Lahjakkaiden lasten koulutus

Pro­le­ta­ri­aa­tin dik­ta­tuu­ris­sa oli eri­tyis­kou­lun­sa lah­jak­kail­le lap­sil­le, kos­ka pro­le­ta­ri­aat­ti tar­vit­si hei­dän eri­tyis­osaa­mis­taan. En tun­ne asi­aa kun­nol­la, mut­ta olen ymmär­tä­nyt, ettei tämä päät­ty­nyt kovin onnel­li­ses­ti.  Eri­tyis­kou­lut eivät olleet kovin hyvä hyviä tar­joa­maan sosi­aa­li­sia tai­to­ja, eikä pro­le­ta­ri­aat­ti saa­nut panos­tuk­sel­leen riit­tä­vää vas­ti­net­ta. Lah­jak­kai­den eri­tyis­kou­lu­ja on myös län­si­mais­sa, jos­kin rik­kai­den per­hei­den lap­sil­la tun­tuu ole­van nii­hin lie­vem­mät lahjakkuusvaatimukset.

Suo­mes­sa anne­taan veron­mak­sa­jien rahoil­la eri­tyi­so­pe­tus­ta eri­tyis­lah­jak­kuuk­sil­le musii­kin ja urhei­lun alal­la. Meil­lä on erin­omai­nen musiik­ki­kou­lu­jär­jes­tel­mä, joka on tuot­ta­nut maam­me kokoon näh­den pal­jon kan­sain­vä­li­sen luo­kan kyky­jä. Lah­jak­kail­le urhei­li­joil­le on oma eri­tyis­val­men­nuk­sen­sa, joka jouk­kue­pe­leis­sä voi sisäl­tää nel­jät­kin tree­nit viikossa. 

Eri­tyis­lah­jak­kuuk­sien kou­lu­tus alkaa ja pik­ku­lap­ses­ta eikä siis vas­ta kai­kil­le yhte­näi­sen perus­kou­lun jäl­keen. Toi­sin kuin Neu­vos­to­lii­tos­sa tai DDR:ssä, musi­kaa­li­ses­ti tai urhei­lul­li­ses­ti lah­jak­kaat käy­vät taval­li­sis­sa kou­luis­sa ja elä­vät olo­suh­tei­siin näh­den nor­maa­lia elä­mää. Eri­tyis­kou­lu­tus on kou­lu­tun­tien jäl­keen urhei­luseu­rois­sa ja musiik­kio­pis­tois­sa. Tämä tekee päi­väs­tä aika pit­kän, mut­ta tun­tuu parem­mal­ta rat­kai­sul­ta kuin erot­ta­mi­nen ikä­to­ve­reis­taan. Samal­la se mer­kit­see, ettei maa­seu­dun lap­sil­le käy­tän­nös­sä ole tätä eri­tyis­kou­lu­tus­ta tarjolla.

Musii­kin ja urhei­lun lisäk­si mate­ma­tiik­ka on ala, jos­sa toi­set ovat sel­väs­ti lah­jak­kaam­pia kuin toi­set. Kun kaik­ki saa­vat perus­kou­lun ajan samaa mate­ma­tii­kan ope­tus­ta, mer­kit­see tämä, ettei­vät mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat saa perus­kou­lun aika­na oikeas­taan mitään mate­ma­tii­kan ope­tus­ta. Toi­set ovat his­to­rias­sa parem­pia kuin toi­set, mut­ta kaik­ki oppi­vat samoil­la his­to­rian tun­neil­la edes jotain.

Lukios­sa on omat taso­ryh­män­sä hel­pon ja vai­kean mate­ma­tii­kan luki­joil­le, mut­ta erot­tau­tu­mi­nen tapah­tuu lii­an myö­hään, eikä myös­kään pit­kä mate­ma­tiik­ka ole mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaal­le eri­tyi­sen haas­ta­vaa. (Hel­pon mate­ma­tii­kan luki­joil­le on omat hel­po­te­tut yli­op­pi­las­ko­keen­sa, jois­ta voi saa­da arvok­kaan lau­da­tu­rin osaa­mi­sel­la, joka vai­kean mate­ma­tii­kan kokees­sa tuot­tai­si kor­kein­taan luben­te­rin) Mitä sii­tä tuli­si, jos kaik­ki soit­tai­si­vat perus­kou­lun ajan kor­kein­taan nok­ka­hui­lua ja viu­luun sai­si tart­tua vas­ta lukioiäs­sä? Musii­kis­sa suo­ma­lai­set ovat maa­il­man huip­pua, mate­ma­tii­kan tai­dois­sa häviäm­me korea­lai­sil­le, aina­kin hui­put häviävät.

Eikö siis mate­ma­tii­kan ope­tus­ta voi­si kau­pun­geis­sa eriyt­tää samal­la taval­la kuin musii­kin ope­tus­ta­kin – pait­si, ettei eri­tyis­ma­te­ma­tiik­ka luke­van tar­vit­si­si tuh­la­ta aikaan­sa hitaan mate­ma­tii­kan kurs­seil­la. Muu ope­tus oli­si nor­maa­lia. Maal­la tämä­kään ei onnis­tu, mut­ta tämän ei pitäi­si olla este toteut­taa sitä kaupungeissa. 

73 vastausta artikkeliin “Lahjakkaiden lasten koulutus”

  1. Taso­kurs­sit takai­sin aina­kin mati­kas­sa perus­kou­lun ylä­as­teel­le. Vai mitä Ode. Itse kan­na­tan aja­tus­ta. Perus­kou­lun yksi idea oli, kun kan­sa­lais­kou­lu ja kes­ki­kou­lu yhdis­tet­tiin, niin sisään raken­net­tiin taval­laan kie­liin ja matik­kaan molem­mat kou­lu­muo­dot. Englan­nis­sa oli perä­ti kol­me tasoa.Tämän blo­gin luki­joil­la voi olla oma­koh­tai­sia koke­muk­sia näis­tä, oppi­laa­na tai opettajana.

    Suo­mi on pär­jän­nyt Pisa­tut­ki­muk­sis­sa (perus­kou­lui­käi­set), mut­ta kun hae­taan kovaa osaa­mis­ta, Suo­mi ei ole pär­jän­nyt esim. mati­kas­sa. Hyvät oppi­laat tur­hau­tu­vat perus­kou­lus­sa. Onnek­si he ovat yleen­sä niin fik­su­ja, että osaa­vat elää ihmi­sik­si. Jos­kus toi­voi­si heil­le enem­män “viu­lu­tun­tun­te­ja trian­ge­lin pim­put­ta­mi­sen sijaan”.

    Taso­kurs­sien palau­tus oli­si isoil­la ylä­as­teil­la help­poa. Esim ysil­lä koo­taan luo­kat uudel­leen mati­kan mukaan. Näin on jois­sa­kin fik­suis­sa kou­luis­sa teh­ty, mut­ta har­vi­nais­ta se on.

  2. Tar­ken­nan vie­lä. Luok­kia ei tar­vit­see koo­ta kuin esim. mati­kan mukaan. Jos kai­kil­la luo­kil­la (9 A‑G) matik­ka on samaan aikaan, niin sii­tä vaan palet­ti uusik­si osaa­mi­sen mukaan mati­kan tun­nil­la. Se ei voi olla yli­voi­mais­ta mati­kan opet­ta­jil­le ja reksille.

  3. Onpa Osmol­la yksioi­koi­nen käsi­tys mate­maat­ti­ses­ta lah­jak­kuu­des­ta oma­na saarekkeenaan. 

    Mate­maat­tis-loo­gi­nen äly kor­re­loi todel­la vah­vas­ti muun muas­sa ver­baa­li­seen lah­jak­kuu­teen, joka puo­les­taan on kiel­ten oppi­mi­sen ohel­la kaik­kien reaa­liai­nei­den nopean ja tehok­kaan omak­su­mi­sen taustalla. 

    Ei mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus ole sitä, että on näp­pä­rä pyö­rit­te­le­mään nume­roi­ta. Se on kykyä loo­gi­siin pää­tel­miin, eri­lais­ten asiayh­teyk­sien tajua­mi­seen, moni­mut­kais­ten, hie­rar­kis­ten ja puu­mais­ten aja­tus­mal­lien raken­ta­mi­seen… yksin­ker­tai­ses­ti se on ajat­te­lun for­maa­li taito. 

    Kyky aja­tel­la muo­dol­li­ses­ti hyvin läpäi­see kaik­ki kou­luai­neet taval­la tai toi­sel­la nos­taen suo­ri­tuk­sen laa­tua, myös tai­to- ja taideaineissa.

  4. Lukioi­den löy­sää­mi­ses­sä luo­kat­to­mik­si men­tiin kyl­lä pahas­ti met­sään. Tai ei ehkä niin­kään luo­kat­to­muu­des­sa, vaan sii­nä että anne­taan oppi­lail­le mah­dol­li­suus vali­ta hitaam­pi tah­ti. EI NÄIN. Jos ei pää rii­tä kol­men vuo­den tah­tiin, ei kuu­lu lukioon ja sil­lä selvä. 

    Ope­tuk­seen pitäi­si saa­da muu­ten­kin lisää pak­koa. Pitäi­si pakot­taa oppi­laat joko luon­non­tie­teel­li­sel­le tai kie­li­lin­jal­le, ja lopet­taa “enopiskelemitäänvaikeaa”-pelleily.

    Yli­pää­tän­sä kou­lu­tus­po­li­tii­kas­sa vää­rän­lai­sen valin­nan­va­pauk­sien lisää­mi­nen on type­rää poli­tiik­kaa, sil­lä aina löy­tyy sitä poruk­kaa joka kul­kee juu­ri sii­tä mis­tä hel­poi­ten pää­see (4v, ei kie­liä, ei luon­non­tie­tei­tä = hel­poin, löy­sin ja tur­hin tie lukien läpi). Mis­tä ihmees­tä oppi­laat voi­vat tie­tää, mitä kaik­kea he tar­vit­se­vat tule­vai­suu­des­sa? Eihän ammat­ti­kou­lus­sa­kaan hit­sa­ri­lin­jan oppi­laat saa ski­pa­ta olen­nai­sia hit­saus­kurs­se­ja (tai aina­kin toi­von näin…).

  5. Taso­kurs­sit ovat ylä­as­teel­le var­maan ihan hyvä asia, mut­ta ei se rat­kai­se laa­jem­min tätä ongel­maa. Meil­lä oli taso­kurs­sit (3 tasoa) mate­ma­tii­kas­sa jo ylä­as­teel­la, eikä se “kovin” taso ollut mitään kovin kovaa. Tämä vas­taa Osmon musiik­ki­ver­tauk­ses­sa sitä, että yhdet soit­ta­vat kapu­loi­ta, toi­set trian­ge­lia ja yhdet nok­ka­hui­lua. Viu­lua ei saa kukaan soit­taa oikeas­ti ennen yliopisto-opintoja. 

    Monel­le koh­tuul­li­sen lah­jak­kaal­le nuo­rel­le kuri­na­lai­sen opis­ke­lu­ta­van omak­su­mi­nen on sii­nä vai­hees­sa jo mah­do­ton­ta. Sik­si nykyi­nen jär­jes­tel­mä tuho­aa vähän kes­ki­ta­soa lah­jak­kaam­pien poten­ti­aa­lia hur­jas­ti. Yli­opis­toon tulee aika pal­jon nuo­ria, jot­ka ovat lukion laa­jas­ta mate­ma­tii­kas­ta saa­neet kii­tet­tä­viä tai lähes kii­tet­tä­viä arvo­sa­no­ja ilman min­kään­lais­ta panos­tus­ta. Herä­tys on aika karu, kun DI-tason mati­kan kurs­sit mene­vät täy­sin yli hil­seen, eikä ole mitään rutii­nia opiskeluun. 

    Todel­la lah­jak­kaat pär­jää­vät jär­jes­tel­mäs­tä huo­li­mat­ta, enkä heis­tä oli­si ihan kau­hean huo­lis­sa­ni. Mut­ta ei hei­dän­kään poten­ti­aa­lin­sa pää­se oikein oikeuk­siin­sa. Muu­ta­mat eri­kois­lu­kiot (esim. Päi­vö­lä) aut­ta­vat asi­aa näi­den osal­ta, siel­tä tule­vat kave­rit näyt­tä­vät pär­jää­vän ihan eri tasol­la kuin muut.

  6. Minul­le tai­si käy­dä kuten Tie­de­mies kuvaili.

    Olin ylä­as­teen mati­kan­tun­neil­la luo­kan paras yhdes­sä toi­sen pojan kans­sa. Kil­pai­lim­me teh­tä­vien suo­ri­tus­no­peu­des­sa ja usein las­kim­me etu­kä­teen tun­tien aiheet, vaik­kei niin oli­si saa­nut teh­dä. Ylä­as­teen mate­ma­tiik­ka ei tun­tu­nut mil­lään taval­la haastavalta.

    Lukion laa­ja mate­ma­tiik­ka oli sel­vä harp­paus vaa­ti­vuu­des­sa, moti­vaa­tio-ongel­mai­se­na ali­suo­riu­duin kurs­seis­ta, olin tot­tu­nut ylä­as­teel­la saa­maan yse­jä ja kymp­pe­jä teke­mät­tä mitään, lukios­sa samal­la asen­teel­la sai seis­ko­ja ja kaseja.

    Yli­opis­ton mate­ma­tiik­ka oli taas harp­pauk­sen kor­keam­mal­la. Jou­duin usein ker­taa­maan lukion kir­jo­ja jot­ta pää­sin pakol­li­sis­ta ana­lyy­sin ja line­aa­rial­gebran kurs­seis­ta läpi. Ensim­mäi­nen yri­tys mate­ma­tii­kan kurs­seil­la meni har­joit­te­luk­si, toi­sel­la ker­ral­la tie­si jo mitä pitää opis­kel­la jot­ta pää­see läpi. 

    Val­mis­tuin sit­ten mais­te­rik­si kes­kin­ker­tai­sin arvo­sa­noin, työ­elä­mä tun­tui pai­not­tu­van täy­sin eri asioi­hin kuin mitä yli­opis­tos­sa ope­tet­tiin. Tut­ki­ja­kou­lun 1600€/kk apu­ra­ha ja toh­to­ri­tut­ta­vien kamp­pai­lu pie­ni­palk­kai­sis­ta virois­ta ei hou­ku­tel­lut ollen­kaan suo­rit­ta­maan tai innos­tu­maan jos­ta­kin “elä­mäs­tä vie­raan­tu­nees­ta” teoriasta.

