Hoidokista asiakkaaksi

Suo­mi poik­ke­aa useim­mis­ta mais­ta sii­nä, ettei meil­lä vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta ole lap­sil­la vaan yhteis­kun­nal­la. Maa­il­mas­sa taval­li­sin tapa jär­jes­tää van­hus­ten hoi­to on vel­voit­taa lap­set – joko lain tai perin­teen voi­mal­la – huo­leh­ti­maan van­hem­mis­taan. Lail­la asia on jär­jes­tet­ty näin esi­mer­kik­si Viros­sa. Japa­nis­sa van­hus­ten hoi­dos­ta on vas­tuus­sa van­him­man poh­jan vai­mo; jos­tain syys­tä per­hei­den esi­kois­po­jat jää­vät usein nai­mat­to­mik­si. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti aja­tus, että joku lap­sis­ta tai hei­dän puo­li­sois­taan jää kotiin hoi­ta­maan van­huk­sia, on teho­ton, kos­ka se vie yhden ihmi­sen koko työ­pa­nok­sen. Vel­vol­li­suu­den voi kui­ta­ta myös osta­mal­la rahal­la hoi­to van­hain­ko­dis­ta. Tämä vaih­toeh­to on talou­del­li­ses­ti teho­kas, mut­ta monis­sa tapauk­sis­sa kovin epä­oi­keu­den­mu­kai­nen. Jot­kut van­huk­sis­ta elä­vät van­huu­ten­sa ter­vei­nä ja toi­me­liai­na ja kaa­tu­vat saap­paat jalas­sa, toi­set taas elä­vät demen­toi­tu­nei­ta kokoai­kai­sen hoi­don varas­sa pari­kym­men­tä vuotta. 

Meis­tä poh­jois­mai­seen hyvin­voin­ti­val­tion tot­tu­neis­ta tun­tui­si koh­tuut­to­mal­ta jou­tua mak­sa­maan van­hus­ten hoi­dos­ta, sil­lä kyse ei ole aivan pik­ku­ra­hois­ta. Yhtä pal­jon mekin jou­dum­me van­huk­sis­tam­me mak­sa­maan, tosin vain välil­li­ses­ti veroi­na. Voi­si siis aja­tel­la, että kes­ki­mää­rin oli­si se ja sama, mak­sam­me­ko van­hus­ten­hoi­don vero­ra­hois­ta vai panem­me­ko sääs­töön ne rahat, joi­ta meil­tä nyt vero­te­taan mui­den van­hus­ten hoi­toon. Meil­lä taak­ka jakau­tuu tasai­sem­min, mut­ta väi­tän, mei­dän rat­kai­sum­me tulee yhteen­las­ket­tu­na kal­liim­mak­si samal­la kun koh­te­lem­me van­huk­siam­me mui­ta mai­ta huonommin.

Todet­ta­koon var­muu­den vuok­si heti, että en ehdo­ta siir­ty­mis­tä käy­tän­töön, jos­sa lap­set ovat talou­del­li­ses­ti vas­tuus­sa van­hem­pien­sa hoi­dos­ta. Yri­tän löy­tää kei­no­ja kopioi­da hyviä hoi­to­käy­tän­tö­jä niis­tä mais­ta, jois­sa las­ten kek­se­liäi­syys on val­jas­tet­tu pal­ve­le­maan van­hus­ten hyvää ja edul­lis­ta hoitoa.

Van­hus­ten elä­mä on Suo­mes­sa kovin yksi­näis­tä ver­rat­tu­na nii­hin mai­hin, jois­sa lap­set ovat vas­tuus­sa hei­dän hoi­ton­sa jär­jes­tä­mi­ses­tä. Kun van­huk­set on Suo­mes­sa ulkois­tet­tu yhteis­kun­nal­le, ulkois­te­tuk­si on tul­lut myös hen­ki­lö­koh­tai­nen lähei­syys. Samal­la mene­te­tään inno­va­tii­vi­suus, jol­la muis­sa mais­sa yri­te­tään jär­jes­tää asiat naa­pu­ria­pu­na, tai muu­na sel­lai­se­na. Joku pys­tyy muun työn­sä ohes­sa pitä­mään huol­ta myös van­huk­sen päi­vit­täi­sis­tä asiois­ta. Yhteis­kun­nan jär­jes­tä­mä stan­dar­doi­tu hoi­to on vaih­toeh­to­na kallis.

Van­hus­ten­hoi­to on Suo­mes­sa mai­net­taan parem­paa, mut­ta kyl­lä huo­noa koh­te­lua esiin­tyy lii­ak­si. Van­hus jou­tuu ole­maan pit­kään van­hois­sa vai­pois­sa, hän ei pää­se lain­kaan ulos, elä­mä on täy­sin virk­kee­tön­tä, yksi­tyi­syys puut­tuu. Ääri­ta­pauk­sis­sa van­hus tur­ru­te­taan lääk­keil­lä, kos­ka ilta­vuo­ros­sa ei ole tar­peek­si työn­te­ki­jöi­tä. Sivis­tys­val­tion ei pitäi­si koh­del­la van­huk­si­aan näin. Mak­sam­me pal­jon ja saam­me vähän.

Ruo­hon­juu­ri­ta­son jous­to­ky­kyä hyö­dyn­ne­tään Suo­mes­sa omais­hoi­don tuen koh­dal­la. Se sääs­tää jul­ki­sia meno­ja val­ta­vas­ti ver­rat­tu­na lai­tos­hoi­toon. Kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan jous­ta­vuus voi­si tuo­da van­hus­ten­hoi­toon pal­jon mui­ta­kin edul­li­sia ja inhi­mil­li­siä hoi­to­muo­to­ja, jos sen voi­ma­va­rat vapau­tet­tai­siin. Omais­hoi­don­tu­ki val­jas­taa käyt­töön vain osan poten­ti­aa­li­sis­ta voimavaroista.

Muuttotappioalueiden vanhustenhoito kriisiytyy

Van­hus­ten mää­rä tulee Suo­mes­sa lisään­ty­mään suu­res­ti suur­ten ikä­luok­kien ikään­tyes­sä. Nyt van­hain­ko­te­ja kan­soit­ta­vat sotaa edel­tä­neet pie­net ikä­luo­kat. Kym­me­nen vuo­den kulut­tua se alkaa, kun suu­ret ikä­luo­kat alka­vat lähes­tyä vanhainkoti-ikää.

Val­lit­se­va käsi­tys on, että suu­ret ikä­luo­kat eläi­si­vät van­huu­ten­sa ter­veem­pi­nä ja tar­vit­si­si­vat vähem­män hoi­toa. Täs­sä voi olla kat­tee­ton­ta toi­vea­jat­te­lua, sil­lä vaik­ka krop­pa pysyy parem­mas­sa kun­nos­sa pidem­pään, aivot van­he­ne­vat yhtä nopeas­ti kuin ennen­kin. Demen­tia yleis­tyy, ellei­vät lää­ke­teh­taat kak­si asi­aan rat­kai­sua. Lisäk­si elin­aja­no­dot­teen nopea nousu voi kumo­ta paran­tu­neen ter­vey­den tuo­man hoi­don tar­peen vähe­ne­mi­sen. Hoi­to­pom­mia ei ole purettu.

Koko maas­sa van­hus­ten hoi­dos­ta joten­kin sel­vi­tään, mut­ta kovin van­hus­val­tai­sis­sa kun­nis­sa van­hus­ten osuus väes­tös­tä tulee nouse­maan niin suu­rek­si, ettei­vät jäl­jel­le jää­neet har­vat työi­käi­set sel­viä hoi­don vaa­ti­mas­ta työs­tä rahoi­tuk­ses­ta puhu­mat­ta­kaan. Maas­sam­me on 2020-luvul­la pal­jon kun­tia, jois­sa joka toi­nen asu­kas on täyt­tä­nyt 60 vuotta.

Muutto-oikeus

On sel­vää, että hyvin van­hus­val­tai­sis­ta kun­nis­ta muu­te­taan pois. Pitäi­si olla inhi­mil­li­ses­ti oikeu­tet­tua van­huk­sen muut­taa vii­mei­sik­si vuo­sik­seen las­ten­sa peräs­sä kau­pun­kiin, kun ei maal­la enää pär­jää; ei kai voi vaa­tia, että lap­set käy­vät tiu­ha­san kat­so­mas­sa lai­tok­ses­sa ole­vaa van­hem­paan­sa, jos etäi­syys on sato­ja kilo­met­re­jä. Jos van­hus on jo jou­tu­nut lai­tos­hoi­toon, hänel­lä ei ole enää oikeut­ta vaih­taa koti­kun­taa, kos­ka vaih­dos oli­si vas­taa­not­ta­van kun­nan kan­nal­ta koh­tuu­ton­ta. Vanhain­ko­dis­sa asu­va van­hus mak­saa kun­nal­le noin 45 000 €/vuosi – suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin opet­ta­jan palk­kaa­mi­nen perus­kou­luun. Oli­si koh­tuu­ton­ta, jos kun­nat voi­si­vat lähet­tää lai­tos­hoi­dos­sa ole­vat van­huk­sen­sa tois­ten kun­tien mak­set­ta­vak­si. Sama koti­kun­nan vaihta­mis­kiel­to kos­kee myös vam­mai­sia. Kun­tia aja­tel­len nyky­käy­tän­tö on ymmär­ret­tä­vä, yksi­löi­tä aja­tel­len aivan kohtuuton.

Monis­sa mais­sa on van­hus­ten­hoi­toon eri­kois­tu­nei­ta kun­tia; esi­mer­kik­si Ete­lä-Englan­nin ran­nik­ko­kau­pun­geis­sa on pal­jon van­huk­sia hoi­ta­via pen­sio­naat­te­ja. On kau­pun­gil­ta aivan yhtä kun­nia­kas­ta eri­kois­tua van­hus­ten­hoi­toon kuin lai­van­ra­ken­nuk­seen. Suo­mes­sa se ei kui­ten­kaan ole mah­dol­lis­ta, kos­ka van­hus­ten hoi­toon eri­kois­tu­va kun­ta jou­tuu myös mak­sa­maan hei­dän hoi­ton­sa. Jos sään­töm­me oli­si­vat toi­set, Han­ko ja Tam­mi­saa­ri esi­mer­kik­si oli­si­vat erin­omai­sia pen­sio­naat­ti­paik­ka­kun­tia[1].

