Dieselvero alennus?

Kepu vaatii die­selveron alen­tamista EU:n minim­i­ta­solle, jot­ta kuor­ma-autoil­i­jat eivät jou­tu­isi vaikeuksiin.

Tul­lessani junal­la Kor­sos­ta vas­taan tuli tavara­ju­na, jos­sa lasti­na oli lähin­nä rekan perä­vaunu­ja. Täl­laisia toivoisi näkevän­sä enem­män. Polt­toaineen kallis­tu­mi­nen ajaa nyt tavarakul­je­tuk­sia raiteille. Eikö tämä ole hyvä? Mik­si sitä pitää ehkäistä?

Val­tio sub­ven­toi jo nyt raskas­ta rekkali­iken­net­tä. Rekat kulut­ta­vat tiestöa enem­män kuin mak­sa­vat vero­ja.  Polt­toaineen kallis­tu­mi­nen menköön hin­toi­hin. Kul­jete­taan tavaroi­ta vähem­män, suosi­taan paikallisu­ut­ta ja käytetään rautateitä!

30 vastausta artikkeliin “Dieselvero alennus?”

  1. Lähtöko­htais­es­ti kaik­ki veronalen­nuk­set ovat kan­natet­tavia. Dieselin ja muiden polt­toainei­den kil­pailu­astel­maa en kuitenkaan lähtisi vero­muu­tok­sil­la sotke­maan, joten mah­dolli­nen alen­nus olisi syytä ulot­taa muillekin liikennepolttoaineille.

  2. Itsekin olen häm­mästel­lyt intoa kul­jet­taa tavaraa rekoil­la, kun tehokkaampiakin tapo­ja on käytössä. Kaik­ista suurin mys­teeri on se, että Hang­os­ta aje­taan autonkul­je­tus­rekko­ja pitk­inä letkoina Venäjälle. Eihän tuol­lainen voi olla järkevää, kun kiskot kulke­vat vier­essä koko matkan ja satami­akin on lähempänä määrän­päätä. Jäl­jelle jää epäilys, että rajusti kil­pail­lus­sa rekkali­iken­teessä palvelua myy­dään ali­hin­taan. Ehkä jokusen rekkafir­man sietääkin kui­h­tua pois? Ei kai ole val­tion tehtävä tukea veropoli­ti­ikalla epäter­vet­tä bisnestä, jon­ka palveluille löy­tyy usein järkevämpi vaihtoehto.

    VR:llä on toki oma lusikkansa sopas­sa. Sen hin­noit­telupoli­ti­ik­ka on ollut ainakin luo­mas­sa kysyn­tää rekkaliikenteelle.

  3. “Lähtöko­htais­es­ti kaik­ki veronalen­nuk­set ovat kan­natet­tavia.” sanoi Sinivihreä.

    Mik­si pitäisi taas ottaa mallia sieltä, mis­sä menee meitä heikommin.
    Lyhyel­lä tähtäimel­lä veronalen­nuksin tehty halvem­pi polt­toaineen hin­ta lisää kyl­lä toimeli­aisu­ut­ta, ja on sik­si käypä toi­mi taan­tu­man kor­jaamiseen. Kos­ka taan­tu­ma ei ole — ainakaan vielä — pääl­lä, korkeam­paan liiken­nepolt­toaineen hin­taan sopeu­tu­mi­nen on pitkäl­lä aikavälil­lä, ja taan­tu­maa odotel­lessa, merkit­tävä etu.
    Kalis­tu­van öljyn hin­nan tuot­ta­maan taan­tu­maan joutu­vat ennen pitkää kaik­ki sopeu­tu­maan. USA:n ongel­mana se on jo nyt, kos­ka eivät ole aiem­min vero­tuk­sel­la edes yrit­täneet sopeut­taa liiken­net­tään niuk­istu­van öljy­markki­nan tilanteeseen. Nyt nou­se­vat polt­toaineen hin­nat hal­lit­se­mat­tomasti, eikä vero­tuk­ses­sa ole varaa keventää.
    Mui­ta korkeam­mal­la verol­la sopeut­ta­mi­nen jät­tää vero-osu­u­den ver­ran rahaa sopeu­tu­valle alueelle ja vähen­tää rahavir­taa ulos tältä alueelta. Paras­ta mah­dol­lista sopeut­tamista tule­vaan tilanteeseen.

