Kuten moni verkkojulkaisu tietää kertoa, esittelimme tänään Juhana Vartiaisen kanssa Talousneuvoston tilaamaan selvityksen ”Lisää matalapalkkatyötä”. Muistio on valtioneuvoston kanslian omaisuutta ja tulee julkiseksi, kun valtioneuvoston kanslia saa sen painetuksi.
Koska ministeri Arhinmäki on Facebook-sivullaan halunnut kertoa, että esitämme nuorille 20 prosentilla alennettua palkkaa, ajattelin kertoa tältä osin, mitä ehdotamme oikeasti.
Nuorten osalta työttömyys on kolminkertainen muuhun väestöön nähden. Jostain syystä nuoret eivät siis ole kovin haluttua työvoimaa. Asiaa on monessa työehtosopimuksessa vaan ei kaikissa yritetty korjata sillä, että kokemattomalle nuorelle saa maksaa muita huonompaa palkkaa. Tässä taas on se huono puoli, että tällöin erityisesti korkeiden vuokrien Helsingissä työnteko ei ole erityisen kannattavaa. Siksi ajatus alemmista palkoista nuorille ei yksinään toimi.
Jos tuo moneen työehtosopimukseen sisältyvä nuorisopalkka vedettäisiin läpi linjan, se voitaisiin kompensoida alentamalla nuorten verotusta ikäperusteisesti. Nuorisoalennus verotuksessa oli vuoteen 1975, mutta henkilöverouudistuksen yhteydessä siitä luovuttiin.
Niinpä esitämme, että työehtosopimuksiin otettaisi kautta linjan noin 20 prosenttia muuta väestöä pienemmät nuorisopalkat ja tämä kompensoitaisiin joko ikäperusteiselle veronalennuksella tai suoralla matalapalkkatuella.
Eikö nyt kuitenkin olisi mielekkäämpää vaan alentaa veroastetta kautta linjan kuin sotkea taas systeemiä monimutkaisilla härpäkkeillä? No, ainakaan ikäperusteinen veronalennus ei sisällä kannustinloukkua, koska kukaan ei jätä ikääntymättä verojen vuoksi.
Mikä olisi systeemin vaikutus nuorten eläkekertymään?
Työttömyyteen verrattuna positiivinen.
Työssäolevien ja työehtosopimuksien mukaista palkkaa nauttivien nuorten joukot menevät vain osittain päällekäin. Tästä seuraa että ne nuoret jotka onnistuvat työllistymään työehtosopimusten ulkopuolisiin töihin saavat 20% enemmän rahaa käteen. Ei tämä varmaankaan mikään suuri ongelma ole, jos sitä nyt voi edes ongelmaksi sanoa, kunhan huomautin.
Tuntuu vaikealta ja epäsuoralta tavalta hoitaa ongelma, mutta toisaalta en tiedä onko kaikkien säännösten, tukisokkeloiden ja byrokratian lomasta löydettävissä suorempaa keinoa.
Eli opiskeleva nuori saa tehdä 20% enemmän töitä ennen kuin Kela karhuaa omiaan takaisin! Ja sitten verovähennyksen kanssa matematiikka muuttuukin paljon yksinkertaisemmaksi.
Toki nykyään on tapana määrätä vaivoihin lääkettä ilman että kukaan hallitsee lääkkeiden yhteysvaikutusta potilaaseen. Olisi myös se kansalaispalkka… Mutta jos se on poliittisesti mahdoton niin tuskinpa nykyinen frankensteinmainen järjestelmää ajautuu yhtään hullummaksi vielä muutamasta kosmeettosesta operaatiosta.
Hyvänen aika, Ode!
Minkähän suuruisia palkkoja olette Juhanan kanssa mielissänne pyörittäneet? Nuoret eivät muutenkaan sijoitu hyväpalkkaisiin asiantuntijatehtäviin vaan avustaviin ja epäitsenäisiin hommiin, joista palkkaus on tälläkin hetkellä täysin ala-arvoinen.
Pienistä tuloista menee tälläkin hetkellä pieni vero kuten menee suuremmistakin tuloista.
Joku nollaverolinja vastaan pienempi palkka on minusta hävytön ajatus.
Töitä löytyy kun ahneutta pantaisi kuriin.
Se on kuule vaan ajan kysymys, kun joku ekonomisti kertoo tästäkin että ihmiset reagoi kannustimiin. Haluatteko te tappaa nuoria, häh!?
Jos suurin osa nuorista siis kuitenkin kärsisi taloudellisesti, on aika vaikea nähdä, millä tavalla uudistus kannustaisi työntekoon tai sitouttaisi yhteiskuntaan.
Jatkoa ensimmäiseen, turhan hätäisesti näppikseltä karanneeseen viestiin:
Ei tietenkään pitäisi kommentoida näkemättä varsinaista tekstiä, mutta kyllähän tästä ehdotuksesta paljon kysymyksiä herää.
Eläkkeet on toki yksi kysymys, joskin varsin kaukainen sellainen. Vanhempainetuudet sen sijaan ovat monelle nuorelle hyvinkin ajankohtaisia. Miten palkkojen leikkaus kompensoidaan nuorille vanhemmille? Vai kannattaako tulevaisuudessa lykätä perheenperustamista entisestään?
Entäs opiskelijat? Saavatko hekin jotain hyvitystä? Suurin osa opiskelijoista käy osa-aikatyössä. Alenisivatko hanttihommien palkat entisestään? Toisaalta valtiovallan mielestä pitäisi valmistua nopeammin, mutta aika vaikeaa se on, jos joutuu tekemään entistä enemmän työtä, jotta saa vuokran maksetuksi.
Olisi myös kiinnostava tietää, millä tavalla määritellään kokematon nuori. Eihän sitä voi pelkästään iän perusteella määritellä. 18–19-vuotiaana ammattiin valmistuva ehtii olla työelämässä monta vuotta, ennen kuin akateeminen ikätoveri saa opintonsa valmiiksi.
Idea on huono. Toivon sydämestäni, ettei se menesty. Erittäin pettynyt, kuinka tällaisia syrjiviä temppuesityksiä tulee Osmon kaltaiselta viisaalta poliitikolta. Vartiaiselta nyt voi odottaa ihan mitä tahansa.
Ehdotus syrjii rajusti juuri tämän nuorisoikärajan ylittäviä työmarkkinoilla ja muodostaa vain uuden väliinputoajajoukon, joiden työllistymisestä tulee mahdotonta. Kysymys on ongelman lapioimisesta eteenpäin. monet yli 30-vuotiaat eivät korkeakoulut käytyään ole saaneet mitään muuta kuin satunnaisia pätkiä. Heidät poistetaan tällä tempulla työpaikkojen saantia koskevasta kilpailusta.
Toivottavasti ehdotus arvioidaan kriittisesti myös esim. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa. Hänellä on ainakin välillä ollut rohkeutta todeta näitä ideoita yhdenvertaisuuslain vastaiseksi.
Vartiainen ja Osmo on nyt lähdössä demareiden tempputyöllistämiseen mukaan. Se ei tunnetusti toimi ja aiheuttaa lopulta vain murhetta ja väärinkäytöksiä.
Lisäämällä humanitääristä maahanmuuttoa voimme ehkäistä kantaväestön mahdollisen perheenperustamisen lykkäytymistä.
Pääasia, että suomalaiset nuoret ovat töissä, oli korvaus sitten kuinka pieni tahansa.
Oletatte Vartiaisen kanssa, että nuorten muita suurempi työttömyys johtuisi nuorten muita heikommasta tuottavuudesta. Voi olla, mutta minä ehdotan, että työttömyys johtuu epävarmuudesta.
Pidempään työelämässä ollut on todistanut pystyvänsä toimimaan työelämässä. Hän ei siis todennäköisesti ole alkoholisti, mielenterveysongelmainen tai muuten hankala työntekijä. Nuorilta tämä “koelento” puuttuu, minkä vuoksi nuoren palkkaaminen on riski. Paras ratkaisu ei siis välttämättä olekaan palkan alentaminen, vaan irtisanomisen helpottaminen. Pitäisikö koeajan pituutta kasvattaa?
Toinen kysymys liittyy ns. kitkatyöttömyyteen. Kuvittelen että nuoret hakevat työpaikkaa useammin kuin vanhat. Haussa on joko ensimmäinen työpaikka tai mahdollisesti uusi haastavampi työtehtävä koulutustason noustua tai mahdollisesti nuori vaihtaa paikkakuntaa parisuhteen takia. Kun kerran työpaikan vaihdot ovat nuorten keskuudessa yleisempiä kuin vanhenmpien, niin myös kitkatyöttömyys kohdentuu enemmän nuoriin. En ole nähnyt eroteltavat tämän vaikutuksen osuutta nuorisotyöttömyyteen.
Hyvä että nuorisotyöttömyyttä pyritään ratkaisemaan, mutta näkisin että tuo loisi vain uuden ryhmän työmarkkinoille.
Perustulo+tasavero ‑systeemi toisi valtavasti uusia työpaikkoja ja tulisi halvemmaksi. Emme tarvitse enää systeemiä systeemin päälle, se jos mikä lisää eriarvoisuutta.
Eläkkeen kertyminen alkamaan 18 ikävuodesta voisi motivoida nuoria huomattavasti enemmän työelämän pariin.
Ei ole motivoinut. Eläke karttu nykyisin 18-vuoden iästä alkaen.
Ettei tässä nyt kävisi niin, että kun Mäkkärin kassalle on halvempaa palkata alan ammattitutkinnon lukeneen sijasta lukiolainen, jolle saa jo työehtosopimusten mukaan maksaa muita alempaa palkkaa, niin halutaan nyt puskea nämä tutkinnon omaavat lukiolaisten ohi työllisyyteen?
Lukiolaisten “työttömyydellähän” ei tilastojen valossa ole mitään väliä, koska koulua käyvä ei voi olla virallisesti työtön, toisin kuin koulusta jo valmistunut on. Jostain lukiolaisten on kuitenkin vuokriinsa rahat saatava, joten pelkäänpä, että mitä tahansa tapahtuukin nuorisotyöttömien tilastoille, niin sama tapahtuu käänteisenä toimeentulotukea nostavien nuorien tilastoille.
Sehän nimenomaan ei ole tempputyöllistämistä, että lasketaan veroja ja annetaan palkkojen määräytyä kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Ehdotushan on vaan reagointia siihen, että nyt palkat on nostettu nuorten osalta niin ylös, että monet heistä jäävät työllistymättä.
Ahneutta ei voi poistaa, koska jokainen meistä on loppuenlopuksi ahne. Ostamme aina halvimmalta tarjoajalta, joten suosimme liki poikkeuksetta niitä työnantajia, jotka ajavat kulurakenteensa mahdollisimman alas. Ja maksavat siis huonoimpia palkkoja…
Jos olisimme kiinnostuneita kansalaisien hyvinvoinnista ja tasa-arvosta olisi kehityksen suunta juuri päinvastainen. Matalapalkka-alojen palkkoja olisi nostettava reilusti. Yhdessä verotuksen progression lisäämisen kanssa voisimme vaikuttaa tasa-arvoisemman tulonjaon lisäksi holvaantuneiden pääomien määrään eli rahatalouden toimivuuteen ja tuotantokoneiston turhaketuotantoon.
Tämä voi toki toteutua vain jos Euroopassa olisi käytössä funktionaalinen valtiontalouden rahoitus, tai jos meillä olisi oma valuutta.
Valitettavasti hallinnolliset instituutiot kuten Euro ovat tärkeämpiä kuin kansalaisien hyvinvointi.
Hold your horses!
Luin tuossa TEM tutkimusta, joka koski työttömyystilatojen vartailua. En valitettavasti saanut linkkiä muistiin, johtui Windows 8 ominaisuuksista
Mutta vertailu osoitti, että Tilastokeskuksen ja TEM luvuissa on valtava ristiriita:
Tem luvuissa alle 25-vuotiaiden työttömyYs oli n 10 % mutta Tilastokeskuksen n 20 %
Vastavasti ikäryhmien toisessa päässä tilanne oli päinvastoin eli TEM tilastoissa ikääntyneiden työttömyys päinvastainen eli tupla verrattuna Tilastokeskuksen työttömyyteen.
