Työnteon pitäisi kannattaa köyhällekin

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä 22/2008)

Perus­tur­va on jää­nyt sel­väs­ti jäl­keen ylei­ses­tä tulo­ke­hi­tyk­ses­tä. Tätä­kin pahem­paa on kui­ten­kin köy­hien näkö­alat­to­muus, sil­lä monel­la ei ole mitään tie­tä ulos köyhyydestä.

Hel­sin­ki­läi­nen yksi­na­su­va pit­kä­ai­kais­työ­tön – kut­su­kaam­me hän­tä Mai­jak­si – saa yhteis­kun­nal­ta asu­mis­ku­lun­sa koko­naan ja sen pääl­le 400 euroa puh­taa­na käteen. Elä­mä 13 eurol­la päi­väs­sä ei ole herk­kua. Ikä­vin­tä on, ettei Mai­ja voi juu­ri paran­taa tilan­net­taan mene­mäl­lä töi­hin, kos­ka hänel­le on puut­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen ja mui­den syi­den vuok­si tar­jol­la vain pie­ni­palk­kais­ta työtä.

Men­nes­sään töi­hin 1300 euron kuu­kausi­pal­kal­la Mai­ja menet­täi­si tulon­siir­rot ja jou­tui­si mak­sa­maan itse asu­mis­ku­lun­sa . Enti­seen ver­rat­tu­na pal­kas­ta jää käteen noin euro tun­nil­ta. Päi­vä­bud­je­tin nousu 13 euros­ta 18  euroon on pro­sent­tei­na pal­jon, mut­ta sii­tä on mak­set­ta­va työ­mat­kat, työ­hön sovel­tu­vat vaat­teet ja työ­paik­ka­ruo­kai­lu. Kovin valoi­sia näky­miä työ­paik­ka ei siis Mai­jal­le tar­joa var­sin­kaan, kun vähän arvos­tet­tu työ ei itses­sään tuo­ta tyydytystä.

Eräs yksin­huol­ta­ja­äi­ti kir­joit­ti minul­le, että hänel­le työ­hön meno on tätä­kin kan­nat­ta­mat­to­mam­paa. Perus­tur­van varas­sa  elä­vä voi saa­da sosi­aa­li­toi­mis­tos­ta har­kin­nan­va­rais­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea las­ten har­ras­tuk­siin, kou­lu­kir­joi­hin, pol­ku­pyö­rään ym.. Tämä ilo lop­puu töi­hin men­nes­sä samoin kuin las­ten ilmai­set kesä­lei­rit. Pal­kan pitää olla var­sin kor­kea, jot­ta pää­si­si edes omil­leen. 

Hel­poin tapa estää las­ta kii­peä­mäs­tä katol­le on pois­taa tik­kais­ta alin askel­ma.  Mai­jan tilan­ne on vähän saman­lai­nen. Hänel­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta kivu­ta ylös­päin, kos­ka rat­kai­se­va puo­la puut­tuu. Hän voi huo­nos­ti työt­tö­mä­nä, eris­tyy kans­saih­mi­sis­tään, mut­ta ei pys­ty aut­ta­maan itseään.

Hyvin­voin­ti­val­tio­tam­me pys­ty­tä palaut­ta­maan oikeu­den­mu­kai­sek­si ja tehok­kaak­si ellei pie­ni­palk­kais­ten ihmis­ten ase­maa paran­ne­ta. Sii­tä riip­puu mel­kein kaikki.

Peri­aat­tees­sa Mai­jan on otet­ta­va vas­taan mikä hyvän­sä työ. Ei siis pitäi­si olla mer­ki­tys­tä sil­lä, onko töi­hin meno kan­nat­ta­vaa. Jos työ ei mai­ta, tuet putoa­vat. Yhdes­tä kiel­täy­ty­mi­ses­tä Mai­ja menet­tää 2,60 euroa päi­väs­sä ja tois­tu­vas­ta kiel­täy­ty­mi­ses­tä 5,20 euroa päivässä.

Tämä on vain teo­ri­aa. Kukaan ei palk­kaa vas­ten­tah­tois­ta työn­te­ki­jää. Vii­den vuo­den työt­tö­myy­den jäl­keen, Mai­ja on menet­tä­nyt inton­sa teh­dä töi­tä, sem­min­kin kun sii­tä ei näy­tä seu­raa­van lain­kaan kohen­nus­ta talou­del­li­seen tilan­tee­seen. Kun­non työ­pa­nos­ta voi odot­taa vain sil­tä, joka on itse halun­nut töi­hin ja halu­aa työn­sä säi­lyt­tää. Hel­sin­gis­sä on pari­kym­men­tä tuhat­ta työ­tön­tä saman­ai­kai­ses­ti kun on pulaa bus­si­kus­keis­ta ja sii­voo­jis­ta. En suos­tu usko­maan, ettei yhdes­tä­kään työt­tö­mäs­tä oli­si näi­hin ammatteihin.

