Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu

Ahte­lan työ­ryh­mä esit­tää työ­hy­vin­voin­nin lisää­mis­tä muun muas­sa lyhen­tä­mäl­lä hoi­to­ta­kuun puo­len vuo­den aika­ra­jaa kol­meen kuu­kau­teen. Jos tähän löy­tyy rahat – joi­ta tar­vi­taan pal­jon – niin ter­veys­sek­to­ri kiit­tää, mut­ta en ymmär­rä mitä tämä asia miten­kään kuu­luu Ahte­lan työ­ryh­mäl­le tai yli­pään­sä työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le. Jos sil­lä on jokin vai­ku­tus työs­sä­oloon, vai­ku­tus on toden­nä­köi­ses­ti päinvastainen.

Tyy­pil­li­nen hoi­to­ta­kuun kiris­tä­mi­ses­tä hyö­ty­vät oli­si kai­hi­leik­kaus­ta odot­ta­va 70-vuo­tias elä­ke­läi­nen. Elek­tii­vi­sis­sä jonois­sa ole­vat ovat pää­osin työ­elä­män ulko­puo­lel­la.  Työs­sä­olo on tähän asti ollut kii­reh­ti­mis­pe­rus­te, kos­ka halu­taan saa­da poti­las pian hyvään veron­mak­su­kun­toon. Miten paran­taa työs­sä pysy­mis­tä, että Ahte­lan työ­ryh­mä aset­tuu kai­hi­leik­kaus­ta odot­ta­van elä­ke­läi­sen puo­lel­le jonos­sa nyt ohit­ta­vaa työi­käis­tä vastaan?

54 vastausta artikkeliin “Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu”

  1. Koko hoi­to­ta­kuu­jär­jes­tel­mä on kuol­lee­na syn­ty­nyt idea. 🙁 Sil­lä siir­re­tään resurs­se­ja sel­lai­sin toi­men­pi­tei­siin, joi­ta voi­daan mita­ta kap­pa­le­mää­ris­sä tai minuu­teis­sa. Täs­tä kär­si­vät mm. mielenterveyspalvelut.

    Ainoi­ta voit­ta­jia ovat olleet yksi­tyis­sai­raa­lat ja nii­den ulko­mai­set osak­kee­no­mis­ta­jat. Aikai­sem­min raha meni sen­tään eri­tyis­mak­su­luo­kan kaut­ta pai­kal­li­sil­le lääkäreille.

    Sel­keä paran­nus on hoi­to­ta­kuun romut­ta­mi­nen ja mm. ilmai­sen ham­mas­hoi­don palaut­ta­mienn vain eri­tyis­ryh­mien eduk­si. Eihän kukaan ole vie­lä ehdot­ta­nut ilmai­sia sil­mä­la­se­ja­kaan 😀 😀 😀 , vaik­ka rei­käi­set ham­paat ovat lähes aina elin­ta­pa­ky­sy­mys, kun liki­nä­kö taas ei ole kiin­ni elintavoista.

  2. Jos leik­kaus­tah­ti on 100 henkilöä/kk ja leik­kaus­jo­noon tulee 100 henkilöä/kk, niin kuu­den kuu­kau­den jonos­sa on 600 henkilöä.

    Jos Tal­lin­nas­ta oste­taan jonon­pur­kua 300 leik­kaus­ta, niin sit­ten jono­tusai­ka on kol­me kuu­kaut­ta ja jonos­sa on 300 hen­ki­löä. Jos leik­kaus­tah­ti ja jonoon tule­vien mää­rä pysy­vät muut­tu­mat­to­ma­na, niin jono pysyy ikui­ses­ti kol­mes­sa kuukaudessa.

    Jonon­pur­ku on siis pit­kä­ai­kai­nen inves­toin­ti aivan kuten kir­jas­to­ta­lon raken­ta­mi­nen. Jos jonon­pu­run kus­tan­nuk­set jae­taan vaik­ka kol­mel­le­kym­me­nel­le vuo­del­le, niin ei sii­tä kovin pal­jon tule vuot­ta kohti. 

    Sik­si en ollen­kaan ymmär­rä, mik­si nii­tä jono­ja oikein ylläpidetään?

    Teol­li­suu­des­sa jono­jen pur­ka­mi­sen kan­nat­ta­vuus ymmär­ret­tiin jo aiko­ja sit­ten. Aiem­min teol­li­suus­hal­leis­sa oli val­ta­via väli­va­ras­to­ja siel­lä tääl­lä odot­ta­mas­sa kokoon­pa­noa, kun­nes japa­ni­lai­set kek­si­vät pois­taa kaik­ki väli­va­ras­tot ja Toy­otan autot ryh­tyi­vät val­loit­ta­maan maailmaa.

    Ainoa hyö­ty pit­kien hoi­to­jo­no­jen yllä­pi­tä­mi­ses­tä on se, että jono­tusai­ka­na kuo­lee 70-vuo­tiai­ta kai­hi­leik­kaus­po­ti­lai­ta jonos­ta pois ennen kuin ehti­vät leikkaukseen.

    Mut­ta eikös sää­dök­set voi­tai­si teh­dä sel­lai­sik­si, että kol­men kuu­kau­den hoi­to­ta­kuu ei kos­ki­si kai­hi­leik­kauk­sia? Mik­si aina täy­tyy olla niin tas­a­puo­li­nen, eikös jär­keä­kin voi­tai­si jos­kus käyt­tää? Onhan meil­lä jo nyt­kin kah­den ker­rok­sen väkeä, työ­ter­vey­den­huol­lon pii­ris­sä ole­vat ja ter­veys­kes­kuk­sis­sa käy­vät eläkeläiset.

    Mie­les­tä­ni Ahte­lan työ­ryh­mä on kiin­nit­tä­nyt oike­aan asi­aan huo­mio­ta. Inves­toi­mal­la jär­ke­väs­ti jono­jen pur­ka­mi­seen voi­daan työ­uria piden­tää, ja jonon­pur­kuin­ves­toin­nit saa­daan takai­sin muu­ta­mas­sa vuodessa.

  3. Hei

    Työs­sä­olo on tähän asti ollut kiirehtimisperuste”

    Mul­le on vähän tun­te­ma­ton alue tämä hoi­don valin­ta ja ketä hoi­de­taan. Olen kui­ten­kin ymmär­tä­nyt, että nyt­kin hoi­to­pää­tök­set teh­dään vain sil­lä perus­teel­la, onko hoi­to toi­mi­va vai ei.

    Ihmi­sen työl­lä ei käsit­tääk­se­ni ole sii­nä mitään teke­mis­tä. Joten mihin viit­taa tuol­la nykyi­sel­lä valintaviittauksellasi?

    Aina­kin ratios­sa lää­kä­rit väit­tä­vät teke­vän­sä hoi­too­noh­jaus­ta ihan eri perus­tein kuin työperustein:)

  4. Isä­ni, Tal­vi- ja Jat­ko­so­dan vete­raa­ni ja äiti­ni omais­hoi­ta­ja odot­ti kai­hi­leik­kaus­ta pit­kään, lähes sokeu­tu­mi­seen saak­ka. Hän oli val­mis jo mene­mään yksi­tyis­po­ti­laa­na leik­kauk­seen, mut­ta vete­raa­nien hoi­to­lai­tok­sen lää­kä­ri pys­tyi joten­kin nopeut­ta­maan leik­kaus­ta. Leik­kaus ei todel­la­kaan piden­tä­nyt työ­uraa, mut­ta omais­hoi­ta­ja­na toi­mi­mi­nen lie­nee kui­ten­kin tuo­nut run­saas­ti sääs­tö­jä yhteiskunnalle.

    Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­set sisäl­tä­vät mie­les­tä­ni jos­kus aivan hyviä oival­luk­sia, mut­ta täl­lä ker­taa tai­si tul­la rimanalitus.

