Asuminen Helsingin seudulla (2): Asuntopolitiikka sortaa pienipalkkaista

53 vastausta artikkeliin “Asuminen Helsingin seudulla (2): Asuntopolitiikka sortaa pienipalkkaista”

1. Näin­hän se on.

   Mut­ta näin vain yleis­es­ti on tilanne muuallakin.

   Tärkein­tä olisi lisätä tar­jon­ta niin että saadaan hin­nat kohtuullisiksi.

   Vastaa

2. Tähän sopi­nee sama kom­ment­ti jon­ka luin täältä samas­ta blogista:

   Jokainen val­it­see itse mis­sä asuu (ja on töis­sä). Mik­si huonos­ta valin­nas­ta pitäisi muiden maksaa?

   Vastaa

3. Pitäiskö tun­nus­taa se tosi­a­sia, että Helsinki­in on mudos­tunut sel­l­ainen ydi­nalue tai ehkä jopa koko Helsin­ki, jos­sa asumiskus­tan­nuk­set ovat niin korkei­ta, että vain hyv­in­voival­la keskilu­okalla on varaa asua siel­lä. Näin Helsin­ki voisi kokon­aan luop­ua asum­istuen mak­samis­es­ta, kos­ka se on tulon­si­ir­toa kaupungilta asun­to­ja omis­tavalle pääomalle.
   Miten sit­ten saataisi­in Helsin­gin mata­la­palk­ka-aloille työn­tek­i­jöitä? Fir­mat ja kaupun­ki rak­en­taisi­vat tai ostaisi­vat tarvit­semilleen mata­la­palkkatyön­tek­i­jöille työ­paikkaan sidot­tu­ja vuokra-asun­to­ja, joiden vuokra on kohtu­ulli­nen. Tämä malli voisi myös laskea vapaiden vuo­ra-asun­to­jenkin hin­taa opiske­li­joille ja muille tarvitsijoille.
   Asum­istues­sa suurin ongel­ma ole se, että sil­lä tue­taan vain joitain asukkai­ta, vaan se, että se on markki­nahin­taan perus­tu­vaa yhteiskun­nan varo­jen siir­toa omis­ta­van luokan tasku­un alueel­la, jos­sa val­lit­see niukku­ut­ta halu­tus­ta hyödykkeestä.
   Tämä oli ajatusharjoitus…

   Vastaa

4. Hyvä näke­mys. Helsingis­sä on kaupungi­nosia, joi­hin on kasautunut väkeä, joka ei tee ansio­työtä, eikä hae ansio­työtä. Tämä väki on sitä oleiluy­hteiskun­nan väkeä, jota ei pidä kan­nus­taa muut­ta­maan Helsinki­in. Se, että ansio­työtä tekevät pakote­taan kauas radan var­teen, mur­taa ajan mit­taa työtä teke­vien sol­i­daarisu­u­den. Mik­si ihmiset reis­saisi­vat pitk­iä työ­matko­ja ja antaisi­vat oleil­i­joiden asustel­la parem­mil­la asuin­paikoil­la. Hgin asun­topoli­ti­ik­ka vaatii enem­män julk­isu­ut­ta ja julk­ista objek­ti­ivista tutkimusta.

   Vastaa

5. Pieni­palkkainen, joka yrit­tää mak­saa vuokraa omista tulois­taan, jää tässä pelis­sä kär­si­jäk­si. Hän jää kär­si­jäk­si, vaik­ka saisi yleistä asumistukea 

   Puhu­mat­takaan kansalai­sista, jot­ka yrit­tävät tul­la toimeen omil­laan, ilman tukiaisia.

   Vastaa

6. Voisko joku vielä lyhykäis­es­ti ker­ra­ta mik­si val­tion viras­to­jen toim­into­jen osit­tainenkin sijoit­ta­mi­nen ja siir­to maakun­ti­in olikaan niin vääräoppista?

   Toisaal­ta nyky­isin tehdään liki kaik­ki vakuutus‑, kela‑, verotus‑, ym-hake­muk­set sähköisesti/puhelimitse, eli niiden käsit­te­lyn voisi samantien siirtää Inti­aan. Samal­la vähe­nee paine asun­tomarkki­noil­la pääkaupunkiseudulla.

   Vastaa

   1. Esimerkik­si Kelan toimin­not on suurelta osin siir­ret­ty piuhan päähän maakuntiin.

      Vastaa

7. Andy:
   Pitäiskö tun­nus­taa se tosi­a­sia, että Helsinki­in on mudos­tunut sel­l­ainen ydi­nalue tai ehkä jopa koko Helsin­ki, jos­sa asumiskus­tan­nuk­set ovat niin korkei­ta, että vain hyv­in­voival­la keskilu­okalla on varaa asua siellä. 

   Jos keskilu­okalla tarkoite­taan keski­t­u­loisi niin ongel­ma on nimeno­maan siinä että edes keski­t­u­loise­na ei ole oikein varaa asua helsingis­sä. Jos keskikokoinen kolmio kohtu­ullisen matk­sn päässä keskus­tas­ta alkaa ole­maan 250 000–300 000 euroa niin on siinä jo keskilu­okallekin nieleskelemistä.

   Vastaa

8. On selvää, että yhteiskun­ta tarvit­see mon­en­laisia ihmisiä tekemään mon­en­laisia töitä. Kaikil­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us asua kohtu­ullisen lähel­lä työ­paikkaansa. Kohtu­ullisek­si voitaisi­in määritel­lä etäisyys joka ajas­sa, vaikka­pa työ­matkaan kulu­vana aikana mitat­en ei ylitä esim. 30–45 min­u­ut­tia (yhteen suun­taan) julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä. Toisaal­ta, meitä on mon­ek­si eikä kaikkia hait­taa pitem­mätkään työ­matkat. Lisäk­si osa töistä voidaan hoitaa etänä, jol­loin etäisyy­den merk­i­tys ei enää vaiku­ta yhtä paljon kuin ennen.

   Siirtämäl­lä ao. työt Inti­aan jou­tu­isi maamme (lue: veron­mak­sa­jat) mak­samaan enem­män työt­tömyysko­r­vauk­sia, ja kas­vat­taisimme oleske­li­joiden joukkoa. On parem­pi pitää ao. tarpeelli­nen työ Suomes­sa. Ellei sit­ten ole tar­jol­la maakun­ti­in vai­h­toe­htoista, tuot­tavam­paa työtä tilalle … 

   Intialais­ten kanssa kom­mu­nikoin­ti voisi myös edel­lyt­tää kieliopin­to­ja (kuka mak­saa tämän?) ja toisaal­ta viedä enem­män kallista vapaa-aikaa suo­ma­laisil­ta. (Eihän kai kukaan mainit­tu­ja asioi­ta työa­jal­laan hoida?)

   Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
   Voisko joku vielä lyhykäis­es­ti ker­ra­ta mik­si val­tion viras­to­jen toim­into­jen osit­tainenkin sijoit­ta­mi­nen ja siir­to maakun­ti­in olikaan niin vääräoppista?

   Toisaal­ta nyky­isin tehdään liki kaik­ki vakuutus‑, kela‑, verotus‑, ym-hake­muk­set sähköisesti/puhelimitse, eli niiden käsit­te­lyn voisi samantien siirtää Inti­aan. Samal­la vähe­nee paine asun­tomarkki­noil­la pääkaupunkiseudulla.

   Vastaa

9. Samal­la taval­la voidaan var­maan sanoa, että keski­t­u­loisel­la ei oikein ole varaa asua Man­hat­tanil­la tai City of Londonissa.

   Tai sit­ten voidaan ajatel­la, että Man­hat­tani­laisit­tain keski­t­u­loinen tarkoit­taa jotain yli sadan ton­nin vuosituloja.

   Helsingis­sä, Espoos­sa ja Van­taal­la on juna‑, metro ja ratikkara­to­jen var­res­sa kyl­lä aluei­ta, jois­sa keski­t­u­loinenkin per­he pystyy asumaan ilman per­in­töra­ho­ja ja mat­ka-aika keskus­taan on alle 20 minuuttia.

   Vastaa

10. Markki­nat eivät selvästikkään toi­mi kun on kaiken maail­man tupoa, tukea ja sään­töä. Nor­maal­i­ti­lanteessa mata­la­palk­ka-alat joko siir­tyvät Juuba­joelle tai tarpeen kas­vaes­sa lakkaa­vat ole­mas­ta matalapalkka-aloja.

    Vastaa

11. On selvää, että jos asun­topoli­ti­ik­ka ja työ­markki­nat toimi­si­vat markki­nae­htois­es­ti, niin mon­et vähän heikom­min tuot­ta­vat työ­paikat siir­ty­i­sivät Suomen sisäl­läkin sinne mis­sä on halpaa.

    Tos­ta Oden vikas­ta kap­paleesta voi suo­raan vetää johtopäätök­sen, että “toimeen­tu­lo­tu­ki” -> “pitkät työmatkat” -> … -> …

    Vastaa

12. Korkeat asumisku­lut nos­ta­vat myös työn hin­taa. Ihmisen min­imikäyt­töku­lut sanel­e­vat min­imi­palkan, jol­la ihmi­nen pysyy toimintakykyisenä.

    Alim­mis­sa tulolu­okissa asum­is­meno­jen osu­us oli 39 % ja tukienkin jäl­keen 29 %.

    Suh­teelli­nen osu­us ei kuitenkaan ker­ro kaikkea, sil­lä se merk­it­see myös sitä, että pien­estä tulosta jää todel­la vähän käteen muuhun kulutukseen.

    Asum­is­tukea saav­ista 80 % asuu vuokral­la, joten tuki kanavoituu parem­p­is­tu­loisille ja yrityksille

    http://www.stat.fi/til/tjt/2009/tjt_2009_2011-05–20_kat_004_fi.html

    Vastaa

13. Ei tuo asun­to­jen kalleus estä vain pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista , vaan myös yrittämistä.

    Toim­i­tilo­jen kalleus on johtanut palka­nalen­nus­vaa­timuk­si­in eli kun kiin­teistöin­vestoin­ti on pääosin kiin­teää kulua niin se pakot­taa alen­ta­maan muut­tuvia kuluja

    Työ­paikko­ja ei tarvitse siirtää Jumalan selän taakse, riit­tää, että ne hajaan­tu­vat Uudellamaalla

    Työ­paik­ka-ja asum­isaluei­den kaavoit­ta­mi­nen 20–100 km säteelle Helsingistä tiput­taa niin asumisen kuin yrit­tämisen kulu­ja merkittävästi

    Vastaa

14. Sitähän tässä on yritet­ty sanoa, että yksi kolmes­ta tärkeästä toimen­piteestä on asumisen tukien pois­t­a­mi­nen. On yhteiskun­nal­lis­es­ti fik­sumpaa, että Helsingis­sä asuu pieni­palkkainen tuot­ta­va työn­tek­i­jä kuin että asun­to varataan sosiaalipummille.

    Helsin­ki on iso yliopistopaikkakun­ta ja opiske­li­ja-asum­i­nen on käsiteltävä erik­seen. HOAS ja opiske­li­ja-asumisen ripot­telu ympäri pääkaupunkiseu­tua ei ole tehokas tapa hoitaa asioi­ta. Pitää ymmärtää tiivi­iden kam­pusaluei­den merk­i­tys. Kam­puk­sien tulee yhdis­tää asum­i­nen, sosi­aa­li­nen elämä ja opiskelu. HOAS kan­nat­ta­nee pilkkoa korkeak­oulu­jen ja/tai osakun­tien kesken. Yksiköt, jot­ka eivät ole minkään oppi­laitok­sen läheisyy­dessä, voidaan myy­dä tarpeet­tom­i­na pois.

    Vastaa

15. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Voisko joku vielä lyhykäis­es­ti ker­ra­ta mik­si val­tion viras­to­jen toim­into­jen osit­tainenkin sijoit­ta­mi­nen ja siir­to maakun­ti­in olikaan niin vääräoppista? 

    Ei se ole vääräop­pista, kun­han hajasi­joit­ta­mi­nen vain tehdään järkevästi. Suori­tus­portaan tehtäviä, kuten vaikka­pa puhe­linkeskuk­set ja call cen­ter­it, voidaan käytän­nössä sijoit­taa aika vapaasti. Tulee taa­ta vain riit­tävä työvoiman määrä.

    Sen sijaan asiantun­ti­japalvelui­ta tar­joa­vat yksiköt tulee sijoit­taa paikkakun­nille, joista on saatavis­sa alan asiantun­ti­joi­ta ja joista on toimi­va lentoy­hteys Helsinki­in. Käytän­nössä mah­dol­lisia hajasi­joi­tu­s­paikkakun­tia ovat vah­vat yliopistopaikkakun­nat Tam­pere, Turku ja Oulu sekä rajoite­tum­min ehkä vielä Jyväskylä ja Vaasa. Muut vai­h­toe­hdot käytän­nössä romut­ta­vat osaamisen tason ja on täysin mah­dol­lista ettei sitä kyetä rak­en­ta­maan uudestaan.

