Pääkaupunkiseudun tariffijärjestelmä

Edelli­nen keskustelu siir­tyi niin voimakkaasti pääkaupunkiseudun tar­if­fi­jär­jestelmään, että on syytä tehdä siitä oma postauk­sen­sa. Miten tar­if­fit pitäisi seudul­la määrätä?

Liiken­net­tä ajatellen kun­tara­joi­hin perus­tu­va tar­if­fi­jär­jestelmä on hölmö,koska kun­tara­jat ovat niin oudon muo­toisia. Ne ovat kuitenkin varsin perustel­tu­ja mak­sajia ajatellen. Peri­aat­teena on, että jokainen kun­ta mak­saa omien kun­ta­lais­ten­sa alen­nuk­set. Jos tar­if­fi­ra­ja laitet­taisi­in kun­nan sisälle niin, että esimerkik­si Tapi­o­la liitet­täisi­in Helsin­gin tar­if­fi­alueeseen ja muu Espoo pysy­isi omanaan, muual­la Espoos­sa asu­vat kysy­i­sivät oikeutetusti, mik­si he joutu­vat sub­ven­toimaan tapi­o­lalais­ten halvem­pia matkoja.

Koko pääkaupunki­iseu­tu tasa­tar­iff­is­sa, jota Espoo on ehdot­tanut, johtaisi myös älyt­tömyyk­si­in. Yhden pysäkkivälin ratikka­mat­ka — helsinkiläisethän käyt­tävät ratikkaa kuin hissiä ‑mak­saisi sil­loin yhtä paljon kuin mat­ka Land­bosta Espoon­lahdelle. Espoo halusi tehdä tämän tar­if­fi­tukea nos­ta­mat­ta, joten aika kallis siitä yhden pysäkkivälin ratikka­matkas­ta tulisi. En sikäli ymmärtänyt Espoomn ehdo­tus­ta, että siinä mallis­sa he jou­tu­isi­vat kuitenkin  korot­ta­maan omaa tar­if­fi­tukeaan, kos­ka espoolais­ten keskimääräiset matkat halpenisivat.Helsinki jou­tu­isi vas­taavasti alen­ta­maan omaansa, kos­ka helsinkiläis­ten matkat kallistuisivat.

Jos olisimme yhtä kun­taa, voisimme tehdä kilo­me­trei­hin perus­tu­vat vyöhyk­keet. Niin san­o­tu­il­ta rajan kiroil­ta päästäisi­in, jos rajal­la ole­vat pysäk­it kuu­luisi­vat yhtäaikaa kah­teen vyöhyk­keeseen, kuten mon­es­sa suurkaupungis­sa on käytän­tö tai niin, että   lyhin veloitet­ta­va mat­ka on kak­si vyöhyket­tä. Kehit­tyneem­mät lipun­luku­lait­teet kaiketi selviäi­sivät puh­taas­ta kilo­metripo­h­jais­es­ta mak­sus­takin, kos­ka lip­pu luet­taisi­in (taskus­ta) myös vaunus­ta poistuttaessa.

Vaik­ka sanoin, että tar­if­fi on jo nyt niin hal­pa auton käyt­töön ver­rat­tuna, ettei sen alen­t­a­mi­nen juuri autoilua vähen­nä, sat­un­naista käyt­töä seu­tulipun hin­ta kyl­lä rajoit­taa — ja pitää helsinkiläiset Helsin­gin kaupois­sa viikonloppuisin.

Ilmais­li­iken­teen vaiku­tuk­sia on kokeil­tu helsinkiläisil­lä, joista enem­mistöl­lä on taskus­saan näyt­tölip­pu. — nykyter­mi­nolo­gian mukaan ovat osta­neet kort­ti­in­sa aikaa.  Kun on kuukausilipun ostanut, matkus­taa kuukau­den ilmaisek­si — siis Helsin­gin rajo­jen sisällä.

Vaik­ka nykyjär­jestelmässä  vyöhyk­er­a­jat kulke­vat kun­nan rajo­ja pitkin, mikä ei estä kah­ta kun­taa kuu­lumas­ta samaan vyöhyk­keeseen. Itse asi­as­sa Espoo ja Kau­ni­ainen kuu­lu­vatkin. Min­ul­la ei olisi mitään sitä vas­taa, että Espoo ja Van­taa liit­ty­i­sivät Helsin­gin tar­if­fivyöhyk­keeseen — siis että matkas­ta riip­puma­ton tar­if­fi toteutet­taisi­in kun­tien sisäis­ten lip­pu­jen tariffitasolla.

On tosin kyseenalaista, onko matkas­ta riip­puma­ton tasa­tar­if­fi kovin ekologi­nen vai­h­toe­hto. Merk­it­see­hän se huo­mat­tavaa sub­ven­tio­ta pitkille työ- ja asiointimatkoille.

32 vastausta artikkeliin “Pääkaupunkiseudun tariffijärjestelmä”

  1. Yksinker­taisu­us ilmeis­es­ti vaatii vyöhyke­lip­pu­ja (ainkaan mis­sään en ole lähili­iken­teessä kilo­metripo­h­jaisia lip­pu­ja nähnyt).

    En nyt aivan täysin ymmär­rä tuo­ta Osmon kom­ment­tia Tapi­o­lalais­ten lip­puhin­noista. Jos vyöhyk­er­a­ja vedet­täisi­in vaik­ka 10 km ydinkeskus­tas­ta (ote­taan nyt vaik­ka Erot­ta­ja 1 ydinkeskus­tak­si), niin eihän ole mitään syytä, että ne kaukoe­poolaiset sitä mak­saisi­vat, mak­saji­a­han oli­si­vat ne Itä-Helsinkiäiset, jot­ka nyt naut­ti­vat “kohtu­ut­toman” pienistä hinnoista.

    Ongelma­han lipun­hin­tan­muu­tok­sis­sa on lop­ul­ta on se, ettei kenenkään ase­maa saa (muka) heiken­tää — ei ainakaan kohtu­ut­tomasti (ja tästä minäkin olen samaa mieltä)

    Kari

  2. Onko tässä oikeas­t­aan muu­ta järkevää tietä kuin lop­ul­ta siirtää joukkoli­ikenne kun­nil­ta jotenkin pois? Eli siis jokainen kun­ta mak­saa asukaslukun­sa mukaan YTV:lle tai mihin sit­ten mak­saakin, sen rahan, joka käytetään joukkoli­iken­teen tukemiseen. Sinän­sä olisi tietysti kiva jos sitä ei tarvit­sisi tukea ollenkaan, mut­ta epäilen jonkun­näköisen tuen ole­van kuitenkin parem­pi kuin ei tukea ollenkaan.