  5. Jos leik­kaus­tah­ti on 100 henkilöä/kk ja leik­kaus­jo­noon tulee 100 henkilöä/kk, niin kuu­den kuu­kau­den jonos­sa on 600 henkilöä.

    Jos Tal­lin­nas­ta oste­taan jonon­pur­kua 300 leik­kaus­ta, niin sit­ten jono­tusai­ka on kol­me kuu­kaut­ta ja jonos­sa on 300 hen­ki­löä. Jos leik­kaus­tah­ti ja jonoon tule­vien mää­rä pysy­vät muut­tu­mat­to­ma­na, niin jono pysyy ikui­ses­ti kol­mes­sa kuukaudessa.

    Jos asia oli­si näin, kaik­ki jonot oli­si­vat syn­ty­neet sat­tu­mal­ta. Tämä väi­te on empii­ri­ses­ti kumot­tu moneen ker­taan. Kun jonot lyhe­hen­vät, lää­kä­rit alen­ta­vat hoi­toin­di­kaa­tioi­ta kun­nes jonot ovat taas yhtä pitkiä.

  6. Mik­ko ymmär­si kir­joi­tuk­se­ni idean vää­rin. Olen mie­les­tä­ni itse rat­kais­vas­ti myö­tä­vai­kut­ta­nut sii­hen, että Suo­meen tuli hoi­to­ta­kuu. Asia ei ole aivan ongel­ma­ton, joten olin itse­kin asias­ta epä­var­ma. Paa­vo Lip­po­nen aika­naan vas­tus­ti aja­tus­ta voi­mak­kaas­ti, mut­ta pidin pää­ni, vaik­ka oli pak­ko myön­tää, että Lip­po­sen perus­teet oli­vat painavia. 

    Kir­joi­tuk­se­ni oli tar­koi­tett­tu ihmet­te­le­mään, mitä elä­ke­läis­ten hoi­toa­jat työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le kuu­lu­vat. Ne näyt­tä­vät ajat­te­le­van, että val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le,. joi­ta edus­ta­vat Ete­lä­ran­nan sau­na­ka­bi­net­tiin kokoon­tu­neet pikkurosvot.
    Voi olla, etr­tä ne eivät tien­neet, että hoi­to­ta­kuu aut­taa lähin­nä työ­elä­män ulko­puo­li­sia saa­maan hoi­toon eikä sitä­kään, että on kii­reh­te­mis­pe­rus­te, jos poti­laan paran­net­ta­vis­sa ole­va sai­raus estää työn­teon, jol­loin hei­dän ehdo­tuk­sen­sa hidas­tai­si työ­elä­mäs­sä muka­na ole­vien hoi­toon pää­syä. Tämä juu­ri on täs­sä kak­si­kan­tai­ses­sa lain­sää­dän­tö­val­las­sa ongel­ma­na, aamu­yön neu­vot­te­luis­sa hui­tas­taan mitä sat­tuu ilman, että alan asian­tun­ti­jat oli­si­vat ker­to­mas­sa faktoja.

  7. On aika monia sel­lai­sia sai­rauk­sia, jot­ka pit­kit­tyes­sään mut­kis­tu­vat. Nykyi­sel­lä työn kuor­mit­ta­vuu­del­la ihmi­sen pitää olla huip­pu­kun­nos­sa, tai muu­ten löy­tää itsen­sä joko työt­tö­myys­kas­sal­ta tai elä­ke­put­kes­ta. Joku voi­si las­kea, onko kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti edul­lis­ta esim. lait­taa ilmei­nen uniap­nea-tapaus odot­ta­maan käy­tän­nös­sä hoi­toa yli vuo­dek­si (lähet­tes­tä hoi­toon, joka palaut­taa työ­ky­vyn työs­sä nuok­ku­mi­ses­ta täy­teen kes­kit­ty­mi­seen vii­kos­sa). Mones­sa muus­sa­kin tapauk­ses­sa pit­käl­li­nen sär­ky­lääk­kei­den syön­ti tai puo­li­kun­toi­se­na mini­mi­suo­ri­tuk­se­na teh­ty työ vah­vis­taa kyl­lä nopeas­ti intoa hakeu­tua eläk­keel­le heti kun mah­dol­lis­ta. Rahan lisäk­si hoi­to­ta­kuus­sa on usein kyse organisoinnista.

    Ja mitä tulee elä­ke­läis­ten hoi­to­ta­kuuseen, niin joku voi­si myös las­kea, kuin­ka pal­jon edel­li­sem­mak­si tulee hoi­taa hei­dän­kin sai­rau­ten­sa ajois­sa niin ettei pit­kä­ai­kai­sem­paa ja kal­liim­paa hoi­toa kai­va­ta niin pian.

  8. Eli Osmon mukaan ihmi­siä pide­tään jonois­sa tahal­laan sik­si, että jonot hil­lit­se­vät lää­kä­rei­tä lähet­tä­mäs­tä ihmi­siä toimenpiteisiin.

    Eikö leku­rei­ta sit­ten saa­da mil­lään muul­la taval­la kuriin? 

    Luu­li­si, että moder­neil­la seu­ran­ta- ja joh­ta­mis­jär­jes­tel­mil­lä sekä tiu­kal­la prio­ri­soin­nil­la voi­tai­siin jotain saa­da aikai­sek­si. Vähän tun­tuu sil­tä, että lää­kä­rei­den anne­taan nyt elää lii­an pal­jon pellossa.

    Vai onko niin, että syy on sit­ten­kin poli­ti­kois­sa, jot­ka eivät halua/uskalla teh­dä mitään rajauk­sia ja prio­ri­soin­te­ja, jot­ka aset­tai­si­vat lää­kä­reil­le rajoja.

    1. Niuk­kuut­ta sää­del­lään aika jol­la­kin tavoin, jonoil­la tai jonoil­la. Kun sai­raan­hoi­to on käy­tän­nös­sä ilmais­ta, syn­tyy aina jono­ja. On syn­ty­nyt kai­kis­sa maissa.

  9. Hoi­to­ta­kuu on itses­sään prio­ri­soin­tioh­jel­ma. Hoi­to­ta­kuu käy­tän­nös­sä toi­mii vain ope­ra­tii­vi­sil­la aloil­la eli se kos­kee elek­tii­vi­siä leik­kauk­sia. Psy­kiat­rial­la hoi­to­ta­kuu tar­koit­taa sitä, että ei lai­te­ta edes jonoon. 

    Enem­mis­tö eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta koos­tuu kii­reel­li­ses­tä toi­min­nas­ta. Ihmet­te­len hiu­kan mik­si jul­ki­suu­des­sa puhu­taan aina vain näis­tä leik­kaus­jo­nois­ta ikään kuin näil­lä aloil­la oli­si pulaa resurs­seis­ta, vaik­ka ne ovat nime­no­maan par­hai­ten resurs­soi­dut, joh­tuen juu­ri nii­den suo­si­mi­ses­ta tuon hoi­to­ta­kuun avul­la. Jono­ja on siel­lä, kos­ka siel­lä nii­hin jonoi­hin lain mukaan pää­see. Sai­rai­den hoi­ta­mi­nen on muu­ta­kin kuin orto­pe­di­aa ja silmäkirurgiaa.

  10. Minul­le töis­sä ole­vien etuoi­keus hoi­toon elä­ke­läi­siin ver­rat­tu­na on uut­ta totuut­ta. Käsi­tyk­se­ni mukaan asias­ta on usein­kin kes­kus­tel­tu ja yleen­sä on pää­dyt­ty sii­hen, ettei työs­sä olo tai työt­tö­myys tai elä­ke­läi­syys vai­ku­ta asi­aan miten­kää. Onko täl­läi­nen “tasa-arvo” siis vain puhetta? 

