Kuukausi: helmikuu 2013

Ryhmäpuheenvuoro perussuomalaisten välikysymyksestä

Kysymyk­sessä oli kak­si sisäl­löltään ja tyyliltään täysin eri­laista osaa. Minus­ta se osa, joka kos­ki yleistä talous­poli­ti­ikkaa sinän­sä, oli paljon mie­lenki­in­toisem­pi kuin se, joka osal­lis­tui tähän yleiseen syyt­te­lyyn telakoiden karus­ta kohtalosta. Sik­si keski­tyin tuo­hon toiseen osaan.

===

Välikysymyk­set ovat kärsi­neet inflaa­tion, mut­ta nyt perus­suo­ma­laiset ovat tehneet paina­van kysymyk­sen siltä osin, kuin se kos­kee talous­poli­ti­ikkaa kokon­aisu­udessaan. On syytä keskustel­la siitä, miten reagoi­da val­tion­talouden velkaantumiseen.

On tot­ta, että työt­tömyyt­tä lisäävä säästämi­nen ja veronko­ro­tuk­set Euroopan nykyisessä talousti­lanteessa on ongel­mallista. Nopean sopeu­tuk­sen sijas­ta kehys­ri­ihessä tulisi sopia val­tion­talouden tas­apain­ot­tamis­es­ta pitkäl­lä aikavälil­lä – siis sopia, ei lykätä. On toisaal­ta sovit­ta­va vero­jen koro­tuk­sista ja säästöistä, jot­ka toteutetaan suh­dan­tei­den elpyessä ja toisaal­ta päätet­tävä suurista rak­en­teel­li­sista kor­jauk­sista, jot­ka vähen­tävät meno­ja ja nos­ta­vat työl­lisyyt­tä. Hal­li­tu­so­hjel­man kir­jauk­set ovat out­o­ja: jos talous elpyy, ryhdytään elvyt­tämään ja jos talous taan­tuu, leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuheen­vuoro perus­suo­ma­lais­ten välikysymyksestä”

Asuminen Helsingin seudulla (4): Vuokra-asuntojen rakentamiseen ei tarvita yksityistä rahaa

Kun asun­to­jen markki­nahin­ta on korkea, eri­laiset hyeenat kokoon­tu­vat saali­in­jaolle. Tämä kos­kee myös vuokra-asun­to­jen rakentamista.

Tähän asti aravavuokrat­alo­ja on raken­net­tu niin, että yleishyödylli­nen yhtiö tai kun­ta perus­taa kiin­teistöy­htiön muodol­lisel­la oma­l­la pääo­ma­l­la. Oman pääo­man määrä on ymmärtääk­seni viisi pros­ent­tia kus­tan­nuk­sista. Lop­ut lainataan raha­laitok­ses­ta. Korko on markki­nae­htoinen, jos se ei ylitä 3,4 pros­ent­tia vuodessa. (Vuon­na 2014 omavas­tuuko­rko ale­nee 1,7 pros­ent­ti­in) Ylimenevästä koros­ta val­tio antaa korko­tukea 90 pros­ent­tia. Vuokralaisil­ta per­itään vuokra, joka kat­taa kiin­teistön ylläpi­don, varautu­misen perusko­r­jauk­seen, koron JA LAINAN LYHENNYKSET. Talo on pidet­tävä vuokrakäytössä säädel­tyine vuokri­neen määräa­jan. Ennen tuo määräai­ka oli 41 vuot­ta. Siihen men­nessä vuokralaiset oli­vat mak­sa­neet lainan pois kokon­aan ja kiin­teistö jäi omis­ta­jansa vapaak­si ja velat­tomak­si omaisu­udek­si. Ei huono bisnes. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (4): Vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen ei tarvi­ta yksi­ty­istä rahaa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.2.2013

Lau­takun­ta pitää tänään pere­hdyt­tämis­sem­i­naaria. Sik­si lista on kovin keponen

Kak­si asuin­taloa Haagaan
Mäk­i­tor­pantiel­lä pan­naan van­ha tyhjil­lään ole­va hoito­laitos nurin ja tilalle laite­taan kak­si kolmik­er­roksista asuin­taloa. Ker­rosalaa 1700 neliötä eli asukkai­ta run­saat 40. Pienistä puroista isot vir­rat syntyvät.

