Tulojentasausjärjestelmämme ei oikein toimi nuorten osalta, ei ainakaan kalliiden asumiskustannusten kaupungeissa. Jos vuokra on 500 euroa kuussa, yksinäinen henkilö saa mitään tekemättä 900 euroa tulonsiirtoja puhtaana käteen. Tästä menee siis 500 euroa vuokraan ja 400 euroa muuhun elämiseen. Opiskelijaa ei tueta yhtä runsaskätisesti. Niinpä nuori, joka ei mene töihin eikä opiskelemaan, elää korkeammalla tulotasolla kuin opiskelemaan lähtenyt ikätoverinsa.Jos tuo kouluttamaton nuori taas menee töihin, hän voi olettaa saavansa aika pientä palkkaa – ainakin aluksi. Siitä ei jää käteen juuri enempää kuin sohvalla makaamisesta saisi. Se on henkilökohtaisesti tyhmä valinta, koska töihin menevä voisi olettaa palkkansa nousevan kokemuksen karttuessa. Lyhytjännitteisen käy tässä huonosti.
Jos sosiaaliturvan tulisi taata mahdollisuus elämänmuotoon, joka ei kohtuuttomasti poikkea muiden elämänmuodosta, olisi oikeastaan perusteltua porrastaa sosiaaliturva iän mukaan. Ei ole oikein sekään, että sosiaaliturva nostaa elintason yli ikätoverien. Sen vastapainona taas pitäisi tukea sitä nuoren, ainakin aluksi pienipalkkaisen henkilön työuraa.
Vielä 1970-luvulla oli käytäntö, että alle 24-vuotiaan maksoivat alempaa veroa kuin sitä vanhemmat. Ilmiö tunnettiin nimellä vanhan piian vero, koska vero nousi kun täytti 24 vuotta eikä ollut perustanut perhettä. Ruotsissa taas alle 30-vuotiasta tuetaan asumistuella, joka lakkaa 30 vuoden iässä, jos lapsia ei ole siihen mennessä tullut.
Entä, jos nuorten palkkatuloja verotettaisiin lievemmin kuin vähän vanhempien. He joutuvat usein kovin pienipalkkaisiin töihin ajankohtana, jolloin pitäisi perustaa oma koti ja hankkia sinne erilaista rompetta.
Kaikki tulonsiirrot aiheuttavat turhia ja ketään paitsi byrokraatteja hyödyttämättömiä paperiensiirtelykustannuksia. Taitaa tuo valtion rahatilanne, ja sen myötä mahdollisuudetkin, huonontua jo lähivuosina kun aika hidasta talouskasvua on lupailtu seuraaviksi vuosikymmeniksi:
http://www.jyu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote-2008–06-11–09-50–30-392875
Ilmastokin muuttuu koko ajan; kohta on paljon lämpimämpää, ja ettei tämäkään vielä olisi kyllin pahaa, taas puolen vuoden kuluttua on nykyistä KYLMEMPÄÄ! Mihinkään ei voi ENÄÄ luottaa.
Niin miten saisimme nuoret töihin? Asia on kyllä hoidettavissa. Ensiksi pitää olla olla niitä työpaikkoja joihin nuoret(kin) voisivat mennä, mutta tämä asia on varmaankin jo hoidossa koska meillähän on huutava työvoimapulla! Tämä ristiriita huutavan pullan ja joukkotyöttömyyden välillä on tietenkin helposti kumottavissa muutamalla ylimielisesti sanotulla taika(=ns. sivistys)sanalla ja puhumalla esimerkiksi kohtaanto-ongelmista.. Kukaan yksityinen ei halua maksaa esim. 3000 e / kk napit korvilla räkimisestä tai muusta kaupunkitilan haltuunotosta..