    Noillekkin paikkakun­nille tulee taa­ta edullisia pieniä rep­purikämp­piä run­saasti. Kun roimasti kas­va­neet matkus­tusku­lut hyväksytään ja työ­nan­ta­jal­la on mah­dol­lisu­us tukea työn­tek­i­jää tämän asues­sa eril­lään per­heestään, niin mikä ettei. Nykyi­nen tuki eril­lää­na­sumis­es­ta ei kata läh­eskään kaikkia kuluja.

    Pien­ten, kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen tarve on myös toiseen suun­taan. Pääkaupunkiseudul­la ei ole riit­tävästi 10 — 20 neliön rep­purikämp­piä maakun­nas­ta tule­valle asiantuntijatyövoimalle.

    Vastaa

16. Siis: yliopis­to­jen ja AMK:n pienen­tämi­nen Hesas­sa aut­taisi tehokkaasti.
    Ylipäätään maail­mal­la yliopis­tokeskitttmiä on myös muual­la kuin suurim­mas­sa kaupungis­sa — Lund, Upp­sala, Tart­to, Oxford, Berke­ly, Harward. 

    Eduskun­ta­lo remon­tin sijaan olisi voitu siirtää jon­nekin Mäntsälään, jol­loin olisi saatu Suomeen hallintopääkaupun­ki virkakun­taa varten — Can­ber­ra, Wash­ing­ton DC jne tyyliin. 

    Helsin­gin kaupun­ki ei tästä silti pitäisi, vaik­ka vetovoimaa on siltikin liikaa. Nykyi­nen hajasi­joi­tus on ollut type­r­ää sil­tarumpupoli­ti­ikkaa sulle mulle idealla.

    Vastaa

17. “toimeen­tu­lotuel­la elävän kannal­ta on saman tekevää, asuuko hän Helsingis­sä vai Järvenpäässä”

    Ei ole, toimeen­tu­lo­tu­ki kyl­lä kor­vaa vuokran, mut­ta ei junalip­pua jär­ven­päästä helsinki­in hen­gaile­maan kaverei­den kanssa. Eikä varsinkaan tak­si­matkaa takaisin jär­ven­päähän. Toimeen­tu­lotuel­la kan­nat­taa min­i­moi­da ne kulut joi­ta toimeen­tu­lo­tu­ki ei kor­vaa, kor­vat­tavien kulu­jen kus­tan­nuk­sel­la. Jos kaver­it ja har­ras­tuk­set on hel­gingis­sä, muut­to jär­ven­päähän aiheut­taa vain lisää itse mak­set­tavia kustannuksia. 

    Pien­i­t­u­loisel­la tilanne on sit­ten toisin päin, halvem­pi asun­to tai vuokra tuot­taa säästöä tai ylipään­sä mah­dol­lisu­u­den asua, ja matkaku­lu­ja saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Elämä kuluu sit­ten julk­i­sis­sa istuskel­lessa töi­hin ja takaisin.

    Vastaa

18. Onko asum­is­tu­ki tasara­ha vai onko se saman­lainen kun maat­aloustuet joil­la pide­tään provinssia asut­tuna, että rikkaille mak­se­taan enem­män ja köy­hille vähemmän?

    Vastaa

    1. Asum­is­tu­ki menee vain pien­i­t­u­loisil­la ja piene­nee nopeasti tulo­jen kasvaessa.

       Vastaa

19. Tun­tuu että asun­top­u­lan pois­tamisek­si on tehty ja tehdään kaikkea muu­ta kuin raken­netaan uusia asun­to­ja. Jos nyt yhden ker­ran voisi kokeil­la josko asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen toisi lisää asun­to­ja, mut­ta aina torpataan:
    ‑vasem­mis­to halu­aa pulaa vuokra-asun­noista että vain kaikkein huono-osaisim­mat eli hei­dän kan­nat­ta­jansa asu­isi­vat niissä
    ‑vihreät nim­byt halu­a­vat säästää joka ikisen kuusikon ja pusikon

    Vastaa

20. Osmo ei edelleenkään ymmär­rä asian ydin­tä. Osmo ker­too havain­ton­aan, että pien­i­t­u­loinen jää kär­si­jäk­si nykysys­tee­mis­sä. Näin on. Näin tulee aina ole­maan kaikissa sys­teemeis­sä. Minkään yhteiskun­nan ei kan­na­ta mak­saa pien­in­tu­lois­t­en elinkus­tan­nuk­sia riit­tävästi, jot­ta heikoin ei jää heikoim­malle. Aina joku tulee ole­maan pienituloisin.

    Olisi syytä puut­tua asun­top­u­lan syi­hin eikä seu­rauk­si­in. Syynä on työ­paikko­jen ja siten myös työvoiman keskit­tymi­nen pääkaupunkiseudulle ja muu­ta­maan muuhun paikkakun­taan. Suomes­sa ei yleis­es­ti ole asun­top­u­laa. Lukui­sis­sa paikois­sa asun­to­ja jää jatku­vasti tyhjilleen. Vain muu­tamis­sa ruuh­ka-Suomen keskit­tymis­sä on asuntopulaa.

    Työ­paikko­jen keskit­tymi­nen johtuu taas siitä, että yhteiskun­ta on ottanut tehtäväk­seen työn­tek­i­jöi­den asun­noista huole­htimisen. Osmokin pitää itses­tään selvänä, että veron­mak­sa­jain varoil­la tue­taan ruuhkaseu­tu­jen pien­i­t­u­loisia. Osmol­ta näyt­tää ole­van turhaa odot­taa sel­l­aista kan­nan­ot­toa, että työn­tek­i­jän pitäisi tul­la toimeen oma­l­la palkallaan.

    Jos yhteiskun­ta ei avus­taisi verovaroin tyn­tek­i­jöitä asun­tomenois­sa, olisi työ­nan­ta­jien pekko nos­taa palkko­ja, jot­ta yleen­sä saisi­vat työn­tek­i­jöitä. Täl­löin moni yrit­tä­ja jou­tu­isi miet­timään elämän tosi­a­sioi­ta. Onko syytä toimia juuri Ruuh­ka-Suomen ytimessä, vai olisiko yri­tyk­selle edullisem­paa siir­tyä Syr­jä-Suomeen, jos­sa palkkaku­lut oli­si­vat edullisempia. 

    Seu­rauk­se­na asum­ista helpot­tavien toimien puut­tumis­es­ta koko Suo­mi pysy­isi asut­tuna, Syr­jä-Suomen infraa voitaisin hyö­dyn­tää täysimääräis­es­ti ja tuhan­si­ta mui­ta etuja.

