Vauhtia Pohjanmaanradan peruskorjaukseen

10 vastausta artikkeliin “Vauhtia Pohjanmaanradan peruskorjaukseen”

1. Arvaus: Rata­hallintokeskuk­selle hakeu­tu­vat ihmiset jot­ka arvosta­vat vapaa-aikaansa ja ovat valmi­ita tin­kimään elin­ta­sostaan val­tion leivis­sä. Vas­taavasti elinkaari­mallipro­jek­tit houkut­tel­e­vat niitä jot­ka arvosta­vat enem­män rahaa. Lop­putu­lok­se­na moot­toriteitä raken­netaan tässä maas­sa ennä­tysa­jas­sa mut­ta rato­jen perusko­r­jaus kestää.

   Vastaa

2. Olen ymmärtänyt asian jotenkin niin että julkisen velan ottoa pide­tään pahana, jos­ta seu­raa että investoin­nit ovat pieniä ja vuosit­taisia. Tämä selit­tää innon muuten idioot­ti­maiseen elinkaari­ra­hoituk­seen, kun iso investoin­ti annu­al­isoidaan vuosikus­tan­nuk­sek­si se onkin yhtä äkkiä täysin järkevä han­ke. Moot­tori­tier­ak­en­ta­jat ymmärtävät tämän, risteys ker­ral­laan ja pidem­mät pätkät elinkaarimallilla.

   Ideaal­i­maail­mas­sa ymmär­ret­täisi­in nor­maalien meno­jen ja investoin­tien ero, ja eri­toten se että jälkim­mäisi­in voi ottaa velkaa. Tässä Suomes­sa jos­sa elämme oin helpom­paa tehdä raide­hankkeet pätkissä.

   Vastaa

3. Kos­ka en ole koskaan perusko­r­jan­nut yhtään rataa, halu­aisin tietää mil­lainen on kyseessä ole­va perusko­r­jaus. Tuskin kylpy­huoner­e­mont­ti­in rin­nastet­ta­va urakka.

   Vastaa

4. Parem­pi (?) arvaus; raken­nusteknis­es­ti erit­täin han­kala kohde ja käytän­nössä vain yksi urakoit­si­ja (VR-rata).
   Suuri ongel­ma on myös se, että radal­la täy­tyy liiken­teen jatkua koko urakan ajan, eri­tyis­es­ti matkus­ta­jali­ikenne aikatauluineen aiheut­taa ongelmia. Yksir­aiteisel­la radal­la tämä tahdi­tus on todel­la han­kalaa, käytän­nössä töitä tehdään öisin ja tavar­ali­ikenne jous­taa aikatauluis­saan. Ongel­ma on siis perua parin- kol­menkymme­nen vuo­den takaa; remont­ti kak­sir­aiteisek­si olisi pitänyt tehdä sil­loin, kun raiteil­la oli vielä tilaa… mut­ta sil­loin ei ollut rahaa/hanke ei ollut kannattava.

   Vastaa

5. Olenko minä ymmärtänyt oikein, että tuon elinkaari­ra­hoituk­sen ydin on siinä, että sen sijaan, että val­tio (joka saa lainaa markki­noil­ta hal­val­la) lainaisi rahat pro­jek­ti­in, joku yksi­tyi­nen yri­tys (joka joutuu lainaa­maan kalli­il­la korol­la) lainaa rahaa markki­noil­ta ja myy sit­ten “palvelua” val­ti­olle? Ja tämä jotenkin kum­mallis­es­ti on tehokkaam­paa kuin val­tion rahoit­ta­ma projekti?

   Vastaa

6. Ja tämä jotenkin kum­mallis­es­ti on tehokkaam­paa kuin val­tion rahoit­ta­ma projekti? 

   Jostain syys­tä julkisen sek­torin hoita­mat pro­jek­tit menevät aina jol­lain taval­la ns. käteen. Ei tässä tosin mitään kum­mallista ole..