  4. Fik­sumpi tarkkail­i­ja huo­maa var­masti, että Hang­os­ta itära­jalle aja­vat autokul­je­tus­rekat ovat läh­es poikkeuk­set­ta Venäjän rek­isteris­sä ja oletet­tavasti kul­jet­ta­jatkin ovat venäläisiä. Tästä voimme loogis­es­ti päätel­lä, että myös palkat ym. kus­tan­nuk­set ovat venäläistä tasoa l. paljon alem­mat kuin Suomes­sa. Jopa polt­toaine oste­taan Venäjältä. 

    Jos joku pystyy perustele­maan, mik­si hal­pa venäläi­nen kul­je­tus kor­vat­taisi­in kohtu­ullis­es­ti hin­nakkaam­man VR:n palveluil­la, niin ker­tokoon heti. Voimme myös kysyä, mik­si Japanista tuo­daan auto­ja Suomeen laival­la ja ne aje­taan rekoil­la Venäjälle, vaik­ka Venäjäl­lä on suuri sata­ma Vladi­vos­tok kaukoidässä ja sieltä alkaa (tai sinne päät­tyy) koko Venäjän halkai­se­va rata. Mik­si tuo­ta rataa ei käytetä auto­jen kuljettamiseen?

  5. VR:n monop­o­lista ja sen hin­noit­telus­ta johtuu ettei kiskoil­la kul­jete­ta tavaraa tarpeek­si. Pari vuot­ta sit­ten jut­telin erään huolit­si­jay­htiön palveluk­ses­sa ole­va henkilön kanssa. Hän sanoi että esim kun itävenäjältä tuo­daan kiskoil­la läpi Venäjän tavaraa niin hin­nan­muo­dos­tus on seu­raa­va: 1/10 Venäjän matkan osu­us ja Suomen rajal­ta Suomen pää­teosoit­teeseen 9/10. Lisäsi vielä että tuon VR:N hin­noit­telun takia on usein halvem­paa käyt­tää laivo­ja ja rekko­ja. Nyt­tem­min­hän Venäjä on korot­tanut rautatiemak­su­ja ilmeis­es­ti sen ver­ran että on kan­nat­tavam­paa käyt­tää melkein aina meri- ja maan­teitä. Eiköhän Osmo olisi parem­pi että VR alka­isi käyt­tää riis­to­hin­to­jen sijas­ta markki­nahin­to­ja. Ei oikea toimen­pide voi olla dieselin jär­jetön koro­tus, jon­ka ansios­ta VR:n monop­o­li­hin­nat alka­vat olla halvempia.

  6. “Lähtöko­htais­es­ti kaik­ki veronalen­nuk­set ovat kannatettavia.”

    Onko Sinivihreä tosis­saan? Eikö lainkaan herätä kysymyk­siä se, että rek­ka-autot mak­sa­vat veroina tienkäytöstä vähem­män kuin tietä kulut­ta­vat? Kan­nat­taako Sinivihreä kaikkia muitakin verovaroin rahoitet­tu­ja subventioita?

    Eikö sekään häir­itse, että varsin yleisen ana­lyysin mukaan liiken­teen polt­toainei­den hin­ta ei alenisi juuri lainkaan, jos kaik­ki maat alen­taisi­vat niiden vero­tus­ta ja/tai lisäi­sivät sub­ven­tio­ta, vaan etu valuisi öljyntuottajamaille.

  7. Veturi-Ville: “Jos joku pystyy perustele­maan, mik­si hal­pa venäläi­nen kul­je­tus kor­vat­taisi­in kohtu­ullis­es­ti hin­nakkaam­man VR:n palveluil­la, niin ker­tokoon heti.”

    Ilmaisin itseäni huonos­ti. Mys­teeri ei ole se, että tilaa­ja val­it­see halvim­man vai­h­toe­hdon vaan se, että yleisen hyö­dyn kannal­ta näinkin jär­jetön asetel­ma on päässyt syn­tymään, eikä sille mitä ilmeisim­min olla tekemässä mitään.

