Lib­er­al­is­tisen, val­tio­ta inhoa­van kap­i­tal­is­min kar­il­lea­jo herät­tää kysymyk­sen, mihin kap­i­tal­is­te­ja oikein tarvitaan.

Pääo­man vuokraamiseen heitä ei ole tarvit­tu pitkään aikaan, kos­ka keskus­pankit ja val­tiot voivat muo­dostaa pääo­maa vaik­ka kuin­ka paljon ilman kap­i­tal­is­te­jakin. Joskus enne oli ehkä toisin, sil­loin kun las­ket­ti­in, että jos Jeesuk­sen syn­tymän aikaan olisi tal­let­tanut euron pankki­in ja saanut sille kol­men pros­entin reaal­i­tuo­ton vuodessa, omis­taisi nyt kolme kuun mas­saa kultaa.

Jat­ka lukemista “Mihin kap­i­tal­is­te­ja tarvitaan?”

Artikke­li­ni alue­poli­ti­ikan sor­tu­vat rak­en­teet oli tarkoitet­tu pienek­si pro­vokaa­tiok­si syn­nyt­tämään ratkaisue­hdo­tuk­sia tai vastaväitteitä.

Min­ulle tämä tilanne ker­too mon­es­takin syys­tä, että val­tion olisi otet­ta­va nyky­istä suurem­pi taloudelli­nen vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta. Nuo pystyyn kuol­e­vat kun­nat eivät siitä selviä. Nytkin val­tio mak­saa kyl­lä aika suuria lasken­nal­lisia val­tiono­suuk­sia kun­nas­sa asu­van väestön iän mukaan. Tämän osumatarkku­us on huono, kos­ka eri puo­lil­la maa­ta van­hen­nu­taan syys­tä tai tois­es­ta johtuen kovin eri tahti­in. Nyt ter­veestä ysikymp­pis­es­tä mak­se­taan liikaa ja sairaas­ta seit­semänkymp­pis­es­tä liian vähän. Jat­ka lukemista “Val­ti­olle suurem­pi taloudelli­nen vas­tuu van­hus­ten hoidosta”

Helsin­gin Sanomis­sa ver­tailti­in lauan­taina taas lentoli­iken­teen ja laivali­iken­teen päästöjä. Asiantun­ti­jat pani­vat ne keskenään eri järjestyk­seen. Yhteistä asiantun­ti­ja-arvioille kuitenkin oli, että lentokoneesta tule­vaa hiilid­iok­sidia pidet­ti­in syn­tisem­pänä kuin laivas­ta tule­vaa, kos­ka se on yläil­make­hässä tehokkaam­paa. Kun mielel­lään ymmärtäisi, mis­tä puhuu, eikä vain tois­telisi muual­ta kuule­maansa, toivoisin asiantun­te­val­ta blogiy­hteisöltä vinkkiä, mis­tä tämä tarve ker­toa lentoli­iken­teen päästöt kolmel­la tai kuudel­la oikein tulee? Täy­tyy­hän siinä jokin perä olla, kun niin moni sitä korostaa. Jat­ka lukemista “Lentoli­iken­teen syn­ti­taak­ka, mis­tä se tulee?”

“Koko maan on pidet­tävä asut­tuna”. Tämän isku­lauseen allekir­joit­taa jokainen suo­ma­lainen puolue eikä edes yksit­täi­sistä poli­itikoista löy­dy mon­ta sellaista,jotka tästä tavoit­teesta irti­sanou­tu­isi­vat. Minäkään en irti­sanoudu peri­aate­ta­sol­la — olisi ihan kiva jos tähän pystyt­täisi­in — mut­ta olen menet­tänyt uskoni siihen, että tässä tul­laan onnis­tu­maan. Pes­simis­mi­ni johtuu haja-asu­tusaluei­den ikä­jakau­mas­ta. Jat­ka lukemista “Alue­poli­ti­ikan sor­tu­vat rakenteet”

Maan­mittare­i­ta koske­neessa viestiketjus­sa Touko Miet­ti­nen kysyi, mitä helsinkiläis­ten­mielestä ylipään­sä voisi muual­la maas­sa tehdä.

Val­tion toim­into­ja on alueel­lis­tet­tu Helsingistä pois paljon ja onnis­tuneesti. Esimerkik­si helsinkiläis­ten Kela-hakemik­sia käsitel­lään jos­sain aivan muual­la Suomes­sa ja mon­en min­is­ter­iön puhe­linkeskus on alueel­lis­tet­tu jon­nekin hyvinkin syr­jäisi­in paikkoi­hin.  Kelan toimin­nas­ta voisi edelleen siirtääym­märtääk­seni muualle osia, joiden ei tarvitse sijai­ta pääkont­toris­sa tai joiden ei tarvitse olla kos­ke­tuk­sis­sa muun hallinnon kanssa. Sen sijaan Kelan pääkont­torin siir­to muualle tuot­taisi pienen katas­trofin, kos­ka kelan asin­tun­ti­jat osal­lis­tu­vat kaiken maail­man työryh­mi­in jatku­vasti. Esimerkik­si sata-komitea käyt­tää kelalaisia yht­enään. Jat­ka lukemista “Mitä Helsingistä voisi alueellistaa?”