Nuorta rapalanaamaa ei siis HUVITA mennä lisäämään globalisaatiota ym. pahoja asioita, siis mennä töihin. Entäpä jos työtätekeviä ei HUVITA elättää mainittua henkilöä? Usein ei huvita, ei minua ainakaan. Tästä voidaan päätellä että ratkaisu ongelmaan on leikata sosiaaliavustuksia ja mieluiten vielä siten että osa niistä poistetaan kokonaan, eikä millään juustohöylämenetelmällä jolloin kulut ja kannustinloukut jäävät mutta avustuksesta ei ole juuri edes hyötyä…
Osalla nuorista on työllistymisen esteenä kokemuksen puutte ja näin pienempi tuottavuus työnantajalle. Tämä on oikeassa työelämässä aina nopeasti korjaantuva asia ja luulisi työnantajienkin asian ymmärtävän. Itse kannattaisin sitä että nuorille maksettaisiin jo heti alkuvaiheessa hyvää palkkaa jolla pystyy elämään ja vaikka vielä hieman pienemmällä verotuksellakin. Näin se kannustavuus paranisi aimo askeleen.
Tietenkin erilaisille vähäpojille ja ‑tytöille voitaisiin luoda omat työmarkkinat vaikka tukiaisillakin. Niistä maksettavien palkkojen pitäisi vain olla pienempiä kuin niiden jotka joutuvat tekemään oikeaa työtä (=siis työtä jonka tekemisestä joku haluaa maksaa omilla rahoillaan)
Jos ei ilmottaudu työttömäksi työnhakijaksi tai kieltäytyy työvoimapoliittiisista koulutuksista, niin tuo vuokran ylittävä osuus putoaa 40 prosenttia kyllä hyvin nopeasti.
Sinänsä nuorten väitetty makoiluhaluisuus on tietysti kielteinen ilmiö, mutta aika käsittämätöntä on sekin, ettei niin sanottu työvoimapula tunnu nostavan kaikkein alimpia palkkoja.
Selkeästi toimeentulotukea parempi palkka varmaan vaikuttaisi kannustavasti.
Olen itse seurannut monien nuorehkojen ja hiukan varttuneempienkin ihmisten työhalutason kasvua, kun työllä on mahdollisuus edes hiukan nostaa toimeentulonsa tasoa.
Havaintojeni mukaan suurin työmotivaatiota lisäävä kynnys on tapauksissa, joissa työmarkkinatuella elävä henkilö pääsee töihin, joista maksetaan ylläpitokorvausta. Se lisää nettotuloja aika tarkkaan 160 euroa kuukaudessa, mutta noin 400 euron entisiin tuloihin verrattuna korotus on mitä kannustavin.
Samalla palkan nousulla tuskin kestituloisesta saa kovin paljon irti.
Toisaalta sosiaaliturvan varassa eläminen ei todellakaan ole mitään herkkua, vaikka sillä nipin napin hengissä pysyykin.
Itse nautin tällä hetkellä kannustinta siitä, että olen viimeiset 15 vuotta elänyt työtuloilla enkä sosiaaliturvalla, välillä satunnaisissa palkkatöissä, välillä yrittäjänä. (Sitä ennen olin normaalipalkkaisissa töissä eikä raha tuntunut koskaan riittävän).
Tuosta työhaluisuudesta palkaksi nautin tällä hetkellä sairauspäivärahaa 13,95 euroa päivässä. Rahasta luonnollisesti vähennetään verot.
Sen osaan sanoa, että tällainen turvan taso ei juuri motivoi työhön ihmistä, joka ennen nykyistä tilannetta ole juuri sairaana joutunut olemaan.
Tiedän kyllä, että saisin hakemalla toimeentulotukea, mutta sen hankkiminen on todellisuudessa aika työlästä puuhaa.
Eikä mikään helpota yritystoimintaan liittyviä kuluja, esimerkiksi työhuoneen vuokraa sekä YEL-maksuja.
“Taitaa tuo valtion rahatilanne, ja sen myötä mahdollisuudetkin, huonontua jo lähivuosina kun aika hidasta talouskasvua on lupailtu seuraaviksi vuosikymmeniksi:
http://www.jyu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote-2008–06-11–09-50–30-392875″
Aika hyväuskoinen täytyy olla, jos luulee jonkun voivan luotettavasti ennustaa talouden kehitystä 20 vuoden päähän. Tuskin edes Neuvostoliitossa esitettiin noin yksityiskohtaisia ennusteita monen vuosikymmenen talouskehityksestä.