    Miel­stäni koko asun­top­u­lan ongel­ma johtuu poli­itikko­jen huonos­ti hark­i­tu­ista toimen­piteistä. Poli­itikko­jen pitäisi pyrk­iä eroon epäter­veistä avus­tuk­sista ja ANTAA MARKKINAVOIMIEN RATKAISTA YRITYSTEN SIJOPUITTUMISPAIKAN.

    On selvää, ettei täl­läiseen muu­tok­seen päästä ker­tarysäyk­sel­lä. Kuitenkin pitäisi kaikille tehdä tiet­täväk­si pyrkimys asumisen avus­tusten lakkaut­tamiseen. Välit­tömästi pitäisi lopet­taa uusien avus­tus­muo­to­jen kek­simi­nen tai van­ho­jen laajentaminen.

    Vastaa

21. Stadi­han on pistänyt tuule­maan ja ostanut pois kaik­ki liikenevät kesämök­it ja huvi­lat Öster­sun­domin lin­tu­vesiltä, joten vuokraus­toim­intaa on odotettavissa.

    Pian ei tarvi vero­ja kerätä Suomes­sa kun val­tio ja kun­nat ovat niin innos­tunei­ta kaiken tasois­es­ta yritystoiminnasta.

    Vastaa

22. Kalle:

    Helsin­ki on iso yliopistopaikkakun­ta ja opiske­li­ja-asum­i­nen on käsiteltävä erik­seen. HOAS ja opiske­li­ja-asumisen ripot­telu ympäri pääkaupunkiseu­tua ei ole tehokas tapa hoitaa asioi­ta. Pitää ymmärtää tiivi­iden kam­pusaluei­den merk­i­tys. Kam­puk­sien tulee yhdis­tää asum­i­nen, sosi­aa­li­nen elämä ja opiskelu. HOAS kan­nat­ta­nee pilkkoa korkeak­oulu­jen ja/tai osakun­tien kesken. Yksiköt, jot­ka eivät ole minkään oppi­laitok­sen läheisyy­dessä, voidaan myy­dä tarpeet­tom­i­na pois. 

    Eri­no­mainen idea! Toki tätä hiukan him­men­tää se yksi­tyisko­h­ta että osakun­tia on vain yhdessä pääkaupunkiseudun viidestä yliopis­tos­ta, opiske­li­ja-asun­to­ja tuot­taa mon­ta muu­takin tahoa kuin hoas ja että Hoasin toim­into­jen jakami­nen 15 osakun­nalle aiheut­taisi kiin­teistöke­hi­tysasiantun­te­muk­sen häviämistä, mut­ta juko­pli­u­ta kun tulisi raken­net­tua ainakin lisää! jos tosi­aan esimerkik­si kaik­ki itä-Helsin­gin kohteet, Mar­tin­laak­so, Haagat,koko Hoasin Van­taan mes­tat ja esimerkik­si Matinkylä “myytäisi­in tarpeet­tom­i­na pois” niin siinähän olisi raken­nus­te­ol­lisu­udelle sen päiväi­nen piristyspom­mi, kun yliopis­to­jen ympärille pitäisi rak­en­taa parikym­men­tä tuhat­ta pien­tä asuntoa. 

    Toki yliopis­to­ja voidaan siir­rel­lä, omaan yliopis­tooni (Taideyliopis­ton Sibelius-Akatemia) raken­net­ti­in juuri uusi talo. Se mak­soi noin 160 miljoon­aa euroa. Opiske­li­joi­ta on reilu tuhat.

    Tämä idea on min­ulle mitä parhain, kos­ka tämähän tarkoit­taa sitä että Sibelius-Akatemi­an Haa­gan asun­to­la on turha ja uusi vas­taa­va raken­netaan etu-Töölöön. Ah auvoa, keskust­sa-asum­ista opiskelijahinnalla!

    Vastaa

23. Liian van­ha:
    Ei tuo asun­to­jen kalleus estä vain pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista , vaan myös yrittämistä.

    Toim­i­tilo­jen kalleus onjo­htanut palka­nalen­nus­vaa­timuk­si­in eli kun kiin­teistöin­vestoin­ti on pääosin kiin­teää kulua niin se pakot­taa alen­ta­maan muut­tuvia kuluja

    Työ­paikko­ja ei tarvitse siirtää Jumalan selän taakse, riit­tää, että ne hajaan­tu­vat Uudellamaalla

    Työ­paik­ka-ja asum­isaluei­den kaavoit­ta­mi­nen 20–100 km säteelle Helsingistä tiput­taa niin asumisen kuin yrit­tämisen kulu­ja merkittävästi 

    Kyl­lä me yrit­täjät sijoitu­taan ihan vapaae­htois­es­ti lähelle asi­akkai­ta, eli Helsinki­in. Ei ole varaa tehdä val­tion hajasi­joit­tamis­poli­ti­ikkaa, jos­sa tuh­lataan tehokku­u­so­hjelmien hedelmät edestakas reis­saamiseen jostain hevon-taka­puoles­ta Num­me­las­ta — Helsinki­in. Tili­toimis­toni siir­tyi Ker­avalle “kun on halvem­paa” ja vai­h­doin tili­toimis­toa, vaik­ka käyn siel­lä vain muu­ta­man ker­ran vuodessa.

    Vastaa

24. Krtek: Kyl­lä me yrit­täjät sijoitu­taan ihan vapaae­htois­es­ti lähelle asi­akkai­ta, eli Helsinki­in. Ei ole varaa tehdä val­tion hajasi­joit­tamis­poli­ti­ikkaa, jos­sa tuh­lataan tehokku­u­so­hjelmien hedelmät edestakas reis­saamiseen jostain hevon-taka­puoles­ta Num­me­las­ta – Helsinki­in. Tili­toimis­toni siir­tyi Ker­avalle “kun on halvem­paa” ja vai­h­doin tili­toimis­toa, vaik­ka käyn siel­lä vain muu­ta­man ker­ran vuodessa.

    Jos asi­akkaitakin hajasi­joite­taan Uudelle­maalle esim Ker­avalle, niin kyl­lä yri­tyk­set seu­raa­vat jos puheesi pitävät paikkansa.

    Ja vien­ti­toimin­nas­sa asi­akkaat ovat ympäri maail­man ja kyl­lä ne sieltäkin löy­de­tään ja palvellaan.Kyllä 10000 km etäisyys on suurem­pi ongel­ma kuin 50 km

    Vastaa

25. “Korko­jen verovähen­nysoikeus nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja tätä kaut­ta myös vuokria, kos­ka vuokrat ovat asun­non hin­nan johdannaisia”

    Vero­jen lop­ullisia vaiku­tuk­sia on vaikea arvioida.

    Jos korkovähen­nyk­sistä nyt hyö­tyvät oman asun­non osta­ja pysy­i­sivät vuokra-asun­nois­saan vähenisi vapau­tu­vien vuokra-asun­to­jen määrä. 