Kepu näyt­tää toteut­ta­van him­me­li­malli­aan päät­täväis­es­ti. Nyt on vuorossa Uuden­maan maan­mit­taus­toimis­ton Helsin­gin toimip­is­teen hajot­ta­mi­nen Loh­jalle, Por­vooseen, Lah­teen ja Hämeen­lin­naan. Kos­ka him­me­li­mallin ”puu­tarhakaupunkei­hin” ei luon­nos­taan siir­ry työ­paikko­ja, ne siir­retään sinne pakol­la. Jat­ka lukemista “Maan­mittarei­den pakkohimmelöinti”

Hal­li­tus näyt­tää esit­tävän, että aseenkan­tolu­paan tarvit­taisi­in jatkos­sa lääkärin lausun­to. Tämä on käsien­pe­sua, sil­lä ter­veyskeskus­lääkäri ei puolen tun­nin jut­telun aikana pysty pal­jas­ta­maan poti­laan psyykkisiä ongelmia, jos poti­las on kieltänyt ker­tomas­ta psyki­a­tris­es­ta hoi­dos­ta muille lääkäreille. Jos oikeasti olisi tarkoi­tus kar­sia psyyken­poti­laat, pitäisi ava­ta poti­laan ter­veystiedot samal­la taval­la, kun ne avataan vaku­u­tus­ta haet­taes­sa. Molem­mat toimen­piteet, vaku­u­tuk­sen otta­mi­nen ja aseenkan­tolu­van hakem­i­nen ovat vapaaehtoisia.

Täl­lä taval­la saataisi­in kuitenkin kiin­ni vain ne psyykkises­ti oireil­e­vat, jot­ka ovat hakeu­tuneet hoitoon. Vaar­al­lisem­pia ovat ehkä ne, jot­ka eivät ole.

Mut­ta kuka tämän sit­ten mak­saa? Jos aseenkan­tolu­pia myön­netään 60 000 kap­palet­ta, tähän tarkoituk­seen tarvi­taan noin 20 lääkärin panos, jos urakas­ta selvitään puo­lessa tun­nis­sa. Onko meil­lä ter­veyskeskuk­sis­sa jouti­las­ta väkeä, jota ei muuhun tarvi­ta? Lain mukaan kun­tien on tar­jot­ta­va puoli-ilmaisek­si sairaan­hoito, mut­ta ei luvan hakem­i­nen ole sairaut­ta. Kun­tienko tämäkin pitää mak­saa? Jat­ka lukemista “Kuka mak­saa lääkärin lausunnon?”

Hal­li­tus on nos­tanut koti­talousvähen­nyk­sen määrän 6000 euroon pariskunnal­ta ja pois­tanut rajoituk­set, kuin­ka paljon tästä saa käyt­tää remont­tei­hin. Tämä on sinän­sä hyvä asia, mut­ta laki on tässä muo­dos­saan räikeästi ker­rostalois­sa asu­via syr­jivä. Omako­ti­a­sukas (jos talo ei ole asun­to-osakey­htiön kaut­ta vaan suo­raan omis­tet­tu) saa vähen­tää putkire­mon­tin kus­tan­nuk­set, mut­ta ker­rostaloa­sukas ei saa.

Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, miten tätä syr­jin­tää perustel­laan. Lakiteknis­es­ti ei olisi mitään vaikeut­ta ulot­taa remont­tiku­lu­jen koti­talousvähen­nys ker­rostalois­sa asuviin.

Minä olen ymmärtänyt, että tämä roskalu­ot­topeli oli suun­nitel­tu niin, että jok­seenkin tulot­toma­l­la ja varat­toma­lle asun­non osta­jalle annet­ti­in laina, joka oli aluk­si mata­lako­rkoinen, mut­ta nousi vähän ajan kulut­tua korkeako­rkoisek­si. Tässä vai­heessa oli tietysti ilmeistä, ettei velalli­nen selviäisi tästä. Sen piti olla selvää sekä pankille, että velal­liselle itselleen.

Velal­liselle lainae­hto­jen kohtu­ut­to­muu­den ei pitänyt olla mikään ongel­ma, sil­lä lainan vakuute­na oli todel­lakin vain se asun­to. Viemäl­lä avaimet pankin kont­tori­in oli lain­oista vapaa ja oli saanut asua mukavas­sa asun­nos­sa hal­val­la pari vuot­ta. Jat­ka lukemista “Menikö asun­toku­plan pump­paami­nen jotenkin näin?”