    Olen tyy­ty­väi­nen ilmai­ses­ta ja hel­pos­ti saa­dus­ta mais­te­rin tit­te­lis­tä, jol­la ei tun­nu ole­van mitään vai­ku­tus­ta palk­kaan tai työ­teh­tä­viin aina­kaan yksi­tyi­sel­lä puolella. 

    Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta toi­voi­sin kui­ten­kin että Aal­to-kor­kea­kou­lus­sa opis­ke­li­joil­ta vaa­dit­tai­siin vähän parem­paa. Ja panos­tet­tai­siin myös sii­hen kou­lu­tuk­seen ettei tuli­si mää­rää laa­dun kustannuksella.

  7. Ei todel­la­kaan pidä men­nä anta­maan mur­ro­si­käi­sel­le lap­sel­le pää­tän­tä­val­taa siit­tä, että tulee­ko hänes­tä mah­dol­li­ses­ti mate­ma­tii­kan osaa­ja vai­ko ei. Vai­keam­man taso­ryh­män valit­se­mis­ta han­ka­loit­taa ensin­nä­kin sosi­aa­li­nen pai­ne ja toi­sek­seen se että on halu pääs­tä helpolla…

  8. Nyt siis hänen puo­les­taan pää­te­tään, että hänes­tä ei tule mati­kan osaa­jaa. Minä­hän en ehdot­ta­nut hel­pon mati­kan kurs­se­ja perus­kou­luun vaan sitä, että ne mate­maat­ti­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen lah­jak­kaat, jot­ka nyt eivät tosia­sias­sa saa mitään ope­tus­ta mate­ma­tii­kas­sa, voi­si­vat toi­mia kuten toi­mi­vat musi­kaa­li­ses­ti lahjakkaat.

    Miten voit sal­lia mur­ro­si­käi­ses­tä, tulee­ko hänes­tä musii­kin tai­ta­ja vai ei? Kiel­let­tä­köön siis myös musii­kin opis­ke­lu yli sen nok­ka­hui­lun soi­ton, jota kou­lu tarjoaa(?)

  9. Oden ver­taus musiik­kio­pis­toon osuus minus­ta nau­lan kan­taan. Itse sain lap­se­na aivan erin­omais­ta muusii­kin ope­tus­ta, suu­rim­man osan hen­ki­lö­koh­tai­se­na ope­tuk­se­na ja pääl­le vähän eri­lai­sia pien­ryh­miä. Samaan aikaan olin todel­la kiin­nos­tu­nut mate­ma­tii­kas­ta, mut­ta kiin­nos­tus kyl­lä valui huk­kaan, kun ei ollut mah­dol­li­suut­ta ede­tä omaa tahtia. 

    Musiik­ki jäi kui­ten­kin lopul­ta vain har­ras­tuk­sek­si, ja nykyi­ses­sä työs­sä on var­sin pal­jon mate­maat­tis-loo­gi­sia teh­tä­viä. Olen jos­kus miet­ti­nyt, mitä lap­se­na oli­si­kaan oppi­nut, jos yhteis­kun­ta oli­si tar­jon­nut musiik­kio­pis­toa vas­taa­van “mate­mat­tiik­kao­pis­ton” perus­kou­lu­jär­jes­tel­män rinnalla.

  10. Kuu­lin eräänl­tä IT-alan yri­tyk­sen pomol­ta, että heil­le oli tulos­sa intia­lai­nen huip­puo­saa­ja töi­hin Espoo­seen. Hän halusi kui­ten­kin ensin tutus­tua suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään ja ennen kaik­kea sen mate­ma­tii­kan ope­tuk­seen, kos­ka oli tulos­sa Suo­meen per­hei­neen. Mate­ma­tiik­ka oli hänen kiin­nos­tuk­sen koh­tee­naan, kos­ka intias­sa lap­sen pan­naan 15-vuo­tiai­na tes­tiin, jos­ta hyvät jat­ka­vat yli­opis­toon ja huo­not suun­taa­vat juut­ti­teh­taa­seen. Tes­ti koos­tuu pää­asias­sa mate­ma­tii­kas­ta. Huo­mat­tu­aan, kuin­ka vaa­ti­ma­ton­ta oppi­si­säl­löl­tään on suo­ma­lai­nen mati­kan­ope­tus, hän päät­ti jää­dä Inti­aan taa­tak­seen lap­sil­leen kun­non koulutuksen.

  11. Musii­kin ja urhei­lun lisäk­si mate­ma­tiik­ka on ala, jos­sa toi­set ovat sel­väs­ti lah­jak­kaam­pia kuin toiset.”

    En näki­si täs­sä kovin suur­ta eroa mui­hin kou­luai­nei­siin. (Sitä pait­si mate­ma­tii­kan­kir­joi­hin on help­po mah­dut­taa vai­keam­pia ekstra­teh­tä­viä. Nämä esti­vät aina­kin minua pit­käs­ty­mäs­tä matikantunneilla.)

    Tun­tuu ihan kuin johon­kin rivien­vä­liin oli­si kir­joi­tet­tu, että mate­ma­tiik­ka oli­si poik­keuk­sel­li­sen hyö­dyl­li­nen aine. Tie­to- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gia oli Suo­men toi­vo 90-luvul­la ja Intian toi­vo nyt. Lähi­tu­le­vai­suu­den isot asiat vaa­ti­vat ehkä bio­lo­gian, kemian, psy­ko­lo­gian ja venä­jän osaamista.

  12. Rivien välis­sä yri­tin sanoa, että mate­ma­tikk­ka on hyö­dyl­tään vähin­tään musii­kin ja urhei­lun tasoa. 

    Se ero­aa kou­luai­neis­ta sii­nä, että jos yhdcel­le ope­te­taan mate­ma­tii­kas­sa vai­kei­ta asioi­ta, muut eivät ymmär­rä sii­tä mitään. Vaik­ka­pa his­to­rias­sa ei ole täl­lais­ta eroa, vaan samas­ta ope­tuk­ses­ta toi­nen oppii enem­män ja toi­nen vähem­män, mut­ta kaik­ki jotain. 

    Se, että las­ken­non tun­nil­la oli­si mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le vai­keam­pia las­ken­non teh­tä­viä, ei kor­vaa ollen­kaan sitä, että jot­kut oli­si­vat val­miit opis­ke­le­maan dif­fe­ren­ti­aa­li­las­ken­taa sii­nä vai­hees­sa kun toi­set rat­ko­vat ensim­mäi­sen asteen yhtälöitä.

  13. Odel­ta nyt on pääs­syt pariin ottee­seen mehe­viä aivo­pie­ru­ja. Ehkä pitäi­si ottaa Kemp­pi­sen blo­gis­ta Kemp­pi­sen ohje sii­tä, että pitäi­si las­kea kym­me­neen ennen­kuin pai­naa sitä Tal­le­ta kom­ment­ti ‑nap­pia.

    Kuu­lin eräänl­tä IT-alan yri­tyk­sen pomol­ta, että heil­le oli tulos­sa intia­lai­nen huip­puo­saa­ja töi­hin Espoo­seen. Hän halusi kui­ten­kin ensin tutus­tua suo­ma­lai­seen kou­lu­jär­jes­tel­mään ja ennen kaik­kea sen mate­ma­tii­kan ope­tuk­seen, kos­ka oli tulos­sa Suo­meen per­hei­neen. Mate­ma­tiik­ka oli hänen kiin­nos­tuk­sen koh­tee­naan, kos­ka intias­sa lap­sen pan­naan 15-vuo­tiai­na tes­tiin, jos­ta hyvät jat­ka­vat yli­opis­toon ja huo­not suun­taa­vat juut­ti­teh­taa­seen. Tes­ti koos­tuu pää­asias­sa mate­ma­tii­kas­ta. Huo­mat­tu­aan, kuin­ka vaa­ti­ma­ton­ta oppi­si­säl­löl­tään on suo­ma­lai­nen mati­kan­ope­tus, hän päät­ti jää­dä Inti­aan taa­tak­seen lap­sil­leen kun­non koulutuksen.”

    Tuo on aivan usko­ma­ton­ta scheis­sea ja ker­too enem­män­kin kir­joit­ta­jan aja­tus­maa­il­mas­ta kuin todel­li­suu­des­ta. Kos­ka kysees­sä on tyy­pil­li­nen “kuu­lin tutul­ta, joka oli kuul­lut” ‑jut­tu, niin asias­sa ei lie­ne perää. Osa yli­opis­toon ja loput juut­ti­teh­taal­le. Niin­hän se tie­ten­kin menee. Tot­ta kai. Ehkä Osmon pitäi­si tutus­tua hie­man Intian kou­lu­tus­jär­jes­tel­mään ja muu­ten­kin yhteis­kun­nan raken­tee­seen. Teh­dään siel­lä muu­ta­kin kuin juuttikangasta. 

    Musii­kis­ta ei muu­ten ole mitään hyö­tyä. Eikä urhei­lus­ta. Vaik­ka kukaan ei soit­tai­si tai juok­si­si 400 met­rin ympy­rää, niin ei maa­il­ma sii­hen kaa­tui­si. Mate­ma­tiik­ka on kui­ten­kin vält­tä­mä­tön nyky­ai­kai­sen yhteis­kun­nan toi­mi­nal­le. Mikä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että kaik­kien tuli­si olla kor­keam­man mate­ma­tii­kan asian­tun­ti­joi­ta vaan kyl­lä se perus­o­pe­tuk­ses­sa annet­tu mate­ma­tii­kan tai­to riit­tää suu­rim­mal­le osal­le kansalaisia. 

    Oden yllä­ole­va aivo­pie­ru muu­ten läh­tee aika monel­le kave­ril­le tänään säh­kö­pos­til­la. Mah­ta­vaa. Kun se oikea aja­tus­maa­il­ma paljastuu.

  14. Ensin var­maan­kin pitä­si mää­ri­tel­lä, kuin­ka suu­ri osuus oppi­lais­ta on huip­pu­lah­jak­kai­ta eri aloil­la. Sit­ten pitäi­si raken­taa tes­ti­jär­jes­tel­mä, joka seu­loi­si nämä lah­jak­kaat. Tes­tien tulok­set toki avoi­muu­den nimis­sä jul­ki­sik­si. Prep­paus­ta tus­kin voi­tai­siin kiel­tää — sil­lä ei lie­ne moraa­li­ses­ti moi­tit­ta­vaa kan­nus­taa las­taan par­haim­piin mah­dol­li­siin suorituksiin.

    Minä nyt kui­ten­kin kou­lu­tusop­ti­mis­ta­na haluai­sin läh­teä liik­keel­le ihan toi­ses­ta pääs­tä: aina­kin perus­kou­lun lop­puun asti riit­tä­vän pie­net ryh­mät niin, että eriy­ty­mi­nen onnis­tui­si jo luo­kan sisäl­lä. Tätä taval­lis­ta arkea mei­dän ensi­si­jas­sa pitäi­si kohen­taa, eikä yrit­tää perus­taa huip­pu­lah­jak­kail­le joka kau­pun­kiin omia luok­kia, kos­ka ne näyt­tä­vät todel­la­kin vali­koi­van oppi­laan­sa vain hyvä­osais­ten jou­kos­ta. (Hyvä­osai­si­na nyt voi­si ensal­kuun pitää vaik­ka ydin­per­heen las­ta, jon­ka isäl­lä on töi­tä, sano­kaam­me vaik­ka trukkikuskina.)

    Eikö tääl­lä kes­kus­te­le­vien mie­les­tä ole (talou­del­li­ses­ti) mah­dol­lis­ta, että lah­ja­kas­kin lap­si sai­si kävel­lä tai ajaa pyö­räl­lään lähi­kou­luun, jos­sa hän tapai­si monien kan­san­ker­ros­ten väkeä ja sai­si omien kyky­jen­sä mukais­ta ope­tus­ta riit­tä­vän pie­nes­sä luokassa?

    Tois­tan teee­si­ni: paras­ta, mitä kou­lu voi oppi­laal­le tar­jo­ta, on kun­non luok­ka­to­ve­rit ja rau­hal­li­nen oppi­mi­sym­pä­ris­tö. Jos kou­lu­pii­rin nor­maa­lis­ta luo­kas­ta tem­pais­taan eri lah­jak­kuus­kou­lui­hin kol­mas­osa ja mui­hin parem­man väen kou­lui­hin vie­lä vii­des­osa, niil­le lopuil­le ei sit­ten tar­vit­se­kaan opet­taa kuin sos­su­kaa­vak­keen täyt­tö (suo­ma­lai­nen ver­sio juut­ti­teh­taas­ta?). Onko sil­loin enää kel­lään kivaa?

    Mate­ma­tii­kas­ta vie­lä: voi­si se mate­ma­tii­kan ope­tus­kin edes yrit­tää dis­kurs­sia oppi­laan todel­li­suu­den kans­sa. Deri­voin­nis­ta­kin, kun oikein tiva­sim­me, saim­me hie­non käy­tän­nön sovel­luk­sen: deri­voi­mal­la voi raken­taa opti­maa­li­sen lai­du­na­lu­een jos yhte­nä lai­tu­men reu­na­na on vet­tä — aita­värk­kiä menee mah­dol­li­sim­man vähän. 

    Tou­ko Mettinen

  15. Se ero­aa kou­luai­neis­ta sii­nä, että jos yhdcel­le ope­te­taan mate­ma­tii­kas­sa vai­kei­ta asioi­ta, muut eivät ymmär­rä sii­tä mitään.”

    Huh!

    Mate­ma­tiik­ka ei ole mikään sala­tie­de, jota ei ymmär­täi­si, jos vain omaa sii­hen tar­vit­ta­van älyk­kyy­den. Ei ole mitään mys­tis­tä eri­tyis­lah­jak­kuut­ta ymmär­tää deri­voin­tia. Outoa tosi­aan nos­taa mate­ma­tiik­ka joten­kin yli mui­den kou­luai­nei­den. Joh­tu­nee sii­tä, että Osmo on sii­hen har­ras­tu­nut ja Osmon lap­set­kin todennäköisesti. 

    Mut­ta eihän mikään estä innos­tu­nei­ta van­hem­pia perus­ta­mas­ta mate­ma­tiik­kao­pis­toa… Kyl­lä­hän on ole­mas­sa luon­non­tie­tei­den ker­ho­ja ja kesä­lei­re­jä jo nyt, eli ei tämä nyt mikään uusi idea ole.

