Vahingossa tehtyjä ratkaisuja

Moni ulko­mai­nen tark­kai­li­ja sanoo, että suo­ma­lais­ten hyvä luku­tai­to ja erit­täin hyvä englan­nin tai­to eivät ole kou­lu­lai­tok­sen tuo­tet­ta vaan seu­raus­ta sii­tä, että Suo­mes­sa ei duba­ta ulko­mai­sia elo­ku­via vaan teks­ti­te­tään. Voi­dak­seen seu­ra­ta, on pak­ko lukea ja samal­la tulee koko ajan kuul­leek­si ulko­maan kiel­tä. Ita­lias­sa Mar­lon Bran­do puhuu italiaa.

Pää­tös olla dub­baa­mat­ta elo­ku­via ei syn­ty­nyt ope­tus­mi­nis­te­riön stra­te­gia­ryh­mäs­sä vaan aivan sääs­tö­syis­tä YLE:ssä. Se oli siis tahatonta.

Meil­lä aina­kin yri­te­tään  pitää huol­ta sii­tä, ettei perus­kou­lu jakau­du hyviin ja huo­noi­hin kou­lui­hin. Niil­lä on kou­lu­pii­rin­sä eivät­kä rik­kaat saa pan­na lap­si­aan rik­kai­den kou­lui­hin. SYK on täs­tä poik­keus. Muu­ten tätä yri­te­tään kier­tää valit­se­mal­la lap­sel­le pit­kä rans­ka tai pane­mal­la hänet johon­kin pai­no­tet­tuun peruskouluun.

Lukiot taas ovat avoi­mes­ti jakau­tu­neet hyviin ja huo­noi­hin. Toi­siin pää­see alle seis­kan kes­kiar­vol­la, toi­siin tar­vi­taan pit­käl­ti yli ysin kes­kiar­vo. Pää­tös­tä jakaa lukiot hyvien ja huo­no­jen oppi­lai­den kou­lui­hin ei edel­tä­nyt asi­aan paneu­tu­nut peda­go­gi­nen kes­kus­te­lu. Pää­tet­tiin tasa-arvon nimis­sä, ettei­vät ne kou­lut, jois­sa on samas­sa kou­lus­sa lukio ja perus­kou­lu, saa suo­sia omia perus­kou­lu­lai­si­aan lukioon pää­sys­sä. Niin­pä jokai­nen suo­ma­lai­nen perus­kou­lun päät­tä­nyt saa hakeu­tua mihin lukioon hyvän­sä. Jos kaik­ki eivät mah­du, valin­ta teh­dään ”objek­tii­vi­ses­ti”  perus­kou­lun pääs­tö­to­dis­tuk­sen kes­kiar­von perus­teel­la. Har­va ymmär­si, että tämä mer­kit­si Pan­do­ran lip­paan avaa­mis­ta. Joku var­maan­kin ymmärs­ti, mut­ta ei pitä­nyt asias­ta meteliä.

45 vastausta artikkeliin “Vahingossa tehtyjä ratkaisuja”

  1. Monel­le jäi var­mas­ti epä­sel­väk­si, että miten Suo­ma­lai­nen yhteis­kou­lu on poik­keus… ker­toi­sit­ko? Rik­kau­den kans­sa aina­kaan asial­la ei ole mitään tekemistä. 

    Kol­man­nel­le luo­kal­le pyr­ki­vät mene­vät syk­kiin tes­tiin, joka mit­taa lähin­nä kie­lel­li­siä val­miuk­sia. Jokai­nen taval­li­nen pens­ka, jon­ka tie­dän on tämän tes­tin läpäissyt. 

    Tie­tys­ti kou­lus­ta lois­ta­vat pois­sao­lol­laan oppi­mis­häi­riöi­set, soma­lit, roma­nit ym. Mut­ta varak­kuu­del­la ei ole yhteyt­tä asi­aan pät­kän vertaa.

  2. SYK:lla on eri­tyis­lu­pa vali­ta oppi­laik­si lah­jak­kai­ta lap­sia, on ollut jo vuo­si­kym­me­niä. En oikeas­taan tie­dä, mihin tämä perustuu.

  3. Hyvän luku­tai­don ja teks­ti­tyk­sen välil­lä ei oli kan­sain­vä­li­ses­ti kor­re­laa­tio­ta, muu­ten­han pie­net maat ja kie­lia­lu­eet pär­jäi­si­vät taval­lis­ta parem­min PISAn luku­tai­toa mit­taa­vas­sa osassa.

    Sen sijaan PISAn mukaan löy­tyy oikeas­ti vah­va kor­re­laa­tio, joka saat­taa selit­tää luku­tai­toa, nimit­täin se, että suo­ma­lai­set 15-vuo­ti­aat pär­jää­vät lähes par­hai­ten maa­il­mas­sa kai­kil­la muil­la­kin mittareilla.

    Perus­kou­lu on tosi­aan Suo­mes­sa tasa­laa­tui­nen (vaik­ka Suo­mes­sa löy­tyy hyvin myös huip­puop­pi­lai­ta, toi­sin kuin usein näkee väi­tet­tä­vän). Perus­kou­lun jäl­keen ei enää kai ole syy­tä pyr­kiä tasa­laa­tui­suu­teen. Osa men­köön opis­ke­le­maan ammat­tiin, osa aka­tee­mi­sel­le polul­le ja loput sii­hen väliin. Kyl­lä tähän sopii hyvin eri­ta­soi­set lukiotkin.

    Ja saa­han sen perus­kou­lun­kin vali­ta aika vapaas­ti, muuten.

  4. Äh, kaik­kiin kie­li­kou­lui­hin­kin on tes­ti, joka mit­taa perus­val­miuk­sia ei sen kum­mem­paa.… englan­ti­lai­seen, sak­sa­lai­seen ja rans­ka­lai­seen kouluun. 

    Kou­lun tasoa nos­taa hui­mas­ti vain se, kun syr­jäy­ty­nei­den lap­set ovat pois­sa. Taval­lis­ten por­va­ris­per­hei­den ker­sat syk­kiin menee, ei todel­la­kaan mit­kään “lah­jak­kaat”. Munk­ki­vuo­ren ala-asteel­ta pyr­kii noin kol­man­nes ikä­luo­kas­ta aina syk­kiin ja suun­nil­leen se osuus myös pääsee. 

    Koke­muk­sel­la sanon tämän kak­si vuo­si­kym­men­tä asi­aa seuranneena.

  5. Sykis­tä kyl­lä jää­dään ran­nal­le­kin. Itse tie­dän monia “taval­li­sia pens­ko­ja” jot­ka eivät ole kysei­seen oppi­lai­tok­seen pääs­seet vaik­ka van­hem­pien moti­vaa­tio onkin ollut kova. Sykil­lä on sen­tään aika muka­va sta­tusar­vo kah­vi­huo­neen koulukeskusteluissa.

    Joka tapauk­ses­sa saksan‑, ranskan‑, musiik­ki jne. luok­kien oppi­lai­den huol­ta­jil­la on mer­kit­tä­väs­ti kovem­pi moti­vaa­tio tukea jäl­ki­kas­vu­aan kuin muil­la. Kou­lu­jen sisäl­lä tuo moti­vaa­tio näkyy pahim­mil­laan siten, että ne joil­la on niil­le anne­taan eli että kou­lu raken­taa musiik­ki­luok­kan­sa ympä­ril­le säde­ke­hän, jon­ka sisäl­le ei sit­ten tavik­sil­la ole asiaa.

  6. Sanoit, että rik­kaat yrit­tä­vät lait­taa lap­sen­sa rik­kai­den kou­lui­hin valit­se­mal­la pit­kää rans­kaa yms. Ei se yri­tyk­sek­si jää — ja ensi­si­jai­ses­ti sii­tä pitää kaa­voi­tus huo­len. Kun kau­pun­ki kaa­voi­te­taan erik­seen rik­kail­le ja köy­hil­le, kyl­lä ne kou­lut­kin kum­mas­ti eriytyvät.

    Musiik­ki­luo­kat (heti perus­kou­lun syn­nyt­tyä) ava­si­vat pan­do­ran lip­paan ja kiusal­li­nen sar­ja huo­no­ja opetusministereitä(Uosukainen, Hei­no­nen, Rask) 90-luvul­la vei­vät kehi­tyk­sen sii­hen, että jos on rahaa ja/tai tie­toa, ja jos vil­pit­tö­mäs­ti ajat­te­lee, että mei­dän lap­si ansait­see parem­man kou­lu­tuk­sen kuin mui­den lap­set, aina saa lap­sen tuu­pat­tua sel­lai­seen kou­luun, jos­sa ei rupusa­kin tuu­li­pu­ku van­hem­pai­nil­lois­sa kahise.