Kumpikaan tilasto ei myöskään kata kaikkia työttömiä
En tiedä onko tämä tehty tarkoituksella, mutta nykyään ikääntyneet työttömät pyritään siivoamaan kaikin keinoin ulos työvoimasta ja luokittelemaan ns rupusakiksi
Jos meillä on kolme vaihtoehtoa:
A) palkkaan siivoajan kotiini 20e/h
B) palkkaan siivoajan kotiini 45e/h
C) en palkkaa siivoajaa
Jos valittavana on kaikki vaihtoehdot, valitsen A:n. Jos valittavana on vain B ja C, valitsen C:n.
Palkkoja nostamalla saadaan aikaiseksi työtön jonka palkka on 0e/h. Todella hyvä idea siis.
Ehdotus on tutkimisen arvoinen.
Nuoret eivät ole haluttua työvoimaa, vai nuoret eivät halua tehdä matalapalkkaisia paskaduuneja? Jos kyse on jälkimmäisestä, miten ihmeessä suomalaiset nuoret suostuisivat tekemään töitä huonommalla palkalla mitä heille on tähän asti tarjottu?
Käytännössähän tesien minimipalkkaduunit valuvat ulkomaisille tekijöille. Eikö meillä ole tälläkin hetkellä monet alat täynnä ulkomaalaisia työntekijöitä, joille maksetaan tesien mukaista minimipalkkkaa, vaikka ammattitaito edellyttäisi suurempaan palkkaan?
Epäilen salajuonta.
Soinvaarahan jo korjasi tuohon sisältyneen virheellisen implisiittisen väitteen, mutta 18-vuotiaat eivät kyllä muutenkaan mieti työhönmenoansa eläkkeen kannalta (järjetöntähän se olisikin, kun järjestelmää varmasti rukataan seuraavan puolen vuosisadan aikana useampaankin kertaan)
Eli jos verrataan nuorta jolla on työllistymisongelmia ei-nuoreen jolla on työllistymisongelmia, niin nuorella olisi sekä enemmän valinnanvaraa palkkapyynnössään, että pienempi verotus. Bonuksena monimutkaisempi lainsäädäntö.
Minimipalkkojen tiputtaminen kaikilta kohdistuisi paremmin (ne joilla ongelmia työllistymisen kanssa voisivat laskea palkkapyyntöään iästä riippumatta).
Aika rohkeaa lähteä Vartiaisen matkaan, kun mies on hoitanut julkisuuskuvansa siihen malliin, että nyt siitä tulee mieleen lähinnä heppu, joka piiskaa aamun kotiäitejä, menee sitten peiton alle nokosille ja huutelee sieltä muille, että menkää töihin. Illalla sitten riipaisee vielä kännin. Aika vähän Koskelaa, mutta sehän Ruotsista. Korhosen Lapatossu goes Turhapuro? Tarkoitus varmasti hyvä kun ajattelee miehen tehtävää, mutta toteutus kehno.
Ei kovin yllättävää, että Arhinmäki lähti taas keräämään punavihreän nuorison ääniä omalla tulkinnallaan, mutta tarkoitus on kai alentaa palkkaamisen kuluja firmoille, ja maksaa sitten muusta kirstusta tarvittava lisä. Jonkinlaista perustuloajatusta siis. Viimeksi tuon temppu onnstui ja blogin pitäjästä tuli harmia nuorille vihreille, mutta nyt kannattaisi olla katkomassa vääryydeltä ja viekkaudelta siivet ajoissa. Tai siis saada oma viesti läpi ilman muiden tulkintoja. Vasemmistolla näyttää olevan haluja vääristää vihreiden sanomiset niin, että saisivat punavihreät joukot puolelleen. Haaviston leimasivat rasistiksi, vihreät kielteisiksi cleantechille, ja kuulemma vihreät haluavat myös kaikkien pakkosiirtyvän kaupunkeihin. Nähtävästi se, että suunnittelee mihin arvioidut tulijat pitäisi laittaa, on sitten jotenkin aiheuttamassa maaltapakoa. Aikamoinen poliittinen viehearvio, jos pari pienpuoluetta tappelee yhdestä pienestä ryhmästä keskenään. Luulisi, että vihreät eivät olisi kuitenkaan kaikessa se suurin vastustaja vasureille.
Mitä nämä matalapalkkatyöt sitten ovat ja syntyykö niitä, onkin eri juttu. Kannattaisi varmaan selventää, koska mielikuvat voivat olla sitten harmaan talouden orjatyöstä vaatekaupan myyjään yms. Ei ole ihan vain vääristyneestä mielikuvasta kyse, jos nuori ei halua tietyille aloille tai firmoihin. Tämä netti kun toimii aika tehokkaana puskaradiona.
Sitten vielä kun lisää nämä ilmasto- ja ympäristöasiat, niin ihan mikä tahansa työ ei ole hyvä. Nähtävästi minkäänlaista vihreää luovaa tuhoa ei ole lähdössä likkeelle, kun katselee mitä tuetaan, ja mihin lukuisat puljut ovat laittamassa isot rahansa. Muutama sata miljoonaa vuodessa pieniin energiahankkeisiin, joita kotimaiset pikkupuljut pystyisivät rakentamaan, niin työllisyys ja kotimaisuusaste olisi nousussa. Olisi jo uutta energiantuotantoa ja ehkä teknologiakin olisi kehittynyt Suomessa ja sitten sitä jo myytäisiin ulkomaille. Mutta Pekkarinen halusi tsoukkinsa ja tietyt herrat osinkokoneensa. Itsehän ei voi mitään tehdä, vaan tehdään vaan guggenheimit kaikesssa.
Vihreät poliitikot huutamassa, että ottakaa mikä tahansa työ vastaan, ei ole kovin uskottavaa ympäristöpolitiikan kannalta. Ilmassa jo liikaa kasvihuonekaasuja, joten niiden lisääminen sinne sen takia, että kansantalous vaatii, ei vain käy päinsä. Toki kiusaus voi olla suuri, kun vajetta on, mutta sitten voi lyödä näissä valtion kassavajetta suuremmissa asioissa hanskat tiskiin. Jonkun työ tuon ilmaston ja ympäristön aina pilaa, jos jokin. Aika pian on päätettävä, että ei voi vain tehdä hupilaivoja työllisyyden takia, jos haluaa vielä jotakin tehdä noille kahdelle suuremmalle asialle.
Vastikään ilmoittelivat meedioissa, että maahanmuutajat lähtevät yrittäjiksi, kun työtä ei saa. Herääkin ajatus, että jos rakennettaisiin kaupunkia, niin näitä mahdollisuuksia syntyisi lisää. Myös kantapeikoille. Palvelualan yrittäjiähän tässä kai enemminkin tarvitaan, kuin öljynporaajia. Markkinat olisi siis syytä luoda, jos ei halua vain julkisella rahalla temppuilla. Yrittäjyyttä jakamalla potti ei ehkä kasvaisi, mutta leviäisi useammalle.
Koulutuspaikkojen karsinta kyllä tuntuu kummalta, jos nuoriso nähdään nyt tämän työllisyystarinan konnina. Matalapalkkatyötä varmasti syntyy, jos isosta kirstusta maksetaan, mutta jo nyt harjottelua käytetään väärin aloilla, joissa ei tarvita pitkää harjottelua. Menee väärin, jos toisten ei tarvitse maksaa palkkoja, mutta harjoittelijat tekee ihan normaalisti päivää. Sitten ihmetellään, kun ikää on ja työtä on tehty, mutta polku tyssää, kun koulutus puuttuu. Itse kyllä panostaisin toisin päin, eli kouluttaisin enemmän, koska koulutettu voi liikkua kumpaakin suuntaan, mutta temppu/harjoittelu-työllistetty uppoaa jonnekin paperipinoihin.
Nyt jo kouluttautumistakin pidetään sellaisena, josta pitää vain selvitä pinnat keräten nopeasti. Mihin hävisi sivistys? Vaikka päättäjät keskittyvätkin korkeakouluihin, niin jos ja kun, ammattikoulussa osaamattomat opettavat haluttomia homeluolissa, niin sinnekin olisi syytä kohdentaa huomiota. Kisällisysteemi takaisin tukemalla. Jos lukeminen ei maistu, niin parempi osata hommat kuin lukea teoriaa.
Mikähän pulju se juuri tässä arvio, että veroja kierretään 5 miljardilla vuodessa? Harmaa talous on myös paitsi suuria numeroita, niin myös ihmisten hyväksikäyttöä joissain tapauksissa. Joissain sitten kumpikin puoli hymyilee leveästi, kun verottaja ei näe mitään. Paitsi, että nämä harmaat työntekijät eivät näy missään, niin myös harmaiden alojen työt ovat juuri sellaisia, joihin nuoriso ei ensimmäiseksi halua. Maahanmuutat ovat sitten helppoa riistaa, kun puskaradiota ei ymmärretä ja jos sopimus on, niin sitä ei ymmärretä. Helpottaisi työllisyyttä, jos nämä konnat heitettäisiin nyt vihdoin pois pelistä. Ja sitä valtion taloutta. Alkaa ketuttamaan, kun arvon herrat ja rouvat huutavat, että tehkää pitempää päivää, mutta sitten 5 miljardin vuosittaisen vuodon paikkaaminen ei kiinnosta.
Miten tämä kuitenkaan parantaa tilannetta, kun iso osa niistä ei suostu nykyisilläkään ehdoilla töihin?
Osmo Soinivaaralla ei ole edellytyksiä maamme työllisyyttä. Soinivaaran ajan myötä esittämät lukuisat toimenpide-esitykset osaksi tai kokonaan ovat osoittautuneet epäonnistuneiksi.
Vaikka Vartiaisella pitäisi olla koulutuksen puolesta edellytyksiä kansantalouden ongelmien ratkaisemiseksi, ovat sieltä tulleet esitýkset olleet hyvin naurettavia. Johtuu tohtori Vartiaisen dogmaattisesta tavasta viljellä puhdasta klassisen taloustieteen oppien 1880 ‑luvun kultaaikaan. Tätä museoajattelua esittää myös Soinivaara, jonka pallo pahasti hukassa kansataloudellisissa asioissa.
Kasvatustieteissä asioiden käsityskyky jaetaan kolmeen tasoon; alintaso on tiedostaminen, sitten ymmärtäminen ja korkein sisäistäminen. Kansataloutta koskevissa asioissa ko. henkilöt eivät pääse tiedostamista koskevasta tasosta ylöspäin.
Ihan hyvä esitys. Tosin mihinkään valtion matalapalkkatukeen ei pidä missään nimessä lähteä. Sosialismia on jo tarpeeksi tässä maassa.
Työmarkkinoita täytyy saada joustavammaksi. Tuloverotusta tulisi laskea kautta linjan. Irtisanomissuojaa tulisi alentaa, jotta työnantajat uskaltavat palkata ihmisiä.
Pointsit Osmolle suoraselkäisyydestä!
Minusta ajatus nuorten palkka-alennuksesta, jonka yhteiskunta kompensoi tulonsiirroilla on hyvä. On tärkeätä, että nuoret pääsevät nopeasti työelämään kiinni siinä vaiheessa, kun ei ole enää opintoja. Tämä olisi kansantalouden ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta hyvää politiikkaa. Odottelen nyt kuitenkin Soininvaaran ja Vartiaisen selvityksen tuloa julkisuuteen ennen kuin otan siihen tämän yksityiskohtaisemmin kantaa.
Yleisemmällä tasolla: Pidän nuorten työllistymistä äärimmäisen tärkeänä tavoitteena, ja sitävastoin nuorten syrjäytymistä yhtenä maamme suurimmista ongelmista ja uhkakuvista. Tässä asiassa tarvitaan täsmäelvytystä ja valtio voi hyvällä omallatunnolla ottaa lisää velkaa tätä tarkoitusta varten. Se maksaa itsensä varmasti takaisin. Jos tätä ei ymmärretä päättäjien tasolla, niin huonosti ovat asiat. Sitä vastoin nykyisen talouskriisin aikana läntisissä teollisuusmaissa toteutettu valtiontalouden supistuspolitiikka (josta erityisesti nuoret on pantu kärsimään) on muutenkin osoittautumassa pahaksi virheeksi. (Terveisiä sinne puoliväliriiheen, nyt olisi hyvä hetki viisastua ja ottaa opiksi kuluneiden vuosien tapahtumista.)
