Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2010

Karhusaaren suun­nit­telun periaatteet

Tämä on lau­takun­nan käsit­te­lylssä tois­tamiseen. Peri­aat­teista on pois­tet­tu asukasluku­tavoite, kun sen kuulem­ma vaikut­ti epäi­lyt­tävältä. (2500 – 4000 asukas­ta) Tehokku­us­lu­vut pysyvät ennal­laan, tont­tite­hokku­us vähin­tään 0,3:na, joten todel­lista muu­tos­ta ei tai­da olla. Alueelle tulee pien­talo­ja, joiden ker­rosluku on 1 – 3. Tärkeä peri­aate on, että rantavi­ivas­ta vähin­tään 50 % on julkises­sa käytössä. Ranto­ja vähän ruopataan. Kasaber­getiä kehitetään näköalapaikkana.

Lausun­to Helsin­gin ener­gian kehi­tyso­hjel­mas­ta ”Kohti hiilineu­traalia tulevaisuutta”

Helsin­ki aikoo tur­vau­tua toisaal­ta jos­sain maakaa­suputken var­rel­la kaa­sutet­tuun hak­keeseen ja toisaal­ta mer­itu­ulivoimaan. Lausun­nos­sa har­mitel­laan sitä, että näitä han­kkei­ta odoteltaes­sa hanasaaren voimala hiilika­soi­neen jököt­tää tule­van asu­tuk­sen tiel­lä, mikä pakot­taa suun­nit­tele­maan alueen uud­estaan. Alun perin tarkoituk­se­na oli lait­taa hiilikasa maan alle, kuten on tehty Salmisaaressa.

Minä olen alka­nut arvel­la tuo­ta jät­timäistä mer­itu­ulipuis­toa. Joidenkin laskelmien mukaan sähkön hin­naksi niistä tulisi 130 €/WMh. Toivon, että tämä laskel­ma on väärin, mut­ta jos se on tot­ta, on pakko tode­ta, että on paljon tehokkaampia tapo­ja vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Hiilid­iok­si­di pitää arvot­taa noin sadak­si euroksi ton­nil­ta, ennen kuin tuos­sa on järkeä.

Tapani­lan Kan­er­vantien alueen asemakaava

Suo­jeluhenk­i­nen kaa­van mod­ernisoin­ti ja tiivistämi­nen, jos­sa  jonkin ver­ran virk­istysaluet­ta menee asuin­rak­en­tamisen alle. Uut­ta raken­nusalaa tulee noin 4900 k‑m2, eli asukkai­ta noin sata. Pitäisi käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta pyöräi­lyke­lit eivät ole parhaim­mil­laan. Suuri joukko van­ho­ja raken­nuk­sia suo­jel­laan. Kuvien perus­teel­la ne ovatkin upeita.

Lidlille myymälä Vuosaareen

Kallvikin­tien ja Rasti­lantien risteyk­sessä huoltoase­ma­tont­ti pois­te­taan ja tilalle tulee myymäläraken­nus ja asun­to­ja ja tietysti pysäköin­tipaikko­ja. Huoltoase­ma on puret­tu, kos­ka se ei saanut poh­javesialueelle ympäristölupaa.

Pöy­dältä lausun­to ratikkali­iken­teen kehittämisselvityksestä

Esit­telijä on lisän­nyt tek­sti­in ”Alus­tavien selvi­tys­ten mukaan Munkkivuoren suun­nan bus­sili­iken­teen kor­vaami­nen raiti­otiey­htey­del­lä näyt­täisi kan­nat­taval­ta. Tämän vuok­si asian jatko­selvi­tyk­siä tulisi kiirehtiä.”

Kiitos tpyy­lu­o­ma­lle liit­tei­den ahk­eras­ta lukemisesta.

Hoidokista asiakkaaksi

Suo­mi poikkeaa useim­mista maista siinä, ettei meil­lä vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta ole lap­sil­la vaan yhteiskun­nal­la. Maail­mas­sa taval­lisin tapa jär­jestää van­hus­ten hoito on velvoit­taa lapset – joko lain tai per­in­teen voimal­la – huole­hti­maan van­hem­mis­taan. Lail­la asia on jär­jestet­ty näin esimerkik­si Virossa. Japanis­sa van­hus­ten hoi­dos­ta on vas­tu­us­sa van­him­man poh­jan vaimo; jostain syys­tä per­hei­den esikois­po­jat jäävät usein naimat­tomik­si. Kansan­taloudel­lis­es­ti aja­tus, että joku lap­sista tai hei­dän puolisois­taan jää koti­in hoita­maan van­huk­sia, on teho­ton, kos­ka se vie yhden ihmisen koko työ­panok­sen. Velvol­lisu­u­den voi kui­tata myös osta­mal­la rahal­la hoito van­hainkodista. Tämä vai­h­toe­hto on taloudel­lis­es­ti tehokas, mut­ta monis­sa tapauk­sis­sa kovin epäoikeu­den­mukainen. Jotkut van­huk­sista elävät van­huuten­sa ter­veinä ja toimeli­aina ja kaatu­vat saap­paat jalas­sa, toiset taas elävät demen­toitunei­ta kokoaikaisen hoidon varas­sa parikym­men­tä vuot­ta. Jat­ka lukemista “Hoidok­ista asiakkaaksi”

Ilmastonmuutos peruutettu?

