Yksityiset päiväkodit

Hel­sin­gis­sä on syn­ty­nyt mur­het­ta sii­tä, että kau­pun­ki on lopet­ta­nut osto­pal­ve­luso­pi­muk­sia yksi­tyis­ten päi­vä­ko­tien kans­sa. Las­ten tulee siir­tyä joko kau­pun­gin omiin päi­vä­ko­tei­hin tai jat­kaa samas­sa päi­vä­ko­dis­sa yksi­tyi­sen hoi­don tuen tur­vin. Tämä tulee per­heil­le jon­kin ver­ran kun­nal­le mak­set­ta­vaa päi­vä­hoi­to­mak­sua kal­liim­mak­si.  Kes­kus­te­lus­sa on vähän vih­jais­tu sii­hen suun­taan, että näin ”parem­mat” yksi­tyi­set päi­vä­ko­dit jää­vät vain hyvä­tu­lois­ten herkuksi.

Kau­pun­gin seli­tys toi­men­pi­teel­le on se, että nämä yksi­tyi­set päi­vä­ko­dit ovat tul­leet jon­kin ver­ran kal­liim­mik­si kuin kun­nan omat päi­vä­ko­dit, jos­kin tämä ei ole aivan kiis­ta­ton­ta. Toi­nen ongel­ma liit­tyy lain vaa­ti­maan kil­pai­lut­ta­mi­seen, jon­ka seu­rauk­se­na hoi­to­suh­teis­ta ei tule pysy­viä. Syy­nä sopi­mus­ten pur­ka­mi­seen voi olla myös halu tur­va­ta sääs­töis­tä huo­li­mat­ta kun­nal­li­set työ­pai­kat. Tämä perus­te van­he­ni nopeas­ti, kun osoit­tau­tui, että ennus­teet hoi­det­ta­vien las­ten mää­räs­tä pet­ti­vät pahas­ti. Kehys­kun­tien savi­pel­loil­le raken­net­tu­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen hou­kut­te­le­vuus romah­ti ja lap­si­per­heet jäivätkin

Hel­sin­kiin.

Jos per­heet pitä­vät yksi­tyi­sis­tä osto­pal­ve­lu­päi­vä­ko­deis­ta, eikö nii­tä voi­si sil­loin olla enem­män, kun­han vain hin­nas­ta sovi­taan? Kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta pää­si­si sil­lä, että kau­pun­ki jul­kis­tai­si lap­si­koh­tai­sen hin­nan – esi­mer­kik­si 800 €/kk yli kol­me­vuo­ti­aal­ta ja 1200 €/kk alle kol­mi­vuo­ti­aal­ta, joka mak­se­taan kenel­le tahan­sa. Näin on mene­tel­ty ham­mas­hoi­dos­sa ja näin koh­del­laan yksi­tyi­siä, perus­kou­lua kor­vaa­via oppi­kou­lu­ja. Saman sum­man voi­si antaa myös kau­pun­gin omil­le päi­vä­ko­deil­le vapaas­ti käy­tet­tä­väk­si. Talou­del­li­nen auto­no­mia voi­si vir­kis­tää nii­den toi­min­taa kum­mas­ti. Yksi­tyi­siä päi­vä­ko­te­ja syn­tyy, jos van­hem­mat halua­vat pan­na lap­sen­sa nii­hin. Päi­vä­ko­dil­le ei voi ant­taa oikeut­ta vali­koi­da lap­sia, kos­ka se joh­tai­si pal­ve­lu­jen eriarvoistumiseen.

Kun­nal­le jää tie­tys­ti vii­me­si­jai­nen vas­tuu sii­tä, että jokai­nen lap­si pää­see hoi­toon. Joku voi tie­tys­ti sanoa, että tämän vas­tuun hoi­ta­mi­ses­ta voi tul­la kal­lis­ta, jos suun­ni­tel­maa tulee sekoit­ta­maan yksi­tyi­nen tar­jon­ta, jon­ka käyt­täy­ty­mis­tä on vai­kea enna­koi­da. Kovin hyvin kapa­si­tee­tin suun­nit­te­lu ja sopeut­ta­mi­nen muut­tu­viin lap­si­mää­riin ei ole kyl­lä nyt­kään sujunut.

149 vastausta artikkeliin “Yksityiset päiväkodit”

  1. Meil­lä on molem­mat muk­sut käy­neet yksi­tyi­sen Mon­tes­so­ri-päi­vä­ko­din ja olem­me olleet sii­hen var­sin tyytyväisiä.

    (Valin­ta­pe­rus­te oli se että tämä oli kaik­kein lähin päi­vä­ko­ti, ensim­mäi­sen muk­sun päi­vä­ko­ti­ha­ke­muk­sen aikaan oli uhka että kau­pun­ki tar­jo­aa hoi­to­paik­kaa mer­kit­tä­väs­ti kau­em­paa. Mei­dän tapauk­ses­sa hoi­to­pai­kan Mon­tes­so­ri-osuus on yli­mää­räis­tä ekstraa, ei ollut mikään vaatimus.)

    Yksi­tyi­set päi­vä­ko­dit voi­vat tar­jo­ta päi­vä­hoi­to­pal­ve­lua vähän eri­lai­ses­sa pake­tis­sa. Esim mei­dän päi­vä­ko­dis­sa on enem­män hoi­ta­jia per lap­si kuin kun­nal­li­sis­sa, mut­ta päi­vit­täi­nen hoi­toai­ka on lyhyem­pi ja lomat pidem­mät. Vai­kea kuvi­tel­la että kun­nal­li­ses­sa päi­vä­ko­dis­sa voi­tai­siin poi­ke­ta peruskaavasta.

  2. Saman sum­man voi­si antaa myös kau­pun­gin omil­le päi­vä­ko­deil­le vapaas­ti käy­tet­tä­väk­si. Talou­del­li­nen auto­no­mia voi­si vir­kis­tää nii­den toi­min­taa kummasti.”

    Ja jär­ke­vöit­tää rahan­käyt­töä. Tam­pe­reel­la esi­mer­kik­si jokai­nen Tam­pe­reen ate­rian teke­mä ate­ria mak­se­taan erik­seen ja ate­riat tila­taan edel­li­se­nä päi­vä­nä (tilaa­ja-tuot­ta­ja ‑mal­li näet). Jos päi­vä­ko­ti sai­si tilaa­mat­ta jää­vis­tä ate­riois­ta syn­ty­vän sääs­tön itsel­leen, niin ihan var­mas­ti työn­te­ki­jöi­tä alkai­si kiin­nos­taa, mil­loin lap­set lomai­le­vat. Nykyi­sel­lään lomis­ta ilmoit­ta­mi­nen on teh­ty sen ver­ran han­ka­lak­si, että ilmoit­ta­mi­nen jää aina vii­me tippaan.

    En nyt siis tar­koi­ta kou­lu­jen loma-aikoi­na pidet­tä­viä lomia, vaan mui­ta omia lomia.

  3. Osmo: “Yksi­tyi­siä päi­vä­ko­te­ja syn­tyy, jos van­hem­mat halua­vat pan­na lap­sen­sa nii­hin. Päi­vä­ko­dil­le ei voi ant­taa oikeut­ta vali­koi­da lap­sia, kos­ka se joh­tai­si pal­ve­lu­jen eriarvoistumiseen.”

    Mik­si ei? Ihmi­set ovat eriar­voi­sia. Ihmis­ten varal­li­suus on eriar­vois­ta. Mik­si rikas ei sai­si käyt­tää varal­li­suut­taan tar­jo­tak­seen lap­sel­leen sel­lai­sen päi­vä­ko­ti- ja kou­lu­ym­pä­ris­tön, jois­sa oli­si riit­tä­väs­ti hen­ki­lö­kun­taa lap­si­mää­rää koh­den sekä riit­tä­vän osaa­vaa ja työ­hön­sä moti­voi­tu­nut­ta, mah­dol­li­suuk­sia las­ten suu­rem­piin yksi­löl­li­siin valin­toi­hin ja las­ten parem­paan yksi­löl­li­seen huo­mioi­mi­seen kuin suu­ris­sa ryh­mä­kois­sa, mau­kas­ta ja kor­kea­luok­kais­ta ravin­toa joka ei oli­si teol­li­ses­ti tuo­tet­tua, virik­keel­li­nen ympä­ris­tö sekä sisä- että ulko­ti­lois­sa, moni­puo­li­set ja kor­kea­ta­soi­set ope­tuk­sen, har­ras­ta­mi­sen, leik­ki­mi­sen tms. väli­neet ja mah­dol­li­suu­det, vaki­tui­nen las­ten ja nuor­ten psy­kiat­ri, sekä ääri­ti­lan­teis­sa oikeus erot­taa häiriköivät/väkivaltaiset/toistuvasti kou­lu­kiusaa­vat tms. lapset/nuoret joi­den voi­daan perus­tel­lus­ti kat­soa mer­kit­tä­väs­ti häi­rit­se­vän mui­den viih­ty­vyyt­tä… ja niin edelleen.

    Mik­si rahal­la saa ostaa lap­sel­leen talon täy­teen tava­raa, kym­me­nen loma­mat­kaa, ran­nek­keen lin­nan­mäel­le koko kesäk­si, mut­ta ei jotain sel­lais­ta, jol­la voi­si olla todel­la mer­ki­tys­tä lap­sen hyvinvoinnille?

    Onko yksi­tyi­nen, las­ten kehi­tyk­sen kun­nal­li­sia päi­vä­ko­te­ja parem­min huo­mioi­va ylel­li­sem­pi päi­vä­ko­ti virik­keel­li­sem­pi­ne ympä­ris­töi­neen ja riit­tä­vi­nen hoi­ta­ja­mää­ri­neen pois kun­nal­li­sia päi­vä­ko­te­ja käy­vien las­ten hyvinvoinnista?

    Onko yksi­tyi­nen kou­lu, jos­sa oli­si kak­sin­ker­tai­nen opet­ta­ja­mää­rä perus­kou­lui­hin ver­rat­tu­na, viih­tyi­sä puis­to­mai­nen piha, kun­non väli­neis­töl­lä varus­te­tut luo­kat, parem­pi yksi­lö­koh­tai­sen ope­tuk­sen huo­mioi­mi­nen, tasok­kaam­pi ruo­ka (jne. kuten yllä) pois perus­kou­lua käy­vien las­ten hyvinvoinnista?

  4. Lap­sem­me on ollut yksi­tyi­ses­sä päi­vä­ko­dis­sa Turun kau­pun­gin osto­pal­ve­luso­pi­muk­sel­la (alun perin yhdis­tys, 2010 alus­ta yhdis­tyk­sen hal­lin­noi­ma Oy). Kau­pun­ki luo­puu täs­tä ja tilal­le tulee pal­ve­luse­te­li. Ensi­vii­kol­la on info mitä todel­la tulee tapah­tu­maan, kukaan ei vie­lä oikein tie­dä. Siis mikä tulee lopul­li­sek­si kus­tan­nuk­sek­si. Päi­vä­ko­te­ja pitä­vän yhdis­tyk­sen alku­pe­räi­se­nä tavoit­tee­na on ollut tukea moni­kult­tuu­ri­suut­ta ja edis­tää tähän liit­ty­viä asioita.
    Kau­pun­ki tar­jo­aa paik­kaa kau­pun­gin päi­vä­ko­dis­ta joka tapauksessa.
    Kukaan ei oikein tun­nut tie­tä­vän, mis­tä on kysy­mys — siis kus­tan­nus­ten jakautumisesta.
    Nyt pitäi­si ava­ta, kuten Osmo ehdot­taa, koko jär­jes­tel­mä. Koko­nais­kus­tan­nus pöy­tään. Voi olla, että moni­kult­tuu­ri­nen päi­vä­ko­tim­me (kan­sal­li­suuk­sia tois­ta­kym­men­tä) on ollut kun­nal­le hiu­kan kal­liim­pi — vaa­tii enem­män hoi­ta­jia (?) (ensi­vii­kol­la olen viisaampi).
    Lap­sem­me on hyväs­sä päi­vä­ko­dis­sa, ja voin mak­saa sii­tä vähän yli­mää­räis­tä, että nyky­ti­lan­ne saa jat­kua. Mut­ta jos­kus toi­voi­si, että nämä muu­tok­set teh­täi­siin niin, ettei­vät jo koh­tee­na ole­vat kär­si­si. Täs­sä taas ne vähä­va­rai­set lap­set, joi­den van­hem­mil­la ei ole lait­taa mitään ekstraa päi­vä­hoi­toon, erot­tu­vat joukosta.

  5. Eri sää­tiöi­den tai yhdis­tys­ten yllä­pi­tä­mät päi­vä­ko­dit ovat sitou­tu­nei­ta toi­min­taan­sa ja voi­vat saa­da emo-orga­ni­saa­tiol­ta yli­mää­räis­tä tukea, jol­loin niil­lä on käy­tös­sä parem­mat resurs­sit kuin kun­nal­li­sis­sa päi­vä­ko­deis­sa. Kun­ta voi saa­da edul­li­sen osto­pal­ve­luso­pi­muk­sen täl­lai­sen päi­vä­ko­din kans­sa; täl­lai­set yksi­tyi­set päi­vä­ko­dit ovat oikein tervetulleita.

    Toi­saal­ta on myös yksi­tyi­siä päi­vä­ko­te­ja, jois­sa on lii­an vähän ja epä­pä­te­vää hen­ki­lö­kun­taa, lii­an ahtaat ja puut­teel­li­set tilat ja esi­mer­kik­si ruo­ka­huol­to osin van­hem­pien vas­tuul­la (ja sil­ti van­hem­mat voi­vat pitää nii­tä kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­toa houkuttelevampina.)

    Kun­nal­la on vas­tuu kai­kes­ta päi­vä­hoi­dos­ta ja vel­vol­li­suus val­voa yksi­tyis­ten päi­vä­ko­tien toi­min­taa — mut­ta kun päi­vä­hoi­to­pai­kois­ta on akuut­ti pula, on kor­kea kyn­nys kiel­tää yhden­kään päi­vä­ko­din toi­min­taa. Yksi­tyi­sen päi­vä­hoi­don lisää­mi­nen on hyvä asia, jos se sääs­tää kun­nan varo­ja, mut­ta huo­no, jos hoi­don taso ja tur­val­li­suus las­kee. Yleen­sä on vali­tet­ta­vas­ti niin, että mini­mi­nor­mi on se, joka mää­rit­tää toi­min­nan tason. Sik­si resurs­se­ja tar­vi­taan lisää val­von­taan, että edes mini­mi­vaa­ti­muk­set täytetään.

  6. Jos yksi­tyi­nen päi­vä­ko­ti joh­taa kehi­tys­tä sii­hen, että lap­sen hoi­to­päi­vän sisäl­tö para­nee, sil­loin nii­tä tar­vi­taan. Lap­sel­le pitäi­si alkaa tar­jo­ta aka­tee­mi­sia tai­to­ja (luke­mis­ta, las­ke­mis­ta) jo pal­jon var­hai­sem­min kuin meil­lä Suo­mes­sa teh­dään. Esi­kou­lu­kin on tyh­jä­käyn­tiä nyky­muo­dos­saan. Olen kuul­lut, että esi­kou­lu­ryh­mis­sä vain muu­ta­ma oppii esim. luke­maan. Se on iso vahin­ko, sil­lä mah­dol­li­suuk­sia on haaskattu.

    Lap­set halua­vat oppia, mut­ta las­ten­tar­han­opet­ta­jat eivät halua jär­jes­tää ja kehit­tää opetusta.

    Yksi­tyi­nen päi­vä­ko­ti voi olla jos­kus myös hen­ki­ses­ti ter­ve­tul­lut vaih­toeh­to, jos kun­nal­li­ses­sa lai­tok­ses­sa alkaa ahdistaa.

    Jäm­sän­kos­kel­la päi­vä­ko­ti Koi­vu­lin­nan joh­ta­ja teki las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen pojas­ta­ni, joka oli pyö­räil­lyt pie­nel­lä pyö­räl­lään koto­aan päi­vä­ko­din pihaan. Hän ehti juu­ri ennen lou­naan alkua lau­ta­sen ääreen. Päi­vä­ko­din joh­ta­ja muo­toi­li las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen poi­ka­ni lou­nas­nä­läs­tä. “Syö jopa ahmien.” Sii­tä syn­tyi­kin mah­do­ton keitos.

    Hen­ki­lö­kun­nan ammat­ti­tai­to ei riit­tä­nyt tun­nis­ta­maan sitä, että poi­ka oli saa­pu­nut pyö­räil­len päi­vä­ko­tiin. On kai­ken alleen murs­kaa­va nor­mi, että kaik­ki lap­set kul­je­te­taan hen­ki­lö­au­toil­la päi­vä­ko­din por­til­le, kukin lap­si erik­seen. Tääl­lä maa­kun­nis­sa ei kevyt­lii­ken­ne ole mie­li­ku­vis­sa mikään vaih­toeh­to, jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä puhumattakaan.

    Poi­ka­ni oli kysei­ses­sä päi­vä­ko­dis­sa hoi­dos­sa yhden vuo­den, mel­ko tar­kal­leen. Tila­sin äsket­täin siel­tä asia­kas­pa­pe­ri­ni. Nip­pu on yli sen­tin pak­sui­nen, hen­ki­lö­kun­nal­la on ollut kovas­ti aikaa istua kir­joit­ta­mas­sa väit­tä­miä ja lausun­to­ja, joi­hin minun lie­nee nyt pak­ko ryh­tyä vaa­ti­maan muu­tok­sia. Samaan aikaan käden­tai­doil­le eli askar­te­lul­le ja piir­tä­mi­sel­le on varat­tu tun­ti var­hain aamul­la, jol­loin kaik­ki lap­set eivät ole vie­lä edes saapuneet. 

    Hen­ki­lö­kun­nan aika vie­räh­tää näkö­jään sii­nä, että he arvos­te­le­vat lap­sia ja per­hei­tä kir­jal­li­ses­ti. Var­si­nai­nen kou­lu­tus tähän arvioin­ti­työ­hön puut­tuu jokaiselta. 

    Se on selkäänpuukotusta. 

    Niin­pä on vaa­dit­ta­va hoi­to­päi­vän sisäl­lön kehit­tä­mis­tä. Lisää aka­tee­mis­ten tai­to­jen ope­tus­ta lapsille!

  7. Kun en tun­ne jut­tu­ja enää lain­kaan, niin esi­tän kysymyksen.
    Moni­ko isä/äiti jäi­si aina­kin jok­si­kin aikaa nor­maa­lin äitiys/isyysloman jäl­keen hoi­ta­maan lasta/lapsiaan, mikä­li sai­si kun­nal­ta tuon 800/1200 euroa per lap­si? Tee lapsi/vuosi, niin noil­la rahoil­la kyl­lä aika moni hoi­tai­si lap­set itse. Ei tie­tys­ti kaik­ki, mut­ta kuitenkin.
    Mik­si on siis jär­ke­väm­pää kun­nal­le mak­saa raho­ja jol­le­kin päi­vä­ko­dil­le , kuin van­hem­mil­le? Tie­dän, että mones­sa kun­nas­sa on joku kun­ta­tu­ki, mut­ta eivät tai­da olla ihan noi­ta suuruusluokkia.
    En tie­dä­mi­kä, mut­ta joku mät­tää mie­les­tä­ni. Eikö­hän mah­dol­li­set vää­rin­käy­tök­set ole nyky­ään aika help­po havaita?

  8. Ker­to­mus Espoon päi­vä­ko­din kilpailutuksesta:

    Erääs­sä espoo­lai­ses­sa osto­pal­ve­lu­päi­vä­ko­dis­sa oli päi­vä­ko­tiin erit­täin tyy­ty­väi­siä van­hem­pia. Kil­pai­lu­tus kui­ten­kin jär­jes­te­tään vii­den vuo­den välein ja se oli edes­sä. Tyy­ty­väi­set van­hem­mat kerä­si­vät yksis­sä tuu­min adres­sin, että päi­vä­ko­ti sai­si jat­kaa (tilat oli­si­vat säi­ly­neet, mut­ta hen­ki­lö­kun­ta vaih­tu­nut, jos nykyi­nen päi­vä­ko­ti ei voit­tai­si kilpailutusta). 

    Uusien ja van­ho­jen päi­vä­ko­tiy­rit­tä­jien tasa-arvon takaa­mi­sek­si kil­pai­lu­tuk­ses­sa ei kat­so­ta men­nei­syy­den onnis­tu­mis­ta vaan kil­pai­lu­tuk­sen kri­tee­rit perus­tu­vat tule­vai­suu­den lupauk­siin. Eli van­hem­pien adres­si ohi­tet­tiin eikä hyvin tähän asti jär­jes­te­tyl­lä hoi­dol­la ollut mer­ki­tys­tä kilpailutuksessa. 

    Nykyi­nen päi­vä­ko­tiy­rit­tä­jä perus­ti ennus­teen­sa tule­vai­suu­des­ta (mm. las­ten­tar­han­opet­ta­jien mää­räs­tä suh­tees­sa las­ten­hoi­ta­jiin) nykyi­seen tilan­tee­seen. Lap­sil­le on toki parem­pi, että nykyi­set (hyvät) hoi­ta­jat jat­ka­vat kuin se, että päi­vä­ko­ti vaih­taa mer­kit­tä­vän osan las­ten­hoi­ta­jis­ta las­ten­tar­han­opet­ta­jiin. Uusi yrit­tä­jä sen sijaan lupa­si, että lähes kaik­ki sen hoi­ta­jat ovat las­ten­tar­han­opet­ta­jia, luul­ta­vas­ti täy­sin tie­täen, ettei tule lupauk­seen­sa pys­ty­mään. Petok­ses­ta yrit­tä­jää ei saa kiin­ni, kun aina voi sanoa, ettem­me saa­neet tar­peek­si las­ten­tar­han­opet­ta­jia ja seu­raa­vaan kil­pai­lu­tuk­seen men­neil­lä lupauk­sil­la ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka toteu­tu­neen hoi­don tasoa ei ker­ran saa katsoa.

  9. Päi­vä­ko­din joh­ta­ja muo­toi­li las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen poi­ka­ni lou­nas­nä­läs­tä. “Syö jopa ahmien.””

    Mei­dän hoi­kal­le, mut­ta hyvin syö­väl­le, pojal­le on kuu­lem­ma jos­kus jou­dut­tu hake­maan keit­tiöl­tä lisää ruo­kaa. Mil­lai­set­han pape­rit sii­tä­kin on tehty? 😉

  10. Osmo: Hie­no kir­joi­tus. Tätä en tosin ymmär­rä laisinkaan:

    Päi­vä­ko­dil­le ei voi ant­taa oikeut­ta vali­koi­da lap­sia, kos­ka se joh­tai­si pal­ve­lu­jen eriarvoistumiseen.

    Sen lisäks oon az:n ja MIVa:n kans­sa samaa mieltä.

  11. MIVa:

    Tee lapsi/vuosi, niin noil­la rahoil­la kyl­lä aika moni hoi­tai­si lap­set itse. Ei tie­tys­ti kaik­ki, mut­ta kuitenkin.
    Mik­si on siis jär­ke­väm­pää kun­nal­le mak­saa raho­ja jol­le­kin päi­vä­ko­dil­le , kuin vanhemmille? 

    Ensim­mäi­sek­si, jos lap­si on päi­vä­ko­dis­sa, niin noin ole­tua­sar­voi­ses­ti kun­ta kerää muu­toin koto­na ole­van van­hem­man kun­nal­lis­ve­roi­na ihan koh­tuul­li­sen sum­man. Toi­sek­si, noil­la raha­sum­mil­la löy­tyi­si jo sit­ten nii­tä­kin, jot­ka todel­la­kin teki­si­vät lapsen/vuosi ja keräi­si­vät tääl­lä tavoin elin­ta­son, joka ei ole tavan­omai­sen kah­den pal­kan­saa­jan per­heen ulot­tu­vis­sa (joi­den pitä­si kui­ten­kin vero­tu­loil­laan se toi­sil­le kustantaa).

  12. Kai­sa Ruokamolle:

    Esi­kou­lu ei ole tyh­jä­käyn­tiä. Nyky­ään lähes puo­let lap­sis­ta osaa lukea kou­luun tul­le­saan. Lisäk­si on oival­lis­ta, että Suo­mes­sa ymmär­re­tään antaa las­ten leik­kiä — ilman suu­ria aka­tee­mi­sia tavoit­tei­ta jo päiväkodissa.

    Hen­ki­lö­kun­ta kir­joit­taa nii­tä lap­pu­ja, kos­ka se on hei­dän laki­sää­tei­nen vel­vol­li­suus. Kuten las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen teke­mi­nen­kin on. Myös hen­ki­lö­kun­ta mie­lel­lään kar­si­si byrokratiaa. 

    Jos lap­ses­ta­si on oltu huo­li­saan niin pal­jon, että hänes­tä on teh­ty las­ten­suo­je­luil­moi­tus, ker­to­ma­si ei var­maan­kaan ollut aivan koko tarina.

  13. Kyl­lä­hän ne kil­pai­lusään­nök­set vai­kut­ta­vat asi­aan aika pal­jon: jos kun­ta ostaa pal­ve­lu­ja yksi­tyi­sel­tä, ne on kil­pa­lu­tet­ta­va ja useim­mi­ten hal­vin voit­taa — eli se sii­tä tasokkuudesta.
    Rat­kai­su on pal­ve­luse­te­li, joka anne­taan huol­ta­jil­le, joil­le siis jää valin­nan vapaus. Kun­ta voi ohja­ta — toi­sil­le anne­taan päi­vä­ko­ti­paik­ka, toi­sil­le pal­ve­luse­te­li — sään­nöt tie­tys­ti pitää olla.
    Koti­hoi­don­tu­ki (mah­dol­li­si­ne kun­ta­li­si­neen) on aina vaih­toeh­to­na, mut­ta eihän sekään kai­kil­le sovellu.

  14. MIVa:
    “Moni­ko isä/äiti jäi­si aina­kin jok­si­kin aikaa nor­maa­lin äitiys/isyysloman jäl­keen hoi­ta­maan lasta/lapsiaan, mikä­li sai­si kun­nal­ta tuon 800/1200 euroa per lapsi?”

    Aivan lii­an moni. Sen takia sitä rahaa ei anne­ta niil­le van­hem­mil­le. Jos äiti (ja niin päin­hän se meni­si) jää kotiin hoi­ta­maan las­ta, hän ei ole töis­sä eikä mak­sa vero­ja. Vaik­ka meno­puo­lel­la on saman­te­ke­vää tue­taan­ko koti­hoi­toa vai päi­vä­hoi­tao ton­nil­la, tulo­puo­lel­la ero on suu­ri. Hel­pos­ti jopa suu­rem­pi kuin se tuhat euroa.

    Sen lisäk­si että koti­hoi­to tulee hoi­to­het­kel­lä yhteis­kun­nal­le kal­liik­si mene­tet­ty­jen vero­jen ja tuo­tan­non takia, on suu­ri ris­ki että pit­kä pois­sao­lo töis­tä vie­raan­nut­taa äidin koko­naan työ­mark­ki­noil­ta jol­loin vahin­ko on pysy­vä. Nais­ten ja mies­ten palk­kae­rot säi­ly­vät, nai­nen ei ole talou­del­li­ses­ti itse­näi­nen, val­tion­ta­lou­den kes­tä­vyys­va­je pahe­nee, tule­vai­suu­des­sa kysei­nen nai­nen jou­tuu pel­käl­le kan­sa­ne­läk­keel­le jos mies ei suvait­se elät­tää, jne. Kotiäi­tiyh­teis­kun­ta on kal­lis ja monel­la tapaa epämielyttävä.

    Se on tie­tys­ti myös eriar­vois­ta­va yhteis­kun­ta, kos­ka sil­loin lap­sen saa­man var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tu riip­puu vah­vas­ti hänen van­hem­mis­taan. Päi­vä­ko­ti­mal­lis­sa lap­si saa hyvää päi­vä­hoi­toa riip­pu­mat­ta sii­tä onko hänen van­hem­pan­sa perus­kou­lu-poh­jal­ta pon­nis­ta­nei­ta alko­ho­lis­te­ja vai kas­va­tus­tei­teen mais­te­rei­ta. Jos koti­hoi­don­tuel­la ohja­taan kaik­ki lap­set kotiin, niin erot var­hais­kas­va­tuk­sen laa­dus­sa ovat hui­keat. Se on omi­aan vähen­tä­mään sosi­aa­lis­ta liik­ku­vuut­ta, joka on pait­si epä­ta­sa-arvois­ta, myös yhteis­kun­nal­li­ses­ti tehotonta.

    Eli kyl­lä, koti­hoi­don­tu­kea on poh­dit­tu aina­kin jois­sain pii­reis­sä, ja se on todet­tu huo­nok­si ratkaisuksi.

  15. az:
    “Onko yksi­tyi­nen, las­ten kehi­tyk­sen kun­nal­li­sia päi­vä­ko­te­ja parem­min huo­mioi­va ylel­li­sem­pi päi­vä­ko­ti virik­keel­li­sem­pi­ne ympä­ris­töi­neen ja riit­tä­vi­nen hoi­ta­ja­mää­ri­neen pois kun­nal­li­sia päi­vä­ko­te­ja käy­vien las­ten hyvinvoinnista?”

    On. Jos rik­kai­den lap­set ovat yksi­tyi­ses­sä päi­vä­hoi­dos­sa, ei rik­kai­ta kiin­nos­ta kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don taso ja se nopeas­ti romah­taa. Jos me haluam­me yllä­pi­tää kor­kea­ta­sois­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitää var­mis­taa että val­tao­sa kan­sas­ta käyt­tää näi­tä pal­ve­lui­ta. Muu­ten näi­den pal­ve­lui­den poliit­ti­nen tuki kato­aa ja nii­den laa­tu laskee.

    Sama pätee aivan kaik­keen: kou­lui­hin, ter­vey­den­huol­toon, jopa ylei­seen tur­val­li­suu­teen. Jos rik­kaat saa­vat aidat­tua itsen­sä yksi­tyis­ten tur­val­li­suus­fir­mo­jen suo­jaa­miin aitauk­siin, niin rik­kai­den mie­len­kiin­to jul­ki­sen polii­sin toi­min­taa koh­taan laskee.

    Rik­kai­den itsel­leen mak­sa­maa yksi­tyis­tä päi­vä­hoi­toa ei voi­da kiel­tää, mut­ta en usko että sitä kan­nat­taa eri­tyi­sem­min jul­ki­sis­ta varois­ta subventoida.

  16. Mei­dän poi­kam­me oli jos­kus 10 v sit­ten yksi­tyi­ses­sä päi­vä­ko­dis­sa Espoos­sa. Tämän päi­vä­ko­din tilat oli raken­net­tu satun­nai­siin yli­jää­mä­ti­loi­hin ker­ros­ta­los­sa ja mität­tö­män pie­ni aidat­tu leik­kia­lue pihal­la. Hoi­ta­jat vaih­tui­vat jat­ku­vas­ti ja las­ten lelu ja muu väli­neis­tö ole­ma­ton. Kävin ver­tai­le­mas­sa olo­ja kau­pun­gin päi­vä­ko­tei­hin, jois­sa ei kui­ten­kaan ollut paik­ko­ja. Espoon mak­set­tua oman osuu­ten­sa päi­vä­hoi­don tues­ta meil­le van­hem­mil­le jää­vä hoi­to­mak­su oli huo­mat­ta­vas­ti alhai­sem­pi kuin mitä se oli­si ollut kun­nal­li­ses­sa päiväkodissa.Kunnallisten päi­vä­ko­ti­paik­ko­jen puut­tees­ta joh­tuen poi­kam­me sai siis huo­nom­paa päi­vä­hoi­toa, mut­ta halvemmalla.

