Tulo­jen­tasausjär­jestelmämme ei oikein toi­mi nuorten osalta, ei ainakaan kalli­iden asumiskus­tan­nusten kaupungeis­sa. Jos vuokra on 500 euroa kuus­sa, yksinäi­nen henkilö saa mitään tekemät­tä 900 euroa tulon­si­ir­to­ja puh­taana käteen. Tästä menee siis 500 euroa vuokraan ja 400 euroa muuhun elämiseen. Opiske­li­jaa ei tue­ta yhtä run­saskä­tis­es­ti. Niin­pä nuori, joka ei mene töi­hin eikä opiskele­maan, elää korkeam­mal­la tulota­sol­la kuin opiskele­maan läht­enyt ikä­toverin­sa. Jat­ka lukemista “Miten nuoren saisi töihin?”

Rautatiease­mal­la min­ut yhyt­ti kelan virkail­i­ja, joka halusi pyurkaa sydän­tään yksin­huoltae­tuuk­sien väärinkäytöstä. Hei­dän lähiössään on kuulem­ma tapana, että pariskun­ta “eroaa”, mies muut­taa Poste restante ‑osoitte­seen ja nainen nos­taa kaik­ki ajateltavis­sa ole­vat yksin­huolta­jae­tu­udet. Las­ten tuloa sen saman miehen kanssa ero ei mitenkään estä. Ker­rostalo­val­taises­sa lähiössä sana kiirii nopeasti. Kun yksi kek­sii tämän, koh­ta sen osaa­vat kaikki.

Yksin­huolta­jae­tu­udet on taroitet­tu tuke­maan sitä, että (yleen­sä) äiti joutuu vas­taa­maan yksin per­heestä. On vähän ikävää, jos tälle riisikupille ilmoit­tau­tu­vat muutkin. Ei se ainakaan helpota yksin­huolta­jien ase­man parantamista. 

Pikkulin­nut ker­to­vat, että Vihdin kun­nan ja Idea­parkia suun­nit­tel­van Toi­vo Sukarin yhtiön välisessä kaup­pakir­jalu­on­nok­ses­sa olisi ehto, jos­sa Vihti lupaa olla kaavoit­ta­mas­ta suurmyymälöitä kil­pail­i­joille. Jos pikkulin­nut ovat oike­as­sa, onko täl­lainen kil­pailun­ra­joi­tus­sopimus laillinen?

Kepu vaatii die­selveron alen­tamista EU:n minim­i­ta­solle, jot­ta kuor­ma-autoil­i­jat eivät jou­tu­isi vaikeuksiin.

Tul­lessani junal­la Kor­sos­ta vas­taan tuli tavara­ju­na, jos­sa lasti­na oli lähin­nä rekan perä­vaunu­ja. Täl­laisia toivoisi näkevän­sä enem­män. Polt­toaineen kallis­tu­mi­nen ajaa nyt tavarakul­je­tuk­sia raiteille. Eikö tämä ole hyvä? Mik­si sitä pitää ehkäistä?

Val­tio sub­ven­toi jo nyt raskas­ta rekkali­iken­net­tä. Rekat kulut­ta­vat tiestöa enem­män kuin mak­sa­vat vero­ja.  Polt­toaineen kallis­tu­mi­nen menköön hin­toi­hin. Kul­jete­taan tavaroi­ta vähem­män, suosi­taan paikallisu­ut­ta ja käytetään rautateitä!

Hesari teki sen taas! Oikein etu­sivul­la ker­ro­taan, että asevelvol­lisu­usikälu­okas­ta vapautet­ti­in kut­sun­nois­sa yhdek­sän pros­ent­tia – 34 pros­ent­tiyksikköä enem­män kuin vuona 2004. Arggh!

Hesarin toimit­ta­jille tiedok­si, että, jos hylät­ty­jen osu­us nousee viidestä pros­en­tista seit­semään pros­ent­ti­in, nousu on 40 pros­ent­tia tai kak­si prosenttiyksikköä.

Aika ajoin pul­pah­taa keskustelu­un se, pitäisikö koulun alkua aikaistaa vuodel­la. Suo­ma­laisethan menevät kan­sain­välis­es­ti ajatel­lan aika van­hoina koulu­un. Kuusi vuot­ta lie­nee yleisin koulun aloit­tamisikä ja alka­vat­pa jotkut viisivuotiainakin.

