2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (7)  Tekeekö raha onnelliseksi?

Kun kansan­tu­lon kasvu on otet­tu niin yleis­es­ti kaiken päämääräk­si, kan­nat­taa kysyä, tekeekö raha onnelliseksi?

Se, että Lor­di Keynes ennusti vuon­na 2030, että aikamme ihmiset tek­i­sivät töitä vain kolme tun­tia päivässä, joh­tui siitä, ettei hän osan­nut kuvitel­la kaikkia niitä mieliku­vi­tuk­sel­lisia tuot­tei­ta, joi­ta nyt on saatavil­la. Hän ei osan­nut ennus­taa mukavu­ustalouden nousua.

Mut­ta onko mukavu­ustalouden tuot­ta­ma ilo niin suur­ta, että sen eteen kan­nat­taa uhra­ta vapaa-aika, kun ihan muka­va elin­ta­so olisi saavutet­tavis­sa puol­ta vähem­mäl­lä työnteolla?

Sivu 193: ”Kir­jas­saan Hap­pi­ness: Lessons from a New Sci­ence Richard Layard esit­tää todis­tei­ta, ettei taloudelli­nen kasvu lisää ihmis­ten onnel­lisu­ut­ta rikkaissa mais­sa. Hänen mukaansa kansakun­nan nousu äärim­mäis­es­tä köy­hyy­destä tekee ihmi­sistä onnel­lisem­pia, mut­ta kun on tul­tu riit­tävän rikkaik­si, keskimääräi­nen onnel­lisu­us ei enää nouse, vaik­ka brut­tokansan­tuote nousee. Suo­mi saavut­ti tuon riit­tävän tason joskus 1970-luvul­la. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (7)  Tekeekö raha onnelliseksi?”

2020-luvun yhteiskuntapolitikka (6) Miksi menestys keskittyy kaupunkeihin?

Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa uskot­ti­in – minäkin uskoin – että Inter­net tulisi tekemään tarpeet­tomak­si toim­into­jen keskit­tymisen suuri­in kaupunkei­hin, kos­ka tietoa on saatavil­la asuin­paikkakun­nas­ta riip­pumat­ta ja asiantun­ti­jatyötä pystyy tekemän etänä.

Niin ei ole käynyt tai ei ole ainakaan käynyt vielä. Päin­vas­toin suurimpi­en kaupunkien kasvu on vain kiihtynyt. Yhdys­val­lois­sa etä­työ­sopimuk­sia on alet­tu purkaa (lähde the Econ­o­mist) kos­ka etä­työhön eristäy­tyneet ovat jääneet muista jäl­keen tuot­tavu­udessa ja osaamises­sa. Tieto lev­iää myös kahvi­tauoil­la ja lounastunneilla.

Ennus­tan, että jos nyt osa jää etätöi­hin ja osa ei, etätöi­hin jäävien ammatill­i­nen ura osoit­tau­tuu paljon vaatimattomammaksi.

Kaik­ki suuret kaupun­git eivät kas­va, vaan osaamiseen keskit­tyneet kaupun­git kas­va­vat. Suuret teol­lisu­uskaupun­git ovat päin­vas­toin surkas­tuneet, niin Suomes­sa kuin eri­tyis­es­ti van­hem­mis­sa teol­lisu­us­mais­sa. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka (6) Mik­si men­estys keskit­tyy kaupunkeihin?”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (5) Markkinavirheet hyvinvointivajeen keskeinen syy

Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä kir­jan lukeneille. Sik­si refer­oin kir­jaa hyvin pin­ta­puolis­es­ti. Jos sin­ul­la ei ole kir­jaa vielä, voit aina toivoa sitä joululahjaksi.

(Sivut 152–176)

Määrit­te­len aluk­si ihanteel­lisen talousjär­jestelmän sel­l­aisek­si, joka toimii kaik­il­ta näköko­hdil­ta virheet­tömästi. Sel­l­aista ei ole eikä tule, mut­ta itä lähem­mäs voi aina pyrk­iä. Yri­tyk­set tavoitel­la ihan­ney­hteiskun­taa ovat päät­tyneet läh­es poikkeuk­set­ta huonosti.

Huonos­ta tal­lousjär­jestelmästä ker­too, että työn automa­ti­soin­tia vas­taan on niin voimakas lud­di­it­tien aja­tus­maail­maa hei­jas­ta­va vas­tus­tus. Ideaalises­sa talousjär­jestelmässä kaik­ki hyö­ty­i­sivät siitä, että elin­ta­son eteen tehtävää työtä voidaan vähen­tää. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (5) Markki­navirheet hyv­in­voin­ti­va­jeen keskeinen syy”

2020-luvun yhteiskuntapolitikka (4) Osaamisvinouma

On suosit­tua sanoa, että rak­en­teelli­nen työt­tömyys johtuu kohtaan­to-ongel­mas­ta. Se on kovin epämääräi­nen ter­mi. Merkit­tävä tek­i­jä kohtaan­to-ongel­mas­sa on osaamisvi­nouma. Työelämässä tarvi­taan korkeaa osaamista enem­män kuin sitä on tar­jol­la ja mata­laa vähemmän.

