Pelastaako Kreikka euromaat?

Euroo­pan talous­ke­hi­tys­tä aja­tel­len Euro oli­si pitä­nyt ajat sit­ten deval­voi­da. Euron arvo on aivan lii­an kor­kea, mikä on vie­mäs­sä esi­mer­kik­si kone­pa­ja­teol­li­suut­ta Suo­mes­ta. Kel­lu­vaa valuut­taa vain on vähän vai­kea devalvoida.

Euroo­pan kes­kus­pank­ki on pitä­nyt lii­an tark­kaa huol­ta inflaa­tios­ta. Se että euro­mai­den inflaa­tio-odo­tuk­set ovat pie­nem­mät kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­to­jen, kapi­ta­li­soi­tuu euron arvoon ennen­ai­kai­ses­ti. Nykyi­nen kurs­si vas­taa oikea­ta kurs­sia jos­kus tule­vai­suu­des­sa. Se on Euro­mail­le pahaksi.

Kreik­ka näyt­tää löy­tä­neen oivan kei­non jär­ke­vöit­tää euron kurs­sia. Espan­ja, Por­tu­gal ja Irlan­ti anta­vat Krei­kal­le hyvää sivus­ta­tu­kea. Suo­ma­lai­nen teol­li­suus kiittää.

180 vastausta artikkeliin “Pelastaako Kreikka euromaat?”

  1. Mat­kai­lu­maal­le on tär­ke­ää olla hal­pa ja jos Englan­nin pun­ta tai Ruot­sin kruu­nu on hal­pa niin mat­kus­tus euro­mai­hin vähenee.

    Krei­kan kan­sa­ta­lou­des­ta 18 pro­sent­tia tulee mat­kai­lus­ta. Vii­me vuon­na mat­kai­li­joi­den mää­rä las­ki yli kym­me­nen pro­sent­tia — ja perin­tei­ses­ti suu­rin eni­ten ollut brittejä. 

    Euro on kal­lis instru­ment­ti. Sitä se on myös Suo­mel­le. Tai­taa Krei­kal­le olla ainoa rat­kai­su luo­pua koko eurosta.

  2. Euroa pai­naa myös se, että myös Espan­jan työt­tö­myys­lu­vut ovat tosi sur­keat. Viral­li­set luvut eivät tosin tai­da ker­toa täyt­tä totuutta.

    Espan­jas­sa työ­voi­maa on siir­ty­nyt suu­ret mää­rät pimeil­le mark­ki­noil­le, mikä yli­mi­toit­taa viral­li­set työt­tö­myys­lu­vut. Siis kiit­tä­käm­me myös Espan­jan pimei­tä työvoimamarkkinoita.

    Kreik­ka on aika pie­ni talous, joten Espan­jan vai­ku­tus lie­nee suurempi.

  3. Osmo:

    Kel­lu­vaa valuut­taa vain on vähän vai­kea devalvoida.

    Jos tar­koi­tat, että sete­lien pai­na­mi­nen on vai­ke­aa sil­le tahol­le, joka omis­taa sete­li­pai­not, niin sit­ten ehkä.

    Kaik­kial­la muu­al­la kuin Höl­mö­läs­sä deval­voi­mi­nen on lap­sel­li­sen help­poa. Pai­naa vaan rahaa ja alkaa osta­maan mui­ta valuut­to­ja (tai kul­taa tai vel­ka­pa­pe­rei­ta tai mitä tahan­sa…). Jos ei rupea rahan arvo las­ke­maan, niin ei hätää, sit­ten omis­te­taan kaik­kien mui­den mai­den valuut­ta (kaik­ki maa­il­man kul­ta, kaik­ki vel­ka­pa­pe­rit jne.)

    Oot toki oikeas­sa, että EKP on pitä­nyt euron arvoa aivan lii­an kor­keal­la (teh­nyt samat vir­heet kuin FED).

    Sil­ti Krei­kan pelas­ta­mi­nen on type­rää. Se tar­koit­taa, että kai­kil­la raha­lii­tos­sa ole­vien mai­den polii­ti­koil­la on kan­nus­ti­met tuh­la­ta kan­sa­lais­ten rahat sir­kus­hu­vei­hin ja sit­ten vaan odot­taa, että rik­kaam­mat val­tiot tule­vat apuun.

    Ei pitäi­si teh­dä pää­tök­siä, jot­ka joh­ta­vat pit­käl­lä täh­täi­mel­lä suu­riin ongelmiin…

  4. Kyl­lä euron arvo saa­daan alem­mak­si, ohjaus­ko­rot ovat nyt 1.00 %, on sii­nä vähän varaa laskea. 

    Samal­la asun­to­lai­no­jen kor­ko­ku­lut saa­tai­siin alem­mak­si ettei tar­vit­si­si tuo­ta pro­sent­tia­kaan mak­saa (siis 3 kk euri­bor 0.668 + mar­gi­naa­li 0.3–0.4 %. Moni käyt­tää myös 1 kk euri­bo­riin sidot­tua lai­naa, vii­te­kor­ko­na alem­pi kuin tuos­sa 3 kk:n euriborissa).

  5. Olen eri mieltä. 

    Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä euron tar­koi­tuk­se­na on kor­va­ta dol­la­ri maa­il­man­kau­pan pää­va­luut­ta­na. Tämä on mah­dol­lis­ta vain, jos euro pysyy vah­va­na ja säi­lyt­tää arvonsa. 

    Nykyi­sin esi­mer­kik­si öljy­kaup­paa käy­dään dol­la­reis­sa. Tämä joh­tuu sii­tä, että öljyn myy­jät luot­ta­vat dol­la­rin pitä­vän par­hai­ten arvon­sa maa­il­man valuu­tois­ta. Niin­pä öljy­tuot­to­jen sito­mi­nen dol­la­riin on hei­dän näkö­kul­mas­ta luon­te­vaa ja antaa mah­dol­li­sim­man vakaan poh­jat jat­ku­val­le kaupalle. 

    Mikä­li euro kor­vai­si dol­la­rin ener­gia­kau­pas­sa, hyö­tyi­si EU täs­tä suun­nat­to­mas­ti. Ensin­nä­kin EKP teki­si sel­vää rahaa pai­naes­saan mark­ki­noil­le sen kai­paa­maa valuut­taa. Toi­sek­si euroa­lu­een käy­mä kaup­pa öljystä/maakaasusta yms. oli­si immuu­ni valuut­ta­kurs­sien keinahteluille. 

    Lisäk­si voi­sim­me olet­taa, että kun euros­ta on tul­lut maa­il­man­kau­pan pää­va­luut­ta, kaik­ki euro­mai­den otta­mat lai­nat sidot­tai­siin euroon. Tämä loi­si vakaan ja tur­val­li­sen poh­jat kansantaloudelle.

    Kan­nat­taa myös muis­taa, että valuu­tan deval­voi­mi­nen on aina tulon­siir­to kulut­ta­jil­ta (ja koti­mark­ki­noil­la toi­mi­vil­ta yri­tyk­sil­tä) vien­tiy­ri­tyk­sil­le. Ja mark­ki­noil­la lop­pu­tu­los on joka tapauk­ses­sa sama: kun valuut­ta menet­tää arvo­aan eli osto­voi­maan­sa, työn­te­ki­jät vain vaa­ti­si­vat suu­rem­pia pal­kan­ko­ro­tuk­sia, jol­loin inflaa­tio lopul­ta söi­si deval­voin­nis­ta koi­tu­neet edut viennissä.

  6. Osmos­ta on siis hie­no asia että kaik­ki euroopplai­set joil­la vie­lä on jäl­jel­lä sääs­tö­jä, jou­tu­vat sijoit­ta­maan ne ulko­mail­le deval­vaa­tion pelos­sa? Deval­vaa­tio ei todel­la­kaan ole toi­vot­ta­va ratkaisu.

    Mut­ta kos­ka Aasian kil­pai­lu­ky­ky (muis­ta­han meil­le ei ole niin­kään huol­ta) ei perus­tu parem­paan tuot­ta­vuu­teen ja osaa­mi­seen vaan orja­työ­hön ja ole­mat­to­maan sosi­aa­li­tur­vaan, oli­si EU:n syy­tä perus­taa Brys­se­liin “Aasian sosi­aa­li- ja elä­ke­tur­va­ra­has­to” ja ryh­tyä sin­ne kerää­mään EU:hun tuo­tu­jen tuot­tei­den arvos­ta las­ket­ta­vaa sosi­aa­li­tur­va­mak­sua, joka vas­taa vaik­ka­pa Euroo­pan keskitasoa. 

    Näin voim­me kan­nus­taa ko. mai­ta inno­voin­tiin ja työ­olo­jen kehit­tä­mi­seen. Rahas­to voi­daan luo­vut­taa pois sit­ten kun ko. mais­sa on Euroo­pan kal­tai­nen sosiaaliturva.

    1. Euro on reval­voi­tu­nut suh­teessxa dol­la­riin aivan koh­tuut­to­mas­ti. M;iksi arvon palau­tu­mi­nen ennal­leen oli­si joten­kin vää­rin sääs­tä­jiä koh­taan? Mut­ta jos sääs­tä­jät alka­vat kii­vas­ti vaih­taa euro­jaan dol­la­rei­hin, niin oikein hyvä — siis sil­le Euron yliarvostukselle. 

  7. Ruot­sa­lai­set oli­vat jäl­leen vii­saam­pia näil­lä leveysasteilla
    Jen­kit pai­na­vat kovaa kyy­tiä sete­lei­tä “velan maksuun”.
    Kysy­mys kuu­luu­kin. Voi­ko val­tiot men­nä konkurssiin?

  8. Deval­vaa­tio oli­si vää­rää poli­tiik­kaa, kos­ka se hei­ken­täi­si ihmis­ten osto­voi­maa. Häviä­jä oli­si siis pal­kan­saa­ja. Ja pal­kan­saa­ja­na en hyväk­sy tätä.

  9. Ei deval­vaa­tio ole asia joka vali­taan kun kurs­si kel­luu. Mei­naat­ko Juha, että pal­kan­saa­ja voi­taa kun fir­ma hävi­ää? Et siis hyväk­sy, että teet työ­tä lii­an kal­liil­la, ja muut eivät suos­tu sii­tä mak­sa­maan? Eläm­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa. Mihin perus­tuu käsi­tys, että euro reval­voi­tu­nut koh­tuut­to­mas­ti suh­tees­sa dol­la­riin? Teh­kääm­me valuuttakauppaa.

  10. Re: Juha kir­joit­ti 11.2.2010 kel­lo 20:07

    Deval­vaa­tio oli­si vää­rää poli­tiik­kaa, kos­ka se hei­ken­täi­si ihmis­ten osto­voi­maa. Häviä­jä oli­si siis pal­kan­saa­ja. Ja pal­kan­saa­ja­na en hyväk­sy tätä.

    Vaih­toeh­dok­si siis jää sinun sta­tuk­se­si muu­ta­mi­nen työt­tö­mäk­si Ja työt­tö­mä­nä hyväk­syt sen että että palk­ko­ja ei alenneta.

  11. Mitä EKP oli­si oikeas­taan voi­nut teh­dä? Valuut­tain­ter­ven­tioi­ta? Jos Dol­la­ri sukel­taa euroon näh­den FED:in raha­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na ja Euroo­pas­sa ollaan sitä miel­tä että euron pitää seu­ra­ta, niin sehän sama kuin että FED mää­rää myös euroa­lu­een raha­po­li­tii­kas­ta. Sil­lä ero­tuk­sel­la, että kor­ko­po­li­tii­kan sijaan täy­tyy käyt­tää enäm­pi heh­taa­ri­pys­sy­jä kuten valuuttaostoja. 

    Raha­jär­jes­tel­män sää­tä­mi­nen on erit­täin han­ka­laa ja eri­tyi­sen han­ka­laa sil­lä on sää­tää mon­taa asi­aa yhtä aikaa. 

    Deval­vaa­tion tms. teho perus­tuu jäyk­kyyk­siin, eli sii­hen, että ennen deval­vaa­tio­ta teh­dyt sopi­muk­set ovat voi­mas­sa myös sen jäl­keen, vaik­ka tosia­sias­sa rahan arvo on muut­tu­nut. Deval­vaa­tio on siis kei­no muut­taa sopi­mus­ten sisäl­töä muut­ta­mat­ta nii­den sanamuotoa.

  12. Palk­ko­ja voi­daan huo­nos­ti kan­nat­ta­vis­sa yri­tyk­sis­sä alen­taa myös ilman deval­vaa­tio­ta. Tämä on eri asia.

    Ei Deval­vaa­tiol­le!

  13. Esi­mer­kik­si Sto­ra Enso on sul­ke­nut Suo­mes­ta teh­tai­ta ja kes­kit­tä­nyt tuo­tan­to­aan Ruot­siin vah­van euron vuoksi. 

    Mut­ta joten­kin tun­tuu, että toi­mi­tus­joh­ta­ja Kar­vi­nen on aika­moi­nen hätä­housu, joka päät­tää iso­ja asioi­ta hyvin lyhyen täh­täi­men näky­mil­lä. Mie­les­tä­ni Kar­vi­nen on yli­rea­koi­mal­la tuot­ta­nut Suo­mel­le tur­han pal­jon työttömiä.

    Ruot­sin kruu­nu on vah­vis­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti suh­tees­sa euroon ja pää­tök­sen­te­ko­ti­lan­ne näyt­tää jo nyt aivan toiselta.

  14. Art­tu­ri: “Jos tar­koi­tat, että sete­lien pai­na­mi­nen on vai­ke­aa sil­le tahol­le, joka omis­taa sete­li­pai­not, niin sit­ten ehkä.”

    Sete­lien pai­na­mi­nen on kyl­lä niin ´last cen­tu­ry´, pal­jon­ko­han sii­tä, mitä rahak­si nyky­ään kut­su­taan, on kätei­se­nä olemassa?

    Kun euro tuli, itket­tiin sitä, kun sen arvo las­ki lii­an alas — nyt itke­tään sitä, että se on lii­an kor­kea ja nyt uusim­pa­na ilmiö­nä sitä, että se voi taas laskea.
    Jos nyt todel­la kävi­si niin, että euro las­ki­si esim. suh­tees­sa dol­la­riin, se oli­si tie­tys­ti erin­omai­nen asia kah­des­ta syys­tä: 1. ja tär­kein, se osoit­tai­si, että USAn talous oli­si elpy­mäs­sä ja siel­lä ilme­ni­si kysyn­tää sekä 2. Euroo­pan kil­pai­lu­ky­ky paran­tui­si suh­tees­sa USA­han. Mut­ta entä suh­tees­sa kaik­kiin mui­hin? Kiina?

  15. Inflaa­tio­ta ei tul­la hel­pos­ti emus­sa lisää­mään, kos­ka ekp:n puhe­lin­nu­me­roi­ta ei työt­tö­mil­le ja vel­kaan­tu­neil­le ole jaet­tu. Sitä pait­si vel­ko­jien edun vas­tai­nen toi­min­ta oli­si poli­tiik­kaa, työt­tö­mien teke­mi­nen on luonnonlaki.

  16. Mitä hyö­tyä deval­vaa­tios­ta muka oli­si? Sen vai­ku­tuk­set hin­ta­kil­pai­lu­ky­kyyn on kui­ten­kin nykyi­sel­lä sopi­mus­jär­jes­tel­mäl­lä ulos­mi­tat­tu noin vuo­den tai kah­den sisäl­lä, lop­pu­tu­lok­se­na vain perin­tei­nen inlfaatio-devalvaatiokierre.

    Kyl­lä teol­li­suu­den pitäi­si ope­tel­la pitä­mään jon­kin­sor­tin palk­ka­malt­ti, vaik­ka sit­ten sei­sot­ta­mal­la teh­tai­sen sen puo­li­sen vuot­ta lakossa.

  17. Ricca­do:

    Ei deval­vaa­tio ole asia joka vali­taan kun kurs­si kelluu. 

    Tot­ta­kai se on. Kes­kus­pank­ki voi luo­da rahaa tyh­jäs­tä. Kun se tekee näin, niin rahan arvo las­kee -> devalvoituu.

    tie­de­mies:

    Mitä EKP oli­si oikeas­taan voi­nut tehdä?

    Tämä lis­ta ei ole kai­ken kat­ta­va, mut­ta täs­sä on joi­ta­kin toimia:

    1. alkaa periä kor­koa yli­mää­räi­sis­tä reserveistä

    2. Las­kea liik­keel­le enem­män rahaa

    3. Aset­taa NBKT-level-tavoi­te, eli siis vakaut­taa NBKT:n odotukset.

    Dol­la­ri sukel­taa euroon näh­den FED:in raha­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na ja Euroo­pas­sa ollaan sitä miel­tä että euron pitää seu­ra­ta, niin sehän sama kuin että FED mää­rää myös euroa­lu­een rahapolitiikasta.

    No tämä oli­si­kin höl­möä, jos Euroo­pas­sa oltai­siin tätä miel­tä. Fik­sua on sen sijaan sanoa, että Euroo­pas­sa on lii­an tiuk­ka raha­po­li­tiik­ka, kun 10 % ihmi­sis­tä on työt­tö­mä­nä ja että tämän voi havai­ta esim. sii­tä, että mei­dän valuu­tan arvo kas­vaa, vaik­ka resurs­se­ja on ihan hul­lu­na käyttämättä.

    Sil­lä ero­tuk­sel­la, että kor­ko­po­li­tii­kan sijaan täy­tyy käyt­tää enäm­pi heh­taa­ri­pys­sy­jä kuten valuuttaostoja.

    Muu­ten hyvä, mut­ta rahan las­ke­mi­nen liik­keel­le ei ole heh­taa­ri­pys­sy. EKP:n aset­ta­ma kor­ko sen sijaan on pelk­kä tavoi­te, ei mikään instrumentti.

    Raha­jär­jes­tel­män sää­tä­mi­nen on erit­täin han­ka­laa ja eri­tyi­sen han­ka­laa sil­lä on sää­tää mon­taa asi­aa yhtä aikaa.

    No niin näyt­tää ole­van, kun EKP, BOJ ja FED mähel­tä­vät koko ajan mene­mään. Ei se kyl­lä peri­aat­tees­sa ole miten­kään vaikeaa.

    Deval­vaa­tion tms. teho perus­tuu jäyk­kyyk­siin, eli sii­hen, että ennen deval­vaa­tio­ta teh­dyt sopi­muk­set ovat voi­mas­sa myös sen jäl­keen, vaik­ka tosia­sias­sa rahan arvo on muut­tu­nut. Deval­vaa­tio on siis kei­no muut­taa sopi­mus­ten sisäl­töä muut­ta­mat­ta nii­den sanamuotoa.

    Tai toi­nen tapa sanoa sama asia: Sopi­muk­set on teh­ty tie­tyin tule­vai­suu­den odo­tuk­sin. Kes­kus­pan­kin pitäi­si vakaut­taa nämä tule­vai­suu­den odo­tuk­set mah­dol­li­sim­man hyvin. Jos se antaa nii­den muut­tua voi­mak­kaas­ti sopi­mus­ten sisäl­tö muut­tuu, vaik­ka nii­den sum­mat ja sana­muo­dot eivät muut­tui­si­kaan. Sik­si deval­vaa­tio on nyt erit­täin tar­peel­lis­ta, kun NBKT on jäl­jes­sä tren­diä jotain 15%.

    Juha:

    Palk­ko­ja voi­daan huo­nos­ti kan­nat­ta­vis­sa yri­tyk­sis­sä alen­taa myös ilman devalvaatiota.

    No nii­den alen­ta­mi­nen ei ole kovin rea­lis­tis­ta, joten deval­vaa­tio on kivut­to­mam­pi tapa las­kea palkkoja.

    Rai­mo K:

    pal­jon­ko­han sii­tä, mitä rahak­si nyky­ään kut­su­taan, on kätei­se­nä olemassa?

    Mitä väliä?

    Syl­ves­te­ri:

    Mitä hyö­tyä deval­vaa­tios­ta muka olisi?

    Sitä, että NBKT palai­si takai­sin tren­di­käy­räl­leen ja ihmi­set pää­si­si­vät töi­hin. Se ei hait­taa tip­paa­kaan, että deval­vaa­tion vai­ku­tuk­set häviä­vät paris­sa vuo­des­sa, kos­ka sen tar­koi­tus on sopeut­taa hin­nat nyt, ei tulevaisuudessa.

    Kyl­lä teol­li­suu­den pitäi­si ope­tel­la pitä­mään jon­kin­sor­tin palk­ka­malt­ti, vaik­ka sit­ten sei­sot­ta­mal­la teh­tai­sen sen puo­li­sen vuot­ta lakossa.

    No kai se nyt osa­taan­kin, mut­ta jos tule­vai­suu­den näky­mät muut­tu­vat nopeas­ti, niin van­hat sopi­muk­set ovat ymmär­ret­tä­väs­ti yli­mi­toi­tet­tu­ja. Nii­tä pitäi­si neu­vo­tel­la alem­mak­si, mut­ta hel­pom­paa on vaan devalvoida.

    Resurs­sien sei­sot­ta­mi­nen käyt­tä­mät­tä on typerää.

  18. Fik­sua on sen sijaan sanoa, että Euroo­pas­sa on lii­an tiuk­ka raha­po­li­tiik­ka, kun 10 % ihmi­sis­tä on työt­tö­mä­nä ja että tämän voi havai­ta esim. sii­tä, että mei­dän valuu­tan arvo kas­vaa, vaik­ka resurs­se­ja on ihan hul­lu­na käyt­tä­mät­tä.

    Valuu­tan arvo “kas­vaa”, kos­ka dol­la­rei­ta ja sen joh­dan­nai­sia, kuten Kii­nan RMB:tä pai­ne­taan laik­ka punai­se­na lisää. 

    (Täs­sä ase­tel­mas­sa on jotain her­kul­lis­ta, kun Art­tu­ri ajaa voi­mak­kaam­paa key­ne­si­läis­tä raha­po­li­tiik­kaa ja minä puo­lus­tan “tiu­kem­paa” korkopolitiikkaa.)

    Euroo­pan ongel­mat eivät joh­du (pel­käs­tään) vah­vas­ta euros­ta. Sen­si­jaan valuut­ta­po­li­tiik­ka — ero­tuk­se­na inflaa­tio­tar­ge­tis­ta — efek­tii­vi­ses­ti estää mui­den ongel­mien kor­jaa­mi­sen. USA:n dol­la­ri on ollut ja oikeas­taan yhä on yliar­vos­tet­tu taval­la, jota teo­riat eivät oikein seli­tä: rahaa on las­ket­tu liik­keel­le, vaih­to­ta­se on ollut pos­ket­to­man ali­jää­mäi­nen jne. Ero selit­tyy toden­nä­köi­ses­ti sil­lä, että a) dol­la­ri on ollut de fac­to maa­il­man­va­luut­ta ja b) USA:n sisä­mark­ki­nat ovat niin mas­sii­vi­set ver­rat­tu­na sen ulko­maan­kaup­paan ja c) Kii­na­lai­set ovat pai­na­neet inflaa­tio­ta alas teke­mäl­lä kai­ken niin halvalla. 

    Muu­ten hyvä, mut­ta rahan las­ke­mi­nen liik­keel­le ei ole heh­taa­ri­pys­sy.

    Kor­ko­po­li­tiik­kaa teh­des­sä rahaa las­ke­taan liik­keel­le lai­naa­mal­la tai osta­mal­la vel­ka­kir­jo­ja kor­ko­täh­täi­men mää­rää­mään hin­taan. Se on koko­lail­la eri asia kuin tois­ten rahan osta­mi­nen pai­na­mal­la omaa rahaa; lai­nois­ta saa aina­kin jotain takai­sin. Raha on pelk­kää paperia. 

    Edes “quan­ti­ta­ti­ve easing”, siis se, että kes­kus­pank­ki ostaa yksi­tyis­ten arvo­pa­pe­rei­ta tasoi­tel­lak­seen raha­mark­ki­noi­den ris­ki­kra­pu­laa, ei ole saman­lai­nen hehtaaripyssy.

    1. On kui­ten­kin niin, että reaa­li­ta­lout­ta aja­tel­len euron vaih­to­kurs­si dol­la­riin on vää­rä. Oikea valuut­ta­kurs­si on sel­lai­nen, joka osa­puil­leen tasaa vien­ti­sek­to­rin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set mai­den välillä.

  19. Tie­de­mies: No siis en mä nyt oo sitä miel­tä, että mei­dän pitäs alkaa osta­maan dol­la­rei­ta, vaan sitä miel­tä, että EKP:llä ei oo tar­peeks löy­sä raha­po­li­tiik­ka, kos­ka NBKT on hir­vees­ti alle tren­din. (Tai inflaa­tio on alle tren­din, ihan miten sen haluu sanoo…) Tämän seu­rauk­se­na, jos inflaa­tiot­ren­di kurot­tas kiin­ni, niin myös euron ulkoi­nen arvo laskis.

    Eli siis mä en väi­tä, että raha­po­li­tiik­kaa pitäs noin yleen­sä teh­dä sil­leen, että ostel­laan tois­ten valuut­to­ja. Mä vaan sanon, että EKP:llä on kaik­ki väli­neet luo­da inflaa­tioo. (Toki on parem­pi ostaa eka­na lai­na­pa­pe­rei­ta. Mut­ta jos jos­tain kum­man syys­tä kävis niin, että EKP ostais kaik­ki maa­il­man lai­na­pa­pe­rit ja sil­ti ei inflaa­tioo alkas syn­tyyn, niin sit voi siir­tyä niis­tä lai­nois­ta valuu­tan ostamiseen…)

    Ongel­mat eivät tie­ten­kään joh­du pel­käs­tään vää­räs­tä raha­po­li­tii­kas­ta, mut­ta 80% ongel­mis­ta kyl­lä joh­tuu juu­ri sii­tä. (Siis täs­sä taantumassa)

  20. Jos EKP oli­si tar­kem­min nou­dat­ta­nut omaa man­daat­ti­aan ja pitä­nyt euroa­lu­een inflaa­tion 2 % tun­tu­mas­sa, euron vaih­to­kurs­si­kin oli­si toden­nä­köi­ses­ti ollut alempi. 

    Täl­lai­si­na poik­keuk­sel­li­si­na aikoi­na talou­den ohjaa­mi­nen on kui­ten­kin poik­keuk­sel­li­sen vai­ke­aa, enkä sik­si ihmet­te­le, että inflaa­tio on tavoi­tet­ta hitaampaa. 

    Hom­ma tasoit­tu­nee sil­lä, että EKP kiris­tää raha­po­li­tiik­kaa FED:iä hitaam­min. Tur­haa oli­si pakot­taa tavoi­tet­ta hitaam­pi inflaa­tio reaa­li­ta­lou­den kustannuksella.

  21. Arttu:“No nii­den alen­ta­mi­nen ei ole kovin rea­lis­tis­ta, joten deval­vaa­tio on kivut­to­mam­pi tapa las­kea palkkoja.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Deval­vaa­tio ran­kai­see myös nii­tä pal­kan­saa­jia, joi­den fir­moil­la menee hyvin. Se ei siis ole “kivut­to­mam­pi” vaihtoehto.

    1. Juha puhuu Euron kurs­sis­ta ikään kuin se oli­si ollut kiin­teä. Euro­han on reval­voi­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti vii­me vfuo­sien aika­na. Onko reval­voi­tu­mi­nen sit­ten hyvä asia? Pitäi­si­kö kurs­si saman­tien kym­men­ker­tais­taa? Mitä vikaa oli euron kurs­sis­sa muu­ta­va vuo­si sit­ten? Mik­si kurs­si ei sai­si nor­ma­li­soi­tua enti­sel­le tasol­leen- tai vaik­ka­pa tasol­la, jos­sa optet­tai­siin huo­mioon tuos­sa välis­sä toteu­tu­neet inflaatiot?

  22. Oikea valuut­ta­kurs­si on sel­lai­nen, joka osa­puil­leen tasaa vien­ti­sek­to­rin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set mai­den välil­lä.

    Oikea” valuut­ta­kurs­si on myös toi­saal­ta se, jos­sa ns. inte­rest rate-pari­ty (http://en.wikipedia.org/wiki/Interest_rate_parity) toteu­tuu. Se tar­koit­taa, että yli­mää­räis­tä voit­toa ei voi teh­dä lai­naa­mal­la mata­lan koron valuut­taa ja osta­mal­la kor­kean koron valuut­taa, kos­ka jos se oli­si mah­dol­lis­ta, odo­tuk­set tule­vis­ta takai­sin­vaih­dois­ta söi­si­vät kor­kean koron valuu­tan arvon tar­kal­leen sitä tah­tia kun kor­ko juok­see. Tämä ei toteu­du USD:n ja euron koh­dal­la, ja herää kysy­mys, että mik­si ei toteudu? 

    Yksi vaih­toeh­to on, että pelä­tään jotain, mitä dol­la­ril­le teh­dään tule­vai­suu­des­sa. Esi­mer­kik­si Kii­nan 2.4 bil­joo­nan, siis 2400 mil­jar­din dol­la­ri­va­ran­to­ja. Tai Japa­nin 1000 mil­jar­din varantoja. 

    Reaa­li­ta­lou­den ongel­ma vaih­to­kurs­sin suh­teen on, että tuo­tan­non­te­ki­jät oste­taan euroil­la, mut­ta tuot­teet myy­dään dol­la­reil­la. Tuo­tan­non­te­ki­jöis­tä teh­dyt sopi­muk­set ovat pit­kiä, ja nii­den hin­to­ja on han­ka­la neu­vo­tel­la alas­päin. Eri­tyi­ses­ti palk­ko­ja on vai­kea neu­vo­tel­la alas­päin, mut­ta toki kyse on myös esi­mer­kik­si sii­tä, että vie­ras pää­oma on euromääräistä. 

    En ole eri miel­tä sii­tä, että kal­lis euro on näis­sä tilan­teis­sa ongel­ma, mut­ta euron arvon pump­paa­mi­nen alas­päin on tulon­siir­to vel­ko­jil­ta velal­li­sil­le ja sääs­tä­jil­tä tuh­laa­jil­le. Deval­vaa­tio­po­li­tii­kal­la on kai­ken­lais­ta muu­ta haus­kaa tie­dos­sa. Esi­mer­kik­si tuon­ti­raa­ka-ainei­den hin­ta nousee. Jo sii­tä puhu­mi­nen nos­taa nii­tä, kos­ka myy­jät eivät tee pit­kiä sopi­muk­sia euro­mää­ril­le, jos on uhka­na, että euro ryvetetään.

  23. Euro­han on reval­voi­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti vii­me vuo­sien aika­na.

    Kat­so­taan­pa:
    http://www.ecb.int/stats/exchange/effective/html/index.en.html

    Kym­me­nes­sä vuo­des­sa tra­de-weigh­ted valuut­ta­kurs­si on nous­sut rei­lu 10 pro­sent­tia. Sii­tä suu­rin nousu oli vuo­sien 2000 ja 2005 välil­lä. Vuo­den 2005 alus­ta tämän vuo­den alkuun ero on pari­sen pro­sent­tia ja alas­päin ollaan menos­sa. Tuol­lais­ten luku­jen pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tuk­set pysy­vät täy­sin hal­lin­nas­sa mal­til­li­sil­la pal­kan­ko­ro­tuk­sil­la yms. Mis­tään mas­sii­vi­sis­ta epä­ta­sa­pai­nois­ta ei ole kyse.

    Luku­ja nos­taa hur­jas­ti dol­la­rin ala­mä­ki ja sii­hen de fac­to kyt­ke­tyn RMB:n mani­pu­loi­mi­nen alaspäin.

    Sanoin täs­tä jos­kus vuo­den 2007 paik­keil­la jotain sen tapais­ta, että euroa­lu­een raha­po­li­tiik­kaa tul­laan hauk­ku­maan lii­an kireäk­si seu­raa­vi­na vuo­si­na, mut­ta joko sitä tul­laan kiit­te­le­mään vuo­teen 2020 men­nes­sä, tai euro­sys­tee­mi menee nurin ennen sitä. 

    Koros­tan, että en ole eri miel­tä sii­tä, että reaa­li­set vai­ku­tuk­set ovat nega­tii­vi­sia aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Toi­saal­ta väi­tän, että mone­ta­ris­ti-uus­li­be­ra­lis­tit ovat sii­nä oikeas­sa, että euroa­lue tar­vit­see vähän matokuuria. 

    Vika ei ole raha­po­li­tii­kan kirey­des­sä sanan perin­tei­ses­sä mie­les­sä. Raha on nyt jo hil­lit­tö­män hal­paa, kos­ka sitä saa käy­tän­nös­sä kuka tahan­sa nau­ret­ta­vil­la koroil­la. Tämä näkyy jo nyt sii­nä että asun­to­jen hin­nat ovat kään­ty­neet takai­sin nousuun ja ovat kor­keam­mal­la kuin iki­nä, työt­tö­myys­lu­vuis­ta huolimatta.

  24. Eihän euron kurs­sia voi kym­men­ker­tais­taa vaan euron arvo vs. muut valuu­tat mää­räy­tyy markkinoilla.

    Point­ti on: vah­va euro on kulut­ta­jan ja pal­kan­saa­jan etu. kan­nat­taa naut­tia niin kau­an kuin voi.

  25. Art­tu­ri ja Tiedemies:
    Entä­pä jos täs­sä onkin muka­na jokin talous­e­lä­mää “suu­rem­pi” teki­jä, esi­mer­kik­si se että USA:lla on maa­il­man suu­rin armeija?

    Mis­tä tulee rahan arvon uskot­ta­vuus? Siis ihan lopul­li­sil­la metreillä.

    Aina­kaan minä en usko, että öljy­kaup­paa käy­täi­siin dol­la­reil­la sii­nä mää­rin kuin tapah­tuu ilman viit­taa­mia­ni realiteettejä.

    Kari

  26. Timo:

    Nykyi­sin esi­mer­kik­si öljy­kaup­paa käy­dään dol­la­reis­sa. Tämä joh­tuu sii­tä, että öljyn myy­jät luot­ta­vat dol­la­rin pitä­vän par­hai­ten arvon­sa maa­il­man valuu­tois­ta. Niin­pä öljy­tuot­to­jen sito­mi­nen dol­la­riin on hei­dän näkö­kul­mas­ta luon­te­vaa ja antaa mah­dol­li­sim­man vakaan poh­jat jat­ku­val­le kaupalle. 

    Tie­dä sys­tee­min luon­te­vuu­des­ta, mut­ta öljyn myy­jät, jot­ka ovat jul­ki­ses­ti ilmoit­ta­neet aiko­van­sa ryh­tyä myy­mään öljyä euro­ja vas­taan ovat tupan­neet pää­tyä ame­rik­ka­lai­siin uuti­siin jouk­ko­tu­hoa­sei­den kehit­te­lys­tä ja tota­li­ta­ris­mis­ta syy­tet­tyi­nä ja sen jäl­keen jopa tul­leet mie­hi­te­tyik­si. Sau­de­ja ei sen­tään moi­ses­ta ole jul­ki­ses­ti syy­tet­ty, mut­ta pre­si­dent­ti Bush teki taan­noin kau­ten­sa lopul­la dol­la­rin not­kah­taes­sa pika­vi­sii­tin Sau­di-Ara­bi­aan kar­koit­ta­maan sin­ne pesiy­ty­neet yli­mää­räi­set euro­hai­hat­te­lut. Hän lie­nee väläyt­tä­nyt sau­deil­le jotain muu­ta kuin kulttuurivaihtoa.

    En usko, että euro perus­tet­tiin syr­jäyt­tä­mään dol­la­ria. Viral­li­ses­sa litur­gias­sa tie­tys­ti­kään moi­ses­ta ei ollut puhet­ta, mut­ta maa­il­man reser­vi­va­luu­tan vaih­ta­mi­nen miten­kään äkis­ti on sen ver­ran kivu­lias­ta hom­maa, että se ei lie­ne ollut kes­kus­pank­kien omis­ta­jien­kaan tar­koi­tus. Nyt­tem­min en ihmet­te­li­si, vaik­ka niin käy­tän­nös­sä kävi­si­kin. Yhdys­val­lat uppo­aa kyl­lä mel­koi­seen suo­hon, jos se menet­tää mah­dol­li­suu­den ulos­mi­ta­ta inflaa­tion­sa koko muu­hun maailmaan.

  27. Ver­tais­ryh­mien väli­nen kateus.

    Vaik­ka (oma valuut­ta ja) deval­voin­ti on pal­kan alen­nuk­sia epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­pi rat­kai­su, on se poliit­ti­ses­ti hel­pom­pi hyväk­syä, kos­ka pal­kan­saa­jien (ja äänes­tä­jien enem­mis­tön) kes­ki­näi­set palk­ko­jen suh­teet pysy­vät muuttumattomina.

    On huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi luo­vut­taa suu­ret mää­rät tulo­ja ja varal­li­suut­ta ryh­mäl­le, johon ei samais­tu (kapi­ta­lis­til­le) kuin ottaa se ris­ki että toi­nen pal­kan­saa­ja­ryh­mä onnis­tui­si saa­maan vähän parem­mat edut kuin oma toimiala.

  28. Juha:

    Ei pidä paik­kaan­sa. Deval­vaa­tio ran­kai­see myös nii­tä pal­kan­saa­jia, joi­den fir­moil­la menee hyvin. Se ei siis ole “kivut­to­mam­pi” vaihtoehto.

    Ei mene noin, kos­ka pal­kat jous­taa pal­jon hel­pom­min ylös- kuin alas­päin. Eli niil­lä aloil­la joil­la on pulaa työ­voi­mas­ta, niin se inflaa­tio siir­tyy palk­koi­hin suht nopees­ti. (Aina­kin pal­jon nopeem­min kuin pal­kat las­kee deflaa­tios­sa.) Tämän voi havai­ta hyvin hel­pos­ti sii­tä, että meil­lä on työt­tö­myys 10%. Se ei joh­du sii­tä, että yht äkkiä ihmi­set vaan haluis lomail­la, vaan sii­tä, että työ­mark­ki­nat ei löy­dä tasa­pai­noo kovin nopeesti.

    Tiedemies:euron arvon pump­paa­mi­nen alas­päin on tulon­siir­to vel­ko­jil­ta velal­li­sil­le ja sääs­tä­jil­tä tuhlaajille. 