    Eli — suo­ma­lai­nen perus­kou­lu­luok­ka kes­täi­si oikein hyvin nor­maa­lin läpi­leik­kauk­sen: kak­si maa­han­muut­ta­jaa, kak­si yli­vil­kas­ta ja yksi vil­kas, jos loput 15 oli­si­vat nii­tä taval­li­sia tai lah­jak­kai­ta. Mut­ta kun tämä kaa­voi­tus ja kou­lu­jen vapaa valin­ta ajaa sii­hen, että hyvä­osais­ten lap­set, jot­ka aika usein ovat taval­li­sia tai lah­jak­kai­ta, mene­vät omiin kou­lui­hin­sa ja “rupusak­ki” jää omaan kou­luun­sa — jos­sa onkin sit­ten ylen mää­rin ongel­mia — ja jos­ta loput­kin suo­ma­lai­set tavik­set karkaavat.

    Eli minä en oli­si ensi­si­jai­ses­ti huo­lis­sa­ni lukioi­den eriar­vois­tu­mi­ses­ta vaan perus­kou­lu­jen. Ja jos rat­kai­su­ja von­ga­taan: kou­lu­pii­ri­ra­jat todel­la tiu­koik­si ja joka kou­lu­pii­riin sosio­eko­no­mi­sel­ta pro­fii­lil­taan eri­lai­sia asui­na­lui­ei­ta. Ja eri­tyis­luo­kat (musiik­ki, kie­li­luo­kat jne.) kou­lui­hin — ei oppi­lai­ta per­ke­le poik­ki Hel­sin­gin johon­kin “tans­si­pai­not­tei­seen ala-astee­seen”. Eli täs­sä asias­sa 80-luvun lop­pu oli kulta-aikaa.

    Hel­sin­ki on täs­sä suh­tees­sa Suo­men sur­kein, mut­ta kaik­ki ne kau­pun­git, jos­sa on ikä­luok­kaa koh­den useam­pi kou­lu ja lyhyet etäi­syy­det, tule­vat kyl­lä perässä.

    Lukio­lis­tat­han ovat jour­na­lis­tii­kan kuva: nopea sija­lu­ku­tie­to ja ympä­ri­pyö­reä “moni seik­ka vai­kut­taa” ja vuo­den pääs­tä uusiksi. 

    Pitää lopet­taa, kun tulee niin vihaiseksi.

    Tou­ko Mettinen
    (nimi­merk­ki)

  7. Tuo dub­baa­mat­ta jät­tä­mi­nen oli ehdot­to­mas­ti oikea rat­kai­su! Luul­ta­vas­ti jopa YLE:n his­to­rian fik­suin.. 🙂 Dub­baa­mi­ses­ta on muu­ten ole­mas­sa vie­lä eri­tyi­sen ärsyt­tä­vä venä­läi­nen vari­aa­tio; sii­nä fil­min alku­pe­räi­nen ääni kuu­luu mut­ta niin hil­jaa ettei sii­tä saa sel­vää ja sit­ten “tat­jaa­na” lukee pääl­le replii­kit venä­jäk­si täy­sin ilmeet­tö­mäl­lä äänel­lä.. Sys­tee­mi ei ilmei­ses­ti ollut käy­tös­sä vie­lä NL aikaan, oli­si vai­kea kuvi­tel­la että ‘repo­ra­dio’ oli­si käyt­tä­nyt eri­lais­ta tek­niik­kaa kuin Suu­ri Ystävä.

    Mitä taas tulee perus­kou­lu­jen tasoe­roi­hin niin hie­man ihmet­te­len Osmon hurs­kas­ta huol­ta asias­ta. Kai­kil­le hie­man­kin asi­aa tun­te­vil­le on sel­vää että jako on jo tapah­tu­nut. Kou­lun tason näkee siel­lä sisäl­lä käy­mät­tä alu­een työt­tö­myys­pro­sen­tis­ta. Suo­mea rii­vaa­va ja ala­ti pahe­ne­va huu­ta­va työ­voi­ma­pul­la on luo­nut Suo­meen jat­ku­vas­ti lisään­ty­vän jou­kon syr­jäy­ty­nei­tä vaan ei lap­set­to­mia ihmi­siä, joi­den syr­jäy­ty­mi­nen on kaik­kien vii­me­vuo­si­na jul­kais­tui­den tut­ki­mus­ten mukaan vie­lä­pä voi­mak­kaas­ti periytyvää. 

    Tämä tar­koit­taa väis­tä­mät­tä kou­lu­jen tasoe­ro­jen kas­vua. Ero ei vie­lä ole suu­ren suu­ri kos­ka­pa tois­tai­sek­si on riit­tä­nyt yli­mää­räis­tä rahaa ongel­ma­kou­luil­le ja toi­saal­ta suo­ma­lai­nen kes­ki­luok­ka on niin köy­hää ettei muut­to pois ongel­mal­li­sek­si koe­tul­ta alu­eel­ta ole aina help­poa. Aikai­sem­min tähän ei tosin ollut tar­vet­ta­kaan, sil­loin aikai­sem­min kun osta­rien mar­ke­teis­sa ei vie­lä ollut edes vartijoita.. 

    Suo­mes­sa tilan­ne on sen­tään sii­nä mie­les­sä vie­lä parem­pi että meil­lä kou­lu­ja ei lähes päi­vit­täin pala kuten Ruot­sis­sa tapah­tuu. Asioi­hin pitäi­si kui­ten­kin puut­tua ennen kuin on pak­ko ja luo­pua kii­rees­ti pakol­li­ses­ta ruot­sin­kie­len ope­tuk­ses­ta! Vai mitä?

  8. Tuo­ko Met­ti­nen: Eikös se ole hyvä, että edes joku osa lap­sis­ta pää­see hyö­ty­mään sii­tä, että hei­dän van­hem­pan­sa ovat kiin­nos­tu­neet hei­dän kou­lu­tuk­ses­taan? Minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että sinä haluat estää tämän posi­tii­vi­sen vai­ku­tuk­sen tasa-arvon nimissä.
    Esi­tät, että kai­kis­ta Suo­men kou­luis­ta voi­tai­siin teh­dä kaa­voi­tuk­sel­la ja ihmis­ten valin­nan mah­dol­li­suuk­sia rajoit­ta­mal­la saman­lai­sia. Mik­si luu­let, että yksi vaih­toeh­to on parem­pi, kuin että jokai­nen voi vali­ta itsel­leen sopivimman?

  9. Kyl­lä­hän se on absur­dia, kun lap­set läh­tee perus­kou­lun jäl­keen muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan lukio­ta­son opin­to­ja, ikään kuin lukios­sa jotain raket­ti­tie­det­tä har­joi­tet­tai­siin. Vaan niin­hän se on, että seu­ra tekee kaltaisekseen.

  10. Art­tu­ri Björ­kil­le: Kun tuo­ta perus­kou­lua yhteis­kun­nan varoil­la pyö­ri­te­tään, näki­sin hyvä­nä, että peru­kou­lu sys­tee­mi­nä hyö­dyt­täi­si koko yhteis­kun­taa. Ei vain parem­man väen lap­sia. Paras­ta, mitä kou­lu voi tar­jo­ta lap­sel­le, on hyvät luok­ka­to­ve­rit, ja nii­tä riit­täi­si kai­kil­le, jos hyvä­osai­set eivät eris­täy­tyi­si omiin musiik­ki­luok­kin­sa ja syk­kei­hin­sä. Haluat­ko sinä estää tämän posi­tii­vi­sen vai­ku­tuk­sen valin­nan­va­pau­den nimissä?

    En muu­ten luu­le, että “yksi vaih­toeh­to on parem­pi, kuin että jokai­nen voi vali­ta itsel­leen sopi­vim­man”, kos­ka jokai­nen ei voi vali­ta. Sik­si vero­va­roil­la yllä­pi­det­ty kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä ei sai­si jakaa lap­sia menes­ty­jiin ja luuse­rei­hin sen perus­teel­la, kuin­ka tai­ta­via hei­dän van­hem­pan­sa ovat valit­se­maan kouluja. 

    Hete­ro­gee­ni­nen perus­kou­lu ei tasa­päis­tä ketään. Se hyö­dyn­tää tehok­kain­ta oppi­mis­ta: ver­tai­sop­pi­mis­ta. Joka luok­kaan kyl­lä riit­täi­si hyviä oppi­joi­ta niin pal­jon, että luok­kaan saa­tai­siin posi­tii­vi­nen kier­re aikaan — sii­hen näh­den esim. Hel­sin­gin “posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio” on pro­mil­le­luo­kan näper­te­lyä. Jos luok­kaan pitää saa­da posi­tii­vi­nen kier­re ilman “hyviä oppi­lai­ta”, posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion panos­tus pitäi­si olla vähin­tään pro­sent­te­ja (ope­tus­toi­men budjetista).

    Tou­ko Mettinen
    (nimi­merk­ki)

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Lukiot taas ovat avoi­mes­ti jakau­tu­neet hyviin ja huonoihin.”

