Tytöt kouluun nuorempina!

Aika ajoin pul­pah­taa kes­kus­te­luun se, pitäi­si­kö kou­lun alkua aikais­taa vuo­del­la. Suo­ma­lai­set­han mene­vät kan­sain­vä­li­ses­ti aja­tel­lan aika van­hoi­na kou­luun. Kuusi vuot­ta lie­nee ylei­sin kou­lun aloit­ta­mi­si­kä ja alka­vat­pa jot­kut viisivuotiainakin.

Mik­si tätä asi­aa aja­tel­laan vain vuo­den kokoi­si­na aske­lei­na. Voi­si­ko kou­lun alkua aikais­taa vaik­ka­pa kah­del­la kuu­kau­del­la? Ei niin, että se alkaa elo­kuun sijas­ta kesä­kuus­sa vaan niin, että kun ikä­luok­ka menee nyt poik­ki tam­mi­kuus­ta, se meni­si­kin poik­ki maaliskuusta?

Tämä ei kui­ten­kaan ollut var­si­nai­nen ehdo­tuk­se­ni vaan se, että tytöt voi­si­vat aloit­taa kou­lun puo­li vuot­ta poi­kia nuo­rem­pi­na. Mies­ten ja nais­ten välil­lä ei tie­ten­kään ole mitään hen­ki­siä ero­ja, mut­ta poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti havain­to sen­tään on, että tytöt kehit­ty­vät poi­kia nopeammin.

40 vastausta artikkeliin “Tytöt kouluun nuorempina!”

  1. Kyl­lä­hän tuo poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti havain­to on tot­ta kuten ovat monet poliit­ti­ses­ti epäkorrektitkin… 

    Nyt kah­den pojan jäl­keen tyt­töä (8‑vuotias) ja hänen kave­rei­taan seu­ra­tes­saan huo­maa kyl­lä sen hui­man eron poi­kien kave­ri­pii­riin verrattuna. 

    Reip­pai­ta ter­veh­dyk­siä, äly­käs­tä vas­ta­vuo­rois­ta kom­mu­ni­koin­tia, toi­sen huo­mioon otta­mis­ta elein ja ilmein… 

    Ihan kuin oli­si­vat jokin toi­nen eläinlaji.

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    …vaan se, että tytöt voi­si­vat aloit­taa kou­lun puo­li vuot­ta poi­kia nuorempina.”

    Sini­vih­reä:

    Ongel­ma” kai on se, että pojat ovat lap­suu­des­saan lap­sel­li­sem­pia kuin tytöt. Sii­hen ei mie­les­tä­ni auta pal­joa­kaan jos tytöt aikais­ta­vat kou­luun menoa. Oikeam­pi rat­kai­su siis oli­si siir­tää poi­kien kou­lu­nal­kua myö­hem­mäk­si. Useim­mat pojat alka­vat olla kou­lu­kyp­siä suun­nil­leen lukion kol­man­nel­ta vuo­del­ta lähtien…

  3. Miten niin mies­ten ja nais­ten välil­lä ei ole hen­ki­siä ero­ja? Mis­sä evidenssi?

  4. Huip­pu­lah­jak­kail­le mate­maa­ti­koil­le oma kou­lu, ei-huip­pu­lah­jak­kail­le mate­maa­ti­koil­le tyt­tö­kou­lu ja nor­maa­leil­le pojil­le apukoulu.

  5. Toi­nen näkö­kul­ma oli­si, että lap­set aloit­ta­vat kou­lun vii­si­vuo­tiai­na kuten esim. Rans­kas­sa ja poi­kien ohjauk­ses­sa huo­mioi­tai­siin poi­ka­pe­da­go­giik­ka. Nykyi­nen kou­lusys­tee­mi suo­sii tyt­tö­jen vah­vuuk­sia, tar­vit­tai­siin peda­go­gi­sen kult­tuu­rin muu­tos. Pojat ovat yhtä oppi­vai­sia, ovat kyl­lä jouk­ko­na ehkä vähem­män kil­tis­ti puur­ta­via kuin tytöt, mut­ta kir­joit­ta­mi­sen ja luke­mi­sen opet­te­lu sopii jo ennen 7v. ikää sekä tytöil­le että pojil­le. Onhan Suo­mes­sa­kin käsit­tääk­se­ni esi­kou­lu (kuusi­vuo­tiai­den ryh­mäs­sä) päi­vä­ko­deis­sa, mut­ta kaik­ki lap­set eivät osal­lis­tu koko­päi­väi­seen kun­nal­li­seen päivähoitoon.

  6. Pojat­han tosi­aan kehit­ty­vät hitaam­min, mut­ta eikös se pahin hidas­tu­mi­nen tai perä­ti taan­tu­mi­nen tapah­du vas­ta mur­ro­siäs­sä? Kun oppi­kou­luun vie­lä kym­men­vuo­tiai­na pyrit­tiin, eihän sii­nä koh­das­sa ollut ero­ja suku­puol­ten välillä?

    Pojil­le pitäi­si­kin saa­da n. 14 vuo­den iäs­sä aina­kin puo­lek­si vuo­dek­si jota­kin muu­ta teke­mis­tä. Met­sä­nis­tu­tus­ta, tuki­nuit­toa, sota­vä­ki? Tuli­si­vat sit­ten rus­ket­tu­nei­na ja mie­his­ty­nei­nä tyt­tö­jen seu­raan poh­ti­maan Bysan­tin vai­ku­tus­ta ja pit­kää ässää.

    Kyl­lä­hän tuo kou­lu­na­loi­tusi­kä tai­taa aika kat­ta­vas­ti olla jo 6 vuot­ta, kun ymmär­tääk­se­ni päi­vä­hoi­to on mak­sul­lis­ta, mut­ta esi­kou­lu ei ole. Joku voi­si tie­tää, kuin­ka suu­ri osa 6‑vuotiaista on jo nyt esio­pe­tuk­ses­sa. Veik­kai­sin 90%.

    Tou­ko Mettinen

  7. Ns. poi­ka­pe­da­go­kiik­ka­kin on osit­tain ongel­mal­li­nen suku­puo­len sisäi­sen yksi­löl­li­sen vaih­te­lun takia. Itse aika­naan pie­ne­nä poi­ka­na oli­sin var­mas­ti parem­min sopeu­tu­nut tyt­tö- kuin poi­ka­pe­da­go­kiik­kaan. Tie­tys­ti kuu­luin näi­hin “mate­maat­ti­ses­ti ym. lah­jak­kai­siin”, jois­ta oli aiem­min puhe. 