    Muu­tos ei tapah­du itsek­seen tai hyvästä tah­dos­ta vaan muokkaa­mal­la olo­suhtei­ta järkeväm­mille kul­je­tus­tavoille suo­si­ol­lisek­si. VR:n monop­o­li­hin­noit­telun purkami­nen on tässä avaintekijä.

    Oleel­lista olisi myös per­iä raskaal­ta kaut­takulkuli­iken­teeltä yleiseu­roop­palaiseen tapaan tienkäyt­tö­mak­su­ja, jot­ta mm. ne Hang­on venäläis­rekat saataisi­in osal­lis­tu­maan aiheut­tamien­sa kus­tan­nusten kattamiseen.

  8. “Val­tio sub­ven­toi jo nyt raskas­ta rekkali­iken­net­tä. Rekat kulut­ta­vat tiestöa enem­män kuin mak­sa­vat veroja.”

    Tämä on vähän kyseenalainen väite. Ei ole mitenkään yksiselit­teistä, miten tiestön kulu­mi­nen jyvitetään esim. henkilöau­to- ja raskaalle liiken­teelle ja sekin on vähän kyseenalaista, mitä raskaan liiken­teen vero­ja pitäisi huomioi­da. Minä en ainakaan pidä mitenkään itses­tään­selvänä sitä, että val­tion­talous hyö­ty­isi raskaan liiken­teen vähen­e­mis­es­tä (patisi venäläis­ten rekko­jen suh­teen, mut­ta nehän eivät Suomeen mak­sa diesel- tai muitakaan veroja)

    Lisäk­si kyse on muutenkin jär­jestelmän tas­pain­os­ta enem­män kuin (kyseenalais­es­ta) käyttäjä/haitan aiheut­ta­ja mak­saa ‑peri­aat­teesta, sehän kun ei oikein toi­mi liiken­teessä ylipäätäänkään.

    Mut­ta olen kyl­lä siitä samaa mieltä, että ei val­tioiden ole syytä laskea polt­toain­evero­tus­ta sen vuok­si, että oljyn hin­ta nousee. Kyl­lä jär­jestelmän pitää kyetä siihen sopeutumaan.

    Kari

  9. Olen läh­es var­ma, että VR:n monop­o­liase­mal­la on paljonkin tekemistä sen kanssa mik­si tavaraa liikkuu niinkin paljon teil­lä kuin liikkuu.

    PS venäläisiltä rekoil­ta pitäisi kupa­ta niin paljon rahaa kuin vain mahdollista

  10. “Lähtöko­htais­es­ti kaik­ki veronalen­nuk­set ovat kannatettavia.” 

    Peruste­len tätä sil­lä, että uskon resurssien tule­van mah­dol­lisim­man tehokkaasti allokoiduk­si sil­loin, kun työn tuo­to­s­ta jää mah­dol­lisim­man suuri osa työn­tek­i­jälle tai yri­tyk­selle kulutukseen/investointiin/säästöön. Mainit­tu­jen kuor­ma-autoil­i­joiden lisäk­si, die­selveron alen­nus koskisi toteutues­saan kaiketi myös yksityisautoilijoita.

    Se täy­tyy kyl­lä myös tode­ta, että mah­dol­lis­es­ti toteutet­tavista veronalen­nuk­sista die­selveron alen­nus olisi kyl­lä itsel­läni alen­net­tavien vero­jen “toivelis­tan” häntäpäässä.

  11. Veturi-Ville: Tur­val­lisu­us on pääsyy mik­si autot rah­dataan laivoil­la Japanista Suomeen. Venäjän rataa käyt­täen autoista ei monikaan saa­puisi per­ille tilaa­jalle. Tämän sanoi se huolit­si­ja myös.

  12. Osmo: Vaik­ka tätä käsitelti­inkin kyl­lä jo aika huolel­la siinä ketjus­sa mis­sä ehdotit kan­sain­välistä öljyveroa, niin voisitko vielä vähän pala­ta tähän:

    “jos kaik­ki maat alen­taisi­vat niiden vero­tus­ta ja/tai lisäi­sivät sub­ven­tio­ta, vaan etu valuisi öljyntuottajamaille.”