    Sini­vih­reä:

    Jos nyt hyvis­tä ja huo­nois­ta halu­aa puhua, niin oikeam­min oli­si sanoa että lukiot jakau­tu­vat nii­hin jois­sa on hyviä oppi­lai­ta ja nii­hin jois­sa on sekä hyviä että huo­no­ja oppilaita.

  12. Vali­koi­mat­to­man oppi­la­sai­nek­sen kir­jo suo­ma­lai­ses­sa nor­maa­li­kou­lus­sa käsit­tää kaik­ki lap­set ja nuo­ret heik­ko­lah­jai­sis­ta neroi­hin. Jouk­koon mah­tuu vie­lä eri­lai­set oppi­mis­häi­riöt lie­väs­tä keskivaikeaan. 

    SYK:n tes­ti kar­sii dys­faa­ti­kot, luki­häi­riöi­set ja muis­ta oppi­mis­häi­riöis­tä kär­si­vät ja arva­ten­kin lap­set joi­den ÄO on alle 90. Tämän lisäk­si 8‑vuotias voi ali­suo­riu­tua tes­tis­sä mones­ta syys­tä: moti­vaa­tion puu­te, kes­kit­ty­mis­ky­vyn puu­te, ulkoi­set häi­rö­te­ki­jät jne. 

    Näin ollen Syk­kiin pää­se­vät nor­maa­liä­lyi­set ja hyväl­lä opis­ke­luo­rien­taa­tiol­la varus­te­tut lap­set, eivät siis suin­kaan lah­jak­kaat. Kou­lun tasoa todel­la­kin riit­tää olen­nai­ses­ti nos­ta­maan se, että luo­kas­sa jat­ku­vaa eri­tyis­huo­mio­ta vaa­ti­va nel­jän­nes lois­taa pois­sao­lol­laan. Kyse ei ole siis lah­jak­kais­ta. Kysy­kää vaik­ka SYK:n reh­to­ril­ta, ellet­te minua usko. 

    Munk­ki­vuo­ren ala-asteel­ta kes­ki­mää­rin 7 las­ta pyr­kii toi­sel­ta luo­kal­ta Suo­ma­lai­seen Yhteis­kou­lun. 0–1 las­ta vuo­sit­tain ei pää­se, loput pää­se­vät. Tämä tie­tys­ti joh­tuu sii­tä, ettei las­ta jol­la on vähän­kin vai­keuk­sia kou­lu­työs­sä edes lai­te­ta pyrkimään.

  13. Olen­nais­ta­han lukoi­den parem­muus­jär­jes­tyk­ses­sä oli SYK:n koh­dal­la se, että lukion pää­sy­ra­ja on vain noin 8,5 ja sil­ti SYK oli yli­voi­mai­nen ylioppilaskirjoituksissa. 

    Res­suun ja Nors­siin on yli yhdek­sän kes­kiar­vo pää­sy­ra­ja­na, mut­ta SYK jät­ti ne yli­op­pi­las­tu­lok­sis­sa jälkeensä.

  14. Täs­sä asias­sa pitää erot­taa kak­si tasoa: Yhteis­kun­nan kan­nal­ta teho­kas ja hyö­dyl­li­nen ja toi­saal­ta yksi­lö­ra­tio­naa­li­nen. Suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä on pyrit­ty raken­ta­maan yhteis­kun­nan kan­nal­ta tehok­kaak­si, mut­ta se on teh­ty taval­la, joka on ris­ti­rii­das­sa yksi­lö­ra­tio­naa­lis­ten pää­tös­ten kanssa. 

    Yhteis­kun­nan kan­nal­ta teho­kas voi olla monen yksi­lön mie­les­tä huo­no. On mah­dol­lis­ta, että jos kou­lut eriy­ty­vät hyviin ja huo­noi­hin kou­lui­hin, huo­no­jen kou­lu­jen oppi­laat kär­si­vät pal­jon enem­män kuin hyvien kou­lu­jen oppi­laat hyö­ty­vät. Jos näis­sä pela­taan pel­kil­lä mie­li­ku­vil­la — niin­kuin usein on — voi jopa olla, ettei “hyväs­tä” kou­lus­ta oikeas­ti ole mitään hyö­tyä. Resurs­sit on teho­kas­ta ohja­ta sin­ne, mis­sä mar­gi­naa­li­nen panos­tus eni­ten tuottaa. 

    Yksi­lön kan­nal­ta tilan­ne on toi­nen. Jos kou­luil­la on eroa, vaik­ka kuin­ka pie­niä, monet halua­vat lap­sen­sa sin­ne “parem­paan” kou­luun. Tämä on ymmär­ret­tä­vää, eikä sii­nä ole mitään moraa­li­ses­ti mätää tai muu­ten epäi­lyt­tä­vää, toi­sin kuin tääl­lä monet tun­tu­vat ajat­te­le­van. Musiikki‑, lii­kun­ta- ja vas­taa­via eri­kois­luok­kia (ja kou­lu­ja) on perus­tet­tu, kos­ka musi­kaa­li­suus ei ole poliit­ti­ses­ti arka­luon­toi­nen asia. Mate­maat­ti­nen tai muu (tie­tyis­sä) työ­teh­tä­vis­sä mer­kit­tä­väk­si koet­tu lah­jak­kuus sen­si­jaan tun­tuu ole­van ja sik­si sen mukaan eriyt­tä­mis­tä vas­tus­te­taan hyvin voi­mak­kaas­ti. No, kun nii­tä ei ole, niin sit­ten nii­tä “raken­ne­taan” musiik­ki tms. luokista. 

    Ikään­kuin se, että van­hem­mat ovat kiin­nos­tu­nei­ta las­ten­sa kou­lun­käyn­nis­tä oli­si huo­no asia. Tot­ta­kai sen voi vetää öve­rik­si­kin, mut­ta voi­daan­ko van­hem­pia todel­la syyl­lis­tää siitä 

    Näi­tä eriyt­tä­mi­siä ei kui­ten­kaan ole mikään pak­ko teh­dä kou­lu­jen välil­lä, eikä edes luok­kien välillä.

  15. Eli­na: Haluat siis sanoa, että SYK:issä opis­ke­lee ihan nor­maa­le­ja suo­ma­lai­sia lap­sia, joi­den älyk­kyys­osa­mää­rä lie­nee yli 90. Sekin on muka­vaa, että SYKin reh­to­ri­kin voi tämän todis­taa. Vähän vai­kea uskoa, vaik­ka mitä ilmei­sim­min tun­net asiat.

    Sanoit, että SYKin tasoa olen­nai­ses­ti nos­taa se, että jat­ku­vaa eri­tyis­huo­mio­ta kai­paa­va nel­jän­nes puut­tuu tun­neil­ta. Kun SYK (ja ole­tet­ta­vas­ti moni muu­kin kou­lu) siis nämä nel­jän­nek­set kar­sii “ihan perus­tes­teil­lä”, herää tie­tys­ti kysy­mys: onko se rei­lua? Samoil­la oppi­las­koh­tai­sil­la mää­rä­ra­hil­la sit­ten jos­sa­kin toi­ses­sa luo­kas­sa reu­nem­mal­la Hel­sin­kiä on mon­ta luok­kaa, jois­sa näi­tä jat­ku­vaa eri­tyis­huo­mio­ta vaa­ti­via oppi­lai­ta onkin kak­si nel­jän­nes­tä. (Se posi­tii­vi­nen dir­kri­mi­naa­tio on mitä­tön ja kumou­tuu moni­ker­tai­ses­ti vaik­ka­pa niil­lä kus­tan­nuk­sil­la, joi­ta syn­tyy, kun Syk­ki­läi­set tuo­daan hen­ki­lö­au­tol­la kouluun.)

    Mihin moraa­li­seen argu­ment­tiin, Eli­na hyvä, sinun mie­les­tä­si perus­tuu esi­mer­kik­si SYKin oikeus kar­sia luki­häi­riöi­set kou­lus­taan? Ja mik­si musiik­ki­luo­kil­la on niin vähän mustalaisia?

    Tou­ko Mettinen
    (nimi­merk­ki)

  16. Sys­tee­mi ei ilmei­ses­ti ollut käy­tös­sä vie­lä NL aikaan, oli­si vai­kea kuvi­tel­la että ‘repo­ra­dio’ oli­si käyt­tä­nyt eri­lais­ta tek­niik­kaa kuin Suu­ri Ystävä.”

    Voi hyvä tava­ton. Kyl­lä vain se sama huo­no dub­baus­sys­tee­mi oli käy­tös­sä jo neuvostoaikana.

    Lisäk­si ns. Repo­ra­dion kausi alkoi vuon­na 1965, jol­loin Yle oli lähet­tä­nyt TV:ssä elo­ku­via sään­nöl­li­ses­ti jo noin seit­se­män vuo­den ajan, eli tähän saa­tiin mukaan vie­lä hupai­sa anakronismikin.

