Miksi tiivis ja matala ei käy kaupaksi?

Kom­pro­mis­sik­si kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­viy­den ja pien­ta­lo­val­tai­sen välil­lä on esi­tet­ty tii­vis­tä ja mata­laa. Tämä oli tee­ma­na myös Espoon asun­to­mes­suil­la. Talois­ta on suu­ri osa edel­leen myy­mät­tä. Raken­nus­liik­keet ovat ilmoit­ta­neet, että tois­ta ker­taa he eivät tee samaa mokaa. Ihmi­set halua­vat oma­ko­ti­ta­loi­hin, jot­ka ovat omal­la ton­til­la. Raken­nus­liik­keet halua­vat raken­taa väl­jää ja matalaa.

Väi­tän, ettei vika ole talo­tyy­pis­sä vaan Kauklah­des­sa. Tii­vis ja mata­la liit­tyy urbaa­niin pien­ta­loa­su­mi­seen, sel­lai­seen, jota on esi­mer­kik­si Ams­ter­da­mis­sa. Oma iso tont­ti mene­te­tään, mut­ta vas­ta­pal­ve­luk­si saa­daan kau­pun­ki­mai­set pal­ve­lut lähi­kaup­poi­neen, kup­pi­loi­neen, kun­to­sa­lei­neen ja mitä noi­ta nyt on. Kauklah­des­sa ei ole mitään näis­tä. On vain ase­ma, jos­ta pää­see ihmis­ten ilmoil­le run­saas­sa puo­les­sa tun­nis­sa. On mene­tet­ty väl­jän asu­mi­sen edut saa­mat­ta tilal­le mitään. Tii­vis ja mata­la pitää raken­taa ole­van kau­pun­ki­ra­ken­teen yhtey­teen. Käpy­läs­sä meni­si kau­pak­si. Meni­si Kauklah­des­sa­kin, jos alue oli­si riit­tä­vän iso, tuol­lai­set 10 000 asu­kas­ta, jol­loin nii­tä pal­ve­lu­ja­kin oli­si ja elä­mä kuhi­si­si ympä­ril­lä.  

22 vastausta artikkeliin “Miksi tiivis ja matala ei käy kaupaksi?”

  1. Tii­vis ja mata­la on omas­ta mie­les­tä­ni ihan type­rä aja­tus­mal­li. Sii­nä saa­daan ker­ral­la kaik­ki tii­viin asu­mi­sen hai­tat eikä mitään pien­ta­lon etuja. 

    Minul­le on aina­kin asun mie­lum­min 5‑kerroksisessa luh­ti­ta­los­sa kuin pien­ta­los­sa, joka on pur­ki­tet­tu muu­ten vas­taa­maan ker­ros­ta­loa, pait­si sil­lä hai­tal­la että kaik­ki läm­mi­tys­kus­tan­nuk­set ja lumi­työt kaa­tuu omaan niskaan.

    Ihmi­set halua­vat omaa rau­haa tai vaih­toeh­toi­ses­ti asu­mi­sen help­pout­ta. Tii­vis­ma­ta­la ei tar­joa kumpaakaan.

  2. Pik­ku Huo­pa­lah­ti­han on osit­tain raken­net­tu tuo­hon tyy­liin. Ei siel­lä­kään ole toteu­tu­nut kivi­jal­ka­kau­pat, mut­ta jotain elä­vyyt­tä kui­ten­kin on. Til­kan­to­ri­la on kirp­pu­to­ri ja sen sellaista…

    Sit­ten­hän siel­tä pää­see nopeas­ti kes­kus­taan rati­kal­la, niin alu­een asun­not ovat kyl­lä kysyttyjä.

  3. Niin. Kun liik­ku­mis­ta sub­ven­toi­daan niin pal­jon, ei ole ihme, että ihmi­set halua­vat käyt­tää tämän sub­ven­tion hyväk­si, eli asua väl­jäs­ti. Jos he jou­tui­si­vat kan­ta­maan koko väl­jäs­ti asu­mi­sen kus­tan­nuk­set, monet voi­si­vat vali­ta­kin tii­viim­män asumismuodon.
    Kauklah­den epä­on­nis­tu­mi­ses­ta voi kyl­lä pää­tel­lä sen, että kan­nat­taa mie­luum­min raken­taa sel­lais­ta mitä ihmi­set halua­vat kuin sel­lais­ta mitä byro­kraa­tit haluavat.

