Nuorisopalkka

Kuten moni verk­ko­jul­kai­su tie­tää ker­toa, esit­te­lim­me tänään Juha­na Var­tiai­sen kans­sa Talous­neu­vos­ton tilaa­maan sel­vi­tyk­sen ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä”. Muis­tio on val­tio­neu­vos­ton kans­lian omai­suut­ta ja tulee jul­ki­sek­si, kun val­tio­neu­vos­ton kans­lia saa sen painetuksi.

Kos­ka minis­te­ri Arhin­mä­ki on Face­book-sivul­laan halun­nut ker­toa, että esi­täm­me nuo­ril­le 20 pro­sen­til­la alen­net­tua palk­kaa, ajat­te­lin ker­toa täl­tä osin, mitä ehdo­tam­me oikeasti. 

Nuor­ten osal­ta työt­tö­myys on kol­min­ker­tai­nen muu­hun väes­töön näh­den. Jos­tain syys­tä nuo­ret eivät siis ole kovin halut­tua työ­voi­maa. Asi­aa on mones­sa työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa vaan ei kai­kis­sa yri­tet­ty kor­ja­ta sil­lä, että koke­mat­to­mal­le nuo­rel­le saa mak­saa mui­ta huo­nom­paa palk­kaa. Täs­sä taas on se huo­no puo­li, että täl­löin eri­tyi­ses­ti kor­kei­den vuo­krien Hel­sin­gis­sä työn­te­ko ei ole eri­tyi­sen kan­nat­ta­vaa. Sik­si aja­tus alem­mis­ta pal­kois­ta nuo­ril­le ei yksi­nään toimi.

Jos tuo moneen työ­eh­to­so­pi­muk­seen sisäl­ty­vä nuo­ri­so­palk­ka vedet­täi­siin läpi lin­jan, se voi­tai­siin kom­pen­soi­da alen­ta­mal­la nuor­ten vero­tus­ta ikä­pe­rus­tei­ses­ti. Nuo­ri­soa­len­nus vero­tuk­ses­sa oli vuo­teen 1975, mut­ta hen­ki­lö­ve­ro­uu­dis­tuk­sen yhtey­des­sä sii­tä luovuttiin.

Niin­pä esi­täm­me, että työ­eh­to­so­pi­muk­siin otet­tai­si kaut­ta lin­jan noin 20 pro­sent­tia muu­ta väes­töä pie­nem­mät nuo­ri­so­pal­kat ja tämä kom­pen­soi­tai­siin joko ikä­pe­rus­tei­sel­le veron­alen­nuk­sel­la tai suo­ral­la matalapalkkatuella.

120 vastausta artikkeliin “Nuorisopalkka”

  1. Eikö nyt kui­ten­kin oli­si mie­lek­kääm­pää vaan alen­taa veroas­tet­ta kaut­ta lin­jan kuin sot­kea taas sys­tee­miä moni­mut­kai­sil­la här­päk­keil­lä? No, aina­kaan ikä­pe­rus­tei­nen veron­alen­nus ei sisäl­lä kan­nus­tin­louk­kua, kos­ka kukaan ei jätä ikään­ty­mät­tä vero­jen vuoksi.

  2. Mikä oli­si sys­tee­min vai­ku­tus nuor­ten eläkekertymään?

  3. Työs­sä­ole­vien ja työ­eh­to­so­pi­muk­sien mukais­ta palk­kaa naut­ti­vien nuor­ten jou­kot mene­vät vain osit­tain pääl­le­käin. Täs­tä seu­raa että ne nuo­ret jot­ka onnis­tu­vat työl­lis­ty­mään työ­eh­to­so­pi­mus­ten ulko­puo­li­siin töi­hin saa­vat 20% enem­män rahaa käteen. Ei tämä var­maan­kaan mikään suu­ri ongel­ma ole, jos sitä nyt voi edes ongel­mak­si sanoa, kun­han huomautin.

    Tun­tuu vai­keal­ta ja epä­suo­ral­ta taval­ta hoi­taa ongel­ma, mut­ta toi­saal­ta en tie­dä onko kaik­kien sään­nös­ten, tuki­sok­ke­loi­den ja byro­kra­tian lomas­ta löy­det­tä­vis­sä suo­rem­paa keinoa.

  4. Eli opis­ke­le­va nuo­ri saa teh­dä 20% enem­män töi­tä ennen kuin Kela kar­hu­aa omi­aan takai­sin! Ja sit­ten vero­vä­hen­nyk­sen kans­sa mate­ma­tiik­ka muut­tuu­kin pal­jon yksinkertaisemmaksi. 

    Toki nyky­ään on tapa­na mää­rä­tä vai­voi­hin lää­ket­tä ilman että kukaan hal­lit­see lääk­kei­den yhteys­vai­ku­tus­ta poti­laa­seen. Oli­si myös se kan­sa­lais­palk­ka… Mut­ta jos se on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton niin tus­kin­pa nykyi­nen fran­kens­tein­mai­nen jär­jes­tel­mää ajau­tuu yhtään hul­lum­mak­si vie­lä muu­ta­mas­ta kos­meet­to­ses­ta operaatiosta.

  5. Hyvä­nen aika, Ode!
    Min­kä­hän suu­rui­sia palk­ko­ja olet­te Juha­nan kans­sa mie­lis­sän­ne pyö­rit­tä­neet? Nuo­ret eivät muu­ten­kaan sijoi­tu hyvä­palk­kai­siin asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin vaan avus­ta­viin ja epäit­se­näi­siin hom­miin, jois­ta palk­kaus on täl­lä­kin het­kel­lä täy­sin ala-arvoinen.

    Pie­nis­tä tulois­ta menee täl­lä­kin het­kel­lä pie­ni vero kuten menee suu­rem­mis­ta­kin tuloista.
    Joku nol­la­ve­ro­lin­ja vas­taan pie­nem­pi palk­ka on minus­ta hävy­tön ajatus.

    Töi­tä löy­tyy kun ahneut­ta pan­tai­si kuriin.

  6. Tie­de­mies:
    Eikö nyt kui­ten­kin oli­si mie­lek­kääm­pää vaan alen­taa veroas­tet­ta kaut­ta lin­jan kuin sot­kea taas sys­tee­miä moni­mut­kai­sil­la här­päk­keil­lä? No, aina­kaan ikä­pe­rus­tei­nen veron­alen­nus ei sisäl­lä kan­nus­tin­louk­kua, kos­ka kukaan ei jätä ikään­ty­mät­tä vero­jen vuoksi.

    Se on kuu­le vaan ajan kysy­mys, kun joku eko­no­mis­ti ker­too täs­tä­kin että ihmi­set rea­goi kan­nus­ti­miin. Haluat­te­ko te tap­paa nuo­ria, häh!?

  7. Jos suu­rin osa nuo­ris­ta siis kui­ten­kin kär­si­si talou­del­li­ses­ti, on aika vai­kea näh­dä, mil­lä taval­la uudis­tus kan­nus­tai­si työn­te­koon tai sitout­tai­si yhteiskuntaan.

  8. Jat­koa ensim­mäi­seen, tur­han hätäi­ses­ti näp­pik­sel­tä karan­nee­seen viestiin:

    Ei tie­ten­kään pitäi­si kom­men­toi­da näke­mät­tä var­si­nais­ta teks­tiä, mut­ta kyl­lä­hän täs­tä ehdo­tuk­ses­ta pal­jon kysy­myk­siä herää. 

    Eläk­keet on toki yksi kysy­mys, jos­kin var­sin kau­kai­nen sel­lai­nen. Van­hem­pai­ne­tuu­det sen sijaan ovat monel­le nuo­rel­le hyvin­kin ajan­koh­tai­sia. Miten palk­ko­jen leik­kaus kom­pen­soi­daan nuo­ril­le van­hem­mil­le? Vai kan­nat­taa­ko tule­vai­suu­des­sa lykä­tä per­heen­pe­rus­ta­mis­ta entisestään? 

    Entäs opis­ke­li­jat? Saa­vat­ko hekin jotain hyvi­tys­tä? Suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta käy osa-aika­työs­sä. Ale­ni­si­vat­ko hant­ti­hom­mien pal­kat enti­ses­tään? Toi­saal­ta val­tio­val­lan mie­les­tä pitäi­si val­mis­tua nopeam­min, mut­ta aika vai­ke­aa se on, jos jou­tuu teke­mään entis­tä enem­män työ­tä, jot­ta saa vuo­kran maksetuksi. 

    Oli­si myös kiin­nos­ta­va tie­tää, mil­lä taval­la mää­ri­tel­lään koke­ma­ton nuo­ri. Eihän sitä voi pel­käs­tään iän perus­teel­la mää­ri­tel­lä. 18–19-vuotiaana ammat­tiin val­mis­tu­va ehtii olla työ­elä­mäs­sä mon­ta vuot­ta, ennen kuin aka­tee­mi­nen ikä­to­ve­ri saa opin­ton­sa valmiiksi.

  9. Idea on huo­no. Toi­von sydä­mes­tä­ni, ettei se menes­ty. Erit­täin pet­ty­nyt, kuin­ka täl­lai­sia syr­ji­viä temp­pue­si­tyk­siä tulee Osmon kal­tai­sel­ta vii­saal­ta polii­ti­kol­ta. Var­tiai­sel­ta nyt voi odot­taa ihan mitä tahansa.

    Ehdo­tus syr­jii rajus­ti juu­ri tämän nuo­ri­soi­kä­ra­jan ylit­tä­viä työ­mark­ki­noil­la ja muo­dos­taa vain uuden väliin­pu­toa­ja­jou­kon, joi­den työl­lis­ty­mi­ses­tä tulee mah­do­ton­ta. Kysy­mys on ongel­man lapioi­mi­ses­ta eteen­päin. monet yli 30-vuo­ti­aat eivät kor­kea­kou­lut käy­ty­ään ole saa­neet mitään muu­ta kuin satun­nai­sia pät­kiä. Hei­dät pois­te­taan täl­lä tem­pul­la työ­paik­ko­jen saan­tia kos­ke­vas­ta kilpailusta. 

    Toi­vot­ta­vas­ti ehdo­tus arvioi­daan kriit­ti­ses­ti myös esim. Edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen toi­mis­tos­sa. Hänel­lä on aina­kin välil­lä ollut roh­keut­ta tode­ta näi­tä ideoi­ta yhden­ver­tai­suus­lain vastaiseksi.

    Var­tiai­nen ja Osmo on nyt läh­dös­sä dema­rei­den temp­pu­työl­lis­tä­mi­seen mukaan. Se ei tun­ne­tus­ti toi­mi ja aiheut­taa lopul­ta vain mur­het­ta ja väärinkäytöksiä.

  10. AM:
    Miten palk­ko­jen leik­kaus kom­pen­soi­daan nuo­ril­le van­hem­mil­le? Vai kan­nat­taa­ko tule­vai­suu­des­sa lykä­tä per­heen­pe­rus­ta­mis­ta entisestään? 

    Lisää­mäl­lä huma­ni­tää­ris­tä maa­han­muut­toa voim­me ehkäis­tä kan­ta­väes­tön mah­dol­li­sen per­heen­pe­rus­ta­mi­sen lykkäytymistä.

    Pää­asia, että suo­ma­lai­set nuo­ret ovat töis­sä, oli kor­vaus sit­ten kuin­ka pie­ni tahansa.

  11. Ole­tat­te Var­tiai­sen kans­sa, että nuor­ten mui­ta suu­rem­pi työt­tö­myys joh­tui­si nuor­ten mui­ta hei­kom­mas­ta tuot­ta­vuu­des­ta. Voi olla, mut­ta minä ehdo­tan, että työt­tö­myys joh­tuu epävarmuudesta. 

    Pidem­pään työ­elä­mäs­sä ollut on todis­ta­nut pys­ty­vän­sä toi­mi­maan työ­elä­mäs­sä. Hän ei siis toden­nä­köi­ses­ti ole alko­ho­lis­ti, mie­len­ter­vey­son­gel­mai­nen tai muu­ten han­ka­la työn­te­ki­jä. Nuo­ril­ta tämä “koe­len­to” puut­tuu, min­kä vuok­si nuo­ren palk­kaa­mi­nen on ris­ki. Paras rat­kai­su ei siis vält­tä­mät­tä ole­kaan pal­kan alen­ta­mi­nen, vaan irti­sa­no­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen. Pitäi­si­kö koea­jan pituut­ta kasvattaa?

    Toi­nen kysy­mys liit­tyy ns. kit­ka­työt­tö­myy­teen. Kuvit­te­len että nuo­ret hake­vat työ­paik­kaa useam­min kuin van­hat. Haus­sa on joko ensim­mäi­nen työ­paik­ka tai mah­dol­li­ses­ti uusi haas­ta­vam­pi työ­teh­tä­vä kou­lu­tus­ta­son nous­tua tai mah­dol­li­ses­ti nuo­ri vaih­taa paik­ka­kun­taa pari­suh­teen takia. Kun ker­ran työ­pai­kan vaih­dot ovat nuor­ten kes­kuu­des­sa ylei­sem­piä kuin van­henm­pien, niin myös kit­ka­työt­tö­myys koh­den­tuu enem­män nuo­riin. En ole näh­nyt ero­tel­ta­vat tämän vai­ku­tuk­sen osuut­ta nuorisotyöttömyyteen.

  12. Hyvä että nuo­ri­so­työt­tö­myyt­tä pyri­tään rat­kai­se­maan, mut­ta näki­sin että tuo loi­si vain uuden ryh­män työmarkkinoille.

    Perustulo+tasavero ‑sys­tee­mi toi­si val­ta­vas­ti uusia työ­paik­ko­ja ja tuli­si hal­vem­mak­si. Emme tar­vit­se enää sys­tee­miä sys­tee­min pääl­le, se jos mikä lisää eriarvoisuutta.

  13. Eläk­keen ker­ty­mi­nen alka­maan 18 ikä­vuo­des­ta voi­si moti­voi­da nuo­ria huo­mat­ta­vas­ti enem­män työ­elä­män pariin.

  14. Ettei täs­sä nyt kävi­si niin, että kun Mäk­kä­rin kas­sal­le on hal­vem­paa pal­ka­ta alan ammat­ti­tut­kin­non luke­neen sijas­ta lukio­lai­nen, jol­le saa jo työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaan mak­saa mui­ta alem­paa palk­kaa, niin halu­taan nyt pus­kea nämä tut­kin­non omaa­vat lukio­lais­ten ohi työllisyyteen? 

    Lukio­lais­ten “työt­tö­myy­del­lä­hän” ei tilas­to­jen valos­sa ole mitään väliä, kos­ka kou­lua käy­vä ei voi olla viral­li­ses­ti työ­tön, toi­sin kuin kou­lus­ta jo val­mis­tu­nut on. Jos­tain lukio­lais­ten on kui­ten­kin vuo­kriin­sa rahat saa­ta­va, joten pel­kään­pä, että mitä tahan­sa tapah­tuu­kin nuo­ri­so­työt­tö­mien tilas­toil­le, niin sama tapah­tuu kään­tei­se­nä toi­meen­tu­lo­tu­kea nos­ta­vien nuo­rien tilastoille.

  15. Sehän nime­no­maan ei ole temp­pu­työl­lis­tä­mis­tä, että las­ke­taan vero­ja ja anne­taan palk­ko­jen mää­räy­tyä kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Ehdo­tus­han on vaan rea­goin­tia sii­hen, että nyt pal­kat on nos­tet­tu nuor­ten osal­ta niin ylös, että monet heis­tä jää­vät työllistymättä.

    Ahneut­ta ei voi pois­taa, kos­ka jokai­nen meis­tä on lop­puen­lo­puk­si ahne. Ostam­me aina hal­vim­mal­ta tar­joa­jal­ta, joten suo­sim­me liki poik­keuk­set­ta nii­tä työ­nan­ta­jia, jot­ka aja­vat kulu­ra­ken­teen­sa mah­dol­li­sim­man alas. Ja mak­sa­vat siis huo­noim­pia palkkoja…

  16. Jos oli­sim­me kiin­nos­tu­nei­ta kan­sa­lai­sien hyvin­voin­nis­ta ja tasa-arvos­ta oli­si kehi­tyk­sen suun­ta juu­ri päin­vas­tai­nen. Mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ko­ja oli­si nos­tet­ta­va rei­lus­ti. Yhdes­sä vero­tuk­sen progres­sion lisää­mi­sen kans­sa voi­sim­me vai­kut­taa tasa-arvoi­sem­man tulon­jaon lisäk­si hol­vaan­tu­nei­den pää­omien mää­rään eli raha­ta­lou­den toi­mi­vuu­teen ja tuo­tan­to­ko­neis­ton turhaketuotantoon.
    Tämä voi toki toteu­tua vain jos Euroo­pas­sa oli­si käy­tös­sä funk­tio­naa­li­nen val­tion­ta­lou­den rahoi­tus, tai jos meil­lä oli­si oma valuutta.
    Vali­tet­ta­vas­ti hal­lin­nol­li­set ins­ti­tuu­tiot kuten Euro ovat tär­keäm­piä kuin kan­sa­lai­sien hyvinvointi.

  17. Luin tuos­sa TEM tut­ki­mus­ta, joka kos­ki työt­tö­myys­ti­la­to­jen var­tai­lua. En vali­tet­ta­vas­ti saa­nut link­kiä muis­tiin, joh­tui Win­dows 8 ominaisuuksista

    Mut­ta ver­tai­lu osoit­ti, että Tilas­to­kes­kuk­sen ja TEM luvuis­sa on val­ta­va ristiriita:
    Tem luvuis­sa alle 25-vuo­tiai­den työt­tö­myYs oli n 10 % mut­ta Tilas­to­kes­kuk­sen n 20 %

    Vas­ta­vas­ti ikä­ryh­mien toi­ses­sa pääs­sä tilan­ne oli päin­vas­toin eli TEM tilas­tois­sa ikään­ty­nei­den työt­tö­myys päin­vas­tai­nen eli tupla ver­rat­tu­na Tilas­to­kes­kuk­sen työttömyyteen.

    Kum­pi­kaan tilas­to ei myös­kään kata kaik­kia työttömiä

    En tie­dä onko tämä teh­ty tar­koi­tuk­sel­la, mut­ta nyky­ään ikään­ty­neet työt­tö­mät pyri­tään sii­voa­maan kai­kin kei­noin ulos työ­voi­mas­ta ja luo­kit­te­le­maan ns rupusakiksi

  18. Pasi Pulk­ki­nen:
    Jos oli­sim­me kiin­nos­tu­nei­ta kan­sa­lai­sien hyvin­voin­nis­ta ja tasa-arvos­ta oli­si kehi­tyk­sen suun­ta juu­ri päin­vas­tai­nen. Mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ko­ja oli­si nos­tet­ta­va reilusti. 

    Jos meil­lä on kol­me vaihtoehtoa:
    A) palk­kaan sii­voa­jan kotii­ni 20e/h
    B) palk­kaan sii­voa­jan kotii­ni 45e/h
    C) en palk­kaa siivoajaa

    Jos valit­ta­va­na on kaik­ki vaih­toeh­dot, valit­sen A:n. Jos valit­ta­va­na on vain B ja C, valit­sen C:n.

    Palk­ko­ja nos­ta­mal­la saa­daan aikai­sek­si työ­tön jon­ka palk­ka on 0e/h. Todel­la hyvä idea siis.

  19. Nuo­ret eivät ole halut­tua työ­voi­maa, vai nuo­ret eivät halua teh­dä mata­la­palk­kai­sia pas­ka­duu­ne­ja? Jos kyse on jäl­kim­mäi­ses­tä, miten ihmees­sä suo­ma­lai­set nuo­ret suos­tui­si­vat teke­mään töi­tä huo­nom­mal­la pal­kal­la mitä heil­le on tähän asti tarjottu? 

    Käy­tän­nös­sä­hän tesien mini­mi­palk­ka­duu­nit valu­vat ulko­mai­sil­le teki­jöil­le. Eikö meil­lä ole täl­lä­kin het­kel­lä monet alat täyn­nä ulko­maa­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä, joil­le mak­se­taan tesien mukais­ta mini­mi­palkk­kaa, vaik­ka ammat­ti­tai­to edel­lyt­täi­si suu­rem­paan palkkaan? 