Mik­si tätä asi­aa ajatel­laan vain vuo­den kokoisi­na askeleina. Voisiko koulun alkua aikaistaa vaikka­pa kahdel­la kuukaudel­la? Ei niin, että se alkaa eloku­un sijas­ta kesäku­us­sa vaan niin, että kun ikälu­ok­ka menee nyt poik­ki tam­miku­us­ta, se menisikin poik­ki maaliskuusta?

Tämä ei kuitenkaan ollut varsi­nainen ehdo­tuk­seni vaan se, että tytöt voisi­vat aloit­taa koulun puoli vuot­ta poikia nuoremp­ina. Miesten ja nais­ten välil­lä ei tietenkään ole mitään henkisiä ero­ja, mut­ta poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti havain­to sen­tään on, että tytöt kehit­tyvät poikia nopeammin.

Pro­le­tari­aatin dik­tatu­uris­sa oli eri­tyisk­oulun­sa lah­jakkaille lap­sille, kos­ka pro­le­tari­aat­ti tarvit­si hei­dän eri­ty­isosaamis­taan. En tunne asi­aa kun­nol­la, mut­ta olen ymmärtänyt, ettei tämä päät­tynyt kovin onnel­lis­es­ti.  Eri­tyisk­oulut eivät olleet kovin hyvä hyviä tar­joa­maan sosi­aal­isia taito­ja, eikä pro­le­tari­aat­ti saanut panos­tuk­selleen riit­tävää vastinet­ta. Lah­jakkaiden eri­tyisk­oulu­ja on myös län­si­mais­sa, joskin rikkaiden per­hei­den lap­sil­la tun­tuu ole­van niihin lievem­mät lah­jakku­us­vaa­timuk­set. Jat­ka lukemista “Lah­jakkaiden las­ten koulutus”

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä 22/2008)

Perus­tur­va on jäänyt selvästi jäl­keen yleis­es­tä tuloke­hi­tyk­ses­tä. Tätäkin pahempaa on kuitenkin köy­hien näköalat­to­muus, sil­lä monel­la ei ole mitään tietä ulos köyhyydestä.

Helsinkiläi­nen yksi­na­su­va pitkäaikaistyötön – kut­sukaamme hän­tä Mai­jak­si – saa yhteiskunnal­ta asumisku­lun­sa kokon­aan ja sen päälle 400 euroa puh­taana käteen. Elämä 13 eurol­la päivässä ei ole herkkua. Ikäv­in­tä on, ettei Mai­ja voi juuri paran­taa tilan­net­taan men­emäl­lä töi­hin, kos­ka hänelle on puut­teel­lisen koulu­tuk­sen ja muiden syi­den vuok­si tar­jol­la vain pieni­palkkaista työtä.

Men­nessään töi­hin 1300 euron kuukausi­pal­ka­lla Mai­ja menet­täisi tulon­si­ir­rot ja jou­tu­isi mak­samaan itse asumisku­lun­sa . Entiseen ver­rat­tuna palka­s­ta jää käteen noin euro tun­nil­ta. Päiväbud­jetin nousu 13 eurosta 18  euroon on pros­ent­teina paljon, mut­ta siitä on mak­set­ta­va työ­matkat, työhön sovel­tu­vat vaat­teet ja työ­paikkaruokailu. Kovin val­oisia näkymiä työ­paik­ka ei siis Mai­jalle tar­joa varsinkaan, kun vähän arvostet­tu työ ei itsessään tuo­ta tyy­dy­tys­tä. Jat­ka lukemista “Työn­teon pitäisi kan­nat­taa köyhällekin”

Ilkko B. Voipio peruetelee päivän Hesaris­sa per­in­töveros­ta luop­umista sil­lä, että moni per­i­jä on tosi­asi­as­sa työsken­nel­lyt maati­lal­la ja yri­tyk­sessä ja ollut siten kar­tut­ta­mas­sa yri­tyk­sen omaisu­ut­ta. Sik­si siitä on väärin per­iä perintöveroa.

Tuo­ta, tuo­ta…? Eikö siitä pitäisi sil­loin per­iä ansiotuloveroa?