  4. Mil­joo­na hol­lan­ti­lais­ta ei voi olla väärässä.”

    Tuol­la logii­kal­la vie­lä useam­mat mil­joo­nat jen­kit eivät voi olla vää­räs­sä, siis­pä subur­ban sprawl vaan käyn­tiin täälläkin…?

  5. Muu­ta­man per­heen tii­viis­sä ja mata­las­sa mene­te­tään asu­mi­sen huo­let­to­muu­des­sa. Tii­vis­tä ja mata­laa­kin pitäi­si raken­taa sen ver­ran isoi­na yhtiöi­nä, että oli­si mie­le­käs­tä ostaa isän­nöin­ti, lumi­työt, remont­tien suun­nit­te­lu jne. 

    Aina­kin koti­nur­kil­la Hel­sin­gin Käpy­läs­sä, Kum­pu­las­sa ja van­has­sa Mau­nu­las­sa­kin on aivan ihas­tut­ta­vaa mata­laa ja tii­vis­tä kau­pun­kia hyvi­ne palveluineen.

    Viik­ki näyt­tää ulko­puo­li­sen sil­min myös mata­lal­ta, tii­viil­tä ja viih­tyi­säl­tä — onko­han se sitä. Pal­ve­lut vain tai­ta­vat tul­la hitaas­ti ja myöhässä.

  6. Minä uskon että tii­vis-mata­la voi­si tar­jo­ta tun­nel­maa ja yhtei­söl­li­syyt­tä –asioi­ta, jot­ka suo­ma­lai­ses­ta asu­mi­ses­ta nyky­ään usein puut­tu­vat. Tule­vai­suu­des­sa toi­von tämän saa­van enem­män suosiota.
    En nyt ihan tark­kaan tie­dä, mil­lai­sia talo­ja täs­sä kes­kus­te­lus­sa tar­koi­te­taan: Pie­niä oma­ko­ti­ta­lo­ja pik­ku ton­teil­la vai jota­kin rivi-luh­ti-oma­ko­ti­ta­lon väli­muo­to­ja? Mitä siel­lä Kauklah­des­sa on? Mie­les­tä­ni koko asu­mis­sys­tee­min voi­si lait­taa ihan uusik­si ja yhdis­tää kaik­kien asu­mis­muo­to­jen hyvät puo­let jon­kin­lai­sek­si edel­lä­mai­nit­se­ma­ni kal­tai­sek­si rivi-luh­ti-oma­ko­ti- asumismuodoksi.
    Osmo on var­sin oikeas­sa sii­nä, että pal­ve­lut ym toi­min­ta on hyvin oleel­lis­ta täl­lai­ses­sa­kin asu­mi­ses­sa. Jos ne puut­tu­vat, ei tii­vey­des­sä ole juu­ri pointtia.

  7. Ennen kuin sukel­le­taan syvem­mäl­le suo­ma­lai­seen psyy­keen syö­ve­rei­hin pitää myös mai­ni­ta hin­ta. Mes­sua­lu­een ei-niin-ihmeel­li­sis­tä riva­reis­ta pyy­det­tiin hur­jia summia. 

    Kaup­pa alkoi käy­dä vas­ta kun pyyn­nit las­ki­vat rea­lis­ti­sel­le tasol­le. Myy­mät­tä ole­vat ovat ilmei­ses­ti vie­lä­kin lii­an kal­lii­ta. Eten­kin kun ottaa huo­mioon lähes nol­la­pal­ve­lut ja suh­teel­li­sen etäi­sen sijain­nin. Vähä­tel­lä ei myös­kään sovi uuti­soin­tia “ette kai te muu­ta sin­ne epä­on­nis­tu­neel­le messualueelle?” 

    Myös yksit­täi­set talot ovat niin kal­lii­ta että ihmi­set ilmei­ses­ti koke­vat saa­van­sa rahoil­leen enem­män vas­ti­net­ta jos­sain muu­al­la. http://www.oikotie.fi/cache?exit=show_apt&id=1572870

  8. Minä uskon että tii­vis-mata­la voi­si tar­jo­ta tun­nel­maa ja yhtei­söl­li­syyt­tä –asioi­ta, jot­ka suo­ma­lai­ses­ta asu­mi­ses­ta nyky­ään usein puuttuvat.”