    Epäi­len salajuonta.

  20. tlak­ka:
    Eläk­keen ker­ty­mi­nen alka­maan 18 ikä­vuo­des­ta voi­si moti­voi­da nuo­ria huo­mat­ta­vas­ti enem­män työ­elä­män pariin. 

    Soin­vaa­ra­han jo kor­ja­si tuo­hon sisäl­ty­neen vir­heel­li­sen impli­siit­ti­sen väit­teen, mut­ta 18-vuo­ti­aat eivät kyl­lä muu­ten­kaan mie­ti työ­hön­me­noan­sa eläk­keen kan­nal­ta (jär­je­tön­tä­hän se oli­si­kin, kun jär­jes­tel­mää var­mas­ti ruka­taan seu­raa­van puo­len vuo­si­sa­dan aika­na useam­paan­kin kertaan)

  21. Eli jos ver­ra­taan nuor­ta jol­la on työl­lis­ty­mi­son­gel­mia ei-nuo­reen jol­la on työl­lis­ty­mi­son­gel­mia, niin nuo­rel­la oli­si sekä enem­män valin­nan­va­raa palk­ka­pyyn­nös­sään, että pie­nem­pi vero­tus. Bonuk­se­na moni­mut­kai­sem­pi lainsäädäntö.
    Mini­mi­palk­ko­jen tiput­ta­mi­nen kai­kil­ta koh­dis­tui­si parem­min (ne joil­la ongel­mia työl­lis­ty­mi­sen kans­sa voi­si­vat las­kea palk­ka­pyyn­töään iäs­tä riippumatta).

  22. Aika roh­ke­aa läh­teä Var­tiai­sen mat­kaan, kun mies on hoi­ta­nut jul­ki­suus­ku­van­sa sii­hen mal­liin, että nyt sii­tä tulee mie­leen lähin­nä hep­pu, joka piis­kaa aamun kotiäi­te­jä, menee sit­ten pei­ton alle noko­sil­le ja huu­te­lee siel­tä muil­le, että men­kää töi­hin. Illal­la sit­ten rii­pai­see vie­lä kän­nin. Aika vähän Kos­ke­laa, mut­ta sehän Ruot­sis­ta. Kor­ho­sen Lapa­tos­su goes Tur­ha­pu­ro? Tar­koi­tus var­mas­ti hyvä kun ajat­te­lee mie­hen teh­tä­vää, mut­ta toteu­tus kehno. 

    Ei kovin yllät­tä­vää, että Arhin­mä­ki läh­ti taas kerää­mään puna­vih­reän nuo­ri­son ääniä omal­la tul­kin­nal­laan, mut­ta tar­koi­tus on kai alen­taa palk­kaa­mi­sen kulu­ja fir­moil­le, ja mak­saa sit­ten muus­ta kirs­tus­ta tar­vit­ta­va lisä. Jon­kin­lais­ta perus­tu­loa­ja­tus­ta siis. Vii­mek­si tuon temp­pu onns­tui ja blo­gin pitä­jäs­tä tuli har­mia nuo­ril­le vih­reil­le, mut­ta nyt kan­nat­tai­si olla kat­ko­mas­sa vää­ryy­del­tä ja viek­kau­del­ta sii­vet ajois­sa. Tai siis saa­da oma vies­ti läpi ilman mui­den tul­kin­to­ja. Vasem­mis­tol­la näyt­tää ole­van halu­ja vää­ris­tää vih­rei­den sano­mi­set niin, että sai­si­vat puna­vih­reät jou­kot puo­lel­leen. Haa­vis­ton lei­ma­si­vat rasis­tik­si, vih­reät kiel­tei­sik­si clean­tec­hil­le, ja kuu­lem­ma vih­reät halua­vat myös kaik­kien pak­ko­siir­ty­vän kau­pun­kei­hin. Näh­tä­väs­ti se, että suun­nit­te­lee mihin arvioi­dut tuli­jat pitäi­si lait­taa, on sit­ten joten­kin aiheut­ta­mas­sa maal­ta­pa­koa. Aika­moi­nen poliit­ti­nen vie­hear­vio, jos pari pien­puo­luet­ta tap­pe­lee yhdes­tä pie­nes­tä ryh­mäs­tä kes­ke­nään. Luu­li­si, että vih­reät eivät oli­si kui­ten­kaan kai­kes­sa se suu­rin vas­tus­ta­ja vasureille.

    Mitä nämä mata­la­palk­ka­työt sit­ten ovat ja syn­tyy­kö nii­tä, onkin eri jut­tu. Kan­nat­tai­si var­maan sel­ven­tää, kos­ka mie­li­ku­vat voi­vat olla sit­ten har­maan talou­den orja­työs­tä vaa­te­kau­pan myy­jään yms. Ei ole ihan vain vää­ris­ty­nees­tä mie­li­ku­vas­ta kyse, jos nuo­ri ei halua tie­tyil­le aloil­le tai fir­moi­hin. Tämä net­ti kun toi­mii aika tehok­kaa­na puskaradiona. 

    Sit­ten vie­lä kun lisää nämä ilmas­to- ja ympä­ris­tö­asiat, niin ihan mikä tahan­sa työ ei ole hyvä. Näh­tä­väs­ti min­kään­lais­ta vih­re­ää luo­vaa tuhoa ei ole läh­dös­sä lik­keel­le, kun kat­se­lee mitä tue­taan, ja mihin lukui­sat pul­jut ovat lait­ta­mas­sa isot rahan­sa. Muu­ta­ma sata mil­joo­naa vuo­des­sa pie­niin ener­gia­hank­kei­siin, joi­ta koti­mai­set pik­ku­pul­jut pys­tyi­si­vät raken­ta­maan, niin työl­li­syys ja koti­mai­suusas­te oli­si nousus­sa. Oli­si jo uut­ta ener­gian­tuo­tan­toa ja ehkä tek­no­lo­gia­kin oli­si kehit­ty­nyt Suo­mes­sa ja sit­ten sitä jo myy­täi­siin ulko­mail­le. Mut­ta Pek­ka­ri­nen halusi tsouk­kin­sa ja tie­tyt her­rat osin­ko­ko­neen­sa. Itse­hän ei voi mitään teh­dä, vaan teh­dään vaan gug­gen­hei­mit kaikesssa.

    Vih­reät polii­ti­kot huu­ta­mas­sa, että otta­kaa mikä tahan­sa työ vas­taan, ei ole kovin uskot­ta­vaa ympä­ris­tö­po­li­tii­kan kan­nal­ta. Ilmas­sa jo lii­kaa kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja, joten nii­den lisää­mi­nen sin­ne sen takia, että kan­san­ta­lous vaa­tii, ei vain käy päin­sä. Toki kiusaus voi olla suu­ri, kun vajet­ta on, mut­ta sit­ten voi lyö­dä näis­sä val­tion kas­sa­va­jet­ta suu­rem­mis­sa asiois­sa hans­kat tis­kiin. Jon­kun työ tuon ilmas­ton ja ympä­ris­tön aina pilaa, jos jokin. Aika pian on pää­tet­tä­vä, että ei voi vain teh­dä hupi­lai­vo­ja työl­li­syy­den takia, jos halu­aa vie­lä jota­kin teh­dä noil­le kah­del­le suu­rem­mal­le asialle. 

    Vas­ti­kään ilmoit­te­li­vat mee­diois­sa, että maa­han­muu­ta­jat läh­te­vät yrit­tä­jik­si, kun työ­tä ei saa. Herää­kin aja­tus, että jos raken­net­tai­siin kau­pun­kia, niin näi­tä mah­dol­li­suuk­sia syn­tyi­si lisää. Myös kan­ta­pei­koil­le. Pal­ve­lua­lan yrit­tä­jiä­hän täs­sä kai enem­min­kin tar­vi­taan, kuin öljyn­po­raa­jia. Mark­ki­nat oli­si siis syy­tä luo­da, jos ei halua vain jul­ki­sel­la rahal­la temp­puil­la. Yrit­tä­jyyt­tä jaka­mal­la pot­ti ei ehkä kas­vai­si, mut­ta leviäi­si useammalle.

    Kou­lu­tus­paik­ko­jen kar­sin­ta kyl­lä tun­tuu kum­mal­ta, jos nuo­ri­so näh­dään nyt tämän työl­li­syys­ta­ri­nan kon­ni­na. Mata­la­palk­ka­työ­tä var­mas­ti syn­tyy, jos isos­ta kirs­tus­ta mak­se­taan, mut­ta jo nyt har­jot­te­lua käy­te­tään vää­rin aloil­la, jois­sa ei tar­vi­ta pit­kää har­jot­te­lua. Menee vää­rin, jos tois­ten ei tar­vit­se mak­saa palk­ko­ja, mut­ta har­joit­te­li­jat tekee ihan nor­maa­lis­ti päi­vää. Sit­ten ihme­tel­lään, kun ikää on ja työ­tä on teh­ty, mut­ta pol­ku tys­sää, kun kou­lu­tus puut­tuu. Itse kyl­lä panos­tai­sin toi­sin päin, eli kou­lut­tai­sin enem­män, kos­ka kou­lu­tet­tu voi liik­kua kum­paa­kin suun­taan, mut­ta temp­pu/­har­joit­te­lu-työl­lis­tet­ty uppo­aa jon­ne­kin paperipinoihin. 

    Nyt jo kou­lut­tau­tu­mis­ta­kin pide­tään sel­lai­se­na, jos­ta pitää vain sel­vi­tä pin­nat kerä­ten nopeas­ti. Mihin hävi­si sivis­tys? Vaik­ka päät­tä­jät kes­kit­ty­vät­kin kor­kea­kou­lui­hin, niin jos ja kun, ammat­ti­kou­lus­sa osaa­mat­to­mat opet­ta­vat halut­to­mia home­luo­lis­sa, niin sin­ne­kin oli­si syy­tä koh­den­taa huo­mio­ta. Kisäl­li­sys­tee­mi takai­sin tuke­mal­la. Jos luke­mi­nen ei mais­tu, niin parem­pi osa­ta hom­mat kuin lukea teoriaa. 

    Mikä­hän pul­ju se juu­ri täs­sä arvio, että vero­ja kier­re­tään 5 mil­jar­dil­la vuo­des­sa? Har­maa talous on myös pait­si suu­ria nume­roi­ta, niin myös ihmis­ten hyväk­si­käyt­töä jois­sain tapauk­sis­sa. Jois­sain sit­ten kum­pi­kin puo­li hymyi­lee leveäs­ti, kun verot­ta­ja ei näe mitään. Pait­si, että nämä har­maat työn­te­ki­jät eivät näy mis­sään, niin myös har­mai­den alo­jen työt ovat juu­ri sel­lai­sia, joi­hin nuo­ri­so ei ensim­mäi­sek­si halua. Maa­han­muu­tat ovat sit­ten help­poa riis­taa, kun pus­ka­ra­dio­ta ei ymmär­re­tä ja jos sopi­mus on, niin sitä ei ymmär­re­tä. Hel­pot­tai­si työl­li­syyt­tä, jos nämä kon­nat hei­tet­täi­siin nyt vih­doin pois pelis­tä. Ja sitä val­tion talout­ta. Alkaa ketut­ta­maan, kun arvon her­rat ja rou­vat huu­ta­vat, että teh­kää pitem­pää päi­vää, mut­ta sit­ten 5 mil­jar­din vuo­sit­tai­sen vuo­don paik­kaa­mi­nen ei kiinnosta.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työt­tö­myy­teen ver­rat­tu­na positiivinen.

    Miten tämä kui­ten­kaan paran­taa tilan­net­ta, kun iso osa niis­tä ei suos­tu nykyi­sil­lä­kään ehdoil­la töihin?

  24. Osmo Soi­ni­vaa­ral­la ei ole edel­ly­tyk­siä maam­me työl­li­syyt­tä. Soi­ni­vaa­ran ajan myö­tä esit­tä­mät lukui­sat toi­men­pi­de-esi­tyk­set osak­si tai koko­naan ovat osoit­tau­tu­neet epäonnistuneiksi.

    Vaik­ka Var­tiai­sel­la pitäi­si olla kou­lu­tuk­sen puo­les­ta edel­ly­tyk­siä kan­san­ta­lou­den ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si, ovat siel­tä tul­leet esitýk­set olleet hyvin nau­ret­ta­via. Joh­tuu toh­to­ri Var­tiai­sen dog­maat­ti­ses­ta tavas­ta vil­jel­lä puh­das­ta klas­si­sen talous­tie­teen oppien 1880 ‑luvun kul­taa­ikaan. Tätä museoa­jat­te­lua esit­tää myös Soi­ni­vaa­ra, jon­ka pal­lo pahas­ti hukas­sa kan­sa­ta­lou­del­li­sis­sa asioissa.

    Kas­va­tus­tie­teis­sä asioi­den käsi­tys­ky­ky jae­taan kol­meen tasoon; alin­ta­so on tie­dos­ta­mi­nen, sit­ten ymmär­tä­mi­nen ja kor­kein sisäis­tä­mi­nen. Kan­sa­ta­lout­ta kos­ke­vis­sa asiois­sa ko. hen­ki­löt eivät pää­se tie­dos­ta­mis­ta kos­ke­vas­ta tasos­ta ylöspäin.

  25. Ihan hyvä esi­tys. Tosin mihin­kään val­tion mata­la­palk­ka­tu­keen ei pidä mis­sään nimes­sä läh­teä. Sosia­lis­mia on jo tar­peek­si täs­sä maassa.

    Työ­mark­ki­noi­ta täy­tyy saa­da jous­ta­vam­mak­si. Tulo­ve­ro­tus­ta tuli­si las­kea kaut­ta lin­jan. Irti­sa­no­mis­suo­jaa tuli­si alen­taa, jot­ta työ­nan­ta­jat uskal­ta­vat pal­ka­ta ihmisiä.

    Point­sit Osmol­le suoraselkäisyydestä!

  26. Minus­ta aja­tus nuor­ten palk­ka-alen­nuk­ses­ta, jon­ka yhteis­kun­ta kom­pen­soi tulon­siir­roil­la on hyvä. On tär­keä­tä, että nuo­ret pää­se­vät nopeas­ti työ­elä­mään kiin­ni sii­nä vai­hees­sa, kun ei ole enää opin­to­ja. Tämä oli­si kan­san­ta­lou­den ja ihmis­ten ter­vey­den ja hyvin­voin­nin kan­nal­ta hyvää poli­tiik­kaa. Odot­te­len nyt kui­ten­kin Soi­nin­vaa­ran ja Var­tiai­sen sel­vi­tyk­sen tuloa jul­ki­suu­teen ennen kuin otan sii­hen tämän yksi­tyis­koh­tai­sem­min kantaa.

    Ylei­sem­mäl­lä tasol­la: Pidän nuor­ten työl­lis­ty­mis­tä äärim­mäi­sen tär­keä­nä tavoit­tee­na, ja sitä­vas­toin nuor­ten syr­jäy­ty­mis­tä yhte­nä maam­me suu­rim­mis­ta ongel­mis­ta ja uhka­ku­vis­ta. Täs­sä asias­sa tar­vi­taan täs­mäel­vy­tys­tä ja val­tio voi hyväl­lä omal­la­tun­nol­la ottaa lisää vel­kaa tätä tar­koi­tus­ta var­ten. Se mak­saa itsen­sä var­mas­ti takai­sin. Jos tätä ei ymmär­re­tä päät­tä­jien tasol­la, niin huo­nos­ti ovat asiat. Sitä vas­toin nykyi­sen talous­krii­sin aika­na län­ti­sis­sä teol­li­suus­mais­sa toteu­tet­tu val­tion­ta­lou­den supis­tus­po­li­tiik­ka (jos­ta eri­tyi­ses­ti nuo­ret on pan­tu kär­si­mään) on muu­ten­kin osoit­tau­tu­mas­sa pahak­si vir­heek­si. (Ter­vei­siä sin­ne puo­li­vä­li­rii­heen, nyt oli­si hyvä het­ki vii­sas­tua ja ottaa opik­si kulu­nei­den vuo­sien tapahtumista.)

  27. Te vaa­dit­te, että nuo­ril­le mak­se­taan sopi­muk­sia pie­nem­piä palk­ko­ja. Te vaa­dit­te että iäk­käi­den palk­ko­ja lei­ka­taan. Mil­loin ihmi­nen on sen ikäi­nen, että hänel­le voi­daan mak­saa työ­eh­to­so­pi­muk­sien mukais­ta palkka?
    Mata­la­palk­ka­työ­tä pitää saa­da kuu­lem­ma lisää. MOL’n sivuil­la on pk-seu­dul­le kir­jai­mel­li­ses­ti tuhan­sia avoi­mia työ­paik­ko­ja, ongel­ma ei ole täs­sä. Ongel­ma on sii­nä, että perus­hoi­ta­jal­la ja sii­voo­jal­la ei ole varaa asua pk-seudulla.
    Esi­tyk­sen yhte­nä koh­ta­na irti­sa­no­mis­suo­jaa halu­taan hei­ken­tää, jot­ta yri­tyk­set voi­vat pal­ka­ta hel­pom­min uut­ta työ­voi­maa. …irti­sa­no­mal­la enti­set, vai? …ja palk­kaa­mal­la nii­tä nuo­ria 20% edul­li­sem­min­kö? Eli kol­lek­tii­vi­ses­ti täs­sä aje­taan hal­li­tus­puo­luei­den jäsen­kir­jan omaa­vien hen­ki­löi­den tahol­ta de fac­to pal­kan­alen­nuk­sia, vaik­ka kokoo­mus­ta myö­den tämä kiistetään.

  28. Mis­sä ovat nämä hyvä­palk­kai­set nuo­ret, joi­den palk­ko­ja on varaa lei­ka­ta? Aina­kaan omas­sa lähi­pii­ris­sä­ni, joka koos­tuu 18–27-vuotiasta, ei ole yhtä­kään hyvä­palk­kais­ta. Oma mie­he­ni ei saa alan­sa töi­tä, joten tekee hant­ti­hom­mia ja vero­jen jäl­keen käteen jää hui­keat 1300€/kk vaik­ka työ on vuo­ro­työ­tä ja sisäl­tää usein myös vii­kon­lop­pu­päi­viä. Jos nyt kävi­si niin, että mie­he­ni palk­kaa vähen­net­täi­siin vii­den­nek­sel­lä, hänel­tä lop­pui­si vii­mei­set­kin halut käy­dä töis­sä. Ala on hänel­le vää­rä sel­väs­ti, töi­tä on teh­nyt pakon edes­sä kun ei ole tah­to­nut vie­dä per­het­tään sos­suun­kaan- mut­ta minä­pä las­kin tois­sa­päi­vä­nä, että sai­sim­me työt­tö­mi­nä enem­män käteen kuin mitä mie­he­ni käy­des­sä töissä! 

    Me nuo­ret aikui­set emme ole mikään outo rotu toi­sel­ta pla­nee­tal­ta. Me tah­dom­me työl­lis­tyä, mak­saa opin­to­lai­nam­me, elää ja perus­taa per­heen kuten van­hem­mat­kin ihmi­set. Pää­hä­ni ei mene mil­lään, miten Vih­rei­den ehdo­kas ja tasa-arvon luva­tus­sa maas­sa elä­vä polii­tik­ko KEHTAA edes ehdoit­taa että yhden ikä­ryh­män palk­ko­ja pitäi­si las­kea alle tau­lu­koi­den!! Mei­dän suku­pol­vem­me tekee pät­kää pät­kän perään, lyk­kää lisään­ty­mis­tä ja jou­kos­sam­me on ennä­tys­mää­rä nii­tä, joi­ta ei koko työ­elä­mä kiin­nos­ta tip­paa­kaan. Ihan­ko oikeas­ti kuvit­te­let­te työl­lis­tä­vän­ne nuo­ret sil­lä, että teet­te töi­hin­me­nos­ta entis­tä vähem­män hou­kut­te­le­vaa, samaan aikaan kun kai­ken­maa­il­man tukien mini­mi­mää­riä nos­te­taan?? Se vero­pro­sen­tin alen­nus ei tun­nu mis­sään sel­lai­sel­la, jol­la pro­sent­ti hui­te­lee kym­pin pääl­lä jo valmiiksi.