    Ei. Jos NBKT jää alle tren­din se on tulon­siir­to velal­li­sil­ta vel­ko­jil­le. Jos NBKT palau­te­taan taas tren­dil­leen, niin vää­ris­ty­mät kor­jaan­tuu. Minä en kan­na­ta suu­rem­paa inflaa­tioi­ta kuin mitä tar­vi­taan tren­dil­le palaa­mi­sek­si. Sinä tun­nut ajat­te­le­van tätä nyt joten­kin niin, että men­neet ovat men­nei­tä, eli että jos velal­li­set otti­vat 3kk sit­ten tak­kiin 5%, niin olis sil­ti joten­kin vää­rin , että ne sais nyt sen takas, kos­ka se olis vel­ko­jil­ta pois.

    Toi­saal­ta väi­tän, että mone­ta­ris­ti-uus­li­be­ra­lis­tit ovat sii­nä oikeas­sa, että euroa­lue tar­vit­see vähän matokuuria.

    Kos­ka me ollaan teh­ty syn­tiä? Otet­tu lii­kaa lai­naa ja kulu­tet­tu? Eli perus konservatiivimoralisointii?

    Vika ei ole raha­po­li­tii­kan kirey­des­sä sanan perin­tei­ses­sä mielessä.

    Älä tui­jo­ta nii­tä kor­ko­ja. Ne on pelk­kä tavoi­te, ei instru­ment­ti. Tavoit­tee­na niis­sä on se huo­no puo­li, että ne ei voi olla nega­tii­vi­set, vaik­ka tilan­ne vaa­ti­si­kin rut­kas­ti nega­tii­vi­sia kor­ko­ja. Noh inflaa­tiol­la­han asian sais paikattua… 

    Raha­po­li­tiik­ka on kire­ää muu­ten sii­nä sanan perin­tei­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä, että kes­kus­pank­ki ei las­ke liik­keel­le riit­tä­väs­ti rahaa, että inflaa­tio pysyis tren­diu­ral­laan. (Ja mark­ki­nat “ennus­ta­vat” alle tren­din NBKT:n kasvua)

    Koh­ta var­maan väi­tät, että Wei­ma­rin tasa­val­las­sa raha­po­li­tiik­ka, oli tosi tiuk­kaa, kun korot hui­te­li jos­sain 20 % tuntumassa…

    Juha:

    Eihän euron kurs­sia voi kym­men­ker­tais­taa vaan euron arvo vs. muut valuu­tat mää­räy­tyy markkinoilla.

    Tot­ta­kai voi. Vetää vaan euro­ja pois mark­ki­noil­ta niin kau­an, että sen kurs­si on kymmenkertaistunut.

    Vah­va euro ei oo kenen­kään etu, jos se tar­koit­taa, että meil­lä on 10% ihmi­sis­tä työttömänä.

  29. On se ihan kau­hi­aa, jos esim. joka­vuo­ti­nen rat­ki­rie­mu­kas per­he­lo­ma­ni hii­li­diok­si­dis ‑saa­rel­le kallistuisi.

  30. Minul­le kel­pai­si ihan se että EKP edes pitäi­si kiin­ni 2% inflaa­tio­ta­voit­tees­ta kum­paan­kin suun­taan.

    Koros­tan, että en ole eri miel­tä sii­tä, että reaa­li­set vai­ku­tuk­set ovat nega­tii­vi­sia aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Toi­saal­ta väi­tän, että mone­ta­ris­ti-uus­li­be­ra­lis­tit ovat sii­nä oikeas­sa, että euroa­lue tar­vit­see vähän matokuuria.

    Vika ei ole raha­po­li­tii­kan kirey­des­sä sanan perin­tei­ses­sä mie­les­sä. Raha on nyt jo hil­lit­tö­män hal­paa, kos­ka sitä saa käy­tän­nös­sä kuka tahan­sa nau­ret­ta­vil­la koroilla.

    Her­ra Tie­de­mies on eksy­nyt johon­kin las­ten­sa­tuun. Rahal­la ei ole mitään esi­mer­kik­si muis­ta valuu­tois­ta riip­pu­ma­ton­ta oike­aa hin­taa jol­la se oli­si halpa>/i>. Jos tar­koi­tat rahan hal­puu­del­la sitä että se aiheut­taa inflaa­tio­ta, niin mis­sä se inflaa­tio on? Se sopeu­tuu­ko kus­tan­nuk­set suh­tees­sa kil­pai­ki­ja­mai­hin deflaa­tiol­la vai deval­vaa­tiol­la on sinän­sä yhden­te­ke­vää, jos maso­kis­mi on raha­po­liit­ti­ses­ti yhdentekevää.

    Lyhyt­jän­tei­sen talous­po­lii­ti­kan etu on se että pit­kis­sä juok­sus­sa kaik­ki talous­teo­riat on kuol­lei­ta. Talous­tie­teen tason huo­mioon ottaen se että näyt­töä jos­tain lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tur­miol­li­sen talous­po­li­tii­kan pit­kän aika­vä­lin teo­reet­ti­sis­ta hyö­dyis­tä jää­dään odot­te­le­maan on koh­tuu­ton vaatimus.

    Juha:Ei pidä paik­kaan­sa. Deval­vaa­tio ran­kai­see myös nii­tä pal­kan­saa­jia, joi­den fir­moil­la menee hyvin. Se ei siis ole “kivut­to­mam­pi” vaihtoehto.

    Tuo on argu­ment­ti sen puo­les­ta ettei deval­vaa­tio ole kivu­ton vaih­toeh­to, ja sinän­sä täy­sin paik­kan­sa pitä­vä, mut­ta nii­tä pal­kan­saa­jia ran­kais­taan joka tapauk­ses­sa esi­mer­kik­si sitä kaut­ta että suu­rem­pi työt­tö­myy­sas­te nos­taa verotusta.

    Eihän euron kurs­sia voi kym­men­ker­tais­taa vaan euron arvo vs. muut valuu­tat mää­räy­tyy markkinoilla.
    Euron kurs­sin mää­rää yli­jää­mä­mai­den kuten Kii­na raha­po­li­tiik­ka. Kun kurs­si on hir­tet­ty kiin­ni sii­hen toi­seen kel­lu­vaan valuut­taan eli dol­la­riin, niin ainoa voi mikä voi jous­taa on euro-dol­la­ri kurssi.

    Peri­aat­tees­sa kel­lu­vat vapaas­ti vaih­det­ta­vat valuu­tat on hyvä asia, käy­tän­nös­sä puo­li maa­il­maa vaan ei usko tätä eli mani­pu­loi valuut­ta­kurs­se­ja. Eli tuo peri­aa­te on irrelevantti.

  31. Artturi:“Tottakai voi. Vetää vaan euro­ja pois mark­ki­noil­ta niin kau­an, että sen kurs­si on kymmenkertaistunut.”

    Tämä oli var­maan huumoria.…

    Artturi:“Vahva euro ei oo kenen­kään etu, jos se tar­koit­taa, että meil­lä on 10% ihmi­sis­tä työttömänä.”

    Ei tämä joh­du vah­vas­ta euros­ta. Jos on pak­ko saa­da ihmi­siä hei­kos­ti tuot­ta­vaan työ­hön, jos­ta työ­an­ta­jal­la ei ole varaa mak­saa, niin sil­loin palk­ko­ja voi­daan alen­taa euro­mää­räi­ses­ti kyseis­ten hen­ki­löi­den ja yri­tys­ten koh­dal­la. Tämä on suo­si­tel­ta­va kei­no sik­si, että hyvil­lä aloil­la työs­ken­te­le­vät eivät jou­du kärsimään.

  32. Juha:

    Tämä oli var­maan huumoria….

    Ok. Aloi­te­taan sit perus­asiois­ta: kysyn­tä ja tar­jon­ta. Ne on asioi­ta, jot­ka vai­kut­taa hin­toi­hin. Siis ne molem­mat. Siis ei pelk­kä kysyn­tä tai pelk­kä tar­jon­ta. Vaan molem­mat. Mitä enem­män kysyn­tää sitä kor­keam­mat hin­nat. Mitä vähem­män tar­jon­taa sitä kor­keam­mat hinnat.

    Rahan mark­ki­nat ovat mark­ki­nat sii­nä mis­sä mikä tahan­sa muu­kin. Mitä enem­män kysyn­tää mitä vähem­mäs­tä mää­räs­tä rahaa, sitä kor­keam­mat hin­nat. Kos­ka EKP kont­rol­loi suve­ree­nis­ti liik­keel­lä ole­vien euro­jen mää­rää (se voi kas­vat­taa tai pie­nen­tää euro­jen mää­rää mie­li­val­tai­ses­ti) se kont­rol­loi myös euron arvoa suh­tees­sa mui­hin valuuttoihin.

    Meil­lä ei ole 10% työt­tö­myyt­tä nyt sik­si, että yht’ äkkiä ihmis­ten tuot­ta­vuus oli­si las­ke­nut joten­kin radi­kaa­lis­ti. Meil­lä on 10% työt­tö­miä sik­si, että meil­lä on lii­an tiuk­ka rahapolitiikka.

    Sinä jank­kaat koko ajan, että pal­kat jous­ta­vat alas­päin hel­pos­ti, mut­ta mis­sä ovat todis­teet? Miks työ­mark­ki­nat eivät ole jo löy­tä­neet tasapainoa?

    Eikö ole pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi seli­tys, että pal­kat eivät jous­ta kovin nopeas­ti alas­päin täl­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa mikä meil­lä on? Kyl­lä se näyt­tää Viros­sa onnis­tu­van, mut­ta Suo­mes­sa on kyl­lä tosi har­vi­nais­ta, että työ­nan­ta­ja tulee ehdot­ta­maan, että hei lei­ka­taans palk­kaa 15%, kun NBKT on sen ver­ran alle trendin.

    Se, että NBKT kas­vaa alle tren­din tar­koit­taa, että kaik­kia palk­ko­ja pitää las­kea sen ver­ran. Ei pel­käs­tään, että jotain palk­ko­ja pitää las­kea. Muu­ten työt­tö­myys lisääntyy.

    Sinä haluat jos­ta­kin syys­tä, että nämä NBKT:n las­kus­ta joh­tu­vat ansiot­to­mat voi­tot jäte­tään niil­le, jot­ka ovat saa­neet pitää työ­paik­kan­sa (esim. val­tion vir­ka­mie­hil­le, joi­ta ei pot­ki­ta pois taan­tu­mas­sa.) ja velkojille.

  33. Ay-liike ulosmittaa inflatoinnin, tarvitaan sopimusvapaus sanoo:

    Jos “sopi­muk­sia muu­te­taan jäl­keen­päin” deval­voi­mal­la, ay-lii­ke oppii dis­kont­taa­maan sen kuten men­nä vuo­si­kym­me­ni­nä, ja ollaan inflaatio-deflaatiokierteessä.

    Ay-liik­keen etuoi­keu­det on lak­kau­tet­ta­va, ehkä sen kar­tel­li­toi­min­ta­kin, ja työn­te­ki­jöi­den pitää saa­da sopia pal­kois­taan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, jos halua­vat. Näin kaik­ki työt­tö­mät voi­vat työl­lis­tyä, kun­han saa­daan perus­tu­lo taus­tal­le, niin että se kan­nat­taa heil­le. Työ­tä löy­tyy niil­le­kin, jot­ka joka tapauk­ses­sa len­tä­vät pois kuo­le­vil­ta aloil­ta tai paik­ka­kun­nil­ta tai vas­ta tule­vat maa­han tai työmarkkinoille.

  34. Asun­to­jen hin­nat — vii­mei­nen oljenkorsi.

    Asun­to­jen ja kiin­teän maan hin­ta meil­lä Euroo­pas­sa on vii­mei­nen todis­te sii­tä että elin­ta­som­me glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa on edel­leen yli­ver­tai­nen. Se pitää valuu­tan arvos­saan ja todis­taa meil­le että oikeu­te­tus­ti euroop­pa­lai­sel­la työl­lä teh­ty vasa­ra tai mikä tahan­sa vim­pain on kak­si­kym­men­tä ker­taa kal­liim­pi kuin Kii­nas­sa tehty.

    Jos kiin­teis­tö­jen hin­nan anne­taan vapaas­ti tasaan­tua glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la niin mak­sai­si­ko suo­ma­lai­nen maaseutu_omakotitalo sata ker­taa enem­män kuin vas­taa­va Indo­ne­sias­sa. Kun vuo­tui­set yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set­kin läm­mi­tyk­si­neen ovat aivan eri tasoa.

  35. TM, en ole ihan täy­sin vakuut­tu­nut sii­tä että Suo­mes­sa edes on asun­to­kuplaa, raken­teel­li­set teki­jät ml. kau­pun­gis­tu­mi­nen mie­ti­tyt­tää. Mut­ta joka tapauk­ses­sa, aja­tus että sen takia euroa­lu­eel­la tuli­si har­joit­taa kireäm­pää raha­po­li­tiik­kaa on kär­pä­sen ampu­mis­ta tykil­lä, oikeam­pi ase oli­si kor­ko­vä­hen­nyk­sen kiristäminen.

  36. Art­tu­ri: pis­tät sano­ja minun suu­hu­ni enkä jak­sa alkaa korjaamaan.….

    Jos et ole hif­fan­nut jo aiem­min, niin ei voi mitään.

  37. En minä väit­tä­nyt, että raha­po­li­tiik­kaa pitäi­si kiris­tää. Esi­tin, että hin­to­jen nousua on, se ei vain näy kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sis­sä, kun sii­hen ei las­ke­ta asun­to­jen hintoja.

    Täs­sä on nyt jotain kum­mal­lis­ta. Posi­tio, jota yllä oikeas­taan pyrin perus­te­le­maan on, että valuut­ta­kurs­siin on kovin vähän kei­no­ja puut­tua ja että dol­la­ri­suh­de ei ole niin suo­ra­vii­vai­nen indi­kaa­tio kuin näyt­tää, eikä sitä ole myös­kään rupla­suh­de. Euro on vah­va, en kiis­tä, mut­ta vah­vuus ei joh­du lii­an kireäs­tä kor­ko­po­li­tii­kas­ta, tai joh­tuu sii­tä vain hyvin hyvin vähän, näin väitän.

    Suo­ra valuut­tain­ter­ven­tio näyt­tää minus­ta joten­kin äly­va­paal­ta kei­nol­ta kor­ja­ta ongel­maa. Sil­lä saa­daan aikaan vain se, että kes­kus­pan­kin valuut­ta­va­ran­not kas­va­vat. FEDin reak­tio voi hyvin olla sel­lai­nen, että euron nousu­pai­ne ei hel­li­tä, mut­ta saa­daan inflaa­tio­ta. Ja siis pelk­kää inflaa­tio­ta, ei sitä hyvää, Phi­lip­sin käy­rän inflaatiota. 

    10 pro­sen­tin työt­tö­myys ei joh­du tiu­kas­ta raha­po­li­tii­kas­ta, kos­ka työt­tö­myys ei oli­si tul­lut este­tyk­si edes sil­lä, että EKP oli­si lähet­tä­nyt kai­kil­le käteis­tä. Suo­men työt­tö­myys joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että vien­ti­teol­li­suu­den pain­opis­te on inves­ton­ti­ta­va­rois­sa ja inves­toin­nit laa­haa­vat koko pla­nee­tal­la perässä.

  38. Tie­de­mies:

    Euro on vah­va, en kiis­tä, mut­ta vah­vuus ei joh­du lii­an kireäs­tä kor­ko­po­li­tii­kas­ta, tai joh­tuu sii­tä vain hyvin hyvin vähän, näin väitän.

    häh. Mitä sinä nyt yri­tät väit­tää? Että euron kurs­si ei oli­si alem­pi, jos EKP har­joit­tai­si löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa? Eli, että raha­mark­ki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan vai­ku­tus ei päde?

    Sil­lä saa­daan aikaan vain se, että kes­kus­pan­kin valuut­ta­va­ran­not kasvavat.

    Ja se, että euroo­pas­sa tuo­te­tut asiat ovat hal­vem­pia euroa­lu­een ulko­puo­lel­la, eli siis että nii­den kysyn­tä kas­vaa, eli että useam­mil­la ihmi­sil­lä on töitä.

    FEDin reak­tio voi hyvin olla sel­lai­nen, että euron nousu­pai­ne ei hel­li­tä, mut­ta saa­daan inflaatiota.

    No tämä­hän oli­si ihan lois­ta­vaa, jos kävi­si niin, että euron arvo ei muut­tui­si, mut­ta meil­lä oli­si enem­män euro­ja. Sit­ten­hän niil­lä voi­si ostaa enem­män tava­raa ulkomailta.

    Sen lisäks se on myös hyvä jut­tu, että me saa­tas pelk­kää inflaa­tioo. NBKT on sel­väs­ti alle tren­din. (Kuten on myös inflaa­tio) Se pitää palaut­taa tren­dil­le ennen kuin pitää alkaa puhu­maan inflaa­tion haitallisuudesta.

    Ja toi väi­te sii­tä, että inflaa­tio ei lisäis tuo­tan­toa on ihan tuu­les­ta tem­mat­tu. Ei ne työt­tö­mäks jää­neet ihmi­set oo nyt vaan päät­tä­ny, että ne haluu pitää lomaa. 

    10 pro­sen­tin työt­tö­myys ei joh­du tiu­kas­ta raha­po­li­tii­kas­ta, kos­ka työt­tö­myys ei oli­si tul­lut este­tyk­si edes sil­lä, että EKP oli­si lähet­tä­nyt kai­kil­le käteistä.

    Ai miten niin ei olis tul­lu este­tyks? Jos NBKT ei olis romah­ta­nut 2008, niin mil­lä perus­teel­la näil­lä kai­kil­la teol­li­suu­den aloil­la, joil­la ei oo mitään teke­mis­tä asun­to­kuplan kans­sa, jen­giä olis pitä­ny pot­kia pois?

    Suo­men työt­tö­myys joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että vien­ti­teol­li­suu­den pain­opis­te on inves­ton­ti­ta­va­rois­sa ja inves­toin­nit laa­haa­vat koko pla­nee­tal­la perässä.

    Joo ja miks ne inves­toin­nin laa­haa peräs­sä? Siks, että yht’ äkkiä ihmis­ten pre­fe­rens­sit vaan muut­tu ihan toi­siks? Vai olis­ko kysy­mys sit­ten­kin sii­tä, että NBKT annet­tiin las­kea kuin leh­män häntä?

  39. Tiedemies:“Suomen työt­tö­myys joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että vien­ti­teol­li­suu­den pain­opis­te on inves­ton­ti­ta­va­rois­sa ja inves­toin­nit laa­haa­vat koko pla­nee­tal­la perässä.”

    Näin se on var­sin­kin kone­pa­ja- ja teko­no­lo­gia­teol­li­suu­den osalta. 

    Toi­nen selit­tä­jä on se, että pape­rin hin­nat ovat 2000-luvul­la las­ke­neet tasol­le, jol­la pape­rin val­mis­tus ei oikein enää kan­na­ta Suo­mes­sa. Lisäk­si pape­rin ala­vi­re vai­kut­taa sii­tä suu­res­ti riip­pu­vai­sen suo­ma­lai­sen kemian teol­li­suu­den kan­nat­ta­vuu­teen, sekä muu­hun “pape­riklus­te­riin”.

    Tähän koh­ti tuo täl­lä pals­tal­la pal­jon toi­vot­tu deval­voi­tu­mi­nen saat­tai­si aut­taa. Deval­voi­tu­mi­nen voi­si alen­taa pape­rin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia, mis­tä oli­si etua myy­täes­sä pape­ria. Mut­ta hin­ta deval­voi­tu­mi­ses­ta oli­si meil­le pal­kan­saa­jil­le ja kulut­ta­jil­le koh­tuu­ton. Paree kek­siä mui­ta keinoja.

  40. TM, olen eri miel­tä kor­ko­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­ses­ta euron kurs­siin, EKP on sys­te­maat­ti­ses­ti ollut tiu­kem­pi inflaa­tion eli kor­ko­jen suh­teen kuin muut kes­kus­pank­kit, tot­ta­kai se näkyy kurssissa.

    Yli­pään­sä olen sitä miel­tä että joko kaik­ki mer­kit­tä­vät valuu­tat kel­luu, tai sit­ten nii­den arvo sää­de­tään poliit­ti­ses­ti. Sem­moi­nen jär­jes­tel­mä jos­sa osa kel­luu ja osan kurs­sin mää­rää (ylös­päin) kaup­pa­po­li­tiik­ka on huo­nom­pi kuin kum­pi­kaan nois­ta vaihtoehdoista.

  41. Minua alkaa nyt kum­mek­sut­taa, onko tämä se sama Art­tu­ri kuin aiemmin? 

    Siis se, mitä epäi­len on, että jos EKP yrit­tää valuut­tain­ter­ven­tio­ta, siis ostaa dol­la­rei­ta ad nihi­lum euroil­la, niin FED tekee saman, ja lop­pu­tu­los on vain se, että molem­pien valuut­ta­va­ran­not kas­va­vat, eikä mitään tapahdu. 

    Olem­me kum­mas­sa tilan­tees­sa, kun EKP:n kor­ko­tar­get­ti — hur­ja yksi pro­sent­ti on tääl­lä kir­joit­ta­jien mie­les­tä joten­kin ihmeel­li­sen tark­kaa ja talous­e­lä­mää kurit­ta­vaa raha­po­li­tiik­kaa. Euroa­lu­een inflaa­tio on maas­ta riip­puen jos­sain puo­len ja puo­len­tois­ta pro­sen­tin paik­keil­la. IBOR-korois­sa ei ole inver­toi­tu­mis­ta, eli pit­kä kor­ko on isom­pi kuin lyhyt ja lyhyet ovat reaa­li­kor­koi­na reip­paas­ti negatiiviset. 

    Asun­to­kupla on alka­nut lisäk­si taas kas­vaa, pörs­si­kurs­sit ovat tul­leet ylös luok­kaa 70 pro­sent­tia vuo­den takai­sis­ta. Kul­ta sahaa samois­sa hin­nois­sa kuin krii­sin hui­pul­la 2009. Mie­les­tä­ni täs­sä on kaik­ki ainek­set stag­flaa­tioon, jos usko sii­hen, että kes­kus­pan­kit eivät pääs­tä inflaa­tio­ta hol­tit­to­mak­si, menetetään. 

    Ker­ra­taan nyt vie­lä siis, että minus­ta on ihan tot­ta, että vien­ti­teol­li­suus kär­sii osak­si täs­tä valuu­tan vah­vuu­des­ta, mut­ta kes­kus­pan­kin mah­dol­li­suu­det hel­pot­taa tilan­net­ta aiheut­ta­mat­ta vie­lä suu­rem­pia ongel­mia. Jos ja kun inflaa­tio läh­tee pahas­ti lapa­ses­ta, se voi teh­dä sen hyvin­kin nopeas­ti ja yllättäen.

  42. tpyy­luo­ma:

    TM, olen eri miel­tä kor­ko­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­ses­ta euron kurs­siin, EKP on sys­te­maat­ti­ses­ti ollut tiu­kem­pi inflaa­tion eli kor­ko­jen suh­teen kuin muut kes­kus­pank­kit, tot­ta­kai se näkyy kurssissa.

    Tähän vie­lä tar­ken­nuk­se­na, että Japa­nin kes­kus­pank­ki on vie­lä EKP:täkin tiu­kem­pi ja sekin näkyy jenin kurssissa.

    Yli­pään­sä olen sitä miel­tä että joko kaik­ki mer­kit­tä­vät valuu­tat kel­luu, tai sit­ten nii­den arvo sää­de­tään poliittisesti. 

    Kai tää pätee sun mie­les­tä myös mui­hin kuin vaan rahan hin­toi­hin? Eli jos joku hin­ta (vaik­ka jul­ki­sen lii­ken­teen) ei mää­räy­dy mark­ki­noil­la, niin on sit­ten parem­pi, että muut­kin hin­nat pää­te­tään keskuskomiteassa?

    Vie­lä tie­de­mie­hel­le ja Juhal­le. Kaik­kial­la työt­tö­myys joh­tuu sii­tä, että koko­nais­ky­syn­tä laa­haa peräs­sä ja syy sil­le mik­si koko­nais­ky­syn­tä laa­haa peräs­sä on lii­an tiuk­ka rahapolitiikka.

    Kun toi­mi­jat teke­vät sopi­muk­sia joi­ta ei ole indek­soi­tu NBKT:n kehi­tyk­seen (kuten antaa/ottaa lai­no­ja sopii pal­kois­ta jne.) ja NBKT:n kehi­tys poik­ke­aa voi­mak­kaas­ti odo­tuk­sis­ta, niin kaik­ki nämä sopi­muk­set pitäi­si neu­vo­tel­la uusik­si, jot­ta työt­tö­myys ja RBKT ei laskisi.

    Nyt Juha väit­tää (ja tie­de­mies antaa ymmär­tää) että on hel­pom­paa ja kivut­to­ma­ma­paa vaan odot­taa kaik­kien näi­den sopi­mus­ten lau­kea­mis­ta ja sit­ten uudel­leen neuvottelua.

    Minus­ta on ilmi­sel­vää, että nopeam­pi ja hel­pom­pi tie on vaan palaut­taa NBKT takai­sin tren­dil­leen, niin ihmis­ten ei tar­vit­se odot­taa työt­tö­mä­nä sitä, että palk­ko­jen­las­ku­pai­neet kas­va­vat niin suu­rik­si, että ne todel­la toteu­te­taan. (Voit­te­ko kuvi­tel­la, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja lei­ka­taan esim. 20%?)

  43. Kai tää pätee sun mie­les­tä myös mui­hin kuin vaan rahan hin­toi­hin? Eli jos joku hin­ta (vaik­ka jul­ki­sen lii­ken­teen) ei mää­räy­dy mark­ki­noil­la, niin on sit­ten parem­pi, että muut­kin hin­nat pää­te­tään keskuskomiteassa?

    Se kva­li­fioin­ti “mer­kit­tä­vät valuu­tat” oli sii­nä ihan syys­tä, riip­puu mark­ki­nas­ta. Ja autoi­lun hin­ta muu­ten käy­tän­nös­sä pää­te­tään valtiovarainministeriössä.

  44. Vie­lä tie­de­mie­hel­le ja Juhal­le. Kaik­kial­la työt­tö­myys joh­tuu sii­tä, että koko­nais­ky­syn­tä laa­haa peräs­sä ja syy sil­le mik­si koko­nais­ky­syn­tä laa­haa peräs­sä on lii­an tiuk­ka raha­po­li­tiik­ka.

    Raha­po­li­tiik­ka voi kor­ja­ta tai aiheut­taa vain sel­lai­sia ongel­mia, jot­ka liit­ty­vät rahan hin­taan eli nimel­lis­kor­koon, tai rahan saa­ta­vuu­teen. Kuten sanoin, ja kuten kuka tahan­sa voi tar­kas­taa, reaa­li­kor­ko on täl­lä het­kel­lä negatiivinen. 

    Koko­nais­ky­syn­tä on vähän huo­nos­ti ope­ra­tio­na­li­soi­tu­va käsi­te, ja EKP ei voi nykyi­sel­lään kor­koa alas pai­na­mal­la tai edes ns. Quan­ti­ta­ti­ve easing- poli­tii­kal­la lait­taa rahaa ihmis­ten tas­kuun. Eikä ole vält­tä­mät­tä miten­kään ole­tet­ta­vaa, että edes raha ihmis­ten tas­kus­sa lisäi­si kysyn­tää niil­lä aloil­la, jois­sa on työttömyyttä.

    Kysyn­tää kyl­lä on, mut­ta aloil­la, jois­sa ei ole työt­tö­myyt­tä, vaan päin vas­toin. Asun­to­ra­ken­ta­mi­nen voi täs­sä koh­taa vähän vauh­dit­tua, eli raken­nusa­la voi elpyä, mut­ta esi­mer­kik­si put­ki­mie­hiä yms. on edel­leen vai­kea saa­da, ja hei­dän työn­sä hinn­an­nousul­le on kova pai­ne. Toi­saal­ta, vien­tiy­ri­tys­ten kuri­mus ei ole pel­käs­tä valuut­ta­kurs­sis­ta kiin­ni, vaan inves­toin­ti­ky­syn­tä on huo­noa myös dollarialueella.

    Minus­ta on ilmi­sel­vää, että nopeam­pi ja hel­pom­pi tie on vaan palaut­taa NBKT takai­sin tren­dil­leen, niin ihmis­ten ei tar­vit­se odot­taa työt­tö­mä­nä sitä, että palk­ko­jen­las­ku­pai­neet kas­va­vat niin suu­rik­si, että ne todel­la toteu­te­taan. (Voit­te­ko kuvi­tel­la, että Suo­mes­sa jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja lei­ka­taan esim. 20%?)

    Rahan pai­na­mi­nen on toki hel­pom­pi ja nopeam­pi tie pai­naa reaa­li­pal­kat alas kuin palk­ko­jen leik­kaa­mi­nen. Se ei kui­ten­kaan vie­lä sinäl­lään saa suo­ma­lais­ta kone­pa­ja­teol­li­suut­ta jne. takai­sin jaloil­leen, jos muu­al­la ei halu­ta raken­taa lisää kapa­si­teet­tia. Juu­ri tähän viit­ta­sin stag­flaa­tiol­la. Inflaa­tion pel­ko ei lisää inves­toin­ti­ky­syn­tää, kos­ka tem­poi­le­va inflaa­tio on riski.

  45. Art­tu­ri: “Nyt Juha väit­tää (ja tie­de­mies antaa ymmär­tää) että on hel­pom­paa ja kivut­to­ma­ma­paa vaan odot­taa kaik­kien näi­den sopi­mus­ten lau­kea­mis­ta ja sit­ten uudel­leen neuvottelua.”

    Art­tu­ri, Art­tu­ri.…. minä en ole sano­nut mitään sopi­muk­sis­ta tai neu­vot­te­luis­ta. Kom­men­toit omia aja­tuk­sia­si minun nimis­sä­ni. Ryh­dis­täy­dy nyt

  46. Tie­de­mies:

    Raha­po­li­tiik­ka voi kor­ja­ta tai aiheut­taa vain sel­lai­sia ongel­mia, jot­ka liit­ty­vät rahan hin­taan eli nimelliskorkoon

    Ei. Nimel­lis­kor­ko ei voi las­kea alle nol­lan. Raha­po­li­tii­kal­la voi­daan kas­vat­taa koko­nais­ky­syn­tää vaik­ka korot oli­si­vat­kin nollassa.

    Esim. peri­mäl­lä pank­kien reser­veis­tä kor­koa, osta­mal­la arvo­pa­pe­rei­ta jne.) Sanon tuhan­nen ker­ran: se kor­ko on vaan tavoi­te, ei instru­ment­ti. Sii­nä on tavoit­tee­na se huo­no puo­li, että se ei iki­nä voi olla alle nol­lan, eli se menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä, kun korot las­ke­vat nollaan.

    Noh EKP:lla olis vie­lä ihan tämän kor­ko­ta­voit­teen­kin puit­teis­sa mah­dol­lis­ta aset­taa se matalammalle.

    Kuten sanoin, ja kuten kuka tahan­sa voi tar­kas­taa, reaa­li­kor­ko on täl­lä het­kel­lä negatiivinen.

    No mitä sit­ten? Inflaa­tio on tren­dis­tä jäl­jes­sä (kuten on NBKT:kin), joten raha­po­li­tiik­ka ei ole riit­tä­vän löy­sää. Jos se tar­koit­taa, että reaa­li­ko­rot pai­nu­vat vie­lä alem­mak­si, niin entä sitten?

    EKP ei voi nykyi­sel­lään kor­koa alas pai­na­mal­la tai edes ns. Quan­ti­ta­ti­ve easing- poli­tii­kal­la lait­taa rahaa ihmis­ten taskuun. 

    No tot­ta­kai voi. Jos minä ostan sinul­ta jotain ja mak­san takai­sin rahal­la, niin kyl­lä se raha menee sinun tas­kuun. Ei sii­tä pää­se mihinkään.

    Eikä ole vält­tä­mät­tä miten­kään ole­tet­ta­vaa, että edes raha ihmis­ten tas­kus­sa lisäi­si kysyn­tää niil­lä aloil­la, jois­sa on työttömyyttä.

    No jos työt­tö­myys rajoit­tui­si pel­käs­tään niil­le aloil­le, jois­sa on teh­ty vir­hei­tä kysyn­nän (ali)arvioimisessa, niin oli­sit oikeas­sa. Nyt kui­ten­kin sat­tuu ole­maan niin, että koko­nais­ky­syn­tä on las­ke­nut voi­mak­kaas­ti, eli työs­tä on pula kai­kil­la aloilla.

    Kysyn­tää kyl­lä on, mut­ta aloil­la, jois­sa ei ole työttömyyttä, 

    No tot­ta­kai aina siel­lä on enem­män kysyn­tää, jos mää­rit­te­let sen täl­leen tautologisesti.

    Toi­saal­ta, vien­tiy­ri­tys­ten kuri­mus ei ole pel­käs­tä valuut­ta­kurs­sis­ta kiin­ni, vaan inves­toin­ti­ky­syn­tä on huo­noa myös dollarialueella.

    häh? Väi­tät, että dol­la­ria­lu­eel­la ei olis enem­män kysyn­tää euroop­pa­lai­sil­le inves­toin­ti­hyö­dyk­keil­le, jos euron kurs­si olis alem­pi? (Eli siis, että kysyn­tä ei rea­goi hintoihin…)

    Inflaa­tion pel­ko ei lisää inves­toin­ti­ky­syn­tää, kos­ka tem­poi­le­va inflaa­tio on riski.

    Hmmm… mä omas­ta mie­les­tä­ni puol­lus­tan vakaa­ta inflaa­tioo, ja mun näh­däk­se­ni sä yri­tät puhua tem­poi­le­van inflaa­tion puo­les­ta. Jos inflaa­tio­ta ei palau­te­ta tren­diu­ral­leen, niin se tar­koit­taa, että inflaa­tio-odo­tuk­set tem­poi­lee. Ja ne on nimen omaan odo­tuk­set, jot­ka vai­kut­ta­vat investointeihin.

  47. Ei. Nimel­lis­kor­ko ei voi las­kea alle nol­lan. Raha­po­li­tii­kal­la voi­daan kas­vat­taa koko­nais­ky­syn­tää vaik­ka korot oli­si­vat­kin nol­las­sa.

    Min­kä kysyn­tää? Raha­po­li­tiik­ka on saa­nut jo asun­to­jen hin­nat nousuun. Monel­la alal­la on työ­voi­ma­pu­laa, työt­tö­myys on alakohtaista.

    Kor­ko on tavoi­te sik­si, että kor­ko vai­kut­taa sii­hen, kan­nat­taa­ko jokin inves­toin­ti vai ei. Reaa­li­kor­ko on täs­sä kysy­myk­ses­sä olen­nai­nen. Vaik­ka nimel­lis­kor­ko ei voi olla nega­tii­vi­nen, reaa­li­kor­ko voi olla, ja se on nyt. 

    CPI on muu­ten raket­ti­mai­ses­sa nousus­sa: se on puo­les­sa vuo­des­sa kivun­nut puo­li­sen­tois­ta pro­sent­tiyk­sik­köä, noin ‑0.5 pro­sen­tis­ta pro­sent­tiin täl­lä het­kel­lä. Jos inflaa­tio jat­kaa kas­vu­aan tämä voi vai­kut­taa odo­tuk­siin. Sen jäl­keen, jos inflaa­tio halu­taan kesyt­tää, on edes­sa mato­kuu­ri. Korot ovat nyt pro­sen­tis­sa, mitä luu­let, että inves­toin­ti­ky­syn­näl­le tapah­tuu, jos se nos­te­taan vii­teen prosenttiin? 

    Vai pitäi­si­kö pääs­tä jol­le­kin 10% tra­jek­to­rial­le, jos­sa rahan arvo puo­lit­tuu seit­se­mäs­sä vuo­des­sa, kuten 70-luvul­la? Mitä tämä tekee sääs­tä­mi­sas­teel­le ja vas­taa­vas­ti inves­toin­neil­le pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä? Siis en puhu nyt sii­tä pit­käs­tä aika­vä­lis­tä jol­la kaik­ki ovat kuol­leet, vaan sii­tä aika­vä­lis­tä, jol­la ihmi­set teke­vät pää­tök­siä kou­lut­tau­tu­mi­ses­ta, raken­ta­mi­ses­ta, työ­pai­kan­vaih­dos­ta, jne, siis vuo­si­kym­me­nen mitasta. 

    Inflaa­tio on tren­dis­tä jäl­jes­sä, kos­ka inflaa­tio näkyy vas­ta vii­veel­lä. (joo joo, sii­nä kuu­lui­si olla “p”) Me voim­me vain arva­ta, mitä inflaa­tio on nykyi­sel­lä raha­po­li­tii­kal­la vuo­den pääs­tä. Minä sanoi­sin, että tavoi­tear­von (2%) paik­keil­la mennään. 

    Väi­tät, että dol­la­ria­lu­eel­la ei olis enem­män kysyn­tää euroop­pa­lai­sil­le inves­toin­ti­hyö­dyk­keil­le, jos euron kurs­si olis alem­pi? (Eli siis, että kysyn­tä ei rea­goi hintoihin…)

    Jos uusia pape­ri­ko­nei­ta ei raken­ne­ta, vaan toi­mi­via van­ho­ja­kin myy­dään romu­rau­dak­si, niin hin­nan alen­ta­mi­nen ei auta. Sama pätee yllät­tä­vän moneen inves­toin­ti­hyö­dyk­kee­seen täl­lä het­kel­lä. Jos jon­kun tava­ran val­mis­ta­jal­la on tar­vet­ta keven­tää varas­to­jaan ja pitää koneet sei­so­mas­sa, ei hän osta uut­ta konet­ta, vaik­ka sai­si sen ilmaiseksi. 

    Ote­taan esi­mer­kik­si USA:n CPI:
    http://www.bls.gov/news.release/cpi.nr0.htm

    Näyt­tä­vät­kö nuo luvut sinus­ta sel­lai­sil­ta, että löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa tarvittaisiin? 

    Kat­so­taan­pa euro-alu­een inflaatiorakennetta:
    http://www.ecb.int/ecb/educational/hicp/html/chart2.en.html

    Point­ti­na on, että talou­des­sa on vinou­mia, kos­ka osal­la alois­ta hin­nat nouse­vat kovaa­kin ja osal­la ne putoa­vat. Tähän suh­teel­li­seen muu­tok­seen ei vai­ku­ta aina­kaan raken­ta­vas­ti se, että rahaa pai­ne­taan, kos­ka inflaa­tio rea­goi usein odo­tuk­siin epälineaarisesti. 