 

Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta toi­mi hyvin vie­lä 1980-luvun lopul­la. Maas­sa oli alue­po­liit­tis­ta työt­tö­myyt­tä, mut­ta kas­vu­kes­kuk­sis­sa val­lit­si lähes täys­työl­li­syys. Hel­sin­gin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät las­ket­tiin sadois­sa. Samal­la kui­ten­kin perus­tur­van varas­sa elä­vien tulo­ta­so oli lähem­pä­nä yleis­tä tulo­ta­soa kuin nyt. Hyvin­voin­ti­val­tio edis­ti yhteis­kun­nal­lis­ta tasa-arvoa talou­del­li­ses­ti tehok­kaal­la taval­la. Nyt haas­kaam­me voi­ma­va­ro­ja raken­teel­li­seen työt­tö­myy­teen samal­la kun köy­hät ovat syr­jäy­ty­mäs­sä ylei­sen elä­män­muo­don ulkopuolelle.

 

Perus­tur­van varaan jää­nei­den – pel­kän kan­sa­ne­läk­keen varas­sa sin­nit­te­le­vän vam­mai­sen tai työ­mark­ki­na­tuel­le pudon­neen työt­tö­män – ansio­ta­so on jää­nyt vuo­des­ta 1990 jäl­keen kes­ki­mää­räi­ses­tä tulo­ta­sos­ta noin 30 pro­sent­tia. Abso­luut­ti­ses­ti hei­dän tulo­ta­son­sa ei ole las­ke­nut. Tulot riit­tä­vät samoi­hin hyö­dyk­kei­siin kuin 20 vuot­ta sit­ten­kin, jos nii­tä kau­pois­ta vie­lä saa.

Suh­teel­li­sel­la köy­hyy­del­lä on mer­ki­tys­tä. Jon­kin mää­ri­tel­män mukaan köy­hä on se, jol­la ei ole varaa osal­lis­tua val­lit­se­vaan elä­män­muo­toon. Köy­hyy­des­sä vaa­ral­li­sin­ta on eris­ty­mi­nen omaan ala­kult­tuu­riin. Perus­tur­van jää­mi­nen jäl­keen ylei­ses­tä tulo­ta­sos­ta hävit­tää yhteis­kun­nal­lis­ta luot­ta­mus­ta ja syn­nyt­tää rikol­li­suut­ta. Suo­mes­sa kun­nioi­te­taan yhtei­siä peli­sään­tö­jä parem­min kuin muu­al­la, mut­ta koval­le koe­tuk­sel­le kun­nioi­tus jou­tuu, jos kokee yhteis­kun­nan peli­sään­nöt omal­ta koh­dal­taan epäreiluiksi.

Köy­hyys pyr­kii periy­ty­mään, jos köy­hät eris­te­tään lap­si­neen mui­den elä­män­muo­dos­ta. Näin on käy­nyt mones­sa pidem­pään eriar­voi­suu­teen totu­tel­lees­sa maas­sa ja näin on käy­mäs­sä meil­lä­kin. Tämä ei ole kal­lis­ta vain sosi­aa­li­ses­ti; se on hyvin kal­lis­ta myös jul­ki­sel­le talou­del­le. Köy­hyy­teen kas­va­tet­tu ei mak­sa juu­ri veroja.

Perus­tur­vaa on han­ka­la nos­taa nykyi­ses­tä, ellei pie­ni­palk­kai­sen ase­maa paran­ne­ta vähin­tään yhtä pal­jon. Mai­jan tun­ti­palk­kaa ei voi euros­ta aina­kaan alentaa.

 

Kaik­ki hyvin­voin­ti­val­tiot kamp­pai­le­vat saman ongel­man edes­sä: miten estää huo­no-osai­sen työ­voi­man syr­jäy­ty­mi­nen työ­mark­ki­noil­ta samal­la kun yllä­pi­de­tään kat­ta­vaa sosi­aa­li­tur­vaa. Monet maat ovat pää­ty­neet alen­ta­maan mata­la­palk­kai­ses­ta työs­tä perit­tä­viä vero­ja tai tuke­maan pie­ni­palk­kais­ta työ­tä. Kei­not tähän löy­ty­vät, jos tavoi­te hyväksytään.

Mie­leen tulee tie­tys­ti, että Mai­jal­le pitäi­si mak­saa parem­paa palk­kaa. Täs­sä on se vika, että se hin­noit­te­lee jot­kut koko­naan pois työ­mark­ki­noil­ta. Kyse ei yleen­sä ole työ­nan­ta­jan sai­tuu­des­ta vaan sii­tä, pal­jon­ko me asiak­kaat suos­tum­me mak­sa­maan palvelusta.

Voi­daan luo­da väli­työ­mark­ki­nat ja jär­jes­tää vajaa­kun­toi­sil­le suo­ja­työ­paik­ko­ja. Jär­jes­tel­mä sopii pysy­väs­ti vajaa­kun­toi­sil­le, mut­ta ei niil­le, joi­den työ­ky­ky on lähel­lä nor­maa­lia tai on sel­lai­sek­si palau­tet­ta­vis­sa. Väli­työ­mark­ki­noil­ta ei joh­da luis­kaa ulos. On myös väl­tet­tä­vä jär­jes­te­ly­jä, jois­sa vajaa­kun­toi­set pan­naan puu­has­te­le­maan kes­ke­nään. Jopa kehi­tys­vam­mai­set ovat menes­ty­neet hyvin mui­den jou­kos­sa nor­maa­leil­la työpaikoilla.