    Mis­sä ja kuka on mää­rän­nyt töis­sä ole­vat etuoi­ke­tet­tuun ase­maan lää­kä­rin pal­ve­luis­sa? Mah­dol­li­sim­man tark­ka vas­taus huo­mioi­den 15 kuu­kau­den kulut­tua tule­vat vaa­lit, please.

  11. Ehkä tuo työ­ryh­mä on aja­tel­lut, että nois­sa jonois­sa on työ­tä­te­ke­viä ihmi­siä, jot­ka saa­tai­siin ehkä aika­sem­min töi­hin tai täys­te­hok­kai­siin töi­hin. Mik­si joka pai­kas­sa muu­ten vali­te­taan pää­jut­tu­jen hoi­don tehot­to­muu­des­ta? Mikä ihme tätä kan­saa vai­vaa, kun pää­on­gel­mai­sia tun­tuu ole­van enem­män ja enem­män? Sotien läpi­käy­nei­tä alkaa olla aika vähän enään. Tun­tuu, että pie­ni­kin vas­toin­käy­mi­nen nyky­ään elä­mäs­sä (työ/sairaus) vaa­tii heti pää­lää­ki­tys­tä tahi aina­kin pit­kä-aikais­ta tera­pi­aa. Tulee ihan USA:n jutut mie­leen. Onko kan­sa muut­tu­nut rau­das­ta puuk­si, vai mis­tä on kysymys???

  12. Tie­dän kun­nan mis­sä kun­ta­lii­tok­sen jäl­keen ter­veys­kes­kuk­set jumiu­tui­vat. Seu­dun työ­nan­ta­jat päät­ti­vät ostaa työ­ter­veys­huol­lon yksi­tyi­sel­tä. KELA osal­lis­tuu täl­lai­sen toi­min­na korvauksiin.

    Tak­si­au­toi­li­jan tak­si jos hajo­aa, se pitää saa­da heti huol­toon. Samoin on työn­te­ki­jöi­den kanssa.

    Opis­ke­li­jat, työt­tö­mät, elä­ke­läi­set ym. kuh­na­rit, he tai­ta­vat olla nii­tä hoi­to­jo­nois­sa roik­ku­via, jois­sa hei­tä etui­le­vat muu­toin työ­ter­veys­huol­lon pii­ris­sä ole­vat työ­läi­set tai kuten nyky­ään sano­taan, aktii­vi­väes­tö sil­loin kun heil­lä on vai­va, joka vai­vaa, mut­ta ei estä työn tekoa.

    Minä näen täs­sä­kin asias­sa Suo­men luok­kayh­teis­kun­ta­na. Sosi­aa­li­po­li­tii­kan alun­pi­täi­nen teh­tä­vä oli pois­taa eriar­voi­suus — eriar­voi­suus on tul­lut takaisin.

  13. Aja­tus elek­tii­vis­ten hoi­to­jen osta­mi­ses­ta hal­vem­mis­ta mais­ta on kieh­to­va, mut­ta lää­kä­rit kyl­lä pys­ty­vät kiris­tä­mään kii­reel­li­sim­mil­lä pal­ve­luil­la — mut­ta voi­si­han sitä yrittää.

  14. Tuo Sep­po S:n jono­lo­giik­ka päti­si, jos kaik­ki hoi­toa halua­vat oli­si­vat jo jonos­sa. Mut­ta todel­li­suu­des­sa jono­jen ulko­puo­lel­la on ihmi­siä, jot­ka eivät tar­vit­se niin kipeäs­ti hoi­toa että viit­si­si­vät roik­kua jonos­sa puol­ta­kaan vuot­ta, mut­ta jos jono lyhe­nee, saat­ta­vat hakeu­tua sii­hen. Sik­si asia ei ole ihan noin yksinkertainen.

    Tuli mie­leen, että jos jonot ovat ongel­ma työ­ky­vyn kan­nal­ta, niin oli­si­ko jär­ke­vää tar­jo­ta vaik­ka sel­lais­ta optio­ta, että ihmi­set joil­la on työ­ky­kyä alen­ta­va vai­va voi­si­vat halu­tes­saan hoi­dat­taa vai­van­sa yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la ja saa­da hoi­don kuluis­ta vaik­ka 80 % takai­sin kuit­te­ja vas­taan? Täl­löin saa­tai­siin sys­tee­miin vähän jous­ta­vuut­ta ja toi­von mukaan kus­tan­nus tie­nat­tai­siin takai­sin työl­li­syy­sas­teen nousuna.

  15. Mikä ihme tätä kan­saa vai­vaa, kun pää­on­gel­mai­sia tun­tuu ole­van enem­män ja enem­män? Sotien läpi­käy­nei­tä alkaa olla aika vähän enään. Tun­tuu, että pie­ni­kin vas­toin­käy­mi­nen nyky­ään elä­mäs­sä (työ/sairaus) vaa­tii heti pää­lää­ki­tys­tä tahi aina­kin pit­kä-aikais­ta terapiaa.

    Var­maan tuo­hon on mon­ta syy­tä, ihan var­mas­ti osit­tain kyse on hoi­to­kyn­nyk­sen las­ke­mi­ses­ta­kin, mut­ta myös diag­nos­tii­kan paran­tu­mi­ses­ta ja myös sii­tä että nyky­ään elä­mä on monil­le stres­saa­vam­paa kuin ennen. Asias­sa on puo­len­sa ja puo­len­sa, mut­ta kiih­ty­nyt teke­mi­sen ja tapah­tu­mi­sen tah­ti kulut­taa ja jot­kut se saa oirei­le­maan vaka­vam­min­kin. Aina­kin itse­mur­ha­kuol­lei­suus on vähen­ty­nyt kol­man­nek­sen 1990-luvun alus­ta, mis­tä voi­si pää­tel­lä että lisään­ty­nyt masen­nuk­sen ja mui­den itse­mur­ha­ris­kiä kas­vat­ta­vien sai­rauk­sien hoi­to on vai­kut­ta­nut posi­tii­vi­ses­ti. Ja toki asi­aan vai­kut­ta­vat edul­li­sem­mat hoi­to­kei­not, esi­mer­kik­si mie­lia­la­lääk­keet. Jos­kus mui­noin kun ainoa­na hoi­to­kei­no­na oli kal­lis tera­pia johon ei miten­kään voi­tu lähet­tää niin monia ihmi­siä kuin nyt saa lää­ki­tys­tä, lää­kä­reil­lä oli var­mas­ti kor­keam­pi kyn­nys diag­no­soin­nis­sa, kun hoi­toa ei ollut saa­ta­vil­la. Nykyi­sin moni lie­väs­ti masen­tu­nut saa lääk­keil­lä oireet kuriin ja elä­män­laa­tua paran­net­tua, vaka­vam­mat tapauk­set ovat sit­ten asia erikseen.