Moni on irvail­lut kulu­vas­ta talves­ta kysyen, mitä ilmas­ton­muu­tok­selle nyt kuu­luu? Eikö talvista pitänyt tul­la leu­to­ja ja vähälumisia?

Sil­lä aikaa kun val­tu­ute­tut viime kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­ses­ta innovoivat tun­tikau­sia, mihin kaik­keen kaupun­ki voisi ylimääräisiä raho­jaan kulut­taa, min­ul­la oli hyvää aikaa kysyä tästä talves­ta mete­o­rolo­gi Lea Saukkoselta, joka istuu kokoomuk­sen ryh­mässä. Hän vahvisti sen, mitä minäkin olen asi­as­ta ajatel­lut. Kylmä ja lumi­nen talvi Euroopas­sa todis­taa pikem­minkin ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta kuin sitä vas­taan. Kysyin häneltä, mis­sä on poikkeuk­sel­lisen läm­mintä, kun Euroopas­sa on poikkeuk­sel­lisen kylmää.  Vas­taus tuli heti: esimerkik­si Van­cou­veris­sa. Hän ennusti jo sil­loin, siis kymme­nen päivää sit­ten, että voi olla vaikea­ta jär­jestää lumik­ou­ruk­il­pailu­ja ja muu­ta alhaal­la laak­sos­sa jär­jestet­tävää toim­intaa. Ylhääl­lä vuo­ril­la on tietysti kylmem­pää. Jat­ka lukemista “Ilmas­ton­muu­tos peruutettu?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2010

Pyörätiejär­jeste­lyt Arkadiankadulla 

Hyväksyt­ti­in raiku­vin suo­sionosoituksin. Tämä merk­it­see selvää kään­net­tä Helsin­gin pyöräi­ly­poli­ti­ikas­sa. Valmis­teli­ja osoit­ti tehokkaasti kuvin, miten van­hanaikainen pyöräil­i­jät jalka­käytäville – kon­sep­ti on risteyk­sis­sä vaar­alli­nen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.2.2010”

Pelastaako Kreikka euromaat?

Euroopan talouske­hi­tys­tä ajatellen Euro olisi pitänyt ajat sit­ten devalvoi­da. Euron arvo on aivan liian korkea, mikä on viemässä esimerkik­si konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­ta. Kel­lu­vaa val­u­ut­taa vain on vähän vaikea devalvoida.

Euroopan keskus­pank­ki on pitänyt liian tarkkaa huol­ta inflaa­tios­ta. Se että euro­maid­en inflaa­tio-odotuk­set ovat pienem­mät kuin esimerkik­si Yhdys­val­to­jen, kap­i­tal­isoituu euron arvoon ennenaikaises­ti. Nykyi­nen kurssi vas­taa oikea­ta kurssia joskus tule­vaisu­udessa. Se on Euro­maille pahak­si. Jat­ka lukemista “Pelas­taako Kreik­ka euromaat?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.2.2010

Arka­di­ankadun pyörätiejärjestelyt

Uuden pyöräi­lypääl­likkö Saler­mo Marekin käden­jäl­ki alkaa näkyä. Nyt muute­taan puoli­toista vuot­ta van­haa pyörätiesu­un­nitel­maa Arka­di­ankadul­la. Alku­peräisessä suun­nitel­mas­sa oli tavanomaiset pyöräti­et Runeberginkadul­ta kre­ma­to­ri­olle, eli pyöräil­i­jät olisi pakotet­tu hitaille jalka­käytävfän laitaan tehdy­ille pyöräteille. Nyt Meche­lininkadun län­sipuolelta pyörätie jätetään kokon­aan pois turhana. Runeberginkadun ja Meche­lininkadun välille tehdään keskelle kat­ua (kaisto­jen väli­in!) pyöräkaista län­teen päin. Itään päin (kiel­let­tyyn ajo­su­un­taan siis) tehdään yksisu­un­tainen pyörätie kadun vierelle.