  29. Oli­ko kan­nat­ta­vaa hävit­tää kun­ta- ja val­tio­työ­nan­ta­jan edul­li­set pie­na­sun­not? Esi­mer­kik­si sai­raa­loil­la oli vie­lä muu­ta­mia vuo­sia sit­ten pal­jon pie­niä (10 — 20 m²) työ­suh­dea­sun­to­ja sai­raa­lan kyl­jes­sä. Nyt ne on tie­toi­ses­ti hävitetty.

    Samal­la kun hävi­tet­tiin mah­dol­li­suus rek­ry­toi­da nuo­ria työn­te­ki­jöi­tä, pie­nen­net­tiin asian­tun­ti­joi­den liik­ku­vuut­ta pois­ta­mal­la rep­pu­ri­käm­pät. Kun Hel­sin­gis­sä vie­lä tie­toi­ses­ti pyri­tään estä­mään edul­lis­ten pie­na­sun­to­jen raken­ta­mis­ta, ollaan täy­sin kes­tä­mät­tö­mäs­sä tilanteessa.

  30. olit oikeas­sa jul­ki­suu­den suhteen.

    Ratio ker­toi vain poliit­ti­ses­ti ´oikean´ vies­tin nuo­ri­son palk­ko­ja halu­taan laskea…

    Hyvä kun etu­kä­teen ilmoi­tit kokonaisuuden.

    Miten oli­si mah­dol­lis­ta saa­da aikai­sek­si, että tie­doi­tus­vä­li­neet pyr­ki­si ker­to­maan tot­ta eikä vain ´sopi­vaa´ totuutta? 

    kai­paan STT:n uutisia.

  31. Sepi: Jos meil­lä on kol­me vaihtoehtoa:A) palk­kaan sii­voa­jan kotii­ni 20e/hB) palk­kaan sii­voa­jan kotii­ni 45e/hC) en palk­kaa sii­voa­jaa­Jos valit­ta­va­na on kaik­ki vaih­toeh­dot, valit­sen A:n. Jos valit­ta­va­na on vain B ja C, valit­sen C:n.Palkkoja nos­ta­mal­la saa­daan aikai­sek­si työ­tön jon­ka palk­ka on 0e/h. Todel­la hyvä idea siis.

    Kan­nat­taa tutus­tua vies­ti­ni lop­pu­puo­len rajauk­siin, ja sit­ten miet­tiä laa­jem­min resurs­si­poh­jai­sen yhteis­kun­nan tavoit­tei­ta. Täl­löin saat­taa lyhyen vies­tin sisäl­tö avau­tua toi­ses­sa valossa.

  32. Idea on hyvä, kos­ka glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa kus­tan­nus­te­hok­kuus on se mikä ratkaisee.

    Itsea­sias­sa vero­tus­ta kuvaa­va käy­rä sai­si olla paraa­be­lin muo­toi­nen, hui­pun olles­sa noin 40 vuo­den kiep­peil­lä. Nuo­re­na ja van­ha­na tuot­ta­vuus on hei­koin, 40 nur­kil­la parhaimmillaan.

    Yksin tämä ei kui­ten­kaan toi­mi, vaan täy­tyy saa­da asu­mi­sen hin­taa alaspäin.

    Täy­tyy siis suun­na­ta kat­se tai­vas­ta kohti. 

    Suo­mes­sa pitää alkaa raken­ta­maan modu­laa­ri­sia, teräs­run­koi­sia, 20–40 ker­rok­si­sia tor­ni­ta­lo­ja, jois­sa on park­ki­hal­li maan alla. Vaa­ka­ta­sos­sa asun­to­tuo­tan­toa on vai­kea lisä­tä, mut­ta ylös­päin se on mahdollista.

    Kos­kee myös Tam­pe­ret­ta, tämä vas­ta onkin mata­la kaupunki.

  33. Pet­ja Y:
    …Mini­mi­palk­ko­jen tiput­ta­mi­nen kai­kil­ta koh­dis­tui­si paremmin… 

    Mini­mi­palk­ko­jen pie­nen­tä­mi­nen vaa­tii myös elin­kus­tan­nus­ten pien­ne­tä­mis­tä. Se taas kaa­tuu, kun ei halu­ta puut­tua jär­jet­tö­män kor­ke­aan veros­tee­seen, jota yllä­pi­de­tään pie­ni­palk­kais­ten tulon­siir­to­jen takia. 😀 😀 😀

    Vii­mei­nen samut­taa valot — jos tähän ei saa­da järkeä.

  34. Eikös mark­ki­naeh­toi­sen luo­van tuhon pitäi­si antaa toi­mia mata­la­palk­ka-aloil­la aivan kuten telakkateollisuudessakin? 

    Sit­ten kun suu­ret mää­rät kor­keas­ti­kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria on saa­tu sii­voa­maan suu­ri­tu­lois­ten kote­ja, niin huo­ma­taan, että tämä työ­voi­ma oli­si­kin saa­ta­va pii­ka­töis­tä pois tuot­ta­vam­piin ja kehit­tä­väm­piin hommiin.

    Aiem­min halut­tiin väes­töä pois mata­la­palk­kai­sis­ta pii­ka­töis­tä kor­keam­man tuot­ta­vuu­den telak­ka­töi­hin. Nyt­kö halu­taan men­nä päin­vas­tai­seen suuntaan?

    Käy­kö­hän niin kuin aikoi­naan maa­ta­lou­des­sa? Ensin mak­se­taan pel­lon­rai­vaus­kor­vauk­sia ja sit­ten pel­to­jen metsityskorvauksia.

    Var­tiai­sen seu­raa­va ehdo­tus var­maan on se, että lei­ka­taan rajus­ti kou­lu­tus­mää­rä­ra­ho­ja, kos­ka sii­vous­töis­sä ei tar­vi­ta korkeakoulututkintoja.

    Telak­ka­teol­li­suu­des­ta voi­daan ehkä löy­tää kor­kean tuot­ta­vuu­den ark­ti­sia tai mui­ta mark­ki­na­ra­ko­ja. Mut­ta tus­kin mata­la­palk­kai­sis­ta koti­pii­ka­töis­tä saa­daan pal­jon kerät­tyä vientituloja.

    1. Kan­nat­taa muis­taa, että työt­tö­mien suu­ri builk­ki on hyvin vähän kou­lu­tet­tu­ja. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa työl­li­syy­sas­te on 45 pro­sent­tia. Sik­si on sekä yri­tet­tä­vä kou­lut­taa väes­tö parem­min että löy­tää työ­tä, jois­sa ei tar­vi­ta kor­ke­aa erityisosaamista.

  35. Pitäi­si­kö siis las­kea jo nyt itsen­sä työl­lis­tä­nei­den nuor­ten palkkaa?

    Kai­ken­lai­sia mata­la­palk­ka­tu­kia ym lisä­kik­kai­lu­ja ei kai­va­ta. Ne ovat kal­lii­ta ja vaa­ti­vat taas jou­kon suo­ja­työ­läi­siä. Niis­tä pitäi­si pääs­tä eroon.

    Jos työl­lis­tä­mis­tä halu­taan hel­pot­taa yksin­ker­tai­ses­ti. Luo­vu­taan irti­sa­no­mis­ajois­ta. Niil­lä ei ole juu­ri muu­ten­kaan mer­ki­tys­tä. Jos tänään saa lapun lomau­tuk­ses­ta, kah­den­vii­kon pääs­tä on kilo­met­ri teh­taal­la. Ainut etu on, että vuo­den pääs­tä voi nos­taa parin­kuu­kau­den pal­kan. No se kyl­lä hidas­taa palk­kaa­mis­ta pie­niin yri­tyk­siin. Ris­ki on suu­ri jos työt vähe­ne­vät. Sik­si monet oman ala­ni pie­ny­ri­tyk­set eivät enää palk­kaa ketäään. Otta­vat vain toi­sen yrit­tä­jän ali­hank­ki­jak­si. Nuo­ril­le se on kova ris­ki ja paikka.

  36. Mik­si kaik­ki halua­vat käsit­tää tämän vää­rin? Eihän se nuor­ten net­to­palk­ka täs­sä muut­tui­si, mark­ki­noil­la ole­vien töi­den mää­rä vain kasvaisi.

    Hei­kom­pio­sais­ten nuor­ten työl­lis­ty­mis­tä vai­keut­taa se, että kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jat teke­vät hei­dän työn­sä super­jous­ta­vas­ti mini­mi­pal­koil­la. Jos hei­dän opis­ke­lu­aan tii­vis­täi­si sil­lä taval­la, ettei oli­si aikaa/tarvetta pais­kia ihan toi­sen alan duu­nia opis­ke­lu­jen ohel­la niin kaik­ki voittaisivat.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa muis­taa, että työt­tö­mien suu­ri builk­ki on hyvin vähän kou­lu­tet­tu­ja. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa työl­li­syy­sas­te on 45 pro­sent­tia. Sik­si on sekä yri­tet­tä­vä kou­lut­taa väes­tö parem­min että löy­tää työ­tä, jois­sa ei tar­vi­ta kor­ke­aa erityisosaamista.

    Tuo­han on vain tuo­tan­non­suun­nit­te­lua, moni työ voi­daan palas­tel­la niin , ettei­vät osa­set vaa­di kor­ke­aa osaa­mis­ta tai aina­kin osa vai­heis­ta on yksinkertaisia.

    Yksi syy Ruot­sin ja mui­den mai­den kor­ke­aan työl­li­syy­sas­tee­seen joh­tuu parem­mas­ta tuo­tan­non­suun­nit­te­lus­ta. Dis­ku­tee­raus tuo­tan­non yksi­tyis­koh­dis­ta joh­taa tulok­seen, jos­sa työt sopi­vat useammalle.

    Työ­vai­heen tar­kem­pi mää­rit­te­ly ja raja­pin­to­jen sel­keys laa­jen­ta­vat sopi­van työ­voi­man saa­ta­vuut­ta ja vähem­män kou­lu­tet­tu­kin käy kaupaksi

  38. Tuo irti­sa­no­mis­kyn­nyk­sen mata­loit­ta­mi­nen tar­koit­taa, että Suo­mi luo­puu ihmisoikeuksista.

    Suu­rin osa irti­sa­no­mis­suo­jas­ta kun tulee ihmi­soi­keuk­sis­ta, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tees­ta ja sopimussuojasta

    Ilmei­ses­ti näis­tä halu­taan luo­pua tai aina­kin raja­ta ne parem­man väen oikeuksiksi

    Ja kas­vat­taa­ha tuo taas eriarvoisuutta.Kun Nokian insi­nöö­ri saa irti­sa­no­mi­sen yhtey­des­sä puo­len vuo­den pal­kan + puo­len vuo­den-vuo­den irti­sa­no­mis­kor­vauk­sen niin toi­se­sa pääs­sä saa vain pot­kun perseelle

  39. Aika suu­ri osa vase­mis­to­lais­ten vas­tus­tuk­ses­ta tunuu ole­van moraa­lis­ta sorttia.

    On se kum­ma kun sama sak­ki tuo­mit­see mora­li­soin­nin heti jos sitä har­joit­taa esi­mer­kik­si kristitty.

    Sep­po S
    Aiem­min halut­tiin väes­töä pois mata­la­palk­kai­sis­ta pii­ka­töis­tä kor­keam­man tuot­ta­vuu­den telak­ka­töi­hin. Nyt­kö halu­taan men­nä päin­vas­tai­seen suuntaan?

    Kyse ei ole sii­tä mitä halu­taa, vaan sii­tä mikä on mah­dol­lis­ta. Kun kat­so­taan työt­tö­myys­lu­ku­ja niin on aivan päi­vän­sel­vää että pelk­kä “panos­tam­me kor­kean tuot­ta­vuu­den töi­hin ja laa­duk­kaa­seen osaa­mi­seen” ei näy­tä joh­ta­van kor­ke­aan työl­li­syy­sas­tee­sen. Kun kai­kis­ta ihmi­sis­tä, itsea­sias­sa suu­rim­mas­ta osas­ta ihmi­siä, ei miten­kään voi­da lei­poa huip­pu­asian­tun­ti­joi­ta. Hyvä jos edes kes­kin­ker­tai­sia asiantuntijoita.

  40. JKK:
    Jos nyt kävi­si niin, että mie­he­ni palk­kaa vähen­net­täi­siin vii­den­nek­sel­lä, hänel­tä lop­pui­si vii­mei­set­kin halut käy­dä töissä. 

    Luit­ko OS:n blog­gaus­ta ollen­kaan vai olet­ko luke­nut ainoas­taan jon­kun net­ti­löö­pin otsi­kon ja tul­lut tän­ne kom­men­toi­maan sitä?

    Käteen jää­vät tulot eivät täs­sä mal­lis­sa vähenisi.

  41. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Ei kovin yllät­tä­vää, että Arhin­mä­ki läh­ti taas kerää­mään puna­vih­reän nuo­ri­son ääniä omal­la tul­kin­nal­laan, mut­ta tar­koi­tus on kai alen­taa palk­kaa­mi­sen kulu­ja fir­moil­le, ja mak­saa sit­ten muus­ta kirs­tus­ta tar­vit­ta­va lisä. Jon­kin­lais­ta perus­tu­loa­ja­tus­ta siis. Vii­mek­si tuon temp­pu onns­tui ja blo­gin pitä­jäs­tä tuli har­mia nuo­ril­le vih­reil­le, mut­ta nyt kan­nat­tai­si olla kat­ko­mas­sa vää­ryy­del­tä ja viek­kau­del­ta sii­vet ajois­sa. Tai siis saa­da oma vies­ti läpi ilman mui­den tul­kin­to­ja. Vasem­mis­tol­la näyt­tää ole­van halu­ja vää­ris­tää vih­rei­den sano­mi­set niin, että sai­si­vat puna­vih­reät jou­kot puo­lel­leen. Haa­vis­ton lei­ma­si­vat rasis­tik­si, vih­reät kiel­tei­sik­si clean­tec­hil­le, ja kuu­lem­ma vih­reät halua­vat myös kaik­kien pak­ko­siir­ty­vän kau­pun­kei­hin. Näh­tä­väs­ti se, että suun­nit­te­lee mihin arvioi­dut tuli­jat pitäi­si lait­taa, on sit­ten joten­kin aiheut­ta­mas­sa maal­ta­pa­koa. Aika­moi­nen poliit­ti­nen vie­hear­vio, jos pari pien­puo­luet­ta tap­pe­lee yhdes­tä pie­nes­tä ryh­mäs­tä kes­ke­nään. Luu­li­si, että vih­reät eivät oli­si kui­ten­kaan kai­kes­sa se suu­rin vas­tus­ta­ja vasureille.

    Olen ollut huo­maa­vi­na­ni samaa, vii­meis­tä Arhi­mäen masi­noi­man Lex Soi­nin­vaa­ra ‑kohun aikaan. Ihme­tyt­tää kyl­lä, että mik­si Vasem­mis­to Arhi­mäen joh­dol­la halu­aa jat­ku­vas­ti iskeä kii­laa Vasem­mis­ton ja Vih­rei­den väliin (tosin tapah­tuu sitä Vih­rei­den­kin puo­lel­ta, ei tosin mie­les­tä­ni samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa), kos­ka puo­luei­den tavoit­teet ovat niin monel­ta osin yhte­ne­väi­set. Ja tosi­aan, pien­ten puo­luei­den pitää olla yhteis­työ­ky­kyi­sem­piä kuin iso­jen saa­dak­seen tavoit­tei­taan läpi. Mut­ta niin­hän sitä sano­taan että kun val­lan­ku­mous koit­taa niin muu­ria vas­ten lai­te­taan ensin ne, jot­ka on MELKEIN samaa mieltä.

    Tosin ehkä tämä selit­tyy myös per­so­naal­li­suuse­roil­la Osmon ja Paa­von välil­lä ja tavoil­la teh­dä poli­tiik­kaa. Ei tar­vit­se kuin ver­tail­la her­ro­jen blo­ge­ja niin näkee eron. Osmo kir­joit­taa jos­kus vai­keis­ta­kin aiheis­ta ja tekee välil­lä ei-suo­sit­tu­ja avauk­sia kun taas Arhin­mä­ki kir­joit­taa noin ker­ran vii­kos­sa ja aiheis­ta, jot­ka eivät iki­nä ole hänen muka­vuusa­lu­een ulko­puo­lel­la eikä kom­men­toi blo­gi­aan lainkaan.

  42. eggo: Mik­si kaik­ki halua­vat käsit­tää tämän vää­rin? Eihän se nuor­ten net­to­palk­ka täs­sä muut­tui­si, mark­ki­noil­la ole­vien töi­den mää­rä vain kasvaisi.

    Syys­tä tai toi­ses­ta on niin, että vero­tuk­sen kaut­ta teh­tä­vä vas­tik­kee­ton tulon­siir­to on ok. Jos sitä tulon­siir­toa sit­ten teh­dään sitä kaut­ta, että tasa­taan vähän isom­mat palk­ka­tu­lot suu­rem­mal­le jou­kol­le ja pai­ka­taan loput jol­lain tuel­la, se on sel­väs­ti paha asia.

    Ja kun täs­sä vie­lä kui­ten­kin on sekin aspek­ti, että TES:n mini­mi­palk­ko­jen las­ke­mi­nen ei miten­kään auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta kaik­kien TES:n pii­ris­sä ole­vien palk­ko­jen las­ke­mis­ta. Suu­rin osa jen­gis­tä ei saa minimipalkkaa.

    Minus­ta veron­mak­sa­ja­na on jär­ke­väm­pää mak­saa 100 %:lle väes­tä 70 % palk­kaa ja 30 % mata­la­palk­ka­tu­kea kuin 70 %:lle väes­tä 100 % palk­kaa ja 30 %:lle 100 % vas­tik­kee­ton­ta tukea.

  43. Lii­an van­ha: Tuo­han on vain tuo­tan­non­suun­nit­te­lua, moni työ voi­daan palas­tel­la niin , ettei­vät osa­set vaa­di kor­ke­aa osaa­mis­ta tai aina­kin osa vai­heis­ta on yksinkertaisia.

    Mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. Haluai­sit­ko antaa jotain vähän kon­kreet­ti­sem­paa esi­merk­kiä? Työl­lis­tet­tä­vä­nä on siis aka­tee­mi­sil­ta kyvyil­tään alim­paan nel­jän­nek­seen kuu­lu­va nuori.

    Minul­le tule­vat mie­leen eri­lai­set kun­nos­sa­pi­to­tyyp­pi­set teh­tä­vät ja pal­ve­lut, mut­ta jos teol­li­suu­des­ta löy­tyy, niin ker­ro ihmeessä.

    Eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nut oli­sin sii­tä, miten voi­sin kor­va­ta yhden vii­den ton­nin insi­nöö­rin kol­mel­la puo­len­tois­ta ton­nin perus­kou­lu­poh­jai­sel­la nuorella.

  44. Lii­an van­ha: Tuo­han on vain tuo­tan­non­suun­nit­te­lua, moni työ voi­daan palas­tel­la niin , ettei­vät osa­set vaa­di kor­ke­aa osaa­mis­ta tai aina­kin osa vai­heis­ta on yksinkertaisia.

    Usko jo lii­an van­ha, tuo tay­lo­ris­mia, joka ei oikeas­ti toi­mi kuin liu­ku­hih­na­duu­neis­sa! Se on menneisyyttä. 

    Et voi palas­tel­la vaa­ti­vaa asian­tun­ti­ja­työ­tä sel­lai­sek­si että vas­ta-alka­jat sel­viäi­si­vät sii­tä. Et voi palas­tel­la vaa­ti­vaa luok­ka­hit­saus­ta vaa­ti­vaa koh­det­ta sel­lai­sek­si, että aloit­te­le­va hit­sa­ri sii­tä sel­viy­tyi­si. Et voi palas­tel­la edes mcdo­nald­sin työ­tä sel­lai­sek­si, että naa­ma nor­sun­vi­tul­la työs­ken­te­le­vä mörö­köl­li pär­jäi­si hil­jai­seen aikaan yksik­seen yhtä hyvin kuin pirt­sak­ka ja alal­le sopi­va työntekijä. 