Voi­daan las­kea pien­ten ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta. Hal­li­tuk­sel­la on aikei­ta las­kea tulo­ve­ro­ja paril­la mil­jar­dil­la eurol­la.  Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen joh­ta­ja Jaak­ko Kian­der on ehdot­ta­nut, että veron­alen­nus toteu­tet­tai­siin alen­ta­mal­la kaik­kien pal­kan­saa­jien vero­tus­ta vuo­si­ta­sol­la 800 eurol­la sen sijaan, että las­ket­tai­siin suu­ri­tu­loi­sia suo­sien pro­sen­tu­aa­li­ses­ti. Mai­jan koh­dal­la tämä nos­tai­si euron net­toan­sio­ta liki 50 pro­sen­til­la. Samaan suun­taan joh­tai­si Kaup­pa­ka­ma­rin alku­ke­vääs­tä jul­kai­se­ma esi­tys line­aa­ri­ses­ta vero­mal­lis­ta. Sen radi­kaa­lein vaih­toeh­to pois­tai­si kaik­ki verot alle 10 000 euron vuo­si­tu­loil­ta. Tämä mer­kit­si­si kai­kil­le tuloil­le – myös pää­oma­tu­loil­le – 42 pro­sen­tin veroa ala­ra­jan ylit­tä­väl­tä osalta.

Ennen 1990-luvun lamaa Mai­ja oli­si saa­nut työs­sä olles­saan­kin jon­kin ver­ran asu­mis­tu­kea, mut­ta laman aika­na se sääs­tet­tiin hänel­tä pois. Asu­mis­tuen jaka­mi­nen pie­ni­palk­kai­sil­le lisäi­si työn­teon kannattavuutta.

Veron­alen­nuk­set ja asu­mis­tuen koro­tuk­set valui­si­vat osit­tain ohi koh­teen; esi­mer­kik­si kesä­töi­tä teke­vil­le opis­ke­li­joil­le ja ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa nos­ta­vil­le. Täs­mäl­li­sim­min koh­tee­seen­sa osui­si kuu­kausi­palk­ka­poh­jai­nen, pie­ni­tu­loi­sil­le rää­tä­löi­ty palk­ka­tu­ki, jol­lai­sia on monis­sa mais­sa. Näi­tä on ylei­siä, kai­kil­le pie­ni­tu­loi­sil­le koh­dis­tet­tu­ja ja enti­sil­le pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le kohdistettuja.

Pie­ni­palk­kais­ten ase­man paran­ta­mi­nen oli­si jär­ke­vää, kos­ka se mitä ilmei­sim­min mak­sai­si itsen­sä takai­sin paran­ta­mal­la työl­li­syyt­tä. Vaik­ka ei mak­sai­si, se oli­si ehdot­to­man oikeu­den­mu­kais­ta. Mik­si emme soi­si vähän suu­rem­paa sii­vua kan­san­ta­lou­den kakus­ta niil­le, jot­ka raa­ta­vat ras­kaas­sa ja vähän tyy­dy­tys­tä tuot­ta­vas­sa työssä?

Uudis­ta­mi­nen on vai­ke­aa, kos­ka kaik­ki väes­tö­ryh­mät kyt­tää­vät toi­si­aan, ettei vain kukaan menes­ty lii­kaa suh­tees­sa mui­hin. Jos pie­ni­palk­kai­sen sii­voo­jan ja lai­tos­a­pu­lai­sen net­toan­sioi­ta paran­ne­taan, onko se pois kes­ki­tu­loi­sel­ta aka­va­lai­sel­ta? Ei ole, vaik­ka se ei mak­sai­si itse­ään koko­naan takai­sin paran­tu­nee­na työl­li­syy­te­nä. Kes­ki­tu­loi­set sai­si­vat kor­vauk­sen lisään­ty­vä­nä pal­ve­lun­tar­jon­ta­na ja hal­vem­pi­na pal­ve­lui­na.  Jos kan­san­ta­lous saa­daan toi­mi­maan parem­min, kaik­ki voi­vat hyötyä.

On sitä pait­si haus­kem­paa asua maas­sa, jos­sa elää tyy­ty­väi­siä ihmi­siä joil­la on jäl­jel­lä toi­vo paremmasta.

21 vastausta artikkeliin “Työnteon pitäisi kannattaa köyhällekin”

  1. Hie­no kir­joi­tus noin peri­aat­te­li­se­na poh­din­ta­na.. Mut­ta eikö hal­li­tuk­sem­me ole kui­ten­kin pon­nis­tel­lut koko­naan toi­sen­lai­sen tule­vai­suu­den puo­les­ta? On puhut­tu jopa sato­jen tuhan­sien ihmis­ten vuo­tui­ses­ta tar­pees­ta.. Eikö tämä tavoi­te ole hie­man ris­ti­riids­sa teks­ti­si kanssa?

    Kos­ka kui­ten­kin eläm­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa niin eikö huu­ta­va työ­voi­ma­pul­la mer­kit­se sil­loin väis­tä­mät­tä sitä että työ­voi­man niuk­kuu­des­ta joh­tuen pal­kat nouse­vat? Jos ne eivät nouse niin kysyn­tä työ­voi­mal­le ei ehkä ole­kaan niin huu­ta­vaa.. vai mitä?

