Kepu vaatii dieselveron alentamista EU:n minimitasolle, jotta kuorma-autoilijat eivät joutuisi vaikeuksiin.
Tullessani junalla Korsosta vastaan tuli tavarajuna, jossa lastina oli lähinnä rekan perävaunuja. Tällaisia toivoisi näkevänsä enemmän. Polttoaineen kallistuminen ajaa nyt tavarakuljetuksia raiteille. Eikö tämä ole hyvä? Miksi sitä pitää ehkäistä?
Valtio subventoi jo nyt raskasta rekkaliikennettä. Rekat kuluttavat tiestöa enemmän kuin maksavat veroja. Polttoaineen kallistuminen menköön hintoihin. Kuljetetaan tavaroita vähemmän, suositaan paikallisuutta ja käytetään rautateitä!
Lähtökohtaisesti kaikki veronalennukset ovat kannatettavia. Dieselin ja muiden polttoaineiden kilpailuastelmaa en kuitenkaan lähtisi veromuutoksilla sotkemaan, joten mahdollinen alennus olisi syytä ulottaa muillekin liikennepolttoaineille.
Itsekin olen hämmästellyt intoa kuljettaa tavaraa rekoilla, kun tehokkaampiakin tapoja on käytössä. Kaikista suurin mysteeri on se, että Hangosta ajetaan autonkuljetusrekkoja pitkinä letkoina Venäjälle. Eihän tuollainen voi olla järkevää, kun kiskot kulkevat vieressä koko matkan ja satamiakin on lähempänä määränpäätä. Jäljelle jää epäilys, että rajusti kilpaillussa rekkaliikenteessä palvelua myydään alihintaan. Ehkä jokusen rekkafirman sietääkin kuihtua pois? Ei kai ole valtion tehtävä tukea veropolitiikalla epätervettä bisnestä, jonka palveluille löytyy usein järkevämpi vaihtoehto.
VR:llä on toki oma lusikkansa sopassa. Sen hinnoittelupolitiikka on ollut ainakin luomassa kysyntää rekkaliikenteelle.
“Lähtökohtaisesti kaikki veronalennukset ovat kannatettavia.” sanoi Sinivihreä.
Miksi pitäisi taas ottaa mallia sieltä, missä menee meitä heikommin.
Lyhyellä tähtäimellä veronalennuksin tehty halvempi polttoaineen hinta lisää kyllä toimeliaisuutta, ja on siksi käypä toimi taantuman korjaamiseen. Koska taantuma ei ole — ainakaan vielä — päällä, korkeampaan liikennepolttoaineen hintaan sopeutuminen on pitkällä aikavälillä, ja taantumaa odotellessa, merkittävä etu.
Kalistuvan öljyn hinnan tuottamaan taantumaan joutuvat ennen pitkää kaikki sopeutumaan. USA:n ongelmana se on jo nyt, koska eivät ole aiemmin verotuksella edes yrittäneet sopeuttaa liikennettään niukistuvan öljymarkkinan tilanteeseen. Nyt nousevat polttoaineen hinnat hallitsemattomasti, eikä verotuksessa ole varaa keventää.
Muita korkeammalla verolla sopeuttaminen jättää vero-osuuden verran rahaa sopeutuvalle alueelle ja vähentää rahavirtaa ulos tältä alueelta. Parasta mahdollista sopeuttamista tulevaan tilanteeseen.
Fiksumpi tarkkailija huomaa varmasti, että Hangosta itärajalle ajavat autokuljetusrekat ovat lähes poikkeuksetta Venäjän rekisterissä ja oletettavasti kuljettajatkin ovat venäläisiä. Tästä voimme loogisesti päätellä, että myös palkat ym. kustannukset ovat venäläistä tasoa l. paljon alemmat kuin Suomessa. Jopa polttoaine ostetaan Venäjältä.