  16. Hoi­don prio­ri­soin­ti työi­käi­siin on moni­mut­kai­nen moraa­li­nen kysy­mys. Toi­saal­ta pää­sään­nön pitää tie­tys­ti olla, että kun kukaan tus­kin ehdoin tah­doin hank­kiu­tuu sai­raak­si vain sik­si että hoi­toa on saa­ta­vil­la ilmai­sek­si eli ns. per­ver­se incen­ti­ve puut­tuu, kaik­ki ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti samas­sa ase­mas­sa hoi­toa saa­maan. Mut­ta kos­ka hoi­don resurs­sit eivät ole rajat­to­mat, nousee esiin kysy­mys, saa­tai­siin­ko parem­pi koko­nais­tu­los aikai­sek­si niin että prio­ri­soi­daan hie­man työ­ky­kyä paran­ta­via hoi­to­ja. Tar­koi­tan siis, että jos vero­tu­lot nouse­vat sen ansios­ta että työs­sä käy­viä prio­ri­soi­daan ja nous­seet tulot käy­te­tään ter­vey­den­huol­lon paran­ta­mi­seen, lop­pu­tu­los voi olla kaik­kien, myös prio­ri­soin­nis­sa kär­si­nei­den, kan­nal­ta parem­pi. Täy­sin hypo­teet­ti­nen esi­merk­ki: Leik­kaus­jo­no hoi­toon X on 3 kk. Prio­ri­soi­daan nii­tä poti­lai­ta, joil­le X palaut­taa työ­ky­vyn siten, että heil­le jono­tusa­jak­si muo­dos­tuu cete­ris pari­bus 1 kk ja muil­le 4 kk. Täs­tä ker­ty­neet lisään­ty­neet vero­tu­lot lai­te­taan kaik­ki leik­kaus­jo­no­jen lyhen­tä­mi­seen ja lop­pu­tu­lok­se­na työ­ky­vyn paraut­ta­vaan hoi­toon jonon pituu­dek­si muo­dos­tuu 1 kk, muil­le 2,5 kk. Vaik­ka eriar­voi­suus lisään­tyy, lop­pu­tu­los on siis kaik­kien kan­nal­ta parem­pi kuin lähtötilanne.

    En siis sano, että on miten­kään sel­viö, että noin käy. Esi­mer­kik­si tyy­pil­lis­tä on, että ker­ty­neet sääs­töt tai lisä­tu­lot käy­te­tään­kin ihan mui­den meno­jen til­kit­se­mi­seen (tai veron­alen­nuk­siin) eikä ter­vey­den­huol­lon paran­ta­mi­seen. Tai sit­ten lisään­ty­neet tulot eivät ole niin iso­ja että niil­lä voi­tai­siin tilan­net­ta kovin pal­joa paran­taa. Jne. Mut­ta asi­aa kan­nat­tai­si mie­les­tä­ni tutkia.

    Opis­ke­li­jat eivät muu­ten ole täs­sä tar­kas­te­lus­sa mitään kuh­na­rei­ta, kos­ka he toi­von mukaan val­mis­tu­vat jos­kus työ­mark­ki­noil­le. Sekä myö­hem­pää työ­ky­kyä alen­ta­vat että opis­ke­lu­ja hidas­ta­vat vai­vat on siis talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää hoi­taa. Sama pätee työt­tö­miin, jos vai­va vai­kut­taa hei­dän työt­tö­myy­teen­sä aina­kin jos­sain mää­rin. En teki­si jakoa ensi­si­jai­ses­ti niin­kään hen­ki­lön vaan vai­van mukaan. Työs­sä­käy­vä jon­ka vai­va ei hait­taa hänen työn­te­ko­aan oli­si siis samas­sa ase­mas­sa kuin van­huuse­läk­keel­lä ole­va ja luon­nol­li­ses­ti työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ole­va oli­si etusi­jal­la jos hoi­dol­la voi­tai­siin palaut­taa työkyky.

  17. Perus­tus­lain mukaan ketään ei saa ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tet­ta aset­taa iän tai

  18. Osmo: “Kir­joi­tuk­se­ni oli tar­koi­tett­tu ihmet­te­le­mään, mitä elä­ke­läis­ten hoi­toa­jat työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le kuu­lu­vat. Ne näyt­tä­vät ajat­te­le­van, että val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le,. joi­ta edus­ta­vat Ete­lä­ran­nan sau­na­ka­bi­net­tiin kokoon­tu­neet pikkurosvot.”

    Jyr­ki Katai­nen tote­si hil­jat­tain tv:ssä (Ran­ta­lan ja Ahte­lan työ­ryh­mien työ­tä kom­men­toi­des­saan), että “demo­kra­tia on Suo­mes­sa ulkois­tet­tu työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le”. Kai se sit­ten niin on, kun ker­ran her­ra minis­te­ri­kin on tätä mieltä.

    Syn­tyy vain eri­koi­sia tilan­tei­ta. Esi­mer­kik­si heti sosi­aa­li­tu­po-sopi­muk­sen jäl­keen hal­li­tus kii­reh­ti siu­naa­maan ko. sopi­muk­sen, vaik­ka se käy­tän­nös­sä veti­kin maton alta samai­sen hal­li­tuk­sen käyn­nis­tä­mäl­tä SATA-komi­tean työltä.

    Jos työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat Suo­mes­sa todel­la niin vah­vo­ja, että hal­li­tus­kin on tiu­ka pai­kan tul­len pelk­kä jär­jes­tö­jen olki­nuk­ke, eikö kan­san kan­nat­tai­si ryh­tyä äänes­tä­mään puo­luei­den sijas­ta suo­raan työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä? Nyt välil­li­nen demo­kra­tia tun­tuu kan­sa­lais­nä­kö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na vähän lii­an­kin välilliseltä.

  19. Ei mitään työs­sä­käy­vien prio­ri­soin­tia aina­kaan viral­li­ses­ti ole ole­mas­sa. Toi­men­pi­teen kii­reel­li­syys on ainoa kri­tee­ri jonos­sa etui­lul­le oli kysees­sä sit­ten työ­tön, opis­ke­li­ja, elä­ke­läi­nen tai työs­sä käy­vä. Kii­reel­li­syy­den arvioin­ti on tie­tys­ti sit­ten arvottamiskysymys. 

    Ehkä­pä elä­ke­läi­nen voi odo­tel­la pol­vi­leik­kaus­taan pidem­pään kuin kah­den pik­ku­lap­sen työs­sä­käy­vä äiti tai työ­tön­kin äiti? Ehkä?

    Miten sit­ten yksit­täi­set lää­kä­rit toi­mi­vat tie­toi­ses­ti tai ali­ta­jui­ses­ti on toi­nen jut­tu. Mut­ta Osmon aloi­tuk­ses­ta saa sen kuvan, että täl­lai­nen ansio­työs­sä käy­mi­sen perus­te oli­si ihan jul­ki­nen ja kir­jat­tu. Se ei pidä paikkaansa. 

    Jos joku vas­taan väit­tää, niin haluan kyl­lä sii­tä jon­kin vai­kut­ta­van lin­kin tänne.

  20. Niuk­kuut­ta sää­del­lään aika jol­la­kin tavoin, jonoil­la tai jonoil­la. Kun sai­raan­hoi­to on käy­tän­nös­sä ilmais­ta, syn­tyy aina jono­ja. On syn­ty­nyt kai­kis­sa maissa.”

    Tuo jono­ti­lan­ne kyl­lä vaih­te­lee mait­tain ja riip­puu myös sat­sauk­sis­ta terveydenhoitoon.
    Suo­mi on siel­lä sääs­tö­liek­ki­pääs­sä OECD mai­den jou­kos­sa, joten jonot­kin ovat pit­kiä ja pal­ve­lu­ta­so huono.

    Jonoi­hin ei var­si­nai­ses­ti ole mitään tuo­tan­to tek­nis­tä syy­tä . Jos oli­si pula resurs­seis­ta niin jono kas­vai­si koko ajan ja jos taas jono pysyi­si sama­na niin sil­loin pitäi­si paran­taa logis­tiik­kaa läpi­me­noa­jan lyhentämiseksi.

    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on ylei­nen ilmiö ns lumi­au­ra ilmiö eli sil­lä myö­hen­ne­tään toi­men­pi­tei­tä sääs­tö­jen saa­mi­sek­si. Bud­jet­ti­kau­del­la siirtyy/siirretään toi­men­pi­tei­tä seu­raa­val­le kaudelle.
    Pit­kän ajan kulu­ja tämä ei vähen­nä kuin siten, että joku kyl­läs­tyy jonoon ja menee yksi­tyi­sel­le hoi­det­ta­vak­si. Kysees­sä on yksin­ker­tai­nen väsytystaktiikka.