    Jos puhu­taan pal­ve­luis­ta joi­ta ei kan­na­ta tuot­taa kos­ka kukaan ei halua mak­saa niis­tä käy­pää hin­taa, niin eikö sil­loin täl­lai­set pal­ve­lut ole mel­ko turhia?

    Jos sosi­aa­lie­tuuk­sien naut­ti­jan ei kan­na­ta lopet­taa ko. etui­suuk­sien naut­ti­mis­ta vaikk­ka töi­tä­kin on tar­jol­la niin mis­tä tämä ker­too; lii­an kor­keas­ta sosi­aa­li­tur­van tasos­ta vai mistä?

  2. Osa-aikai­ses­ta kokoai­kai­sek­si, mää­rä­ai­kai­ses­ta pysy­väk­si, näin­hän se mones­ti menee. Jos ensim­mäi­nen askel työt­tö­mäs­tä osa-aikai­sek­si mää­rä­ai­kai­sek­si aiheut­taa lii­kaa rahal­lis­ta tap­pio­ta, monel­la ei ole sii­hen moti­vaa­tio­ta tai varaa.

  3. On puhut­tu jopa sato­jen tuhan­sien ihmis­ten vuo­tui­ses­ta tarpeesta..”

    No ei nyt ehkä ihan vuo­tui­ses­ta tar­pees­ta. Mutu-käsi­tyk­se­ni on että työ­voi­ma­pu­lal­la uhkaa­mi­nen on ensi­si­jai­ses­ti työ­nan­ta­ja­puo­len reto­riik­kaa, todel­li­suu­des­sa muut­to­ha­luis­ta ja edul­lis­ta ulko­mais­ta työ­voi­maa on yllin kyl­lin tar­jol­la kuten nyt vii­me vuo­si­na on nähty.

  4. Hyvä. Mut­ta täs­tä, ja mones­ta muus­ta samas­ta aihees­ta kir­joi­te­tus­ta artik­ke­lis­ta puut­tuu yksi eri­tyi­sen tär­keä laa­jem­pi näkö­kul­ma: Ostovoima.

    Osto­voi­ma on se todel­li­sen kansan/maailman vau­rau­den salai­suus. Ja jos rat­kai­suk­si kaa­vail­laan esi­mer­kik­si perus­tu­loa, niin se jos mikä nos­tai­si ostovoimaa.

  5. Mikä on se raha­mää­rä, joka ihmi­sel­le on hyvä jää­dä käteen, kun asun­to sii­hen kuu­lu­vi­ne säh­köi­neen ja vesi­neen on mak­set­tu. Lisäk­si ruo­kaan 300 euroa per kuu­kausi ja vaa­te­huol­toon about 50 euroa per kuukausi.

    Täl­lä ajat­te­lul­la ajan takaa sitä, että kun perus­huol­to on kun­nos­sa, niin mitä sen jäl­keen vie­lä. Minus­ta on äärim­mäi­sen vai­kea kek­siä sum­maa, jol­la perus­suo­ma­lai­nen tulee toimeen.

    Tie­dän ihmi­siä, jot­ka elä­vät perus­päi­vä­ra­hal­la ja tyy­ty­vät sii­hen ja ihmi­siä, joil­le ei rii­tä 3000 euroa net­to­na kuus­sa. Minus­ta aja­tus perus­päi­vä­ra­has­ta (perus­tu­lo) on hyvä. Keil­le se riit­tää niin ok, joil­le ei rii­tä, men­köön töihin.

    Kysy­mys admi­nis­te­ril­le, mikä sinun mie­les­tä­si oli­si sopi­va sum­ma perus­tu­lok­si per kuu­kausi. Yri­tä put­sa­ta sii­tä joten­kin pois asu­mis­kus­tan­nuk­set esim Hel­sin­ki vas­taan maaseutu.

    JL

  6. Asi­aa Osmo, tavallaan.

    Poh­jus­tuk­sek­si sen ver­ran että olen pit­kä­ai­kais­työ­tön. Ja yli 30v. Jol­la on käy­nyt hie­man arpaon­nea. Niil­lä euroil­la voin säi­lyt­tää nykyi­sen elin­ta­so­ni. Tosin vain toistaiseksi. 

    Val­tiol­ta saa­duis­ta avus­tuk­sis­ta käsiin jää suun­nil­leen n. 15€/pvä. Sisäl­tää katon. Joten tuo kaik­ki on pelk­kään yli­mää­räi­seen. Kuten säh­köön yms. Sen ver­ran olen muka­vuu­den­ha­lui­nen että pik­ku­asiois­ta, kuten net­tiyh­teys ei tuli­si edes mie­leen luo­pua. Se että olen tupa­koi­va ja hie­man vii­naan mene­vä ei aina­kaan koris­ta päi­vit­täi­siä ate­rioi­ta­ni. No rii­si ja maka­ro­ni ovat suht hal­po­ja. Pik­ku kik­kai­lul­la ja vali­koi­duil­la lisuk­keil­la näis­tä­kin perus­ai­nek­sis­ta saa ihan kel­po aterian. 