  16. Vie­lä mate­ma­tii­kas­ta: vii­sas lukion pit­kän mati­kan opet­ta­ja­ni muu­ten sanoi, että kaik­kien mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kai­den pitäi­si vie­lä lukios­sa opis­kel­la kaik­kea muu­ta kuin mate­ma­tiik­kaa, kos­ka lukion jäl­keen se usein on mah­do­ton­ta. Tar­koit­ti vis­siin yleissivistystä.

    Ver­taus urhei­luun: meil­lä on todel­la­kin lois­ta­va yksi­tyi­nen jää­kiek­ko­kou­lu­jär­jes­tel­mä, joka tosin saa mer­kit­tä­vää yhteis­kun­nal­lis­ta tukea. Kah­dek­san­vuo­tiai­na ne yleen­sä aloit­ta­vat ja kym­men­vuo­ti­aat ikä­luok­kan­sa hui­put sit­ten rou­da­taan jo Kana­doi­hin tur­nauk­siin. Vähin­tään joka toi­nen vuo­si osaa­mi­nen ran­ka­taan ja jouk­ku­eet (ykkös, kak­kos, har­ras­tus) muo­dos­te­taan uudel­leen. Yleen­sä 12 — 15 ‑vuo­tiai­ta poi­kia sit­ten peluu­te­taan ja har­joi­tu­te­taan sil­lä inten­si­tee­til­lä, että vain kovim­mat sii­hen pys­ty­vät. Ja joka vuo­si väkeä tip­puu, eni­ten n. 15-vuo­tiai­den c‑junnujen ikä­luo­kas­sa, kun seu­ro­jen ei ole enää rahal­li­ses­ti jär­ke­vää peluut­taa nuo­ria, jot­ka toki ovat hyviä, mut­ta eivät riit­tä­vän hyviä. 

    No, onnek­si pojat sii­nä vai­hees­sa löy­tä­vät uut­ta käyt­töä seu­rois­sa omak­su­mal­leen mac­hoi­lul­le: pojat rupee ottaan keittoo. 

    Eli ote­taan varo­vas­ti nii­tä analogioita.

    Tou­ko Mettinen

  17. Itsel­lä­ni suu­rin into mate­ma­tii­kan lisä­op­pi­mi­sel­le oli­si ollut juu­ri tuos­sa ylä­as­te­ai­ka­na. Lukios­sa olin mate­ma­tiik­ka­pai­not­tei­sel­la luo­kal­la, mut­ta lukios­sa oli niin pal­jon muu­ta­kin kiinnostavaa. 

    Kos­ka muut tie­teet poh­jau­tu­vat mate­ma­tiik­kaan ja mate­ma­tiik­ka logiik­kaan, voi­mak­kaam­pi panos­tus nuo­ri­son logii­kan ja perus­ma­te­ma­tiik­kan tai­toi­hin kan­nat­tai­si. Eri­tyi­ses­ti hei­hin kan­nat­tai­si panos­taa, joi­ta nuo asiat kiin­nos­ta­vat, kos­ka paras herk­kyys­kausi menee hel­pos­ti ohi. Sovel­ta­vam­mat tie­teet oppii hel­pom­min myö­hem­mäl­lä­kin iällä.

  18. Ikä­vä sanoa, mut­ta “Eli­nan” näke­mys kyl­lä on täs­sä se, joka on yksioi­koi­nen. Minä en tie­dä, mitä mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus on, mut­ta sen tie­dän, että se on jakau­tu­nut aika lail­la epätasaisesti. 

    Tot­ta­kai on tot­ta, että ylei­ses­ti ihan kaik­ki mah­dol­li­set lah­jak­kuu­den tyy­pit kor­re­loi­vat kes­ke­nään, mut­ta osal­la se mate­maat­ti­nen drai­vi on sitä luok­kaa, että on koko­lail­la jär­je­tön­tä, jos sel­lai­nen yksi­lö ei pää­se toteut­ta­maan tai­pu­mus­taan. Olen näh­nyt näi­tä kave­rei­ta, jot­ka mel­kein lois­ta­vat pimeäs­sä. Ne ime­vät kuin sie­net kai­ken mah­dol­li­sen mati­kan, jota niil­le syöt­tää ja suo­ras­taan janoa­vat lisää. Myön­ne­tään, he ovat har­vi­nai­sia, mut­ta mate­ma­tii­kas­sa on todel­la­kin jotain erityistä.

  19. Ehkä Osmon pitäi­si tutus­tua hie­man Intian kou­lu­tus­jär­jes­tel­mään ja muu­ten­kin yhteis­kun­nan raken­tee­seen. Teh­dään siel­lä muu­ta­kin kuin juuttikangasta.

    Ole­tin, että teks­tis­tä oli­si tul­lut ymmär­re­tyk­si pie­ni lii­oit­te­le­va tyy­li­la­ji. Asian tosia­sial­li­nen sisäl­tö oli, että tie par­hai­siin yli­opis­toi­hin menee tuk­koon nois­sa 15-vuo­tiail­le teh­dyis­sä kokeis­sa. Sil­loin­han meil­lä vali­taan oppi­laat par­hai­siin lukioi­hin, mut­ta kai­kis­ta luk­kiois­ta on pää­sy yliopistoon.

    Musii­kis­ta ei muu­ten ole mitään hyötyä

    Tämä nyt kyl­lä vaa­ti­si jon­kin perus­te­lun. Mis­tä nyt yleen­sä on jotain hyö­tyä? Se, että ihmi­set ovat val­miit mak­sa­maan musii­kin kuun­te­le­mi­ses­ta koh­ta­lai­sen pal­jon, osoit­taa, että he pitä­vät siitä.

  20. Tot­ta­kai on tot­ta, että ylei­ses­ti ihan kaik­ki mah­dol­li­set lah­jak­kuu­den tyy­pit kor­re­loi­vat keskenään …

    Jos tämä tar­koit­taa, että samois­sa yksi­löis­sä tup­paa ole­maan kaik­kia lah­jak­kuuk­sia, kuvas­taa se hiu­kan eri­kois­ta käsi­tys­tä ihmi­sis­tä — ja evo­luu­tios­ta. Oli­si nimit­täin outoa, jos evo­luu­tio oli­si luo­nut kak­si ihmis­tyyp­piä: yleis­lah­jak­kaat ja lah­jat­to­mat. Mik­sei sit­ten lah­ja­kas ihmis­tyyp­pi ole syr­jäyt­tä­nyt lah­ja­ton­ta tyyp­piä? Tai edes yleis­ty­nyt? Näi­tä yleis­lah­jak­kaik­si ole­tet­tu­ja ei kai kui­ten­kaan ole kuin muu­ta­ma pro­sent­ti popu­laa­tios­ta ja siten lah­jat­to­mik­si ole­tet­tu­ja suu­ri enemmistö.

    Jär­ke­väm­pää oli­si kai mää­ri­tel­lä lah­jak­kuus laa­jem­min. Evo­luu­tion kan­nal­ta lah­ja­kas homo sapiens on kai pää­asias­sa sel­lai­nen, jon­ka hen­ki­set kyvyt ovat aut­ta­neet lisään­ty­mään mui­ta enem­män ja pitä­mään jäl­ki­kas­vun vie­lä elos­sa­kin. Täs­tä näkö­kul­mas­ta esim. sosi­aa­li­set tai­dot, kyky iskeä tari­naa tai hyvä tans­si­tai­to ovat lah­jak­kuuk­sien muo­to­ja. En kui­ten­kaan usko, että nämä eri­tyi­ses­ti kor­re­loi­si­vat mate­maat­ti­sen lah­jak­kuu­den kanssa 😉

    Ja näin­hän sen täy­tyy kai intui­tii­vi­ses­ti olla­kin. Työn­ja­ko lisää tehok­kuut­ta ja siten popu­laa­tion eloon­jää­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Evo­luu­tion kan­nat­taa jakaa eloon­jää­mis­tä ede­saut­ta­via lah­jak­kuuk­sia kai­kil­le mut­ta ei kai­kil­le samo­ja. Tämä ei kui­ten­kaan käsit­tääk­se­ni tar­koi­ta, ettei­kö tie­tyn­lai­sia lah­jak­kuuk­sia kan­nat­tai­si kasa­ta yhteen yksi­löön, kun­han ne siis ede­saut­ta­vat erikoistumista.

    Mie­len­kiin­tois­ta on, asias­ta toi­seen, että tytöt ovat saa­vut­ta­mas­sa poi­kia mate­maat­ti­sis­sa tai­dois­sa tasa-arvoi­sis­sa mais­sa. Siis aina­kin, jos PISA:n tulok­siin on luot­ta­mis­ta. Sen sijaan pojat, eivät ole saa­vut­ta­mas­sa tyt­tö­jä kie­lel­li­sis­sä taidoissa. 

    Mie­hiä onkin alet­tu pitää uha­na­lai­se­na laji­na, jol­le lähin­nä jää raa­kaa voi­maa vaa­ti­vat hant­ti­hom­mat. Onnek­si asiat eivät ole näin huo­nos­ti, sil­lä suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen mukai­ses­ti nai­set var­maan jat­kos­sa­kin eri­kois­tu­vat kie­lel­lis­tä lah­jak­kuut­ta vaa­ti­viin töi­hin. Mie­hil­le siis saat­taa jää­dä vie­lä aina­kin rip­pei­tä näis­tä insi­nöö­ri­hom­mis­ta ja tilastohommista.

  21. Kan­na­tan kai­ken­lais­ta lah­jak­kuu­den huo­mioi­mis­ta. Itse olen juu­ri esi­merk­ki niis­tä kat­ke­roi­tu­neis­ta, joil­le ei “teh­ty” mitään (=ei ollut eteen­päin kul­jet­ta­via van­hem­pia). Väi­tän, että “kym­pin tytöl­le” tämän­lai­nen eri­kois­tu­mi­nen on vie­lä vai­keam­paa, kos­ka “kymp­peys” on enem­män vaa­ti­mus kuin suun­na­ton arvo. Iki­nä yli­ver­tai­suus kou­lus­sa ei aina­kaan ker­ro “nerou­des­ta”, kuten se val­lat­to­mil­la poi­jil­la saat­taa tehdä.

    Itse kävin ison ete­lä­suo­ma­lai­sen kau­pun­gin par­haan ylä­as­teen ja lukion, mut­ta mitä sil­lä on väliä. Samaa sää­lit­tä­vää ruot­sin tank­kaa­mis­ta siel­lä oli. Kun oli­si edes kou­lus­sa saa­nut tar­peek­si haas­tet­ta (=onnis­tu­mi­sia), oli­si elä­mä muu­ten­kin saat­ta­nut olla tyydyttävämpi.

    Toki, asia erik­seen, mikä ase­ma kou­lul­le halu­taan antaa! Nyky­ään yli­opis­tos­sa opet­ta­va­na en kui­ten­kaan voi olla miet­ti­mät­tä, mitä kak­ka­sak­kia tääl­lä kai­ken aikaa jalos­te­taan kehit­ty­mään, ilman min­kään­lai­sia eri­tyi­siä lah­jo­ja, edes nii­tä perslihaksisia.

  22. Minä en tie­dä, mitä mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus on, mut­ta sen tie­dän, että se on jakau­tu­nut aika lail­la epätasaisesti.”

    Minul­la on ollut vähän sel­lai­nen käsi­tys että mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus, musi­kaa­li­suus ja urhei­lul­li­nen lah­jak­kuus ovat sikä­li saman­kal­tai­sia asioi­ta että lah­jak­kaat aloit­ta­vat sel­lai­sel­ta tasol­ta johon kes­ki­ver­to­lah­joil­la varus­tet­tu ei koval­la­kaan har­joit­te­lul­la kos­kaan pää­se. Kes­ki­ver­to­lah­ja­kas ei myös­kään voi kos­kaan todel­la ymmär­tää mis­tä asias­sa on oikein kyse, kor­kein­taan yrit­tää naut­tia lopputuloksesta.

    Itse toi­voi­sin että kai­kil­la eri­tyis­lah­jak­kail­la lah­jak­kuu­den lajis­ta riip­pu­mat­ta ja mik­sei ihan yleis­lah­jak­kail­la­kin oli­si reit­te­jä lah­jo­jen­sa kehit­tä­mi­seen pie­nes­tä pitäen, aidos­ti meri­to­kraat­ti­nen maa­il­ma on lopul­ta pal­jon viih­tyi­säm­pi kaikille.

  23. Olen samaa miel­tä, että taso­kurs­seis­sa oli­si jär­keä, mut­ta en tie­dä, mik­si mate­ma­tiik­ka tuli­si poi­mia erik­seen. Eten­kin kie­lis­sä oli­si syy­tä pääs­tä ete­ne­mään rivakammin. 

    Minä pär­jä­sin hyvin kai­kis­sa lukuai­neis­sa, mut­ta en mate­ma­tii­kas­sa sen parem­min kuin muis­sa. Luon­teel­ta­ni perus­työ­te­li­ää­nä pin­go­tin sit­ten ja käy­tin aika­ni epä­olen­nai­suuk­siin var­mis­taak­se­ni kymp­pi­ni, sen sijaan, että oli­sin teh­nyt jotain haas­ta­vaa ja oppinut. 

    (Olen miet­ti­nyt, syn­ty­vät­kö kie­li­po­lii­sit­kin sen seu­rauk­se­na, että ihmi­set tur­hau­tu­vat, kuin­ka äidin­kie­len tun­neil­la vei­va­taan samo­ja jut­tu­ja uudes­taan ja uudes­taan. Sitä saat­taa luul­la, että pilk­kusään­nöt ovat tär­kei­tä­kin, kun nii­tä niin vat­vo­taan. Tun­nol­li­nen kou­lu­lai­nen sit­ten ärsyyn­tyy näh­des­sään, ettei kukaan nou­da­ta nii­tä sään­tö­jä, jot­ka hän on vai­val­la ope­tel­lut, ja alkaa sit­ten kor­ja­ta mui­den vir­hei­tä, jot­ta ei tun­ti­si oman työn­sä men­neen hukkaan.)