    Mitä tulee työ­urien piden­tä­mi­seen niin se lisää työ­voi­man tar­jon­taa ja pitäi­si löy­tää seu­raa­van 15 vuo­den aika­na n 500000 uut­ta työpaikkaa.
    Mut­ta kun ennus­tet­tu kas­vu on n 2–3 % luok­kaa ja sil­lä ei edes kye­tä säi­lyt­tä­mään nykyis­tä työ­paik­ka mää­rää niin pitää ihme­tel­lä miten kor­tis­tos­sa ole­vat 500000–600000 ihmis­tä paran­ta­vat val­tion taloutta ?? 

    Mitä tulee Ahte­lan työ­ryh­mään niin var­maan oli tar­koi­tus sanoa, että työs­sä­ole­vat pitää prio­ri­soi­da hoi­dois­sa kär­keen, mut­ta ei uskaltanut/muistanut mai­ni­ta sitä.

    J atun­tuu aika udol­ta, että joku Osmo tun­ti­si työ­elä­män parem­min kuin siel­lä päi­vit­täin työskentelevät ??

  21. Jyr­ki Katai­nen tote­si hil­jat­tain tv:ssä (Ran­ta­lan ja Ahte­lan työ­ryh­mien työ­tä kom­men­toi­des­saan), että “demo­kra­tia on Suo­mes­sa ulkois­tet­tu työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le”. Kai se sit­ten niin on, kun ker­ran her­ra minis­te­ri­kin on tätä mieltä.”

    Tans­kan mal­lis­sa tämä on vie­lä enem­män ulkois­tet­tu eli koko­naan työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le ja anglo­sak­sis­sa mal­leis­sa taas koko­naan työnantajille

  22. Jonois­ta ei hyö­dy yksi­kään potilas.

    Leik­kuk­sen tai muun hoi­don kus­tan­nuk­set eivät jonot­ta­mal­la muu­tu. Suu­rin osa jonois­ta on epäin­hi­mil­li­siä ja tur­hia. Hoi­to­ta­kuun kiris­tä­mi­nen 3kk:een on inhi­mil­li­nen tavoi­te jota koh­ti mei­dän tulee kul­kea vaik­ka esit­tä­vä taho on väärä.

    Eli­nan tavoin en ole mis­sään tör­män­nyt työs­sä­käyn­tiä min­kään­lai­se­na perus­tee­na prio­ri­soin­nil­le. Ehkä ex-minis­te­ri voi­si valot­taa tar­kem­min mitä STMn ohjet­ta hän tarkoittaa.

  23. Jos työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat Suo­mes­sa todel­la niin vah­vo­ja, että hal­li­tus on tiuk­ka pai­kan tul­len pelk­kä jär­jes­tö­jen olki­nuk­ke, eikö kan­san kan­nat­tai­si ryh­tyä äänes­tä­mään puo­luei­den sijas­ta suo­raan työmarkkinajärjestöjä?”

    Pitää muis­taa, että ei Edus­kun­ta eikä hal­li­tus ole kan­san poikkileikkaus.
    Suu­ri osa kan­san­edus­ta­jis­ta on taus­tal­taan polii­tik­ko tai vir­ka­mies. Hal­li­tuk­ses­sa tämä kär­jis­tyy, vain Holm­lund tun­nus­taa hen­ki­lö­tie­dois­saan olleen­sa yksi­tyi­sel­lä töis­sä duu­na­ri asemassa.
    Muil­la taus­ta on koko­päi­väi­nen polii­tik­ko tai virkamies.
    Ja kun päät­tä­jien tulo­ta­son on monin­ker­tai­nen kan­sa­lai­siin näh­den niin ei taval­li­nen päät­tä­jä tie­dä työ­elä­mäs­tä eikä pie­ni­tu­loi­sen todel­li­ses­ta ase­mas­ta mitään.

    Ja poli­tiik­ka tulee yhä vir­ka­mies­ve­toi­sem­mak­si kun yksi­tyi­sel­lä työ­ajan tark­kai­lu ja työt lisään­ty­vät ja vapaa-aikaa on vähemmän.

    Vir­ka­mie­hel­lä sen sijaan on pal­jon vapaa-aikaa vaa­li­työ­hön ja työ­ai­kaa­kin voi käyt­tää esteit­tä omaan vaaliprobangandaan.
    Tus­kin­pa esim Hel­sin­gin kau­pun­ki­kaan puut­tuu omien vir­ka­mies­ten työ­ajal­la tapah­tu­vaan vaalityöhön . 

    Vih­reät­kin ovat oikeas­taan täs­sä asias­sa kak­si­naa­mai­sia: Lun­non­suo­je­lus­sa he hyväk­syi­vät ulko­par­la­men­taa­ri­sen toi­min­nan ja ovat val­mii­ta vie­mään esim Lapin met­su­rien elinkeinon.
    Mut­ta val­taan pääs­ty­ään he nyt halua­vat­kin mak­si­moi­da omien polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten vallan

  24. Perus­tus­lain mukaan ketään ei saa ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tet­ta aset­taa iän tai

    Tämä tai­si kat­ke­ta kes­ken, mut­ta jos oikein hah­mo­tan mitä on yri­tet­ty sanoa, niin tuos­sa avain­kä­si­te lie­nee tuo hyväk­syt­tä­vä perus­te. On luke­mat­to­mia esi­merk­ke­jä sii­tä miten ihmi­set ovat eri ase­mas­sa, mm. juu­ri iän vuok­si. On ole­mas­sa ikä­ra­jat äänes­tä­mi­seen, alko­ho­lin osta­mi­seen ja ste­ri­li­saa­tioon, ajo­kor­tin saa­mi­seen jne., ase­vel­vol­li­suus ja oppi­vel­vol­li­suus lop­pu­vat tie­tys­sä iäs­sä, eläk­keel­le pää­see tie­tys­sä iäs­sä, ham­mas­hoi­toon pää­syyn ja sikainfluens­sa­ro­kot­teen saan­tiin vai­kut­taa ikä jne. Itse en ole täs­sä ehdot­ta­mas­sa ikää sinän­sä mik­si­kään kri­tee­rik­si hoi­dol­le vaan tosi­aan työ­ky­kyä. Jos 70-vuo­tias on yksit­täis­tä vai­vaa lukuu­not­ta­mat­ta työ­ky­kyi­nen ja ‑halui­nen niin toki hänen vai­van­sa tulee hoi­taa samal­la rivak­kuu­del­la kuin 20-vuo­ti­aan­kin. Mut­ta jos hän viet­tää täyisn ansait­tu­ja elä­ke­päi­vi­ään niin minus­ta ei ole koh­tuu­ton vää­ryys jos hän jou­tuu odot­ta­maan jotain ei-kii­reel­lis­tä hoi­toa hie­man pitem­pään kuin sel­lai­nen poti­las jol­le hoi­to palaut­taa työ­ky­vyn — mikä­li siis voi­daan osoit­taa että täl­lai­sel­la prio­ri­soin­nil­la saa­vu­te­taan nii­tä hyö­ty­jä joi­ta sil­lä tavoi­tel­laan. Asi­aa pitää toki tut­kia ja jos työ­ky­kyis­ten prio­ri­soin­ti ei tuo­ta mer­kit­tä­viä hyö­ty­jä niin se pitää hylä­tä. Ja olen­nai­nen point­ti on myös se, ettei­vät erot pai­su koh­tuut­to­mik­si. Jos jot­kut pää­se­vät samoil­la indi­kaa­tioil­la hoi­toon heti kun tois­ten pitää jonot­taa vuo­sia, ero tus­kin on koh­tuul­li­nen, mut­ta jos ero on muu­ta­man kuu­kau­den suu­ruus­luok­kaa, en vie­lä näki­si että se romut­taa yhden­ver­tai­suu­den peri­aa­tet­ta vie­lä lopullisesti.