Jos joku pystyy perustelemaan, miksi halpa venäläinen kuljetus korvattaisiin kohtuullisesti hinnakkaamman VR:n palveluilla, niin kertokoon heti. Voimme myös kysyä, miksi Japanista tuodaan autoja Suomeen laivalla ja ne ajetaan rekoilla Venäjälle, vaikka Venäjällä on suuri satama Vladivostok kaukoidässä ja sieltä alkaa (tai sinne päättyy) koko Venäjän halkaiseva rata. Miksi tuota rataa ei käytetä autojen kuljettamiseen?
VR:n monopolista ja sen hinnoittelusta johtuu ettei kiskoilla kuljeteta tavaraa tarpeeksi. Pari vuotta sitten juttelin erään huolitsijayhtiön palveluksessa oleva henkilön kanssa. Hän sanoi että esim kun itävenäjältä tuodaan kiskoilla läpi Venäjän tavaraa niin hinnanmuodostus on seuraava: 1/10 Venäjän matkan osuus ja Suomen rajalta Suomen pääteosoitteeseen 9/10. Lisäsi vielä että tuon VR:N hinnoittelun takia on usein halvempaa käyttää laivoja ja rekkoja. Nyttemminhän Venäjä on korottanut rautatiemaksuja ilmeisesti sen verran että on kannattavampaa käyttää melkein aina meri- ja maanteitä. Eiköhän Osmo olisi parempi että VR alkaisi käyttää riistohintojen sijasta markkinahintoja. Ei oikea toimenpide voi olla dieselin järjetön korotus, jonka ansiosta VR:n monopolihinnat alkavat olla halvempia.
“Lähtökohtaisesti kaikki veronalennukset ovat kannatettavia.”
Onko Sinivihreä tosissaan? Eikö lainkaan herätä kysymyksiä se, että rekka-autot maksavat veroina tienkäytöstä vähemmän kuin tietä kuluttavat? Kannattaako Sinivihreä kaikkia muitakin verovaroin rahoitettuja subventioita?
Eikö sekään häiritse, että varsin yleisen analyysin mukaan liikenteen polttoaineiden hinta ei alenisi juuri lainkaan, jos kaikki maat alentaisivat niiden verotusta ja/tai lisäisivät subventiota, vaan etu valuisi öljyntuottajamaille.
Veturi-Ville: “Jos joku pystyy perustelemaan, miksi halpa venäläinen kuljetus korvattaisiin kohtuullisesti hinnakkaamman VR:n palveluilla, niin kertokoon heti.”
Ilmaisin itseäni huonosti. Mysteeri ei ole se, että tilaaja valitsee halvimman vaihtoehdon vaan se, että yleisen hyödyn kannalta näinkin järjetön asetelma on päässyt syntymään, eikä sille mitä ilmeisimmin olla tekemässä mitään.
Muutos ei tapahdu itsekseen tai hyvästä tahdosta vaan muokkaamalla olosuhteita järkevämmille kuljetustavoille suosiolliseksi. VR:n monopolihinnoittelun purkaminen on tässä avaintekijä.
Oleellista olisi myös periä raskaalta kauttakulkuliikenteeltä yleiseurooppalaiseen tapaan tienkäyttömaksuja, jotta mm. ne Hangon venäläisrekat saataisiin osallistumaan aiheuttamiensa kustannusten kattamiseen.
“Valtio subventoi jo nyt raskasta rekkaliikennettä. Rekat kuluttavat tiestöa enemmän kuin maksavat veroja.”