Tuo kestituloinen on osuvin kirjoitusvirhe (?) pitkään aikaan.
Mitäs jos núorten toimeentulotukea muutettaisiin sosiaalisen lainoituksen suuntaan, eläväthän opiskelevat ikätoveritkin opintolainalla? Ja korot + lyhennykset saisi vähentää palkkatulon veroista.
Helsingissä on tarjolla yli 1500 euron työpaikkoja energiselle ja perusfiksulle ihmiselle. Koulutusta ja kokemusta ei vaadita.
Muut voivat keitellä itselleen makaronia betoniyksiössä. Tässäkään ei kai ole mitään valtavaa ongelmaa. Heidän potkimisensa töihin ei ole mitenkään välttämätöntä, eikä kokoomuskaan näytä sellaista puuhaavan, vaikka sen äänestäjien sydäntä lähellä onkin teema “mä maksan aika paljon veroja, ja joku juo kaljaa mun kustannuksella”.
Vihreänä tietysti vähän ihmettelen, kun yksi puolueeni arvostetuimmista nimistä ehdottaa veronalennuksia sillä perusteella, että jonkun pitäisi ostaa “rompetta”. Välttämättömät tavarat voi hankkia halvalla, varsinkin jos käytetty kelpaa.
Kysymyksen otsikko oli “Miten nuoren saisi töihin?”. Siihen voisi yhtä haastavasti vastata: tarjoamalla oikeaa työtä josta maksetaan myös palkkaa. Toivottavaa olisi myös että sillä palkkalla voisi tulla toimeen. Ei se sen monimutkaisempaa olisi 😉
Mutta mikä on tilanne: vuokra-asunnot ovat pääkaupunkiseudulla karanneet pienipalkkaisten ulottumattomiin.
Tarjolla on valtava määrä erilaisia muutaman kuukauden pituisia harjoittelupaikkoja joista osasta ei edes makseta palkkaa. Pääset “tutustumaan” työelämään. On niitä tarjottu omille lapsillenikin yms.
Aidosti työhaluttomia nuoria olen tavannut aika harvoin. Mutta syrjäytyneitä ja vieraantuneita tapaa luvattoman paljon.
Muistan kerran kuulleeni erään lapsen kysyneen isältään: “Isä, pitääkö kaikkien opiskella IT-alaa että pääsisi töihin?”
Pitäisikö?
“Muut voivat keitellä itselleen makaronia betoniyksiössä.”
Pointti nyt on juuri se, että ne työssäkäyvätkin keittelevät makaronia betoniyksiössä… ja ne työssä käymättömät mahdollisesti saavat vielä jauhelihaakin sekaan.
Menikö ohi?
Minusta idea on kokeilemisen arvoinen. Yhteiskunnan kannalta on ongelma, että opiskelevan tai työtä tekevän nuoren elintaso on alempi tai sama kuin työttömän nuoren. Se ettei työ tai opiskelu kannata lyhytjänteisen ihmisen mielestä on ongelma jolle pitää tehdä jotain.
Saahan nuorille maksaa vähemmän palkkaakin. Kesätyöntekijälle saa maksaa työstä 75% alle taulukkopalkkojen.
“Muut voivat keitellä itselleen makaronia betoniyksiössä. Tässäkään ei kai ole mitään valtavaa ongelmaa. Heidän potkimisensa töihin ei ole mitenkään välttämätöntä, eikä kokoomuskaan näytä sellaista puuhaavan, vaikka sen äänestäjien sydäntä lähellä onkin teema “mä maksan aika paljon veroja, ja joku juo kaljaa mun kustannuksella”.”
Mielestäni perusterveeltä ihmiseltä on vastuutonta tekeytyä täysin säälittäväksi ja elää täysin muiden hyvän-tekeväisyyden varassa. Tuo johtaa siihen, että oikeasti täysin säälittävässä tilanteessa olevia ei ole varaa auttaa tarpeeksi. Vihreät ovat profiloituneet korkean moraalin puolueeksi, Kokoomus oli sitä ennen ja pyrkii sellaiseksi jälleen. Vihreiden ei kannata antaa arvojohtajan valtikkaansa ilmaiseksi takaisin Kokoomukselle alkamalla symppaamaan vastuutonta sluibaamista.