    Toi­saal­ta en tie­dä oli­si­ko se nyt eri­tyi­sen vahin­gol­lis­ta­kaan pis­tää hil­jai­sem­pia ja kes­kit­ty­mis­ky­kyi­sem­piä poi­kia oppi­maan asioi­ta rie­hun­ta­leik­kien kaut­ta (tai mitä se poi­ka­pe­da­go­kiik­ka nyt käy­tän­nös­sä oli­si­kaan). Lähin­nä se oli­si näi­den oppi­lai­den kyky­jen ja ope­tuk­sen resurs­sien hukkaamista.

  8. Tämä perus­tuu vain omiin havain­toi­hi­ni, joten oikeut­ta­nee kor­kein­taan hypo­tee­sin muo­dos­ta­mi­sen, mut­ta olen ollut huo­maa­vi­na­ni, että monet pojat koke­vat var­sin pian kou­lus­sa, ettei kukaan pidä hei­dän puo­li­aan. Ymmär­ret­tä­väs­ti tämä alkaa pian oireil­la oppi­mis­vai­keuk­si­na, yms.

    En tie­dä onko tämä yleis­tä, mut­ta aina­kin minä sain opet­ta­jal­ta osak­se­ni (90-luvul­la) ihan fyy­sis­tä kuri­tus­ta samois­ta rik­keis­tä, jois­ta tytöt sel­vi­si­vät huo­mau­tuk­sel­la, kor­kein­taan nuhtelulla.

  9. Tytöt kou­luun nuo­rem­pi­na tai pojat van­hem­pi­na. Kan­na­tan edel­lis­tä. Ja sit­ten kevyem­pää. Pit­kään opet­ta­jan ollee­na kal­lis­tun vähän sil­le kan­nal­le, kuten joku jo kir­joit­ti, että pojat ovat kou­lu­kyp­siä lukion viimeisellä.

    Tai vie­lä pitem­mäl­le aja­tel­tu­na. Mie­hen elä­mä on yhtä säh­läys­tä alus­ta lop­puun. Kun nai­sil­le heit­tää aja­tuk­sen, että mie­het kehit­ty­vät koko ikän­sä, siel­tä suun­nal­ta saa hel­pos­ti vas­tauk­sen, että läh­tö­ta­so on niin alhai­nen, että kehit­ty­mis­va­raa on.

    Mut­ta vaka­vas­ti sanot­tu­na, jät­kät ovat ylä­as­teel­la aina­kin kak­si vuot­ta tyt­tö­jä peräs­sä. Mut­ta ei se voi mikään maa­il­man suu­rin ongel­ma olla, sil­lä mies­ten hal­lit­se­ma tämä maa­il­ma edel­leen on. Vaik­ka nai­set sen oman mie­hen­sä itse valitsevatkin.

  10. Tämä­hän on tosi fik­sua kes­kus­te­lua. Tosin vain niil­lä ole­tuk­sil­la, että kaik­ki pojat ovat saman­lai­sia kes­ke­nään, kaik­ki tytöt ovat saman­lai­sia kes­ke­nään, eikä ole yhtään poi­kaa joka oli­si saman­lai­nen yhden­kään tytön kans­sa (ja sama tie­ten­kin päin­vas­toin ja että kas­vu- ja kou­lu­ym­pä­ris­tö eivät vai­ku­ta sii­hen, miten yksi­lö kehittyy.

  11. Mah­taa­ko joil­le­kin tavoit­teel­li­sil­le aikui­sil­le tul­la mie­leen, että lap­suu­del­la on ihmi­sen kehi­tyk­sen kan­nal­ta muu­ta­kin mer­ki­tys­tä kuin tuot­taa mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti ihmi­siä val­miik­si “pal­ve­le­maan” yhteiskuntaan.

    Anta­kaa lap­sil­le lap­suus ja aikaa sii­hen, joka on vain kerran!

    Luu­len, että se sitä­pait­si kan­nat­taa myös kyl­män yhteis­kun­na­kin kannalta!

  12. Vaik­ka tytöt ja pojat oppi­vat ja tule­vat “kou­lu­kyp­sik­si” kes­ki­mää­rin eri aikaan, ei pel­kän suku­puo­len perus­teel­la voi mää­rä­tä kou­lun aloit­ta­mis­ta. Olen­nais­ta minus­ta on se, että jokai­nen lap­si kehit­tyy eri tah­tia ja ennen kaik­kea eri asiois­sa. Joku lukee ja las­kee suju­vas­ti neli­vuo­ti­aa­na, mut­ta ei pys­ty sopeu­tu­maan kou­lun työs­ken­te­ly­ta­poi­hin — var­sin­kin kun ope­tuk­sen sisäl­tö on täl­lai­sel­le lap­sel­le tur­haut­ta­van simppeliä.
    Samaa mös­söä samaa tah­tia kai­kil­le saman­ko­koi­sis­sa ryh­mis­sä on oikeas­taan kuol­lee­na syn­ty­nyt aja­tus. Yhteis­kun­nas­sam­me on vält­tä­mä­tön­tä oppia luke­maan ja las­ke­maan, mut­ta että kaik­kien oli­si opit­ta­va ne sama­ni­käi­si­nä ja samal­la taval­la, on aika jär­je­tön ajatus.
    Ei minul­la ole rat­kai­sua sii­hen, miten ope­tus oli­si jär­jes­tet­tä­vä, jos nykyi­sil­lä resurs­seil­la pitäi­si ottaa huo­mioon las­ten erilaisuus.
    Las­ten on toki opit­ta­va teke­mään työ­tä, kes­tä­mään tur­hau­tu­mis­ta ja koh­taa­maan haas­tei­ta, mut­ta jos ei pys­ty­tä otta­maan huo­mioon yksi­löi­den vah­vuuk­sia, vaan jou­du­taan taker­tu­maan heik­kouk­siin (kou­lun oppi­mis­ta­voit­teet!), sii­nä kär­si­vät muut lah­jak­kuu­det kuin kes­ki­ver­to­tah­tia kehit­ty­nyt koululahjakkuus.
    Montessori‑, stei­ner­pe­da­go­giik­ka ja neil­li­läi­syys voi­vat tun­tua eli­tis­ti­sil­tä, mut­ta niis­sä luo­te­taan las­ten kykyyn ja haluun oppia ja osa­ta eikä aika­tau­lu­te­ta oppi­mis­pro­ses­sa­ja. Mei­dän kou­lu­lai­tok­ses­sam­me läh­de­tään sii­tä, että ensim­mäi­sen luo­kan syys­lu­ku­kau­del­la opi­taan lukemaan,
    — jos et opi saa­tat päästä/joutua tukio­pe­tuk­seen, kos­ka jat­kos­sa et pysyi­si muka­na muussakaan.
    Entä jos onkin niin, että musiik­kia tai urhei­lua aktii­vi­ses­ti har­ras­ta­vat saa­vat myön­tei­siä koke­muk­sia niis­tä ja sik­si pys­ty­vät paneu­tu­maan opis­ke­luun muis­sa­kin aineissa?
    Jon­kun lap­sen kotiym­pä­ris­tö ei ehkä ole tuke­nut hänen poten­ti­aa­li­sia oppi­mis­ky­ky­jään, hän ei sil­loin ole lähes­kään samoil­la läh­tö­vii­voil­la kuin ikä­to­ve­rin­sa. Sekään ei ole suku­puo­les­ta kiinni.
    Olen itse käy­nyt oppi­kou­lua aika­na, jol­loin tyt­tö­jen ei kou­lus­sam­me ollut lupa osal­lis­tua kemian tai fysii­kan oppi­las­töi­hin — mei­dät pan­tiin koti­ta­lous­o­pe­tuk­seen. Armas reh­to­rim­me oli sitä miel­tä, että tyt­tö­jen pitäi­si pysyä pois­sa lukion mate­ma­tiik­ka­lin­jal­ta (tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että kou­lun mate­ma­tii­kan van­hem­pi leh­to­ri oli nai­nen). Poi­kien mur­ro­siän ongel­mat rat­kais­tiin sil­lä että he sai­vat ehdot ja jäi­vät luo­kal­leen riit­tä­vän mon­ta ker­taa. Oli­han se aina­kin yksi­löl­li­sem­pi tapa kuin mää­ri­tel­lä joka­poi­ka hitaas­ti kehit­ty­väk­si, enem­män kuin puo­let pär­jä­si ihan muka­vas­ti tyt­tö­jen tahdissa.