Tässäpä yksi selvitys tilastojen eroista vähän eri ympäristössä.
Sivu 11 kuvio 9 kertoo paljon eroista
http://www.tem.fi/files/35001/Ikaantyneiden_tyollisyys-_ja_tyottomyyskehitys.pdf
Te vaaditte, että nuorille maksetaan sopimuksia pienempiä palkkoja. Te vaaditte että iäkkäiden palkkoja leikataan. Milloin ihminen on sen ikäinen, että hänelle voidaan maksaa työehtosopimuksien mukaista palkka?
Matalapalkkatyötä pitää saada kuulemma lisää. MOL’n sivuilla on pk-seudulle kirjaimellisesti tuhansia avoimia työpaikkoja, ongelma ei ole tässä. Ongelma on siinä, että perushoitajalla ja siivoojalla ei ole varaa asua pk-seudulla.
Esityksen yhtenä kohtana irtisanomissuojaa halutaan heikentää, jotta yritykset voivat palkata helpommin uutta työvoimaa. …irtisanomalla entiset, vai? …ja palkkaamalla niitä nuoria 20% edullisemminkö? Eli kollektiivisesti tässä ajetaan hallituspuolueiden jäsenkirjan omaavien henkilöiden taholta de facto palkanalennuksia, vaikka kokoomusta myöden tämä kiistetään.
Missä ovat nämä hyväpalkkaiset nuoret, joiden palkkoja on varaa leikata? Ainakaan omassa lähipiirissäni, joka koostuu 18–27-vuotiasta, ei ole yhtäkään hyväpalkkaista. Oma mieheni ei saa alansa töitä, joten tekee hanttihommia ja verojen jälkeen käteen jää huikeat 1300€/kk vaikka työ on vuorotyötä ja sisältää usein myös viikonloppupäiviä. Jos nyt kävisi niin, että mieheni palkkaa vähennettäisiin viidenneksellä, häneltä loppuisi viimeisetkin halut käydä töissä. Ala on hänelle väärä selvästi, töitä on tehnyt pakon edessä kun ei ole tahtonut viedä perhettään sossuunkaan- mutta minäpä laskin toissapäivänä, että saisimme työttöminä enemmän käteen kuin mitä mieheni käydessä töissä!
Me nuoret aikuiset emme ole mikään outo rotu toiselta planeetalta. Me tahdomme työllistyä, maksaa opintolainamme, elää ja perustaa perheen kuten vanhemmatkin ihmiset. Päähäni ei mene millään, miten Vihreiden ehdokas ja tasa-arvon luvatussa maassa elävä poliitikko KEHTAA edes ehdoittaa että yhden ikäryhmän palkkoja pitäisi laskea alle taulukoiden!! Meidän sukupolvemme tekee pätkää pätkän perään, lykkää lisääntymistä ja joukossamme on ennätysmäärä niitä, joita ei koko työelämä kiinnosta tippaakaan. Ihanko oikeasti kuvittelette työllistävänne nuoret sillä, että teette töihinmenosta entistä vähemmän houkuttelevaa, samaan aikaan kun kaikenmaailman tukien minimimääriä nostetaan?? Se veroprosentin alennus ei tunnu missään sellaisella, jolla prosentti huitelee kympin päällä jo valmiiksi.
Oliko kannattavaa hävittää kunta- ja valtiotyönantajan edulliset pienasunnot? Esimerkiksi sairaaloilla oli vielä muutamia vuosia sitten paljon pieniä (10 — 20 m²) työsuhdeasuntoja sairaalan kyljessä. Nyt ne on tietoisesti hävitetty.
Samalla kun hävitettiin mahdollisuus rekrytoida nuoria työntekijöitä, pienennettiin asiantuntijoiden liikkuvuutta poistamalla reppurikämpät. Kun Helsingissä vielä tietoisesti pyritään estämään edullisten pienasuntojen rakentamista, ollaan täysin kestämättömässä tilanteessa.
olit oikeassa julkisuuden suhteen.
Ratio kertoi vain poliittisesti ´oikean´ viestin nuorison palkkoja halutaan laskea…
Hyvä kun etukäteen ilmoitit kokonaisuuden.
Miten olisi mahdollista saada aikaiseksi, että tiedoitusvälineet pyrkisi kertomaan totta eikä vain ´sopivaa´ totuutta?
kaipaan STT:n uutisia.
Kannattaa tutustua viestini loppupuolen rajauksiin, ja sitten miettiä laajemmin resurssipohjaisen yhteiskunnan tavoitteita. Tällöin saattaa lyhyen viestin sisältö avautua toisessa valossa.
Idea on hyvä, koska globaalissa kilpailussa kustannustehokkuus on se mikä ratkaisee.
Itseasiassa verotusta kuvaava käyrä saisi olla paraabelin muotoinen, huipun ollessa noin 40 vuoden kieppeillä. Nuorena ja vanhana tuottavuus on heikoin, 40 nurkilla parhaimmillaan.
Yksin tämä ei kuitenkaan toimi, vaan täytyy saada asumisen hintaa alaspäin.
Täytyy siis suunnata katse taivasta kohti.
Suomessa pitää alkaa rakentamaan modulaarisia, teräsrunkoisia, 20–40 kerroksisia tornitaloja, joissa on parkkihalli maan alla. Vaakatasossa asuntotuotantoa on vaikea lisätä, mutta ylöspäin se on mahdollista.
Koskee myös Tamperetta, tämä vasta onkin matala kaupunki.
Minimipalkkojen pienentäminen vaatii myös elinkustannusten piennetämistä. Se taas kaatuu, kun ei haluta puuttua järjettömän korkeaan verosteeseen, jota ylläpidetään pienipalkkaisten tulonsiirtojen takia. 😀 😀 😀
Viimeinen samuttaa valot — jos tähän ei saada järkeä.
Eikös markkinaehtoisen luovan tuhon pitäisi antaa toimia matalapalkka-aloilla aivan kuten telakkateollisuudessakin?
Sitten kun suuret määrät korkeastikoulutettuja nuoria on saatu siivoamaan suurituloisten koteja, niin huomataan, että tämä työvoima olisikin saatava piikatöistä pois tuottavampiin ja kehittävämpiin hommiin.
Aiemmin haluttiin väestöä pois matalapalkkaisista piikatöistä korkeamman tuottavuuden telakkatöihin. Nytkö halutaan mennä päinvastaiseen suuntaan?
Käyköhän niin kuin aikoinaan maataloudessa? Ensin maksetaan pellonraivauskorvauksia ja sitten peltojen metsityskorvauksia.
Vartiaisen seuraava ehdotus varmaan on se, että leikataan rajusti koulutusmäärärahoja, koska siivoustöissä ei tarvita korkeakoulututkintoja.
Telakkateollisuudesta voidaan ehkä löytää korkean tuottavuuden arktisia tai muita markkinarakoja. Mutta tuskin matalapalkkaisista kotipiikatöistä saadaan paljon kerättyä vientituloja.
Kannattaa muistaa, että työttömien suuri builkki on hyvin vähän koulutettuja. Pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa työllisyysaste on 45 prosenttia. Siksi on sekä yritettävä kouluttaa väestö paremmin että löytää työtä, joissa ei tarvita korkeaa erityisosaamista.
Pitäisikö siis laskea jo nyt itsensä työllistäneiden nuorten palkkaa?
Kaikenlaisia matalapalkkatukia ym lisäkikkailuja ei kaivata. Ne ovat kalliita ja vaativat taas joukon suojatyöläisiä. Niistä pitäisi päästä eroon.
Jos työllistämistä halutaan helpottaa yksinkertaisesti. Luovutaan irtisanomisajoista. Niillä ei ole juuri muutenkaan merkitystä. Jos tänään saa lapun lomautuksesta, kahdenviikon päästä on kilometri tehtaalla. Ainut etu on, että vuoden päästä voi nostaa parinkuukauden palkan. No se kyllä hidastaa palkkaamista pieniin yrityksiin. Riski on suuri jos työt vähenevät. Siksi monet oman alani pienyritykset eivät enää palkkaa ketäään. Ottavat vain toisen yrittäjän alihankkijaksi. Nuorille se on kova riski ja paikka.
Miksi kaikki haluavat käsittää tämän väärin? Eihän se nuorten nettopalkka tässä muuttuisi, markkinoilla olevien töiden määrä vain kasvaisi.
Heikompiosaisten nuorten työllistymistä vaikeuttaa se, että korkeakouluopiskelijat tekevät heidän työnsä superjoustavasti minimipalkoilla. Jos heidän opiskeluaan tiivistäisi sillä tavalla, ettei olisi aikaa/tarvetta paiskia ihan toisen alan duunia opiskelujen ohella niin kaikki voittaisivat.
Tuohan on vain tuotannonsuunnittelua, moni työ voidaan palastella niin , etteivät osaset vaadi korkeaa osaamista tai ainakin osa vaiheista on yksinkertaisia.
Yksi syy Ruotsin ja muiden maiden korkeaan työllisyysasteeseen johtuu paremmasta tuotannonsuunnittelusta. Diskuteeraus tuotannon yksityiskohdista johtaa tulokseen, jossa työt sopivat useammalle.
Työvaiheen tarkempi määrittely ja rajapintojen selkeys laajentavat sopivan työvoiman saatavuutta ja vähemmän koulutettukin käy kaupaksi
Tuo irtisanomiskynnyksen mataloittaminen tarkoittaa, että Suomi luopuu ihmisoikeuksista.
Suurin osa irtisanomissuojasta kun tulee ihmisoikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta ja sopimussuojasta
Ilmeisesti näistä halutaan luopua tai ainakin rajata ne paremman väen oikeuksiksi
Ja kasvattaaha tuo taas eriarvoisuutta.Kun Nokian insinööri saa irtisanomisen yhteydessä puolen vuoden palkan + puolen vuoden-vuoden irtisanomiskorvauksen niin toisesa päässä saa vain potkun perseelle
Onko Tanska luopunut ihmisoikeuksista?
Aika suuri osa vasemistolaisten vastustuksesta tunuu olevan moraalista sorttia.
On se kumma kun sama sakki tuomitsee moralisoinnin heti jos sitä harjoittaa esimerkiksi kristitty.
Seppo S
Aiemmin haluttiin väestöä pois matalapalkkaisista piikatöistä korkeamman tuottavuuden telakkatöihin. Nytkö halutaan mennä päinvastaiseen suuntaan?
Kyse ei ole siitä mitä halutaa, vaan siitä mikä on mahdollista. Kun katsotaan työttömyyslukuja niin on aivan päivänselvää että pelkkä “panostamme korkean tuottavuuden töihin ja laadukkaaseen osaamiseen” ei näytä johtavan korkeaan työllisyysasteesen. Kun kaikista ihmisistä, itseasiassa suurimmasta osasta ihmisiä, ei mitenkään voida leipoa huippuasiantuntijoita. Hyvä jos edes keskinkertaisia asiantuntijoita.
Luitko OS:n bloggausta ollenkaan vai oletko lukenut ainoastaan jonkun nettilööpin otsikon ja tullut tänne kommentoimaan sitä?
Käteen jäävät tulot eivät tässä mallissa vähenisi.
Olen ollut huomaavinani samaa, viimeistä Arhimäen masinoiman Lex Soininvaara ‑kohun aikaan. Ihmetyttää kyllä, että miksi Vasemmisto Arhimäen johdolla haluaa jatkuvasti iskeä kiilaa Vasemmiston ja Vihreiden väliin (tosin tapahtuu sitä Vihreidenkin puolelta, ei tosin mielestäni samassa mittakaavassa), koska puolueiden tavoitteet ovat niin monelta osin yhteneväiset. Ja tosiaan, pienten puolueiden pitää olla yhteistyökykyisempiä kuin isojen saadakseen tavoitteitaan läpi. Mutta niinhän sitä sanotaan että kun vallankumous koittaa niin muuria vasten laitetaan ensin ne, jotka on MELKEIN samaa mieltä.
Tosin ehkä tämä selittyy myös personaallisuuseroilla Osmon ja Paavon välillä ja tavoilla tehdä politiikkaa. Ei tarvitse kuin vertailla herrojen blogeja niin näkee eron. Osmo kirjoittaa joskus vaikeistakin aiheista ja tekee välillä ei-suosittuja avauksia kun taas Arhinmäki kirjoittaa noin kerran viikossa ja aiheista, jotka eivät ikinä ole hänen mukavuusalueen ulkopuolella eikä kommentoi blogiaan lainkaan.