    Minul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että teh­dään löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa niin, että pidet­tään huo­li rahoi­tuk­sen jat­ku­vuu­des­ta yms., mut­ta Phi­lip­sin käy­rä ei nyt vaan toi­mi, so. inflaa­tio­ta tuot­ta­mal­la ei saa­da aikaan työl­li­syyt­tä. Se teo­ria osoit­tau­tui vää­räk­si jo 70-luvul­la. Ja vaik­ka Vol­ke­rin tiuk­ka raha­po­li­tiik­ka tuot­ti työt­tö­myyt­tä het­kek­si, inflaa­tio saa­tiin USA:ssa pai­net­tua mel­ko alas 1980-luvul­la ja sitä seu­ran­neet yli kak­si vuo­si­kym­men­tä oli­vat mel­ko run­saan talous­kas­vun aikaa (ns. great moderation). 

    Nyt voi­daan vali­ta, teh­dään­kö niin­kuin 70-luvul­la ja pääs­tel­lään mene­mään, vai ei.

  48. Anteek­si maa­lai­suu­te­ni, mut­ta NBKT on nyt ile­mi­ses­ti nomi­naa­li­sen bkt:n kas­vu, eli reaa­li­nen BKT:n kas­vu plus inflaatio?

    Ja jos oikein tajusin, niin Art­tu­rin point­ti­na oli, että nomi­naa­li­nen BKT pitäi­si pitää tren­dil­lään (jon­ka alla se nyt on), vaik­ka se sit­ten pitäi­si teh­dä inflaa­tio­ta nos­ta­mal­la kun RBKT on pak­ka­sel­la. Syy­nä tähän oli, että:
    * Työ­eh­to- ja lai­na­so­pi­muk­set on teh­ty tie­tyl­lä ole­tuk­sel­la NBKT:n kas­vus­ta, ja ne ovat nyt “huo­no­ja”
    * Tämä saa valuu­tan arvon käyt­täyt­täy­ty­mään oikein, eli täs­sä tapauk­ses­sa laskemaan.
    * Ehkä jotain muu­ta, joka meni minul­ta ohi?

    Minua nyt vähän hämää, että eikös NBKT ole tavan­nut heit­te­leh­tiä ennen­kin? Ei sil­lä mitään kovin ahdas­ta put­kea oikein ole, joten tren­dil­le palaut­ta­mi­ses­ta puhu­mi­nen kuu­los­taa vähän liioitellulta.

    Myös argu­men­taa­tio tun­tuu samal­ta, jol­la puo­lus­tet­tiin deval­vaa­tio­ta; kel­lu­van euron kans­sa se vaan pitää teh­dä eri mani­pu­laa­tio­kei­noin. En nyt väi­tä talous­po­li­tii­kas­ta tar­peek­si ymmär­tä­vä­ni, mut­ta sii­hen oli kai ihan hyviä syi­tä, mik­si deval­vaa­tio­po­li­tii­kas­ta halut­tiin luo­pua. Mik­si nyt oli­si eri tilanne?

    (käy­tin tuos­sa nyt NBKT:tä ja sen kas­vua ris­tiin, mut­ta niin­hän kaik­ki aina tekevät)

  49. tie­de­mies:

    Min­kä kysyntää?

    Kai­ken pait­si rahan. Voi­daan myös sanoa, että raha­po­li­tii­kal­la voi­daan vähen­tää rahan kysyntää.

    Kor­ko on tavoi­te sik­si, että kor­ko vai­kut­taa sii­hen, kan­nat­taa­ko jokin inves­toin­ti vai ei.

    No joo vai­kut­taa sii­hen toki kor­ko­kin, mut­ta ei pidä unoh­taa myös­kään sen inves­toin­nin tuot­to­ja. Eli inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­taa sekä kus­tan­nuk­set, että hyö­dyt. Ei pel­kät kustannukset.

    CPI on muu­ten raket­ti­mai­ses­sa nousus­sa: se on puo­les­sa vuo­des­sa kivun­nut puo­li­sen­tois­ta pro­sent­tiyk­sik­köä, noin ‑0.5 pro­sen­tis­ta pro­sent­tiin täl­lä hetkellä.

    Eli rahan arvo las­kee alle EKP:n tavoi­te­no­peu­den. Sen lisäk­si rahan arvon taso on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin sen tren­din mukai­nen taso. Ja tämän perus­teel­la sinä vas­tus­tat raha­po­li­tii­kan löysentämistä!?!?

    Korot ovat nyt pro­sen­tis­sa, mitä luu­let, että inves­toin­ti­ky­syn­näl­le tapah­tuu, jos se nos­te­taan vii­teen prosenttiin?

    No jos kor­ko­ja ei nos­te­ta vii­teen pro­sent­tiin sinun suo­si­tuk­ses­ta lii­an aikai­sen, niin tus­kin sen kummempaa.

    Vai pitäi­si­kö pääs­tä jol­le­kin 10% tra­jek­to­rial­le, jos­sa rahan arvo puo­lit­tuu seit­se­mäs­sä vuo­des­sa, kuten 70-luvulla?

    No ei tie­ten­kään. 0% tra­jek­to­ri­kin olis ihan ok, kun­han sii­hen siir­ty­mis­tä ei toteu­te­ta just sil­loin, kun talou­des­sa on muu­ten­kin vai­kee­ta eikä näin yllät­täen ja nopeesti.

    Inflaa­tio on tren­dis­tä jäl­jes­sä, kos­ka inflaa­tio näkyy vas­ta viiveellä.

    Inflaa­tio ei näy vii­veel­lä. Se näkyy TIPS:eissä ja Rans­kan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­sa bon­deis­sa reaaliajassa.

    Näyt­tä­vät­kö nuo luvut sinus­ta sel­lai­sil­ta, että löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa tarvittaisiin?

    Tren­di-inflaa­tio on 2–3% vuo­des­sa. 2008 inflaa­tio on ollu ‑0.1% ja 2009 se oli 2.7% Eli kah­des­sa vuo­des­sa ollaan n. 2,4% tren­diä jäl­jes­sä. Minus­ta näyt­täi­si sil­tä, että meil­lä tar­vit­tai­siin löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa. Mil­lä perus­teel­la sitä ei pitäi­si löysentää?

    Tähän suh­teel­li­seen muu­tok­seen ei vai­ku­ta aina­kaan raken­ta­vas­ti se, että rahaa pai­ne­taan, kos­ka inflaa­tio rea­goi usein odo­tuk­siin epälineaarisesti.

    Har­vi­nai­sen vai­keak­si tämän suh­teel­li­sen muu­tok­sen tekee se, että kes­kus­pan­kit pitä­vät raha­po­li­tiik­kaa aivan lii­an tiu­kal­la, jon­ka seu­rauk­se­na myös aloil­la joil­la ei ole mitään tar­vet­ta muu­tok­siin jen­gi on työt­tö­mä­nä. Muu­tos toteu­tui­si huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min, jos NBKT annet­tais kas­vaa tren­dil­lään, eikä ale­ta yht äkkiä pie­nen­tä­mään kokonaiskysyntää.

    Phi­lip­sin käy­rä ei nyt vaan toi­mi, so. inflaa­tio­ta tuot­ta­mal­la ei saa­da aikaan työl­li­syyt­tä. Se teo­ria osoit­tau­tui vää­räk­si jo 70-luvul­la. Ja vaik­ka Vol­ke­rin tiuk­ka raha­po­li­tiik­ka tuot­ti työt­tö­myyt­tä hetkeksi

    Niin minä en aina­kaan väi­tä että Phi­lip­sin käy­rä toi­mi­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Lyhyel­lä aika­vä­lil­le se sen sijaan toi­mii, kuten esi­merk­ki­si­kin osoittaa.

    Eli ker­tauk­sek­si: minä en halua, että meil­lä on noin yli­pään­sä kor­kea inflaa­tio. Minä haluan, että kes­kus­pank­ki pitää inflaa­tion tasai­se­na ja mark­ki­noi­den odo­tus­ten mukai­se­na. Jos kes­kus­pank­ki ei pidä mark­ki­noi­den odo­tuk­sis­ta, niin se voi pik­ku­hil­jaa, varo­vas­ti ja täy­den jul­ki­suu­den saat­te­le­ma­na poi­ke­ta mark­ki­noi­den odo­tuk­sis­ta. (Esim. täl­lä het­kel­lä EKP tavoit­te­lee 2% inflaa­tio­ta. Se voi siir­tyä 1% tren­dil­le, jos se halu­aa, kun­han se ei tee sitä kes­kel­lä pank­kion­gel­mia ja puo­len vuo­den aikana.)

    Otso kive­käs:

    Anteek­si maa­lai­suu­te­ni, mut­ta NBKT on nyt ile­mi­ses­ti nomi­naa­li­sen bkt:n kas­vu, eli reaa­li­nen BKT:n kas­vu plus inflaatio?

    Njoo… Mä en ees oikein tie­dä mitä reaa­li­nen bkt:n kas­vu on, kun aina­han sitä mita­taan rahas­sa? Nomi­naa­li­nen bkt on siis tuo­tet­tu­jen hyö­dyk­kei­den arvo rahassa.

    Mut siis joo juu­ri tuo­ta mä yri­tin sanoo. (Tosin en mä tos­ta valuu­tas­ta oikein ymmärtänyt…)

    Ei sil­lä mitään kovin ahdas­ta put­kea oikein ole, joten tren­dil­le palaut­ta­mi­ses­ta puhu­mi­nen kuu­los­taa vähän liioitellulta.

    Eihän se tren­dil­le palaut­ta­mi­nen lii­ty juu­ri miten­kään sii­hen onko sil­lä ahdas put­ki vai ei.

    Kyse on sii­tä, että aloi­te­taan­ko me nyt ikään kuin nol­las­ta (ymmär­tääk­se­ni tie­de­mie­hen ehdo­tus) ja hyväk­sy­tään, että joo ihmi­siä on ihan älyt­tö­mäs­ti työt­tö­mä­nä, kun niil­le on neu­vo­tel­tu lii­an isot pal­kat vai että ote­taan kiin­ni NBKT:n aikai­sem­pi las­ku, niin että sen taso vas­taa sitä tasoa mil­lä ole­tuk­sil­la pal­kat on neu­vo­tel­tu. (mun ehdotus)

    Myös argu­men­taa­tio tun­tuu samal­ta, jol­la puo­lus­tet­tiin devalvaatiota

    No jos kes­kus­pan­kin yllät­tä­vän poli­tii­kan seu­rauk­se­na rahan arvo nousee odot­ta­mat­to­mas­ti (ja aiheut­taa työt­tö­myyt­tä ja vai­keuk­sia velal­li­sil­le), niin deval­vaa­tio on ihan hyvä juttu.

    Ei tämä ole mikään ylei­nen deval­vaa­tion tai kor­kea inflaa­tion puollustus.

  50. Tur­ha kie­mur­rel­la, vah­va euro tekee tuon­ti­ta­va­rois­ta hal­vem­pia ja vien­nis­tä epäe­dul­li­sem­paa. Suo­men kal­tai­sel­le maal­le erit­täin kum­mal­lis­ta, että anne­taan raha­po­li­tiik­ka jol­le­kin ulko­puo­li­sel­le. Vaan miten Katai­nen nyt sanoi­kaan; “mis­sä oli­sim­me ilman euroa” — tar­koit­ti var­maan tahat­to­mas­ti, että miet­ti­kää, jos mm. mul­la oli­si ollut valta.

  51. Vie­lä tie­de­mie­hel­le ja Juhal­le. Kaik­kial­la työt­tö­myys joh­tuu sii­tä, että koko­nais­ky­syn­tä laa­haa peräs­sä ja syy sil­le mik­si koko­nais­ky­syn­tä laa­haa peräs­sä on lii­an tiuk­ka rahapolitiikka”

    Yhte­nä työt­tö­myys­la­ji­na tun­ne­taan myös ns kit­ka­työt­tö­myys eli mitä dynaa­mi­sem­mat ovat työ­mark­ki­nat niin sitä enem­män on kit­ka­työt­tö­myyt­tä eli aina on ihmi­siä, jot­ka ovat juu­ri menet­tä­neet työn­sä ja etsi­vät uut­ta työ­tä, mut­ta eivät ole vie­lä löy­tä­neet ta etsi­vät parempaa.
    Kit­ka­työt­tö­myy­den mää­rä rii­puu pal­jon­ko työ­suh­tei­ta päät­tyy ja miten hidas on yri­tys­ten työhönottobyrokratia.
    Mui­ta­kin vai­kut­ta­via syi­tä on, mut­ta kos­ka uudel­len­työl­lis­ty­mi­sen aika ei ole kos­kaan 0 päi­vää niin aina on työttömiä.

    Eli mitä dynaa­mi­sem­mat ovat työ­mark­ki­nat, sitä enem­män on työttömiä

  52. Esi­mer­kik­si Sto­ra Enso on sul­ke­nut Suo­mes­ta teh­tai­ta ja kes­kit­tä­nyt tuo­tan­to­aan Ruot­siin vah­van euron vuoksi. ”

    Kel­lu­van valuu­tan etu on kiis­tä­mä­tön. Esim 10 % palk­ka­de­val­vaa­tio eli palk­ko­jen alen­nus pie­nen­tää Suo­mes­sa tuot­teen hin­taa vain n 1% mut­ta Ruot­sin kruu­nun kel­lun­ta 10 % alas­päin pie­nen­tää tuot­teen hin­taa 7–8 % riip­puen tuot­tee­seen koh­dis­tu­vis­ta tuonninkuluista.
    Suo­mes­sa muut kulut eivät jous­ta m, eivät eten­kään kii­ne­tät, joten pal­kan­alen­nuk­sil­la pitä­si kataa myös mui­den kulu­jen jous­tot eli pal­kat pitä­si nol­la­ta ja siir­tyä orjatyöyhteiskuntaan.
    Kuten on jo pit­käl­ti tehtykin.
    Jo 70000 ihmis­tä tekee pal­ka­ton­ta työ­tä ja liki 100000 pal­kal­la, jon­ka mak­saa yhteis­kun­ta palk­ka­tu­ke­na työ­nan­ta­jal­le aina­kin osittain

  53. Kaik­kial­la muu­al­la kuin Höl­mö­läs­sä deval­voi­mi­nen on lap­sel­li­sen help­poa. Pai­naa vaan rahaa ja alkaa osta­maan mui­ta valuuttoja”

    Näin on, USA ei ole aina edes välit­tä­nyt, kuka pai­naa dol­la­rei­ta , vää­rät ovat olleet yhtä hyviä kuin aidotkin

  54. Lisäk­si voi­sim­me olet­taa, että kun euros­ta on tul­lut maa­il­man­kau­pan pää­va­luut­ta, kaik­ki euro­mai­den otta­mat lai­nat sidot­tai­siin euroon. Tämä loi­si vakaan ja tur­val­li­sen poh­jat kansantaloudelle.”

    Öljy­kaup­pa ja muu­kin maa­il­man­kaup­pa on sidot­tu pää­asias­sa dol­la­riin, joten USA on aina kyen­nyt suo­jaamn omat etun­sa käy­mäl­lä kaup­paa vain dol­la­reis­sa, ris­kit ovat jää­neet muille.
    Ira­kin saar­to ja sota syt­tyi sen takia, ettäI­rak oli siir­ty­mäs­sä öljy­kau­pas­sa euroon, sama syy ajaa Iar­nia­kin sivuraiteelle

  55. TM, se että joil­lain aloil­la on työ­voi­ma­pu­la ei ole mikään argu­ment­ti pie­nem­män inflaa­tion, tai suu­rem­man, puo­les­ta. Ja osak­kei­den hinn­an­nousua toki selit­tää aiem­pi romahdus.

    Krug­ma­nil­ta muu­ten mie­len­kiin­toi­nen blo­gaus tois­sa­päi­vä­nä tähän ket­juun liit­tyen, lyhyt summaus:
    — Blanc­hard uusim­mas­saan esit­tää että kes­kus­pank­kien inflaa­tio­ta­voi­te on ollut lii­an pie­ni kos­ka kor­ko­ja ei ole ollut tilaa las­kea tarpeeksi
    — Krug­man tote­aa että nimel­lis­palk­ko­jen las­ke­mi­nen pit­käl­lä­kin aika­vä­lil­lä on vai­ke­aa, joten kor­keam­pi inflaa­tio voi olla työl­li­syy­den kan­nal­ta parem­pi. Mie­len­kiin­toi­nen ajan­koh­tais­huo­mio on että tämä pätee myös euroa­lu­een reu­na­mai­hin, Krei­kan, Irlan­nin, Espan­jan, jne. oli­si hel­pom­pi las­kea reaa­li­palk­ko­ja jos koko euroa­lu­een inflaa­tio oli­si suurempi.
    http://krugman.blogs.nytimes.com/

  56. Ei Krei­kan pet­ku­tuk­set koko­naan ole kreik­ka­lais­ten kek­si­miä. Eikös Sak­sa ja Rans­ka­kin mani­pu­loi­neet omien kan­san­ta­louk­sien­sa luku­ja luo­val­la taval­la jo vuon­na 1997? Sitä pie­net peräs­sä, mitä isot edellä.

    Ja haas­kal­la ovat tie­ten­kin olleet myös Wall Stree­tin ahneet pank­kii­rit, jot­ka ovat tiet­tä­väs­ti vetä­neet välis­tä hui­kei­ta voit­to­ja Krei­kan inno­va­tii­vi­sis­ta lainajärjestelyistä.

    Jos yri­tyk­sis­sä har­ras­te­taan luo­vaa kir­jan­pi­toa, niin sii­tä saa hel­pos­ti lin­na­tuo­mion. Mut­ta poli­ti­koil­le kaik­ki näyt­tää ole­van sal­lit­tua. Kukaan ei jou­du vastuuseen.

  57. Art­tu­ri:

    Minä haluan, että kes­kus­pank­ki pitää inflaa­tion tasai­se­na ja mark­ki­noi­den odo­tus­ten mukaisena. 

    Mik­si ihmees­sä? Ei kai sil­lä ole mark­ki­noi­den kan­nal­ta pas­kan­kaan väliä, mitä kes­kus­pank­ki tekee, kun­han toi­min­ta on ennus­tet­ta­vaa. Ja se ei pitäi­si tul­la kenel­le­kään yllä­tyk­se­nä, että Sak­san kes­kus­pank­ki on tiu­kem­pi inflaa­tio­ta vas­taan kuin useim­mat muut pankit.

    Eipä sil­ti, kyl­lä EKP:n toi­min­ta mie­les­tä­ni muis­tut­taa vähän samaa kuin Suo­men pan­kin toi­min­ta 80-luvun lopus­sa: ulko­po­li­tiik­ka sane­lee, eivät­kä talou­del­li­set rea­li­tee­tit. Suo­men piti pääs­tä EY:hyn, euron pitää ottaa maa­il­man­va­luu­tan ase­ma. Samat soin­nut, eri bändi.

    Tie­de­mies: olet­ko var­ma, ettei se asun­to­jen hin­nan nousu joh­du sii­tä, että kaik­ki odot­ta­vat poik­keuk­sel­li­sen rank­kaa inflaa­tio­ta (suh­tees­sa kor­koon) tule­vai­suu­des­sa? Aina­kin minus­ta se näyt­tää aika selviöltä.

    Kari

  58. Inflaa­tio ei näy vii­veel­lä. Se näkyy TIPS:eissä ja Rans­kan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­sa bon­deis­sa reaa­lia­jas­sa.

    Vaan kun ei näy. TIP­Seis­sä näky­vät inflaa­tio-odo­tuk­set, ihan mää­ri­tel­män mukaan. 

    Teo­rioi­ta on mon­ta, mut­ta ote­taan täs­sä rii­sut­tu ratio­naa­lis­ten odo­tus­ten mal­li. Sovi­taan, että kes­kus­pank­ki pys­tyy mää­rää­mään nimel­lis­ko­ron. Ole­te­taan, että inflaa­tio riip­puu raha­mää­rän kas­vus­ta m, joka riip­puu odo­te­tus­ta reaa­li­ko­ros­ta. Odo­tet­tu reaa­li­kor­ko taa­sen riip­puu inflaa­tio-odo­tuk­ses­ta ja sii­tä, mikä on odo­tet­tu nimelliskorko.

    Kes­kus­pan­kin uskot­ta­vuus inflaa­tio­ta­voit­teen suh­teen on tär­ke­ää, kos­ka jos ihmi­set odot­ta­vat isoa inflaa­tio­ta, tar­vi­taan isom­pi nimel­lis­kor­ko, jot­ta raha­mää­rä ei kas­vai­si yhtä rajus­ti. Jos inflaa­tio-odo­tuk­set ovat suu­ret, nii­den pai­na­mi­nen alas vaa­tii raju­ja liik­kei­tä, vrt. Vol­ke­rin FED — nimel­lis­kor­ko hinat­tiin het­kek­si jon­ne­kin 15 pro­sen­tin paikkeille.

    Kun rahoi­tus­krii­si iski, lai­no­ja halut­tiin kela­ta takai­sin. Tämä vai­kut­taa suo­raan liik­keel­lä ole­van rahan mää­rään, kos­ka lai­nan mak­sa­mi­nen takai­sin pois­taa rahaa sys­tee­mis­tä. Tämä pie­nen­si inflaa­tio­ta 2008–2009.

    EKP:n inflaa­tio­ta­voi­te on “kar­van ver­ran alle 2 pro­sent­tia”. Täs­tä tulee itse­ään toteut­ta­va ennus­te pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, jos EKP rea­goi uskot­ta­vas­ti. Mei­dän mie­li­pi­de-erom­me täs­sä asias­sa voi­daan oikeas­taan kiteyt­tää sii­hen, ovat­ko odo­tuk­set ehti­neet ank­ku­roi­tua alle kah­den pro­sen­tin. Minä väi­tän, että eivät ole, kos­ka inflaa­tio kii­pe­si vii­me vuo­den lopul­la jo hyvin nopeas­ti ja voi tänä vuon­na jo osua sii­hen parin pro­sen­tin tavoit­tee­seen. Jos se toteu­tuu, niin reaa­li­kor­ko on tänä vuon­na reip­paas­ti nega­tii­vi­nen, lyhyet korot — ne joil­la fir­mo­jen rat­taat pide­tään pyö­ri­mäs­sä — ovat sitä jo nyt. 

    Asun­to­mark­ki­nat ovat jo elpy­neet — itsea­sias­sa yli­kuu­men­tu­neet, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt yli vuo­den 2007 lopun kupla­hin­noit­te­lus­ta. Yli­kuu­men­tu­mi­nen joh­taa sykli­syy­den pahe­ne­mi­seen esi­mer­kik­si raken­nusa­lal­la. Uusi kupla aiheut­taa sit­ten vie­lä pahem­man työt­tö­myy­saal­lon, rahoi­tus­krii­sin jne. Ja Kari: Kyl­lä, minä itsea­sias­sa luu­len, että ihmi­set odot­ta­vat tosi­aan inflaa­tio­ta ja sik­si ovat val­mii­ta mak­sa­maan hil­lit­tö­miä sum­mia asun­nois­ta juu­ri nyt.

    Mik­si Dol­la­ri sit­ten on niin heik­ko? Vaih­toeh­to­ja on kol­me: ensim­mäi­nen on, että dol­la­rin tule­vas­ta inflaa­tios­ta odo­te­taan suu­rem­paa kuin Euron koh­dal­la. Toi­nen on, että dol­la­rin ase­ma esi­mer­kik­si öljy­kau­pan valuut­ta­na ja reser­vi­va­luut­ta­na on heikkenemässä. 

    Kol­mas taas on, että kyse on niin sano­tus­ta overs­hoo­ting-ilmiös­tä. (Ks. esim. Romer, Advanced Mac­ro, 5.2) Sii­nä koron, valuut­ta­kurs­sin ja odo­tus­ten takai­sin­kyt­ken­nät aiheut­ta­vat valuut­ta­kurs­si­hei­lah­duk­siin lyhyen aika­vä­lin voi­mak­kai­ta­kin hei­lah­duk­sia, so. kurs­si rea­goi odo­tus­ten muu­tok­seen oskil­loi­mal­la pit­kän aika­vä­lin odo­tuk­sen ympä­ril­lä het­ken. En tie­dä, onko mal­lin dynaa­mi­sia para­met­re­ja kuin­ka tark­kaan esti­moi­tu, mut­ta point­ti on, että dol­la­rin hei­lah­dus alas­päin voi olla täl­lai­nen hei­lah­dus ja ainoas­taan kuvas­taa hidas­ta ole­tus­ten konvergoitumista. 

    Kes­kei­nen argu­ment­ti­ni valuut­tain­ter­ven­tioi­ta vas­taan siis on, että 

    a) inflaa­tio on nousus­sa ja odo­tuk­set voi­vat olla jo nyt yli­mi­toi­te­tut, joten inflaa­tio­pai­nei­den lisää­mi­nen voi olla hyvin huo­no idea.
    b) valuut­ta­kurs­sien “epä­suh­ta” voi olla hyvin lyhy­tai­kai­nen ilmiö, eten­kin kun mak­ro­lu­vut, kuten BKT:n kas­vu, vien­ti jne. isoil­la talous­a­lueil­la muut­tu­vat nopeas­ti. Inter­ven­tio voi häi­ri­tä aset­tu­mis­ta tehok­kaal­le tasolle.

    Kun puhun pit­käs­tä aika­vä­lis­tä, puhun vuo­den-kah­den jän­tees­tä, en vuo­si­kym­me­nis­tä. Raha­po­li­tiik­kaa voi teh­dä toki viik­ko- tai päi­vä­tah­dil­la, ja niin oli tar­peen­kin kun pank­ki­jär­jes­tel­mä oli romah­ta­mas­sa. Mut­ta nyt ei ole kyse sii­tä. Vaik­ken ole mikään liber­taa­ri tai itä­val­ta­lai­sen kou­lu­kun­nan fani, niin sel­lai­nen peri­aa­te kui­ten­kin on ter­ve pitää mie­les­sä, että jul­ki­sen val­lan on mah­do­ton­ta tai aina­kin äärim­mäi­sen vai­ke­aa luo­da mitään tyh­jäs­tä ja toi­saal­ta äärim­mäi­sen help­po moka­ta isosti.

  59. tpyy­luo­ma: just noin.

    Kari:

    Ei kai sil­lä ole mark­ki­noi­den kan­nal­ta pas­kan­kaan väliä, mitä kes­kus­pank­ki tekee, kun­han toi­min­ta on ennustettavaa.

    No suun­nil­leen näin. Sik­si sen teke­mis­ten pitää­kin olla mark­ki­noi­den odo­tus­ten mukais­ta, eli ennustettavaa.

    (Peri­aat­tees­sa 0% inflaa­tio on parem­pi kuin mikä tahan­sa muu inflaa­tio, jos kes­kus­pan­kit osaa­vat toi­mia 0‑koron läheisyydessä…)

    Ja se ei pitäi­si tul­la kenel­le­kään yllä­tyk­se­nä, että Sak­san kes­kus­pank­ki on tiu­kem­pi inflaa­tio­ta vas­taan kuin useim­mat muut pankit.

    Joo var­maan kukaan ei yllät­ty­nyt sii­tä, että EKP on tiu­kem­pi kuin FED.

    Täl­lä ei ole kui­ten­kaan mitään mer­ki­tys­tä mark­ki­noil­la, vaan sil­lä kuin­ka tiuk­ka EKP on ja se var­maan tuli aika monel­le yllä­tyk­se­nä, kun ker­ta työt­tö­myys räjäh­ti käsiin ja tuo­tan­to laskee.

  60. Sen ver­ran Krug­ma­nin argu­men­tis­ta vie­lä, että hän on omal­ta osal­taan oikeas­sa sii­nä suh­tees­sa, että yksi ja sama raha­po­li­tiik­ka on Euroo­pan kan­nal­ta ongel­mal­li­nen ja olen täy­sin samaa miel­tä myös syistä.

    Esi­merk­ki­nä hän käyt­ti Espan­jaa: Espan­jas­sa oli voi­ma­kas asun­to­kupla ja asun­to­ra­ken­ta­mi­nen kuu­me­ni rajus­ti. Tämä tuot­ti pal­jon suu­rem­paa inflaa­tio­ta kuin euroa­lu­eel­la kes­ki­mää­rin, kos­ka työ­voi­man mark­ki­nat eivät toi­mi har­mo­ni­ses­ti; sak­sa­lai­set rak­sa­mie­het eivät läh­de Espan­jaan töi­hin. Espan­jas­sa oli­si tar­vit­tu tiu­kem­paa kor­ko­po­li­tiik­kaa nousu­kau­del­la, mut­ta sak­sa­lais­ten sääs­tä­väi­syys ruok­ki nyt Espan­jan raken­nusa­lan kuu­men­tu­mis­ta. Krei­kas­sa taas val­tio pis­ti hai­se­maan tois­ten rahoilla. 

    Nyt herää­kin kysy­mys, että onko täs­sä nyt muka tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta hoi­taa Espan­jan työl­li­syyt­tä ja Suo­men vien­ti­teol­li­suut­ta sil­lä, että vie­dään sak­sa­lai­sil­ta sääs­töt? En näe täs­sä oikein mitään point­tia, sel­lai­sen tem­pun voi teh­dä vain ker­ran suku­pol­ves­sa. Ilkeäs­ti voi­sin sanoa, että euroa­lue pär­jää ilman Kreik­kaa, jopa ilman Espan­jaa. Mut­ta ilman Sak­saa, ei niinkään.

  61. Kyl­lä­hän se sää­lik­si käy noi­ta sak­sa­lai­sia, kun ensin joku hui­ja­si lait­ta­maan rahat Espan­jaan, ja nyt ilkeät ihmi­set pitä­vät työt­tö­myyt­tä suu­re­na ongelmana.

  62. Näis­sä kir­joi­tuk­sis­sa koros­te­taan työt­tö­myyt­tä ja sitä, miten se on maa­il­man kama­lin asia, jon­ka rin­nal­la kaik­ki muu on merkityksetöntä. 

    En kiis­tä työt­tö­myy­den traa­gi­suut­ta yksi­löl­le tai suur­ten työt­tö­myys­lu­ku­jen hai­tal­li­suut­ta yhteis­kun­nal­le, mut­ta euroo­pan­laa­jui­nen inflaa­tio muren­tai­si ihmis­ten sääs­tä­mis­ha­lut kyl­lä nol­liin, ja mikä pahem­paa, söi­si myös monien yksi­tyis­hen­ki­löi­den sääs­töt. Monet näis­tä ihmi­sis­tä ovat mel­ko pie­ni­palk­kai­sia, jot­ka ovat sääs­tä­neet pie­nis­tä tulois­taan van­huu­den varal­le, pelä­ten, että muu­ten eläk­keet jää­vät pieniksi. 

    Minua suo­raan sanoen tym­pii se, miten viha­mie­li­ses­ti näis­sä kir­joi­tuk­ses­sa suh­tau­du­taan sääs­tä­mi­seen, ikään­kuin se oli­si joku hir­veä rikos tai vähin­tään alhais­ta ahneut­ta. Sen ver­ran täy­tyy Osmoa­kin näpäyt­tää vähän epä­rei­lus­ti vii­veel­lä, että edes key­ne­si­läi­nen teo­ria ei sano, että laman aika­na kan­nat­tai­si raken­taa pyramideja.

  63. ..mut­ta sak­sa­lais­ten sääs­tä­väi­syys ruok­ki nyt Espan­jan raken­nusa­lan kuumentumista.”

    Tämä on outo kom­ment­ti. Kysy­mys Espan­jas­sa ja muu­al­la­kin on asun­to­mark­ki­noi­den kuu­men­tu­mi­ses­ta, ei niin­kään “raken­nusa­lan” kuu­men­tu­mi­ses­ta, vaik­ka Espa­jans­sa toti­ses­ti on vim­mal­la yli­ra­ken­net­tu. Toi­sek­si asun­to­mark­ki­nat kuu­men­tu­vat mata­lan koron, vero­va­pauk­sien ja lai­na-aiko­jen piden­ty­mi­sen seu­rauk­se­na, mikä syn­nyt­tää velat ja sen seu­rauk­se­na sääs­töt. Joten sak­sa­lais­ten “sääs­tä­väi­syy­del­lä”, jos sel­lais­ta on, ei lie­ne asian kans­sa mitään teke­mis­tä. Hin­ta­kupla on vain vel­ka­kupla ja seu­rauk­se­na on vel­ka­de­flaa­tio. Ja tus­kin­pa edes sak­sa­lai­set spe­ku­lan­tit oli­vat Espan­jan asun­to­kuplan taka­na. Kyl­lä ne var­maan­kin oli­vat koti­mais­ta ja yleen­sä kan­sain­vä­lis­tä tekoa niin kuin muuallakin.

    Krug­man onnis­tuu kir­joi­tuk­sis­saan aina mai­nios­ti kier­tä­mään itse ongel­man käsit­te­lyn. Asun­to- ja kiin­teis­tö­hin­ta­kuplan käsit­te­lyn. Aina pitäi­si vain deval­voi­da ja elvyt­tää, ei puut­tua itse ongel­maan. (Krug­man tai­si aikoi­naan, jopa suo­si­tel­la Greens­pa­nil­le asun­to­kuplan luo­mis­ta IT-kuplan korvaajaksi).
    Adam Smith sanoi jo “Kan­so­jen Varal­li­suu­des­sa”, että vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­den hinn­an­nousu joh­taa vält­tä­mät­tä palk­ko­jen nousuun ja siis tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nousuun. Ja nyt ei ole edes kysy­mys vil­jan hin­nas­ta, vaan ihan puh­taas­ti talous­vuo­kras­ta. Raha­ko­rois­ta ja maan­ko­rois­ta (asu­mi­sen hin­na­nousus­ta). Höl­mö­läis­ten puuhaa.
    Mut­ta reaa­li­ta­lou­des­ta, sii­tä mikä kai­ken varal­li­suu­den oikeas­ti tuot­taa, eko­no­mis­tit nyky­ään viis vei­saa­vat. Kun­han vain arvo­pa­pe­rit (joik­si voi­daan luke­na myös asun­not) “tuot­ta­vat”.

  64. Lisään vie­lä edel­li­seen, että nyky­ään edes arvo­pa­pe­rei­den tuo­tol­la ei ole mitään teke­mis­tä oikean tuo­ton kans­sa. “Tuot­toa­han” ovat nyky­ään vain myyn­ti­voi­tot. Ja sii­hen ei tar­vi­ta muu­ta kuin vel­ka­ra­hal­la syn­ny­tet­ty “vola­ti­li­tet­ti”. Tie­ten­kin todel­li­nen varal­li­suus vain vähe­nee, kun tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set nouse­vat, mut­ta eko­no­mis­tien poru alkaa vas­ta sit­ten, kun vel­ka­piik­ki on täyn­nä. Sit­ten lääk­kek­si tar­jo­taan pii­kin pidentämistä.

  65. Kjr63
    “…eko­no­mis­tien poru alkaa vas­ta sit­ten, kun vel­ka­piik­ki on täyn­nä. Sit­ten lääk­kek­si tar­jo­taan pii­kin pidentämistä.”

    Euro­jär­jes­tel­män sään­tö­jen mukaan val­tion vel­ka saa kas­vaa rajat­to­mas­ti, kun­han vaje ei yli­tä 3 % /BKT:sta. Piik­ki siis jat­ku­vas­ti kas­vaa, mut­ta sen kas­vu­no­peus on rajoi­tet­tu. Vaik­ka tuo­ta sään­töä ei aivan kir­jai­mel­li­ses­ti ole kovin monet euro­maat pys­ty­neet nou­dat­ta­maan, sii­tä ei aina­kaan tois­tai­sek­si ole kovin kum­moi­sia ongel­mia aiheutunut. 

    Krei­kan suu­rim­mat ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että sal­lit­tu vel­kaan­tu­mis­vauh­ti yli­tet­tiin _nelinkertaisesti_. Ts. Kreik­ka ajoi sataa­kah­ta­kymp­piä kol­men­kym­pin alueella. 

    Jos vel­kaan­tu­mi­sel­le lyö­täi­siin tuos­sa tilan­tees­sa totaa­li­nen euro­mää­räi­nen mak­si­mi, se joh­tai­si sii­hen, että Kreik­kan talous ajai­si sataa­kah­ta­kymp­piä täy­sin jous­ta­mat­to­maan seinään. 

    Ts. parem­pi, että hil­lit­se­vät vel­kaan­tu­mis­vauh­tia ja pudot­ta­vat sen hal­li­tus­ti sal­lit­tui­hin rajoihin.

    Osa­ke­kaup­pa taas perus­tuu osta­jan ja myy­jän väli­siin vapaa­eh­toi­siin sopi­muk­siin ja osak­keet (aina­kin Suo­mes­sa) kel­paa­vat aika huo­nos­ti velan vakuu­dek­si. Ts. en näe että tääl­lä osa­ke­kaup­pan ympä­ril­le oli­si kas­va­mas­sa suur­ta vel­kaon­gel­maa, mut­ta jos­sain muu­al­la voi olla toisin.

  66. tie­de­mies:

    TIP­Seis­sä näky­vät inflaa­tio-odo­tuk­set, ihan mää­ri­tel­män mukaan.

    heh, no ok hyväk­sy­tään, että reaa­lia­jas­sa näkyy tule­vai­suu­den inflaatio.

    Sovi­taan, että kes­kus­pank­ki pys­tyy mää­rää­mään nimelliskoron.

    Ja hyvin mon­ta muu­ta jut­tua, esim. rahan määrän.

    Ole­te­taan, että inflaa­tio riip­puu raha­mää­rän kas­vus­ta m, joka riip­puu odo­te­tus­ta reaalikorosta. 

    Rahan arvo riip­puu raha­mää­räs­tä ja sen kier­to­no­peu­des­ta. Raha­mää­rän kas­vu ei rii­pu odo­te­tus­ta reaa­li­ko­ros­ta, vaan kes­kus­pan­kin pää­tök­sis­tä myydä/ostaa rahaa.

    Odo­tet­tu reaa­li­kor­ko taa­sen riip­puu inflaa­tio-odo­tuk­ses­ta ja sii­tä, mikä on odo­tet­tu nimelliskorko.

    Nyt täs­sä on muna ja kana vää­rin päin. Reaa­li­kor­ko ei rii­pu mis­tään nomi­naa­li­ses­ta muut­tu­jas­ta. Reaa­li­kor­ko riip­puu reaa­li­tuo­tos­ta ja aikapreferenssistä.