  13. Toi­sin kuin asi­aa ymmär­tä­mät­tö­mät voi­vat luul­la, yksi Suo­men voi­ma­va­ra on myö­häi­nen koulunaloitus. 

    Lap­sen sen­so­ri­nen inte­graa­tio kehit­tyy vapaas­sa lei­kis­sä hui­mas­ti parem­min kuin aikui­sen jat­ku­vas­sa ohjauk­ses­sa. Käsi­tys, jon­ka mukaan las­ta pitää jat­ku­vas­ti “val­men­taa”, jot­ta hänes­tä tuli­si luo­va ja inno­va­tii­vi­nen aikui­nen, on totaa­li­sen väärä. 

    Kou­lun tär­kein teh­tä­vä on säi­lyt­tää lap­sen luon­tai­nen kyky ja halu oppia, ei niin­kään mak­si­maa­li­sen tie­don upot­ta­mi­nen sel­käy­ti­meen indokt­ri­naa­tion kei­noin. Hyvä opet­ta­ja pitää yllä kyse­le­vää ilma­pii­riä, ei tar­joa val­mii­ta vastauksia. 

    Alku­pe­räi­nen ehdo­tus on pöl­hö. On tot­ta, että tytöt noin kes­ki­mää­rin kehit­ty­vät mones­sa asias­sa aikai­sem­min, mut­ta jos kehi­tyk­sen mukaan ruve­taan mää­rit­te­le­mään kou­lun aloi­tusi­kä, tulee sen perus­tua yksi­lö­ta­soon, ei sukupuoleen.

  14. Niin kau­an kuin uuti­sis­sa 90 pro­sent­tia kai­kis­ta naa­mois­ta on mie­hiä ja sadan rik­kaim­man ihmi­sen lis­tal­le mah­tuu muu­ta­ma nai­nen, en oli­si kovin­kaan huo­lis­sa­ni jon­kin eri­lai­sen poi­ka­pe­da­go­gii­kan puuttumisesta. 

    Kou­lu antaa pojil­le enem­män liik­ku­ma­va­raa ja uskal­lan väit­tää, että samoin tie­doin ja tai­doin pojal­la on mah­dol­li­suus parem­paan arvo­sa­naan kuin tytöl­lä. Opet­ta­jat arvos­ta­vat poi­kien osaa­mis­ta ali­ta­jui­ses­ti enemmän. 

    Täs­tä on pal­jon tut­ki­mus­ta­kin. Satun­nais­te­tuil­le opet­ta­ja­ryh­mil­le Yhdys­val­lois­sa annet­tiin aine­kir­joi­tuk­sia siten, että poi­kien ja tyt­tö­jen nimet oli­vat vää­rin tai oikein. 

    Poi­kien nimil­lä varus­te­tut aineet arvos­tel­tiin kor­keam­mal­le kuin tyt­tö­jen nimil­lä varus­te­tut, vaik­ka kysees­sä oli sama aine. 

    Täs­tä tek­nii­kas­ta on mui­ta­kin mie­len­kiin­toi­sia esi­merk­ke­jä. Aineet on jos­kus varus­tet­tu lap­sen valo­ku­val­la, jol­loin etni­sel­tä taus­tal­taan val­ta­väes­tös­tä poik­kea­vat lap­set sai­vat parem­pia arvo­sa­no­ja, kau­niit lap­set parem­pia, liha­vat lap­set huo­nom­pia etc.

  15. Täs­tä tulee nyt vähän Eli­nan yöl­li­nen yksin­pu­he­lu, mut­ta tulkoon: 

    Vai­he, jos­sa poi­kien tytöis­tä poik­kea­va kehi­tys­kaa­ri tuli­si kou­lun ottaa huo­mioon, ei ole suin­kaan kou­lun aloi­tus, jol­loin lap­set ovat kuta kuin­kin samal­la vii­val­la, vaan mur­ro­siän alkuvaihe. 

    Pojat koke­vat usein ns. psyyk­ki­sen regres­sion, joka voi olla hyvin­kin taan­nut­ta­va. Poi­ka ikään kuin muut­tuu pik­ku­lap­sek­si, jol­la ei ole mitään vas­tuu­ta itses­tään. Tämä on nor­maa­li kehi­tys­vai­he, jos­ta ei pidän poi­kaa moit­ti­man. Vii­saat opet­ta­jat tämän ymmär­tä­vät. Kaik­ki opet­ta­jat vain eivät vali­tet­ta­vas­ti ole viisaita. 

