Kuukausi: helmikuu 2013

Ruotsalaisilta vanha uutinen

Ruotsin tele­vi­sio on keksinyt, että 1990-luvul­la maas­to­hi­ihtäjil­lä oli oudon korkeat veri­ar­vot. Onko tässä jotain, jota ei ole tiedetty?

Muis­tan, että vähän Lah­den MM-kiso­jen jäl­keen (ne, jois­sa läh­es koko joukkueemme jäi kiin­ni yri­tyk­ses­tä hui­ja­ta hemoglo­bi­initeste­jä hemo­hes­sil­lä) joku tutk­i­ja ker­toi, että tutki­mal­la veri­ar­vo­ja mon­imuut­tu­jat­esteil­lä pystyi osoit­ta­maan, että 75 pros­en­til­la hiihtäjistä veren omi­naisuuk­sia oli taval­la tai toisel­la manip­u­loitu. Täl­lainen ana­lyysi pal­jas­taa fuskaamisen yleisyy­den, mut­ta ei pysty yksit­täis­es­tä henkilöstä todis­ta­maan, että juuri hän on fuskan­nut. Min­ul­ta on turha tul­la pyytämään tähän lähdet­tä, kos­ka kuulin asian ohi­men­nen enkä voi muis­taa, kuka sen ker­toi ja mis­sä tilaisu­udessa. Tilas­toti­eteil­i­jänä vain panin tämän merkille. Jos dop­ing­työssä halut­taisi­in rosvot kiin­ni, ei tui­jotet­taisi yksit­täisi­in manip­u­loitavis­sa ole­vi­in veri­ar­voihin vaan eri arvo­jen out­oi­hin kom­bi­naa­tioi­hin. Jat­ka lukemista “Ruot­salaisil­ta van­ha uutinen”

Nuorisopalkka

Kuten moni verkko­julka­isu tietää ker­toa, esit­te­limme tänään Juhana Var­ti­aisen kanssa Talous­neu­vos­ton tilaa­maan selvi­tyk­sen ”Lisää mata­la­palkkatyötä”. Muis­tio on val­tioneu­vos­ton kanslian omaisu­ut­ta ja tulee julkisek­si, kun val­tioneu­vos­ton kanslia saa sen painetuksi.

Kos­ka min­is­teri Arhin­mä­ki on Face­book-sivul­laan halun­nut ker­toa, että esitämme nuo­rille 20 pros­en­til­la alen­net­tua palkkaa, ajat­telin ker­toa tältä osin, mitä ehdo­tamme oikeasti. Jat­ka lukemista “Nuorisopalk­ka”

Miten sähkön ja lämmönkulutuksen ominaispäästöt tulee laskea?

Seu­raa­va laskel­ma on tehty koske­maan vain niitä tun­te­ja vuodessa, jol­loin samal­la hin­ta-alueel­la viimeinen voimalaitos on kivi­hi­ililauhde­voimala. Näitä tun­te­ja on vuodessa 75% kaik­ista tun­neista. Ne muut tun­nit ovat lähin­nä läm­mi­tyskau­den ulkop­uolel­la ja pääasi­as­sa yötun­te­ja sekä kevätkau­sia, jol­loin Ruot­sista ja Nor­jas­ta tulee vesivoimaa enem­män kuin voidaan käyt­tää. Kun kun­non siir­toy­htey­det Kes­ki-Euroop­paan aukea­vat, hiililauhde­tun­tien määrä nousee lähelle sataa pros­ent­tia. Jat­ka lukemista “Miten sähkön ja läm­mönku­lu­tuk­sen omi­nais­päästöt tulee laskea?”

Ilmastopolitiikka ei onnistu vapaan kaupan oloissa.

Run­sas viikko sit­ten päät­tyi Sitran tule­vaisu­us­foo­ru­mi. Foo­ru­min oli koot­tu merkit­täviä eri alo­jen henkilöitä pohti­maan kestävän talouden kysymyk­siä. Tarkoituk­se­na on käyn­nistää Esko Ahon lakkaut­ta­mat Talous­poli­ti­ikan johtamiskurssit uud­estaan, mut­ta nyt kestävän talouden teemal­la. Kestävä talous tarkoit­taa kestävyyt­tä sosi­aalis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti. Päähuomio keskit­tyi ekol­o­giseen kestävyy­teen ja sen sisäl­lä ilmas­ton­muu­tok­seen, vaik­ka toki muis­takin kestävyy­den osista puhut­ti­in. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ik­ka ei onnis­tu vapaan kau­pan oloissa.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.2.2013

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.2.2013

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä

Man­ner­heim­intien pyöräti­et ja –kai­stat Pos­ti­talol­ta Runeberginkadulle

Kesäku­us­sa tehdyssä lasken­nas­sa Man­ner­heim­inti­etä käyt­tävistä ajoneu­voista ja raitio­vaunuista kymme­nen pros­ent­tia oli fillareita.