  17. Yksi­tyi­siä päi­vä­ko­te­ja syn­tyy, jos van­hem­mat halua­vat pan­na lap­sen­sa nii­hin. Päi­vä­ko­dil­le ei voi ant­taa oikeut­ta vali­koi­da lap­sia, kos­ka se joh­tai­si pal­ve­lu­jen eriar­vois­tu­mi­seen.

    Itse­kin kiin­ni­tin huo­mio­ta tähän koh­taan. Van­hem­mat halua­vat usein käyt­tää resurs­se­ja — esi­mer­kik­si rahaa — las­ten­sa hyväk­si, isoh­ko­ja­kin mää­riä. Meil­lä on van­hem­pi poi­ka kun­nan osto­pal­ve­lu­na yksi­tyi­ses­sä kan­sain­vä­li­ses­sä päi­vä­ko­dis­sa. Kun hän sin­ne pää­si kun­nal­li­ses­sa ohjel­mas­sa, paik­ka annet­tiin arval­la. Yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta taas sin­ne pää­see rahal­la. Jos löy­tyi­si päi­vä­ko­te­ja, jot­ka koh­den­tai­si­vat resurs­se­ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­seen var­hais­kas­va­tuk­seen ja vali­koi­si lap­sia, nii­tä voi­si löy­tyä useam­paan eri tar­koi­tuk­seen. Poliit­ti­ses­ti kor­rek­te­ja vali­koi­mis­kri­tee­re­jä­kin on, kuten tie­tyt eri­tyis­tar­peet, mut­ta mik­si nii­tä ei voi olla muita? 

    Tämä on joten­kin sukua sil­le ajat­te­lu­lin­jal­le, jos­sa on ihan OK ja hyväk­syt­tä­vää, että meil­lä on musiik­kiin, kuvaa­ma­tai­toon, urhei­luun ja jopa kie­liin kes­kit­ty­viä kou­lu­ja, mut­ta mate­ma­tiik­kaan tai luon­non­tie­tei­siin eri­kois­tu­neet ovat hyi­hyi, kos­ka ne teke­vät ihmi­sis­tä eriar­voi­sia.

    Laa­jem­min aja­tel­len, minus­ta eri hoi­to­muo­dot pitäi­si lait­taa osa­puil­leen samal­le vii­val­le ja ero­jen pitäi­si pää­sään­töi­ses­ti hei­jas­tel­la mah­dol­li­sia ulkois- ja elä­män­kaa­ri­vai­ku­tuk­sia. Eli, on mie­les­tä­ni ihan OK, jos päi­vä­hoi­toa tue­taan suh­tees­sa koti­hoi­toon sik­si, että se on var­hais­kas­va­tuk­sel­li­sen näkö­kul­man vuok­si “kan­nat­ta­vaa”, tai sik­si, että työs­sä käy­vä van­hem­pi mak­saa veroi­na enem­män ja siten on “kan­nat­ta­vam­pi” kun­nal­le tai sik­si, että poten­ti­aa­li­sen koti­hoi­ta­jan elin­ai­kai­sen vero­ker­ty­män tai muu­ten vaan tulo­jen nyky­ar­vo tekee sub­ven­tios­ta positiivissummaisen. 

    Yllä esi­te­tyt kau­hu­ku­vat päi­vä­hoi­dos­ta ja las­ten­suo­je­lus­ta ovat liik­ku­neet tääl­lä­kin, mut­ta aina­kin mei­dän iso­ko­kois­ten poi­kien kol­min­ker­tai­sil­le annok­sil­le on päi­vä­ko­deis­sa lähin­nä nau­res­kel­tu. Niin yksi­tyi­sel­lä kuin julkisellakin.

  18. Yksi­tyis­ten päi­vä­ko­tien ja hoi­to­lai­tos­ten ongel­ma­na on kun­tien pouk­koi­lu osto­jen suh­teen. Yksi­tyi­set jou­tu­vat teke­mään pit­kä­ai­kai­sia inves­toin­te­ja ja mui­ta sitou­muk­sia ja sit­ten jona­kin vuon­na asiak­kai­ta on ja toi­se­na ei ole.

    Tämä epä­var­muus lisää yksi­tyis­ten lai­tos­ten kus­tan­nuk­sia. Ne jou­tu­vat lait­ta­maan hin­toi­hin­sa ris­ki­li­sän sii­tä, että kau­pun­ki yhtäk­kiä päät­tää­kin lopet­taa ostopalvelusopimuksia.

    Kun­tien pitäi­si­kin ymmär­tää tilan­ne ja pyr­kiä luo­maan yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le suh­teel­li­sen vakaa toimintaympäristö.

    Lap­si­koh­tai­nen hin­ta jat­ku­van kil­pai­lut­ta­mi­sen sijas­ta saat­tai­si olla paran­nus tilan­tee­seen. Mut­ta joka tapauk­ses­sa kun­nan täy­tyy edel­leen aset­taa kri­tee­rei­tä ja val­voa yksi­tyis­ten pal­ve­lun­tuot­ta­jien pal­ve­lun tasoa.

  19. Kai­sa Ruo­ka­mo kirjoittaa: 

    Lap­sel­le pitäi­si alkaa tar­jo­ta aka­tee­mi­sia tai­to­ja (luke­mis­ta, las­ke­mis­ta) jo pal­jon var­hai­sem­min kuin meil­lä Suo­mes­sa tehdään. 

    Mik­si?

    Mikä esim. Bel­gias­sa on parem­min kuin meil­lä? Pisa-menes­tyk­sen valos­sa monet asian­tun­ti­jat ovat sitä miel­tä, että nime­no­maan pit­kä lei­kin­täy­tei­nen lap­suus kehit­tää lap­sen kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä ja sen­so­ris­ta inte­graa­tioi­ta par­hai­ten ja antaa näin ollen suo­ma­lais­lap­sel­le parem­mat val­miu­det var­si­nai­siin oppi­si­säl­töi­hin myö­hem­min kuin kes­kieu­roop­pa­lai­sil­le kollegoilleen. 

    Hyvin vakuut­ta­va ero oli suo­ma­lais­las­ten ja ‑nuor­ten hyväk­si suo­riu­tu­mi­ses­sa Pisa-tes­teis­sä näi­hin alhai­sen kou­lu­na­loi­tusiän maihin. 

    +++++++++

    Tähän uhri­ta­ri­naan kun­nal­li­ses­ta päi­vä­ko­dis­ta ei voi ottaa anne­tuil­la tie­doil­la mitään kan­taa. Jos halu­aa vakuut­taa ihmi­siä itse­ään koh­dan­nees­ta vää­ryy­des­tä, niin hie­man yksi­tyis­koh­tai­sem­pi sel­vi­tys oli­si paikallaan. 

    Lap­si­han saa kyl­lä tul­la yksin päi­vä­ko­tiin van­hem­pien vas­tuul­la, mikä­li sii­tä päi­vä­ko­din kans­sa teh­dään kir­jal­li­nen sopi­mus. Ilmei­ses­ti täl­lais­ta sopi­mus­ta ei ollut?

    Tun­te­mat­ta reit­tiä ja lap­sen kehi­tys­ta­soa, on aivan mah­do­ton­ta saa­da tilan­tees­ta koko­nais­ku­vaa. Ehkä läh­tö­koh­tai­ses­ti pitäi­sin pol­ku­pyö­räl­lä yksin kul­ke­mis­ta päi­vä­ko­tiin arve­lut­ta­va­na, mut­ta tie­tä­mät­tä nyt tämän enem­pää, niin en sano mitään.

  20. Yllä esi­te­tyt kau­hu­ku­vat päi­vä­hoi­dos­ta ja las­ten­suo­je­lus­ta ovat liik­ku­neet tääl­lä­kin, mut­ta aina­kin mei­dän iso­ko­kois­ten poi­kien kol­min­ker­tai­sil­le annok­sil­le on päi­vä­ko­deis­sa lähin­nä nau­res­kel­tu. Niin yksi­tyi­sel­lä kuin julkisellakin.

    Sama tääl­lä! Kyl­lä aktii­vi­sil­le pojil­le ja tytöil­le­kin ruo­ka mais­tuu usein “ahmien” ja vie­lä se kol­mas­kin annos. Lähin­nä se on lai­tet­tu vain päi­vä­ko­deis­sa mie­li­hy­väl­lä merkille. 

    Ruo­ka­mo on kun­nos­tau­tu­nut vähän joka puo­lel­la net­tiä näil­lä epä­mää­räi­sil­lä sala­liit­to­teo­rioil­laan las­ten­suo­je­lus­ta. Jätän ne hyväl­lä omal­la­tun­nol­la omaan arvoonsa/arvottomuuteensa.

    Enkä usko, että yhdes­tä­kään päi­vä­ko­dis­ta lähe­te­tään las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sia sen takia, että hyvä­kun­toi­sel­le lap­sel­le mais­tuu ruo­ka hyvin.

  21. Komp­paan Eli­naa osit­tain. Lap­sia ei koke­muk­se­ni mukaan ole mitään miel­tä läh­teä “prep­paa­maan”. Eri asia on sit­ten se, miten leik­kiä ohja­taan ja ohjeis­te­taan. Eivät ne vaih­toeh­dot ole “nenä kiin­ni kir­jas­sa” ja “ele­tään kuin siat pellossa”.

    Lii­an kun­nian­hi­moi­set suun­ni­tel­mat luok­kaa “dif­fe­ren­ti­aa­lyh­tä­löi­tä kuusi­vuo­tiail­le”, eivät edis­tä oikein mitään, mut­ta toi­saal­ta, kyl­lä niil­le lap­sil­le voi tar­jo­ta jotain muu­ta­kin teke­mis­tä kuin pää­tön juok­se­mi­nen pai­kas­ta toiseen. 

    Ja yllä­tys sen­tään, lap­set oppi­vat usein lei­kin var­jol­la­kin luke­maan. Näin aina­kin minun van­he­pi poi­ka­ni oppi noin neli­vuo­ti­aa­na. Siis ihan sil­lä, että annoim­me leluik­si eri­lai­sia kir­jain­pa­la­pe­le­jä ja vähän neu­voim­me leikissä.

  22. ilk­ka: “Jos me haluam­me yllä­pi­tää kor­kea­ta­sois­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta, pitää var­mis­taa että val­tao­sa kan­sas­ta käyt­tää näi­tä pal­ve­lui­ta. Muu­ten näi­den pal­ve­lui­den poliit­ti­nen tuki kato­aa ja nii­den laa­tu laskee.”

    Näin­hän sitä sano­taan, mut­ta onko se tot­ta? Kuin­ka tär­ke­ää rik­kai­den poliit­ti­nen tuki todel­la on?

  23. Sep­po S: “Tämä epä­var­muus lisää yksi­tyis­ten lai­tos­ten kus­tan­nuk­sia. Ne jou­tu­vat lait­ta­maan hin­toi­hin­sa ris­ki­li­sän sii­tä, että kau­pun­ki yhtäk­kiä päät­tää­kin lopet­taa ostopalvelusopimuksia.”

    Joo, lai­ta­pa ris­ki­li­sä, häviät kilpailutuksessa.

    Päi­vä­hoi­to­la­ki vel­voit­taa kun­nat val­vo­maan päi­vä­hoi­toa, niin kun­nal­lis­ta kuin yksi­tyis­tä­kin, mukaan lukien perhepäivähoito.

  24. Tuo kotiäi­ti­ku­vio on erit­täin hyvä point­ti. Kotiäi­ti ei ole kovin­kaan hääp­pöi­ses­sä tilan­tees­sa vie­tet­ty­ään mah­dol­li­ses­ti usei­ta vuo­sia pois työ­elä­mäs­tä. Sin­ne on vai­keam­pi kii­la­ta takai­sin, eikä elä­ket­tä ker­ry. Tuo­hon vie­lä se, että sit­ten jos­kus vii­den­kym­pin kor­vil­la puo­li­so löy­tää nuo­rem­man uuden kump­pa­nin ja jät­tää kotiäi­din taak­seen. Jep jep.

    Nois­ta aka­tee­mi­sis­ta kou­lu­tuk­sis­ta minul­la on koke­mus kave­rin kaut­ta. Hänen poi­kan­sa oli Mek­si­kos­sa eska­ris­sa. Nel­jän vuo­den ikäi­se­nä aloi­tet­tiin englan­nin luke­mi­nen ja sit­ten vii­si­vuo­ti­aa­na tuli­kin mukaan jo rans­ka. Aika hui­mal­ta tun­tuu mei­kä­läi­seen mal­liin tot­tu­neel­le. Pojal­la oli myös läk­sy­jä. Ei se nyt ihan älyt­tö­män tiuk­ka­pi­pois­ta ollut, mut­ta oli­si kai tuon­kin ajan voi­nut vie­lä leik­kiä. Mut­ta poi­ka puhuu kyl­lä espan­jaa äidin­kie­le­nään, suo­mea isän­kie­le­nään ja sit­ten ihan kel­vol­lis­ta englan­tia ja ymmär­tää pääl­le ranskaa.

  25. Itse asias­sa Kai­sa R. ei sano, että poi­ka pyö­räi­li yksin. Päät­te­lin äkki­sel­tään, että las­ten­suo­je­luil­moi­tus liit­tyy joten­kin matkaan. 

    En voi­nut kuvi­tel­la­kaan jon­kun väit­tä­vän että päi­vä­ko­dis­ta teh­täi­siin las­ten­suo­je­luil­moi­tus sen perus­teel­la, että lap­si on joku päi­vä ollut eri­tyi­sen näl­käi­nen. Ajat­te­lin, että siel­lä on todet­tu mat­kan ole­van lii­an tur­va­ton pik­ku­lap­sel­le ja pidet­ty tilan­net­ta lap­sen laiminlyöntinä.

    Eli sii­tä tämä ilmei­nen vää­rin­kä­si­tys, sori!

  26. On. Jos rik­kai­den lap­set ovat yksi­tyi­ses­sä päi­vä­hoi­dos­sa, ei rik­kai­ta kiin­nos­ta kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don taso ja se nopeas­ti romahtaa.”

    Muu­ten­kin yhteis­kun­ta eriy­tyy ryh­miin, jot­ka eivät seu­rus­te­le kes­ke­nään. Näin syn­tyy ryh­miä, joil­la on tois­ten­sa elä­mäs­tä vain ennak­ko­luu­lo­jen muo­kaa­ma käsitys .
    Hyvä esi­merk­ki oli Piia-Noo­ra Kaup­pi, joka yhdes­sä gar­de­roo­bi­vaa­li­mai­nok­ses­sa ker­toi, ettei ole eläis­sän tavan­nut työ­tön­tä tai syrjäytynyttä.

    Sama vai­vaa mon­taa nykyi­sen elii­tin edus­ta­jaa, mut­ta sil­ti he ker­to­vat tie­tä­vän­sä miten köy­hän pitää elää.

  27. Joo, lai­ta­pa ris­ki­li­sä, häviät kilpailutuksessa.

    Päi­vä­hoi­to­la­ki vel­voit­taa kun­nat val­vo­maan päi­vä­hoi­toa, niin kun­nal­lis­ta kuin yksi­tyis­tä­kin, mukaan lukien perhepäivähoito”

    Ris­kit hin­noi­tel­laan aina tar­jouk­see, se joka ei huo­mioi ris­ke­jä on enti­nen kon­kurs­sin teh­nyt yrittäjä.
    Tosin ura­kan häviä­mi­nen on sel­lai­nen ris­ki, joka toteu­tuu 100 % var­muu­del­la, joten se on huo­mioi­ta­va jo alun alkaen­kin lii­ke­toi­min­ta­suun­ni­tel­mas­sa, mut­ta ei sil­lä ole juu­ri vai­ku­tus­ta hin­noit­te­luun, kos­ka se on nor­maa­li tapahtuma.

    Sosi­aa­li-ja ter­veys­pal­ve­lui­den val­von­ta ‚esim raken­nus­toi­min­nan val­von­taan ver­rat­tu­na , on hyvin epä­am­mat­ti­mais­ta ja tehotonta.

  28. En osaa sanoa, enkä läh­de kenen­kään jut­tu­jen toden­pe­räi­syyt­tä sen parem­min kiis­tä­mään kuin tuke­maan­kaan, mut­ta: Olen kyl­lä kuul­lut vas­taa­van­lai­sia kau­hu­ta­ri­noi­ta ja lisäk­si olen las­ten­suo­je­lua “lähel­lä” ole­vil­ta tahoil­ta kuul­lut, että kyl­lä jos­kus ihan absur­deis­ta­kin asiois­ta poh­di­taan las­ten­suo­je­luil­moi­tus­ten teke­mis­tä ihan vaka­vis­saan. En siis oli­si miten­kään tavat­to­man yllät­ty­nyt, jos lap­sen taval­li­suu­des­ta poik­kea­va­na koet­tu näl­käi­syys sai­si jon­kun päi­vä­ko­dis­sa teke­mään lastensuojeluilmoituksen. 

    Kään­tei­sis­tä tapauk­sis­ta — siis tilan­teis­ta, jois­sa ilmoi­tus­ta ei ole teh­ty vaik­ka aihet­ta näyt­täi­si maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­len ole­van ihan riit­tä­väs­ti — on kyl­lä myös esimerkkejä.

    Puu­tun vie­lä yhteen kohtaan:
    Kotiäi­tiyh­teis­kun­ta on kal­lis ja monel­la tapaa epä­mie­lyt­tä­vä.

    Kal­lis” on täs­sä vähän epä­mää­räi­nen mää­re. Kotiäi­din teke­mä työ on arvo­kas­ta, mut­ta se ei näy suo­raan BKTs­sa. Täs­sä mie­les­sä “kal­lis” tar­koit­taa siis kan­san­tu­lon ale­ne­mis­ta. Lisäk­si jon­kin­lai­sen elin­kaa­ri­mal­lin mukaan las­ket­tu­na, useam­pi vuo­si pois työ­elä­mäs­tä tulee mene­tet­tyi­nä tuloi­na “kal­liik­si” yksi­löl­le ja vero­tu­loi­na mitat­tu­na jul­ki­sel­le talou­del­le, mut­ta kan­nat­taa las­kea mukaan myös se, että päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen mak­saa myös koh­tuul­li­sen pal­jon yhteis­kun­nal­le ja sitoo nykyi­sel­lään kou­lu­tet­tua työ­voi­maa, sosi­aa­li­pal­ve­lui­ta muu­ten jne. 

    Lisäk­si on syy­tä huo­mioi­da, että “kotiäi­tiys” ei ole mikään laa­dul­li­nen suu­re, vaan mää­räl­li­nen. Monet lait­ta­vat lap­sen­sa päi­vä­hoi­toon 3–5‑vuotiaana, jot­kut lait­ta­vat lap­set hoi­toon jo 1,5‑vuotiaana (me teim­me näin) ja jot­kut jopa vie­lä aiem­min. Jos jotain ryh­mää näis­tä ei pide­tä “kotiäi­tei­nä”, mut­ta jotain tois­ta pide­tään, niin mis­sä raja menee ja miksi? 

    Koti­hoi­don tukea mak­se­taan muis­taak­se­ni 3‑vuotiaaseen saak­ka ja jos on useam­pia sisa­ruk­sia, niin isom­mis­ta saa jotain ropo­sia lisää.

  29. Jos jotain ryh­mää näis­tä ei pide­tä “kotiäi­tei­nä”, mut­ta jotain tois­ta pide­tään, niin mis­sä raja menee ja miksi?”

    Minä pala­sin esi­koi­ses­ta töi­hin tämän olles­sa kah­dek­san­kui­nen ja kuo­puk­ses­ta tämän olles­sa yhdek­sän­kui­nen (mies jäi kotiin). En koe ollee­ni kotiäi­ti, vaan “vain” äitiyslomalla.

  30. Päi­vä­ko­dis­sa tus­kin yksit­täi­nen työn­te­ki­jä rupe­aa pri­vaa­tis­ti teke­mään lastensuojeluilmoitusta. 

    Asi­aa poh­di­taan amma­til­li­sen yhtei­sön sisäl­lä ja esi­mies on tiu­kas­ti muka­na. Kysees­sä on näin ollen monen ammat­ti-ihmi­sen harkinta. 

    Jos lap­si vai­kut­taa jat­ku­vas­ti ali­ra­vi­tul­ta (yksi ahmi­mi­nen ei sitä taa­tus­ti kenen­kään mie­les­tä ole), niin toki se voi olla perus­te ilmoi­tuk­sel­le. Yleen­sä täl­lai­seen tapauk­seen liit­tyy jo jotain muu­ta­kin näky­vää: lap­sen poik­kea­va käy­tös, puut­tu­va hygie­nia tms. 

    Tur­hia ilmoi­tuk­sia tul­lee lähin­nä naa­pu­reil­ta ja pahan­suo­vil­ta suku­lai­sil­ta, mut­ta eihän niis­sä tapauk­sis­sa ole mitään pelät­tä­vää, jos lap­sen asiat ovat kun­nos­sa. Asia vain tarkistetaan. 

    Eli mik­si las­ten­suo­je­lu­vi­ran­omai­siin pitäi­si suh­tau­tua joten­kin viha­mie­li­ses­ti. He teke­vät työ­tään ja ovat var­mas­ti vain tyy­ty­väi­siä, jos ilmoi­tus osoit­tau­tuu aiheettomaksi.

  31. Lii­an van­ha: “Sosi­aa­li-ja ter­veys­pal­ve­lui­den val­von­ta ‚esim raken­nus­toi­min­nan val­von­taan ver­rat­tu­na, on hyvin epä­am­mat­ti­mais­ta ja tehotonta.”

    Joo, niin se on Suo­mes­sa järjestetty.
    Sys­te­maat­tis­ta val­von­taa ei ole — tosin aikai­sem­min ei val­vo­va viran­omai­nen saa­nut puut­tua puut­teel­li­seen toi­min­taan kuin kan­te­lun perus­teel­la, nyt sen­tään saa.

  32. päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen mak­saa myös koh­tuul­li­sen pal­jon yhteis­kun­nal­le ja sitoo nykyi­sel­lään kou­lu­tet­tua työ­voi­maa, sosi­aa­li­pal­ve­lui­ta muu­ten jne.”

    Jos kaik­ki ne nai­set, joi­den lap­set ovat nyt päi­vä­hoi­dos­sa, hoi­tai­si­vat lap­sen­sa koto­na, niin monel­le nais­val­tai­sel­le alal­le iski­si vaka­va työ­voi­ma­pu­la. Ei ole ihan hal­paa kou­lut­taa esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­ta­jia niin pal­jon, että on varaa pitää iso osa vuo­sia koto­na hoi­ta­mas­sa paria las­ta. Päi­vä­hoi­dos­sa yhdel­lä aikui­sel­la on kon­tol­laan 4–7 las­ta (riip­puen näi­den las­ten iästä).

  33. #
    Olen kyl­lä kuul­lut vas­taa­van­lai­sia kau­hu­ta­ri­noi­ta ja lisäk­si olen las­ten­suo­je­lua “lähel­lä” ole­vil­ta tahoil­ta kuul­lut, että kyl­lä jos­kus ihan absur­deis­ta­kin asiois­ta poh­di­taan las­ten­suo­je­luil­moi­tus­ten teke­mis­tä ihan vakavissaan.
    #


    Lastensuojeluilmoitukset
    Las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sia teh­tiin yhteen­sä 76 007 ja ne kos­ki­vat kai­ken kaik­ki­aan 50 127 lasta
    vuon­na 2008. Las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sia teh­tiin kes­ki­mää­rin 1,5 ilmoi­tus­ta las­ta kohden. 

    Alueit­tain mää­rät vaih­te­le­vat jon­kin ver­ran. Ahve­nan­maal­la las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sia teh­tiin vähi­ten eli 1,1 ilmoi­tus­ta las­ta koh­den kun taas Kai­nuus­sa ja Uudel­la­maal­la kir­jat­tiin 1,7 ilmoi­tus­ta las­ta koh­den (Tau­luk­ko 4).
    Vuo­den 2008 aika­na yli puo­let eli 54 % las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sis­ta koh­dis­tui ikä­ryh­miin 7–12- sekä 13–15-vuotiaisiin. Alle 3‑vuotiaiden osuus las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sis­ta oli pie­nin eli 10,1 %.

    Alu­eel­li­ses­ti tar­kas­tel­tui­na eri ikä­ryh­mien pro­sent­tio­suu­det vaih­te­li­vat, mut­ta ne pysyt­te­li­vät jok­seen­kin saman­suu­rui­si­na ver­rat­tu­na koko maan tasoon (Tau­luk­ko 4).

    Läh­de:
    http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/Tr19_09.pdf

    76007:een las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­seen mah­tuu var­mas­ti kaik­ki mah­dol­li­set huo­li­ha­vain­not lap­ses­ta maas­ta taivaaseen.

  34. tie­de­mies:
    “Täs­sä mie­les­sä “kal­lis” tar­koit­taa siis kan­san­tu­lon ale­ne­mis­ta. Lisäk­si jon­kin­lai­sen elin­kaa­ri­mal­lin mukaan las­ket­tu­na, useam­pi vuo­si pois työ­elä­mäs­tä tulee mene­tet­tyi­nä tuloi­na “kal­liik­si” yksi­löl­le ja vero­tu­loi­na mitat­tu­na jul­ki­sel­le talou­del­le, mut­ta kan­nat­taa las­kea mukaan myös se, että päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen mak­saa myös koh­tuul­li­sen pal­jon yhteis­kun­nal­le ja sitoo nykyi­sel­lään kou­lu­tet­tua työ­voi­maa, sosi­aa­li­pal­ve­lui­ta muu­ten jne.”

    Kal­lis” tar­koit­taa nime­no­maan tuo­ta työ­elä­mäs­tä vie­raan­tu­mi­ses­ta joh­tu­vaa pysy­vää tulon­alen­nus­ta. ei mitään kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dol­lis­ta pii­per­rys­tä. Lisäk­si toki myös sitä, että päi­vä­hoi­dos­sa yksi aikui­nen hoi­taa kak­sin- tai kol­min­ker­tai­sen mää­rän lap­sia ver­rat­tu­na kotiäi­tiin, mut­ta se on suh­tees­sa pie­ni asia.

    Lisäk­si on syy­tä huo­mioi­da, että “kotiäi­tiys” ei ole mikään laa­dul­li­nen suu­re, vaan määrällinen.” 

    Tot­ta kai rajat ovat häi­ly­viä, mut­ta eihän sil­lä ole mitään väliä. Ei tar­vit­se tie­tää mis­sä raja sijait­see tie­tääk­seen että se on ole­mas­sa. Aina­kin sel­lai­set, jot­ka lap­sia han­kit­tu­aan eivät tee päi­vää­kään palk­ka­työ­tä, ovat kotiäi­te­jä. Sel­lai­set ovat yhteis­kun­nal­le kal­lii­ta. Sel­lai­sia löy­tyy Suo­mes­ta­kin, mut­ta vie­lä enem­män mais­ta jois­sa jul­ki­nen sek­to­ri ei ole sat­san­nut var­hais­kas­va­tuk­seen näin pal­joa. Sel­lai­sia löy­tyi­si tule­vai­suu­des­sa lisää jos koti­hoi­don­tu­kea nos­tet­tai­siin ja piden­net­täi­siin kuten MIVa ehdotti.

    Nykyi­sel­lään koti­hoi­don tuki mah­dol­lis­taa ilmei­ses­ti yhdek­sän­vuo­den kotiäi­tiy­den, jos saa­daan kol­me las­ta kol­men vuo­den välein. Se ei tosin ole talou­del­li­ses­ti järin hou­kut­te­le­vaa, kos­ka se raha on, kun­ta­li­si­neen, lähin­nä ropo­sia. Jos MIVan ehdot­ta­ma 1000 euroa per lap­si koti­hoi­don­tu­ki koko päi­vä­hoi­don ajak­si toteu­tet­tai­siin, niin äidin kan­nat­tai­si jää­dä kotiin niin pit­käk­si aikaa kun­nes nuo­rin lap­si menee kou­luun, joka lie­nee kah­den lap­sen­kin talouk­sis­sa hel­pos­ti kym­me­nen vuo­den put­ki. Sel­lai­sen työ­elä­mä aiheut­ta­mat ansion­me­ne­tyk­set ovat huo­mat­ta­vat, eikä niin pit­kän ajan jäl­keen ole help­poa pala­ta töi­hin hen­ki­ses­ti­kään. Eikä kukaan palk­kaa avain­paik­kaan sel­lais­ta nuor­ta nais­ta, joka on vaa­ras­sa jää­dä pois töis­tä kym­me­nek­si vuo­dek­si. Yle­tön koti­hoi­don­tu­ki ohjai­si äidit ylet­tö­män pit­kik­si ajak­si kotiin ja estäi­si samal­la mui­den­kin nuor­ten nais­ten ura­mah­dol­li­suuk­sia. Joku pie­ni tuki on var­maan ihan jees ja jon­kun mit­tai­set äityis­lo­mat ovat itses­tään­sel­väs­ti hyö­dyl­li­siä, mut­ta joku 1000€ per lap­si kou­lui­kään asti on yksin­ker­tai­ses­ti huo­no idea.

  35. Eli­na: en oli­si ihan noin luot­ta­vai­nen. Kaik­keen inhi­mil­li­seen toi­min­taan sisäl­tyy vir­heen mah­dol­li­suus. Joi­ta­kin esi­mer­kik­si autis­min kir­joon kuu­lu­via eri­tyi­syyk­siä on ammat­ti-ihmi­sen­kin han­ka­la tun­nis­taa ja oirei­le­va lap­si saa­te­taan tode­ta “vain” huo­nos­ti­kas­va­te­tuk­si. Täs­tä oli jokin aika sit­ten Hesa­ris­sa ihan esi­merk­ki­kin. Erääl­lä vau­va­pals­tal­la net­ti­tu­tut tie­si­vät ker­toa paris­ta saman­lai­ses­ta tapauk­ses­ta (var­sin­kin jäl­kim­mäi­sen läh­teen luo­tet­ta­vuu­des­ta voi toki olla mon­ta­kin mieltä).

  36. Yri­tin yllä siis “kal­leut­ta” luo­da­ta sil­lä, että a) kotiäi­ti tuot­taa jotain hoi­taes­saan lap­sia ja tämä on jon­kun ver­ran mää­räl­li­ses­ti vähäi­sem­pää kuin lastentarhanopettajan/lastenhoitajan tuot­ta­vuus vas­taa­va­na aikana. 

    Hoi­ta­jan työl­lä­kin on kui­ten­kin vaih­toeh­tois­kus­tan­nus. Jos lastentarhanopettaja/hoitaja ei oli­si sii­nä työs­sä, hän oli­si jos­sain muu­al­la, esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­ta­ja­na, luo­kan­opet­ta­ja­na tms. (ero tuli­si tie­tys­ti jo kou­lu­tus­va­lin­nois­sa) Tämä tuot­ta­vuuse­ro pitää las­kea vaih­toeh­to­ja vertailtaessa.

    En ole eri miel­tä sii­tä, että pit­kien kotiäi­tiys­put­ket lisää­vät nuor­ten nais­ten silp­pu­työ­suh­tei­ta, mut­ta täs­sä täy­tyy ottaa huo­mioon työ­nan­ta­jien “ura­työn” tar­jon­nan jous­to näi­den put­kien pituuk­sien suh­teen. Jos osa kotiäi­tiys put­kis­ta pite­nee nykyi­si­ses­tä 2–6 vuo­des­ta 4–9 vuo­teen, niin pal­jon­ko tämä enää nyky­päi­vä­nä vai­kut­taa? Nuo­ren, lap­set­to­man nai­sen on jo nykyi­sin vai­ke­aa saa­da pysy­väis­luon­teis­ta työ­suh­det­ta. Minun on vai­kea näh­dä, miten tämä voi­si enää mer­kit­tä­väs­ti vaikeutua.