Sil­tasaaren katot
Pöy­dältä. (kts. edelli­nen viikko) Museoväen vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta ajat­telin kan­nat­taa tätä. Jos nämä ikku­nat oli­si­vat alku­peräiset, museovä­ki vaatisi niiden suo­jelua. Kaupunkiku­van kannal­ta merkit­täväm­pää on, että katon väri muuttuu.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta 120 euroon vuodessa.
Minä kun luulin, että tästä on jo päätet­ty, mut­ta päätetään nyt sit­ten uud­estaan. Päätök­sen pitäisi kuitenkin olla 10 euroa kuukaudessa.
Moni autoil­i­ja on pyytänyt hin­nan korot­tamista, jot­ta näitä ilmai­s­paikko­ja ei käytet­täisi auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tyk­seen. Nyt sen­tään vaa­di­taan, että auton on olta­va vaku­u­tuk­ses­sa niin, että sil­lä saa ajaa. Seu­raavak­si var­maankin kan­nat­taa vaa­tia, että niis­sä on ilmaa renkaissa ja että talvel­la on talvirenkaat.
Tun­nuk­sia on 25 000 ja paikko­ja 19 000.  Rahaa tulee siis 3 miljoon­aa vuodessa. Jos hin­ta viisinker­tais­tet­taisi­in, olisin valmis kor­vamerk­it­semään lisätuen pysäköin­tilu­oli­in, jot­ta saataisi­in pysäköin­ti pikkuhil­jaa maan alle.

Asuminen Helsingin seudulla (3): Miksi ei kaavoiteta enemmän?

Asumisen kalleus johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän. Syytös kohdis­tuu kun­ti­in: kaavoit­takaa enemmän.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­ta voin ker­toa ter­veis­inä, että kovin help­poa ei lähin­nä tiivistämiseen perus­tu­va kaavoitus ole, kun asukkail­ta viedään alueet, jot­ka he ovat mieltäneet virk­istysalueik­si. Mut­ta on kaavoituk­sen hitau­teen toinenkin syy.

Kaavoit­ta­mi­nen mak­saa, enkä tarkoi­ta täl­lä kaavoit­ta­jan kynään ostet­tavaa mustet­ta. Tont­ti pitää saat­taa rak­en­tamiskelpoisek­si, eli maaperä on puhdis­tet­ta­va ja vahvis­tet­ta­va, on raken­net­ta­va kadut ja muu infra. Se on Helsingis­sä keskimäärin 400 — 500 euroa ker­rosneliöltä. Koivusaa­res­sa peräti 900 euroa neliöltä, mut­ta sitä ei näköjään raken­neta. Tämän päälle tule­vat koulut, päiväkodit, ratikat, metrot ja kaik­ki muu sel­l­ainen. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (3): Mik­si ei kaavoite­ta enemmän?”

Asuminen Helsingin seudulla (2): Asuntopolitiikka sortaa pienipalkkaista

Asun­topoli­ti­ik­ka heiken­tää pieni­palkkaisten ase­maa pääkaupunkiseudul­la kah­ta kaut­ta. Korko­jen verovähen­nysoikeus nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja tätä kaut­ta myös vuokria, kos­ka vuokrat ovat asun­non hin­nan johdan­naisia. Toisaal­ta toimeen­tu­lotues­ta kor­vat­ta­va 600 euroa kuus­sa asun­non kokoon ja kun­toon kat­so­mat­ta nos­taa eri­tyis­es­ti pien­impi­en asun­to­jen vuokria edelleen. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (2): Asun­topoli­ti­ik­ka sor­taa pienipalkkaista”

Auto ja fillari tasoissa kantakaupungissa

Otso Kivekäs linkit­ti mie­lenki­in­toisen tutkimuk­sen Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2012.

Huomio­ta herät­ti se, kuin­ka paljon eri liiken­nemuo­to­ja kan­takaupungis­sa asu­vat käyt­tävät päivit­täin. Matko­ja tehdään päivässä 2,7 asukas­ta kohden, mikä suun­nilleen ker­too, mitä ”matkalla” tarkoite­taan. Jat­ka lukemista “Auto ja fil­lari tasois­sa kantakaupungissa”

Asuminen Helsingin seudulla (1): Hinnat ja muuttopaine

(Kysymys Helsin­gin asun­to­jen hin­tata­sos­ta on nouse­mas­sa yhdek­si kehys­ri­ihen kuumista perunoista. Kom­men­toin asi­aa use­am­man postauk­sen sar­jal­la, joista tämä on ensimmäinen.)

