Pikkulinnut kertovat, että Vihdin kunnan ja Ideaparkia suunnittelvan Toivo Sukarin yhtiön välisessä kauppakirjaluonnoksessa olisi ehto, jossa Vihti lupaa olla kaavoittamasta suurmyymälöitä kilpailijoille. Jos pikkulinnut ovat oikeassa, onko tällainen kilpailunrajoitussopimus laillinen?
Markkinaoikeus on 04.04.2008 (Maunulan Prismaan liittyen) todennut:
“Kunnallinen maankäyttöpolitiikka, kuten maankäytön ohjaus ja kaavoitus sekä niihin sisältyvä alueiden käyttötarkoituksen ja hankkeiden laajuuden määrääminen, on sen sijaan lähtökohtaisesti kuntien lakisääteistä toimintaa, johon kilpailunrajoituksista annettu laki ei yleislakina sovellu.”
Muista soveltuvista laeista ei havaintoa.
Sopimus lie tehty kunnanhallituksen kanssa? Silloin se ei ainakaan sido kunnanvaltuustoa.
Ehdon tarpeellisuudesta: se näyttäisi lähitulevaisuuden kannalta tarpeettomalta, sillä sekä K- että S‑ryhmällä on suuret ostoskeskukset Nummelassa. Vaikka Ideapark rakennettaisiin, voisivat keskusliikkeet pitäytyä rakentamasta lisää kunnes toinen — vanhempana Prisma- on suurin maksanut itsensä korkoineen takaisin. Sen jälkeen voisi tulla kyseeseen vetäytyminen tai muutto K‑kaupan kanssa saman katon alle Jumbon ja muiden tapaan.
Aiheen sivusta: luin hiljan selvityksen, jonka mukaan ison kauppakeskuksen rakentaminen vähentää työpaikkoja kertoimella 0,26. Vihtiin lupailtiin jopa 3000 työpaikkaa. Nettovähennys olisi siis noin 800.
Vaikka selvitys koski näitä meidän vanhojen keskusliikkeiden tapauksia, voisi se olla laajennettavissa koskemaan varsin samankaltaisia Ideaparkeja. Siinäpä siis yksi argumentti lisää ideaparkien kritisoijille.
Ippula: Eikös se oli hyvä, jos samat työt voidaan tehdä vähemmällä porukalla? Silloinhan vapautuu ihmisiä tekemään muita juttuja ja hyvinvointi lisääntyy.
Artturi Björk: Ymmärrän toki sarkasmin, mutta palvelualoilla töiden väheneminen ei lisää hyvinvointia. Toiselle tuotettu palvelu on aina puhdasta lisäarvoa hyvinvoinnille, jos se siis ei ole muualta pois.
Sensijaan että henkilöt A, B ja C istuvat kotona työttöminä syrjäytymässä, kannattaa A:n siivota B:n ja C:n kodit, B:n hoitaa muiden lapset ja C:n leikata A:n ja B:n hiukset ja hieroa vaikka niskat. Poliittisesti oleellista on se ettei noiden palvelujen tuottaminen ole liian kallista, ja ne palkitsevat tekijäänsä sen verran ettei niiden tekemisen sijaan kannata nauttua kotona tukia.
Suurten kauppakeskusten rakentaminen on käsittääkseni nollasummapeliä. En ole vielä ymmärtänyt sitä, että jos rakennetaan kehätiet täyteen uusia hypermarketteja, ja laajennetaan vielä entisiäkin, kuinka ne kaikki voivat aina vain lisätä työpaikkoja. Elleivät ne sitten ole jostain muualta pois, tai synnytä suuruudellaan kulisseja aivan uudenlaiselle palvelulle joka ei muuten olisi mahdollista.
“Silloinhan vapautuu ihmisiä tekemään muita juttuja ja hyvinvointi lisääntyy.”