Molem­mis­ta ongel­mis­ta väl­tyt­täi­siin, jos val­tiol­la oli­si nykyis­tä sel­väs­ti suu­rem­pi vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta. Taval­laan val­tio kyl­lä mak­saa kun­nil­le mel­ko suur­ta kor­vaus­ta van­hus­ten­hoi­dos­ta aiheu­tu­vis­ta kuluis­ta, mut­ta ei todel­lis­ten kulu­jen vaan iän mukaan. Vuon­na 2009 kor­vaus oli euro­mää­räi­se­nä seuraavat:

65 — 74-vuo­ti­aat                    855,57 €

75 — 84-vuo­ti­aat                    6 884,21 €

85 + vuot­ta                                                          18 630,88

Har­vaa­na­su­tut ja saa­ris­toi­set kun­nat saa­vat kor­vauk­sen koro­tet­tu­na, kos­ka pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen on kalliimpaa.

Luvut perus­tu­vat kes­ki­mää­räi­siin kus­tan­nuk­siin. Hyvä­kun­toi­nen 85 vuot­ta täyt­tä­nyt Arvo Ylp­pö ‑tyy­pin van­hus on asuin­kun­nal­leen kul­ta­kai­vos niin kau­an kuin pysyy ter­vee­nä. Vas­taa­vas­ti 60-vuo­ti­aa­na demen­toi­tu­va ja vuo­deo­sas­tol­la 90-vuo­ti­aak­si elä­vä mak­saa kun­nal­le yli mil­joo­na euroa. Pie­nel­le kun­nal­le täl­lai­nen satun­nai­suus on talou­del­lis­ta myrk­kyä. Pari lai­tos­hoi­toon jou­tu­vaa van­hus­ta voi rau­nioit­taa pie­nen kun­nan talou­den, ja sik­si lai­tos­hoi­toon voi olla vai­kea päästä.

Vanhusten hoitokulut Kelan maksettavaksi

SATA-komi­tean teh­tä­viin kuu­lui muo­dos­taa loo­gi­nen koko­nai­suus Kelan hoi­to­tues­ta, omais­hoi­don tues­ta ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä. Minä oli­sin halun­nut men­nä pal­jon pidem­mäl­le kuin komi­tea meni.

Oli­sin lait­ta­nut pot­tiin myös nuo val­tion kun­nil­la mak­sa­mat tuet van­hus­ten­hoi­dos­ta ja anta­nut koko potin Kelal­le. Kun van­hus omas­ta tai omais­ten­sa mie­les­tä alkaa kai­va­ta hoi­toa, hänel­le teh­täi­siin toi­min­ta­ky­vyn arvio. Tätä var­ten on ole­mas­sa usei­ta kil­pai­le­via mit­ta­rei­ta, joi­ta voi­si vie­lä hel­pos­ti kehit­tää. Van­huk­set ase­tet­tai­siin kun­ton­sa perus­teel­la vaik­ka­pa kym­me­neen luok­kaan, jois­ta kor­kein oli­si sän­kyyn autet­ta­va. Täs­sä luo­kas­sa kor­vaus voi­si olla jopa yli 3 000 €/kk. Pit­kä­ai­kai­ses­sa lai­tos­hoi­dos­sa van­huk­sen eläk­kees­tä kon­fis­koi­daan 82 pro­sent­tia hoi­to­mak­suun. Tämän peri­aat­teen mukaan myös nuo kor­keim­mat, lai­tos­hoi­don kus­tan­nuk­sia kom­pen­soi­vat hoi­to­se­te­lit oli­si­vat tulos­i­don­nai­sia. Alim­mas­sa luo­kas­sa van­huk­sen avun­tar­vet­ta kom­pen­soi­tai­siin paris­sa sadal­la eurol­la kuussa.

Yksi­lö­koh­tai­ses­sa mal­lis­sa Kelan hoi­to­tu­ki annet­tai­siin pal­ve­luse­te­li­nä van­huk­sel­le itsel­leen ja hän ostai­si sil­lä pal­ve­lu­ja kotiin­sa, mak­sai­si hoi­dos­ta yksi­tyi­ses­sä van­hain­ko­dis­sa tai antai­si sete­lin koti­kun­nal­leen, jos hakeu­tui­si kun­nal­li­seen hoi­toon.  Kun­ta­kes­kei­ses­sä mal­lis­sa kela antai­si hoi­to­tuen kun­nal­le, joka on vel­vol­li­nen jär­jes­tä­mään van­huk­sen hoidon.

Van­huk­sen muut­to-oikeus jär­jes­tyi­si käte­väs­ti. Posion van­hain­ko­dis­ta las­ten­sa lähel­le Van­taan van­hain­ko­tiin muut­ta­va van­hus toi­si rahat muka­naan, jol­loin kun­tien välil­lä ei tapah­tui­si vää­ryyt­tä. Nyt tätä muut­to-oikeut­ta yri­te­tään jär­jes­tel­lä moni­mut­kai­sel­la menet­te­lyl­lä, jos­sa van­ha asuin­kun­ta kor­vai­si jon­kin aikaa lai­tos­hoi­dos­sa ole­van van­huk­sen hoi­to­me­no­ja. Sii­tä tulee moni­mut­kai­suu­des­saan asia­na­ja­jan kultakaivos.

Jos van­hus toi­si hoi­don tar­peen mukai­sen raha­sum­man muka­naan, jot­kin kun­nat voi­si­vat eri­kois­tua van­hus­ten­hoi­toon. Mie­lee­ni tulee jäl­leen ker­ran merel­li­nen Han­ko, van­ha perin­tei­nen Hei­no­la, jol­la on hyvä ruu­tu­kaa­vaan perus­tu­va kau­pun­ki­ra­ken­ne ja kaik­ki pal­ve­lut lähel­lä, mut­ta jon­ka teol­li­suus on hyl­kää­mäs­sä. Sisä-Suo­men luon­non­kau­niit kun­nat voi­si­vat sopia joil­le­kin maa­seu­dun rau­haan tot­tu­neil­le ja niin edelleen.

Kaik­ki tämä on toteu­tet­ta­vis­sa, mak­set­tiin raha sit­ten suo­raan asuin­kun­nal­le tai hoi­to­se­te­li­nä van­huk­sel­le itsel­leen. Hoi­to­se­te­li avai­si mah­dol­li­suu­det hyö­dyn­tää nii­tä kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan tason rat­kai­su­ja, joi­hin per­heet tur­vau­tu­vat mais­sa, jois­sa lap­set ovat talou­del­li­ses­ti vas­tuus­sa van­hem­pien­sa hoi­dos­ta. Ylei­ses­ti joku oman toi­men ohel­la tuo van­huk­sel­le ruu­an, ehkä val­mis­taa sen, sii­vo­aa pai­kat ja jut­te­lee vähän. Täs­tä voi­daan mak­saa pie­ni kor­vaus naa­pu­ril­le, lähi­kaup­pi­aal­le, huol­to­yh­tiöl­le, apteek­ka­ril­le tai kenel­le hyvän­sä. Suo­mes­sa vähän kavah­de­taan, että kou­lut­ta­ma­ton sai­si annos­tel­la doset­tiin päi­vit­täi­set lääk­keet. Kui­ten­kin omat lääk­keen­sä jokai­nen saa annos­tel­la eikä omais­hoi­ta­jal­la tar­vit­se olla alan kou­lu­tus­ta, vaik­ka hän onkin vas­tuus­sa lääk­kei­den ottamisesta.

Pal­ve­luse­te­li­mal­lis­sa lai­tos­hoi­dos­sa ole­va van­hus voi­si vaih­taa hoi­to­paik­kaa, jos ei pidä hoi­don tasos­ta. Kal­toin koh­te­lu vähe­ni­si, kun hoi­do­kis­ta tuli­si asia­kas. Kun­nal­lis­ten lai­tos­ten rin­nal­le tuli­si yksi­tyi­siä hoi­to­ko­te­ja. Ne voi­si­vat menes­tyä kil­pai­lus­sa kun­nal­lis­ten kans­sa inno­va­tii­vi­suu­del­laan ja mata­lal­la johto-organisaatiollaan.

Eriar­voi­suu­den ris­ki kas­vai­si, jos hoi­to­se­te­lin pääl­le voi­si mak­saa omaa rahaa. En osaa näh­dä tätä ongel­ma­na. Päi­vä­ko­deis­sa ja perus­kou­lus­sa on hyvä, että kaik­ki käyt­tä­vät samo­ja pal­ve­lu­ja, mut­ta van­hain­ko­deis­sa voi olla myö­häis­tä opet­taa tasa-arvoa. Mik­si meil­lä on ansio­eläk­keet, jos omaa rahaa ei saa käyttää?

Van­hus­ten hoi­to­se­te­liä on arvos­tel­tu sil­lä perus­teel­la, ettei moni van­hus ehkä pys­ty käyt­tä­mään osta­jan val­taa. Tämän mukaan pal­ve­luse­te­lit sovel­tu­vat nuo­ril­le lii­kun­ta­vam­mai­sil­le, mut­ta eivät ikään­ty­neil­le van­huk­sil­le. Vaik­ka van­hus itse ei pys­ty, omai­set ehkä pys­ty­vät; eivät­kä kaik­ki hoi­don tar­pees­sa ole­vat van­huk­set ole demen­toi­tu­nei­ta. Annet­ta­koon rat­kai­su­val­ta kun­nal­le, jos omai­sia ei ole eikä van­huk­sen oma tah­to enää toi­mi. Nyt rat­kai­su­val­ta on aika kunnalla.