    Se mikä nos­taa yksi­tyisen vuokranan­ta­jan hin­taa on pääomavero.
    Esimerkik­si pine­si­joit­ta­ja ostaa uudehkos­ta kohteesta pienen huoneis­ton. Omia säästöjä on ker­tynyt tai tul­lut per­in­töä 20–30 % asun­non arvos­ta, lop­ut saa pankista lainana. Tuot­to oma­lle sijoite­tulle pääo­ma­lle on 8 % (jos toim­inta rul­laa ilman riskejä).

    Tarkoituk­se­na pien­si­joit­ta­jal­la on vuokra­ta huoneis­toa ja lisäk­si tulout­taa myyn­tivoit­toina kun uuden alueen sta­tus on nous­sut korkeammaksi.
    Ja ostaa siinä vai­heessa 1–2 uut­ta sijoitusasuntoa.

    On oikeu­den­mukaista että verot joutuu mak­samaan myyntivoitosta.
    Kuukausit­tainen kas­savir­ta asun­nos­ta taas menee siten että 70 % osu­u­den lainas­ta saa osit­tain katet­tua vuokral­la omaa rahaa menee 100–200 euroa.
    Tuos­ta vuokralaisen mak­samas­ta lyhen­nyk­sen osu­ud­es­ta menee pääo­mavero, korot voi tietysti vähen­tää kuluina. 

    Näin var­maan pitääkin olla mut­ta käytän­nössä pien­si­joit­ta­ja las­kee pääo­maveron vuokraan mukaan. Ainakin markki­nahin­to­jen perus­teel­la näin on.
    Vuokranan­ta­jan riskik­si jäävät asukkaiden vai­h­dos­ta aiheutu­vat tyhjäkäytöt, mah­dol­liset muut­tore­mon­tit, kohteen markki­noin­ti vai­h­dois­sa ja odotet­tavis­sa ole­va korko­ta­so­jen nousu. 

    Nähtäväk­si jää meneekö tule­va koro­jen nousu suo­raan hin­toi­hin, pyrkimys sijoit­ta­jil­la kuitenkin on kas­vat­taa var­al­lisu­ut­taan ilman omaa panostusta.

    Vastaa

26. Ja vien­ti­toimin­nas­sa asi­akkaat ovat ympäri maail­man ja kyl­lä ne sieltäkin löy­de­tään ja palvellaan.Kyllä 10000 km etäisyys on suurem­pi ongel­ma kuin 50 km

    Ei vält­tämät­tä. 10 000 km etäisyys on palvelua, 50 km odote­taan asi­akkaan saa­pu­van luokse. Siinä on se ero.

    Vastaa

27. Eikös täl­lainen sijoit­ta­mi­nen asun­toi­hin ole moraali­ton­ta, kun sijoit­ta­mi­nen ns raaka­maa­han ainakin tun­tuu ole­van sitä?

    Vastaa

28. teekkari: Ei vält­tämät­tä. 10 000 km etäisyys on palvelua, 50 km odote­taan asi­akkaan saa­pu­van luokse. Siinä on se ero.

    Eipä ole vaku­u­tusy­htiön asi­akas­palveli­ja vielä tul­lut koti­in, eikä pank­in­jo­hta­ja eikä puhelinthtiönkään

    Vastaa

29. T.:
    “toimeen­tu­lotuel­la elävän kannal­ta on saman tekevää, asuuko hän Helsingis­sä vai Järvenpäässä”

    Ei ole, toimeen­tu­lo­tu­ki kyl­lä kor­vaa vuokran, mut­ta ei junalip­pua jär­ven­päästä helsinki­in hen­gaile­maan kaverei­den kanssa. Eikä varsinkaan tak­si­matkaa takaisin jär­ven­päähän. Toimeen­tu­lotuel­la kan­nat­taa min­i­moi­da ne kulut joi­ta toimeen­tu­lo­tu­ki ei kor­vaa, kor­vat­tavien kulu­jen kus­tan­nuk­sel­la. Jos kaver­it ja har­ras­tuk­set on hel­gingis­sä, muut­to jär­ven­päähän aiheut­taa vain lisää itse mak­set­tavia kustannuksia. 

    Pien­i­t­u­loisel­la tilanne on sit­ten toisin päin, halvem­pi asun­to tai vuokra tuot­taa säästöä tai ylipään­sä mah­dol­lisu­u­den asua, ja matkaku­lu­ja saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Elämä kuluu sit­ten julk­i­sis­sa istuskel­lessa töi­hin ja takaisin.

    Niin, ehdot­tomasti helsinkiläisen työt­tömän sosi­aaliset ympyrät (jot­ka toden­näköis­es­ti aut­ta­vat ylläpitämään oloti­laa “töytön”) ovat tärkeämpiä kuin helsinkiläisen pieni­palkkaisen sosi­aaliset ympyrät.

    Vastaa

30. On käynyt selväk­si että kun­nat, Helsin­ki kär­jessä ei kykene kaavoit­ta­maan eikä tuot­ta­maan infraa kohtu­ulliseen hin­taan eikä sääl­lisessä ajas­sa. On var­maan aika kehitel­lä joku uuden­lainen mekanis­mi näi­hin hom­mi­in. Tietenkin “maan­jalosta­jat” ovat valmi­ita rahoit­ta­maan infran ja kaa­van mut­ta sen pitää olla kus­tan­nuste­hokas­ta eikä mitään lobbaus/korruptio vedätystä.

    Jotenkin tulee sel­l­ainen tunne että kaupun­gin asukkaiden sekä siel­lä bis­nek­sel­lä ja virkamieshom­mil­la rikas­tu­vien, myös pitäisi mak­saa.…. tai ehkä he tekevätkin sen, kuka­pa tässä vero ja mak­su­vi­idakos­sa tietää mihin kaik­ki rahat menee.

    Vastaa

31. aasa: Niin, ehdot­tomasti helsinkiläisen työt­tömän sosi­aaliset ympyrät (jot­ka toden­näköis­es­ti aut­ta­vat ylläpitämään oloti­laa “töytön”) ovat tärkeämpiä kuin helsinkiläisen pieni­palkkaisen sosi­aaliset ympyrät.

    Har­va on pysyvästi työtön, joten viikon tai kuukau­den karko­tus Siperi­aan työt­tömyy­den vuok­si on järjetöntä

    Vastaa

32. Liian van­ha: Har­va on pysyvästi työtön, joten viikon tai kuukau­den karko­tus Siperi­aan työt­tömyy­den vuok­si on järjetöntä 

    Ansiosi­don­naisel­la ole­va työtön ei joudu Siperi­aan. Hän tuskin edes saisi toimeen­tu­lo­tukea muutenkaan. Muutenkaan ei kenenkään kan­na­ta elää niin kädestä suuhun, ettei seu­raavak­si viikok­si ole rahaa, jos yhtäkkiä joutuu työttömäksi.