Syystä tai toisesta on niin, että verotuksen kautta tehtävä vastikkeeton tulonsiirto on ok. Jos sitä tulonsiirtoa sitten tehdään sitä kautta, että tasataan vähän isommat palkkatulot suuremmalle joukolle ja paikataan loput jollain tuella, se on selvästi paha asia.
Ja kun tässä vielä kuitenkin on sekin aspekti, että TES:n minimipalkkojen laskeminen ei mitenkään automaattisesti tarkoita kaikkien TES:n piirissä olevien palkkojen laskemista. Suurin osa jengistä ei saa minimipalkkaa.
Minusta veronmaksajana on järkevämpää maksaa 100 %:lle väestä 70 % palkkaa ja 30 % matalapalkkatukea kuin 70 %:lle väestä 100 % palkkaa ja 30 %:lle 100 % vastikkeetonta tukea.
Mielenkiintoinen näkökulma. Haluaisitko antaa jotain vähän konkreettisempaa esimerkkiä? Työllistettävänä on siis akateemisilta kyvyiltään alimpaan neljännekseen kuuluva nuori.
Minulle tulevat mieleen erilaiset kunnossapitotyyppiset tehtävät ja palvelut, mutta jos teollisuudesta löytyy, niin kerro ihmeessä.
Erityisen kiinnostunut olisin siitä, miten voisin korvata yhden viiden tonnin insinöörin kolmella puolentoista tonnin peruskoulupohjaisella nuorella.
Usko jo liian vanha, tuo taylorismia, joka ei oikeasti toimi kuin liukuhihnaduuneissa! Se on menneisyyttä.
Et voi palastella vaativaa asiantuntijatyötä sellaiseksi että vasta-alkajat selviäisivät siitä. Et voi palastella vaativaa luokkahitsausta vaativaa kohdetta sellaiseksi, että aloitteleva hitsari siitä selviytyisi. Et voi palastella edes mcdonaldsin työtä sellaiseksi, että naama norsunvitulla työskentelevä mörökölli pärjäisi hiljaiseen aikaan yksikseen yhtä hyvin kuin pirtsakka ja alalle sopiva työntekijä.
Työntekijöiden erot ovat semmoisia, että toinen tulee aina ajoissa, toinen kolme kertaa viikossa vartin myöhässä. Miten ihmeessä suunnittelet tuon toimimaan paremmin verrattuna yksinkertaiseen ratkaisuun, jossa hankkiudutaan huonosta asap eroon ja hankitaan sellainen joka on ajoissa töissä? Palkat on kumminkin sillä tasolla että jokainen työntekijä on pätevä, aina ajoissa ja niin edelleen.
Huolimattomasta kaverista ei tule minkäänlaisella ohjeistuksella tarkkaa, tyhmästä viisasta tai osaamattomasta taitavaa.
Ja “et voi” tarkoittaa tässä sitä, että kannattaako. Ei ole mitään järkeä palkata asiantuntijaa palastelemaan homia idiooteille, jos se asiantuntija voi tehdä saman itse samassa ajassa ja paremmin.
Ehdotamasi palastelu alkaisi kyllä toimimaan, jos tarjolla on halpatyövoimaa. Suomessa ei ole, joten hommia ei täällä aleta palastelemaan halpatyövoiman taitotasolle. Palkat ovat sellaisia että hommien pitää onnistua ja tuottavuuden on oltava hyvä, jos ei onnistu niin sitten on istuttava kortistossa.
Samasta työstä sama palkka. Olipa harjoittelija ja uusi työntekijä minkä ikäinen tahansa, hänelle pitäisi voida maksaa pienempää palkkaa. Ikä ei saa olla palkkaperuste. Se olisi syrjintää.
Ajatelkaapa yrityksen näkökulmasta. Rekrytoinnissa tahdotaan hankkia mahdollisimman suuri tuottavuus suhteessa sijoitukseen, eli palkkaan.
Nuorella ei ole kokemusta ja vanha ei enää jaksa. Mutta silti pitäisi maksaa täysin sama palkka, kuin elämänsä kunnossa olevalle keski-ikäiselle, jolla on kokemusta.
Jos nuoria ja vanhoja voisi palkata pienemmällä palkalla, olisivat he houkuttelevampia yrityksille.
Eikö pääasia ole, että on töitä ja Suomessa vielä jokin kannattaisi suhteessa muuhun maailmaan?
Tottahan sekin on että suurin osa työttömistä on vähän koulutettuja. Tälläisiä, entisen ajan hanttihommia, on nykyään hyvin vähän tarjolla.
Työttömien kannattaisi mennä korkeakouluun, iästä riippumatta, koska vaikka työpaikkoja tästä lisää tulisikin niin ne eivät tule olemaan noita menneen ajan töitä, joita kykeni tekemään vaikka kansakoulupohjalta.
Ei ole, mutta ei sielläkään voi irtisanoa miten vain.Prosessi on sama kuin Suomessa nykyään, ero tulee lähinnä irtisanomisajoista , jotka voidaan sopia työehtosopimuksilla..
Ei Tanskassakaan voi irtisanoa kuin tuotannollista ja taloudellisista syistä tai henkilöstä johtuvista syistä ja irtisanomisen perusteen voi riitauttaa kuten Suomessa
Mutta Tanskassa lyhyttä irtisanomisaikaa kompensoidaan ennakkoilmoituksilla/erokorvauksilla/henkilöstörahastoilla ja pitkällä ja korkealla työttömyysturvalla.
Lopputulema Tanskassa on parempi työntekijän näkökulmasta
ASuomessa työelämän kehittäminen on pysäthtynyt, koska päättäjät eivät tunne työelämää ja työnantajat käyttävät päättäjien sinisilmäisyyttä hyväkseen.
Niinpä “kehittäminen” on nykyään yksipuolista sanelua ja työntekijän aseman huonontamista.
Suomesta luodaan Pohjolan Kiinaa
Mahtaako verokompensaatio korvata alemman palkan.
Eikös tämä iän vaikutus tuottavuuteen ole hyvin erilainen eri aloilla. Toisilla aloilla nuori ikä vähentää tuottavuutta kokemattomuuden vuoksi ja toisilla aloilla se lisää tuottavuutta esim paremman kunnon ja ehkä motivaation vuoksi. Esim valmius ylitöihin on monella nuorella korkeampi kuin vähän vanhemmalla.
Näin ollen matalapalkkatuki osuisi paremmin kohteeseen kuin ikäkompensaatio. Pahimmassa tapauksessa ikäkompensaatio syrjii enemmän vanhempaa työntekijää kuin auttaa nuorempaa.
Olisikohan niin, että Suomessa on tällä hetkellä vallalla ajatusmalli, jossa kaikenikäinen työvoima on ongelma? Ja tietysti myös lapset ja vanhukset ovat myös ongelmia, jotka haittaavat talouskehitystä ja tuottavuutta. Vartiainen ja Soininvaara voisivat seuraavaksi etsiä historiallisesta perspektiivistä sen hetken, jona Suomen valtio erkaantui sen kansasta?
Halpatyön lisääminen ja työllistämisriskin vähentäminen yrityksiltä olisivat toki hyviä keinoja nuorisotyöttömyyttä vastaan. Kunhan ei tehdä kaikesta työstä halpatyötä. Suomella ei ole varaa menettää ammattitaitoista ja asiantuntevaa työvoimaa ulkomaille.
Pitäisikö kenties köyhä ja keskituloiinen nuoriso lakkauttaa tarpeettomana?
Tämä nuorison syrjiminen pelottaa. Ensiksi viedään opintotuet ja sitten mahdollisuus rahoittaa opinnot työllä. Ehkä Suoni lähtee tästä nousuun kun vain rikkaiden lapsilla on oikeus koulutukseen ja työhön jolla elää.
Pidin sinua Soininvaara fiksuna, mutta näköjään sinäkin liityit nyt nuorison unohtaneisiin vaikuttajiin.
Soininvaara tuo Ajatustenaurajoki ja älynpikkujättiläinen! Nyt on kyl ajatustensa aurajoessa paha jääpato! Nuorethan ne juuri rahaa tarvii: pitää koti perustaa auto-ostaa vauva tulossa huonekalut yms. Nuorien palkkaa pitäisi huimasti nostaa eikä laskea!
Minusta idea kuullostaa hyvältä.
Se voisi toimia myös toisessä päässä haitaria eli ikääntyvissä, joilla on myös vaikeuksia työllistyä.
Hyvä idea Ode! Ikävää lukea näitä vastarannan kiiskiä.
Tärkeintä olisi,että saadaan nuoret töihin. Vaikka aikoinaan pikkasen hatutti, että vero nousi kun vastavalmistuneen aloitin vakityöt 24 v:na.
Porkkanan lisäksi tarvitaan kyllä keppiä että valmistutaan kohtuuajassa.
Lainalla eläneellä oli aikoinaan kiire töihin.
Ja mistähän sen parin kuukauden palkan saa nostaa?
Eipä ole mahdollista helpottaa irtisanomista muulla tavoin kuin että irtisanotun pitää maksaa työnantajalle — sitä ei liene realistista odottaa nykyisissäkään oloissa, vaikka eräs yrittäjä sitä varmaan toivoo.
Koeaikana saa työsuhteen päättää siitä vaan ilman mitään kysymyksiä ja ilman irtisanomisaikaa. Muutenhan se käy helposti, tuotannollisista ja taloudellisista syistä — irtisanomisajan palkan voi minimoida olemalla teettämättä töitä ennen irtisanomista.
Täytyy tunnustaa, että Ode on harvinainen poliitikko. Eipä nyt heti tule mieleen ketään muuta joka olisi viime aikoina uskaltanut tehdä tarpeellisia ehdotuksia, jotka etukäteen tietää epäsuosituksi äänestäjien keskuudessa.
Poliitikkojen linja on viime vuosina pikemminkin (kaikissa puolueissa) siirtynyt populistiseen suuntaan. Pahimpana esimerkkinä entisen valtionhoitajapuolueen puheenjohtaja Urpilainen joka lepsuilla populistisilla vaalilupauksillaan (eläkeikä, kuntien pakkoliitokset) on vakavasti halvauttanut yritykset saada kaikkien rakastaman pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyyden vähän vakaammalle pohjalle.
Kaikki tietävät, että eläkeikää on pakko nostaa eliniänodotteen koko ajan noustessa, mutta Urpilaisen populismi pisti asian korjaamisen neljäksi vuodeksi jäihin. Sama pätee kuntarakenteeseen, hallituksen kuntauuudistus tuli faktisesti mahdottomaksi, kun Urpilainen sanoi ei pakkoliitoksille.
Ja vielä ihmetellään, miksi nuoret ovat masentuneita.
Tanskassa työttömyyspäiväraha on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Tanska on myös verrattaen pieni maa, jossa iso osa ihmisistä on yhden ja saman työssäkäyntialueen sisällä. Suomessa vastaavaa dynamiikkaa haetaan lähinnä palkkojen alennuksista ja työttömien kurmottamisesta. Suomen julkinen talous on niin pahasti miinuksella, ettei tulonsiirtoja ole varaa lisätä. Jokainen euro joka ohjataan matalapalkka-alalla toimiville yrityksille suoraan tai epäsuorasti pitää säästää muualta. Pienituloisten verotus on jo melkein yhtä alhaista kuin Virossa (työnantajamaksut huomioiden alhaisempaa). Välillinen verotus on se, johon pienituloiset kompastuvat.
Nuoret ovat erittäin haavoittuvaisessa asemassa jo nykyisenkin lainsäännön osalta. Koeaikapurkua käytetään surutta, ylitöitä teetetään jopa palkattomassa harjoittelussa olevilla. K/S‑kaupan kassalla saattaa saa sunnuntaina saada palvelun “harjoittelija” nimikkeen alla työskentelevältä eli näistä ilmaisia työpäiviä sisääntekevältä nuorelta. Tähän kun vielä lisättäisiin se, että oikeasta työstä maksetaan 20 % pienempää palkkaa ja irtisanominen onnistuisi ilmoituksella ilman sen kummempaa perustetta, on nuoren hyvin vaikea päästä kiinni oikeisiin töihin.