    Työn­te­ki­jöi­den erot ovat sem­moi­sia, että toi­nen tulee aina ajois­sa, toi­nen kol­me ker­taa vii­kos­sa var­tin myö­häs­sä. Miten ihmees­sä suun­nit­te­let tuon toi­mi­maan parem­min ver­rat­tu­na yksin­ker­tai­seen rat­kai­suun, jos­sa hank­kiu­du­taan huo­nos­ta asap eroon ja han­ki­taan sel­lai­nen joka on ajois­sa töis­sä? Pal­kat on kum­min­kin sil­lä tasol­la että jokai­nen työn­te­ki­jä on päte­vä, aina ajois­sa ja niin edelleen. 

    Huo­li­mat­to­mas­ta kave­ris­ta ei tule min­kään­lai­sel­la ohjeis­tuk­sel­la tark­kaa, tyh­mäs­tä vii­sas­ta tai osaa­mat­to­mas­ta taitavaa.

    Ja “et voi” tar­koit­taa täs­sä sitä, että kan­nat­taa­ko. Ei ole mitään jär­keä pal­ka­ta asian­tun­ti­jaa palas­te­le­maan homia idioo­teil­le, jos se asian­tun­ti­ja voi teh­dä saman itse samas­sa ajas­sa ja paremmin.

    Ehdo­ta­ma­si palas­te­lu alkai­si kyl­lä toi­mi­maan, jos tar­jol­la on hal­pa­työ­voi­maa. Suo­mes­sa ei ole, joten hom­mia ei tääl­lä ale­ta palas­te­le­maan hal­pa­työ­voi­man tai­to­ta­sol­le. Pal­kat ovat sel­lai­sia että hom­mien pitää onnis­tua ja tuot­ta­vuu­den on olta­va hyvä, jos ei onnis­tu niin sit­ten on istut­ta­va kortistossa.

  45. Samas­ta työs­tä sama palk­ka. Oli­pa har­joit­te­li­ja ja uusi työn­te­ki­jä min­kä ikäi­nen tahan­sa, hänel­le pitäi­si voi­da mak­saa pie­nem­pää palk­kaa. Ikä ei saa olla palk­ka­pe­rus­te. Se oli­si syrjintää.

  46. Aja­tel­kaa­pa yri­tyk­sen näkö­kul­mas­ta. Rek­ry­toin­nis­sa tah­do­taan hank­kia mah­dol­li­sim­man suu­ri tuot­ta­vuus suh­tees­sa sijoi­tuk­seen, eli palkkaan.

    Nuo­rel­la ei ole koke­mus­ta ja van­ha ei enää jak­sa. Mut­ta sil­ti pitäi­si mak­saa täy­sin sama palk­ka, kuin elä­män­sä kun­nos­sa ole­val­le kes­ki-ikäi­sel­le, jol­la on kokemusta.

    Jos nuo­ria ja van­ho­ja voi­si pal­ka­ta pie­nem­mäl­lä pal­kal­la, oli­si­vat he hou­kut­te­le­vam­pia yrityksille. 

    Eikö pää­asia ole, että on töi­tä ja Suo­mes­sa vie­lä jokin kan­nat­tai­si suh­tees­sa muu­hun maailmaan?

    Tot­ta­han sekin on että suu­rin osa työt­tö­mis­tä on vähän kou­lu­tet­tu­ja. Täl­läi­siä, enti­sen ajan hant­ti­hom­mia, on nyky­ään hyvin vähän tarjolla. 

    Työt­tö­mien kan­nat­tai­si men­nä kor­kea­kou­luun, iäs­tä riip­pu­mat­ta, kos­ka vaik­ka työ­paik­ko­ja täs­tä lisää tuli­si­kin niin ne eivät tule ole­maan noi­ta men­neen ajan töi­tä, joi­ta kyke­ni teke­mään vaik­ka kansakoulupohjalta.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Tans­ka luo­pu­nut ihmisoikeuksista?

    Ei ole, mut­ta ei siel­lä­kään voi irti­sa­noa miten vain.Prosessi on sama kuin Suo­mes­sa nyky­ään, ero tulee lähin­nä irti­sa­no­mis­ajois­ta , jot­ka voi­daan sopia työehtosopimuksilla..

    Ei Tans­kas­sa­kaan voi irti­sa­noa kuin tuo­tan­nol­lis­ta ja talou­del­li­sis­ta syis­tä tai hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä ja irti­sa­no­mi­sen perus­teen voi rii­taut­taa kuten Suomessa

    Mut­ta Tans­kas­sa lyhyt­tä irti­sa­no­mi­sai­kaa kom­pen­soi­daan ennakkoilmoituksilla/erokorvauksilla/henkilöstörahastoilla ja pit­käl­lä ja kor­keal­la työttömyysturvalla.

    Lop­pu­tu­le­ma Tans­kas­sa on parem­pi työn­te­ki­jän näkökulmasta
    ASuo­mes­sa työ­elä­män kehit­tä­mi­nen on pysäth­ty­nyt, kos­ka päät­tä­jät eivät tun­ne työ­elä­mää ja työ­nan­ta­jat käyt­tä­vät päät­tä­jien sini­sil­mäi­syyt­tä hyväkseen.

    Niin­pä “kehit­tä­mi­nen” on nyky­ään yksi­puo­lis­ta sane­lua ja työn­te­ki­jän ase­man huonontamista.

    Suo­mes­ta luo­daan Poh­jo­lan Kiinaa

  48. Tie­de­mies: Eikö nyt kui­ten­kin oli­si mie­lek­kääm­pää vaan alen­taa veroas­tet­ta kaut­ta lin­jan kuin sot­kea taas sys­tee­miä moni­mut­kai­sil­la här­päk­keil­lä? No, aina­kaan ikä­pe­rus­tei­nen veron­alen­nus ei sisäl­lä kan­nus­tin­louk­kua, kos­ka kukaan ei jätä ikään­ty­mät­tä vero­jen vuoksi.

  49. Mah­taa­ko vero­kom­pen­saa­tio kor­va­ta alem­man palkan.

  50. Eikös tämä iän vai­ku­tus tuot­ta­vuu­teen ole hyvin eri­lai­nen eri aloil­la. Toi­sil­la aloil­la nuo­ri ikä vähen­tää tuot­ta­vuut­ta koke­mat­to­muu­den vuok­si ja toi­sil­la aloil­la se lisää tuot­ta­vuut­ta esim parem­man kun­non ja ehkä moti­vaa­tion vuok­si. Esim val­mius yli­töi­hin on monel­la nuo­rel­la kor­keam­pi kuin vähän vanhemmalla.

    Näin ollen mata­la­palk­ka­tu­ki osui­si parem­min koh­tee­seen kuin ikä­kom­pen­saa­tio. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ikä­kom­pen­saa­tio syr­jii enem­män van­hem­paa työn­te­ki­jää kuin aut­taa nuorempaa.

  51. Oli­si­ko­han niin, että Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä val­lal­la aja­tus­mal­li, jos­sa kai­ke­ni­käi­nen työ­voi­ma on ongel­ma? Ja tie­tys­ti myös lap­set ja van­huk­set ovat myös ongel­mia, jot­ka hait­taa­vat talous­ke­hi­tys­tä ja tuot­ta­vuut­ta. Var­tiai­nen ja Soi­nin­vaa­ra voi­si­vat seu­raa­vak­si etsiä his­to­rial­li­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä sen het­ken, jona Suo­men val­tio erkaan­tui sen kansasta? 

    Hal­pa­työn lisää­mi­nen ja työl­lis­tä­mis­ris­kin vähen­tä­mi­nen yri­tyk­sil­tä oli­si­vat toki hyviä kei­no­ja nuo­ri­so­työt­tö­myyt­tä vas­taan. Kun­han ei teh­dä kai­kes­ta työs­tä hal­pa­työ­tä. Suo­mel­la ei ole varaa menet­tää ammat­ti­tai­tois­ta ja asian­tun­te­vaa työ­voi­maa ulkomaille.

  52. Pitäi­si­kö ken­ties köy­hä ja kes­ki­tu­loii­nen nuo­ri­so lak­kaut­taa tarpeettomana?
    Tämä nuo­ri­son syr­ji­mi­nen pelot­taa. Ensik­si vie­dään opin­to­tuet ja sit­ten mah­dol­li­suus rahoit­taa opin­not työl­lä. Ehkä Suo­ni läh­tee täs­tä nousuun kun vain rik­kai­den lap­sil­la on oikeus kou­lu­tuk­seen ja työ­hön jol­la elää.

    Pidin sinua Soi­nin­vaa­ra fik­su­na, mut­ta näkö­jään sinä­kin lii­tyit nyt nuo­ri­son unoh­ta­nei­siin vaikuttajiin.

  53. Soi­nin­vaa­ra tuo Aja­tus­te­nau­ra­jo­ki ja älyn­pik­ku­jät­ti­läi­nen! Nyt on kyl aja­tus­ten­sa aura­joes­sa paha jää­pa­to! Nuo­ret­han ne juu­ri rahaa tar­vii: pitää koti perus­taa auto-ostaa vau­va tulos­sa huo­ne­ka­lut yms. Nuo­rien palk­kaa pitäi­si hui­mas­ti nos­taa eikä laskea!

  54. Minus­ta idea kuul­los­taa hyvältä.

    Se voi­si toi­mia myös toi­ses­sä pääs­sä hai­ta­ria eli ikään­ty­vis­sä, joil­la on myös vai­keuk­sia työllistyä.

  55. Hyvä idea Ode! Ikä­vää lukea näi­tä vas­ta­ran­nan kiiskiä.

    Tär­kein­tä olisi,että saa­daan nuo­ret töi­hin. Vaik­ka aikoi­naan pik­ka­sen hatut­ti, että vero nousi kun vas­ta­val­mis­tu­neen aloi­tin vaki­työt 24 v:na.

    Pork­ka­nan lisäk­si tar­vi­taan kyl­lä kep­piä että val­mis­tu­taan kohtuuajassa.

    Lai­nal­la elä­neel­lä oli aikoi­naan kii­re töihin.

  56. JP Leh­to:

    snip’
    Jos työl­lis­tä­mis­tä halu­taan hel­pot­taa yksin­ker­tai­ses­ti. Luo­vu­taan irti­sa­no­mis­ajois­ta. Niil­lä ei ole juu­ri muu­ten­kaan mer­ki­tys­tä. Jos tänään saa lapun lomau­tuk­ses­ta, kah­den­vii­kon pääs­tä on kilo­met­ri teh­taal­la. Ainut etu on, että vuo­den pääs­tä voi nos­taa parin­kuu­kau­den palkan.
    ‘snip’

    Ja mis­tä­hän sen parin kuu­kau­den pal­kan saa nostaa?

    Eipä ole mah­dol­lis­ta hel­pot­taa irti­sa­no­mis­ta muul­la tavoin kuin että irti­sa­no­tun pitää mak­saa työ­nan­ta­jal­le — sitä ei lie­ne rea­lis­tis­ta odot­taa nykyi­sis­sä­kään olois­sa, vaik­ka eräs yrit­tä­jä sitä var­maan toivoo.

    Koe­ai­ka­na saa työ­suh­teen päät­tää sii­tä vaan ilman mitään kysy­myk­siä ja ilman irti­sa­no­mi­sai­kaa. Muu­ten­han se käy hel­pos­ti, tuo­tan­nol­li­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta syis­tä — irti­sa­no­mi­sa­jan pal­kan voi mini­moi­da ole­mal­la teet­tä­mät­tä töi­tä ennen irtisanomista.

  57. Täy­tyy tun­nus­taa, että Ode on har­vi­nai­nen polii­tik­ko. Eipä nyt heti tule mie­leen ketään muu­ta joka oli­si vii­me aikoi­na uskal­ta­nut teh­dä tar­peel­li­sia ehdo­tuk­sia, jot­ka etu­kä­teen tie­tää epä­suo­si­tuk­si äänes­tä­jien keskuudessa.

    Polii­tik­ko­jen lin­ja on vii­me vuo­si­na pikem­min­kin (kai­kis­sa puo­lueis­sa) siir­ty­nyt popu­lis­ti­seen suun­taan. Pahim­pa­na esi­merk­ki­nä enti­sen val­tion­hoi­ta­ja­puo­lu­een puheen­joh­ta­ja Urpi­lai­nen joka lep­suil­la popu­lis­ti­sil­la vaa­li­lu­pauk­sil­laan (elä­kei­kä, kun­tien pak­ko­lii­tok­set) on vaka­vas­ti hal­vaut­ta­nut yri­tyk­set saa­da kaik­kien rakas­ta­man poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti­val­tion kes­tä­vyy­den vähän vakaam­mal­le pohjalle.

    Kaik­ki tie­tä­vät, että elä­kei­kää on pak­ko nos­taa eli­niä­no­dot­teen koko ajan nous­tes­sa, mut­ta Urpi­lai­sen popu­lis­mi pis­ti asian kor­jaa­mi­sen nel­jäk­si vuo­dek­si jäi­hin. Sama pätee kun­ta­ra­ken­tee­seen, hal­li­tuk­sen kun­ta­uuu­dis­tus tuli fak­ti­ses­ti mah­dot­to­mak­si, kun Urpi­lai­nen sanoi ei pakkoliitoksille.

  58. Ja vie­lä ihme­tel­lään, mik­si nuo­ret ovat masentuneita.

  59. Tans­kas­sa työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Tans­ka on myös ver­rat­taen pie­ni maa, jos­sa iso osa ihmi­sis­tä on yhden ja saman työs­sä­käyn­tia­lu­een sisäl­lä. Suo­mes­sa vas­taa­vaa dyna­miik­kaa hae­taan lähin­nä palk­ko­jen alen­nuk­sis­ta ja työt­tö­mien kur­mot­ta­mi­ses­ta. Suo­men jul­ki­nen talous on niin pahas­ti mii­nuk­sel­la, ettei tulon­siir­to­ja ole varaa lisä­tä. Jokai­nen euro joka ohja­taan mata­la­palk­ka-alal­la toi­mi­vil­le yri­tyk­sil­le suo­raan tai epä­suo­ras­ti pitää sääs­tää muu­al­ta. Pie­ni­tu­lois­ten vero­tus on jo mel­kein yhtä alhais­ta kuin Viros­sa (työ­nan­ta­ja­mak­sut huo­mioi­den alhai­sem­paa). Välil­li­nen vero­tus on se, johon pie­ni­tu­loi­set kompastuvat.

    Nuo­ret ovat erit­täin haa­voit­tu­vai­ses­sa ase­mas­sa jo nykyi­sen­kin lain­sään­nön osal­ta. Koe­ai­ka­pur­kua käy­te­tään surut­ta, yli­töi­tä tee­te­tään jopa pal­kat­to­mas­sa har­joit­te­lus­sa ole­vil­la. K/S‑kaupan kas­sal­la saat­taa saa sun­nun­tai­na saa­da pal­ve­lun “har­joit­te­li­ja” nimik­keen alla työs­ken­te­le­väl­tä eli näis­tä ilmai­sia työ­päi­viä sisään­te­ke­väl­tä nuo­rel­ta. Tähän kun vie­lä lisät­täi­siin se, että oikeas­ta työs­tä mak­se­taan 20 % pie­nem­pää palk­kaa ja irti­sa­no­mi­nen onnis­tui­si ilmoi­tuk­sel­la ilman sen kum­mem­paa perus­tet­ta, on nuo­ren hyvin vai­kea pääs­tä kiin­ni oikei­siin töihin.

    Kaik­kein tär­kein asia täs­sä tut­ki­muk­ses­sa on se, että avoi­mes­ti ker­ro­taan ne mata­la­palk­ka-alat, joi­hin nuor­ten ole­te­taan työl­lis­ty­vän näil­lä ale­pal­koil­la (ei nimit­täin onnis­tu kai­kil­la aloil­la). Tämän jäl­keen voi jokai­nen vas­tuul­li­nen van­hem­pi jo hyvis­sä ajoin alkaa ohjaa­maan nuor­ta ihan mihin tahan­sa muu­hun työ­hön kuin nii­hin, joi­den osal­ta tule­vai­suu­den näky­mät on tuhot­tu Var­tiai­nen, Soi­nin­vaa­ra ja Katai­nen kol­mi­kon toi­mes­ta EK:n taus­ta­tuel­la. Moni nimit­täin tekee mata­la­palk­ka­työ­tä ihan eläk­seen eikä vain saa­dak­seen ensi­kos­ke­tuk­sen työmarkkinoihin.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa muis­taa, että työt­tö­mien suu­ri builk­ki on hyvin vähän koulutettuja… 

    Mata­la­palk­kai­set, vähän kou­lu­tet­tu­jen työt on halut­tu pois. Nyt kun nen on saa­tu hävi­tet­tyä, niin kas kum­maa, meil­lä on työt­tö­miä vähän kou­lu­tet­tu­ja. Meil­lä on yksin­ker­tia­ses­ti lii­an kova veroste.

  61. En ymmär­rä miten näin monel­ta kom­men­toi­jal­ta on luku­tai­to kadok­sis­sa. Idea­na­han oli kom­pen­soi­da pal­kan­alen­nus alen­ta­mal­la myös vero­tus­ta. Tulok­se­na nuor­ten palk­ka ei muu­tu, mut­ta hei­dän palk­kaa­mi­nen tulee kannattavammaksi.

  62. 1. Vih­rei­den ja vasem­mis­ton pitäi­si olla yhteis­rin­ta­mas­sa kapi­ta­lis­mia vas­taan eikä nokitella.
    2. Luu­lin Osmon aja­van tuki- ja vero­vii­da­kon yksin­ker­tais­ta­mis­ta. Täm­möi­set laas­ta­ri­kor­jai­lut vain lisää­vät kaa­os­ta, luulen.

  63. Voi­si­ko joku nyt vään­tää rau­ta­lan­kaa. Tar­kas­tel­laan seu­raa­vaa tarinaa:

    Opis­ke­li­ja­nuo­ru­kai­nen pais­koo töi­tä mäk­kä­rin kas­sal­la 10 tun­tia vii­kos­sa rahoit­taak­seen elä­mään­sä. Palk­kaa lei­ka­taan 20%. Tämän jäl­keen opis­ke­li­ja­nuo­ru­kai­nen päät­tää teh­dä töi­tä 12,5 tun­tia vii­kos­sa saa­dak­seen edel­leen mai­toa aamu­puu­ron kans­sa. Mäk­kä­ri on tyy­ty­väi­nen, kos­ka voi pot­kia joka vii­den­nen työn­te­ki­jän pihal­le ja mak­saa 20% pie­nem­pää palk­kaa. Opis­ke­li­ja val­mis­tuu vähän myö­hem­min. Nuo­ri­so­työt­tö­myys kasvaa. 

    Mis­sä koh­taa edel­li­nen tari­na menee niin pahas­ti pie­leen, että suu­rin osa edes fik­sui­na pitä­mis­tä­ni ihmi­sis­tä ei koe mil­lään taval­la tar­peel­li­sek­si edes poh­tia, että oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että mini­mi­pal­kan las­ke­mi­nen lisäi­si työttömyyttä? 

    Toki on mah­dol­lis­ta, että kun jau­he­li­ha­pih­vin pais­ta­mi­ses­ta mak­se­taan 20% vähem­män, ham­pu­ri­lais­ten kysyn­tä kas­vaa niin pal­jon, että tari­na­ni efek­ti kumou­tuu täy­sin, mut­ta en minä sitä ilman kum­mem­paa ana­lyy­siä usko.