    Vaik­ka vie­lä lukios­sa­kin sain kym­pin liki kai­kis­ta mate­ma­tii­kan kurs­seis­ta, minul­le varoi­tet­tiin koto­na, että et sinä oikeas­ti mitään mate­ma­tiik­kaa osaa. Ja niin se tai­si olla­kin: en ollut kos­kaan kou­luai­ka­na oppi­nut teke­mään työ­tä ymmär­tääk­se­ni asiois­ta. Olin ymmär­tä­nyt asiat heti, ja puur­ta­nut sit­ten tun­nol­li­ses­ti. Tämän sain kar­vaa­si huo­ma­ta TKK:lla, kun en enää tajun­nut­kaan mate­ma­tiik­kaa ja suo­riu­duin surkeasti.

  24. Aivo­pie­run tal­len­ta­ja oli hie­man tuoh­tu­nut ja tyy­li­la­ji sen mukais­ta. Olen kui­ten­kin hänen kans­saan aivan samaa miel­tä sii­tä, että tuol­lai­set “kuu­lin erääl­tä, joka oli kuul­lut erääl­tä…” ‑jutut voi jät­tää täy­sin omaan arvoonsa. 

    Intia­lai­sen huip­puo­saa­jan motii­vi tul­la tai olla tule­mat­ta ei ole tämän ker­to­muk­sen jäl­ke­ne yhtään sen enem­pää tie­dos­sa. Vähän epäi­len, että intia­lai­nen oli­si tilan­nut ope­tus­suun­ni­tel­man koko perus­kou­lun ja lukion ajal­ta Suo­mes­ta ja sen jäl­keen päät­tä­nyt, että onpas niin pas­ka kou­lu­lai­tos, että ei kii­tos. Pisa-tut­ki­muk­ses­sa suo­ma­lais­ten mate­ma­tii­kan tai­dot oli­vat kyl­lä par­haat OECD-mais­ta, mut­ta mikä­pä Osmo-Oman pesän likaa­jal­le ja intia­lai­sel­le “huip­puo­saa­jal­le” riittäisi. 

    Sekin on muu­ten ihmeel­lis­tä, että kun suo­ma­lai­nen osaa jotain, niin hän vain osaa, mut­ta jos ihon­vä­ri on eksoot­ti­nen, niin hen­ki­lö muut­tuu mys­ti­sek­si huippuosaajaksi?

    Tie­de­mies,

    Mikä­li et edes tie­dä, mitä mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus on, kuin­ka voit väit­tää että se on jakau­tu­nut epätasaisesti?

    Olet lait­ta­nut Eli­nan lai­naus­merk­kei­hin. Olen kyl­lä ihan oikeas­ti Eli­na, jos­kin olen har­kin­nut nimi­mer­kin vaih­ta­mis­ta johon­kin yhtä mah­ti­pon­ti­seen ja arvo­val­taa tih­ku­vaan kuin sinul­la. Jumalatar?

  25. Luin hil­jat­tain Pri­mas­ta, että intia­lai­sia huip­puo­saa­jia on vai­kea hou­ku­tel­la Euroop­paan yli­pään­sä. Esi­mer­kik­si Sak­san tavoi­te saa­da intia­lais­ta tie­to­tek­nii­kan osaa­mis­ta yri­tyk­siin­sä 10 000:n työn­te­ki­jän vuo­si­vauh­dil­la ei ole onnis­tu­nut toi­vo­tul­la tavalla. 

    Huip­puo­saa­jan palk­ka on Intias­sa 1000–2000 euroa kuus­sa. Maan hin­ta­ta­so on kui­ten­kin sitä luok­kaa, että sil­lä ele­lee tosi leveäs­ti. Kont­ras­ti euroop­pa­lai­seen kult­tuu­riin on myös hui­ma ja vaa­tii sopeutumista. 

    Pyö­räi­lin täs­sä yksi aamu Pitä­jän­mäen IT-pai­noit­tei­sen toi­mi­ta­loa­lu­een läpi juu­ri kuin junis­ta pur­kau­tui töi­hin meni­jät Vali­mon ase­mal­la. Sil­mä­mää­räi­ses­ti intia­lai­sen näköi­siä oli todel­la pal­jon, mut­ta ilmei­ses­ti sit­ten enem­män­kin kai­vat­tai­siin. Yhtään afrik­ka­lais­pe­räi­sen näköis­tä en näh­nyt… ihan kiin­ni­tin sii­hen huomiota.

  26. Ensik­si­kin, sii­tä Intia-jutus­ta: Olen itse tavan­nut intia­lais­syn­tyi­sen tut­ki­jan, joka muut­ti per­hei­neen takai­sin Inti­aan las­ten mate­ma­tii­kan­ope­tuk­sen vuok­si, olkoon­kin, että he muut­ti­vat USA:sta. Aina­kin hänen sano­man­sa mukaan yli­pään­sä län­si­mai­set kou­lut ovat aika keh­no­ja mate­ma­tii­kan­ope­tuk­ses­sa. Kyse on var­maan jos­tain intia­lai­sis­ta eliit­ti­kou­luis­ta, mut­ta kuitenkin.

    Sii­nä, että eri­lai­set lah­jak­kuu­det kor­re­loi­vat, ei ole mitään ihmeel­lis­tä tai edes kiis­ta­na­lais­ta. Kor­re­laa­tio ei ole kai­kil­ta osin hir­veän suu­ri, mut­ta käy­tän­nös­sä kos­kaan se ei ole nega­tii­vi­nen. Kyse ei ole lah­jak­kuu­den mää­ri­tel­mis­tä tai sen proble­ma­tii­kas­ta, mel­kein riip­pu­mat­ta eri lah­jak­kuuk­sien mää­ri­tel­mis­tä, lah­jak­kuu­det tup­paa­vat kasaantumaan.

  27. Eli­na sot­kee nyt asioi­ta tahal­laan otta­mal­la koko kan­san kes­kiar­voa mit­taa­van Pisa-tut­ki­muk­sen, joka ei mit­taa lain­kaan hui­pun osaa­mis­ta, mukaan kysy­myk­seen sii­tä, halu­aa­ko intia­lai­nen siir­tää lap­sen­sa intia­lai­ses­ta eliit­ti­koi­u­lus­ta suo­ma­lai­seen perus­kou­luun. Ihan var­mas­ti suo­ma­lai­nen kes­ki­ver­to­kou­lu­lai­nen osaa mate­ma­tiik­ka parem­min kuin intia­lai­nen slum­mien kou­lu­ja käy­mä­tön asukas. 

    Suo­me­lais­ten yli­op­pi­lai­den mat­ti­kan tai­dot ovat­kin sit­ten jo huo­nom­pia. En tääl­tä kesä­mö­kil­tä jak­sa kerä­tä tie­to­ja, mut­ta olen hyvin var­ma, että luin jos­tain ete­lä­ko­rea­lais­ten yli­op­pi­lai­den osaa­van mate­ma­tiik­kaa suo­ma­lai­sia paremmin. 

    Olen itse opet­ta­nut tilas­to­tie­det­tä yli­opis­tos­sa ja tajun­nut, kuin­ka eli­tis­tä mate­maat­tis­ten ainei­den osaa­mi­nen on. Tilas­to­tie­teen opin­nois­ta ei tun­tu­nut ole­van mitään hyö­tyä niil­le, jot­ka eivät oival­ta­neet, mis­tä on kyse. Täl­tä osin mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus toi­mii kuin puo­li­joh­din lisä­ten lah­jak­kuu­den vai­ku­tus­ta suo­ri­tus­ta­soon enem­män kuin vaik­ka­pa kie­leis­sä. Jokai­nen oppii englan­tia edes vähän.

  28. Kor­re­loi­vat­ko kaik­ki lah­jak­kuu­den lajit kes­ke­nään, vai mit­taa­vat­ko kaik­ki tes­tit vain osin samaa asi­aa. Kysy­mys on vähän semant­ti­nen, mut­ta silti.

    Oma­koh­tai­set koke­muk­set (sor­ry Eli­na) osoit­ta­vat, että mate­maat­ti­ses­ti hyvin lah­jak­kaat eivät aina ole sosi­aa­li­ses­ti niin tai­ta­va­via. Kou­lus­sa sosi­aa­li­ses­ti tai­ta­vat eivät aina olleet miten­kään hyviä oppilaita. 

    Onko joku osoit­ta­nut, että ryt­mi­ta­ju kor­re­loi­si joten­kin älyk­kyy­den kans­sa? Tai että hny­vää moto­riik­kaa vaa­ti­vat lajit (mäki­hyp­py, kil­pa-autoi­lu, tai­to­luis­te­lu jne) oli­si­vat kym­pin oppi­lai­den lajeja?

  29. Kou­lus­sa menes­ty­mis­tä ei voi ottaa yksioi­koi­ses­ti mit­ta­rik­si lah­jak­kuu­des­ta puhut­taes­sa. Kymp­pe­jä voi saa­da kes­kin­ker­tai­sil­la lah­joi­la varus­tet­tu “hik­ke”, joka käyt­tää iltan­sa pänt­tää­mäl­lä oppia päähänsä. 

    Toi­saal­ta ekstro­vert­ti, pii­lo­lah­ja­kas bile­hi­le ali­suo­riu­tuu pahas­ti, kun ei vil­kai­se­kaan kir­jo­ja vapaa-ajal­laan. Täl­lai­nen oppi­las säi­lyt­tää kui­ten­kin yleen­sä sel­lai­sen kasi­ta­son eikä romah­da vito­sen oppi­laak­si kuten yhtä mene­väi­nen lahjattomuus. 

    Kysy­mää­si asi­aa on tut­ki­tuu pal­jon­kin. Kaik­kiin huip­pusuo­ri­tuk­siin tar­vi­taan vähin­tään­kin kes­ki­mää­räi­nen g‑tekijä. Kukaan kehi­tys­vam­mai­nen ei pys­ty huip­pusuo­ri­tuk­seen mis­sään asiassa. 

    Mate­maat­tis-loo­gi­sen älyn ja musi­kaa­li­suu­den (johon ryt­mi­ta­ju) sisäl­tyy yhteyt­tä on tut­ki­tuu pal­jon­kin. Tulok­set ovat edel­leen kiis­ta­na­lai­set, vaik­ka myyt­ti näi­den kyky­jen käsi kädes­sä kul­ke­mi­ses­ta elää sitkeästi.

  30. Ennen kuin ale­taan teh­dä lah­jak­kai­den sii­tos­lei­re­jä, voi­si kokeil­la palaa­mis­ta taso­ryh­miin perus­kou­lun vii­mei­sil­lä luo­kil­la. Samal­la voi­si lisä­tä valin­nai­suut­ta siten, että esi­mer­kik­si käsis­tään tai­ta­vat “ei-luku­mie­het/-nai­set” eivät auto­maat­ti­ses­ti lei­mau­tui­si ei-lah­jak­kaik­si opis­ke­li­joik­si perus­kou­lus­sa. Koko­nai­se­dun kan­nal­ta ei lie­ne tär­ke­ää pel­käs­tään se, että hui­put pys­ty­vät jalos­ta­maan osaa­mis­taan, vaan myös se, että kaik­ki kyke­ne­vät paran­ta­maan omia vah­vuuk­si­aan, oli­vat ne sit­ten abso­luut­ti­ses­ti mita­ten mil­lai­sia tahansa.

  31. Eräs lah­jak­kuu­den laji on hah­mot­ta­mis­ky­ky. Minul­la se on tasan nol­la tai alle. Se kor­re­loi sel­lais­ten asioi­den kans­sa kuin mate­maa­tii­kas­sa geo­met­ria, pii­rus­tus­tai­to ja suun­nis­ta­mi­nen met­säs­sä, merel­lä, kau­pun­gis­sa jne. Omien empii­ris­ten havain­to­je­ni mukaan se kor­re­loi myös käden tai­to­jen kanssa.

    Voi­sin kuvi­tel­la että ihmi­sen evo­luu­tion aika­na hah­mot­ta­mis­ky­ky on ollut älyk­kyy­den lajeis­ta suu­rin. Enää sil­lä ei ole sel­lais­ta merkitysta.

    Ihmis­kun­ta on suun­ni­tel­tu etu­pääs­sä kes­ki­ver­toih­mi­sil­le. Älyk­käät ja tyh­mät ovat usein aika yksi­näi­siä. Ellei­vät satu ole­maan sosi­aa­li­ses­ti lahjakkaita.

  32. Osmo,

    Tämä­hän menee aivan ris­ti­rii­tai­sek­si. Ensin arvos­te­let SYK:a kar­sin­nois­ta, nyt sit­ten meil­lä pitäi­si olla eliit­ti­kou­lu­ja tai eliit­tio­pis­to­ja, jot­ta tän­ne saa­tai­siin “huip­puo­saa­jat” kersoineen… 

    Olet oikeas­sa, että sot­kin kyl­lä tahal­la­ni asioi­ta. Tie­dän kyl­lä, että Pisa-tut­ki­muk­sen mukaan Suo­mi on tasai­sen osaa­mi­sen maa. Hui­put puut­tu­vat aina­kin luon­non­tie­teis­sä ja matematiikassa. 

    Itsel­lä­ni on lap­si, jon­ka perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tuk­sen ka oli nyt kevääl­lä 9,8. Hyvin vai­vat­ta tämä tulos on näyt­tä­nyt tule­van. Enpä muis­ta läk­sy­kir­jo­jen ääres­sä poi­kaa juu­ri näh­nee­ni. Hän myös urhei­lee hui­pul­la ja on tai­ta­va pia­nis­ti. Aikaa riit­tää myös sii­hen, että hän näkee kave­rei­taan päi­vit­täin. Ali­suo­riu­tuu siis kou­lus­sa… pys­tyi­si var­mas­ti ihan muu­hun kuin mitä perus­kou­lun oppi­mää­rä vaa­tii. Tätä hän on hie­man pai­kan­nut luke­mal­la englan­nin lisäk­si sak­saa ja ranskaa.

  33. Eli­na jat­kaa sot­ke­mis­ta. Jos luet sen alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen, minä EN halua lah­jak­kai­den eri­tyis­kou­lu­ja. Suo­mes­sa­ha on mate­ma­tiik­kaan eri­kois­tu­nut Päi­vö­län lukio, johon en las­ta­ni lähet­täi­si. Esi­tin, että mate­ma­tii­kan osal­ta voi­tai­siin mene­tel­lä kuten musii­kin ja urhei­lun osal­ta, jos­sa eri­tyis­lah­jak­kaat saa­vat val­tion kus­tan­ta­maa erityisopetusta. 