    Vaikut­taako tähän se, että mis­sä vai­heessa vero kerätään tai sub­ven­tio lisätään?

    Eikös jos öljyn lop­pukäyt­täjälle hin­ta pysyy samana hän käyt­tää edelleen yhtä paljon öljyä. Öljyn­tuot­ta­jathan myyvät öljyn­sä kan­sain­välisil­lä markki­noil­la ja hin­ta riip­puu var­maankin kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta, jol­loin jos kysyn­tä ja tar­jon­ta ei muu­tu, niin hin­takaan ei öljyn­tuot­ta­jien per­spek­ti­ivistä muu­tu. Täl­löin­hän tämän veronalen­nuk­sen hyö­ty voi val­ua kenelle tahansa ketjun osal­liselle, esim. jalosta­jalle tai jake­li­jalle tai kul­jet­ta­jalle? Tun­tuu, että logi­ikas­sani on pakko olla joku virhe, mut­ta en nyt kek­si tähän hätään, että mikä…

  13. Nyt kan­nat­taisi pois­taa käyt­tövoimavero kaik­il­ta ajoneu­voil­ta. Rahti­hin­to­ja on kai jokat­a­pauk­ses­sa pakko nos­taa, mut­ta parem­pi jos kul­mak­er­roin on sel­l­ainen ettei polka­ista inflaa­tiok­ier­ret­tä käyntiin. 

    Jot­ta öljyn kulu­tus sopeu­tuu tar­jon­nan niukku­u­teen, kul­je­tusten aiheut­tamien polt­toaineku­jen nousu on pakko siirtää hin­toi­hin jol­lain aikavälil­lä. Olisi kuitenkin parem­pi ettei se tapah­tu­isi shokkina.

  14. VR:n monop­o­lista sen ver­ran, että tavar­ali­ikenne on vapautet­tu, mut­ta Venäjän suun­taan asia on ongelmallisempi…
    “EU:ssa on viime vuosi­na tehty päätök­siä rautatieli­iken­teen kil­pailun lisäämis­es­tä. Suo­mi avasi rautatei­den kansal­lisen tavar­ali­iken­teen kil­pailulle vuo­den 2007 alus­sa. Yri­tyk­sen, joka halu­aa har­joit­taa tavar­ali­iken­net­tä Suomen rautateil­lä, tulee hakea toim­ilu­pa liikenne- ja viestintäministeriöltä.”

    Eikä kan­na­ta uno­htaa vesikul­je­tuk­si­akaan vai­h­toe­htona, lisää kanavia?

  15. Olen ihan samaa mieltä siitä, että tieli­iken­teen — ja myös raskaan tieli­iken­teen — on toimit­ta­va yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti kus­tan­nus­vas­taavasti. TIe rak­en­teisi­in kohdis­tu­va rasitus lie­nee akseli­pain­on jonkin ykköstä suurem­man potenssin funktio.

    Mut­ta tässä jumalaises­sa hurmios­sa tapah­tu­vas­sa rekkali­iken­teen sät­timises­sa olisi hyvä pitää mielessä myös se mitä ja miten tieli­iken­teessä kul­jete­taan: Raskaas­sa tieli­iken­teessä 65% ton­neista liikkuu alle 50 km, tavara on pääasi­as­sa soraa (44%).

    Eivätkä ne maitop­urk­it tule junal­la edes Haaga­mar­ket­ti­in, niin lähel­lä rautati­etä kuin se sijait­seekin. Puhu­mat­takan että ne kel­luisi­vat ilois­es­ti Mätäo­jan aalloilla!

  16. Ei kai tässä veronalen­nus­touhus­sa nyt yrit­täjiä pidä suo­ja­ta, vaan kulut­ta­jia, mut­ta eipä tai­da kulut­ta­ja paljon hyö­tyä, vaik­ka die­selveroa alen­net­taisi­in. Jos nyt on ihan pakko jotain tieli­iken­n­everoa alen­taa, niin die­selvero kuor­ma-auto­jen osalta on var­maan kuitenkin paras vai­h­toe­hto, kos­ka jääpähän ainakin koti­maa­han suurin osa (toiv­ot­tavasti) verotues­ta ilman, että p‑rallia tulisi tuettua.