    Yhtei­söl­li­syys syn­tyy toi­seu­des­ta eli käy­tän­nös­sä sii­tä että ei-toi­vot­tu asu­ka­sai­nes pysyy pois­sa sil­mis­tä ja mie­les­tä. Tun­nel­ma syn­tyy sii­tä että ympä­röi­vil­lä ihmi­sil­lä on elä­mä, joka puo­les­taan sul­kee ei-vapaa­eh­toi­ses­ti pie­ni­tu­loi­set ja syr­jäy­ty­neet pois.

    Kirk­ko­num­men Sunds­ber­gin suo­sio on hyvä esi­merk­ki sii­tä ettei pal­ve­lut­to­muu­del­la­kaan ole lopul­ta mitään väliä jos sosio-eko­no­mi­nen homo­gee­ni­suus on taattu.

    Ei ole miten­kään ihmeel­lis­tä ettei per­he uskal­la sijoit­taa johon­kin radan­var­teen pykät­tyyn Ämmäs­suon hajua­lu­eel­la ole­vaan demo­pro­jek­tiin kun ei ole mitään takei­ta sii­tä min­kä­lai­nen alu­ees­ta muo­dos­tuu. Alu­eel­le oli­si saa­tu stan­dar­di­ri­vi­ta­loa mur­to-osal­la uniik­ki­mes­su­ta­lo­jen kus­tan­nuk­sis­ta jol­loin nii­tä oli­si voi­tu myy­dä hal­vem­mal­la mut­ta parem­mal­la kat­teel­la asiak­kail­le jot­ka olo­suh­tei­den pakos­ta siel­lä jou­tu­vat asu­maan, ja tämä ymmär­ret­tä­väs­ti raken­nus­liik­kei­tä harmittaa.

  9. Ode:
    Tii­vis ja mata­la liit­tyy urbaa­niin pien­ta­loa­su­mi­seen, sel­lai­seen, jota on esi­mer­kik­si Amsterdamissa.

    Ams­ter­dam on hyvä esi­merk­ki, Köö­pen­ha­mi­na­kin. “Urbaa­ni kau­pun­ki­pien­ta­lo” on parem­pi nimi­tys kuin “tii­vis ja matala”.
    Raken­nus­ta­pa ei oikein istu pel­lon reu­nal­le, sopii urbaa­niin ympä­ris­töön, jos­ta on käve­ly- tai pyö­rä­mat­ka pal­ve­lui­hin ja hyvät yhtey­det kes­kus­toi­hin. Täl­lais­ta pien­ta­loa­su­mis­ta on kokeil­tu myös oma­toi­mi­se­na raken­nut­ta­mi­se­na Hel­sin­gis­sä, jos­sa kau­pun­ki (ATT) raken­nut­ti talot tiet­tyyn pis­tee­seen asti (perus­tuk­set ja palo­muu­rit), ja asuk­kaat itse sii­tä eteenpäin.

    Talo sijait­se­vat muis­taak­se­ni Veräjämäessä.

  10. Asun­to­jen myy­mät­tö­myy­des­tä ei kan­na­ta vetää lii­an pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä asun­to­tyy­pis­tä: Min­kään­lai­set uudet kal­liit asun­not eivät mene kau­pak­si täl­lä het­kel­lä yhtään mis­sään. Hypo­teek­kiyh­dis­tyk­sen sanoin “per­he­luo­kan” asun­nois­ta on Hel­sin­gis­sä edel­leen­kin yli­ky­syn­tää, “Mer­sut sei­soo kau­pas­sa, Toy­otat myy.” Jos myy­jä lak­see hin­nan osto­ky­kyä vas­taa­vak­si, niin kyl­lä nuo mene­vät kaupaksi.

    Joten­kin minua alkaa yli­pään­sä ärsyt­tää tämä tii­vis­ma­ta­las­ta koh­kaa­mi­nen. Ei täs­sä nyt ole Hel­sin­gis­sä­kään mitään niin uut­ta ja ihmeellistä.