    Vastaa

33. Min­ulle ei Osmo vielä ole selvin­nyt, mik­si hum. maa­han­muut­ta­jat asute­taan Suomen kalleimpi­in neliöhin pk-seudulle.
    Olisi ollut kiva kuul­la tänään aamu-tv:ssä sin­ul­ta, paljonko tämä sin­ua lainat­en “busi­ness as usu­al” mak­saa veron­mak­sajille jos ja kun hum. maa­han­muut­to lisään­tyy kym­me­nil­lä tuhan­sil­la tulev­ina vuosi­na. Voisit myös päätök­sen­tek­i­jänä ker­toa, miten kym­men­henkiselle tur­va­paikan­hak­i­japer­heelle järjestyy asun­to käden kään­teessä ja Sari Sairaan­hoita­ja saa nelinu­meroisen jonotusluvun.

    Vastaa

    1. Nuo maa­han­muu­ton ennus­teet eivät ker­ro, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to kas­vaisi, vaan suuri bulk­ki on työperäistä. Jos työperäistä ei tule, sil­loin ei tule.

       Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo maa­han­muu­ton ennus­teet eivät ker­ro, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to kas­vaisi, vaan suuri bulk­ki on työperäistä. Jos työperäistä ei tule, sil­loin ei tule.

    Eivät ainakaan maa­han­muut­tovi­ras­ton tilas­tot tue käsi­tys­tä suures­ta työperäis­es­tä maahanmuutosta.
    Maa­han­muut­ta­jia oon ollut n 30000 vuodessa, EU/ETA ulkop­uolisia n 18000.

    Noista EU/ETA ulkop­uoli­sista vain 30 % on työperäistä.

    EU sisältä on muut­tanut n 12000 , mut­ta hei­dän syitään ei rekisteröidä.Yksi suuri ryh­mä ovat suo­ma­laiset palu­umuut­ta­jat esim maail­mal­ta palaa­vat eläkeläiset, jot­ka tuskin tule­vat töihin

    Kun noista EU/ETA maa­han­muut­ta­jista vain 5300 on tul­lut töi­hin ja jos las­ke­taan , että KAIKKI EU/ETA siältä tulleet ovat työperäisiä maa­han­muut­ta­jia niin sil­loinkin vain 60 % on työperäistä maahanmuuttoa.

    Kun EU sisäl­läkin on mon­en­laista maa­han­muut­ta­jaa niin­todel­linne työperäi­nen maa­han­muut­to on puo­let tai alle maahanmuuttajista

    Tämä näkyy maa­han­muut­ta­jien alhaise­na työl­lisyysas­teena, n 51 % kuten edel­lisen ker­ran esitin

    Vastaa

35. Samuli Saarel­ma: Ansiosi­don­naisel­la ole­va työtön ei joudu Siperi­aan. Hän tuskin edes saisi toimeen­tu­lo­tukea muutenkaan. Muutenkaan ei kenenkään kan­na­ta elää niin kädestä suuhun, ettei seu­raavak­si viikok­si ole rahaa, jos yhtäkkiä joutuu työttömäksi.

    Samuli Saarel­ma: vaa­di­taan

    Kysymys oli aasan viit­tauk­ses­ta siihen, että työt­tömäl­lä ei saisi olla asum­isoikeut­ta kaupunkeihin

    Vastaa

36. “Lähi-idän ja Afrikan kieliryh­mien osu­us kaik­ista vierask­ieli­sistä kas­vaa eniten Helsingissä.”

    http://www.hel.fi/hki/tieke/fi/uutiset/nostettu_uutinen

    En vielä saanut vas­tauk­sia kysymyk­si­i­ni, btw.

    Kuka mak­saa ja mik­si juuri maan kalleim­mat neliöt?

    Vastaa

37. aasa: Niin, ehdot­tomasti helsinkiläisen työt­tömän sosi­aaliset ympyrät (jot­ka toden­näköis­es­ti aut­ta­vat ylläpitämään oloti­laa “töytön”) ovat tärkeämpiä kuin helsinkiläisen pieni­palkkaisen sosi­aaliset ympyrät.

    Tästä mielip­i­teestä kuluu läpi muu­ta­ma taus­tao­le­tus ja erinäisiä asen­tei­ta, kuten: 

    Heti kun joku Helsingis­sä menet­tää työn­sä, hänet saa / tulee leima­ta työ h a l u t t o m a k s i “oleske­li­jak­si”, ja jotenkin tämä päät­te­ly kat­taa hänen ihmis­suh­teen­sa myös. Seu­raa­va härs­ki ole­tus onkin sit­ten jo kun­nal­lisen sosi­aal­i­tur­van varaan jät­täy­tymi­nen ilman aiko­mus­takaan työnhausta.

    Voin ker­toa, että koko päät­te­lyketju on häm­mästyt­tävän ylim­ieli­nen, väärä ja päätön, kos­ka taus­tao­le­tusten perus­ta on pelkkää tietämät­tömyyt­tä ja ide­ol­o­gista ennakkolu­u­loa, joil­ta puut­tuu vas­tine arkipäivän todellisuudesta.

    Tämä harhaisu­us ja ennakkolu­u­loisu­us ovat myös kaikkein suurin uudelleen­työl­listymisen este työhaluisen irti­san­otun tiel­lä — joi­ta työt­tömien suuri enem­mistö on. 

    Tiedän, kun olen kokenut sen. Ja on se osoitet­tu myös tutkimuksin. Toimeen­tu­lo­tukea olen itse naut­tin­ut yhteen­sä 2kk kaikki­na niinä vuosi­na, jol­loin olen elänyt määräaikaislla töil­lä — siis ollut tois­tu­vasti työtön työ­suhtei­den välillä.

    Asum­is­tu­ki sen sijaan on ollut ratkai­se­va nimeno­maan työl­listymisen edellytyksenä:

    Mitä järkeä olisi työhaluisen työt­tömäk­si jääneen muut­taa pois sieltä, mis­sä työ­markki­nat ovat?

    Ja lopuk­si: Työt­tömyys ei ainakaan tois­taisek­si sen­tään kumoa jokaisen kansalaisen perus­tus­lail­lista oikeut­ta vali­ta asuin­paikkansa vapaasti.
    Muu Suo­mi myöskään ole mikään “alus­maa”, jol­ta voidaan vaa­tia “karkotet­tu­jen” vastaanottamista.