Mik­si koulute­tut työl­listyvät paremmin?

Se ei johdu pelkästään siitä, että nämä ovat oppi­neet koulu­tuk­ses­sa jotain, jota työssä tarvi­taan. Asi­aan vaikut­taa myös sig­naloin­timerk­i­tys – ovat osoit­ta­neet pystyvän­sä suorit­ta­maan tutkin­non —  koulu­tus­in­flaa­tio ja ter­veys. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka (4) Osaamisvinouma”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (3) Meritokratian voittajat

Var­al­lisu­userot ovat kään­tyneet kasvu­un jok­seenkin kaikkial­la, myös Suomes­sa. Tulo­erot eivät ole Suomes­sa kas­va­neet, tois­taisek­si, mut­ta on syytä olet­taa, että samat lainalaisu­udet, jot­ka kas­vat­ta­vat niitä muual­la, tart­tuvat myös Suomeen.

Piket­tyl­lä on oma (sinän­sä kiis­tet­ty) mallinsa siitä, mik­si pääo­mat kasautu­vat. Sen rin­nal­la on toinen eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä tren­di, koulute­tun eli­itin kas­va­vat tulot.

On oikeas­t­aan uusi ilmiö, että kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat ruumi­il­lisia tärkeämpiä. Aiem­min vah­va ja rius­ka Kalle oli parem­masa ase­mas­sa kuin nopeasti oppi­va, mut­ta hin­telä Pekka. Nyt osat ovat vai­h­tuneet vieläpä niin, että Pekka on suh­teessa paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin Kalle aiem­min, kos­ka hänen työn­sä tulok­sia voidaan monistaa. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (3) Mer­i­tokra­t­ian voittajat”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (2) Meritokratian rumemmat kasvot

Tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa on tarkoi­tus keskustel­la uud­es­ta kirjastani.

Olemme siir­tyneet kir­jan osaan 2, Mikä vie kehi­tys­tä vikaan?

Uhraan kokon­aisen postauk­sen tähän yhteen lyhy­een luku­un mer­i­tokra­ti­as­ta, kos­ka se on kir­jan kannal­ta keskeinen.

Michel Young loi ter­min mer­i­tokra­tia kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu 1870–2033. Kir­ja oli tarkoitet­tu varoituk­sek­si mer­i­tokraat­tisen yhteiskun­nan eri­ar­voisu­ud­es­ta, joka tulisi hänen mukaansa ole­maan vielä luokkay­hteiskun­taakin pahempi. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (2) Mer­i­tokra­t­ian rumem­mat kasvot”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (1) Teollistuminen ja nykyaikaisen yhteiskunnan synty

Aloi­tan keskustelun kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka teemoista. Kos­ka kir­ja käsit­telee melkein kaikkea, jaan keskustelun osi­in. Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä niille, jot­ka ovat kir­jan luke­neet. Sik­si kuvailen kunkin jak­son sisältöä vain yli­malkaises­ti.

Aloita­mme ensim­mäis­es­tä osasta.

Johdan­to………………………………………………….…..……… 10
OSA I TEOLLISTUMINEN JA
NYKYAIKAISEN YHTEISKUNNAN SYNTY.….….….. 17
Teol­lisu­u­den alku oli yhtä kur­ju­ut­ta. .….….….….…… 1
Mer­i­tokra­tia syr­jäyt­ti luokkay­hteiskun­taa.….….… 34
Mukavu­ustalous.….….….….….….….….….….….….….….… 41
Suomen huikea nousu.….….….….….….….….….….….….. 46
Suo­mi on maail­man mer­i­tokraat­tisimpia mai­ta.… 57
Eri­ar­voisu­u­den paluu.….….….….….….….….….….….….… 63
Talous on hyv­in­voin­nin tuot­ta­jana alisuo­ri­u­tu­ja… 98

Kir­jan kan­ta­va teema on, että näil­lä resurs­seil­la mei­dän pitäisi pystyä paljon parempaan.