   Vastaa

7. Elinkaari­mallin ydin ei käytän­nössä ole rahoi­tus vaan ajan­säästö jos­ta mak­se­taan (käsit­tääk­seni aika paljon) toimittajalle.

   Tehokku­us on suh­teel­lista (raha vs aika) mut­ta mitään kum­mallista ei ole siinä että asi­at tapah­tu­vat nopeam­min ja jous­tavam­min kun jollekin annetaan ansain­tamah­dol­lisu­us. Val­tion raho­jen säästämi­nen / rahan ansain­ta yhteiseen kas­saan kun ei oikein motivoi ketään.

   Vastaa

8. En vieläkään oikein ymmär­rä. Jos val­tio kil­pailut­taa moot­tori­tien rak­en­tamisen, niin lop­putu­los on tarkkaan ottaen mil­lä taval­la enem­män altis “käteen men­e­miseen” kuin elinkaarimalli?

   Mis­tä tuo ajan­säästö elinkaari­mallis­sa tulee?

   Vastaa

9. tcrown­ille: Tiet Suomes­sa on per­in­teis­es­ti rak­en­tanut TVH ali­hankki­joiden avul­la. Itse en ole tien­raken­nuk­sen asiantun­ti­ja, mut­ta sen perus­teel­la mitä olen KUULLUT vaivaa TVH:ta samat ongel­mat kuin muitakin julkisen sek­torin toim­i­joi­ta: kun on kaivinkone ei ole kuor­ma-autoa, kun on nos­turi ei ole nos­tet­tavaa jne.. Siitä se “käteen meneminen”

   Elinkaari­mallin toteu­tuk­sis­sa taas käsit­tääk­seni yksi urakoit­si­ja ottaa vas­tu­un pro­jek­tista ja rahan­tu­lo tälle toim­i­jalle alkaa heti kun tie on valmis. Siitä ajansäästö.

   Vastaa

10. Kyl­lä se suurin teho, joka elinkaari­ra­hoituk­sel­la saadaan irti, johtuu bud­jet­ti­ra­hoituk­sen jäykkyy­destä. Kun bud­jet­ti­in varataan jollekin E18-tyyp­piselle han­kkeelle rahaa, se tapah­tuu vuosi ker­ral­laan (esim. 2010 10Me, 2011 25Me, 2012 25Me…) niin mon­elle vuodelle, kun han­kkeen talousarvio edellyttää.
    Jos sit­ten kohdalle sat­tuu suurem­pi tun­neli­raken­nus tai vas­taa­va, johon koko vuo­den rahoi­tus­val­tu­us meneekin jo maalisku­un lopus­sa, ei bud­jet­ti­ra­hoi­tushankkeel­la ole rahaa rak­en­taa lop­pu­vuon­na… tämä on kär­jis­tet­ty esimerk­ki, mut­ta suun­nilleen noin se voisi men­nä. Kun rahoi­tus tulee yksi­ty­is­läh­teestä, on se jous­tavasti käytössä. Vaik­ka koko 100Me ker­ral­la, joten rak­en­t­a­mi­nen voidaan tehdä juuri niin tehokkaasti kuin mah­dol­lista. Samoin, kun sopimuk­ses­sa on tarpeek­si voimakas porkkana nopeas­ta valmis­tu­mis­es­ta (bonus, jos han­ke valmis ennen las­ket­tua tavoitet­ta), saat­taa se antaa raken­nut­ta­jalle voimaa teet­tää työtä ylitöinä/viikonloppuina tms. Tämä ei edelleenkään ole bud­jet­ti­ra­hoituk­sel­la mah­dol­lista, kos­ka rahoi­tus katkeaa aina vuodenvaihteessa…
    Sinäl­lään­hän opti­mi olisi, että val­tio ottaisi tuon velan, kos­ka sen korkokan­ta on var­masti pienem­pi kuin yksi­ty­isyri­tyk­sen. Toisaal­ta voisi kuvitel­la, että yksi­tyi­nenkin saa lainan melko hal­val­la, jos pant­ti­na on esim. E18 🙂

    Vastaa