  17. Eli­na on hie­noa, että pidät SYK:ta hyvä­nä tie­toa jaka­va­na oppi­lai­tok­se­na ja sitä se var­mas­ti onkin. Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa SYK on ehdot­to­mas­ti kui­ten­kin eliittioppilaitos. 

    1. Se kar­sii sisään­pyr­ki­jöis­tä aktii­vi­ses­ti pois hei­kom­mat pois sekä net­ti­kom­ment­tien perus­teel­la pas­sii­vi­ses­ti kou­lu­vuo­sien aika­na huo­nom­min pärjäävät. 

    2. Pää­sy­koe kar­sii jou­kos­ta sosio­eko­no­mi­sel­ta taus­tal­taan sel­lai­set, joi­den huol­ta­jil­le kel­paa lähi­kou­lu ja sel­lai­set jot­ka eivät edes ymmär­rä että on ole­mas­sa kei­no­ja pääs­tä eroon kehi­tys­vam­mai­sis­ta, pako­lais­taus­tai­sis­ta, oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vis­tä jne. tai jot­ka kuu­lu­vat tähän ryhmään.

    3. Lähes kaik­kien tut­ki­mus­ten mukaan äidin sosio­eko­no­mi­nen taus­ta on tär­kein kou­lu­me­nes­tys­tä selit­tä­vä teki­jä. Sosio­eko­no­mi­sel­ta taus­tal­taan kes­ki­ver­to SYK:n luok­ka on eliit­ti­luok­ka ver­rat­tu­na taval­li­seen hel­sin­ki­läi­seen koululuokkaan.

    Syk siis tukee luok­kayh­teis­kun­nan syn­ty­mis­tä tar­joa­mal­la taval­li­sil­le, mut­ta parem­pi­taus­tai­sil­le lap­sil­le parem­mat oppimisedellytykset.

    Yhteis­kun­nan kan­nal­ta on sit­ten mie­len­kiin­tois­ta miten saa­daan paras koko­nais­tu­los aikai­sek­si. Itse kan­na­tan hete­ro­gee­ni­sia riit­tä­vän pie­niä ope­tus­ryh­miä eliit­ti­kou­lu­jen tai pää­sy­koe­luok­kien tilalle.

    Omas­sa kou­lus­sa­ni alu­een tie­dos­ta­vat van­he­mat hake­vat 30%:sti muu­al­le, sik­si olem­me perus­ta­mas­sa kou­luum­me pää­sy­koe­luok­kaa. On kui­ten­kin parem­pi että nuo 30% tule­vat samaan kou­luun maa­han­muu­ta­jien, eri­tyis­las­ten ja kehi­tys­vam­mais­ten kans­sa kuin että nuo 30% läh­ti­si­vät eri­kois­kou­luun­sa vie­raan­tu­maan yhteiskunnasta.

  18. Njoo… ei ole kyl­lä itses­tään sel­vää, että kos­ka kou­lu­tus mak­se­taan vero­va­rois­ta sen pitää olla jokai­sel­le yhtä hyvää, jae­taan­han vero­va­rat muu­ten­kin epä­tas­a­puo­li­ses­ti. (Esim. elii­tin kult­tuu­riin panos­te­taan ilmei­ses­ti rah­vaan kult­tuu­ria enemmän?)
    Mis­tä muu­ten joh­tuu, että yksi­tyis­ra­hoit­tei­sia kou­lu­ja ei Suo­mes­sa ole? Estää­kö sen joku laki? Minus­ta kou­lu­tus voi­tai­siin hoi­taa siten, että val­tion kou­lui­hin otet­tai­siin kaik­ki asuin­pai­kan perus­teel­la ja yksi­tyi­sil­lä kou­luil­la (jot­ka oli­si siis yksi­tyi­ses­ti rahoi­tet­tu­ja) oli­si oikeus vali­ta oppi­laan­sa aivan mie­li­val­tai­ses­ti. Tämä voi­si olla sel­lai­nen tasa­pai­no van­hem­pien valin­nan vapau­den, sekä las­ten tasa­ver­tai­suu­den välillä.

  19. Tie­de­mies toi esiin tär­keän näkö­kul­man: yksi­lön ja yhteis­kun­nan edut voi­vat olla ris­ti­rii­das­sa. Jos­sain mää­rin kou­lu­va­lin­nas­sa näin saat­taa olla­kin: erit­täin hyvä seu­ra on toki parem­paa kuin hyvä seu­ra ja kou­lu­lai­nen saat­taa menes­tyä parem­min, hänen sosi­aa­li­nen ver­kos­ton­sa on “hyö­dyl­li­sem­pi” jne. 

    Mut­ta on hyvil­lä kou­luil­la hait­to­ja­kin: hyvä­kin kou­lu gaus­sit­taa nopeas­ti oppi­laan­sa. Hyvil­lä arvo­sa­noil­la ja kes­kiar­voil­la kou­luun tul­lut on yhtäk­kiä luok­kan­sa huo­noin. Lähi­kou­lun prii­mus (joka oli­si saa­nut val­taa ja vas­tuu­ta enti­ses­sä luo­kas­saan) onkin hel­pos­ti huip­pu­luo­kan hei­koin, joka ei kos­kaan saa vas­tuul­li­sia tehtäviä.

    Mitä Tie­de­mies sinun mie­les­tä­si pitäi­si teh­dä: Pai­not­taa yhteis­kun­nan etua vai­ko yksi­lön valinnanvapautta?

    Ja toi­nen kysy­mys Tie­de­mies: Eikö sinun mie­les­tä­si ole miten­kään moraa­li­ses­ti kysee­na­lais­ta vaa­tia omil­le lap­sil­leen parem­paa kuin mui­den lap­sil­le? Lai­ton­ta­han se ei ole.

    Tou­ko Mettinen

  20. Art­tu­ri Björ­kil­le: Njoo — ja voi­tais­han toki aja­tel­la niin­kin että nii­le, jot­ka veroa mak­sa­vat enem­män, pitää antaa parem­mat perukoulupalvelutkin.

    Kysyit, mik­sei meil­lä ole yksi­tyis­kou­lu­jär­jes­te­mää. Mik­si ihmees­sä eliit­ti sitä haluai­si, kun nykyi­nen sys­tee­mi tar­jo­aa samat edut, mut­ta ei kymp­pi­ton­nien lukukausimaksuja?

    Yksi ongel­ma muu­ten on sii­nä, että kaik­ki, jot­ka kou­lu­asiois­ta päät­tä­vät (päät­tä­jät vasem­mis­to­lii­tos­ta kokooo­muk­seen ja opet­ta­jat pääl­le) ovat “eliit­tiä” ja hei­dän lap­set val­tao­sin hank­kiu­tu­vat hyviin kou­lui­hin. Vasem­mis­tos­sa on perin­tei­ses­ti kan­net­tu huol­ta myös hei­kom­mis­ta, mut­ta kyl­lä ne dema­ri­pen­nut­kin eliit­ti­lu­kiois­ta löy­ty­vät. Kou­lu­tus tun­tuu ole­van myös vih­reil­le sokea pis­te: steiner‑, fre­net- ja mon­tes­so­ri­kou­lut ovat monien vih­rei­den mie­les­tä hie­no­ja. Poliit­ti­sel­le oikeis­tol­le taas on aina ollut sel­vää, että käden tai­to­jen opet­ta­mi­nen mui­den lap­sil­le on tärkeää. 

    Tou­ko Mettinen

  21. Vasem­mis­tos­sa on perin­tei­ses­ti kan­net­tu huol­ta myös hei­kom­mis­ta, mut­ta kyl­lä ne dema­ri­pen­nut­kin eliit­ti­lu­kiois­ta löytyvät.”

    Sit­ten­hän tilan­ne vas­ta oli­si­kin huo­les­tut­ta­va jos omien poliit­tis­ten ambi­tioi­den vuok­si ei tar­joai­si omil­le lap­sil­leen paras­ta saa­ta­vil­la ole­vaa koulutusta.

  22. Englan­nin kie­len tai­toon vai­kut­taa nyky­ään lisäk­si inter­net ja harrastukset. 

    Itse osa­sin 12-vuo­ti­aa­na englan­tia hyvin, kos­ka halua­maa­ni fan­ta­sia­kir­jal­li­suut­ta ei ollut sil­loin vie­lä Sor­mus­ten her­raa lukuu­not­ta­mat­ta kään­net­ty suo­mek­si. Opet­te­le­mi­nen oli pik­ku pak­ko. Ole­tan, että Har­ry Pot­te­rin suo­men­nok­sia odot­ta­maan kyl­läs­ty­neet ovat hiu­kan samas­sa tilan­tees­sa nyt. 