    Tämän jäl­keen ei ole enää mitään moti­ivia piir­rel­lä vyöhykkeitä kun­tara­jo­jen mukaan, eikä edes vält­tämät­tä käyt­tää mitään vyöhykkeitä. 

    Sin­ga­pore on tyyp­pies­imerk­ki paikas­ta, jos­sa ei ole mis­sään kulkuneu­vos­sa vyöhykkeitä. Alin tar­if­fi on muis­taak­seni 80 sent­tiä (40 eurosent­tiä) ja se nousee siitä matkan pitu­u­den mukaan kymme­nen sentin por­tais­sa. Kort­tia näytetään luk­i­jalle bus­sis­sakin men­nen tullen. Tämä sys­tee­mi on siel­lä ollut käytössä jo usei­ta vuosia, se saat­taa olla jopa viime vuosi­tuhan­nen lop­un tekniikkaa. 

    Eli mis­tään ylit­sepääsemät­tömästä han­kkeesta ei olisi kysymys vai­h­taa hin­noit­telua matkapo­h­jaisek­si, joka kai olisi kaikkein oikeu­den­mukaisin resurssien hinnoittelumielessä. 

    Soraäänet kuu­lunevat eri­tyis­es­ti siitä suun­nas­ta, jos­sa san­o­taan, että kos­ka pien­i­t­u­loisim­mat muutenkin jo joutu­vat asumaan kaukana, heitä rokote­taan vielä lisää tässä hin­noit­telumallis­sa ja kaupunkien sikar­i­her­rat ne voivat kon­jakki­hu­u­ruis­saan ajel­la muu­ta­mal­la kolikol­la baarista toiseen. 

    Vyöhyk­keet ovat olleet käytän­nön pakko paikan­nuk­set­tomas­sa paper­ilip­pumaail­mas­sa, mut­ta nähdäk­seni ne eivät itsessään edus­ta mitään absolu­ut­tista hyvää tai oikeudenmukaisuutta.

  3. eihän ole mitään syytä, että ne kaukoe­poolaiset sitä mak­saisi­vat, mak­saji­a­han oli­si­vat ne Itä-Helsinkiäiset, jot­ka nyt naut­ti­vat “kohtu­ut­toman” pienistä hinnoista.

    Ei siinä noin käy ennen kuin kun­nat yhdis­tetään. Jos itähelsinkiläis­ten lipun­hin­to­ja korote­taan, Helsin­gin kaupun­gin mak­sama tar­if­fi­tu­ki piene­nee ja net­to­hyö­tyjik­si tule­vat muut helsinkiläiset. Rahat tapi­o­lalais­ten lip­pu­jen alen­tamiseen tule­vat Espoon bud­jetista. Kos­ka myös helsinkiläis­ten matkat Tapi­o­laan halpenevat, Helsin­ki mak­saa tämän osan, mut­ta kuten tun­net­tua, helsinkiläiset käyvät töis­sä Espoos­sa paljon vähem­män kuin espoolaiset Helsingis­sä. Niin­pä Espoon on nos­tet­ta­va tar­if­fi­tukeaan ja siinä net­tomak­sajik­si tule­vat muut espoolaiset.

    Itähelsinkiläis­ten lipun hin­nat eivät ole kohtut­toman halpo­ja, jos asi­aa tutk­i­taan liiken­nöin­nin kus­tan­nusten kannal­ta. Metro­mat­ka Vuosaares­ta Helsinki­in tuot­taa vähem­män muut­tuvia kulu­ja kuin bus­si­mat­ka Tapi­o­las­ta Helsinkiin.

  4. Han­nu Vistin aja­tus on muuten hyvä, mut­ta se edel­lyt­täisi, että kun­nat oli­si­vat samaa mieltä joukkoli­iken­teestä ja pyrk­i­sivät samaan palve­lu­ta­soon ja hin­tata­soon. Asukaslukupo­h­jainen tuki sopisi var­maankin Helsingille, mut­ta tuskin Espoolle, kos­ka helsinkiläiset tekevät joukkoli­iken­nematko­ja henkeä kohden paljon enem­män. Espoon pitäisi lisätä joukkoli­iken­teelle antami­aan raho­ja huomattavasti. 

    Palve­lu­ta­sos­sakin on vähän ero­ja. Nelosen vuoroväli on ruuh­ka-aikana neljä min­u­ut­tia, Nupurin bus­sis­sa vähän pitempi.

  5. Entäs jos lopete­taan julkisen liiken­teen matko­jen hin­tasään­nöste­ly ja annetaan liiken­nöit­si­jöi­den (ainakin bussien osalta) päät­tää lip­pu­jen hinnoista?

  6. Mik­si ei voitaisi toteut­taa sitä yksinker­tais­in­ta mallia, joka on käytössä laa­jasti ympäri Euroopan, että yksi tun­ti matkaa mak­saisi tietyn ver­ran riip­pumat­ta siitä, mis­sä matkansa tekee. Ratikois­sa voisi pysyä se sama alen­net­tu ker­tal­ip­pu joka nytkin on voimas­sa — kun blo­gin pitäjä tun­tuu ole­van niin huolis­saan ratikan käyttäjistä. 

    Tuon yhden tun­nin lipun lisäk­si voisi ottaa käyt­töön toisen — kalli­im­man lipun — jol­la mat­ka-aika olisi kak­si tun­tia, ja sil­lä voisi körötel­lä vaik­ka Nuuk­sios­ta Landbohon.

  7. Ainakaan ei kan­na­ta asua Laut­tasaa­res­sa ja opiskel­la TKK:lla. Joutuu muu­ta­man has­sun pysäk­in­välin takia osta­maan seu­tulipun, mut­ta vas­taavasti Helsin­gin sisäisel­lä lip­ul­la saisi huris­tel­la kauas pohjoiseen. 