    Voitaisi­inko siis luop­ua näi­den irra­tionaal­is­ten “näky­jen” tunkemis­es­ta joka keskusteluun? 

    Pysyt­täisi­in asiassa. 

    Niis­sä vuokra-asun­to­jen lisäämisen esteissä.

    Vastaa

38. Timo Kar­jalainen:
    Hyvä näke­mys. Helsingis­sä on kaupungi­nosia, joi­hin on kasautunut väkeä, joka ei tee ansio­työtä, eikä hae ansio­työtä. Tämä väki on sitä oleiluy­hteiskun­nan väkeä, jota ei pidä kan­nus­taa muut­ta­maan Helsinki­in. Se, että ansio­työtä tekevät pakote­taan kauas radan var­teen, mur­taa ajan mit­taa työtä teke­vien sol­i­daarisu­u­den. Mik­si ihmiset reis­saisi­vat pitk­iä työ­matko­ja ja antaisi­vat oleil­i­joiden asustel­la parem­mil­la asuinpaikoilla.Hgin asun­topoli­ti­ik­ka vaatii enem­män julk­isu­ut­ta ja julk­istaob­jek­ti­ivista tutkimusta.

    Eikä ole!

    Helsingis­sä ei ole “oleske­li­joiden kaupunginosia”.

    Väite on aivan pöhkö. 

    Helsin­gin kaupun­gin pitkäaikaisen yhteiskun­tapoli­it­tisen lin­jan mukaises­ti kaupun­ki vas­tus­taa omil­la päätök­sil­lään asuinaluei­den eri­tymistä eri väestö- ja tulo­ryh­mien mukaan ja pyrkii sel­l­aiseen asuinaluei­den väestörak­en­teeseen, jos­sa samal­la alueel­la asuu kaiken­laisia ihmisiä.

    Tulos ei koskaan voi olla täysin tavoit­teen mukainen, mut­ta siihen on päästy, että vaik­ka kaupun­gin omia vuokrat­alo­ja on jois­sakin kaupungi­nosis­sa enem­män kuin toi­sis­sa, tiedos­sani ei ole yhtään kaupungi­nosaa, jos­sa niitä olisi enemmistö. 

    Toisin sanoen: mis­sä tahansa kaupungi­nosas­sa kaupun­gin talot ovat p o i k k e u s siitä sään­nöstä, että raken­nuskan­ta on pääosin on yksi­ty­is­ten rak­en­ta­maa ja myös lähiöt kokon­aisuute­na kat­sot­tuna omistusasuntovaltaisia.

    Sen sijaan että ehdot­taa tutkit­tavak­si jo tutkit­tua, olisi hyvä ihan itse ottaa hiukan selvää siitä, mihin ottaa kan­taa, luulemisen sijaan.

    Vastaa

39. H.H.: Työt­tömyys ei ainakaan tois­taisek­si sen­tään kumoa jokaisen kansalaisen perus­tus­lail­lista oikeut­ta vali­ta asuin­paikkansa vapaasti.

    Tämä perus­tus­lailli­nen oikeus on kyl­lä ymmär­ret­ty nyt kovin omi­tuis­es­ti. Ei se tarkoi­ta sitä, että ihmi­nen saa vali­ta, mis­sä asuu. Se tarkoit­taa, että vira­nomaiset eivät saa kieltää asumas­ta jos­sain. Sen sijaan se ei tarkoi­ta, että vira­nomaisil­la aka veron­mak­sajil­la on velvol­lisu­us kus­tan­taa perus­tus­lail­lisen oikeu­den naut­ti­jan asum­i­nen siel­lä mis­sä hän halu­aisi asua.

    Asu vaan Espal­la, mut­ta han­ki rahat itse.

    (Tietenkin tämä perus­tus­lail­lisen oikeu­den rajoit­ta­mi­nen on silti mah­dol­lista esim. sikäli, että asuin­raken­nus voidaan aset­taa käyt­tökiel­toon ter­vey­delle vaar­al­lise­na, ja siten että teol­lisu­uskäyt­töön kaavoite­tul­la ton­til­la ei saa asua, jne.)

    Vastaa

40. Liian van­ha: Kysymys oli aasan viit­tauk­ses­ta siihen, että työt­tömäl­lä ei saisi olla asum­isoikeut­ta kaupunkeihin

    Kukaan ei liene kieltämässä työt­tömiä asumasat kaupungeis­sa, tai mis­sään. Kyse on vain siitä, miten paljon ja miten pitkään muil­la on velvol­lisuuk­sia mak­saa työt­tömän asumis­es­ta siel­lä mis­sä tämä halu­aisi asua.

    Vastaa

41. Pekka Taipale: Tämä perus­tus­lailli­nen oikeus on kyl­lä ymmär­ret­ty nyt kovin omi­tuis­es­ti. Ei se tarkoi­ta sitä, että ihmi­nen saa vali­ta, mis­sä asuu. Se tarkoit­taa, että vira­nomaiset eivät saa kieltää asumas­ta jos­sain. Sen sijaan se ei tarkoi­ta, että vira­nomaisil­la aka veron­mak­sajil­la on velvol­lisu­us kus­tan­taa perus­tus­lail­lisen oikeu­den naut­ti­jan asum­i­nen siel­lä mis­sä hän halu­aisi asua.

    —

    Mis­tä päät­telet, että täl­laista ongel­maa olisi edes olemassa?
    En jak­sa tois­taa, mitä muu­ta olen jo vas­tan­nut tähän “argu­ment­ti­in” joka vaikut­taa olkiukolta.

    Vastaa

42. Liian van­ha:
    Kysymys oli aasan viit­tauk­ses­ta siihen, että työt­tömäl­lä ei saisi olla asum­isoikeut­ta kaupunkeihin 

    Ei minus­ta tuos­ta ole mis­sään vai­heessa ollut kyse. Asum­isoikeus ei ole sama kuin oikeus siihen, että joku muu mak­saa sen asumisen. 

    Eli työt­tömäl­lä on tietenkin asum­isoikeus mihin tahansa Suomes­sa (tai no, en tiedä onko Affe­nan­maal­la jotain rajoituk­sia suomenkielisille). Sitä voi kuitenkin kysyä, että onko oikein, että hänelle mak­se­taan muiden toimes­ta asumisku­lut siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kallein­ta, kun samaan aikaan ne, jot­ka koit­ta­vat itse mak­saa asumisen­sa ovat valmi­ita muut­ta­maan kauem­mas, jot­ta omat rahat riit­tävät asumisku­lu­jen kattamiseen.

    Vastaa

43. Samuli Saarel­ma: Ei minus­ta tuos­ta ole mis­sään vai­heessa ollut kyse. Asum­isoikeus ei ole sama kuin oikeus siihen, että joku muu mak­saa sen asumisen. 