    Minul­le oli sil­miä avaa­vaa jutel­la tois­sa tal­ve­na Tal­lin­nas­sa sak­sa­lais­ne­li­kon kans­sa. Nuo­rin heis­tä oli hiu­kan yli 30-vuo­tias opet­ta­ja, joka piti englan­nin tun­te­ja­kin oppi­lail­le. Hänen englan­tin­sa oli niin hir­vit­tä­vän huo­noa, että vähän­kään moni­mut­kai­sem­man aja­tuk­sen sano­mi­nen edel­lyt­ti jat­ka­mis­ta sak­sal­la, jota sinän­sä ymmärrän.

    Hän tie­si oman tilan­teen­sa ja puhuim­me asias­ta. Tie­sin toki sen, että Sak­sas­sa duba­taan asiat, mut­ta en ollut kos­kaan aja­tel­lut, että iso kie­lia­lue hel­pos­ti umpioi asuk­kaan­sa. Hänen kaik­ki oppi­kir­jan­sa yli­opis­tos­sa oli­vat sak­sak­si, minä en tain­nut lukea Har­ri Rik­ko­sen mat­rii­si­las­ku­kir­jan lisäk­si yhtä­kään suo­men­kie­lis­tä kir­jaa muu­al­la kuin Suo­men lakiin kes­kit­ty­nees­sä talousoikeudessa. 

    Jos etsin inter­ne­tis­tä jota­kin, etsin käy­tän­nös­sä aina englan­nin­kie­li­sel­lä hakusa­nal­la, sil­lä jos kyse on jon­kun tie­don etsi­mi­ses­tä, se on aivan var­mas­ti englan­nik­si netis­sä, suo­mek­si toden­nä­köi­ses­ti ei. Tuo sak­sa­lai­nen puo­les­taan sanoi käyt­tä­vän­sä net­tiä vain sak­sak­si, kos­ka kaik­ki löy­tyy tuol­la kie­lel­lä kuitenkin. 

    Sii­nä, mis­sä kaik­ki kou­lu­ja käy­neet suo­ma­lai­set tör­mää­vät käy­tän­nös­sä englan­nin kie­leen ja sitä on pik­ku pak­ko osa­ta, teu­to­ni voi lukea itsen­sä opet­ta­jak­si näke­mät­tä sanaa­kaan englan­tia iki­nä mis­sään. Eli kie­li­tai­to siel­lä ei syn­ny muun sivu­tuot­tee­na vaan se pitää aktii­vi­ses­ti hakea.

  23. Tou­ko,

    En otta­nut mitään kan­taa sii­hen, onko kar­sin­ta oikein vai vää­rin. Enkä aio­kaan ottaa. SYK itse perus­te­lee sitä kou­lun kielipainoitteisuudella. 

    Kysyit mik­si musiik­ki­luo­kil­la on niin vähän mus­ta­lai­sia. Minul­la ei ole sii­hen vas­taus­ta, enkä tie­dä onko hei­tä musiik­ki­luo­kil­la suh­tees­sa vähem­män kuin val­ko­lai­sia. Mut­ta jos näin on, niin arva­ten­kaaan he eivät sii­nä tapauk­ses­sa pyri musiik­ki­luo­kil­le. Musi­kaa­li­sia heis­sä var­mas­ti on samas­sa suh­tees­sa kuin muis­sa­kin. Koros­tan samas­sa suh­tees­sa, ei enem­pää. Se on myytti. 

    Tie­dos­sa on, että mus­ta­lai­set suh­tau­tu­vat kou­luun usein pakol­li­se­na paha­na, jopa viha­mie­li­ses­ti, ja näin ollen eivät ole etu­ne­näs­sä hake­mas­sa siel­tä mitään yli­mää­räis­tä. ESY-luo­kil­la heil­lä on kyl­lä yliedustus.

    Vil­le Teittinen,

    Kol­me lis­taa­maa­si koh­taa ovat luon­nol­li­ses­ti tot­ta. Jos eli­tis­mi­nä pitää sitä, ettei lap­sel­la ole mitään oppi­mis­häi­riö­tä ja tämä on nor­maa­liä­lyi­nen, niin sit­ten Suo­ma­lai­nen Yhteis­kou­lu on eliit­ti­kou­lu. On myös sel­vää, että sosio­eko­no­mi­nen taso on kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi syk­ki­läi­sis­sä per­heis­sä, mut­ta se ei estä ketään sin­ne pyr­ki­mäs­tä. Tun­nen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kym­me­niä per­hei­tä, joi­den lap­set ovat sykis­sä. Muun muas­sa tru­kin­kul­jet­ta­ja ja mui­ta ihan perus­työ­läi­siä on van­hem­pien jou­kos­sa. Van­hem­pien ammat­tia ei kysy­tä pää­sy­ko­kees­sa. Jokai­nen on siel­lä aivan samal­la viivalla. 

    Kou­lu on ilmai­nen aivan kuten muut­kin kou­lut. Eli­tis­miä minus­ta oli­si­vat kor­keat luku­kausi­mak­sut. SYK ei myös­kään ryö­vää tyh­jäk­si Haa­gan ja Mun­kin­seu­dun lah­jak­kuus­re­ser­viä, vaan tääl­lä on mui­ta­kin kor­kea­ta­soi­sia kou­lu­ja esim. Munk­ki­nie­men yhteis­kou­lu ja Gym­na­siet Lärkan.

  24. Tie­de­mies ja Tou­ko Met­ti­nen: Jos val­tio ei rajoi­ta mark­ki­noi­ta yksi­lön edun voi aina sovit­taa aina ympä­röi­vien yksi­löi­den etuun. Ei ole ole­mas­sa mitään yhteis­kun­taa joka joten­kin maa­gi­ses­ti hyö­tyy, vaan yhteis­kun­nan hyö­ty koos­tuu sen yksi­löi­den hyö­dyn summasta.
    Olkoon kak­si vaih­toeh­tois­ta toi­min­taa A ja B, mis­sä B:n hyö­dyn sum­ma on suu­rem­pi kuin A ja toi­min­ta­ta­van valit­si­jal­le hyö­ty A suu­rem­pi kuin B. Täs­sä tilan­tees­sa ne joil­le B:n sum­ma jakau­tuu voi­vat mak­saa yksi­löl­le sii­tä, että hän tekee valin­nan B sen sijaan, että valit­see A jol­loin myös toi­min­nan valit­si­jal­le valin­ta B on parempi.

  25. Björk: et sel­väs­ti­kään ymmär­tä­nyt mitä tar­koi­tin, täs­tä on kir­joi­tet­tu ennen­kin. On lukui­sia tilan­tei­ta, jois­sa yksi­löi­den “ratio­naa­li­set” valin­nat joh­ta­vat kaik­kien tai mel­kein kaik­kien kan­nal­ta huo­nom­paan tilan­tee­seen kuin jos valin­nan­va­paut­ta oli­si rajoitettu.

    Kou­lu­tus­ti­lan­ne voi hyvin olla sel­lai­nen. Kou­lu­tuk­ses­sa on val­ta­vat skaa­lae­dut. Lisäk­si kou­lu­tuk­ses­sa on kyse erit­täin pit­käs­tä inves­toin­nis­ta, jon­ka hyö­dyt eivät lan­kea vain yksi­löil­le itsel­leen vaan sil­lä on mer­kit­tä­viä ulkois­vai­ku­tuk­sia. Perus­te­lut on lue­tel­tu tääl­lä jo moneen ker­taan, joten en nii­tä viit­si kerrata.

  26. Hämä­rää täs­sä on se, että englan­tia äidin­kie­le­nään puhu­vat usein hauk­ku­vat suo­ma­lais­ten englan­nin­kie­len tai­toa. Mis­täs se sit­ten johtuu ??

  27. Voi­si­ko olla niin, että kou­lu­jen eri­ty­ty­mi­nen on kui­ten­kin kas­va­van eriar­voi­suu­den seu­raus­ta eikä sen syy? On ihan ymmär­ret­tä­vää, että jokai­nen äiti tai isä halu­aa lap­sel­leen mah­dol­li­sim­man hyvän kou­lun. On mie­les­tä­ni enem­män kuin lie­väs­ti teko­py­hää, että eliit­tii, jon­ka pää­tök­sil­lä tän­ne on pit­käl­ti tuo­tu ja luo­tu eri­lai­sia ongel­ma­ryh­miä, kau­his­te­lee, kun taval­li­nen kan­sa ei halua sit­ten kär­siä näis­tä ongel­ma­ryh­mis­tä yhtään enem­pää kuin on pakko. 

    Niin kau­an kuin ihmi­set saa­vat vali­ta asuin­paik­kan­sa vapas­ti tulee ole­maan alu­eel­lis­ta eriar­voi­suut­ta ja tätä kaut­ta myös eri tasoi­sia kou­lu­ja. Oli­si­ko joten­kin oikeu­den­mu­kai­sem­paa, että vain Eira­lai­nen sai­si lait­taa lap­sen­sa Eiran ala-asteel­le ja Kon­tu­la­lais­ten las­ten pitäi­si auto­maat­ti­ses­ti men­nä Kon­tu­lan ala-asteel­le? Onko asuin­paik­ka joten­kin kes­tä­väm­pi erot­te­lu­pe­rus­te kuin lap­sen moti­vaa­tio tai kyvyt?