    Oma­koh­tai­sis­ta koke­muk­sis­ta ei pitäi­si ker­toa, mut­ta ker­ron kui­ten­kin. Minut oli aika­naan vapau­tet­tu seu­raa­mas­ta mati­kan ope­tus­ta perus­kou­lu­ta­sol­la (sii­hen aikaan kes­ki­kou­lu) mut­ta tun­neil­le piti osal­lis­tua (Oli­sin ehkä saa­nut vapau­tuk­sen niis­tä­kin, jos oli­sin pyy­tä­nyt, mut­ta ymmär­sin sen vas­ta myö­hem­min) Istuin luo­kas­sa ja las­kin kaik­ki kir­jan mati­kan­teh­tä­vät. Kun kir­ja lop­pui, aloin teh­dä mui­den ainei­den läk­sy­jä matikantunnilla. 

    En oikeas­taan kos­kaan avan­nut kir­jan teo­ria­puol­ta, joten opin mati­kan aika eri­koi­ses­ti ongel­mia rat­kai­se­mal­la. Se joh­ti aika eri­koi­seen tapaan aja­tel­la matik­kaa, joka perus­tui ongel­man rat­kai­suun ja intuii­tioon. Mones­sa asias­sa tämä on ollut hyvä, mut­ta mati­kan pidem­mäl­le mene­vään opis­ke­luun se ei oikein auttanut. 

    Yli­opis­tos­sa luin mati­kan kumun myös itseo­pis­ke­lu­na, kos­ka en ollut oppi­nut kuun­te­le­maan mati­kan ope­tus­ta. Pidem­mäl­le en matik­kaa luke­nut, kos­ka pel­käl­lä intuii­tiol­la ei oli­si pärjännyt.

    Omal­ta osal­ta­ni voi olla hyvä­kin, ettei minus­ta kos­kaan tul­lut mate­maa­tik­koa, mut­ta sil­ti pidän epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na, että mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat jäte­tään Suo­men kou­luis­sa koko­naan ilman mate­ma­tii­kan ope­tus­ta. Omat koke­muk­se­ni ovat vuo­si­kym­men­ten takaa, mut­ta olen kuul­lut, että tilan­ne on nykyi­ses­sä perus­kou­luis­sa ennal­laan, ellei jopa aiem­paa huo­nom­pi, kos­ka matik­kaa on enti­ses­tään vain helpotettu. 

    Nyt olen kuul­lut, että joi­ta­kin mati­kan tun­nil­la tur­hau­tu­via todel­la vapau­te­taan tun­neis­ta sil­lä ehdol­la, että he mene­vät seu­raa­maan yli­opis­tol­le mati­kan luen­to­ja — tent­tei­hin he eivät tie­ten­kään saa osal­lis­tua ole­mat­ta yli­opis­tos­sa kir­joil­la. Ei tämä­kään ole oikein hyvä ratkaisu.

    Musiik­ki­kou­lu­jen mal­li oli­si edel­leen parempi.

    1. Olet­ko minä? (no saa­tat olla muu­ta­man pis­teen fiksumpi)
      Eipä tosin vapau­tet­tu seu­raa­mas­ta ope­tus­ta mihin saat­toi vai­kut­taa, se että suvus­sa­ni on enim­mäk­seen ver­baa­li­ses­ti lah­jak­kai­ta mate­ma­tii­kal­le aller­gi­sia yksilöitä.
      Sti­mu­laa­tio koto­na ja har­ras­tuk­sis­sa lähen­te­li nol­laa. Mati­kan läk­sy­jä en muis­ta teh­nee­ni kuin muu­ta­man ker­ran, kos­ka usein las­kin jo tun­nil­la kaik­ki mah­dol­li­set aiheen teh­tä­vät ja ison pinon vie­lä toi­ses­ta kirjasarjasta.
      Edel­li­sen illan pika­ker­taus riit­ti muis­sa aineis­sa Suo­men par­haa­seen lukioon ja siel­tä sit­ten huip­pu­pis­tein suo­raan hakupainealalle.
      Armei­jan ÄO-tes­tis­sä tie­ten­kin täydet.
      Valeh­te­li­sin, jos väit­täi­sin, ettei ota pää­hän lukea “huip­pu­yk­si­löi­den” elä­män­ker­to­ja: lei­kil­lis­tä ope­tus­ta isän kans­sa ja var­hais­ta ammattivalmennusta.

      Eliit­ti­lu­kiot­kaan” nyky­muo­dos­saan eivät sii­nä mie­les­sä ole kau­hean sti­mu­loi­via ympä­ris­tö­jä, kos­ka ei nii­tä mil­lään muo­toa poik­keus­fik­su­ja siel­lä­kään tai­da olla kuin näp­pi­tun­tu­mal­la kor­kein­taan 15–20%.
      Hir­vit­tää aja­tel­la vie­lä itseä­ni fik­sum­pia (var­sin­kin nii­tä vähem­män oma-aloit­tei­sia, mut­ta kui­ten­kin inten­sii­vi­siä ja kokei­lun­ha­lui­sia) tyyp­pe­jä vie­lä huo­nom­mas­sa ympäristössä.

    2. Anteek­si, että pom­mi­tan van­ho­ja jut­tu­ja­si, mut­ta kiin­nos­tai­si, mikä vika Päi­vö­läs­sä ja mitä vikaa fik­suim­pien kouluissa/luokissa esi­mer­kik­si maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa ja muis­sa useam­man lukion kaupungeissa?
      Eikös näy­töt juu­ri sen fik­suim­man pro­sen­tin parin eriyt­tä­mi­ses­tä, kiih­dyt­tä­mi­ses­tä ja mukau­te­tus­ta ope­tus­suun­ni­tel­mas­ta ole kai­kis­ta selkeimmät?

      Nii­den Päi­vö­län eri­tyis­lah­jak­kuuk­sien lisäk­si ikä­luo­kas­sa lie­nee aina­kin 20–100-kertainen mää­rä poik­keus­lah­jak­kai­ta tyyp­pe­jä, jot­ka ovat var­sin­kin perus­kou­lus­sa mel­ko tuu­lia­jol­la, vaik­ka luo­kan sisäl­lä eriy­tet­täi­siin mate­ma­tii­kas­sa, luo­kal­le oli­si (epä)akateeminen kar­sin­ta­koe tai kotoa löy­tyi­si vähin­tään 200 kirjaa. 

      Itse oli­sin kai­van­nut juu­ri­kin sitä vuo­ro­vai­ku­tus­ta oikeas­ti ver­tais­ten kans­sa ja toi­saal­ta oppi­mi­sen iloa tuke­vaa len­nok­kuut­ta ja haastamista.
      Parem­mat yo-pape­rit tai muu­ta­ma pro­sent­ti lisää palk­kaa on aivan sivuseikka.
      Vai­kea maa­lais­jär­jel­lä kuvi­tel­la, mik­sei oikein toteu­tet­tu­na mie­lek­käät virik­keet, sopi­vat haas­teet ja odo­tuk­set sekä isom­pi kon­tak­ti älyl­lis­ten ver­tais­ten kans­sa voi­si olla vie­lä noi­ta tulo­ja ja kou­lusuo­ri­tuk­sia suu­rem­pi hyö­ty sub­jek­tii­vi­sen hyvin­voin­nin muodossa.
      Mil­lä logii­kal­la yli­pään­sä jat­ku­va muis­tu­tus yli­ver­tai­suu­des­ta ja poten­ti­aa­li­si haas­kauk­ses­ta kas­vat­taa lah­jak­kais­ta kii­tol­li­sia, tasa­pai­noi­sia ja nöy­riä yhteis­kun­nan jäseniä?

      Aina­kin Hol­lingwort­hin ja Ter­ma­nin tut­ki­mus­ten perus­teel­la juu­ri ne, joi­ta ei sti­mu­loi­tu kou­lus­sa, koto­na (oppi­las­läh­töi­ses­ti), kave­ri­po­ru­kas­sa tai har­ras­tuk­sis­sa oli­vat onnet­to­mim­pia, sosi­aa­li­ses­ti vetäy­ty­vim­piä ja kai­kin puo­lin muu­ten­kin sur­keas­ti pärjääviä.
      (Muis­taak­se­ni myös Ter­mii­tit oli­vat kes­ki­mää­rin ski­pan­neet yhden koko­nai­sen luo­kan, ja skip­paa­jat pär­jä­si­vät mui­ta parem­min. Myös myö­hem­mis­sä kohort­ti­tut­ki­muk­sis­sa, esim Lubins­kin SMPY, lah­jak­kaim­mas­ta 0,01–1 pro­sen­tis­ta luok­kia ski­pan­neet pär­jää­vät useil­la pää­te­muut­tu­jil­la mitat­tu­na mui­ta sel­väs­ti parem­min, vaik­ka vakioi­daan liu­ta taustamuuttujia)

      PS. Ter­man tee­tät­ti 3 arvo­tus­sa kou­lus­sa (laa­dun­tark­kai­lu mie­les­sä) kai­kil­la ÄO-tes­tit, ja näi­den tulos­ten perus­teel­la 90% lah­jak­kais­ta lap­sis­ta tun­nis­tet­tiin. Joten poru­kan esi­va­li­koi­tu­mi­nen, jota esim Uusi­ky­lä on tois­tel­lut lie­nee liioiteltua.

  34. Huoh! Tämä kes­kus­te­lu ava­si sil­mä­ni: aikai­sem­min luu­lin, että kou­lun suu­rim­mat ongel­mat ovat sii­nä, että syr­jäy­ty­nei­den lap­set syr­jäy­ty­vät, kun hei­dän ympä­ril­tään poi­mi­taan kaik­ki lah­jak­kuu­det kau­pun­kien kes­kus­to­jen eliittikouluihin.

    Kuin­ka vää­räs­sä olin­kaan! Mat­ki­kan­tun­nil­la tur­hau­tu­vat lah­jak­kuu­det, ja mitä­hän ne intia­lai­set­kin meis­tä ajat­te­le­vat, on pal­jon pahem­pi juttu.

    Entä­pä se, että meil­le on perus­tet­tu erik­seen poi­ka- ja tyt­tö­kou­lut? Hait­taa­ko se mitään? Kruu­nun­haan ylä­kou­lus­ta kun oli­vat pojat lop­pua, onnek­si hätään saa­tiin Can­to­res Mino­res ‑kuo­ro. Taas on testosteronia.

    Tou­ko Mettinen

  35. Syr­jäy­ty­mi­nen on edel­leen suu­rin ongel­mam­me. On kui­ten­kin mah­dol­lis­ta rat­koa mon­taa ongel­maa yhtä aikaa.

  36. Voi olla, että mon­ta ongel­maa rat­ke­aa. Kes­kus­te­lun perus­teel­la kui­ten­kin vai­kut­tai­si sil­tä, että jos kes­ki­tym­me toden teol­la rat­kai­se­maan tur­hau­tu­mi­son­gel­maa, rat­kai­suik­si vali­koi­tu­vat hel­poim­mat, eli ne, että koo­taan lah­jak­kaat yhteen. Se pahen­taa tois­ta (suu­rem­paa) ongelmaa.

    Ehdo­tuk­se­si ilta­päi­vien “matik­kao­pis­tos­ta” voi­si toi­mia, mut­ta lah­jak­kai­den nuor­ten ajas­ta kyl­lä tap­pe­le­vat jo monet muut­kin tahot.

    Minus­ta rat­kai­su pitää löy­tyä oman kou­lun sisäl­tä: pie­net ryh­mät ja voi­sin tai­pua jopa sii­hen, mitä ehdo­tet­tiin: saman­ai­kais­ten mati­kan­tun­tien aika­na perus­ryh­mä hajo­tet­tai­siin ja tilal­le tasoryhmät. 

    Paras kei­no Lip­po­sen aikaan jo hävi­tet­tiin, kun piti saa­da Ras­kil­le kol­me tun­tia ter­veys­tie­toa: valin­nais­tun­nit. Tie­tääk­se­ni monis­sa kou­luis­sa oli myös mate­ma­tiik­ka-nimi­nen valin­nai­sai­ne (ja englan­ti jne.) asias­ta eri­tyi­sen kiin­nos­tu­neil­le. Kun valin­nai­sai­neen tun­te­ja radi­kaa­lis­ti vähen­net­tiin, hen­kiin jäi­vät pää­sään­töi­ses­ti vain kou­lu­päi­vää keven­tä­vät aineet koti­ta­lous etu­ne­näs­sä — jos­ta muu­ten voi olla arvaa­ma­ton­ta hyö­tyä yksi­näi­ses­sä opis­ke­li­ja­bok­sis­sa nuu­de­lei­taan läm­mit­tä­väl­le matikanopiskelijallekin. 

    Tou­ko Mettinen

  37. Minä­kin olen kuul­lut usein väi­tet­tä­vän, että Suo­mes­ta puut­tuu hui­put. Sanot­ta­koon siten tois­ta­mi­seen, että se ei luul­ta­vas­ti ole tot­ta. Tääl­tä löy­tyy “Top-per­for­ming stu­dents per count­ry” ja suo­ma­lai­set ovat täs­sä­kin ran­kin­gis­sa aika ylivoimaisia:

    http://www.nature.com/nature/journal/v453/n7191/full/453028a.html

    Mitä tulee lah­jak­kuuk­sien kasaan­tu­mi­seen, tot­ta tosi­aan on, että sadan met­rin juok­si­jat ovat aina myös hyviä pituus­hyp­pää­jiä. Sen sijaan matik­ka­ker­ho­lai­sil­ta hypyt jää­vät usein lyhyem­mik­si, eikä vaik­ka­pa tari­na­nis­ke­mi­nen­kään suju yhtä hyvin kuin luo­kan larin paraskelta. 

    Syväl­li­ses­ti sanoi­sin, että se on pait­si tot­ta myös hyvä ja oikein, siis se, että lah­jak­kuuk­sia riit­tää joka läh­töön ja kai­kil­le. Oli­si­han sel­lai­nen aika inhot­ta­va maa­il­ma, jos­sa ihmi­set jakau­tui­si­vat tiu­kas­ti lah­jak­kai­siin ja lah­jat­to­miin. Fasis­miin­han se joh­tai­si, jos sel­lai­sia kuvittelisi.
    Kysy­kää vaik­ka Ber­nard Russelilta.