Muut­tuneen poli­ti­ikan mukaises­ti pyöräteistä ja ‑kaistoista tehdään yksisu­un­taisia. Tämä voi vaa­tia vähän opet­telua joil­takin. Näkee­hän jopa Bule­vardin kapeil­la pyöräteil­lä väärään suun­taan ajamista. Osit­tain se johtuu siitä, ettei ole ole­mas­sa kiel­let­ty ajo­su­un­ta –merkkiä pyöräteille, vaan kiel­to pitää äkätä siitä, että sal­li­vaa merkkiä ei ole. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.2.2013”

Elämälle vieras tulkinta

Helsin­gin hallinto-oikeus on kumon­nut Sipoon kun­tavaalien tulok­sen sil­lä perus­teel­la, että ään­ten alus­tavaan lasken­taan on osal­lis­tunut esteel­lisiä henkilöitä. Esteel­lisek­si tekee sen, että on vaaleis­sa itse ehdokkaana tai on ehdokkaan lähisuku­lainen. Tulk­in­ta on ihan pöhkö.

Jos jotain pitää epäil­lä halus­ta väären­tää vaalien tulos, niin puoluei­ta. Tämä on ratkaistu siten, että vaalilau­takun­nat koos­t­u­vat pelkästään tältä kannal­ta jääveistä henkilöistä, jot­ka edus­ta­vat kukin omia puolueitaan. Kaik­ki ovat jääve­jä, jot­ta he valvoisi­vat toisi­aan. Koko jär­jestelmä perus­tuu moninker­taiseen tarkkailu­un. Se kestää kyl­lä sen, että ehdokkaan velipuoli osal­lis­tuu vaalilau­takun­nan työhön. Jat­ka lukemista “Elämälle vieras tulkinta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2013

Lista löy­tyy tästä

Lau­takun­nal­la on varsi­nainen fillari-ilta.

Pyöräi­lyn edistämissuunnitelma

Oikein hieno suun­nitel­ma, jos­sa on ymmär­ret­ty, mis­sä pyöräi­lyn ongel­mako­h­dat ovat. Kan­nat­taa lukea. Tavoit­teena on kaksinker­tais­taa pyöräi­lyn osu­us ja väl­i­tavoit­teena nos­taa se ”pyöräi­lykau­den” aikana 11 pros­en­tista 15 pros­ent­ti­in, mikä tarkoit­taa koko vuot­ta ajatellen nousua 6 pros­en­tista 10 prosenttiin.

Joskus tulee mieleen, että ovatko liian kun­ni­an­hi­moi­set tavoit­teet pahas­ta, kos­ka niiden saavut­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Esimerkik­si tavoit­teen nous­ta alal­la maail­man johtavak­si metropo­lik­si voisi kohtu­ullis­taa tavoit­teek­si ottaa Ams­ter­damin etu­matkas­ta puo­let kiinni.

Rahaa kai­vat­taisi­in 20 miljoon­aa vuodessa. Mis­tähän sen saisi?

Joitakin lisähuomioi­ta: Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.2.2013”

Ara-asuntoihin pienipalkkaisia

Asumisen hin­taa on alen­net­ta­va jo työl­lisyy­denkin nimis­sä. Sik­si työ­nan­ta­jat ja hal­li­tus halu­a­vat Helsin­gin seudulle ARA-vuokra-asun­to­ja. VM taas halu­aa säästää sosi­aal­i­meno­ja ja halu­aa sik­si ARA-asun­not varat­tavak­si kaik­ista pien­i­t­u­loisim­mille. VM myös halu­aisi häätää asun­noista pois ne, joiden tulot ovat nousseet — jot­ka siis ovat päässeet töi­hin. Jat­ka lukemista “Ara-asun­toi­hin pienipalkkaisia”

Kuka päätyy työttömäksi?

(Tek­sti on julka­istu Suomen Kuvale­hden net­tiver­sion ykkös­ketju ‑sar­jas­sa)

Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ongel­maa on järkev­in­tä läh­estyä ajatuk­sel­la, että työ­suhdet­ta ei syn­ny, ellei se ole kan­nat­ta­va sekä työn­tek­i­jän että työ­nan­ta­jan kannal­ta. Työ­nan­ta­jan on koet­ta­va työ­panos vähin­tään palkkakus­tan­nusten arvoisek­si ja työn­tek­i­jän on saata­va menete­tys­tä vapaa-ajas­ta riit­tävä kor­vaus suh­teessa siihen, mitä hän saisi kor­vauk­se­na työt­tömyy­destä. Vajaatyöl­lisyyt­tä Suomes­sa on ainakin seu­raavis­sa ryh­mis­sä. Jat­ka lukemista “Kuka pää­tyy työttömäksi?”

Eläkeikä ja elinaikakerroin

Eläke­jär­jestelmä ei tarvitse pysyäk­seen kestävänä eläkeiän korot­tamista, kos­ka niin san­ot­tu eli­naikak­er­roin alen­taa eläkkeitä automaat­tis­es­ti, kun odotet­tavis­sa ole­va elinikä nousee. Mut­ta juuri tämän takia lak­isääteistä eläkeikää pitäisi oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä korot­taa. Jat­ka lukemista “Eläkeikä ja elinaikakerroin”