    Vyöhyke­po­h­jainen malli, jos­sa leimataan men­nen tullen, toimii ilah­dut­ta­van hyvin ainakin Tokion ja Hongkon­gin met­rossa, jois­sa olen moista tur­isti­na ihme­tel­lyt. Sel­l­aise­naan toteu­tus tosin vaatii por­tit asemille. En oikein koskaan hah­mot­tanut, oliko hin­ta ain­oa syy, mik­si port­te­ja ole Helsingis­sä käytössä, vai oliko niitä muitakin. Joku sanoi, että port­te­ja pide­tään epä­tasa-arvois­ta­vana pum­me­ja kohtaan…

    Hienoin­ta tiet­ty olisi, jos lop­puleimaamista ei tarvit­taisi, vaan etäluet­ta­va kort­ti luet­taisi­in automaat­tis­es­ti. Noin moi­sen sys­teemin voisi tuo­da bus­sei­hinkin tekemät­tä asi­as­ta vaival­loista matkus­ta­jan kannal­ta. Hal­val­ta tuo ei kyl­lä vaikuta.

    YTV:hän esit­telee sivuil­laan eri­laisia tule­vaisu­u­den ske­naar­i­oi­ta.

  8. “Rahat tapi­o­lalais­ten lip­pu­jen alen­tamiseen tule­vat Espoon bud­jetista. Kos­ka myös helsinkiläis­ten matkat Tapi­o­laan halpenevat, Helsin­ki mak­saa tämän osan, mut­ta kuten tun­net­tua, helsinkiläiset käyvät töis­sä Espoos­sa paljon vähem­män kuin espoolaiset Helsingis­sä. Niin­pä Espoon on nos­tet­ta­va tar­if­fi­tukeaan ja siinä net­tomak­sajik­si tule­vat muut espoolaiset.”

    Ei se aivan näin yksoikoista ole. Siitä, että Tapi­o­las­ta käy­dään Helsingis­sä töis­sä tai ostok­sil­la tulee toki hyö­tyjä sekä Helsingille että Espoolle, asuin­paik­ka ei tässä ole ain­oa tek­i­jä. Toisek­seen, vaik­ka kokon­aisuute­na Espoos­ta käytäisi­in enem­män töis­sä Helsingis­sä kuin Helsingistä Espoos­sa, ei tämä vält­tämät­tä päde esimerkik­si Tapi­o­la-Keilanie­mi-Otanie­mi ‑akselil­la.

    On joka tapauk­ses­sa selvää, että Helsingis­sä asu­vat ja lähel­lä rajaa Espoos­sa työssä käyvät (ja päin vas­toin) kär­sivät nykyis­es­tä jär­jestelystä. Tämä on yksi nykyisen tar­if­fi­jär­jestelmän ongelmakohdista.

    “Itähelsinkiläis­ten lipun hin­nat eivät ole kohtut­toman halpo­ja, jos asi­aa tutk­i­taan liiken­nöin­nin kus­tan­nusten kannal­ta. Metro­mat­ka Vuosaares­ta Helsinki­in tuot­taa vähem­män muut­tuvia kulu­ja kuin bus­si­mat­ka Tapi­o­las­ta Helsinkiin.”

    Mut­ta täy­tyy­hän ne investoin­tikus­tan­nuk­setkin jonkun mak­saa, kun niitä ei ker­ran muul­la tavoin rahoiteta.

    En myöskään ihan helpol­la usko tuo­ta väitet­tä muut­tuvien kus­tan­nusten osalta. Vuosaa­res­sakin tarvi­taan liityn­täbusse­ja ja matkakin on karkeasti kaksinkertainen.

    Kari

  9. Jos tavoit­teena olisi ollut joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­u­den kas­vat­ta­mi­nen Espoos­sa ja Espoon suunnal­ta, ne rahat jot­ka laitet­ti­in metroon olisi kan­nat­tanut lait­taa tar­if­fi­tu­keen. Metron tavoit­teena on kuitenkin käsit­tääk­seni vas­taami­nen Espoon ja koko metropo­lialueen asukaslu­vun kasvu­un ja asukaslu­vun kasvu­paineeseen vuosikym­me­nien perspektiivillä.

  10. Kun kilo­metrit kor­reloi­vat huonos­ti sekä kus­tan­nusten että hiilid­iok­sidipäästö­jen kanssa, niin mik­si ihmeessä niiden perus­teel­la pitäisi laskuttaa?

  11. OS: Kuin­ka paljon täl­lä het­kel­lä PKS:n kaupun­git tuke­vat joukkoli­iken­net­tä per asukas? Eli olisiko luvuis­sa kaupunkien välil­lä kuinkakin iso ero ja yhteenso­vit­ta­mi­nen jos sille tielle lähdettäisiin? 

    Helsingis­sä tehdään enem­män matko­ja kuin Espoos­sa, mut­ta siel­lä on myös paljon enem­män joukkoli­iken­net­tä, jon­ka jär­jestämi­nen mak­saa. Per mat­ka var­mas­tikin helsinkiläisen mak­sama tuki on selvästi pienem­pi, mut­ta entäpä per asukas? 

    Miten täl­lä het­kel­lä tue­taan seu­tuli­iken­net­tä? Jos bus­si kul­kee sekä Helsingis­sä että Espoos­sa, tue­taanko sitä puo­lik­si vai onko siinä joku mysti­nen jakoavain, vai toimi­iko tuki könt­tä­summape­ri­aat­teel­la yksit­täi­sistä lin­joista riippumatta?

  12. Jostain olen kuul­lut vyöhykkeistä joista voi men­nä viereiseen sisäisel­lä mut­ta jos menee vyöhyk­keen yli täy­tyy mak­saa seutu-matka.

    Voisiko­han pääkaupunkiseudul­la jakaa Espoon kah­tia n. kehä kakkos­ta, Van­taan n. Tuusu­lan Väylää ja Helsin­gin Van­taan­jokea ja Van­hankaupun­gin selkää. Nyt jos menee matkan vyöhy­keen sisäl­lä tai matkan vyöhyk­keeltä viereiselle mak­saa sisäisen ja pidem­mistä mak­se­taan seutumatka.

  13. “Miten täl­lä het­kel­lä tue­taan seutuliikennettä?”