    Kes­kus­pan­kin uskot­ta­vuus inflaa­tio­ta­voit­teen suh­teen on tär­ke­ää, kos­ka jos ihmi­set odot­ta­vat isoa inflaa­tio­ta, tar­vi­taan isom­pi nimel­lis­kor­ko, jot­ta raha­mää­rä ei kas­vai­si yhtä rajusti. 

    heh. Kai sen uskot­ta­vuus on tär­ke­ää molem­piin suun­tiin? Eli jos se ylit­tää inflaa­tio­ta­voit­teen, niin sen pitää olla uskot­ta­vaa, että se täh­tää sit vas­taa­vas­ti alem­paan inflaa­tioon lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ja jos inflaa­tio alit­taa tavoit­teen, niin se täh­tää sit suu­rem­paan inflaatioon?

    Tämä vai­kut­taa suo­raan liik­keel­lä ole­van rahan mää­rään, kos­ka lai­nan mak­sa­mi­nen takai­sin pois­taa rahaa systeemistä.

    No ei se raha mihin­kän sii­tä häviä, jos lai­nan mak­saa takai­sin. Se on sit­ten vaan sil­lä pan­kil­la, joka lai­naa sen eteen päin. Liik­keel­lä ole­van rahan mää­rä toki las­kee, jos se pank­ki tal­let­taa­kin sen rahan reser­vei­nä kes­kus­pank­kiin, jos se on kan­nat­ta­vam­paa kuin sen lai­naa­mi­nen uudelleen.

    EKP:n inflaa­tio­ta­voi­te on “kar­van ver­ran alle 2 pro­sent­tia”. Täs­tä tulee itse­ään toteut­ta­va ennus­te pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, jos EKP rea­goi uskottavasti.

    No mitä se uskot­ta­vuus on? Sitä­kö, että se valits­se poli­tii­kan, jon­ka seu­rauk­se­na inflaa­tio jää alle 2% eikä suos­tu otta­maan kiin­ni tätä ali­tus­ta? Inflaa­tio-odo­tuk­set eivät pysy vakioi­na, kun aina kun EKP kusee hom­mat, niin jää­dään jälkeen(/mennään yli) trendistä.

    Jos se toteu­tuu, niin reaa­li­kor­ko on tänä vuon­na reip­paas­ti negatiivinen

    Tämän näkee TIP­Seis­tä ja niis­tä Rans­kan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­ta bon­deis­ta, ei mis­tään fiilistelystä.

    Asun­to­mark­ki­nat ovat jo elpy­neet – itsea­sias­sa yli­kuu­men­tu­neet, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt yli vuo­den 2007 lopun kuplahinnoittelusta.

    Sinä eikä kukaan muu­kaan ole sel­lai­nen mes­sias, että tie­tää hin­nat mark­ki­noi­ta parem­min. Se, että hin­nat ovat nyt yli 2007 lopun ei tar­koi­ta että nyt on kupla. Se tar­koit­taa, että 2007 lopus­sa hin­nat oli­vat ratio­naa­li­set. (Siis toden­nä­köi­ses­ti, tot­ta­kai myös mark­ki­nat voi­vat olla vää­räs­sä. Ne vaan ovat toden­nä­köi­sim­min oikeas­sa. ks. EMH)

    Kari: Kyl­lä, minä itsea­sias­sa luu­len, että ihmi­set odot­ta­vat tosi­aan inflaa­tio­ta ja sik­si ovat val­mii­ta mak­sa­maan hil­lit­tö­miä sum­mia asun­nois­ta juu­ri nyt.

    Ai, että nyt on joku aivan hul­lu arbit­raa­si­mah­dol­li­suus TIP­Seil­lä vs. asun­noil­la ja ihmi­set ovat vaan tyh­miä, kun eivät käy­tä tätä hyväk­seen? Kai sinä oot itte sijoit­ta­nut kaik­ki rahat tähän ilmei­seen raha­sam­poon? Eli ihme, kun nämä hur­jat inflaa­tio-odo­tuk­set näky­vät asun­to­jen hin­nois­ta jois­ta sinä ne osaat tun­nis­taa, mut­ta eivät TIP­Seis­sä, eivät­kä Rans­kan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­sa bondeissa.

    Kes­kei­nen argu­ment­ti­ni valuut­tain­ter­ven­tioi­ta vas­taan siis on, että
    a) inflaa­tio on nousus­sa ja odo­tuk­set voi­vat olla jo nyt yli­mi­toi­te­tut, joten inflaa­tio­pai­nei­den lisää­mi­nen voi olla hyvin huo­no idea.
    b) valuut­ta­kurs­sien “epä­suh­ta” voi olla hyvin lyhy­tai­kai­nen ilmiö, eten­kin kun mak­ro­lu­vut, kuten BKT:n kas­vu, vien­ti jne. isoil­la talous­a­lueil­la muut­tu­vat nopeas­ti. Inter­ven­tio voi häi­ri­tä aset­tu­mis­ta tehok­kaal­le tasolle.

    Kes­kei­nen argu­ment­ti löy­sem­män raha­po­li­tii­kan puo­les­ta on:

    a) Raha on arvok­kaam­paa kuin mitä EKP:n 2% inflaa­tio­ta­voit­teen perus­teel­la oli­si ennus­ta­nut. NBKT on jäl­jes­sä tren­dis­tä. Tämä aiheut­taa vinou­mia talou­des­sa, kun sopi­muk­set on teh­ty ole­tuk­sel­la, että rahan arvo ja NBKT käyt­täy­ty­vät ennus­tet­ta­vas­ti. Kun nii­den käyt­täy­ty­mi­nen poik­ke­aa ennuss­te­tus­ta, kaik­kia näi­tä sopi­muk­sia pitäi­si ruka­ta alas­päin. Palk­ko­ja pie­nen­tää, kor­ko­ja alen­taa jne.

    b)Jos tämän oikean raha­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na valuut­ta­kurs­si las­kee, niin se oli lii­an kor­keal­la. Jos se taas pysyy samas­sa tasos­sa niin sit­ten se oli oikeal­la kor­keu­del­la jo etu­kä­teen. Jos se nousee, niin se oli lii­an matalalla.

    Joka tapauk­ses­sa jos NBKT palau­te­taan tren­dil­leen, niin se ei aiheu­ta mitään hait­ta valuut­ta­kurs­sin oike­na tason löy­ty­mi­sek­si. Se ede­saut­taa sitä.

    Jokai­nen vähän­kään maa­il­maa havain­noi­nut ymmär­tää, että sopi­muk­sia on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa ruka­ta ylös‑, kuin alas­päin. Työ­läi­sen on help­po vaih­taa fir­maa toi­seen, jos siel­tä tulee parem­pi tar­jous. Työ­nan­ta­jal­le on huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­paa neu­vo­tel­la työn­te­ki­jöil­leen alem­mat pal­kat. (Voit vain havain­noi­da kum­paa tapah­tuu enem­män kun inflaatio/(NBKT) ei eroa odotetusta.

    että jul­ki­sen val­lan on mah­do­ton­ta tai aina­kin äärim­mäi­sen vai­ke­aa luo­da mitään tyh­jäs­tä ja toi­saal­ta äärim­mäi­sen help­po moka­ta isosti.

    Aivan ja juu­ri täs­sä krii­sis­sä ne ovat teh­neet oikein emä­mu­nauk­sen, kun raha­po­li­tiik­ka ei ole ollut tar­peek­si löysää.

    Minä en oikein tie­dä, että mis­tä tämä sinun käsi­tys oikein juon­taa, että jos EKP antaa inflaa­tion las­kea alle tavoit­teen, niin se on hyvä, kun sil­loin jul­ki­nen val­ta ei tee mitään ja sit­ten jos se pitäi­si inflaa­tion tren­dil­lä se oli­si joten­kin aktiivinen.

    Tuo on vähän sama kun väit­täi­si, että jos jul­ki­nen val­ta oli­si sitou­tu­nut pitä­mään rahan mää­rän vakio­na ja sit­ten se yht’ äkkiä alkai­si­kin vetää rahaa pois markk­noil­ta, niin sinä puol­lus­tai­sit sen toi­mia, kos­ka “se ei tee mitään”.

    Nyt herää­kin kysy­mys, että onko täs­sä nyt muka tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta hoi­taa Espan­jan työl­li­syyt­tä ja Suo­men vien­ti­teol­li­suut­ta sil­lä, että vie­dään sak­sa­lai­sil­ta säästöt?

    Voi her­ran jes­tas!!! Ei täs­sä olla vie­mäs­sä kenen­kään sääs­tö­jä. Jos niil­le sak­sa­lai­sil­le on lapioi­tu rahaa velal­li­sil­ta EKP:n pää­tök­sel­lä, kun se ei pysy inflaa­tio­ta­voit­tees­sa, niin sen inflaa­tion kiin­niot­ta­mi­nen ei oo nii­den sääs­tö­jen vie­mis­tä, vaan nii­den ansiot­to­mien voit­to­jen viemistä.

    euroo­pan­laa­jui­nen inflaa­tio muren­tai­si ihmis­ten sääs­tä­mis­ha­lut kyl­lä nol­liin, ja mikä pahem­paa, söi­si myös monien yksi­tyis­hen­ki­löi­den säästöt.

    Se, että euroa­lu­een inflaa­tio olis EKP:n tavoit­teen mukai­nen ei söis sääs­tä­mis­ha­lu­ja. On hyväk­si talou­del­li­sel­le toi­me­liai­suu­del­le, että rahan arvo ei heit­te­leh­di ennustamattomasti.

  67. Aika teo­reet­ti­sek­si menee…
    Mut­ta jos pala­taan alku­pe­räi­seen kyys­myk­seen: Krei­kan talous on 3 % EU:n talou­des­ta, niin voi­si olet­taa, että Kreik­ka ei pelas­ta eikä tuhoa meitä.
    Veik­kaan, että Kreik­ka pelas­te­taan takuil­la ja jou­tuu itse mak­sa­maan töp­päi­lyn­sä — tosin hyvin pit­kän ajan kuluessa.

  68. Art­tu­ri, lue teks­ti­ni aja­tuk­sel­la. Kes­kus­pank­ki ei voi mää­rä­tä rahan mää­rää suo­raan; se voi kyl­lä teo­rias­sa lisä­tä rahan mää­rää pai­na­mal­la rahaa ja heit­tä­mäl­lä sitä ikku­nois­ta, mut­ta rahaa syn­tyy etu­pääs­sä luot­toeks­pan­siol­la. Luot­toeks­pan­sio riip­puu mones­ta­kin asias­ta, mut­ta etu­pääs­sä korois­ta ja rahan kysynnästä.

    Quan­ti­ta­ti­ve easing perus­tuu sii­hen, että pai­ne­taan rahaa ja oste­taan vel­ka­kir­jo­ja. Tämä pai­naa kor­koa alas ja syn­nyt­tää uut­ta rahaa ilman luot­toeks­pan­sio­ta, ja EKP samoin kuin FED on teh­nyt tätä. Täl­lä on luo­tu mas­sii­vi­nen likvi­di­tee­tin tul­va jo nyt. Ja inflaa­tion nyt­käh­tä­mi­nen yli pro­sent­tiyk­si­köl­lä paris­sa kuu­kau­des­sa voi mer­ki­tä sitä, että pato murtuu.

  69. Täs­sä­pä vel­kai­sen yrit­tä­jän kommentia.

    90-luvun alus­sa mak­se­tiin 18% kor­ko­ja, minä­kin. Syy oli epä vakaa valut­ta. Sil­loin sai olla kii­tol­li­nen jos pys­tyi korot hoi­ta­maan. Tämän päi­vän korot mah­dol­lis­taa myös velan lyhen­tä­mi­sen myös. Kii­tos vakaan valuutan.

    Asun­to­jen hin­nat on sik­si ylhääl­lä, kun raken­ta­jat tie­toi­ses­ti leik­ka­si tuo­tan­toa, jot­ta asun­to­jen hinn­nat nousi­si­vat. Kir­ves­mie­het kor­tis­toon, niin mark­ki­nat hoi­ti lopun.

    Lai­naa ei saa kuka hyvän­sä. Pitää olla vakuudet.

    Ame­rii­kan raha on mail­man suu­rin kupla. Raa­ka-ainei­den hin­to­jen sito­mi­nen dol­la­riin pitää sen kasas­sa. Jos ostat jotain raa­ka-ainet­ta sinun pitää ensin­nä ostaa dola­rei­ta, Tämä kysyn­tä pitää dol­la­rin jol­la­kin taval­la ylhäällä.
    Mikä­li raa­ka-aineet sidot­tai­siin johon­kin muu­hun valuut­taan, dol­la­rin kysyn­tä lähes lop­pui­si ja sitä koh­tai­si hype­rin­flaa­tio. Täs­tä syys­tä Kii­na ja Sau­dit kump­pa­nei­neen ei toh­di tosis­saan muut­taa sidos­ta muu­hun, nii­den taa­la varan­not haih­tui­si ilmaan. No ne ostaa nii­lä rahoil­la Ame­rii­kan itsel­leen, piik­ku­hil­jaa. Ettei mar­ki­noil­le tul­vi lii­kaa taaloja.

    Palk­ka­po­li­tii­kal­la me ajet­tiin oma teol­li­suus vai­keuk­siin. Nyt on ainoa kei­no pudot­taa vien­ti alo­jen palk­ko­ja, mut­ta se ei ole mah­dol­lis­ta, niin vien­ti teol­li­suus pois­tuu kanat­ta­mat­to­mil­ta osil­ta. AY-väki voi­si hie­man kat­soa peiliin.

    Miten tämä liit­tyy Kreik­kaan? Sama valuut­ta. Mut­ta tääl­lä opit­tiin 90-luvun alun lamas­ta jotain.

  70. Tie­de­mies:

    Art­tu­ri, lue teks­ti­ni ajatuksella.

    heh… Jos kom­men­toin teks­tis­tä­si suun­nil­leen joka tois­ta lauset­ta, niin voit uskoa, että sii­nä on myös jon­kun ver­ran aja­tus­työ­tä. En pidä koh­tuul­li­se­na, että et vas­taa nos­ta­mii­ni kysy­myk­siin, vaan annat ymmär­tää, että teks­ti­si ansait­see vie­lä huo­lel­li­sem­paa lukemista.

    Kes­kus­pank­ki ei voi mää­rä­tä rahan mää­rää suo­raan; se voi kyl­lä teo­rias­sa lisä­tä rahan mää­rää pai­na­mal­la rahaa ja heit­tä­mäl­lä sitä ikku­nois­ta, mut­ta rahaa syn­tyy etu­pääs­sä luottoekspansiolla.

    Tähän on nyt ihan tur­ha ottaa mitään luot­toeks­pan­sio­ta moni­mut­kais­ta­maan asi­aa. Kaik­ki kes­kus­pan­kin liik­keel­le las­ke­ma raha, joka ei ole tul­lut takai­sin kes­kus­pank­kin reser­vei­nä vai­kut­taa hin­ta­ta­soon. Sen lisäk­si hin­ta­ta­soon vai­kut­taa rahan kier­to­no­peus. Tätä meka­nis­mia selit­tä­mään ei tar­vi­ta mitään luot­toeks­pan­sio­ta. Luot­toeks­pan­sion takia tie­tys­tä mää­räs­tä rahaa voi­daan antaa joku mää­rä luot­to­ja, joka vaih­te­lee sen mukaan miten mon­ta ker­taa raha on lai­nat­tu eteen päin. Jokais­ta näin annet­tua lai­naa vas­taa myös vel­ka. (Tai siis cre­dit ja debit ovat yhtä suuria)

    Kes­kus­pank­ki ei kont­rol­loi luot­toeks­pan­sio­ta, mut­ta se kont­rol­loi rahan mää­rää ja reser­veil­le maksettavia(/perittäviä) korkoja.

    Miten kes­kus­pank­ki sit­ten kont­rol­loi liik­keel­lä ole­van rahan mää­rää? Minul­la on aika hei­kot tie­dot sii­tä miten EKP tätä teh­tä­vää hoi­taa, mut­ta FED kont­rol­loi sitä suu­rim­mak­si osak­si open mar­ket ope­ra­tio­neil­la, eli osta­mal­la ja myy­mäl­lä arvo­pa­pe­rei­ta avoi­mil­la mark­ki­noil­la. http://en.wikipedia.org/wiki/Open_market_operations

    Ole­tan, että EKP mana­ge­roi rahan mää­rää samal­la mekanismilla.

    Täl­lä on luo­tu mas­sii­vi­nen likvi­di­tee­tin tul­va jo nyt. Ja inflaa­tion nyt­käh­tä­mi­nen yli pro­sent­tiyk­si­köl­lä paris­sa kuu­kau­des­sa voi mer­ki­tä sitä, että pato murtuu.

    öööö… No mitä väliä, että pan­kit ovat likvi­de­jä, jos ne pitä­vät raho­ja reser­vei­nä kes­kus­pan­kis­sa. Ei ne sil­loin aiheu­ta inflaa­tioo. Jos ne reser­vit ovat läh­dös­sä siel­tä liik­keel­le, niin jos ker­ta kes­kus­pan­keil­la on väli­neet pum­pa­ta rahaa markk­noil­le, niin mik­si sil­lä ei ole väli­nei­tä vetää rahaa markkinoilta?

    Jos ker­ta inflaa­tio on räjäh­tä­mäs­sä käsiin, niin mik­si se ei näy TIPS:eissä? Mil­lä perus­teel­la sinä olet vii­saam­pi, kuin mark­ki­nat? Olet­ko sijoit­ta­nut raha­si siten, että kää­rit sie­voi­set voi­tot täs­tä arbit­raa­sis­ta? (Myy asun­to­ja lyhyek­si osta TIPS:ejä…)

    Tähän on hyvin loo­gi­nen seli­tys. Vaik­ka pan­keis­sa on pal­jon likvi­di­teet­tiä, niin mark­ki­nat olet­ta­vat, että jos inflaa­tio kiih­tyy, niin kes­kus­pan­kit alka­vat myy­mään mark­ki­noil­le arvo­pa­pe­rei­ta ja näin imu­roi­vat rahat pois. (Tai vas­taa­vas­ti FED puhuu nos­ta­van­sa reser­veil­le mak­set­ta­van koron kor­keam­mal­le, jol­loin pank­kien kan­nat­taa pitää enem­män rahaa keskuspankissa.)

    Minua vähän har­mit­taa, kun sinä vää­rin­käy­tät mark­ki­na­da­taa puol­lus­ta­maan muus­ta syys­tä omak­su­mia­si johtopäätöksiä.

  71. Ai, että nyt on joku aivan hul­lu arbit­raa­si­mah­dol­li­suus TIP­Seil­lä vs. asun­noil­la ja ihmi­set ovat vaan tyh­miä, kun eivät käy­tä tätä hyväk­seen? Kai sinä oot itte sijoit­ta­nut kaik­ki rahat tähän ilmei­seen raha­sam­poon? Eli ihme, kun nämä hur­jat inflaa­tio-odo­tuk­set näky­vät asun­to­jen hin­nois­ta jois­ta sinä ne osaat tun­nis­taa, mut­ta eivät TIP­Seis­sä, eivät­kä Rans­kan val­tion inflaa­tio­suo­ja­tuis­sa bondeissa. 

    En minä mitään tuol­lais­ta sano­nut. Minä väi­tin, että asun­to­jen hin­nat eivät ole las­ke­neet, kos­ka asun­to­jen osta­jat epäi­le­vät tule­van inflaa­tion (siis mah­dol­li­ses­ti vii­den vuo­den pääs­tä) syö­vän hei­dän otta­man­sa lai­nat. Olet­ta­mus perus­tuu sii­hen, että Euro-val­tioi­den ottaes­sa hyvin pal­jon vel­kaa, on ole­tet­ta­vaa, että ne jos­sain vai­hees­sa halua­vat sii­tä eroon inflaa­tion avulla.

    Arbit­raa­si voi­si syn­tyä lähin­nä, jos tuon tie­täi­si var­mas­ti tapah­tu­van ja muut eivät sitä tietäisi.

    Minus­ta asun­to­mark­ki­nat ovat muu­ten­kin poik­keuk­sel­li­set mui­hin ver­rat­tu­na sii­nä mie­les­sä, että nii­hin “sijoit­ta­vat” eivät yleen­sä edes etsi mak­si­maa­lis­ta tuot­toa, vaan opti­moi­vat lai­no­jen mak­sue­riä suh­tees­sa palk­kaan ja vuo­kra­ta­soon. Asun­non arvon kehi­tys ei ole kes­kei­sim­mäl­lä sijal­la, vaan poh­din­ta kes­ki­te­tään sii­hen, mikä on sopi­va vel­ka­mää­rä, kor­ko­jen ja oman lik­san kehi­tys. Asun­toa­han kun kui­ten­kaan ei “kos­kaan” myydä.

    Kari

  72. Palk­ko­ja voi­daan huo­nos­ti kan­nat­ta­vis­sa yri­tyk­sis­sä alen­taa myös ilman deval­vaa­tio­ta. Tämä on eri asia.
    Ei Devalvaatiolle!”

    Yksit­täis­ten fir­mo­jen palk­ko­jen alen­nuk­set joht­vat kil­pai­lun vää­ris­ty­mi­seen ja suo­sii tehottomuutta .
    Suo­men vien­ti­ve­toi­ses­sa talou­des­sa vien­tia­lo­jen palk­ko­jen alen­ta­mi­sel­la ei ole pal­joa mer­ki­tys­tä, 10 % pal­kan­alen­nus tuo kes­ki­mää­rin 1 % alen­nuk­sen lopputuotteeseen.

    Kel­lu­tuk­ses­sa taas mark­ki­nat mää­rää­vät valuu­tan arvon. Tun­tuu oudol­ta, että mark­ki­naus­ko­vai­set eivät kan­na­ta valuu­tan mää­räy­ty­mis­tä mark­ki­noi­den ohjaamana ????

  73. Ton­ni käteen:
    “Euro­jär­jes­tel­män sään­tö­jen mukaan val­tion vel­ka saa kas­vaa rajat­to­mas­ti, kun­han vaje ei yli­tä 3 % /BKT:sta. Piik­ki siis jat­ku­vas­ti kas­vaa, mut­ta sen kas­vu­no­peus on rajoi­tet­tu. Vaik­ka tuo­ta sään­töä ei aivan kir­jai­mel­li­ses­ti ole kovin monet euro­maat pys­ty­neet nou­dat­ta­maan, sii­tä ei aina­kaan tois­tai­sek­si ole kovin kum­moi­sia ongel­mia aiheutunut.”

    Ei tuo val­tion­vel­ka ole olen­nai­nen ongel­ma. Se alkaa kas­vaa kun talous taan­tuu ja niin sen pitää­kin, että syn­tyy elvy­tys­tä. Ongel­ma ovat koti­ta­louk­sien velat. Sitä piik­kiä eko­no­mis­tit pyr­ki­vät jat­ku­vas­ti piden­tä­mään ja sen seu­rauk­set ovat vakavat.

    Osa­ke­kaup­pa taas perus­tuu osta­jan ja myy­jän väli­siin vapaa­eh­toi­siin sopi­muk­siin ja osak­keet (aina­kin Suo­mes­sa) kel­paa­vat aika huo­nos­ti velan vakuu­dek­si. Ts. en näe että tääl­lä osa­ke­kaup­pan ympä­ril­le oli­si kas­va­mas­sa suur­ta vel­kaon­gel­maa, mut­ta jos­sain muu­al­la voi olla toisin.”

    Tus­kin­pa pörs­si­kupla on eri­tyi­sen vaa­ral­li­nen kan­san­ta­lou­del­le. Ainos­taan yri­tys­val­taus­ten yhtey­des­sä, jol­loin val­taa­jaat jät­tä­vät myyn­ti­voit­to­jen rahas­tuk­sen jäl­keen yri­tyk­sen tasee­seen muh­keat velat. Raha muu­ten siir­tyy yhden sijoit­ta­jan pus­sis­ta toi­seen ja ei kier­rä reaa­li­ta­lou­des­sa lainkaan.
    Toi­nen “arvo­pa­pe­ri­kaup­pa”, asun­to­mark­ki­nat, taas on toi­nen jut­tu. Se vai­kut­taa suo­raan reaa­li­ta­lou­teen, tava­roi­den ja pal­ve­lui­den kaup­paan ja tuo­tan­toon ja rahan kier­toon. Oikean varal­li­suu­den syntymiseen.

  74. Kari: minä vas­ta­sin tie­de­mie­hel­le. Sinä et väit­tä­nyt pysy­vä­si ennus­ta­maan inflaa­tion mark­ki­noi­ta paremmin.

  75. Kari:

    asun­to­jen osta­jat epäi­le­vät tule­van inflaa­tion (siis mah­dol­li­ses­ti vii­den vuo­den pääs­tä) syö­vän hei­dän otta­man­sa lainat.

    Tämä ei ole mah­dol­lis­ta, jos inflaa­tio ei yllä­tä mark­ki­noi­ta. Muus­sa tapauk­ses­sa inflaa­tio on hin­noi­tel­tu korkoihin.

    nii­hin “sijoit­ta­vat” eivät yleen­sä edes etsi mak­si­maa­lis­ta tuot­toa, vaan opti­moi­vat lai­no­jen mak­sue­riä suh­tees­sa palk­kaan ja vuokratasoon. 

    Miten tämä poik­ke­aa mak­si­maa­li­sen tuo­ton etsimisestä?

    Asun­non arvon kehi­tys ei ole kes­kei­sim­mäl­lä sijalla

    Kuten se ei ole vält­tä­mät­tä osak­kei­siin­kaan sijoi­tet­taes­sa. Asun­no­nos­ta­jan “osin­ko” on asuntotulo.

    Kjr63:n teke­mä erot­te­lu Asun­to-osa­keyh­tiöi­den ja osa­keyh­tiöi­den välil­lä ei ole mie­le­käs. Molem­mat vai­kut­ta­vat oikean varal­li­suu­den syntyyn.

  76. ■Lii­an van­ha kir­joit­ti 17.2.2010
    “Kel­lu­tuk­ses­sa taas mark­ki­nat mää­rää­vät valuu­tan arvon. Tun­tuu oudol­ta, että mark­ki­naus­ko­vai­set eivät kan­na­ta valuu­tan mää­räy­ty­mis­tä mark­ki­noi­den ohjaamana ????”

    Eikö Euro ole kel­lu­va valuut­ta, Kes­kus­pan­kit suo­rit­taa ohjaa­via offen­sii­ve­ja, mut­ta mark­ki­nat mää­rää Euron hin­nan. Vai olen­ko käsit­tä­nyt väärin. 

    Osai­si­ko joku sanoa mihin me tar­vi­taan Euro-alu­eel­la kan­sal­li­sia kes­kus­pan­ke­ja, niin kuin Suo­men­pank­kia. Vai onko ne Euroo­pan kes­kus­pan­kin haarakonttoreita.

  77. Lii­an vanha:“Kellutuksessa taas mark­ki­nat mää­rää­vät valuu­tan arvon. Tun­tuu oudol­ta, että mark­ki­naus­ko­vai­set eivät kan­na­ta valuu­tan mää­räy­ty­mis­tä mark­ki­noi­den ohjaamana ????”

    Ei täs­tä ollut kyse, vaan deval­vaa­tion huo­nos­ta vai­ku­tuk­ses­ta pal­kan­saa­jien asemaan.

  78. Art­tu­ri, kun kehoi­tin luke­maan aja­tuk­sel­la, en tar­koit­ta­nut, että et oli­si aja­tel­lut asi­aa, mut­ta vas­tauk­ses­sa­si sivuu­tit täy­sin kes­kei­sim­män raha­jär­jes­tel­män omi­nai­suu­den, eli sen, että raha­mää­rän muu­tok­set vai­kut­ta­vat inflaa­tioon viiveellä. 

    Luot­toeks­pan­sion vuok­si raha­mää­rä on pro-sykli­nen, so. raha­mää­rä lisään­tyy kun talou­del­li­nen toi­me­liai­suus lisään­tyy. Täl­lä on posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä inflaa­tion ja talous­kas­vun suh­teen. Kor­ko vai­kut­taa tähän niin, että kor­keam­pi kor­ko hil­lit­see luot­toeks­pan­sio­ta. Takai­sin­kyt­ken­nän ja toi­saal­ta luot­toeks­pan­sion suo­ran kont­rol­loi­mat­to­muu­den vuok­si juu­ri kor­ko on se mitä käy­te­tään proxy­nä inflaa­tion torjunnassa. 

    QE-poli­tii­kas­sa floo­da­taan mark­ki­noi­ta suo­raan rahal­la. Sitä rahaa ei voi­da kela­ta takai­sin samal­la taval­la kuin luot­toeks­pan­sion kaut­ta syn­ty­nyt­tä rahaa. Avo­mark­ki­nao­pe­raa­tio, jos­sa myy­dään arvo­pa­pe­rei­ta, pai­naa näi­den arvoa alas samal­la kun se imu­roi rahaa mark­ki­noil­ta. Sen kyky hoi­taa inflaa­tio­ta tilan­tees­sa, jos­sa reaa­li­nen talous­kas­vu on niuk­kaa, inves­toin­nit kural­la ja inflaa­tio nousus­sa, on liki­pi­täen ole­ma­ton, kos­ka sil­lä ei saa imu­roi­tua mark­ki­noil­ta pal­jon mitään käteis­tä ja kun arvo­pa­pe­rit lop­pu­vat, QE-poli­tii­kal­la floo­dat­tu raha jää yhä markkinoille.

  79. Ei täs­tä ollut kyse, vaan deval­vaa­tion huo­nos­ta vai­ku­tuk­ses­ta pal­kan­saa­jien asemaan.”

    Pal­kan­alen­nus huo­non­taa myös pal­kan­saa­jan ase­maa , ainoa joi­den palk­kaa ei ale­ne­ta ovat vir­ka­mie­het ja yri­tys­ten joh­to, joten yksi­tyi­sen sek­to­rin palk­ko­ja on alen­net­ta­va niin, että alen­nus kat­taa näi­den­kin vastuun .
    Pal­kan­alen­nus ei myös­kään hyö­dy­tä vien­tiä niin pal­joa , että työ­pai­kat säilyisivät.

    Lisä­ki osto­voi­man las­ku syö pal­ve­lua­lo­jen työpaikkoja.

    Ei pal­kan­alen­nus ole sen parem­pi kuin deval­vaa­tio. Itse asias­sa se on huo­nom­pi kun rasi­te jae­taan harvemmille

  80. Eikö Euro ole kel­lu­va valuut­ta, Kes­kus­pan­kit suo­rit­taa ohjaa­via offen­sii­ve­ja, mut­ta mark­ki­nat mää­rää Euron hinnan”

    Suo­men talou­den pai­noar­vo on niin pie­ni euros­sa, että euron kel­lu­vuus ei tue Suo­men taloutta

  81. tie­de­mies:

    että raha­mää­rän muu­tok­set vai­kut­ta­vat inflaa­tioon viiveellä.

    Ok. Ihan hyvä point­ti, jota olen mie­les­tä­ni jo täs­sä käsi­tel­lyt ja jota et mie­les­tä­ni nos­ta­nut esil­le kirjoituksessasi.

    Raha­mää­rän muu­tok­set näky­vät inflaa­tio-odo­tuk­sis­sa, jot­ka vai­kut­ta­vat rahan kier­to­no­peu­teen, inves­toin­tei­hin jne. Sik­si jos tule­vai­suu­den inflaa­tio on ank­ku­roi­tu (eikä sen anne­ta heit­te­leh­tiä aina kun jää­dään jäl­keen inflaa­tio­ta­voit­tees­ta tai men­nään sii­tä yli), niin inflaa­tio­ta­voi­te on hel­pom­pi saavuttaa.

    Luot­toeks­pan­sion takia luot­to­jen mää­rä voi olla pro-sykli­nen. (Tai voi olla ole­mat­ta, minä en tie­dä asias­ta tar­peek­si, että uskal­tai­sin sanoa juu­ta tai jaa­ta, enkä nyt vali­tet­ta­vas­ti usko täs­sä pel­käs­tään sinun sanaan…) Tämä ei ole miten­kään tär­ke­ää, kos­ka hin­ta­ta­soon vai­kut­taa liik­keel­lä ole­va raha,keskuspankissa ole­vat reser­vit ja rahan kiertonopeus.

    Vie­lä vii­mei­sen ker­ran: kes­kus­pank­ki ei kont­rol­loi kor­koa. Se kont­rol­loi raha­mää­rää, joka vai­kut­taa kor­koon. Kor­ko on pelk­kä raha­po­li­tii­kan tavoi­te. (Ja tavoit­teek­si se sovel­tuu huo­nos­ti aika­na jol­loin raha­pol­tii­kan pitäi­si olla löy­sem­pää kuin mitä nol­la­ko­rol­la on mah­dol­lis­ta saa­da aikaan.) Ainoa kor­ko, jota kes­kus­pank­ki kont­rol­loi, jol­la on käy­tän­nös­sä väliä on kes­kus­pan­kin reser­veil­le mak­sa­ma korko.

    Suun­nil­leen kai­kes­sa kes­kus­pan­kin har­joit­ta­mas­sa rahan mää­rän sää­te­lys­sä kes­kus­pank­ki myy ja ostaa mark­ki­noil­ta arvo­pa­pe­rei­ta ja näin “floo­daa” mark­ki­noil­le rahaa. Ei QE oo täs­sä mie­les­sä mikään erityisjuttu.

    Nimen omaan sen rahan voi kela­ta takai­sin vaan myy­mäl­lä nii­tä kes­kus­pan­kin aikai­sem­min osta­mia arvo­pa­pe­rei­ta. Sen sijaan luot­toeks­pan­sio­ta ei kes­kus­pank­ki voi mani­pu­loi­da kuin välil­li­ses­ti, kos­ka se ei rii­pu suo­raan mis­tään kes­kus­pan­kin toimista.

    Avo­mark­ki­nao­pe­raa­tio, jos­sa myy­dään arvo­pa­pe­rei­ta, pai­naa näi­den arvoa alas samal­la kun se imu­roi rahaa markkinoilta.

    Aivan kuten vas­tak­kai­nen ope­raa­tio, jos­sa myy­dään rahaa mark­ki­noil­la pai­naa rahan arvoa alas­päin. Ei sii­nä ole mitään kummallista.

    Asi­aan voi­daan pala­ta sit­ten, kun sinul­la on osoit­taa joku läh­de sii­tä mik­si mei­dän pitäi­si olla huo­lis­sam­me sii­tä, että kes­kus­pan­kil­ta lop­puu omai­suus kesken.

    Niin kau­an kuin mark­ki­nat eivät ennus­ta lii­an kor­ke­aa inflaa­tio­ta, niin kes­kus­pank­ki voi lisä­tä rahan mää­rää mark­ki­noil­la ilman, että sil­lä on edes ole­mas­sa meka­nis­mia “lii­an” rahan imu­roi­mi­sek­si pois markkinoilta.

  82. QE-poli­tii­kas­sa floo­da­taan mark­ki­noi­ta suo­raan rahal­la. Sitä rahaa ei voi­da kela­ta takai­sin samal­la taval­la kuin luot­toeks­pan­sion kaut­ta syn­ty­nyt­tä rahaa.

    Minä olen aja­tel­lut tuon täs­mäl­leen päin­vas­toin. Kun otan 30 vuo­den lai­nan ja sen seu­rauk­se­na syn­tyy uut­ta rahaa, se ei häviä miten­kään ennen kuin 30 vuo­den pääs­tä. Kun kes­kus­pank­ki ostaa kym­men­vuo­ti­sen vel­ka­kir­jan ja kuu­kau­den pääs­tä päät­tää myy­dä sen mark­ki­noil­le, se raha häviää.

    Avo­mark­ki­nao­pe­raa­tio, jos­sa myy­dään arvo­pa­pe­rei­ta, pai­naa näi­den arvoa alas samal­la kun se imu­roi rahaa markkinoilta.

    …eli nos­taa kätei­sen rahan arvoa eli defla­toi valuuttaa. 

    ja kun arvo­pa­pe­rit lop­pu­vat, QE-poli­tii­kal­la floo­dat­tu raha jää yhä markkinoille.

    Siis QE-floo­dat­tu raha­han on nime­no­maan pois­tet­tu mark­ki­noil­ta kun kes­kus­pank­ki on dum­pan­nut osta­man­sa pape­rit. (Tuo floo­dat­tu raha tai­taa näkyä lähin­nä pank­kien käteis­re­ser­vien kas­vu­na. Hyvä kuva n. puo­les­sa välis­sä artik­ke­lia http://www.economist.com/surveys/displaystory.cfm?story_id=15474125)

    Ai, että nyt on joku aivan hul­lu arbit­raa­si­mah­dol­li­suus TIP­Seil­lä vs. asun­noil­la ja ihmi­set ovat vaan tyh­miä, kun eivät käy­tä tätä hyväkseen?

    Käy­tät arbit­raa­si-ter­miä aika vapaas­ti. Se, että jokin on jon­kun mie­les­tä tuot­toi­sa stra­te­gia on vie­lä aika kau­ka­na arbitraasista.

    Tähän on nyt ihan tur­ha ottaa mitään luot­toeks­pan­sio­ta moni­mut­kais­ta­maan asi­aa. Kaik­ki kes­kus­pan­kin liik­keel­le las­ke­ma raha, joka ei ole tul­lut takai­sin kes­kus­pank­kin reser­vei­nä vai­kut­taa hin­ta­ta­soon. Sen lisäk­si hin­ta­ta­soon vai­kut­taa rahan kiertonopeus.

    Raho­ja ei ole kor­va­mer­kit­ty joko kes­kus­pan­kis­ta tai luot­toeks­pan­sios­ta syn­ty­neek­si, jois­ta vain ensim­mäi­nen vai­kut­tai­si inflaa­tioon. Tai aina­kaan minun tiliot­teis­sa­ni ei tuol­lais­ta kor­va­mer­kin­tää näy.

  83. Eikö Euro ole kel­lu­va valuut­ta, Kes­kus­pan­kit suo­rit­taa ohjaa­via offen­sii­ve­ja, mut­ta mark­ki­nat mää­rää Euron hin­nan. Vai olen­ko käsit­tä­nyt väärin. ”
    Euro- ja dol­la­ria­lu­eel­la on olen­nai­sia eroja. 

    USA hal­li­tus kerää pää­osan verois­ta ja sil­lä on käy­tet­tä­vis­sä suu­ret varat alue­ta­louk­sien tuke­mi­seen. USA:ssa osa­val­tioi­den väli­nen kil­pai­lu työ­pai­kois­ta on vähäi­sem­pää kuin euroa­lu­een itse­näis­ten val­tioi­den täy­del­li­nen kilpailu.
    USA:n kes­kus­hal­lin­to voi ohja­ta työ­paik­ko­ja halua­mil­len alueil­le esi auto­teol­li­suut­ta on ripo­tel­tu USA:n taka­met­siin esim BMW, Toyota.
    EU ei kyke­ne samaan.
    USA:n vero­po­li­tiik­ka on yhte­näi­sem­pää eivät­kä osa­val­tiot kil­pai­le veroil­la yhtä pal­jon kuten EU-maat .

