ole pakol­li­nen, ole­tus on ollut, että kun yrit­tä­jä vakuuut­taa työn­te­ki­jän­sä niin hän ottaa aina­kin sama­neh­toi­sen vapaa­eh­toi­sen vakuu­tuk­sen ellei paremman.
    Täs­sä tulee esiin se, että har­va on oman sosi­aa­li­tur­van­sa asian­tun­ti­ja edes yksin­ker­tai­sis­sa asioissa 

    Kela voi mak­saa myös yrit­tä­jäl­le äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys‑, van­hem­pain- ja osit­tais­ta van­hem­pain­ra­haa, eri­tyis­hoi­to­ra­haa tai kun­tou­tus­ra­ha sekä sairauspäivärahaa.”

    Yrit­tä­jän päi­vä­ra­han perus­tee­na on YEL-vakuu­tuk­sen työ­tu­lo. Eli Kela voi mak­saa päi­vä­ra­haa yrit­tä­jäl­le, jos hänel­lä on voi­mas­sa YEL-vakuu­tus, vaik­ka hänel­lä ei oli­si vero­tuk­ses­sa todet­tu­ja työtuloja.”

  94. Lii­an Van­ha on sii­nä oikeas­sa että teo­rias­sa perus­tur­va on olemassa.Eikä yrit­tä­jiä pidä puo­lus­tel­la. Moni ajat­te­lee sääs­tä­vän­sä itse sosi­aa­li­tur­vaa aloit­taes­saan. Kun todel­li­suus iskee ja yri­tys muut­tuu ensin taval­li­sek­si työ­pai­kak­si ja sit­ten tap­piol­li­sek­si , pitäi­si olla ymmär­rys­tä lopet­taa ajois­sa. Yrit­tä­jä­ris­kin­kin pitää jos­sain muo­dos­sa rea­li­soi­tua, muu­ten­han ei asiak­kaan kan­na­ta mak­saa katet­ta sen ottamisesta.

    Kelan päi­vä­ra­ha on noin 45% Yel-tulos­ta, eli esim. asu­mis­ku­lut voi­vat käy­dä yli­voi­mai­sik­si ilman vapaa­eh­tois­ta lisä­tur­vaa. Var­sin­kin kun vähän­kin kil­pail­lum­mil­la aloil­la Yel-tulot on asiak­kai­den eduk­si ilmoi­tet­tu järes­tään ala­kant­tiin. Lisäk­si on vie­lä tuo uusien yrit­tä­jien alen­net­tu Yel-mak­su jol­la vie­lä erik­seen kan­nus­te­taan yrit­tä­jiä kil­pai­le­maan sosi­aa­li­ku­luil­la. Lisäk­si yrit­tä­jät tie­dos­ta­vat vah­vas­ti työ­ter­veys­huol­lon kulut. Kun lää­kä­ri­käyn­ti ja sai­raus­lo­ma­lää­kä­rin­to­dis­tus mak­saa esim. 90€+90€, tulee usein hal­vem­mak­si teh­dä diag­noo­si itse ja potea fluns­sat omal­la kustannuksella.

    Itse olen sitä miel­tä, että Yel-tulo pitäi­si sitoa joten­kin todel­li­siin tuloi­hin, esim. mini­mi 70%-tasoon. Sain vii­me vii­kol­la pos­tis­sa vero­kor­tin. Sii­nä oli pääl­lek­käi­sil­lä riveil­lä tois­sa vuo­den tulot ja ilmoi­tet­tu Yel-tulo. Ero­tus on sen­til­leen viran­omais­ten tie­dos­sa. Vas­ti­neek­si Yel-tason nos­tos­ta ja val­tiol­le ilmai­se­na yrit­tä­jyys kan­nus­ti­me­na voi­si luo­da “ys-tilin”, johon ps-tilin tapaan voi­si sääs­tää sosi­aa­li­pus­ku­ria itse valit­se­mal­laan taval­la vähen­nys­kel­poi­se­na palk­ka­me­no­na, esim. 10% vero­tuis­ta pal­kois­ta. Varat vapau­tui­si­vat kun yri­tyk­sen kun­nial­li­ses­ti lopet­taa. Näin kan­nus­tet­tai­siin lopet­ta­maan kan­nat­to­mat­to­mak­si muut­tu­neet yri­tyk­set hyvis­sä ajoin ennen kon­kurs­sia. Nyt tuo sosi­aa­li­tur­van pit­käs­tä odo­tusa­jas­ta joh­tu­va “mus­ta auk­ko” perus­toi­meen­tu­los­sa saa monet räpis­te­le­mään vii­mei­seen sent­tiin asti yri­tyk­sen­sä kanssa.Myös perus­tu­lo tie­tys­ti hel­pot­tai­si tätä.

  95. las­se
    Lii­an Van­ha on sii­nä oikeas­sa että teo­rias­sa perus­tur­va on olemassa.Eikä yrit­tä­jiä pidä puo­lus­tel­la. Moni ajat­te­lee sääs­tä­vän­sä itse sosi­aa­li­tur­vaa aloittaessaan.

    Toki on, mut­ta on kyl­lä ihan täyt­tä hevon­pas­kaa väit­tää, että yrit­tä­jäl­lä ja työ­net­ki­jäl­lä on yhtä­läi­nen työttömyysturva. 

    Ihan hyvin voi väit­tää että rik­kaal­la ja työt­tö­mäl­lä on yhtä hyvät sai­raa­la­pal­ve­lut, kum­mat­kin kun pää­see heti lää­kä­ril­le, kun­han lyö pätäk­kää pöytään.

    Eli kun ei ole, niin sit­ten ei ole.

    Kun todel­li­suus iskee ja yri­tys muut­tuu ensin taval­li­sek­si työ­pai­kak­si ja sit­ten tap­piol­li­sek­si , pitäi­si olla ymmär­rys­tä lopet­taa ajoissa. 

    Stra­te­gi­set huo­not rat­kai­sut eivät minus­ta lii­ty yrit­tä­jän työttömyysturvaan.

    Päh­ki­nän­kuo­res­sa:
    1. Yrit­tä­jän ansio­si­don­nai­nen päi­vä­ra­ha mak­saa 10x enem­män kuin työntekijälle
    2. yrit­tä­jä ei voi olla huo­noi­na aikoi­na pak­ko­lo­mal­la, vaan koko fir­ma tulee ajaa alas. 

    YEL-tulot eivät lii­ty tähän miten­kään. Joko mak­saa tai ei, päi­vä­ra­hat ovat sen mukai­sia. Mut­ta vaik­ka mak­sai­si mil­joo­nan yel­liä, se vas­taa­van­ko­koi­nen ansio­si­don­nai­nen päi­vä­ra­ha mak­saa sil­ti enem­män ja yri­tys on sil­ti ajet­ta­va alas sitä saadakseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.