    Käsit­tääk­seni kun­nat tuke­vat seu­tulip­pu­ja sen perus­teel­la, paljonko ko. kun­nan asukkaat matkus­ta­vat seu­tulipuil­la. Ennen näitä matkus­ta­jamääriä arvioiti­in laske­mal­la valit­tu­jen lin­jo­jen kyyti­in nou­se­vien lip­pu­jen väre­jä. Nyky­isin tähän kai käytetään matkako­rt­tien keräämää dataa.

    En osaa suo­ral­ta kädeltä sanoa, paljonko joukkoli­iken­net­tä tue­taan eri kaupungeis­sa. Sen määrit­tämi­nen “oikein” saat­taa olla myös hie­man ongel­mallista sik­si, että kaik­ki tuki ei ole suo­raa sub­ven­tio­ta. Helsin­ki on esimerkik­si sijoit­tanut paljon liiken­teen infraan (metro, ratikat) ja pystyy siten toim­i­maan halvem­min oper­oin­tikus­tan­nuksin (vaik­ka sub­ven­tion kokon­ais­määrä saat­taa olla suurempi).

    Radat puolestaan on mak­sanut pääosin val­tio, mut­ta VR vas­taavasti laskut­taa sit­ten vähän reilum­min monop­o­lin­sa turvin. Tietenkin myös bus­sili­ikenne saa epä­suo­raa tukea sekä val­ti­ol­ta että kun­nil­ta (tiet, kadut).

    Juurikin tästä infra­s­ta (ja päätän­tä­val­las­ta) on kai viimeaikoina riidelty.

    Kari

  14. Olisiko se muuten — noin niin kuin kansan­ter­vey­del­lis­es­ti ajatellen — huono asia jos lyhyet matkat kallis­tu­isi­vat ja ihmiset käveli­sivät, sen sijaan että hyp­päävät ratikkaan parin-kol­men pysäkin välisek­si matkak­si? Sitä­pait­si kävellen pääse nopeam­min. Varsinkin ydinkeskus­ta-alueel­la ratikat ovat toiv­ot­toman hitaita.

  15. Kaik­ki luku­laite­transak­tiot näyt­tävät tal­len­tu­van liiken­nelaitok­sen jär­jestelmi­in, hyvin tarkkaan tun­tu­i­v­at tietävän mis­sä olen liikkunut kun kävin vai­h­ta­mas­sa rikkoutuneen matkako­rt­ti­ni uuteen.

    Jos joukkoli­iken­teen heavy-user­it mak­saisi­vat halutes­saan palveluista asi­akasko­htaista hin­taa, olisi lop­putu­los var­maankin riit­tävän oikeu­den­mukainen suurim­malle osalle käyt­täjistä, sat­un­naiskäyt­täjille asia lie­nee merkityksetön.

    Toisin­sa­noen: jos vyöhyk­er­a­ja nyppii rajaseudun asukas­ta, tämä han­kkii heavy-user seu­tulipun jon­ka tar­if­fia liiken­nelaitok­sen automaa­gi säätää saman­laisen val­is­tuneen hihavakion perus­teel­la kuin liiken­nevaku­u­tus­bonuk­sia aikanaan. Tämä hihavakio perus­tu­isi siihen mis­sä matkus­ta­ja on mil­loinkin nähty. Lipun hin­ta veloitet­taisi­in suoraveloituksella.

    Asi­akkaan kannal­ta kyseessä ei olisi avoin piik­ki, kos­ka tar­if­fin ylära­ja olisi sama kuin seu­tuli­pus­sa. Heavy-userei­den tar­iffien lasken­ta­malli olisi kieltämät­tä vähän kom­pleksi­nen mut­ta vain liiken­nelaitok­sen päässä ja tieto­jär­jestelmä­ta­sol­la. Käyt­täjille kom­plek­sisu­us ei näkyisi.

  16. Minus­ta sem­moinen noustes­sa ja pois­tut­taes­sa näytet­tävä lip­pu on järkyt­tävän han­kala vir­i­tys. Nyky­i­sis­sä kausilipuis­sa on hyvää yksinker­taisu­us, mikä muuten tuo myös kustannussäästöjä.

    Ker­tal­ipun tulee olla tur­is­ti­maisen selkeä, tasara­ha eikä mitään vyöhykkeitä.

    Kausilip­pu taas niin, että kelpoisu­usalue on koko YTV, mut­ta hin­ta riip­puu vyöhyk­keestä mil­lä asuu. Jos esim. Ode saa kuukausilip­ul­laan kulkea Kata­janokalta Kor­soon saak­ka, se tuskin lisää hänen seu­tu­matkailu­aan sanottavasti.

    Eli siis helsinkiläiset mak­saisi­vat vähän enem­män kuin nyt, mut­ta saisi­vat vas­tavaasti matkus­taa vapaam­min, kun taas espoolaiset ja van­taalaiset mak­saisi­vat hie­man vähem­män seu­tuli­pus­taan mut­ta kaupun­gin sisäistä lip­pua ei enää olisi. (Onko­han näitä Van­taan ja Espoon sisäisiä kuukausilip­pu­ja edes kym­men­tä tuhat­ta?) Seu­tulip­pu­jär­jestelmä muuten mak­saa verot­ta­jal­la työ­matkavähen­nyksinä jotain 15 — 20 miljoon­aa vuodessa.

    Jatkoke­hit­te­lynä, työ­suhdekuukausilip­pu jon­ka hin­ta riip­puu työ­paikan sijain­nista. Ja mielel­lään niin että työ­sopimus­neu­vot­telus­sa sovit­taisi­in, että työ­suhdelip­pu on pakolli­nen työ­suhde-etu. Kan­nus­taisi sijoit­ta­maan yri­tyk­sen­sä joukkoli­iken­teen kannal­ta järkevään paikkaan.

  17. Liit­tyen kilo­metripo­h­jaiseen hin­noit­telu­un ja matkako­rtin leimaamiseen (tai etäluku­un) myös pois­lähtiessä: Mik­sei matkako­rt­te­ja voisi veloit­taa jälkikä­teen käytön mukaan niin kuin matka­puhe­lin­li­it­tymiä? Jär­jestelmä lask­isi kuukausit­tain kul­je­tut matkat ja laskut­taisi käyt­täjän kannal­ta opti­maalisen hin­nan. Käyt­täjän ei tarvit­sisi esimerkik­si irti­sanoa kuukausilip­pua lomansa ajak­si vaan matko­jen jäädessä raja-arvon alle veloitet­taisi­in kk-lasku yksit­täis­ten matko­jen mukaan. Jär­jestelmän voisi olet­taa laske­van kyn­nys­tä joukkoli­iken­teen käyt­töön niil­lä henkilöil­lä joil­la ei ole voimas­saol­e­vaa kuukausilippua.