    Eli­nan tavoin en ole mis­sään tör­män­nyt työs­sä­käyn­tiä min­kään­lai­se­na perus­tee­na prio­ri­soin­nil­le. Ehkä ex-minis­te­ri voi­si valot­taa tar­kem­min mitä STMn ohjet­ta hän tarkoittaa.

    Työs­sä­olo ei itses­sään tai­da olla mikään hoi­to­kri­tee­ri, eikä sen pitäi­si­kään olla (mm. kos­ka juu­ri hoi­det­ta­va vai­va voi olla työn­teon estee­nä), mut­ta työ­ky­ky kyl­lä on. STM on vuon­na 2005 jul­kai­suut Yhte­näi­sen kii­reet­tö­män hoi­don perus­teet ‑nimi­sen oppaan, jos­sa eri­tel­lään eri hoi­to­jen kri­tee­rit ja useim­pien vai­vo­jen koh­dal­la työ­ky­ky on mai­nit­tu. Esi­mer­kik­si nois­sa pis­tey­tyk­sis­sä joi­ta joi­den­kin vai­vo­jen osal­ta hoi­toon pää­sys­tä käy­te­tään, vai­van aiheut­ta­mas­ta työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä saa yleen­sä 40–50 pis­tet­tä kun 50 pis­tet­tä on hoi­toon pää­syn raja.

  25. Jos työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat Suo­mes­sa todel­la niin vah­vo­ja, että hal­li­tus on tiuk­ka pai­kan tul­len pelk­kä jär­jes­tö­jen olki­nuk­ke, eikö kan­san kan­nat­tai­si ryh­tyä äänes­tä­mään puo­luei­den sijas­ta suo­raan työmarkkinajärjestöjä? 

    Jos lain­sää­dän­tö­val­ta on tosia­sial­li­ses­ti työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­lä, Suo­men edus­kun­ta ei ole laillinen. 

    Perus­tus­la­ki, 2 §:

    Kan­san­val­tai­suus ja oikeusvaltioperiaate

    Val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut eduskunta.

    Kan­san­val­taan sisäl­tyy yksi­lön oikeus osal­lis­tua ja vai­kut­taa yhteis­kun­nan ja eli­nym­pä­ris­tön­sä kehittämiseen.

    Jul­ki­sen val­lan käy­tön tulee perus­tua lakiin. Kai­kes­sa jul­ki­ses­sa toi­min­nas­sa on nou­da­tet­ta­va tar­koin lakia. 

    Voi­si­ko­han asias­ta kan­nel­la esi­mer­kik­si EIT:hen? Toi­nen vaih­toeh­to oli­si tode­ta, ettei moi­sen mafia­po­ru­kan lain­sää­dän­nöl­lä ole mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka nii­tä ei olla lail­li­ses­ti säädetty 🙂

    Minä tosin olen valin­nut mal­til­li­sem­man tien ja dis­sai­len tiet­ty­jä puo­luei­ta jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti sekä kes­kus­tel­les­sa­ni asiois­ta että äänestäessäni.

    Kari

  26. Val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut eduskunta”

    Suo­mes­sa val­ta kuu­luu vir­ka­mie­hil­le, sen ver­ran ylie­dus­tet­tui­na vir­ka­mie­het ovat kai­kis­sa val­tion ja kun­nan luottamuselimissä.

  27. käyt­tää­kö joku STMn pisteytyksiä?

    Sii­tä minul­la ei ole tie­toa, en ole aiheen asian­tun­ti­ja. Mut­ta kun kai­vat­tiin vii­tet­tä sii­hen, mis­tä STM:n ohjees­ta puhu­taan, niin uskoi­sin että tämä ohje oli kysees­sä. Voin olla väärässäkin.

  28. Sep­po S: “Jos leik­kaus­tah­ti on 100 henkilöä/kk ja leik­kaus­jo­noon tulee 100 henkilöä/kk, niin kuu­den kuu­kau­den jonos­sa on 600 henkilöä.”

    Jos 100 henkilöä/kk lei­ka­taan ja jonoon tulee 100 henkilöä/kk ne voi­daan lei­ka­ta sen kuu­kau­den aika­na eikä jono kasva.

    Tämä on kum­mal­li­nen ajat­te­lu­ta­pa — että on joten­kin vält­tä­mä­tön­tä pis­tää ihmi­siä jonot­ta­maan, ikään­kuin tar­vit­ta­va työ­mää­rä joten­kin sii­tä vähe­ni­si. Kun edel­lä mai­nit­tu kahi­leik­kaus kes­tää 2–3 tun­tia, se kes­tää saman heti teh­ty­nä tai kuu­kausien pääs­tä — no jaa, itse leik­kaus kes­tää 20 minuut­tia, mut­ta val­mis­te­luun ja kont­rol­liin menee aikaa.

  29. Osmo: “Kun jonot lyhe­hen­vät, lää­kä­rit alen­ta­vat hoi­toin­di­kaa­tioi­ta kun­nes jonot ovat taas yhtä pitkiä.”

    Miten tämä tapah­tuu? Teke­vät­kö lää­kä­rit lisää kaihia?

    Kai­hi­leik­kauk­seen jonot­ta­vat eivät muu­ten ole kaik­ki elä­ke­läi­siä, kai­hia esiin­tyy ilmei­ses­ti jo 40 vuo­des­ta alkaen.

  30. Perus­tus­la­ki: “Kan­san­val­taan sisäl­tyy yksi­lön oikeus osal­lis­tua ja vai­kut­taa yhteis­kun­nan ja eli­nym­pä­ris­tön­sä kehittämiseen.”

    Tämä osal­lis­tu­mi­nen tar­koit­taa mm. kuu­lu­mis­ta puo­luei­siin ja eri­lai­siin jär­jes­tö­hin, esim. ammattijärjestöihin.
    Sii­tä vaan valit­ta­maan EIT­hen jne.
    Ja edus­kun­ta­han meil­lä lait oikeas­ti sää­tää, jär­jes­töt vain osallistuvat.

  31. STM:n jul­kai­sus­sa “Yhte­näi­set kii­reet­tö­män hoi­don perus­teet” mai­ni­taan työ­ky­kyi­syys joi­den­kin, mut­ta mel­ko har­vo­jen vai­vo­jen tai sai­rauk­sien koh­dal­la. Mut­ta tämä ei mie­les­tä­ni tar­koi­ta sitä, että työs­sä oli­jal­le tai elä­ke­läi­sel­le pitäi­si antaa eri­lai­set pis­teet. Mie­les­tä­ni hei­dän työ­ky­kyi­syyt­tään pitää tar­kas­tel­la samal­la tavalla.

    Ohes­sa ote pää­tök­ses­tä KHO:2002:43.

    HM 5 §:n ja PL 6 §:n mukaan ihmi­set ovat yhden­ver­tai­sia lain edes­sä. Muun muas­sa ter­veys­pal­ve­lu­ja on annet­ta­va siten, ettei ketään ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tet­ta ase­te­ta mui­hin näh­den eri ase­maan muun muas­sa iän tai ter­vey­den­ti­lan perus­teel­la. Myös poti­laan ase­mas­ta ja oikeuk­sis­ta anne­tun lain (poti­las­lain) 3 §:n mukaan poti­laal­la on oikeus ter­vey­den­ti­lan­sa edel­lyt­tä­mään lais­sa tar­koi­tet­tuun hyvään hoi­toon ilman syr­jin­tää. Poti­laan ter­vey­den­ti­lan edel­lyt­tä­män hoi­don tar­peen arvioin­nin on perus­tut­ta­va lää­ke­tie­teel­li­ses­ti hyväk­syt­tä­viin kriteereihin.”