  17. 1993 kului polt­toainet­ta n. 8,25 euroa /100 km.
    2008 kulut­taa autoni n. 7,5 euroa / 100 km.
    Samas­sa ajas­sa palkkani on suun­nilleen kaksinkertaistunut.

    Uskoisin, että totu­us on mon­elle muullekin samanlainen. 

    Autoilun kulut pitäisi saa­da auton käyt­töön. Autovero, käyt­tö­mak­sut, vaku­u­tus­mak­su­verot, kat­sas­tus yms. mak­sut, jot­ka voitaisi­in per­iä polt­toaineen hin­nas­sa pitäisi myös per­iä polt­toaineen hin­nas­sa. Täl­löin itse käyt­tö mak­saisi nyky­istä enem­män ja omis­t­a­mi­nen vähem­män. Täl­löin voisi vaikut­taa itse autoilun kuluihin.

  18. “Ei kai tässä veronalen­nus­touhus­sa nyt yrit­täjiä pidä suo­ja­ta, vaan kuluttajia..”

    Tästä olisin hyvin eri mieltä. Kul­je­tusalal­la näyt­tää ole­van trend­inä suorit­ta­van por­taan ulkois­tus, ts. työ­sopimus­lain ikävästi kon­trol­loima työ­suhde pyritään vai­h­ta­maan ali­hank­in­ta- tai palvelu­sopimuk­seen jota ei pakot­ta­va lain­säädän­tö rasita. Kun riv­i­työn­tek­i­jästä tulee käytän­nössä yri­tyk­sen­sä toim­i­tusjo­hta­ja, niin huonos­ti­han siinä käy kun neu­vot­telupöy­dässä vastapuole­na on ison toim­i­jan kul­je­tus- ja lakiasiainosasto.

    SKAL on vuosien mit­taan osoit­tanut poikkeuk­sel­lista kädet­tömyyt­tä jäsenistön­sä edun­valvon­nas­sa, joka näkyy siinä että edelleenkään ei Suomes­sa ole kyet­ty viemään läpi de fac­to sopimuskäytän­töä joka mah­dol­lis­taisi polt­toaineen hin­nanko­ro­tusten välit­tömän siir­ron asi­akkaalle. Aina kun ala on ahdin­gos­sa alkaa sama val­i­tus dieselpolt­toaineen hin­nas­ta, joka lop­ul­ta on merk­i­tyk­setön detalji sopimustekni­ikkaan verrattuna.

    Maal­likkona ajat­telisin että nopein tapa kor­ja­ta tämä kul­je­tusalan kaikkein aku­utein ongel­ma olisi rajoit­taa hie­man sopimus­va­paut­ta s.e. kul­je­tusalan sopimuk­si­in tulisi pakolli­nen “polt­toainein­dek­siehto” joka mah­dol­lis­taisi hin­ta­jous­ton. Ennustet­tavu­ut­ta kul­je­tuskus­tan­nuk­si­in suurem­mat toim­i­jat voisi­vat han­kkia eri­laisil­la suo­jausin­stru­menteil­la jos katso­vat tarpeel­lisek­si. Sel­l­aisia pankit var­maan tar­joaisi­vat mielel­lään jos tulee kysyntää.

  19. “Aina kun ala on ahdin­gos­sa alkaa sama val­i­tus dieselpolt­toaineen hin­nas­ta, joka lop­ul­ta on merk­i­tyk­setön detalji sopimustekni­ikkaan verrattuna.”

    Tämä on tot­ta. Mik­si sopimuk­set ovat sel­l­aisia kuin ovat? Jos polt­toaineen hin­taa rei­vataan val­tio­val­lan osalta alaspäin, niin tule­vaisu­udessa sopimuk­set ovat kuitenkin sel­l­aisia että sama veisu on edessä seu­raa­van ker­ran kun polt­toainei­den­hin­nat pomppaavat.