    Sit­ten on tie­tys­ti se työ­uran­ai­kai­nen palk­ka­ke­hi­tys yms. Se pitää kui­ten­kin dis­kon­ta­ta rei­lul­la taval­la. Ei ole kovin olen­nais­ta, jää­kö kuu­kausi­palk­ka 10 vuo­den pääs­sä 10 pro­sent­tia alemmas.

  37. ilkka:<blockquote“Kallis” tar­koit­taa nime­no­maan tuo­ta työ­elä­mäs­tä vie­raan­tu­mi­ses­ta joh­tu­vaa pysy­vää tulonalennusta. 

    Eikös ne per­heet ota tätä huo­mioon, kun ne päät­tää lait­ta­vat­ko lap­set päi­vä­ko­tiin vai eivät? Luu­li­si aina­kin, että ne osaa­vat ottaa sen parem­min huo­mioon kuin byrokraatit.

    Sel­lai­set ovat yhteis­kun­nal­le kalliita.

    häh? Miten ihmees­sä ne ovat yhteis­kun­nal­le kal­lii­ta? Miten täl­lia­sen voi edes las­kea, kun ei tie­de­tä miten pal­jon se töis­sä käy­vä osa­puo­li saa iloa sii­tä, että joku on hoi­ta­mas­sa koti­töi­tä eikä tie­de­tä miten pal­jon se koto­na ole­va naut­tii koto­na ole­mi­ses­ta suh­tees­sa sii­hen, että olis töissä?

    Sel­lai­sen työ­elä­mä aiheut­ta­mat ansion­me­ne­tyk­set ovat huo­mat­ta­vat, eikä niin pit­kän ajan jäl­keen ole help­poa pala­ta töi­hin henkisestikään. 

    Ja byro­kraa­tin pitää pitää äitiä kädes­tä, kos­ka vaik­ka hän onkin riit­tä­vän vas­tuul­li­nen hank­kiak­seen lap­sia, niin ei hän her­ran täh­den osaa arvioi­da kan­nat­taa­ko lap­sen kans­sa jää­dä kotiin vai ei?

    Eikä kukaan palk­kaa avain­paik­kaan sel­lais­ta nuor­ta nais­ta, joka on vaa­ras­sa jää­dä pois töis­tä kym­me­nek­si vuodeksi.

    häh? Eikö kukaan palk­kaa nyky­ään avain­paik­kaan nai­sia, kos­ka he voi­vat jää­dä 9 vuo­dek­si pois töis­tä? Onko tähän muka­mas joku rat­kai­su, että hoi­de­taan lap­sia tehot­to­mas­ti päiväkodeissa?

    Yle­tön koti­hoi­don­tu­ki ohjai­si äidit ylet­tö­män pit­kik­si ajak­si kotiin ja estäi­si samal­la mui­den­kin nuor­ten nais­ten uramahdollisuuksia. 

    Ei estäi­si, jos nuo­ret nai­set sai­si­vat teh­dä työ­nan­ta­jan kans­sa halua­mian­sa sopi­muk­sia. Eli nuor­ten nais­ten ongel­mien syy­nä on se, että heil­lä ei ole oikeut­ta sopia työ­nan­ta­jan­sa kans­sa sii­tä saa­vat­ko he lap­sia ja jos saa­vat miten pit­käk­si aikaa he jää­vät kotiin.

    1000€ per lap­si kou­lui­kään asti on yksin­ker­tai­ses­ti huo­no idea.

    Täs­tä oon samaa meil­tä, mut­ta ainoas­taan sii­tä syys­tä, että tämä hou­kut­te­li­si ihmi­siä hank­ki­maan lii­kaa lapsia.

    Koti­hoi­don tuen kus­tan­nus on se, että van­hem­mat hank­ki­vat enem­män lap­sia kuin mitä he haluai­si­vat ilman tukea. Tuen hyö­ty taas on se kulu­jen ero­tus, min­kä veron­mak­sa­jat sääs­tä­vät, kun koti­hoi­don­tuen taso on pie­nem­pi kuin jul­ki­sen päi­vä­hoi­don kustannukset.

    Koti­hoi­don taso on oikeal­la tasol­la, kun nämä hai­tat ja hyö­dyt ovat tasapainossa.

    Minun suo­sik­ki­vaih­toeh­to­ni on tie­tys­ti lopet­taa kun­nal­li­nen päi­vä­hoi­to, jol­loin opti­maa­li­nen koti­hoi­don tuen taso on pyö­reät 0.

  38. Nuo­ren, lap­set­to­man nai­sen on jo nykyi­sin vai­ke­aa saa­da pysy­väis­luon­teis­ta työ­suh­det­ta. Minun on vai­kea näh­dä, miten tämä voi­si enää mer­kit­tä­väs­ti vaikeutua.”

    Täs­tä syys­tä oli­si parem­pi men­nä sii­hen suun­taan, että per­he­va­paat jae­taan tasan isän ja äidin kes­ken. Siis ajan suh­teen: äidin on toki pidet­tä­vä oma osan­sa syn­ny­tyk­sen ja ime­tyk­sen vuok­si ennen isää.

  39. Tar­koit­taa­ko OS, että van­hem­mat sai­si­vat vali­ta hoi­to­pai­kan ja lap­sen muka­na hoi­to­paik­kaan menee 800/1200e /kk. Lap­si oli­si ikään­kuin käve­le­vä sete­li. Voi­si arvos­tus lisään­tyä. Ei lain­kaan hullumpaa.
    Muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa on eduk­si jos pys­tyy tar­joa­maan lap­sel­leen edes jota­kuin­kin pysy­vän hoi­to­pai­kan jota kil­pa­lu­tuk­set eivät sotke.

  40. Yksi ongel­ma, joka jo näkyy.

    Mik­si yksi­tyi­sis­sä kou­luis­sa ei ole eri­tyi­sop­pi­lai­ta? Mik­si niis­sä ei ole maahanmuuttajia?

    Soi­nin­vaa­ra unoh­taa, että yksi­tyi­sis­sä koh­teis­sa jäte­tään jul­ki­siin kaik­ki “ongel­mat”. Täl­lä tavoin lopul­ta tuho­taan jul­ki­nen pal­ve­lu kokonaan.

    Ota rahat ja etsi pal­ve­lu” ei toi­mi. Tar­vi­taan laa­jem­pi vas­tuu, tar­vi­taan jul­ki­nen sektori.

  41. Las­ten koti­hoi­don tuki on muu­ten suo­ma­lai­nen eri­koi­suus. Sitä ei tun­ne­ta muis­sa Euroo­pan mais­sa. Tukea käy­te­tään myös pal­jon. Kelan tilas­to­kat­sauk­ses­ta 2009: 

    Vuo­den 2008 lopus­sa 1‑vuotiaista lap­sis­ta 60 % oli kotihoidon
    tuen pii­ris­sä. Osuus las­kee sel­väs­ti siir­ryt­täes­sä vuot­ta vanhempiin,
    sil­lä 2‑vuotiaista tuen pii­ris­sä oli 37 %.

    Yksi­tyi­sen hoi­don tuki on sil­lä tasol­la, että jos kun­nal­li­sel­la puo­lel­la oli­si kor­keim­mas­sa mak­su­luo­kas­sa, niin yksi­tyi­nen hoi­to on var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to. Perus­osa on 160 euroa ja Hel­sin­ki-lisä alle 3‑vuotiaasta lap­ses­ta 490 euroa. Tähän on mah­dol­lis­ta saa­da vie­lä tulos­i­don­nai­nen lisäosa. 

    Jos esim. kol­me per­het­tä lyö hynt­tyyt yhteen ja palk­kaa kotiin hoi­ta­jan, niin tuen tur­vin he voi­vat mak­saa hoi­ta­jal­le var­sin kil­pai­lu­ky­kyis­tä palkkaa.

  42. Riit­ta:

    Täs­tä syys­tä oli­si parem­pi men­nä sii­hen suun­taan, että per­he­va­paat jae­taan tasan isän ja äidin kesken.

    Siis että per­hei­den hol­hous­ta on lisät­tä­vä. Mik­si et kun­nioi­ta jokai­sen per­heen oikeut­ta vali­ta kuin­ka he van­hem­pain­va­paan­sa jaka­vat? Kai sii­hen nyt on joku hyvä syy, että per­heis­sä vali­taan, että äitä on enem­män koto­na kuin isä lap­sen syn­nyt­tyä. Jos tätä men­nään val­tion mah­ti­käs­kyl­lä muut­ta­maan, niin per­heet toi­mi­vat huonommin.

  43. Lau­ri,

    Ei Osmo unoh­ta­nut esiin otta­maa­si asi­aa. Hän­hän sanoo aloituksessa: 

    Päi­vä­ko­dil­le ei voi ant­taa oikeut­ta vali­koi­da lap­sia, kos­ka se joh­tai­si pal­ve­lu­jen eriarvoistumiseen.

    Miten tämä sit­ten käy­tän­nös­sä este­tään on toi­nen jut­tu. Van­hem­mat äänes­tä­vät her­käs­ti jaloil­laan eli asui­na­lu­eet eriy­ty­vät. Tätä­hän on tapah­tu­nut jo Suo­mes­sa­kin enem­män kuin jot­kut halua­vat myöntää. 

    On kou­lu­ja, jois­sa yli puo­let on maa­han­mut­ta­jien huonosti/ ei ollen­kaan suo­mea puhu­via lap­sia. On hurs­kas­te­lua väit­tää (kuten Espoon val­tuus­to­ryh­män vih­reä puheen­joh­ta­ja tänään Hesa­ris­sa), ettei­kö se näy kou­lun ope­tuk­sen tasos­sa ja paljon. 

    Päi­vä­ko­ti-ikäi­se­nä lap­sen kie­lel­li­nen kehi­tys on kiih­keim­mil­lään. Kiel­ten seka­mels­kas­sa on suo­ma­lais­lap­sen äidin­kie­len kehi­tys vaa­ras­sa vie­lä enem­män kuin koulussa.

  44. Art­tu­ri: minä nime­no­maa haluan paran­taa per­hei­den mah­dol­li­suuk­sia vali­ta, miten per­he­va­paan­sa jaka­vat. Nykyi­sel­lään ihan lii­an usein vai­mol­la ei ole vaki­tuis­ta työ­paik­kaa, mihin äitiys­lo­mal­ta pala­ta, jol­loin isän ei oikein auta jää­dä hoi­to­va­paal­le. Myös työ­nan­ta­jien asen­teet ovat sel­lai­set, että nai­sen jää­mi­nen kotiin hyväk­sy­tään hel­pom­min kuin miehen.

    Tilan­teen muut­ta­mi­sek­si tar­vi­taan nime­no­maa isäl­le kor­va­mer­kit­ty­jä per­he­va­paa­jak­so­ja, joi­ta ei tie­ten­kään ole pak­ko käyt­tää. Nykyi­sel­lään äidil­le on kor­va­mer­kit­ty­nä neli­sen kuu­kaut­ta, isäl­le vain kak­si kuu­kaut­ta. Isän osuu­des­ta osan voi pitää äidin kans­sa samanaikaisesti.

    Se on ihan tut­kit­tu jut­tu, että per­hees­sä voi­daan sitä parem­min mitä tasai­sem­min per­he­va­paat jaetaan.

  45. Eli­na kirjoitti

    Las­ten koti­hoi­don tuki on muu­ten suo­ma­lai­nen eri­koi­suus. Sitä ei tun­ne­ta muis­sa Euroo­pan mais­sa. Tukea käy­te­tään myös pal­jon. Kelan tilas­to­kat­sauk­ses­ta 2009:

    Vuo­den 2008 lopus­sa 1‑vuotiaista lap­sis­ta 60 % oli kotihoidon
    tuen pii­ris­sä. Osuus las­kee sel­väs­ti siir­ryt­täes­sä vuot­ta vanhempiin,
    sil­lä 2‑vuotiaista tuen pii­ris­sä oli 37 %”

    Ei ole. Nor­jas­sa on vas­taa­va kosn­tans­tött. Toi­saal­ta Keski.Euroopan maiss aon per­he­ve­ro­tus, joka aja asa­man asian.

    Myös­kin kai­kil­le ilmai­nen kou­lu­ruo­kai­lu oli pit­kään suo­ma­lai­nen erikoisuus

  46. Yksi­tyi­sen hoi­don tuki on sil­lä tasol­la, että jos !“kun­nal­li­sel­la puo­lel­la oli­si kor­keim­mas­sa mak­su­luo­kas­sa, niin yksi­tyi­nen hoi­to on var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to. Perus­osa on 160 euroa ja Hel­sin­ki-lisä alle 3‑vuotiaasta lap­ses­ta 490 euroa. Tähän on mah­dol­lis­ta saa­da vie­lä tulos­i­don­nai­nen lisäosa.

    Jos esim. kol­me per­het­tä lyö hynt­tyyt yhteen ja palk­kaa kotiin hoi­ta­jan, niin tuen tur­vin he voi­vat mak­saa hoi­ta­jal­le var­sin kil­pai­lu­ky­kyis­tä palkkaa.”

    Kyl­lä, se on vain hal­lin­non uoles­ta han­ka­la jär­jes­tää. Entä, jos hoit­ja oli­si­kin las­ten oma äiti: mitä teh­dään kun hänen nuo­rem­pa­na­sa täyttää

    kol­me vuotta?

  47. Päi­vä­ko­ti-ikäi­se­nä lap­sen kie­lel­li­nen kehi­tys on kiih­keim­mil­lään. Kiel­ten seka­mels­kas­sa on suo­ma­lais­lap­sen äidin­kie­len kehi­tys vaa­ras­sa vie­lä enem­män kuin koulussa.”

    Englan­nis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä päi­vä­ko­deis­sa on usein käy­tän­tö­nä se, että siel­lä toi­mi­taan yhdel­lä kie­lel­lä: englanniksi. 

    Eikö Suo­mes­sa sit­ten toi­mi­ta suo­mek­si — mis­tä kiel­ten seka­mels­ka? Eikö ole jär­ke­vää pakot­taa kaik­ki omak­su­maan suo­men kie­li, jos tavoit­tee­na on integroi­tua suo­ma­lai­seen yhteiskuntaan?

  48. expat: aina­kin pojan päi­vä­ko­dis­sa kaik­ki puhu­vat suo­mea, äidin­kie­les­tä riip­pu­mat­ta. En ole huo­man­nut tuon pojan kie­len­ke­hi­tyk­ses­sä mitään ongel­mia, vaik­ka kol­me ryh­män lap­sis­ta onkin aloit­ta­nut päi­vä­ko­tiu­ran­sa ummikkona.

  49. Per­he­ve­ro­tuk­ses­sa ja koti­hoi­don­tues­sa on se peri­aat­teel­li­nen ero, että koti­hoi­don tuki mak­se­taan lap­sen hoi­ta­jal­le, mut­ta per­he­ve­ro­tuk­ses­sa taas se raha tulee työssäkäyvälle.

  50. Riit­ta:

    minä nime­no­maa haluan paran­taa per­hei­den mah­dol­li­suuk­sia vali­ta, miten per­he­va­paan­sa jakavat. 

    Tilan­teen muut­ta­mi­sek­si tar­vi­taan nime­no­maa isäl­le kor­va­mer­kit­ty­jä perhevapaajaksoja

    No saa­han sitä halu­ta vaik­ka mitä, mut­ta tämä kei­no hei­ken­tää per­hei­den mah­dol­li­suuk­sia vali­ta. Kor­va­mer­kin­tä tar­koit­taa sitä, että isän on pidet­tä­vä vapaa tai vapaa­ta ei saa ollen­kaan. Jos taas vapaa ei ole kor­va­mer­kit­tyä sen saa pitää kum­pi van­hem­mis­ta tahan­sa. Eli siis haluat vähen­tää per­hei­den vapaut­ta vali­ta. Ei sii­nä auta lui­ker­rel­la ja väit­tää luu­ta lihaks.

  51. Vai että perä­ti kol­me lasta!

    Kir­joi­tin tilan­tees­ta, jos­sa yli puo­let ryh­mäs­tä on ummikkoja/lähes ummik­ko­ja. Käsit­tääk­se­ni tääl­lä Hel­sin­gin seu­dul­la on monia­kin päi­vä­ko­te­ja, jois­sa näin on. 

    On sel­vä, ettei pari ummik­ko­las­ta ryh­män toi­min­taa hait­taa — niin kou­lus­sa kuin päiväkodissakaan. 

    Kuka ker­toi­si suo­ma­lais­ko­deil­le, että hei­dän lap­sen­sa kehit­ty­vät aivan yhtä hyvin suo­men kiel­tä tai­ta­mat­to­mas­sa ympä­ris­tös­sä. Nämä hyväk­käät kun eivät ole tätä tie­dos­ta­neet, vaan kart­ta­vat näi­tä kouluja. 

    Tuo kol­men lap­sen Riit­ta-koke­mus nyt tus­kin vakuuttaa…

  52. Per­he­ve­ro­tuk­ses­sa ja koti­hoi­don­tues­sa on se peri­aat­teel­li­nen ero, että koti­hoi­don tuki mak­se­taan lap­sen hoi­ta­jal­le, mut­ta per­he­ve­ro­tuk­ses­sa taas se raha tulee työssäkäyvälle.”

    jon­ka vel­vol­li­susu vuo­ros­taan on luo­vut­taa ko sum­ma lap­si­aan hoi­ta­val­le puolisolleen…

    (Tar­kem­min sanoen; puo­li­soil­la on vel­vol­li­suus varo­jen­sa ja voi­mien­sa sujh­tees­sa osal­lis­tua per­heen huol­toon ja las­ten hoitamiseen.)

    Omien las­ten koti­hoi­to on täs­mäl­leen samas­sa mie­les­sä yhteis­kun­nal­lis­ta työ­tä kuin mui­den­kin las­ten per­he­päi­vä­hoi­to tai hoi­ta­mi­nen päiväkodissa.

  53. Oman lapsen/lapsien hoi­ta­mi­nen ei ole yhteis­kun­nan kan­nal­ta samaa, kuin ulko­puo­li­nen. Sen olen nyt ymmär­tä­nyt. Raha rat­kai­see pit­käl­lä­kin aika­vä­lil­lä. NIINPÄ!

  54. Kor­va­mer­kin­tä tar­koit­taa sitä, että isän on pidet­tä­vä vapaa tai vapaa­ta ei saa ollenkaan.”

    Ei tar­koi­ta. Jos isä ei omaa vapaa­taan pidä, niin äiti voi hyvin jää­dä koti­hoi­don­tuel­la lap­sia hoi­ta­maan — mut­tei siis isyyspäivärahalla.

    jon­ka vel­vol­li­susu vuo­ros­taan on luo­vut­taa ko sum­ma lap­si­aan hoi­ta­val­le puolisolleen…”

    Onko tämä vel­vol­li­suus juri­di­nen vai moraa­li­nen? Ts. val­vo­taan­ko sitä, että näin myös tapah­tuu? Yleen­sä tup­paa per­heis­sä mene­mään niin, että se jon­ka tilil­le raha mak­se­taan, myös raho­jen käy­tös­tä päättää.

    Toi­nen jut­tu on sit­ten se, että koti­hoi­don­tu­ki ei ole tulos­i­don­nai­nen, mut­ta per­he­ve­ro­tuk­ses­ta hyö­tyy sitä enem­män, mitä enem­män työs­sä­käy­vä tie­naa. Eli per­he­ve­ro­tus suo­sii hyvätuloisia.

  55. Art­tu­ri: “No saa­han sitä halu­ta vaik­ka mitä, mut­ta tämä kei­no hei­ken­tää per­hei­den mah­dol­li­suuk­sia valita.”

    Jos tilan­ne oli­si alu­nal­kaen sel­lai­nen, että ei oli­si mitään sen kum­mem­pia oikeuk­sia vapai­siin tai tulon­siir­to­ja val­tiol­ta yksi­tyi­sil­le, oli­sit val­lan­kin oikeas­sa. Täs­sä tapauk­ses­sa läh­tö­ti­lan­ne ei kui­ten­kaan ole sel­lai­nen, vaan ole­mas­sao­le­vat oikeu­det ja nii­hin lii­te­tyt tulon­siir­rot teke­vät tie­tyn­tyyp­pi­sis­tä valin­nois­ta edul­li­sem­pia kuin toiset.

    Se on sit­ten makua­sia, kum­pi on oikea tie: pur­kaa pois jo ole­mas­sao­le­vat oikeu­det ja tulon­siir­rot jenk­ki­län mal­liin vai täy­den­tää nykyi­siä oikeuk­sia niin, että ne anta­vat useam­mil­le per­heil­le vapau­den valita. 

    Jenk­ki­lä­tyyp­pi­nen mak­si­mis­saan kol­men kuu­kau­den äitiys­lo­ma ei kenen­kään ura­ke­hi­tys­tä hait­taa, joten nai­set ja mie­het ovat siel­lä sii­nä mie­les­sä tasa-arvoi­sem­mas­sa ase­mas­sa. Syn­ty­vyy­del­le mal­li kyl­lä­kin oli­si tuhoi­sa (mut­ta jenk­kei­hin­hän kyl­lä riit­tää tulijoita).

  56. Tänään se sel­vi­si. Turus­sa ensi­vuon­na päi­vä­ko­ti­pai­kan vaih­toeh­toi­na ovat käy­tän­nös­sä joko pal­ve­luse­te­li tai kun­nan paik­ka. Kun­ta on ‘ali­hin­noi­tel­lut’ pal­ve­luse­te­lin (n. 755 € kor­kein ja ylei­sin mak­su­luok­ka). Lopun las­kut­taa siis pal­ve­lun­tar­joa­ja asiak­kaal­ta. Kun­nan päi­vä­ko­ti­pai­kan kus­tan­nus on tosias­sa yli 800€, oma­vas­tuu­osuu­den jäl­keen (joka nyt on n. 250€ (lap­si yli 3v.). (Koko­nais­kus­tan­nus päi­vä­hoi­dos­ta on siis se jotain 1000 € ja jotain, riip­puen lap­sen iäs­tä ym.) Käy­tän­nös­sä kyse on vain päi­vä­hoi­to­mak­sun koro­tuk­ses­ta, min­kä tie­tys­ti alun­pe­rin arva­sin tavoitteeksi.
    Mak­san kyl­lä mie­lel­lä­ni n. 40€/kk yli­mää­räis­tä tie­tyis­tä asiois­ta lap­sen päi­vä­hoi­dos­sa ekstraa, moni­kult­tuu­ri­suu­den tuke­mi­ses­ta ja hyväs­tä ilma­pii­ris­tä, ym.

    Kaik­kein köy­him­mät lap­set siir­re­tään pois nykyi­sil­tä pai­koil­taan, pai­kois­ta jois­sa he nyt ovat olleet kun­nan osto­pal­ve­luso­pi­muk­sel­la. (Yksi­tyi­nen päi­vä­ko­tim­me omis­ta­ja on ry., siis voit­toa tavoit­te­le­ma­ton.) Samal­la kun­ta on sul­ke­mas­sa omia päi­vä­ko­te­jaan ja haluai­si myy­dä tilat yksi­tyi­sil­le päi­vä­ko­tiy­rit­tä­jil­le. Se odot­taa, että tämän vajeen kat­tai­si­vat näi­hin kun­nan myy­tä­vi­na ole­viin val­mii­siin tiloi­hin tule­vat kan­sal­li­set ja yli­kan­sal­li­set (?) fir­mat, jot­ka tuot­ta­vat ‘bulk­ki­tuo­tet­ta’ hal­val­la. Yhtä­lö on se, että kun­ta vähen­tää yksi­tyis­ten pal­ve­lun­tuot­ta­jien tukea ja vähen­tää omia päi­vä­ko­ti­paik­ko­jaan. Seu­rauk­se­na on ryh­mä­koon kas­vat­ta­mi­nen, bulk­ki­tuo­tan­non lisää­mi­nen ja/tai asiak­kai­den omas­vas­tuu­osuu­den kasvattaminen.
    Sehän nyt oli sel­vä. Mut­ta mik­si sitä ei sano­ta suo­raan. Mik­si se pue­taan kai­kan­lais­ten uudis­tus­ten kaapuun?
    Varus­mies­pal­ve­lus­ta kehut­tiin aikai­sem­min his­to­rias­sa ‘por­va­ris­ta dema­riin’ sil­lä, että samas­sa tuvas­sa voi olla duu­na­rin, lää­kä­rin, sii­voo­jan, insi­nöö­rin ja joh­ta­jan lap­si. Tämän alle­kir­joit­ta­vat kaik­ki — jopa se joh­ta­ja. Täl­lä taval­la pide­tään yllä sosi­aa­lis­ta pää­omaa ja luot­ta­mus­ta eri ‘luok­kien’ kes­ken eli yksin­ker­tai­ses­ti sitä, että kaik­ki ovat samas­sa venees­sä. Jär­jes­tel­män run­ko on perus­kou­lu. Aikei­sem­min se on ollut myös päi­vä­hoi­to. Nyt ollaan täs­sä suh­tees­sa valin­to­jen edes­sä. Jos ‘rikas’ mak­saa oman hoi­ton­sa ja lap­sen­sa päi­vä­hoi­don, kiin­nos­taa­ko hän­tä enää mak­saa mui­den hoi­dos­ta ja päi­vä­hoi­dos­ta veroina?
    Saman logii­kan mukaan val­ta­tei­den raken­ta­mi­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta pitäi­si mak­saa vain nii­tä tar­vit­se­vat — työ­tön tar­vit­see hyvin vähän kun­nan infra­stru­tuu­ria, sosi­aa­li­toi­mea ehkä mut­ta ei juu­ri­kan val­ta­tei­tä, armei­jaa (jos ei ole mitään mene­tet­tä­vää) tai asun­to­lai­nan kor­ko­tu­ki­vä­hen­nys­tä. Näi­tä riit­tää. Jokai­seen nopeus­ra­joi­tus­kyl­tiin pitäi­si lisä­tä tie­tul­li­mak­su­lai­te. Kuka hyö­tyy mis­tä­kin val­tion­hal­lin­non sek­to­ris­ta, joka on täyn­nä sub­ven­toin­tia? Avaa­mis­ta riit­tää, eikä nykyi­set hyö­ty­jät, tule­vat (?) mak­su­hen­ki­löt, suin­kaan ole köy­him­mäs­tä päästä.

  57. Minus­ta se on niin, että isyys­lo­ma on isän pidet­tä­vä? Ei se piden­nä äidin osuut­ta van­hem­pain­va­paal­la miten­kään, jos isä jät­tää vapaan­sa käyt­tä­mät­tä… Eli se nime­no­maan on kor­va­mer­kit­ty etuus. 

    Koti­hoi­don tuki on sit­ten eri jut­tu. Sii­nä­hän on aivan sama kum­pi lap­sen kans­sa on koto­na ja tuki ei enää ole ansio­si­don­nai­nen kuten vanhempainraha. 

    Minul­la nyt näis­tä asiois­ta on jo aikaa eli onko tämä joten­kin muuttunut?

  58. Jos isä ei omaa vapaa­taan pidä, niin äiti voi hyvin jää­dä koti­hoi­don­tuel­la lap­sia hoi­ta­maan – mut­tei siis isyyspäivärahalla.

    Ei siis ole näin. 

    Isyys­va­paa on pidet­tä­vä van­hem­pain­ra­ha-kau­te­na. Koti­hoi­don tuki ei sil­loin tule kysy­myk­seen. Isä pitää vapaan­sa tai ei pidä, mut­ta van­hem­pain­va­paan pituus on täs­tä huo­li­mat­ta sama ja sil­loin raha mää­räy­tyy jom­man kum­man tulo­jen mukaan. Vas­ta tämän perio­din jäl­keen on mah­dol­lis­ta saa­da koti­hoi­don tuki. 

    Aika vähän isät etuut­taan käyt­tä­vät. Vau­vo­ja syn­tyy vuo­des­sa n. 60 000, yhdek­sän tuhat­ta isää pitää vapaan.

  59. Riit­ta:

    Jos isä ei omaa vapaa­taan pidä, niin äiti voi hyvin jää­dä koti­hoi­don­tuel­la lap­sia hoitamaan

    No mihin nii­tä kor­va­mer­kit­ty­jä isyys­va­pai­ta sit­ten tart­tee, kun isä voi kui­ten­kin jää­dä koti­hoi­don­tuel­la hoi­ta­maan lap­sia kotiin halutessaan?

    Sinä olet pakot­ta­mas­sa isät kotiin ja väi­tät tämän lisää­vän valinnanvapautta.

    Tur­haut­taa täl­lai­nen käsit­tei­den vään­te­le­mi­nen omia tar­koi­tus­pe­riä edistämään.

    Eikö mei­dän olis fik­sum­paa käyt­tää sano­ja oikein: jos aikai­sem­min oli valin­ta kah­den vaih­toeh­don välil­lä ja nyt toi­nen niis­tä vaih­toeh­dois­ta pois­te­taan, niin valin­nan­va­paus ei kas­va vaan vähenee.

  60. Minul­la nyt näis­tä asiois­ta on jo aikaa eli onko tämä joten­kin muuttunut?”

    Kir­joi­tan vii­me­vuo­ti­sen mukaan, nyt vuo­den­vaih­tees­sa isä­kuu­kausi tai­si pide­tä kuu­teen viikkoon.

    Isyys­lo­man lisäk­si on isä­kuu­kausi: jos isä pitää vähin­tään kak­si viik­koa van­hem­pain­va­paas­ta hän saa kak­si bonus­viik­koa van­hem­pain­va­paa­ta (ja ‑päi­vä­ra­haa).

    Jos isä ei isä­kuu­kaut­taan pidä, niin sil­loin hoi­to­va­paa alkaa kah­ta viik­koa aikaisemmin.

    Koti­hoi­don­tuen ja van­hem­pain­päi­vä­ra­han voi saa­da kum­pi tahan­sa van­hem­mis­ta, kor­va­mer­kit­ty­jä ovat:

    - äitiys­päi­vä­ra­ha (105 päi­vää, alkaa noin kuu­kausi ennen synnytystä)
    — isyys­päi­vä­ra­ha isyys­lo­mal­ta (kol­me viik­koa, voi pitää äitiysloman/vanhempainvapaan kans­sa saman­ai­kai­ses­ti ja usein pide­tään heti syn­ny­tyk­sen jälkeen)
    — isä­kuu­kausi (kak­si vii­meis­tä viik­koa van­hem­pain­va­paas­ta + isän bonus­vii­kot, äidin olta­vat töis­sä, opis­ke­le­mas­sa, työt­tö­mä­nä, vuo­si­lo­mal­la, tms.)

  61. Isyys­va­paa on nime­no­maan kor­va­mer­kit­ty loma. Lisäk­si on ns. isä­kuu­kausi, joka tar­koit­taa, että van­hem­pain­va­paa­kaut­ta piden­ne­tään kuu­kau­del­la, jos isä pitää sitä kau­den lopus­ta. Tämän idea­na on kait mah­dol­lis­taa äidin siir­ty­mi­nen työ­elä­mään vaik­ka lap­si on vie­lä kotihoidossa. 