Minä en oikein jaksa uskoa, että kovinkaan moni todellisuudessa työkykyinen ei menisi töihin, jos siihen on mahdollisuus.
Mahtaako olla niin, että aika moni työnantaja on mielummin ilman tekijää, kuin uskaltaa ottaa siihen vähän koulutetun, ulkomaalaisen tai muuten persoonnalliselta näyttävän ihmisen.
Osaa porukkaa tuskin saa töihin ennen kuin tulee kova nälkä, eikä kaikkia sittenkään.
Tonni käteen:
“Mielestäni perusterveeltä ihmiseltä on vastuutonta tekeytyä täysin säälittäväksi ja elää täysin muiden hyvän-tekeväisyyden varassa”
Sinivihreä:
Mielestäni tässä olisi lähtökohta tukien maksamiselle. Työkykyisille ja ‑ikäisille ihmisille ei lähtökohtaisesti yhteiskunnan etuuksia annettaisi. Työkykyisten ja ‑ikäisten joukon ulkopuolella on jo tällä hetkellä niin iso ryhmä ihmisiä, että heidänkin huoltaminensa hyväksyttävällä tavalla vaati yhteiskunnalta melkoista ponnistelua.
Työ on hyvin arka aihe Suomessa. Missä vaiheessa ihmisen on pakko tehdä mitä vaan, millä hinnalla vaan? Periaatteessa mikä työ vain on pidemmän päälle parempi kuin kotona makoilu, mutta omalla kohdalla tuo “mikä vaan” ei kummasti enää houkutakkaan. Periaatteessa kannatan sitä, että ihmisen on pakko tehdä työtä elääkseen ja ilman töitä ei tukiakaan tipu, mutta tiedän todellisuuden; järjestelmä tuomitsee työhaluttomiksi myös esimerkiksi pitkäaikaissairaita ja muuten ongelmaisia, jotka syrjäytyvät lopullisesti jos tuet lakkaavat.
Ja vielä siitä, että mieli muuttuu, kun on oma työ kyseessä, esimerkkinä tuntemani jo iäkäs pitkäaikaistyötön: Hänelle tarjottiin kesäsijaisuutta R‑kioskissa, työvoimatoimiston sponsoroimana. Jatkuvat 12 tunnin työpäivät (=lain vastaista), ei tauottajaa (yksin töissä, kioskia ei voi jättää vartioimatta), palkkaa tonni kuussa ja työmatka mahdoton julkisilla. Kieltäytymisestä napsahti karenssi. Valituksen jälkeen lautakunta “huomasi”, että ei ollut edes lukenut valittajan vastausta (jossa oli täysin pätevä työmatkasyy kieltäytymiseen). Ups?
Nimimerkki Tonni käteen harjoittaa puhdasta 90-lukulaista uusmoralismia: yhteiskunnan puhdistaminen loisista nähdään sekä taloudellisesti että moraalisesti välttämättömänä, muuten hyvinvointivaltiota joudutaan purkamaan huomenna vielä kolme kertaa enemmän.
Ei voi olla sellaista sosiaaliturvajärjestelmää, jota suomalaisten enemmistö pitäisi riittävänä mutta joka ei tarjoaisi työnvieroksujalle makaroni-tasoista elämänlaatua. Emme voi millään pehmeällä keinolla selvittää, kuka on aito työtön ja kuka sluibaa.
Hyvä uutinen on se, että tämä ongelma ei ole räjähtämässä käsiin: väärinkäytösten määrä ei kasva kohtuuttomasti, valtiontalous ei ole romahtamassa, eikä kansakunnan moraalinen selkäranka ole katkeamassa.
Elina: “ne työssäkäyvätkin keittelevät makaronia betoniyksiössä… ja ne työssä käymättömät mahdollisesti saavat vielä jauhelihaakin sekaan”
Sinkku saa Osmon mukaan 900 euroa tekemättä mitään. Palvelualan ammattiliiton mukaan “myyjän” keskipalkka on yli 1700 euroa. Kokemattoman kaupankassan palkka ei jää kauas tästä. (Oikea vertailukohta sosiaaliturvalle ei kai sentään ole se matalin palkka, mitä jollekin siivoojalle tai puhelinmyyjälle jostain syystä tarjotaan.)