  20. Niin ja vielä yksi point­ti: jos sopimuk­set ovat sel­l­aisia kuin ovat yli­tar­jon­nan vuok­si, niin markki­na­t­aloudessa täl­laises­sa tilanteessa on vain yksi ratkaisu: yli­tar­jon­ta pois­tuu taval­la tai toisel­la. Joko vapaae­htois­es­ti (pois­tu­miset, kalus­ton myyn­ti, kon­soli­doi­tu­mi­nen) tai sit­ten pakol­la konkurssien kautta.

  21. “jos kaik­ki maat alen­taisi­vat niiden vero­tus­ta ja/tai lisäi­sivät sub­ven­tio­ta, vaan etu valuisi öljyntuottajamaille.”

    Tätä pyy­det­ti­in avaa­maan. Jos öljyn tuotan­to on pienem­pi kuin sen kulu­tus, hin­ta nousee, kunnes tiet­ty määrä, vaikka­pa viisi pros­ent­tia, kysyn­nästä on leikkau­tunut pois. Sovi­taan, että tähän riit­tää tuo­ta­jahin­nan nousu tasolle X. Jos veroa alen­netaan, kysyn­tä ei tas­apain­o­tukaan, ennen kuin tuot­ta­jahin­ta nousee niin, että se elim­i­noi veron alennuksen.

  22. Osmo: Mik­si puhut tuot­ta­jahin­nas­ta? Eikös öljyn kulu­tus vähene 5% sil­loin kun hin­ta “pumpul­la” nousee tasolle X? Havit­telin siis seli­tys­tä sille mekanis­mille, mikä siirtää tuon hin­nan nousun niihin tuot­ta­jahin­toi­hin. Tajusin nyt tätä kir­joit­taes­sa, että var­maankin öljyn­tuot­ta­jien kartellil­la on jotain tekemistä asian kanssa, kun jalosta­jat, kul­jet­ta­jat ja jake­li­jat kil­pail­e­vat keskenään eivätkä voi nos­taa katteitaan.

  23. Jori Mon­to­nen: Minä ihmette­len sin­un auk­tori­teet­tiuskoisu­ut­ta. Mik­si ihmeessä kuvit­telet, että val­tion virkamiehet tai eduskun­ta pysty­isi jotenkin parhait­en ohjaile­maan talout­ta ja valmis­ta­maan sen korkean öljyn­hin­nan varalle?
    Keinotekois­es­ti korkeana pidet­ty hin­ta­han vaan aiheut­taa harhaan­jo­htavia sig­naale­ja markki­noille, eli öljys­tä ollaan vähem­män riip­pu­vaisia kuin mikä olisi tehokas­ta. Mik­si uskot, että yri­tyk­set ja kulut­ta­jat eivät osaa itse varautua öljyn hin­nan nousu­un ja että ne eivät ota riskiä huomioon investointipäätöksissään?

  24. Sylvesteri on oike­as­sa: ei mikään ala ole pitkään kan­nat­tam­a­ton. Näis­sä veronalen­nuskeskusteluis­sa har­voin ote­taan kan­taa siihen, mil­lä alen­nus kate­taan. Siis mitä meno­ja leikataan tai keltä ote­taan lisää. Die­selvero on ollut noin puo­let koko käyt­töveros­ta eli 200 — 300 miljoon­aa euroa (esim. per­in­tövero 400 — 500 miljoon­aa viime vuosi­na). Keltä ote­taan ja kuin­ka paljon?

  25. Täy­tyy muis­taa, että aina ja kaikkial­la kaik­ki sopeu­tu­mi­nen muut­tuvi­in olo­suhteisi­in — tässä siis polt­toaineen hin­nan­nousu­un — on kivu­lias­ta so. joku kär­sii, joku jää työt­tömäk­si. Kul­je­tusala raivoaa, kos­ka heil­lä on ns. pelko pe****ssä.

    Se, että val­tio­ta itketään apu­un ja leikkaa­maan hin­to­ja on ymmär­ret­tävää. Pyyn­töi­hin taipumi­nen olisi sulaa hul­lu­ut­ta, kos­ka siihen sisäl­tyy ole­tus, ettei tuo­ta sopeu­tu­mista muka tarvi­sisi tehdä. Veronalen­nuk­set vain siirtävät vääjäämätön­tä. Ja lisäk­si, Fried­manil­ta lainat­tu “kaik­ki veronalen­nuk­set ovat hyviä” on täysin kon­tek­stis­taan irti revit­ty. Absolu­ut­tises­sa mielessä se voi tietenkin olla tot­ta (so. ceteris paribus, veronalen­nuk­set ovat hyviä), mut­ta ceteris paribus ei päde. 