Asi­aa havain­nol­lis­taak­seni kuvit­te­len vuon­na 1900 eläneen viisaan miehen Väinön, joka saa jumalal­lise­na ilmoituk­se­na tietää nykya­jas­tamme yhden asian, työn tuot­tavu­u­den 17-ker­tais­tu­misen. Hän ei kykenisi kuvit­tele­maan taloudel­lisia murhei­ta eikä työperäistä stres­siä. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (1) Teol­lis­tu­mi­nen ja nykyaikaisen yhteiskun­nan synty”

Kirjani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka tilaaminen

Muu­ta­ma luk­i­ja on halun­nut tila­ta kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka samaan tapaan kuin olen myynyt mui­ta kir­jo­jani. En ole lait­tanut sitä pos­timyyn­ti­in siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, ettei se mah­du pos­tiluukus­ta, joten se on lähetet­tävä paket­ti­na, joka on noudet­ta­va postista tai paket­ti­au­tomaatista. Pos­ti­mak­sut ovat sen ver­ran kalli­ita, etten pysty myymään kir­jaa kil­pailukykyiseen hin­taan, vaan kehotan kaikkia osta­maan sen kir­jakau­pas­ta. Nyt sitä on taas saatavilla.

Jos kuitenkin halu­at sen min­ul­ta omis­tuskir­joituk­sel­la varustet­tuna, saat sen min­ul­ta 35 euron hin­nal­la. Huo­mau­tan vielä, että kir­jakau­pas­ta tai ammat­ti­mais­es­ta net­tikau­pas­ta kir­jan saa halvem­mal­la . Mut­ta jos kuitenkin halu­at sen min­ul­ta, lähetä viesti otsikol­la KIRJATILAUS osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi

Viestis­sä pitäisi olla tässä muo­dos­sa tietosi

Nimi

Katu­osoite
Mah­dolli­nen lisäosoite (esim c/o)
Posti numero
Kaupunki/postitoimipaikka
Sähköpostiosoite
Puhelinnumero

Jos toiv­ot lähetys­tä paket­ti­au­tomaat­ti­in tai muuhun noutopis­teeseen, lai­ta viesti­in tark­ka tieto myös siitä. Sähkö­pos­tiosoite ja puhe­lin­nu­mero ovat saa­pus­misil­moi­tus­ta varten.

Lähetän palu­u­vi­estinä mak­suo­hjeet viitenu­meroi­neen. Kun raha on tilil­lä, panen kir­jan postiin.

Millä mekanismilla omikron-variantti syrjäyttää delta-variantin?

Omikron-vari­ant­ti näyt­tää ole­van pelot­ta­van paljon tart­tuvampi kuin viruk­sen aiem­mat vari­antit. Niin­pä siitä tulee toden­näköis­es­ti nopeasti yleisin virusmuoto.

Tämä on ymmär­ret­tävää, mut­ta kun san­o­taan, että omikron syr­jäyt­tää delta-vari­antin, tarkoite­taan ilmeis­es­ti, että se kään­tää delta-vari­antin lev­iämisen lasku­un. Mil­lä mekanis­mil­la se oikein tapahtuu?

Jos jol­lain rajat­ul­la alueel­la on ket­tupop­u­laa­tio, joka elää syömäl­lä paikallisia kane­ja ja jostain ilmestyy isom­pi, vahvem­pi ja nopeampi ket­tur­o­tu, van­ha saa väistyä, kos­ka isom­mat syövät niiden ruuan.  Näin ei kuitenkaan kävisi, jos ruokaa olisi rajat­tomasti. Sil­loin sitä riit­täisi kaikille, isoille ja pie­nille ketu­ille. Jat­ka lukemista “Mil­lä mekanis­mil­la omikron-vari­ant­ti syr­jäyt­tää delta-variantin?”

Yleisön pyynnöstä: Hanna Nohynekin näyttämä laskelma

Kun niin moni on perän­nyt laskelmia roko­tusten tehon vaiku­tuk­sista, joi­ta ker­roin näh­neeni, julkaisen keskeisen kuvan tässä. Sitä näkee, minkälaiseen dataan päät­te­ly perus­tuu. Mihin kan­nat­taa käuyt­tää rokot­teet, jos niitä ei ole rajat­tomasti saatavil­la. Nuorten ikälu­okkien kol­mas rokotek­er­ta näyt­tää varsin tehottomalta.

Kuva perus­tuu kan­sain­väliseen dataan. Siinä on siis las­ket­tu, kuin­ka mon­ta koroku­tan­nos­ta tarvi­taan tor­ju­man yksi COVID-19 taud­ista aiheutu­va sairaan­hoito. Kun yli 65-vuo­ti­aiden perus­roko­tuk­sia tarvi­taan 50 tor­ju­maan yhtä sairaalaan jou­tu­mista, tarvi­taan peräti 8738 rokotean­nos­ta samaan, kun on kyse 18–29 ‑vuo­ti­aiden kol­man­ista rokotuksista.

Pyysin var­muu­den vuok­si tämän kuvan julkaisemiseen luvan. Ymmärtääk­seni tässä ei kuitenkaan ole ollut mitään salaista, mut­ta täl­lais­es­ta aineis­tos­ta lehdis­tö ei ole kiinnostunut.