    Vil­le Teit­ti­nen mai­nit­see aivan oikein Käpy­län, Kum­pu­lan ja Mau­nu­lan, lisä­tään nyt vie­lä Puu-Val­li­la. Limin­gan­tien käve­li­mi­nen Kum­pu­las­sa toi­vot­ta­vas­ti kuu­luu pakol­li­se­na pereh­dy­tys­toi­me­na kau­pun­gin­suun­nit­to­li­joil­le, paraa­tie­si­merk­ki sii­tä kuin­ka teh­dään kau­pun­ki­tii­vis oma­ko­ti­ta­lo­ka­tu. Poh­jo­lan­ka­tu Käpy­läs­sä on myös hyvä, ja siel­lä on vie­lä ratik­ka­kin. Mau­nu­las­sa on hie­no­ja Hil­ding Eke­lun­din suun­nit­te­le­mia kol­mi­ker­rok­si­sia funk­kis­ri­vi­ta­lo­ja. Itse muu­tan piak­koin 80-luvul­la raken­net­tuun rivi­ta­loon Poh­jois-Hel­sin­gis­sä joka on lähes tyy­li­puh­das pie­ni town house, tyy­li­vir­hee­nä met­rin nur­mi­kais­ta­le kadun ja ulko-oven välissä.

    Pitää teh­dä käve­ly­mit­ta­kaa­vas­sa yhte­näis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta jos halu­taan käve­lye­täi­syy­del­le pal­ve­lui­ta. Jos halu­taan teh­dä tii­vii­tä aluei­ta kes­kel­lä haja-asu­tus­ta niin niis­tä pitää teh­dä sit­ten pik­ku­kau­pun­gin kokoi­sia, en usko että 10 000 vie­lä riit­tää Hel­sin­gin seu­dul­la muu­hun kuin nuk­ku­ma­lä­hi­öön, sem­mois­ta Por­voon koko­luok­kaa tar­vit­tai­siin. Mie­luum­min jat­kai­sin kan­ta­kau­pun­kia muut­ta­mal­la moot­to­ri­tiet ihan nor­maa­li pää­ka­duik­si vie­rus­ta­loi­neen, pyö­rä­tei­neen ja rati­koi­neen noin Kehä I saakka.

  11. Syl­ves­te­ri:
    “Tii­vis ja mata­la on omas­ta mie­les­tä­ni ihan type­rä ajatusmalli.”

    Eikös suu­rin osa Lon­toos­ta (ja kai­kis­ta brit­ti­kau­pun­geis­ta) ole tii­vis­tä ja matalaa?

  12. Bri­tan­nia onkin mie­les­tä­ni aivan kaa­mea paik­ka. Täy­tyy myön­tää, että en ole käy­nyt koke­mas­sa tilan­net­ta pai­kan pääl­lä, mut­ta sen ver­ta mitä TV:stä olen näh­nyt, niin ei kyl­lä oikein ins­paa. Olen myös pii­pah­ta­nut Ams­ter­da­mis­sa vil­kai­se­mas­sa sitä tyy­liä. Ehdot­tai­sin, että jos jos­tain Euroo­pan sydän­mail­ta pitää läh­teä tii­viis­tä raken­ta­mi­ses­ta mal­lia hake­maan, niin hae­taan vaik­ka Espan­jas­ta. Siel­lä on kai­pun­git ahdet­tu mel­ko täyteen 😉

  13. Eikö perin­tei­nen suo­ma­lai­nen “van­ha­kau­pun­ki” voi­si olla myös oiva mal­li? Kort­te­li­pi­han ympä­ril­le raken­tuu 4–10 eril­li­ses­tä toi­sis­saan kiin­ni ole­vas­ta pien­ta­los­ta yhtei­sö. Muis­tan ihas­tel­lee­ni aina­kin Rau­mal­la, Raa­hes­sa ja Kok­ko­las­sa van­han kes­kus­tan tiheyt­tä, kau­neut­ta ja palveluita.

  14. Pee­saan kir­joit­ta­jia Tino ja tpyy­luo­ma yllä, Kauklah­den mes­sua­lu­een asun­not ovat suh­teet­to­man kal­lii­ta ja lisäk­si asun­to­mes­su­ta­paan hie­man eri­koi­sia. Sen sijaan sii­nä vähän mat­kan pääs­sä mata­lak­si ja tii­viik­si raken­ne­tus­sa Vant­ti­las­sa asun­not ovat ymmär­tääk­se­ni men­neet koh­ta­lai­sen hyvin kaupaksi.

    Aika usein näis­tä uusis­ta mata­lak­si ja tii­viik­si teh­tä­vik­si asui­na­lueis­ta halu­taan “oma­lei­mai­sia”, jol­loin rat­kai­suis­ta tulee ehkä ark­ki­teh­too­ni­ses­ti hie­no­ja, mut­ta taval­li­ses­ta asun­no­nos­ta­jas­ta ne ovat pikem­min­kin luo­taan­työn­tä­viä. Kuten yllä­kin on mai­nit­tu, Kes­ki- ja Ete­lä-Euroo­pas­sa osa­taan ja Suo­mes­sa­kin aikoi­naan on osat­tu näi­tä suun­ni­tel­la ja raken­taa houkutteleviksikin. 