Tämä on vähän kyseenalainen väite. Ei ole mitenkään yksiselitteistä, miten tiestön kuluminen jyvitetään esim. henkilöauto- ja raskaalle liikenteelle ja sekin on vähän kyseenalaista, mitä raskaan liikenteen veroja pitäisi huomioida. Minä en ainakaan pidä mitenkään itsestäänselvänä sitä, että valtiontalous hyötyisi raskaan liikenteen vähenemisestä (patisi venäläisten rekkojen suhteen, mutta nehän eivät Suomeen maksa diesel- tai muitakaan veroja)
Lisäksi kyse on muutenkin järjestelmän taspainosta enemmän kuin (kyseenalaisesta) käyttäjä/haitan aiheuttaja maksaa ‑periaatteesta, sehän kun ei oikein toimi liikenteessä ylipäätäänkään.
Mutta olen kyllä siitä samaa mieltä, että ei valtioiden ole syytä laskea polttoaineverotusta sen vuoksi, että oljyn hinta nousee. Kyllä järjestelmän pitää kyetä siihen sopeutumaan.
Kari
Olen lähes varma, että VR:n monopoliasemalla on paljonkin tekemistä sen kanssa miksi tavaraa liikkuu niinkin paljon teillä kuin liikkuu.
PS venäläisiltä rekoilta pitäisi kupata niin paljon rahaa kuin vain mahdollista
“Lähtökohtaisesti kaikki veronalennukset ovat kannatettavia.”
Perustelen tätä sillä, että uskon resurssien tulevan mahdollisimman tehokkaasti allokoiduksi silloin, kun työn tuotosta jää mahdollisimman suuri osa työntekijälle tai yritykselle kulutukseen/investointiin/säästöön. Mainittujen kuorma-autoilijoiden lisäksi, dieselveron alennus koskisi toteutuessaan kaiketi myös yksityisautoilijoita.
Se täytyy kyllä myös todeta, että mahdollisesti toteutettavista veronalennuksista dieselveron alennus olisi kyllä itselläni alennettavien verojen “toivelistan” häntäpäässä.
Veturi-Ville: Turvallisuus on pääsyy miksi autot rahdataan laivoilla Japanista Suomeen. Venäjän rataa käyttäen autoista ei monikaan saapuisi perille tilaajalle. Tämän sanoi se huolitsija myös.
Osmo: Vaikka tätä käsiteltiinkin kyllä jo aika huolella siinä ketjussa missä ehdotit kansainvälistä öljyveroa, niin voisitko vielä vähän palata tähän:
“jos kaikki maat alentaisivat niiden verotusta ja/tai lisäisivät subventiota, vaan etu valuisi öljyntuottajamaille.”
Vaikuttaako tähän se, että missä vaiheessa vero kerätään tai subventio lisätään?
Eikös jos öljyn loppukäyttäjälle hinta pysyy samana hän käyttää edelleen yhtä paljon öljyä. Öljyntuottajathan myyvät öljynsä kansainvälisillä markkinoilla ja hinta riippuu varmaankin kysynnästä ja tarjonnasta, jolloin jos kysyntä ja tarjonta ei muutu, niin hintakaan ei öljyntuottajien perspektiivistä muutu. Tällöinhän tämän veronalennuksen hyöty voi valua kenelle tahansa ketjun osalliselle, esim. jalostajalle tai jakelijalle tai kuljettajalle? Tuntuu, että logiikassani on pakko olla joku virhe, mutta en nyt keksi tähän hätään, että mikä…
Nyt kannattaisi poistaa käyttövoimavero kaikilta ajoneuvoilta. Rahtihintoja on kai jokatapauksessa pakko nostaa, mutta parempi jos kulmakerroin on sellainen ettei polkaista inflaatiokierrettä käyntiin.
Jotta öljyn kulutus sopeutuu tarjonnan niukkuuteen, kuljetusten aiheuttamien polttoainekujen nousu on pakko siirtää hintoihin jollain aikavälillä. Olisi kuitenkin parempi ettei se tapahtuisi shokkina.
VR:n monopolista sen verran, että tavaraliikenne on vapautettu, mutta Venäjän suuntaan asia on ongelmallisempi…
“EU:ssa on viime vuosina tehty päätöksiä rautatieliikenteen kilpailun lisäämisestä. Suomi avasi rautateiden kansallisen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alussa. Yrityksen, joka haluaa harjoittaa tavaraliikennettä Suomen rautateillä, tulee hakea toimilupa liikenne- ja viestintäministeriöltä.”
