Vahingossa tehtyjä ratkaisuja

Moni ulko­mainen tarkkail­i­ja sanoo, että suo­ma­lais­ten hyvä luku­taito ja erit­täin hyvä englan­nin taito eivät ole koul­u­laitok­sen tuotet­ta vaan seu­raus­ta siitä, että Suomes­sa ei duba­ta ulko­maisia eloku­via vaan tek­stitetään. Voidak­seen seu­ra­ta, on pakko lukea ja samal­la tulee koko ajan kuulleek­si ulko­maan kieltä. Ital­ias­sa Mar­lon Bran­do puhuu italiaa.

Päätös olla dub­baa­mat­ta eloku­via ei syn­tynyt ope­tus­min­is­ter­iön strate­gia­ryh­mässä vaan aivan säästösy­istä YLE:ssä. Se oli siis taha­ton­ta. Jat­ka lukemista “Vahin­gos­sa tehtyjä ratkaisuja”

Nelosen toinen haara Munkkivuoreen!

Kun Pekka Sauri saa ysin ratikkalin­jan ja Kampin kiskot valmi­ik­si, radan­rak­en­ta­jil­la ei ole töitä.

Mitä jos haarotet­taisi­in nelosen ratik­ka Munkkiniemessä niin, että toinen haara menisi Pro­fes­sor­in­tien sil­lan yli Munkkivuoreen? Ei mak­saisi paljon ja paran­taisi munkkivuore­lais­ten olo­ja huo­mat­tavasti. Munkkivuore­lais­ten olisi tosin hyväksyt­tävä, että ratik­ka tulee puis­toon. Ei var­maankin olisi järkeä pan­na sitä kiertämään lenkkinä Ulvi­lanti­etä vaan antaa sen lävistää ympyrä keskeltä ja men­nä ran­skalaisen koulun vier­estä ostarille.

Vauhtia Pohjanmaanradan peruskorjaukseen

Junali­iken­teen hyvin alka­nut nousu uhkaa päät­tyä, kos­ka Seinäjo­ki-Oulu rata tulee kär­simään vuosia ratatöistä, kun rataa perus­paran­netaan.  Mik­si se kestää vuosia? Eikö maas­ta löy­ty­isi väkeä tekemään investoin­nin nopeam­min? Kyse lie­nee val­tion van­hen­tuneesta bud­jet­titekni­ikas­ta. Ei riitä rahaa.

Tässä ei ole kyl­lä päätä eikä hän­tää. Sitä varten maas­sa on pankke­ja, ett ä investoin­nit voidaan ajoit­taa järkevästi. Tuo hitaasti rak­en­t­a­mi­nen tulee erit­täin kalli­ik­si. Olisi paljon halvem­paa rak­en­taa nopeasti ja mak­saa lainas­ta korkoa.

Miksi tiivis ja matala ei käy kaupaksi?

Kom­pro­mis­sik­si kaupunki­rak­en­teen tiiviy­den ja pien­talo­val­taisen välil­lä on esitet­ty tiivistä ja mata­laa. Tämä oli tee­m­ana myös Espoon asun­tomes­suil­la. Taloista on suuri osa edelleen myymät­tä. Raken­nus­li­ik­keet ovat ilmoit­ta­neet, että toista ker­taa he eivät tee samaa mokaa. Ihmiset halu­a­vat omakoti­taloi­hin, jot­ka ovat oma­l­la ton­til­la. Raken­nus­li­ik­keet halu­a­vat rak­en­taa väljää ja matalaa.

Väitän, ettei vika ole talo­tyypis­sä vaan Kauk­lahdessa. Tiivis ja mata­la liit­tyy urbaani­in pien­taloa­sumiseen, sel­l­aiseen, jota on esimerkik­si Ams­ter­damis­sa. Oma iso tont­ti menetetään, mut­ta vastapalveluk­si saadaan kaupunki­maiset palve­lut lähikaup­poi­neen, kup­pi­loi­neen, kun­tos­alei­neen ja mitä noi­ta nyt on. Kauk­lahdessa ei ole mitään näistä. On vain ase­ma, jos­ta pääsee ihmis­ten ilmoille run­saas­sa puo­lessa tun­nis­sa. On menetet­ty väljän asumisen edut saa­mat­ta tilalle mitään. Tiivis ja mata­la pitää rak­en­taa ole­van kaupunki­rak­en­teen yhtey­teen. Käpylässä menisi kau­pak­si. Menisi Kauk­lahdessakin, jos alue olisi riit­tävän iso, tuol­laiset 10 000 asukas­ta, jol­loin niitä palvelu­jakin olisi ja elämä kuhi­sisi ympäril­lä.  

