Autot ja pysäköinti kaupungeissa

Suomes­sa on noin kak­si miljoon­aa autoa. Pysäköin­tipaikalla auto vie tilaa noin 30 neliömetriä, joten kah­den miljoo­nan auton parkki­in tarvit­taisi­in 60 neliök­ilo­metrin alue. Tämä on vain 0,16 promil­lea Suomen pin­ta-alas­ta. Maalle autoille riit­tää tilaa, mut­ta kaupungeis­sa tulee ahdas­ta. Helsin­gin 200 000 autoa veisivät maan­pääl­lisille parkkialueille sijoitet­tuna kuusi neliök­ilo­metriä. Jos nuo parkkialueet kaavoitet­taisi­in ykkösen tehokku­udel­la asun­noik­si, asun­to­ja saataisi­in 180 000 hengelle.
Pysäköin­ti vaikeut­taa suuresti viihty­isien asuinaluei­den muo­dostamista. Esimerkik­si Viikissä pysäköin­ti­in on käytet­ty paljon enem­män tilaa kuin las­ten leikkipaikkoi­hin. Koko alue näyt­tää auto­jen varas­toin­tipaikalta. Viikissä päätet­ti­in kus­tan­nusten säästämisek­si toteut­taa pysäköin­ti maan­ta­soise­na, mikä on mielestäni ollut suuri virhe. Jos pysäköin­ti olisi jär­jestet­ty toisin, olisi voitu kaavoit­taa enem­män talo­ja. Ken­ties niiden raken­nu­soikeudet myymäl­lä olisi voitu rahoit­taa maanalainen pysäköin­ti? Jat­ka lukemista “Autot ja pysäköin­ti kaupungeissa”

Autot ja kaupunki: katutila

Har­va asia herät­tää niin vahvo­ja tun­tei­ta kuin suh­tau­tu­mi­nen autoi­hin ja liiken­teeseen kaupungis­sa. Jos mielipi­de­tiedusteluis­sa kysyy jotain asi­aa, saa halu­a­mansa tulok­sen vähän sana­muo­toa muut­ta­mal­la. Mut­ta jos kysyy suh­tau­tu­mis­es­ta autoi­hin, jakau­ma on kysymyk­ses­tä riip­puen sama: selvä enem­mistö helsinkiläi­sistä on auto­ja vas­taan kaikessa ja yhtä määräti­etoinen vähem­mistö kan­nat­taa autoil­i­joiden etu­ja kaikessa. Tässä mus­tavalkoisu­udessa on se vika, ettei hyviä kom­pro­mis­se­ja voi­da saa­da aikaan. Jat­ka lukemista “Autot ja kaupun­ki: katutila”

Katajanokan hotellihankkeesta

Kata­janokalle suun­nitel­laan hotel­lik­si sveit­siläisen sankari­arkkite­htien Her­zog ja Meu­ron suun­nit­tele­maa Tuomiokir­jon kokoista lasilu­o­mus­ta. Samat kaver­it ovat suun­nitelleet Pekingin olympias­ta­dion­in, joten mainet­ta siis on. Niin suvereeneista arkkite­hdeista on kyse, että he pystyvät suun­nit­tele­maan raken­nuk­sen Helsin­gin keskus­taan käymät­tä ker­taakaan Helsingissä.

Sil­lä uhal­lakin, että tulen leimatuk­si van­hak­si kalkkik­sek­si, minus­ta härväke ei sovi empire-keskus­tan peitok­si. On vaikea ymmärtää, mil­lä ihmeel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on saatu innos­tu­maan moi­ses­ta. On kuulemme “vau-arkkite­htu­uria”.


Oheinen kuva on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton viral­lis­es­ta havainneaineistosta. 

Tuol­lainen kapis­tus sopisi kyl­lä jon­nekin Helsin­gin ran­noille, mut­ta ei juuri tuo­hon paikkaan.