  38. Tosia­sia on että mel­koi­nen osa perus­kou­lun­sa päät­tä­neis­tä ei osaa edes alkeel­lis­ta pro­sent­ti­las­kua, mis­tään yhtä­löis­tä nyt puhu­mat­ta­kaan. Taval­li­nen ker­to­las­ku vie­lä menee jos käyn­nyk­kä on muka­na, edel­lyt­täen ettei tule näp­päi­ly­vir­het­tä ja ettei niis­sä nume­rois­sa ole desi­maa­le­ja.. Ällis­tyt­tä­vän monel­le nuo­rel­le on mel­ko epä­sel­vää myös esi­mer­kik­si se että mitä eroa on sen­til­lä ja met­ril­lä tai mitä yhteis­tä.. En tie­dä mihin vuo­teen pitäi­si men­nä että nuor­ten mate­ma­tii­kan osaa­mi­nen oli­si yhtä heik­koa kuin nyky­ään. Luul­ta­vas­ti kui­ten­kin jon­ne­kin 1800-luvul­le, kier­to­kou­lu­jen aikaan.. 

    En tun­ne perus­kou­lu­jen ope­tus­suun­ni­tel­mia kos­ka omat kaka­ra­ni ovat vie­lä niin pie­niä, mut­ta on päi­vän sel­vää että noin heik­koa mate­ma­tii­kan osaa­mis­ta ei voi­da sie­tää. Ihmet­te­len vil­pit­tö­mäs­ti mitä ne oikein puu­haa­vat siel­lä perus­kou­lus­sa. Eivät aina­kaan las­ke laskuja.

    Taso­kurs­sit pitäi­si saa­da kii­rees­ti takai­sin, aina­kin sii­hen mate­ma­tii­kan ope­tuk­seen. Tun­tu­va tun­ti­mää­rän lisäys­kin oli­si erit­täin tär­ke­ää. Eikö­hän nii­tä tun­te­ja saa­tai­si vapau­tet­tua tähän tar­koi­tuk­seen esi­mer­kik­si useim­mil­le ihmi­sil­le hyö­dyt­tö­mäs­tä pak­ko­ruåt­sis­ta ja vaik­ka uskon­nos­ta.. Jokai­nen voi­si sit­ten uskoa ja puhua ruåt­sia omal­la ajal­laan, mut­ta pika­vip­piyh­tiön koron­kis­kon­ta pitäi­si ymmär­tää.. Vai mitä?

  39. Osmo antaa nyt vää­rän käsi­tyk­sen asiasta.…

    Esi­tin, että mate­ma­tii­kan osal­ta voi­tai­siin mene­tel­lä kuten musii­kin ja urhei­lun osal­ta, jos­sa eri­tyis­lah­jak­kaat saa­vat val­tion kus­tan­ta­maa erityisopetusta.” 

    Minä aina­kin mak­san 700 euroa vuo­des­sa sii­tä, että lap­si saa vii­kos­sa 45 min yksi­tyis­tyi­so­pe­tus­ta pia­non­soi­tos­sa ja 45 min teo­riao­pe­tus­ta ryh­mäs­sä. Lai­tos on Län­si-Hel­sin­gin musiikkiopisto. 

    En pidä omia raho­ja­ni val­tion rahoi­na vai miten tämä nyt sit­ten pitää tul­ki­ta, jot­ta ope­tus oli­si val­tion kus­tan­ta­maa. Val­tio­na­pua lai­tos tie­tys­ti saa ja edul­li­sem­paa tämä on kuin yksityistunnit.

  40. Ei se nyt niin ole, että mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le ei ole mitään har­ras­tus­toi­min­taa. Ihan vil­li arvaus, mut­ta aika moni tämän blo­gin luki­ja lie­nee ollut shak­ki­ker­hos­sa, tai ohjel­moi­nut jo nuorena.

  41. Osmo kir­joit­ti:
    “…hän päät­ti jää­dä Inti­aan taa­tak­seen lap­sil­leen kun­non koulutuksen.”

    Kun Suo­men kal­tai­ses­ta kehit­ty­nees­tä maas­ta men­nään, per­hei­neen, töi­hin vaik­ka Kenian kal­tai­seen kehi­tys­maa­han, niin siel­lä­hän on täl­lai­sia siir­to­työ­läi­siä var­ten laa­duk­kai­ta IB-kou­lu­ja [1] joi­hin voi lap­sen­sa pistää.

    [1] http://www.ibo.org/country/KE/

    Kun Intian kal­tai­ses­ta kehit­ty­nees­tä maas­ta men­nään, per­hei­neen, töi­hin Suo­men kal­tai­seen kehi­tys­maa­han, mik­si sama sys­tee­mi ei voi­si toi­mia täs­sä­kin tapauksessa?

    Ei kai se intia­lai­nen siir­to­työ­läi­nen edes haluai­si pis­tää lap­si­aan suo­men­kie­li­seen kou­luun? Yhtä vähän kuin suo­ma­lai­nen siir­to­työ­läi­nen Kenias­sa haluai­si pis­tää lap­si­aan swa­hi­lin­kie­li­seen kouluun.

    Eräs opis­ke­lu­ka­ve­ri­ni oli käy­nyt IB-lukion Kenias­sa (tai jos­sain siel­lä­päin), ja kyl­lä hänel­le oli sel­väs­ti ope­tet­tu suo­ma­lai­sen lukion laa­jaa mate­ma­tiik­kaa pidem­mäl­le mene­vää mate­ma­tiik­kaa. Jos tuol­lai­nen onnis­tuu Kenias­sa, niin mik­sei se voi­si onnis­tua Suomessakin?

  42. Voi voi tätä nyky­ajan nuo­ri­soa! Tai­taa olla kes­kus­te­lus­sa muka­na kol­me­kin yli­opis­to-opet­ta­jaa, jot­ka ovat kuta­kuin­kin pöy­ris­ty­nei­tä sii­tä osaa­mat­to­muu­des­ta, mihin yli­opis­tos­sa opis­ke­le­vat nuo­ret ovat ajautuneet.

    Ja kou­lu­lai­tos sit­ten! Pro­sent­ti­las­ku! Mur­to­lu­vuil­la jaka­mi­nen! Poh­jan­maan joet!

    Onks tää joku kan­sal­lis­seu­ra? Lät­tä­ha­tut ja juma­la­ton elä­mä! DDR:stä haet­tu perus­kou­lu ja jouk­ko-oppi! Tapain tur­me­lus! Puru­ku­mi! Rock?

    Tou­ko Mettinen

  43. Eli­na kirjoitti:
    “Minä aina­kin mak­san 700 euroa vuo­des­sa sii­tä, että lap­si saa vii­kos­sa 45 min yksi­tyis­tyi­so­pe­tus­ta pia­non­soi­tos­sa ja 45 min teo­riao­pe­tus­ta ryh­mäs­sä. Lai­tos on Län­si-Hel­sin­gin musiikkiopisto.”

    Jos lap­se­si saa musii­kin­ope­tus­ta 1.5 tun­tia vii­kos­sa, ja tätä on vuo­des­sa vaik­ka­pa 30 vii­kon aika­na (tämä on arvaus, mut­ta kai musiik­kio­pis­tos­sa jon­kin­lai­set kesä­lo­mat on?), niin tämä tekee yhteen­sä 45 tun­tia ope­tus­ta. Mak­sat täs­tä 700 euroa.

    700 euroa / 45 tun­tia = rei­lu 15 euroa/tunti

    On päi­vän­sel­vää ettei tuol­la 15 eurolla/tunti kus­tan­ne­ta edes musii­kin­opet­ta­jan palk­kaa, saa­ti sit­ten musiik­kio­pis­ton tilo­ja ja väli­nei­tä. Joku Muu (val­tio) mak­saa osan (ehkä jopa pää­osan?) lap­se­si musiikkitunneista.

  44. Pro­sent­ti­las­ku on lopun­pe­rin aika vai­ke­aa mate­ma­tiik­kaa. Sano­kaa­pa las­ku­tik­kusu­ku­pol­vi, mikä on oleel­li­sin sana prosenttilaskutehtävässä.

  45. Sam­po,

    Toi­nen 45-minuut­ti­nen on ryh­mä­tun­ti, jol­la on noin 15 oppi­las­ta… alkaa var­mas­ti sit­ten olla jo opet­ta­jan tun­ti­palk­ka mak­set­tu kaa­va­si mukaan ja vähän muu­ta­kin, vai mitä?

    Osmo käyt­ti alun perin sana­muo­toa, jos­ta sai käsi­tyk­sen, että musiik­kio­pis­tot ovat mak­sut­to­mia käyt­tä­jil­leen. Sen halusin oikais­ta. Musao­pis­tot saa­vat val­tio­na­pua ja kau­pun­gin­kin tukea yleen­sä. Tar­kis­tan­pa huo­men­na, min­kä suu­rui­nen osuus on. Veik­kaan, että luku­kausi­mak­sui­na tulee aina­kin mei­dän opis­tos­sa yli puo­let kustannuksista.

  46. Sadas­osa? En kyl­lä­kään ole las­ku­tik­kua kos­kaan käyt­tä­nyt. En oppinut 😉

  47. No ensik­si­kin; Ihmi­set eivät jakaan­nu lah­jat­to­miin ja lah­jak­kai­siin. Ihmi­sil­lä on eri mää­rä eri­lai­sia “lah­jo­ja”, tah­too sanoa, että ihmi­set pär­jää­vät jois­sain asiois­sa pie­nem­mäl­lä panos­tuk­sel­la ja jois­sain asiois­sa eivät tah­do oikein pär­jä­tä. Ympä­ris­tö muok­kaa näi­tä tai­pu­muk­sia ja kun yhteen panos­taa pal­jon, jää­vät muut väis­tä­mät­tä vähem­mäl­le harjoitukselle.

    Lah­jak­kuuk­sien posi­tii­vi­nen kor­re­laa­tio tar­koit­taa sitä, että jos joku (han­kit­tu) tai­to on jol­le­kin poik­keuk­sel­li­sen help­po hank­kia, ovat täl­le yksi­löl­le usein mel­kein kaik­ki muut­kin tai­dot aina­kin vähän kes­ki­mää­räis­tä hel­pom­pia hank­kia. Hyvät urhei­li­jat eivät yleen­sä ole kaik­kein par­haim­pia kou­lus­sa, mut­ta kes­ki­mää­räis­tä har­vem­min he ovat myös­kään nii­tä kaik­kein hei­koim­pia. Se, että esim. mate­maat­tis­ten huip­pu­lah­jak­kuuk­sien jou­kos­sa on (koke­mus­ten mukaan, ehkä myös ihan oikeas­ti­kin) nor­maa­lia enem­män sosi­aa­li­ses­ti hei­kom­pi­lah­jai­sia, ei rii­tä pois­ta­maan kor­re­laa­tio­ta, kos­ka huip­pu­lah­jak­kuu­det ovat mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti erit­täin har­vi­nai­sia. Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei ole poik­keuk­sel­li­sia mis­sään, eivät­kä oikein voi­kaan olla.

    Kuten aiem­min kir­joi­tin, en ole huo­lis­sa­ni sii­tä noin yhdes­tä tuhan­nes­osas­ta, joka on aivan poik­keuk­sel­li­sen lah­ja­kas­ta vaik­ka sit­ten mate­maat­ti­ses­ti. He pär­jää­vät kyl­lä. Se, mis­sä kou­lu­lai­tos menee mie­les­tä­ni vikaan, on sel­väs­ti kes­ki­ta­soa lah­jak­kaam­pien, mut­ta ei-niin-poik­keuk­sel­li­sen lah­jak­kai­den yksi­löi­den koh­dal­la. Heil­le kou­lus­ta tule­vat ysit ja kym­pit kuin manul­le illal­li­nen, tai, kuten tääl­lä todet­tiin “bile­hi­leil­le” kasit ja ysit. Nuo­ri kas­vaa yli­opis­toi­kään saak­ka kuvi­tel­len, että ilman mitään työ­tä kou­lus­sa pär­jää hyvin. Karu herä­tys tulee jos­sain koh­taa, ja yleen­sä se tulee hiu­kan lii­an myöhään. 

    Vika ei ole näis­sä nuo­ris­sa. Eivät nuo­ret sen pahem­pi­ta­pai­sia ole kuin ennen­kään. Sen­si­jaan monil­le heis­tä ase­tet­tu vaa­ti­mus­ta­so on vää­rä; ensin se on lii­an mata­la ja sit­ten myö­hem­min tulee lii­an suu­ri suh­teel­li­nen hyppäys.

  48. Täy­tyy tähän sanoa, ettei mus­ta olis kos­kaan tul­lut aka­tee­mis­ta kan­sa­lais­ta, jos oli­sin jou­tu­nut 15-vuo­ti­aa­na johon­kin taso­ryh­mit­te­lyyn ja rupusak­kiin lop­pue­lä­mäk­si. Mati­kas­ta tuli nelo­sia, kun en teh­nyt edes koti­teh­tä­viä, niin­kun Soi­nin­vaa­ra. Itse asias­sa mul­la ei ollut edes kynää tai penaa­lia, vaan lai­na­sin kave­reil­ta kun oli pak­ko. Mate­maat­ti­ses­ti eri­tyis­lah­ja­kas mus­ta tuli paris­sa kuu­kau­des­sa, kun aloin 17-vuo­ti­aa­na polt­taa tupak­kia. Mys­ti­nen ilmiö, mut­ta sii­hen aikaan ei ollut mitään tark­kaa­vai­suus­häi­riöi­tä tai edes mui­ta lääk­kei­tä sii­hen. Nau­rat­taa vie­lä­kin muis­tel­la, kun luo­kan hiki­pin­ko pil­lah­ti itkuun, kun se tajusi, ettei sil­lä ole enää mitään mahik­sia poru­kan tyh­mim­män kans­sa kym­peis­tä kilpailtaessa.

  49. Oma tari­na­ni on vähän saman­lai­nen kuin monel­la muul­la tääl­lä. Ylä­as­teel­la pela­sin tun­neil­la ris­ti­nol­laa, kun teh­tä­vät oli­vat niin haas­teet­to­mia. Lukios­sa kun vaa­ti­mus­ta­so kas­voi hie­man, ei tapa­ni mukaan jak­sa­nut teh­dä töi­tä mati­kan eteen, joten ali­suo­ri­tin kir­joi­tuk­sis­sa… (Huo­non muis­ti­ni takia jou­duin tank­kaa­maan hul­lun lail­la ruot­sin ja sak­san sano­ja saa­dak­se­ni edes kasin, mut­ta opin teke­mään töi­tä kyseis­ten ainei­den eteen). TKK:n mati­kan kurs­sit meni­vät­kin sit­ten esi­merk­kien ulkoao­pet­te­luk­si asiois­ta mitään tajuamatta. 