Peruskuvio on kunnossa, mutta varmaankin “devil is in the details”. En nyt kuitenkaan ymmärrä, miksi juuri veronalennusta esitetään lääkkeeksi — se ei pureudu esimerkiksi “epätyypillisen” työn ongelmiin.
Ciclista: Viimeinen lauseesi kumoaa ensimmäisen lauseesi. Aika tyypillistä Ciclistaa. Millään muulla ei ole väliä kuin punavihreällä monikulttuuriaatteella. Alkaa jutut olla jo Hesaritasoa.
Ensimmäisenä, kun ryhdytään pohtimaan tätä “miten nuoren saisi töihin” ‑ongelman ratkaisua, olisi syytä hahmottaa, minkä kokoisesta ongelmasta on kyse. Vantaallahan Simo Pokki (sd.) puhui vaikka mistä toimeentulotuella elävistä elämäntapaintiaaneista. Kun toimeentulotukea saavat nuoret käytiin sitten läpi kunnolla niin selvisi, että tukeen oli syynsä. Sohvalla makaajia mahtui mukaan muutama.
Johtuukohan se maan ikääntymisestä, että erilaisia nuorisoa kohtaan suunnattuja erikoistoimenpiteitä, moralisoivia kommentteja ja hyökkäyksiä tuntuu tulevan yhä tiuhempaan tahtiin?
Suomen kansa on niin pieni, ja ikäluokat niin kapeita, että meillä ei ole varaa jättää yhtään kiveä kääntämättä nuorten saamiseksi mukaan. Vaikka olisi millainen moraali taustatukena mielipiteille. Syököön verorahoillani makaronia yksiössä tai vakka kaksiossa.
Oikeistolaiset ovat ottaneet ideologisen valtikan käteensä. Ideologia on sitä, että järkevien ratkaisujen sijasta kannatetaan “moraalia”.
Ihan turhaa tässä nykyjärjestelmässä on miettiä mitään pikkuviilauksia sinne tänne, tulontasauksiin liittyen. Toistuva perusteema on se, että matalimmat sosiaalituet ovat liian korkeat verraten matalimpiin palkkoihin tahi muihin vaihtoehtoihin. Ainoa tapa ratkaista tämä umpisolmu on nykyinen, eli korottaa valtion maksamia tukia hitaammin kuin inflaatio etenee. Muut ratkaisut eivät ole poliittisesti mahdollisia.
Sosiaalituet ovat jääneet yleisestä ansiotasosta jälkeen lähes 30 prosenttia vuodesta 1990. Pitäisi riittää jrn:lleklin. Se, mikä tuottaa nykyisen työllistymisloukun on asumisen korkea hinta kasvukeskuksissa, jolloin pienimmillä palkoilla ei tule toimeen.
Osmo sanoi “Sosiaalituet ovat jääneet yleisestä ansiotasosta jälkeen lähes 30 prosenttia vuodesta 1990”.
Mutta miten sosiaalituet ovat kehittyneet suhteessa alimpiin palkkoihin? Jos sosiaalituki ja matalapalkkatyö ovat vaihtoehtoja keskenään, niin yleinen ansiotaso ei välttämättä ole se oikea mittari.
Työmarkkinatuki on noussut vain hintaindeksin mukaan. Alimpia palkkoja on nostettu solidaarisella palkkapolitiikalla yleistä ansiokehitystänopeammin, joten tässä mielessä sosiaaliturvan olisi pitänyt jäädä jälkeen niistä vielä nopeammin. Toisaalta palkka-asteikon alapäähän on ilmaantunut uusia tehtäviä ja nuorille voi maksaa harjoitteluajalta sopimuksia alempia palkkoja.
Toimeentulotuki maksaa vuokrasta 100 % ja Helsingissä aika korkeaan tasoon asti, mikä luo tämän ristiriidan.