    Itse pidin nuo­rem­man pojan koh­dal­la isä­kuu­kau­den. Kelan vir­kai­li­jat tosin eivät teh­neet asi­aa hel­pok­si, hake­muk­set oli­vat kaik­ki kun­nos­sa, mut­ta joku jos­sain oli mokan­nut ja ensin tuli kiel­tei­nen pää­tös. Soi­tin asias­ta, niin vir­kai­li­ja hauk­kui minut tyh­mäk­si. Seu­raa­va­na päi­vä­nä tuli uusi kir­je, jos­sa pää­tös oli­kin myön­tei­nen — sen täy­tyi olla ollut jo pos­tis­sa kun soi­tin, eli myön­tei­sen pää­tök­sen oli­si pitä­nyt olla tie­dos­sa kun soi­tin. Vir­kai­li­ja ei ilmei­ses­ti edes kat­so­nut tie­to­ja, tote­si vain, että kos­ka pää­tös on ollut kiel­tei­nen, niin tur­ha rutis­ta, oma vika.

  62. Tar­kis­tin tie­to­ja­ni. Kirk­ko­num­mel­la Kan­na­tusyhd­dis­tyk­sen yllä­pi­tä­mä Ges­ter­byn yksi­tyi­nen las­ten­tar­ha sa tulos­an seu­raa­vas­ti. val­ta­kun­nal­lien hoi­to­ra­ha 160 + kun­nal­li­nen lisä 400 e + sää­det­ty hoi­to­mak­su 233 e = 793 e/kk.

    Sil­lä pys­tyy tuot­ta­maan pal­ve­lun, mut­ta tiu­kal­la saa pitää kuk­ka­ron nyö­rit ja perus­tuu myös sii­hen, että huo­neis­ton vuo­kra ker­ros­ta­lon ala­ker­ras­sa on var­sin huo­kea.- Laa­tu — tah­too sanoa että hen­ki­lö­kun­nan tai­dot — huip­pua ja monet tuo­vat kau­em­paa­kin. Päi­vä­ko­ti on myös muka­van kokoi­nen eli 20 lasta.

    Täsäs esiin­tyy aika ihan­teell­sia käsi­tyk­siä siitä,e ttä päi­vä­ko­dit tasoit­tai­si­vat sosi­aa­lis­ta jakau­tu­maa. Kun asu­mi­nen on sosaa­li­ses­ti ker­ros­tu­nut, niin myös päi­vä­ko­tiin lap­set tule­vat asui­na­lu­een­sa sos. ryh­mis­tä. Väki­lu­vul­taan pie­nis­sä kun­nis­sa tätä ei tapah­du, mut­ta ent Hel­sin­gis­sä, jos­sa päi­vä­ko­te­ja tai­taa olla sato­ja. Tämä oli­si hyvä tie­tää tarkemmin.

    Tena­va-päi­vä­koi­deil­la on kal­liim­mat mak­sut, mut­ta kul­ta­kai­vok­si ne eivät ole.

  63. Itse pidin nuo­rem­man pojan koh­dal­la isä­kuu­kau­den. Kelan vir­kai­li­jat tosin eivät teh­neet asi­aa helpoksi,”

    Tämä Kela-hom­me­li on jon­kin ver­ran paran­tu­nut kol­mes­sa vuodessa. 

    Esi­koi­ses­ta isän­näl­le mak­set­tiin van­hem­pain­päi­vä­ra­hat vas­ta, kun hän vie­lä erik­seen ilmoit­ti, ettei tosi­aan ole ollut isä­kuu­kau­den aika­na töis­sä. Nyt ne mak­set­tiin auto­maat­ti­ses­ti pel­kän hake­muk­sen perus­teel­la. Työs­sä­käyn­nis­tä pitää kyl­lä ilmoit­taa (samoin kuin äidin), mut­ta jos mitään ilmoi­tus­ta ei tule, ole­tus on, toi­sin kuin vie­lä kol­me vuot­ta sit­ten, että isä on tosi­aan vapaal­la ollut.

    Ei siis ole näin.” 

    Onpas. 😉 Jos isä jät­tää isä­kuu­kau­ten­sa pitä­mät­tä, niin äiti voi olla tuol­loin hoi­to­va­paal­la (tai siis ensim­mäi­set kak­si viik­koa vanhempainvapaalla). 

    Sinä olet pakot­ta­mas­sa isät kotiin ja väi­tät tämän lisää­vän valinnanvapautta.”

    En ole pakot­ta­mas­sa. Haluan isien kotiin jää­mi­sen ole­van per­heil­le talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Lopul­li­nen valin­ta jää kui­ten­kin per­heel­le. Ei tämä kor­va­mer­kit­ty raha isäl­le miten­kään eroa sii­tä, että nykyi­sel­lään äiti voi äitiys­lo­mal­la (ne 105 päi­vää) men­nä töi­hin, mut­ta äitiys­päi­vä­ra­haa ei voi sil­ti siir­tää isälle.

  64. Aika vähän isät etuut­taan käyt­tä­vät. Vau­vo­ja syn­tyy vuo­des­sa n. 60 000, yhdek­sän tuhat­ta isää pitää vapaan.”

    Mis­tä nämä luvut ovat peräi­sin? Puhut­ko nyt täl­lä koh­taa isyys­lo­mas­ta (se äidin kans­sa yhtä aikaa pidet­tä­vä) vai isä­kuu­kau­des­ta (se toinen)?

    Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että aina­kin yli puo­let isis­tä pitää isyys­lo­man­sa (omal­la työ­pai­kal­la­ni kaik­ki ovat pitä­neet, pitä­mi­nen on ihan itses­tään­sel­vyys) ja isä­kuu­kau­den­kin pitä­mi­nen on kovaa vauh­tia yleistymässä.

    Isä­kuu­kau­den pitä­mi­sen yleis­ty­mi­nen ker­too kyl­lä sel­vää kiel­tä sii­tä, että monet isät halua­vat myös jää­dä lap­si­aan kotiin hoi­ta­maan, jos se vain on talou­del­li­ses­ti (ja muu­ten­kin työn puo­les­ta) mahdollista.

  65. “Aika vähän isät etuut­taan käyt­tä­vät. Vau­vo­ja syn­tyy vuo­des­sa n. 60 000, yhdek­sän tuhat­ta isää pitää vapaan.”

    Mis­tä nämä luvut ovat peräi­sin? Puhut­ko nyt täl­lä koh­taa isyys­lo­mas­ta (se äidin kans­sa yhtä aikaa pidet­tä­vä) vai isä­kuu­kau­des­ta (se toinen)?”

    Vas­taan itsel­le­ni: Kelan sivu­jen mukaan kyse oli isä­kuu­kau­des­ta vuon­na 2008 ja kas­vua oli roi­mas­ti edel­lis­vuo­teen ver­rat­tu­na. Vuo­den 2009 luku­ja ei tai­da vie­lä olla saatavilla. 

    Isyys­lo­man pitä­mi­nen tai­taa olla nyky­ään ylei­sem­pää kuin sen pitä­mät­tä jättäminen.

  66. Riit­ta:

    En ole pakot­ta­mas­sa. Haluan isien kotiin jää­mi­sen ole­van per­heil­le talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

    Miten tämä ero­aa pakot­ta­mi­ses­ta? Entäs jos teki­sit sen talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si sakot­ta­mal­la kaik­kia isiä, jot­ka halua­vat men­nä töi­hin 1,5 ker­taa nii­den palkan?

    Mik­si isän kotiin jää­mi­nen pitäi­si teh­dä per­heel­le kan­nat­ta­vak­si? Kai se nyt on parem­pi, että isät ovat sen ver­ran töis­sä kuin on yhteis­kun­nan kan­nal­ta hyväk­si eikä, että ne ovat aina koto­na riip­pu­mat­ta olosuhteista.

    Minä ymmär­sin, että sinä haluat osoit­taa osan van­hem­pain­va­paas­ta pel­käs­tään isäl­le. Tämä vähen­tää per­hei­den valin­nan mah­dol­li­suuk­sia, kos­ka ennen on voi­nut vali­ta niin, että äiti tai isä pitää van­hem­pain­va­paan. Nyt jos osa van­hem­pain­va­paas­ta mer­ka­taan isäl­le äitä ei voi enää pitää sitä -> valin­nan­va­paus on vähentynyt.

    Tie­tys­ti, jos ehdo­tat, että van­hem­pain­va­paan lisäk­si isät saa­vat vie­lä omaa kor­va­mer­kit­tyä vapaa­ta, niin sit­ten per­hei­den valin­nan­va­paus lisään­tyy ja samal­la mui­den veron­mak­sa­jien valin­nan­va­paus vähenee.

    Mik­si mei­dän pitäi­si tukea las­ten saa­mis­ta enem­män kuin nykyi­sin teem­me? Näin toki saam­me enem­män lap­sia, mut­ta onko niis­tä niin pal­joa hyö­tyä ja onko ne sen kus­tan­nuk­sen arvoisia?

  67. Joo Riit­ta,

    Tuo luku kos­ki­kin van­hem­pain­va­paa­ta pitä­viä isiä. Var­si­nai­sen isyys­lo­man pitä­vät lähes kaik­ki isät. 

    Huoh, moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä tämäkin.… 

    Tuo isä­kuu­kausi onkin uutuus, jos­ta en ole kuul­lut. Ihan hyvä tie­tää sekin, vaik­kei se nyt enää minua tule­kaan koskettamaan.

  68. Tie­tys­ti, jos ehdo­tat, että van­hem­pain­va­paan lisäk­si isät saa­vat vie­lä omaa kor­va­mer­kit­tyä vapaa­ta, niin sit­ten per­hei­den valin­nan­va­paus lisään­tyy ja samal­la mui­den veron­mak­sa­jien valin­nan­va­paus vähenee.”

    Jeps, nyt ymmär­sit, tähän suun­taan toi­von men­tä­vän. Eli nykyi­sen van­hem­pain­va­paan perään isil­le äitiys­lo­man (se 105 päi­vää) mit­tai­nen oma vapaa nykyi­sen isä­kuu­kau­den mal­lil­la, joka oli­si pidet­tä­vä ennen lap­sen kol­mi­vuo­tis­päi­vää (ja syö äidil­tä hoitovapaata). 

    Hur­jem­pia­kin ehdo­tuk­sia on näh­ty: jot­kut ehdot­ta­vat 105 päi­vän sijas­ta kum­mal­le­kin van­hem­mal­le puol­ta vuot­ta ja sii­hen väliin kol­mat­ta puo­len vuo­den pät­kää, jon­ka voi­si pitää kum­pi haluaa.

  69. Kun nyt jäi tuo tal­vi­so­ta käy­mät­tä, niin kan­sa tais­te­li ja mie­het ker­to­vat isyys­lo­mis­taan: Itse pidin 90-luvul­la isyys­lo­ma­ni pie­nis­sä pät­kis­sä — tai­sin pitää päi­vän vii­kos­sa. Se ei Kelal­le kel­van­nut ja jou­duin kovas­ti tur­vau­tu­maan muu­tok­sen­ha­ku­lau­ta­kun­taan, että oli­sin saa­nut raha­ni. Laki­teks­ti ja Kelan ohjeet eivät ollen­kaan edel­lyt­tä­neet sen isyys­lo­man pitä­mis­tä yhtä­jak­soi­ses­ti, mut­ta minul­le sat­tui vir­kai­li­ja, jol­la oli täl­lai­nen käsi­tys. Nooh — sain raha­ni ja vuo­den pääs­tä luin Kelan tie­dot­tees­ta, että isyys­lo­man voi pitää halua­mis­saan jak­sois­sa. Oli mie­he­käs olo.

    Tou­ko Mettinen
    veteraani-isä

    Ps. Art­tu­ril­le. Kou­lus­sa kun ope­tan, niin vää­jää­mät­tä joka luo­kal­la on aina yksi kave­ri (usein­mi­ten poi­ka) joka joka tun­nin alus­sa kysyy, että mik­si tätä pitää opis­kel­la. Kun koe­tan vas­ta­ta, hän yleen­sä jo suun­taa mie­len­kiin­to­aan muu­al­le. Sinul­la Art­tu­ri on saman­ta­pais­ta kyse­lyä. “Mik­si isän kotiin jää­mi­nen pitäi­si teh­dä per­heel­le kan­nat­ta­vak­si?” Et kai sä tosis­sas kysy?

  70. Tou­ko Mettinen:

    Et kai sä tosis­sas kysy?

    Kyl­lä mä kysyin ihan tosissani.

    Yri­tin sil­lä osoit­taa miten äly­tön toi lause oli, mut­ta ilmei­ses­ti se ei sinus­ta oo yhtään älytön.

    Mä yri­tän siis vähän havain­nol­lis­taa: pitäs­kö sun mie­les­tä sel­lai­sen isän kotiin jää­mi­nen teh­dä kan­nat­ta­vak­si, joka mene­mäl­lä töi­hin pelas­taa päi­väs­sä yhden ihmi­sen hen­gen? Onko sen koto­na viet­tä­mä aika vie­lä hyö­dyl­li­sem­pää yhteis­kun­nal­le? Entäs sit­ten, kun se on ollu koto­na jo 10 vuot­ta ja sinä aika­na on kuol­lut 3500 ihmis­tä. Pitäis­kö sen koto­na pysy­mi­nen teh­dä edel­leen kan­nat­ta­vak­si per­heel­le vai joko oli­si aika saa­da se isä töihin?

    Eli siis isän koto­na­py­sy­mis­tä ei oo mitään jär­kee teh­dä aina kan­nat­ta­vak­si, kos­ka sii­tä voi olo­suh­teis­ta riip­puen olla ihan älyt­tö­mäs­ti enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Suo­mes­sa suun­nil­leen jokai­sel­la isäl­lä on jo nyt talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta jää­dä kotiin. Per­he vaan jou­tuu tin­ki­mään mate­ri­aa­li­ses­ta hyvin­voin­nis­taan. Täl­lä sit­ten var­mis­te­taan se, että isät ovat koto­na sil­loin, kun sii­tä on enem­män hyö­tyä kuin töis­sä ole­mi­ses­ta ja taas vas­taa­vas­ti töis­sä sil­loin, kun töis­sä ole­mi­ses­ta on enem­män hyötyä.

    Riit­ta taas halu­aa, että lap­si­per­hei­tä tue­taan mui­den veron­mak­sa­jien rahoil­la vie­lä enem­män kuin nyky­ään. Minus­ta hän ei ole esit­tä­nyt täl­le vie­lä mitään perusteita.

    En muu­ten eri­tyi­sem­min arvos­ta, että mua ver­ra­taan johon­kin ala-aste­lai­seen näsä­vii­sas­te­li­aan. Toi­vot­ta­vas­ti osaat paran­taa tapasi.

  71. Tou­ko: Minus­ta Art­tu­rin vakio­ky­sy­mys: “mik­si tätä ei voi jät­tää ihmis­ten itsen­sä pää­tet­tä­väk­si?” on kyl­lä ihan hyvä.

    Art­tu­ri: Useim­mat isät eivät ole nyt ihan noin tär­kei­tä työ­pai­koil­laan, vaik­ka moni niin haluai­si­kin itsel­leen usko­tel­la. 😉 Sen sijaan per­he­va­pai­den tasai­sem­pi jakaan­tu­mi­nen ihan tut­ki­tus­ti ehkäi­see avio­ero­ja. Ja nyt siis on puhe kuu­kausis­ta, ei vuosista.

    Ennen eroa pit­kään koto­na lap­sia hoi­ta­nut yksin­huol­ta­ja­äi­ti tulee kal­liim­mak­si yhteis­kun­nal­le kuin muu­ta­ma isä­kuu­kausi, jon­ka työ­pai­kal­laan täy­sin kor­vaa­ma­ton mies voi val­lan mai­nios­ti jät­tää käyt­tä­mät­tä­kin. Onhan nii­tä nai­sia­kin, jot­ka eivät äitiys­lo­mi­aan koko­naan pidä (siis nii­tä 105 päi­vää, joi­ta ei voi isäl­le siir­tää). Aika har­vi­nai­sia täl­lai­set nai­set kyl­lä ovat: Pau­la Leh­to­mä­ki­kin piti äitiys­lo­man­sa perään jon­kun vii­kon vanhempainvapaata.

  72. Riit­ta:

    Useim­mat isät eivät ole nyt ihan noin tär­kei­tä työpaikoillaan

    Eivät toki ole. Isät (kuten myös äidit­kin) voi­vat sil­ti olla sen ver­ran tär­kei­tä työ­pai­koil­la, että nii­den on parem­pi käy­dä töis­sä kuin jää­dä kotiin.

    Sen sijaan per­he­va­pai­den tasai­sem­pi jakaan­tu­mi­nen ihan tut­ki­tus­ti ehkäi­see avioeroja.

    Onks se joten­kin val­tion teh­tä­vä ehkäis­tä avio­ero­ja? Onko ne avio­lii­tot, jot­ka pysyy kasas­sa, kos­ka isäl­lä on kor­va­mer­kit­tyä isyys­lo­maa pelas­ta­mi­sen arvoisia?

    Mun point­ti oli kui­ten­kin se, että ei sitä voi byro­kraat­ti tie­tää, että mil­loin sen isän kant­sii olla mie­luum­min töis­sä kuin koto­na. Tämä info löy­tyy kui­ten­kin markkinoilta.

    Jos isä saa pal­jon palk­kaa työs­sä käy­mi­ses­tä, niin se tar­koit­taa, että sen työ­pa­nos­ta arvos­te­taan pal­jon. Jos tämän ansion­me­ne­tyk­sen kom­pen­soi isäl­le, niin se ei ohjaa isiä käyt­täy­ty­mään jär­ke­väs­ti. Isät jää­vät lii­kaa kotiin ja yhteis­kun­ta kär­sii kokonaisuutena.

  73. Riit­ta:

    Sen sijaan per­he­va­pai­den tasai­sem­pi jakaan­tu­mi­nen ihan tut­ki­tus­ti ehkäi­see avioeroja. 

    Onko sinul­la vii­tet­tä täl­lai­seen tutkimukseen?

    Minun aina­kin on vai­ke­aa näh­dä sitä meka­nis­mia, jos­sa per­he­va­pai­den tasai­sem­pi jakau­tu­mi­nen sinäl­lään aut­tai­si pari­suh­det­ta. Aina­kin noin moni­mut­kai­nen syy — seu­raus ‑suh­de menee minul­ta yli ymmärryksen.

    Luu­len, että kysei­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa on todet­tu kor­re­laa­tio avio­ero­jen ja van­hen­pain­va­pai­den epä­ta­sai­sen jaka­tu­tu­mi­sen välil­lä ja sit­ten ollaan á la nais­ten­leh­det teh­ty häti­köi­dyt joh­to­pää­tök­set. Jää­te­lön­syön­ti­kin lisää huk­ku­mis­kuo­le­mia (posi­tii­vi­nen korrelaatio).

    Saa­tan toki olla väärässä 🙂

    Kari

  74. Maahanmuuttajat oppivat paremmin yksityisissä kouluissa sanoo:

    Ruot­sis­sa ja Rans­kas­sa on todet­tu, miten maa­han­muut­ta­jat opis­ke­le­vat oikeas­ti yksi­tyi­sis­sä kou­luis­sa mut­ta jul­ki­sis­sa ilma­pii­ri ei mah­dol­lis­ta opiskelua. 

    Ruot­sin vapaa kou­lu­kil­pai­lu on myös paran­ta­nut jul­kis­ten tasoa.

  75. Kari: ei ole vii­tet­tä, mut­ta ei täs­sä kovin moni­mut­kai­nen meka­nis­mi taka­na ole. Pik­ku­lap­sia­jan rank­kuus yllät­tää useim­mat paris­kun­nat ja pien­ten las­ten van­hem­mat ovat ylie­dus­tet­tui­na ero­ti­las­tois­sa. Kun välil­lä vaih­de­taan osia, niin riit­tää parem­min ymmär­tä­mys­tä sil­le toiselle.

    Art­tu­ri: Vaik­ka asian inhi­mil­li­nen puo­li unoh­det­tai­siin­kin, niin niin kau­an kuin val­tio tukee yksin­huol­ta­jia var­sin avo­kä­ti­ses­ti, on val­tion teh­tä­vä myös­kin yrit­tää ehkäis­tä eroja.

  76. Riit­ta:

    ei ole vii­tet­tä, mut­ta ei täs­sä kovin moni­mut­kai­nen meka­nis­mi taka­na ole. Pik­ku­lap­sia­jan rank­kuus yllät­tää useim­mat paris­kun­nat ja pien­ten las­ten van­hem­mat ovat ylie­dus­tet­tui­na erotilastoissa. 

    Onko meil­lä sit­ten näyt­töä sii­tä, että tuo tilas­tol­li­nen fak­ta joh­tuu juu­ri­kin tuos­ta “rank­kuu­des­ta”? Ja vaik­ka oli­si, niin onko ongel­ma lopul­ta rat­kais­ta­vis­sa toi­sen parem­mal­la ymmär­tä­myk­sel­lä, joka muka lisään­tyy, kun van­hen­pain­va­paat jae­taan tasaisemmin?

    Ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen nojal­la voi­sin kek­siä hyvin monia mui­ta­kin syi­tä sii­hen, että pien­ten las­ten van­hem­mat ovat ylie­dus­tet­tu­ja avioerotilastoissa:
    — nai­sen (ja mie­hen?) hor­mo­ni­ta­sa­pai­no muut­tuu lap­sen saan­nin yhtey­des­sä — jos­kus suh­teel­li­sen voimakkaastikin
    — lap­sen saa­mi­sen yhtey­des­sä sek­sie­lä­mä muuttuu
    — jos­kus lap­si han­ki­taan jo rakoi­le­van pari­suh­teen “paik­kaa­mi­sek­si”
    — toi­nen osa­puo­li saat­taa tun­tea itsen­sä syr­jäy­te­tyk­si, kun lähei­sen huo­mio kiin­nit­tyy­kin johon­kin toiseen
    — jne.

    Näh­däk­se­ni olem­me vie­lä aika kau­ka­na sii­tä, että per­he­va­pai­den tasai­sem­pi jakau­tu­mi­nen “tut­ki­tus­ti ehkäi­si­si avio­ero­ja”. Sii­hen ei todel­la­kaan rii­tä totea­mus tilas­tol­li­ses­ta kor­re­laa­tios­ta, kos­ka on luul­ta­vaa, että pari­suh­teet, jois­sa van­hen­pain­va­paa jae­taan (omal­la pää­tök­sel­lä) tasai­ses­ti, ovat muu­ten­kin eri­lai­sia kuin ne jois­sa näin ei tapahdu.

    Minä epäi­len, että jos lai­tam­me enem­män rahaa sii­hen, että per­he­va­pai­ta kan­nus­te­taan pitä­mään tasai­sem­min, ja ole­tam­me avio­ero­jen vähe­ne­vän, niin tulok­set luul­ta­vas­ti jää­vät laihoiksi.

    Kari

  77. Hei Art­tu­ri!
    Vas­ta­sin jo, mut­ta huo­ma­sin, että vas­tauk­se­ni venyi lähes kah­den lius­kan mit­tai­sek­si, eli uudelleen.

    Isä koto­na?

    Mun argu­ment­ti­ni on oikeas­taan tuos­sa otsi­kos­sa. Voim­me kes­kus­tel­la per­he­dy­na­mii­kas­ta ja työ­elä­män tasa-arvos­ta jne. mut­ta kai­ke­ti se, mitä halusin sanoa on jo tuos­sa väliotsikossa.

    En halun­nut vähä­tel­lä tai pil­ka­ta sinua ver­taa­mal­la sinua (ylä­as­teen) näsä­vii­sai­siin oppi­lai­sii­ni — mut­ta vas­tauk­se­si kyl­lä taas tuo mie­lee­ni sen saman oppi­las­po­ru­kan: onko kukaan kos­kaan mis­sään ehdot­ta­nut, että sosi­aa­li­po­liit­ti­sin kei­noin estäi­sim­me jota­ku­ta tär­ke­ää mies­tä pelas­ta­mas­ta yhtä hen­ki­löä päi­väs­sä? Kym­me­nen vuo­den ajan? Oikein olkiuk­ko­jen äiti. 

    Tou­ko Mettinen

  78. Ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen nojal­la voi­sin kek­siä hyvin monia mui­ta­kin syi­tä sii­hen, että pien­ten las­ten van­hem­mat ovat ylie­dus­tet­tu­ja avioerotilastoissa:
    — nai­sen (ja mie­hen?) hor­mo­ni­ta­sa­pai­no muut­tuu lap­sen saan­nin yhtey­des­sä – jos­kus suh­teel­li­sen voimakkaastikin
    — lap­sen saa­mi­sen yhtey­des­sä sek­sie­lä­mä muuttuu
    — jos­kus lap­si han­ki­taan jo rakoi­le­van pari­suh­teen “paik­kaa­mi­sek­si”
    — toi­nen osa­puo­li saat­taa tun­tea itsen­sä syr­jäy­te­tyk­si, kun lähei­sen huo­mio kiin­nit­tyy­kin johon­kin toiseen
    — jne.”

    Monis­sa näis­tä mai­nit­se­mis­ta­si syis­tä on yhtei­se­nä teki­jä­nä se, että mones­ti lap­sen tul­les­sa äidin elä­mä muut­tuu, mut­ta isän jat­kuu jok­seen­kin ennal­laan — tai aina­kin isä odot­tai­si sitä. Sitä ihme­tel­lään, kun vai­mo pis­tää­kin lap­sen tar­peen mie­hen­sä tar­pei­den edel­le, ja las­ten men­nes­sä nuk­ku­maan köm­pii itse­kin vuo­tee­seen, nukkumaan. 

    Toi­saal­ta moni nai­nen ei osaa eikä uskal­la antaa mie­hen hoi­taa las­ta omal­la taval­laan, vaan on koko ajan vie­res­sä kyt­tää­mäs­sä. Kyl­lä sii­nä mies hel­pos­ti vetäy­tyy­kin otta­mas­ta vas­tuu­ta las­ten­sa hoidosta.

    Kun mies on jon­kun­kin vii­kon pää­vas­tuus­sa lap­sen hoi­dos­ta, niin kum­mas­ti alkaa lap­sel­li­sem­pi­kin mies pis­tää lap­sen tar­peet kai­ken muun edel­le. Samal­la pahin­kin kont­rol­lifriik­ki äiti jou­tuu ihan oikeas­ti luot­ta­maan sii­hen, että kyl­lä isä pärjää.

    Pik­ku­lap­siai­ka tosi­aan ajaa van­hem­pia eril­leen monis­ta eri syis­tä, mut­ta suu­rin syy on näh­däk­se­ni se, että ajau­du­taan eril­leen, kun ei ollen­kaan osa­ta kat­soa muut­tu­nut­ta tilan­net­ta toi­sen puo­li­son silmin.

    Yksi ero­jen ja per­he­va­pai­den jakaan­tu­mi­sen väli­seen kor­re­laa­tioon vai­kut­ta­va teki­jä saat­taa liit­tyä koti­töi­den jakaan­tu­mi­seen. Ennen las­ten saa­mis­ta koti­työt per­heis­sä yleen­sä jae­taan tasan, mut­ta äitiys­lo­man aika­na työn­ja­ko ihan ymmär­ret­tä­väs­ti muut­tuu ja muut­tu­nut työn­ja­ko jää usein pääl­le äidin pala­tes­sa töi­hin (tätä­kin on tiet­tä­väs­ti tut­kit­tu). Jos täs­sä välis­sä onkin isä het­ken aikaa koto­na ja äiti töis­sä, niin se aut­taa isää otta­maan isom­man roo­lin koti­töis­sä myös sil­loin, kun molem­mat ovat töissä.

  79. kum­mas­ti alkaa lap­sel­li­sem­pi­kin mies pis­tää lap­sen tar­peet kai­ken muun edelle.”

    Ei kuu­los­ta kovin­kaan hyväl­tä toi­min­ta­ta­val­ta aja­tel­len pari­suh­teen kes­tä­mis­tä, riip­puen tie­ten­kin sii­tä mitä “lap­sen tar­peet kai­ken muun edel­le” käy­tän­nös­sä tarkoittaa.

    Itse olen kyläms­ti sitä miel­tä, että mitä enem­män yhteis­kun­ta panos­taa sel­vää rahaa lap­si­per­hei­siin ja eri­tyi­ses­ti yksin­huol­ta­jiin, sitä enem­män saam­me avioeroja.

    Riit­ta
    ” Eli nykyi­sen van­hem­pain­va­paan perään isil­le äitiys­lo­man (se 105 päi­vää) mit­tai­nen oma vapaa nykyi­sen isä­kuu­kau­den mal­lil­la, joka oli­si pidet­tä­vä ennen lap­sen kol­mi­vuo­tis­päi­vää (ja syö äidil­tä hoitovapaata).”

    Ja kos­ka nuo ovat siis kor­va­mer­kit­ty­jä niin meil­le yrit­tä­jil­le ei lan­kea mitään muu­ta kuin las­ku. Tat­tis­ta vaan, Suo­mes­sa tar­vi­taan yrit­tä­jiä ja arvos­te­taan nii­tä, sik­si­pä osin­ko­ve­ro­tus­ta koh­ta kiris­te­tään ker­ta­laa­kis­ta kym­me­niä prosentteja.

  80. Ei kuu­los­ta kovin­kaan hyväl­tä toi­min­ta­ta­val­ta aja­tel­len pari­suh­teen kes­tä­mis­tä, riip­puen tie­ten­kin sii­tä mitä “lap­sen tar­peet kai­ken muun edel­le” käy­tän­nös­sä tarkoittaa.”

    Se on ainoa mah­dol­li­nen toi­min­ta­ta­pa, var­sin­kin kun on kyse pik­ku­lap­sis­ta (alle 3v): lap­si tar­vit­see ruo­kan­sa ja unen­sa tiet­tyyn aikaan päi­väs­tä, yms. Näis­sä asiois­sa näl­käi­nen ja väsy­nyt aikui­nen voi odot­taa, lap­si ei voi.

  81. Täs­sä tähän Rii­tan argu­ment­tiin evidenssiä: 

    Tie­do­te 7.2.2008
    STM:n perhevapaakampanja

    Isän pitä­mä van­hem­pain­va­paa las­kee avio­eron riskiä

    Tuk­hol­man yli­opis­tos­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan avio­eron toden­nä­köi­syys las­kee, jos isä pitää van­hem­pain­va­paa­ta. Kun vas­tuu kodin töis­tä ja lap­sis­ta jae­taan molem­pien suku­puol­ten kes­ken, pari­suh­de kohe­nee ja van­hem­pien tyy­ty­väi­syys lisääntyy.

    Lisä­tie­to­ja mm. 

    Oláh, Livia: Gen­de­ring Fami­ly Dyna­mics: The Case of Swe­den and Hungary
    Stock­holm Uni­ver­si­ty, 2001

    Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö, yli­tar­kas­ta­ja Jou­ni Varan­ka puh. (09) 160 74459
    jouni.varanka@stm.fi

  82. Tämä on ehkä vähän sivuun aihees­ta, ja tiet­ty poliit­ti­ses­ti aivan mah­do­ton­ta, mut­ta haluai­sin­pa kokeil­la jär­jes­te­lyä, jos­sa lap­sen­te­koi­käi­set nai­set voi­si­vat teh­dä työ­nan­ta­jan kans­sa sopi­muk­sen sii­tä ettei­vät han­ki lap­sia 1–2 v. ajan­jak­sol­la. Sopi­muk­seen tar­vit­tai­siin päte­vä syy (pro­jek­ti­työ tms. teh­tä­vä johon kou­lut­ta­mi­nen vaa­tii pal­jon työ­tä tai työ vaa­tii yli 8–16-työn sitou­tu­mis­ta). Sen rik­ko­mi­ses­ta ei seu­rai­si muu­ta kuin eri­tyi­nen ras­kaak­si tule­van irti­sa­no­mis­suo­jan poistuminen.