Eikä kannata unohtaa vesikuljetuksiakaan vaihtoehtona, lisää kanavia?
Katainen tuntuu olevan samaa mieltä … kun taas EU:n komissio ei
Olen ihan samaa mieltä siitä, että tieliikenteen — ja myös raskaan tieliikenteen — on toimittava yhteiskuntataloudellisesti kustannusvastaavasti. TIe rakenteisiin kohdistuva rasitus lienee akselipainon jonkin ykköstä suuremman potenssin funktio.
Mutta tässä jumalaisessa hurmiossa tapahtuvassa rekkaliikenteen sättimisessa olisi hyvä pitää mielessä myös se mitä ja miten tieliikenteessä kuljetetaan: Raskaassa tieliikenteessä 65% tonneista liikkuu alle 50 km, tavara on pääasiassa soraa (44%).
Eivätkä ne maitopurkit tule junalla edes Haagamarkettiin, niin lähellä rautatietä kuin se sijaitseekin. Puhumattakan että ne kelluisivat iloisesti Mätäojan aalloilla!
Ei kai tässä veronalennustouhussa nyt yrittäjiä pidä suojata, vaan kuluttajia, mutta eipä taida kuluttaja paljon hyötyä, vaikka dieselveroa alennettaisiin. Jos nyt on ihan pakko jotain tieliikenneveroa alentaa, niin dieselvero kuorma-autojen osalta on varmaan kuitenkin paras vaihtoehto, koska jääpähän ainakin kotimaahan suurin osa (toivottavasti) verotuesta ilman, että p‑rallia tulisi tuettua.
1993 kului polttoainetta n. 8,25 euroa /100 km.
2008 kuluttaa autoni n. 7,5 euroa / 100 km.
Samassa ajassa palkkani on suunnilleen kaksinkertaistunut.
Uskoisin, että totuus on monelle muullekin samanlainen.
Autoilun kulut pitäisi saada auton käyttöön. Autovero, käyttömaksut, vakuutusmaksuverot, katsastus yms. maksut, jotka voitaisiin periä polttoaineen hinnassa pitäisi myös periä polttoaineen hinnassa. Tällöin itse käyttö maksaisi nykyistä enemmän ja omistaminen vähemmän. Tällöin voisi vaikuttaa itse autoilun kuluihin.
“Ei kai tässä veronalennustouhussa nyt yrittäjiä pidä suojata, vaan kuluttajia..”
Tästä olisin hyvin eri mieltä. Kuljetusalalla näyttää olevan trendinä suorittavan portaan ulkoistus, ts. työsopimuslain ikävästi kontrolloima työsuhde pyritään vaihtamaan alihankinta- tai palvelusopimukseen jota ei pakottava lainsäädäntö rasita. Kun rivityöntekijästä tulee käytännössä yrityksensä toimitusjohtaja, niin huonostihan siinä käy kun neuvottelupöydässä vastapuolena on ison toimijan kuljetus- ja lakiasiainosasto.
SKAL on vuosien mittaan osoittanut poikkeuksellista kädettömyyttä jäsenistönsä edunvalvonnassa, joka näkyy siinä että edelleenkään ei Suomessa ole kyetty viemään läpi de facto sopimuskäytäntöä joka mahdollistaisi polttoaineen hinnankorotusten välittömän siirron asiakkaalle. Aina kun ala on ahdingossa alkaa sama valitus dieselpolttoaineen hinnasta, joka lopulta on merkityksetön detalji sopimustekniikkaan verrattuna.