Asun­to­jen hin­nat Helsin­gin seudul­la ylit­tävät kaksin- tai jopa kolminker­tais­es­ti vas­taavien asun­to­jen, eri­tyis­es­ti ker­rostaloa­sun­to­jen,  hin­nat muual­la Suomes­sa. Eri­tyisen kalli­ita asun­not ovat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja joil­lakin Espoon halu­tu­im­mil­la alueil­la. Moni ere­htyy sanomaan, että asun­to­jen hin­nat karkot­ta­vat asukkai­ta muualle Suomeen tai kehyskun­ti­in. Tämä kuu­lostaa vähän siltä, että väkeä tulisi enem­män, jos onnis­tu­isimme vain vaikka­pa hin­tasään­nöste­lyl­lä alen­ta­maan asumisen hin­taa. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (1): Hin­nat ja muuttopaine”

Perustulosta

Perus­tu­lokeskustelu on men­nyt Suomes­sa huimasti eteen­päin viimeisen vuo­den aikana. Eri­tyisen ilah­tunut olen, että nyt myös kokoomuk­ses­sa on oival­let­tu, miten perus­tu­lo oikeasti toimisi. 

Laiton het­ken emmit­tyäni main­ok­sen perus­tu­loaloit­teen allekir­joit­tamis­es­ta tuo­hon viereen. Empimi­nen joh­tui siitä, että perus­tu­lokeskustelu on men­nyt pait­si huimasti eteen­päin myös osit­tain vähän vikaraiteille. 

Niin san­otus­sa Suomen BIEN-verkos­tossa on ihmisiä, jot­ka yrit­tävät tähdätä yhtä aikaa kah­teen maali­in: perus­tur­van tason nos­tamiseen ja sen muut­tamiseen perus­tu­lok­si. Nämä kak­si tavoitet­ta eivät sovi yhteen. Jat­ka lukemista “Perus­tu­losta”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.2.2013

Viras­ton toimintasuunnitelma

Lisät­ti­in main­in­nat taloudel­lis­ten elinkei­nop­o­li­it­tis­ten ja työl­lisyys­vaiku­tuk­sista sekä kumppanuuskaavoituksesta.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Hyvin alka­nut vihrei­den ja perus­suo­ma­lais­ten yhteistyö ei tuot­tanut vielä toiv­ot­tua hedelmää. Tom Packalen (ps) esit­ti, että koko kiis­tanalainen kär­ki rajat­taisi­in ulos, mut­ta kokoomus ja demar­it äänes­tivät asian nurin äänin 5–4. En ker­takaikkises­ti ymmär­rä, mik­si tuo­ta täysin epäre­al­is­tista suun­nitel­maa aje­taan. Niin kuin aina täl­lai­sis­sa asiois­sa tehdään, vedet­ti­in hihas­ta pelas­tushe­likopter­i­toim­inta, mut­ta vira­nomaiskäyt­töön kent­tää ei voi käyt­tää, kos­ka siinä ei voi olla mit­tar­i­len­to-omi­naisuuk­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 5.2.2013”

Potilasdirektiivin tulkinta

Suomen pitäisi imple­men­toi­da EU:n poti­las­di­rek­ti­ivi, joka oikeut­taa hake­maan hoitoa mis­tä EU-maas­ta hyvän­sä niin, että koti­maisen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän tulee kor­va­ta hoito samoin perustein kuin hoito kor­vataan koti­maas­sa. Tässä on pieni tulkintaongelma. 

Pitäisikö lonkkaleikkaus Mehiläisen sairaalas­sa Tallinnas­sa kor­va­ta kuin lonkkaleikkaus Mehiläisen sairaalas­sa Helsingis­sä (KELA-kor­vaus) vai kuten hoito HYKS:ssä, jos­sa poti­las ei mak­sa käytän­nössä mitään itse? Jat­ka lukemista “Poti­las­di­rek­ti­ivin tulkinta”