    Yhteis­kun­nal­li­nen koko­nais­te­hok­kuus, jos­ta nimim. tie­de­mies puhuu on kyl­lä ihan huo­mio­nar­voi­nen asia. Kui­ten­kin yhteis­kun­nal­li­sen koko­nais­te­hok­kuu­den kan­nal­ta tai­tai­si olla paras­ta, että huo­noim­man ennus­teen omaa­vat oppi­laat eris­tet­täi­siin omiin ongel­ma­kou­lui­hin­sa, joi­den teh­tä­vä­nä oli­si pää­asias­sa säi­löä hei­tä koh­ti joka tapauk­ses­sa toden­nä­köis­tä syr­jäy­ty­mis­tä. Nyt sel­vyy­den vuok­si: En mis­sään nimes­sä ehdo­ta tai kan­na­ta täl­lais­ta, mut­ta tämä vain esi­merk­ki­nä osoit­ta­maan, että yhteis­kun­nan koko­nais­te­hok­kuus voi olla aika armo­ton kriteeri. 

    Toi­saal­ta myös näki­sin, että toi­mi­van koko­nais­tu­lok­sen kan­nal­ta tär­keäm­pää kuin menes­ty­vien oppi­lai­den tasai­nen jakau­tu­mi­nen kou­lu­jen kes­ken oli­si ongel­ma­ta­paus­ten tasai­nen jakau­tu­mi­nen. Yksi ongel­ma per luok­ka on vie­lä hal­lit­ta­vis­sa, 5–6 ei enää ole. Kun ongel­ma­ta­pauk­set kasaan­tu­vat tiet­ty­jen aluei­den lähi­kou­lui­hin, on ihan ymmär­ret­tä­vää, että taval­lis­ten las­ten van­hem­mat alka­vat vie­ras­taa noi­ta kou­lu­ja. Ongel­ma­ta­paus­ten tasais­ta jakau­tu­mis­ta ei tie­ten­kään pys­ty­tä koko­naan toteut­ta­maan ilman neu­vos­to­tyy­li­siä pak­ko­siir­to­ja. Jos­sain mää­rin kui­ten­kin asioi­ta voi­tai­siin paran­taa. Esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jat tuli­si sijoit­taa mah­dol­li­sim­man tasai­ses­ti ympä­ri koko Suo­mea, eikä
    iso­jen kau­pun­kien huo­noim­mil­le alueil­le. Tie­ten­kin ne maa­han­muut­ta­jat, jot­ka itse mak­sa­vat asu­mi­sen­sa saa­vat itse vali­ta asuin­paik­kan­sa, mut­ta sil­loin ei yleen­sä olek­kaan enää kyse ongelmatapauksista.

    Näin itse jon­kin ver­ran ope­tus­työ­tä “rikas­tu­neit­ten” ongel­ma­lä­hiöit­ten ala- ja ylä­as­teil­la teh­nee­nä, en iki­nä voi­si syyt­tää van­hem­pia, jot­ka eivät näi­hin kou­lui­hin las­taan halua lait­taa. Pikem­min­kin oli­si aihet­ta kysyä päät­tä­jil­tä, mik­si Suo­mes­sa on täl­lai­sia kouluja.

  28. Tie­de­mies: Nyt puhut­tiin vähän tois­tem­me ohi. Luu­len ymmär­tä­vä­ni mitä tar­koi­tit ja luu­len, että en selit­tä­nyt itseä­ni riit­tä­vän täsmällisesti.

    Yksi­lö tekee valin­nan A tai C. A:ssa hän saa itsel­leen etua a ja tuot­taa muil­le etua a´. C:ssä hän saa itsel­leen etua c ja tuot­taa muil­le c´. a>c ja a´ C, niin yksi­lö valit­see auto­maat­ti­ses­ti oikein. Jos C > A, yksi­lö valit­see vää­rin. Muut voi­vat kui­ten­kin mak­saa osan c´:stä valin­nan teke­väl­le yksi­löl­le jol­loin myös c>a.
    C = (c+k)+(c´-k), mis­sä c+k>a ja c´-k>a´
    On tot­ta, että kun yhteis­kun­ta ei pako­ta yksi­löä valit­se­maan yhtei­sen edun mukaan valin­nan hyö­dys­tä suu­rem­pi osa valuu valin­nan teki­jäl­le. Mark­ki­noi­den toi­mies­sa yksi­lö kui­ten­kin pää­tyy teke­mään valin­nan joka hyö­dyt­tää koko­nai­suut­ta eniten.

  29. Kal­le Aal­to­sel­le: Olet moni koh­din oikeas­sa. Asui­na­lue (kaa­voi­tus) on se perus­syy. Mie­les­tä­ni kui­ten­kin kou­lun pitäi­si ennem­min­kin loi­ven­taa kuin kär­jis­tää huo­non kaa­voi­tuk­sen aiheut­ta­maa ongelmaa. 

    Ensim­mäi­nen kei­no on tie­ten­kin muo­dos­taa kou­lu­pii­rit niin, että samaan pii­riin tuli­si eri­lais­ten asui­na­luei­den väkeä. Toi­sek­si niin, että nämä kes­kus­tan eira­lais­kou­lut kan­tai­si­vat osuut­taan suu­rem­man osan niis­tä maahanmuutto‑, kaavoitus‑, las­tenp­sy­kiat­ria- ym. ongel­mis­ta. Kol­man­nek­si niin, että alu­een sosio­eko­no­mi­nen taus­ta todel­la otet­tai­siin huo­mioon mää­rä­ra­hois­sa eikä vain jol­la­kin oma­tun­toa kiil­lot­ta­val­la posi­tii­vi­sel­la diskriminaatiolla.

    Tie­tys­ti — oli­si­han vie­lä yksi vei­keä kei­no: sijoi­te­taan val­tuu­tet­tu­jen lap­set ja las­ten­lap­set ensi­si­jai­ses­ti näi­hin epä­suo­sit­tui­hin peruskouluihin. 

    Mut­ta toi­saal­ta, pitää­ko mei­dän eliit­tiin kuu­lu­vien nyt hank­kia pään­sär­kyä täl­lai­ses­ta, kun omat lap­set kum­min­kin ovat ihan hyvis­sä kou­luis­sa ja on niil­lä maa­han­muut­ta­jays­tä­viä — eräs­kin vie­rai­le­van pro­fes­so­rin tytär… 

    Tou­ko Mettinen

  30. ei ********* edel­li­ses­tä vas­tauk­ses­ta­ni puut­tuu muu­ta­ma rivi…

    Yksi­lö tekee valin­nan A tai C. A:ssa hän saa itsel­leen etua a ja tuot­taa muil­le etua a´. C:ssä hän saa itsel­leen etua c ja tuot­taa muil­le c´. a on suu­rem­pi kuin c ja a´ on pie­nem­pi kuin c´.

    Valin­ta on parem­pi kun sen koko­nais­hyö­ty (a+a´ tai c+c´) on suurempi.

    Jos A on suu­rem­pi kuin C, niin yksi­lö valit­see auto­maat­ti­ses­ti oikein. Jos C on suu­rem­pi kuin A, yksi­lö valit­see vää­rin. Muut voi­vat kui­ten­kin mak­saa osan c´:stä valin­nan teke­väl­le yksi­löl­le jol­loin myös c on suu­rem­pi kuin a.
    C = (c+k)+(c´-k), mis­sä c+k on suu­rem­pi kuin a ja c´-k on suu­rem­pi tai yhtä suu­ri kuin a´
    On tot­ta, että kun yhteis­kun­ta ei pako­ta yksi­löä valit­se­maan yhtei­sen edun mukaan valin­nan hyö­dys­tä suu­rem­pi osa valuu valin­nan teki­jäl­le. Mark­ki­noi­den toi­mies­sa yksi­lö kui­ten­kin pää­tyy teke­mään valin­nan joka hyö­dyt­tää koko­nai­suut­ta eniten.

  31. Täs­sä on nyt taas men­nyt puu­rot ja vel­lit joil­la­kin sekaisin. 

    A) Ensik­si­kään, koko­nai­se­dun vuok­si ei mel­kein var­mas­ti ole ollen­kaan jär­ke­vää syr­jäyt­tää osaa ihmi­sis­tä. Kun­kin yksi­lön kou­lut­ta­mi­ses­sa on tie­tyt hyö­dyt pait­si yksi­löl­le myös itsel­le. Suu­rim­mal­la osal­la kou­lu­tuk­sen raja­hyö­ty on las­ke­va (kun kolu­tus­ta on pal­jon, lisä­kou­lu­tus on aina vaan vähem­män hyö­dyl­lis­tä), ja täl­löin on täy­sin yksi­kä­sit­tei­ses­ti koko­nai­suu­den kan­nal­ta opti­maa­lis­ta kou­lut­taa kaik­kia tar­kal­leen sen ver­ran, että lisä­kou­lu­tus toi­si kul­le­kin yksi­löl­le yhtä suu­ren lisä­hyö­dyn. Tämä ei tar­koi­ta samaa mää­rää kou­lu­tus­ta kai­kil­le — osal­le se voi tar­koit­taa sitä pal­jon, osal­le hyvin vähän. 