Maallikkona ajattelisin että nopein tapa korjata tämä kuljetusalan kaikkein akuutein ongelma olisi rajoittaa hieman sopimusvapautta s.e. kuljetusalan sopimuksiin tulisi pakollinen “polttoaineindeksiehto” joka mahdollistaisi hintajouston. Ennustettavuutta kuljetuskustannuksiin suuremmat toimijat voisivat hankkia erilaisilla suojausinstrumenteilla jos katsovat tarpeelliseksi. Sellaisia pankit varmaan tarjoaisivat mielellään jos tulee kysyntää.
“Aina kun ala on ahdingossa alkaa sama valitus dieselpolttoaineen hinnasta, joka lopulta on merkityksetön detalji sopimustekniikkaan verrattuna.”
Tämä on totta. Miksi sopimukset ovat sellaisia kuin ovat? Jos polttoaineen hintaa reivataan valtiovallan osalta alaspäin, niin tulevaisuudessa sopimukset ovat kuitenkin sellaisia että sama veisu on edessä seuraavan kerran kun polttoaineidenhinnat pomppaavat.
Niin ja vielä yksi pointti: jos sopimukset ovat sellaisia kuin ovat ylitarjonnan vuoksi, niin markkinataloudessa tällaisessa tilanteessa on vain yksi ratkaisu: ylitarjonta poistuu tavalla tai toisella. Joko vapaaehtoisesti (poistumiset, kaluston myynti, konsolidoituminen) tai sitten pakolla konkurssien kautta.
“jos kaikki maat alentaisivat niiden verotusta ja/tai lisäisivät subventiota, vaan etu valuisi öljyntuottajamaille.”
Tätä pyydettiin avaamaan. Jos öljyn tuotanto on pienempi kuin sen kulutus, hinta nousee, kunnes tietty määrä, vaikkapa viisi prosenttia, kysynnästä on leikkautunut pois. Sovitaan, että tähän riittää tuotajahinnan nousu tasolle X. Jos veroa alennetaan, kysyntä ei tasapainotukaan, ennen kuin tuottajahinta nousee niin, että se eliminoi veron alennuksen.
Osmo: Miksi puhut tuottajahinnasta? Eikös öljyn kulutus vähene 5% silloin kun hinta “pumpulla” nousee tasolle X? Havittelin siis selitystä sille mekanismille, mikä siirtää tuon hinnan nousun niihin tuottajahintoihin. Tajusin nyt tätä kirjoittaessa, että varmaankin öljyntuottajien kartellilla on jotain tekemistä asian kanssa, kun jalostajat, kuljettajat ja jakelijat kilpailevat keskenään eivätkä voi nostaa katteitaan.
Jori Montonen: Minä ihmettelen sinun auktoriteettiuskoisuutta. Miksi ihmeessä kuvittelet, että valtion virkamiehet tai eduskunta pystyisi jotenkin parhaiten ohjailemaan taloutta ja valmistamaan sen korkean öljynhinnan varalle?
Keinotekoisesti korkeana pidetty hintahan vaan aiheuttaa harhaanjohtavia signaaleja markkinoille, eli öljystä ollaan vähemmän riippuvaisia kuin mikä olisi tehokasta. Miksi uskot, että yritykset ja kuluttajat eivät osaa itse varautua öljyn hinnan nousuun ja että ne eivät ota riskiä huomioon investointipäätöksissään?
Sylvesteri on oikeassa: ei mikään ala ole pitkään kannattamaton. Näissä veronalennuskeskusteluissa harvoin otetaan kantaa siihen, millä alennus katetaan. Siis mitä menoja leikataan tai keltä otetaan lisää. Dieselvero on ollut noin puolet koko käyttöverosta eli 200 — 300 miljoonaa euroa (esim. perintövero 400 — 500 miljoonaa viime vuosina). Keltä otetaan ja kuinka paljon?
Täytyy muistaa, että aina ja kaikkialla kaikki sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin — tässä siis polttoaineen hinnannousuun — on kivuliasta so. joku kärsii, joku jää työttömäksi. Kuljetusala raivoaa, koska heillä on ns. pelko pe****ssä.