Hoi­to­se­te­lin saa­nut on aina oikeu­tet­tu kun­nan jär­jes­tä­mään hoi­toon. Hoi­to­se­te­li meni­si sil­loin kun­nal­le ja hoi­toa on annet­ta­va, vaik­ka hoi­to­se­te­li ei peit­täi­si kaik­kia kus­tan­nuk­sia. Nii­hän kun­nan on nyt­kin hoi­toa tap­piok­seen annettava.

Olen vakuut­tu­nut, että van­huk­sel­le itsel­leen annet­ta­va hoi­to­se­te­li tuli­si hal­vem­mak­si ja tuot­tai­si inhi­mil­li­sem­pää pal­ve­lua kuin nykyi­nen lai­tos­pai­not­tei­nen van­hus­ten­hoi­to. Edul­li­suus perus­tuu tuo­hon kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan tason akti­voin­tiin.  Täs­tä odo­tet­ta­vis­sa ole­vas­ta sääs­tös­tä osan voi ulos­mi­ta­ta pal­ve­luse­te­lin arvos­sa. Onhan omais­hoi­don tuen kor­vauk­set­kin nyt pal­jon pie­nem­mät kuin vas­taa­van lai­tos­hoi­don kustannukset.

Joku puu­haa suo­ma­lai­sil­le van­huk­sil­le edul­lis­ta hoi­to­paik­kaa Thai­maa­han. Kah­den ton­nin hoi­to­se­te­lin tur­vin elää Thai­maas­sa var­sin muka­vas­ti. Entä sitten?


[1] Huo­mat­ta­koon, että jos suo­ma­lai­nen van­hus muut­taa Espan­jaan vii­mei­sik­si vuo­sik­seen, hän saa siel­tä ”ilmai­sen” ter­vey­den­huol­lon, jon­ka tosin Suo­men val­tio mak­saa.  Val­tio sor­taa Han­koa suh­tees­sa Malagaan.

=============

Tämä artik­ke­li on osaa luon­nos­ta kir­jak­si, jon­ka aion jul­kais­ta SATA-komi­tean työn poh­jal­ta. Nämä artik­ke­lit eivät ole lähel­lä­kään lopul­lis­ta teks­tiä, vaan olen koon­nut nii­hin vas­ta suo­ra­sa­nai­seen muo­toon kir­joi­tet­tua mate­ri­aa­lia. Toi­von luki­joil­ta asia­si­säl­töön liit­ty­viä kom­ment­te­ja, joi­ta tulen käyt­tä­mään (kor­vauk­set­ta) kir­jas­sa. Kos­ka teks­ti on hio­ma­ton­ta, sti­lis­ti­siä kom­ment­te­ja ei kan­na­ta esit­tää, mut­ta jos teks­tiä on joil­ta­kin pai­koin vai­kea ymmär­tää, sii­tä toi­von mainittavan.

41 vastausta artikkeliin “Hoidokista asiakkaaksi”

  1. Osmo: “Hoi­to­se­te­lin saa­nut on aina oikeu­tet­tu kun­nan jär­jes­tä­mään hoi­toon. Hoi­to­se­te­li meni­si sil­loin kun­nal­le ja hoi­toa on annet­ta­va, vaik­ka hoi­to­se­te­li ei peit­täi­si kaik­kia kus­tan­nuk­sia. Nii­hän kun­nan on nyt­kin hoi­toa tap­piok­seen annettava.”

    Vii­ta­ten aikai­sem­paan kes­kus­te­luun yksi­tyi­si­tä päi­vä­ko­deis­ta ja päi­vä­hoi­don pal­ve­luse­te­lis­tä, eikö pal­ve­lun­tuot­ta­jien tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä, pal­ve­lu- tai hoi­to­se­te­lin oli­si olta­va aina­kin kun­nan mini­mi­kus­tan­nuk­sia vas­taa­va ja katet­ta­va kaik­ki kun­nan jär­jes­tä­män pal­ve­lun kus­tan­nuk­set (kun­nan hin­nas­sa ei näy kaik­kia kus­tan­nuk­sia, kos­ka osa niis­tä on bude­je­toi­tu eri momen­til­le kuin päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set). Jos yksi­tyi­nen sit­ten halu­aa tar­jo­ta tähän jotain lisää, niin sen sit­ten mak­sa­koon kukin itse. Nyt kun­nan tar­joa­man pale­ve­lun tap­pio­ta kus­tan­taa myös se, joka jo mak­saa oman­sa muu­ten­kin (siis sen ‘kun­nan tap­pion’ myös mui­den osal­ta ja ‘oman tap­pion’ eli ekstra­kus­tan­nuk­sen, mikä­li ylit­tää kun­tao­suu­den). Siis eikö sete­lin arvon pitäi­si olla todel­li­nen kus­tan­nus (myös kil­pai­lun vää­ris­ty­mi­sen syis­tä)? Ymmär­rän kyl­lä sen, että van­hus­ten­hoi­dos­sa vari­aa­tiot pal­ve­lu­jen tar­pees­sa ovat suu­rem­mat kuin päi­vä­hoi­dos­sa. Ehkä se mut­kis­taa sete­lin arvon määritystä?
    Käsi­te ‘kun­nan tap­pio’ on mie­len­kiin­toi­nen. Mei­dän mak­sa­mam­me verot ovat se kun­nan tap­pio. Kun­ta tekee aikaa har­vaa asi­aa voi­tol­li­ses­ti, vaik­ka mel­kein kaik­ki mitä kun­ta tekee, on koko­nai­syh­teis­kun­nal­li­ses­ti meil­le kai­kil­le hyväksi.

  2. Osmon kuvaa­ma hoi­to­se­te­li­mal­li näyt­tää peri­aat­tees­sa hyväl­tä ja sii­hen suun­taan oli­si ehdot­to­mas­ti nopeas­ti mentävä.

    Osmo puhuu pal­jon lai­tos­hoi­dos­ta, mut­ta luu­len, että hän liit­täi­si jär­jes­tel­mään myös keveäm­män koti­pal­ve­lun. Omais­hoi­dol­la­kin kor­va­taan sekä kun­nal­lis­ta koti­pal­ve­lua että lai­tos­hoi­toa. Ja pain­opis­tet­tä ollaan siir­ret­ty koti­pal­ve­luun useil­la paik­ka­kun­nil­la jopa liianksikin.

    Mut­ta ei Osmon mal­li aivan ongel­ma­ton ole. Van­hus­ten kun­to vaih­te­lee aika usein. Välil­lä ollaan koto­na ja sit­ten taas sai­raa­las­sa. Sete­liä pitäi­si vaih­taa aina tilan­teen mukaan. Mut­ta tus­kin tämä­kään suu­ri ongel­ma on moder­nien tie­to­jär­jes­tel­mien avulla.

    Joka tapauk­ses­sa, jos Han­koon muut­taa pal­jon van­huk­sia, niin sil­loin Han­gos­sa pitää myös ter­vey­den­huol­lon kapa­si­teet­tia lisätä.

    Kyl­lä­hän nyt­kin voi kun­nan pal­ve­lu­jen pääl­le ostaa jos­sa­kin mää­rin yksi­tyis­tä pal­ve­lua. Esi­mer­kik­si kun­nal­li­sen koti­pal­ve­lun pii­ris­sä ole­vien van­hus­ten täy­tyy joka tapauk­ses­sa ostaa sii­vous­pal­ve­lut ulkoa, kos­ka kun­nan koti­pal­ve­li­jat eivät sii­voa. Samal­la van­hus voi ostaa muu­ta­kin lisäpalvelua.

    Osmo on oikeil­la lin­joil­la myös sii­nä, että naa­pu­rit pitäi­si saa­da val­jas­tet­tua van­hus­ten koti­pal­ve­lu­jen osit­tai­sik­si tar­joa­jik­si. Hei­dän avul­laan voi­tai­siin kat­taa kas­va­vaa hoi­va­työ­voi­man tar­vet­ta. Ei joka tilan­tees­sa tar­vi­ta kou­lu­tet­tua hoivahenkilökuntaa. 

    Hyvä­kun­toi­nen naa­pu­ris­sa asu­va elä­ke­läi­nen sopi­si hyvin esi­mer­kik­si ruu­an läm­mit­tä­jäk­si, jake­li­jak­si ja tar­vit­taes­sa syöt­tä­jäk­si. Samal­la hänen­kin sosi­aa­li­set kon­tak­tin­sa lisään­tyi­si­vät. Hyö­tyä syn­tyi­si molemmille.

  3. On kyl­lä surul­lis­ta miten huo­nol­la taval­la asia on Suo­mes­sa hoi­det­tu. Ja kyse­hän ei ole edes sii­tä, että van­hus­ten hoi­toon pitäi­si lait­taa yhtään enem­pää rahaa (per van­hus) vaan vain että sen voi­si fik­sum­min ja inhi­mil­li­sem­min, jos vain haluttaisiin.

    Kiin­nos­taa­kin, mik­si asi­aa ei ole korjattu?

    Onko kysees­sä nor­maa­li poliit­ti­nen iner­tia, että jär­ke­viä­kin muu­tok­sia on vain hidas­ta saa­da tapah­tu­maan? Vai han­naa­ko joku taho vas­taan? Onko jol­lain tahol­la omia etu­ja kiin­ni nykyi­sen kur­jan tilan­teen säi­lyt­tä­mi­ses­sä? Ket­kä siis oli­si­vat “syyl­li­siä”? Vai vas­tus­taa­ko joku pysäh­ty­neis­tö-vasem­mis­to jois­tain muu­mioi­tu­neis­ta ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä kaik­kea muu­ta kuin sama-stan­dar­di-kai­kil­le lai­tos­hoi­toa? Dema­rit? SAK? Vai vas­tus­taa­ko ken­ties kes­kus­ta van­hus­ten muut­to­lii­ket­tä, joka var­maan­kin suun­tau­tui­si pois maaseutukunnista?