    Mikä tahan­sa kou­lu­tus­po­liit­ti­nen pää­tös, joka poik­ke­aa täs­tä, on moraa­li­ses­ti kes­tä­mä­tön, so. se ei ole ainoas­taan huo­no, se on vää­rin ihan sii­nä nor­maa­lis­sa mie­les­sä kuin me ajat­te­lem­me, että on vää­rin rik­koa tois­ten lelu­ja tai polt­taa tois­ten taloja. 

    On myös mel­kein var­maa — minus­ta itses­tään­sel­vää — että täl­lai­seen tilan­tee­seen ei pää­dy­tä täy­sin vapail­la markkinoilla.

  32. Tie­de­mie­hel­le: Olen samaa miel­tä: ei mel­kein var­mas­ti ole koko­nai­se­dun kan­nal­ta syr­jäyt­tää joi­ta­kin. Mut­ta kun jo nyt niin teh­dään ja kaik­ki kou­lu­tus­po­li­tii­kan rat­kai­sut 90-luvun alun lamas­ta läh­tien ovat olleet syr­jäy­ty­mis­tä (pola­ri­soin­tia) tuke­via, ei voi olla ajat­te­le­mat­ta, että ei se syr­jäyt­tä­mi­nen aina­kaan kaik­kia hait­taa. Suo­men komea hyvin­voin­ti­saa­vu­tus oli perus­kou­lu. Sil­lä tun­tuu ole­van hyvin vähän puo­lus­ta­jia, kun kaik­ki eliit­tiin kuu­lu­vat halua­vat itsel­leen perus­kou­lus­ta vähän enem­män kuin muut.

    Minä väi­tän, että kul­le­kin yksi­löl­le yhtä suu­ri lisä­hyö­ty toteu­tuu par­hai­ten vain hete­ro­gee­ni­sis­sä ja riit­tä­vän pie­nis­sä luo­kis­sa. Hei­kom­mat hyö­ty­vät taa­tus­ti sii­tä, että luo­kas­sa on myös lah­jak­kai­ta oppi­lai­ta. Lah­jak­kaat­kaan eivät sii­tä kär­si­si, kun­han opet­ta­jal­la on aikaa ja voi­mia ottaa myös hei­dän tar­peen­sa huomioon. 

    Täl­lä tavoin voi­sim­me säi­lyt­tää yhteis­kun­nan, jos­sa ei tar­vi­ta aito­ja asui­na­luei­den välil­le. Se on minus­ta tämän kes­kus­te­lun point­ti. (Täl­lä het­kel­lä meil­lä juo­te­taan puo­li-ilmais­ta vii­naa jo toi­sen pol­ven syr­jäy­ty­neil­le — se on minun mie­les­tä­ni moraa­li­ses­ti kestämätöntä.)

    Tou­ko Mettinen

  33. En tie­dä vas­ta­sit­ko minul­le Tie­de­mies, mut­ta en tie­dä mitä edel­li­sel­lä kom­men­til­la­si on teke­mis­tä sen kans­sa, että jos joku on koko­nai­se­dun kan­nal­ta hyvä, niin mark­ki­nat pää­ty­vät kyl­lä sii­hen, kos­ka osan täs­tä koko­nai­se­dus­ta voi siir­tää sil­le joka tekee valin­nan. Näin se on hyvä sekä yksi­löl­le, että kokonaisedulle.
    Onhan kui­ten­kin mah­dol­lis­ta, että niil­le yksi­löil­le joi­den pitäi­si men­nä “paran­ta­maan” huo­no­ja kou­lu­ja on enem­män hait­taa täs­tä kuin niil­le yksi­löil­le on hyö­tyä sii­tä, että hei­dän kou­lu­aan tul­laan paran­ta­maan. En pidä tätä toden­nä­köi­se­na, mut­ta mik­si mei­dän pitäi­si teh­dä täs­tä joku poliit­ti­nen päätös?

  34. Hen­ki­lö­koh­tai­sen ja ylei­sen edun ris­ti­rii­ta on toi­sel­ta nimel­tää ulkois­vai­ku­tuk­set. Joil­la­kin toi­mil­la on posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia, toi­sil­la nega­tii­vi­sia. Perin­tei­sen talous­teo­rian mukaan nega­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia pitäi­si verot­taa ja posi­tii­vi­sia sub­ven­toi­da. Art­tu­ri tar­koit­ta­nee tätä.

    Polii­ti­sel­la tasol­la sub­vent­tioi­ta on hel­pom­pi ajaa kuin hait­ta­ve­ro­ja. Jos kaik­ki ulkois­vai­ku­tuk­set hin­noi­tel­tai­siin näin, oli­si aivan sama, tue­taan­ko hyvää vai ran­gais­taan­ko huo­noa, kos­ka sama mää­rä vero­ja pitää lopul­ta kui­ten­kin periä. 

    Viit­taan kes­kus­te­luun sii­tä, pitäi­si­kö jul­kis­ta lii­ken­net­tä sub­ven­toi­da vai auto­lii­ken­net­tä verottaa.

  35. Minä en tar­kal­leen puhu pel­kis­tä ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta, vaik­ka­kin ulkois­vai­ku­tuk­set ovat yksi näkö­kul­ma, jol­la näi­tä voi­daan mal­lin­taa. On tilan­tei­ta, jois­sa ulkois­vai­ku­tuk­sia ei mark­ki­noil­la voi­da hin­noi­tel­la. Kou­lu­tus on mones­sa suh­tees­sa tällainen.

    Kou­lut­tau­tu­mi­sel­la on tie­tys­tä näkö­kul­mas­ta kat­soen itsei­sar­voa. Se itsei­sar­vo voi­daan näh­dä sel­lai­se­na ulkois­vai­ku­tuk­se­na, että ns. sivis­ty­neen ihmi­sen seu­ra on cete­ris pari­bus miel­lyt­tä­väm­pää. Täl­le on äärim­mäi­sen vai­ke­aa — väi­tän, että käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta — syn­tyä mark­ki­noi­ta spon­taa­nis­ti. Sil­lä, että kai­kil­la (tai suu­rim­mal­la osal­la) ihmi­sis­tä on jokin jaet­tu kou­lu­tus­taus­ta, vaik­ka sit­ten perus­kou­lu, on myös yhteis­kun­nal­lis­ta kohee­sio­ta lisää­vä vai­ku­tus tiet­tyyn rajaan saakka. 

    Kou­lu­jen segre­goi­tu­mi­nen on täs­tä eril­li­nen asia. Segre­goi­tu­mi­nen joh­taa sii­hen, että “hyvien” kou­lui­hin panos­te­taan suh­tees­sa lii­kaa ja “huo­no­jen” kou­lui­hin lii­an vähän. Huo­noi­hin kou­lui­hin ei saa­da pal­kat­tua päte­viä opet­ta­jia ja kaik­ki ongel­mat kasaan­tu­vat nii­hin. Jou­du­taan tilan­tee­seen, jos­sa mar­gi­naa­li­nen panos­tus “huo­noon” kou­luun on pal­jon arvok­kaam­pi kuin “hyvään” kouluun. 

    Jos tilan­ne on tämä, niin resurs­sit ovat käy­tös­sä siten, että kaik­kien elä­mää voi­tai­siin (peri­aat­tees­sa) teh­dä parem­mak­si vain jaka­mal­la resurs­sit uudel­leen. Sel­lai­nen tilan­ne on teho­ton. Jos pitää tehot­to­muut­ta hyväk­syt­tä­vä­nä asia­na sil­lä var­jol­la, että sen pois­ta­mi­nen vaa­tii yksi­tyi­seen etuun puut­tu­mis­ta, pitäi­si kai­ken jär­jen mukaan hyväk­syä myös kai­ken­lai­nen muu sel­lai­nen hyvin­voin­tia hävit­tä­vä toi­min­ta, joka koh­dis­tuu ns. yhtei­seen hyvään. Eli vaik­ka val­tion ja kun­tien viras­to­jen ikku­noi­den hajot­ta­mi­nen, kirk­ko­jen polt­ta­mi­nen jne. Minus­ta se ei kuu­los­ta kovin kivalta.

  36. Osmo: Joo siis tar­koi­tan juu­ri tuo­ta mitä sanoit, mut­ta tar­kem­min sanot­tu­na point­ti oli, että posi­tii­vis­ta ulkois­vai­ku­tus­ta ei tar­vit­si­si val­tion toi­mes­ta sub­ven­toi­da, kos­ka sii­tä hyö­ty­jät teke­vät sen muu­ten­kin, jos tämä vai­ku­tus on riit­tä­vän iso, eli vai­van arvoinen.