  18. Ker­tal­ipun tulee olla tur­is­ti­maisen selkeä, tasara­ha eikä mitään vyöhykkeitä.

    YTV:n lip­pu­jär­jestelmä on laa­jen­e­mas­sa tai laa­jen­tunut Kirkkon­um­melle ja Ker­avalle. Ei voi ajatel­la, että tur­isti, joka Eteläsa­ta­mas­ta ajaa kol­mosel­la keskus­taan mak­saisi lipus­ta niin paljon,että sil­lä pää­sisi Ker­avalle, eikä lip­pu olisi niin hal­pa, että ker­avalaiset siir­ty­i­sivät tykkänään kertalippuihin.

    Sitä minä en ymmärrä,miksi se, että Espoo tuk­isi omien asukkaiden­sa matkus­tamista kaupunki­in nyky­istä enem­män edel­lyt­täisi, että Helsin­ki tuk­isi omien asukkaiden­sa matkus­tamista kaupun­gin sisäl­lä vähem­män. Miten nämä kak­si asi­aa liit­tyvät toisiinsa?

    Tietääkö joku miljoon­akaupun­gin, jos­sa joukkoli­iken­teen lip­pu­jär­jestelmä toimisi yht­enä vyöhyk­keenä? Jos mikään muu kaupun­ki ei ole tähän pää­tynyt, lie­nee jokin syy ylläpitää matkan pitu­ud­es­ta riip­puiv­aa tariffia. 

  19. “Sitä minä en ymmärrä,miksi se, että Espoo tuk­isi omien asukkaiden­sa matkus­tamista kaupunki­in nyky­istä enem­män edel­lyt­täisi, että Helsin­ki tuk­isi omien asukkaiden­sa matkus­tamista kaupun­gin sisäl­lä vähem­män. Miten nämä kak­si asi­aa liit­tyvät toisiinsa?”

    Eihän täl­laista edel­ly­tys­tä ole. Kyse on siitä, miten vyöhyk­er­a­jat määrätään. Aiem­min­han Espoo tuki asukkaiden­sa Helsinki­in matkus­tamista enem­män tar­joa­mal­la 50 % opiske­li­ja-alen­nuk­sen (Helsin­gin tar­jotes­sa 25 %), mut­ta hin­noit­telua halut­ti­in yksinker­tais­taa. Ja kyl­lä se minus­ta olisi jotenkin has­sua, jos seu­tuliput mak­saisi­vat eri hin­nan espoolaisille ja helsinkiläisille (tätähän se kaiketi tarkoittaisi?).

    “Tietääkö joku miljoon­akaupun­gin, jos­sa joukkoli­iken­teen lip­pu­jär­jestelmä toimisi yht­enä vyöhykkeenä?”

    Miljoon­akaupungista en tiedä, mut­ta Helsinkiä vähän isom­mas­sa Tukhol­mas­sa on käytössä yhden vyöhyk­keen malli kaikille kausilipuille (ker­tal­ipuis­sa on käytössä vyöhykkeet).

    Kari

  20. Kyse ei ole siitä, että seu­tuliput oli­si­vat eri hin­taisia vaan siitä, mik­si seu­tulip­pu­jen hin­nan alen­tamisek­si Espoo vaatii Helsinkiä nos­ta­maan sisäisen lip­pun­sa hintaa. 

    Helsingis­säkin on kausilipuille vain yksi vyöhyke, kuten Tukhol­mas­sa, mut­ta miten on Tukhol­man läänis­sä, joka vas­taa YTV-aluet­ta? Pääseekö sil­lä samal­la näyt­tölip­ul­la samaan hinaan myös naapurikuntiin?

  21. “Kyse ei ole siitä, että seu­tuliput oli­si­vat eri hin­taisia vaan siitä, mik­si seu­tulip­pu­jen hin­nan alen­tamisek­si Espoo vaatii Helsinkiä nos­ta­maan sisäisen lip­pun­sa hintaa.”

    Jos Espoo halu­aa laskea seu­tulipun hin­taa ja lupaa mak­saa omien asukkaiden­sa matkoista suurem­man sub­ven­tion, niin Helsin­gin täy­tyy myös sil­loin mak­saa omien asukkaiden­sa seu­tulipuista suurem­pi sub­ven­tio (sil­lä mik­si Espoo mak­saisi myös helsinkiläis­ten seu­tulipuista sub­ven­tio­ta). Helsin­ki voi siis joko 1) nos­taa myös omaa sub­ven­ti­astet­taan (kokon­aisuute­na) tai 2) siirtää kaupun­gin sisäis­ten lip­pu­jen sub­ven­tio­ta seutulippuihin.

    “Helsingis­säkin on kausilipuille vain yksi vyöhyke, kuten Tukhol­mas­sa, mut­ta miten on Tukhol­man läänis­sä, joka vas­taa YTV-aluet­ta? Pääseekö sil­lä samal­la näyt­tölip­ul­la samaan hinaan myös naapurikuntiin?”

    Kyl­lä se kos­kee koko Tukhol­man lääniä, eli kaikkea liiken­net­tä, jota hoitaa SL (Stock­holms lokaltrafik).

    http://sl.se/templates/PriceList.aspx?id=5302

    Alkukielel­lä tuo­takaan ei näköjään oikein selvästi ker­ro­ta, höpistään vain arvon­lisäveroista ja lip­pu­jen hin­to­jen muuttumisesta 🙂

    Ja selkeim­min hom­ma on jälleen ker­ran selitet­ty Wikipediassa:
    http://sv.wikipedia.org/wiki/Kollektivtrafik_i_Stockholms_l%C3%A4n

    Kari

  22. Sen ver­ran har­val­la helsinkiläisel­lä on seu­tulip­pua näyt­tölip­puna, että kaupun­gin talous kestää kyl­lä sen alen­tamisen. Espoo kuitenkin halu­aa oma­l­ta osaltaan rahoit­taa seu­tulipun hin­nan alen­tamisen nos­ta­mal­la vas­taavasti oman sisäisen liiken­teen lip­pun­sa seu­tulipun hin­taisek­si ja vaatii, että sol­i­daarisu­ud­es­ta espoolaisia kohtaan Helsinkikin tekee niin. Sitä en ymmär­rä, mik­si Helsin­ki ei saisi oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan säi­lyt­tää halvem­pia sisäisiä lippujaan.