  64. Lii­an van­ha: Dis­ku­tee­raus tuo­tan­non yksi­tyis­koh­dis­ta joh­taa tulok­seen, jos­sa työt sopi­vat useammalle.
    Työ­vai­heen tar­kem­pi mää­rit­te­ly ja raja­pin­to­jen sel­keys laa­jen­ta­vat sopi­van työ­voi­man saa­ta­vuut­ta ja vähem­män kou­lu­tet­tu­kin käy kaupaksi

    Täs­sä olet oikeas­sa. Esi­mer­kik­si luke­mat­to­mil­la työ­pai­koil­la ‑sai­raa­lat räi­keim­pä­nä esi­merk­ki­nä- joh­to on luot­ta­nut “pape­rit­to­mien työ­paik­ko­jen” myy­jien lupauk­siin ja nyt iso­palk­kai­set ihmi­set tus­kai­le­vat sel­lais­ten, tulok­sen kan­nal­ta epä­oleel­lis­ten asioi­den kans­sa, jois­sa monet muut oli­si­vat parempia.

    Olit myös oikeas­sa erääs­sä aikai­sem­mas­sa kom­men­tis­sa­si, jos­sa kuvai­lit nuor­ten aikuis­ten kas­va­mi­ses­ta kan­sa­lai­sik­si. Sii­hen vii­ta­ten, eikö hei­dät pitäi­si saa­da työn syr­jäs­tä kiin­ni kei­nol­la mil­lä hyvän­sä ennen hei­dän syrjäytymistään. 

    Kyl­lä ne pape­rit­to­mat toi­mis­tot tule­vat jos­kus toi­mi­vik­si, mut­ta vas­taa­via todel­li­suu­des­ta irron­nei­ta kehi­tys­kul­ku­ja on myös muualla.

  65. Sep­po S: Telak­ka­teol­li­suu­des­ta voi­daan ehkä löy­tää kor­kean tuot­ta­vuu­den ark­ti­sia tai mui­ta mark­ki­na­ra­ko­ja. Mut­ta tus­kin mata­la­palk­kai­sis­ta koti­pii­ka­töis­tä saa­daan pal­jon kerät­tyä vientituloja

    Mut­ta entä mitä tuo se suun­nit­te­luin­si­nöö­ri (Ms. tai Mr.), joka tekee hul­lu­na töi­tä pitääk­seen lai­van aika­tau­lut ja jon­ka kotia joku muu sii­vo­aa, jot­ta pari­suh­teel­le ja per­heel­le jäi­si edes vähän aikaa?

  66. http://www.oecd.org/employment/emp/42747516.pdf

    Tuos­ta lin­kis­tä näkyy infoa Tans­kan irtisanomiskäytännöstä

    http://www.oecd.org/employment/emp/42745976.pdf

    Ja täs­tä Suo­men vastaavaa

    Kes­kei­sin ero on, että Tans­kas­sa työ­elä­mää ei sää­nel­lä lain­sää­dän­nöl­lä vaan lähes kai­kes­ta pää­te­tään työehtosopimuksissa.

    Sen vuok­si Tans­kan käy­tän­nöt eivät ole yksi­se­lit­tei­siä, kos­ka jokai­ses­sa sopi­muk­ses­sa ehdot ovat erilaisia.

    Ja nyky­ään Tans­kan työt­tö­myys on jo 8,0 % ja Suo­men 7,7 %

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=teilm020&tableSelection=1&plugin=1

    Ja ikään­ty­nei­den työl­li­syys­kin on romah­ta­nut Suo­men tasolle

    Tans­kan mal­lia ei enää ole , ei aina­kaan muuk­si kuin varot­ta­vak­si esimerkiksi

  67. tcrown:
    Voi­si­ko joku nyt vään­tää rau­ta­lan­kaa. Tar­kas­tel­laan seu­raa­vaa tarinaa:

    Opis­ke­li­ja­nuo­ru­kai­nen pais­koo töi­tä mäk­kä­rin kas­sal­la 10 tun­tia vii­kos­sa rahoit­taak­seen elä­mään­sä. Palk­kaa lei­ka­taan 20%. Tämän jäl­keen opis­ke­li­ja­nuo­ru­kai­nen päät­tää teh­dä töi­tä 12,5 tun­tia vii­kos­sa saa­dak­seen edel­leen mai­toa aamu­puu­ron kans­sa. Mäk­kä­ri on tyy­ty­väi­nen, kos­ka voi pot­kia joka vii­den­nen työn­te­ki­jän pihal­le ja mak­saa 20% pie­nem­pää palk­kaa. Opis­ke­li­ja val­mis­tuu vähän myö­hem­min. Nuo­ri­so­työt­tö­myys kasvaa. 

    Jos viit­taat täs­sä nime­no­maan Oden ja Var­tiai­sen ehdo­tuk­seen, rau­ta­lan­gas­ta vään­täen: nuo­ru­kai­sen brut­to­palk­ka tip­puu 20%, mut­ta net­to­palk­ka pysyy ennal­laan. Eli hänel­le +-0, työ­nan­ta­ja hyötyy.

    Mie­les­tä­ni ihan hyvä avaus tämä, mut­ta enpä ihmet­te­le että vasem­mis­tos­sa ulis­taan — iso osa ei ymmär­rä koko ehdo­tus­ta ja loput eivät hyväk­sy (ahneet kapi­ta­lis­tit jne.). Oli­ko tuo­hon muu­ten jo jotain alus­ta­vaa ikä­haa­ruk­kaa mielessä?

  68. Se on ollut maan tapa jo vuo­si­kym­me­niä että nuo­ren aloit­te­le­van pal­kal­la saa ammattimiehen.
    Ei ole mitään jär­keä ottaa las­ta toi­hin aikui­sen kustannuksin.

  69. pek­ka:
    ‘snip’
    Sama pätee kun­ta­ra­ken­tee­seen, hal­li­tuk­sen kun­ta­uuu­dis­tus tuli fak­ti­ses­ti mah­dot­to­mak­si, kun Urpi­lai­nen sanoi ei pakkoliitoksille.

    Ai sii­tä­kö se on kiinni?
    Ja kuka on sano­nut “kyl­lä” pakkoliitoksille?
    Ei Hen­na Virk­ku­nen eikä kukaan muu­kaan Kokoo­muk­ses­ta. Ei Juha Sipi­lä eikä kukaan muu­kaan Kepus­ta… jne.

    Ja Kokoo­muk­sen ns. fik­su nai­nen Risik­ko lausui juu­ri, että kun­ta­uu­dis­tus on teh­tä­vä ennen sote-uudis­tus­ta eli suo­mek­si sanot­tu­na: per­se edel­lä puu­hun, sil­lä pal­ve­lu­ra­ken­tees­ta juu­ri on kysy­mys ja sote on 70 pro­sent­tia kuntapalveluista.

  70. Mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. Haluai­sit­ko antaa jotain vähän kon­kreet­ti­sem­paa esi­merk­kiä? Työl­lis­tet­tä­vä­nä on siis aka­tee­mi­sil­ta kyvyil­tään alim­paan nel­jän­nek­seen kuu­lu­va nuori. -”

    Esim tie­to­lii­ken­tees­sä enti­ses­sä työ­pai­kas­sa­ni tuli vuo­des­sa muu­ta­ma mil­joo­naa asiakaskontaktia .

    First line rat­koi n 80 % teh­tä­vis­tä , kou­lu­tuk­se­na amma­til­li­nen kou­lu­tus tai muu­ten rei­pas ihminen.Päälle kah­den vii­kon pereh­dy­tys ennen puik­koi­hin pääsyä.Jonkin ver­ran otet­tiin sisää­no­tos­sa korkeakouluttujakin. 

    Second line rat­koi 15 % toimeksiannoista .
    Tähän tar­vit­tiin amk-kou­lu­tus ja parin vii­kon perehdytys.Näihin teh­tä­viin siir­ryt­tiin first linestä.

    Suurasiak­kaat ohjat­tiin omaan pal­ve­luun ja se perus­tui amk-kor­kea­kou­lu­ta­soi­siin asian­tun­ti­joi­hin ja kuu­den vii­kon perehdytykseen.Näihinkin teh­tä­viin siir­ryt­tiin first tai second linesta

    Asia­kas­pal­ve­lun hui­pul­la oli sit­ten muu­ta­ma huip­pu­asian­tun­tia, jot­ka rat­koi­vat muu­ta­ma sata tapaus­ta vuodessa

    Näin pal­ve­lus­sa suu­rin osa on aivan perus­ta­son olevia.

    Säh­köi­nen tiket­ti­jär­jes­tel­mä ja seu­ran­ta tekee siir­rois­ta nopeita.Yhtä tiket­tiä ei hau­do­ta first lines­sä kuin sen 10 minuut­tia ja se siir­tyy sen jäl­keen seu­raa­van portaaseen

    Ja kun jouk­ko osa­teh­tä­vis­tä siir­tyy asia­kas­pal­ve­lus­ta kent­tä­or­ga­ni­saa­tioon , joka taas toi­mii ympä­ri maa­ta ja jopa mones­sa maas­sa niin ilman tuo­ta säh­köis­tä työ­noh­jaus­ta ja työn jaot­te­lua eri osa­teh­tä­viin ei voi­da toimia

    Ja kysy­mys on pal­ve­lun tuot­ta­mi­ses­ta , ei mis­tään tehdastyöstä.Mutta samaa peri­aa­tet­ta voi soveltaa

  71. Ensin yhteis­kun­taam­me tar­vi­taan täy­del­li­nen ajat­te­lu­ta­pa-remont­ti. Hima­sen 70 000 euron palk­kio on käsit­tä­mä­tön raha­lä­jä uto­pis­ti­sis­ta unel­mis­ta ver­rat­tu­na nuo­ren ihmi­sen ensi­palk­kaan. Hima­sen palk­kio­ta ei las­ke­ta 20 %, vaik­ka kan­sa pitää sitä epä­mo­raa­li­se­na ja toi­voi­si hänen mak­sa­van koh­tuut­to­man sum­man takai­sin yhteis­kun­nal­le, kuten monet opis­ke­li­jat ovat jou­tu­neet mak­sa­maan takai­sin val­tiol­le opin­to­ra­ho­jaan. Filo­so­fin hah­mo­tel­mat eivät kan­sal­le avau­du, eikä niis­tä ole mitään kon­kreet­tis­ta hyö­tyä Suo­mel­le. Hima­sen vai­kea­sel­koi­nen jaa­rit­te­lu on todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nut­ta eska­pis­mia nk. sumen­ta­vaa hölyn­pö­lyä, jol­lais­ta inno­va­tii­vi­suu­teen kur­kot­te­le­vas­sa Aal­to-yli­opis­tos­sam­me suo­si­taan. Jyr­ki Katai­sen puo­lus­te­lut ovat ajat­te­le­ma­ton­ta kave­ri­pe­liä, jol­lais­ta ei noin kor­keas­sa ase­mas­sa toi­mi­van hen­ki­lön kuvit­te­li­si ryh­ty­vän har­joit­ta­maan. Tuli­pa pahaan rakoon, kun yhteis­kun­taam­me juu­ri yri­te­tään puh­dis­taa val­hees­ta, ahneu­des­ta ja epä­rei­lus­ta kil­pai­lus­ta. Palk­ka­neu­vot­te­luis­sa on vai­kea läh­teä kes­kus­te­le­maan mal­til­li­sis­ta luvuis­ta tai nuor­ten ihmis­ten palk­kioi­den pie­nen­tä­mi­sis­tä, kun pää­mi­nis­te­ri itse­kin sor­tuu hämä­riin ylilyönteihin.

    Työs­tä pitää mak­saa asial­li­nen kor­vaus — ei lii­an suur­ta eikä lii­an pien­tä, se kan­nus­taa tavoit­te­le­maan jotain enem­män, eikä vää­ris­tä kil­pai­lua. Kor­keaot­sai­set tavoit­teet oli­si­vat nyt pai­kal­laan. Jos osal­le nuo­ria mak­se­taan pie­nen­net­tyä kor­vaus­ta, se vie mah­dol­li­suuk­sia muil­ta työ­tä­te­ke­vil­tä nuo­ril­ta. Kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le pitää löy­tyä työ­tä ja sitä teke­mäl­lä nuo­ret ihmi­set oppi­vat yhtei­söl­li­sen vas­tuun kan­ta­mis­ta, jota täs­sä ´kes­tä­vyys­va­jeen´ (jär­kyt­tä­vä sana­hir­viö, kuten monet muut­kin byro­kraat­ti­set uudet ilmai­sut) ajas­sa tar­vi­taan. Työn­teon kaut­ta Suo­mes­sa on toi­mit­tu ja sel­vit­ty aiem­min­kin, ennen ahneu­den ja höl­möy­den aika­kau­den syn­ty­mis­tä. Mie­les­tä­ni voi­sim­me lopet­taa puheet Suo­men kor­keas­ta palk­ka­ta­sos­ta. Lii­kaa palk­kaa mak­se­taan vain isoil­le pam­puil­le ja sen lisäk­si heil­le anne­taan bonuk­sia ja mui­ta etuuk­sia. Nii­nis­tö on teh­nyt hyviä elei­tä tämän tilan­teen kor­jaa­mi­sek­si, mut­ta nuo ahneet höl­möi­li­jät eivät luo­vu pie­nis­tä­kään osuuk­sis­taan. Suo­mes­ta pitäi­si lail­la kiel­tää ahneus. 

    Kan­sa­lais­palk­ka oli­si paras ja yksin­ker­tai­sin rat­kai­su ja sii­tä pitäi­si vaka­vas­ti kes­kus­tel­la. Kaik­ki kan­sa­lai­set oli­si­vat tasa­ver­tai­ses­sa ase­mas­sa, eikä se vää­ris­täi­si kil­pai­lua eikä lisäi­si kur­jis­tu­mis­ta. Ihmet­te­len, miten Soi­nin­vaa­ra olet ryh­ty­nyt tuon hup­sun Vat­ti Var­tiai­sen jul­ki­sek­si aisa­pa­rik­si. Ruot­sin aikoi­na Juha­na V osa­si käyt­täy­tyä ja esit­ti fik­su­ja aja­tuk­sia, mut­ta Suo­meen palat­tu­aan puheis­sa ei ole ollut mitään tolk­kua. Ehkä­pä hänel­le mak­se­taan lii­kaa palk­kaa ja se vel­tos­tut­taa aivonystyröitä.

  72. Usei­ta kave­rei­ta­ni on työt­tö­mi­nä. Diplo­mi-insi­nöö­rik­si kou­lut­tau­tu­nut ystä­vä­ni on ollut työ­tön val­mis­tu­mi­ses­taan läh­tien. Hän sanoi voi­van­sa teh­dä töi­tä jon­kin aikaa vaik­ka puo­lel­la pal­kal­la saa­dak­seen työkokemusta. 

    20 pro­sen­tin palk­ka-ale ei ole ongel­ma, jos se kom­pen­soi­daan Osmon ehdot­to­mil­la tavoil­la. En myös­kään usko sen joh­ta­van van­hem­pien työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­siin. Nuo­ri­so­työt­tö­myy­den kroo­nis­tu­mi­nen on hyvin ikä­vää nuo­ren kan­nal­ta, sik­si nuo­ret on työl­lis­tet­te­vä mah­dol­li­sim­man nopeas­ti val­mis­tu­mi­sen jälkeen. 

    Vasem­mis­to voi­si esit­tää toi­mi­vam­pia rat­kai­su­ja häti­köi­vän popu­lis­min sijaan.

  73. Vähim­mäis­pal­kan tasoa ei pitäi­si läh­teä hivut­ta­maan alas­päin, sil­lä näin­hän sii­nä käy vaik­ka koh­tee­na ovat­kin nuo­ret. Nuo­ret tule­vat mata­la­palk­ka-aloil­la muun työ­voi­man tilal­le joka sit­ten siir­tyy kor­tis­toon tai ei tule toi­meen alen­tu­neel­la palk­ka­ta­sol­la ja hakee kor­vauk­sia. Lisäk­si en usko, että nuo­ret lop­pu­jen lopuk­si pys­ty­vät kil­pai­le­maan ali­han­kin­tay­ri­tys­ten vie­ras­työ­voi­man tun­ti­pal­kois­ta kui­ten­kaan. Kaik­ken vähi­ten tie­naa­vien palk­ko­jen alen­ta­mi­nen vähen­tää muu­ten suo­raan kulu­tus­ta jota tar­vit­tai­siin yri­tys­ten pys­tys­sä­pi­tä­mi­seen. Kei­no vai­kut­taa “hii­ren täkin piden­tä­mi­sel­tä, sil­lä ero­tuk­sel­la, että toi­ses­ta pääs­tä lei­kat­tua kais­ta­let­ta ei edes ommel­la toi­seen pää­hän jatkeeksi”.

  74. Rai­mol­le.
    Moi vain. Täl­lä on 200lomautuspäivän jäl­keen oikeus mars­sia työ­nan­ta­jan puheil­le ja vaa­tia mak­sa­ma­ton­ta irti­sa­no­mi­sa­jan palkkaa.
    Tar­vit­ta­van prö­syy­rin saa esim työ­suo­je­lu­pii­ris­tä. Täl­lai­nen laki­muu­tos tuli 90luvun laman jäl­keen. Monet työ­nan­ta­jat roi­kot­ti­vat lomau­tet­tu­ja vuo­sia, kos­ka heil­le oli­si irti­sa­no­mi­sen yhtey­des­sä tar­vin­nut mak­saa irti­sa­no­mi­sa­jan palkka.
    Suu­ria työ­nan­ta­jia, kuten entis­tä työ­nan­ta­jaa­ni yit:tä tämä ottaa pää­hän. Useat sitä haki­vat ja sai­vat 6kkpalkan ottaes­saan lop­pu­ti­lin 200päivän lomau­tuk­sen jäl­keen. Pie­ni­fir­ma tie­ten­kin menee kon­kurs­siin, jos oli­si usei­ta joil­la on pit­kiä irti­sa­no­mis aikoja.
    Toki ihmi­sen voi irti­sa­noa ja pitää töis­sä sen kuu­kau­den, jos se oli­si irti­sa­no­mi­sai­ka. Mut­ta mones­sa pie­nes­sä asen­nus­fir­mas­sa töis­tä etu­kä­teen ei oikein tie­dä edes kuu­kaut­ta eteen­päin. Eli se kak­si­viik­koa­kin on lii­an pit­kä aika.

  75. Kan­na­tet­ta­va aja­tus. Kos­ka tois­ten tulo on tois­ten meno, olen aina val­mis alen­ta­maan omia meno­ja­ni alen­ta­mal­la var­sin­kin mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ko­ja. Tuo vero­tu­ki pitää sit­ten rahoit­taa regres­sii­vi­sel­lä kulu­tus­ve­rol­la. Var­tiai­sel­le täy­det prop­sit sii­tä, että uskal­taa esit­tää palk­ko­jen alen­ta­mis­ta nuo­ril­le ja raih­nai­sil­le. Roh­kea (tiede)mies.

  76. Hen­ri Wei­jo: …puo­luei­den tavoit­teet ovat niin monel­ta osin yhteneväiset. 

    Ei, vaan puo­luei­den poten­ti­aa­li­nen äänes­tä­jä­kun­ta on niin monil­ta osin yhteneväinen. 

    Ei polii­ti­kon pahin vihol­li­nen ole se toi­nen ääri­lai­ta. Pahin vihol­li­nen on aina se oman vaa­li­pii­rin samaan sukupuoli/ikä/koulutusryhmään kuu­lu­va ehdo­kas jol­la on saman­lai­sia aja­tuk­sia kuin polii­ti­kol­la itsellään. 

    Sik­si pitää kär­jis­tää ja vää­ris­tel­lä jot­ta erot­tuu (näin tekee OS itse­kin jos­kus dema­rei­den suuntaan).

    Eikä puo­luei­den pää­mää­rä­nä ole saa­da maa­il­man ja Suo­men asioi­ta rat­kot­tua hel­pos­ti ja hal­val­la vaan saa­da pal­jon ääniä, val­taa ja rahaa. Lupauk­set ja lunas­tuk­set ovat vain pää­mää­rän välikappale.