Ja päätyisimme keskustelemaan esimerkiksi kansalaispalkasta. Ohitan tuon nyt ja huomautan, että ne muut jutut, joita sitten tekisimme (tai ne muut tekisivät…), olisivat esimerkiksi henkilöautomatkoja ostoskeskuksiin.
Näin, koska käsitykseni mukaan ideaparkit vaikuttaisivat vähittäiskaupan rakenteeseen hyvinkin etäälle ja supistaisivat taajamien myymäläverkkoa esimerkiksi Helsingissä ja ympäristökunnissa.
Suurmyymälätyöryhmää johtanut maakuntavaltuutettu Osmo Soininvaara taitaa olla hyvä asiantuntija kommentoimaan tätä.
Spottun viittaus “lakisääteistä toimintaa, johon kilpailunrajoituksista annettu laki ei yleislakina sovellu.” pn mielenkiintoinen. Kyllä kannattaa rahoittaa poliitikkoja runsaskätisestikin jos tuollaisella keinolla saa käytännössä laillisesti rakennettua epäterveitä(?) kilpailunrajoituiksia.
Jos Vihti on tuollaisen lupauksen/sopimuksen tehnyt niin mitenkä moneksi kymmeneksi vuodeksi. Ja tuollaisen lupauksen/sopimuksen Vihdin puolesta tehneiden nimet pitäisi julkistaa mahdollisimman pian. Ettei olisi tässäkin ainakin epäsuoraa KMS rahaa saaneita?
TL: Minä en väittänyt, että marketit lisäisivät tai vähentäisivät työpaikkoja. Ippula väitti, että ne vähentävät.
Minä väitin, että jos samat palvelut voidaan tuottaa vähemmällä porukalla, niin silloinhan se loppu porukka voi tuottaa jotain muita palveluita, eli hyvinvointi lisääntyy. Sinä näytät uskovan, että sillä ei ole väliä mitä palveluita tuotetaan, kunhan kaikki ovat töissä ja tämä olisi hyvinvointia. Samalla logiikalla voisi väittää, että hyvinvointi lisääntyy, jos laitetaan kaksi työtöntä töihin. Toinen kaivamaan kuoppaa ja toinen täyttämään sitä.
Yksi syy tähän suurten automarkettien kaipuuseen on se, ettei Helsinki ole suostunut/kyennyt rakentamaan riittävästi keskusta-aluetta, jossa ihmisillä on kunnollinen valikoima palveluita kävelyetäisyydellä.
Artturi Björk : On vaikea määritellä mikä on järkevää työtä ja mikä ei. Todennäköisesti yhteiskunta on jo sellainen ettei kaikille riitä järkevää tuottavaa työtä 8 tunniksi päivässä, ja työt tuntuvat muuttuvan jatkuvasti entistä haastavammiksi.
Aina kun yksinkertaisia suorittavia töitä vähennetään, se jostain syystä tietää syrjäytymistä ja pahoinvointia.
Kaupan kassat voisi teoriassa automatisoida kaikkiin tuotteisiin piilotettavilla rfid-siruilla. Olisiko hyvä juttu, jos Suomesta tämän seurauksena häviäisi 50000 kaupan alan työpaikkaa? Mitä nämä ihmiset sitten tekisivät, visioisivat uusia innovaatioita ja palveluita?
“Helsinki ole suostunut/kyennyt rakentamaan riittävästi keskusta-aluetta, jossa ihmisillä on kunnollinen valikoima palveluita kävelyetäisyydellä.”
Tämänkin voi tehdä väärin: monet ovat käyneet Euroopan kaupungeissa, jossa on “kunnollinen valikoima palveluita kävelyetäisyydellä.” Eli pari kolme Tescon tapaista keskustassa tai aivan sen tuntumassa. Eikä sitten muuta, koska kaikki pikkupuodit olivat kuolleet tai niitä ei oltu edes tehty.
Itse kauhistuin, kun en saanut Bratislavassa ostettua elintarvikkeita muuten kuin menemällä ostosparatiisiin. Se oli siis yhtä helvettiä.