    13–14 ‑vuo­tias poi­ka on usein aika kaa­me­aa kat­sel­ta­vaa ihan noin ulkoi­ses­ti­kin kuten kaik­ki tie­däm­me. Tähän vai­hee­seen osuu ylä­as­teel­le siir­ty­mi­nen ja sii­tä ei usein hyvää seu­raa. Ylä­as­te on toden­nä­köi­ses­ti pal­jon isom­pi kuin ala-aste, opet­ta­jat ovat vie­rai­ta, kave­rit uusia ja opis­ke­lu vai­keam­paa. Nume­rot roma­ha­ta­vat ja vaik­ka useim­mat pojat muut­tu­vat parem­paan suun­taan jo yhdek­sän­nel­lä, arvos­te­lusys­tee­mi pudot­taa ylä­as­teen koko­nais­suo­ri­tuk­sen tasol­le, jol­la ei men­nä lukioon mah­dol­li­sis­ta kyvyis­tä huolimatta.

  16. Niin kau­an kuin uuti­sis­sa 90 pro­sent­tia kai­kis­ta naa­mois­ta on mie­hiä ja sadan rik­kaim­man ihmi­sen lis­tal­le mah­tuu muu­ta­ma nai­nen, en oli­si kovin­kaan huo­lis­sa­ni jon­kin eri­lai­sen poi­ka­pe­da­go­gii­kan puuttumisesta.”

    Eikö­hän tuo muu­tu heti kun te nai­set lope­tat­te rahan, sta­tuk­sen ja val­lan arvostamisen 🙂

    Mie­hiä aja­va voi­ma on aina ja ikui­ses­ti ollut kil­pa nai­sis­ta ja nai­sia saa jos menes­tyy mui­ta parem­min -> kärs­jis­te­tys­ti sanot­tu­na mies­ten­vä­li­sen kil­pai­lun perim­mäi­nen syy on pukil­le pää­se­mi­nen. Kun nais­ten sosio­eko­no­mi­sel­la ase­mal­la taas ei ole mer­ki­tys­tä avioi­tu­mi­seen (kuin ehkä nega­tii­vi­ses­ti), niin on ymmär­ret­tä­vää mik­si nai­set eivät pus­ke ural­laan eteen­päin samaan tah­tiin kuin miehet.

    (en väi­tä että erot oli­si­vat tie­toi­sen valin­nan tulok­sia, ei kukaan ajat­te­le että teen­pä lois­ta­van uran että saan kau­niin vaimon)

  17. Eli­na:

    Kou­lu antaa pojil­le enem­män liikkumavaraa…”

    Sini­vih­reä:

    Siis kou­lun nai­so­pet­ta­jat anta­vat pojil­le enem­män liik­ku­ma­va­raa? Mie­les­tä­ni kyse ei ole sii­tä, vaan sii­tä, että pojat ja myö­hem­min mie­het otta­vat enem­män liikkumavaraa.

  18. Minul­la on vah­vas­ti sel­lai­nen käsi­tys, että tytöt ovat poi­kien edel­lä kehi­tyk­ses­sä jo seit­se­män­vuo­tiai­na, eivät vain saa­mur­ro­si­kää aikai­sem­min. Tätä eroa ei mil­lään peda­go­gii­kal­la muuk­si muuteta.

    Men­nään­pä vähän liuk­kail­le jäil­le: mikä selit­tää sen, että tytöt pää­se­vät parem­min lukioon ja sik­si hei­tä on myös yli­op­pi­lais­sa enem­män, mut­ta aka­tee­mi­sis­sa opin­nois­sa mie­het menes­ty­vät nai­sia parem­min. Täl­lai­sen havain­non voi selit­tää aina­kin seu­raa­vil­la aja­tus­mal­leil­la, jois­ta jokai­nen voi vali­ta ennák­ko­luu­lo­jaan par­hai­ten vastaavan:

    1) Tytöt kehit­ty­vät nopeam­min, mut­ta pojat kehit­ty­vät pitemmälle.

    2) Yli­opis­to­jen peda­go­siik­ka on mie­hiä suosivaa. 

    3) Van­hat roo­li­jaot ja lisään­ty­mi­seen liit­ty­vät sei­kat ja rii­tit suo­si­vat mies­ten omis­tau­tu­mis­ta opin­noil­le ja nais­ten omis­tau­tu­mis­ta muuhun.

    4) Kos­ka pojat kehit­ty­vät hitaam­min hei­dän on vai­keam­pi pääs­tä lukioon, eri­tyi­ses­ti kos­ka­mur­ro­si­kä sat­tuu juu­ri tuo­hon rat­kai­se­vaan vai­hee­seen. Niin­pä lukioon pää­seet pojat ovat vali­koi­tu­neem­pia kuin tytöt ja pär­jää­vät sik­si yli­opis­tois­sa paremmin. 

  19. osmo:

    Koh­ta nel­jä vai­kut­taa mel­ko mie­lek­kääl­tä selitykseltä.

    Täre­käm­pä­nä pidän kui­ten­kin sitä, että mies­ten älyk­kyy­des­sä on suu­rem­pi hajon­ta kuin nais­ten älyk­kyy­des­sä. Mie­hiä on siis kel­lo­käy­rän molem­mis­sa päis­sä enem­män kuin naisia. 

    Lukioon pää­sy­ra­ja ei ole kovin kor­kea ja täs­sä ryh­mäs­sä nai­sia on enem­män. Mitä kor­keam­mal­le rimaa nos­te­taan, sitä suu­rem­mak­si käy mies­ten suh­teel­li­nen osuus. Useim­pien alo­jen kapeis­ta hui­puis­ta on val­tao­sa suve­ree­nis­ti mie­hiä, kuten myös val­tao­sa totaa­li­ses­ti syrjäytyneistä.

  20. Oden luet­te­los­sa nume­ro kol­me vas­taa omia ennak­ko­luu­lo­ja­ni. Jos­sain bil­san kir­jas­sa eri­tel­tiin nais­ten ja mies­ten ero­ja. Mie­het ovat sen mukaan kun­nian­hi­moi­sem­pia, mää­räi­le­väm­piä, käs­ke­väm­piä jne. Nai­set menes­ty­vät ver­baa­li­sis­sa ja sosi­aa­li­sis­sa jutuis­sa mie­hiä parem­min. Täs­tä­kö lie joh­tuu, että Suo­mes­sa nai­sen euro on 80 senttiä.

    Itse olen päh­käil­lyt nais­mie­se­ro­ja evo­luu­tion kaut­ta. Asut­tiin klaa­nin lei­ris­sä. Mie­het läh­ti­vät saa­lis­ta­maan mam­mut­tia, seepraa tms. (tai tap­pe­le­maan naa­pu­riklaa­nin kans­sa). Jou­kol­la oli pomo. Kul­jet­tiin hil­jaa. Ei ollut varaa lör­pö­tel­la. Lii­kut­tiin joukkueena.

