Pakkohoitoa Turuntautiin

Kovin paljon on puhut­tu pääkaupunkiseudun kun­tien yhdis­tämis­es­tä. Minus­ta kun­nat pitäisi yhdis­tää, mut­ta vielä keskeisem­pää olisi tehdä jotain Turus­sa. Turun ympäristökun­nat ovat jät­täneet Turun puris­tuk­si­in, haali­vat hyvä­tu­loiset veron­mak­sa­jat ja jät­tävät Turun yksin kan­ta­maan koko seudun sosi­aaliset ongel­mat. Jat­ka lukemista “Pakko­hoitoa Turuntautiin”

Kuka hoitaa vanhukset ja missä?

 Kolum­ni Lääkärilehdessä

Ihanteel­lises­sa maail­mas­sa eläkeikäiset asu­vat tutus­sa ympäristössä lähel­lä lap­si­aan ja las­ten­lap­si­aan. Virkeät iso­van­hem­mat osal­lis­tu­vat las­ten­las­ten­sa hoitoon ja lapset ja lapsen­lapset aut­ta­vat van­hus­ta toim­intakyvyn alennuttua. 

 

Todel­lisu­udessa kaik­ki ei mene näin onnel­lis­es­ti. Muut­toli­ike heit­tää lapset eri paikkakun­nalle, las­ten työki­ireet särkevät sukupolvien välisen luon­nol­lisen kanssakäymisen mallin, eikä kaikil­la ole lap­sia eikä lapsen­lap­sia. Kenen pitäisi epätäy­del­lisessä maail­mas­samme hoitaa van­huk­set? Ei pidä tar­rautua yhteen ain­oaan malli­in. Ihmiset ja elämän­ti­lanteet ovat eri­laisia. Jat­ka lukemista “Kuka hoitaa van­huk­set ja missä?”

Rakennetaan vain asemien ympärille

Kolum­ni Suomen Kuvale­hdessä 7/2008

Helsin­gin seudul­la olisi täysin mah­dol­lista päät­tää, että rak­en­t­a­mi­nen on sal­lit­tua vain asemien ympäristössä. Raken­nus­maa ei lop­puisi, radat pystyt­täisi­in rahoit­ta­maan. Ongel­mak­si muo­dos­tu­isi vain ne maan­omis­ta­jat, joiden mail­la rak­en­t­a­mi­nen kiellettäisiin.

Yhdyskun­tarakenne hajoaa nopeam­min kuin koskaan, vaik­ka jok­seenkin kaik­ki puhu­vat ehyen kaupunki­rak­en­teen puoles­ta Ongel­ma on polt­tavin Helsin­gin seudul­la, mut­ta kos­kee myös mui­ta kas­vavia kaupunke­ja. Nyt käsit­te­len kuitenkin vain Helsin­gin seu­tua, jos­sa raideli­iken­teel­lä on merkit­tävä rooli. Jat­ka lukemista “Raken­netaan vain asemien ympärille”

Näin Espoossa – golfkenttä asuntotonteiksi!

Väitin Tal­in golfia koskevas­sa jutus­sani, että jos Helsin­gin Golfk­lu­bi omis­taisi alueen, he vaati­si­vat dol­lar­in kuva silmis­sä sen kaavoit­tamista asun­noik­si. Espoos­sa on näin käymässä. Jos­sain Kehä III:n toisel­la puolel­la Sato on tar­jon­nut ken­tästä 20 000 euroa jäsen­tä kohden ja nämähän ilmeis­es­ti ovat halukkai­ta myymään. Talis­sa tar­jous olisi ilmeis­es­ti 200 000 euroa pelaa­jaa kohden. Mah­taisi­vatko mal­taa vas­tus­taa. Jat­ka lukemista “Näin Espoos­sa – golfkent­tä asuntotonteiksi!”

Poistakaa laivojen taxfree-oikeudet!

Poikani oli 23 tun­nin abiris­teilyl­lä. Kukaan ei siis ollut matkalla min­nekään, vaan tarkoituk­se­na oli juh­lia laival­la. Järkev­in­tä olisi tietysti, ettei lai­va olisi liikah­tanut sata­mas­ta min­nekään ja toisek­si järkev­in­tä olisi ollut, että oli ankkuroitunut jon­nekin aluevesir­a­jan tun­tu­maan. Mut­ta ei. Sen piti käy­dä Ruotsin aluevesil­lä, jot­ta saataisi­in myy­dä nuuskaa ja piipah­taa Ahve­nan­maal­la, jot­ta saataisi­in myy­dä verova­paa­ta alko­ho­lia. Öljyä ainakin paloi ja paljon. Jat­ka lukemista “Pois­takaa laivo­jen taxfree-oikeudet!”