    Olen vaka­vis­sa­ni, ja luu­len, että tämä hel­pot­tai­si las­ten­te­koi­käis­ten nais­ten työl­lis­ty­mis­tä merkittävästi.

  83. Sen rik­ko­mi­ses­ta ei seu­rai­si muu­ta kuin eri­tyi­nen ras­kaak­si tule­van irti­sa­no­mis­suo­jan poistuminen”

    Eihän tuo­ta pro­jek­ti­joh­ta­jan vaih­toa estä kuin abort­ti, muu­ten hen­ki­lö jää äitiys­lo­mal­le aina­kin jok­si­kin aikaa.
    Eikös tuo­hon työ­so­pi­muk­seen voi­si kir­ja­ta suo­raan aborttiehto ??

  84. [isä aset­taa lap­sen edun edelle]
    Eli­nan tutkimuksesta:
    “Kun vas­tuu kodin töis­tä ja lap­sis­ta jae­taan molem­pien suku­puol­ten kes­ken, pari­suh­de kohe­nee ja van­hem­pien tyy­ty­väi­syys lisääntyy.”

    Minus­ta tuos­sa tasai­ses­sa jaka­mi­ses­sa on enem­män kysy­mys äidin ja pari­suh­teen, kuin lap­sen edus­ta. Lap­si ei var­mas­ti väli­tä sii­tä, kum­pi van­hem­mis­ta pitää van­hem­pain­va­paat, kuka sen nukut­taa ja kuka tekee koti­työt, kun­han ne vain teh­dään kunnolla.

    Toki lap­sen etu on että pari­suh­de kukois­taa. Eli väit­täi­sin että jos isä pitää van­hem­pain­va­paat niin hänel­lä on vähin­tään yhtä pal­jon äidin kuin lap­sen etu mielessä.

  85. Tämän tyyp­pi­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa on se iso ongel­ma, että tut­kit­tiin mitä tahan­sa “hyvää” saa­daan kor­re­laa­tioi­den verk­ko lop­pu­jen lopuk­si kai­ken hyvän välil­le, mut­ta kausaa­li­set pää­tel­mät lois­ta­vat poissaolollaan. 

    Täs­tä­kin tulee ensim­mäi­se­nä mie­leen, että per­he­va­pai­ta pitä­vät mie­het ovat alun perin vali­koi­tu­neet jou­kos­ta, jot­ka otta­vat vai­mon­sa tar­peet huo­mioon parem­min kuin verrokit. 

    Jotain muut­tu­jia voi­daan vakioi­da sosio­lo­gi­sis­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa (usein ei edes yri­te­tä), mut­ta esim. per­soo­nal­li­suuus­te­ki­jöi­den huo­mioon otta­mi­nen on vai­ke­aa, ellei mah­do­ton­ta. Eli uskal­tai­sin väit­tää, että täs­sä­kin tut­ki­muk­ses­sa avio­ero­jen vähyy­den taus­tal­la on aivan muut syyt kuin isän pitä­mät perhevapaat. 

    Isien mah­dol­li­suus pitää per­he­va­pai­ta on myös sen ver­ran uusi asia, että kovin pit­kän aika­vä­lin joh­to­pää­tök­siä ei voi tehdä.

  86. Eli väit­täi­sin että jos isä pitää van­hem­pain­va­paat niin hänel­lä on vähin­tään yhtä pal­jon äidin kuin lap­sen etu mielessä.”

    Eikö­hän hänel­lä ole ennen kaik­kea oma etu mie­les­sä. Jos per­he hajo­aa, niin kyl­lä se on suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä isä, joka jou­tuu muus­ta per­hees­tä eroon.

    Mut­ta mitä ihmet­tä sinä täl­lä kom­men­til­la ajat takaa? Ei se muu­ta sitä mihin­kään, että vii­meis­tään van­hem­pain­va­paal­la isä­kin oppii, mitä lap­sen hoi­to vaa­tii. Oppii huo­leh­ti­maan lap­sen tar­peis­ta (näl­kä, väsy­mys, hygie­nia) ensin ja omis­taan vas­ta sitten.

  87. Minul­la on aika lail­la tut­tu­ja, jot­ka ovat jää­neet isyys­lo­mal­le ja jopa hoi­to­va­paal­le. “Ekal­la kerrl­la tuli vähän jäkä­tys­tä, sit­ten ei enää.” nämä saat­toi­vat las­ten­hoi­don yhtey­des­sä samal­la teh­dä muu­ta, mm. kor­jail­la omakotitaloaan

    Täsä unoh­de­taan, että kai­kil­la isil­lä ei ole amh­dol­li­suut­ta pitää van­hem­pain­lo­maa. (mut­ta he mak­sa­vat sen kulut verois­saan). Yrit­tä­jän esim. on vai­kea myy­dä eioota.

    Toi­saal­ta vuo­des­sa on 230 työ­päi­vää ja noin 130 vapaa­päi­vää. Hän voi olla per­heen­sä kans­sa muu­ten ja vaik­ka nukut­taa lapset.

    Unoh­de­taan mysö, että oppi­nut kul­jet­taa pait­si omai­suut­tan myös töi­tään muka­naan. Vaik­ka isä oli­si isyys­lo­mal­la, niin esim. tut­ki­ja voi sil­ti jat­kaa työ­tään, ei tosin täy­del­lä vauh­dil­la, mut­ta jat­kaa kui­ten­kin. Säh­kö­mies ei voi tuo­da työ­maa­taan kotiinsa.

    Liäk­si hyvin monet äidit jää­vät noin 3 vuo­dek­si hoi­to­va­paal­le. Per­he tar­vit­see hei­dän saa­maan­sa koti­hoi­don tukea, ja on sekä hei­dän, hei­dän sijai­sen­sa että työ­nan­ta­jan kan­nal­ta han­ka­laa, jos he sit­ten kes­ken kai­ken tuli­si­vat 1–2 kuu­kau­dek­si töi­hin. monet äidit halua­vat jää­dä kotiin hoit­maan lap­sia, kos­ka se on itse­näis­tä työ­tä. Tämä on myös yhteis­ku­nan kan­nal­ta mie­le­käs­tä, mm. vähen­tää tun­gos­ta jul­ki­ses­sa liiknteessä.

    En pidä näis­tä kor­va­mer­ki­tyis­tä van­hem­pain­lo­mis­ta (lukuu­not­ta­mat­ta 105 arki­päi­vän äitys­lo­maa syn­ny­tyk­sen yhtey­des­sä, mut­ta tähän on perus­teen­sa.) Arvos­tan nimit­täin yksi­lön­va­paut­ta: van­hem­pain­lo­mien käyt­tö tulee olla per­heen ja vie­lä­pä nime­no­maan las­ten äidin ratkaisuvallassa.

    Kai­kes­ta uudes­ta koke­mus­kes­ta on hyö­tyä. Sitä ei kukaan kiis­tä. Ja kun jotaa­in työ­tä jotuu teke­mään, näkee kuin­ka aika­vaa se lop­pu­jen lopuk­si on.

    Ehkä useim­mat van­hem­pan­lo­mal­le jää­vät isät eivät tosi­aan sen kumemm­mi­na­jat­te­le per­heen tai lap­sen etua. vaan omaa etu­aan. Kuu­kau­den tia kah­den ajan ajan ei tar­vit­se aamu­lal köm­piä töi­hin Tämä on ihan oikein. Sil­loin kun se on sopus­soin­nus­sa mysö per­heen edun kanssa.

  88. Liäk­si hyvin monet äidit jää­vät noin 3 vuo­dek­si hoi­to­va­paal­le. Per­he tar­vit­see hei­dän saa­maan­sa koti­hoi­don tukea, ja on sekä hei­dän, hei­dän sijai­sen­sa että työ­nan­ta­jan kan­nal­ta han­ka­laa, jos he sit­ten kes­ken kai­ken tuli­si­vat 1–2 kuu­kau­dek­si töihin.”

    Se on tosi­aan kök­köä, että isä­kuu­kausi on pidet­tä­vä ennen kuin lap­si on puo­li­tois­ta­vuo­tias eikä äiti saa olla ennen isä­kuu­kaut­ta päi­vää­kään töis­sä. Itse kan­nat­tai­sin sel­lais­ta mal­lia, jos­sa se on pidet­tä­vä ennen kol­mi­vuo­tis­päi­vää ja ettei äidin työn­teol­le pis­te­tä aina­kaan noin tiuk­kaa rajoi­tus­ta. Moni nai­nen nimit­täin halu­aa teh­dä keik­kaa hoi­to­va­paal­la, esi­mer­kik­si viikonloppuisin.

  89. Isien mah­dol­li­suus pitää per­he­va­pai­ta on myös sen ver­ran uusi asia, että kovin pit­kän aika­vä­lin joh­to­pää­tök­siä ei voi tehdä.”

    Löy­tä­mä­si tut­ki­mus oli teh­ty Ruot­sis­sa, mis­sä isät ovat pitem­pään jää­neet kotiin. 

    Tois­sa­ke­sän loma­reis­sul­la tuk­hol­ma­lai­nen leik­ki­puis­to oli kyl­lä mel­koi­nen koke­mus suo­ma­lai­siin tot­tu­neel­le: pal­jon isiä ja lap­sia, ehkä yksi tai kak­si äitiä.

  90. Huo­ma­sin tie­tys­ti, että tut­ki­mus oli Ruot­sis­ta. Itse­hän sen tän­ne lin­ki­tin. Ja tie­dos­sa­ni on myös, että per­he­va­paat on siel­lä aikai­sem­min lan­see­rat­tu yhteis­kun­nal­li­sil­le mark­ki­noil­le kuin tääl­lä Suomessa. 

    Pidän kui­ten­kin läh­tö­koh­ta­na, että var­sin­kin isyys­va­pai­den alkuai­koi­na, vapai­ta hyväk­si käyt­tä­vät isät oli­vat hyvin vali­koi­tu­nei­ta — ovat sitä jos­sain mää­rin edelleen. 

    Kou­lu­te­tut, kai­kin tavoin val­veu­tu­neet, “femi­nis­ti­set” huma­nis­ti­mie­het käyt­tä­vät nii­tä täl­lä­kin het­kel­lä aivan var­mas­ti enem­män kuin put­ki­fir­maan­sa pyö­rit­tä­vä, lenk­ki­mak­ka­ras­ta pitä­vä Esko Putkonen. 

    (Ja täs­tä huo­li­mat­ta Eko voi olla pal­jon parem­pi isä ja avio­mies kuin teat­te­ria ja antiik­kia har­ras­ta­va Bo-Erik. Mut­ta täl­lai­nen kuvai­lu nyt vaa­tii vähän kär­jis­tä­mis­tä, sori kaik­ki putkoset..ja Bo-Erikit )

    Joten point­ti­ni oli se, että kor­re­laa­tion löy­tä­mi­nen per­he­va­pai­den mies­käy­tön ja avio­ero­jen vähyy­den suh­teen ei joh­da kausa­li­teet­tin, jon­ka mukaan isyys­va­pai­den käyt­tö takai­si per­heon­nen edes siis keskimääräisesti. 

    Lähin­nä se ker­too alkua­se­tel­mas­ta, jos­sa suh­de jo val­miik­si on tasa-arvoi­sem­pi syys­tä tai toisesta.

  91. En tie­dä Tam­pe­rees­ta, mut­ta aina­kin tääl­lä Hel­sin­gis­sä vii­kon­lop­pui­sin isät ovat roi­mas­ti ylie­dus­tet­tui­na leik­ki­puis­tois­sa, luis­tin­ken­til­lä jne. 

    Eli ei ehkä poik­kea Tuk­hol­man tilan­tees­ta paljon?

    Arki­päi­vi­sin kyl­lä on sit­ten toisinpäin.

  92. Kou­lu­te­tut, kai­kin tavoin val­veu­tu­neet, “femi­nis­ti­set” huma­nis­ti­mie­het käyt­tä­vät nii­tä täl­lä­kin het­kel­lä aivan var­mas­ti enem­män kuin put­ki­fir­maan­sa pyö­rit­tä­vä, lenk­ki­mak­ka­ras­ta pitä­vä Esko Putkonen.”

    Minun lähi­pii­ris­sä­ni (maa­il­man­pa­ras otos, joo) isä­kuu­kaut­ta on pidet­ty sel­lai­sis­sa per­heis­sä, jois­sa äidil­lä on työ­paik­ka mihin pala­ta eikä äiti halua jää­dä pit­käk­si aikaa kotiin. Tämä mie­hen kou­lu­tus­ta­sos­ta yms. riippumatta.

    Joten point­ti­ni oli se, että kor­re­laa­tion löy­tä­mi­nen per­he­va­pai­den mies­käy­tön ja avio­ero­jen vähyy­den suh­teen ei joh­da kausa­li­teet­tin, jon­ka mukaan isyys­va­pai­den käyt­tö takai­si per­heon­nen edes siis keskimääräisesti.”

    Vai­kea sanoa, jos tuo maa­il­man par­haal­la otok­sel­la teh­ty tulos yhtään yleis­tyy (eli van­hem­pain­va­paa­ta pitä­vien isien puo­li­sot ovat kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­min kou­lu­tet­tu­ja), niin ei se ihan näin­kään mene. Jos­sain on nimit­täin tul­lut sel­lai­nen­kin tulos vas­taan, että nai­sen kor­kea kou­lu­tus­ta­so lisäi­si eroja.

    Arki­päi­vi­sin kyl­lä on sit­ten toisinpäin.”

    Oltiin Tuk­hol­mas­sa ihan arke­na, tosin kesällä.

  93. Riit­ta:
    Olen Eli­nan kans­sa aika samoil­la lin­joil­la. Kor­re­laa­tios­ta ei seu­raa kausa­li­teet­tia, ei vaik­ka kuin­ka lähi­pii­ris­tä­si teki­sit päät­te­lyä je kehit­te­li­sit mah­dol­li­sia seli­tyk­siä havai­tuil­le ilmiöil­le. Pidän lähes pom­min­var­ma­na, että syyt avio­eroil­le ovat sel­lai­sis­sa teki­jöis­sä, joi­ta emme kyke­ne mit­taa­maan ja ne samat teki­jät vai­kut­ta­vat mui­hin­kin asioi­hin (kuten vaik­ka sii­hen van­hem­pain­va­pai­den jakamiseen).

    Jos­sain on nimit­täin tul­lut sel­lai­nen­kin tulos vas­taan, että nai­sen kor­kea kou­lu­tus­ta­so lisäi­si eroja. 

    Joka luul­ta­vas­ti on yhtä löö­pe­ri väi­te kuin aiem­mat­kin. Vai onko nyt osoi­tet­tu se meka­nis­mi, joka aiheut­tai­si kou­lutk­sen lisää­mi­sen lisää­vän avioeroja.

    Kari

  94. Kari:“Vai onko nyt osoi­tet­tu se meka­nis­mi, joka aiheut­tai­si kou­lutk­sen lisää­mi­sen lisää­vän avioeroja.”

    Käsit­tääk­se­ni yksi syy sii­hen, mik­si avio­erot ovat käy­tän­nös­sä räjäh­tä­neet nyky­ai­ka­na käsiin, on se, että nai­set eivät ole enää talou­del­li­ses­ti samal­la tavoin riip­pu­vai­sia mie­hes­tä kuin oli­vat aikoi­naan. Jos on talou­del­li­ses­ti tai muu­ten riip­pu­vai­nen avio­puo­li­sos­ta, niin sit­ten jat­kaa vaik­ka huo­nos­sa­kin lii­tos­sa. Mitä kou­lu­te­tum­pi ihmi­nen on, sitä parem­min hän tie­ten­kin käy kau­pak­si työ­mark­ki­noil­la ja tie­ten­kin sitä vähem­män on talou­del­li­ses­ti riip­pu­va kenes­tä­kään. Yksin­huol­ta­jien talou­del­li­nen tuke­mi­nen voi siis hyvin­kin olla yksi avio­ero­ja lisää­vä tekijä. 

    Toi­nen meka­nis­mi, joka tulee mie­leen, on se, mik­si moni Hol­lywoo­din liit­to kariu­tuu. Mitä halu­tum­pi ihmi­nen on pari­suh­de­mark­ki­noil­la, sitä toden­nä­köi­sem­min hän alkaa miet­tiä, että onko­han se oma siip­pa sit­ten­kään paras, mihin oma kysyn­tä voi riit­tää. Kou­lu­tet­tu hyväs­sä duu­nis­sa ole­va nai­nen on tie­ten­kin halu­tum­paa kamaa pari­suh­de­mark­ki­noil­la kuin ei-kou­lu­tet­tu huo­nos­sa duu­nis­sa ole­va (cete­ris paribus).

  95. Riit­ta

    Se on tosi­aan kök­köä, että isä­kuu­kausi on pidet­tä­vä ennen kuin lap­si on puo­li­tois­ta­vuo­tias eikä äiti saa olla ennen isä­kuu­kaut­ta päi­vää­kään töissä.”

    Tämä tar­koit­ta­ne Ruot­sia, jos­sa on1½ vuo­den van­hem­pain­lo­ma, josat tosin vain osa on ansisidonnaista.

    Kelan sivus­te­jen ja pykä­lien tark­ka tut­ki­mi­nen ei kuu­lu har­ras­tuk­sii­ni. Mut­ta kai minä oiken ymmär­sin, että ns isä­luu­kausi on pidet­tä­vä van­hem­pain­lo­man yhtey­des­sä jasen jat­ko­na (lukuu­ot­ta­mat­ta äidin mah­dol­lis­ta vuosilomaa.),
    sis lapen olles­sa n vuo­den ikäinen.

    Ehkä jär­jes­tel­mää on syy­tä muut­taa jous­ta­vam­mak­si. Mut­ta sit­ten se tai­taa lop­pu­jen lopuk­si vain tuo­da lisää pekkaspäiviä.

  96. Riit­ta:

    Ei se muu­ta sitä mihin­kään, että vii­meis­tään van­hem­pain­va­paal­la isä­kin oppii, mitä lap­sen hoi­to vaa­tii. Oppii huo­leh­ti­maan lap­sen tar­peis­ta (näl­kä, väsy­mys, hygie­nia) ensin ja omis­taan vas­ta sitten.

    Voi olla ihan hyvin niin, että molem­pien van­hem­pien ei kan­na­ta ope­tel­la tätä. Jos toi­nen on arvo­kas työ­elä­mäs­sä, niin sen kan­nat­taa käy­dä kodin ulko­puo­lel­la töis­sä samal­la kun toi­nen eri­kois­tuu hoi­ta­maan kotitöitä.

  97. Art­tu­ri tuos­sa aiem­min onnis­tuu lois­ta­vas­ti kiteyt­tä­män, että kak­ki, mikä on inhi­mil­lis­tä, ei ole kan­nat­ta­vaa. Täs­tä joko vai tai ei voi teh­dä joh­to­pää­tök­siä. Vink­ki­nä, että joh­to­päät­te­ly se vas­ta inhi­mil­lis­tä onkin.

  98. Samu­li:
    Saa­tat hyvin­kin olla oikeas­sa. Täs­tä voi­kin sit­ten vetää häti­köi­dyt joh­to­pää­tök­set, ja tode­ta, että nai­sen euro sai­si olla kor­kein­taan 50 sent­tiä — ihan jo avio­liit­to­jen kes­tä­vyy­den kannalta 🙂

    Mut­ta vaka­vem­min, en minä usko, että syy oli­si se kor­kea kou­lu­tus _sinänsä_ vaan mai­nit­se­ma­si muut teki­jät (ja mah­dol­li­ses­ti sekin, että kor­kem­min kou­lu­te­tut lie­ne­vät muu­ten­kin enem­män itse­näi­siä, urao­rien­toi­tu­nei­ta jne.).

    Olen kui­ten­kin sitä miel­tä, että täl­lai­sis­sa (oikei­den tai kuvi­tel­tu­jen) syi­den ja seu­raus­ten met­säs­tä­mi­ses­sä ei oikeas­taan ole miel­tä, kos­ka yksi­löl­li­set erot selit­tä­ne­vät yli­voi­mai­sen enem­mis­tön kariu­tu­neis­ta parisuhteista.

    Yksin­huol­ta­jien talou­del­li­nen tuke­mi­nen voi siis hyvin­kin olla yksi avio­ero­ja lisää­vä tekijä. 

    Minä tie­dän ihan elä­väs­tä elä­mäs­tä tapauk­sia, jois­sa paris­kun­ta on “eron­nut” ihan pel­käs­tään sik­si, että se on tie­tyis­sä tilan­teis­sa talou­del­li­ses­ti järkevää.

    Kari

  99. Tämä tar­koit­ta­ne Ruot­sia, jos­sa on1½ vuo­den van­hem­pain­lo­ma, josat tosin vain osa on ansisidonnaista.

    Kelan sivus­te­jen ja pykä­lien tark­ka tut­ki­mi­nen ei kuu­lu har­ras­tuk­sii­ni. Mut­ta kai minä oiken ymmär­sin, että ns isä­luu­kausi on pidet­tä­vä van­hem­pain­lo­man yhtey­des­sä jasen jat­ko­na (lukuu­ot­ta­mat­ta äidin mah­dol­lis­ta vuosilomaa.),
    sis lapen olles­sa n vuo­den ikäinen.”

    En tar­koi­ta. Suo­mes­sa isä­kuu­kaut­ta voi siir­tää, mut­ta se on pidet­tä­vä ennen kuin kuin lap­si on puo­li­tois­ta­vuo­tias. Äiti ei saa välis­sä olla päi­vää­kään töis­sä, ei edes vuo­si­lo­mal­la, mut­ta hän voi jat­kaa oman van­hem­pain­va­paan­sa jäl­keen hoitovapaalla. 

    Ks. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160404102920MH ja siel­tä “Kos­ka isä­kuu­kau­den voi pitää?” Täl­lä Kelan sivul­la ei suo­raan sano­ta, että äiti ei sai­si teh­dä töi­tä, mut­ta tut­ta­va­per­hees­sä jäi isä­kuu­kausi pitä­mät­tä, kun äiti oli teh­nyt hoi­to­va­paal­la keik­kaa ennen kuin isän piti kuu­kau­ten­sa pitää. (Oli vie­lä kysyt­ty Kelas­ta ja sil­loin sen piti olla ok, mut­ta hake­mus tuli bume­ran­gi­na takai­sin. En tie­dä, miten asian käsit­te­ly tämän jäl­keen jatkui.)

  100. Art­tu­ri: tiet­tä­väs­ti työs­sä­käy­vät isät­kin jos­kus koto­na käy­vät. 😉 Sil­loin on hyvä olla sisäis­tet­ty­nä, mik­si lap­sen tar­peet (näl­kä, väsy, hygie­nia) mene­vät isän saman­lais­ten tar­pei­den edel­le. Joku (ilmei­ses­ti lap­se­ton) täs­sä edel­lä arve­li, että se tekee heik­koa pari­suh­teel­le, jos lap­si saa aina ruo­kan­sa ennen näl­käis­tä ja töis­tään väsy­nyt­tä isää.

  101. Käsit­tääk­se­ni yksi syy sii­hen, mik­si avio­erot ovat käy­tän­nös­sä räjäh­tä­neet nyky­ai­ka­na käsiin […]

    Täs­tä­hän fik­sum­pi päät­te­lee, että per­he­va­paat ovat lisän­neet avio­ero­ja. Peri­ne­tei­nen työn­ja­ko piti lii­tot parem­min kasassa. 

    Saa­rel­ma sanoo, että kou­lu­te­tuil­la, hyväs­sä duu­nis­sa ole­vil­la nai­sil­la on kor­keam­pi arvo avio­liit­to­mark­ki­noil­la. Itse asias­sa joh­to­por­taan nai­sis­sa on enem­män nai­mat­to­mia ja lap­set­to­mia kuin vaik­ka­pa ter­vey­den­hoi­ta­jis­sa. Mie­het eivät pää­sään­töi­ses­ti halua itse­ään kou­lu­te­tum­paa ja parem­min ansait­se­vaa naista. 

    Sel­lai­nen nai­nen koe­taan hel­pos­ti uhkaa­va­na ja mas­ku­lii­ni­se­na. Tämä tus­kin on ainoa syy ilmi­öön, mut­ta en kyl­lä sanoi­si, että mitä kou­lu­te­tum­pi, sitä halu­tum­pi naisesta. 

    +++++

    En nyt tie­tys­ti tie­dä, mitä Riit­ta tar­koit­taa käy­tän­nös­sä täl­lä, että lap­sen tar­peet mene­vät aina van­hem­pien tar­pei­den edelle. 

    Minä en kui­ten­kaan peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la ole samaa miel­tä, että näin pitäi­si olla. Kyl­lä lap­si­kin voi odot­taa asioi­ta ja pitää­kin oppia odot­ta­maan. Ei se lap­si yhtään sen enem­pää näl­kään kuo­le tun­nis­sa kuin aikui­nen­kaan ja väsy­nyt lap­si nyt nukah­taa sii­hen mis­sä sat­tuu ole­maan, rat­tai­siin tai soh­van­nurk­kaan. Ei meil­lä aina­kaan kos­kaan ole mitään eri­tyi­siä aika­tau­lu­ja las­ten takia ollut. 

    Sel­lai­sia per­hei­tä on kama­la kat­soa, jois­sa kaik­ki teh­dään las­ten ehdoil­la. Ne ovat­kin pudon­neet yksi toi­sen­sa jäl­keen tuttavapiiristä.

  102. Tvaa­ra tuos­sa aiem­min onnis­tuu lois­ta­vas­ti kiteyt­tä­män, että hän on val­mis tuo­mit­se­maan kai­ken mikä ei ole hänen oman käsi­tyk­sen­sä mukaan inhi­mil­lis­tä, eikä ymmär­rä, että ihmi­set ja tilan­teet ovat erilaisia.

    Riit­ta: Joo jos sii­tä ei olis mitään hait­taa, niin tot­ta­kai kan­nat­taa osa­ta hoi­taa lap­si­aan. Har­mil­li­ses­ti myös las­ten­hoi­don opet­te­le­mi­sel­la on vaih­toeh­tois­kus­tan­nus, vaik­ka sinä et ilmei­ses­ti halua tätä myöntää.

    Minä en yhtään epäi­le, ettei­kö tämä vaih­toeh­tois­kus­tan­nus ole niin pie­ni, että suu­rin osa niin isis­tä kuin äideis­tä­kin halu­aa sen “mak­saa” (ja hoi­taa lap­si­aan), mut­ta en ymmär­rä mik­si tätä per­hei­den yksi­tyis­tä suun­nit­te­lua pitäis joten­kin häi­ri­tä val­tion tahol­ta niin, että myös sel­lai­set isät ja äidit joi­den ei muu­ten kan­na­ta sitä ope­tel­la jou­tu­vat näin valitsemaan.

    Minus­ta lap­sen edul­la tätä ei kan­na­ta aina­kaan läh­teä perus­te­le­maan, kos­ka har­va asia on niin lähel­lä van­hem­pien sydän­tä kuin lap­sen etu. Val­tio tus­kin pys­tyy asi­aa “paran­ta­maan”. (Siis byro­kraat­ti ei väli­tä lap­sis­ta yhtä pal­jon kuin vanhemmat.)

  103. Eli­na: tar­koi­tan näi­tä ihan kaik­kein pie­nim­piä. Kyl­lä tuo neli­vuo­tias pys­tyy jo monis­sa asiois­sa odottamaankin.

  104. Eli­na:

    Sel­lai­nen nai­nen koe­taan hel­pos­ti uhkaa­va­na ja mas­ku­lii­ni­se­na. Tämä tus­kin on ainoa syy ilmi­öön, mut­ta en kyl­lä sanoi­si, että mitä kou­lu­te­tum­pi, sitä halu­tum­pi naisesta.

    Nyt menit kyl­lä omaan ansaasi.

    Saa­rel­ma sanoi, että mitä kou­lu­te­tum­pi sitä halu­tum­pi, jos kaik­ki muut asiat vakioi­daan. Kos­ka oikeas­sa elä­mäs­sä kou­lu­te­tut nai­set ovat vali­koi­tu­neet aivan toi­sen­lai­sek­si ryh­mäk­si kuin kou­lut­ta­mat­to­mat nai­set, tosi elä­män datas­ta ei voi noin yksi­ker­tai­sel­la mene­tel­mäl­lä pää­tel­lä, että mie­het pitäi­si­vät itse kor­ke­aa kou­lu­tus­ta­soa paha­na. He saat­ta­vat vain tykä­tä kou­lut­ta­mat­to­mien nais­ten muis­ta omi­nai­suuk­sis­ta enemmän.

  105. Art­tu­ri, van­hem­pien suh­de lap­siin ei ole sama asia kuin van­hem­pien suh­de vaik­ka tis­kien tis­kaa­mi­seen tai pyy­kin pesuun. Lap­set tar­vit­se­vat toki ihan sitä rutii­nin pyö­rit­tä­mis­tä, ruok­ki­mis­ta, pesua, vai­pan vaih­toa jne., mut­ta kyl­lä sil­lä sosi­aa­li­sel­la puo­lel­la on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä myös mer­ki­tys­tä. Ja täs­sä äiti ei voi kor­va­ta isää eikä toi­sin­päin. Samoin täs­sä asias­sa todel­la­kin molem­pien van­hem­pien pitää oppia se, että (aina­kin pie­nen) lap­sen etu menee yleen­sä van­hem­pien edelle.

    Toki tämä ei vaa­di koko­päi­väis­tä koto­na oloa, vaan se töis­sä­käy­vä voi teh­dä sitä iltai­sin­kin. Kom­ment­ti­ni kos­ki­kin ennem­min­kin asen­net­ta, jol­la tun­nuit las­ten­hoi­toon suhtautuvan.

  106. Elina:“Saarelma sanoo, että kou­lu­te­tuil­la, hyväs­sä duu­nis­sa ole­vil­la nai­sil­la on kor­keam­pi arvo avio­liit­to­mark­ki­noil­la. Itse asias­sa joh­to­por­taan nai­sis­sa on enem­män nai­mat­to­mia ja lap­set­to­mia kuin vaik­ka­pa terveydenhoitajissa.”

    Teet vää­rän tul­kin­nan kor­re­laa­tios­ta. Se, että kou­lu­te­tuil­la ei ole lap­sia tai he ovat nai­mat­to­mia, ei miten­kään vält­tä­mät­tä tar­koi­ta, ettei­vät­kö he meni­si kau­pak­si pari­suh­de­mark­ki­noil­la. Ennem­min­kin hei­hin pätee juu­ri se, mitä kir­joi­tin Hol­lywoo­din täh­dis­tä. Heil­lä itsel­lään on toden­nä­köi­ses­ti a) rima kor­keal­la sen suh­teen, kenet otta­vat mie­hek­seen ja b) eten­kin jol­lain joh­to­por­taan nai­sil­la toden­nä­köi­ses­ti ura on etusi­jal­la eten­kin lap­siin näh­den, mah­dol­li­ses­ti jopa pysy­vään parisuhteeseen. 

    Mie­het eivät pää­sään­töi­ses­ti halua itse­ään kou­lu­te­tum­paa ja parem­min ansait­se­vaa naista.”

    Mihin tämä perus­tuu? Minä taas sanoi­sin, että molem­mat, sekä mie­het että nai­set, pyr­ki­vät saa­maan parik­seen mah­dol­li­sim­man hyvin ansait­se­van puo­li­son, kos­ka tämä hel­pot­taa tie­ten­kin omaa pai­net­ta per­heen talou­den tur­vaa­mi­ses­sa. Tie­ten­kin siis jäl­leen cete­ris pari­bus, eli toki asi­aan vai­kut­taa moni muu­kin asia. 