    Nai­set jäi­vät lei­riin hoi­ta­maan lap­sia, paik­kaa­maan ja par­si­maan tami­nei­ta. Rii­del­tiin, mut­ta opit­tiin myös elä­mään sen asian kans­sa. Joku täm­möi­nen maa­il­ma on saat­ta­nut jää­dä eloon nyky­kult­tuu­riin ikiai­kai­sil­ta lei­ri­nuo­tioil­ta ja retkiltä.

  21. Samu­li Lin­tu­la: Väi­tät­kö, että täl­lä het­kel­lä Suo­men kou­lu­na­loi­tus on kai­kil­le sama, kos­ka yksi­kään tyt­tö ei ole eri­lai­nen kuin yksi­kään poi­ka!?!? Tot­ta­kai kou­lu­na­loi­tuk­sen voi por­ras­taa suku­puo­len mukaan, vaik­ka kaik­ki ei oli­si­vat­kaan saman­lai­sia. Riit­tää, että tyt­tö­jen ja poi­kien kyp­syy­se­ro on kes­ki­mää­räi­ses­ti totta.
    Cilis­ta: Olen kans­sa­si samaa miel­tä, että lap­sil­le pitää antaa oikeus lap­suu­teen. Se ei ole miten­kään ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että jokai­sel­le yri­te­tään antaa myös par­haat mah­dol­li­suu­det koulussa.
    Annuk­ka Karo­nen: Hyvä kun muis­tu­tit tuos­ta luo­kal­le jät­tä­mi­ses­tä. Sehän on mitä erin­omai­sin tapa tasa­ta tyt­tö­jen ja poi­kien kyp­syy­se­ro­ja mur­ro­siäs­sä ja vie­lä kan­nus­ta­maan kun­non opis­ke­luun. Muis­te­len, että isä­ni ja hänen vel­jen­sä jäi­vät luo­kal­le “aina tar­peen vaatiessa”.

  22. Ensik­si­kin, täs­tä rik­kaim­pien mies­ten argu­men­tis­ta, sen voi kään­tää myös toi­sin­päin, eli pult­sa­reis­ta yli­voi­mai­nen enem­mis­tö on mie­hiä. Ei täl­lä voi­da perus­tel­la sitä, että nais­ten ope­tuk­sen laa­tua pitää mitä pikim­min hei­ken­tää, vaik­ka se on täs­mäl­leen sama asia.

    Toi­sek­si, useim­mat näis­tä evo­luu­tio­se­li­tyk­sis­tä ovat kyl­lä aika sur­ku­hu­pai­sia. Ymmär­rän kyl­lä, että niis­tä iso osa on hei­tet­ty kie­li pos­kes­sa, mut­ta moni uskoo nii­hin sil­ti. Kan­nat­tai­si ehkä vähän pereh­tyä paleoant­ro­po­lo­gi­aan, jos halu­aa nii­tä käyttää.

    Kol­man­nek­si, erois­ta: pojat ovat rajum­pia lei­keis­sään, noin kes­ki­mää­rin. Popu­laa­tio­ta­son erot ovat kui­ten­kin aika pie­niä ver­rat­tu­na yksi­löi­den eroon, eri­tyi­ses­ti poi­kien kes­ken. Suu­rin osa lap­sis­ta osal­lis­tuu esio­pe­tuk­seen ja päi­vä­ko­deis­sa yms. laa­di­taan jo pie­nes­tä pitäen kai­ken­lais­ta var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­maa ja seu­ra­taan kehi­tys­tä. Ei luu­li­si ole­van tämän pääl­le kau­hean iso työ jakaa yksi­löt, ei suku­puo­len, vaan tai­pu­mus­ten mukaan. Kun näin ei teh­dä, herää kysy­mys, että mik­si sitä seu­ran­taa sit­ten ns. nor­maa­leil­le lap­sil­le tehdäänkään. 

    Mitä tulee näi­hin aka­tee­mi­siin eroi­hin, siel­lä pääs­sä alka­vat jo kai­ken­lai­set muut int­res­sit ja elä­män­ti­lan­teet vai­kut­taa aika pal­jon mies­ten ja nais­ten väli­siin eroi­hin. On aika vai­kea ero­tel­la syi­tä, mut­ta nois­ta Osmon lis­taa­mis­ta se nel­jäs on aina­kin kaik­kein uskot­ta­vin sen perus­teel­la, mitä minä olen koke­nut. Tytöil­le on enem­män­kin itses­tään­sel­vyys men­nä lukioon, pojil­le se oli vie­lä aina­kin 90-luvul­la pai­koin jopa vähän nolo juttu.

  23. Tie­de­mie­hel­tä kysyn, voi­si­ko hän muu­ta­mal­la lauseel­la täs­men­tää paleoant­ro­po­lo­gian tie­toa suku­puol­ten väli­sis­tä eroista.

    Ja keven­nys. Mark Twain kir­joit­ti. Kun oli 15 vuo­tias, pidin isää­ni maa­il­man suu­rim­pa­na ääliö­nä. Kun oli 20 vuo­tias, huo­ma­sin isä­ni kehit­ty­neen 5 vuo­des­sa val­ta­vas­ti. Mitä tämä maa­il­man­kir­jal­li­suu­den neron huo­mio ker­too mies­ten kyvys­tä kehittyä.

  24. En jak­sa laka­ta ihmet­te­le­mäs­tä, mik­si pitää yrit­tää kor­ja­ta jär­jes­tel­mää, joka on kun­nos­sa. Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­män on moneen ker­taan Pisa-tut­ki­muk­sis­sa osoi­tet­tu ole­van maa­il­man parars.
    Jos joku toi­mii, älä kor­jaa! Tämä totuus pätee tähän­kin asi­aan. Yleen­sä vika on sii­nä, että et ymmär­rä, mitä olet aikeis­sa korjata.
    Mik­si ihmees­sä mei­dän täy­tyi­si ottaa mal­lia huo­nom­min pär­jää­vien mai­den aikai­sem­mis­ta kou­lu­na­loit­ta­mis­ajois­ta. Aina­kin mei­dän las­ten tie­to­tai­dol­li­nen kehi­tys taan­tui aimo aske­leen, kun jou­tui­vat aloit­ta­maan kou­lun päi­vä­ko­din jälkeen.
    Jos­pa syy hyvään Pisa-menes­tyk­seen onkin myö­häi­ses­sä kou­lun aloit­ta­mi­ses­sa ja hyvis­sä päi­vä­ko­deis­sa, eikä kou­lul­la ole­kaan sen kans­sa muu­ta teke­mis­tä, kuin pysyä pitem­pään pois­sa. Tätä kan­nat­taa poh­tia, aina­kin niis­sä mais­sa, jois­sa kou­lu aloi­te­taan aikaisemmin.
    Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­män kor­jaa­mi­seen en näe aihet­ta ennen, kuin menes­tys Pisa-tes­teis­sä puto­aa huolestuttavasti.