Kaikkein tärkein asia tässä tutkimuksessa on se, että avoimesti kerrotaan ne matalapalkka-alat, joihin nuorten oletetaan työllistyvän näillä alepalkoilla (ei nimittäin onnistu kaikilla aloilla). Tämän jälkeen voi jokainen vastuullinen vanhempi jo hyvissä ajoin alkaa ohjaamaan nuorta ihan mihin tahansa muuhun työhön kuin niihin, joiden osalta tulevaisuuden näkymät on tuhottu Vartiainen, Soininvaara ja Katainen kolmikon toimesta EK:n taustatuella. Moni nimittäin tekee matalapalkkatyötä ihan eläkseen eikä vain saadakseen ensikosketuksen työmarkkinoihin.
Matalapalkkaiset, vähän koulutettujen työt on haluttu pois. Nyt kun nen on saatu hävitettyä, niin kas kummaa, meillä on työttömiä vähän koulutettuja. Meillä on yksinkertiasesti liian kova veroste.
En ymmärrä miten näin monelta kommentoijalta on lukutaito kadoksissa. Ideanahan oli kompensoida palkanalennus alentamalla myös verotusta. Tuloksena nuorten palkka ei muutu, mutta heidän palkkaaminen tulee kannattavammaksi.
1. Vihreiden ja vasemmiston pitäisi olla yhteisrintamassa kapitalismia vastaan eikä nokitella.
2. Luulin Osmon ajavan tuki- ja veroviidakon yksinkertaistamista. Tämmöiset laastarikorjailut vain lisäävät kaaosta, luulen.
Voisiko joku nyt vääntää rautalankaa. Tarkastellaan seuraavaa tarinaa:
Opiskelijanuorukainen paiskoo töitä mäkkärin kassalla 10 tuntia viikossa rahoittaakseen elämäänsä. Palkkaa leikataan 20%. Tämän jälkeen opiskelijanuorukainen päättää tehdä töitä 12,5 tuntia viikossa saadakseen edelleen maitoa aamupuuron kanssa. Mäkkäri on tyytyväinen, koska voi potkia joka viidennen työntekijän pihalle ja maksaa 20% pienempää palkkaa. Opiskelija valmistuu vähän myöhemmin. Nuorisotyöttömyys kasvaa.
Missä kohtaa edellinen tarina menee niin pahasti pieleen, että suurin osa edes fiksuina pitämistäni ihmisistä ei koe millään tavalla tarpeelliseksi edes pohtia, että olisiko mahdollista, että minimipalkan laskeminen lisäisi työttömyyttä?
Toki on mahdollista, että kun jauhelihapihvin paistamisesta maksetaan 20% vähemmän, hampurilaisten kysyntä kasvaa niin paljon, että tarinani efekti kumoutuu täysin, mutta en minä sitä ilman kummempaa analyysiä usko.
Tässä olet oikeassa. Esimerkiksi lukemattomilla työpaikoilla ‑sairaalat räikeimpänä esimerkkinä- johto on luottanut “paperittomien työpaikkojen” myyjien lupauksiin ja nyt isopalkkaiset ihmiset tuskailevat sellaisten, tuloksen kannalta epäoleellisten asioiden kanssa, joissa monet muut olisivat parempia.
Olit myös oikeassa eräässä aikaisemmassa kommentissasi, jossa kuvailit nuorten aikuisten kasvamisesta kansalaisiksi. Siihen viitaten, eikö heidät pitäisi saada työn syrjästä kiinni keinolla millä hyvänsä ennen heidän syrjäytymistään.
Kyllä ne paperittomat toimistot tulevat joskus toimiviksi, mutta vastaavia todellisuudesta irronneita kehityskulkuja on myös muualla.
Mutta entä mitä tuo se suunnitteluinsinööri (Ms. tai Mr.), joka tekee hulluna töitä pitääkseen laivan aikataulut ja jonka kotia joku muu siivoaa, jotta parisuhteelle ja perheelle jäisi edes vähän aikaa?
http://www.oecd.org/employment/emp/42747516.pdf
Tuosta linkistä näkyy infoa Tanskan irtisanomiskäytännöstä
http://www.oecd.org/employment/emp/42745976.pdf
Ja tästä Suomen vastaavaa
Keskeisin ero on, että Tanskassa työelämää ei säänellä lainsäädännöllä vaan lähes kaikesta päätetään työehtosopimuksissa.
Sen vuoksi Tanskan käytännöt eivät ole yksiselitteisiä, koska jokaisessa sopimuksessa ehdot ovat erilaisia.
Ja nykyään Tanskan työttömyys on jo 8,0 % ja Suomen 7,7 %
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=teilm020&tableSelection=1&plugin=1
Ja ikääntyneiden työllisyyskin on romahtanut Suomen tasolle
Tanskan mallia ei enää ole , ei ainakaan muuksi kuin varottavaksi esimerkiksi
Jos viittaat tässä nimenomaan Oden ja Vartiaisen ehdotukseen, rautalangasta vääntäen: nuorukaisen bruttopalkka tippuu 20%, mutta nettopalkka pysyy ennallaan. Eli hänelle +-0, työnantaja hyötyy.
Mielestäni ihan hyvä avaus tämä, mutta enpä ihmettele että vasemmistossa ulistaan — iso osa ei ymmärrä koko ehdotusta ja loput eivät hyväksy (ahneet kapitalistit jne.). Oliko tuohon muuten jo jotain alustavaa ikähaarukkaa mielessä?
Se on ollut maan tapa jo vuosikymmeniä että nuoren aloittelevan palkalla saa ammattimiehen.
Ei ole mitään järkeä ottaa lasta toihin aikuisen kustannuksin.
Ai siitäkö se on kiinni?
Ja kuka on sanonut “kyllä” pakkoliitoksille?
Ei Henna Virkkunen eikä kukaan muukaan Kokoomuksesta. Ei Juha Sipilä eikä kukaan muukaan Kepusta… jne.
Ja Kokoomuksen ns. fiksu nainen Risikko lausui juuri, että kuntauudistus on tehtävä ennen sote-uudistusta eli suomeksi sanottuna: perse edellä puuhun, sillä palvelurakenteesta juuri on kysymys ja sote on 70 prosenttia kuntapalveluista.
“Mielenkiintoinen näkökulma. Haluaisitko antaa jotain vähän konkreettisempaa esimerkkiä? Työllistettävänä on siis akateemisilta kyvyiltään alimpaan neljännekseen kuuluva nuori. -”
Esim tietoliikenteessä entisessä työpaikassani tuli vuodessa muutama miljoonaa asiakaskontaktia .
First line ratkoi n 80 % tehtävistä , koulutuksena ammatillinen koulutus tai muuten reipas ihminen.Päälle kahden viikon perehdytys ennen puikkoihin pääsyä.Jonkin verran otettiin sisäänotossa korkeakouluttujakin.
Second line ratkoi 15 % toimeksiannoista .
Tähän tarvittiin amk-koulutus ja parin viikon perehdytys.Näihin tehtäviin siirryttiin first linestä.
Suurasiakkaat ohjattiin omaan palveluun ja se perustui amk-korkeakoulutasoisiin asiantuntijoihin ja kuuden viikon perehdytykseen.Näihinkin tehtäviin siirryttiin first tai second linesta
Asiakaspalvelun huipulla oli sitten muutama huippuasiantuntia, jotka ratkoivat muutama sata tapausta vuodessa
Näin palvelussa suurin osa on aivan perustason olevia.
Sähköinen tikettijärjestelmä ja seuranta tekee siirroista nopeita.Yhtä tikettiä ei haudota first linessä kuin sen 10 minuuttia ja se siirtyy sen jälkeen seuraavan portaaseen
Ja kun joukko osatehtävistä siirtyy asiakaspalvelusta kenttäorganisaatioon , joka taas toimii ympäri maata ja jopa monessa maassa niin ilman tuota sähköistä työnohjausta ja työn jaottelua eri osatehtäviin ei voida toimia
Ja kysymys on palvelun tuottamisesta , ei mistään tehdastyöstä.Mutta samaa periaatetta voi soveltaa
Ensin yhteiskuntaamme tarvitaan täydellinen ajattelutapa-remontti. Himasen 70 000 euron palkkio on käsittämätön rahaläjä utopistisista unelmista verrattuna nuoren ihmisen ensipalkkaan. Himasen palkkiota ei lasketa 20 %, vaikka kansa pitää sitä epämoraalisena ja toivoisi hänen maksavan kohtuuttoman summan takaisin yhteiskunnalle, kuten monet opiskelijat ovat joutuneet maksamaan takaisin valtiolle opintorahojaan. Filosofin hahmotelmat eivät kansalle avaudu, eikä niistä ole mitään konkreettista hyötyä Suomelle. Himasen vaikeaselkoinen jaarittelu on todellisuudesta vieraantunutta eskapismia nk. sumentavaa hölynpölyä, jollaista innovatiivisuuteen kurkottelevassa Aalto-yliopistossamme suositaan. Jyrki Kataisen puolustelut ovat ajattelematonta kaveripeliä, jollaista ei noin korkeassa asemassa toimivan henkilön kuvittelisi ryhtyvän harjoittamaan. Tulipa pahaan rakoon, kun yhteiskuntaamme juuri yritetään puhdistaa valheesta, ahneudesta ja epäreilusta kilpailusta. Palkkaneuvotteluissa on vaikea lähteä keskustelemaan maltillisista luvuista tai nuorten ihmisten palkkioiden pienentämisistä, kun pääministeri itsekin sortuu hämäriin ylilyönteihin.
Työstä pitää maksaa asiallinen korvaus — ei liian suurta eikä liian pientä, se kannustaa tavoittelemaan jotain enemmän, eikä vääristä kilpailua. Korkeaotsaiset tavoitteet olisivat nyt paikallaan. Jos osalle nuoria maksetaan pienennettyä korvausta, se vie mahdollisuuksia muilta työtätekeviltä nuorilta. Kaikille kansalaisille pitää löytyä työtä ja sitä tekemällä nuoret ihmiset oppivat yhteisöllisen vastuun kantamista, jota tässä ´kestävyysvajeen´ (järkyttävä sanahirviö, kuten monet muutkin byrokraattiset uudet ilmaisut) ajassa tarvitaan. Työnteon kautta Suomessa on toimittu ja selvitty aiemminkin, ennen ahneuden ja hölmöyden aikakauden syntymistä. Mielestäni voisimme lopettaa puheet Suomen korkeasta palkkatasosta. Liikaa palkkaa maksetaan vain isoille pampuille ja sen lisäksi heille annetaan bonuksia ja muita etuuksia. Niinistö on tehnyt hyviä eleitä tämän tilanteen korjaamiseksi, mutta nuo ahneet hölmöilijät eivät luovu pienistäkään osuuksistaan. Suomesta pitäisi lailla kieltää ahneus.
Kansalaispalkka olisi paras ja yksinkertaisin ratkaisu ja siitä pitäisi vakavasti keskustella. Kaikki kansalaiset olisivat tasavertaisessa asemassa, eikä se vääristäisi kilpailua eikä lisäisi kurjistumista. Ihmettelen, miten Soininvaara olet ryhtynyt tuon hupsun Vatti Vartiaisen julkiseksi aisapariksi. Ruotsin aikoina Juhana V osasi käyttäytyä ja esitti fiksuja ajatuksia, mutta Suomeen palattuaan puheissa ei ole ollut mitään tolkkua. Ehkäpä hänelle maksetaan liikaa palkkaa ja se veltostuttaa aivonystyröitä.
Useita kavereitani on työttöminä. Diplomi-insinööriksi kouluttautunut ystäväni on ollut työtön valmistumisestaan lähtien. Hän sanoi voivansa tehdä töitä jonkin aikaa vaikka puolella palkalla saadakseen työkokemusta.
20 prosentin palkka-ale ei ole ongelma, jos se kompensoidaan Osmon ehdottomilla tavoilla. En myöskään usko sen johtavan vanhempien työntekijöiden irtisanomisiin. Nuorisotyöttömyyden kroonistuminen on hyvin ikävää nuoren kannalta, siksi nuoret on työllistettevä mahdollisimman nopeasti valmistumisen jälkeen.
Vasemmisto voisi esittää toimivampia ratkaisuja hätiköivän populismin sijaan.