Yle melkein huomasi sen

Yle on huo­man­nut, että Kehit­tyvien maakun­tien Suo­mi on rahoit­taes­saan kansane­dus­ta­jae­hdokkai­ta tul­lut rahoit­ta­neek­si myös merkit­täviä kun­ta- ja maakun­tata­son päät­täjiä. Pet­tymyk­sek­seni havaitsin, että he ovat osan­neet lis­ta­ta vain läpi pääs­sei­den kun­takytkök­set. Paljon mie­lenki­in­toisem­paa on, että rahoitet­tu on myös ehdokkai­ta, joil­la ei ole ollut mitään mah­dol­lisu­ut­ta eduskun­taan, mut­ta kun­nal­lista ja maakun­nal­lista val­taa on. Huolel­lisem­paa työsken­te­lyä, YLE.

Uusi liikennemerkki

Pyöräi­lykausi on alka­nut ja takana on 900 km. Eräs asia min­ua har­mit­taa. Pakol­liset pyöräti­et. Helsingis­sä on paljon hyviä pyöräteitä ja sit­ten huono­ja ja täysin turhia. Sel­l­aisia jalka­käytävästä lohkaistu­ja, jot­ka pakot­ta­vat pyörän pysähtymään joka risteyk­sessä, eikä siinä välil­läkään voi matkavauh­tia ajaa. Ajo­radal­la ajaisi vauhdikkaam­min ja tur­val­lisem­min. Jos kaupun­ki on lait­tanut pyörä­tien sun­nun­taipyöräil­i­jälle, sitä pitäisi peri­aat­teessa työ­matkapyöräil­i­jänkin käyt­tää, vaik­ka se ei hänelle sovi lainkaan. Jat­ka lukemista “Uusi liikennemerkki”

Jan Vapaavuoresta tulee kohta pyhimys

Uutiset vaali­ra­hoituk­ses­ta ja sen kytken­nöistä kaavoituk­seen käyvät yhä vain herkullisem­mik­si. Jan Vapaavuorel­la ei voisi men­nä parem­min — eikä Vihdin Idea­parkil­la huonom­min. Enää lehdis­tän pitäisi selvit­tää vaali­ra­hoituk­sen yhtey­det tähän per­in­tövero pois per­heyri­tyk­siltä ‑han­kkeeseen.

Muis­taako joku vielä, mik­si Ilk­ka Kan­er­van piti erota?

Pääkaupunkiseudun tariffijärjestelmä

Edelli­nen keskustelu siir­tyi niin voimakkaasti pääkaupunkiseudun tar­if­fi­jär­jestelmään, että on syytä tehdä siitä oma postauk­sen­sa. Miten tar­if­fit pitäisi seudul­la määrätä?

Liiken­net­tä ajatellen kun­tara­joi­hin perus­tu­va tar­if­fi­jär­jestelmä on hölmö,koska kun­tara­jat ovat niin oudon muo­toisia. Ne ovat kuitenkin varsin perustel­tu­ja mak­sajia ajatellen. Peri­aat­teena on, että jokainen kun­ta mak­saa omien kun­ta­lais­ten­sa alen­nuk­set. Jos tar­if­fi­ra­ja laitet­taisi­in kun­nan sisälle niin, että esimerkik­si Tapi­o­la liitet­täisi­in Helsin­gin tar­if­fi­alueeseen ja muu Espoo pysy­isi omanaan, muual­la Espoos­sa asu­vat kysy­i­sivät oikeutetusti, mik­si he joutu­vat sub­ven­toimaan tapi­o­lalais­ten halvem­pia matko­ja. Jat­ka lukemista “Pääkaupunkiseudun tariffijärjestelmä”

Kenen pitää maksaa raiteet

Leik­itään yhä utopi­an rak­en­tamista. Se on hyödytön­tä, mut­ta hauskaa.

Nim­imerk­ki tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti edel­lisessä ketjus­sa, että Viikkiläiset eivät olisi eri­tyisen iloisia, jos metro­mat­ka Vuosaares­ta keskus­taan hin­noiteltaisi­in muut­tuvien kus­tan­nuk­sen mukaan (taitaisi olla noin 50 senttiä/matka) mut­ta bus­si­mat­ka Viik­istä keskus­taan mak­saisi neljä ker­taa enemmän.

Ei se olisikaan oikein, kos­ka kaik­ki helsinkiläiset ovat osal­lis­tuneet metron rahoituk­seen. Jat­ka lukemista “Kenen pitää mak­saa raiteet”