    Onnek­si on myös suh­tei­ta. Pää­sin joku aika sit­ten ravin­to­laan tis­kaa­jak­si. Tosin vain kah­dek­si päi­väk­si viikossa.
    Mut­ta sitä­kin parem­min pal­kat­tuun aikaan eli pe ja la-illoiksi.
    Kor­til­le meni ja käsit­tääk­se­ni sain myös asi­aan­kuu­lu­vat ilta­li­sät ja pro­sen­tit. Olin tyy­ty­väi­nen kun sain pie­neh­köl­lä vai­val­la (10 tun­nin työl­lä + 2 tun­tia mat­koi­hin) lisät­tyä varal­li­suut­ta­ni. Tosin pe oli­si ollut “pal­kal­li­nen vapaa”, joten sii­tä ei sit­ten jää­nyt­kään pal­joa käteen. Eikä yllä­tyk­sek­se­ni myös­kään lau­an­tais­ta, jon­ka ansios­ta koko seu­raa­va maa­nan­tain työt­tö­myys­kor­vaus oli kuitattu.

    Lop­pu­pe­leis­sä jäin muu­ta­man euron voi­tol­le. Arvat­kaa menen­kö uudel­leen pät­kä­töi­hin? Työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa, kysyt­täes­sä mil­lais­ta työ­tä haet. Vas­ta­sin tylys­ti että en minkäänlaista.

    Osmo: “Uudis­ta­mi­nen on vai­ke­aa, kos­ka kaik­ki väes­tö­ryh­mät kyt­tää­vät toi­si­aan, ettei vain kukaan menes­ty lii­kaa suh­tees­sa muihin.”

    Mitäs tämä nyt on? KAIKKI?

    Voi olla outoa että hie­man alem­mal­la por­taal­la ole­va, jon­ka oman edun mukaan kuu­lui­si huu­taa lisää, lisää, LISÄÄ!. Tai ei aina­kaan sai­si vas­tus­taa leik­kauk­sia. On täl­lai­ses­ta ajat­te­lu­mal­lis­ta täy­sin pihal­la. Mik­si minun elin­ta­soa­ni pitäi­si yllä­pi­tää kei­no­te­koi­ses­ti? En koe ansain­nee­ni sitä. Mik­si en mene töi­hin? Mik­si meni­sin. Minul­la on kat­to ja ruo­kaa ja jopa nettiyhteys. 

    Ja kun mei­kä­läi­sel­le tätä lup­poai­kaa on. Niin olen ollut huo­maa­vi­na­ni että asian tii­moil­ta käy­dään kes­kus­te­lua lähin­nä vain vaa­lien alla. Mik­si­kö­hän?. Ei ehdo­tuk­sia, samaa jori­naa vuo­des­ta toiseen.

    Minul­la on ehdo­tus, jol­la pakot­tai­sin itse­ni töihin! 

    Lei­kat­kaa sosi­aa­li­tur­vaa. Vaik­ka kuin­ka olen asi­aa pyö­ri­tel­lyt, niin se on ainoa jär­ke­vä ulos­pää­sy. Halu­aa­ko joku teh­dä poliit­ti­sen itse­mur­han? Kuka ottaa vas­tuun? Käsiä pystyyn!
    Jos­tain vete­raa­ni­po­lii­tik­kos­ta voi­si olla tähän. Mui­ta kiin­nos­ta oma elin­ta­so aivan liikaa.

    Ei täs­sä ole mitään jär­keä että kave­ri, joka sii­voa talom­me rapun tie­naa juu­ri­kin sen 1€/tunti, jos kaik­ki etuu­det pois­tet­tai­siin. Ehkä hän on tyh­mä? Tai tuki­työl­lis­tet­ty tai jol­lain kikal­la enem­män tie­naa­va. Miten vain, se ei var­mas­ti ole työ­nan­ta­jal­ta pois.

  7. Soi­nin­vaa­ra puhuu asi­aa. Perus­on­gel­ma­na on se, että polii­ti­kot eivät jou­du vas­taa­maan kysy­myk­seen tur­va­ver­kon tar­koi­tuk­ses­ta: almu vai vakuu­tus? Almu pitää yllä elin­toi­min­to­ja, vakuu­tus mah­dol­lis­taa vai­keim­mis­ta ajois­ta sel­viä­mi­sen, kun­nes asiat para­ne­vat. Yhteis­kun­nan eliit­ti on kaut­ta his­to­rian pitä­nyt omaa ase­maan­sa luon­non­la­ki­na, mikä meil­lä näyt­täy­tyy sosi­aa­li­tur­van muu­tok­se­na almu­jär­jes­tel­mäk­si, vaik­ka juu­ri nyt glo­baa­li­ta­lou­des­sa jär­jes­tel­mä tuli­si näh­dä pus­ku­ri­na ris­keil­le, joi­hin yksi­lö ei pys­ty mil­lään tavoin vaikuttamaan.

  8. ns:
    “Almu pitää yllä elin­toi­min­to­ja, vakuu­tus mah­dol­lis­taa vai­keim­mis­ta ajois­ta sel­viä­mi­sen, kun­nes asiat paranevat.”