    Syyl­li­siä! Ket­kä ovat syyl­li­siä? Kan­sa tah­too pääs­tä osoit­te­le­maan sor­mel­la ja jupisemaan.

  4. Mon­ta­ko­han sent­tiä mah­taa olla mies­ten van­hus­ten­hoi­don euro?

  5. Espan­jas­sa asuu noin 30000–40000 suo­ma­lais­ta ja suu­rin osa heis­tä on ikään­ty­nei­tä. Sama Thai­maas­sa. Ei ole hul­lum­pi idea perus­taa tai käyt­tää sie­lä ole­via hoitopaikkoja. 

    Minul­la on sem­moi­nen kuva että pai­kat ovat hyvin toi­mi­via ja koh­te­lu inhi­mil­li­sem­pi ja moni­puo­li­sem­pi. Aina­kin niin väit­tä­vät fysio­te­ra­peut­ti vaih­toop­pi­laat jot­ka espan­jas­ta ovat tul­leet har­joit­te­le­maan suo­ma­lai­siin laitoksiin. 

    Näis­sä mais­sa van­hus­ten koh­te­lu on perin­tei­ses­ti parem­pi ja moni­puo­li­sem­pi kuin tääl­lä. Itse kyl­lä­kin teen juu­ri niin.

    Tule­vat elä­kel­läi­set ovat avoi­mem­piä maa­il­man­kan­sa­lai­sia ja osa heis­tä uskoi­sin oli­si­vat val­mii­ta viet­tä­mään lop­pue­lä­mään­sä pai­kas­sa jos­sa voi­si naut­tia elä­mäs­tä enem­män kuin tääl­lä van­huk­set pys­ty­vät. Ja lisäk­si se näyt­tää ole­van kustannustehokkaampi.

  6. Perus­tus­la­ki takaa oikeu­den vali­ta asuinpaikkansa

    ” 9 §
    Liikkumisvapaus

    Suo­men kan­sa­lai­sel­la ja maas­sa lail­li­ses­ti oles­ke­le­val­la ulko­maa­lai­sel­la on vapaus liik­kua maas­sa ja vali­ta asuinpaikkansa”

    Jos tätä oikeut­ta joku louk­kaa niin kehoi­tan lait­ta­maan polii­sit rikol­li­sek­si epäil­lyn perään.

  7. Todel­la hie­no artikkeli.

    Voi­sit­ko kui­ten­kin vie­lä sel­ven­tää mik­si tähän­kin tar­vit­tai­siin rin­nak­kai­nen valuut­ta “pal­ve­luse­te­li”? Meil­lä­hän on jo toi­mi­va ja laa­jal­ti hyväk­syt­ty pal­ve­luse­te­li nimel­tä Euro?

    Sik­si­kö, ettei hoi­toon tar­koi­tet­tu­ja raho­ja kaa­det­tai­si kur­kus­ta alas? Sik­si­kö, että hoi­to­pal­ve­lu­jen tar­joa­jia voi­tai­siin joten­kin val­voa ja reguloida?

  8. Eriar­voi­suu­den ris­ki kas­vai­si, jos hoi­to­se­te­lin pääl­le voi­si mak­saa omaa rahaa. En osaa näh­dä tätä ongel­ma­na. Päi­vä­ko­deis­sa ja perus­kou­lus­sa on hyvä, että kaik­ki käyt­tä­vät samo­ja pal­ve­lu­ja, mut­ta van­hain­ko­deis­sa voi olla myö­häis­tä opet­taa tasa-arvoa. Mik­si meil­lä on ansio­eläk­keet, jos omaa rahaa ei saa käyttää?

    Jat­ke­taan vie­lä hie­man. Van­hain­ko­ti on muun ohes­sa jon­kin­lai­nen yhdis­tel­mä asun­toa ja ravin­to­laa. Tasa-arvon perus­teel­la voi­si saman tien vaa­tia että kaik­kien pitäi­si asua yhtä kal­liiss­sa asun­nois­sa ja mak­si­mi­sum­ma jon­ka ravin­to­las­sa saa mak­saa on lou­nas­se­te­lin verran.

    Sii­hen Thaimaa/Espanja optioon liit­tyen, se myös aut­tai­si kil­pai­luun. Yksi raken­teel­li­nen ongel­ma on käsit­tääk­se­ni se että hoi­to­pal­ve­lu­jen tar­joa­jia on suh­tees­sa kysyn­tään hyvin vähän, ja tämä joko syö laa­tua tai nos­taa hintoja.

  9. En kan­na­ta kum­paa­kaan. Van­huk­sis­ta on muu­ten syytä
    puhua van­hoi­na ihmi­si­nä jot­ta tulee sel­väk­si ettei kysees­sä ole joku paa­ria luok­ka joi­hin “koh­dis­te­taan” eri­lai­sia toi­men­pi­tei­tä. Olem­me kaik­ki ikään­ty­viä ihmi­siä. Ekä tule näh­dä van­ho­ja ihmi­siä sen enem­pää hoi­dok­kei­na kuin asiak­kai­na­kaan. Vaan kuten Tans­kas­sa, kan­sa­lai­si­na. Siel­tä löy­tyy muu­ta­kin oppia. Japan­sis­ta ei ole mei­tä opet­ta­maan. Sii­nä yhteis­kun­nas­sa on mon­ta ongel­maa joh­tuen sii­tä ettei siel­lä ole ollut kun­nol­lis­ta demo­kra­ti­aa. Yhdys­val­lat torp­pa­si sen aikoi­naan. Muu­tos­ta on ilmas­sa mut­ta se tulee ole­maan hidasta.
    Van­han­ai­kai­sen ja ylhääl­tä ohjau­tu­van ajattelun
    sijas­ta ikään­ty­vät ihmi­set on syy­tä näh­dä erii­käi­si­nä ja eri tar­pei­ta omaa­vi­na ja ennen­kaik­kea kaik­ki perus­tus­lail­li­set- ja ihmi­soi­keu­det omaa­vi­na kansalaisina.
    Ikään­ty­vien ihmis­ten tulee olla muka­na pää­tök­sen­teos­sa ja ennen kaik­kea hei­tä kos­ke­vis­sa muu­tok­sis­sa ja poli­tii­kas­sa. Alam­mais­men­ta­li­teet­ti pois tästäkin!

  10. Pitäis­kö hoi­to­se­te­lin arvon olla alem­pi, jos elä­ke­läi­nen muut­taa ulko­mail­le sitä käyt­tä­mään? Tai jopa hie­man por­ras­te­tus­ti maan hin­ta­ta­son mukaan, vähän samal­la taval­la kuin päi­vä­ra­hat? Elä­ke­läi­set­kin käyt­tä­vät rahaa Suo­mes­sa ja tuo­vat näin lisää vero­tu­lo­ja, pitäi­si­kö takai­sin­kyt­ken­tä ottaa huo­mioon? Vai pitäi­si­kö hoi­toa esi­mer­kik­si Thai­maas­sa tar­joa­val­la yri­tyk­sel­lä tul­la olla Suo­mes­sa bul­vaa­ni, jon­ka kaut­ta mak­sut (ja verot) suo­ri­tet­tai­siin, samoin kuluttajansuoja?

    Muu­ten kyl­lä erit­täin kan­na­tet­ta­va ehdotus.

  11. Hyvä­kun­toi­nen naa­pu­ris­sa asu­va elä­ke­läi­nen sopi­si hyvin esi­mer­kik­si ruu­an läm­mit­tä­jäk­si, jake­li­jak­si ja tar­vit­taes­sa syöt­tä­jäk­si. Samal­la hänen­kin sosi­aa­li­set kon­tak­tin­sa lisään­tyi­si­vät. Hyö­tyä syn­tyi­si molemmille.”

    Mei­naat­ko, ettei­vät­kö naa­pu­rit nykyi­sel­lään toi­si­aan jo aut­tai­si? Tie­dän tapauk­sen, jos­sa koto­na-asu­mi­nen mah­dol­lis­tuu nime­no­maa sil­lä, että naa­pu­rin voi tar­vit­taes­sa pyy­tää aut­ta­maan, vaik­ka kes­kel­lä yötä. Täs­sä tapauk­ses­sa aut­ta­ja on yli 80-vuo­tias, autet­ta­va rei­lus­ti alle (eikä välil­lä ole mitään suku­lai­suut­ta, tms).

  12. Hyvä Osmo! Kyl­lä näyt­tää jär­ke­vää ajat­te­lua ole­van vie­lä ole­mas­sa — mut­ta miten nii­tä jär­ke­viä aja­tuk­sia sai­si vie­lä toteen?

    Epäi­le­mät­tä uuteen ajat­te­luun siir­ty­mi­nen tuot­tai­si jon­kin ver­ran käy­tän­nön ongel­mia, mut­ta ne oli­si suh­teel­li­sen help­po sää­tää pois. Nyky­ti­laan ver­rat­tu­na ongel­mat oli­si­vat kui­ten­kin pieniä.

  13. Ani­ta Kel­les-Vii­ta­nen: “Van­huk­sis­ta on muu­ten syytä
    puhua van­hoi­na ihmi­si­nä jot­ta tulee sel­väk­si ettei kysees­sä ole joku paa­ria luok­ka joi­hin “koh­dis­te­taan” eri­lai­sia toi­men­pi­tei­tä. Olem­me kaik­ki ikään­ty­viä ihmi­siä. Ekä tule näh­dä van­ho­ja ihmi­siä sen enem­pää hoi­dok­kei­na kuin asiak­kai­na­kaan. Vaan kuten Tans­kas­sa, kansalaisina.”

    Seman­tiik­ka ongel­maa aina­kaan ei ratkaise.

  14. Ote­taan esi­merk­ki. Kun­nan koti­pal­ve­li­jat käy­vät van­huk­sen luo­na kol­me ker­taa päi­väs­sä seit­se­män päi­vää vii­kos­sa: Aamul­la, päi­väl­lä ja illalla.