  25. Aina­kin tek­nil­li­sel­lä alal­la mies­ten parem­paa menes­ty­mis­tä selit­tää ihan tek­nil­lis­ten yli­opis­to­jen suku­puo­li­ja­kau­ma. Kun opis­kel­les­sa oppii, että aina löy­tyy mies, joka on val­mis teke­mään hark­ka­työn puo­les­ta­si, useim­mi­ten muka­mas ryh­mä­työ­nä, niin sii­nä pää­see opin­nois­sa vähän tur­han helpolla. 

    Työ­elä­mäs­sä tuol­la taval­la ei sit­ten enää kovin pit­käl­le pää­se. Pait­si keit­tä­mään kahvia.

  26. Tämä ei ole oikea foo­ru­mi meto­do­lo­gi­sel­le meta­kes­kus­te­lul­le, joten en läh­de tähän evo­luu­tio­kes­kus­te­luun. Luke­kaa vaik­ka Ric­hard Lea­keyn “Ihmis­kun­nan juuret”.

    Ja niis­tä pisa-tes­teis­tä: jär­jes­tel­mä ei ole toi­mi­va. Pisa-tes­tit mit­taa­vat poruk­kaa ennen yli­opis­toa. Yli­opis­toon tulee pal­jon sel­lai­sia “pääl­li­köi­tä”, jot­ka kuvit­te­le­vat, ettei hei­dän kos­kaan tar­vit­se oikeas­ti teh­dä mitään. Onnek­si he ovat vie­lä (niu­kas­ti) vähem­mis­tö­nä, mut­ta kyl­lä se kul­ma­kar­vo­jen kohot­te­lua jo aiheut­taa, jos 40% poru­kas­ta kokee, että se työ­mää­rä, jota ennen kaik­ki opis­ke­li­jat teki­vät, onkin nyky­ään “täy­sin koh­tuu­ton”, eikä sitä voi muka vaatia. 

    Ehkä vika on sii­nä, että perus­ko­lu­lai­tos on niin hyvä, että vähän kes­ki­ta­soa lah­jak­kaam­pi oppii niin tavat­to­man hyvin teke­mät­tä itse mitään. Pidän tätä itsea­sias­sa aika toden­nä­köi­se­nä selityksenä.

  27. Tie­de­mies: Var­mas­ti jär­jes­tel­mä ei ole toi­mi­va, kun työ­elä­mäs­sä vali­te­taan yli­opis­tois­ta ja ammat­to­kor­kea­kou­luis­ta val­mis­tu­vien osaa­mis­ta, yli­opis­tois­sa ja ammat­ti­kor­keis­sa “koho­tel­laan kul­mia” opis­ke­li­joi­den työ­ha­luil­le ja osaa­mi­sel­le, lukiois­sa vali­te­taan ainek­sen keh­nout­ta, ylä­kou­luis­sa ihn­me­tel­lään ala­kou­lu­jen tyän jäl­keä ja ala­kou­luis­sa vali­te­taan esi­kou­lus­ta tul­lei­den val­miuk­sia. Mie­les­tä­ni tur­han help­po rat­kai­su on syyt­tää yhtä tai kah­ta edel­lis­tä por­ras­ta huo­nos­ti teh­dys­tä työstä.

    Maa­il­ma on muut­tu­nut sil­lä tavoin, että huo­nos­ti kou­lu­tet­tu tai tai­doil­taan vaa­ti­ma­ton kan­sa­lai­nen ei enää tah­do kel­va­ta työ­elä­mään. Täs­tä on Ode kan­ta­nut aiheel­lis­ta huol­ta ja on esit­tä­nyt mie­les­tä­ni hyviä rat­kai­su­ja­kin. Nyt nuo ihmi­set ovat koto­na tyh­jän­pant­ti­na ja heil­le val­tio­val­ta on jär­jes­tä­nyt reip­paan vii­na-alen­nus­myyn­nin. Mitä­pä hei­dän lap­sen­sa teke­vät? Ei niis­sä olois­sa inte­graa­leis­ta hal­tioi­du­ta, ja niis­sä olois­sa elää pal­jon ihmisiä. 

    Nämä ongel­mat kul­keu­tu­vat myös kou­luun, ja yksi var­sin usein esiin nos­tet­tu rat­kai­su on se, että sijoi­te­taan nämä ongel­ma­ko­tien lap­set omiin ryh­miin­sä. Rat­kai­sua ei tosin esi­te­tä täs­sä muo­dos­sa, vaan niin, että sijoi­te­taan esi­mer­kik­si mate­ma­tii­kas­ta, kie­lis­tä, kir­joit­ta­mi­ses­ta jne. kiin­nos­tu­neet omiin ryh­miin­sä. Toki täl­le­kin ryh­mäl­le on varat­tu yksi eufe­mis­mi: “käden tai­dot” — vaik­ka käy­tän­nös­sä rans­kan valin­nais­ryh­mäs­tä kyl­lä löy­tyy käden tai­to­ja enemmän. 

    Tie­tys­ti voi­si kysyä, että mik­si te sit­ten edes yli­opis­tos­sa ette kyl­mäs­ti vaa­di opis­ke­li­joil­ta riit­tä­väs­ti, heti perus­kurs­sil­la. Arvaan vas­tauk­sen: kyl­lä minä/ me, mut­ta muut… Ja sit­ten opis­ke­li­jat eivät enää hae­kaan meil­le, ja rahoi­tus las­kee… Sitä se on se vapaa kilpailu.

    Tou­ko Mettinen

  28. Jut­te­lin eilen kou­lu­tu­lok­kai­den suku­puo­lie­rois­ta asi­aan vih­kiy­ty­neen tut­ki­jan kanssa. 

    Tytöt ovat luku­val­miuk­sil­taan hie­man edel­lä poi­kia ja myös luku­tai­toi­sia heis­sä on hie­man enem­män kou­luun tul­les­sa. Ero tasoit­tuu kui­ten­kin jo ensim­mäi­sen vuo­den aika­na poi­kiin näh­den. Tytöt ovat kui­ten­kin kaut­ta koko kou­lua­jan kiin­nos­tu­eem­pia lukemisesta. 