    Mitä höpä­jät? Meil­lä­hän on tuol­lai­nen jär­jes­tel­mä eli toi­meen­tu­lo­tu­ki on almu ja ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha tuol­lai­nen kuvai­le­ma­si vakuutus.

  9. Tie­dän ihmi­siä, jot­ka elä­vät perus­päi­vä­ra­hal­la ja tyy­ty­vät sii­hen ja ihmi­siä, joil­le ei rii­tä 3000 euroa net­to­na kuus­sa. Minus­ta aja­tus perus­päi­vä­ra­has­ta (perus­tu­lo) on hyvä. Keil­le se riit­tää niin ok, joil­le ei rii­tä, men­köön töihin.

    Olen ihan samaa miel­tä Jou­nin kans­sa. Raha ja sen tar­vit­se­mi­nen on kovin suh­teel­li­nen käsi­te. Joten tar­ve­har­kin­ta, joka on taval­laan peri­aat­tee­na useim­mis­sa nykyi­sis­sä tuis­sa, on tur­ha ja kai­ken­lai­seen keplot­te­luun joh­ta­va periaate. 

    Itse elin her­roik­si perus­päi­vä­ra­hal­la aikoi­na­ni — oli­han se pal­jon enem­män kuin aikai­sem­min saa­ma­ni opin­to­tu­ki. Mon­ta loma­reis­sua­kin tuli teh­tyä tuol­loin, joten kyl­lä se lopuk­si on itses­tä kiin­ni mihin ne rahan­sa käyt­tää, ja mitä todel­la “tar­vit­see”. Perus­tu­lo oli­si ainoa todel­la oikeu­den­mu­kai­nen tuki.

  10. Toi­vot­to­vas­ti ansio­si­don­nais­ta ei kukaan ymmär­rä perusturvana.

  11. Kyl­lä pie­ni­palk­kai­sen­kin työn otta­mi­nen kan­nat­taa. Eten­kin kun rahat ovat tiu­kas­sa, muu­ta­mat sata­set­kin ovat iso raha! Ja mitä tulee mai­nit­se­maa­si pakol­li­siin työ­vaat­tei­siin ja työ­paik­ka­ruo­kai­luun, niin todel­li­suus ei oikein väit­tees­sä koh­taa. Pie­ni­palk­kai­sis­sa töis­sä ei yleen­sä edus­tus­vaat­tei­ta tar­vi­ta, vaan työ­vaat­teet tule­vat työ­an­ta­jal­ta (esim siivous‑, kahvila‑, pika­ruo­ka­la­työt) tai omia vaat­tei­taan saa käyt­tää. Ja kirp­pu­to­ril­ta voi aina etsiä kuk­ka­rol­le sopi­via asus­tei­ta. Mikään työ­nan­ta­ja ei tie­tääk­se­ni voi pakot­taa syö­mään nii­tä yli 8 euron hin­tai­sia työ­paik­ka­lou­nai­ta, vaan työn­te­ki­jä voi huo­let­ta natus­taa omia edul­li­sia eväi­tä tau­ko­huo­nees­sa. Työ­mat­kat­kin voi kul­kea pyö­räl­lä, riip­puu tie­tys­ti mat­kan pituudesta.

    Jot­kut työ­nan­ta­jat tar­joa­vat työn­te­ki­jöil­leen jopa etu­ja­kin, esim alen­nus­ta tuot­tei­den hin­nois­ta, lii­kun­ta­se­te­lei­tä jne. Ja ennen­kaik­kea han­kit­tu työ­ko­ke­mus aut­taa uuden, parem­pi­palk­kai­sen työ­pai­kan saan­nis­sa. Sik­si ei ole syy­tä näkö­alat­to­muu­teen tai passivoitua.

    Mut­ta näin ylei­ses­ti­hän pal­kat ovat huo­not ja vero­tus lii­an kire­ää… muil­la­kin tulotasoilla.

  12. Aika huvit­ta­val­ta kuu­los­taa, että jon­kun mie­les­tä pitäi­si Suo­mes­sa käy­dä sel­lai­ses­sa työs­sä mihin ei edes itsel­lä ole oikein varaa… Eikö­hän se jut­tu meni­si kui­ten­kin niin, että jos on 8 h 5 päi­vää vii­kos­sa töis­sä, sil­lä nyt tuli­si aina­kin itsen­sä elät­tää. Muu­ten on sys­tee­mi viri­tet­ty pahas­ti pieleen…

  13. Ciclis­ta: Tar­koi­tus on var­maan­kin, että jokai­nen teki­si töi­tä kyky­jen­sä mukaan. Jos kyvyt eivät rii­tä itsen­sä elät­tä­mi­seen, niin loput tuli­si ympä­röi­vil­tä ihmi­sil­tä. Ongel­ma on täl­lä het­kel­lä se, että on suu­ri osa ihmi­siä, jot­ka eivät tee työ­tä kyky­jen­sä mukaan, kos­ka ympä­ris­tö elät­tää hei­dät aivan yhtä hyvin ilmankin.