  84. van­ha: “Ei pal­kan­alen­nus ole sen parem­pi kuin deval­vaa­tio. Itse asias­sa se on huo­nom­pi kun rasi­te jae­taan harvemmille”

    Juu­ri näin. Sik­si se on parem­pi vaih­toeh­to, että har­vem­mat jou­tu­vat kärsimään.

  85. Rahan mää­rän lisää­mi­nen on joil­le­kin vai­keam­pi asia kuin työt­tö­mien mää­rän lisää­mi­nen. Löy­ty­nee­kö tuol­le jokin tie­teel­li­nen syy?

  86. Rau­ta­lan­kaa: Ole­te­taan että on vain yhden­lai­sia arvo­pa­pe­rei­ta, ikui­sia, ker­ran vuo­des­sa 1 euron mak­sa­via bondeja.

    Ole­te­taan, että kes­ku­pank­ki näkee, että raha­mark­ki­na­ti­lan­ne kiris­tyy ja kor­ko on 5%. Kes­kus­pank­ki halu­aa las­kea koron nopeas­ti 1% ja tekee tämän avo­mark­ki­nao­pe­raa­tiol­la. Koron olles­sa 5% nuo ikui­set kupon­git mak­sa­vat 20 euroa kap­pa­le. Halu­tes­saan pai­naa koron yhteen pro­sent­tiin, kes­kus­pan­kin täy­tyy mak­saa kupon­geis­ta hin­ta, joka todel­la pai­naa koron yhteen pro­sent­tiin, eli 100 euroa zipa­le. Ole­te­taan, että kes­kus­pank­ki jou­tuu floo­daa­maan mark­ki­noil­le 100 mil­jar­dia, kun likvi­di­teet­ti on huono.

    Se ostaa mil­jar­di kupon­kia á 100 euroa. Mark­ki­nat rau­hoit­tu­vat, inflaa­tio hyp­pe­leh­tii vähän, ja luot­to­kont­rak­tion vuok­si raha­mää­rä ei nyt kas­va ihan sitä 100 miljardia. 

    Sykli kään­tyy nousuun ja inflaa­tio uhkaa. Kor­ko pitäi­si nos­taa kah­teen pro­sent­tiin. Kes­kus­pank­ki alkaa imu­roi­da rahaa mark­ki­noil­ta, mut­ta kah­den pro­sen­tin korol­la kupon­gin hin­ta on 50 euroa kap­pa­le. Kes­kus­pank­ki myy kaik­ki kupon­git, ja saa imu­roi­tua likvi­di­teet­tiä 50 mil­jar­dia. Raha­mää­rä on kui­ten­kin kas­va­nut pysy­väs­ti 50 miljardia.

  87. Juu­ri näin. Sik­si se on parem­pi vaih­toeh­to, että har­vem­mat jou­tu­vat kärsimään.”

    Tosin näi­den har­vo­jen kär­si­mys ei mitään auta, vai­ku­tus on kuin housuun pis­saa­mi­sel­la , het­ken läm­mit­tää, lähin­nä miel­tä, sen jäl­keen on vie­lä­kin kylmempää

  88. No joka tapauk­ses­sa itseä­ni jo monet ker­rat tois­taen sanon lop­pu­ka­nee­tik­si, että pal­kan­saa­ja­na ja kulut­ta­ja­na minus­ta vah­va euro on hyvä asia.

    Ei deval­voi­tu­mi­nen ole ainoa autu­aak­si teke­vä asia työl­li­syy­den kan­nal­ta. Fik­sum­paa on löy­tää mui­ta ratkaisuja.

    Ylei­ses­ti ottaen olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten monet näke­vät hei­kon euron posi­tii­vi­se­na. Varal­li­suu­del­la­kin on arvon­sa ja hyvät puolensa.

  89. No joka tapauk­ses­sa itseä­ni jo monet ker­rat tois­taen sanon lop­pu­ka­nee­tik­si, että pal­kan­saa­ja­na ja kulut­ta­ja­na minus­ta vah­va euro on hyvä asia.”

    Vah­va euro vie työ­pai­kat Kii­naan. Kun EU-alu­eel­ta vien­ti on lii­an kal­lis­ta niin tuo­tan­to siir­tyy Kiinaan.
    Ja kii­na­lai­set tuot­teet ovat edul­li­sia, kos­ka juan on heik­ko euroon nähden.

  90. Ylei­ses­ti ottaen olen yllät­ty­nyt sii­tä, miten monet näke­vät hei­kon euron posi­tii­vi­se­na. Varal­li­suu­del­la­kin on arvon­sa ja hyvät puolensa.”

    Deval­vaa­tio ei muu­ta omai­suu­den arvoa ‚se on sen­kin jäl­keen eurois­sa sama

  91. Har­mil­lis­ta kun kes­kus­pan­keil­la ei ole rahan mää­rän sään­te­lys­sä kuin yhden vel­ka­pa­pe­rin yksi mekanismi.

  92. Tcrow­nil­le vie­lä, että kir­joi­tin ehkä vähän tyh­mäs­ti siis, luot­toeks­pan­sion tah­tia voi­daan hidas­taa ja se raha kelau­tuu lopul­ta takai­sin, jos korot pide­tään kor­keal­la. Sen­si­jaan avo­mark­ki­nao­pe­raa­tiol­la rahaa ei kos­kaan saa­da kelat­tua takai­sin samaa mää­rää kuin sitä on luotu. 

    Se, mitä täs­sä puo­lus­tan on EKP:n varo­vai­suus inflaa­tion suh­teen. QE-raha on nyt siel­lä jos­sain, reser­veis­sä tms. Jos ja kun talous nyt­käh­tää liik­keel­le edes nomi­naa­li­seen kas­vuun, niin se tar­koit­taa taas lisään­ty­vää luot­toeks­pan­sio­ta, reser­vien pie­ne­ne­mis­tä ja inflaa­tio­ta. Mitä enem­män sitä fun­ny-money- rahaa on mark­ki­noil­le dum­pat­tu, sitä isom­mas­ta vyö­rys­tä on kyse ja sitä kor­keam­pi kor­ko tar­vi­taan luot­toeks­pan­sion hidastamiseksi. 

    En väit­tä­nyt yllä, että olem­me saa­mas­sa täl­lä poli­tii­kal­la lähiai­koi­na, tai ehkä iki­nä, mitään järe­ää inflaa­tio­ta, mut­ta koron­nos­ton tar­ve tule­vai­suu­des­sa on sitä suu­rem­pi, mitä enem­män rahaa nyt luo­daan. Ja mikä pahem­paa, mitä kor­keam­mak­si kor­ko nos­te­taan, sitä vähem­män rahaa saa­daan imu­roi­tua takai­sin avomarkkinaoperaatioilla!

  93. Tie­de­mies:

    Joo kyl­lä minä ymmär­rän miten kes­kus­pan­kil­ta voi teo­rias­sa lop­pua varat rahan osta­mi­seen markkinoilta.

    Onko sinul­la jotain mutua parem­paa todis­tet­ta, että nii­den taseet on lii­an pie­niä? Kes­kus­pan­kit­han omis­ta­vat vaik­ka mitä muu­ta kuin pel­käs­tään nii­tä juu­ri osta­mi­aan arvo­pa­pe­rei­ta, esim. valuut­taa ja kultaa.

    tcrown: Niin minä kyl­lä käy­tin mie­les­tä­ni arbit­raa­sia juu­ri tuos­sa samas­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Mie­les­tä­ni tie­de­mies väit­ti, että inflaa­tio-odo­tuk­set asun­to­jen kor­kei­den hin­to­jen seli­tyk­se­nä on myös mark­ki­noi­den “mie­li­pi­de”, eikä pel­käs­tään hänen omaa tee­leh­tien­lu­ke­mis­ta ilman jär­ke­viä perusteluita.

    Jos väit­tää, että mark­ki­noil­la on tämä käsi­tys asun­to­jen hin­nois­ta, niin sil­loin pitää olla myös seli­tys sil­le mik­si mark­ki­nat eivät pois­ta tätä TIPS:ien ja asun­to­jen hin­to­jen mah­dol­lis­ta­maa arbitraasia.

  94. Lii­an vanha:

    Deval­vaa­tio ei muu­ta omai­suu­den arvoa ‚se on sen­kin jäl­keen eurois­sa sama

    No deval­vaa­tio muut­taa rahan arvoa, ja jos hin­nat eivät muut­tui­si (ne tie­ten­kin muut­tu­vat oikees­ti…), niin sii­tä seu­rai­si auto­maat­ti­ses­ti, että omai­suu­den arvo muuttuu.

  95. Tie­de­mies: Se onko kes­kus­pan­kil­la kykyä(/halua) imu­roi­da rahaa pois mark­ki­noil­ta näkyy TIPS:eissä.

    Niin kau­an kuin mark­ki­nat eivät ennus­ta kor­ke­aa inflaa­tio­ta, kes­kus­pan­kil­la on kykyä imu­roi­da ekstra­ra­ha pois.

    Jos talous nyt­käh­tää kas­vuun, niin var­mas­ti­kin käy niin, että pank­kien kan­nat­taa taas mie­luum­min lai­na­ta raha pois kuin pitää sitä reser­vei­nä kes­kus­pan­kis­sa. Tämän seu­rauk­se­na reser­vit suh­tees­sa annet­tui­hin lai­noi­hin pie­ne­ne­vät, mut­ta ne eivät pie­ne­ne ollen­kaan vält­tä­mät­tä abso­luut­ti­ses­ti. (Kos­ka mitä useam­man ker­ran raha on lai­nat­tu eteen­päin sitä suu­rem­pi osa sii­tä on kes­kus­pan­kis­sa reserveinä.)

    Mitä enem­män sitä fun­ny-money- rahaa on mark­ki­noil­le dum­pat­tu, sitä isom­mas­ta vyö­rys­tä on kyse ja sitä kor­keam­pi kor­ko tar­vi­taan luot­toeks­pan­sion hidastamiseksi.

    Ei ole ole­mas­sa mitään fun­ny-money-rahaa. Kaik­ki se raha on ihan saman­lais­ta. Kes­kus­pank­ki myy ja ostaa mark­ki­noil­la arvo­pa­pe­rei­ta ja näin sää­te­lee rahan mää­rää. Jos inflaa­tio kiih­tyy, niin kes­kus­pank­ki ostaa rahaa pois mark­ki­noil­ta. Ei tämä ole miten­kään ihmeel­lis­tä tai poik­keuk­sel­lis­ta. Jos tämän seu­rauk­se­na kor­ko nousee, niin sit­ten nousee. Kun­han inflaa­tio (tai NBKT) pysyy tren­dil­lään, niin ei se koron nousu haittaa.

    mut­ta koron­nos­ton tar­ve tule­vai­suu­des­sa on sitä suu­rem­pi, mitä enem­män rahaa nyt luodaan.

    no tämä ei tie­ten­kään mene suo­raan näin, kos­ka mitä enem­män me tuhoam­me mei­dän talout­ta nyt sitä köy­hem­piä me olem­me tule­vai­suu­des­sa. Muis­ta talous ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä. Mut­ta vaik­ka oli­si­kin, niin mik­si me aiheut­tai­sim­me tahal­laan rahan arvon hei­lah­te­luil­la välil­lä suur­ta työt­tö­myyt­tä ja sit­ten taas työ­voi­ma­pu­laa? Eikö oli­si parem­pi, että rahaa pum­pat­tai­siin mark­ki­noil­la nyt, kun meil­lä on pal­jon käyt­tä­mät­tö­miä resurs­se­ja ja sitä imu­roi­tai­siin siel­tä sil­loin, kun nämä resurs­sit ovat käytössä?

    On muu­ten ihan tur­ha puhua mis­tään koron nos­tos­ta ja las­kus­ta, kun kes­kus­pan­kit eivät toi­mi niin. Ne osta­vat ja myy­vät rahaa mark­ki­noil­le. Kor­ko on pelk­kä tavoi­te, kes­kus­pank­ki ei voi suo­raan vai­kut­taa korkoon.

    Eli mitä enem­män rahaa nyt pum­pa­taan mark­ki­noil­le, niin sitä enem­män sitä pitää ostaa siel­tä pois, kun rahan kier­to­no­peus kas­vaa. Kun sen esit­tää näin, niin sii­hen ei lii­ty mitään irra­tio­naa­li­sia pel­ko­ja jos­tain “kor­keis­ta korois­ta” ja teh­tä­vän mahdottomuudesta.

    Kos­ka sinua sel­keäs­ti kiin­nos­taa raha­po­li­tiik­ka, niin sinua saat­tai­si kiin­nos­taa myös tämä minus­ta aivan omaa luok­kaan­sa ole­va blo­gi: http://www.themoneyillusion.com/

    Täs­sä blo­gin FAQ, jos­ta saa hyvän yleis­kä­si­tyk­sen sii­tä mitä blo­gin kir­joit­ta­ja ajat­te­lee:http://blogsandwikis.bentley.edu/themoneyillusion/?page_id=1785

    Täs­sä koko­nai­sem­pi kir­joi­tus:http://www.cato-unbound.org/2009/09/14/scott-sumner/the-real-problem-was-nominal/

  96. Art­tu­ri, asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet, kos­ka ihmi­set saa­vat rahaa nyt hal­val­la. Ihmi­set osta­vat asun­to­ja kal­liil­la jos a) usko­vat kor­ko­jen pysy­vän alhaal­la tai b) usko­vat inflaa­tioon. Molem­pi parempi. 

    Minä uskon, että inflaa­tio­ta tulee — kuten yllä sanoin, sii­nä parin pro­sen­tin paik­keil­la. Tämä on asun­to­ve­lal­lis­ten mie­leen, jos asun­to­lai­nan kor­ko on kol­mi­sen pro­sent­tia, niin reaa­li­ses­ti se on vain yhtä pro­sent­tia. Asun­to­ve­lal­li­sil­la on saman­suun­tai­nen uskomus.

    Minul­la ei ole nyt TIP­Sien tai vas­taa­vien instru­ment­tien dataa käsil­lä, joten en osaa sanoa mitään mitä nii­den osoit­ta­ma tule­va inflaa­tio on.

    Minus­ta lii­oit­te­let laa­dul­li­sia käsi­ty­se­ro­ja täs­sä ja jos­tain syys­tä vähät­te­let vii­vei­den mer­ki­tys­tä. Minus­ta se, että inflaa­tio on pom­pan­nut puo­li­tois­ta pro­sent­tiyk­sik­köä nopeas­ti, on merk­ki sii­tä, että oli­si häti­köi­tyä pai­naa rahaa ja syi­tä on mon­ta, kaik­ki yllä mie­les­tä­ni tyh­jen­tä­väs­ti esitetty.

    Ei nii­tä työ­paik­ko­ja­kaan sitä rahaa pai­na­mal­la heti syn­ny. Tilaus­ten alka­mi­seen menee aikaa, kun inves­toin­nit ovat alhai­sel­la tasol­la muu­al­la­kin maa­il­mas­sa, asun­to­jen hin­ta ehtii rea­goi­da nopeam­min, pörs­si­kurs­sit nous­ta, jne. ja jos­sain vai­hees­sa — mah­dol­li­ses­ti ennen kuin työt­tö­myys alkaa edes kun­nol­la hel­pot­taa — inflaa­tio läh­teä liik­keel­le ja raha­po­li­tiik­kaa kiristää.

  97. Tie­de­mies, nyt men­nään minun mak­ro-osaa­mi­se­ni rajo­jen tuol­le puo­len, mut­ta minä olen ymmär­tä­nyt, että koron­nos­to­jen inflaa­tio­ta tal­tut­ta­va vai­ku­tus joh­tuu sii­tä, että se vähen­tää rahan mää­rää mark­ki­noil­la. Eli inflaa­tio­pai­nees­sa koron­nos­to on työ­ka­lu rahan mää­rän vähen­tä­mi­sek­si, ei pää­mää­rä itses­sään. Nyt kes­kus­pank­ki voi vähen­tää rahan mää­rää mark­ki­noil­la kor­ko­po­li­tiik­kaan kos­ke­mat­ta (luon­nol­li­ses­ti jos ekp dump­paa kai­ken ulos huo­men­na, niin kor­ko­käy­rä hei­lah­taaa reip­paas­ti). En myös­kään tun­ne QE-ope­raa­tioi­den matu­ri­teet­ti­pro­fii­lia, mut­ta täl­lä­kään het­kel­lä pit­kät korot (>10y) sen enem­pää euroa­lu­eel­la kuin Yhdys­val­lois­sa eivät ole samal­la taval­la nol­las­sa kuin lyhet korot, vaan ovat n. 4–5%. Sii­tä kun vuon­na 2007 euri­bo­rit oli­vat vii­des­sä pro­sen­tis­sa, nuo pit­kät ovat las­ke­neet alle pro­sent­tiyk­si­kön. Lyhyes­sä pääs­sä ilmiö taas ei ole suh­tees­sa kovin vah­va, vel­ka­kir­jo­jen arvo ei muu­tu pal­joa, vaik­ka kor­ko muuttuisikin.

    Eli, vaik­ka en mai­nit­se­maa­si ilmiö­tä ole­kaan aikai­sem­min tul­lut aja­tel­leek­si, en nyt aina­kaan ensim­mäi­sel­lä pures­ke­lul­la osaa aja­tel­la, että se oli­si kovin mer­kit­tä­vä ongelma.

  98. Tcrown; olet oikeas­sa sii­nä, että matu­ri­tee­tit ovat tavat­to­man lyhyem­mät kuin tuos­sa kar­keas­sa esi­mer­kis­sä­ni; se oli ääri­pää, jos­sa matu­ri­teet­ti on ääre­tön. On täy­sin tot­ta, että lyhyem­mäs­sä pääs­sä suh­teel­li­set erot ovat pal­jon pal­jon pienemmät. 

    Point­ti­na minul­la oli vain se, että osta­mi­nen nos­taa hin­to­ja ja myy­mi­nen las­kee nii­tä. Tämä joh­taa sii­hen, että rahaa saa imu­roi­tua vähem­män kuin sitä on luotu. 

    Käsit­tääk­se­ni sekä EKP että FED toi­mi­vat niin, kor­ko­tar­get­ti ilmoi­te­taan ja sii­hen täh­dä­tään avo­mark­ki­nao­pe­raa­tioil­la. Tar­ge­tin las­ke­mi­nen tar­koit­taa sitä, että oste­taan kal­liim­mal­la ja nos­ta­mi­nen, että myy­dään hal­vem­mal­la. Nämä pape­rit ovat nor­maa­lis­ti todel­la lyhyi­tä pape­rei­ta, yliyön REPO­ja tms, joten nii­den hin­ta ei muu­tu kuin pro­mil­len osia.

    QE-ope­raa­tioi­ta aina­kin EKP on teh­nyt vuo­den pape­reil­la. Käsit­tääk­se­ni sitä jär­jes­te­lyä on syy­tet­ty jopa sii­tä, että sitä EKP:n osta­maa pape­ria ei edes saa myy­tyä mark­ki­noil­le takaisin.
    http://www.iflr.com/Article/2006925/Unsellable-bonds-structured-to-abuse-ECB-scheme.html

    EKP:tä syy­tet­tiin alun­pi­täen­kin yleen­sä lii­an avo­kä­ti­sek­si tuos­sa QE-poli­tii­kas­sa, so. sen väi­tet­tiin teke­vän ihan lii­kaa rahaa ja osta­van pape­ria lii­an kalliilla. 

    Itse suh­tau­duin noi­hin­kin väit­tei­siin vähän skep­ti­ses­ti. Mut­ta siis minus­ta tämä aja­tus sii­tä, että EKP on ollut ihan lii­an tiuk­ka ja että krii­si joh­tuu sete­li­ra­han lii­an vähäi­ses­tä mää­räs­tä, on nyt vaan vir­heel­li­nen. Ja vaik­ka se oli­si­kin joh­tu­nut jos­sain vai­hees­sa, inflaa­tio on täs­sä kuus­sa posi­tii­vi­sel­la ja nousus­sa. Rahan pai­na­mi­nen nyt tun­tuu todel­la hätiköivältä.

  99. Sel­lai­nen point­ti vie­lä mak­ro­nä­kö­kul­mas­ta, että minus­ta uus­key­ne­si­läi­nen maa­il­mo­ja­sy­lei­le­vä mak­ro­ta­lous­teo­ria, IS-LM-mal­lei­neen ja NAI­RUi­neen jne, on ihan jär­ke­vää, jos ymmär­tää sen rajoitukset. 

    Minus­ta johon­kin 30-luvun lamaan viit­taa­mi­nen on tar­pee­ton­ta, kos­ka raha­jär­jes­tel­mä ei sil­loin ollut ollen­kaan saman­lai­nen. Parem­pia ver­tai­lu­koh­tia ovat Suo­mi circa 1991 (deval­vaa­tio seu­rauk­si­neen esi­merk­ki­nä sii­tä mil­lä taval­la raha­jär­jes­tel­mä voi des­ta­bi­loi­tua) ja USA 1970-luvun lopul­la ja 80-luvun alus­sa (mitä voi jou­tua teke­mään, kun inflaa­tio pitää saa­da kuriin)

    http://www.tradingeconomics.com/Economics/Interest-Rate.aspx?Symbol=USD

    Lai­ta vaik­ka vuo­des­ta 1970 vuo­teen 1990

  100. tie­de­mies:

    Minä uskon, että inflaa­tio­ta tulee – kuten yllä sanoin, sii­nä parin pro­sen­tin paikkeilla.

    Ja tämän takia asun­nois­sa on kupla? Kos­ka inflaa­tio on suun­nil­leen EKP:n tavoitteessa?

    Mil­loin sit­ten asun­nois­sa ei ole kuplaa? Mil­loin asun­not sit­ten ovat nor­maa­lin­hin­tai­sia, joss nyt ne ovat kal­lii­ta, kos­ka asun­to­mark­ki­nat odot­ta­vat inflaa­tion ole­van EKP:n tavoit­teen mukainen?

    ja jos­tain syys­tä vähät­te­let vii­vei­den merkitystä.

    Minä vähät­te­len nii­den mer­ki­tys­tä sik­si, että niil­lä on vain vähän mer­ki­tys­tä. Rahan arvo nyt riip­puu sii­tä miten arvo­kas­ta odo­tam­me rahan ole­van huo­men­na. Samal­la taval­la NBKT nyt riip­puu sii­tä mitä ole­tam­me sen ole­van huomenna.

    Scott Sum­ner on kir­joit­ta­nut täs­tä blo­gil­laan pal­jon ja hän viit­taa aina luon­nol­li­siin kokei­siin joi­ta on teh­ty, kun val­tiot ovat muut­ta­neet rahan arvoa suh­tees­sa kul­taan. (esim. FDR 30-luvulla)

    Näil­lä toi­mil­la on vai­ku­tus­ta heti. Kyse on vaan sii­tä, että vai­kut­ta­vat­ko toi­men­pi­teet odo­tuk­siin vai eivät. Esim. jos kes­kus­pank­ki sanoo, että hei me myym­mä mark­ki­noil­le 100 bil­joo­naa lisää rahaa ja se imu­roi­daan siel­tä pois vuo­den pääs­tä, niin mitä luu­let, että mark­ki­nat ennus­ta­vat rahan arvos­ta vuo­den päästä?

    Tämä on olen­nai­nen point­ti, kos­ka se vai­kut­taa sii­hen miten rahan mää­rä vai­kut­taa hin­toi­hin täs­sä het­kes­sä. Jos kes­kus­pan­kin sitou­tu­mi­nen inflaa­tioon ei ole uskot­ta­va, niin inflaa­tio­ta ei tapahdu.

    syi­tä on mon­ta, kaik­ki yllä mie­les­tä­ni tyh­jen­tä­väs­ti esitetty.

    Minus­ta sinä olet esit­tä­nyt yhden ainoan syyn, joka on se, että kes­kus­pan­kil­ta lop­puu varat lii­an rahan imu­roi­mi­sek­si mark­ki­noil­ta ja tämän minä olen jo osoit­ta­nut vää­räk­si, kos­ka jos kes­kus­pan­kil­ta lop­pui­si kei­not, niin mark­ki­nat ennus­tai­si­vat kor­ke­aa inflaa­tio­ta, mut­ta kun eivät ennusta.

    Jos sinul­la on jotain mui­ta­kin syi­tä, mitä en ole vie­lä kom­men­toi­nut, niin lai­ta ne mie­lel­lään tähän uudes­taan niin kes­kus­tel­laan sit­ten niistä.

    Ei nii­tä työ­paik­ko­ja­kaan sitä rahaa pai­na­mal­la heti synny. 

    No kyl­lä ne lomau­te­tut saa­daan töi­hin aika nopeas­ti aloil­ta, joi­den supis­tu­mi­sel­la ei ole mitään teke­mis­tä raken­ne­muu­tok­sen kans­sa, vaan koko­nais­ky­syn­nän putoa­mi­sen kanssa.

    Juu­ri sil­loin, kun tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on pal­jon käyt­tä­mät­tä koko raha­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen ei aiheu­ta inflaa­tio­ta vaan myös tuo­tan­to kas­vaa. Juu­ri­han sinä täs­sä­kin ket­jus­sa sanoit näin käy­neen, kun Vol­ker osti mark­ki­noil­ta pal­jon rahaa pois. Phi­lips-käy­rä toi­mii lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ja sitä parem­min se toi­mii mitä enem­män on käyt­tä­mät­tö­miä resursseja.

    tcrown: juu­ri noin.

  101. tcrown: äh… luin lii­an nopees­ti. Sul­la­kin on muna ja kana vää­rin päin. Kes­kus­pank­ki ei nos­ta kor­koa, vaan se myy ja ostaa arvo­pa­pe­rei­ta ja kor­ko muo­dos­tuu sit­ten sen perus­teel­la markkinoilla.

    Rahan osta­mi­nen mark­ki­noil­ta vähen­tää liik­keel­lä ole­van rahan mää­rää ja sik­si sen rahan kor­ko (=FED funds rate) nousee.

  102. Kir­joi­tin tie­tys­ti vähän huo­li­mat­to­mas­ti, mut­ta jos minul­la on rahan­pai­no­ko­ne ja siten kai­ken kes­tä­vä tase, niin ei se nyt mie­les­tä­ni niin kama­lan vää­rin ole sanoa, että ase­tan koron halua­mal­le­ni tasol­le, vaik­ka teki­sin­kin sen avo­mark­ki­nao­pe­raa­tioil­la. Nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa sitä­pait­si kes­kus­pank­ki ei var­si­nai­ses­ti myy tai osta arvo­pa­pe­rei­ta, vaan tekee ns. repo­ja ( http://en.wikipedia.org/wiki/Repurchase_agreement )eli oleel­li­ses­ti myön­tää vakuu­del­lis­ta lai­naa. Pan­kin pitää antaa val­tion vel­ka­kir­ja kes­kus­pan­kil­le säi­löön sik­si aikaa kun saa rahaa lai­nak­si. Ja kuten tie­de­mies sanoi, nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa kes­kus­pank­ki työs­ken­te­lee vain yöny­li-instru­men­teil­la, eikä siten pys­ty suo­raan vai­kut­ta­maan edes kuu­kau­den euri­bo­riin, pidem­mis­tä puhumattakaan.

    Jos QE tosi­aan on pää­osin max vuo­den mit­tais­ta pape­ria, niin olen entis­tä vähem­män huo­lis­sa­ni Tie­de­mie­hen huo­les­ta. Ei ne inflaa­tio-ongel­mat niin nopeas­ti räjäh­dä käsiin, ettei­kö kes­kus­pank­ki voi halu­tes­saan istua noi­den pääl­lä matu­ri­teet­tiin asti, ja vain vähen­tää uusien ostamista.

  103. Lii­an van­ha: “Vah­va euro vie työ­pai­kat Kii­naan. Kun EU-alu­eel­ta vien­ti on lii­an kal­lis­ta niin tuo­tan­to siir­tyy Kiinaan.
    Ja kii­na­lai­set tuot­teet ovat edul­li­sia, kos­ka juan on heik­ko euroon nähden.”

    Onko­han näin? Pää­syy lie­nee kui­ten­kin, se että työ­voi­ma­val­tai­sia tuot­tei­ta val­mis­tet­taes­sa palk­ko­jen mer­ki­tys on suu­ri — toi­sin kuin esim. pape­ri­teol­li­suu­des­sa, jos­sa palk­ko­jen osuus lop­pu­tuot­teen hin­nas­sa on vain 6 %.

  104. Art­tu­ri: “Mil­loin sit­ten asun­nois­sa ei ole kuplaa? Mil­loin asun­not sit­ten ovat nor­maa­lin­hin­tai­sia, joss nyt ne ovat kal­lii­ta, kos­ka asun­to­mark­ki­nat odot­ta­vat inflaa­tion ole­van EKP:n tavoit­teen mukainen?”

    Tus­kin asun­no­nos­ta­ja miet­tii uuden asun­non osta­mis­ta EKP:n inflaa­tio­ta­voi­te mie­les­sään — no, ehkä sijoi­tusa­sun­non ostaja.
    Eikö­hän täs­sä pelaa van­ha kysyn­nän ja tar­jon­nan laki — asun­to­ra­ken­ta­mi­nen puto­si todel­la alas, varas­tot on myy­ty ja kysyn­tä alka­nut kasvaa.

  105. Asun­to­jen hinn­an­nousu enna­ko reaa­li­ko­ron alhai­suut­ta, joka on yhdis­tel­mä inflaa­tio­ta ja alhais­ta kor­koa. Jos EKP:n ohjaus­kor­ko on 1.5 pro­sent­tia ja inflaa­tio 2%, niin reaa­li­kor­ko on ‑0.5%.

    Asun­to­jen hin­nas­sa tämä näkyy, kos­ka juu­ri reaa­li­kor­ko on pit­kien takai­sin­mak­suai­ko­jen vuok­si niin mer­kit­tä­vä osa­te­ki­jä asun­non­han­kin­nan kustannusta.

    Se, että QE-poli­tii­kan yhtey­des­sä oste­tut pape­rit eivät rii­tä kelaa­maan koko niil­lä tuo­tet­tua likvi­di­teet­tiä takai­sin, on vain pie­ni osa täs­sä sopas­sa, eikä kes­kei­nen argu­ment­ti­ni. Kes­kei­nen argu­ment­ti­ni on, että inflaa­tio-odo­tuk­set ovat sii­nä parin pro­sen­tin paik­keil­la. Lisä­ra­han syy­tä­mi­nen nyt nos­tai­si inflaa­tio­ta kuu­kausien aika­na, ja kos­ka inflaa­tio­tah­ti oli vuo­den vaih­tees­sa jo sel­väs­ti kas­vus­sa, ei tähän ole perusteita.

    Se, mik­si otin QE-rahan mukaan oli se, että jos kor­koa jou­du­taan nos­ta­maan nopeas­ti, niin nii­den pit­kien arvo­pa­pe­rien arvo las­kee eni­ten ja se täy­tyy kom­pen­soi­da muil­la avo­mark­ki­nao­pe­raa­tioil­la. Niis­sä on se huo­no puo­li, että sii­nä mis­sä nii­den arvo hei­lah­taa koron muut­tues­sa vähän, niin kään­täen, kor­ko hei­lah­taa pal­jon, jos nii­den arvo hei­lah­taa vähän­kään enem­pää. Ja juu­ri niin käy, jos raha­mää­rää täy­tyy vähentää. 

    Vol­ke­rin poli­tiik­ka aiheut­ti lyhyeh­kön, mut­ta sel­väs­ti aika rajun laman USA:ssa. Sama tapah­tuu Euroo­pas­sa, jos inflaa­tio uhkaa kara­ta. Ottaen huo­mioon mis­sä kun­nos­sa Euroo­pan talous on nyt, en haluai­si näh­dä, mitä tapah­tuu kun EKP jou­tuu hinaa­maan koron jon­ne­kin 10 pro­sen­tin tai jopa 15 pro­sen­tin paikkeille.

  106. Lii­an van­ha: “Vah­va euro vie työ­pai­kat Kiinaan. ”

    Mark­ki­nat vie työ­pai­kat ja inves­toin­nit Kii­naan. Emme me deval­voin­nis­ta (tai deval­voi­tu­mi­ses­ta) lopul­ta enää hyö­dy. Kan­dee etsis­kel­lä sel­lai­sia lei­vän läh­tei­tä, joil­la pär­jää myös vah­van euron aikana.

    Sitä pait­si kii­na­lai­nen työn­te­ki­jä saa palk­kaa 5–20% suo­ma­lai­ses­ta. Aika pal­jon pitää deval­voi­tua ennen­kuin ale­taan täl­lä kei­nol­la pärjätä.

  107. Euroop­pa tus­kin jou­tuu mihin­kään hype­rin­flaa­tioon, vaik­ka nyt raha­ha­nat pidet­täi­siin löy­säl­lä. Jot­kut edel­lä oli­vat hyvin oikeas­sa kah­des­sa asias­sa: työt­tö­myys on todel­li­nen uhka myös tule­val­le hyvin­voin­nil­le ja asun­to­jen hin­to­jen nousu selit­tyy hyvin pal­jon myös raken­ta­mi­sen äkki­jar­ru­tuk­sel­la. Oli­si­ko tilan­ne muu­ten parem­pi, jos asun­to­jen hin­nat oli­si­vat ran­kas­sa las­kus­sa ja koko­nais­ky­syn­tä supis­tui­si entisestään.

  108. Tie­de­mies:

    Kes­kei­nen argu­ment­ti­ni on, että inflaa­tio-odo­tuk­set ovat sii­nä parin pro­sen­tin paik­keil­la. Lisä­ra­han syy­tä­mi­nen nyt nos­tai­si inflaa­tio­ta kuu­kausien aika­na, ja kos­ka inflaa­tio­tah­ti oli vuo­den vaih­tees­sa jo sel­väs­ti kas­vus­sa, ei tähän ole perusteita.

    No voi­sit­ko joten­kin perus­tel­la mik­si rate-tar­get­ti on parem­pi kuin level-tar­get­ti? Minä olen mie­les­tä­ni anta­nut täs­sä ket­jus­sa jo usei­ta syi­tä mik­si level-tar­get­ti on parem­pi, mut­ta en ole luke­nut mitään puol­lus­te­lui­ta rate-tar­ge­til­le, vaik­ka sinä pidät sitä joten­kin itses­tään sel­väs­ti parempana.

    Et ole kir­joi­tuk­sis­sa­si mil­lään taval­la käsi­tel­lyt minun esil­le nos­ta­mia­ni ongel­mia rate-tar­ge­tis­sa (sopi­muk­set, jot­ka on neu­vo­tel­tu van­hal­la tra­jek­to­ril­la, ovat hin­noi­tel­tu vää­rin), joi­ta taas ei esiin­ny, jos meil­lä olis level-targetti.

    Ne ovat mie­les­tä­ni se olen­nai­sin syy, mik­si meil­lä pitäi­si olla enemm­nän inflaa­tioo. Ei siis sik­si, että kor­kea inflaa­tio oli­si hyväk­si, vaan sik­si, että rahan arvo ei ole sil­lä tasol­la kun sen pitäi­si. Minä argu­men­toi­sin ihan samal­la taval­la 2% pie­nem­män inflaa­tion puo­les­ta, jos meil­lä oli­si ollut kor­kea inflaa­tio aikaisemmin.

    Se, mik­si otin QE-rahan mukaan oli se, että jos kor­koa jou­du­taan nos­ta­maan nopeas­ti, niin nii­den pit­kien arvo­pa­pe­rien arvo las­kee eni­ten ja se täy­tyy kom­pen­soi­da muil­la avomarkkinaoperaatioilla.

    EI SITÄ KORKOA NOSTETA!!! Miten mon­ta ker­taa tämä pitää sanoa. Kes­kus­pank­ki myy arvo­pa­pe­rei­ta ja kor­ko muo­dos­tuu mark­ki­noil­la. Jos se kes­kus­pank­ki myy nii­tä pit­kiä arvo­pa­pe­rei­ta, niin joo nii­den arvo las­kee, (eli kor­ko nousee), mut­ta ei se meka­nis­mi oo, että kes­kus­pank­kio nos­taa kor­koa ja siks nii­den pape­rei­den arvo laskee.

    Ja jos sii­nä käy sil­leen, että kes­kus­pank­ki ei saa niis­tä pit­kis­tä pape­reis­ta yhtä pal­jon rahaa kuin mil­lä se osti ne, niin sit sen pitää myy­dä kans jotain muu­ta, tyy­liin kul­taa tai valuut­taa tai jotain. Ei täs­sä oo mitään ihmeellistä.

    Vol­ke­rin poli­tiik­ka aiheut­ti lyhyeh­kön, mut­ta sel­väs­ti aika rajun laman USA:ssa.

    Niin. Ihan samal­la taval­la kuin Ber­nan­ke­kin aiheut­ti. (Tai noh, ei ehkä lyhyt­tä, mut­ta rajun taan­tu­man nyt kuitenkin.)

    Sama tapah­tuu Euroo­pas­sa, jos inflaa­tio uhkaa kara­ta. Ottaen huo­mioon mis­sä kun­nos­sa Euroo­pan talous on nyt, en haluai­si näh­dä, mitä tapah­tuu kun EKP jou­tuu hinaa­maan koron jon­ne­kin 10 pro­sen­tin tai jopa 15 pro­sen­tin paikkeille.

    No kos­ka suu­rin osa Euroo­pan talou­den huo­nos­ta kun­nos­ta kun­nos­ta joh­tuu yllät­tä­väs­tä NBKT:n las­kus­ta (lii­an pie­nes­tä inflaa­tios­ta), niin Euroo­pan talous ei oo enää näin huo­nos­sa kun­nos­sa, jos inflaa­tio on ongel­ma. (Eli siis kär­jis­te­tys­ti, kun­han NBKT kas­vuo­do­tuk­set on tren­din mukai­sia, niin mikä tahan­sa kor­ko on ok.)

    Inflaa­tio ei muu­ten­kaan uhkaa kara­ta, vaan se uhkaa jää­dä EKP:n tavoi­te­ta­sol­le, joka on lii­an alhai­nen ottaak­seen kiin­ni aikai­sem­man lii­an pie­nen inflaation.

    On ihan tur­ha fii­lis­tel­lä inflaa­tioo, ikään kuin sul­la olis parem­pi käsi­tys kuin mark­ki­noil­la sii­tä min­kä­lai­nen inflaa­tio on tule­vai­suu­des­sa. Kyl­lä ne mark­ki­nat nyt vaan tie­tää enem­män kuin sinä.