  77. tcrown:
    Opis­ke­li­ja­nuo­ru­kai­nen pais­koo töi­tä mäk­kä­rin kas­sal­la 10 tun­tia vii­kos­sa rahoit­taak­seen elä­mään­sä. Palk­kaa lei­ka­taan 20%. Tämän jäl­keen opis­ke­li­ja­nuo­ru­kai­nen päät­tää teh­dä töi­tä 12,5 tun­tia vii­kos­sa saa­dak­seen edel­leen mai­toa aamu­puu­ron kanssa.

    Mikä ihmeen vika tuos­sa efek­tis­sä on?

    Minä kun luu­lin, että opsi­ke­li­jat nime­no­maan _halutaan_ mata­la­tuot­toi­sis­ta töis­tä opis­ke­le­maan kun­nol­la ja siten myös val­mis­tu­maan kor­keam­pi­tuot­toi­siin hom­miin nykyis­tä nopeammin.

    Toki on mah­dol­lis­ta, että kun jau­he­li­ha­pih­vin pais­ta­mi­ses­ta mak­se­taan 20% vähem­män, ham­pu­ri­lais­ten kysyn­tä kas­vaa niin pal­jon, että tari­na­ni efek­ti kumou­tuu täy­sin, mut­ta en minä sitä ilman kum­mem­paa ana­lyy­siä usko.

    Eihän se kysyn­tä sii­tä kas­va, vaan kysyn­tä pysyy ennal­laan mut­ta kun on enem­män tar­jot­ta­vaa, syn­tyy myös enem­män kauppaa.

    Eli kun palk­ka­ku­lut pie­ne­ne­vät, ravin­to­lan aukio­loai­ko­ja kan­nat­taa venyt­tää. Lisäk­si nor­maa­li­vuo­ros­sa kan­nat­taa pitää kor­keam­paa mie­hi­tys­tä ja sama­ten uusien työn­te­ki­jöi­den rek­ryä­mi­ses­sä voi ottaa vähän etu­no­jaa kysyn­tä­ti­lan­tee­seen nähden.

  78. Työn­te­ki­jöi­den erot ovat sem­moi­sia, että toi­nen tulee aina ajois­sa, toi­nen kol­me ker­taa vii­kos­sa var­tin myöhässä. ”

    No ei todel­la­kaan ole näin. Jos tuo­hon pää­dy­tään niin esi­mes­toi­min­nas­sa on vikaa.

    Suu­ri vas­tuu työ­elä­mään sopeu­tu­mi­ses­sa on ensim­mäi­sel­lä työnantajalla.

    Aikoi­naan kun har­joit­te­li­joi­ta oli vähem­män ja lähes kaik­ki pal­kat­tiin, niin sil­loin esiin­tyi täl­lais­ta ilmiötä.
    Mut­ta esi­mies­ten nol­la­to­le­rans­si oikai­si kova­päi­sem­män­kin. Ja muka­na oli­vat tie­tys­ti työ­to­ve­rit, eivät van­hat jer­mut hyväk­sy­neet sitä, että jotain piti odotella.

    Seu­rauk­se­na oli monen­lais­ta simputusta.

    Kyl­lä nuor­ten koh­dal­la on aina sie­det­ty täl­lais­ta poikkeavuutta,työnantajilla ja esi­mie­hil­lä on ollut ymmär­rys­tä ja tah­toa kas­vat­taa sopi­vaa työvoimaa.Tänä päi­vä­nä esimiehet/työnnatjat ovat lais­ko­ja ja odot­ta­vat työn­te­ki­jöil­tä, että he kan­ta­vat heti kasan rahaa työ­nan­ta­jan lompakkoon.

    Kone­kin käyt­täy­tyy kuin ihmi­nen: Ei moni­mut­kai­nen lai­te­kaan toi­mi oitis 100 % tehol­la vaan vaa­tii virit­tä­mis­tä ja käy­tön opiskelua.

    Tämä hyväk­sy­tään, mut­ta ihmi­sen virit­tä­mis­tä ei.

    Ja van­haan­kin löy­tyy rat­kai­su: Olen kier­rel­lyt pis­tä­mäs­sä huo­nos­ti toi­mi­via yksiköitä/projekteja kun­toon ja monen­lai­sia ilmiöi­tä onn tul­lut vastaan:
    Vii­mei­ses­sä yksi­kös­sä oli pari hen­ki­löä , jot­ka oli­vat pois­sa 100–140 päi­vää vuo­des­sa ja myö­häs­te­li­vät pääl­le jatkuvasti.Kun edel­li­set esi­mie­het oli­vat anta­neet täl­lai­sen kult­tuu­rin rehot­taa aina­kin 10 vuot­ta niin sil­loin kor­jaa­mi­nen ei ole enää help­poa ja pää­tyy useas­ti irti­sa­no­mi­seen näin vai­keis­sa tapauksissa.

    Mut­ta yhden vaka­van kes­kus­te­lun ja kir­jal­li­sen varoi­tuk­sen jäl­keen molem­mat häipyivät !!

    Ei laki kiel­lä puut­tu­mas­ta epä­nor­maa­liin käyt­täy­ty­mi­seen työ­mail­la, yleen­sä ihmi­set ovat jär­ke­viä ja muut­ta­vat käy­tös­tään kun teh­dään sel­väk­si mikä on oikein ja mikä väärin.

    Mut­ta nykyis­ten ja var­maan van­ho­jen­kin esi­mies­ten kes­kuu­des­sa on val­lal­la puut­tu­mat­to­muu­den kulttuuri:Tällekin pals­tal­la uskal­le­taan ongel­mis­ta itkeä, mut­ta ei usa­kal­le­ta puut­tua ongel­maan omal­la työ­pai­kal­la ja hae­taan jota­kin ihme­la­kia tai­vaas­ta tuek­si kun omat kyvyt eivät riitä.

  79. Eikö parem­pi rat­kai­su oli­si pois­taa mata­la­palk­ka-aloil­ta (esim. 0% alle 1000–1500e/kk pal­kas­ta, jon­ka yli­me­ne­väs­tä osuu­des­ta vain mak­se­taan) sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän sairaus‑, eläke‑, työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut? Työn­te­ki­jät oli­si­vat kui­ten­kin edel­leen oikeu­tet­tu­ja näi­den vaku­tuuk­sien tuot­ta­miin etuihin.

    Jot­ta parem­pi­tu­lois­ten mak­sut eivät nousi­si (lii­kaa), pitäi­si kulu­ja vähen­tää esim. puo­lit­ta­mal­la ansio­si­don­nai­sen kes­to, nos­ta­mal­la elä­kei­kää ja pois­ta­mal­la työt­tö­myy­se­lä­ke­put­ki sekä las­ke­mal­la sai­raus­päi­viä (esim. karens­si, tehos­tet­tu työ­ter­veys ja aikai­nen puuttuminen).

    Samaa kei­noa voi­si käyt­tää myös ikään­ty­vien työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten alentamiseen.

  80. Sekä ay-liik­keen oman tut­ki­mus­lai­tok­sen että mui­den mukaan työn kysyn­nän palk­ka­jous­to on ykkö­sen luok­kaa. Siis jos palk­ko­ja alen­ne­taan 5 %, työ­paik­ko­ja syn­tyy 5 % lisää. Eikä tar­vit­se edes alen­taa kaik­kien palk­ko­ja, sal­li­taan vain nii­den työl­lis­tyä hal­vem­mal­la, jot­ka eivät kal­liim­mal­la saa mitään työ­tä tai halua­maan­sa työtä.

  81. Täs­sä­hän on käy­mäs­sä niin, että vih­reät ovat saa­mas­sa oman “Nal­len­sa”

  82. Lii­an van­ha: First line rat­koi n 80 % teh­tä­vis­tä , kou­lu­tuk­se­na amma­til­li­nen kou­lu­tus tai muu­ten rei­pas ihminen.

    Hyvä esi­merk­ki, mutta:

    1. Kyse onkin asia­kas­pal­ve­lu­työs­tä. Pal­ve­luis­ta sitä teke­mis­tä löytyy.

    2. Esi­mer­kis­sä­si oli “ammat­ti­kou­lu­tus tai muu­ten rei­pas”. Täl­lä poh­jal­la työl­lis­ty­mi­nen ei nyt­kään ole kovin han­ka­laa. Työl­lis­tet­tä­vän pro­to­tyyp­pi­nä on edel­leen se “pelk­kä perus­kou­lu, ei kovin rei­pas, ei kovin terävä”.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että moniin teh­tä­viin nyky­ään vaa­di­tan koh­tuut­to­mas­ti kou­lu­tus­ta. Ihan tur­ha istua ammat­ti­kor­keas­sa nel­jä vuot­ta sel­lais­ta teh­tä­vää var­ten, johon oikeas­ti tar­vi­taan rei­pas asen­ne ja kuu­kau­den työpaikkakoulutus.

    Tämä yli­kou­lut­ta­mi­sen ongel­ma koh­dis­tuu kui­ten­kin eri ryh­mään kuin työl­lis­ty­mi­sen ongelmat.

  83. Anteek­si lyön­ti­vir­he. Uto­pia­fi­lo­so­fi Hima­sen palk­kio on 700 000 euroa. Jo tuo vir­heel­li­ses­ti kir­joit­ta­ma­ni sum­ma, jos­ta puut­tui yksi nol­la tun­tuu jär­kyt­tä­vän suu­rel­ta sum­mal­ta. Sel­lai­sis­ta palk­kiois­ta monet kor­kea­kou­lu­tuk­sen saa­neet ja pit­kän mie­len­kiin­toi­sen työ­uran teh­neet ihmi­set eivät edes osai­si unel­moi­da. Ei ole kysy­mys kateu­des­ta, vaan häm­men­nyk­ses­tä. Koh­tuus kai­kes­sa on van­ha suo­ma­lai­nen sanan­las­ku ja sii­nä on vin­ha perä.

    1. Hima­sen palk­kio voi tun­tuas suu­rel­ta, mut­ta se on mit­ta­suh­teis­saan kui­ten­kin vaa­ti­ma­ton sii­hen, että minis­te­ri Arhin­mä­ki mak­soi jok­seen­kin hep­poi­ses­ta huip­pu-urhei­lu­työ­ryh­män sepus­tuk­ses­ta 2,5 mil­joo­naa euroa. U

  84. Tun­tuu vaan has­sul­ta, että 21-vuo­ti­aa­na toh­to­rik­si väi­tel­lyt ei tuli­si toi­meen ilman polii­tik­ko­jen apua avus­tuk­sil­la kuten kou­lut­ta­ma­to­mat­kaan työt­tö­mät eivät tule toi­meen ilman polii­ti­koi­den apua (=sosi­aa­li­la­ke­ja ja ‑avus­tuk­sia).

  85. Tie­de­mies:
    Eikö nyt kui­ten­kin oli­si mie­lek­kääm­pää vaan alen­taa veroas­tet­ta kaut­ta lin­jan kuin sot­kea taas sys­tee­miä moni­mut­kai­sil­la här­päk­keil­lä? No, aina­kaan ikä­pe­rus­tei­nen veron­alen­nus ei sisäl­lä kan­nus­tin­louk­kua, kos­ka kukaan ei jätä ikään­ty­mät­tä vero­jen vuoksi.

    Monil­la mata­la­palk­ka-aloil­la jo nor­mi­pal­kat ovat niin alhai­sia ettei niis­tä edes mak­se­ta val­tion tulo­ve­roa! http://www.puuliitto.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset/puusepanteollisuus
    kohta:puusepän korotukset.

  86. Joku val­von­ta pitäi­si saa­da näi­den raho­jen jakoon. Eli jos las­ke­taan yhteen 700 000 + 2 500 000 (tuli­vat­ko­han nol­lat nyt oikein) niin se tar­koit­taa kol­mea ja puol­ta mil­joo­naa euroa. Eikös näi­tä raho­ja voi­si jakaa suo­raan kan­sa­lai­sil­le, jot­ka sitä tar­vit­se­vat. Joten­kin tun­tuu sur­ku­hu­pai­sal­ta edes puhua jos­tain alle ton­nin pal­kas­ta ja pal­jon­ko sii­tä pitäi­si vie­lä mak­saa veroa. Huhuh sanon minä — suh­teel­li­suus­ta­ju on täy­sin hukas­sa. Vää­ris­ty­mät ja val­heet pitäi­si oikoa ja ryh­tyä mak­sa­maan kan­sal­le kun­non palk­ko­ja ja löy­tää jokai­sel­le töi­tä, myös elä­ke­läi­sil­le jot­ka halua­vat edel­leen töi­tä teh­dä koh­tuul­li­sin vero­pro­sen­tein. Niin teh­dään Ruot­sis­sa, mik­si ei sit­ten meillä.

  87. Siis las­kin tahal­la­ni vää­rin tuon yhteen­las­ku­teh­tä­vän. Minis­te­rei­den mie­les­tä 300 000 euroa val­tion kas­sas­sa (siis mei­dän veron­mak­sa­jien) ei tar­koi­ta mitään — pik­ku raha. Nuo­ren sen sijaan pitäi­si pys­tyä elä­mään elä­mään­sä sur­keal­la pal­kal­la, hyvä jos kokoon saa raa­vi­tuk­si 10 000 euroa vuo­des­sa ja sii­tä verot pois? Ennen van­haan nuo­ril­le tar­jot­tiin mah­dol­li­suuk­sia, nykyi­sin kiris­te­tään ja kuris­te­taan ja pää­omaa kas­va­te­taan ja osin­ko­ja mak­se­taan omis­ta­jil­le nuor­ten niskanahalla.

  88. Tut­ki­mus: työl­li­syys riip­puu pal­kois­ta: Sekä ay-liik­keen oman tut­ki­mus­lai­tok­sen että mui­den mukaan työn kysyn­nän palk­ka­jous­to on ykkö­sen luok­kaa. Siis jos palk­ko­ja alen­ne­taan 5 %, työ­paik­ko­ja syn­tyy 5 % lisää.

    Lai­tat­ko viit­teet esil­le, oli­si­vat mielenkiintoisia. 

    Uusim­mas­sa Val­tio­neu­von rapor­tis­sa 1/2013, johon Var­tiai­nen ja OS kir­joit­ti­vat osan 2, PT:n tut­ki­jat koros­ta­vat osas­sa 1, ettei mikään vai­ku­ta mihin­kään, tai ettei aina­kaan mis­tään saa mitään sel­vää, ja että kaik­ki on par­hain päin ehkä yksin­huol­ta­ja­äi­tien työl­lis­ty­mis­kan­nus­ti­mia lukuunottamatta.

  89. Onko vih­rei­den kan­san­edus­ta­ja Jani Toi­vo­lan pak­ko juon­taa Ylen Pak­ko tans­sia ohjelmaa?

    Kysyn ihan vain sik­si, että hän vei työ­pai­kan ja mah­dol­li­suu­den jol­ta­kin nuo­rel­ta lupaukselta. 

    Onko Jani Toi­vo­lal­la edus­kun­nas­ta sivu­toi­mi­lu­pa , vai eikö edus­kun­nas­sa muis­ta työ­pai­kois­ta poi­ke­ten nii­tä tarvita? 

    Onko edus­kun­ta­työs­sä niin pal­jon löy­sää, että voi teh­dä mitä vain?

    Kan­nat­taa­ko äänes­tää ketä, kun ei tie­dä tekee­kö hän kan­san­edus­ta­jan työ­tä, vai ottaa­ko hän vain pal­kan ja tekee kai­ken maa­il­man sirkushommia?

    Mon­ta kysy­mys­tä herää kan­san­edus­ta­jan työ­mo­raa­lis­ta ja uskottavuudesta.

  90. JP leh­to:
    Raimolle.
    Moi vain. Täl­lä on 200 lomau­tus­päi­vän jäl­keen oikeus mars­sia työ­nan­ta­jan puheil­le ja vaa­tia mak­sa­ma­ton­ta irti­sa­no­mi­sa­jan palkkaa.
    Tar­vit­ta­van prö­syy­rin saa esim työsuojelupiiristä.
    ‘snip’

    Bro­syy­rin saa toki, palk­kaa ei. Mars­sia­kin saa.

    Irti­sa­no­mi­sa­jan palk­ka perus­tuu työs­tä mak­set­tuun palk­kaan ja nykyi­sin eräil­lä aloil­la on tapa­na pitää työ­suh­de voi­mas­sa, ei lomau­te­ta, mut­ta työ­tun­te­ja ei ole eikä tule eikä näin ollen palk­kaa­kaan. Ja nol­la ker­taa nol­la on?
    No, ehkä se usein ei ole aivan nol­la, mut­ta ei työn­te­ki­jäl­le edul­li­nen kuitenkaan.

  91. Vihel­tä­jä:
    Anteek­si lyön­ti­vir­he. Uto­pia­fi­lo­so­fi Hima­sen palk­kio on 700 000 euroa.
    ‘snip’

    Hima­sen palk­kio ei ole 700.000 € — tuo on hänen fir­mal­leen mak­set­tu summa.
    (Täl­lä en kui­ten­kaan tar­koi­ta, että ko. “tut­ki­mus” oli­si hin­tan­sa arvoinen)

  92. 1. Kyse onkin asia­kas­pal­ve­lu­työs­tä. Pal­ve­luis­ta sitä teke­mis­tä löytyy. — ”

    Väi­te oli, ettei pal­ve­lu­työ­tä voi pilk­koa kuten teh­das­työn voi.

    Ja kyl­lä kaik­keen työ­hön kou­lu­tus­ta tar­vi­taan, tuo­hon esim puhe­pal­ve­lui­den osaa­mi­seen ei vain tar­jo­ta koulutusta

    IT-insi­nöö­rin haas­tat­te­lus­sa pää­dy­tään sii­hen, että puhe­pal­ve­lui­ta ja nii­hin liit­ty­vää tek­niik­ka on opis­kel­tu 0 opin­to­viik­koa ja data­siir­toa kaksi.

    Eli aika alus­ta läh­de­tään kaik­kien kanssa

    Eikä lin­jaan pääs­syt ole vie­lä itse­näi­nen, taus­tal­la esi­mies ja kou­lut­ta­ja avus­ta­vat viikkoja/kuukausia.

    Ja kyl­lä tuon asian­tun­ti­ja­työn­kin voi pilk­koa , eivät asi­na­tun­ti­jat­kaan ole kaik­ki huip­pu­asian­tun­ti­joi­ta vaik­ka hyviä voi­vat ollakin.

    Huip­pu­asian­tun­ti­jat ovat kapea-alai­sia ja hei­tä voi­daan käyt­tää rajoitetusti

    Esim Indo­ne­sai­as­sa raken­nu­tim­me 700 link­ki­jän­net­tä ympä­ri Indo­ne­sian saa­ris­toa. Orga­ni­saa­tion kuu­lui minä joh­ta­ja­na ja kuusi hol­lan­ti­lais­ta , ruot­sa­lais­ta ja suo­ma­lais­ta insi­nöö­riä ja pääl­le 20 indo­ne­sia­lais­ta insinööriä.

    Hei­dän teh­tä­vän­sä oli yleis­luon­tei­sia eli työ­maa­ko­kouk­set, käyt­töön­ot­to­jen suun­nit­te­lu, tavan­omais­ten ongel­mien sel­vit­te­ly, hyväk­syn­tä­ser­ti­fi­kaat­tien kir­joit­te­lun, raportointi

    Pai­kal­li­set insi­nöö­rit kul­ki­vat ase­mil­la ja tar­kas­ti­vat lait­tei­den mää­rät ja asen­nuk­sen kelpoisuuden .

    Mut­ta oli muka­na radio­asian­tun­ti­ja­kin mut­ta vain osan aikaa.Hän sel­vit­te­li poik­kea­vat ongel­mat esim miten raken­ne­taan yli 100 km jän­tei­tä tai hän teki tek­ni­sen spek­sin lan­gat­to­man liit­ty­män han­kin­taa varten

    Ja oli­han jou­kos­sa jopa ihmis­syö­jä­kin, joten monen­lais­ta osaa­mis­ta oli ryhmässä.

    Kyl­lä asian­tun­ti­ja­työ­tä­kin voi jakaa, ei yhden tar­vit­se hal­li­ta ja teh­dä kaikkea

  93. Evert The Neve­Rest: Onko vih­rei­den kan­san­edus­ta­ja Jani Toi­vo­lan pak­ko juon­taa Ylen Pak­ko tans­sia ohjelmaa?