    Se, onko töis­sä vai eläk­keel­lä ei ole mikään lää­ke­tie­teel­li­ses­ti hyväk­syt­tä­vä kriteeri. 

    Ja kas­va­vas­sa mää­rin­hän elä­ke­läi­set teke­vät myös Suo­mes­sa töi­tä eli nos­ta­vat elä­ket­tä ja palk­kaa samaan aikaan. Sii­nä menet­tää super­kart­tu­mat, mut­ta sil­ti monil­le se on pal­jon kan­nat­ta­vam­paa kuin pel­käs­tään nos­taa palkkaa.

  32. Edel­lä ole­vien hyvien kom­ment­tien jäl­keen olen entis­tä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että jono­jen yllä­pi­tä­mi­nen tahal­li­ses­ti sen takia, että jonoil­la hil­li­tään toi­men­pi­de­mää­rien kas­vua ja sitä kaut­ta kus­tan­nuk­sia, on silk­kaa tyhmyyttä.

    Edel­lä mai­ni­tus­sa STM:n jul­kai­sus­sa anne­taan ymmär­tääk­se­ni hoi­toon pää­syl­le kri­tee­rit pis­tey­tyk­sen kaut­ta. Jos näi­tä kri­tee­rei­tä nou­da­te­taan, niin jono­jen lyhen­tä­mi­nen ei pitäi­si juu­ri­kaan lisä­tä hoi­to­toi­men­pi­tei­den määrää.

    Ongel­ma tai­taa­kin olla kri­tee­rei­den käy­tön val­von­nan levä­pe­räi­syy­des­sä ja sen takia sit­ten jou­du­taan yllä­pi­tä­mään jonoja.

    Jono­jen lyhen­tyes­sä yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta tosin jon­kun ver­ran väkeä tuli­si jul­ki­sen puo­len jonoi­hin. Mut­ta eikös se kela tue yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la teh­tä­viä toi­men­pi­tei­tä, joten kelan sääs­töt aina­kin osit­tain kom­pen­soi­si­vat kus­tan­nus­ten kasvua.

  33. Hoi­to- ja tut­ki­musin­di­kaa­tiot ja myös nuo kii­reet­tö­män hoi­don ja tut­ki­muk­sen jonoon aset­ta­mi­sen kri­tee­rit ovat lähes aina suh­teel­li­sia. Yleen­sä puhu­taan laa­dul­li­sil­la ja sub­jek­tii­vi­sil­la mää­reil­lä, kuten kohon­nut, vai­kea, poik­kea­va, voi­ma­kas, mer­kit­tä­vä tai rajoit­ta­va, ja vaik­ka oli­si tark­ko­ja nume­roar­vo­ja­kin muka­na niin aina pitää huo­mioi­da koko­nais­ti­lan­ne aina poti­laan asu­mis­jär­jes­te­lyis­tä yleis­ti­laan ja hoi­to­mo­ti­vaa­tioon. Poti­laan par­haan pun­nit­se­mi­nen on vai­ke­aa, kos­ka ihmi­set ovat niin kovin eri­lai­sis­sa tilan­teis­sa. Var­sin­kin van­huk­sel­le jos­tain hoi­dos­ta tai tut­ki­muk­ses­ta voi­daan aja­tel­la ole­van enem­män hyö­tyä kuin hait­taa sil­loin kun hoi­toon ei ole jonoa. Täs­sä mie­les­sä on ymmär­ret­tä­vää, että hoi­to tai tut­ki­mus tun­tuu jär­ke­väm­mäl­tä sil­loin kun sii­hen ei ole jonoa. Lää­ke­tie­de ei ole luonnontiedettä.

  34. Juu­ri tuol­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa, että hoi­to tun­tuu jär­ke­väm­mäl­tä, jos ei ole jono­ja, oli­si tiu­kil­la mää­räyk­sil­lä kit­ket­tä­vä pois lääkäreiltä.

  35. Hoi­don tai tut­ki­muk­sen hyö­dyt ja hai­tat on pun­nit­ta­va yksi­lö­koh­tai­ses­ti. Jono on yleen­sä hait­ta. Tämä on fak­ta eikä sitä voi “kit­keä”.

    Vai miten ajat­te­lit kitkeä?

  36. Juu­ri tuol­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa, että hoi­to tun­tuu jär­ke­väm­mäl­tä, jos ei ole jono­ja, oli­si tiu­kil­la mää­räyk­sil­lä kit­ket­tä­vä pois lääkäreiltä.”

    Jonos­sa ei mikään vai­va para­ne vaan yleen­sä se pahe­nee. Lopul­ta jou­du­taan pahen­tu­nut­ta sia­raut­ta hoi­ta­maan päi­vys­ty­ta­puk­se­na eli kaik­kein kal­leim­mal­la . Tai voi­han poti­las kuol­la, sil­loin sääs­tyy rahaa.

    Ter­veys­kes­kus­pal­ve­lus­sa on myös kor­rup­tio lisään­ty­nyt. Yhä useam­pi ter­veys­kes­kuk­sen lää­kä­ri on osa­päi­väi­nen ja käy aamul­la pis­tä­mäs­sä poti­lais­ta jonoon ja ilta­päi­väl­lä hoi­taa sit­ten omaa vastaanottoaan .
    Ei tar­vit­se suur­ta mie­li­ku­vi­tus­ta, mis­tä nuo yksi­tyi­set poti­laat tulevat

  37. lii­an van­ha viit­taa kor­rup­tioon. En ymmär­rä, miten esi­merk­ki kuvai­si korruptiota.

    Meil­lä on pulaa tk-päi­vys­tä­jis­tä. Sitä ei kukaan koh­ta tee edes isol­la rahal­la, jos vain on mui­ta, lähes mitä hyvän­sä mui­ta vaih­toeh­to­ja. Nykyi­nen tk-päi­vys­tys on tien­sä päässä.

    Valit­ta­kaa kai­kil­le asia­mie­hil­le ja kaik­kien oikeuk­sien­kans­le­reil­le päät punai­si­na. Kir­ku­kaa lisää kou­lu­tus­paik­ko­ja, mut­ta tk-päi­vys­tä­jiä ette saa.

  38. Juu­ri tuol­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa, että hoi­to tun­tuu jär­ke­väm­mäl­tä, jos ei ole jono­ja, oli­si tiu­kil­la mää­räyk­sil­lä kit­ket­tä­vä pois lääkäreiltä.”

    Vir­ka­pal­kat voi­si pis­tää jous­ta­maan vero­tu­lo­jen mukaan. Sil­loin ei tar­vit­si­si pitää jono­ja ja pel­ve­lu­ta­so oli­si riip­pu­ma­ton suhdanteista

  39. Viit­taan tähän Lää­kä­ri­lii­ton artikkeliin

    Vii­mei­sen 10 vuo­den aikana
    lää­kä­rien teke­mä osa-aika­työ on yleistynyt
    voi­mak­kaas­ti. Vuon­na 1997 terveyskeskusten
    lää­kä­reis­tä noin 5 %
    työs­ken­te­li osa-aikai­ses­ti, kun vuonna
    2006 osa-aikais­ten osuus oli kivunnut
    jo noin 14 %:iin.”

    Ja kun lää­kä­rei­tä on enem­män kuin kos­kaan ja terk­ka­ri­käyn­te­jä, siis lää­kä­ril­lä käyn­te­jä , n 20 % vähem­män kuin vuon­na 1997 niin miten lää­kä­rei­tä on lii­an vähän ?
    Istu­mas­sa ja odot­ta­mas­sa ehkä ?

    Kokoai­kai­sek­si muun­net­tu­na terveyskeskusten
    lää­kä­ri­mää­rä maaliskuussa
    2006 oli 3 437 lää­kä­riä. Vuonna
    1997 lää­kä­rei­tä oli 3 281.”