    Mate­maat­ti­sis­sa tai­dois­sa tytöt ja pojat ovat saman­ve­roi­sia. Tyt­tö­jen kiin­nos­tus mate­ma­tiik­kaan vain hipuu jo kah­den ensim­mäi­sen kou­lu­vuo­den aika­na. Suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat otta­vat kau­laa mui­hin jo ensim­mäi­sel­lä luo­kal­la. Luke­mi­sen kans­sa asia on päin­vas­toin; erot tasaantuvat. 

    Nämä ovat asioi­ta, jois­sa ei ole rat­kai­se­vaa kou­lun aloi­tuk­sen ajan­koh­ta. Pojat pitäi­si saa­da kiin­nos­tu­maan luke­mi­ses­ta, siis myös ihan kau­no­kir­jal­li­suu­des­ta ja tyt­tö­jen into mate­ma­tiik­kaan tuli­si pys­tyä säi­lyt­tä­mään. Eska­ri­ta­sol­la eroa kiin­nos­tuk­ses­sa nume­roi­hin ei ole.

  29. Osmo lis­taa koh­tia, mik­si nuo­ret mie­het pär­jää­vät yli­opis­tos­sa paremmin. 

    Pär­jää­vät­kö? Saa­vat­ko he parem­pia arvo­sa­no­ja ja val­mis­tu­vat nopeam­min? Vai mikä on mit­ta­ri­na? En nie­le tätä ilman lähdettä. 

    Väi­te, että mie­his­sä ja nai­sis­sa ei oli­si hen­ki­siä ero­ja on ihan käsit­tä­mä­tön tai sit­ten se oli provo?

    Nai­set kes­kit­ty­vät ihmis­suh­tei­siin sii­nä mis­sä mie­het enem­män asia­ta­soon. Sik­si yhdel­le asial­le uppou­tu­nei­ta mie­hiä on pal­jon enem­män. Tut­ta­va­ni tekee väi­tös­kir­jaa jos­tain pie­ne­liös­tä meren poh­jas­sa: miten sen väri on vaih­del­lut rus­kean­har­maas­ta har­maan­rus­ke­aan vuo­si­kym­men­ten saatossa. 

    Arvat­kaa­pas onko tut­ki­ja mies vai nainen?

  30. Kai­kis­ta ylem­pää kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa suo­rit­ta­vis­ta 48 pro­sent­tia on mie­hiä ja 52 pro­sent­tia nai­sia. Val­mis­tu­neis­ta 43 pro­sent­tia on mie­hiä ja 57 pro­sent­tia naisia..

    Joten sai­si­ko nyt nii­tä perus­te­lu­ja sii­hen, että mie­het pär­jää­vät yli­opis­tos­sa paremmin.

  31. Pojat pitäi­si saa­da kiin­nos­tu­maan luke­mi­ses­ta, siis myös ihan kau­no­kir­jal­li­suu­des­ta’ (Eli­na)
    Mik­si? Kie­liä tie­tys­ti lais­ka oppii hel­poim­min luke­mal­la niil­lä kir­joi­tet­tu­ja kir­jo­ja, mut­ta muu­ten, mitä eri­tyis­tä syy­tä kenel­lä­kään on lukea kir­jo­ja, jos ne eivät kiinnosta?

  32. Lurk­ki:
    Mitä eri­tyis­tä syy­tä kenel­lä­kään on liik­kua, jos ei kii­nos­ta, las­kea jos ei kiin­nos­ta, opis­kel­la vie­rai­ta kie­liä jos ei kiinnosta..

    Opet­ta­jan arki­ha­vain­to­na väi­tän, että luke­mi­nen on aivo­jump­paa ja paran­taa jotain aivo­jen osaa niin, että ihmi­nen oppii luke­mal­la myös ilmai­se­maan itse­ään ja ymmär­tä­mään mui­den ilmai­sua parem­min. Luku­har­ras­tus näkyy sel­väs­ti oppimisessa.

    Osmon idea kou­lun­käyn­nin lyk­kää­mi­ses­tä pojil­la oli­si jär­ke­vä, toi­saal­ta hen­ki­siä ikäe­ro­ja on samal­la taval­la tyt­tö­jen­kin kes­kuu­des­sa. Ehkä­pä kou­lua tuli­si kehit­tää edel­leen siten, että hen­ki­ses­ti eri-ikäi­set voi­si­vat oppia ja opis­kel­la itsel­len par­haal­la taval­la riip­pu­mat­ta vuosiluokasta.

  33. Vil­le jo vas­ta­si­kin Lur­kin kysymykseen. 

    Har­vas­ta asias­ta val­lit­see niin suu­ri yksi­mie­li­syys kuin luku­har­ras­tuk­sen ja kou­lu­me­nes­ty­sen posi­tii­vi­sel­la yhtye­del­lä. Ei tie­ten­kään voi ketään pakot­taa ham­paat irves­sä luke­maan kir­jaa, jos ei kiin­nos­ta, mut­ta kysy­mys kuu­luu­kin: miten herät­tää kiin­nos­tus lukemiseen?

    Vähem­män puhut­tu, mut­ta tosi asia on myös, että kor­kea­ta­soi­sen kir­jal­li­suu­den luke­mi­nen kehit­tää lap­sen tun­ne-elä­mää, antaa eväi­tä itsen­sä ja mui­den ymmär­tä­mi­sel­le. Tämä on elä­mäs­sä koko­nai­suut­ta aja­tel­len tär­keäm­pää kuin vaik­ka­pa deri­voi­mi­nen, mate­maat­ti­sia tai­to­ja väheksymättä.

  34. Minä kar­sas­tan aja­tus­ta sii­tä, että kes­ki­mää­räi­syyk­siin perus­tu­van tilas­to­ma­te­ma­tii­kan valos­sa ryh­dy­tään palaa­maan suku­puo­lie­rot­te­lun tiel­le koulutuksessa.

    Pojat voi­vat olla kes­ki­mää­rin foo ja tytöt kes­ki­mää­rin bar, mut­ta kos­ke­taan nyky­sys­tee­miin suku­puo­lie­ro­tel­len miten päin vain, se voi aivan hyvin pitää ongel­mat, mit­kä ne sit­ten lie­ne­vät­kin, saman suu­rui­se­na mut­ta siir­tää nii­tä eri koh­tiin kou­lus­sa ja/tai yhteiskunnassa.

    Jos tytöt aloit­ta­vat kou­lun puo­li vuot­ta ennen poi­kia, mis­sä koh­taa pala­taan seka­kou­luun ja miten, vai onko tar­koi­tus pitää tytöt ja pojat eril­lään perus­kou­lun lop­puun? Ja jos pojil­la on nyt­kin vai­keuk­sia oppia jut­tu­ja yhtä hyvin kuin tytöil­lä, miten asi­aa paran­taa se, että tytöt mene­vät kou­luun var­hem­min ja otta­vat lisää etumatkaa?