Se, että valtiota itketään apuun ja leikkaamaan hintoja on ymmärrettävää. Pyyntöihin taipuminen olisi sulaa hulluutta, koska siihen sisältyy oletus, ettei tuota sopeutumista muka tarvisisi tehdä. Veronalennukset vain siirtävät vääjäämätöntä. Ja lisäksi, Friedmanilta lainattu “kaikki veronalennukset ovat hyviä” on täysin kontekstistaan irti revitty. Absoluuttisessa mielessä se voi tietenkin olla totta (so. ceteris paribus, veronalennukset ovat hyviä), mutta ceteris paribus ei päde.
Ja vaikka muuten pätisi, niin polttoaineen kohdalla voi silti olla hyvä, että veroa peritään. Siis voi hyvinkin olla tehokasta peria polttoaineveroa, vaikka rahat poltettaisiin.
Mitä se Katainen oikein on sanonut, kun mediassa todetaan näin: “Kataisen mukaan dieselveron alentaminen vaatii ainakin vuoden siirtymäajan.”
Autoilun kuluista ainakin ajoneuvovero tulisi sisällyttää polttoaineveroon ja saada siten ihmisille lisääntynyt mahdollisuus autoilun kuluihin vaikuttamiseen. Vuosittaisen maksun poisto näkyisi polttoaineen hinnassa n. 10 snt.
“Miksi uskot, että yritykset ja kuluttajat eivät osaa itse varautua öljyn hinnan nousuun ja että ne eivät ota riskiä huomioon investointipäätöksissään?”, kyseli Artturi Björk.
Katso Osmon alkuperäisen jutun ensimmäinen lause ja mieti uudestaan mitä oikein ihmettelit.
Jori Montonen: Ole hyvä ja vastaa kysymykseeni viisastelun sijaan. Se että kuorma-autoilijat ovat menossa nurin kalliin hinnan takia ei tarkoita, että he eivät olisi varautuneet siihen. Jokaisen yrittäjän ei aina kannata ruveta toimenpiteisiin selvitäkseen jostain skenaariosta. Voi olla ihan perusteltua toimia niillä edellytyksillä mitä on ja kun ne muuttuvat lopettaa toiminta. Tämä ei ole mikään markkinoiden epäonnistuminen.
Toisekseen jos valtio ei holhoa tulee varmasti aina olemaan niitä, jotka onnistuvat riskien hallinnassa ja niitä jotka eivät. Tämä ei myöskään ole markkinoiden epäonnistuminen. Kyse on siitä, että uskot valtion onnistuvan hallitsemaan riskiä paremmin kuin kaikki yksittäiset toimijat valintojensa summana. Miksi?
Pitkien etäisyyksien Suomessa kuljetusten osuus hinnanmuodostuksesta on reilusti EU:n keskiarvoa suurempi, ehkä kaksinkertainen. Tämän takia kuljetuskustannusten nousun aiheuttama inflaatiopaine on kertoimen verran EU:n keskiarvoa suurempi.
Hintavakautta vahditaan EU-tason olosuhteiden perusteella eikä yksittäisen maan olosuhteiden perusteella. Mielestäni Suomen ei kannata turhaan ottaa EU:n yleisestä kehityksestä irtaantuvan inflaatiokierteen riskiä.
Öljyn hinta on trendiä korkeammalla tasolla. Perusteita pakottaa shokkiaallolla nykyinen hinta koko tuotantoketjun läpi ei mielestäni ole. Mielummin ramppi joka on siedettävän jyrkkä useimmille. Turha tähän on mielestäni väkisin kaataa firmoja. Mielummin sopeutumisaikaa. Ei tämä öljyn hintapiikki ole suomalaisten pk-yritysten aiheuttama tai niiden pääosaamisalue.