  109. Löy­sät raha­ha­nat eivät hoi­da työl­li­syyt­tä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. 1970-luvul­ta tie­de­tään, että löy­sä raha­po­li­tiik­ka ja inflaa­tio voi­vat ihan hyvin esiin­tyä yhdes­sä sit­keän työt­tö­myy­den kanssa. 

    Ei se työl­li­syys edel­leen­kään para­ne rahaa pai­na­mal­la, vaik­ka Art­tu­ri ja muu­ta­mat muut tuos­sa ylä­puo­lel­la niin väit­tä­vät. Rahaa pai­na­mal­la voi toki hoi­taa rahoi­tuson­gel­mia, kuten likvi­di­teet­ti­krii­siä, mut­ta pan­keil­la ei ole likvi­di­teet­ti­krii­siä enää. Rahaa pai­na­mal­la voi myös sti­mu­loi­da kysyn­tää het­kel­li­ses­ti, mut­ta se tuot­taa inflaa­tio­ta, joka syö tämän hyö­dyn nopeas­ti, ja kun odo­tuk­set ank­ku­roi­tu­vat ylem­mäs, niin saman sti­mu­laa­tio­vai­ku­tuk­sen aikaan­saa­mi­nen vaa­tii enem­män rahan painamista. 

    Vas­taa­vas­ti jos rahaa ei pai­ne­ta, tulee entis­tä pahem­pi krapula.

    Hal­pa raha on mark­ki­noil­le niin­kuin jokin huu­me. Se lait­taa vauh­din kovak­si, mut­ta se myös de-sta­bi­loi raha­jär­jes­tel­mää. Sitä tar­vi­taan toki krii­sis­sä, mut­ta raha­po­li­tii­kal­la ei voi­da luo­da mitään tyh­jäs­tä. Ihmi­set tun­tu­vat ajat­te­le­van, että “tiu­kan” raha­po­li­tii­kan (edel­leen: come on, EKP:n ohjaus­kor­ko on pro­sent­ti ja reaa­li­ko­rot alle nol­lan!) kan­nat­ta­jat oli­si­vat joten­kin kiusal­laan aiheut­ta­mas­sa työt­tö­myyt­tä. Kun se, että rahaa nyt pai­ne­taan lisää, voi tuot­taa Euroo­pan­laa­jui­ses­ti — hihas­ta nykäis­ten — vaik­ka mil­joon työ­kuu­kaut­ta seu­raa­van vuo­den ajal­le. Vuo­den 2011 alus­sa ollaan tilan­tees­sa, jos­sa a) inflaa­tio on nous­sut yli tavoit­teen ja b) ne työ­pai­kat ovat taas kir­veen alla. Jos inflaa­tio halu­taan kuriin, niin raha­po­li­tiik­kaa kiris­te­tään sil­loin. Seu­rauk­set ovat monin ver­roin pahem­mat. Jos ei, niin pai­ne­taan rahaa, mut­ta täl­lä ker­taa vie­lä enem­män. Työ­paik­ko­ja saa­daan vähem­män, mut­ta inflaa­tio­ta enem­män. Ja taas sama juttu.

    Samal­la pro­ses­si syö ihmis­ten käteis­sääs­töt, kes­kus­pan­kin uskot­ta­vuu­den, val­tioi­den obli­gaa­tioi­den korot nouse­vat (kos­ka inflaa­tio-odo­tuk­set on pak­ko jyvit­tää nii­hin). Jul­kis­ta talout­ta jou­du­taan supis­ta­maan tai vero­ja nos­ta­maan, molem­mat myrk­kyä kysynnälle. 

    Sii­nä vai­hees­sa voi­daan hom­ma vie­lä puhal­taa poik­ki, oltai­siin­ko vaik­ka vuo­den 2012 lop­pu­puo­lis­kol­la sil­loin? Työt­tö­myys on samois­sa luvuis­sa ja sit­ten täy­tyy kiris­tää poli­tiik­kaa. No, samat inflaa­tio­ha­lut — työt­tö­myy­den hoi­toa kun tar­vi­taan — ovat sil­loin­kin. Val­tioi­den talous ei oikein kes­tä, joten pää­te­tään, että EKP ostaa ne val­tioi­den obli­gaa­tiot. Siis pai­ne­taan rahaa val­tion meno­jen kattamiseen.

    Jne. Ja vuo­den 2015 alus­sa pai­ne­taan jo mil­joo­nan euron setee­itä, vuo­den lopus­sa mil­jar­din euron. Ja työt­tö­myys on 25 pro­sent­tia, ihmisl­lä ei ole sääs­tö­jä, jne. Toi­saal­ta, eipä nykyi­set asun­to­lai­nat­kaan mis­sään tun­nu. Vit­si hei, tämä on kuul­kaa tosi hyvä idea.

  110. Art­tu­ri:

    Kjr63:n teke­mä erot­te­lu Asun­to-osa­keyh­tiöi­den ja osa­keyh­tiöi­den välil­lä ei ole mie­le­käs. Molem­mat vai­kut­ta­vat oikean varal­li­suu­den syntyyn.”

    Tot­ta­han toki sil­lä on mer­kit­tä­vä ero. Asun­to­kupla pois­taa rahaa nii­den pus­sis­ta, jot­ka kier­rät­tä­vät rahaa nopes­ti reaa­li­ta­lou­des­sa, tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen kau­pas­sa. Pörs­si­si­joi­tuk­set taas ovat pää­asias­sa “raha­mies­ten” rahaa, mikä ei muu­ten­kaan kier­täi­si oikeas­sa tuotannossa.
    Kum­pi­kaan, pörs­si ja asun­to­mark­ki­nat, eivät tuo­ta varal­li­suut­ta. Vain reaa­li­ta­lou­des­sa syn­tyy varal­li­suut­ta, ei arvo­pa­pe­rei­den vaihdossa.

  111. Kjr63: “Kum­pi­kaan, pörs­si ja asun­to­mark­ki­nat, eivät tuo­ta varal­li­suut­ta. Vain reaa­li­ta­lou­des­sa syn­tyy varal­li­suut­ta, ei arvo­pa­pe­rei­den vaihdossa.”

    Pörs­sin osal­ta tot­ta, mut­ta kyl­lä kai asun­to­ra­ken­ta­mi­nen täy­tyy näh­dä osa­na asun­to­mark­ki­noi­ta, eihän ne ole pel­käs­tään van­hoil­la asun­noil­la pelaamista.
    Ja edel­leen väi­tän, että asun­non tar­vit­si­ja ei kaup­paa teh­des­sään mie­ti inflaa­tio-odo­tuk­sia tai edes suu­rem­min kor­ko-odo­tuk­sia, vaan ihan jotain muuta.
    Mak­ro­ta­sol­la asiat ovat niin help­po­ja, mut­ta kyt­ken­tä tosie­lä­mään monas­ti puuttuu.
    Talous­po­li­tiik­ka on aika pit­käl­ti narul­la työntämistä.

  112. tie­de­mies:

    Ei se työl­li­syys edel­leen­kään para­ne rahaa pai­na­mal­la, vaik­ka Art­tu­ri ja muu­ta­mat muut tuos­sa ylä­puo­lel­la niin väittävät. 

    No kyl­lä se para­nee, jos se työt­tö­myys joh­tuu koko­nais­ky­syn­nän pie­ne­ne­mi­ses­tä! Jos taas kyse olis raken­ne­muu­tok­ses­ta, niin sit­ten työt­tö­myys lisään­tyi­si niil­lä aloil­la, jot­ka pie­ne­ne­vät ja lisään­tyi­si niil­lä aloil­la, jot­ka suu­re­ne­vat. Nyt meil­lä on kui­ten­kin työt­tö­miä joka paikassa!

    Väi­tät­kö sinä ihan pok­ka­na, että jos EKP vaik­ka vetäs yllät­täen puo­let eurois­ta mark­ki­noil­ta, että tämä ei aiheu­ta työt­tö­myyt­tä ja että tätä työt­tö­myyt­tä ei voi pois­taa las­ke­mal­la ne eurot takai­sin markkinoille?

    Rahaa pai­na­mal­la voi myös sti­mu­loi­da kysyn­tää het­kel­li­ses­ti, mut­ta se tuot­taa inflaatiota,

    No se tuot­taa sekä inflaa­tio­ta, että tuo­tan­non kas­vua. Tämä suh­de riip­puu sii­tä miten pal­jon meil­lä on resurs­se­ja käyt­tä­mät­tö­mä­nä. (Jos kaik­ki resurs­sit on käyt­tä­mät­tä, niin kaik­ki tulee inflaa­tio­na, jos taas mitään ei ole käy­tös­sä, niin kaik­ki tulee tuo­tan­non kasvuna.)

    Ihmi­set tun­tu­vat ajat­te­le­van, että “tiu­kan” raha­po­li­tii­kan (edel­leen: come on, EKP:n ohjaus­kor­ko on pro­sent­ti ja reaa­li­ko­rot alle nol­lan!) kan­nat­ta­jat oli­si­vat joten­kin kiusal­laan aiheut­ta­mas­sa työttömyyttä.

    No niin. Tämä on sinun vir­he. ÄLÄ TUIJOTA NIITÄ KORKOJA! Vai väi­tät­kö, että Wei­ma­rin tasa­val­las­sa­kin oli tiuk­ka raha­po­li­tiik­ka, kun korot oli­vat 20% tuntumassa?

    Raha­po­li­tiik­ka on tiuk­kaa sil­loin, kun kes­kus­pank­ki jää inflaa­tio­ta­voit­tee­seen ja löy­sää sil­loin kun se ylit­tää sen. Tämä on AINOA jär­ke­vä mää­ri­tel­mä raha­po­li­tii­kan tiukkuudelle/löysyydelle. Kaik­ki muut mää­ri­tel­mät ovat käsien heiluttelua.

    Nyt meil­lä on ongel­ma­na lii­an pie­ni inflaa­tio ja meil­lä on resurs­se­ja käyt­tä­mät­tä. Mei­tä ei siis hait­taa, että osa raha­mää­rän lisää­mi­ses­tä menee inflaa­tiok­si. Sen lisäk­si me saam­me ikään kuin bonuk­se­na myös sitä tuo­tan­non kasvua.

    Kukaan ei ole täs­sä ket­jus­sa vaa­ti­nut mitään 20% inflaa­tio­ta, vaan pel­käs­tään, että inflaa­tiol­la olis level-tar­get­ti, eli että inflaa­tio palau­te­taan sin­ne mis­sä sen kuu­lui­si olla, jos EKP oli­si pysy­nyt tavoit­tees­saan. Täs­tä ei seu­raa hype­rin­flaa­tio­ta ja vaik­ka seu­rai­si, niin se näkyi­si TIP­Seis­sä. Jos TIP­Sit ei ennus­ta inflaa­tioo, niin sitä ei oo tulossa.

    Ei tar­koi­tus oo pai­naa rahaa, jot­ta kysyn­tä pysyy jat­ku­vas­ti suu­rem­pa­na kuin mitä sen nor­maa­lis­ti pitäi­si olla. Nyt pitäi­si vaan palaut­taa kysyn­tä sil­le tasol­le, mis­sä sen pitäi­si olla, jos EKP oli­si onnis­tu­nut rahapolitiikassaan.

    Eli ei inflaa­tiol­la olla hoi­ta­mas­sa mitään työt­tö­myyt­tä vaan inflaa­tion jää­mis­tä lii­an pie­nek­si, kos­ka EKP epä­on­nis­tui raha­po­li­tii­kas­sa. Bonuk­se­na vaan tulee lisää työpaikkoja.

    Kun inflaa­tio on taas sil­lä tasol­la mis­sä se pitäs olla, jos EKP olis onnis­tu­nut raha­po­li­tii­kas­sa, niin ei rahan pai­na­mis­ta tart­te jat­kaa. Täl­lä ei ole kuvai­le­ma­si vai­ku­tuk­sia, että sit­ten yht’ äkkiä ne syn­ty­neet työ­pai­kat häviäi­si­vät, kun inflaa­tio ei enää kiihdy.

    Ne työ­pai­kat riip­pu­vat inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta (jot­ka ovat täs­sä minun ehdo­tuk­ses­sa täy­sin ank­ku­roi­tu­neet) ja NBKT:sta. Kum­pi­kaan ei hei­lah­da him­pun ver­taa, kun inflaa­tio palau­tuu takai­sin trendilleen.

    Tuo sinun huu­me-kra­pu­la-reto­riik­ka on ihan samaa mitä vil­jel­lään kaik­kial­la gold­bug-sai­teil­la. Miks pitää käyt­tää noin latau­tu­nut­ta kiel­tä, jos argu­men­teis­sa on itses­sään voimaa?

  113. Tämä piti men­nä näin:

    Raha­po­li­tiik­ka on tiuk­kaa sil­loin, kun kes­kus­pank­ki jää inflaa­tio­ta­voit­tees­taan ja löy­sää sil­loin kun se ylit­tää sen.

  114. Art­tu­ri, argu­men­toin­ti­si tun­tuu var­sin pitä­väl­tä ja siel­tä anta­ma­si blo­gi­lin­kin (moneyil­lusion) takaa näyt­ti löy­ty­vän vie­lä pal­jon lisää. 

    Jos kui­ten­kin sal­li­taan tähän vähem­män asias­ta ymmär­tä­vän väli­ky­sy­mys. Olet moneen ker­taan sano­nut, että ei pidä kat­soa pan­kin ohjaus­kor­koa, kos­ka kor­ko syn­tyy mark­ki­noil­la. Mikä sit­ten on kes­kus­pank­kien ohjaus­ko­ron mer­ki­tys, jos se ei vai­ku­ta rahan mää­rään ja inflaa­tioon? Mik­si aina talous­asiois­ta uuti­soi­taes­sa mai­ni­taan, mitä kes­kus­pank­ki teki ohjaus­ko­rol­leen, jos sil­lä ei ole mihin­kään mitään mer­ki­tys­tä, vaan oleel­li­sem­paa oli­si kat­soa nii­tä kes­kus­pank­kien teke­miä arvo­pa­pe­rios­tok­sia? Joh­tuu­ko tämä vain talous­toi­mit­ta­jien tyh­myy­des­tä (tai siis sii­tä, että ymmär­tä­vät asiois­ta yhtä vähän kuin minä), vai onko taka­na jokin mer­kit­tä­väm­pi seikka?

  115. Hyvä kysy­mys, Samu­li Saa­rel­ma! Ja jos se ei ohjaa mitään, mik­si sitä kut­su­taan ohjauskoroksi?

    Kuten jo aikai­sem­min­kin mai­nit­sin, alkaa men­nä teoreettiseksi.

    On muis­tet­ta­va, että talous­tie­de on aikoi­naan kek­sit­ty, jot­ta saa­tai­siin astro­lo­gial­le lisää uskot­ta­vuut­ta. Ja talous­tie­de­hän on ainoa, jos­ta kak­si hep­pua voi saa­da Nobe­lin väit­tä­mäl­lä päin­vas­tai­sia asioi­ta, sama­na vuonna.

  116. Minus­ta­kin tuo Samu­li Saa­rel­man kysy­mys on hyvä, enkä ole var­ma onko minul­la sii­hen riit­tä­vän hyvää vas­taus­ta. Yri­tän nyt kuitenkin.

    Mikä sit­ten on kes­kus­pank­kien ohjaus­ko­ron mer­ki­tys, jos se ei vai­ku­ta rahan mää­rään ja inflaatioon?

    Minä pyy­dän anteek­si nyt etu­kä­teen, että käy­tän muu­ta­mia englan­nin­kie­li­siä ter­me­jä, kos­ka niil­lä ei mie­les­tä­ni ole hyvää suomennosta.

    Ohjaus­ko­ron mer­ki­tys on siis olla raha­po­li­tii­kan tar­get ja täs­sä teh­tä­väs­sä ne syr­jäyt­ti­vät rahan mää­rän jos­kus 70-luvul­la. Käsit­tääk­se­ni tähän vai­kut­ti aina­kin se, että rahan kier­to­no­peu­den muu­tok­set näky­vät myös korois­sa toi­sin kuin rahan mää­räs­sä ja se, että rahan mää­rän mit­taa­mi­nen on tul­lut koko ajan moni­mut­kai­sem­mak­si kun vaih­don väli­nee­nä käy­te­tään mitä ihmeel­li­sem­piä asioi­ta, kuten luot­to­kort­te­ja, etuse­te­lei­tä jne.

    Koron mer­ki­tys on sii­nä, että se on ikään kuin mit­ta­ri rahan mää­räs­tä ja sen kier­to­no­peu­des­ta ja siis samal­la inflaa­tios­ta. Rahan mää­rän muu­tok­set aiheut­ta­vat muu­tok­sia korois­sa ja samal­la ne myös aiheut­ta­vat muu­tok­sia inflaa­tios­sa. Kes­kus­pank­ki siis sää­tää rahan mää­rää niin, että korot ovat sen tar­ge­tin mukai­sia ja näin pyr­kii pitä­mään inflaa­tion tavoitteessaan.

    Sinän­sä täs­sä kor­ko-tar­ge­tis­sa ei ole mitään vikaa sil­loin, kun korot eivät ola lähel­lä nol­laa. Ongel­mat syn­ty­vät sil­loin, kun kes­kus­pan­kit itse ja mark­ki­nat alka­vat ajat­te­le­maan, että raha­po­li­tii­kal­la ei ole mitään teh­tä­vis­sä, kun kor­ko on lähel­lä nol­laa. Tätä vää­rin­kä­si­tys­tä on täs­sä­kin taan­tu­mas­sa käy­tet­ty perus­te­le­maan jul­kis­ten meno­jen lisäyksiä.

    Mik­si aina talous­asiois­ta uuti­soi­taes­sa mai­ni­taan, mitä kes­kus­pank­ki teki ohjaus­ko­rol­leen, jos sil­lä ei ole mihin­kään mitään mer­ki­tys­tä, vaan oleel­li­sem­paa oli­si kat­soa nii­tä kes­kus­pank­kien teke­miä arvopaperiostoksia?

    Niin siis ne arvo­pa­pe­rios­tok­set ovat väli­ne sen koron aset­ta­mi­ses­sa. Eli siis kun uuti­soi­daan, että EKP nos­taa kor­ko­aan 0.5%, niin se tar­koit­taa, että EKP ostaa sen ver­ran rahaa mark­ki­noil­ta, että kor­ko nousee 0,5%. Toi­nen tapa uuti­soi­da oli­si sanoa aina miten pal­jon EKP:llä on mil­loin­kin rahaa lii­ken­tees­sä, tai että min­kä­lais­ta inflaa­tio­ta mark­ki­nat ennus­ta­vat, mut­ta kor­ko ker­too näis­tä kai­ken olen­nai­sen normaalitilanteessa.

    Minä en siis väi­tä, että korol­la ei ole väliä. Minä vaan väi­tän, että se ei ole jär­ke­vä mit­ta­ri sil­le onko raha­po­li­tiik­ka tiuk­kaa vai löysää.

    Oikeas­taan minä yri­tän sanoa seuraavaa:

    1. Kor­ko on huo­no tar­get­ti, kos­ka se ei ole käyt­tö­kel­poi­nen sil­loin, kun se las­kee lähel­le nol­laa. Täs­tä syys­tä inflaa­tio-tar­get­ti tai vie­lä mie­luum­min NBKT-tar­get­ti oli­si­vat parem­pia, niil­lä kun ei ole täl­lais­ta rajaa, mis­sä ne eivät enää toi­mi. Eli siis kes­kus­pank­ki toi­mi­si edel­leen ihan samal­la taval­la, myi­si ja ostai­si rahaa, mut­ta se ei täh­täi­si mihin­kään kor­koon, vaan suo­raan inflaa­tioon tai NBKT:hen.

    2. Tähän tavoit­teen vaih­ta­mi­seen liit­tyy olen­nai­ses­ti se, että kes­kus­pan­kin pitäi­si ottaa tavoit­teek­seen mark­ki­naen­nus­te, eikä teh­dä pää­tök­si­ään men­nei­den perus­teel­la. Nykyi­sin­hän kes­kus­pank­ki tar­kas­te­lee raha­mää­rän kas­vua men­nei­syy­des­sä ja täs­tä ennus­taa tule­vaa inflaa­tio­ta. Kos­ka kes­kus­pan­kil­la on käy­tös­sään myös dataa tule­vai­suu­den inflaa­tios­ta, niin sen pitäi­si vaan käyt­tää sitä tavoit­tee­na. Eli siis myydä/ostaa mark­ki­noil­le rahaa kun­nes mark­ki­noi­den ennus­te inflaa­tiol­le on 2%

    3. Rahan arvol­la ei pitäi­si olla kas­vu­no­peus­ta­voi­tet­ta, vaan taso­ta­voi­te. Eli siis kes­kus­pan­kin pitäi­si “luva­ta” että rahan arvo on jol­la­kin tie­tyl­lä tasol­la vaik­ka vuo­den pääs­tä. Ei sil­leen, että se “lupaa” että rahan arvo las­kee koko ajan 2% ja sit­ten kun se ei onnis­tuk­kaan las­ke­maan sitä 2%, niin se ei kor­jaa tätä epä­on­nis­tu­mis­taan, vaan pyr­kii jat­ka­maan samal­la nopeu­del­la kuin ennenkin.

  117. Kuten kli­see menee, narul­la on paha työn­tää. Sii­tä ei pidä vetää kui­ten­kaan joh­to­pää­tös­tä, että inflaa­tio tai tule­va inflaa­tio on kysyn­tä­la­mas­sa jokin ongel­ma nume­ro yksi. Kyl­lä niil­lä (reaali)koroilla on väliä.

  118. Eli siis kun uuti­soi­daan, että EKP nos­taa kor­ko­aan 0.5%, niin se tar­koit­taa, että EKP ostaa sen ver­ran rahaa mark­ki­noil­ta, että kor­ko nousee 0,5%.

    Jos haluat käsi­tel­lä asi­aa täs­mäl­li­sin ilmauk­sin, niin kes­kus­pank­ki ei “osta rahaa mark­ki­noil­ta” vaan lai­naa sitä hiu­kan vähem­män mark­ki­noil­le. Nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa kes­kus­pank­ki hoi­taa käy­tän­nös­sä kaik­ki avo­mark­ki­nao­pe­raa­tion­sa vakuu­del­li­si­na yöny­li­lai­noi­na (a.k.a repo tai repurc­ha­se agree­ment. Kun en ole juris­ti, niin en tie­dä onko kysees­sä de jure osto-ja myyn­ti­so­pi­mus, mut­ta kos­ka mm. arvo­pa­pe­rin luot­to- ja mark­ki­na­ris­ki ei siir­ry het­kek­si­kään kes­kus­pan­kil­le, de fac­to kysees­sä on laina). 

    Ja edel­leen, nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa kes­kus­pank­ki pys­tyy kyl­lä ymmär­tääk­se­ni arvioi­maan rahan tar­peen koh­tuul­li­sen hyvin, jol­loin tuo yliyön kor­ko seu­raa mel­ko täs­mäl­li­ses­ti ohjaus­kor­koa. Täl­löin en nyt koe kovin vir­heel­li­se­nä sanoa vapaa­muo­toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, että kes­kus­pank­ki nos­taa kor­koa. (ohjauskor­koa­han kes­kus­pank­ki nos­taa. Se ei vain ole mikään “todel­li­nen” kor­ko, mil­lä vält­tä­mät­tä rahaa kukaan lai­naa kenel­le­kään.) Mut­ta on kyl­lä ymmär­ret­tä­vä, että nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa kes­kus­pan­kil­la ei ole mitään suo­raa vai­ku­tus­mah­dol­li­suut­ta edes kuu­kau­den euri­bo­riin, pidem­mis­tä puhumattakaan.

    Mik­si ohjaus­ko­ron muu­tok­sis­ta sit­ten uuti­soi­daan? Teo­rias­sa mark­ki­na­ko­rot ovat mark­ki­noi­den näke­mys sii­tä, mikä on “kumu­la­tii­vi­nen” kes­kus­pan­kin ohjaus­kor­ko täs­tä matu­ri­teet­tiin (käy­tän­nös­sä mm. likvi­di­teet­tipree­mio sot­kee tätä). Tämän vuok­si mark­ki­noi­ta kiin­nos­taa, ei pel­käs­tään ohjaus­ko­ron muu­tos, vaan eri­tyi­ses­ti mitä kes­kus­pank­ki ker­too näke­myk­ses­tään talou­den kehi­tyk­ses­tä tulevaisuudessa.

    Saan­ko Art­tu­ri kysyä, mitä olet aiheen paris­ta vii­me aikoi­na lues­kel­lut, kun haluai­sin myös vähän tar­kem­min pereh­tyä aihee­seen? (Ole­tus, että olet vii­me aikoi­na luke­nut jota­kin, juon­taa hata­riin muis­ti­ku­viin, että aikai­sem­min oli­sit ollut kul­ta­kan­nan ja siten kroo­ni­sen deflaa­tion kan­nal­la, mut­ta nyt teks­teis­tä­si saa koko­naan toi­sen vaikutelman.)

    (jos­tain syys­tä pari kom­ment­tia­ni on hävn­nyt tai­vaan tuu­liin, jos ne jos­kus loy­ty­vät, niin pahoit­te­len mah­dol­lis­ta toistoa)

  119. Pahoit­te­len, että jat­kan, mut­ta minus­ta Art­tu­ri esit­te­le­mäs­sä­si näke­myk­ses­sä on sel­lai­nen vir­he, että väi­tät, ettei kor­ko ole olen­nai­nen. Kyl­lä se on.

    Kor­ko on valit­tu sää­dön “koh­teek­si” sik­si, että koron ja inflaa­tion suh­de on lägien osal­ta parem­pi kuin raha­mää­rän ja inflaa­tion. Kvan­ti­teet­ti­teo­ria on vähän huo­no (epä­tark­ka), mut­ta täs­sä se toi­mii, kuten yllä huo­mau­tit­kin, kier­to­no­peu­den kautta. 

    Talou­des­sa ei kui­ten­kaan ole mitään yhtä ja aino­aa “kier­to­no­peut­ta”, vaan rahoi­tus­mark­ki­noil­la raha liik­kuu aina nopeam­min kuin muus­sa talou­des­sa. Inflaa­tio on — kar­keas­tiot­taen — raha­mää­rän muu­tok­sen ja kier­to­no­peu­den funk­tio. Kier­to­no­peus vai­kut­taa kui­ten­kin, pait­si inflaa­tioon suo­raan, myös sii­hen, kuin­ka suu­rel­la vii­veel­lä raha­mää­rän muu­tok­set näky­vät inflaatiossa.

    Jos rahaa pai­ne­taan laik­ka punai­se­na, mut­ta pan­kit pis­tä­vät sen reser­vei­hin­sä, niin mitään inflaa­tio­ta ei tule. Kun pan­kit alka­vat nii­tä lai­na­ta eteen­päin, inflaa­tio läh­tee liik­keel­le. Tilan­net­ta, jos­sa pan­kit istu­vat raho­jen pääl­lä ja raha­po­li­tiik­ka ei toi­mi vaik­ka korot ovat nol­lis­sa, nimi­te­tään likvi­di­teet­tian­sak­si. Japa­ni on ollut sen­kal­tai­ses­sa tilanteessa. 

    Art­tu­rin argu­mentt­ti oli­si ymmär­ret­tä­vä, jos hän väit­täi­si, että euroa­lue on likvi­di­teet­tian­sas­sa ja del­faa­tios­pi­raa­li uhkai­si. Tämä ei kui­ten­kaan vai­ku­ta uskot­ta­val­ta, vaan minus­ta näyt­tää vain sil­tä, että pan­keis­ta raha on läh­dös­sä kier­toon, mut­ta vii­veel­lä. Täs­tä on pal­jon evi­dens­siä, asun­to­lai­na­kan­to­jen nyt­käh­tä­mi­nen nousuun on yksi. Ja kuten jo sanoin, inflaa­tio on jo noususssa. 

    Kor­kea kor­ko on ongel­ma sik­si, että se pilaa lyhyen aika­vä­lin rahoi­tuk­sen todel­la tehok­kaas­ti. Jos inflaa­tio­tar­ge­tis­ta “ammu­taan yli”, ja jou­du­taan imu­roi­maan nor­maa­lia enem­män rahaa mark­ki­noil­ta, niin tämä imu­roin­ti on osak­si pois yri­tys­ten lyhyen ajan lai­nois­ta, ja moni fir­ma tar­vit­see nii­tä mak­su­val­miu­den säilyttämiseksi. 

    Sii­nä lin­kit­tä­mäs­sä­si teks­tis­sä ehdo­tet­tiin 4% inflaa­tio­ta­voi­tet­ta, kos­ka sil­loin kor­ko­po­li­tiik­ka voi­tai­siin ank­ku­roi­da kor­keam­mal­le. Kun kor­ko­ta­so oli­si pysy­väs­ti kym­me­nen pro­sen­tin paik­keil­la (ja inflaa­tio 4 pro­sen­tin paik­keil­la), niin krii­sis­sä koron las­ku­va­ra todel­la tun­tui­si. Se ei ole miten­kään jär­je­tön idea, mut­ta 4% on inflaa­tio­na jo myrk­kyä sääs­töil­le, kos­ka verot yms. ote­taan nimel­li­sis­tä tuotoista.

  120. Wiki­pe­dia: “Kes­kus­pank­ki las­kee liik­keel­le rahan lai­noi­na pan­keil­le, jot­ka mak­sa­vat rahas­ta ohjaus­ko­ron ver­ran. Kes­kus­pan­kil­ta rahan saa­mi­seen vaa­dit­tu kor­ko vai­kut­taa mark­ki­na­kor­koi­hin, eli pank­kien toi­sil­leen myön­tä­mien lai­no­jen kor­koi­hin. Tämän vuok­si mark­ki­na­ko­rot, kuten eri­pi­tui­set Euri­bor-korot, seu­rai­le­vat ohjaus­kor­koa. Yri­tys­ten ja kulut­ta­jien otta­mat lai­nat sido­taan yleen­sä mark­ki­na­kor­koi­hin, joten ohjaus­ko­ron nos­to vai­kut­taa täl­lä tavoin lainanottajiin.”

  121. Rai­mo K:

    Pörs­sin osal­ta tot­ta, mut­ta kyl­lä kai asun­to­ra­ken­ta­mi­nen täy­tyy näh­dä osa­na asun­to­mark­ki­noi­ta, eihän ne ole pel­käs­tään van­hoil­la asun­noil­la pelaamista.”

    Raken­ta­mi­nen kyl­lä. Raken­nus­ten arvo muo­dos­tuu tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta. Raken­nus­ten arvo on kui­ten­kin vain n.40% asun­to­mark­ki­nois­ta. Ja lisäk­si vain hyvin pie­ni osa mark­ki­nois­ta on uus­tuo­tan­toa, mis­sä tuo­te­taan lisä­ar­voa. Talou­del­li­ses­sa mie­les­sä asun­not ovat käy­tän­nös­sä vain arvopapereita.

    Ja edel­leen väi­tän, että asun­non tar­vit­si­ja ei kaup­paa teh­des­sään mie­ti inflaa­tio-odo­tuk­sia tai edes suu­rem­min kor­ko-odo­tuk­sia, vaan ihan jotain muuta.”

    Eivät ajat­te­le­kaan. Asun­non osta­jat ajat­te­le­vat kuu­kausie­rän suu­ruut­ta ja sen suh­det­ta vuo­kraan. Mata­la kor­ko­ta­so ja pit­kät mak­sua­jat nos­ta­vat ansiotuloilla/vuokratuloilla rahoi­tet­ta­vaa pää­omaa => asun­to­jen hin­nat nousevat.

    Mak­ro­ta­sol­la asiat ovat niin help­po­ja, mut­ta kyt­ken­tä tosie­lä­mään monas­ti puuttuu.”

    Mak­ro­ta­son pitäi­si olla empii­ris­tä tie­det­tä sii­nä kuin kaik­ki muu­kin tie­de. Jos kyt­ken­tä tosie­lä­mään puut­tuu, kysy­mys ei ole enää “talous­tie­tees­tä,” vaan jos­ta­kin muus­ta (poli­tii­kas­ta).

    Talous­po­li­tiik­ka on aika pit­käl­ti narul­la työntämistä.”

    Niin­pä. Mut­ta mitä polii­ti­kot yrit­tä­vät työntää?

  122. Minä olen ymmär­tä­nyt EKP:n kes­kei­siä instru­ment­te­ja ja tavoit­tei­ta seuraavasti. 

    Kun EKP nos­taa kes­keis­tä ohjaus­kor­ko­aan, on kysees­sä se kor­ko jol­la se lai­naa rahaa lyhyek­si ajak­si pan­keil­le vakuuk­sia vas­taan (“yli yön”, mut­ta oli­si­ko käy­tän­nös­sä viik­ko…). Nor­maa­lis­ti tämä kor­ko on ns mini­mum bid rate, mut­ta nyt EKP jaka­nut kiin­teäl­lä 1% pan­keil­le min­kä ne halua­vat. Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa raha­mark­ki­na­ko­rot (siis mil­lä pan­kit lai­naa­vat toi­sil­leen) seu­raa­vat tätä kor­koa mel­ko hyvin. Näin ollen EKP:n ohjaus­kor­ko on kes­kei­nen instru­ment­ti itses­sään, mut­ta tavoi­te on “täh­dä­tä” tiet­tyyn raha­mark­ki­na­kor­koon. (Täl­lä het­kel­lä raha­mark­ki­na­ko­rot muu­ten ovat ohjaus­kor­koa alem­mal­la tasol­la mark­ki­noil­la val­lit­se­van suu­ren likvi­di­tee­tin takia.)

    Mitä EKP tekee­kin, var­si­nai­nen tavoi­te sit­ten on pitää “medium-term” inflaa­tio hiu­kan alle 2% pro­sen­tis­sa. Eli Vaik­ka inflaa­tio oli­si täl­lä het­kel­lä 1% tai 200% yllä­tys­ten tai epä­on­nis­tu­mis­ten takia, mut­ta EKP odot­tai­si sen ole­van medium ter­mil­lä tavoit­teen mukai­nen (joten­kin mie­leen tulee sel­lai­nen mää­ri­tel­mä medium ter­mil­le kuin n. 18kk?), niin se on “ok”. Joka tapauk­ses­sa, kes­kei­nen “tar­get­ti” on kysei­nen inflaa­tio. Inflaa­tio kai valit­tiin prag­maat­ti­se­na tavoit­tee­na sen seu­raa­mi­sen help­pu­den takia, vaik­ka raha­mää­rän kas­vu oli­si se paras pit­käl­lä aika­vä­lil­lä (aina­kin Fried­man­nin ym. mielestä).

  123. Kjr63: “Raken­nus­ten arvo on kui­ten­kin vain n.40% asun­to­mark­ki­nois­ta. Ja lisäk­si vain hyvin pie­ni osa mark­ki­nois­ta on uus­tuo­tan­toa, mis­sä tuo­te­taan lisä­ar­voa. Talou­del­li­ses­sa mie­les­sä asun­not ovat käy­tän­nös­sä vain arvopapereita.”

    En väi­tä vas­taan, mut­ta kyl­lä uus­tuo­tan­to näyt­täi­si ohjai­le­van hin­ta­ta­soa ja nyt kun uus­tuo­tan­toa on erit­täin vähän, niuk­kuus näyt­tää nos­ta­van hin­to­ja. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki?

  124. Blo­gin rakenne.

    Täs­sä ket­jus­sa on yli 18’000 sanaa (138000 merk­kiä). Kes­kus­te­lun seu­raa­mi­nen on työ­läs­tä kun ali­ket­jut on pilk­kou­tu­neet yhden pit­kän ket­jun sisäl­le. Oli­si­ko “threa­ded wiev” sit­ten parempi?

    Rat­kai­sueh­do­tus: Avaa ket­ju jos­sa voi kes­kus­tel­la tämän suo­si­tun blo­gi­si­vus­ton rakenteesta.

  125. tcrown:

    Saan­ko Art­tu­ri kysyä, mitä olet aiheen paris­ta vii­me aikoi­na lues­kel­lut, kun haluai­sin myös vähän tar­kem­min pereh­tyä aiheeseen?

    No ihan yli­voi­mai­ses­ti eni­ten oon luke­nu tuo­ta Scott Sum­ne­rin blo­gia http://www.themoneyillusion.com ja sen kom­ment­te­ja, jot­ka on tosi hyvä­ta­soi­sia. Sen lisäks oon lähin­nä luke­nut jut­tu­ja mihin toi Sum­ner link­kaa, eli Krug­ma­nia, Bill Wool­sey­ta (http://monetaryfreedom-billwoolsey.blogspot.com/) ja Nick Rowea (http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/) Näi­den lisäks Econ­Tal­kis­sa on ollu pari ihan ok haas­tat­te­lua keskuspankkipolitiikasta.

    Sii­tä deflaa­tios­ta mä oon kyl­lä edel­leen sitä miel­tä, että se olis opti­mi, jos meil­lä on fiat-raha ja kes­kus­pank­ki osai­si toi­mia nol­la­ko­ron lähel­lä. Sii­hen ei tie­ten­kään voi siir­tyä ker­ta­ry­säyk­sel­lä tai tulee täl­lai­nen taan­tu­ma, mikä meil­lä nyt on.

    Tie­de­mies:

    Kor­ko on valit­tu sää­dön “koh­teek­si” sik­si, että koron ja inflaa­tion suh­de on lägien osal­ta parem­pi kuin raha­mää­rän ja inflaation.

    Joo. Tämä ei pois­ta sitä tosia­si­aa, että kor­ko sää­dön koh­tee­na ei toi­mi sil­loin, kun se on nol­las­sa. Sen sijaan TIPS:ien osoit­ta­ma inflaa­tio tai NGDP-futuu­rit toi­mi­vat aina. Sik­si ne ovat parem­pia sää­dön kohteita.

    Kier­to­no­peus vai­kut­taa kui­ten­kin, pait­si inflaa­tioon suo­raan, myös sii­hen, kuin­ka suu­rel­la vii­veel­lä raha­mää­rän muu­tok­set näky­vät inflaatiossa.

    Mie­len­kiin­toi­nen aja­tus. Olis­ko sul­la tähän link­ke­jä, jois­ta voi­sin lukea lisää?

    Art­tu­rin argu­mentt­ti oli­si ymmär­ret­tä­vä, jos hän väit­täi­si, että euroa­lue on likvi­di­teet­tian­sas­sa ja del­faa­tios­pi­raa­li uhkaisi. 

    häh? Minus­ta argu­ment­ti­ni toi­mii kyl­lä kai­kis­sa tilan­teis­sa, mut­ta likvi­di­teet­tian­sas­sa kai­kis­ta huo­noi­ten. Inflaa­tio-odo­tus­ten ank­ku­roi­mi­nen on hyvä idea aina.