    Kun lis­ta­taan syi­tä sii­hen, mik­si tytöt pää­ty­vät useam­min lukioon kuin pojat, voim­me lisä­tä käsit­tääk­se­ni vie­lä aina siel­lä tääl­lä esi­te­tyn kohdan
    5) perus­kou­luo­pe­tus on opet­ta­ja­kun­nan nais­val­tai­suu­des­ta ja vali­tuis­ta ope­tus­me­ne­tel­mis­tä joh­tuen tyt­tö­jä suo­si­vaa käy­tän­nös­sä vaik­kei se tar­koi­tus olekaan.

    En tie­dä onko näin vai ei, mut­ta olen kuul­lut väit­teen sii­nä mää­rin usein, etten hyl­kää sitä aina­kaan suo­ral­ta kädeltä.

    Perin­tei­ses­tä suku­puo­li­jaos­ta on lähin­nä yri­tet­ty hank­kiu­tua eroon tasa-arvo­mie­les­sä. Ottaa­ko täs­sä asias­sa tasa-arvoa­sen­ne aske­leen johon­kin suun­taan ja jos ottaa niin mihin, jos ryh­dy­tään kate­go­ri­ses­ti erot­te­le­maan lap­sia hyvin ja huo­nos­ti kehit­ty­nei­siin suku­puo­li­ra­jan mukaan? 

    Sil­lä on myös­kin mah­dol­lis­ta, että tämä eri ihmi­sil­lä ja usein suku­puo­li­ra­jo­ja nou­dat­ta­va eri vai­hei­siin osu­van kehi­tyk­sen tosia­sia kan­nat­taa vain hyväk­syä suu­rem­man vir­heen vält­tä­mi­sek­si, ja yrit­tää miet­tiä kulis­seis­sa, mitä voi­daan teh­dä lop­pu­tu­lok­sen paran­ta­mi­sek­si jos sii­nä paran­net­ta­vaa on.

  35. Jos tytöt aloit­ta­vat kou­lun puo­li vuot­ta ennen poi­kia, mis­sä koh­taa pala­taan seka­kou­luun ja miten, vai onko tar­koi­tus pitää tytöt ja pojat eril­lään perus­kou­lun loppuun?

    Ei nii­tä ero­te­ta lain­kaan. Vuo­den 2008 elo­kuus­sa pojis­ta aloit­tai­si­vat kou­lun­sa ne, jota ovat syn­ty­neet 1.1.2001 — 31.12.2001 välil­lä ja tytöis­tä ne, jot­ka ovat syn­ty­neet välil­lä 1.7.2001 — 30.6.2002. ja siis samois­sa luokissa.

  36. Mitä eri­tyis­tä syy­tä kenel­lä­kään on liik­kua, jos ei kii­nos­ta, las­kea jos ei kiin­nos­ta, opis­kel­la vie­rai­ta kie­liä jos ei kiin­nos­ta..’ (Vil­le Teittinen)
    Kaik­ki nuo ovat poten­ti­aa­li­ses­ti hyö­dyl­li­siä asioi­ta kenel­le tahan­sa. Kor­kea­kult­tuu­ri on kiva har­ras­tus niil­le, joi­ta se huvit­taa ja/tai joil­la on lah­jo­ja. Mui­ta se lähin­nä ikävystyttää.
    ‘miten herät­tää kiin­nos­tus luke­mi­seen?’ (Eli­na)
    Kysy­mys on ase­tet­tu vää­rin, kun on kyse suo­ma­lai­ses­ta kou­lus­ta. Mie­lek­kääm­pää on kysyä, miten saa­daan tapet­tua kiin­nos­tus luke­mi­seen (vrt. vuo­tui­nen laulukoe).

  37. Ei kir­jal­li­suus ole mitään “kor­kea­kult­tuu­ria” En nyt aja­tel­lut­kaan, että lap­sil­le pitää tyr­kyt­tää Alas­ta­lon salis­sa ‑teos­ta ala-asteella. 

    Eri­koi­nen näkö­kul­ma, että kaik­ki Pep­pi Pit­kä­tos­sun­sa ja Har­ry Pot­te­rin­sa kah­lan­neet ipa­nat har­ras­tai­si­vat korkeakulttuuria.

  38. lurk­ki:

    Mie­lek­kääm­pää on kysyä, miten saa­daan tapet­tua kiin­nos­tus luke­mi­seen (vrt. vuo­tui­nen laulukoe).”

    Sini­vih­reä:

    Vaik­ka en lau­lu­koet­ta var­si­nai­ses­ti pahal­la muis­ta­kaan, niin sil­ti tuli kyl­mät väreet. 

    Vie­lä hul­lun­ku­ri­sem­pa­na muis­tan soit­to­ko­keen, jos­sa ensin soi­tet­tiin vuo­ron perään nok­ka­hui­lua ja lopuk­si tra­gi­ko­me­dia pää­tet­tiin jokai­sen oppi­laan pia­no­soo­lol­la. Itse olin tyy­pil­li­ses­ti kes­ki­mää­räis­tä poi­kien tasoa ja sain kol­me ensim­mäis­tä nuot­tia suu­rin piir­tein koh­dal­leen kum­mas­sa­kin osios­sa. Voi kun sil­loin oli­si ollut jo videokännykät 🙂

    Vie­lä alku­pe­räi­seen aihee­seen. Ehkä oli­si pai­kal­laan tar­kas­tel­la sitä­kin, oli­si­ko tuki- ja eri­tyi­so­pe­tuk­sel­la mah­dol­li­suus aut­taa hida­sop­pi­sem­pien kou­lu­tie­tä. Van­hem­mat voi­si­vat myös käyt­tää aikaan­sa las­ten­sa opin­to­jen tuke­mi­seen. Ja jos mikään ei auta, niin luo­kal­le voi kai yhä edel­leen jättää.

  39. Anne­taan lap­sien olla lapsia!

    Kaik­kein paras­ta kun anne­taan lap­sien kas­vaa koto­naan van­hem­pien­sa kans­sa niin­kuin aikai­sem­min. Sil­lä­lail­la kas­vaa ter­vei­tä ja hen­ki­ses­ti vah­vo­ja ihmi­siä jot­ka tämän­kin maan ovat raken­ta­neet. Sii­nä on ihan yksi ja sama val­mis­tuu­ko vuo­si aiem­min vai myöhemmin..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.