    Eikö­hän jokai­nen kan­san­edus­ta­jis­ta pyri vai­kut­ta­maan sil­lä taval­la kuin par­hai­ten osaa, ja myös pysy­mään riit­tä­väs­ti jul­ki­suu­des­sa, jot­ta seu­raa­vis­sa­kin vaa­leis­sa pär­jäi­si. Toi­vo­lan äänes­tä­jä­kun­ta arvos­ta­nee tätä keikkaa.

    1. Moni kan­san­edus­ta­ja-lää­kä­ri tekee kan­san­edus­ta­jan työn ohes­sa lää­kä­rin töi­tä. Miten tämä ero­aa Jani Toi­vo­lan sivii­liam­ma­tin suo­rit­ta­mi­ses­ta. Minä­kin tein sel­vi­tyk­sen Talous­neu­vos­tol­le, vaik­ka sii­hen­kin tie­tys­ti oli­si pitä­nyt ottaa joku työtön.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    minis­te­ri Arhin­mä­ki mak­soi jok­seen­kin hep­poi­ses­ta huip­pu-urhei­lu­työ­ryh­män sepus­tuk­ses­ta 2,5 mil­joo­naa euroa. U 

    Tosin: työ kai tilat­tiin syk­syl­lä 2010 eli Ste­fan Wal­li­nin istues­sa minis­te­rin­pal­lil­la. Mak­sun ottaa val­tion kan­net­ta­vak­si se, joka sitou­tuu mak­sa­maan, ei se, joka kuit­taa laskun.

  95. Lii­an van­ha: Väi­te oli, ettei pal­ve­lu­työ­tä voi pilk­koa kuten teh­das­työn voi. 

    Anteek­si, kes­kus­te­lim­me eri asias­ta. Tot­ta­kai pal­ve­lu­työs­sä­kin pitää työ jär­jes­tää fik­sus­ti. Huip­pu­luo­kan ongel­man­rat­kai­si­jan lait­ta­mi­nen puhe­lin­tuen ensi­lin­jaan oli­si pahim­man luo­kan tuhlausta.

    Ja kyl­lä tuon asian­tun­ti­ja­työn­kin voi pilk­koa , eivät asi­na­tun­ti­jat­kaan ole kaik­ki huip­pu­asian­tun­ti­joi­ta vaik­ka hyviä voi­vat ollakin.

    Tämä­kin pitää paik­kan­sa. Eikä huip­pu­asian­tun­ti­jak­si tule­mi­nen vält­tä­mät­tä edel­ly­tä muu­ta kuin sitä, että kes­kit­tyy johon­kin kape­aan alu­ee­seen, ts. hui­puis­ta puhu­mi­nen­kin joh­taa usein har­haan. Huip­pu­asian­tun­ti­jas­ta voi het­kes­sä tul­la vää­rin kou­lu­tet­tu työ­tön, jos ala läh­tee alta. Työ­nan­ta­jal­le par­hai­ta asian­tun­ti­joi­ta ovat ne, jot­ka osaa­vat nopeas­ti solah­taa johon­kin toi­seen rooliin.

    Tämän kes­kus­te­lun puit­teis­sa kui­ten­kin olen­nai­nen asia on se, miten sil­le ei-teo­reet­ti­ses­ti orien­toi­tu­neel­le perus­kou­luun opin­ton­sa päät­tä­neel­le nuo­rel­le löy­tyy töi­tä. Sitä ei ihan hel­pos­ti löy­dy asian­tun­ti­ja­työ­tä paloit­te­le­mal­la. Yhden lää­kä­rin kor­vaa­mi­nen kol­mel­la perus­kou­luun lopet­ta­neel­la ei onnistu.

    Kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­tä löy­tyy niem­no­maan aivo­työn saral­ta. Tämä työ ei koh­taa sita yli­mää­räis­tä tar­jon­taa, joka on nime­no­maan vähem­män aka­tee­mi­ses­ti suun­tau­tu­neis­ta ihmisistä.

    Pal­ve­lu­puo­lel­ta sen sijaan löy­tyy hyvin­kin pal­jon sel­lais­ta työ­tä, joka ei vaa­di mitään sel­lai­sia tai­to­ja, joi­ta ei ter­veel­lä kan­sa­lai­sel­la oli­si. Näi­den töi­den hin­ta on kui­ten­kin nyt niin kor­kea, että nii­hin ei pal­ka­ta tekijöitä.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hima­sen palk­kio voi tun­tuas suu­rel­ta, mut­ta se on mit­ta­suh­teis­saan kui­ten­kin vaa­ti­ma­ton sii­hen, että minis­te­ri Arhin­mä­ki mak­soi jok­seen­kin hep­poi­ses­ta huip­pu-urhei­lu­työ­ryh­män sepus­tuk­ses­ta 2,5 mil­joo­naa euroa. U 

    Eikös se ollut jo Ste­fan Wal­lin, joka tuon tur­han ja kal­liin tut­ki­muk­sen tila­si? Tai aina­kin tämän päi­vän Hesa­ris­sa oli täl­lai­nen tie­to tuos­ta “humu”-tutkimuksesta (huip­pu-urhei­lu muu­tok­ses­sa tms.).

    Vaik­ken Arhin­mäen kans­sa kovin mones­ta asias­ta ole samaa miel­tä, niin hänen kun­niak­seen täy­tyy kui­ten­kin tode­ta, että en usko, että Arhin­mä­ki oli­si tuol­lais­ta tut­ki­mus­ta tuo­hon hin­taan tilannut…

  97. Himan­sen hank­keen hin­ta 700 tuhat­ta euroa on noin seit­se­män hen­ki­lö­työ­vuot­ta — ja kes­toa­kin oli yli pari vuotta. 

    Jos jäte­tään Sini­set ja muut kir­jal­li­set tuo­tok­set väliin, ulko­maa­lais­ten huip­pu­mies­ten veri­lai­e­mi­nen on hin­ta­luo­kas­sa samaa kuin for­mu­la­mies­ten spons­si­käyn­ti Suo­mes­sa, siis kallista. 

    Parin semi­naa­rin jär­jes­tä­mi­nen vie­nee isoi­mamn osan kuluista.

    Hyvää on, että vii­mei­ne­kin tul­vai­suus-tee­mat kiin­nos­ta­vat. Parem­pi vie­lä, jos kukois­ta­van kun­nioi­tuk­sen ja unel­mien oheen saa­daan kon­kreet­ti­sia asioita.

    Oden ja Vart­sia­sen rapor­tis­sa on kon­kreet­ti­sia asioi­ta, joil­le on amd­hol­lis­ta las­kea niin hin­ta kuin hyö­dyt­kin. Se on kunnioitetavaa.

    Poliit­kol­le toki oli­si help­poa antaa himas/saaris/sarasvuo ‑raport­ti, jos­sa puhu­taan pien­palk­kai­sen työn kukois­tuk­ses­ta ja sii­hen liit­ty­väs­tä ihmi­sar­vos­ta ja mediän tar­pees­ta uudis­tua. Siis hyviä asioi­ta edis­te­tään paho­ja vas­taan. Mut­ta kun puhu­taan oikes­ta asioi­sat muu­mi­kar­kit eivät mene tasan ja joku menet­tää ja joku saa.

    Jos nuo­ten työ pan­naan laen­nus­myyn­tiin, sil­lä on hyviä ja huo­no­ja vai­ku­tuk­sia. SDP/AY-lii­ke keil­tää hyvät vai­ku­tuk­set, yrit­tä­jät taas puhut vain hyvis­tä… mitä pitäi­si tapah­tua, että ymmär­re­tään ihan oikeas­ti, että vain kai­kea hyvää ei saa­da aikaan tai jos yri­te­tään, niin jat­ke­taan kuten ennen­kin eikä mitään tapahdu.

    Opti­mis­ti lie­nee lail­lisl­la hoi­to­va­pail­la ollut äiti, joka seit­se­män vuo­den pois­sao­lon jäl­ken palaa työ­pai­kal­leen ja jat­kaa enti­ses­sä työs­sään. Mikä työ on ennal­laan edes kol­men vuo­den jälkeen?

    Kon­kreet­ti­set oie­kast asiat ovat ikä­viä — niis­tä ollaan tosi­saan eri miel­tä, kaik­kiahn ovat Hima­sen kans­sa samaa miel­tä kaikesta.

  98. Kos­ka “nuorisopalkka”-teema näyt­tää herät­tä­vän into­hi­mo­ja, täs­sä lyhyes­ti se miten minä näen ehdo­tuk­sem­me efektit.

    Ole­te­taan että ehdo­tuk­sem­me toteutuu.Tarkastellaan 1) täl­lä het­kel­lä työs­sä ole­via nuo­ria, 2) täl­lä het­kel­lä ei-työl­li­siä nuoria

    1) Ne nuo­ret, jot­ka ovat täl­lä het­kel­lä töis­sä (ja lähes poik­keuk­set­ta vähin­tään nykyi­sil­lä mini­mi­pal­koil­la), säi­lyt­tä­ne­vät palk­kan­sa mut­ta saa­vat ehdo­tuk­sem­me veroe­dun. Se, että nuo­ri hen­ki­lö joku on nyt työ­suh­tees­sa, osoit­taa että työ­nan­ta­ja on val­mis mak­sa­maan hen­ki­lön nykyi­sen pal­kan eli hen­ki­lö tuot­taa vähin­tään tämän arvon­li­sän työ­nan­ta­jal­leen. Sik­si ei ole mitään syy­tä, mik­si alim­man tau­luk­ko­pal­kan alen­ta­mi­nen joh­tai­si ryh­män 1) palk­ko­jen ale­ne­mi­seen. Työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta pal­kan alen­ta­mi­nen on yleen­sä tuot­ta­vuut­ta hei­ken­tä­vä destruk­tii­vi­nen toi­mi. Ehkä poik­keuk­se­na voi­si olla pie­ni paik­ka­kun­ta, jos­sa on vain yksi häi­käi­le­mä­tön työ­nan­ta­ja, mut­ta aika vai­kea kuvi­tel­la että tau­luk­ko­pal­kan alen­ta­mi­nen joh­tai­si ylei­ses­ti nuor­ten työl­lis­ten pal­kan las­kuun. Sik­si ryh­mä 1) sai­si veroe­dun, pää­sään­töi­ses­ti enti­sel­la pal­kal­la. Käteen­jää­vä tulo kasvaisi.

    Ryh­mäs­sä 2) ehkä­pä joku sel­lai­nen­kin työl­lis­tyi­si, joka nyky­ti­las­sa ei työllisty,koska työ­nan­ta­jal­le tuli­si mah­dol­li­sek­si pal­ka­ta ryh­män 2) yksi­lö nykyis­tä vähim­mäis­palk­kaa alem­mal­la pal­kal­la ja ryh­män 2) nuo­rel­le täl­lai­nen palk­ka tuot­tai­si nyky­ti­laa parem­man net­toan­sion. Nuor­ten vero­kii­lan pie­ne­ne­mi­nen siis toi­vot­ta­vas­ti lisäi­si työl­li­syyt­tä — tämän vuok­si­han ehdo­tuk­sem­me teem­me. Mut­ta kos­ka veroe­tu kom­pen­soi­si alem­paa palk­kaa, ryh­män 2) uus­työl­lis­ten ansio­ta­so oli­si suun­nil­leen nykyi­sen ryh­män 1) ansion tasol­la. Joka tapauk­ses­sa se ylit­täi­si sen ansio­ta­son, jol­la ryh­mä 2) täl­lä het­kel­lä ele­lee (tulon­siir­to­jen varas­sa). Sik­si myös ryh­män 2) kes­ki­mää­räi­nen käteen jää­vä tulo kasvaisi.

    Mei­dän ehdo­tuk­sem­me ei siis las­ki­si kenen­kään nuo­ren ansio­ta­soa mut­ta nos­tai­si sitä monel­le nuorelle. 

    Ehdo­tuk­sem­me var­jo­puo­li on var­maan­kin sii­tä koi­tu­va mah­dol­li­nen ja toden­nä­köi­nen jul­kis­ta­lou­den heik­ke­ne­mi­nen. Sii­hen on var­maan palat­ta­va las­kel­min, jos ehdo­tuk­sem­me ete­nee jatkojalostukseen.

  99. Jos nuo­ri sai­si työ­tä ‑20% pal­kal­la, ala tus­kin oli­si muu kuin mata­la­palk­ka-ala. Ja kos­ka se sel­lai­nen oli­si, vero­pro­sent­ti tus­kin oli­si lähel­lä­kään kah­ta­kym­men­tä? Yksin­ker­tai­sel­la mati­kal­la huo­maam­me, että ehdo­tus palk­ka-ales­ta todel­la­kin las­ki­si nuor­ten tulo­ja- ja tätä kaut­ta osto­voi­maa myös. 

    Kun las­ke­taan asu­mi­sen hin­ta ym. kus­tan­nuk­set vaik­ka­pa pk-seu­dul­la, edel­leen tai­tai­si jää­dä nuo­rel­le enem­män käteen sossun/Kelan kaut­ta kuin käy­dä töis­sä ton­nin kk-pal­kal­la. Mut­ta tämä onkin se rea­li­teet­ti, jota on vai­kea sel­lais­ten ymmär­tää, jot­ka eivät ole iki­nä hant­ti­hom­mia teh­neet. Tämä­kin kes­kus­te­lu on teo­ri­aa teo­rian pääl­le, vähän syy­tel­lään jotain tois­ta minis­te­riä tai hal­lin­toa sii­nä välis­sä ehkä. Mut­ta enpä ole saa­nut vas­taus­ta vie­lä­kään tuo­hon, että miten ihmees­sä kuvit­te­let­te palk­ka-alen (joka edel­leen­kin on mm. ikä­syr­jin­tää) kan­nus­ta­van ketään työskentelemään?

  100. Juha­na Var­tiai­nen:
    Kos­ka “nuorisopalkka”-teema näyt­tää herät­tä­vän into­hi­mo­ja, täs­sä lyhyes­ti se miten minä näen ehdo­tuk­sem­me efektit.

    Ole­te­taan että ehdo­tuk­sem­me toteutuu.Tarkastellaan 1) täl­lä het­kel­lä työs­sä ole­via nuo­ria, 2) täl­lä het­kel­lä ei-työl­li­siä nuoria

    1) Ne nuo­ret, jot­ka ovat täl­lä het­kel­lä töis­sä (ja lähes poik­keuk­set­ta vähin­tään nykyi­sil­lä mini­mi­pal­koil­la), säi­lyt­tä­ne­vät palk­kan­sa mut­ta saa­vat ehdo­tuk­sem­me­ve­roe­dun. Se, että nuo­ri hen­ki­lö joku on nyt työ­suh­tees­sa, osoit­taa että työ­nan­ta­ja on val­mis mak­sa­maan hen­ki­lön nykyi­sen pal­kan eli hen­ki­lö tuot­taa vähin­tään tämän arvon­li­sän työ­nan­ta­jal­leen. Sik­si ei ole mitään syy­tä, mik­si alim­man tau­luk­ko­pal­kan alen­ta­mi­nen joh­tai­si ryh­män 1) palk­ko­jen ale­ne­mi­seen. Työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta pal­kan alen­ta­mi­nen on yleen­sä tuot­ta­vuut­ta hei­ken­tä­vä destruk­tii­vi­nen toi­mi. Ehkä poik­keuk­se­na voi­si olla pie­ni paik­ka­kun­ta, jos­sa on vain yksi häi­käi­le­mä­tön työ­nan­ta­ja, mut­ta aika vai­kea kuvi­tel­la että tau­luk­ko­pal­kan alen­ta­mi­nen joh­tai­si ylei­ses­ti nuor­ten työl­lis­ten pal­kan las­kuun. Sik­si ryh­mä 1) sai­si veroe­dun, pää­sään­töi­ses­ti enti­sel­la pal­kal­la. Käteen­jää­vä tulo kasvaisi.

    Ryh­mäs­sä 2) ehkä­pä joku sel­lai­nen­kin työl­lis­tyi­si, joka nyky­ti­las­sa ei työllisty,koska työ­nan­ta­jal­le tuli­si mah­dol­li­sek­si pal­ka­ta ryh­män 2) yksi­lö nykyis­tä vähim­mäis­palk­kaa alem­mal­la pal­kal­la ja ryh­män 2) nuo­rel­le täl­lai­nen palk­ka tuot­tai­si nyky­ti­laa parem­man net­toan­sion. Nuor­ten vero­kii­lan pie­ne­ne­mi­nen siis toi­vot­ta­vas­ti lisäi­si työl­li­syyt­tä — tämän vuok­si­han ehdo­tuk­sem­me teem­me. Mut­ta kos­ka veroe­tu kom­pen­soi­si alem­paa palk­kaa, ryh­män 2) uus­työl­lis­ten ansio­ta­so oli­si suun­nil­leen nykyi­sen ryh­män 1) ansion tasol­la. Joka tapauk­ses­sa se ylit­täi­si sen ansio­ta­son, jol­la ryh­mä 2) täl­lä het­kel­lä ele­lee (tulon­siir­to­jen varas­sa). Sik­si myös ryh­män 2) kes­ki­mää­räi­nen käteen jää­vä tulo kasvaisi.

    Mei­dän ehdo­tuk­sem­me ei siis las­ki­si kenen­kään nuo­ren ansio­ta­soa mut­ta nos­tai­si sitä monel­le nuorelle. 

    Ehdo­tuk­sem­me var­jo­puo­li on var­maan­kin sii­tä koi­tu­va mah­dol­li­nen ja toden­nä­köi­nen jul­kis­ta­lou­den heik­ke­ne­mi­nen. Sii­hen on var­maan palat­ta­va las­kel­min, jos ehdo­tuk­sem­me ete­nee jatkojalostukseen.

    Täl­lä het­kel­lä tuo pitää paik­kaan­sa, tule­vai­suu­des­sa tulee myös:
    ryh­mä 3) Ihmi­set joi­den palk­kaa­mi­nen on kan­nat­ta­vaa nykyi­sel­lä mini­mi­pal­kal­la­kin, mut­ta työn tar­jon­ta on niin vähäis­tä että hei­dän palk­kan­sa pää­tyy mata­lam­mak­si nykyi­sel­lä minimipalkalla.

    1. Täl­lä het­kel­lä tuo pitää paik­kaan­sa, tule­vai­suu­des­sa tulee myös:
      ryh­mä 3) Ihmi­set joi­den palk­kaa­mi­nen on kan­nat­ta­vaa nykyi­sel­lä mini­mi­pal­kal­la­kin, mut­ta työn tar­jon­ta on niin vähäis­tä että hei­dän palk­kan­sa pää­tyy mata­lam­mak­si nykyi­sel­lä minimipalkalla.

      Onko kysyn­tä ja tar­jon­ta vaih­ta­neet täs­sä paik­kaan­sa. Kysyn­tä on sitä, että joku ostaa ja tar­jon­ta sitä että joku halu­aa myy­dä. Niin­pä työn kysn­tä on sit­rä, kun yri­tys halu­aa pal­ka­ta ja tar­juon­ta sitä, että joku halu­aa men­nä työ­hön. Tätä käsit­teis­töä sot­kee toki sanon­ta­ta­pa “tar­jo­ta työ­paik­kaa jollekin”,

      Mata­la­palk­ka-aloil­la ei olle kovin eri­kois­tu­nei­ta yhteen ammat­tiin. Sil­loin valit­ta­va­na on kovin monia työ­nan­ta­jia, eikä tuol­lais­ta tilan­net­ta pitäi­si syn­tyä. Muut­ta­tap­pio­alueil­la ehkä, mut­ta se onkin jo toi­nen asia.