  126. Rai­mo K:
    “Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki?”

    Raken­nus­ten tar­jon­nas­ta ei ole pulaa. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki kyl­lä, mut­ta ei raken­nus­ten, vaan maan ja rahoi­tuk­sen. Mata­la lai­na­kor­ko, pit­kät lai­na-ajat, kor­ko­ku­lu­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­det, kiin­teis­tö­ve­ron puu­te, sijoit­ta­jien spe­ku­loin­ti, tont­tis­pe­ku­loin­ti, sii­nä syi­tä hin­to­jen nousuun. Kupla puh­ke­aa, kun koti­ta­louk­sien vel­ka­piik­ki tulee täyteen.

  127. Ei ole link­ke­jä antaa, mut­ta siis, tot­ta­kai velo­si­teet­ti vai­kut­taa inflaa­tio­lä­gei­hin. Raha­mää­rä ei lisään­ny ker­ral­la kaik­kial­la talou­des­sa, vaan siir­tyy ensin jon­kun pie­nem­män osan toi­mi­jois­ta taskuun. 

    Kun tämä poruk­kaa lisää kulu­tus­taan — mikä mal­li nyt halu­taan ottaa, vaik­ka raja­ku­lu­tus­teo­ria — suh­tees­sa rahan lisäyk­seen, niin tämä aiheut­taa hin­toi­hin nousu­pai­net­ta, kun kysyn­tä kas­vaa. Myy­jien tulot kas­va­vat, hei­dän kysyn­tän­sä kas­vaa jne. Mitä pidem­pi tämä ket­ju on, ja mitä hitaam­min raha “levi­ää” talou­teen, sitä hitaam­min hin­nat nousevat. 

    Äärie­si­merk­ki­nä on likvi­di­teet­tian­sa, jos­sa lisä­ra­han pai­na­mi­nen vain pie­nen­tää kier­to­no­peut­ta, mut­tei tuo­ta inflaa­tio­ta lainkaan.

    Tie­ten­kään rahan pai­na­mi­nen ei auta kun ollaan jou­dut­tu likvi­di­teet­tian­saan, mut­ta siis, jos inflaa­tio uhkai­si nyt pudo­ta koh­ti deflaa­tio­ta, niin raha­mää­rän lisää­mi­nen pysäyt­täi­si kyl­lä sen pudo­tuk­sen. Mut­ta sel­lais­ta pudo­tus­ta ei ole, vaan inflaa­tio nousee edelleen.

    Tam­mi­kuun inflaa­tio­lu­vut eivät ole tul­leet vie­lä, jou­lu­kuun vuo­si­ta­son inflaa­tio oli 0.9%, nousua mar­ras­kuun 0.5%:sta ja hei­nä­kuun ‑0.7%:sta. Veik­kaan, että tam­mi­kuun luku on 1.2 pro­sent­tia, +/- 0.3. Ja kesäl­lä men­nään aika tar­kal­leen tar­ge­tis­sa. Jos olen oikeas­sa, niin EKP:n poli­tiik­ka on ollut tar­kal­leen oike­aa suh­tees­sa inflaatiotargettiin. 

    Sen oikeel­li­suu­des­ta voi­daan sit­ten toki keskustella.

  128. tie­de­mies:

    Raha­mää­rä ei lisään­ny ker­ral­la kaik­kial­la talou­des­sa, vaan siir­tyy ensin jon­kun pie­nem­män osan toi­mi­jois­ta taskuun.

    Tämä on toki tot­ta, mut­ta täs­tä ei kai seu­raa suo­raan, että raha­mää­rän lisäys ei näkyi­si inflaa­tios­sa, se vaan ei leviä tasai­ses­ti kaik­kiin hin­toi­hin vaan nos­taa joi­ta­kin hin­to­ja enem­män kuin toi­sia. En oikein ymmär­rä miten tuos­ta seu­rai­si, että koko­nai­sin­flaa­tio kas­vai­si hitaammin.

    Tie­tys­ti mitä suu­rem­pi velo­si­teet­ti, niin sitä enem­män joku tiet­ty raha­mää­rän lisäys aiheut­taa inflaatioo.

    Jos olen oikeas­sa, niin EKP:n poli­tiik­ka on ollut tar­kal­leen oike­aa suh­tees­sa inflaatiotargettiin.

    Niin ja sii­tä minä nimen omaan yri­tän kes­kus­tel­la, että se tar­get­ti on vää­rä, kos­ka ne tar­ge­toi sitä ratea eikä leve­liä. Eli niin kau­an kuin ne on peräs­sä leve­lis­tä, nii­den rate-tar­get­ti pitäs olla suu­rem­pi kuin 2%.

    Eli euroa­lu­een raha­po­li­tiik­ka on lii­an tiukkaa.

  129. Tämä on toki tot­ta, mut­ta täs­tä ei kai seu­raa suo­raan, että raha­mää­rän lisäys ei näkyi­si inflaa­tios­sa, se vaan ei leviä tasai­ses­ti kaik­kiin hin­toi­hin vaan nos­taa joi­ta­kin hin­to­ja enem­män kuin toi­sia. En oikein ymmär­rä miten tuos­ta seu­rai­si, että koko­nai­sin­flaa­tio kas­vai­si hitaammin.

    Tämä on help­po. Koko­nai­sin­flaa­tios­ta jäte­tään tyy­pil­li­ses­ti pois suu­ri osa talou­del­li­ses­ta akti­vi­tee­tis­ta. Se, että asun­to­jen (tai it-osak­kei­den) hin­nat nouse­vat kun asun­to­mark­ki­noil­la syn­tyy lisää rahaa, ei aiheu­ta inflaa­tio­pai­nei­ta, joten kes­kus­pank­ki voi pitää korot alhaal­la (mark­ki­nat kun hin­noit­te­le­vat asse­tit “oikein”, joten ne eivät kuu­lu kes­kus­pan­kin toi­mia­laan…), mikä hel­pot­taa asun­to­jen hin­to­jen nousua jne. Kun samaan aikaan leik­kiä pyö­rit­tä­vät pan­kit kek­si­vät kei­no­ja, jol­la onnis­tu­vat pie­nen­tä­mään oman pää­oman­sa noin kah­teen pro­sent­tiin asse­teis­taan, ei kenen­kään enää pitäi­si ihmel­tel­lä, mik­si olem­me ns. liemessä.

  130. No, kun nyt lin­ki­tel­lään, niin kat­son Eco­no­mis­til­la, jon­ka mukaan kor­keam­pi inflaa­tio­tar­get­ti on
    huo­no idea.

    Minä en suo­ras­taan ymmär­rä Euro­peik­ko­jen kiu­kut­te­lua — jos täl­lai­nen vähän ikä­vä ilmai­su sal­li­taan. EKP ei voi näi­den krii­ti­koi­den mie­les­tä toi­mia oikein, vaan euroa hau­ku­taan täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä sen arvo on ja mitä EKP:n poli­tiik­ka on. Jos dol­la­rin hin­ta nousee, se on EKP:n vika, ja EKP on teke­mäs­sä dol­la­ris­ta uut­ta ruplaa tai lii­raa. Jos dol­la­rin hin­ta puto­aa, niin sekin on vää­rin ja EKP tuho­aa vientiteollisuuden.

    En ota kan­taa inflaa­tio­ta­voit­teen suu­ruu­teen, mut­ta sen ver­ran puo­lus­tan inflaa­tio­ta­voi­tet­ta sinän­sä (ero­tuk­se­na vaik­ka nomi­naa­li­sen BKT:n tavoit­tees­ta), että se on aina­kin läpi­nä­ky­vä. M3-mit­ta­rit esi­mer­kik­si ovat hyvin vola­tii­le­ja ja harhaisiakin. 

    Kau­as on tul­tu tilan­tees­ta, jos­sa minä argu­men­toin FIAT-rahan ja Art­tu­ri kul­ta­kan­nan puolesta.…

  131. tcrown:

    Koko­nai­sin­flaa­tios­ta jäte­tään tyy­pil­li­ses­ti pois suu­ri osa talou­del­li­ses­ta aktiviteetista.

    No tämä on nyt taas seman­tiik­kaa, mut­ta koko­nai­sin­flaa­tios­sa on kyl­lä kaik­ki hin­nat. Se mitä val­tio­den tilas­toin­ti­kes­kuk­set sit­ten mittaa/laskee on eri asia…

    Eli tus­kin se hait­taa, että se inflaa­tio ei heti näy niis­sä mit­ta­reis­sa, kun­han se näkyy kansantaloudessa.

    Tiet­ty täl­le price level-tar­ge­til­le se on haas­te, mut­ta jos se tar­get­ti on vaik­ka price level kah­den vuo­den pääs­tä, niin tämä on kui­ten­kin sen ver­ran pit­kä aika, että kaik­ki raha­mää­rän muu­tok­set ehti­vät näkyä siinä.

  132. Tie­de­mies:
    “Tie­ten­kään rahan pai­na­mi­nen ei auta kun ollaan jou­dut­tu likvi­di­teet­tian­saan, mut­ta siis, jos inflaa­tio uhkai­si nyt pudo­ta koh­ti deflaa­tio­ta, niin raha­mää­rän lisää­mi­nen pysäyt­täi­si kyl­lä sen pudo­tuk­sen. Mut­ta sel­lais­ta pudo­tus­ta ei ole, vaan inflaa­tio nousee edelleen.”

    Olet­tai­sin, että “likvi­di­teet­tian­sa” tar­koit­taa täs­sä sitä, että talous ei syn­ny­tä tal­le­tuk­sia. Eli että reaa­li­ta­lous yskii eikä tuo­ta varallisuutta?
    Kysy­mys kai lie­nee sii­tä mitä rahan mää­rän kas­vat­ta­mi­nen tar­koit­taa. Jos vel­ka­ra­hal­la ei aikaan­saa­da tuot­ta­vuu­den kas­vua (kuten tuot­ta­mat­to­mil­la asun­to­lai­noil­la), niin tie­ten­kin ennem­min tai myö­hem­min velat aja­vat talou­den deflaa­tioon. Vai­kea näh­dä miten­kään edes­sä kysyn­täin­flaa­tio­ta. Se voi syn­tyä ainoas­taan täys­työl­li­syy­den olois­sa. Stag­flaa­tio taas voi hyvin­kin syn­tyä pel­käs­tään raha­mää­rän kas­vat­ta­mi­ses­ta, kun niuk­ko­jen luon­non­re­surs­sien vuo­krat nouse­vat. Spe­ku­loin­nin, hin­ta­sään­nös­te­ly­jen pur­ka­mi­sen ja veron­ale­nus­ten seurauksena.

  133. tie­de­mies:

    jon­ka mukaan kor­keam­pi inflaa­tio­tar­get­ti on
    huo­no idea.

    Niin siis minä kyl­lä edel­leen argu­men­toin nol­lain­flaa­tion puolesta.

    Minus­ta on kui­ten­kin tär­keäm­pää, että kes­kus­pan­kin toi­min­ta on mah­dol­li­sim­man läpi­nä­ky­vää ja ennus­tet­ta­vaa. Rate-tar­get­ti ei ole ennus­tet­ta­va, kos­ka kun kes­kus­pank­ki epä­on­nis­tuu saa­vut­ta­maan tavoit­teen­sa se ei kor­jaa vir­hei­tään. Tämän vuok­si inflaa­tio-odo­tuk­set eivät ole ank­ku­roi­tu­neet ja kes­kus­pan­kil­la on vähem­män kei­no­ja koko­nais­ky­syn­nän vakauttamiseen.

    Ei nol­lain­flaa­tioon kan­na­ta siir­tyä näin nopeas­ti ja sil­loin, kun pan­keil­la on muu­ten­kin ongel­mia tasei­den­sa kanssa.

  134. Likvi­di­teet­tian­sa on key­ne­si­läi­nen käsi­te, jon­ka vas­ti­ne löy­tyy esim is-lm-mal­lis­ta tilan­tees­sa, jos­sa LM-käy­rä on vaa­ka­suo­ras­sa. Ihmis­ten — oikeas­taan kai käy­tän­nös­sä rahoi­tus­lai­tos­ten — likvi­di­tee­tin himo on täl­löin niin suu­ri, että kaik­ki uusi luo­tu raha jää makaa­maan sukan­var­teen, eikä täten kas­va­ta investointeja. 

    Teo­rias­sa Japa­nis­sa oltiin täs­sä tilan­tees­sa 90-luvul­la. BOJ pai­noi korot nol­laan, mut­ta deflaa­tio jat­kui vuosikausia.

  135. Ei nol­lain­flaa­tioon kan­na­ta siir­tyä näin nopeas­ti ja sil­loin, kun pan­keil­la on muu­ten­kin ongel­mia tasei­den­sa kans­sa.

    Nyt ei olla nol­lain­flaa­tios­sa. Inflaa­tio hei­luu öljyn hin­nan, asu­mi­sen, kor­ko­jen ja monen muun muka­na. Eikä sii­hen olla “siir­ryt­ty”. EKP rea­goi inflaa­tion putoa­mi­seen las­ke­mal­la kor­koa, pai­na­mal­la QE-rahaa jne. Tämän vuo­den hin­ta­ta­so on mel­ko tark­kaan se, mitä se oli­si ollut­kin, jos 2 pro­sen­tin inflaa­tio­vauh­ti oli­si pysy­nyt vakaa­na vuo­des­ta 2006. Näi­nol­len argu­ment­ti hin­ta­ta­son “palaut­ta­mi­ses­ta” on kyl­lä virheellinen.

  136. tie­de­mies:

    Nyt ei olla nollainflaatiossa.

    yhyyy… Point­ti oli se, että minä voin kan­nat­taa nol­lain­flaa­tioo ja sil­ti kan­nat­taa kor­keam­paa inflaa­tioo just nyt. Alem­mal­le tra­jek­to­ril­le ei voi siir­tyä yllät­täen. Nämä asiat on toi­sis­taan täy­sin erillisiä.

    Näi­nol­len argu­ment­ti hin­ta­ta­son “palaut­ta­mi­ses­ta” on kyl­lä virheellinen.

    Ei ole, kos­ka hin­nat ovat jous­ta­vam­pia ylös­päin kuin alaspäin.

    Eli rau­ta­lan­gas­ta, jos EKP mähel­tää ja NBKT kas­vaa 10%, niin pal­kat ja hin­nat nousee aika nopees­ti sen 5% ekstraa. Jos EKP taas mähel­tää ja NBKT ei kas­va, niin pal­kat ja hin­nat ei hir­veen nopees­ti pie­ne­ne 5%.

    Rate-tar­ge­tis­sa jos inflaa­tio jää pie­nem­mäks ku ole­tuk­sen, niin hom­mat kusee, jos se menee yli, niin kusee joo, mut­ta ei lähes­kään niin paljon.

    Siks rate-tar­ge­tis­sa inflaa­tion ali­tus pitää ottaa kiin­ni mah­dol­li­sim­man nopees­ti riip­pu­mat­ta sii­tä odot­taa­ko mark­ki­nat sitä vai ei. Inflaa­tion yli­tys taas voi­daan ottaa kiin­ni ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että mark­ki­nat odot­taa sitä.

    Inflaa­tion jää­des­sä rate-tar­ge­tis­ta, niin on käyt­täy­dyt­tä­vä ikään kuin meil­lä olis level-tar­get­ti, vaik­ka sitä ei olis­kaan virallisesti.

    Jos taas inflaa­tio ylit­tää rate-tar­ge­tin, niin me ei voi­da käyt­täy­tyä ikään kuin meil­lä olis level-tar­get­ti pait­si, jos mark­ki­nat odot­taa tätä.

    http://s84684.gridserver.com/?p=3862

  137. Tie­de­mies: “Ihmis­ten – oikeas­taan kai käy­tän­nös­sä rahoi­tus­lai­tos­ten – likvi­di­tee­tin himo on täl­löin niin suu­ri, että kaik­ki uusi luo­tu raha jää makaa­maan sukan­var­teen, eikä täten kas­va­ta investointeja.”

    Likvi­di­tee­tin himo? Ei kai raha­lai­tok­sil­la sitä voi olla, kun ne elä­vät sil­lä, että raha läh­tee ulos — kaik­ki mitä voi­daan ulos tuloa tuot­ta­maan. Sukan­var­teen se ei voi jää­dä makaa­maan, kun pan­keil­la nii­tä ei ole eikä raha pan­kin hol­vis­sa­kaan makaa. Roo­pe Ankan raha­säi­liöl­lä ei ole vas­ti­net­ta todellisuudessa.
    Tai­sin lait­taa lai­naus­mer­kit vää­rään paik­kaan, arv. “tie­de­mies”.

  138. Ei kai raha­lai­tok­sil­la sitä voi olla, kun ne elä­vät sil­lä, että raha läh­tee ulos – kaik­ki mitä voi­daan ulos tuloa tuot­ta­maan.

    Kyl­lä vaan voi. Pank­kien reser­vit, jois­ta yllä puhu­taan, ovat juu­ri täl­lais­ta rahaa. Ei likvi­di­tee­til­lä nyt täs­sä yhtey­des­sä sen­tään mitään sete­li­tuk­ko­ja tar­koi­tet­tu. Likvi­di­teet­tian­sa tar­koit­taa tilan­net­ta, jos­sa raha­va­ran­non kas­vat­ta­mi­nen ei tuo reaa­li­ta­lou­teen lisää näky­vää ostovoimaa. 

    Likvi­di­teet­tian­sas­sa on mel­kein aina kyse deflaa­tios­ta, jol­loin likvi­di raha “tuot­taa” pel­käs­tään makaa­mal­la tilillä. 

    Rai­mo K:lle suo­sit­te­len hen­ki­lö­koh­tai­suuk­sien late­le­mi­sen sijaan pereh­ty­mis­tä itse asiaan.

  139. Jos reaa­li­nen BKT nii­aa, kuten nyt on Euroa­lu­eel­la käy­nyt, noin 12 pro­sent­tia, niin nimel­li­sen BKT:n pitä­mi­nen “kas­vut­ra­jek­to­rial­la” vaa­ti­si luok­kaa 15 pro­sen­tin inflaa­tio­ta. Ihan tosis­saan­ko olet sitä miel­tä, että EKP on mokan­nut, kos­ka näin ei ole käynyt?

    BKT:n raju pudo­tus on ollut seu­raus­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­sen, auto­teol­li­suu­den, kone­pa­ja­teol­li­suu­den ja yleen­sä­kin ives­toin­ti- tai aina­kin osta­jan näkö­kul­mas­ta pää­oma­nin­ten­sii­vis­ten tuot­tei­den kysyn­nän pudo­tuk­ses­ta. Pudo­tus on ollut glo­baa­li, so. ame­rik­ka­lai­set ja japa­ni­lai­set, sii­nä mis­sä euroop­pa­lai­set­kin, ovat osta­neet krii­sin alet­tua vähem­män asun­to­ja ja auto­ja, ja teh­tai­siin on ostet­tu vähem­män koneita. 

    Vaik­ka Schiff:in kans­sa en ole samaa miel­tä mis­tään kul­ta­kan­nan autuu­des­ta tms., niin tämä romah­dus on ollut seu­raus­ta sii­tä, että monis­sa mais­sa — etu­pääs­sä USA:ssa, mut­ta muu­al­la­kin — on elet­ty yli varo­jen ja siis lai­na­pää­omat ovat kas­va­neet nopeas­ti. Nyt on takai­sin­mak­sun aika. Raha­va­ran­non pitäi­si­kin supis­tua täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa, muu­ten se men­nyt yli­ku­lu­tus mak­sa­te­taan inflaa­tiol­la. Rahaa pai­na­mal­la ei voi syn­nyt­tää varal­li­suut­ta tyhjästä. 

    Sinän­sä minul­la ei ole moraa­li­ses­ti muu­ten mitään inflaa­tio­aseen käyt­töä vas­taan, mut­ta aika kur­jal­ta tun­tuu, että elä­ke­läis­ten tms. sääs­töt syö­dään, jot­ta joi­den­kin vel­ka­be­ma­rit ja kes­kus­ta­käm­pät saa­daan mak­set­tua. Minul­la­kin on nyt las­ken­nal­li­ses­ti nega­ti­ve equi­tyä talos­ta­ni, joten sii­nä mie­les­sä ei muu­ta kuin pai­no­ko­neet laulamaan.

  140. Tie­de­mies:

    Jos reaa­li­nen BKT nii­aa, kuten nyt on Euroa­lu­eel­la käy­nyt, noin 12 pro­sent­tia, niin nimel­li­sen BKT:n pitä­mi­nen “kas­vut­ra­jek­to­rial­la” vaa­ti­si luok­kaa 15 pro­sen­tin inflaa­tio­ta. Ihan tosis­saan­ko olet sitä miel­tä, että EKP on mokan­nut, kos­ka näin ei ole käynyt?

    yhyyy… Et oo sat­tu­nu mis­tään mun tähän men­nes­sä kir­jot­ta­mis­ta kom­men­teis­ta huo­maa­maan, että mun argu­ment­ti on, että RBKT:n pie­ne­ne­mi­nen on joh­tu­nut aika suu­rel­ta osal­ta NBKT:n pienenemisestä?

    Eli joo mun mie­les­tä NBKT pitäs pitää tra­jek­to­ril­la riip­pu­mat­ta sii­tä miten RBKT hei­luu, mut­ta tie­ten­kään se ei hei­lu täl­leen, jos NBKT pide­tään vakaana.

    BKT:n raju pudo­tus on ollut seu­raus­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­sen, auto­teol­li­suu­den, kone­pa­ja­teol­li­suu­den ja yleen­sä­kin ives­toin­ti- tai aina­kin osta­jan näkö­kul­mas­ta pää­oma­nin­ten­sii­vis­ten tuot­tei­den kysyn­nän pudo­tuk­ses­ta. Pudo­tus on ollut glo­baa­li, so. ame­rik­ka­lai­set ja japa­ni­lai­set, sii­nä mis­sä euroop­pa­lai­set­kin, ovat osta­neet krii­sin alet­tua vähem­män asun­to­ja ja auto­ja, ja teh­tai­siin on ostet­tu vähem­män koneita.

    Juu­ri näin. Sik­si onkin ilmi­sel­vää, että taan­tu­ma joh­tuu lii­an tiu­kas­ta raha­po­li­tii­kas­ta, eikä mis­tään reaa­li­ses­ta sho­kis­ta, mis­sä ihmi­set nyt vaan alkoi­vat jou­kol­la halua­maan sekä vähem­män kulu­tus­hyö­dyk­kei­tä, että vähem­män inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­tä ja vas­taa­vas­ti enem­män vapaa-aikaa.

    USA:ssa oli var­maan lii­kaa asun­to­ja ja lii­an suu­ri finans­sia­la joo ja ne supis­tuu sik­si, mut­ta se ei todel­la­kaan seli­tä, että mik­si teh­tai­siin on ostet­tu vähem­män konei­ta, nii­tä­hän pitäi­si ostaa sin­ne enem­män, kun raken­nusa­lal­ta vapau­tuu resurs­se­ja muun talou­den käyttöön.

    niin tämä romah­dus on ollut seu­raus­ta sii­tä, että monis­sa mais­sa – etu­pääs­sä USA:ssa, mut­ta muu­al­la­kin – on elet­ty yli varo­jen ja siis lai­na­pää­omat ovat kas­va­neet nopeas­ti. Nyt on takai­sin­mak­sun aika. 

    Tämä mes­si­aa­ni­nen puhe on ihan tur­haa (ja muis­tut­taa aika huo­lel­la Schif­fiä…). Jos sinul­la ei ole argu­ment­te­ja, vaan haluat vaan paa­sa­ta, niin ei tätä kes­kus­te­lua kan­na­ta jatkaa.

    Raha­va­ran­non pitäi­si­kin supis­tua täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa, muu­ten se men­nyt yli­ku­lu­tus mak­sa­te­taan inflaatiolla.

    Ei. Raha­va­ran­non pitää supis­tua sil­loin, kun inflaa­tio-odo­tuk­set ovat lii­an kor­keat ja sen pitää kas­vaa sil­loin, kun inflaa­tio-odo­tuk­set ovat lii­an mata­lat. Ei tämä ole mikään moraa­li­nen kysy­mys, että nyt lai­nan otta­jien kuu­luu­kin kär­siä, kos­ka ovat men­neet otta­maan lai­naa, joka on varo­jen yli elä­mis­tä bla bla bla bla…

    Rahaa pai­na­mal­la ei voi syn­nyt­tää varal­li­suut­ta tyhjästä.

    No varal­li­suut­ta ei voi tie­ten­kään miten­kään syn­tyä tyh­jäs­tä. Rahaa pai­na­mal­la me saa­daan nyt tuot­ta­mat­to­ma­na ole­vat resurs­sit takai­sin käyt­töön ja siten mei­dän varal­li­suus kas­vaa, mut­ta se ei tule tyh­jäs­tä vaan sii­tä yli­mää­räi­ses­tä työs­tä, mikä teh­dään, jos rahaa pai­ne­taan lisää.

    Sinän­sä minul­la ei ole moraa­li­ses­ti muu­ten mitään inflaa­tio­aseen käyt­töä vastaan

    Se ei ole mikään ase. Kenen­kään sääs­tö­jä ei olla syö­mäs­sä. Mitä pahaa sii­nä on, että joku voi mak­saa auto­lai­nan­sa ja asun­to­lai­nan­sa niil­lä ehdoil­la ja ole­tuk­sil­la, jot­ka lai­naa sopies­sa on ollut voimassa?

    Vai olis­ko sinus­ta ihan rei­lua jos pank­ki ilmoit­tai­si sinul­le yht’ äkkiä, että hei me tuplat­tiin sinun asun­to­lai­nan mää­rä ja että kuu­kausi­mak­su olis sit nyt kaks ker­taa niin suu­ri kuin ennen? (Ilman, että ne kor­vais sitä lai­na­sum­man tuplaamista.)

    Minul­la­kin on nyt las­ken­nal­li­ses­ti nega­ti­ve equi­tyä talos­ta­ni, joten sii­nä mie­les­sä ei muu­ta kuin pai­no­ko­neet laulamaan.

    No jos sul­la ei oo kiin­tee­kor­koi­nen lai­na, niin et sä niis­tä pai­no­ko­nei­den lau­la­mi­ses­ta nyt niin pal­joo pää­se hyötyyn…

  141. Artturi:“Siksi onkin ilmi­sel­vää, että taan­tu­ma joh­tuu lii­an tiu­kas­ta raha­po­li­tii­kas­ta, eikä mis­tään reaa­li­ses­ta sho­kis­ta, mis­sä ihmi­set nyt vaan alkoi­vat jou­kol­la halua­maan sekä vähem­män kulu­tus­hyö­dyk­kei­tä, että vähem­män inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­tä ja vas­taa­vas­ti enem­män vapaa-aikaa.”

    Eivät var­maan halun­neet, mut­ta jos on koko ajan elet­ty yli varo­jen, niin eikö sil­loin jos­sain vai­hees­sa pidä tul­la sen kulu­tuk­sen nipis­tä­mi­nen sil­le tasol­le, mitä tulot ovat (+kor­ko sii­tä yli­ku­lu­tuk­ses­ta)? Voi tie­ten­kin olla, että ihmi­set halua­vat maa­il­man tap­piin asti kulut­taa enem­män kuin tuot­ta­vat, mut­ta en oikein näe tätä mah­dol­li­se­na, vaan jos­sain vai­hees­sa se yli­ku­lu­tus on mak­set­ta­va alikulutuksella. 

    En edes ymmär­rä, miten tähän tasa­pai­no­tuk­seen voi mikään rahan pump­paa­mi­nen talou­teen mitään vai­kut­taa. Vai ajat­ko takaa nyt sitä, että kei­no pääs­tä ame­rik­ka­lais­ten kii­na­lai­sil­le yli­ku­lu­tuk­sel­laan teke­mäs­tä isos­ta velas­ta eroon on se, että pai­ne­taan hir­vit­tä­vä mää­rä dol­la­rei­ta ja kipa­taan ne kiinalaisille? 

    Tie­ten­kään tuo kulu­tuk­sen las­kun ei tar­vit­se tapah­tua shok­ki­na, mut­ta kyl­lä se minus­ta pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä on pak­ko tapah­tua halusi­vat ihmi­set sitä tai eivät. 

    Mitä pahaa sii­nä on, että joku voi mak­saa auto­lai­nan­sa ja asun­to­lai­nan­sa niil­lä ehdoil­la ja ole­tuk­sil­la, jot­ka lai­naa sopies­sa on ollut voimassa?”

    En ymmär­rä, miten rahan pump­paa­mi­nen talou­teen tähän liit­tyy. Eihän lai­nan ehto­ja tie­ten­kään olla mihin­kään muut­ta­mas­sa teh­tiin siel­lä kes­kus­pan­kis­sa sit­ten ihan mitä tahan­sa. Sen sijaan se mai­nit­tu sääs­tö­jen syö­mi­nen kyl­lä tapah­tuu, jos inflaa­tio läh­tee nousuun. 

    No jos sul­la ei oo kiin­tee­kor­koi­nen lai­na, niin et sä niis­tä pai­no­ko­nei­den lau­la­mi­ses­ta nyt niin pal­joo pää­se hyötyyn…”

    Kor­jaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta jos kes­kus­pank­ki pai­nai­si toi­mil­laan kor­ko­ja alas­päin ja siten kiih­dyt­täi­si inflaa­tio­ta, niin eikö tämä oli­si tupla­bo­nus asun­non omis­ta­jal­le? Asun­non hin­ta nousi­si ja lai­nan kuu­kausie­rät laskisivat?

  142. Samu­li Saarelma:

    Eivät var­maan halun­neet, mut­ta jos on koko ajan elet­ty yli varo­jen, niin eikö sil­loin jos­sain vai­hees­sa pidä tul­la sen kulu­tuk­sen nipis­tä­mi­nen sil­le tasol­le, mitä tulot ovat (+kor­ko sii­tä ylikulutuksesta)?

    No jos joku elää yli varo­jen­sa, niin sil­loin joku toi­nen elää ali varo­jen­sa. Ei kulu­tuk­sen pitäi­si koko­nai­suu­te­na las­kea sii­tä, että ne jot­ka ovat elä­neet yli varo­jen­sa jou­tu­vat supis­ta­maan kulutustaan.

    Olet aivan oikeas­sa sii­nä, että tähän tasa­pai­no­tuk­seen rahan pai­na­mi­nen ei vaikuta.

    En ymmär­rä, miten rahan pump­paa­mi­nen talou­teen tähän liittyy.

    Se liit­tyy sii­hen siten, että mitä enem­män rahaa kan­san­ta­lou­des­sa on, sitä enem­män nomi­naa­li­sia tulo­ja ihmi­sil­lä on, eli sitä parem­mat mah­dol­li­suu­det heil­lä on mak­saa nomi­naa­li­set lai­nan­sa takaisin.

    Teh­dään täl­lai­nen äärim­mäi­nen esi­merk­ki, että EKP vetäi­si puo­let kai­kis­ta eurois­ta mark­ki­noil­ta. Jos sinul­la on 200k asun­to­lai­na, niin tämän EKP:n toi­men­pi­teen jäl­keen sinul­la on edel­leen 200k asun­to­lai­na, mut­ta palk­ka­si on pudon­nut puo­leen. (Ole­te­taan nyt, että työ­mark­ki­nat löy­tä­vät tasa­pai­non nopeas­ti.) Jos et ole mitoit­ta­nut mak­su­val­miut­ta­si tämän sho­kin varal­ta, jou­dut kon­kurs­siin. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että et ole miten­kään elä­nyt yli varo­je­si, vaan ainoas­taan epä­on­nis­tu­nut ennus­ta­maan tämän yht’ äkki­sen EKP:n mähellyksen.

    No nyt jos EKP sit­ten palaut­tai­si ne rahat takai­sin kan­san­ta­lou­teen, niin palk­ka­si voi­tai­siin taas tupla­ta ja sinul­la oli­si jäl­leen varaa mak­saa asuntolaina.

    Tämä sama meka­nis­mi toi­mii pie­nem­mäl­lä skaa­lal­la, kun EKP epä­on­nis­tuu pitä­mään inflaa­tion sen kas­vu-ural­la. Sik­si raha­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen liit­tyy näi­den vel­ko­jen mak­sa­mi­seen aivan elimellisesti.

    Kor­jaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta jos kes­kus­pank­ki pai­nai­si toi­mil­laan kor­ko­ja alas­päin ja siten kiih­dyt­täi­si inflaa­tio­ta, niin eikö tämä oli­si tupla­bo­nus asun­non omistajalle?

    Joo, kyl­lä se olis näin, JOS inflaa­tio nousis ja samal­la korot las­kis. Yleen­sä kun inflaa­tio on kor­keel­la, niin korot­kin on kor­keat. Tämä joh­tuu sii­tä, että ihmi­sil­lä on noin yleen­sä posi­tii­vi­nen aikapre­fe­rens­si, eli jos he saa­vat vali­ta he otta­vat hyvin­voin­tia nyt mie­luum­min kuin hyvin­voin­tia tulevaisuudessa.

    Reaa­li­ko­rot mää­räy­ty­vät aikapre­fe­rens­sin ja sijoi­tuk­sen tuot­to-odo­tus­ten perusteella.

  143. Artturi:“No jos joku elää yli varo­jen­sa, niin sil­loin joku toi­nen elää ali varo­jen­sa. Ei kulu­tuk­sen pitäi­si koko­nai­suu­te­na las­kea sii­tä, että ne jot­ka ovat elä­neet yli varo­jen­sa jou­tu­vat supis­ta­maan kulutustaan.”

    Siis point­ti­han täs­sä on se, että koko­nai­set kan­sa­kun­nat ovat elä­neet yli varo­jen­sa. USA:n kulu­tus vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä oli käsit­tääk­se­ni jotain kym­me­nyk­sen suu­rem­pi kuin BKT. Loput tuli sii­tä, että kii­na­lai­set kulut­ti­vat vas­taa­vas­ti vähem­män (on tie­ten­kin para­dok­saa­lis­ta, että $3000 vuo­des­sa hank­ki­va rahoit­taa sen kulu­tus­ta, jon­ka tulot on $30 000 vuo­des­sa). Käsit­tääk­se­ni Euroop­pa on ollut vähän samas­sa tilan­tees­sa, vaik­kei yhtä pahasti. 

    En siis näe, miten kulu­tuk­sen ei pitäi­si “koko­nai­suu­te­na” las­kea, jos kulu­tuk­sel­la täs­sä tar­koi­te­taan kysei­sen kan­san­ta­lou­den kulu­tus­ta. Koko maa­il­man­kin tasol­la kulu­tus voi pysyä samas­sa vain sil­lä, että ne ali­ku­lut­ta­neet kii­na­lai­set nos­ta­vat kulu­tus­ta samal­la, kun län­si­maat kiris­tä­vät vyötään. 

    Teh­dään täl­lai­nen äärim­mäi­nen esi­merk­ki, että EKP vetäi­si puo­let kai­kis­ta eurois­ta mark­ki­noil­ta. Jos sinul­la on 200k asun­to­lai­na, niin tämän EKP:n toi­men­pi­teen jäl­keen sinul­la on edel­leen 200k asun­to­lai­na, mut­ta palk­ka­si on pudon­nut puoleen.”

    Eh, ja jos EKP taas kak­sin­ker­tais­taa euro­mää­rän (ja sen seu­rauk­se­na palk­ka­ni kak­sin­ker­tais­tuu), niin lai­na­ni arvo mak­su­ky­kyy­ni on romah­ta­nut. En ihan näe, mikä täs­sä on nyt yhteys sen suh­teen, että jos koko kan­sa­kun­ta on elä­nyt velak­si, niin sen pitää vähen­tää kulu­tus­taan pääs­täk­seen tasa­pai­noon. Voi se toki pai­naa rahaa kuin vii­meis­tä päi­vää, jos velat on otet­tu sii­nä sen omas­sa valuu­tas­sa, jol­loin käy­tän­nös­sä koko hom­man mak­saa ne aiem­pien vuo­sien kulu­tus­juh­lan ulko­maa­lai­set rahoit­ta­jat. Tätä­kö nyt siis ehdotat? 

    Joo, kyl­lä se olis näin, JOS inflaa­tio nousis ja samal­la korot las­kis. Yleen­sä kun inflaa­tio on kor­keel­la, niin korot­kin on kor­keat. Tämä joh­tuu sii­tä, että ihmi­sil­lä on noin yleen­sä posi­tii­vi­nen aikapre­fe­rens­si, eli jos he saa­vat vali­ta he otta­vat hyvin­voin­tia nyt mie­luum­min kuin hyvin­voin­tia tulevaisuudessa.”

    Käsit­tääk­se­ni on ihmi­sil­lä asun­to­lai­no­ja, joi­den kor­ko on sidot­tu kes­kus­pan­kin ohjaus­kor­koon (itsel­lä­ni on esim. sel­lai­nen). Jos kes­kus­pank­ki pai­naa ohjaus­kor­koa alas­päin ja tämä vetää inflaa­tio­ta ylös, niin en edel­leen­kään näe tätä minään muu­na kuin tupla­bo­nuk­se­na asuntolainalliselle. 

    Käsit­tääk­se­ni olet selit­tä­nyt kes­kus­pan­kin ohjaus­ko­ron toi­mi­van niin, että se ei oikeas­ti ole mikään todel­li­nen kor­ko, vaan kuvaa vain sitä, miten kes­kus­pank­ki toi­mii lai­na­mark­ki­noil­la. Se ostaa mark­ki­noil­ta lai­na­pa­pe­rei­ta (tie­ten­kin läh­tien kor­kea­kor­koi­sim­mis­ta) niin kau­an, että mark­ki­na­kor­ko pai­nuu sil­le ohjaus­ko­ron tasol­le. Tämä joh­taa tie­ten­kin sii­hen, että mark­ki­noil­le tulee lisää rahaa ja tämän pitäi­si kiih­dyt­tää inflaa­tio­ta. Aina­kin aina sano­taan, että “kes­kus­pank­ki nos­ti ohjaus­kor­koa hil­li­täk­seen inflaa­tio­ta” tjsp. 

    En siis edel­leen­kään ymmär­rä, miten inflaa­tio, joka on aiheu­tet­tu sil­lä, että kes­kus­pank­ki pai­naa kor­ko­ja alas, ei tar­koit­tai­si asun­to­lai­nal­li­sil­le tuplahyötyä. 