    Mitä kou­lu­tuk­seen tulee, niin jos tuo kir­joit­ta­ma­si pätee, niin tule­vai­suus näyt­tää todel­la syn­käl­tä Suo­men pari­suh­tei­den kan­nal­ta, kos­ka nai­set ovat saa­vut­ta­neet enem­mis­tön yli­opis­to­pai­kois­ta. Hei­dän osuu­ten­sa siis kor­keas­ti kou­lu­te­tus­ta väes­tä tulee jat­kos­sa kas­va­maan ja on jo nyt mah­dol­li­ses­ti suu­rem­pi avio­liit­toi­käi­sis­tä kuin mies­ten osuus.

  107. Kari:“Olen kui­ten­kin sitä miel­tä, että täl­lai­sis­sa (oikei­den tai kuvi­tel­tu­jen) syi­den ja seu­raus­ten met­säs­tä­mi­ses­sä ei oikeas­taan ole miel­tä, kos­ka yksi­löl­li­set erot selit­tä­ne­vät yli­voi­mai­sen enem­mis­tön kariu­tu­neis­ta parisuhteista.”

    Jos noin, niin sit­ten sinun on joten­kin seli­tet­tä­vä se, mik­si ne yksi­löl­li­set erot ovat kas­va­neet vii­meis­ten vuo­si­kym­me­nien aika­na (1965:40 000 avio­liit­toa, 5000 eroa, 2007:29 000 avio­liit­toa, 13 000 eroa). Tai sano­taan, mik­si tapah­tui suu­ri muu­tos 1965–1990. Sii­tä eteen­päin tilan­ne on pysy­nyt mel­ko lail­la samassa. 

    Minus­ta pal­jon toden­nä­köi­sem­pi selit­tä­jä tilas­tol­li­sil­le muu­tok­sil­le on muu­tok­set yhteis­kun­nas­sa. Vaik­ka se niin raa’al­ta kuu­los­taa, niin juu­ri yksin­huol­ta­jien ase­man paran­ta­mi­nen on voi­nut olla täs­sä mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa. Kun talou­del­li­set insen­tii­vit on kään­net­ty nurin­nis­koin niin, että ihmis­ten on jopa talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa ero­ta (Karin itse havait­se­ma tapaus), niin mie­les­tä­ni hom­mas­sa on jotain pahem­man ker­ran pielessä. 

    Ymmär­rän, että yksin­huol­ta­jat ovat usein todel­la tiu­kil­la (eten­kin jos mitään ela­tus­mak­su­ja ei ex-puo­li­sol­ta saa­da), mut­ta minus­ta pitäi­si myön­tää avoi­mes­ti, että yksin­huol­ta­jien tuke­mi­sel­la on ihan samaan perus­tu­via nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia kuin vaik­ka­pa työt­tö­mien tuke­mi­sel­la. Mitä enem­män työt­tö­myyt­tä tuo­taan, sitä halut­to­mam­pia ihmi­set ovat ryh­tyä teke­mään työ­tä. Mitä enem­män yksin­huol­ta­jia tue­taan, sitä halut­to­mam­pia ihmi­set ovat teke­mään kai­ken mah­dol­li­sen pitääk­seen liit­ton­sa kunnossa.

  108. Art­tu­rin kans­sa sii­nä samaa miel­tä, että mik­si ihmees­sä isän pitäi­si tie­tää jokai­ki­nen yksi­tyis­koh­ta las­ten­hoi­dos­ta. Jos per­hees­sä on pää­tet­ty, että se on äidin vas­tuu­aluet­ta, niin sit­ten se on äidin vastuualuetta. 

    Ei äitiä­kään vel­voi­te­ta jon­kin vai­mo­va­paan takia isän työ­pai­kal­le tutus­tu­maan joka nip­pe­liin, nap­pe­liin ja tie­to­ko­neoh­jel­maan, jot­ka tämä hallitsee. 

    Myös tämä Rii­tan argu­ment­ti, että isän joten­kin pitää oppia aset­ta­maan lap­sen tar­peet omien­sa edel­le on kum­mal­li­nen. Työ on työ­tä — kyl­lä siel­lä työ­pai­kal­la­kin on ase­tet­ta­va kai­ken­lais­ta sen edel­le, että vaik­ka huvit­tai­si läh­teä päi­vä­kal­joil­le. Kun hoi­taa las­ta, niin se on sit­ten se työ. 

    Riit­ta edus­taa mie­les­tä­ni tur­haa van­hem­muu­den mys­ti­fioin­tia ja glo­ri­foin­tia. Ei se nyt niin kum­mois­ta ole hoi­taa lap­sia, taval­lis­ta työ­tä vain.

  109. Artturi&Elina: En ole ker­taa­kaan (aina­kaan omas­ta mie­les­tä­ni) yrit­tä­nyt sanoa, että jokai­sen isän pitäi­si jää­dä jok­si­kin aikaa kotiin lap­sen kanssa. 

    Sen sijaan haluai­sin tämän mah­dol­li­suu­den ole­van entis­tä useam­man isän mie­les­tä hou­kut­te­le­va, koska:

    1. se lisää tasa-arvoa työelämässä
    2. paran­taa ilma­pii­riä koto­na, kun äiti jou­tuu vähän irtau­tu­maan lap­ses­ta ja anta­maan isäl­le tilaa teh­dä asiat lap­sen kans­sa omal­la tavallaan

  110. Kyl­lä se on niin, että kou­lu­tet­tu nai­nen _itse_ rajaa suu­rim­man osan poten­ti­aa­li­sis­ta kump­pa­neis­ta hakun­sa ulkopuolelle. 

    Nai­nen halu­aa vähin­tään yhtä kou­lu­te­tun kump­pa­nin. Ei mie­hel­le merk­kaa onko vai­mo mais­te­ri vai sii­voo­ja, kun­han vain naa­ma ja luon­ne miel­lyt­tä­vät. Tämän­kin femi­nis­min sekoit­ta­mat nai­set kään­tä­vät näp­pä­räs­ti mies­ten syyk­si, mie­het eivät muka kes­tä kou­lu­tet­tu­ja naisia. 

    Eli­na
    “Myös tämä Rii­tan argu­ment­ti, että isän joten­kin pitää oppia aset­ta­maan lap­sen tar­peet omien­sa edel­le on kummallinen.”

    Olen täy­sin samaa mieltä.

    Art­tu­ri
    “tosi elä­män datas­ta ei voi noin yksi­ker­tai­sel­la mene­tel­mäl­lä pää­tel­lä, että mie­het pitäi­si­vät itse kor­ke­aa kou­lu­tus­ta­soa paha­na. He saat­ta­vat vain tykä­tä kou­lut­ta­mat­to­mien nais­ten muis­ta omi­nai­suuk­sis­ta enemmän.”

    Samaa miel­tä. Eri­tyi­ses­ti pahim­mat viher­hör­höt, femi­nis­tit, itu­hi­pit ja muut moder­nin höp­sis­min läpi­syö­vyt­tä­mät mies­vi­ha­mie­li­set pön­töt löy­ty­vät aka­tee­mi­sis­ta naisista.

  111. Samu­li Saarelma:

    Art­tu­ri, van­hem­pien suh­de lap­siin ei ole sama asia kuin van­hem­pien suh­de vaik­ka tis­kien tis­kaa­mi­seen tai pyy­kin pesuun. 

    No ei tie­ten­kään ole. Hul­lu­han sitä pitäi­si olla, jos mois­ta väittäisi.

    mut­ta kyl­lä sil­lä sosi­aa­li­sel­la puo­lel­la on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä myös merkitystä.

    Tot­ta­kai on.

    Ja täs­sä äiti ei voi kor­va­ta isää eikä toisinpäin.

    No tot­ta­kai voi. Myös hyvin monet muut asiat voi­vat kor­va­ta bio­lo­gi­set vanhemmat.

    Samoin täs­sä asias­sa todel­la­kin molem­pien van­hem­pien pitää oppia se, että (aina­kin pie­nen) lap­sen etu menee yleen­sä van­hem­pien edelle.

    Mik­si pitäi­si? Mik­si sinä, Riit­ta tai joku byro­kraat­ti osai­si parem­min päät­tää mitä van­hem­pien pitää teh­dä kuin nämä van­hem­mat itse?

    Mik­si et voi hyväk­syä, että van­hem­mat voi­si­vat päät­tää kes­ke­nään sii­tä, että kum­pi on koto­na, mitä koti­töi­tä he teke­vät, kuin­ka pal­jon ovat las­ten­sa kans­sa, miten pal­jon köy­vät töis­sä jne. ilman, että isäl­le pitää tyr­kyt­tää jotain kor­va­mer­kit­ty­jä vapai­ta, kos­ka se on itse lii­an butch ymmär­tä­mään omaa ja las­ten­sa parasta?

    Kom­ment­ti­ni kos­ki­kin ennem­min­kin asen­net­ta, jol­la tun­nuit las­ten­hoi­toon suhtautuvan.

    Minus­ta on oikein imar­te­le­vaa, että sinä tahol­la­si päh­käi­let mil­lä asen­teel­la minä suh­tau­dun lastenhoitoon.

    Täl­le kes­kus­te­lul­le hedel­mäl­li­sem­pää oli­si se, että päh­käi­li­sit sitä mik­si minä en usko sinun tai Rii­tan (tai jon­kun byro­kraa­tin) kykyi­hin teh­dä pää­tök­siä teil­le tun­te­mat­to­mien van­hem­pien puolesta.

    +alle­kir­joi­tan koko Eli­nan edel­li­sen kommentin.

  112. Mik­si et voi hyväk­syä, että van­hem­mat voi­si­vat päät­tää kes­ke­nään sii­tä, että kum­pi on koto­na, mitä koti­töi­tä he teke­vät, kuin­ka pal­jon ovat las­ten­sa kans­sa, miten pal­jon köy­vät töis­sä jne. ilman, että isäl­le pitää tyr­kyt­tää jotain kor­va­mer­kit­ty­jä vapai­ta, kos­ka se on itse lii­an butch ymmär­tä­mään omaa ja las­ten­sa parasta?”

    Täl­lä het­kel­lä lähes kaik­ki vapaat, joil­la mak­se­taan ansio­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa on joko 1) suo­raan kor­va­mer­kit­ty äidil­le (äitiys­va­paa) tai 2) sijoit­tu­vat sii­hen aikaan lap­sen elä­mäs­sä, jol­loin imet­tä­vän äidin on vie­lä var­sin han­ka­la olla lap­ses­ta erossa.

    Minus­ta nyt vain oli­si rei­lua, että isäl­lä oli­si todel­li­nen mah­dol­li­suus jää­dä kotiin lap­sen kans­sa niin, että saa ansio­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa. Ihan jo peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la. Se, että tut­ki­mus­tu­lok­set ker­to­vat tämän myös lisää­vän per­hei­den onnel­li­suut­ta, on plus­saa, mut­ta ei se poh­jim­mai­nen syy.

  113. Rii­ta:

    En ole ker­taa­kaan (aina­kaan omas­ta mie­les­tä­ni) yrit­tä­nyt sanoa, että jokai­sen isän pitäi­si jää­dä jok­si­kin aikaa kotiin lap­sen kanssa.

    Sinä olet joka vies­tis­sä sano­nut, että sinä tie­dät parem­min kuin per­heet itse kuin­ka pal­jon sen isän kan­nat­taa olla koto­na. (enem­män) Mik­si et voi jät­tää näi­tä valin­to­ja per­hei­den itse päätettäväksi?

    (Eli että isät eivät tajua olla riit­tä­väs­ti koto­na ver­rat­tu­na sii­hen miten pal­jon hyö­tyä koto­na ole­mi­ses­ta on.)

    Jos se äidin irtau­tu­mi­nen paran­taa ilma­pii­riä, niin mik­si sii­tä pitää sit­ten erik­seen alkaa maksamaan?

    Tuo työ­mark­ki­na­point­ti on sinän­sä ihan ok, tosin mies­ten koto­na ole­mi­sen tuke­mi­nen sik­si, että nai­set olis­vat tasa-arvoi­sem­mas­sa ase­mas­sa työ­mark­ki­noil­la on kyl­lä aika teho­ton­ta ver­rat­tu­na sii­hen, että annet­tai­siin nai­sil­le vapaus teh­dä sopi­muk­sia työ­nan­ta­jan­sa kans­sa lap­sen syn­ty­mi­sen varal­le. (Esim. sopi­mus, että nai­sel­le mak­se­taan lop­pu­ti­li jos lap­sia syn­tyy, tai että hän jää kotiin kol­mek­si kuu­kau­dek­si jne.)

  114. Artturi:“Miksi et voi hyväk­syä, että van­hem­mat voi­si­vat päät­tää kes­ke­nään sii­tä, että kum­pi on koto­na, mitä koti­töi­tä he teke­vät, kuin­ka pal­jon ovat las­ten­sa kans­sa, miten pal­jon köy­vät töis­sä jne. ilman, että isäl­le pitää tyr­kyt­tää jotain kor­va­mer­kit­ty­jä vapai­ta, kos­ka se on itse lii­an butch ymmär­tä­mään omaa ja las­ten­sa parasta?”

    Nyt en pysy peräs­sä. Mis­sä minä olen esit­tä­nyt jotain tuol­lais­ta? Ehkä ymmär­sin vää­rin alku­pe­räi­sen kommenttisi(“Jos toi­nen on arvo­kas työ­elä­mäs­sä, niin sen kan­nat­taa käy­dä kodin ulko­puo­lel­la töis­sä samal­la kun toi­nen eri­kois­tuu hoi­ta­maan koti­töi­tä”). Minun point­ti­ni sen suh­teen oli vain se, että las­ten­hoi­to ei ole saman­lais­ta “jae­taan työ sen mukaan, kenel­lä on suh­teel­li­nen etu” tou­hua kuin moni muu asia, johon tuo peri­aa­te sopii ihan ok, kos­ka on täy­sin sama, kuka vaik­ka pesee pyykit. 

    Jos kom­ment­ti­si sisäl­tö ei ollut tuo, vaan jotain muu­ta, niin oli­sin kii­tol­li­nen, jos selit­täi­sit vähän syvällisemmin.

    No tot­ta­kai voi. Myös hyvin monet muut asiat voi­vat kor­va­ta bio­lo­gi­set vanhemmat.”

    Aivan, “monet muut”, ei kaik­kia (ja bio­lo­gi­nen on tuos­sa lisäys, joka ei lii­ty miten­kään aiem­paan kes­kus­te­luun. Tie­ten­kin adop­tio­van­hem­mat pys­ty­vät kehit­tä­mään lap­sen sosi­aa­li­sia omi­nai­suuk­sia sii­nä, mis­sä bio­lo­gi­set­kin van­hem­mat). Tämä oli point­ti­ni. Lap­si ei voi kehit­tää suh­det­taan toi­seen van­hem­paan­sa oli tämä isä, äiti tai vaik­ka isä­puo­li, jos tämä ei ole pai­kal­la. Ei, vaik­ka oli­si kuin­ka hyvin ruo­kit­tu, pes­ty, ulkoi­lu­tet­tu, jne.

  115. Samu­li Saarelma:

    Jos noin, niin sit­ten sinun on joten­kin seli­tet­tä­vä se, mik­si ne yksi­löl­li­set erot ovat kas­va­neet vii­meis­ten vuo­si­kym­me­nien aika­na (1965:40 000 avio­liit­toa, 5000 eroa, 2007:29 000 avio­liit­toa, 13 000 eroa). Tai sano­taan, mik­si tapah­tui suu­ri muu­tos 1965–1990. Sii­tä eteen­päin tilan­ne on pysy­nyt mel­ko lail­la samassa. 

    Tus­kin tuol­le mitään yksit­täis­tä syy­tä on. Mai­nit­se­mal­la­si talou­del­li­sen riip­pu­mat­to­muu­den lisään­ty­mi­sel­lä (siis sekä nais­ten tulo­jen kas­vul­la että ylei­sel­lä elin­ta­son kas­vul­la) var­maan­kin on kuu­vaa­ma­si vai­ku­tus, mut­ta onhan yhteis­kun­ta muu­ten­kin muuttunut.

    Aiem­min uskon­nol­li­sil­la nor­meil­la oli pal­jon nykyis­tä suu­rem­pi pai­noar­vo ihmis­ten elä­mäs­sä. Eroa­mi­nen oli syn­tiä, ja uusia mah­dol­li­suuk­sia ei uskon­non eikä yhtei­sön puo­lel­ta usein­kaan tar­jot­tu. Ihmi­set asui­vat myös pie­nem­mis­sä yhtei­söis­sä koh­tuul­li­sen tiu­kan sosi­aa­li­sen kont­rol­lin alai­si­na (Hel­sin­gis­sä naa­pu­ri­si ei tie­dä, käyt­kö vie­rais­sa vai et). Lisäk­si jopa lain­sää­dän­nös­sä on tapah­tu­nut muu­tok­sia avio­lii­ton suh­teen (ollaan siir­ryt­ty enem­män puret­ta­vis­sa ole­van sopi­muk­sen suuntaan).

    Vaik­ka se niin raa’alta kuu­los­taa, niin juu­ri yksin­huol­ta­jien ase­man paran­ta­mi­nen on voi­nut olla täs­sä mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa. Kun talou­del­li­set insen­tii­vit on kään­net­ty nurin­nis­koin niin, että ihmis­ten on jopa talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa ero­ta (Karin itse havait­se­ma tapaus), niin mie­les­tä­ni hom­mas­sa on jotain pahem­man ker­ran pielessä. 

    Täs­tä olen samaa miel­tä. Minus­ta yhteis­kun­nan “ohjaus­toi­met” ovat aina läh­tö­koh­tai­ses­ti epäilyttäviä.

    Mut­ta yksi kysy­mys: onko se huo­no asia, että avio­erot ovat lisään­ty­neet? Kos­ka avio­eros­sa tran­si­tio­kus­tan­nuk­set (sekä hen­ki­set että talou­del­li­set) ovat yleen­sä erit­täin kor­kei­ta, niin eikö­hän sii­hen ryh­ty­vil­lä ole aika kor­keat motii­vit ko. toi­men­pi­tee­seen. Onko se hyvä asia, että he jou­tui­si­vat ole­maan lii­tos­sa, jos­sa eivät ole onnellisia?

    Tähän var­maan joku vetää taas tilas­ton, jos­sa osoi­te­taan avio­eron (kes­ki­mää­rin) ole­van huo­no asia sekä lap­sil­le että van­hem­mil­le. Mut­ta onko osoi­tet­tu, että ne avio­erot, jois­ta “lisäys” on tul­lut oli­si­vat huo­no­ja rat­kai­su­ja? Ja onko osoi­tet­tu, että sen alko­ho­lis­tin vai­mon­hak­kaa­jan kans­sa asu­mi­nen kai­kes­ta huo­li­mat­ta oli­si parem­pi rat­kai­su kuin ero?

    Kari

  116. (Esim. sopi­mus, että nai­sel­le mak­se­taan lop­pu­ti­li jos lap­sia syn­tyy, tai että hän jää kotiin kol­mek­si kuu­kau­dek­si jne.)

    Tai, että nai­nen tekee abor­tin työ­an­ta­jan pyyn­nös­tä jos sat­tuu tule­maan ras­kaak­si vää­rään aikaan työ­nan­ta­jan pyynnöstä.

    Tuo ajaa yhteis­kun­taa sii­hen , että joka on vah­vem­pi sane­lee ehdot.

  117. Kari:“onko se huo­no asia, että avio­erot ovat lisään­ty­neet? Kos­ka avio­eros­sa tran­si­tio­kus­tan­nuk­set (sekä hen­ki­set että talou­del­li­set) ovat yleen­sä erit­täin kor­kei­ta, niin eikö­hän sii­hen ryh­ty­vil­lä ole aika kor­keat motii­vit ko. toi­men­pi­tee­seen. Onko se hyvä asia, että he jou­tui­si­vat ole­maan lii­tos­sa, jos­sa eivät ole onnellisia?”

    Avio­lii­tois­ta on yhteis­kun­nal­le hyö­tyä. Se lie­nee ainoa ins­ti­tuut­ti, jol­la on rau­hoit­ta­va vai­ku­tus nuo­riin mie­hiin (jot­ka ovat täy­sin ylie­dus­tet­tui­na rikos­ti­las­tois­sa). Lisäk­si se tuot­taa jokai­sel­le ihmi­sel­le yhden tuki­hen­ki­lön, joka pitää huol­ta sil­loin, kun ei mene hyvin. Eten­kin sai­rau­den ja van­huu­den koh­dal­la täl­lä on suu­ri mer­ki­tys. Vaik­ka siis jätet­täi­siin tuo nuor­ten mies­ten rau­hoi­tuse­fek­ti hie­man kiis­ta­na­lai­se­na sivuun (ja sen suh­teen eroa­mi­ses­ta ei vält­tä­mät­tä ole niin kau­heas­ti hait­taa, kos­ka efek­ti on jo saa­vu­tet­tu), niin yhteis­kun­nal­le on hyö­tyä sii­tä, että ihmis­ten tul­les­sa van­hoik­si he elä­vät pysy­väs­sä pari­suh­tees­sa. Tätä hyö­tyä eivät vält­tä­mät­tä ihmi­set itse sil­loin kes­ki-iäs­sä ymmär­rä ja luo­pu­vat mah­dol­li­ses­ti ei-täy­del­li­ses­tä avio­lii­tos­ta, eivät­kä muu­ten­kaan tie­ten­kään pai­no­ta sitä ulkois­hyö­tyä, mikä muul­le yhteis­kun­nal­le syn­tyy hal­vem­mas­ta van­hus­ten hoidosta. 

    Mut­ta yhteis­kun­nan pitäi­si tuo etu, jon­ka pitäi­si tilas­tois­ta olla luet­ta­vis­sa, huo­ma­ta ja ottaa se huo­mioon insen­tii­ve­jä aset­taes­sa. Samal­la tavoin kuin yhteis­kun­ta koit­taa saa­da ihmi­set lopet­ta­maan tupa­koin­nin, kos­ka sii­tä on kor­keam­pien ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen vuok­si yhteis­kun­nal­le hait­taa, sen kan­nat­tai­si samal­la tavoin suo­sia avio­liit­to­jen sol­mi­mis­ta ja niis­sä pysymistä. 

    Ja tie­ten­kin täs­sä on kyse tilas­tol­li­ses­ta asias­ta. Aivan samal­la tavoin kuin tupa­koit­si­ja saat­taa elää ter­vee­nä 100-vuo­ti­aak­si asti, niin se vai­mon­hak­kaa­jan kans­sa elä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole vält­tä­mät­tä miten­kään paras ratkaisu. 

    Lap­sien suh­teen en osaa sanoa, mikä ero­jen mer­ki­tys on. Eroa­mi­nen on tie­ten­kin huo­no asia lap­sel­le, jos sitä ver­ra­taan kes­ki­mää­räi­seen per­hee­seen, mut­ta jos molem­mat van­hem­mat jat­ka­vat eron jäl­keen yhtey­den­pi­toa lap­seen, en osaa sanoa, onko tämä tilan­ne pal­joa huo­nom­pi kuin koko lap­suu­den läpi yltä­vä van­hem­pien rik­ko­nai­nen, mut­ta las­ten vuok­si koos­sa pidet­tä­vä liitto.

  118. Lii­an vanha:
    “Tuo ajaa yhteis­kun­taa sii­hen , että joka on vah­vem­pi sane­lee ehdot.”

    Sit­ten on vain hyväk­syt­tä­vä, että nai­sel­la on työ­elä­mäs­sä sitä kuu­lui­saa han­dicap­pia (jon­ka mai­nit­se­mi­ses­ta voi tul­la potkut).

  119. Sit­ten on vain hyväk­syt­tä­vä, että nai­sel­la on työ­elä­mäs­sä sitä kuu­lui­saa han­dicap­pia (jon­ka mai­nit­se­mi­ses­ta voi tul­la potkut).”

    Ongel­ma lak­kaa yhdes­sä suku­pol­ves­sa kun estäm­me lisääntymisen

  120. Ongel­ma lak­kaa yhdes­sä suku­pol­ves­sa kun estäm­me lisään­ty­mi­sen, vii­mein eluo­vut­taa maan Venäjälle

  121. Mut­ta yksi kysy­mys: onko se huo­no asia, että avio­erot ovat lisään­ty­neet? Kos­ka avio­eros­sa tran­si­tio­kus­tan­nuk­set (sekä hen­ki­set että talou­del­li­set) ovat yleen­sä erit­täin kor­kei­ta, niin eikö­hän sii­hen ryh­ty­vil­lä ole aika kor­keat motii­vit ko. toi­men­pi­tee­seen. Onko se hyvä asia, että he jou­tui­si­vat ole­maan lii­tos­sa, jos­sa eivät ole onnellisia?”

    Minus­ta se, että alle yksi­vuo­tiai­den las­ten van­hem­mat ovat ylie­dus­tet­tui­na ero­ti­las­tois­sa viit­tai­si sii­hen, että osa ero­pää­tök­sis­tä on häti­köi­den teh­ty­jä. Vau­va­vuo­si on hyvin poik­keuk­sel­li­nen vuo­si mones­ta­kin syys­tä ja sii­nä pari­suh­teen hoi­to ei vält­tä­mät­tä ole pääl­lim­mäi­se­nä mie­les­sä. Tilan­ne voi kui­ten­kin pala­ta ennal­leen, kun pää­see nuk­ku­maan täy­siä öitä.

    Ongel­ma lak­kaa yhdes­sä suku­pol­ves­sa kun estäm­me lisään­ty­mi­sen, vii­mein luo­vut­taa maan Venäjälle.”

    Amen!

  122. Samu­li Saarelma:
    “Avio­lii­tois­ta on yhteis­kun­nal­le hyö­tyä. Se lie­nee ainoa ins­ti­tuut­ti, jol­la on rau­hoit­ta­va vai­ku­tus nuo­riin mie­hiin (jot­ka ovat täy­sin ylie­dus­tet­tui­na rikostilastoissa).”

    Nyt puhut kyl­lä ihan omia­si. Ei rikol­li­suu­des­sa ole kyse mis­tään rasa­vil­lien nuor­ten mies­ten rie­hu­mi­ses­ta, joka lop­puu kun vain löy­tä­vät naisseuraa. 

    Ei, kyl­lä kyse on talou­del­li­ses­ta ahdin­gos­ta ja epä­toi­vos­ta, sii­tä ettei ole varaa ostaa itsel­leen tai per­heel­leen esi­mer­kik­si ruo­kaa ja lääk­kei­tä. Näi­den hank­ki­mis­ta var­ten sit­ten tar­vit­see sor­tua varas­ta­mi­seen, kun mui­ta vaih­toeh­to­ja ei ole.

    Rikol­li­suus on suu­rim­mak­si osak­si siis syy­tä suo­men rik­kai­ta suo­si­vas­ta vero­tuk­ses­ta, jon­ka ansios­ta köy­hät ihmi­set ovat köyh­ty­neet, eikä perus­tar­pei­siin ole enää varaa. Ei se rikol­li­suus ja talou­del­li­nen ahdin­ko sil­lä para­ne että ihmi­siä lai­te­taan mene­mään nai­mi­siin keskenään.

  123. Samu­li Saarelma:

    Avio­lii­tois­ta on yhteis­kun­nal­le hyötyä. 

    Niin ja nai­mat­to­muu­des­ta yhteis­kun­nal­le (http://www.abc.net.au/science/news/scitech/SciTechRepublish_898675.htm)

    Se lie­nee ainoa ins­ti­tuut­ti, jol­la on rau­hoit­ta­va vai­ku­tus nuo­riin mie­hiin (jot­ka ovat täy­sin ylie­dus­tet­tui­na rikostilastoissa). 

    Luep­pa nuo aikai­sem­mat kom­ment­ti­ni. Jos et sen­kään jäl­keen ymmär­rä, niin:
    KORRELAATIOSTA EI SEURAA KAUSALITEETTIÄ!

    Esi­tit usei­ta näkö­kan­to­ja, jot­ka ovat joko tot­ta tai eivät, mut­ta nii­den totuusar­voa on mah­do­ton­ta tut­kia. Ne ovat siis (tie­teel­li­se­ti arvioi­tu­na) lähin­nä mielipiteitä.

    Tätä hyö­tyä eivät vält­tä­mät­tä ihmi­set itse sil­loin kes­ki-iäs­sä ymmär­rä ja luo­pu­vat mah­dol­li­ses­ti ei-täy­del­li­ses­tä avio­lii­tos­ta, eivät­kä muu­ten­kaan tie­ten­kään pai­no­ta sitä ulkois­hyö­tyä, mikä muul­le yhteis­kun­nal­le syn­tyy hal­vem­mas­ta van­hus­ten hoidosta. 

    Taas pääs­tään siis lopul­li­seen totuu­teen: sinä tie­dät muka parem­min, mikä on ihmi­sil­le oikea rat­kai­su kuin ihmi­set itse. Jep, jep.

    Aja­tus on pait­si vää­rä, myös äärim­mäi­sen vas­ten­mie­li­nen. Läh­de­tään­pä ensimmäisestä.

    On täy­sin ilmi­sel­vää, että avio­ero on kal­lein­ta niil­le osa­puo­lil­le, jot­ka sen teke­vät. En ole itse ollut avio­lii­tos­sa, mut­ta koh­tuul­li­sen syväs­sä pari­suh­tees­sa olen, ja sen lopet­ta­mi­nen oli kyl­lä sen tason pahan olon aiheut­ta­ja, että kyl­lä useam­man kym­me­nen tuhat­ta euroa oli­sin ollut val­mis mak­sa­maan sen vält­tä­mi­ses­tä. Luu­len, että van­hem­mil­la­ni (jot­ka ero­si­vat) mak­su­val­mius oli­si ollut deka­din enem­män… (ja juu: kyl­lä minä­kin oli­sin muu­ta­man kym­me­nen ton­nia sii­tä mak­sa­nut — jo ihan sis­kon vuok­si, jos ei muuten).

    Mut­ta kun ei, niin ei.

    Osoit­taa jon­kin­lais­ta suh­teel­li­suu­den­ta­jun puu­tet­ta aja­tel­la, että val­tion tuki pelai­si juu­ri­kaan roo­lia näis­sä peleissä.

    Kari

  124. Riit­ta:

    Minus­ta nyt vain oli­si rei­lua, että isäl­lä oli­si todel­li­nen mah­dol­li­suus jää­dä kotiin lap­sen kans­sa niin, että saa ansio­si­don­nais­ta päivärahaa.

    No sen minä olen kyl­lä huo­man­nut. Minus­ta on tur­haa ja muit­ten älyk­kyyt­tä louk­kaa­vaa yrit­tää naa­mioi­da jotain uskon­toa loo­gi­ses­ti perus­tel­luk­si mie­li­pi­teek­si ja tuput­taa sitä muille.

    Se, että tut­ki­mus­tu­lok­set ker­to­vat tämän myös lisää­vän per­hei­den onnel­li­suut­ta, on plus­saa, mut­ta ei se poh­jim­mai­nen syy.

    Täs­sä ket­jus­sa on use­aan ker­taan ker­rot­tu sinul­le mik­si nämä tut­ki­muk­set eivät ker­ro sen lisää­vän per­hei­den onnel­li­suut­ta. Kor­rel­laa­tio ei ole sama asia kuin kausa­laa­tio. Jos tämän unoh­taa, niin voi vaik­ka teh­dä tut­ki­muk­sen, jos­sa tode­taan sär­ky­lääk­keen aiheut­ta­van päänsärkyä.

    Samu­li Saarelma:

    Nyt en pysy peräs­sä. Mis­sä minä olen esit­tä­nyt jotain tuollaista?