  23. “Sitä en ymmär­rä, mik­si Helsin­ki ei saisi oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan säi­lyt­tää halvem­pia sisäisiä lippujaan.”

    Kaipa siinä on hienona tavoit­teena pois­taa kaupunkien sisäiset liput kokon­aan ja siir­tyä pelkästään seutulippuun. 

    Itse en pidä yhden lipun jär­jestelmää kovinkaan hyvänä ratkaisuna, mut­ta ymmär­rän kyl­lä, mik­si se kuu­lostaa houkut­tel­e­val­ta kehyskun­tien kannal­ta. Sehän kuitenkin paran­taa näi­den aluei­den houkut­tele­vu­ut­ta, kun niistä matkustet­taes­sa hin­ta on sama kuin Helsingis­sä matkustet­taes­sakin. Eli kään­täen: keskus­tas­sa työsken­televän asun­non han­kkimi­nen Matinkylästä on yhtä houkut­tel­e­vaa kuin vaik­ka Itäkeskuk­ses­ta, kos­ka matkus­tuk­seen ei tarvitse käyt­tää sen enem­pää rahaa.

    Ja jos Espoo halu­aisi oma­l­ta osaltaan alen­taa hin­nan samalle tasolle kuin mikä lipun hin­ta Helsingis­sä on, niin sub­ven­tio­ta pitäisi korot­taa melkoisen paljon (mikä ei vält­tämät­tä ole järkevää sekään, kos­ka siitähän pitäisi päästä kokon­aan eroon). Jos Helsin­gin hin­taa nos­te­taan, niin sub­ven­tioast­et­ta ei tarvitse nos­taa niin korkeaksi.

    Kari

  24. New Yorkissa ollaan mielestäni ainakin hyvin lähel­lä yhden vyöhyk­keen mallia kun metrot ja bus­sit mak­sa­vat saman ver­ran. Oliko se nyt kak­si dol­lar­ia matka. 

    En tosin ymmär­rä, mis­sä mielessä yhden vyöhyk­keen malli olisi tavoitelta­va asia. Pitkän­matkalais­ten sub­ven­toimi­nen lyhyi­den matko­jen tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la tun­tuu hölmöltä, ja kos­ka joukkoli­ikenne on jo nyt halvem­paa kuin autoilu kaiken­mit­taisil­la matkoil­la, ei syy vieroa joukkoli­iken­net­tä nytkään ole rahakysymys vaan joku muu.

  25. Tasa­tar­if­fi on esite­ty­istä tar­if­fi­malleista se, joka lisää joukkoli­iken­teen käyt­töä ja kulku­muo­to-osu­ut­ta kaik­ista eniten, kun sub­ven­tioaste pide­tään eri malleis­sa samana. Poli­it­ti­sista syistä mah­dolli­nen tasa­tar­if­fi­in siir­tymi­nen edel­lyt­tänee kuitenkin ainakin väli­aikaista sub­ven­tioas­t­een nos­toa. Tästä sit­ten seu­raa, että mak­sa­jan löytämi­nen on vaikeaa. 

    Eihän sitä joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­ut­ta kukaan pako­ta nos­ta­maan, mut­ta jos sitä halu­taan tar­if­fipoli­ti­ikan avul­la nos­taa, tasa­tar­if­fi on edullisin tapa. Jos tavoite on jokin muu, sil­loin tietenkin toimen­pidekin on eri.

  26. Joukkoli­iken­teen tar­if­fit on jo nyt vedet­ty ns. hatus­ta. Ei niil­lä ole todel­lis­ten kus­tan­nusten kanssa mitään tekemistä. Kaik­ki fysi­ikas­ta hie­mankin tietävät ymmärtävät sen, että mas­san A liikut­ta­mi­nen paikas­ta X paikkaan Y ei voi mak­saa samaa kun hie­man kauem­pana olev­as­ta paikas­ta V paikkaan Y. Silti matkalipun hin­ta on sama. Myöskään tyhjän raitio­vau­nun tai bussin kul­jet­tamista ei saa kan­nat­tavak­si mil­lään. Ei mil­lään. Se ei ole mah­dol­lista. Silti niitä aje­taan aikataulun mukaises­ti ja lipun hin­ta on sama.

    Tuo Osmon ainainen kit­inä siitä, että helsinkiläiset jou­tu­isi­vat tuke­maan espoolais­ten matkaku­lu­ja, jos YTV-alue hoi­tu­isi yhdel­lä lip­ul­la on ker­takaikki­aan hölmöä, kos­ka jo nyt itähelsinkiläis­ten matko­ja tue­taan kan­takaupungis­sa ole­vien kus­tan­nuk­sel­la. Tukhol­man malli lääninkat­tavas­ta seu­tuli­pus­ta, joka kausilip­puna mak­saa kaikille saman ver­ran. on käytössä aivan lois­ta­va. Sil­loin kun siel­lä asuin, niin kukaan ei valit­tanut siitä että joutu­vat mak­samaan suh­teessa enem­män kuin toiset. Matkalipun hin­ta ei voi olla kateu­den kohde mis­sään muual­la kuin Suomes­sa. Toisaal­ta on yli­hölmöä, että YTV-alueel­la on 5 laskut­ta­jaa (Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­ni­ainen ja VR) samalle asialle, joka merk­it­see 5‑kertaisia byrokra­ti­akus­tan­nuk­sia. Olisiko tuos­sa kus­tan­nusten leikkauskohde? 