  14. Nuo­ren pol­ven edus­ta­ja­na en tun­ne his­to­ri­aa tar­peek­si hyvin, mut­ta muis­taak­se­ni Kekk­ko­sen aika­na työt­tö­mil­lä yri­tet­tiin teet­tää ns. “työl­li­syys­töi­tä” jos­kin kokei­lu kaa­tui sosi­aa­li­siin ongel­miin ja mui­hin perusjuttuihin.

    Kai­kis­sa ideois­sa on kui­ten­kin omat hyvät puo­len­sa. Työt­tö­mät ovat yhteis­kun­nann kan­nal­ta val­ta­va voi­ma­va­ra joka käyt­töön otet­tu­na edis­täi­si tätä yhteis­kun­taa valtavasti.

    Mik­sei valtio/kunnat voi­si jär­jes­tää täy­sin vapaa­eh­toi­sia työt­tö­mien työyh­tei­sö­jä jois­sa panos­tet­tai­siin eri­tyi­ses­ti työ­hy­vin­voin­tiin, töis­sä viih­ty­mi­seen, työyh­tei­sön raken­ta­mi­seen, jne. Nämä työyh­tei­söt teki­si­vät vaih­te­le­via keik­ko­ja ympä­ri kau­pun­kia: täl­lä vii­kol­la sii­vo­taan puis­to, ensi­vii­kol­la aute­taan pihan teos­sa, jne… Työ­tön pysyi­si työt­tö­mä­nä ja sai­si täy­sin samat tuet + hiu­kan ext­raa, ja bonuk­se­na työyh­tei­sön, oppi­si uusia asioi­ta, työ­to­dis­tuk­sen, jne. 

    Kyse oli­si siis ole­mas­sa ole­van työt­tö­myys­toi­min­nan kehit­ty­neem­mäs­tä ver­sios­ta jon­ka sisäl­tö ja toi­min­ta­ta­pa ei perus­tu har­ras­te­luun vaan aitoon tah­toon tar­jo­ta teke­mis­tä, oppia ja hie­man lisä­bo­nus­ta (voi olla muu­ta­kin kuin rahaa) työt­tö­mäl­le yleis­hyö­dyl­li­sis­sä töis­sä toi­mi­mi­ses­ta ilman että menet­tää perustukia.

    Myös yhteis­kun­ta hyö­tyi­si, sil­lä näin väl­tet­täi­siin syr­jäy­ty­mis­tä ja mui­ta työt­tö­myy­den lie­veil­miöi­tä ja kau­pun­gil­la oli­si käy­tös­sään iso kapa­si­teet­ti käsi­pa­re­ja aut­te­le­maan mil­loin mitä­kin apua tar­vit­se­vaa orga­ni­saa­tio­ta / tapahtumaa.

  15. Ikä­vä tosia­sia on myös se, että moni mata­la­palk­kai­nen työ on niin kau­he­aa, että sii­hen suos­tu­mi­nen on ver­rat­ta­vis­sa itse­mur­haan. Lisäk­si mata­la­palk­kai­sis­sa töis­sä liik­kuu niin pime­ää sak­kia, että nii­den työ­ka­ve­reik­si jou­tu­mi­nen­kin on jo hen­ki­ses­ti ras­kas­ta. Täl­lai­set mata­la­palk­kais­ta työ­tä teet­tä­vät fir­mat ovat sur­man­louk­ku, ja jos nii­den työn­te­ki­jät saa­vat 200 € kuus­sa enem­män kuin ilman töi­tä, niin vain idioot­ti suostuu.

  16. Asial­lis­ta poh­din­taa, mut­ta minua ker­ta­kaik­ki­aan har­mit­taa tämä köy­hien voivottelu. 

    Elä­mä 13 eurol­la päi­väs­sä ei ole herk­kua? Suu­ri osa maa­il­man ihmi­sis­tä elää alle dol­la­ril­la per päi­vä. Itse olen opis­ke­li­ja ja las­ku­jen jäl­keen opin­to­li­säs­tä ja asu­mis­tues­ta jää käteen 5e/päivä. Hyvin tulen toi­meen. Onnel­li­suus on lop­pu­pe­leis­sä asennekysymys. 

    Jon­kin mää­ri­tel­män mukaan köy­hä on se, jol­la ei ole varaa osal­lis­tua val­lit­se­vaan elämänmuotoon.”

    Val­lit­se­va elä­män­muo­to län­si­mais­sa tuho­aa luon­non ja saa ihmi­set usko­maan, että hyvä tulo­ta­so takaa onnel­li­sen elä­män. Kyl­lä se aito hyvin­voin­ti läh­tee ihmi­ses­tä itses­tään, eikä ympä­ril­le haa­li­tus­ta krää­säs­tä. Voi kun ihmi­set vaan ymmär­täi­si­vät sen.

  17. Sil­lä 13€ päi­väs­sä ei kau­heas­ti krää­sää han­ki­ta. Elää­kin kun pitää.
    Mut­ta mitä miel­tä muu­ten seuraavasta:

    Ulko­maa­lai­nen koke­nut psy­ko­lo­gi muut­taa Suo­meen lap­sen vuok­si. Opis­ke­lee lisää äitiys­lo­mal­la Suo­mes­sa yli­opis­tos­sa, että saa lail­li­suu­den har­joit­taa Suo­mes­sa psy­ko­lo­gin ammat­tia. Lisäk­si opis­ke­lee samal­la suo­men kie­len täy­del­li­sen tai­don ( niin täy­del­li­nen kun se nyt ulko­maa­lai­sel­la voi olla). 2 vuo­den työt­tö­myy­den jäl­keen tar­jo­taan har­joit­te­li­jan palk­kaa 8€ päivässä…
    Mitä itse teki­sit­te hänen sijassaan?