Tilastotieteilijä ihmettelee

Kävin puhu­mas­sa tilas­toti­eteen opiske­li­ja­jär­jestö Mood­in synt­täreil­lä. Juh­la­puhe sisäl­si tietysti men­nei­den muis­telua ja nyky­isyy­den ihmette­lyä. Säästän luk­i­jat muis­teluil­ta ja ihmette­len vain nykyisyyttä.

Tilas­toti­eteil­i­jä on siis henkilö, joka analysoi empi­irisiä aineis­to­ja tilas­tol­lisen mallin avul­la. Siinä käytetään matemaat­tisia apu­vä­lineitä, mut­ta ainakaan min­ulle tilas­totiede ei ole matem­ati­ikkaa vaan päättelytaitoa.

Min­un opiskelu­aiko­jeni jäl­keen tilas­toti­eteil­i­jöi­den työsar­ka on peri­aat­teessa laa­jen­tunut tietokonei­den ansios­ta tavat­tomasti.  Toisaal­ta, kun yhä tehokkaampia tietokonei­ta on kaikkial­la, on mah­dol­lista esti­moi­da yhä parem­pia malle­ja. Ennen kuin lin­eaari­nen regres­sion­al­li oli paras­ta mitä oli tar­jol­la, joudut­ti­in maail­ma olet­ta­maan sel­l­aisek­si, että se sopi näi­hin mallei­hin. Jos todel­lisu­us ja mallit oli­vat ris­tiri­idas­sa keskenään, sen pahempi todel­lisu­udelle. Nyt voidaan tehdä paljon real­is­tisem­pia ole­tuk­sia. Jat­ka lukemista “Tilas­toti­eteil­i­jä ihmettelee”

Vehnä loppumassa?

Tietääkö joku, mitä juuri nyt on akuutista tapah­tu­mas­sa maail­man viljamarkkinoilla?

Tutkiske­lin aikani kuluk­si New Yorkin raa­ka-ainepörsse­jä joi­ta voi kat­sel­la osoit­teessa http://quotes.ino.com/exchanges/. Vehnän hin­ta on ollut nousus­sa pitkään. Hin­ta on nous­sut 480 dol­lar­ista läh­es 1600 dol­lari­in, siis yli kolminker­taisek­si. (älkää kysykö mit­tayk­siköstä, se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole mitään järkevää, juut­tisäkilli­nen ken­ties.) Viime viikon aikana se nousi vielä 300 dol­lar­il­la 1900 dol­lari­in. Se on viikko­nousuk­si aika paljon. Mitä on tapahtunut?

Maat­aloustuen tarpeeseen vil­jan hin­nan­nousu ei tietenkään vaiku­ta mitään.

Kohta minultakin menee usko Espoon metroon

Olen innokas raideli­iken­teen kannattaja,mutta Espoon metron hin­nan alati noustes­sa min­unkin uskoni alkaa hor­jua. Ei sik­si, etteikö 800 miljoon­aa kan­nat­taisi mak­saa Etelä-Espoon raideli­iken­teestä (pait­si jos koko seu­tu peit­tyy veden alle 50 vuo­den kulut­tua) vaan kos­ka val­lit­se­van bud­je­toin­tikäytän­nön mukaan yksi investoin­ti syr­jäyt­tää toisen. Jos seudulle raken­netaan rato­ja sadal­la miljoon­al­la vuodessa, Espoon metro lykkää mui­ta han­kkei­ta kahdek­sal­la vuodel­la. Maailmssa, joka on kehit­tänyt myös pankki­jär­jestelmän, täl­laises­sa bud­jet­tinäke­myk­sessä ei kyl­lä ole päätä eikä hän­tää. Jat­ka lukemista “Koh­ta min­ul­takin menee usko Espoon metroon”

Mitä veronmaksajien tulee tukea?

Kolum­ni Helsin­gin Uuti­sis­sa ja muis­sa Lehtiy­htymän pääkaupunkiseudul­la ilmestyvis­sä lehdis­sä 15.2.2008

Välil­lä olisi hyvä pysähtyä miet­timään, mitä kaikkea veron­mak­sajien pitää tukea. Helsin­ki on kat­sonut oikeak­si tukea avokä­tis­es­ti Tal­in Golfia. Asi­aa kan­nat­taisi nyt tarkastel­la peri­aat­teel­liselta kannal­ta. His­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaan Tal­in kar­tanon alueen vuokra­sopimus on päättymässä.

Seu­ra mak­saa tuos­ta sato­jen miljoonien euro­jen arvois­es­ta alueesta vain muu­ta­man tuhan­nen euron vuo­sivuokraa. Muista syr­jäisem­min sijait­se­vista ken­tistä mak­se­taan yli satak­er­taista vuokraa kaupungille. Nekin mak­sa­vat kuitenkin vain euron neliöltä vuodessa. Jat­ka lukemista “Mitä veron­mak­sajien tulee tukea?”