    Joukkoli­ikenne on kom­pro­mis­si huonon ja huonom­man välil­lä. Sik­si ajankin henkilöau­tol­la, joka ker­ran han­kit­tuna on halvin matkus­tus­muo­to ja nopein. Julk­isil­la mat­ka työ­paikalle kesti aina yli puoli tun­tia suun­taansa. Henkilöau­tol­la alle 10 min­u­ut­tia. Luovuinkin heti tilaisu­u­den tul­tua kausili­pus­ta, kos­ka se tuli niin kalli­ik­si polt­toaineku­lui­hin ver­rat­tuna. Kos­ka joku nyt kuitenkin alkaa nil­lit­tää, että autossa on muitakin kulu­ja kuin polt­toainekus­tan­nuk­set, niin tehdään se nyt selväk­si. Ne kus­tan­nuk­set pitää mak­saa myös, jos julkisen liiken­teen matkalip­pu on han­kit­tu ja näin ollen ver­tailukelpoinen hin­ta saadaan tekemäl­lä ver­tailu auton kiin­teät kus­tan­nuk­set k lisät­tynä matkalipun hin­nal­la m ja ver­taa­mal­la sum­maa k lisät­tynä polt­toaineku­luil­la b.

    Laskelmia on haus­ka tehdä, mut­ta todel­liset kulut saa selville vain ja ain­oas­taan jälkikä­teen laske­mal­la paljonko rahaa on kadon­nut tililtä.

  27. “En tosin ymmär­rä, mis­sä mielessä yhden vyöhyk­keen malli olisi tavoitelta­va asia. Pitkän­matkalais­ten sub­ven­toimi­nen lyhyi­den matko­jen tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la tun­tuu hölmöltä, ja kos­ka joukkoli­ikenne on jo nyt halvem­paa kuin autoilu kaiken­mit­taisil­la matkoil­la, ei syy vieroa joukkoli­iken­net­tä nytkään ole rahakysymys vaan joku muu.”

    Sosi­aa­li­nen tas­a­puolisu­us lie­nee yksi keskeisim­mistä argu­menteista. Kauem­paa matkus­ta­vat kär­sivät jo siitä, että joutu­vat matkus­ta­maan pidem­piä matko­ja, jol­loin olisi oikeu­den­mukaisem­paa, että tätä hait­taa sit­ten komben­soidaan sub­ven­toimal­la lip­pu­ja. Toinen syy on jär­jestelmän yksinker­taisu­us (käyt­täjän kannal­ta), mitä voinee sinän­sä pitää tavoitelta­vana asiana. Kol­mas syy on se, että olisi tavoiteltavaa kan­nus­taa ihmisiä liikku­maan jalan ja pyöräl­lä lyhyet matkat, jol­loin on perustel­tua pitää lyhyi­den matko­jen lip­pu­jen hin­taa kohtu­ullisen korkeana ja pitkien matko­jen mata­lana (kos­ka näil­lä matkoil­la kil­pail­i­ja on auto).

    Mut­ta on niitä hait­ta­puo­li­akin. On myös oikeu­den­mukaista, että ne jot­ka enem­män matkus­ta­vat, myös mak­sa­vat enem­män (kos­ka he myös aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia). Jär­jestelmän tehokku­u­den kannal­ta on läh­es poikkeuk­set­ta hyvä asia että hin­nat riip­pu­vat kus­tan­nuk­sista. Tämän vuok­si myös ruuh­ka-aikaan liikku­vien lip­pu­jen tulisi olla muuhun aikaan liikku­via kalli­impia (mut­ta YTV suures­sa viisaudessaan poisti halvem­mat päiväliput, perus­teenaan lip­putu­lo­jen kas­vat­ta­mi­nen ja se, etteivät ihmiset niistä tienneet).

    Tämän lisäk­si tulee joukko mui­ta tek­i­jöitä, kuten maankäyt­töä ohjaa­va vaiku­tus. Liiken­nekus­tan­nusten nousu yleen­sä johtaa tiivi­im­pään kaupunki­rak­en­teeseen ja palvelu­iden hajaan­tu­miseen laa­jem­malle alueelle (käve­ly­matkan päähän). Siitä olisi myös jär­jestelmän kehit­tämisen kannal­ta hyö­tyä, että ihmiset kuit­taisi­vat lip­pun­sa sekä liiken­nevä­li­neeseen nustes­sa, että sieltä poistues­saan (saataisi­in enem­män tietoa matkuskäyttäytymisestä)

    Ja jos mietitään lip­pu­jär­jestelmän muut­tamista, pitää myös huo­ma­ta suurten muu­tosten ole­van yleis­es­ti haitallisia. Jos esimerkik­si jonkun henkilön lipun hin­ta kas­vaa paljon, hän saat­taa siir­tyä auton käyt­töön. Kuitenkin on niin, että “piin­tynyt autoil­i­ja” ei vält­tämät­tä vai­h­da joukkoli­iken­teeseen, vaik­ka hänen lipun­hin­tansa lask­isikin. Suuret muu­tok­set johta­vat hel­posti käyt­täjämäärien laskuun.

    Toisin kuin tääl­lä on väitet­ty, joukkoli­iken­teel­lä liikku­mi­nen on osit­tain myös rahakysymys. Auton omis­ta­jalle auton han­k­in­nas­ta, vaku­u­tuk­sista yms. aiheutuneet kus­tan­nuk­set ovat luon­teeltaan upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia, joten ne eivät enää vaiku­ta kulku­ta­van val­in­taan (muuten kuin ehkä psykol­o­gis­es­ti: pitäähän sitä autoa käyt­tää, kun se on niin kalli­il­la han­ki­tukin), kos­ka kus­tan­nuk­sia ver­rataan ain­oas­taan muut­tuvien kus­tan­nusten osalta (matkalip­pu vs. polt­toaine ja pysäköin­tikus­tan­nuk­set). Tietenkin olisi toiv­ot­tavaa, että niin moni ei eutoa han­kkisi, mut­ta se ei nähdäk­seni ole keskeistä lip­pu­jen hin­noit­telus­ta puhuttaessa.