Vähimmäispalkan tasoa ei pitäisi lähteä hivuttamaan alaspäin, sillä näinhän siinä käy vaikka kohteena ovatkin nuoret. Nuoret tulevat matalapalkka-aloilla muun työvoiman tilalle joka sitten siirtyy kortistoon tai ei tule toimeen alentuneella palkkatasolla ja hakee korvauksia. Lisäksi en usko, että nuoret loppujen lopuksi pystyvät kilpailemaan alihankintayritysten vierastyövoiman tuntipalkoista kuitenkaan. Kaikken vähiten tienaavien palkkojen alentaminen vähentää muuten suoraan kulutusta jota tarvittaisiin yritysten pystyssäpitämiseen. Keino vaikuttaa “hiiren täkin pidentämiseltä, sillä erotuksella, että toisesta päästä leikattua kaistaletta ei edes ommella toiseen päähän jatkeeksi”.
Raimolle.
Moi vain. Tällä on 200lomautuspäivän jälkeen oikeus marssia työnantajan puheille ja vaatia maksamatonta irtisanomisajan palkkaa.
Tarvittavan prösyyrin saa esim työsuojelupiiristä. Tällainen lakimuutos tuli 90luvun laman jälkeen. Monet työnantajat roikottivat lomautettuja vuosia, koska heille olisi irtisanomisen yhteydessä tarvinnut maksaa irtisanomisajan palkka.
Suuria työnantajia, kuten entistä työnantajaani yit:tä tämä ottaa päähän. Useat sitä hakivat ja saivat 6kkpalkan ottaessaan lopputilin 200päivän lomautuksen jälkeen. Pienifirma tietenkin menee konkurssiin, jos olisi useita joilla on pitkiä irtisanomis aikoja.
Toki ihmisen voi irtisanoa ja pitää töissä sen kuukauden, jos se olisi irtisanomisaika. Mutta monessa pienessä asennusfirmassa töistä etukäteen ei oikein tiedä edes kuukautta eteenpäin. Eli se kaksiviikkoakin on liian pitkä aika.
Kannatettava ajatus. Koska toisten tulo on toisten meno, olen aina valmis alentamaan omia menojani alentamalla varsinkin matalapalkka-alojen palkkoja. Tuo verotuki pitää sitten rahoittaa regressiivisellä kulutusverolla. Vartiaiselle täydet propsit siitä, että uskaltaa esittää palkkojen alentamista nuorille ja raihnaisille. Rohkea (tiede)mies.
Ei, vaan puolueiden potentiaalinen äänestäjäkunta on niin monilta osin yhteneväinen.
Ei poliitikon pahin vihollinen ole se toinen äärilaita. Pahin vihollinen on aina se oman vaalipiirin samaan sukupuoli/ikä/koulutusryhmään kuuluva ehdokas jolla on samanlaisia ajatuksia kuin poliitikolla itsellään.
Siksi pitää kärjistää ja vääristellä jotta erottuu (näin tekee OS itsekin joskus demareiden suuntaan).
Eikä puolueiden päämääränä ole saada maailman ja Suomen asioita ratkottua helposti ja halvalla vaan saada paljon ääniä, valtaa ja rahaa. Lupaukset ja lunastukset ovat vain päämäärän välikappale.
Mikä ihmeen vika tuossa efektissä on?
Minä kun luulin, että opsikelijat nimenomaan _halutaan_ matalatuottoisista töistä opiskelemaan kunnolla ja siten myös valmistumaan korkeampituottoisiin hommiin nykyistä nopeammin.
Eihän se kysyntä siitä kasva, vaan kysyntä pysyy ennallaan mutta kun on enemmän tarjottavaa, syntyy myös enemmän kauppaa.
Eli kun palkkakulut pienenevät, ravintolan aukioloaikoja kannattaa venyttää. Lisäksi normaalivuorossa kannattaa pitää korkeampaa miehitystä ja samaten uusien työntekijöiden rekryämisessä voi ottaa vähän etunojaa kysyntätilanteeseen nähden.
“Työntekijöiden erot ovat semmoisia, että toinen tulee aina ajoissa, toinen kolme kertaa viikossa vartin myöhässä. ”
No ei todellakaan ole näin. Jos tuohon päädytään niin esimestoiminnassa on vikaa.
Suuri vastuu työelämään sopeutumisessa on ensimmäisellä työnantajalla.
Aikoinaan kun harjoittelijoita oli vähemmän ja lähes kaikki palkattiin, niin silloin esiintyi tällaista ilmiötä.
Mutta esimiesten nollatoleranssi oikaisi kovapäisemmänkin. Ja mukana olivat tietysti työtoverit, eivät vanhat jermut hyväksyneet sitä, että jotain piti odotella.
Seurauksena oli monenlaista simputusta.
Kyllä nuorten kohdalla on aina siedetty tällaista poikkeavuutta,työnantajilla ja esimiehillä on ollut ymmärrystä ja tahtoa kasvattaa sopivaa työvoimaa.Tänä päivänä esimiehet/työnnatjat ovat laiskoja ja odottavat työntekijöiltä, että he kantavat heti kasan rahaa työnantajan lompakkoon.
Konekin käyttäytyy kuin ihminen: Ei monimutkainen laitekaan toimi oitis 100 % teholla vaan vaatii virittämistä ja käytön opiskelua.
Tämä hyväksytään, mutta ihmisen virittämistä ei.
Ja vanhaankin löytyy ratkaisu: Olen kierrellyt pistämässä huonosti toimivia yksiköitä/projekteja kuntoon ja monenlaisia ilmiöitä onn tullut vastaan:
Viimeisessä yksikössä oli pari henkilöä , jotka olivat poissa 100–140 päivää vuodessa ja myöhästelivät päälle jatkuvasti.Kun edelliset esimiehet olivat antaneet tällaisen kulttuurin rehottaa ainakin 10 vuotta niin silloin korjaaminen ei ole enää helppoa ja päätyy useasti irtisanomiseen näin vaikeissa tapauksissa.
Mutta yhden vakavan keskustelun ja kirjallisen varoituksen jälkeen molemmat häipyivät !!
Ei laki kiellä puuttumasta epänormaaliin käyttäytymiseen työmailla, yleensä ihmiset ovat järkeviä ja muuttavat käytöstään kun tehdään selväksi mikä on oikein ja mikä väärin.
Mutta nykyisten ja varmaan vanhojenkin esimiesten keskuudessa on vallalla puuttumattomuuden kulttuuri:Tällekin palstalla uskalletaan ongelmista itkeä, mutta ei usakalleta puuttua ongelmaan omalla työpaikalla ja haetaan jotakin ihmelakia taivaasta tueksi kun omat kyvyt eivät riitä.
Eikö parempi ratkaisu olisi poistaa matalapalkka-aloilta (esim. 0% alle 1000–1500e/kk palkasta, jonka ylimenevästä osuudesta vain maksetaan) sekä työnantajan että työntekijän sairaus‑, eläke‑, työttömyysvakuutusmaksut? Työntekijät olisivat kuitenkin edelleen oikeutettuja näiden vakutuuksien tuottamiin etuihin.
Jotta parempituloisten maksut eivät nousisi (liikaa), pitäisi kuluja vähentää esim. puolittamalla ansiosidonnaisen kesto, nostamalla eläkeikää ja poistamalla työttömyyseläkeputki sekä laskemalla sairauspäiviä (esim. karenssi, tehostettu työterveys ja aikainen puuttuminen).
Samaa keinoa voisi käyttää myös ikääntyvien työvoimakustannusten alentamiseen.
Sekä ay-liikkeen oman tutkimuslaitoksen että muiden mukaan työn kysynnän palkkajousto on ykkösen luokkaa. Siis jos palkkoja alennetaan 5 %, työpaikkoja syntyy 5 % lisää. Eikä tarvitse edes alentaa kaikkien palkkoja, sallitaan vain niiden työllistyä halvemmalla, jotka eivät kalliimmalla saa mitään työtä tai haluamaansa työtä.
Tässähän on käymässä niin, että vihreät ovat saamassa oman “Nallensa”
Hyvä esimerkki, mutta:
1. Kyse onkin asiakaspalvelutyöstä. Palveluista sitä tekemistä löytyy.
2. Esimerkissäsi oli “ammattikoulutus tai muuten reipas”. Tällä pohjalla työllistyminen ei nytkään ole kovin hankalaa. Työllistettävän prototyyppinä on edelleen se “pelkkä peruskoulu, ei kovin reipas, ei kovin terävä”.
Siitä olen samaa mieltä, että moniin tehtäviin nykyään vaaditan kohtuuttomasti koulutusta. Ihan turha istua ammattikorkeassa neljä vuotta sellaista tehtävää varten, johon oikeasti tarvitaan reipas asenne ja kuukauden työpaikkakoulutus.
Tämä ylikouluttamisen ongelma kohdistuu kuitenkin eri ryhmään kuin työllistymisen ongelmat.
Anteeksi lyöntivirhe. Utopiafilosofi Himasen palkkio on 700 000 euroa. Jo tuo virheellisesti kirjoittamani summa, josta puuttui yksi nolla tuntuu järkyttävän suurelta summalta. Sellaisista palkkioista monet korkeakoulutuksen saaneet ja pitkän mielenkiintoisen työuran tehneet ihmiset eivät edes osaisi unelmoida. Ei ole kysymys kateudesta, vaan hämmennyksestä. Kohtuus kaikessa on vanha suomalainen sananlasku ja siinä on vinha perä.
Himasen palkkio voi tuntuas suurelta, mutta se on mittasuhteissaan kuitenkin vaatimaton siihen, että ministeri Arhinmäki maksoi jokseenkin heppoisesta huippu-urheilutyöryhmän sepustuksesta 2,5 miljoonaa euroa. U
Tuntuu vaan hassulta, että 21-vuotiaana tohtoriksi väitellyt ei tulisi toimeen ilman poliitikkojen apua avustuksilla kuten kouluttamatomatkaan työttömät eivät tule toimeen ilman poliitikoiden apua (=sosiaalilakeja ja ‑avustuksia).
Monilla matalapalkka-aloilla jo normipalkat ovat niin alhaisia ettei niistä edes makseta valtion tuloveroa! http://www.puuliitto.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset/puusepanteollisuus
kohta:puusepän korotukset.
Joku valvonta pitäisi saada näiden rahojen jakoon. Eli jos lasketaan yhteen 700 000 + 2 500 000 (tulivatkohan nollat nyt oikein) niin se tarkoittaa kolmea ja puolta miljoonaa euroa. Eikös näitä rahoja voisi jakaa suoraan kansalaisille, jotka sitä tarvitsevat. Jotenkin tuntuu surkuhupaisalta edes puhua jostain alle tonnin palkasta ja paljonko siitä pitäisi vielä maksaa veroa. Huhuh sanon minä — suhteellisuustaju on täysin hukassa. Vääristymät ja valheet pitäisi oikoa ja ryhtyä maksamaan kansalle kunnon palkkoja ja löytää jokaiselle töitä, myös eläkeläisille jotka haluavat edelleen töitä tehdä kohtuullisin veroprosentein. Niin tehdään Ruotsissa, miksi ei sitten meillä.
Siis laskin tahallani väärin tuon yhteenlaskutehtävän. Ministereiden mielestä 300 000 euroa valtion kassassa (siis meidän veronmaksajien) ei tarkoita mitään — pikku raha. Nuoren sen sijaan pitäisi pystyä elämään elämäänsä surkealla palkalla, hyvä jos kokoon saa raavituksi 10 000 euroa vuodessa ja siitä verot pois? Ennen vanhaan nuorille tarjottiin mahdollisuuksia, nykyisin kiristetään ja kuristetaan ja pääomaa kasvatetaan ja osinkoja maksetaan omistajille nuorten niskanahalla.
Laitatko viitteet esille, olisivat mielenkiintoisia.
Uusimmassa Valtioneuvon raportissa 1/2013, johon Vartiainen ja OS kirjoittivat osan 2, PT:n tutkijat korostavat osassa 1, ettei mikään vaikuta mihinkään, tai ettei ainakaan mistään saa mitään selvää, ja että kaikki on parhain päin ehkä yksinhuoltajaäitien työllistymiskannustimia lukuunottamatta.
Onko vihreiden kansanedustaja Jani Toivolan pakko juontaa Ylen Pakko tanssia ohjelmaa?