    Esim. täs­sä:

    Minun point­ti­ni sen suh­teen oli vain se, että las­ten­hoi­to ei ole saman­lais­ta “jae­taan työ sen mukaan, kenel­lä on suh­teel­li­nen etu” tou­hua kuin moni muu asia, johon tuo peri­aa­te sopii ihan ok, kos­ka on täy­sin sama, kuka vaik­ka pesee pyykit.

    Minun point­ti on se, että ne per­heet itse osaa par­hai­ten päät­tää kenen “kan­nat­taa” teh­dä mitä hom­mia perheessä.

    Jos isä ja äiti kat­so­vat, että on parem­pi, että äiti käy töis­sä ja antait­see per­heel­le kor­kean mate­ri­aa­li­sen elin­ta­son sil­lä kus­ta­nuk­sel­la, että hänen sosi­aa­li­nen suh­teen­sa lap­seen on hei­kom­pi kuin mitä se oli­si, jos äiti oli­si jää­nyt kotiin, niin tämä on per­heen oma valin­ta, eikä sinun.

    Sinul­la ei ole tie­toa men­nä sano­maan täl­le per­heel­le, että hei äidin sosi­aa­lis­ta suh­det­ta lap­seen ei voi kor­va­ta kor­keam­mal­la mate­ri­aa­li­sel­la elin­ta­sol­la (ja isän vas­taa­vas­ti lähei­sem­mäl­lä suh­teel­la tai lähei­sem­mäl­lä suh­teel­la hoi­to­tä­tiin, iso­äi­tiin jne.). Äiti sinun on jää­tä­vä kotiin!

    Lii­an vanha:

    Tuo ajaa yhteis­kun­taa sii­hen , että joka on vah­vem­pi sane­lee ehdot.

    Täl­lä samal­la logii­kal­la kai­kil­le mak­se­taan vaan mini­mi­palk­kaa. Tosie­lä­mäs­tä havait­sem­me, että hyvin har­val­le mak­se­taan mini­mi­palk­kaa. Tämä tar­koit­taa, että työ­nan­ta­jien väli­nen kil­pai­lu hyvis­tä työn­te­ki­jöis­tä tur­vaa työ­läis­ten elin­ta­son, ei val­tion sää­tä­mät lait.

    Pek­ka Kaukalo:

    Ei, kyl­lä kyse on talou­del­li­ses­ta ahdin­gos­ta ja epä­toi­vos­ta, sii­tä ettei ole varaa ostaa itsel­leen tai per­heel­leen esi­mer­kik­si ruo­kaa ja lääkkeitä.

    Tämä ei sit­ten pidä ensin­kään paik­kaan­sa, muu­al­la kuin Pek­ka Kau­ka­lon oman pään sisällä.

  125. Minus­ta on tur­haa ja muit­ten älyk­kyyt­tä louk­kaa­vaa yrit­tää naa­mioi­da jotain uskon­toa loo­gi­ses­ti perus­tel­luk­si mie­li­pi­teek­si ja tuput­taa sitä muille.”

    Tasa-arvo­asiat eivät minul­le sen­tään uskon­to ole 😉 Tär­kei­tä toki. Tämä kes­kus­te­lu läh­ti liik­keel­le nuor­ten nais­ten hei­kos­ta työ­mark­ki­na-ase­mas­ta. Minus­ta sen kor­jaa­mi­sek­si on kak­si vaih­toeh­tois­ta reittiä:

    - hei­ken­ne­tään nais­ten mah­dol­li­suuk­sia säi­lyt­tää työ­paik­ka per­he­va­pai­den ajan
    — anne­taan mie­hil­le todel­li­nen mah­dol­li­suus jää­dä lap­sen kans­sa kotiin

    Ensim­mäi­nen vaih­toeh­to joh­taa mata­lam­paan syntyvyyteen.

    Täs­sä ket­jus­sa on use­aan ker­taan ker­rot­tu sinul­le mik­si nämä tut­ki­muk­set eivät ker­ro sen lisää­vän per­hei­den onnel­li­suut­ta. Kor­rel­laa­tio ei ole sama asia kuin kausalaatio.”

    En ole edel­leen­kään vakuut­tu­nut sii­tä, että täs­sä oli­si kyse vain kor­re­laa­tios­ta. Aina­kin arki­ko­ke­mus viit­tai­si sii­hen, että asioil­la on myös syy-yhteys, kuten olen edel­lä kirjoittanut. 

    Minun point­ti on se, että ne per­heet itse osaa par­hai­ten päät­tää kenen “kan­nat­taa” teh­dä mitä hom­mia perheessä.”

    Tähän asti olen samaa miel­tä. Vedän vain eri­lai­set joh­to­pää­tök­set: haluan pää­tök­sien kuu­lu­van nime­no­maa per­heel­le — ei esi­mer­kik­si isän työnantajalle.

  126. Kari:“KORRELAATIOSTA EI SEURAA KAUSALITEETTIÄ!”

    Mihin­kä­hän kor­re­laa­tioon nyt oikein viit­taat? En käsit­tääk­se­ni esit­tä­nyt mitään korrelaatiota.

    Esi­tit usei­ta näkö­kan­to­ja, jot­ka ovat joko tot­ta tai eivät, mut­ta nii­den totuusar­voa on mah­do­ton­ta tut­kia. Ne ovat siis (tie­teel­li­se­ti arvioi­tu­na) lähin­nä mielipiteitä.”

    Tar­koi­tat­ko, että ylei­ses­ti mitään sosio­lo­gi­aan liit­ty­viä väit­tei­tä ei voi tut­kia, vai vain nii­tä minun esit­tä­miä­ni väit­tei­tä ei voi tutkia? 

    Taas pääs­tään siis lopul­li­seen totuu­teen: sinä tie­dät muka parem­min, mikä on ihmi­sil­le oikea rat­kai­su kuin ihmi­set itse. Jep, jep.”

    En tie­dä, mut­ta se ei ollut­kaan point­ti­ni. Minun point­ti­ni oli se, että avio­lii­tol­la on ulkois­vai­ku­tuk­sia, joi­ta ei ote­ta huo­mioon, jos pää­tök­set teh­dään hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Aivan kuten mitään mui­ta­kaan ulkois­vai­ku­tuk­sia ei ote­ta (esim. saas­tut­ta­mi­nen). Mik­si ihmi­nen pai­not­tai­si omas­sa pää­tök­sen­teos­saan sitä, että val­tio sääs­tää van­hus­ten­hoi­toon mene­viä vero­va­ro­ja? Ei tie­ten­kään pai­no­ta aivan kuten hän ei pai­no­ta mitään mui­ta­kaan sääs­tö­jä val­tiol­le, joi­ta hänen omis­ta pää­tök­sis­tään seuraa. 

    Täs­sä ei pitäi­si olla mitään ihmeel­lis­tä ja uut­ta. Jopa kova­pin­tai­sim­mat­kin lipi­laa­rit hyväk­sy­vät ulkois­vai­ku­tus­ten ole­mas­sao­lon. Hei­dän vas­taus vain yleen­sä on, että yhteis­kun­nan puut­tu­mi­nen aiheut­taa _aina_ enem­män hait­taa kuin se ulkois­vai­ku­tus­ten pois­ta­mi­nen hyö­dyt­tää. Minus­ta asia ei ole miten­kään yksi­kä­sit­tei­ses­ti näin. 

    Voit tuo­ta vas­taan argu­men­toi­da jos haluat, mut­ta se lop­puo­sa­si jut­tu sii­tä, miten paha paik­ka avio­ero on, ei liit­ty­nyt tuo­hon miten­kään. Tie­ten­kin avio­ero on paha paik­ka. On nyt ja on aina ollut. Sil­ti nii­tä teh­dään. Ja nykyi­sin teh­dään pal­jon enem­män kuin 50 vuot­ta sitten.

  127. Artturi:“Minun point­ti on se, että ne per­heet itse osaa par­hai­ten päät­tää kenen “kan­nat­taa” teh­dä mitä hom­mia perheessä.”

    Niin? Se lai­naa­ma­si pät­kä ei ollut tätä vas­taan miten­kään. Kysyn siis uudes­taan, mis­tä sait käsi­tyk­sen, että olin vaa­ti­mas­sa, että pää­tök­sen tekee joku muu? 

    Minun point­ti­ni oli ainoas­taan se, että las­ten­hoi­to on tuon työn jaka­mi­sen suh­teen eri jut­tu kuin vaik­ka pyy­kin pese­mi­nen, joten sii­nä ei toi­mi sama suh­teel­li­sen edun peri­aa­te kuin mones­sa muus­sa työn jaka­mi­ses­sa, mitä per­heis­sä tehdään. 

    Itse jopa kom­men­toit tätä samanlaisuutta:“No ei tie­ten­kään ole. Hul­lu­han sitä pitäi­si olla, jos mois­ta väit­täi­si.” ja las­ten­hoi­toon liit­ty­vää sosi­aa­lis­ta puolta:“Tottakai on.” 

    En siis todel­la­kaan ymmär­rä, mis­tä olet saa­nut käsi­tyk­sen, että olin otta­mas­sa per­heil­tä pois päätösoikeutta. 

    Vai tar­koi­tat­ko sitä, että jos jos­tain asias­ta esit­tää mie­li­pi­teen, niin tämä impli­koi suo­raan, että vaa­tii sitä, että kaik­kien oma pää­tös­val­ta asias­ta pitää ottaa pois? Jos sanon, että ei kan­nat­tai­si syö­dä lii­kaa ras­vaa ja soke­ria, niin tar­koit­taa­ko, että haluan ottaa ihmi­sil­tä pois oikeu­den päät­tää itse sii­tä, kuin­ka pal­jon syö­vät ras­vaa ja sokeria? 

    Minus­ta ei. Mones­sa asias­sa on kyse tilas­tol­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Se tar­koit­taa tie­ten­kin sitä, että jos sano­taan “kan­nat­taa”, tämä tar­koit­taa sitä, että kes­ki­mää­rin kan­nat­taa, eikä sitä, että aina ja kai­kis­sa tilan­teis­sa kan­nat­taa. Jos sanon, että van­hem­pien kan­nat­taa suh­tau­tua las­ten­hoi­don jaka­mi­seen eri tavoin kuin vaik­ka pyyk­kien pese­mi­seen, niin tämä tar­koit­taa sitä, että kes­ki­mää­rin minus­ta näin on. Voi hyvin olla, että jon­kun koh­dal­la ei ole, enkä miten­kään ollut sano­mas­sa, että halusin teh­dä pää­tök­sen asias­ta hei­dän puolestaan.

  128. Kau­ka­lon laa­ris­ta tuli­kin ehkä blo­gin type­rin­tä teks­tiä kaut­ta aikain. 

    Ihan­ko oikeas­ti Kau­ka­lo uskoo, että nuor­ten mies­ten ylie­dus­tus pahoin­pi­te­lyis­sä, ilki­val­las­sa, lii­ken­ne­rik­ko­muk­sis­sa ym. joh­tuu sii­tä, että he ovat talou­del­li­ses­sa ahdin­gos­sa ja heil­lä ei ole varaa lääk­kei­siin ja ruokaan?

    Tämä voi­si jopa nau­rat­taa, jos oli­sin parem­mal­la tuulella. 

    Outoa ihmis­ku­vaa hei­jas­taa myös käsi­tys, että kenes­tä tahan­sa taval­li­ses­ta suo­ma­lai­ses­ta per­hee­ni­säs­tä tai sin­kus­ta tuli­si rikol­li­nen, jos ei syys­tä tai toi­ses­ta ole eines­tä jääkaapissa. 

    Myy­mä­lä­var­kau­det­han ovat lisään­ty­neet roi­mas­ti vii­me aikoi­na. Polii­sin mukaan kysees­sä on pal­jol­ti ulko­maa­lai­nen jär­jes­ty­ty­nyt toi­min­ta — vie­dään elekt­ro­niik­kaa, filet­tä ym. muu­ta arvo­ta­va­raa eteen­päin myytäväksi.

    Suo­ma­lai­nen “köy­hä” varas­taa lähin­nä olut­ta ja tupak­kaa. Hen­ken­sä piti­mik­si sit­ten var­maan, jos Kau­ka­loon on usko­mis­ta. Kuka nyt ilman tupak­kaa ja olut­ta voi­si elää?

    Täs­sä naii­viu­des­sa kun­nos­tau­tui jokin aika sit­ten myös Anni Sin­ne­mä­ki, joka esit­ti saman­kal­tai­sen näke­myk­sen myy­mä­lä­var­kauk­sien lisään­ty­mi­ses­tä kuin Kau­ka­lo eli että näl­kää näke­vät kan­sa­lai­set varas­ta­vat säi­lyäk­seen hengissä. 

    Ehkä­pä Kau­ka­los­sa on ministeriainesta…

    Yksi­kään taval­li­nen suo­ma­lai­nen ei ryh­dy rikol­li­sek­si sen takia, että rahat ovat vähis­sä. Emme nyt sen­tään mis­sään Nige­rias­sa ole, vaik­ka lama onkin läs­nä. Onko moraa­li Kau­ka­lol­le vie­ras käsite?

  129. Samu­li Saarelma:

    Mihin­kä­hän kor­re­laa­tioon nyt oikein viit­taat? En käsit­tääk­se­ni esit­tä­nyt mitään korrelaatiota. 

    Sinä esi­tit mm. että avio­lii­tot ovat yhteis­kun­nan kan­nal­ta kan­na­tet­ta­via, kos­ka nuo­ret nai­mat­to­mat mie­het ovat ylie­dus­tet­tui­na rikos­ti­las­tois­sa. On siis posi­tii­vi­nen kor­re­laa­tio rikos­ten vähäi­syy­den ja nai­mi­sis­sa olon välil­lä (mitä en kiis­tä). Täs­tä ei näh­däk­se­ni voi teh­dä joh­to­pää­tös­tä, että nai­mi­sis­sa olo vähen­täi­si rikok­sia (luu­len, että pikem­min­kin rikos­ten teke­mi­nen vähen­tää mah­dol­li­suuk­sia pysy­vään pari­suh­tee­seen — mut­ta tämä on tie­ten­kin vain arvailua).

    Tar­koi­tat­ko, että ylei­ses­ti mitään sosio­lo­gi­aan liit­ty­viä väit­tei­tä ei voi tut­kia, vai vain nii­tä minun esit­tä­miä­ni väit­tei­tä ei voi tutkia? 

    Tar­koi­tin, että esit­tä­mä­si kal­tai­sia väit­tei­tä ei voi tut­kia pel­käs­tään tilas­tol­li­sin mene­tel­min. Tai voi tie­ten­kin tut­kia, mut­ta tulok­set ovat joka tapauk­ses­sa enem­män tai vähem­män käsien hei­lut­te­lua. Tämän vuok­si suh­ta­tu­dun skep­ti­ses­ti toi­men­pi­tei­siin, jot­ka nojaa­vat mai­nit­tui­hin tut­ki­muk­siin. Tai siis epäi­len että lähes kai­kis­sa tapauk­sis­sa näi­hin tut­ki­muk­siin sisäl­tyy niin pal­jon epä­var­muuk­sia, että toi­men­pi­teet nii­den poh­jal­ta ovat epätehokkaita.

    Tie­däm­me ihmi­sis­tä aivan lii­an vähän. Ja lisäk­si olem­me vie­lä tyhmiä.

    En tie­dä, mut­ta se ei ollut­kaan point­ti­ni. Minun point­ti­ni oli se, että avio­lii­tol­la on ulkois­vai­ku­tuk­sia, joi­ta ei ote­ta huo­mioon, jos pää­tök­set teh­dään hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Aivan kuten mitään mui­ta­kaan ulkois­vai­ku­tuk­sia ei ote­ta (esim. saas­tut­ta­mi­nen). Mik­si ihmi­nen pai­not­tai­si omas­sa pää­tök­sen­teos­saan sitä, että val­tio sääs­tää van­hus­ten­hoi­toon mene­viä vero­va­ro­ja? Ei tie­ten­kään pai­no­ta aivan kuten hän ei pai­no­ta mitään mui­ta­kaan sääs­tö­jä val­tiol­le, joi­ta hänen omis­ta pää­tök­sis­tään seuraa. 

    Ok, ymmär­sin sinut vää­rin täl­tä osin. Kyse oli­si siis jota­kuin­kin sel­lai­ses­ta, että val­tion tukien jaol­la pitäi­si sisäis­tää val­tion toi­min­nas­ta aiheu­tu­vat (ole­tuk­ses­sa­si posi­tii­vi­set) ulkois­vai­ku­tuk­set ja nyt näin ei tapahdu.

    Minä en vain vie­lä­kään ole näh­nyt mitään vakuut­ta­vaa las­kel­maa, jos­sa nämä vai­ku­tuk­set on kvan­ti­tioi­tu. Onnet­to­mil­la avio­lii­toil­la (joi­ta eroon joh­ta­neet eit­tä­mät­tä ovat) on myös nega­tii­vi­sia ulkoisvaikutuksia.

    Lisäk­si huo­mau­tan, että vaik­ka van­hus­ten­hoi­don (mah­dol­li­ses­ti) kas­va­vat kulut ovat tie­ten­kin val­tion­ta­lou­del­le hait­ta, eivät ne ole vält­tä­mät­tä sitä yhteis­kun­ta­ta­lou­del­le. Sama hoi­ta­mi­nen­han pitää kui­ten­kin teh­dä (läheis­tä hoi­taes­sa se vain ei näy val­tion menois­sa tai BKT:ssä).

    Voit tuo­ta vas­taan argu­men­toi­da jos haluat, mut­ta se lop­puo­sa­si jut­tu sii­tä, miten paha paik­ka avio­ero on, ei liit­ty­nyt tuo­hon miten­kään. Tie­ten­kin avio­ero on paha paik­ka. On nyt ja on aina ollut. Sil­ti nii­tä teh­dään. Ja nykyi­sin teh­dään pal­jon enem­män kuin 50 vuot­ta sitten. 

    Niin, täs­sä me itsea­sias­sa olem­me peri­aat­teel­li­ses­ti hyvin eri­mie­li­siä. Minun näh­däk­se­ni kan­nus­ti­met (siis muut­kin kuin rahal­li­set, mut­ta myös ne) ovat täl­lä het­kel­lä pikem­min­kin niin päin, että avio­lii­tos­sa pysy­tään sii­tä huo­li­mat­ta, että se ei lisää onnel­li­suut­ta yhtä pal­jon kuin aiheut­taa haittaa.

    Täs­sä valos­sa tie­ten­kin ihmis­ten vapauk­sien lisään­ty­mi­nen (ja avio­ero­jen lisään­ty­mi­nen) on tuot­ta­nut enem­män hyvin­voin­tia. Ole­tan siis, että ihmi­set itse tie­tä­vät mil­loin pari­suh­tees­sa kan­nat­taa olla ja mil­loin ei.

    Kari

  130. Riit­ta:

    Ensim­mäi­nen vaih­toeh­to joh­taa mata­lam­paan syntyvyyteen.

    Niin. On nii­tä var­maan vähän hal­vem­pia­kin tapo­ja kan­nus­taa per­hei­tä teke­mään enem­män lap­sia. Esim. nos­taa lapsilisiä.

    Sitä en kyl­lä ymmär­rä mik­si mei­dän edes pitäi­si saa­da enem­män lap­sia. Kai se nyt on hyvä, että me saa­daan just sen ver­ran lap­sia kuin ihmi­set itse halu­aa ver­rat­tu­na las­ten saan­nin kustannuksiin.

    Minus­ta tämä argu­ment­ti muis­tut­taa sitä, että vaa­di­taan nai­sil­le­kin ase­pal­ve­lus­ta tasa-arvon nimis­sä, kos­ka muu­ten nai­set ovat mie­hiä parem­mas­sa ase­mas­sa yhteis­kun­nas­sa. Eli kun yksi jal­ka on sökö, niin hajo­te­taan sit­ten se toinenkin.

    Samu­li Saarelma:

    joten sii­nä ei toi­mi sama suh­teel­li­sen edun peri­aa­te kuin mones­sa muus­sa työn jaka­mi­ses­sa, mitä per­heis­sä tehdään.

    Ja minun point­ti oli, että sii­nä toi­mii suh­teel­li­sen edun peri­aa­te just sen ver­ran kuin se per­he halu­aa, eikä se oo sinun teh­tä­vä men­nä mää­rit­te­leen, että mil­lä perus­teel­la se per­he sitä työ­tä jakaa.

    Se tar­koit­taa tie­ten­kin sitä, että jos sano­taan “kan­nat­taa”, tämä tar­koit­taa sitä, että kes­ki­mää­rin kannattaa,

    No tar­koit­taa­ko tämä nyt, että sä tie­dät tän parem­min kuin per­heet itse? 

    Eli, että kes­ki­mää­rin isän kan­nat­tai­si olla enem­män koto­na kuin mitä se on? Tai että kes­ki­mää­rin ihmis­ten kan­nat­tai­si antaa enem­män pai­noar­voa isän koto­na ole­mi­sel­le lap­sen sosi­aa­lis­ten kon­tak­tien muo­dos­tu­mi­ses­sa vai mitä?

    Vai yri­tät­kö sanoa, että kes­ki­mää­rin ihmis­ten kan­nat­taa teh­dä just niin­ku ne tekee?

  131. Art­tu­ri:
    “ ‘Ei, kyl­lä kyse on talou­del­li­ses­ta ahdin­gos­ta ja epä­toi­vos­ta, sii­tä ettei ole varaa ostaa itsel­leen tai per­heel­leen esi­mer­kik­si ruo­kaa ja lääkkeitä.’

    Tämä ei sit­ten pidä ensin­kään paik­kaan­sa, muu­al­la kuin Pek­ka Kau­ka­lon oman pään sisällä.”

    Onko sinul­la näyt­tää todis­tei­ta väit­tee­si tuek­si? Mis­tä rikol­li­suus sit­ten johtuu?

    Minä kun en ymmär­rä mik­si joku varas­tai­si muu­ten kuin suu­reen tar­pee­seen ja talou­del­li­sen epä­toi­von alai­se­na. Pie­ni­muo­toi­nen varas­te­lu ei luul­ta­vas­ti ole kovin teho­kas tapa kerä­tä rahaa, eikä sil­lä juu­ri mai­net­ta ja kun­ni­aa­kaan saa. 

    Väit­tee­ni puo­les­ta puhuu vie­lä se, että tilas­to­jen mukaan rikol­li­set ovat pää­sään­töi­ses­ti köyhiä.

  132. Pek­ka Kaukalo:

    Mis­tä rikol­li­suus sit­ten johtuu?

    Var­mas­ti hyvin mones­ta eri­lai­ses­ta jutus­ta, mut­ta ehkä vois noin yleis­pä­te­väs­ti sanoa, että se joh­tuu sii­tä, että rikol­li­suu­des­ta on hyö­tyä sen harjoittajalle.

    Sik­si rikas­kin voi olla ihan hyvin rikol­li­nen ja köy­hyys sinän­sä ei aiheu­ta rikollisuutta.

    Todis­tee­na voi­sin vaik­ka mai­ni­ta, että kun köy­hyys yhteis­kun­nas­sa lisän­tyy, niin rikol­li­suus ei ollen­kaan vält­tä­mät­tä lisään­ny. (esim. Yhdys­val­lat nyt talouskriisissä…)

  133. Art­tu­ri rikollisuudesta:“Varmasti hyvin mones­ta eri­lai­ses­ta jutus­ta, mut­ta ehkä vois noin yleis­pä­te­väs­ti sanoa, että se joh­tuu sii­tä, että rikol­li­suu­des­ta on hyö­tyä sen harjoittajalle.”

    Tuo saat­taa päteä ehkä johon­kin talous­ri­kol­li­suu­teen, jär­jes­täy­ty­nee­seen rikol­li­suu­teen ja mah­dol­li­ses­ti vie­lä johon­kin muu­hun­kin omai­suus­ri­kol­li­suu­teen, mut­ta yleis­pä­te­väs­ti kyl­lä ennem­min­kin pätee van­ha totuus:“Rikos ei kannata”. 

    Eten­kin iso osa väki­val­ta­ri­kol­li­suu­des­ta teh­dään huma­las­sa het­ken mie­li­joh­tees­sa, eikä min­kään ratio­naa­li­sen hyö­ty­ana­lyy­sin poh­jal­ta. Sama jut­tu van­da­lis­min koh­dal­la. Var­maan myös moni näpis­tys kau­pas­sa on hai­tak­si teki­jäl­leen, ei hyö­dyk­si. Sen­hän vuok­si suu­rin osa ihmi­sis­tä ei juu­ri rikok­sia tee, että sii­tä ei yleen­sä ole hyö­tyä ja ratio­naa­li­nen toi­mi­ja tämän ymmär­tää. Huma­las­sa tai huu­mei­den vie­ro­tusoi­rei­den vai­va­tes­sa ei var­maan saman­lais­ta hyö­ty­ana­lyy­siä osa­ta teh­dä, ja sik­si nämä ryh­mät ovat rei­lus­ti ylie­dus­tet­tu­na rikollisuudessa.

    Tai tie­ten­kin tuo­hon pääs­tään, jos mää­ri­tel­lään asiat niin, että mitä tahan­sa ihmi­nen tekee, niin se on hyö­dyk­si hänel­le, kos­ka ei hän itsel­leen hait­taa teki­si. Mut­ta jos tämä pätee umpi­hu­ma­lai­seen, niin se pätee sit­ten 1‑vuotiaaseen lap­seen­kin. Tuol­lai­sen taa­pe­ron tul­les­sa päis­tik­kaa por­tai­ta alas tämä sit­ten mää­ri­tel­lään hänel­le hyödyksi.

    Pek­ka Kaukalo:“Minä kun en ymmär­rä mik­si joku varas­tai­si muu­ten kuin suu­reen tar­pee­seen ja talou­del­li­sen epä­toi­von alai­se­na. Pie­ni­muo­toi­nen varas­te­lu ei luul­ta­vas­ti ole kovin teho­kas tapa kerä­tä rahaa, eikä sil­lä juu­ri mai­net­ta ja kun­ni­aa­kaan saa.”

    Suu­ri osa varas­te­lus­ta tapah­tuu kai huu­mei­den käy­tön rahoit­ta­mi­sek­si. Voit tie­ten­kin kut­sua tätä “suu­rek­si tar­peek­si”, mut­ta minä ymmär­täi­sin tämän ennem­min­kin tar­koit­ta­van sitä, ettei ole nii­tä mai­nit­se­mia­si lääk­kei­tä ja ruokaa. 

    Lääk­kei­tä on muu­ten aika vai­kea varas­taa, kos­ka ne ovat yleen­sä tis­kin taka­na (siis sel­lai­set vähän­kään kal­liim­mat resep­ti­lääk­keet). Ruu­an­kin laa­ja­mit­tai­nen varas­ta­mi­nen on aika vai­ke­aa, kos­ka se vie niin pal­jon tilaa. 

    Ja varas­te­lu on vain hyvin pie­ni osa rikol­li­suut­ta. Minun on hyvin vai­kea näh­dä, mik­si köy­hä esim. hak­kai­si ihmi­siä huma­la­päis­sään sik­si, ettei hänel­lä ole rahaa ruokaan. 

    Se var­maan pätee, mitä kir­joi­tit, eli val­tao­sa rikol­li­sis­ta on köy­hiä, mut­ta täs­tä ei voi vie­lä pää­tel­lä, että köy­hyys aiheut­taa rikol­li­suut­ta. Aivan yhtä hyvin asia voi olla toi­sin­päin (rikol­li­suus aiheut­taa köy­hyyt­tä) tai niin, että jokin kol­mas teki­jä on syy­nä molem­piin (esim. ongel­ma­nuo­ri tus­kin pää­see mihin­kään hyvin­pal­kat­tuun duu­niin ja toi­saal­ta on altis rikollisuuteen).

  134. Artturi:“Eli, että kes­ki­mää­rin isän kan­nat­tai­si olla enem­män koto­na kuin mitä se on? Tai että kes­ki­mää­rin ihmis­ten kan­nat­tai­si antaa enem­män pai­noar­voa isän koto­na ole­mi­sel­le lap­sen sosi­aa­lis­ten kon­tak­tien muo­dos­tu­mi­ses­sa vai mitä?”

    Juu­ri noin. Siis aivan samal­la tavoin kuin ihmis­ten kan­nat­tai­si olla syö­mät­tä hyvin ras­vais­ta ruokaa. 

    No tar­koit­taa­ko tämä nyt, että sä tie­dät tän parem­min kuin per­heet itse?”

    Se tar­koit­taa, että tie­dän, että kes­ki­mää­rin on lap­sil­le hyö­dyk­si, että heil­le kehit­tyy sosi­aa­li­nen yhteys molem­piin vanhempiinsa. 

    En ihan tie­dä, mitä ajat takaa. Sitä­kö, ettei ihmis­tie­teis­sä ole mitään tilas­tol­li­sia fak­to­ja (jot­ka tie­ten­kin joku ihmi­nen voi tie­tää parem­min kuin joku muu)? Siis tyy­liin A:sta seu­raa kes­ki­mää­rin useam­min B kuin C. 

    Ja minun point­ti oli, että sii­nä toi­mii suh­teel­li­sen edun peri­aa­te just sen ver­ran kuin se per­he haluaa,”

    Suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen toi­mi­mi­nen ei ole haluis­ta kiin­ni. Se toi­mii aina niin kuin toi­mii tai sit­ten on toi­mi­mat­ta, halut­tiin­pa sitä tai ei. 

    Vai yri­tät­kö sanoa, että kes­ki­mää­rin ihmis­ten kan­nat­taa teh­dä just niin­ku ne tekee?”

    En koi­ta. Ihmi­sen ei usein­kaan kan­na­ta teh­dä niin kuin hän tekee. Minus­ta ihmi­set teke­vät hyvin­kin pal­jon itsel­leen hai­tal­li­sia asioi­ta tyhmyyttään.
    Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että minä haluai­sin mää­rä­tä hänet teke­mään niin kuin hänen kan­nat­tai­si teh­dä. Hyväk­syn sen, että ihmi­nen tie­tää itse, mikä oli­si paras lop­pu­tu­los hänen itsen­sä kan­nal­ta. En sitä, että hän aina valit­si­si par­haan pää­tös­vaih­toeh­don sen saavuttamiseksi. 

    Täs­sä las­ten­hoi­don tapauk­ses­sa ihmi­set toden­nä­köi­ses­ti halua­vat lap­sil­leen par­haan mah­dol­li­sen lap­suu­den. Minus­ta on täy­sin mah­dol­lis­ta, että he pai­not­ta­vat vää­rin talou­del­li­sen ja sosi­aa­li­sen hyvin­voin­nin vai­ku­tuk­sen sii­hen, min­kä­lai­nen lap­suus lap­sel­la on, esi­mer­kik­si niin, että teke­vät pal­jon työ­tä ja ovat tämän vuok­si vähän lap­sen kans­sa, vaik­ka sen tavoit­teen­sa kan­nal­ta he saa­vut­tai­si­vat parem­man tulok­sen vähem­mäl­lä työl­lä ja enem­mäl­lä lap­sen kans­sa ajan viettämisellä. 

    Olet­ko sinä taas sit­ten sitä miel­tä, että kaik­ki ihmi­set teke­vät kaik­ki pää­tök­sen­sä tie­täen kai­ken mah­dol­li­sen asi­aan liit­ty­vän ja täy­sin ratio­naa­li­sen poh­din­nan perus­teel­la? Ja jopa tämä pätee, niin eikö tuo “kai­ken tie­tä­mi­sen” ole jos­sain vai­hees­sa ollut pak­ko tar­koit­taa sitä, että joku on heil­le ker­to­nut, että hei­dän kan­nat­tai­si teh­dä A eikä B saa­vut­taak­seen C?