    Tääl­lä on viitat­tu selvi­tyk­seen, jos­sa on tutkit­tu joukkoli­iken­teen tekemistä ilmaisek­si Helsin­gin sisäisessä liiken­teessä. Aja­tus on, aivan oikein, todet­tu huonok­si. Tästä tutkimuk­ses­ta ei kuitenkaan voi vetää suo­ria johtopäätök­siä seu­tulipun hin­to­jen vaiku­tuk­si­in, kos­ka seu­tulipun hin­ta on karkeasti kaksinker­tainen ja autoilu on muutenkin eri ase­mas­sa Helsin­gin sisäl­lä kuin koko seudul­la. Kan­takaupungis­sa autoilua rajoit­taa viimekädessä tilan puute, mikä ei ole vas­taa­va ongel­ma kauem­pana keskus­tas­ta. Kos­ka lip­pu­jen ilmaisu­us ei juurikaan tilaa lisää (no, joku helsinkiläi­nen saat­taa tehdä tilaa Espoosta/Vantaalta autoil­e­valle), eivät vaiku­tuk­set autoilu­un ole kovinkaan suuret.

    Kari

  28. “Eihän sitä joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­ut­ta kukaan pako­ta nos­ta­maan, mut­ta jos sitä halu­taan tar­if­fipoli­ti­ikan avul­la nos­taa, tasa­tar­if­fi on edullisin tapa. Jos tavoite on jokin muu, sil­loin tietenkin toimen­pidekin on eri.”

    Joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­u­den nos­t­a­mi­nen on tietenkin sinän­sä hyvä ja tavoitelta­va asia, mut­ta ei ain­oa huomionar­voinen seik­ka. Minä pitäisin tärkeäm­pänä liikut­tu­jen matko­jen lyhen­tämistä ja yhteiskun­tarak­en­teen kehit­tämistä sel­l­aisek­si, ettei pitki­in matkoi­hin olisi tarvet­ta. Jonkin­lainen matkaan perus­tu­va malli (vyöhykkeil­lä tai ilman) olisi tähän parem­pi työkalu.

    Mut­ta ei pitäisi tui­jot­taa pelkästään lip­pu­jen hin­noit­telua, paljon riip­puu sosi­aalipoli­ti­ikas­ta, kaavoituk­ses­ta, joukkoli­iken­teen toteut­tamis­es­ta ja esimerkik­si autoli­iken­teen kustannusrakenteesta. 

    Näk­isin, että esimerkik­si Tukhol­man seudul­la nämä asi­at on hoidet­tu siinä määrin eri taval­la kuin pääkaupunkiseudul­la, että paras malli Tukhol­maan (otta­mat­ta kan­taa siihen, onko tasa­tar­if­fi sel­l­ainen) ei vält­tämät­tä ole paras malli PK-seudulle.

    Kari

  29. “Toisaal­ta on yli­hölmöä, että YTV-alueel­la on 5 laskut­ta­jaa (Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­ni­ainen ja VR) samalle asialle, joka merk­it­see 5‑kertaisia byrokratiakustannuksia”

    Ehkä tämäkin pitää kor­ja­ta. Ei PK-seudul­la ole viit­tä laskut­ta­jaa. YTV hoitaa kaiken muun seudun joukkoli­iken­teen pait­si Helsin­gin sisäisen joukkoli­iken­teen, jota hoitaa (tois­taisek­si) HKL. YTV tilaa liiken­teen kil­pailu­tuk­sen perus­teel­la yksi­ty­isiltä bus­siy­htiöil­ta ja VR:ltä VR:n sanele­maan hintaan.

    HKL:n ja YTV:n organ­isaa­tioi­ta ollaan yhdis­tämässä, mut­ta kaupunkien välil­lä on riitaa mm. valtasuhteista.

    Kari

  30. “Ei PK-seudul­la ole viit­tä laskut­ta­jaa. YTV hoitaa kaiken muun seudun joukkoliikenteen”

    Tämähän on hieno ske­naario. Voi olla että YTV hoitaa liiken­teen, mut­ta rahat YTV:lle tule­vat kuitenkin seudun kun­nista. Vai viit­sitkö valaista mis­tä muual­ta eli onko YTV joku poh­ja­ton run­sauden­sarvi, joka ei tarvitse ulkop­uolista rahoitusta? 

    Kor­jaus. Toim­i­joi­ta onkin 6 (Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­ni­ainen , VR ja YTV) nämä pois­ta­mal­la saataisi­in yksi iso toim­i­ja tilalle.

  31. “Tämähän on hieno ske­naario. Voi olla että YTV hoitaa liiken­teen, mut­ta rahat YTV:lle tule­vat kuitenkin seudun kun­nista. Vai viit­sitkö valaista mis­tä muual­ta eli onko YTV joku poh­ja­ton run­sauden­sarvi, joka ei tarvitse ulkop­uolista rahoitusta?”

    En minä nyt oikein ymmär­rä, mitä ajat takaa? Kaupunkien ja VR:n lakkauttamista?

    Joukkoli­iken­teen osalta YTV:n rahat tule­vat lip­putu­loista ja kun­tien sub­ven­tiona ko. kun­tien bud­jetista (mis­tä muual­ta ne voisi­vat tul­la?). YTV on se yksi toim­i­ja, jota kaipaat. Tai olisi, jos se yhdis­tet­täisi­in HKL:n kanssa.

    Kari

  32. Luke­mani mukaan myös nykyiset alen­nus­liput pois­tu­vat käytöstä tämän uud­is­tuk­sen myötä. Toki se ei niin vaiku­ta jos on tarpeek­si nuori tahi van­ha (yli 70) mut­ta muut alen­nus­lip­pu­laiset menet­tävät etuuten­sa. Onko tässä sit­ten tarkoi­tus pois­taa pien­i­t­u­loisem­mat pois julkises­ta liiken­teestä ja jät­tää hei­dät syr­jäy­tymään entistä enem­män kotei­hin­sa? Jo nyt tiedän ihmisiä joiden on mah­do­ton­ta mak­saa kuukausilip­pua Helsin­gin sisäl­lä ja seu­tulip­pu ilman alen­nuk­sia on ihan kohtu­ut­toman hin­tainen. Tämä tar­if­fi uud­is­tus ei kuu­losta mitenkään posi­ti­iviselta, se tulee kas­vat­ta­maan entis­es­tään taloudel­lista eri­ar­voisu­ut­ta. Usein toivoo, että ne suu­rit­u­loiset, jot­ka näitä uud­is­tuk­sia vään­tää eläi­sivät kaupun­gin laidal­la ja yrit­täi­sivät pär­jätä niil­lä pie­nil­lä tuloil­la, joil­la iso osa täl­lä het­kel­lä yrit­tää pärjätä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.