Kysyn ihan vain siksi, että hän vei työpaikan ja mahdollisuuden joltakin nuorelta lupaukselta.
Onko Jani Toivolalla eduskunnasta sivutoimilupa , vai eikö eduskunnassa muista työpaikoista poiketen niitä tarvita?
Onko eduskuntatyössä niin paljon löysää, että voi tehdä mitä vain?
Kannattaako äänestää ketä, kun ei tiedä tekeekö hän kansanedustajan työtä, vai ottaako hän vain palkan ja tekee kaiken maailman sirkushommia?
Monta kysymystä herää kansanedustajan työmoraalista ja uskottavuudesta.
Brosyyrin saa toki, palkkaa ei. Marssiakin saa.
Irtisanomisajan palkka perustuu työstä maksettuun palkkaan ja nykyisin eräillä aloilla on tapana pitää työsuhde voimassa, ei lomauteta, mutta työtunteja ei ole eikä tule eikä näin ollen palkkaakaan. Ja nolla kertaa nolla on?
No, ehkä se usein ei ole aivan nolla, mutta ei työntekijälle edullinen kuitenkaan.
Himasen palkkio ei ole 700.000 € — tuo on hänen firmalleen maksettu summa.
(Tällä en kuitenkaan tarkoita, että ko. “tutkimus” olisi hintansa arvoinen)
“1. Kyse onkin asiakaspalvelutyöstä. Palveluista sitä tekemistä löytyy. — ”
Väite oli, ettei palvelutyötä voi pilkkoa kuten tehdastyön voi.
Ja kyllä kaikkeen työhön koulutusta tarvitaan, tuohon esim puhepalveluiden osaamiseen ei vain tarjota koulutusta
IT-insinöörin haastattelussa päädytään siihen, että puhepalveluita ja niihin liittyvää tekniikka on opiskeltu 0 opintoviikkoa ja datasiirtoa kaksi.
Eli aika alusta lähdetään kaikkien kanssa
Eikä linjaan päässyt ole vielä itsenäinen, taustalla esimies ja kouluttaja avustavat viikkoja/kuukausia.
Ja kyllä tuon asiantuntijatyönkin voi pilkkoa , eivät asinatuntijatkaan ole kaikki huippuasiantuntijoita vaikka hyviä voivat ollakin.
Huippuasiantuntijat ovat kapea-alaisia ja heitä voidaan käyttää rajoitetusti
Esim Indonesaiassa rakennutimme 700 linkkijännettä ympäri Indonesian saaristoa. Organisaation kuului minä johtajana ja kuusi hollantilaista , ruotsalaista ja suomalaista insinööriä ja päälle 20 indonesialaista insinööriä.
Heidän tehtävänsä oli yleisluonteisia eli työmaakokoukset, käyttöönottojen suunnittelu, tavanomaisten ongelmien selvittely, hyväksyntäsertifikaattien kirjoittelun, raportointi
Paikalliset insinöörit kulkivat asemilla ja tarkastivat laitteiden määrät ja asennuksen kelpoisuuden .
Mutta oli mukana radioasiantuntijakin mutta vain osan aikaa.Hän selvitteli poikkeavat ongelmat esim miten rakennetaan yli 100 km jänteitä tai hän teki teknisen speksin langattoman liittymän hankintaa varten
Ja olihan joukossa jopa ihmissyöjäkin, joten monenlaista osaamista oli ryhmässä.
Kyllä asiantuntijatyötäkin voi jakaa, ei yhden tarvitse hallita ja tehdä kaikkea
Eiköhän jokainen kansanedustajista pyri vaikuttamaan sillä tavalla kuin parhaiten osaa, ja myös pysymään riittävästi julkisuudessa, jotta seuraavissakin vaaleissa pärjäisi. Toivolan äänestäjäkunta arvostanee tätä keikkaa.
Moni kansanedustaja-lääkäri tekee kansanedustajan työn ohessa lääkärin töitä. Miten tämä eroaa Jani Toivolan siviiliammatin suorittamisesta. Minäkin tein selvityksen Talousneuvostolle, vaikka siihenkin tietysti olisi pitänyt ottaa joku työtön.
Tosin: työ kai tilattiin syksyllä 2010 eli Stefan Wallinin istuessa ministerinpallilla. Maksun ottaa valtion kannettavaksi se, joka sitoutuu maksamaan, ei se, joka kuittaa laskun.
Anteeksi, keskustelimme eri asiasta. Tottakai palvelutyössäkin pitää työ järjestää fiksusti. Huippuluokan ongelmanratkaisijan laittaminen puhelintuen ensilinjaan olisi pahimman luokan tuhlausta.
Tämäkin pitää paikkansa. Eikä huippuasiantuntijaksi tuleminen välttämättä edellytä muuta kuin sitä, että keskittyy johonkin kapeaan alueeseen, ts. huipuista puhuminenkin johtaa usein harhaan. Huippuasiantuntijasta voi hetkessä tulla väärin koulutettu työtön, jos ala lähtee alta. Työnantajalle parhaita asiantuntijoita ovat ne, jotka osaavat nopeasti solahtaa johonkin toiseen rooliin.
Tämän keskustelun puitteissa kuitenkin olennainen asia on se, miten sille ei-teoreettisesti orientoituneelle peruskouluun opintonsa päättäneelle nuorelle löytyy töitä. Sitä ei ihan helposti löydy asiantuntijatyötä paloittelemalla. Yhden lääkärin korvaaminen kolmella peruskouluun lopettaneella ei onnistu.
Korkean tuottavuuden työtä löytyy niemnomaan aivotyön saralta. Tämä työ ei kohtaa sita ylimääräistä tarjontaa, joka on nimenomaan vähemmän akateemisesti suuntautuneista ihmisistä.
Palvelupuolelta sen sijaan löytyy hyvinkin paljon sellaista työtä, joka ei vaadi mitään sellaisia taitoja, joita ei terveellä kansalaisella olisi. Näiden töiden hinta on kuitenkin nyt niin korkea, että niihin ei palkata tekijöitä.
Eikös se ollut jo Stefan Wallin, joka tuon turhan ja kalliin tutkimuksen tilasi? Tai ainakin tämän päivän Hesarissa oli tällainen tieto tuosta “humu”-tutkimuksesta (huippu-urheilu muutoksessa tms.).
Vaikken Arhinmäen kanssa kovin monesta asiasta ole samaa mieltä, niin hänen kunniakseen täytyy kuitenkin todeta, että en usko, että Arhinmäki olisi tuollaista tutkimusta tuohon hintaan tilannut…
Himansen hankkeen hinta 700 tuhatta euroa on noin seitsemän henkilötyövuotta — ja kestoakin oli yli pari vuotta.
Jos jätetään Siniset ja muut kirjalliset tuotokset väliin, ulkomaalaisten huippumiesten verilaieminen on hintaluokassa samaa kuin formulamiesten sponssikäynti Suomessa, siis kallista.
Parin seminaarin järjestäminen vienee isoimamn osan kuluista.
Hyvää on, että viimeinekin tulvaisuus-teemat kiinnostavat. Parempi vielä, jos kukoistavan kunnioituksen ja unelmien oheen saadaan konkreettisia asioita.
Oden ja Vartsiasen raportissa on konkreettisia asioita, joille on amdhollista laskea niin hinta kuin hyödytkin. Se on kunnioitetavaa.
Poliitkolle toki olisi helppoa antaa himas/saaris/sarasvuo ‑raportti, jossa puhutaan pienpalkkaisen työn kukoistuksesta ja siihen liittyvästä ihmisarvosta ja mediän tarpeesta uudistua. Siis hyviä asioita edistetään pahoja vastaan. Mutta kun puhutaan oikesta asioisat muumikarkit eivät mene tasan ja joku menettää ja joku saa.
Jos nuoten työ pannaan laennusmyyntiin, sillä on hyviä ja huonoja vaikutuksia. SDP/AY-liike keiltää hyvät vaikutukset, yrittäjät taas puhut vain hyvistä… mitä pitäisi tapahtua, että ymmärretään ihan oikeasti, että vain kaikea hyvää ei saada aikaan tai jos yritetään, niin jatketaan kuten ennenkin eikä mitään tapahdu.
Optimisti lienee laillislla hoitovapailla ollut äiti, joka seitsemän vuoden poissaolon jälken palaa työpaikalleen ja jatkaa entisessä työssään. Mikä työ on ennallaan edes kolmen vuoden jälkeen?
Konkreettiset oiekast asiat ovat ikäviä — niistä ollaan tosisaan eri mieltä, kaikkiahn ovat Himasen kanssa samaa mieltä kaikesta.
Koska “nuorisopalkka”-teema näyttää herättävän intohimoja, tässä lyhyesti se miten minä näen ehdotuksemme efektit.
Oletetaan että ehdotuksemme toteutuu.Tarkastellaan 1) tällä hetkellä työssä olevia nuoria, 2) tällä hetkellä ei-työllisiä nuoria
1) Ne nuoret, jotka ovat tällä hetkellä töissä (ja lähes poikkeuksetta vähintään nykyisillä minimipalkoilla), säilyttänevät palkkansa mutta saavat ehdotuksemme veroedun. Se, että nuori henkilö joku on nyt työsuhteessa, osoittaa että työnantaja on valmis maksamaan henkilön nykyisen palkan eli henkilö tuottaa vähintään tämän arvonlisän työnantajalleen. Siksi ei ole mitään syytä, miksi alimman taulukkopalkan alentaminen johtaisi ryhmän 1) palkkojen alenemiseen. Työnantajan näkökulmasta palkan alentaminen on yleensä tuottavuutta heikentävä destruktiivinen toimi. Ehkä poikkeuksena voisi olla pieni paikkakunta, jossa on vain yksi häikäilemätön työnantaja, mutta aika vaikea kuvitella että taulukkopalkan alentaminen johtaisi yleisesti nuorten työllisten palkan laskuun. Siksi ryhmä 1) saisi veroedun, pääsääntöisesti entisella palkalla. Käteenjäävä tulo kasvaisi.
Ryhmässä 2) ehkäpä joku sellainenkin työllistyisi, joka nykytilassa ei työllisty,koska työnantajalle tulisi mahdolliseksi palkata ryhmän 2) yksilö nykyistä vähimmäispalkkaa alemmalla palkalla ja ryhmän 2) nuorelle tällainen palkka tuottaisi nykytilaa paremman nettoansion. Nuorten verokiilan pieneneminen siis toivottavasti lisäisi työllisyyttä — tämän vuoksihan ehdotuksemme teemme. Mutta koska veroetu kompensoisi alempaa palkkaa, ryhmän 2) uustyöllisten ansiotaso olisi suunnilleen nykyisen ryhmän 1) ansion tasolla. Joka tapauksessa se ylittäisi sen ansiotason, jolla ryhmä 2) tällä hetkellä elelee (tulonsiirtojen varassa). Siksi myös ryhmän 2) keskimääräinen käteen jäävä tulo kasvaisi.
Meidän ehdotuksemme ei siis laskisi kenenkään nuoren ansiotasoa mutta nostaisi sitä monelle nuorelle.
Ehdotuksemme varjopuoli on varmaankin siitä koituva mahdollinen ja todennäköinen julkistalouden heikkeneminen. Siihen on varmaan palattava laskelmin, jos ehdotuksemme etenee jatkojalostukseen.
Jos nuori saisi työtä ‑20% palkalla, ala tuskin olisi muu kuin matalapalkka-ala. Ja koska se sellainen olisi, veroprosentti tuskin olisi lähelläkään kahtakymmentä? Yksinkertaisella matikalla huomaamme, että ehdotus palkka-alesta todellakin laskisi nuorten tuloja- ja tätä kautta ostovoimaa myös.
Kun lasketaan asumisen hinta ym. kustannukset vaikkapa pk-seudulla, edelleen taitaisi jäädä nuorelle enemmän käteen sossun/Kelan kautta kuin käydä töissä tonnin kk-palkalla. Mutta tämä onkin se realiteetti, jota on vaikea sellaisten ymmärtää, jotka eivät ole ikinä hanttihommia tehneet. Tämäkin keskustelu on teoriaa teorian päälle, vähän syytellään jotain toista ministeriä tai hallintoa siinä välissä ehkä. Mutta enpä ole saanut vastausta vieläkään tuohon, että miten ihmeessä kuvittelette palkka-alen (joka edelleenkin on mm. ikäsyrjintää) kannustavan ketään työskentelemään?