    Eli työt­tömäl­lä on tietenkin asum­isoikeus mihin tahansa Suomes­sa (tai no, en tiedä onko Affe­nan­maal­la jotain rajoituk­sia suomenkielisille). Sitä voi kuitenkin kysyä, että onko oikein, että hänelle mak­se­taan muiden toimes­ta asumisku­lut siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kallein­ta, kun samaan aikaan ne, jot­ka koit­ta­vat itse mak­saa asumisen­sa ovat valmi­ita muut­ta­maan kauem­mas, jot­ta omat rahat riit­tävät asumisku­lu­jen kattamiseen.

    Eli siir­retään työt­tömät gettoihin ?

    Vastaa

44. Noi­ta get­to­ja on kokeil­tu esim New Yorkissa . Se loi poh­jan mafi­alle ja järjestye palau­tui vas­ta kun get­to­ja alet­ti­in purkaa ja ihmiset sekoit­tui­v­at sosiaalisesti.

    Ran­s­ka on luonut get­to­ja jo pitkään ja niin­pä 1000 autoa palaa päivit­täin eikä poli­isil­la ole asi­aa gettoihin

    Sak­sa luo parhail­laan noi­ta get­to­ja esim Berli­i­ni keräsi viime vuon­na n 80000 mini­job-työtön-porukkaa pari­in kaupunginosaan

    Se merk­isti lop­pu­jen ns nor­maalien pakoa ao kaupungi­nosista , hin­to­jen rom­ah­dus­ta ja rap­pi­on alkua, kos­ka vuokrata­son tip­pumi­nen johti liian alhaiseen tuot­toon jot­ta kiin­teistö­ja voidaan ylläpitää.

    Kun asumisku­lut paine­taan väk­isin liian alas niin kiin­teistöä ei enää ylläpi­de­tä ja se rappeutuu.

    Syn­tyy slummeja

    Vastaa

    1. 1000 autoa palaa päivittäin

       Uskotko tuo­hon itsekään: 365 000 autoa vuodessa?

       Vastaa

45. Liian van­ha: Eli siir­retään työt­tömät gettoihin ?

    Mielu­um­min töi­hin. Siinä aut­taa se, jos työstä saata­vat ansiot todel­la vaikut­ta­vat omi­in tuloihin.

    Vastaa

46. Pekka Taipale: Mielu­um­min töi­hin. Siinä aut­taa se, jos työstä saata­vat ansiot todel­la vaikut­ta­vat omi­in tuloihin.

    Työl­lisyyskat­sauk­sen mukaan työn­hak­i­joi­ta oli
    kaik­ki työn­hak­i­jat yhteen­sä 484 792
    Avoimet työ­paikat yhteen­sä 25 384

    http://www.tem.fi/index.phtml?C=105378&s=4812&xmid=4955

    Eli ei työvoiman tar­jon­ta ei ole ongel­ma vaan kysyntä.

    Jos pieni­palkkaiseen asi­akas­palveli­jan työhön sään­nöl­lis­es­ti hakee 200–400 hak­i­jaa 1500–1700 pal­ka­lla niin tuskin­pa nuo jutut kan­nustin­loukuista mitenkään merk­i­tyk­sel­lisiä ovat

    Täl­lä suh­teel­la 484000tarjonta/2500kysyntä löy­tyy aina , joka hyö­tyy työllistymisestä

    Mut­ta teo­ri­aa on haus­ka jauhaa, jos ei ole muu­ta tekemistä

    Vastaa

    1. Alan koh­ta laa­jem­min sen­suroi­da Liian van­han tekjste­jä, kos­ka hän ver­taa aina vääriä luku­ja keskenään.
       On surullista, että työvoima­toimis­to­ja ei enää käytetä työn väl­i­tyk­seen. Kan­nat­taa tutkia tilas­to­ja siitä, kuin­ka mon­ta työ­suhdet­ta vuod­edssa syn­tyy. Yleen­sä avoimia työ­paikko­ja ei
       Kokon­aan toinen asia on, että meil­lä on korkea rak­en­teelli­nen työt­tömyys, mikä tarkoit­taa, että näil­lä pelisään­nöil­lä mon­en on mah­do­ton­ta saa­da työtä. Sille taas voi tehdä jotain. Teen tästä vähän isom­man postauk­sen viikon kuluttua.

       Vastaa

47. Samuli Saarel­ma: (tai no, en tiedä onko Affe­nan­maal­la jotain rajoituk­sia suomenkielisille). 

    Muut­taa saa ja töitä tehdä. Asun­to-osak­keenkin saa ostaa mut­ta kiin­teistöä ei ilman kotipaikkaoikeutta. 

    Ja koti­paikkaoikeu­denkin saa kun on asunut viisi vuot­ta ja omaa tyy­dyt­tävän ruotsin kie­len taidon. Joka luul­tavasti on kart­tunut luon­nos­taan jos on siel­lä viisi vuot­ta ollut…

    Vastaa

48. Minus­ta pääkaupunkiseudun jär­jet­tömät hin­nat ovat todel­li­nen ongel­ma, mut­ta kysymys on liiken­nepoli­it­ti­nen enem­män kuin asuntopoliittinen.

    Mikä mah­dol­lis­taa sen, että sadat­tuhan­net ihmiset voivat ylipään­sä hakeu­tua asumaan pos­timerkin kokoiselle alueelle, jol­loin mm. asumisen hin­nat nou­se­vat pil­vi­in? Val­tion tuke­ma joukkoli­iken­nejär­jestelmä tot­ta kai.

    Jos tuet pois­tet­taisi­in ja seu­tulip­pu mak­saisi sen, mitä jär­jestelmän ylläpi­to todel­lisu­udessa mak­saa, ei bus­sil­la ajaisi kukaan. Yksi­ty­isautoilus­ta seu­raa­vat jär­jet­tömät liiken­neru­uhkatkaan tuskin houkut­telisi­vat. Tak­sil­la­han suomes­sa eivät ajakaan kuin her­rat ja juopot, mut­ta kum­matkaan eivät omaan piikkiinsä. 

    Ehkä täl­löin ihmisille valkenisi, että ei kaikkien ole pakko asua ytimessä ja ker­rostalolähiöis­sä; vaan asum­ista ja työ­paikko­ja voisi levit­tää vähän laa­jem­mallekin. Täl­löin asun­to­jen kysyn­tä ei keskit­ty­isi liiak­si mikä johtaisi pääkaupunkiseudun hin­taku­plan puhkeamiseen ja muun suomen autioi­tu­misen välttämiseen.

    Vastaa