    Nykyi­sin jokai­sel­la ker­ral­la täy­tyy pai­kal­le tul­la vähin­tään lähi­hoi­ta­jan kou­lu­tuk­sen saa­nut kun­nan työn­te­ki­jä. Mut­ta aivan hyvin esi­mer­kik­si päi­vä­ruo­kai­lun voi­si hoi­taa lähinaapuri.

    Kyse ei ole sitä, ettei­kö naa­pu­rit tar­vit­taes­sa aut­tai­si vaan sii­tä, ettei hei­tä ole kyt­ket­ty sään­nöl­lis­ten kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen tuottamiseen.

  15. Perus­on­gel­ma per­he­so­si­aa­li­ses­ti on ihmis­ten muut­to­lii­ke. Oli­si huo­mat­ta­van käte­vää monel­ta­kin kan­nal­ta, jos per­heet asui­si­vat yhä siten, että kol­me suku­pol­vea löy­tyi­si käve­ly­mat­kan pääs­tä. Tämä vaan edel­lyt­täi­si joko sitä, että van­hem­mat muut­tai­si­vat opis­ke­le­maan läh­te­vien lap­sien­sa peräs­sä, tai että nuo­ret palai­si­vat opis­ke­lu­jen jäl­keen kotikylään/kaupunkiin per­het­tä perus­ta­maan. Kum­paa­kaan ei pahem­min tapah­du, mones­ta­kin syystä.

    Hyö­tyä täs­tä lähek­käin asu­mi­ses­ta kyl­lä olisi:

    1) Iso­van­hem­mat voi­si­vat aut­taa las­ten­hoi­dos­sa, väsy­neet van­hem­mat sai­si­vat ilta­va­pai­ta tai apua las­ten sai­ras­tues­sa. Oli­si myös jous­ta­vaa apua kaup­pa­reis­su­hin ym — sekä tie­ten­kin seu­raa kum­paan­kin suun­taan. Näi­tä ei viral­li­nen päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­mä tarjoa.

    2) Per­heet voi­si­vat aut­taa iäk­käi­tä van­hem­pi­aan. Oli­si seu­raa, oli­si kau­pas­sa­kä­vi­jöi­tä ja siivousapua.

    Huo­mat­kaa, että las­ten­hoi­toa­pua kai­va­taan jo sii­nä vai­hees­sa, kun iso­van­hem­mat ovat usein vie­lä töis­sä (55–65 vuot­ta), joten he eivät voi niin­kään hel­pos­ti muut­taa las­ten­sa peräs­sä. Lisäk­si iso­van­hem­mil­la voi olla mui­ta­kin jäl­ke­läis­per­hei­tä, eri paik­ka­kun­nil­la — tai jopa eri maissa.

  16. Kiin­nos­taa­kin, mik­si asi­aa ei ole korjattu?

    Polii­ti­kot eivät käy­tä kysei­siä palveluita.

  17. Tuo thai­maa/es­pan­ja-mal­li on erin­omai­nen idea. Täy­tyy vain pitää huol­ta, että sii­nä oikeas­ti sääs­te­tään rahaa, kos­ka luul­ta­vas­ti sin­ne mene­vät lähin­nä ter­veim­mät ja hyväosaisimmat.

    Sivu­huo­mau­tuk­se­na mai­nit­ta­koon, että Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä rei­lus­ti tyh­jiä van­hain­ko­ti­paik­ko­ja, kos­ka kun­nat eivät ole osta­neet yksi­tyi­sil­tä paik­ko­ja odo­tet­tua mää­rää laman takia.

  18. Per­heet voi­si­vat aut­taa iäk­käi­tä van­hem­pi­aan. Oli­si seu­raa, oli­si kau­pas­sa­kä­vi­jöi­tä ja siivousapua”

    Ongel­ma on ‚että Suo­mes­sa muu­te­taan eni­ten OECD-mais­ta , joten per­heet, eri­tyi­ses­ti iso­van­hem­mat ja lap­set asu­vat eri paikkakunnilla.

    Per­hei­den yhdis­tä­mis­la­ki­kin kos­kee vain ulko­maa­lai­sia, joten apua tar­vit­se­va van­hus ei saa muut­taa las­ten­sa lähel­le eli lsten pitäi­si luo­pua uras­ta, las­ten las­ten kou­lu­tuk­ses­ta etc

  19. Sep­po S: “Kyse ei ole sitä, ettei­kö naa­pu­rit tar­vit­taes­sa aut­tai­si vaan sii­tä, ettei hei­tä ole kyt­ket­ty sään­nöl­lis­ten kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen tuottamiseen.”

    Aivan. Ei ole kyt­ket­ty, ei. Ja seu­raa­va vai­he oli­si­kin itse­pal­ve­lu — joka seu­raa­vaan pos­ti­tuk­seen sisältyykin.

    Paluu agraa­riyh­tei­sön naa­pu­ria­puun on aivan yhtä mah­do­ton­ta, kuin men­nee­seen aikaan yleen­sä­kin — sel­lai­sia yhtei­sö­jä ei enää ole — aina­kaan mer­kit­tä­väs­sä määrin.

  20. Yksi hoi­to­se­te­lin ongel­mis­ta tuli­si ole­maan se, ettei se kan­nus­ta kun­tout­ta­maan van­hus­ta siten, että van­hus pär­jäi­si kevyem­mäl­lä ja edul­li­sem­mal­la hoidolla.

    Nykyi­sin kun­nil­la on kan­nus­te kun­tout­taa van­hus­ta esi­mer­kik­si siten, että hän pää­see ter­veys­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­ta takai­sin kotiin. Täl­lä taval­la kun­ta sääs­tää huo­mat­ta­via sum­mia rahaa. Ja täl­lais­ta kun­tou­tu­mis­ta tapah­tuu jatkuvasti.

    Jos van­hus on asiak­kaa­na yksi­tyi­ses­sä hoi­to­ko­dis­sa hoi­to­se­te­lin tur­vin, niin yksi­tyi­sel­lä hoi­to­pai­kal­la ei ole mitään kiin­nos­tus­ta kar­kot­taa mak­sa­vaa asia­kas­taan hyvän kun­tou­tuk­sen tulok­se­na kotiin.

    Jos kun­tou­tuk­ses­ta tin­gi­tään, se usein tie­tää lisää kulu­ja ja myös inhi­mil­li­ses­ti se on huo­no asia.

    Jos van­hus jäte­tään makaa­maan sän­kyyn, eikä hän­tä lai­te­ta liik­keel­le, niin van­hus hyvin toden­nä­köi­ses­ti jää sän­ky­po­ti­laak­si loppuelämäkseen. 

    Sik­si van­huk­sil­le­kin jär­jes­te­tään jump­pa­het­kiä. Lihak­set pyri­tään pitä­mään kun­nos­sa, mikä aut­taa sel­viy­ty­mään koto­na ja vähen­tää muun muas­sa kaa­tu­mi­sia ja niis­tä aiheu­tu­via lonkkamurtumia.

    Oma äiti­ni saa­tiin kun­tou­tet­tua kak­si ker­taa pois ter­veys­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­ta huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­man kun­nal­li­sen koti­hoi­don piiriin.

  21. Per­hei­den yhdis­tä­mis­la­ki­kin kos­kee vain ulko­maa­lai­sia, joten apua tar­vit­se­va van­hus ei saa muut­taa las­ten­sa lähel­le eli lsten pitäi­si luo­pua uras­ta, las­ten las­ten kou­lu­tuk­ses­ta etc”

    Kyl­lä sitä nyt sen­tään niin kau­an saa ihan vapaas­ti muut­taa, kun ei ole laitoshoidossa.

  22. Rai­mo K:lle sanoi­sin, ettei tar­koi­tuk­se­ni ole pala­ta agraa­riyh­teis­kun­taan. Idea­ni oli eläk­keel­lä ole­vien lähi­naa­pu­rei­den osa-aikai­nen palk­ka­työ kun­nan tai yksi­tyi­sen hoi­vay­rit­tä­jän palveluksessa.

    Nykyi­sin yhä useam­mat hyvä­kun­toi­set elä­ke­läi­set haluai­si­vat teh­dä mie­le­käs­tä, kevyt­tä, osa-aikais­ta työ­tä. Ja elä­ke­läi­nen voi ansai­ta palk­ka­tu­lo­ja van­huuse­läk­keen pääl­le ilman, että se vähen­tää elä­ket­tä. Tie­tyin edel­ly­tyk­sin elä­ke­läi­nen voi myös kas­vat­taa palk­ka­työl­lä lisää itsel­leen eläkettä.

    Mut­ta nykyi­sin ei elä­ke­läis­ten työn­te­koa edes kun­nol­la tilas­toi­da. Se ker­too pal­jon. Työi­käi­sis­tä on vaik­ka mitä tilas­to­ja, mut­ta elä­ke­läis­ten työn­teos­ta on vain arvailuja.

    Puhu­taan työ­urien piden­tä­mi­ses­tä elä­kei­kää korot­ta­mal­la, mut­ta ei taju­ta, että monil­le hyvä rat­kai­su voi­si olla osa-aikai­nen työn­te­ko elä­ke­läi­se­nä, vaik­ka 80-vuo­ti­aak­si asti.

    Elä­ke­läi­set eivät kui­ten­kaan halua tavan­omai­seen stres­saa­vaan työ­hön. Hei­tä var­ten pitäi­si suun­ni­tel­la keven­net­ty­jä mie­lek­käi­tä työn­ku­via. Naa­pu­ris­sa asu­vien van­hus­ten hoi­dos­ta nii­tä löy­tyi­si, jos tah­toa oli­si. Mut­ta ei näy­tä olevan.

  23. Kyl­lä sitä nyt sen­tään niin kau­an saa ihan vapaas­ti muut­taa, kun ei ole laitoshoidossa”

    Kyl­lä se lai­tos­hoi­dos­sa­kin ole­va ihmi­nen on ihmi­nen ja hänel­lä on ihmisoikeudet.
    Ja muis­taak­se­ni täs­sä oli vie­lä aika­ra­joi­tus eli jos jou­tuu kol­men vuo­den kulues­sa muu­to­sat­lai­tos­hoi­toon palau­te­taan lähtökuntaan.