    Mitä johon­kin mate­ma­tiik­ka­ker­hoon tulee, niin tus­kin oli­sin sel­lai­seen osal­lis­tu­nut perus­kou­luai­koi­na. Pal­jon mie­lum­min pela­sin pal­lo­pe­le­jä vapaa-aika­na­ni. Eli tär­keäm­pää oli­si, että mate­ma­tii­kan tun­neil­la oli­si VAADITTU jotain minunlaisiltani. 

    Jot­kut taso­ryh­mät kuul­los­ta­vat hyväl­tä vaih­toeh­dol­ta. Eliit­ti­kou­lut eivät ole hyväs­tä (koko­nais­val­tai­sel­le) ihmi­sel­le kuin ehkä taloudellisesti.

  50. Kan­na­tan Osmon näke­mys­tä musiik­kio­pis­to­tyy­li­ses­tä mate­ma­tii­kan ops­tuk­ses­ta. Kou­lul­ta ei voi­da vaa­tia enää nykyis­tä enem­pää; Kou­lu tekee nyt jo voitavansa. 

    Kun luo­kas­sa on yksi joka ei osaa kel­loa ja yksi joka osaa jo potens­sin, on vai­kea yhden oppi­tun­nin aika­na neu­voa molem­pia. Ja oppi­lai­ta on luo­kas­sa yleen­sä lähes kolmekymmentä.
    Lisäk­si näi­den hei­kom­pien ope­tus on tur­vat­tu Hojk­sil­la, mut­ta lah­jak­kail­le ei ole laa­dit­tu mitään “tuki­toi­mia”. Opet­ta­jan on näin ope­tet­ta­va enem­män hei­kom­pia lah­jak­kai­den sijas­ta. Kun näi­tä integroi­tu­ja eri­tyi­sop­pi­lai­ta on luo­kas­sa pal­jon, ei yksin­ker­tai­ses­ti jää tar­peek­si aikaa lah­jak­kaam­mil­le oppilaille. 

    Taso­ryh­mät aut­ta­vat täs­sä hie­man ja ne ovat käy­tös­sä ala­kou­luis­sa­kin usein yhden viik­ko­tun­nin osalta. 

    Lisäk­si perus­o­pe­tuk­ses­sa ala­kou­lu­ta­son mate­ma­tiik­ka on vaa­ti­vam­paa kuin ennen. Ope­tus­suun­ni­tel­maan on kasat­tu joka vuo­si lisää asi­aa ja oppi­laat ovat stres­saan­tu­nei­ta mati­kan työ­mää­räs­tä. Esi­mer­kik­si vii­den­nen luo­kan oppi­lail­la on mate­ma­tiik­kaa noin 4 viik­ko­tun­tia, mikä tar­koit­taa että oppi­laat opis­ke­le­vat lähes joka päi­vä matik­kaa läk­syi­neen. Mate­ma­tii­kan arvos­tus on suu­ri ja moni kamp­pai­lee sen kans­sa stres­saan­tu­nee­na, kos­ka koti­vä­ki vaa­tii huippusuoriutumista.
    Koke­muk­se­ni mukaan ne oppi­laat, jot­ka sel­viä­vät mati­kas­ta hel­pom­mal­la, eivät kui­ten­kaan ole vaa­ti­mas­sa lisää ope­tus­ta. Usein nämä oppi­laat ovat mones­sa lah­jak­kai­ta ja har­ras­ta­vat vapaa-ajal­laan musiik­kia ja/tai lii­kun­taa. He usein pär­jää­vät kai­kis­sa oppiai­neis­sa, eikä matik­ka ole lis­tal­la ykkösenä.
    Jos perus­tai­sim­me kou­luun matik­ka­ker­hon (bän­di­ker­ho­ja, lii­kun­ta­ker­ho­ja jo löy­tyy), en usko, että sai­sim­me ryh­mää kasaan. Yhden kou­lun oppi­lais­ta ei löy­dy toden­nä­köi­ses­ti matik­kaa janoa­via oppilaita.

  51. Vie­lä täs­tä lah­jak­kuus­ka­sau­mas­ta: Nyt en pys­ty vetä­mään tilas­to­ja avuk­si mis­tään, mut­ta hei­tän aika karun ja poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­tin hypo­tee­sin: 100 met­rin juok­su­no­peus joko kor­re­loi jon­kun ver­ran mate­maat­ti­sen kyvyk­kyy­den kans­sa tai aina­kaan kor­re­laa­tio ei ole nega­tii­vi­nen. Ja sama pätee ns. käden tai­dois­sa, pait­si että pidän vähäis­tä suu­rem­paa kor­re­laa­tioa aika toden­nä­köi­se­nä. Aina­kin reak­tio­ajal­la (ts. sen kään­tei­sar­vol­la, mitä lyhyem­pi, sen parem­pi) on täl­lai­nen omi­nai­suus: Se kor­re­loi todel­la monien lah­jak­kus­tyyp­pien kans­sa. En yhtään ihmet­te­li­si, jos kamp­pai­lu­la­jeis­sa cete­ris pari­bus mate­maat­ti­ses­ti kyvyk­kääm­mät oli­si­vat kes­ki­mää­rin vähän vahvemmilla. 

    En ihmet­te­le sitä, että jol­le­kin (ilmei­ses­ti) tark­kaa­vai­suus­häi­riös­tä kär­si­neel­le tupak­ka on tuo­nut hel­po­tuk­sen. Niko­tii­ni on aika vah­va piris­te, ja piris­teet aut­ta­vat keskittymään.

  52. Mik­si kai­kis­sa yhteis­kun­nis­sa on itses­tään sel­vää, että lap­si aloit­taa kou­lun tie­tyn ikäisenä?

    Totuus on, että ns. kykyi­kä ensim­mäi­sen luo­kan oppi­lail­la vaih­te­lee jopa seit­se­män vuot­ta (läh­de on ole­mas­sa). Joku on kog­ni­tii­vi­sil­ta tai­doil­taan jo yli kes­ki­mää­räi­sen kym­men­vuo­ti­aan tasoi­nen, toi­nen sin­nit­te­li­si tasa­päi­ses­ti 4–5 ‑vuo­tiai­den kans­sa kir­jain­ten opettelussa. 

    Mik­si on ylei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa täy­sin pois sul­jet­tu mah­dol­li­suus, että ope­tus­ryh­mät muo­dos­tet­tai­siin taso­ko­kei­den perus­teel­la eri-ikäi­sis­tä lapsista?

  53. Jou­ni,

    Pro­tes­toin! Ehkä YLEISIN sana on “kuin”, mut­ta kyl­lä OLENNAISEMPI sana on sadas­osa. (Tie­tys­ti se nyt on kään­nös pro­sen­tis­ta, joten sii­nä mie­les­sä olen nyt vähän epälooginen…)

    Olen ollut var­sin usein sur­rea­lis­tis­ten tun­tei­den ryö­py­tyk­ses­sä, kun olen koh­dan­nut sen tosi­asian, että suu­ri osa aka­tee­mi­sis­ta­kaan ihmi­sis­tä ei ymmär­rä pro­sen­tin ja pro­sent­tiyk­si­kön eroa.

  54. Tör­mä­sin hil­jat­tain laa­jan “luku­tai­don”, oikeas­taan ymmär­ryk­sen, kyse­ly­tut­ki­muk­sil­le ja vaik­ka­pa hoi­to-ohjei­den ymmär­tä­mi­sel­le aset­ta­miin rajoituksiin. 

    Ame­rik­ka­li­sen tut­ki­muk­sen mukaan http://nces.ed.gov/NAAL/kf_demographics.asp jopa yli 40% aikuis­väes­tös­tä on luku­tai­dol­taan var­sin vaa­ti­mat­to­mal­la perus­ta­sol­la. Esi­mer­kik­si 70% aikuis­väes­tös­tä ei osaa las­kea auton polttonesteenkulutusta.

    Suo­mi on väes­töl­tään homo­gee­ni­sem­pi, mut­ta arvat­ta­vas­ti saman­tyyp­pi­nen tai­to­ja­kau­ma — joh­tui­pa se sit­ten luku­tai­don tai ylei­sen ymmär­ry­ken rajois­ta — hai­tan­nee perus­kou­lun­kin toimivuutta. 

    Onko niin, että meil­lä ei oikein halu­ta myön­tää sitä, että ihmis­ten oppi­mis­ky­vyis­sä, ei vain ‑haluis­sa, on mer­kit­tä­viä ero­ja? Musii­kis­sa ja urhei­lus­sa ero­jen myön­tä­mi­nen on joten­kin hel­pom­paa. Tosi­asioi­den kai kui­ten­kin luu­li­si ole­van kou­lu­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lun perustana.

  55. Kol­me ystä­vää­ni ovat valmistumassa/valmistuneet lukion mate­ma­tii­kan opet­ta­jik­si ja luu­len, että jos heil­tä oppi­laat pyy­tää­vät lisä­haas­tet­ta niin sen he var­mas­ti saavat.

    Ongel­ma on sii­nä, että men­nään sii­tä mis­tä aita on matalin.

  56. Kyl­lä tämä aivan niin menee kuten Tie­de­mies sanoo. 

    Jokai­sen eri­tyis­lah­jak­kuu­den taka­na on vah­va g‑tekijä eli ylei­sä­lyk­kyys. Huip­pu-urhei­li­jat pär­jää­vät ns. men­sa­tes­teis­sä mer­kit­se­väs­ti kes­ki­mää­räis­tä pun­ke­roa parem­min. Tämä pätee eten­kin jouk­kue­la­jei­hin, jois­sa tar­vi­taan tark­kaa peli­sil­mää, so. monen ympä­ris­töön liit­ty­vän asian huo­mioi­mis­ta oman suo­ri­tuk­sen lisäksi. 

    Ylei­sä­lyk­kyyt­tä mita­taan siis perin­tei­ses­ti kuvio­tes­tein. Näi­tä kri­ti­soi­daan sii­tä, että ne pai­not­ta­vat mate­maat­tis-loo­gis­ta ja visu­aa­lis-spa­ti­aa­lis­ta alyä jät­täen kie­lel­li­sen älyk­kyy­den huo­miot­ta. Ehkä täs­tä joh­tuen riip­pu­mat­ta yhteis­kun­nas­ta nai­set saa­vat 3–5 pis­tet­tä alem­man tulok­sen mie­hiin näh­den. Tämä on läpäi­se­vä glo­baa­li ilmiö Grön­lan­nis­ta Etelä-Afrikkaan. 

    (En siis suos­tu ole­maan tyh­mem­pi , tes­ti on vääränlainen 🙂 )

  57. Tämä nyt sat­tuu ole­maan lem­piai­hei­ta­ni niin paa­saan vielä: 

    Kir­tee­ri­nä uuden lah­jak­kuu­den (älyn) hyväk­sy­mi­sek­si lis­taan on ollut sen pai­kan­net­ta­vuus aivoista. 

    Esi­mer­kik­si inter- ja int­ra­per­soo­nal­li­sen älyn, jot­ka yhdes­sä muo­dos­ta­vat sosi­aa­li­sen tai ns. tun­neä­lyn, fysio­lo­gi­nen sijain­ti on löy­det­ty tut­kit­taes­sa autis­te­ja. Heil­lä kysei­nen aivoa­lue on vau­rioi­tu­nut syys­tä tai toisesta.

  58. Mik­si joil­la­kuil­la on niin vai­kea­ta ymmär­tää, että evo­luu­tio ei tie­ten­kään ole kes­kit­tä­nyt lah­jak­kuut­ta super­te­räs­mie­hil­le? Tai anta­nut lei­jo­nal­le kirah­vin kau­laa ja nor­sun nenää.

    Tehok­kuu­teen pyr­ki­vä evo­luu­tio (muun­lais­ta ei kai voi kuvi­tel­la) pyr­kii eri­kois­tu­mi­seen. Yksi osaa lau­laa, toi­nen met­säs­tää, kol­mas sotia, nel­jäs huo­leh­tia, viides … 

    Tämän muka kek­si vas­ta Adam Smith! 

    Ja eikö muka kult­tuu­ri sit­ten kui­ten­kin oli­si lopul­ta määräävä? 

    Eli­nan mai­nit­se­ma spa­ti­aa­li­nen ongel­man­rat­kai­su tai­taa sujua nyky­ään suo­ma­lai­sil­ta nelos­luok­ka­lai­sil­ta kou­lu­ty­töil­tä poi­kia parem­min. Vas­toin kaik­kia hie­no­ja kal­lon­mit­tauk­sia sun mui­ta teorioita.

    Niin tai näin, minus­ta mie­len­kiin­tois­ta on kysyä, mik­si nämä oudot lah­jak­kuus­kä­si­tyk­set onnis­tu­va hui­jaa­maan ihan älyk­käi­tä ihmi­siä. Mik­si on tär­keät uskoa, että lah­jak­kuus kes­kit­tyy tiet­tyi­hin har­voi­hin ihmisiin?

    Über­mensch? Füh­rerprinzip? Ei nuo aja­tuk­set mihin­kään kadon­neet 1945. 

    Ehdo­tan, että lah­jak­kuus mää­ri­tel­lään mik­si tahan­sa syn­nyn­näi­sek­si kyvyk­si jota yksi­löl­lä on enem­män kuin keskimäärin.

  59. Ehdo­tan, että lah­jak­kuus mää­ri­tel­lään mik­si tahan­sa syn­nyn­näi­sek­si kyvyk­si jota yksi­löl­lä on enem­män kuin keskimäärin.”

    No, öh?

    Näin­hän ennen sinun ehdo­tus­ta­kin on mää­ri­tel­ty. Tie­tys­ti tuo­hon pitää lisä­tä, että kyky on joten­kin kult­tuu­ri­ses­sa kon­teks­tis­sa toivottavaa. 

    Mää­ri­tel­mä sinän­sä ei siis ole ongel­ma. Rajan­ve­to kul­kee sii­nä, mikä on syn­nyn­näis­tä. Esi­mer­kik­si musi­kaa­li­suu­den syn­nyn­näi­syy­des­tä on tie­de­pii­reis­sä aivan vas­tak­kai­sia käsi­tyk­siä, vaik­ka se maal­lik­ko­jen kes­kuu­des­sa miel­le­tään vah­vas­ti peri­tyk­si ominaisuudeksi.