Kun nyt alan kiviä heit­el­lä, sanon senkin, että en ymmär­rä han­ket­ta suo­jel­la Enso Gutzeitin toimis­to­ta­lo oikein raken­nus­suo­jelu­lail­la. Jos talo olisi täs­mälleen saman­lainen, mut­ta sen olisi suun­nitel­lut joku Hakan toimis­toarkkite­hti virkatyönään, kukaan ei esit­täisi sen suo­jelua. Raken­nuk­sia tulisi suo­jel­la sik­si, että ne raken­nuksi­na ovat suo­jelun arvoisia, ei henkilökultin perusteella.

Blogin ylläpitäjälle kommentteja ulkoasusta

Kuten huo­maat­te, blo­gin osoit­teen lisäk­si on muut­tunut myös ulkoa­su. Kos­ka työ on kesken, kan­nat­taa antaa palautet­ta kom­ment­te­ja nyt!

Näkyykö vihreä väri, vai pitäisikö pala­ta mustaan?

Tuot­taako uusi osoite edelleen ongelmia? Miten syöt­teet toimi­vat vai toimi­vatko lainkaan?

(Myön­nän kysymyk­sen vähän älyt­tömäk­si: jos ei ole päässyt blogille, ei näe myöskään kysymystä. )

Uusi osoite vielä kerran:

http://www.soininvaara.fi

Valtion tuottavuusohjelma ja sektoritutkimus

(Artikke­li on julka­istu Suomen Kuvalehdessä)

Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­man tavoite on täysin ymmär­ret­tävä: työtä teke­vien suo­ma­lais­ten määrän lask­ies­sa pitää väen vähen­tyä myös val­tion palveluk­ses­sa. Muuten yksi­ty­isiltä aloil­ta lop­puu työvoima ja val­ti­ol­ta veronmaksajat.

Kuten mon­es­sa muus­sakin hyvässä asi­as­sa, ongel­ma on yksi­tyisko­hdis­sa. Tuot­tavu­u­so­hjel­man nimis­sä tapah­tuu paljon sel­l­aista, jos­sa ei näytä ole­van jär­jen häivää. Jat­ka lukemista “Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma ja sektoritutkimus”

Kymmenestuhannes kommentti!

Nim­imerk­ki Speksin koment­ti 9.10.2008 klo 17:25 ketju­un “Lentoli­iken­teen syn­ti­taak­ka, mis­tä se tulee”, sai kunn­ian olla tämän blo­gin kymmen­es­tuhannes hyväksyt­ty kommentti.

Blo­gin liikenne on kas­vanut tasais­es­ti. Nyky­isin se on vähän yli 12000 käyn­tiä viikos­sa, joten kyl­lä tämä pien­tä lehteä jo vastaa.

Liian leveästi toimeentulotukea?

Radiouuti­sis­sa ver­tailti­in eri puoluei­den kan­to­ja kun­nal­lispoli­it­tisi­in kysymyk­si­in ja ker­rot­ti­in myös, miten eri puolueet vaa­likonekysymys­ten mukaan suh­tau­tu­vat toimeen­tu­lotuen jakope­rusteisi­in. Min­un mielestäni asi­aa ei ollut edes kysyt­ty, niin pääti­in kat­soa, mitä on kysyt­ty. Kysymys kuului:
Sosi­aal­i­huol­lon asi­akkaak­si ja tuelle pääsee nyky­isin liian helposti?
Sosi­aal­i­huol­lon asi­akkai­ta ovat esimerkik­si päiväkoti­lapset, van­hainko­tien asukkaat, las­ten­suo­jelu­lapset ja niin edelleen. On vähän kum­malli­nen kysymys kysyä samas­sa kysymyk­sessä pääseekö van­hainkoti­in liian kevein perustein ja mak­saako kun­ta liikaa toimeen­tu­lo­tukea ja vielä erikoisem­paa on vetää vas­tauk­sista johtopäätöstä siitä, mitä vas­taa­ja on tarkoit­tanut: van­hainkoti­in on liian vaikea päästä vai fat­tas­ta jae­taan rahaa niukasti?