    Eikä nuo lai­tos­hoi­to­ra­joi­tuk­set kos­ke ulko­maa­lai­sia, he ovat per­heen yhdis­tä­mi­sen piirissä.

  24. Kävin itse kokei­le­mas­sa makaa­mis­ta sai­raa­las­sa. Irti­sa­no­mi­nen otti sen var­ran lujil­le, että olen nyt jou­tu­nut kol­me ker­taa hoi­toon: Ensin kun pidet­tiin YT, sit­ten kun irti­sa­no­tiin ja nyt kun syn­tyi tap­pe­lu työtodistuksesta.
    Nyt liip­pa­si jo lähel­tä, her­mos­tuin ja ryt­mi­häi­riö vat­ka­si hyy­ty­miä, jot­ka tuk­ki­vat aivosuonia.
    Työ­ter­vy­des­tä minut pas­si­te­tiin ensin Mei­lah­teen, ja kun oli mon­ta syy­tä lähetteessä,niin he halusi­vat pääs­tä eroon ja minut kyö­rät­tiin suo­la­kai­vok­sil­le eli Malmille.
    Oli­han paik­ka, ei ihme ellei sin­ne saa­da lää­kä­rei­tä, osal­la oli omat eväät muka­na, joten he kyl­lä sai­vat liu­o­tet­tua aivonsa.

    Onnek­si tukos liu­ke­ni itses­tään, muu­ten oli­sin kuol­lut tai muut­tu­nut kas­vik­si , lää­kä­ri tuli seit­se­män tun­nin odot­te­lun jäl­keen katsomaan.
    Ja kun sydän­kin mul­jash­ti oikeal­le syk­keel­le niin ilmoi­tin hoi­ta­jil­le, että olen paran­tu­nut ja haluai­sin läh­teä kotiin ja niin­pä he lopul­ta pääs­ti­vät minut irti let­kuis­ta ja läh­dös­sä kotiin.
    Pis­ti kui­ten­kin Mei­lah­teen, mis­sä vie­räh­ti sit­ten nel­jä yötä.

    Seu­raa­val­la ker­ral­la paran­na itse­ni koto­na , tosin tuo Mei­lah­ti antoi jon­kin ver­ran pos­ti­tii­vi­sem­man kuvan. Kii­re oli seil­lä vain sitä luok­kaa, että sain etsiä itse peti­vaat­teet ja asus­teet, hunom­min oli niil­lä, jot­ka liik­kui­vat huonosti.
    Var­maan koh­ta jul­kais­taan Leik­kaa-se-itse ‑kir­ja

    Täy­tyy vie­lä ihme­tel­lä Telia­So­ne­raa, se ei halun­nut antaa kuin yksin­ker­tai­sen työ­to­dis­tuk­sen, jos­sa oli muu­ta­ma epä­mää­räi­nen teh­tä­vä ja eron syy oli kir­jat­tu epä­mää­räi­ses­ti eli kuin oli­sin itse eronnut.Ei sel­lai­sel­la pape­ril­la ole mitään vir­kaa uut­ta työ­tä hakiessa.
    Esim 10 vuo­den ulko­maan­ko­ke­mus on kui­tat­tu kol­mel­la epä­mää­räi­sel­lä nimik­keel­lä, jois­ta ei miten­kään käy ilmi, että oli­sin edes ollut töis­sä ulkomailla .
    Esi­mie­he­ni rukoi­lee minua hyväk­sy­mään täl­lai­sen pape­rin, kos­ka hän jou­tuu muu­ten itse vaikeuksiin.

    Ja mitä tekee työ­mi­nis­te­ri: On huo­liss­san siko­jen koh­te­lus­ta mut­ta ei työntekijöiden.
    Luu­li­si nyt ole­van eduk­si ‚jos työn­te­ki­jä sai­si työ­to­dis­tuk­sen, jos­sa on edes hie­man ker­rot­tu, mitä hän on teh­nyt ??? Minä­kin ehdin olla 37 vuot­ta siel­lä töis­sä, mut­ta voi­sin teh­dä vie­lä muu­ta­man vuo­den töitä.

  25. Huo­mat­ta­koon, että jos suo­ma­lai­nen van­hus muut­taa Espan­jaan vii­mei­sik­si vuo­sik­seen, hän saa siel­tä ”ilmai­sen” ter­vey­den­huol­lon, jon­ka tosin Suo­men val­tio mak­saa. Val­tio sor­taa Han­koa suh­tees­sa Malagaan.”
    Näin­kö on? Suo­men val­tio siis antaa mak­susi­tou­muk­sen? En tien­nyt­kään. Kun ulkomaalainen,kuten esim venä­läi­nen tai egu­yp­ti­läi­nen mum­mo, saa oles­ke­lu­lu­van, hän siir­tyy suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tur­van pii­riin, kulut hoi­te­lee koti­mai­nen veronmaksaja..
    Vois­ko Venä­jän val­tiol­ta vaa­tia mak­susi­tou­mus­ta näis­tä mummoista?
    “pal­ve­luse­te­lin arvon tuli­si vas­ta­ta todel­li­sia kus­tan­nuk­sia”. Kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat rajus­ti­kin kuntakohtaisesti.
    Miten elä­ke­läi­sen omat tulot ote­taan huo­mioon sete­liä luo­vu­tet­taes­sa, nou­da­te­taan­ko yhteensovitusperiaatetta?
    Kos­ki­si­ko sete­li vain lai­tos­hoi­dos­sa olevia?
    Kuu­los­taa jär­ke­väl­tä — jalos­ta idea­si nyt val­miik­si, sit­ten ei tar­vi­ta­kaan kuin hiu­kan poliit­tis­ta tah­toa ja pal­jon rahaa..

    1. Suo­mi on teh­nyt eril­li­sen sosi­aa­li­tur­va­so­pi­muk­sen Espan­jan kans­sa jos­kus kau­an sit­ten. Haluai­sin itse­kin näh­dä sen pape­rin. Kuka minis­te­ri on sii­hen nimen­tä raapustanut.

  26. Lii­an van­hal­le sanoi­sin, että nykyi­sin jou­tuu tai pikem­min­kin saa kir­joit­taa ulko­maan komen­nuk­sis­taan CV:hen oman­tun­non rajois­sa ihan mitä lys­tää. Ei nii­tä jut­tu­ja työ­to­dis­tuk­siin kirjata.

    Monet, eri­tyi­ses­ti jen­kit, sepit­tä­vät­kin mitä hie­nom­pia tari­noi­ta omis­ta koke­muk­sis­taan. Nykyi­sin itse­pal­ve­lu ja itsen­sä mark­ki­noin­ti ovat valt­tia, todis­tuk­sis­ta ei juu­ri­kaan väli­te­tä, joten sii­tä vaan kirjoittamaan.

  27. Osmon mukaan “van­hain­ko­di­sa asu­va van­hus mak­saa kun­nal­le noin 45.000 €/vuosi — suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin opet­ta­jan palk­kaa­mi­nen peruskouluun.”

    Mut­ta van­huk­set sen­tää mak­sa­vat kun­nal­le mel­koi­ses­ti asia­kas­mak­su­ja saa­mis­taan van­hain­ko­ti­pal­ve­luis­ta (veik­kai­sin, että kes­ki­mää­rin noin 12.000 €/vuosi).

    Joten net­to­kus­tan­nus van­huk­ses­ta (45.000–12.000= 33.000) on kun­nal­le huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin kus­tan­nus opet­ta­jas­ta (45.000). Vai mis­tä kus­tan­nuk­sis­ta Osmo puhuu?

    Kun puhu­taan kus­tan­nuk­sis­ta, kan­nat­tai­si olla tark­ka­na, miten las­ke­tuis­ta kus­tan­nuk­sis­ta puhu­taan. Muu­ten syn­tyy vää­riä mielikuvia.

    Jokin aika sit­ten yri­tin sel­vit­tää kun­tien koti­pal­ve­lu­toi­min­nan brut­to- ja nettokulut.

    Tilas­to­kes­kuk­sen vas­tuu­hen­ki­lö ker­toi minul­le, että kysei­siä tie­to­ja on mah­do­ton saa­da, kos­ka toi­set kun­nat ilmoit­ta­vat kus­tan­nuk­set brut­to­ku­lui­na ja toi­set nettokuluina. 

    Eli voi­ko­han näi­hin Suo­men­kaan talou­den­pi­don lukui­hin uskoa? Tai­dam­me olla lähel­lä Krei­kan tasoa.

  28. Lii­an van­hal­le sanoi­sin, että nykyi­sin jou­tuu tai pikem­min­kin saa kir­joit­taa ulko­maan komen­nuk­sis­taan CV:hen oman­tun­non rajois­sa ihan mitä lys­tää. Ei nii­tä jut­tu­ja työ­to­dis­tuk­siin kirjata.”

    Tie­dän, mut­ta itse kir­joi­tet­tu CV ei vain kel­paa päte­vyyk­sien hakemiseen.Esim minä olen opis­kel­lut ammat­tio­pet­ta­jak­si ja eri­kois­tu­mas­sa moni­kult­tuu­ri­seen ope­tus­työ­hön ja työs­ken­te­ly ulko­mail­la hyväs­ky­tään osa­ki opin­to­ja, mut­ta ne pitää olla työ­to­dis­tuk­ses­sa, CV ei kel­paa juu­ri sii­tä syys­tä, että nii­hin voi kir­joit­taa mitä tahansa

  29. Osmo sanoi:

    Suo­mi on teh­nyt eril­li­sen sosi­aa­li­tur­va­so­pi­muk­sen Espan­jan kans­sa jos­kus kau­an sit­ten. Haluai­sin itse­kin näh­dä sen pape­rin. Kuka minis­te­ri on sii­hen nimen­tä raapustanut.