Kysehän ei ole siitä mikä minulle riittää vaan mikä bloginpitäjälle(kin) riittää: kuten tässä usean jutun voimin on todisteltu, tuloloukkoja on vähän siellä sun täällä. Jos tuet ovat pudonneet 30% huipustaan, asia pitäisi varmaan ymmärtää niin että aikoinaan ei kannattanut edes harkita matalapalkkaisia töitä.
Kritiikin kärki kohdistui kuitenkin oikeastaan siihen tapaan jolla näitä tuloloukkoja puretaan. Mikään aktiivinen keino ei ole poliittisesti mahdollinen, joten asia on pakko ratkaista odottamalla.
Aika hyväuskoinen täytyy olla, jos luulee jonkun voivan luotettavasti ennustaa talouden kehitystä 20 vuoden päähän.
Suomessa on siis tavattoman hyväuskoinen hallitus.. Pakkohan tuonkin ennusteen on oltava totta, onhan se Tutkittua Tietoa. Se että joku toinen tutkimus osoittaa jotain täysin muuta, ei se kuitenkaan kumoa tätäkään, hallituksessa valitaan vain sopivimmat palat kustakin totuudesta ja se on siinä. Ei kai kukaan järkevä ihminen aseta edes kyseenalaiseksi esimerkiksi sitä että meillä on huutava työvoimapulla ja joukkotyöttömyys samaan aikaan.
Tuskin edes Neuvostoliitossa esitettiin noin yksityiskohtaisia ennusteita monen vuosikymmenen talouskehityksestä.
Luultavasti esitetiinkin, tulos tästä oli sama kuin meidänkin kommunismissamme. Rahat loppuvat, vain etujoukolla on kivaa.
Turkkalo
“Peruskuvio on kunnossa, mutta varmaankin “devil is in the details”.
Juuri näin.
“En nyt kuitenkaan ymmärrä, miksi juuri veronalennusta esitetään lääkkeeksi — se ei pureudu esimerkiksi “epätyypillisen” työn ongelmiin.”
Nykyään työelämään mennään monesti epätyypillisen työn kautta. Se, että kymmenen esim. 900 e kuussa ansaitsevan osa-aikaisen palvelutyöntekijän täytyy maksaa 95 euroa kuussa veroa, jotta moraalittomalle sluibarille voidaan maksaa 950 euroa siitä, että tämä syö makaroonia on keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys nykyisessä kannustinloukkutilanteessa.
Ratkaisu tähän ei ole se, että nämä kymmenen osa-aikaista hallinnollisesti pakotetaan tekemään täyttä työviikkoa. On aika vanhakantaista ajattelua, että jokaisen ihmisen täytyisi tehdä töitä 37,5h / viikko tai sitten ei ollenkaan. Ratkaisu ei ole myöskään se, että moraaliasioista puhujaa leimataan moralistiksi järkevien ratkaisujen esittämisen sijaan. Ratkaisu ole edes se, että neuvotaan osa-aikainen sossuun hakemaan lisärahaa, koska tällöin hän menettää sen itsenäisyyden tunteen, jonka työn tekeminen ja omillaan pärjääminen hänelle antaa. Ratkaisu on se, että nostetaan ansiotuloverotuksen alaraja sosiaaliturvan minimitasolle.
Vai onko jonkun teistä mielestä järkevää tai oikeuden-mukaista, että 950 e kuussa ansaitseva osa-aikainen maksaa tuloveroja ja naapuri saa saman käteen makaroonia syömällä?
Vai onko jonkun teistä mielestä järkevää tai oikeuden-mukaista, että 950 e kuussa ansaitseva osa-aikainen maksaa tuloveroja ja naapuri saa saman käteen makaroonia syömällä?
Makaronien ja toki muidenkin elintarvikeiden syöminen kerrostalohuoneistossa suorien tulonsiirtojen varassa on juuri sellaista huippuosaamista mitä Suomi tarvitsee selvitäkseen tulevaisuuden haasteista. Ainakin jos katsoo harjoitettua politiikkaa niin EI VOI mitenkään päätyä muuhun lopputulemaan..