    Ja vaik­ka muuten pätisi, niin polt­toaineen kohdal­la voi silti olla hyvä, että veroa per­itään. Siis voi hyvinkin olla tehokas­ta peria polt­toain­everoa, vaik­ka rahat poltettaisiin.

  26. Mitä se Katainen oikein on sanonut, kun medi­as­sa tode­taan näin: “Kataisen mukaan die­selveron alen­t­a­mi­nen vaatii ainakin vuo­den siirtymäajan.”

    Autoilun kuluista ainakin ajoneu­vovero tulisi sisäl­lyt­tää polt­toain­everoon ja saa­da siten ihmisille lisään­tynyt mah­dol­lisu­us autoilun kului­hin vaikut­tamiseen. Vuosit­taisen mak­sun pois­to näky­isi polt­toaineen hin­nas­sa n. 10 snt.

  27. “Mik­si uskot, että yri­tyk­set ja kulut­ta­jat eivät osaa itse varautua öljyn hin­nan nousu­un ja että ne eivät ota riskiä huomioon investoin­tipäätök­sis­sään?”, kyseli Art­turi Björk.

    Kat­so Osmon alku­peräisen jutun ensim­mäi­nen lause ja mieti uud­estaan mitä oikein ihmettelit.

  28. Jori Mon­to­nen: Ole hyvä ja vas­taa kysymyk­seeni viisas­telun sijaan. Se että kuor­ma-autoil­i­jat ovat menos­sa nurin kalli­in hin­nan takia ei tarkoi­ta, että he eivät olisi varautuneet siihen. Jokaisen yrit­täjän ei aina kan­na­ta ruve­ta toimen­piteisi­in selvitäk­seen jostain ske­naar­ios­ta. Voi olla ihan perustel­tua toimia niil­lä edel­ly­tyk­sil­lä mitä on ja kun ne muut­tuvat lopet­taa toim­inta. Tämä ei ole mikään markki­noiden epäonnistuminen.
    Toisek­seen jos val­tio ei hol­hoa tulee var­masti aina ole­maan niitä, jot­ka onnis­tu­vat riskien hallinnas­sa ja niitä jot­ka eivät. Tämä ei myöskään ole markki­noiden epäon­nis­tu­mi­nen. Kyse on siitä, että uskot val­tion onnis­tu­van hal­lit­se­maan riskiä parem­min kuin kaik­ki yksit­täiset toim­i­jat val­in­to­jen­sa sum­mana. Miksi?

  29. Pitkien etäisyyk­sien Suomes­sa kul­je­tusten osu­us hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta on reilusti EU:n keskiar­voa suurem­pi, ehkä kaksinker­tainen. Tämän takia kul­je­tuskus­tan­nusten nousun aiheut­ta­ma inflaa­tiopaine on ker­toimen ver­ran EU:n keskiar­voa suurempi.

    Hin­tavakaut­ta vahdi­taan EU-tason olo­suhtei­den perus­teel­la eikä yksit­täisen maan olo­suhtei­den perus­teel­la. Mielestäni Suomen ei kan­na­ta turhaan ottaa EU:n yleis­es­tä kehi­tyk­ses­tä irtaan­tu­van inflaa­tiok­ier­teen riskiä.

    Öljyn hin­ta on trendiä korkeam­mal­la tasol­la. Perustei­ta pakot­taa shokki­aal­lol­la nykyi­nen hin­ta koko tuotan­toketjun läpi ei mielestäni ole. Mielum­min ramp­pi joka on siedet­tävän jyrkkä useim­mille. Turha tähän on mielestäni väk­isin kaataa fir­mo­ja. Mielum­min sopeu­tu­mi­saikaa. Ei tämä öljyn hin­tapi­ik­ki ole suo­ma­lais­ten pk-yri­tys­ten aiheut­ta­ma tai niiden pääosaamisalue.

Vastaa käyttäjälle Artturi Björk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.