  101. Juha­na Var­tiai­nen:

    1) Ne nuo­ret, jot­ka ovat täl­lä het­kel­lä töis­sä (ja lähes poik­keuk­set­ta vähin­tään nykyi­sil­lä mini­mi­pal­koil­la), säi­lyt­tä­ne­vät palk­kan­sa mut­ta saa­vat ehdo­tuk­sem­me­ve­roe­dun. Se, että nuo­ri hen­ki­lö joku on nyt työ­suh­tees­sa, osoit­taa että työ­nan­ta­ja on val­mis mak­sa­maan hen­ki­lön nykyi­sen pal­kan eli hen­ki­lö tuot­taa vähin­tään tämän arvon­li­sän työnantajalleen.
    […]
    Mei­dän ehdo­tuk­sem­me ei siis las­ki­si kenen­kään nuo­ren ansio­ta­soa mut­ta nos­tai­si sitä monel­le nuorelle. 

    Työ­nan­ta­jan voi­tot kui­ten­kin lisään­tyi­si­vät pal­kan­alen­nuk­sen ver­ran joten työ­na­na­ta­jal­le saat­tai­si olla edul­lis­ta jät­tää työl­lis­ty­neen nuo­ren palk­ka ennal­leen sen nous­tes­sa van­hem­mil­la työn­te­ki­jöil­lä. Var­si­nai­siin pal­kan­alen­nuk­siin ei var­maan ryh­tyi­si kuin sel­lai­nen työ­nan­ta­ja, joka luot­taa löy­tä­vän­sä työ­hön päte­vän kor­vaa­jan nopeas­ti. Se ei lie­ne täy­sin mah­do­ton­ta matalapalkka-aloilla.

  102. En ole luke­nut sen enem­pää Hima­sen, Vartiainen+Soininvaaran kuin Arhin­mäen­kään raport­te­ja. Tai­vai­ta hipo­via sum­mia niis­tä on kui­ten­kin mak­set­tu, joka ihme­tyt­tää var­sin­kin kun saman­ai­kai­ses­ti puhu­taan nuor­ten palk­ko­jen alen­ta­mi­ses­ta. Täl­lai­set rapor­tit voi­si kuka tahan­sa free­lance-jour­na­lis­ti teh­dä vii­kos­sa pie­nel­lä kor­vauk­sel­la ja lop­pu­tu­los oli­si saman­lais­ta ´suur­ta ajat­te­lua´. Uskon aavis­ta­va­ni, mitä ne pru­jut sisäl­tä­vät eli sitä samaa van­haa potas­kaa kuin aina ennenkin. 

    Kukaan ei vai­vau­du teke­mään todel­lis­ta ana­lyyt­tis­tä raport­tia, miten maa­il­ma on muut­tu­nut lahou­tu­van kapi­ta­lis­min myö­tä. Mie­het rakas­ta­vat luku­ja ja selit­tä­vät teke­mi­si­ään toi­nen tois­taan tukien. Sys­tee­mi ei muu­tu, kos­ka ase­mis­sa istu­vat mie­het eivät edes halua erot­taa met­sää puul­ta. Pitäi­si ensik­si tun­nus­taa tosi­asiat. Demo­kra­tia ei toi­mi, kos­ka nopeas­ti koneel­ta toi­sel­le siir­ty­vä vir­tu­aa­li­pää­oma päät­tää mitä seu­raa­vak­si lei­ka­taan, tuho­taan tai kur­jis­te­taan ja kenel­le mak­se­taan kai­kes­ta huo­li­mat­ta jät­ti­suu­ria palk­kioi­ta. Jopa yhteis­kun­ta on nykyi­sin pörs­siyh­tiöi­den vallassa. 

    Minis­te­rit eivät uskal­la teh­dä sel­kei­tä pää­tök­siä yhteis­kun­nan jäsen­ten siis äänes­tä­jien­sä hyväk­si. EU on sur­kea viri­tel­mä, joka mak­saa pal­jon eikä saa mitään aikaan. On tur­ha enää kuvi­tel­la, että taval­lis­ta työ­tä teh­täi­siin kos­kaan samaan tapaan kuin ennen, kos­ka kapi­ta­lis­min lai­vaa ei saa­da kään­net­tyä kaa­tu­vas­ta asen­nos­taan. Se koh­ta uppo­aa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Kapi­ta­lis­ti odot­taa yhä edel­leen suu­ria voit­to­ja, vaik­ka kukaan ei koh­ta työ­tä teke­mäl­lä tuo­ta yri­tyk­sel­le mitään, mis­tä jakaa. Hae­taan edel­leen aina hal­vem­pia tapo­ja tee­tät­tää työ­tä. Sii­tä Nokia kor­jaa nyt satoa. 

    Pal­kat ovat silk­kaa sil­män­lu­met­ta ja aina joku joh­ta­jak­si itse­ään nimit­tä­vä halu­aa sanel­la miten pie­niä ne työn­te­ki­jöil­lä saa­vat olla ja selän taka­na kes­ke­nään veh­kei­le­vät itsel­leen jät­ti­palk­ko­ja, bonuk­sia ja etuuk­sia. Jokai­sen ihmi­sen pitäi­si voi­da itse ker­toa, mil­lais­ta palk­kaa halu­aa tei­na­ta, jot­ta voi elää ja hen­git­tää vapaas­ti täs­sä vapaas­sa maas­sa. Oikeas­ti tämä val­lit­se­va palk­ka­neu­vot­te­lu-ase­tel­ma on men­nees­tä maa­il­mas­ta. Hyvän työn­te­ki­jän pitäi­si voi­da itse ohjail­la palk­ka­ke­hi­tys­tään, sen sijaan että´AY-tyypit ja EK-pam­put´ niis­tä päät­tä­vät. Myös elä­ke­läis­ten pitäi­si voi­da vapaas­ti teh­dä töi­tä ja mak­saa teh­dys­tä työs­tä vero­ja menet­tä­mät­tä elä­ket­tään. Se oli­si aitoa mark­ki­na­ta­lous ajat­te­lua ja pitäi­si yhteis­kun­nan terveenä.

    Nuor­ten pal­kan­alen­nus on kapi­ta­lis­min tyh­jiä ´mant­ro­ja´, joka pitäi­si lail­la kiel­tää. Rapor­teis­sa pitäi­si esit­tää vero­pa­ra­tii­si­ra­ho­ja palau­tet­ta­vak­si takai­sin Suo­meen ja lail­la vaa­tia yri­tyk­siä elä­mään rehel­li­ses­ti ja siir­tä­mään saa­ril­le vie­dyt har­maan talou­den rahat vaik­ka­pa laa­jan tie­ver­kos­tom­me kun­nos­tuk­seen. Nämä veron­kier­to-nar­sis­tit eivät ymmär­rä, että vero­ja mak­se­taan yhteis­kun­nan yllä­pi­toa var­ten. Myös hei­dän tila-auton­sa kulut­ta­vat tei­tä, jois­ta olem­me kaik­ki yhdes­sä vastuussa.

    Anne­taan nuo­ril­le rei­lu mal­li, jota he voi­vat elä­mäs­sään jäl­ji­tel­lä. Pal­kan­alen­nus ei ole oikea mal­li. Väli­te­tään toi­nen toi­sis­tam­me, anne­taan arvo tai­doil­le ja osaa­mi­sel­le sekä mak­se­taan sii­tä kun­non palk­ka. Ei vede­tä mat­toa alta työ­elä­män­sä alku­tai­pa­let­ta kul­ke­val­ta ihmi­sel­tä. Opas­te­taan ja kan­nus­te­taan nuor­ta elä­mään täs­sä vapaas­sa yhteis­kun­nas­sam­me, jon­ka esi-isäm­me nk. sota­ve­te­raa­nit ovat meil­le tais­tel­leet. Edes­tä komen­ne­tus­sa ´demo­kra­tias­sam­me´ ei osa­ta kuun­nel­la nuo­ri­soa eikä pal­joa mui­ta­kaan, vaan meil­tä pel­käs­tään vaa­di­taan kohtuuttomuuksia. 

    Ihmet­te­len Osmo Soi­nin­vaa­ra sinun terä­vän filo­so­fi­sen ajat­te­lu­ta­pa­si rapau­tu­mis­ta, kun osal­lis­tut yhdes­sä Juha­na Var­tiai­sen kans­sa täl­lai­seen pro­jek­tiin. Pitäi­si jo ymmär­tää, mik­si Suo­mes­sa ihmi­set voi­vat huo­nos­ti? Onnek­si nuo­ret eivät ole niin tyh­miä kuin jul­ki­suu­des­sa väi­te­tään. Maa­il­ma muut­tuu hei­dän kaut­taan ja kapi­ta­lis­ti­kin on saman­lai­nen kuo­le­vai­nen kuin olem­me me kaik­ki muut­kin. Kun jääm­me auton alle, meis­tä jää pelk­kä mär­kä läis­kä kadul­le, olim­me­pa sit­ten kunk­ku­ja tai taval­li­sia ihmisiä.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko kysyn­tä ja tar­jon­ta vaih­ta­neet täs­sä paik­kaan­sa. Kysyn­tä on sitä, että joku ostaa ja tar­jon­ta sitä että joku halu­aa myy­dä. Niin­pä työn kysn­tä on sit­rä, kun yri­tys halu­aa pal­ka­ta ja tar­juon­ta sitä, että joku halu­aa men­nä työ­hön. Tätä käsit­teis­töä sot­kee toki sanon­ta­ta­pa “tar­jo­ta työ­paik­kaa jollekin”,

    Mata­la­palk­ka-aloil­la ei olle kovin eri­kois­tu­nei­ta yhteen ammat­tiin. Sil­loin valit­ta­va­na on kovin monia työ­nan­ta­jia, eikä tuol­lais­ta tilan­net­ta pitäi­si syn­tyä. Muut­ta­tap­pio­alueil­la ehkä, mut­ta se onkin jo toi­nen asia.

    Anteek­si, mut­ta nyt alkaa ärsyt­tä­mään jo. Tie­sit­kö, että mm. lähi­hoi­ta­jat, lei­pu­rit, var­ti­jat jne. teke­vät palk­kan­sa puo­les­ta todel­la­kin mata­la­palk­ka-alan töi­tä? Väi­tät­kö, ettei näi­hin töi­hin “olla kovin eri­kois­tu­nei­ta”? Mitä­kö­hän oma mie­he­ni teki 3 vuot­ta kou­lun pen­kil­lä (yhteis­kun­nan piik­kiin, vie­lä­pä), jos ker­ran hänen hom­man­sa ei vaa­di eri­kois­tu­mis­ta? Käsi­työ­läi­sam­ma­tis­sa on ja ansiot ker­roin­kin jo ylem­pä­nä. Sopii poh­tia yhtälöä.

  104. JKK: Mitä­kö­hän oma mie­he­ni teki 3 vuot­ta kou­lun pen­kil­lä (yhteis­kun­nan piik­kiin, vie­lä­pä), jos ker­ran hänen hom­man­sa ei vaa­di eri­kois­tu­mis­ta? Käsi­työ­läi­sam­ma­tis­sa on ja ansiot ker­roin­kin jo ylem­pä­nä. Sopii poh­tia yhtälöä.

    Minul­le on mones­sa tapauk­ses­sa tul­lut mie­leen, että ehkä mei­dän kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäm­me­kin mokaa täs­sä koh­das­sa. Kou­lu­tuk­seen pyr­ki­jöil­le pitäi­si aina hyvin sel­väs­ti ker­toa, mikä on alan odo­tet­ta­vis­sa ole­va työl­li­syys­ti­lan­ne ja palk­ka­ta­so. Lisäk­si kou­lu­tuk­ses­ta ja sen pääs­sä hää­möt­tä­väs­tä työs­tä pitäi­si antaa mah­dol­li­sim­man pal­jon kon­kreet­tis­ta tietoa.

    Nyt tun­tuu sil­tä, että oppi­lai­tok­set kil­pai­le­vat kovas­ti kes­ke­nään, jol­loin infor­maa­tio on pal­jon enem­män tun­tei­siin vetoa­vaa mai­nos­tus­ta. Tule meil­le, meil­lä on kiva opis­kel­la media-arte­saa­nik­si. Unoh­tuu ker­toa, että val­mis­tu­nei­den medi­aa­ni­tu­lo val­mis­tu­mi­sen jäl­keen on 1123 euroa ja puo­let on työttömänä.

    Jos ymmär­sin kir­joi­tuk­se­si oikein, mie­he­si koh­dal­la on käy­nyt juu­ri näin. Ammat­ti ei vas­tan­nut toi­vei­ta, ja palk­ka­ta­so on huo­no. Kol­me vuot­ta huk­kaan ammat­tio­pin­nois­sa. Surul­lis­ta, jos tämä on joh­tu­nut infor­maa­tion puutteesta.

  105. Ter­veen maa­il­man puo­les­ta: Onnek­si nuo­ret eivät ole niin tyh­miä kuin jul­ki­suu­des­sa väi­te­tään. Maa­il­ma muut­tuu hei­dän kaut­taan ja kapi­ta­lis­ti­kin on saman­lai­nen kuo­le­vai­nen kuin olem­me me kaik­ki muutkin.

    Oman työ­elä­mä­ko­ke­muk­se­ni mukaan nuo­ret työn­te­ki­jät ovat sama­lai­sia kuin mitä nuo­ret työn­te­ki­jät ovat olleet aikai­sem­min­kin. Kai­kil­la on ihan ikio­ma per­soo­nal­li­suu­ten­sa. Yksi moti­voi­tuu tavoit­teis­ta, toi­nen tii­mi­työs­tä, kol­mas tulok­sis­ta, nel­jäs rahasta.

    Urbaa­ni­le­gen­dat suku­pol­vi Y:stä tun­tu­vat ole­van urbaa­ni­le­gen­do­ja. Toki löy­tyy yksi­löi­tä, jot­ka voi­vat lii­hot­taa hom­mas­ta toi­seen puh­taas­ti omien fii­lis­ten­sä mukaan. Har­va kui­ten­kaan on niin halut­tu ammat­ti­lai­nen, että tämä oikeas­ti toi­mii. Asun­to­lai­na on usein se vii­mei­nen nau­la vapau­den arkus­sa, ja asun­to­lai­no­ja nyky­nuo­ret­kin ottavat.

    Nuo­ri­soon tot­ta­kai pitää lait­taa kaik­ki toi­vo, ja yhteis­kun­nan arvo­jen muu­tos tulee nuor­ten kaut­ta. Ei kui­ten­kaan kan­na­ta luul­la, että neli­kymp­pis­ten arvot vuon­na 2033 oli­si­vat sama asia kuin kak­si­kymp­pis­ten arvot vuon­na 2013. Maa­il­man­pa­ran­nus on aina ollut nuor­ten laji.

    Kapi­ta­lis­min kuo­le­maa on var­hais­ta ennus­taa, mut­ta ehkä sii­nä­kin on perää. Jos ver­ra­taan maa­il­maa Marxin aika­na ja maa­il­maa nyt, niin lii­ke­toi­min­nan luon­ne on muut­tu­nut. Nyky­ään yhä suu­rem­pi osa lii­ke­toi­min­nas­ta on imma­te­ri­aa­lis­ta eikä vaa­di kovin suu­ria pää­omia toi­min­nan aloit­ta­mi­sek­si. Ehkä seu­raa­vak­si tuo “kapi­tal” onkin todel­la kal­lon sisäl­lä ole­va pääoma.

    Mark­ki­na­ta­lous taas on sii­tä ikä­vä toi­min­ta­mal­li, että se poh­jau­tuu ihmi­sen oma­ne­dun­ta­voit­te­luun. Ikä­vä kyl­lä kaik­ki jalom­piin omi­nai­suuk­siin perus­tu­vat jär­jes­tel­mät ovat ennem­min tai myö­hem­min kaa­tu­neet mah­dot­to­muu­teen­sa. Joten mark­ki­na­ta­lou­des­ta tus­kin hel­pos­ti pää­sem­me eroon. Parem­pi vain ope­tel­la käyt­tä­mään sitä­kin työ­ka­lua taidokkaasti.

  106. pap­pa­rai­nen (ps.):
    20 pro­sen­tin palk­ka-ale ei ole ongel­ma, jos se kom­pen­soi­daan Osmon ehdot­to­mil­la tavoil­la. En myös­kään usko sen joh­ta­van van­hem­pien työn­te­ki­jöi­den irtisanomisiin. 

    Minä taas uskon, että se nime­no­maan joh­tai­si tuo­hon. Fir­mo­jen kan­nal­ta­han nuo hal­vat nuo­ret oli­si­vat tie­tys­ti hyvin­kin hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to kal­liim­mil­le van­hoil­le työn­te­ki­jöil­le, kos­ka tuo mata­lam­pi palk­ka vai­kut­tai­si fir­man kului­hin myös sivu­ku­lu­jen kautta.

  107. Miten­käs tämä ero­aa har­joit­te­lua­jan pal­kas­ta? Se kun on se 80%, 6kk mak­si­mi ilman kou­lu­tus­ta ja 4 kk kou­lu­tuk­sen kans­sa, näin aina­kin erään TES­sin mukaan.

    Sans­si­kor­til­la työ­nan­ta­ja saa myös mak­si­mis­saan 70% palk­ka­ku­luis­ta pois (kela kor­vaa ero­tuk­sen) jos haki­ja on alle 25 vuotias.

    Ja sil­ti on nuo­ria työt­tö­mä­nä. Nuo­ri­so­työt­tö­myy­des­sä on joku muu syy kuin pelk­kä raha. Koke­muk­se­ni mukaan se on koke­muk­sen puu­te. Net­ti on täyn­nä ilmoi­tuk­sia johon hae­taan nuo­ria 5–10 vuo­den koke­muk­sel­la. Näi­tä ei ole, kun kukaan ei tar­joa sitä ensim­mäis­tä­kään paik­kaa ilman koke­mus­ta, ja sit­ten vali­te­taan ettei ole tekijöitä.

    Mik­si koke­ma­ton­ta nuor­ta ei voi pal­ka­ta, vaik­ka ne ovat jo lähes ilmaisia?

  108. JKK: Anteek­si, mut­ta nyt alkaa ärsyt­tä­mään jo. Tie­sit­kö, että mm. lähi­hoi­ta­jat, lei­pu­rit, var­ti­jat jne. teke­vät palk­kan­sa puo­les­ta todel­la­kin mata­la­palk­ka-alan töi­tä? Väi­tät­kö, ettei näi­hin töi­hin “olla kovin eri­kois­tu­nei­ta”? Mitä­kö­hän oma mie­he­ni teki 3 vuot­ta kou­lun pen­kil­lä (yhteis­kun­nan piik­kiin, vie­lä­pä), jos ker­ran hänen hom­man­sa ei vaa­di eri­kois­tu­mis­ta? Käsi­työ­läi­sam­ma­tis­sa on ja ansiot ker­roin­kin jo ylem­pä­nä. Sopii poh­tia yhtälöä.

    Itse luki­sin OS:n kom­men­tin niin, ettei­vät kou­lut­ta­mat­to­mat ole erikoistuneet…

    Myös Soi­nin­vaa­ra ja Var­tiai­nen pitä­vät ongel­ma­na, ettei perus­as­teen ja kes­kias­teen pal­kois­sa ole juu­ri eroa, joten palk­ko­jen osal­ta on syy­tä­kin olla ärsyyntynyt.

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onko kysyn­tä ja tar­jon­ta vaih­ta­neet täs­sä paik­kaan­sa. Kysyn­tä on sitä, että joku ostaa ja tar­jon­ta sitä että joku halu­aa myy­dä. Niin­pä työn kysn­tä on sit­rä, kun yri­tys halu­aa pal­ka­ta ja tar­juon­ta sitä, että joku halu­aa men­nä työ­hön. Tätä käsit­teis­töä sot­kee toki sanon­ta­ta­pa “tar­jo­ta työ­paik­kaa jollekin”,

    Itse olen arki­kie­les­sä tot­tu­nut, ja mie­les­tä­ni suo­mi muu­ten­kin tukee käsi­tys­tä mis­sä työ on suo­ri­tet­ta­va asia, esi­mer­kik­si laa­ti­kon siir­tä­mi­nen pai­kas­ta a paik­kaan b. Työn­te­ki­jä tekee työn, työ­nan­ta­ja antaa sen. Työ­paik­ka on paik­ka mis­sä se teh­dään. Kii­tos oman mää­ri­tel­mä­si ker­to­mi­ses­ta, estää sekaannuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.