Tällä hetkellä tuo pitää paikkaansa, tulevaisuudessa tulee myös:
ryhmä 3) Ihmiset joiden palkkaaminen on kannattavaa nykyisellä minimipalkallakin, mutta työn tarjonta on niin vähäistä että heidän palkkansa päätyy matalammaksi nykyisellä minimipalkalla.
Onko kysyntä ja tarjonta vaihtaneet tässä paikkaansa. Kysyntä on sitä, että joku ostaa ja tarjonta sitä että joku haluaa myydä. Niinpä työn kysntä on siträ, kun yritys haluaa palkata ja tarjuonta sitä, että joku haluaa mennä työhön. Tätä käsitteistöä sotkee toki sanontatapa “tarjota työpaikkaa jollekin”,
Matalapalkka-aloilla ei olle kovin erikoistuneita yhteen ammattiin. Silloin valittavana on kovin monia työnantajia, eikä tuollaista tilannetta pitäisi syntyä. Muuttatappioalueilla ehkä, mutta se onkin jo toinen asia.
Työnantajan voitot kuitenkin lisääntyisivät palkanalennuksen verran joten työnanatajalle saattaisi olla edullista jättää työllistyneen nuoren palkka ennalleen sen noustessa vanhemmilla työntekijöillä. Varsinaisiin palkanalennuksiin ei varmaan ryhtyisi kuin sellainen työnantaja, joka luottaa löytävänsä työhön pätevän korvaajan nopeasti. Se ei liene täysin mahdotonta matalapalkka-aloilla.
En ole lukenut sen enempää Himasen, Vartiainen+Soininvaaran kuin Arhinmäenkään raportteja. Taivaita hipovia summia niistä on kuitenkin maksettu, joka ihmetyttää varsinkin kun samanaikaisesti puhutaan nuorten palkkojen alentamisesta. Tällaiset raportit voisi kuka tahansa freelance-journalisti tehdä viikossa pienellä korvauksella ja lopputulos olisi samanlaista ´suurta ajattelua´. Uskon aavistavani, mitä ne prujut sisältävät eli sitä samaa vanhaa potaskaa kuin aina ennenkin.
Kukaan ei vaivaudu tekemään todellista analyyttistä raporttia, miten maailma on muuttunut lahoutuvan kapitalismin myötä. Miehet rakastavat lukuja ja selittävät tekemisiään toinen toistaan tukien. Systeemi ei muutu, koska asemissa istuvat miehet eivät edes halua erottaa metsää puulta. Pitäisi ensiksi tunnustaa tosiasiat. Demokratia ei toimi, koska nopeasti koneelta toiselle siirtyvä virtuaalipääoma päättää mitä seuraavaksi leikataan, tuhotaan tai kurjistetaan ja kenelle maksetaan kaikesta huolimatta jättisuuria palkkioita. Jopa yhteiskunta on nykyisin pörssiyhtiöiden vallassa.
Ministerit eivät uskalla tehdä selkeitä päätöksiä yhteiskunnan jäsenten siis äänestäjiensä hyväksi. EU on surkea viritelmä, joka maksaa paljon eikä saa mitään aikaan. On turha enää kuvitella, että tavallista työtä tehtäisiin koskaan samaan tapaan kuin ennen, koska kapitalismin laivaa ei saada käännettyä kaatuvasta asennostaan. Se kohta uppoaa omaan mahdottomuuteensa. Kapitalisti odottaa yhä edelleen suuria voittoja, vaikka kukaan ei kohta työtä tekemällä tuota yritykselle mitään, mistä jakaa. Haetaan edelleen aina halvempia tapoja teetättää työtä. Siitä Nokia korjaa nyt satoa.
Palkat ovat silkkaa silmänlumetta ja aina joku johtajaksi itseään nimittävä haluaa sanella miten pieniä ne työntekijöillä saavat olla ja selän takana keskenään vehkeilevät itselleen jättipalkkoja, bonuksia ja etuuksia. Jokaisen ihmisen pitäisi voida itse kertoa, millaista palkkaa haluaa teinata, jotta voi elää ja hengittää vapaasti tässä vapaassa maassa. Oikeasti tämä vallitseva palkkaneuvottelu-asetelma on menneestä maailmasta. Hyvän työntekijän pitäisi voida itse ohjailla palkkakehitystään, sen sijaan että´AY-tyypit ja EK-pamput´ niistä päättävät. Myös eläkeläisten pitäisi voida vapaasti tehdä töitä ja maksaa tehdystä työstä veroja menettämättä eläkettään. Se olisi aitoa markkinatalous ajattelua ja pitäisi yhteiskunnan terveenä.
Nuorten palkanalennus on kapitalismin tyhjiä ´mantroja´, joka pitäisi lailla kieltää. Raporteissa pitäisi esittää veroparatiisirahoja palautettavaksi takaisin Suomeen ja lailla vaatia yrityksiä elämään rehellisesti ja siirtämään saarille viedyt harmaan talouden rahat vaikkapa laajan tieverkostomme kunnostukseen. Nämä veronkierto-narsistit eivät ymmärrä, että veroja maksetaan yhteiskunnan ylläpitoa varten. Myös heidän tila-autonsa kuluttavat teitä, joista olemme kaikki yhdessä vastuussa.
Annetaan nuorille reilu malli, jota he voivat elämässään jäljitellä. Palkanalennus ei ole oikea malli. Välitetään toinen toisistamme, annetaan arvo taidoille ja osaamiselle sekä maksetaan siitä kunnon palkka. Ei vedetä mattoa alta työelämänsä alkutaipaletta kulkevalta ihmiseltä. Opastetaan ja kannustetaan nuorta elämään tässä vapaassa yhteiskunnassamme, jonka esi-isämme nk. sotaveteraanit ovat meille taistelleet. Edestä komennetussa ´demokratiassamme´ ei osata kuunnella nuorisoa eikä paljoa muitakaan, vaan meiltä pelkästään vaaditaan kohtuuttomuuksia.
Ihmettelen Osmo Soininvaara sinun terävän filosofisen ajattelutapasi rapautumista, kun osallistut yhdessä Juhana Vartiaisen kanssa tällaiseen projektiin. Pitäisi jo ymmärtää, miksi Suomessa ihmiset voivat huonosti? Onneksi nuoret eivät ole niin tyhmiä kuin julkisuudessa väitetään. Maailma muuttuu heidän kauttaan ja kapitalistikin on samanlainen kuolevainen kuin olemme me kaikki muutkin. Kun jäämme auton alle, meistä jää pelkkä märkä läiskä kadulle, olimmepa sitten kunkkuja tai tavallisia ihmisiä.
Anteeksi, mutta nyt alkaa ärsyttämään jo. Tiesitkö, että mm. lähihoitajat, leipurit, vartijat jne. tekevät palkkansa puolesta todellakin matalapalkka-alan töitä? Väitätkö, ettei näihin töihin “olla kovin erikoistuneita”? Mitäköhän oma mieheni teki 3 vuotta koulun penkillä (yhteiskunnan piikkiin, vieläpä), jos kerran hänen hommansa ei vaadi erikoistumista? Käsityöläisammatissa on ja ansiot kerroinkin jo ylempänä. Sopii pohtia yhtälöä.
Minulle on monessa tapauksessa tullut mieleen, että ehkä meidän koulutusjärjestelmämmekin mokaa tässä kohdassa. Koulutukseen pyrkijöille pitäisi aina hyvin selvästi kertoa, mikä on alan odotettavissa oleva työllisyystilanne ja palkkataso. Lisäksi koulutuksesta ja sen päässä häämöttävästä työstä pitäisi antaa mahdollisimman paljon konkreettista tietoa.
Nyt tuntuu siltä, että oppilaitokset kilpailevat kovasti keskenään, jolloin informaatio on paljon enemmän tunteisiin vetoavaa mainostusta. Tule meille, meillä on kiva opiskella media-artesaaniksi. Unohtuu kertoa, että valmistuneiden mediaanitulo valmistumisen jälkeen on 1123 euroa ja puolet on työttömänä.
Jos ymmärsin kirjoituksesi oikein, miehesi kohdalla on käynyt juuri näin. Ammatti ei vastannut toiveita, ja palkkataso on huono. Kolme vuotta hukkaan ammattiopinnoissa. Surullista, jos tämä on johtunut informaation puutteesta.
Oman työelämäkokemukseni mukaan nuoret työntekijät ovat samalaisia kuin mitä nuoret työntekijät ovat olleet aikaisemminkin. Kaikilla on ihan ikioma persoonallisuutensa. Yksi motivoituu tavoitteista, toinen tiimityöstä, kolmas tuloksista, neljäs rahasta.
Urbaanilegendat sukupolvi Y:stä tuntuvat olevan urbaanilegendoja. Toki löytyy yksilöitä, jotka voivat liihottaa hommasta toiseen puhtaasti omien fiilistensä mukaan. Harva kuitenkaan on niin haluttu ammattilainen, että tämä oikeasti toimii. Asuntolaina on usein se viimeinen naula vapauden arkussa, ja asuntolainoja nykynuoretkin ottavat.
Nuorisoon tottakai pitää laittaa kaikki toivo, ja yhteiskunnan arvojen muutos tulee nuorten kautta. Ei kuitenkaan kannata luulla, että nelikymppisten arvot vuonna 2033 olisivat sama asia kuin kaksikymppisten arvot vuonna 2013. Maailmanparannus on aina ollut nuorten laji.
Kapitalismin kuolemaa on varhaista ennustaa, mutta ehkä siinäkin on perää. Jos verrataan maailmaa Marxin aikana ja maailmaa nyt, niin liiketoiminnan luonne on muuttunut. Nykyään yhä suurempi osa liiketoiminnasta on immateriaalista eikä vaadi kovin suuria pääomia toiminnan aloittamiseksi. Ehkä seuraavaksi tuo “kapital” onkin todella kallon sisällä oleva pääoma.
Markkinatalous taas on siitä ikävä toimintamalli, että se pohjautuu ihmisen omaneduntavoitteluun. Ikävä kyllä kaikki jalompiin ominaisuuksiin perustuvat järjestelmät ovat ennemmin tai myöhemmin kaatuneet mahdottomuuteensa. Joten markkinataloudesta tuskin helposti pääsemme eroon. Parempi vain opetella käyttämään sitäkin työkalua taidokkaasti.
Minä taas uskon, että se nimenomaan johtaisi tuohon. Firmojen kannaltahan nuo halvat nuoret olisivat tietysti hyvinkin houkutteleva vaihtoehto kalliimmille vanhoille työntekijöille, koska tuo matalampi palkka vaikuttaisi firman kuluihin myös sivukulujen kautta.
Mitenkäs tämä eroaa harjoitteluajan palkasta? Se kun on se 80%, 6kk maksimi ilman koulutusta ja 4 kk koulutuksen kanssa, näin ainakin erään TESsin mukaan.
Sanssikortilla työnantaja saa myös maksimissaan 70% palkkakuluista pois (kela korvaa erotuksen) jos hakija on alle 25 vuotias.
Ja silti on nuoria työttömänä. Nuorisotyöttömyydessä on joku muu syy kuin pelkkä raha. Kokemukseni mukaan se on kokemuksen puute. Netti on täynnä ilmoituksia johon haetaan nuoria 5–10 vuoden kokemuksella. Näitä ei ole, kun kukaan ei tarjoa sitä ensimmäistäkään paikkaa ilman kokemusta, ja sitten valitetaan ettei ole tekijöitä.
Miksi kokematonta nuorta ei voi palkata, vaikka ne ovat jo lähes ilmaisia?
Itse lukisin OS:n kommentin niin, etteivät kouluttamattomat ole erikoistuneet…
Myös Soininvaara ja Vartiainen pitävät ongelmana, ettei perusasteen ja keskiasteen palkoissa ole juuri eroa, joten palkkojen osalta on syytäkin olla ärsyyntynyt.
Itse olen arkikielessä tottunut, ja mielestäni suomi muutenkin tukee käsitystä missä työ on suoritettava asia, esimerkiksi laatikon siirtäminen paikasta a paikkaan b. Työntekijä tekee työn, työnantaja antaa sen. Työpaikka on paikka missä se tehdään. Kiitos oman määritelmäsi kertomisesta, estää sekaannuksia.