  18. Ymmär­rän Lil­jan poin­tin täy­sin: Suo­mes­sa voi­vo­tel­laan kun ei ole varaa “val­lit­se­vaan elä­män­muo­toon” (plas­ma-TV, auto, pih­vit lau­ta­sel­le ja baa­ri-ilta ker­ran viikossa?)ja puo­li maa­il­maa kituut­taa saa­dak­seen edes ruo­kaa. “Köy­hyy­den” ala­ra­jaa taval­laan nos­te­taan jat­ku­vas­ti, ja mikään ei koh­ta enää riitä.

    Sil­lä 13€ päi­väs­sä ei kau­heas­ti krää­sää han­ki­ta.” (Ciclis­ta)
    ‑Ei niin, mut­ta kuin­ka pal­jon sil­lä saa oikeas­ti elin­tär­kei­tä jut­tu­ja? Kau­ra­puu­ro ei hir­veäs­ti mak­sa… Minua on aina hie­man tök­ki­nyt täl­lai­nen ajat­te­lu: “Elää­kin kun pitää”
    Ihan kuin elä­mäs­sä oli­si jokin kuu­kausi­mak­su, jon­ka pitää kulut­taa, jot­ta pysyy hen­gis­sä! Mitä me oikeas­ti tar­vit­sem­me hen­gis­sä pysyäk­sem­me? Onnel­li­suu­den pitäi­si kai tul­la jos­ta­kin muu­ta kuin krää­sän ja eines­ten ostamisesta…

    Toisaalta,ymmärrän ja tie­dän, että rahaa saa nyky­ään mene­mään hir­mui­sia sum­mia aika yksin­ker­tai­siin­kin asioi­hin. Eikä ole kivaa jos ei pys­ty “val­lit­se­vaan elämänmuotoon”.

    Ciclis­tan mai­nit­se­mas­sa tilan­tees­sa kyl­lä minua­kin ketut­tai­si, vaik­ka 8 euron tun­ti­pal­kal­la­kin ele­lee kyl­lä var­sin mai­niois­ti koko­päi­vä­työ­tä tehden.

  19. Siis 8 € päi­väs­sä. No tyt­tö elää nykyi­sin lap­sen­sa kans­sa niin, että isä lähet­tää heil­le rahaa tän­ne käy­hään pohjolaan…

    Huo­maan, että eipä taas todel­li­set arki­päi­vän ongel­mat ketään päät­tä­jiä kiin­nos­ta. Kiin­nos­taa vain suu­rem­mat asiat, jois­sa voi “päteä”…

  20. Hups, ai 8 euroa päi­väs­sä! Sor­ry. No sii­nä on kai aina­kin se hyvä puo­li, että tuon “pal­kan” lisäk­si saa myös jota­kin tukia… Ja kyl­lä tääl­lä moni saa teh­dä lähes ilmai­sia töi­tä val­mis­tu­mi­sen­sa­kin jäl­keen “har­joit­te­li­ja­na” tms. Minul­la­kin lopul­ta parin kk:n har­joit­te­lu ede­saut­toi oikean työ­pai­kan löy­ty­mi­ses­sä. Tie­tys­ti eri asia, jos tuo har­joit­te­lu kes­tää pitkäänkin…

  21. Pis­tää ajat­te­le­maan… suo­ma­lai­sen kes­kian­sio 1.800e/kk. Huh, kun taval­li­nen sii­voo­ja nai­nen joka juok­see rap­pusia ylös-alas 8h päi­väs­sä, ei pää­se lähel­le­kään näi­tä ansioi­ta. Palk­kaa jää käteen 750e/kk kun verot vähen­ne­tään. Sii­tä asu­mi­seen 300e/kk. Jäl­jel­le jää n. 440e, jol­la mak­sat ruo­an, säh­kön, tv-luvan, vaat­teet, bus­si­li­pun, lii­ton jäsen­mak­sut ym. Saa sii­nä pie­ni ihmi­nen aja­tel­la syön­kö tänään vai vas­ta huo­men­na, vai hauk­kaan­ko ovel­ta aamu­kas­tet­ta. Ei tar­vi kuvi­tel­la mat­kus­ta­van­sa edes naa­pu­ri­kun­taan lomai­le­maan. Ei ihme jos osa suo­ma­lai­sis­ta voi huo­nos­ti täs­sä nk. hyvin­voin­ti­val­tios­sa. Asu­mis­tu­kea enkä mui­ta­kaan avus­tuk­sia saa. Ja mei­tä on pal­jon. Pitäis­kös jo vih­doin­kin teh­dä jotain mei­dän työ­tä­te­ki­vien kun­non kan­sa­lais­ten­kin hyväk­si. Työ­tä vie­rok­su­via ym. hyy­sä­tään kyllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.