    WWII jäl­keen Suo­mes­ta muut­ti Espan­jaan hen­ki­löi­tä, joil­le ryh­dyt­tiin mak­sa­maan elä­ket­tä Espan­jaan. Näil­tä tii­moil­ta kai­ke­ti Suo­men Espan­jan elä­ke­läis­ten edut ovat syn­ty­neet. Ja onhan aurin­ko­ran­noil­la elä­köi­ty­nei­den vir­ka­mies­ten­kin muka­va viet­tää elä­ke­päi­vi­ään. Lap­sil­le­kin on kou­lu jär­jes­tet­ty Espanjaan.

  30. Teh­ty Hel­sin­gis­sä 19 päi­vä­nä jou­lu­kuu­ta 1985 kah­te­na alku­pe­räis­kap­pa­lee­na suo­men ja espan­jan kie­lel­lä molem­pien teks­tien olles­sa yhtä todistusvoimaiset. ”

    Sil­loin oli sosi­aa­li-ja ter­veys­mi­nis­te­ri­nä minis­te­ri­nä Kuus­kos­ki ja minis­te­rei­nä sosi­aa­li-ja ter­veys­mi­nis­te­riös­sä Mat­ti Ahde ja Mat­ti Puhak­ka. Tar­kem­paa työn­ja­koa ei ole tiedossa.
    Jos­tain on jää­nyt mie­leen kuk­ku­maan, että alku­pe­räi­nen sopi­mus oli­si aiem­paa tekoa ja yksi käti­löis­tä oli­si ollut Mik­ko Laak­so­nen ja joku kave­reis­ta, Mik­ko oli väri­käs Vero­hal­li­tuk­sen pää­joh­ta­ja (SDP), sai aika­naan potkut

    Mut­ta kyl­lä sopi­muk­ses­ta pää­see eroon­kin, tosin yli­me­no­sään­nöt jat­ka­vat maksuaikaa

    . Tämä sopi­mus teh­dään mää­rää­mät­tö­mäk­si ajak­si. Sopi­mus­puo­li voi mil­loin tahan­sa sanoa sopi­muk­sen irti. Mikä­li sopi­mus irti­sa­no­taan, se lak­kaa ole­mas­ta voi­mas­sa kuu­den kuu­kau­den kulut­tua sii­tä, kun irti­sa­no­mi­ses­ta on kir­jal­li­ses­ti ilmoi­tet­tu toi­sel­le sopimuspuolelle.”

  31. Tämä oli taas niin sitä itseeän: “Lii­an van­han kum­mal­li­set kom­mel­luk­set ihmis­kun­nan his­to­rian alku­hä­mä­ris­tä nykypäivään”…

    Muu­ta­ma huomio:

    Tot­ta kai työ­nan­ta­jal­ta voi vaa­tia työ­to­dis­tuk­sen, jos­sa on asian­mu­kai­ses­ti työ­teh­tä­vät sisäl­töi­nen ja aikamääreineen. 

    Et sit­ten vaatinut?

    Myös­kin ihmet­tyt­tää, mikä motii­vi esi­mie­hel­lä oli­si pii­lo­tel­la ulko­maan­ko­men­nuk­sia tai yhtään mitään työ­tä, joka yri­tyk­sen pal­ve­luk­ses­sa on teh­ty. Mik­si ihmeessä? 

    Nämä uhri­ta­ri­nat nyt alka­vat vähän menet­tää teho­aan, jos niil­lä sitä kos­kaan on ollut­kaan. Onko tul­lut sinul­la mie­leen, että ehkä jokin oma piir­tee­si aiheut­taa näi­tä jat­ku­via vas­toin­käy­mi­siä? Tai että tul­kit­set kai­ken itseä­si vastaan. 

    Mil­loin olet esi­mie­he­nä “kama­lan akka­lau­man” pom­po­tet­ta­va­na, mil­loin taas alai­se­na kau­hei­den vää­ryyk­sien koh­tee­na. Ihan sama, mut­ta aina on kaik­ki huonosti…

    Yllä­tyk­se­nä ei tul­lut, että ter­vey­den­huol­los­sa­kin hom­ma meni vinoon. Olen ollut eläes­sä­ni kol­me ker­taa sai­raa­las­sa (syn­nyt­tä­mäs­sä) ja tosi­aan itse otin peti­vaat­teet ja sai­raa­la-asun jon­kin­lai­ses­ta lii­na­vaa­te­huo­nees­ta. En oli­si muis­ta­nut­kaan mois­ta yksityiskohtaa. 

    Eipä tul­lut mie­leen — ei sil­loin, eikä jäl­ki­kä­teen –, että sii­nä oli­si jotain valittamista. 

    Vähän itse­tut­kis­ke­lua nyt peliin vai olet­ko sii­hen Lii­an van­ha? Jat­ku­va uhriu­tu­mi­nen jäy­tää miel­tä ja var­mas­ti aiheut­taa mai­nit­se­mia­si ryt­mi­häi­riöi­tä ynnä mui­ta ter­vey­del­li­siä ongelmia.

  32. Pal­ve­luse­te­liä käy­tet­täes­sä van­huk­sen kun­non ja samal­la pal­ve­luse­te­lin arvon mää­rit­tä­mi­nen työl­lis­täi­si juris­te­ja oikein ura­kal­la. Ensim­mäi­ses­sä tai toi­ses­sa arvios­sa omai­set yrit­täi­si­vät saa­da mah­dol­li­sim­man ras­kaan luo­ki­tuk­sen jot­ta sete­li riit­täi­si vie­lä hoi­don kal­lis­tues­sa tai että koti­hoi­dos­ta jäi­si voit­toa. Val­tio taas yrit­täi­si arvioi­da kun­toa mah­dol­li­sim­man ylös tai kiel­täy­tyi­si uudel­lee­nar­vios­ta vält­tyäk­seen maksamasta. 

    Mis­tä siis saa­tai­siin puo­lu­ee­ton kun­toar­vio? Yksi mah­dol­li­suus oli­si että kun­toar­vio­ta ei teh­täi­si ja sete­lei­tä oli­si vain yhden tai kah­den hin­tai­sia. Sete­li oli­si sen ver­ran ylä­kan­tis­sa että omai­set haluai­si­vat hoi­taa vir­ke­ää van­hus­taan. Kun hoi­don hin­ta yksi­tyi­sen puo­len hoi­dos­sa sit­ten ylit­täi­si sete­lin arvon, van­hus voi­si joko ottaa hal­vem­man yksi­tyi­sen pal­ve­lun­tar­joa­jan, mak­saa itse ero­tuk­sen itse tai siir­tyä kun­nan hoi­det­ta­vak­si. Tämä rat­kai­su ei edis­täi­si van­hus­kun­tien syn­tyä, mut­ta lisäi­si yksi­tyis­tä ja teho­kas­ta vanhustenhoitoa.

  33. Myös­kin ihmet­tyt­tää, mikä motii­vi esi­mie­hel­lä oli­si pii­lo­tel­la ulko­maan­ko­men­nuk­sia tai yhtään mitään työ­tä, joka yri­tyk­sen pal­ve­luk­ses­sa on teh­ty. Mik­si ihmeessä”

    Ei esi­mie­hel­lä ollut­kaan mitään syy­tä pii­lo­tel­la, Sone­ral­la vain on Osaa­ja­kes­kuk­sen osal­ta otet­tu käyt­töön mal­li, jos­sa työ­to­dis­tuk­sen teh­tä­vät tulos­te­taan suo­raan tie­to­kan­nas­ta. Kun van­hem­mat teh­tä­vät on jo tuhot­tu niin pit­kään pal­vel­leel­la ei löy­dy kuin aivan vii­mei­set 10 vuot­ta, mut­ta se ei ole syy olla anta­mat­ta noi­ta vanhojakin.
    Ja kun luet­te­lo on vain tit­te­li ja pal­ve­luai­ka niin se ei ker­ro esim mis­sä maas­sa hen­ki­lö on ollut töis­sä eikä mitään teh­tä­vän sisällöstä
    Osaa­ja­kes­kuk­sen esi­mies­tä on kiel­let­ty lisää­mäs­tä mitään ja ohje on, että hen­ki­lön pitää hakea laa­jem­mat työ­to­dis­tuk­set enti­sis­tä yksi­köis­tään enti­sil­tä esi­mie­hil­tään . Perus­te on, että Osaa­ja­kes­kuk­sen esi­mies ei ole teh­nyt töi­tä hen­ki­lön kans­sa eikä tun­ne hen­ki­löä eten­kin kun alai­sia voi olla 100–200.
    Vali­tet­ta­vas­ti nämä kaik­ki enti­set yksi­köt ovat jo hävin­neeet , esi­mie­het kuol­leet, eläk­keel­lä tai läh­te­neet talos­ta, joten heil­tä ei enää saa mitään.

    Laki ja käy­tän­tö on toki sel­keä ja tun­nen sen, kun olen itse kir­joit­ta­nut tuhan­sia työ­to­dis­tuk­sia ja saan var­maan sen min­kä haluan, mut­ta suu­rin osa on läh­te­nyt vaja­vai­sel­la työ­to­dis­tuk­sel­la talosta.Ja kuluu­han tuo­ta aikaa­kin tur­haan rii­te­lyyn, mut­ta laki­mie­he­ni hoi­taa var­maan asian .
    Useim­mat van­hois­ta ovat men­neet put­keen joten moni ei ole edes pyy­tä­nyt työ­to­dis­tus­ta, nuo­ret taas ovat ollet yhdes­sä työs­sä tai eivät osaa vaa­tia kun­non työ­to­dis­tus­ta , eri­tyi­ses­ti olen seu­ran­nut miten van­hem­pain­va­pail­ta tul­lei­ta on ohjat­tu suo­raan ulos.

    Motii­vi­kin on sel­keä, sil­lä jos irti­sa­not­tu rii­taut­taa irti­sa­no­mi­sen­sa niin hänen ase­man­sa rii­ta­ju­tus­sa heik­ke­nee , kos­ka hän ei kyke­ne todis­ta­maan työ­to­dis­tuk­sel­la mitä on tehnyt. 