  135. Samu­li Saarelma:
    “Ja varas­te­lu on vain hyvin pie­ni osa rikol­li­suut­ta. Minun on hyvin vai­kea näh­dä, mik­si köy­hä esim. hak­kai­si ihmi­siä huma­la­päis­sään sik­si, ettei hänel­lä ole rahaa ruokaan.”

    Ehkä sik­si että veren­so­ke­ri on alhaal­la kun ei ole varaa syödä?

    Jätit vie­lä sel­vit­tä­mät­tä tämän väit­tä­mä­si avio­lii­ton vai­ku­tuk­sen, tähän kai­pai­sin lisää perus­te­lu­ja. En heti kek­si miten köy­hien talou­del­li­nen ahdin­ko lop­puu tai miten ongel­ma­nuo­ren ongel­mat häviäi­si­vät vain sil­lä että nämä lai­te­taan naimisiin. 

    Var­sin­kin tuo väi­te että täl­lai­nen rikok­sia ehkäi­se­vä vai­ku­tus säi­lyi­si avio­lii­ton päät­ty­mi­sen jäl­keen kuu­los­taa perin vai­keal­ta uskoa.

  136. Kari
    Avio­liit­to (pari­suh­de) las­kee tut­ki­tus­ti mies­ten tes­tos­te­ro­ni­ta­so­ja, joten kyl­lä minus­ta voi­daan sanoa, että nuo­ret mie­het rau­hoit­tu­vat avioituessaan. 

    Lisäk­si kausaa­li­sia syi­tä mies­ten rahoit­tu­mi­sel­le ja pari­suh­teil­le ja sii­tä vie­lä edis­ty­neem­mäl­le pari­suh­teel­le eli avio­lii­tol­le, ei tar­vit­se kau­aa miettiä. 

    Ihan yksin­ker­tai­nen syy voi­si olla sel­lai­nen, että kun koto­na on vai­mo, sitä ei tar­vit­se etsiä kau­pun­gil­ta. Toi­sin sanoen ei tar­vit­se olla lau­an­tai­na kel­lo 0300 huma­las­sa nak­ki­kios­ki­jo­nos­sa, eli juu­ri­kin siel­lä mis­sä han­ka­luuk­sia syntyy.

    Kau­ka­lo
    “En heti kek­si miten köy­hien talou­del­li­nen ahdin­ko lop­puu tai miten ongel­ma­nuo­ren ongel­mat häviäi­si­vät vain sil­lä että nämä lai­te­taan naimisiin.”

    Jos puo­li­so on töis­sä, niin sil­lä on hyvin suu­ri vai­ku­tus talou­del­li­seen tilan­tee­seen. Kun tar­kas­te­lus­sa on kak­si ihmis­tä, niis­tä jom­pi­kum­pi on toden­nä­köi­sem­min töis­sä kuin jos vain kat­so­taan yhtä ihmistä.

  137. Jos alhai­nen veren­so­ke­ri aiheut­tai­si väki­val­ta­ri­kol­li­suut­ta, niin paas­toa har­ras­ta­vat oli­si­vat ylie­dus­tet­tui­na pahoin­pi­te­lyis­sä, puhu­mat­ta­kaan anorektikoista. 

    Näin ei kui­ten­kaan ole. Jär­jet­tö­mät ulko­puo­li­siiin koh­dis­tu­vat väki­val­lan­teot ovat usein seu­raus­ta seka­vuus­ti­las­ta (deli­rium) pit­kän päih­tei­den­käy­tön seu­rauk­se­na. Lisäk­si väki­val­lan­te­ki­jät ovat usein diag­no­soi­ta­vis­sa tun­ne-elä­mäl­tään häi­riin­ty­neik­si ja psyyk­ki­ses­ti epä­va­kaik­si persooniksi. 

    Ali­ra­vit­se­muk­sen kans­sa täl­lä on hyvin vähän teke­mis­tä, jos­kin sel­lai­ne­kin tila monel­ta tie­tys­ti löy­tyy parin vii­kon vii­na-lää­ke ‑put­ken jälkeen. 

    Rikos­kier­re on monen teki­jän sum­ma. Rikol­li­suu­den käsit­tä­mi­nen vain mate­ri­aa­li­sen köy­hyy­den syn­nyt­tä­mäk­si ilmiök­si, on hyvin kapea näke­mys. Jos köy­hyys näh­dään laa­jem­min osat­to­muu­te­na, hen­ki­se­nä depri­vaa­tio­na ja syr­jäy­ty­nei­syy­te­nä jo lap­suu­des­ta läh­tien ollaan enem­män oikeil­la jäljillä. 

    Mut­ta rikol­li­suut­ta on kyl­lä kai­kis­sa sosi­aa­li­luo­kis­sa. Ylem­mis­sä se vain on “hie­nos­tu­neem­paa”, kos­ka kei­not toteut­taa rikol­li­sia tar­pei­ta ovat erilaisia.

  138. Pek­ka Kaukalo:“Jätit vie­lä sel­vit­tä­mät­tä tämän väit­tä­mä­si avio­lii­ton vai­ku­tuk­sen, tähän kai­pai­sin lisää perus­te­lu­ja. En heti kek­si miten köy­hien talou­del­li­nen ahdin­ko lop­puu tai miten ongel­ma­nuo­ren ongel­mat häviäi­si­vät vain sil­lä että nämä lai­te­taan naimisiin.”

    Syl­ves­te­ri tuos­sa vas­ta­si­kin jo hyvin tuo­hon avio­liit­to­puo­leen. Mitä talou­del­li­seen ahdin­koon tulee, niin tois­tan vie­lä sen, min­kä kir­joi­tin jo yllä: “Rikos ei kan­na­ta”. Voi olla, että tuo ei päde johon­kin jär­jes­täy­ty­nee­seen glo­baa­liin huu­me­ri­kol­li­suu­teen, mut­ta takuul­la pätee taval­li­siin pik­ku­ri­kol­li­siin. Joku varas­te­lu ei todel­la­kaan nos­ta ketään pois köy­hyy­des­tä. Eten­kin näin maas­sa, jos­sa on yhtääl­tä kat­ta­va sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä ja toi­saal­ta teho­kas polii­si ja oikeus­jär­jes­tel­mä. Oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan yhdes­tä­kin köy­häs­tä, joka on pik­ku­ri­kok­sil­la pys­ty­nyt vetä­mään itsen­sä pois köy­hyy­des­tä ja eten­kin pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä on elä­nyt parem­paa elä­mää kuin hen­ki­lö, joka on pyr­ki­nyt työn­haun kaut­ta samaan. 

    Täs­tä puo­li­son tuot­ta­mas­ta köy­hyy­den pois­tos­ta Syl­ves­te­ri vas­ta­si myös hyvin. Tämä on muu­ten jäl­leen yksi hyvä syy yhteis­kun­nal­le suo­sia avio­liit­to­ja. Muun yhteis­kun­nan vas­tuu työ­tä teke­mät­tö­mien elät­tä­mi­ses­tä vähe­nee, kun heil­lä on puo­li­so huo­leh­ti­mas­sa sii­tä, ettei­vät kuo­le näl­kään ja kyl­mään. Samas­ta syys­tä myös yhteis­kun­nan kan­nat­tai­si kan­nus­taa sii­hen, että lap­set kan­ta­vat vas­tuu­taan van­hois­ta vanhemmistaan. 

    Ongel­ma­na näis­sä molem­mis­sa näen sen, että poliit­ti­nen tasa­päis­tä­mi­si­deo­lo­gia vii­meis­ten vuo­si­kym­me­nien aika­na on kan­nus­ta­nut juu­ri päin­vas­tai­seen. Sil­lä hyvää tar­koit­ta­val­la aja­tuk­sel­la, että kai­kil­le van­huk­sil­le taa­taan sama van­hus­hoi­to ja kai­kil­le köy­hil­le sama elin­ta­so riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä hei­dän lap­sen­sa ja puo­li­son­sa voi­si­vat teh­dä, joh­taa sii­hen, että nämä enti­set sosi­aa­li­set tur­va­ver­kot ovat kadonneet. 

    Lap­sil­la ei ole halua panos­taan van­hem­mis­taan huo­len­pi­tä­mi­seen, kos­ka yhteis­kun­ta kui­ten­kin takaa niil­le van­hem­mil­le saman kuin kai­kil­le muil­le­kin. Avio­liit­toon ei men­nä tai ero­taan, kos­ka saa­daan nyh­det­tyä enem­män rahaa val­tiol­ta, kun se muu­ten avio­pa­rin elä­tet­tä­väk­si kat­sot­tu hen­ki­lö saa­kiin tulon­siir­toa muil­ta veronmaksajilta. 

    En sano, että mei­dän pitäi­si men­nä johon­kin kii­na­lai­seen sys­tee­miin, jos­sa ihmis­ten ainoa van­huus­tur­va on oma poi­ka (tyt­tö menee avio­mie­hen­sä per­hee­seen, joten hänes­tä ei ole hyö­tyä), vaan ainoas­taan sen, että näis­tä asiois­ta puhut­taes­sa pitäi­si rehel­li­ses­ti sanoa, mitä ovat nii­den insen­tii­vi­vai­ku­tuk­set. Oli hyvä, että kan­sa­ne­läk­keel­lä pelas­tet­tiin köy­his­sä maa­lais­mö­keis­sä elä­vät mum­mot hir­vit­tä­väl­tä köy­hyy­del­tä, mut­ta onko enää hyvä, että yksin­huol­ta­ja saa niin pal­jon tulon­siir­to­ja, että hänen pitäi­si hank­kia 3000 e/kk brut­to­na ennen kuin töi­hin meno on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa (Hesa­rin jut­tu muu­ta­ma vuo­si sitten)?

  139. Kari:“Sinä esi­tit mm. että avio­lii­tot ovat yhteis­kun­nan kan­nal­ta kan­na­tet­ta­via, kos­ka nuo­ret nai­mat­to­mat mie­het ovat ylie­dus­tet­tui­na rikos­ti­las­tois­sa. On siis posi­tii­vi­nen kor­re­laa­tio rikos­ten vähäi­syy­den ja nai­mi­sis­sa olon välil­lä (mitä en kiistä).”

    Ok, ymmär­sit sit­ten asian vää­rin. En todel­la­kaan tar­koit­ta­nut, että tuo nuor­ten mies­ten ylie­dus­ta­vuus rikos­ti­las­tois­sa _todistaisi_ avio­lii­ton rau­hoit­ta­van vai­ku­tuk­sen, vaan ennem­min­kin ajoin sil­lä takaa sitä, että nuo­ret mie­het ovat rikos­ten kan­nal­ta se ryh­mä, joka tuot­taa eni­ten har­mia. Toin siis vain esiin val­lit­se­van ongelman. 

    Syl­ves­te­ri tuos­sa esit­ti nii­tä syi­tä, mik­si avio­liit­to pys­tyy vai­kut­ta­maan tähän poruk­kaan rau­hoit­ta­vas­ti. Itse luin aihees­ta erääs­tä blo­gis­ta, jos­sa vii­tat­tiin kir­jaan lai­nauk­seen James Wil­so­nin kir­jas­ta Moral Sen­se, joka oli jotain tyyliin:“Kaikista yhteis­kun­nan ins­ti­tuu­tiois­ta armei­ja, van­ki­la, kou­lu eivät pys­ty samaan nuor­ten mies­ten rau­hoit­ta­mi­ses­sa kuin avioliitto”. 

    Minä en vain vie­lä­kään ole näh­nyt mitään vakuut­ta­vaa las­kel­maa, jos­sa nämä vai­ku­tuk­set on kvan­ti­tioi­tu. Onnet­to­mil­la avio­lii­toil­la (joi­ta eroon joh­ta­neet eit­tä­mät­tä ovat) on myös nega­tii­vi­sia ulkoisvaikutuksia.”

    Ok, kvan­ti­fioin­ti on sit­ten seu­raa­va askel. Ensin pitäi­si edes pääs­tä yhtei­sym­mär­ryk­seen sii­tä, että onko koko ulkois­vai­ku­tus­ta. Min­kä­lai­siin nega­tii­vi­siin ulkois­vai­ku­tuk­siin sinä tuos­sa viit­taat? Mie­lee­ni tulee aina­kin per­he­vä­ki­val­lan hoi­ta­mi­nen, mut­ta en todel­la­kaan usko val­tao­sas­sa ero­ja ole­van väki­val­lal­la juu­ri teke­mis­tä asian kans­sa. Mel­kein kaik­ki muu vai­ku­tus tulee sit­ten osa­puo­liin itseen­sä. He elä­vät toki kur­jaa elä­mää, mut­ta tämä ei aiheu­ta juu­ri ulkois­vai­ku­tuk­sia muu­hun yhteis­kun­taan. Kos­ka vai­ku­tus koh­dis­tuu hen­ki­löi­hin itseen­sä, he otta­vat kyl­lä sen täy­si­mää­räi­ses­ti pää­tök­sen­teos­saan huomioon. 

    En ymmär­tä­nyt kom­ment­tia­si kan­nus­ti­mis­ta. Mitä kan­nus­ti­mia sinus­ta val­tio nyt aset­taa avio­lii­tos­sa pysymiselle? 

    Täs­sä valos­sa tie­ten­kin ihmis­ten vapauk­sien lisään­ty­mi­nen (ja avio­ero­jen lisään­ty­mi­nen) on tuot­ta­nut enem­män hyvinvointia. ”

    Hmm, mihin vapauk­siin nyt oikein viit­taat? Eikö avio­ero ole ollut Suo­mes­sa täy­sin lail­li­nen jo hyvin pit­kään? Vai viit­taat­ko nyt nais­ten talou­del­li­seen itse­näis­ty­mi­seen, mikä on tuot­ta­nut heil­le enem­män vapauk­sia ero­ta kuin enti­sai­kaan, kun oli­vat enem­män riip­pu­vai­sia miehestään?

  140. Ainoa kan­nus­te avio­liit­toon val­tion tahol­ta on perin­tö­ve­ro­tuk­sen koh­te­lu. Kun mui­ta val­tion toi­mia kat­se­lee, voi­si kuvi­tel­la että se haluai­si ihmis­ten elä­vän mah­dol­li­sim­man pal­jon yksik­seen. Mitään hyö­tyä et saa avio­lii­tos­ta, ainoas­taan ela­tus­vel­vol­li­suus napsahtaa. 

    Vie­lä vuo­si sit­ten työs­sä­käy­vän hen­ki­lön kump­pa­nia oikein kan­nus­tet­tiin elä­mään eri osoit­tees­sa, sil­lä yhteen­muu­ton jäl­keen asu­mis­tu­ki lakkasi.

  141. Sam­po Smolander:

    Syl­ves­te­ri tuos­sa esit­ti nii­tä syi­tä, mik­si avio­liit­to pys­tyy vai­kut­ta­maan tähän poruk­kaan rau­hoit­ta­vas­ti. Itse luin aihees­ta erääs­tä blo­gis­ta, jos­sa vii­tat­tiin kir­jaan lai­nauk­seen James Wil­so­nin kir­jas­ta Moral Sen­se, joka oli jotain tyyliin:”Kaikista yhteis­kun­nan ins­ti­tuu­tiois­ta armei­ja, van­ki­la, kou­lu eivät pys­ty samaan nuor­ten mies­ten rau­hoit­ta­mi­ses­sa kuin avioliitto”. 

    Juu, näin­hän tuo esit­ti, ja noi­den vai­ku­tus­ten nojal­la mah­dol­li­ses­ti jotain pää­tel­miä jo voi­si teh­dä­kin. Enkä minä väit­tä­nyt, ettei­kö tuol­lai­sia ilmiöi­tä voi­si olla ole­mas­sa, minus­ta nii­tä on vain humat­ta­van vai­ke­aa tut­kia pitä­väs­ti. Kor­re­laa­tioi­den tut­ki­mi­nen on vie­lä help­poa, samoin kausa­li­teet­ti­ket­ju­jen raken­te­lu, mut­ta sit­ten kuin pitäi­si todis­taa meka­nis­min toi­mi­van juu­ri kuten ole­te­taan, ollaan ongelmissa.

    Tämän vuok­si suh­tau­dun läh­tö­koh­tai­ses­ti poi­keuk­sel­li­sen­kin kriit­ti­seen tuol­lai­siin tulok­siin, niis­sä kuin on pal­jon hel­pom­pi päät­tyä val­lit­se­van maa­il­man­ku­van totuuk­sien todis­te­luun pal­jon hel­pom­min kuin “kovem­mis­sa” tieteissä.

    Täs­sä koh­taa muu­ten se sinun aiem­min Art­tu­ril­le esit­tä­mä­si “ras­vai­sen ruo­an” ‑argu­ment­ti ero­aa esi­mer­kik­si sii­tä, että ote­taan kan­taa sii­hen, onko isan kan­nat­ta­vaa olla koto­na vai ei. Ras­vai­sen ruo­an vai­ku­tus­me­ka­nis­mit ihmi­sen eli­mis­töön ovat koh­tuul­li­sen hyvin tun­ne­tut, lisäk­si nii­tä vai­ku­tuk­sia voi­daan tut­kia mm. klii­ni­sin kokein. Per­he­hoi­don jaka­mi­sen tut­ki­mi­nen vas­taa­vas­ti oli­si hyvin työ­läs­tä, kun sii­tä ei oikein voi teh­dä kont­rol­loi­tu­ja kokei­ta, ainoas­taan havaintoja.

    Min­kä­lai­siin nega­tii­vi­siin ulkois­vai­ku­tuk­siin sinä tuos­sa viittaat? 

    Lap­siin, ystä­viin, suku­lai­siin, työ­to­ve­rei­hin liit­ty­vät vai­ku­tuk­set oli­vat minul­la pää­lim­mäi­se­nä mie­les­sä. Koto­na ole­vat ongel­mat hei­jas­tu­vat kyl­lä lähi­pii­riin, vaik­ka niil­le ei rahal­lis­ta arvoa edes las­ket­tai­si (myön­nän, että noi­ta on vai­ke­aa arvot­taa esim. rahas­sa). Luu­len, että näi­tä vai­ku­tuk­sia ote­taan jos­sain mää­rin huo­mioon pää­tök­sen­teos­sa, mut­ta tus­kin täysmääräisesti.

    Lisäk­si huo­nos­sa pari­suh­tees­sa ole­vat ovat pois­sa parisuhdemarkkinoilta.

    Hmm, mihin vapauk­siin nyt oikein viit­taat? Eikö avio­ero ole ollut Suo­mes­sa täy­sin lail­li­nen jo hyvin pitkään? 

    Rajoi­te­taan­han sitä lain­sää­dän­nös­sä edel­leen (har­kin­ta-aika). Muis­taak­se­ni avio­eroa ei saa­nut ilman perus­tel­tua syy­tä (toi­sen uskot­to­muus tms.) ennen­kuin vas­ta 80-luvun lopuss­sa (en nyt ehdi tar­kas­taa tar­kem­min, mut­ta 1987 sää­de­tys­sä lais­sa tuo­ta ei vaa­di­ta, vaik­ka­kin kyl­lä 1929 säädetyssä).

    Vai viit­taat­ko nyt nais­ten talou­del­li­seen itse­näis­ty­mi­seen, mikä on tuot­ta­nut heil­le enem­män vapauk­sia ero­ta kuin enti­sai­kaan, kun oli­vat enem­män riip­pu­vai­sia miehestään?

    Esi­mer­kik­si sitä, mut­ta myös yhtei­sön (uskon­to, kyläyh­tei­sö) luo­mia rajoit­tei­ta, jot­ka ovat nykyi­sin mer­kit­tä­väs­ti vähäi­sem­piä kuin vaik­ka­pa vie­lä 60-luvulla.

    Kari

  142. Kari, en jat­ka pidem­mäl­le avio­lii­ton vai­ku­tuk­ses­ta nuor­ten mies­ten rikol­li­suu­teen. Meil­lä on näkö­jään hie­man eri asen­noi­tu­mi­nen huma­nis­ti­seen tut­ki­muk­seen. Tämä point­ti ei edes ollut alun­pe­rin se tär­kein syy, mik­si minus­ta yhteis­kun­nal­le on hyö­tyä avio­lii­tois­ta (ja mik­si se siis onkin jotain muu­ta kuin vain kah­den ihmi­sen yksi­löl­li­nen sopimus). 

    Onnet­to­man avio­lii­ton ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta: “Lap­siin, ystä­viin, suku­lai­siin, työ­to­ve­rei­hin liit­ty­vät vai­ku­tuk­set oli­vat minul­la pää­lim­mäi­se­nä mie­les­sä. Koto­na ole­vat ongel­mat hei­jas­tu­vat kyl­lä lähi­pii­riin, vaik­ka niil­le ei rahal­lis­ta arvoa edes laskettaisi”

    Muis­ta, että tuo­ta pitää siis ver­ra­ta avio­eroon, kun tar­kas­tel­laan onnet­to­mas­sa avio­lii­tos­sa pysy­mi­sen ulkois­vai­ku­tus­ta. Ei ole miten­kään itses­tään­sel­vää, että avio­eron ulkois­vai­ku­tus esim. lap­siin on parem­pi kuin onnet­to­mas­sa pari­suh­tees­sa elä­mi­nen. Jos­kus voi olla, jos­kus ei. Itse en osaa sanoa suun­taan enkä toiseen. 

    Jos taas ver­ra­taan sii­hen, että ei men­nä lain­kaan nai­mi­siin (tai muu­hun pysy­vään pari­suh­tee­seen), niin sit­ten lap­sia on vähän vai­kea pai­not­taa, kos­ka toi­ses­sa nii­tä ei ole lainkaan. 

    Rajoi­te­taan­han sitä lain­sää­dän­nös­sä edel­leen (har­kin­ta-aika). Muis­taak­se­ni avio­eroa ei saa­nut ilman perus­tel­tua syy­tä (toi­sen uskot­to­muus tms.) ennen­kuin vas­ta 80-luvun lopusssa ”

    No, tuo har­kin­ta-aika ei nyt minus­ta rajoi­ta avio­eron mah­dol­li­suut­ta, tekee­pä vain pro­ses­sis­ta vähän hitaamman. 

    Tar­koi­tat­ko tuol­la jäl­kim­mäi­sel­lä sitä, ettei avio­eroa saa­nut, vaik­ka molem­mat sitä halusi­vat, jos mitään perus­tel­tua syy­tä ei ollut (siis muu­ta kuin se, että puo­li­sot eivät vain halun­neet enää asua yhdes­sä) vai sitä, että yksi­puo­li­ses­ti ei pääs­syt eroon, jos ei ollut muu­ta syy­tä, kuin vain se, että halu­aa eron? 

    Kai aika suu­ri osa erois­ta tulee lopul­ta yhteis­pää­tök­ses­tä, kos­ka vaik­ka toi­nen osa­puo­lis­ta oli­si se, joka alun­pe­rin haluai­si eroa, niin sel­lai­nen liit­to tus­kin on kovin nas­ta sil­le toi­sel­le­kaan, jos­sa toi­nen osa­puo­li koko ajan haluai­si eroon. 

    Ja käy­tän­nös­sä asu­muse­roon pää­see vain käve­le­mäl­lä ulos ovesta.

  143. Samu­li Saarelma:
    No niin­hän meil­lä mitä ilmei­sem­min näyt­täi­si olevan 🙂

    Tar­koi­tat­ko tuol­la jäl­kim­mäi­sel­lä sitä, ettei avio­eroa saa­nut, vaik­ka molem­mat sitä halusi­vat, jos mitään perus­tel­tua syy­tä ei ollut (siis muu­ta kuin se, että puo­li­sot eivät vain halun­neet enää asua yhdes­sä) vai sitä, että yksi­puo­li­ses­ti ei pääs­syt eroon, jos ei ollut muu­ta syy­tä, kuin vain se, että halu­aa eron? 

    Aina­kin nyt sitä, ettei yksi­puo­li­ses­ti voi­nut ero­ta, jos toi­nen osa­puo­li ei sitä halun­nut. Jos molem­mat sen halua­vat, niin tus­kin sitä help­poa on estää­kään, kun “perus­tel­tu­ja syi­tä” saa­nee tar­vit­taes­sa jär­jes­tet­tyä, jos se on molem­pien tah­to (esi­mer­kik­si muut­ta­mal­la eril­leen parik­si vuodeksi).

    Ihan haus­ka teks­ti kai­ken kaik­ki­aan tuo laki, aina­kin avio­eron kohdalla:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234

    Tosin tuo­ta näkö­jään on lie­ven­net­ty mel­koi­ses­ti jo ‑48, mut­ta näh­däk­se­ni sil­loin­kin on vaa­dit­tu molem­pien hyväk­syn­tä (tai pai­na­vat syyt):
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1948/19480681

    Jos nyt oikein osa­sin tuo­ta Fin­lexiä pyö­ri­tel­lä, niin näh­däk­se­ni yksi­puo­li­ses­ti eron on saa­nut vas­ta vuo­den 1987 jälkeen.

    Kai aika suu­ri osa erois­ta tulee lopul­ta yhteis­pää­tök­ses­tä, kos­ka vaik­ka toi­nen osa­puo­lis­ta oli­si se, joka alun­pe­rin haluai­si eroa, niin sel­lai­nen liit­to tus­kin on kovin nas­ta sil­le toi­sel­le­kaan, jos­sa toi­nen osa­puo­li koko ajan haluai­si eroon. 

    Käsi­tyk­se­ni on, että tuos­sa on ollut puo­lin ja toi­sin mel­koi­sia talou­del­li­sia kysy­myk­siä, jot­ka ovat asi­aan vaikuttaneet.

    Ja käy­tän­nös­sä asu­muse­roon pää­see vain käve­le­mäl­lä ulos ovesta. 

    Niin, vuo­den 87 jäl­keen, sitä ennen tar­vit­tiin näkö­jään molem­pien suos­tu­mus ja tuo­miois­tui­men päätös 🙂

    Jos nyt mei­naat jat­kaa noit­ten avio­ero­ti­las­to­jen pyö­rit­te­lyä, niin oli­si kyl­lä kiin­toi­saa tie­tää, ovat­ko nuo lain­sää­dän­nöl­li­set muu­tok­set aiheut­ta­neet havait­ta­via muu­tok­sia avio­liit­to­jen tai avio­ero­jen määrissä.

    Kari

  144. Kari asumuserosta:“Niin, vuo­den 87 jäl­keen, sitä ennen tar­vit­tiin näkö­jään molem­pien suos­tu­mus ja tuo­miois­tui­men päätös”.

    No, ehkä käy­tin vää­rää ter­miä. Tar­koi­tin asu­muse­rol­la sitä, että avio­puo­li­sot kon­kreet­ti­ses­ti asu­vat eril­lään, en sitä, että tuo­miois­tuin oli­si otta­nut asi­aan jotain kan­taa. Myös ennen vuot­ta 87 pys­tyi oves­ta käve­le­mään ulos, jos ei asu­mi­nen jon­kun kans­sa kiin­nos­ta­nut. Tuo­miois­tuin ei var­maan­kaan voi­nut pakot­taa hen­ki­löä muut­ta­maan takai­sin, vaik­ka viral­lis­ta eroa ei oli­si­kaan vie­lä tullut.

    Jos nyt mei­naat jat­kaa noit­ten avio­ero­ti­las­to­jen pyö­rit­te­lyä, niin oli­si kyl­lä kiin­toi­saa tie­tää, ovat­ko nuo lain­sää­dän­nöl­li­set muu­tok­set aiheut­ta­neet havait­ta­via muu­tok­sia avio­liit­to­jen tai avio­ero­jen määrissä.”

    Tai­sin mai­ni­ta tuol­la jo, että avio­erot nousi­vat mak­si­miin 1990 ja ovat pysy­neet sen jäl­keen mel­ko tark­kaan samas­sa. Se mai­nit­se­ma­si 87 lain­muu­tos näyt­täi­si aiheut­ta­neen nousun 10 000 -> 14 000, mut­ta jo sitä ennen erot oli­vat nous­seet tuol­le tasol­le 5000:sta 1960-luvun lopulla. 

    Avio­lii­tot taas ovat tasai­ses­ti vähen­ty­neet 40 000:sta vuon­na 1970 25 000:en 1990-luvul­la. Vuo­si­tu­han­nen vaih­teen jäl­keen ne ovat olleet hie­noi­ses­sa nousussa. 

    Joh­tuen siis tuos­ta sol­mit­tu­jen avio­liit­to­jen mää­rän las­kus­ta ero­jen abso­luut­ti­mää­rän tasai­suus on tar­koit­ta­nut kariu­tu­vien avio­liit­to­jen suh­teel­li­sen osuu­den edel­leen kas­vua vie­lä pal­jon tuo­ta vuot­ta 1990 pidem­mäl­le. Voi olla, että juu­ri nyt tämä tren­di on kääntymässä.

  145. Myös ennen vuot­ta 87 pys­tyi oves­ta käve­le­mään ulos, jos ei asu­mi­nen jon­kun kans­sa kiin­nos­ta­nut. Tuo­miois­tuin ei var­maan­kaan voi­nut pakot­taa hen­ki­löä muut­ta­maan takai­sin, vaik­ka viral­lis­ta eroa ei oli­si­kaan vie­lä tullut.”

    En tie­dä, miten Suo­mes­sa, mut­ta niin­kin luo­tet­ta­van läh­teen kuin TV-sar­ja Francon aika mukaan Espan­jas­sa oli­si vie­lä 70-luvul­la palau­tet­tu “karan­nei­ta vai­mo­ja” polii­si­saa­tos­sa kotiinsa.

  146. No, ehkä käy­tin vää­rää ter­miä. Tar­koi­tin asu­muse­rol­la sitä, että avio­puo­li­sot kon­kreet­ti­ses­ti asu­vat eril­lään, en sitä, että tuo­miois­tuin oli­si otta­nut asi­aan jotain kantaa.

    Kyl­lä minä aivan hyvin ymmär­sin, mitä tar­koi­tit; se hymiö oli sii­nä ihan tarkoituksella 🙂

    Minus­ta tren­di näyt­tää var­sin sel­keäl­tä, kat­soo­pa sitä miten tahan­sa: avio­lii­tot ovat vähem­män sito­via kuin ennen, nii­tä teh­dään vähem­män kuin ennen ja niis­tä (samoin kuin avo­suh­teis­ta, käsit­tääk­se­ni) läh­de­tään hel­pom­min lito­maan kuin ennen.

    Minus­ta näyt­tää sil­tä, että ihmi­set sitou­tu­vat toi­siin ihmi­siin ja yhtei­söi­hin vähem­män kuin ennen. Olen myös sitä miel­tä, että tämä kie­lii valin­nan­va­pau­den kas­vus­ta. Ennen mui­noin yksin ei ker­ta­kaik­ki­aan pär­jän­nyt, ei talou­del­li­ses­ti eikä hen­ki­ses­ti. Tiu­kat yhtei­söt ovat syn­ty­neet yksi­löi­den tar­pees­ta tur­va­ta ase­maan­sa satun­nai­sia kata­stro­fe­ja vas­taan (jos ruo­ka lop­puu, yhtei­sö auttaa).

    Yhteis­kun­nan tuki­muo­dot mah­dol­li­ses­ti lisää­vät tätä vapaut­ta vali­ta (=pie­nem­pää tar­vet­ta sitou­tua), mut­ta luu­len pal­jon mer­kit­tä­väm­män syyn ole­van ylei­nen elin­ta­son kas­vu. Ihmis­ten kun ei enää tar­vit­se pelä­tä nälän­hä­tää, kur­juut­ta tai vas­taa­vaa, niin ei ole eri­tyis­tä syy­tä opti­moi­da onnel­li­suu­den tavoit­te­lu­aan mois­ten reu­naeh­to­jen suhteessa.

    Ja minus­ta se on hyvä asia.

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.