Ei kai nyt KUKAAN voisi edes ajatella ettei esimerkiksi hallituksemme tärkeimmät ministerit kuten matti v ja jyrki k olisivat ehkä kylmän taloudellisia, mutta kuitenkin aivan hu(i)ppupäteviä päätöksen tekijöitä joilla on myös varmasti runsaasti omia näkemyksiä talousasioiden viisaasta hoidosta. Ylipäätään kokemukset erilaisista järjestötöistä ja luottamustehtävistä antavat aivan toisenlaista pohjaa päätöksentekoon kuin joku tylsä työn tekeminen tai yrittäminen.
Voisiko Suomi siirtyä suoraan ns. uuteen talouteen toimimalla esimerkiksi koko maailman sosiaalitoimistona velkarahalla kuten nykyisin vai voisimmeko sen lisäksi lisätä voimakkaasti maksuosuuttamme EU:ssa, siinäpä on mielestäni Suomen suurimmat kysymykset heti ilimaston muutoksen jälkeen!
EU:n perussopimuksesta ei tarvinnut äänestää muualla paitsi tylsämielisten irlantilaisten saarella. Näiden (juoppojen) limerik tasoiset väärät mielipiteet voidaan kuitenkin onneksi ohittaa helposti käyttämällä asiassa ns. korkeinta demokratiaa. Suomessa on jo hyvä hallitus, miksi täällä siis pitää ylipäätään järjestää vaaleja? Emmekö voisi aikuisesti sopia keskenämme niin että demarit vuorottelevat kokoomuksen kanssa hallituksessa muiden hallituspuolueiden jatkaessa, näin kuitenkin tapahtuu, ja laitettaisiin sitten nekin vaaleissa kuluvat rahat johonkin hyödyllisempään. Mutta hei, ihmisiä jossain kuolee nälkäänkin, asioille tärkeysjärjestys!
Itse omasta kokemuksesta voin todeta, että ilman työkokemusta nuoret eivät saa töitä. Varmasti nämä nuoret mitkä “makaavat” kotona on juuri näitä, turhauttavaan työhankuun kyllästyneitä. Kuitenkaan ilman Cv:tä ei saa mitään.
Mistä nuori saa työkokemusta jos ei pääse töihin. Nykyään varmasti työvoimakustannukset tappaa työllisyyttä ja syrjäyttää ihmisiä. Ei vähän tuottavia kannata työllistää, koska on yrityksille liian kallista.
Soininvaara, et taida siis tietää sosiaalietuuksien määräytymisestä.
Työtön yksinäinen nuori ei todellakaan saa tulonsiirtoja 900 euroa, ellei ole sitten ansiosidonnaisella päivärahalla.
Käsittääkseni on täysin hyväksyttävää käyttää ansiosidonnaisetuutensa ihan rauhassa, jos ei töitäkään ole liiemmin tarjolla ja on vihreämmälle oksalle hetkeksi päässyt.
Työpaikkoja ei tässä maassa kaikille olekaan ja työnhaussa on oltava kuin filmitähti, jos aikoo mitään saada. Johtuu ilmeisesti korkeista sivukuluista, joitten vuoksi Suomessa ei palkkaaminen kovin kannattavaa ole. Viimeksi yrityksiä vedettiin laman aikana konkurssiin urakalla ja työpaikkoja hävisi Suomesta roppakaupalla.
Periaatteessa työtön työnhakija täysin työmarkkinatuella saisi alle 450 euroa ja siitä olisi maksettava vuokra ja eläminen.
Suomessa jos ei tarvitsisi elättää niin paljon muita, niin työpaikkojakin olisi tarjolla enemmän. Hyvä hyvä SDP!
en tarkoittanut työttömyysturvaa vaan toimeentultukea, jota saa Helsingissä asumiseen maks. 560 euroa ja muihin menoihin vähän yli 400 euroa, yhteensä 960 euroa. 400 eurolla kuussa ei-kovin leveästi elä, vaikka ‑vuokra maksetaankin.
”ilman työkokemusta nuoret eivät saa töitä.” ja mites sitä työkokemusta saa jos ei saa töitä, make sense.……