    Eli työ­nan­ta­ja ei halua todis­taa itse­ään vastaan.

  34. Onko tul­lut sinul­la mie­leen, että ehkä jokin oma piir­tee­si aiheut­taa näi­tä jat­ku­via vas­toin­käy­mi­siä? Tai että tul­kit­set kai­ken itseä­si vastaan. ”

    Osmo ei anta­nut pis­tää näkö­jään hoi­ta­van lää­kä­rin tunnistetietoja

    Var­maan suu­rin ongel­ma­ni ons­se, etten mene­tä malt­tia­ni, en huu­da enkä etui­le enkä vaa­di suu­reen ääneen tul­la hoi­de­tuk­si. Tämä var­maan aiheut­taa sen, että suu­ri­ää­ni­set mene­vät ohi.Nytkin makoi­lin 5–7 tun­tia aivan hil­jaa Mal­mil­la ja tilan­ne meni itse­sään ohi.

    Tein vain huo­moi­ta ja huo­ma­sin, että kii­reen vuok­si asioi­ta unoh­de­taan, prio­ri­tee­tit sekoa­vat ja tilan­net­ta ei ehdi­tä selit­tää potilaille.
    Useim­mat poti­laat eivät edes ehdi teh­dä kysymyksiä.
    En minä nyt mikään eri­tyi­nen uhri ollut, samas­sa tilan­tees­sa oli muitakin.
    Sama kos­kee Sone­raa­kin ‚en minä ole ainoa, jol­le on ter­jot­tu huo­noa sop­pa­ria, mut­ta var­maan ensim­mäi­nen pit­kään aikaan joka huo­maa vaa­tia oikeuksiaan

  35. Miten niin teho­ton­ta että jää kotiin hoi­ta­maan vanhempiaan?

    -> van­hus­ten­ko­tiin, yhteis­kun­nal­le 10.000 euroa meno­ja kuus­sa mum­mo-mamis­ta ja vaari-papista.

    Mel­ko har­val­la sem­moi­set tulot että oli­si parem­pi lähet­tää van­heim­pain­ko­tiin. Näin kan­san­ta­lou­del­li­ses­ta näkökulmasta.

    Sen sijaan jos itse tie­naa ne 2000e/kk jos­sain mäk­kä­ril­lä tai kont­to­ri­rot­ta­na, ja lähet­tää sen 10k eur las­kun yhteis­kun­nal­le se on omas­sa talou­des­sa kannattavaa.

    Pitäi­si­kö mie­lum­min antaa van­hus­ten pitää eläk­kei­tään, ja mak­sel­la van­huk­sil­le 2000e/kk/mummo tai vaa­ri koti­hoi­to­ra­haa, joil­la voi­vat sit­ten vaik­ka pal­ka­ta lapsiaan?
    Sääs­tyi­si 3000e/vanhus/kuukausi.… ja täl­lä van­him­mal­la pojal­la oli­si 4000e kuukausiliksat.

    Kaik­ki voittavat?

  36. Ja jos näi­tä uhre­ja halu­taan etsiä niin kyl­lä nii­tä Telia­So­ne­ras­ta löy­tyy: Mat­ti Mak­ko­nen on yksi hyvä esi­merk­ki. Hän oli NMT:n ja GSM:n pää­ke­hit­te­li­jöi­tä ja mobii­li­toi­min­nan johtaja.
    Hän oli myös teks­ti­vies­tin kehit­tä­jä ja hänet on sii­tä hyväs­tä kyl­lä pal­kit­tu maailmalla.Hän oli Ven­na­mon tuke­na aloit­ta­mas­sa USA:n ja Tur­kin busineksia
    Mutt suur­ta hyö­tyä ei sii­tä hänel­le ole ollut.
    Mobii­li­busi­nek­sen tun­ti­ja­na hän tie­tys­ti vas­tus­ti Sak­san seik­kai­lua, mut­ta Relan­de­rin kuvioi­hin se ei sopi­nut ja niin­pä Mak­ko­nen siir­re­tiin sivuun ja alkoi ulos­sa­vus­tus. Mitään töi­tä ei annet­tu ja lopul­ta Mak­ko­nen häi­pyi vähin äänin ilman mitään palkkioita.
    Relan­der taas kerä­si ennä­tys­tap­piot ja suu­ret rahat itselleen.
    Mak­kos­ta minä sanoi­sin uhriksi

  37. Olen ollut eläes­sä­ni kol­me ker­taa sai­raa­las­sa (syn­nyt­tä­mäs­sä) ja tosi­aan itse otin peti­vaat­teet ja sai­raa­la-asun jon­kin­lai­ses­ta liinavaatehuoneesta.”

    Syn­ny­tys­tä ei las­ke­ta. Syn­nyt­tä­jä kun on terve.

  38. Kävin työ­ter­veys­lää­kä­ril­lä ja kysyin miten oli­si pitä­nyt menetellä.
    Vas­taus oli aika yksi­se­lit­tei­nen: Kun ryt­mi­hä­riöi­sel­lä on aivoi­hin vii­taa­via oirei­ta niin ensim­mäi­nen teh­tä­vä on pelas­taa aivot.
    Epä­tah­ti­nen sydän kir­nu­aa vereen hyy­ty­miä ja kun ne liik­ku­vat aivoi­hin niin seu­rauk­set ovat kohtalokkaita.Pahin vaih­toeh­to on kuollut,kasvi tai sänkypotilas.
    Nyt kävi tuu­ri ja sin­ne liik­kui vain pik­ku hiu­ta­le, joka suli itses­tään pois.

    Eli oikea menet­te­ly­ta­pa oli­si ollut, että Mei­lah­ti oli­si otta­nut oitis sisään ja suo­jan­nut aivot.
    Mal­mi­kin oli huo­li­ma­ton , minut oli­si pitä­nyt palaut­taa ovel­ta Mei­lah­teen ja sopia neu­ro­lo­gin kans­sa pikai­ses­ta hoidosta.Etenkin kun minul­le ei Mal­mil­la teh­ty mitään
    Nyt tilan­net­ta alet­tiin arvioi­da ja neu­vo­tel­la neu­ro­lo­gin kans­sa vas­ta 8 tun­nin jälkeen .

    Kii­re aiheut­taa näi­tä ongel­mia eli Mal­mil­la oli sel­väs­ti lii­an vähän lää­kä­rei­tä ja toi­saal­ta Mei­lah­den vas­taan­ot­to ei ollut teh­tä­vien tasalla. 

    Vali­tet­ta­vas­ti minut lähet­ti Mei­lah­teen muu kuin taval­li­nen työ­ter­veys­lää­kä­ri­ni eikä osan­nut neu­voa minua tarpeeksi.

    Eli hyvä onni pelas­ti minut, mut­ta jol­le­kin toi­sel­le on var­maan käy­nyt huonosti

  39. Jos palat­tai­siin taas asiaan…
    Hyvä uuti­nen on se, että vs. apu­lai­soi­keus­asia­mies Pau­nion mukaan ollaan val­mis­te­le­mas­sa lain­sää­dän­töä, joka mää­rit­tää, kuin­ka pal­jon hen­ki­lös­töä poti­las­ta koh­ti hoi­to­lai­tok­ses­sa tulee olla.
    Huo­no uuti­nen on se, että tämä ei tule kos­ke­maan yksi­tyi­siä hoitolaitoksia.
    Kun kun­nat ene­ne­väs­sä mää­rin osta­vat hoi­to- ja hoi­va­pal­ve­lu­ja, tämä antaa yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le mah­dol­li­suu­den kil­pail­la hal­vem­mil­la hin­noil­la — eli siis vähem­mil­lä henkilöillä.
    Lop­pu­tu­lok­se­na hyväs­tä aiko­muk­ses­ta saat­taa siis olla hoi­don pysy­mi­nen huonona.

  40. Ensim­mäi­nen van­hus­hoi­don epä­koh­ta on omais­hoi­don­tu­ki. Kun­nat pihis­te­le­vät sii­nä syyt­tä. “Vuo­den rahat on jo käy­tet­ty” tai jotain mui­ta vas­taa­via seli­tyk­siä. Vaik­ka omais­hoi­to on kiis­tat­ta hal­vin hoitomuoto.

    Eläk­keen­saa­jan hoi­to­tu­ki on toi­nen mie­len­kiin­toi­nen. Sitä mak­se­taan van­huk­sel­le itsel­leen. Kun pihi van­hus tar­vit­see apua ja käyt­tää lap­si­aan ilmai­si­na aut­ta­ji­na, van­hus saa täs­tä rahal­lis­ta kor­vaus­ta. Ymmär­rän hoi­to­tuen mak­sun van­huk­sel­le, jos van­hus ostaa pal­ve­lun­sa. Mut­ta kun omai­set aut­ta­vat ilmai­sek­si (eikä se ilmais­ta ole omai­sel­la, sil­lä omai­nen mak­saa ben­sa­ku­lut, puhe­lin­ku­lut, sii­vousai­neet yms omas­ta pus­sis­taan). Oli­si koh­tuul­lis­ta, että eläk­keen­saa­jan hoi­to­tu­ki mak­set­tai­siin auttajalle.

    Osa näis­tä van­huk­sis­ta on pelan­nut asian­sa todel­la hyvin. Hoi­dat­ta­nut omat lap­se­na päi­vä­hoi­dos­sa ja iso­van­hem­mil­la, ja lait­ta­nut omat van­hem­pan­sa lai­tos­hoi­toon hei­dän van­he­tes­saan. Las­ten­las­ten hoi­toon ei osal­lis­tu­ta, kun mat­kail­laan ja har­ras­te­taan. Elä­ke on iso. Jopa isom­pi kuin lap­sen palk­ka ansio­työs­tä. Mitään talou­del­lis­ta apua ei lap­sil­le heru. Ilmai­se­na työ­voi­ma­na pitäi­si olla sit­ten hei­tä hoi­ta­mas­sa vel­vol­li­suu­des­ta, kun alka­vat apua tarvita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.