  40. Lää­kä­rei­tä pus­kee ulos yli­opis­tois­ta sitä tah­tia, että koh­ta hei­tä riit­tää vaik­ka van­hain­ko­din demen­tiao­sas­tol­le ulos­pää­sy­tei­tä vah­ti­maan, puhu­mat­ta­kaan tk-päi­vys­tyk­ses­tä lääkärives:lla.

    Minul­la on sääs­tö­eh­do­tus: sää­de­tään laki, että jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to saa työl­lis­tää vain kor­kein­taan kak­si mais­te­ria per sairaanhoitopiiri.

  41. Ylei­sin osa-aikai­suus on 30t/vko.
    Siis _miten_ tätä työ­tä pitäi­si sit­ten tehdä?
    Mitä te ole­tat­te ja odo­tat­te, vaa­dit­te, tämän olevan?

    Jos “lää­kä­ri kat­soo” 16 nup­pia päi­väs­sä, niin pal­jon­ko tähän _pitäisi_ käyt­tää aikaa?

    _Miksi_ tk-lää­kä­rit eivät viih­dy työssään?

    Älkää nipot­ta­ko niis­tä kai­hi­leik­kauk­sis­tan­ne ja mar­gi­naa­li­ses­ti kohol­la ole­vis­ta MBO:ta kuvaa­vis­ta labo­ra­to­rio­ar­vois­tan­ne, jot­ka muka hoi­ta­mat­to­mi­na vaa­ran­ta­vat työ­ky­kyn­ne. Sai­raan­hoi­don bulk­ki on jotain aivan muu­ta. Yli­voi­mai­ses­ti kal­lein poti­las­ryh­mä on ambu­lans­si­mum­mot. Elä­män vii­mei­set met­rit ovat todel­la kal­liit, eikä nii­den siir­tä­mi­nen tai lyk­kää­mi­nen muu­ta nii­den hin­taa yhtään. Jos ambu­lans­si­mum­mon lonk­ka onkin lei­kat­tu jonot­ta­mat­ta Ees­tis­sä ja hal­val­la ja hyvin, sil­ti taas koh­ta pii­paa-auto tuo, mon­ta ker­taa, uudes­taan ja uudes­taan, ehkä vuo­sia, ja vuo­sia, ja vuosia.

  42. Ajat­te­lin men­nä kyse­le­mään toril­la not­ku­vil­ta jou­ti­lail­ta mie­hil­tä, jos­ko oli­si lisensiaatteja.

  43. Ei ne nai­set toril­le mene, niil­lä on se diplo­mi-insi­nöö­ri­mies kotona. 

    Tot­ta puhuen kon­sul­toin kol­le­gaa jos enem­män mietityttää.

    Sää­lit­tää vaan nuo­ret lää­kä­rit ja opis­ke­li­jat, kun nuo kou­lu­tus­mää­rät on niin mas­sii­vi­set. Lää­kä­ri­kou­luun kui­ten­kin hakeu­tuu aika lah­ja­kas­ta ja ahke­raa väkeä. Jos joka per­hees­sä on lää­kä­ri niin ei kaik­ki voi sii­tä palk­kaa saada.

  44. Sää­lit­tää vaan nuo­ret lää­kä­rit ja opis­ke­li­jat, kun nuo kou­lu­tus­mää­rät on niin massiiviset.”

    Aloi­tus­paik­ko­ja on 600, joten tus­kin­pa hei­tä juu­ri­kaan enem­pää val­mis­tuu .Eikä tuo­ta mää­rää voi miten­kään mas­sii­vi­sek­si kut­sua, tai­de­ai­neis­ta­kin tulee mais­te­rei­ta enemmän

  45. Itse asias­sa Ahte­lan ja Ran­ta­lan työ­ryh­mien suu­rin puu­ta oli se, ettei niil­lä ollut toi­mek­sian­to­na myös miten lisä­tään työpaikkoja.
    Työ­urien piden­tä­mi­nen kun lisää työ­voi­man tar­jon­taa, työ­voi­ma vähe­nee­kin yllät­tä­vän vähän 2030 men­nes­sä ja jul­ki­sen sek­to­rin tehos­ta­mis­tar­ve täyt­tää jo tuon aukon. ??

    Tai onhan sitä­kin jo rat­kot­tu, Osmo on pan­tu las­ke­maan miten lisään­ty­nyt työt­tö­mien jouk­ko elä­te­tään halvimmalla .

  46. Aloi­tus­paik­ko­ja on 600, joten tus­kin­pa hei­tä juu­ri­kaan enem­pää val­mis­tuu .Eikä tuo­ta mää­rää voi miten­kään mas­sii­vi­sek­si kut­sua, tai­de­ai­neis­ta­kin tulee mais­te­rei­ta enemmän.

    Tar­tu­taan nyt tähän detal­jiin, mut­ta ei pidä paik­kaan­sa. Tai­kis­ta val­mis­tuu vuo­sit­tain 150 mais­te­ria, Lapin YO:n tai­tei­den tie­de­kun­nas­ta 75, Sibas­ta 150, Kuva­tai­dea­ka­te­mias­ta 30, Tea­kis­ta 50 ja Tam­pe­reen YO:n näyt­te­li­jän­työn lai­tok­sel­ta kym­men­kun­ta, yhteen­sä siis tai­de­ai­nei­den mais­te­rei­ta val­mis­tuu vuo­sit­tain vajaa 500. Epäi­le­mät­tä täs­sä oli­si jon­kin ver­ran kar­si­mi­sen varaa, mut­ta kyl­lä tois­tai­sek­si lää­kä­rei­tä val­mis­tuu enemmän.

  47. Vai lähes 500 tai­de­mais­te­ria vuo­des­sa. Toi­vot­ta­vas­ti on luo­vaa työl­lis­ty­mis­tä. Ottaen huo­mioon, että olen myös kuul­lut tai­tei­li­jois­ta, jot­ka eivät ole maistereita.

  48. No, var­si­nai­sia “tai­tei­li­joi­ta” val­mis­tuu aika vähän. Sibas­ta val­mis­tuu pää­asias­sa klas­si­sen puo­len muusi­koi­ta ja Tai­kis­ta ja Lapin YO:sta enem­män sovel­ta­vaa poruk­kaa (graa­fi­sia suun­nit­te­li­joi­ta, muo­toi­li­joi­ta, tai­de­kas­vat­ta­jia eli kuvik­sen­opet­ta­jia jne.). Muut kou­lut ovat sel­väs­ti pie­nem­piä. Aina­kin Tai­kin käy­nei­den työl­lis­ty­mi­nen alan töi­hin on käsi­tyk­se­ni mukaan koh­tuul­li­sen hyvä, aina­kin omas­sa kou­lu­tus­oh­jel­mas­sa­ni (graa­fi­nen suun­nit­te­lu) suo­ras­taan erinomainen.

    Nopeal­la vil­kai­sul­la Tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­kan­nas­ta kult­tuu­ria­lan ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non vuon­na 2006 suo­rit­ta­neis­ta työt­tö­mä­nä oli 2007 lopus­sa 7,5 %, tosin tuo ei ole ihan sama asia kuin nämä tai­dea­lat ja tuos­ta ei tie­tys­ti ilme­ne onko työ kou­lu­tus­ta vastaavaa.

  49. Mut­ta lisä­tään vie­lä että oli­si minus­ta­kin tai­de­puo­len kou­lu­tus­ta varaa vähen­tää. Eten­kin amk-puo­lel­la on aivan pos­ke­ton yli­tar­jon­ta suh­tees­sa val­mis­tu­nei­den kysyn­tään. Mut­ta tie­ten­kään alue­po­liit­ti­sis­ta syis­tä ei sovi jär­keis­tää koulutustarjontaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.