    Tie­de­mies: Joo siis toki olen samaa miel­tä, jos jos­tain syys­tä pää­dyt­täi­siin kuvai­le­maa­si tilan­tee­seen, jos­sa hyviin kou­lui­hin panos­tett­tai­siin lii­kaa ja huo­noi­hin lii­an vähän, mut­ta mik­si mark­ki­na­me­ka­nis­mit pää­tyi­si­vät tähän? Tai noh… kyl­lä­hän ne pää­tyi­si­vät, jos ole­te­taan, että jokai­sen kou­lu­tus on yhtä arvo­kas­ta, mut­ta jos taas kou­lu­tuk­sen uti­li­teet­tia aja­tel­laan lap­sen van­hem­man omai­suu­te­na (mikä nyt ei var­mas­ti ole fik­sua, mut­ta en saa muu­ten uskot­ta­vaa seli­tys­tä ole­tuk­sel­le­ni), niin sil­loin­han hyvä kou­lu­tus kes­kit­tyy nii­den van­hem­pien lap­sil­le, jot­ka sitä eni­ten arvos­ta­vat. Njoo… olin siis väärässä.
    Tuo sinun vii­mei­nen point­ti­si on kyl­lä mun mie­les­tä aika asi­aan kuu­lu­ma­ton. Kyl­lä­hän yhtei­seen­kin omai­suu­teen on omis­tusoi­keus sil­lä yhtei­söl­lä ja sen itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta riko­taan, jos tähän omai­suu­teen kajotaan.

  37. Paras­ta, mitä kou­lu voi tar­jo­ta lap­sel­le, on hyvät luok­ka­to­ve­rit, ja nii­tä riit­täi­si kai­kil­le, jos hyvä­osai­set eivät eris­täy­tyi­si omiin musiik­ki­luok­kin­sa ja syk­kei­hin­sä.’ (Met­ti­nen)
    Itse 80-luvul­la (musiikki)lukioon men­nes­sä­ni pää­sin eroon kai­kis­ta niis­tä luok­ka- ja kou­lu­to­ve­reis­ta, joi­ta en halua näh­dä eläis­sä­ni muu­ta kuin kuo­li­nil­moi­tuk­sis­sa. Jos omil­le lap­sil­le­ni sat­tuu saman­lai­sia tove­rei­ta, pyrin saa­maan heil­le siir­ron muu­al­le pikim­mi­ten. Lap­set ovat kou­lus­sa oppi­mas­sa eivät­kä paik­kaa­mas­sa yhteis­kun­nan epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta toi­mi­mal­la pal­kat­to­mi­na kou­lun­käyn­nin avustajina.

  38. Lur­kil­le: Ymmär­rän kyl­lä nämä yksi­löi­den tari­nat. Tur­hau­tu­mis­ta ja kiusaa­mis­ta on ollut ja on kou­lus­sa pal­jon. En kiis­tä enkä vähät­te­le niitä.

    Onko sinul­la rat­kai­sua ehdot­taa? Muu­ta kuin että sinul­le ja sinun lap­sil­le­si pitää saa­da rau­hal­li­nen oppi­mi­sym­pä­ris­tö? Mitä me teem­me niil­le, joi­den nimiä toi­vo­taan kuolinilmoituksiin? 

    Tou­ko Mettinen

  39. @Touko Miet­ti­nen,
    Kai­kil­le lap­sil­le pitäi­si saa­da rau­hal­li­nen oppi­mi­sym­pä­ris­tö, mut­ta tämä voi­si vaa­tia aina­kin joi­den­kin eri­kois­koh­te­lua ja las­ten­suo­je­lul­li­sia toi­men­pi­tei­tä. Ei sitä, että yri­te­tään teh­dä joi­den­kin ongel­mas­ta kaik­kien yhtei­nen ongel­ma, jos­ta kär­si­vät kaikki.

  40. Lurk­ki: ajat­te­len vähän eri taval­la: minus­ta ei ole ole­mas­sa vain joi­den­kin ongel­mia vaan ihan itsek­kääs­ti ja lap­sia­ni­kin suo­jel­len ajat­te­len, että jos me pilaam­me tämän maan (lopul­li­ses­ti) suis­ta­mal­la ison poru­kan ulko­puo­lel­le, MINULLA ja MINUN LAPSILLANI on pal­jon ikä­väm­pi maa elää. SIINÄ on ongel­ma, jos­ta kär­si­vät kaikki.

    Mitä muu­ten se “joi­den­kin eri­kois­koh­te­lu ja las­ten­suo­je­lul­li­set toi­men­pi­teet” ihan tark­kaan ottaen olisi?

    Tou­ko Mettinen

  41. @Touko Met­ti­nen
    Ulko­puo­lel­le myös suis­tu­taan. Oma käy­tös ja valin­nat ohjaa­vat nekin syr­jäy­ty­mään, ei ainoas­taan se, miten ympä­ris­tö nii­hin reagoi.
    Las­ten­suo­je­lus­ta ja muis­ta toi­mis­ta: minul­la ei ole koke­mus­ta näis­tä rat­kai­suis­ta (tark­kai­lu­luok­ka? eri­tyis­kou­lu? huos­taan­ot­to?), mut­ta ongel­ma­kimp­pu­jen pitä­mi­nen nor­maa­li­luo­kas­sa on tut­tua, eikä se rat­kai­se yhtään mitään.

  42. Lurk­ki: Päi­vän Hesa­ris­ta löy­dät hen­gen­hei­mo­lai­sia: Espoo ei halua olla Hel­sin­gin eikä eri­tyi­ses­ti Van­taan kaa, töö­lö­läi­set eivät halua olla tukia­sun­non tar­vit­si­joi­den kaa ja sinä et halua olla ongel­ma­kimp­pu­jen kaa. 

    On kai täl­le ilmiöl­le nimikin.

    Eri­tyi­sen haus­kaa on tuo töö­lö­läis­ten (entis­ten kokoo­mus­lais­ten) stra­te­gia: tuli­te­taan kou­lu­jen ja päi­vä­ko­tien suo­jas­ta ihan Hiz­bol­la­hin malliin.

    Tou­ko Mettinen

  43. @Mettinen
    Sel­kis, minus­sa­han se vika oli koko ajan. Oli­si pitä­nyt vain jät­tää kou­lut kes­ken ja alkaa hen­gail­la Kur­vis­sa jon­kun nuo­ren ata­rin hen­ki­lö­koh­tai­se­na tukihenkilönä.
    Perus­vi­ka tai­taa olla kyl­lä koko ihmis­la­jis­sa, joka on evo­luu­tion­sa aika­na oppi­nut tun­nis­ta­maan nega­tii­vi­set asiat (mukaan­luet­tu­na arvaa­mat­to­mat, väki­val­tai­set ja varas­te­le­vat kans­saih­mi­set) ja vält­tä­mään nii­tä. Mut­ta tämä on ilmei­ses­ti väärin?

  44. Ei. Oikein hyvä, että kävit kou­lua. Surul­lis­ta, että koh­ta­sit niin ikä­viä ihmi­siä, ettet enää kos­kaan halun­nut tava­ta hei­tä (pait­si kuolinilmoituksissa).

    Olet­ko var­ma, että tämä nega­tii­vis­ten asioi­den tun­nis­ta­mi­nen on evo­luu­tion tulos? Itse huo­ma­sin muu­ta­man vii­kon Mek­si­kos­sa mat­kat­tua­ni, että ali­ta­jui­ses­ti epäi­lin jokais­ta koh­taa­maa­ni pai­kal­lis­ta kaup­pias­ta, hotel­li­vir­kai­li­jaa ym. hui­jauk­ses­ta. En usko, että ali­ta­jui­nen pel­ko­ni oli kovin­kaan evo­lu­tio­nää­ris­tä. Voin kuten­kin vakuut­taa, että ali­ta­jui­sis­ta­kin pelois­ta voi vapau­tua, kun vain suh­tau­tuu mui­hin ihmi­siin avoimesti.

    Tou­ko Mettinen

  45. @Touko Met­ti­nen
    Tuo kuu­los­taa enem­män kult­tuu­ris­ho­kil­ta: ihmi­set käyt­täy­ty­vät oudol­la taval­la, jota ei osaa tul­ki­ta ja tämä saa tilan­teet näyt­tä­mään epäi­lyt­tä­väl­tä ja vaaralliselta.
    Englan­nin ‘fool me once, sha­me on you, fool me twice, sha­me on me’ on lähem­pä­nä sitä, mitä minä tar­koi­tin. Ker­ras­ta poik­ki-ajat­te­lu ei tie­ten­kään sovel­lu esim. sosi­aa­li- tai kri­mi­naa­li­po­liit­ti­sen lin­jan poh­jak­si, mut­ta yksi­lö­ta­sol­la se toimii.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.