    Mitä tulee raken­nus­liik­kei­siin, niin ne halua­vat vain mak­si­moi­da voi­ton, tii­viys ja mata­luus sinäl­lään on niil­le merkityksetöntä.

  15. Mei­kä­läi­nen tyk­kää mata­las­ta ja väl­jäs­tä. Asun kol­mi­ker­rok­si­ses­sa ker­ros­ta­los­sa puis­to­mai­sel­la alu­eel­la, jos­sa on todel­la isot veh­reät pihat las­ten leik­ki­vä­li­nei­neen ja puutarhakalusteineen. 

    Näil­lä pihoil­la las­ten leik­ki­pe­rin­ne ei näi­ve­ty kuten monis­sa muis­sa ympä­ris­töis­sä käy. Eilen­kin las­kes­ke­lin, että ikiai­kai­sia perin­ne­leik­ke­jä oli vie­lä puo­li yhdek­sän aikaan leik­ki­mäs­sä kym­men­kun­ta las­ta. Tääl­lä kel­paa leik­kiä kirk­kis­tä, polt­to­pal­loa, pef­fis­tä ym. Oikein sil­mä lepä­si las­ten kir­mai­lua kat­soes­sa, kor­va ei niinkään…

    Tii­viy­des­sä ei vie­hä­tä minua mikään. Kruu­nun­haas­sa nuo­re­na asues­sa­ni en kos­kaan voi­nut ava­ta ver­ho­ja, kos­ka muu­ta­man met­rin pääs­sä joku per­vo oli aina kyt­tää­mäs­sä ikku­nas­sa. Minä en halua näköyh­teyt­tä kenen­kään kotiin sisään. 

    Hauk­ku­kaa vain nyt met­sä­läi­sek­si! Kyl­lä minä kes­tän. En ole hol­lan­ti­lai­nen eikä minus­ta sel­lais­ta toden­nä­köi­ses­ti tulekaan.

  16. tpyy­luo­ma: oon samaa miel­tä sii­tä mitä kir­joi­tit vii­mei­ses­sä kappaleessa.

  17. Kan­na­tan tii­vis­tä ja kor­ke­aa! Suo­mes­sa on kyl­mät tal­vet, ja nii­den vas­ta­pai­no­na kun­nol­li­set kesä­lo­mat ja rantamökit.

  18. Turk­ka­lo, tähän­hän on ihan help­po kom­pro­mis­si: teh­dään tii­vis ruu­tu­kaa­va ja kai­ve­taan kak­si­kym­me­nen­tä ker­ros­ta alas­päin. Mak­saa ihan yhtä pal­jon kuin kak­si­kym­men­tä ker­ros­ta ylös­päin ja kum­mas­sa­kaan katu­kui­lus­sa ei tar­vit­se huo­leh­tia aurin­gon­pais­tees­ta. Teh­dään saman tien kat­to kadul­le niin ei tar­vit­se säi­tä mureh­tia, eli vain kai­ve­taan luola

  19. Haluan asun­too­ni luon­non­va­loa, en vält­tä­mät­tä suo­raa aurin­gon­pais­tet­ta. Luu­li­sin monien ole­van samaa mieltä.

  20. Toki valo hei­jas­tuu, mut­ta luon­non­va­lon saa­mi­nen syvään katu­kui­luun on koh­te­li­aas­ti sanot­tu­na haas­ta­vaa. Ei minul­la ole mitään sinän­sä mitään kor­ke­aa raken­ta­mis­ta vas­taan, sil­le on paik­kan­sa. Se ei vaan ole niin yksin­ker­tais­ta että teh­dään lisää kerroksia.

    Jos on tar­koi­tus teh­dä käve­ly­mit­ta­kaa­va eli sem­moi­sia alle kym­men met­riä levei­tä katu­ja, niin ker­ros­lu­ku on enem­min kol­me kuin kol­me­tois­ta. Lisäk­si mata­lae­ner­gia­ta­lo tar­koit­taa käy­tän­nös­sä että ikku­nat on ete­lään auringonpaisteeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.