  60. Tomil­la on nyt vähän vää­rä käsi­tys evoluutiosta. 

    Vaik­ka lah­jak­kuus mää­ri­tel­täi­siin syn­nyn­näi­sek­si kyvyk­si, jota yksi­löl­lä on enem­män kuin kes­ki­mää­rin, oli­si asia sil­ti niin, että niil­lä oli­si posi­tii­vi­nen kor­re­laa­tio. Asia on sil­lä taval­la, että ei ole juu­ri mer­ki­tys­tä miten lah­jak­kuus mää­ri­tel­lään. Jos se on jokin ns. posi­tii­vi­nen omi­nai­suus, ne mel­kein kaik­ki kor­re­loi­vat keskenään. 

    Niin­kin tri­vi­aa­li asia kuin ihmi­sen pituus kor­re­loi esi­mer­kik­si älyk­kyy­den kans­sa, kos­ka ali­ra­vi­tut, kehi­tys­vam­mai­set jne, joil­la ei pää­se kehit­ty­mään nor­maa­lia her­mos­toa, ovat kes­ki­mää­räis­tä lyhyempiä. 

    Usko­mus­ten sisäl­tö sinän­sä ei ole tär­ke­ää muu­ten kuin että ne usko­muk­set pitä­vät paik­kan­sa. Jos kaik­ki ovat yhtä lah­jak­kai­ta, niin kai­kil­ta on lupa edel­lyt­tää saman­lais­ta suo­riu­tu­mis­ta kai­kes­ta. Tämä ei sel­väs­ti­kään ole juu­ri kenen­kään mie­les­tä asian­lai­ta. Jos taas usko­taan, että jokai­sel­la on joku mer­kit­tä­vä kyvyk­kyy­den osa-alue ja että lah­jak­kuu­det kor­re­loi­vat nega­tii­vi­ses­ti, pitäi­si olla niin, että mitä usea­mas­sa asias­sa joku pär­jää huo­nos­ti, sitä toden­nä­köi­sem­pää on, että hän pär­jää jos­sa­kin erin­omai­ses­ti. Sel­väs­ti­kään tämä ei ole totta.

  61. Tulee mie­leen täs­tä kes­kus­te­lus­ta, jos ne jot­ka sat­tu­vat syn­ty­mään (mie­het lähi­nä) isol­la suku­puo­lie­li­mil­lä ovat sit­ten lah­jak­kaam­pia kuin muut, mut­ta onko täs­sä tapauk­ses­sa myös posi­tii­vis­ta kor­re­laa­tio­ta? ovat­ko ne lah­jak­kaam­pia muis­sa elä­män alueil­la kos­ka niil­lä on isom­pi penis? voi­ko olla lii­an lah­ja­kas (lii­an iso penis voi olla haitaksi!)?

    Eikös ole niin että afrik­ka­lai­sil­la ole kes­kim­mää­rin isom­pi kuin val­koi­hoi­sil­la, joten jos posi­tii­vis­ta kor­re­laa­tio­ta on, nehän oli­si­vat myös lah­jak­kaam­pia älyl­li­ses­ti. Tai oli­ko kor­re­laa­tio se tut­tu ‑iso kalu, pie­ni äly.

  62. Jua­ni­to: Taval­laan näin on. En ole näh­nyt tilas­to­ja, mut­ta en oli­si miten­kään kau­hean yllät­ty­nyt, jos posi­tii­vi­nen kor­re­laa­tio tuos­sa­kin asias­sa löy­tyi­si. Kai­ken­lai­set “hyvik­si” koe­tut asiat tup­paa­vat ole­maan kor­re­loi­tu­nei­ta. Päin­vas­toin kuin joku tääl­lä­kin väit­ti, luon­non­va­lin­ta tup­paa suo­si­maan yksi­löi­tä, joil­la esiin­tyy mon­ta ns. hyvää omi­nai­suut­ta yhtä aikaa. Jos omi­nai­suu­det ovat toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mia, ne tup­paa­vat sil­ti kasau­tu­maan. Täs­sä ei ole mitään kysee­na­lais­ta eikä kiis­ta­na­lais­ta, tämä on täy­sin itses­tään­sel­vä asia, jon­ka voi yksin­ker­tai­sil­la mal­leil­la ja simu­laa­tioil­la varmistaa. 

    Sil­ti sil­lä ei ole kovin pal­jon mer­ki­tys­tä, kos­ka ihmis­ten väli­set erot koros­tu­vat tai tasoit­tu­vat mer­kit­tä­väs­ti ympä­ris­tön vai­ku­tuk­ses­ta. Sil­lä on mer­ki­tys­tä kun tar­kas­tel­laan popu­laa­tioi­ta ja teh­dään pää­tök­siä sii­tä, mitä koko popu­laa­tio­ta kos­ke­via toi­men­pi­tei­tä pitäi­si teh­dä. Näil­le asioil­le voi­daan täy­sin sul­kea sil­mät ja aja­tel­la mitään ero­ja ei ole. Täl­lä on ikä­viä seu­rauk­sia, kos­ka loo­gi­seen joh­to­pää­tö­seen­sä vie­ty­nä täy­tyi­si esi­mer­kik­si vaik­ka­pa kehi­tys­vam­mai­sis­ta tode­ta, että he ovat vain lais­ko­ja. Sel­lai­nen on ilke­ää sosi­aa­li­darwi­nis­mia, enkä aina­kaan itse halua sel­lais­ta. Yhteis­kun­nan pitää voi­da tasoit­taa syn­nyn­näi­siä ero­ja aina­kin jon­kin ver­ran eikä antaa hei­koim­pien pudo­ta raois­ta läpi.

  63. Peraat­tees­sa olen samaa miel­tä. Kui­ten­kin aasia­lai­sil­la näyt­täi­si ole­van pie­nem­pi koko (yleen­sä ne ovat pie­nem­pi­ko­koi­sia kuin europ­pa­lai­set) ja sil­ti älyk­kääm­piä. Kool­taan pie­nem­pi ihmi­nen on ket­te­räm­pi, nopeam­pi ja eko­lo­gi­sem­pi kuin iso. Ehkä luon­to pitää tär­keäm­pä­nä omi­nai­suuk­sia jotain aivan tois­ta mitä ihmi­set mei­dän kult­tuu­ris­sa. Lah­jak­kuus oli­si teh­dä maa­il­mas­ta luon­non­mu­kai­nen (alhai­nen ent­ro­pia), oikeu­den­mu­kai­nen ja tasa­ver­tai­nen. Mut­ta toi­sin käy, lah­jak­kai­den avulla.

  64. Tie­de­mie­hen esit­tä­mä kaik­kien hyvien omi­nai­suuk­sien posi­tiii­nen kor­re­laa­tio on tri­vi­aa­li, jos hän ottaa mukaan koko väes­tön, myös ne, joil­la jokin vam­ma on yhtä aikaa kaik­kien omain­suuk­sien hait­ta­na. Mie­len­kiin­toi­sek­si väi­te tulee vas­ta, kun tuo tri­vi­aa­li posi­tii­vi­sen kor­re­laa­tion aiheut­ta­ja pois­te­taan aineistosta. 

    Sen­kin jäl­keen kaik­kien lah­jak­kuuus­tes­tien tulos kor­re­loi posi­tii­vi­ses­ti, mut­ta syy­nä voi olla yhtei­nen har­ha mit­ta­ris­sa; tes­tit ovat mit­ta­rei­na sii­nä mie­les­sä saman­lai­sia, että niis­sä menes­ty­mi­nen mit­taa osit­tain samaa asiaa.

  65. Olen var­maan vähän myö­häs­sä täs­sä kom­men­tis­sa, kun viik­ko sit­ten jul­kais­tun jutun 68. kom­ment­ti­kin on tois­sa­päi­väl­tä. Minä kävin kou­lu­ni maa­seu­dul­la ja sain aina kym­pin mate­ma­tii­kas­ta. Mut­ta ei se ilman työ­tä tul­lut: aina­kin lukios­sa pyrin teke­mään kaik­ki mate­ma­tii­kan läk­sy­ni. Näin maa­seu­dun kou­lu­luok­ka­ni par­haa­na itse­luot­ta­muk­se­ni myös TKK:lla oli hyvä ja pär­jä­sin myös siel­lä mate­ma­tii­kas­sa. Mut­ta täs­sä­kin tapauk­ses­sa pär­jää­mi­nen joh­tui enem­män työn­teos­ta kuin jos­tain sisä­syn­tyi­ses­tä omi­nai­suu­des­ta. Minus­ta tär­kein lah­jak­kuu­den laji on halu teh­dä työ­tä kiin­nos­tus­ten­sa eteen. Olen aina ollut sitä miel­tä että “hiki­pin­kois­ta” puhu­mi­nen on kateel­lis­ta panettelua. 

    Minun ongel­ma­ni kou­lus­sa eivät olleet niin­kään tyl­sät mate­ma­tii­kan­tun­nit kuin lisä­tie­don saan­nin puu­te. Voi olla että nyky­ään Wiki­pe­dian ja muun aika­na tämä ei ole yhtä vai­ke­aa, mut­ta eri­tyi­ses­ti mate­ma­tii­kas­sa ohjauk­se­ton itseo­pis­ke­lu on han­ka­laa. Kan­na­tan siis läm­pi­mäs­ti taso­ryh­mien sijaan mate­ma­tiik­ka­ker­ho­jen tuke­mis­ta — näi­hin opet­ta­jat voi­si­vat sit­ten kut­sua esi­mer­kik­si yli­opis­to­jen tut­ki­joi­ta ker­to­maan joko omas­ta työs­tään tai jos­tain mie­len­kiin­toi­ses­ta mate­ma­tii­kan alas­ta — tai vaik­ka­pa dif­fe­ren­ti­aa­liyh­tä­löi­den käy­tös­tä teo­reet­ti­ses­sa fysii­kas­sa. Aina­kin minä oli­sin kou­luai­koi­na­ni ollut todel­la inno­kas kuu­le­maan sel­lai­ses­ta ja nyky­ään tut­ki­ja­na voi­sin mie­lel­lä­ni vie­rail­la muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa ker­to­mas­sa alas­ta­ni lukioi­den tai ylä­as­tei­den matematiikkakerhoissa.

    Olen tavan­nut joi­tain Päi­vö­läs­sä opis­kel­lei­ta, jot­ka ovat todel­la lah­jak­kai­ta mate­maa­tik­ko­ja — mut­ta aina­kin par­hai­ten tun­te­ma­ni tapaus tai­si olla Päi­vö­läs­sä­kin par­hai­ta. Mut­ta uskon, että mate­ma­tii­kas­sa kym­me­nen­nek­si par­haan Päi­vö­lä­läi­sen kan­nat­tai­si ennem­min olla paras luo­kal­laan Juu­pa­joel­la (kun­ta valit­tu umpi­mäh­käi­ses­ti, en tie­dä sen mate­ma­tii­kan ope­tuk­sen tasosta).

  66. Nuo­rem­pi poi­ka­ni kävi lukion Ola­rin luon­non­tie­de­lu­kios­sa. Se oli hyvä rat­kai­su lah­jak­kaal­le nuo­rel­le. Vält­ti vir­heen, joka vei isu­kin tur­mioon: ei kuvi­tel­lut kyvyis­tään liikoja.

    Paras­ta perus­kou­lun musiik­ki­luo­ka­sa oli, ttä se loi hyvän ryh­män. Hän soit­taa vie­lä­kin kari­bia­lai­sia steel-pan­nu­ja. Teh­ty van­hois­ta öljy­tyn­nö­reis­tä. Rou­da­sin mui­den van­hem­pien muka­na poruk­kaa mar­ke­tei­hin ja pik­ku­jou­lui­hin nii­tä tienaamaan. 

    Pik­ku-Hörs­kä

  67. No täs­sä on taas näh­ty näi­tä perus-ole­tuk­sia läjä…
    itse kuu­lun sii­hen kas­tiin joka pas­si­tet­tiin adhd tut­ki­muk­siin tosin ei todet­tu adhd-ta vaan lah­jak­kaak­si ja kou­lus­sa pal­kit­tiin tar­joa­mal­la enem­pi saman tasoi­sia tehtäviä…

    tulok­se­na oli se että mikä­li näy­tät omat tai­to­si niin saat vain samo­ja pas­ka teh­tä­viä pal­kin­nok­si enem­pi mit­kä ei tuo­ta mitään haas­tet­ta muutenkaan…

    ja mitä tulee tuo­hon opet­ta­jil­ta saa var­mas­ti haas­ta­vam­pia teh­tä­viä niin opet­ta­jil­la on jär­jes­tään pre­fe­rens­sit emo­tio­naa­li­ses­sa tuo­mit­se­mi­ses­sa ku avoi­muu­des­sa ja jär­jen käy­tös­sä. Käy­tän­nös­sä var­maan 70% opet­ta­jis­ta vaan muri­see että lap­ses­sa on vikaa.

    Nor­mi päi­vä eli nou­da­te­taan ohje­sään­töä ja ei ole poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia myön­tää lah­jak­kai­ta ole­van tasa-arvo yhteis­kun­nas­sa vaan kaik­ki pitää tasa­päis­tää niin eipä sii­nä opet­ta­jan­kaan lopul­ta tar­vii miet­tiä sitä ope­tus­ta win-win situa­tion poliit­ti­sel­le lin­jauk­sel­le, ketään ei ran­gais­ta (muu­ta kuin sitä lah­ja­kas­ta oppi­las­ta ku sat­tui syn­ty­mään lah­jak­kaak­si tasa-arvo yhteiskuntaan…) 

    Mut­ta mikäs täs­sä onhan se kivaa että tein voit­te nyt osoit­taa sor­mel­la ja sanoa ettei­hän tuos­ta sinun­kaan älyk­kyy­des­tä­si ollut mitään hyö­tyä… tosin samal­la mak­se­let­te minun elämiseni.…

    ja se ihme mus­su­tus tuos­ta lah­jak­kai­den opet­ta­mi­sen vaikeudesta:
    a) lah­jak­kai­ta on suun­nal­le saman ver­ran ku nii­tä eri­tyis ope­tus­ta-kai­paa­via hitai­ta tapauksia
    b) lah­jak­kaat lap­set pys­ty­vät usein oma-alot­tei­seen oppi­mi­seen ja tie­don han­kin­taan mikä­li nii­tä sii­hen roh­kais­taan ja hie­man opas­te­taan alkuun.

    blih pitäi­si var­maan jos­kus vai­vau­tua kir­jot­te­le­maan ihan aja­tuk­sen kans­sa aihees­ta suo­men päättäjille 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.