Tämä nopeut­taa pyöräi­lyä huo­mat­tavasti ja tulee paljon halvem­mak­si, mut­ta arim­mat pyöräil­i­jät var­maan arastel­e­vat. Ei toi­mi lumisi­na talv­ina, mut­ta ei niin välik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.2.2010”

Yksityiset päiväkodit

Helsingis­sä on syn­tynyt murhet­ta siitä, että kaupun­ki on lopet­tanut ostopalvelu­sopimuk­sia yksi­ty­is­ten päiväko­tien kanssa. Las­ten tulee siir­tyä joko kaupun­gin omi­in päiväkotei­hin tai jatkaa samas­sa päiväkodis­sa yksi­tyisen hoidon tuen turvin. Tämä tulee per­heille jonkin ver­ran kun­nalle mak­set­tavaa päivähoit­o­mak­sua kalli­im­mak­si.  Keskustelus­sa on vähän vih­jais­tu siihen suun­taan, että näin ”parem­mat” yksi­tyiset päiväkodit jäävät vain hyvä­tu­lois­t­en herkuk­si. Jat­ka lukemista “Yksi­tyiset päiväkodit”

Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu

Ahte­lan työryh­mä esit­tää työhyv­in­voin­nin lisäämistä muun muas­sa lyhen­tämäl­lä hoito­taku­un puolen vuo­den aikara­jaa kolmeen kuukau­teen. Jos tähän löy­tyy rahat – joi­ta tarvi­taan paljon – niin ter­veyssek­tori kiit­tää, mut­ta en ymmär­rä mitä tämä asia mitenkään kuu­luu Ahte­lan työryh­mälle tai ylipään­sä työ­markki­na­jär­jestöille. Jos sil­lä on jokin vaiku­tus työssäoloon, vaiku­tus on toden­näköis­es­ti päinvastainen.

Tyyp­illi­nen hoito­taku­un kiristämis­es­tä hyö­tyvät olisi kai­hileikkaus­ta odot­ta­va 70-vuo­tias eläkeläi­nen. Elek­ti­ivi­sis­sä jonois­sa ole­vat ovat pääosin työelämän ulkop­uolel­la.  Työssäo­lo on tähän asti ollut kiire­htimis­pe­ruste, kos­ka halu­taan saa­da poti­las pian hyvään veron­mak­sukun­toon. Miten paran­taa työssä pysymistä, että Ahte­lan työryh­mä aset­tuu kai­hileikkaus­ta odot­ta­van eläkeläisen puolelle jonos­sa nyt ohit­tavaa työikäistä vastaan?

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

 Oulunkylän kaa­va hyväksyt­ti­in yksimielisesti

Lausun­to Öster­sun­domin luon­non­suo­jelu­alueesta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti lausun­non, jon­ka ydi­na­ja­tus oli, että ennen kuin päätetään luon­non­suo­jelu­alueen rajauk­ses­ta ja sään­nöistä, tulisi maankäytön suun­nit­telus­sa olla vähän pidem­mäl­lä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natu­ra-alueen kanssa. Sitä ei Helsin­gin päätöksin voi kumo­ta, vaik­ka jos­sain sel­l­aisia halu­ja olisikin. Luon­non­suo­jelu­alue aset­taa alueelle suurem­pia käyt­töra­joituk­sia kuin pelkkä Natura.

Niistä Natu­ra-alueista min­ua entisenä Koi­järvi-liik­keen aktivisti­na kiin­nos­taisi tietää, miten on ajatel­tu estää aluei­den kas­vami­nen umpeen, joka tarkoit­taisi niiden kuolemista lin­tu­lahti­na.   Tuos­sa muo­dos­saan ne eivät elä kym­men­tä vuot­ta pidempään.

Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na lääkärilehdessä)

‘Ter­vey­den­huol­lon mak­su­ja yritetään pitää kohtu­ullisi­na mak­suka­toil­la. Kun­nal­lisen ter­vey­den­huol­lon asi­akas­mak­su­jen kat­to on 633 euroa ja lääkeku­lu­jen 672, 70 euroa vuodessa. Huonol­la onnel­la voi siis joutua mak­samaan ter­vey­den­huoltomenoina yli 1300 euroa vuodessa. Yksi SATA-komitean tehtävistä oli laa­tia ehdo­tus näi­den mak­sukat­to­jen yhdis­tämis­es­tä. On itse asi­as­sa kol­maskin kat­to matkaku­luille, mut­ta tämä jätet­ti­in tarkastelun ulkopuolelle.

Jos mis­tään ei löy­dy lisää rahaa, yhdis­tet­ty mak­sukat­to tulisi ole­maan tasol­laan korkeampi kuin kumpikaan eril­li­sistä katoista eli noin 860 euroa. Ne häviäi­sivät, joil­la on paljon lääkeku­lu­ja mut­ta ei san­ot­tavasti hoitoku­lu­ja tai päin­vas­toin. Häviäjiä olisi paljon ja voit­ta­jia vähän. Jat­ka lukemista “Eri­tyisko­r­vat­ta­vat lääk­keet ja maksukatto”