    Oikeas­taan kysy­myk­se­ni on, että voi­vat­ko inflaa­tio ja asun­to­lai­nan kor­ko liik­kua eri suun­tiin. Minus­ta voi (eten­kin jos kor­ko on sidot­tu kes­kus­pan­kin ohjaus­kor­koon), mut­ta kuu­len mie­lel­lä­ni rau­ta­lan­gas­ta vään­net­ty­nä, mik­sei noin käy. Esi­mer­kik­si, jos EKP nyt teki­si sitä, mitä sinä haluat, eli pai­nai­si kor­ko­ja alas­päin pump­paa­mal­la rahaa mark­ki­noil­le, niin eikö tämä tuot­tai­si juu­ri tuon tuloksen? 

    Tai jos se, että kes­kus­pank­ki “pai­naa rahaa” ja ostaa täl­lä lai­na­pa­pe­rei­ta mark­ki­noil­ta, ei las­ke kor­ko­ja, niin mik­si näin olisi?

  144. Samu­li Saarelma:

    En siis näe, miten kulu­tuk­sen ei pitäi­si “koko­nai­suu­te­na” las­kea, jos kulu­tuk­sel­la täs­sä tar­koi­te­taan kysei­sen kan­san­ta­lou­den kulutusta.

    No kulu­tuk­sen ei pitäi­si las­kea koko­nai­suu­te­na sik­si, että jos joku on elä­nyt yli varo­jen­sa (kulut­ta­nut enem­män kuin mihin on varaa) niin joku on elä­nyt ali varo­jen­sa (eli kulut­ta­nut vähem­män kuin mihin on varaa) jos tilan­ne tasa­pai­not­tuu, niin ensim­mäi­set vähen­tä­vät kulu­tus­taan ja jäl­kim­mäi­set kasvattavat.

    Ei sil­lä oo mitään väliä onko ensim­mäi­nen naa­pu­ri­ta­los­sa vai Ame­ri­kas­sa vai mis­sä ja onko jäl­kim­mäi­nen naa­pu­ri­ky­läs­tä tai Kiinasta.

    Ei kant­si nyt hämään­tyä kan­sal­lis­val­tioi­den rajois­ta. Ne on ihan kei­no­te­ko­sia ja mer­ki­tyk­set­tö­miä rajo­ja, kun mie­ti­tään näi­tä juttuja.

    Tätä­kö nyt siis ehdotat?

    No en tie­ten­kään. Olen jo sano­nut tämän tuhat ja yksi ker­taa täs­sä ja toi­ses­sa ket­jus­sa. Minä en ehdo­ta mitään hype­rin­flaa­tioo. Minä ehdo­tan, että NBKT pide­tään tren­dil­lä. Täl­lä ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä kulut­ta­mi­sen (tai vel­ko­jen) kans­sa, vaan tuo­tan­non nimel­li­sen arvon kanssa.

    (itsel­lä­ni on esim. sellainen)

    No tämä on kyl­lä hyvin epä­to­den­nä­köis­tä. Minä luu­len, että sinun asun­to­lai­na on sidot­tu johon­kin Euriboriin.

    Jos kes­kus­pank­ki pai­naa ohjaus­kor­koa alas­päin ja tämä vetää inflaa­tio­ta ylös

    Sinul­la menee nyt muna ja kana sekai­sin. Reaa­li­kor­ko muo­dos­tuu aikapre­fe­rens­sis­tä ja sijoi­tuk­sen ole­tet­ta­vas­ta tuo­tos­ta. Nimel­li­nen kor­ko muo­dos­tuu reaa­li­ko­ros­ta ja inflaa­tios­ta. Kes­kus­pank­ki kont­rol­loi suo­raan infla­tioo, mut­ta ei nomi­naa­li­sia kor­ko­ja, ei aikapre­fe­rens­siä eikä sijoi­tuk­sen tuot­toa. Ei ole ollen­kaan tava­ton­ta, että korot nouse­vat, kun kes­kus­pank­ki pump­paa mark­ki­noil­le enem­män rahaa kuin mitä mark­ki­nat olettivat.

    Se nousee­ko kor­ko riip­puu sii­tä miten mark­ki­nat olet­ta­vat tämän rahan lisäyk­sen vai­kut­ta­van inflaa­tioon ja sijoi­tuk­sen tuot­toon. (Aikapre­fe­rens­siin se tus­kin vaikuttaa…)

    Käsit­tääk­se­ni olet selit­tä­nyt kes­kus­pan­kin ohjaus­ko­ron toi­mi­van niin, että se ei oikeas­ti ole mikään todel­li­nen kor­ko, vaan kuvaa vain sitä, miten kes­kus­pank­ki toi­mii lainamarkkinoilla.

    Niin siis se on kes­kus­pan­kin tavoi­te sil­le korol­le, jol­la pan­kit lai­naa­vat toi­sil­leen reser­ve­jä Fedis­sä. (Ole­tan, että EKP:ssä sil­lä on vas­taa­va funktio.)

    Oikeas­taan kysy­myk­se­ni on, että voi­vat­ko inflaa­tio ja asun­to­lai­nan kor­ko liik­kua eri suuntiin.

    heh, en oo var­ma kum­pi on eri­suun­taan liik­ku­mis­ta, mut­ta siis kor­ko voi nous­ta vaik­ka inflaa­tio kiihtyy.

    Esi­mer­kik­si, jos EKP nyt teki­si sitä, mitä sinä haluat, eli pai­nai­si kor­ko­ja alas­päin pump­paa­mal­la rahaa markkinoille

    Niin siis edel­leen minä haluan, että EKP tun­ki­si mark­ki­noil­le sen ver­ran rahaa, että NBKT palai­si tren­dil­leen. Koroil­le sit­ten käy miten käy. (Ole­tan, että tämän seu­rauk­se­na lyhyet korot las­ke­vat ja pit­kät nousevat.)

  145. Artturi:“Ei kant­si nyt hämään­tyä kan­sal­lis­val­tioi­den rajois­ta. Ne on ihan kei­no­te­ko­sia ja mer­ki­tyk­set­tö­miä rajo­ja, kun mie­ti­tään näi­tä juttuja.”

    Tämä toki päti­si, jos oli­si yksi maa­il­man valuut­ta ja yksi maa­il­man poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä, mut­ta näin­hän ei ole, vaan on usei­ta valuut­to­ja, joi­den arvot hei­lu­vat toi­siin­sa näh­den. Täl­löin on minus­ta mer­ki­tys­tä sil­lä, onko yli­ku­lu­tet­tu oman maan (tai yhteis­va­luut­ta-alu­een) sääs­tä­jien vai ulko­mais­ten sääs­tä­jien kustannuksella. 

    Ja mitä minuun tulee, niin asun­to­lai­na­ni on todel­la­kin sidot­tu kes­kus­pan­kin ohjaus­kor­koon, ei tosin EKP:n, kos­ka en asu euroa­lu­eel­la. En tosin näe, mikä täs­sä nyt on niin ihmeel­lis­tä, siis mik­sei voi­si olla ole­mas­sa samal­la tavoin EKP:n ohjaus­kor­koon sidot­tu­ja asuntolainoja. 

    Reaa­li­kor­ko muo­dos­tuu aikapre­fe­rens­sis­tä ja sijoi­tuk­sen ole­tet­ta­vas­ta tuo­tos­ta. Nimel­li­nen kor­ko muo­dos­tuu reaa­li­ko­ros­ta ja inflaa­tios­ta. Kes­kus­pank­ki kont­rol­loi suo­raan infla­tioo, mut­ta ei nomi­naa­li­sia kor­ko­ja, ei aikapre­fe­rens­siä eikä sijoi­tuk­sen tuot­toa. Ei ole ollen­kaan tava­ton­ta, että korot nouse­vat, kun kes­kus­pank­ki pump­paa mark­ki­noil­le enem­män rahaa kuin mitä mark­ki­nat olettivat.”

    Eli siis tar­koi­tat­ko nyt, että jos kes­kus­pank­ki las­kee ohjaus­kor­ko­aan ja tämän seu­rauk­se­na ostaa mark­ki­noil­ta lai­na­pa­pe­rei­ta (näin käsit­tääk­se­ni esi­tit sen ohjauk­sen toi­mi­van), tämä voi nos­taa korkoja? 

    Ja miten ole­tuk­set täs­sä asi­aan liit­ty­vät? Voi­vat­han mark­ki­nat olet­taa kes­kus­pan­kin pyr­ki­vän pitä­mään inflaa­tion sii­nä 2%:ssa, mut­ta sii­nä vai­hees­sa, kun se oikeas­ti toi­mii (pump­paa rahaa mark­ki­noil­le), niin eikö tämä juu­ri kor­jaa inflaa­tio­ta ylös­päin (ja kor­ko­ja alaspäin)? 

    Ohjauskorosta:“Niin siis se on kes­kus­pan­kin tavoi­te sil­le korol­le, jol­la pan­kit lai­naa­vat toi­sil­leen reser­ve­jä Fedissä. ”

    Niin, eikö tämä ole se, mitä raha “mak­saa” ja johon sit­ten pan­kit lyö­vät mar­gi­naa­lin­sa pääl­le ja myy­vät sen ihmi­sil­le lainana? 

    heh, en oo var­ma kum­pi on eri­suun­taan liik­ku­mis­ta, mut­ta siis kor­ko voi nous­ta vaik­ka inflaa­tio kiihtyy.”

    Siis tar­koi­tin toi­sin päin. Voi­ko kor­ko las­kea ja inflaa­tio samal­la kiih­tyä. Minä ole­tin, että tämä oli­si se kes­kus­pan­kin ohjaus­ko­ron muu­tok­sen vai­ku­tus. Ja sama toi­sin­päin. Koron­nos­to nos­taa kor­ko­ja ja hil­lit­see inflaa­tio­ta. Sinus­ta tämä meka­nis­mi ei toi­mi, mut­ta aina­kaan en vie­lä ymmär­tä­nyt perusteluasi. 

    Koi­te­taan vään­tää asia rau­ta­lan­gas­ta. Erää­nä kau­nii­na päi­vä­nä EKP:n joh­to kat­soo tilas­to­ja ja tulee sii­hen tulok­seen, että inflaa­tio on lii­an hidas­ta sen aset­ta­maan tavoit­tee­seen näh­den. Se päät­tää kiih­dyt­tää sitä. Olit sitä miel­tä, että kes­kus­pank­ki kont­rol­loi inflaa­tio­ta, joten käsit­tääk­se­ni sil­lä on tähän mah­dol­li­suus. Sinun kir­joi­tus­ten mukaan se tekee tämän “pai­na­mal­la rahaa” ja osta­mal­la täl­lä rahal­la lai­no­ja mark­ki­noil­ta (eli aloit­ta­mal­la niis­tä kor­kea­kor­koi­sim­mis­ta ja mene­mäl­lä mata­lam­mal­le ja mata­lam­mal­le tasol­le niin kau­an, kun rahaa riit­tää). Onko tähän asti oikein? 

    No, kai­ken jär­jen mukaan inflaa­tio tuos­ta kiih­tyy. Tai jos ei kiih­dy, niin en ymmär­rä, miten sinun itse­si mukaan­kin kes­kus­pank­ki kont­rol­loi inflaa­tio­ta. Mitä tapah­tuu mark­ki­na­kor­ko­ta­sol­le? Mark­ki­noil­ta on ostet­tu kor­kea­kor­koi­sim­mat lai­nat pois. Kai­ken jär­jen mukaan siel­lä on siis kor­ko­ta­so las­ke­nut. Sinun mukaa­si näin ei kui­ten­kaan tapah­du. Tätä vai­het­ta en ymmärrä.

  146. Art­tu­ril­la on kyl­lä raha­teo­ria men­nyt rik­ki aika pahas­ti. Samu­li yllä sen selit­ti­kin, mik­si rahan pai­na­mi­nen las­kee kor­ko­ja. Se nime­no­maan sot­kee aikapre­fe­rens­se­jä ja markkinakorkoja. 

    Mak­ro­ta­sol­la huol­to­ta­sei­den­ti­teet­tiä kes­ku­pank­ki ei voi rik­koa. Se, mitä ei kulu­te­ta, se sääs­te­tään ja se, mitä ei sääs­te­tä, kulu­te­taan. Sul­je­tus­sa talou­des­sa tämä tar­koit­taa aika suo­raan inflaa­tio­ta. Jos kysees­sä on avo­ta­lous, kor­koe­ro tuot­taa pää­oma­paon, jol­loin rahan ulkoi­nen arvo las­kee ja vien­ti peri­aat­tees­sa alkaa vetää, kun omat tuot­teet hal­pe­ne­vat ulos­päin (nomi­naa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on hitaam­paa kuin valuut­ta­kurs­sin muu­tos). Sii­tä täs­sä ket­jus­sa alun­pe­rin oli kyse. Mun­dell-Fle­ming mal­lis­sa (mie­les­tä­ni kovin käsiä hei­lut­taen) ainoa sopeu­ma on juu­ri vien­nin kas­vu. Pää­oma­paon reaa­li­sia vai­ku­tuk­sia ei ote­ta sii­nä lain­kaan huomioon. 

    Reaa­li­kor­ko mää­räy­tyy vapaan pää­oman avo­ta­lou­des­sa maa­il­man­mark­ki­noil­la, sii­hen ei voi kes­kus­pank­ki vai­kut­taa. No, EKP, FED, BOJ ja Kii­na voi­vat vähän vai­kut­taa, mut­ta ei niis­tä­kään yksin pal­joa. Jos reaa­li­kor­ko on fik­sat­tu, raha­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen peri­aat­tees­sa toi­mii niin­kuin MF-mal­lis­sa, mut­ta kos­ka nyt on kyse nimen­maan inves­toin­ti­la­mas­ta, niin sil­le vien­nin kas­vul­le on kovin vähän sijaa.

    Fis­kaa­li­nen eks­pan­sio, siis val­tion meno­jen kas­vat­ta­mi­nen, taas nos­taa reaa­li­kor­koa, kun lai­na­mark­ki­noil­le vir­taa val­tion pape­ria. Tämän pitäi­si peri­aat­tees­sa vetää pää­omia maa­han, mikä taas nos­taa kurs­sia. Euron kurs­si onkin vähän nous­sut, joten ehkä täs­sä on käy­nyt juu­ri näin. Val­tion pape­rin vir­taa­mi­nen mark­ki­noil­le oli­si ihan OK jut­tu, jos oltai­siin kul­ta­kan­nas­sa tms kiin­teis­sä kurs­seis­sa, jol­loin rahaeks­pan­sio ei oli­si muu­ten­kaan mah­dol­li­nen. Täl­löin koron peräs­sä tule­va raha kas­vat­tai­si rahavarantoa. 

    Euroa­lue ei ole kui­ten­kaan puh­da­sop­pi­ses­ti mitään näis­tä. Yhtääl­tä Euro on yksi maa­il­man isoim­pia valuut­to­ja, joten sen arvo ei voi muut­tua “vapaas­ti” maa­il­man­mark­ki­noil­la, vai­kut­ta­mat­ta kaik­keen muu­hun rajus­ti­kin. Toi­saal­ta euroa­lu­eel­la ei ole yhtä fis­kaa­lis­ta tahoa, joka voi­si toteut­taa elvytyspolitiikkaa.

  147. Samu­li Saarelma:

    En tosin näe, mikä täs­sä nyt on niin ihmeel­lis­tä, siis mik­sei voi­si olla ole­mas­sa samal­la tavoin EKP:n ohjaus­kor­koon sidot­tu­ja asuntolainoja.

    Ei sii­nä ook­kaan mitään ihmeel­lis­tä. Mä olin vaan tosi var­ma, että sel­lai­sia asun­to­lai­no­ja ei aina­kaan Suo­mes­sa oo ja ole­tin tiet­ty, että asut Suomessa.

    Ja miten ole­tuk­set täs­sä asi­aan liit­ty­vät? Voi­vat­han mark­ki­nat olet­taa kes­kus­pan­kin pyr­ki­vän pitä­mään inflaa­tion sii­nä 2%:ssa, mut­ta sii­nä vai­hees­sa, kun se oikeas­ti toi­mii (pump­paa rahaa mark­ki­noil­le), niin eikö tämä juu­ri kor­jaa inflaa­tio­ta ylös­päin (ja kor­ko­ja alaspäin)?

    No odo­tuk­set liit­ty­vät sii­hen ihan olen­nai­ses­ti. Jos kes­kus­pank­ki esim. tuplaa raha­mää­rän mark­ki­noil­la ja mark­ki­nat olet­ta­vat, että se raha vede­tään pois seu­raa­va­na päi­vä­nä, niin inflaa­tio ei kiih­dy tipan ver­taa. Rahan arvo nyt riip­puu täy­sin odo­tuk­sis­ta raha­nar­vos­ta tulevaisuudessa.

    Se mitä inflaa­tiol­le tapah­tuu, kun kes­kus­pank­ki lisää raha­mää­rää mark­ki­noil­la riip­puu mark­ki­noi­den odo­tuk­sis­ta sii­tä onko raha­mää­rän lisäys pysyvä.

    Niin, eikö tämä ole se, mitä raha “mak­saa” ja johon sit­ten pan­kit lyö­vät mar­gi­naa­lin­sa pääl­le ja myy­vät sen ihmi­sil­le lainana?

    Ei. Nämä ovat lyhy­tai­kai­sia lai­no­ja, joil­la pan­kit täyt­tä­vät reser­vi­vaa­ti­muk­sen­sa. Suu­rin osa pan­kin rahoi­tuk­ses­ta tulee muu­ta kaut­ta. (Pidem­piai­kai­se­na lai­na­na, tal­le­tuk­si­na, pää­oma­na jne.)

    Sinus­ta tämä meka­nis­mi ei toi­mi, mut­ta aina­kaan en vie­lä ymmär­tä­nyt perusteluasi.

    Niin siis tämä meka­nis­mi ei ole näin yksin­ker­tai­nen. Olen jo selit­tä­nyt miten reaa­li­kor­ko muo­dos­tuu ja miten nimel­li­nen kor­ko muodostuu.

    Rahan lisää­mi­nen mark­ki­noil­la voi las­kea tai nos­taa tuot­to-odo­tuk­sia, se voi las­kea tai nos­taa inflaa­tio-odo­tuk­sia ja se lisä rahan tarjontaa.

    Onko tähän asti oikein?

    No yleen­sä kes­kus­pank­ki kyl­lä ostaa nii­tä vähän­ris­ki­sim­piä lai­no­ja (eli mata­la­kor­koi­sim­pia…), mut­ta sil­lä nyt ei var­maan oo hir­vees­ti väliä tässä.

    No, kai­ken jär­jen mukaan inflaa­tio tuos­ta kiih­tyy. Tai jos ei kiih­dy, niin en ymmär­rä, miten sinun itse­si mukaan­kin kes­kus­pank­ki kont­rol­loi inflaatiota.

    Njoo, oon puhu­nu ehkä vähän ohi suu­ni. Kes­kus­pank­ki kont­rol­loi suo­raan rahan mää­rää ja reser­vi­kor­koa ja reser­vi­vaa­ti­muk­sia. Kaik­ki muu mää­räy­tyy markkinoilla.

    Mut­ta siis joo kai­ken jär­jen mukaan, jos mark­ki­nat olet­ta­vat, että kes­kus­pank­ki todel­la halu­aa kor­keam­paa inflaa­tioo ja on val­mis jät­tä­mään tuon rahan mark­ki­noil­le, kun inflaa­tio alkaa nouse­maan, niin sit­ten se aiheut­taa inflaatioo.

    Mark­ki­na­kor­ko­jen rea­goin­tia on sit­ten aika vai­kee ennus­taa, tai siis se riip­puu mones­ta jutus­ta. Reaa­li­ko­ron aikapre­fe­rens­sio­suu­teen kes­kus­pank­ki tus­kin pys­tyy vai­kut­ta­maan, mut­ta sijoi­tuk­sen ole­tet­tuun tuot­toon se pys­tyy. (Esim. hype­rin­flaa­tio pai­naa ole­tet­tua tuot­toa alas­päin, kuten myös odot­ta­ma­ton deflaatio…)

    Eli siis reaa­li­kor­ko voi muut­tua. Nomi­naa­li­seen kor­koon vai­kut­ti sit­ten vie­lä se inflaa­tio, joka sekin voi muut­tua kes­kus­pan­kin toi­mien seurauksena.

    Sen lisäk­si rahan mää­rä mark­ki­noil­la kas­vaa ja jos sen kysyn­tä ei muu­tu, niin se muut­tuu hal­vem­mak­si. (Tai ne sen osta­mat asiat kal­liim­mik­si.) Kes­kus­pan­kin toi­met tosin vai­kut­ta­vat myös rahan kysyntään.

    Tie­de­mies:

    Se nime­no­maan sot­kee aikapre­fe­rens­se­jä ja markkinakorkoja.

    Mikä on se meka­nis­mi mil­lä se vai­kut­taa ihmis­ten aikapreferenssiin?

    Reaa­li­kor­ko mää­räy­tyy vapaan pää­oman avo­ta­lou­des­sa maa­il­man­mark­ki­noil­la, sii­hen ei voi kes­kus­pank­ki vaikuttaa.

    No tot­ta­kai voi, jos ole­te­taan, että kes­kus­pan­kin toi­mil­la on mitään väliä talou­des­sa. Jos taas ole­tat, että kes­kus­pan­kit eivät voi vai­kut­taa (reaa­li­siin) tuot­to-odo­tuk­siin, niin mik­si et ole agnos­ti­nen kes­kus­pan­kin toi­mien suhteen?

    Fis­kaa­li­nen eks­pan­sio, siis val­tion meno­jen kas­vat­ta­mi­nen, taas nos­taa reaa­li­kor­koa, kun lai­na­mark­ki­noil­le vir­taa val­tion paperia. 

    Mil­lä meka­nis­mil­la se muut­taa ihmis­ten aikapre­fe­rens­siä tai sijoi­tus­ten tuot­to-odo­tuk­sia? Tar­koi­tat ehkä kui­ten­kin nomi­naa­lis­ta kor­koa? Fis­kaa­li­sen eks­pan­sion vai­ku­tus kor­koi­hin riip­puu sii­tä miten kes­kus­pank­ki rea­goi ja miten se vai­kut­taa odo­tet­tuun inflaa­tioon ja sijoi­tus­ten reaa­li­siin tuotto-odotuksiin.

    Se on tie­tys­ti sel­vää, että val­tion pape­rei­den tar­jon­ta kas­vaa ja jos mikään muu ei muut­tui­si, niin sil­loin kor­ko nousee. Har­mi vaan, että kaik­ki muu muuttuu…

    Toi­saal­ta euroa­lu­eel­la ei ole yhtä fis­kaa­lis­ta tahoa, joka voi­si toteut­taa elvytyspolitiikkaa.

    Niin tämä on taval­laan aika hyvä jut­tu, kos­ka euroa­lu­eel­la ei sik­si sor­ru­ta tehot­to­maan fis­kaa­li­seen elvy­tyk­seen yhtä her­käs­ti kuin muu­al­la. Sen sijaan euroa­lu­eel­la on pai­net­ta ja mah­dol­li­suuk­sia elvyt­tää raha­po­li­tii­kan keinoin.

    Tämä tulee ihmi­sil­le huo­mat­ta­vas­ti halvemmaksi.

  148. Kreik­ka on jul­kis­ta­nut “sääs­tö­oh­jel­man­sa” ja luvan­nut sääs­tää vuo­teen 2014 men­nes­sä 30 mil­jar­dia euroa. Tämä on vakuut­ta­nut EU:n val­tio­va­rain­mi­nis­te­rit, jot­ka ovat myön­tä­mäs­sä Krei­kal­le samal­le ajan­jak­sol­le lai­naa 120 mil­jar­dia euroa.

    Lai­nai­sit­ko sinä huli­vi­li vel­jen­po­jal­le­si 120 euroa, jos tämä lupaa paran­taa tapan­sa ja sääs­tää 30 euroa?

  149. Pelas­taa­ko Kreik­ka euro­maat pitäi­si­kin kään­tään muo­toon: tuho­aa­ko Kreik­ka euro­maat? Krei­kas­ta vie­lä ehkä sak­san rahoil­la sel­vi­tään­kin, mut­ta entäs jos 5x isom­pi espan­ja menee samaa tie­tä. Tulee­ko Suo­mel­le sil­loin mak­set­ta­vak­si 5x1,5=7,5 mrdeur?

    Kyl­lä ainoa vas­taus on niin vah­va euro kuin mah­dol­lis­ta ja kon­kurs­si­mai­den irtau­tu­mi­nen eurosta.

  150. Suo­mi on per­sau­ki­nen. Van­ha­nen sanoo, että lai­naa­mi­nen Krei­kal­le kannattaa? 

    Mis­tä suo­mi lai­naa Krei­kal­le, Islan­nil­le ja kenel­le muul­le? Suo­mi jou­tuu otta­maan lisää vel­kaa lai­na­tak­seen muil­le ja mak­saa sii­tä kal­lis­ta korkoa.

    Pää­mi­nis­te­ri M.Vanhanen ja talous­mi­nis­te­ri J. Kätei­nen puhu­vat muun­nel­tua totuut­ta kreikka-lainasta. 

    Rehel­lis­tä oli­si yksin­ker­tai­ses­ti tur­va­ta vaa­ras­sa ole­vien, Kreik­kaan sijoi­tet­tu­jen elä­ke­ra­has­to­jen varat, miten pal­jon nii­tä sit­ten onkin. Sekin oli­si kiva tietää.

  151. Espan­jan kon­kurs­si on onnek­si vähän vähem­män toden­nä­köi­nen. Espan­ja veti tiuk­kaa talout­ta ennen lamaa ja mak­soi vel­ko­jaan pois. Vel­ka­taak­ka on nous­sut n. 30% BKT:sta ennen lamaa run­saa­seen 50% BKT:sta.

    Mut­ta kat­so­taan, katsotaan.

  152. Kreik­ka on jul­kis­ta­nut “sääs­tö­oh­jel­man­sa” ja luvan­nut sääs­tää vuo­teen 2014 men­nes­sä 30 mil­jar­dia euroa. ”

    Tuol­la­kaan sääs­tö­oh­jel­mal­la Kreik­ka ei vie­lä kään­nä bud­jet­ti­aan positiiviseksi.
    Krei­kan val­tion velat ovat jotain 300 mil­jar­dia euroa ja lisää syn­ty­nee yli 50–100 mil­jar­dia ennen kuin talous on tasapainossa.

    Ei Kreik­ka iki­nä kyke­ne mak­sa­maan vel­ko­jaan, eihän Suo­men val­tio­kaan kyen­nyt enää mak­sa­maan pal­jon parem­mal­la talou­den­pi­dol­la kuin pie­nen osan veloistaan.
    Kyl­lä nuo lai­na­tut rahat ovat men­neet kank­ku­lan kaivoon.

    Ja ongel­ma on vain euroa­lu­een mai­den päänsärky,ruotsalaiset ovat ollet taas vii­saam­pia eli euroa­lu­een ulko­puo­li­se­na he eivät ilmei­ses­ti osal­lis­tu talkoisiin.
    Suo­ma­lai­nen media­kin puhuu häve­li­ääs­ti vain euroa­lu­een tues­ta mut­ta ei sel­ven­nä tätä kohtaa.

    Ja ketä täs­sä oikeas­taan pelas­te­taan ? Gold­man Sahcs oli yksi uuris­ta kuplan orga­ni­soi­jis­ta ja aut­toi Kreik­kaa salaa­maan talou­ten­sa tilan.

    Eivät tuki­ra­hat mene Krei­kan val­tiol­le vaan niil­lä pelas­te­taan yksi­tyi­siä sijoit­ta­jia ja hei­dän omai­suut­taan, Gold­man­Sahcs on yksi edun saajista 

    Mik­si­kä­hän aina mai­nos­te­taan yrit­tä­jä­ris­kiä, kun val­tiot todel­li­suu­des­sa mak­sa­vat aina yrit­tä­jän tappiot ?

    1. Sachs tai­si lopp­pu­vai­hees­sa lyä­dä vetoa Kreik­kaa vas­taan. Rans­ka­lai­set ja sak­sa­lai­set lii­ken­pan­kit ovat suu­rim­mat tuen saajat.

  153. Evert The NeveRest:

    Rehel­lis­tä oli­si yksin­ker­tai­ses­ti tur­va­ta vaa­ras­sa ole­vien, Kreik­kaan sijoi­tet­tu­jen elä­ke­ra­has­to­jen varat, miten pal­jon nii­tä sit­ten onkin. Sekin oli­si kiva tietää.

    Miten ihmees­sä se olis rehel­lis­tä? Imu­roi­tas veron­mak­sa­jien raho­ja elä­keyh­tiöil­le? Eikö­hän se oo kai­kis­ta rehel­li­sin­tä, että jos tekee huo­no­ja sijoi­tuk­sia, niin sit kans kan­taa nii­den seu­rauk­set. Tule­vai­suu­des­sa on sit kan­nus­ti­met har­ki­ta tarkemmin.

  154. Kreik­ka tus­kin kyke­nee mak­sa­maan vel­ko­jaan eivät­kä nämä EU-lai­nat ole etusi­jal­la vaan nämä yksi­tyi­set rahoittajat.
    Kun Krei­kan val­tion BKT on n 240 mil­jar­dia, ja lai­naa on jo 300 mil­jar­dia ja kas­va­nee 400 mil­jar­diin ennen kuin tasaantuu.
    Krei­kan val­tion bud­jet­ti on n 60 mil­jar­dia ja kun velan korot pyö­ri­vät 6–7 % tie­tä­mis­sä niin bud­je­tis­ta kuluu 40–50 % jo korkoihin.

    Velan­mak­su­va­ra on siis vaa­ti­ma­ton eli ehkä muu­ta­mia mil­jar­de­ja vuo­des­sa . Sil­loin Suo­mi saa rahan­sa takai­sin ehkä 100–150 vuo­den kuluttua.

    Mut­ta oli­si jo hyvä saa­vu­tus , jos sai­sim­me edes nuo korot

    1. Onko Lii­an Van­hal­la jotain sisä­pii­ri­tie­toa Krei­kan lai­no­jen etuoi­keu­tus­jär­jes­tyk­ses­tä vai vain yleis­tä ennak­ko­luu­loa maa­il­man pahuut­ta kohtaan?

  155. Val­tion­va­rain­min­si­te­riön sivuil­ta voi käy­dä totea­mas­sa kuin­ka pal­jon vii­sam­pia ruot­sa­lai­set ovat.

    Eipä näy Ruot­sia tuki­joi­den listalla

  156. Kos­ka Krei­kan kan­sa­lai­set (eivät­kä juu­ri muut­kaan) eivät hyväk­sy lai­naeh­to­ja, paras rat­kai­su oli­si kon­kurs­si, min­kä jäl­keen jat­ke­taan pesän­hoi­ta­jan hallinnossa.
    Näyt­tää kui­ten­kin pahas­ti sil­tä, että val­tio ei voi men­nä konkurssiin?
    Mete­löit­se­vil­le vir­ka­hen­ki­löil­le oli­si hyvä ilmoit­taa päi­vä­mää­rä, mil­loin rahat on lop­pu — kun palk­ka ei enää juok­se, ehkä kiin­nos­taa taas neu­vo­tel­la muis­ta vaihtoehdoista.

  157. Hesa­ri pää­ot­si­koi tänään “Krei­kan tau­ti täy­tyy pysäyttää”.

    Miten tau­ti pysäy­te­tään. Se pysäy­te­tään karanteenilla.

    Kotoi­nen PARAS-han­ke on men­nyt met­sään sii­nä, kun huo­nos­ti joh­det­tu­ja kun­tia on tuet­tu yhdis­ty­mi­sa­vus­tuk­sil­la. Ne oli­si pitä­nyt kap­se­loi­da, lait­taa talous kun­toon ja vas­ta sit­ten miet­tiä kuntaliitosta.

    Audia­tor Oy:n kun­ta­ken­täl­lä liik­ku­vien kon­sult­tien slo­gan on, että kun­ta­lii­tos­ten vas­tus­ta­mi­nen perus­tuu tun­tee­seen ja lii­tok­set perus­tu­vat tietoon.

    Mikä on se tie­to, että Krei­kan tilan­ne para­nee mil­jar­dien euro­jen tukien avul­la? Jos pidän jär­jet­tö­mä­nä tuki­ra­han pum­paa­mis­ta Kreik­kaan, olen­ko tunteellinen?

  158. Onko Lii­an Van­hal­la jotain sisä­pii­ri­tie­toa Krei­kan lai­no­jen etuoi­keu­tus­jär­jes­tyk­ses­tä vai vain yleis­tä ennak­ko­luu­loa maa­il­man pahuut­ta kohtaan?”

    Pank­kien lai­nat­han tule­vat tämän tuen kaut­ta auto­maat­ti­ses­ti etuoi­keu­te­tuik­si, Euro­mai­den lai­na­han on epä­suo­raa pank­ki­tu­kea eli Kreik­ka mak­saa vel­ko­ja pan­keil­la ja kor­vaa ne EU-lainalla.
    Eli pan­keil­le mak­se­tan ensimmäisenä

    Suu­res­ta valio­kun­nas­ta vuo­ta­nei­den tie­to­jen mukaan IMF on vaa­ti­nut, että hei­dän lai­nan­sa on etuoi­keu­tet­tu ‚joten EU-lai­nat ovat vas­ta kol­man­nel­la sijalla .

    Ja enp usko, että Krei­kan apu oli­si miten­kään tar­peel­lis­ta, eivät kaik­ki Euroo­pan pan­kit ole sin­ne raho­jaan syytäneet.
    Käy­tän­nös­sä Krei­kan mak­su­ky­vyt­tö­myys joh­tai­si muu­ta­man pan­kin kaa­tu­mi­seen, mut­ta pank­ke­ja on kaa­tu­nut kaut­ta aiko­jen eikä se maa­il­maa ole lopettanut.

    Mut­ta Katai­sen ja Euro­mai­den asian­tun­ti­joi­na ovat juu­ri nuo samat pank­ki­mie­het, jot­ka ovat toi­mi­neet hol­tit­to­mas­ti ja pelot­te­le­vat nyt osaa­mat­to­mia ja kel­ta­nok­kai­sia minis­te­rei­tä lama-näkillä.

    Toi­nen ongel­ma on moraa­li­ka­to: Mik­si taval­li­sen kan­sa­lai­sen pitä­si nou­dat­taa sään­tö­jä, kun päät­tä­jät ja suu­ret joh­ta­jat elä­vät kuin pellossa.
    Paju­ne­kin on huo­lis­saan ker­jä­läi­sis­tä ja hei­dän teke­mis­tään nak­ki­var­kauk­sis­ta, mut­ta mil­jar­di­pe­tok­sen teki­jät pal­ki­taan mita­lein ja suu­rin palkkioin 

    Ehkä aika on kyp­sä uudel­le punai­sel­le eu-prikaatille ?

  159. Pankk­kien osuus Krei­kan lai­nois­ta on vain 42 % ja lop­pu tulee muil­ta sijoittajilta.
    Lai­nauk­seen ja sijoit­ta­mi­seen pätee se van­ha sään­tö, että kaik­ki munia ei saa lait­taa samaan koriin eli Krei­kan kon­kurs­si ei pitäi­si olla katas­to­fi kuin tum­pe­lol­le sijoittajalle.

    Seu­raus­ta voi­si olla vain se, että Espan­ja, Poru­ga­li, Irlan­ti jou­tui­si­vat vas­taa­val­le sääs­tö­kuu­ril­le ja var­maan Suo­men­kin lai­na­ha­nat kuristuisivat.

    Tämä yli­vel­kaan­tu­mi­sen estä­mi­nen oli­si vain ter­vet­tä, nyt­hän euro­maat vel­kaan­tu­vat hui­maa vauh­tia ja vel­kael­vy­tys pitää joka tapauk­ses­sa lopettaa.

    Tämä taas joh­tai­si poliit­ti­siin seu­rauk­siin ja nykyi­set val­las­sao­li­jat jou­tui­si­vat vaikeuksiin

  160. Lii­an vanha:

    Ja enp usko, että Krei­kan apu oli­si miten­kään tar­peel­lis­ta, eivät kaik­ki Euroo­pan pan­kit ole sin­ne raho­jaan syytäneet.
    Käy­tän­nös­sä Krei­kan mak­su­ky­vyt­tö­myys joh­tai­si muu­ta­man pan­kin kaa­tu­mi­seen, mut­ta pank­ke­ja on kaa­tu­nut kaut­ta aiko­jen eikä se maa­il­maa ole lopettanut.

    Niin ja sitä pait­si se on hyvä jut­tu jos ne pan­kit kaa­tuu, jot­ka ei osaa hal­li­ta sijoi­tus­ten­sa riskejä.

  161. Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä vaih­toeh­to­ja ovat Krei­kan lai­noit­ta­mi­nen tai kon­kurs­siin jät­tä­mi­nen. Kon­kurs­si­vaih­toeh­toa vas­tus­te­taan kes­ki­pit­kän ajan nega­tii­vi­sil­la seu­raa­muk­sil­la: suo­ma­lais­ten elä­ke­ra­has­to­jen sijoi­tus­ten hapan­tu­mi­sel­la, EU-pank­ki­tuen tar­peel­la, pako­lais­vir­ral­la Krei­kas­ta, Por­tu­ga­lis­ta ja seu­raa­vak­si kaa­tu­vis­ta muis­ta maista.

    Entä kon­kurs­si- ja luo­to­tus­vaih­toeh­don pit­kän ajan vai­ku­tuk­set? Aiheut­tai­si­ko syy-seu­raus ‑peri­aat­teen rapau­tu­mi­sen jat­ku­mi­nen itse asias­sa isom­mat pit­kän ajan vahin­got jos luo­to­tus­lin­jal­le läh­de­tään? Nyt ‘too big to fail’-pelko on saa­nut mark­ki­na­me­ka­nis­min vas­tai­ses­ti Suo­men pelas­ta­maan pank­kin­sa 90-luvul­la ja USAn vii­me vuon­na, ja ‘too big to resist’ Rans­kan ja Sak­san lipeä­mään vakaus­so­pi­muk­ses­ta 2002. Tun­tuu että lip­sui­lus­ta aiheu­tu­vat talou­del­li­set hei­lah­duk­set kas­va­vat ker­ta ker­ral­ta suuremmiksi.

    Talous kun on poh­jim­mil­taan psy­ko­lo­gi­aa, ts. kan­nus­tei­ta joil­la ihmi­set saa­daan teke­mään hyö­dyl­li­siä asioi­ta (vil­je­le­mään pel­to­ja, opet­ta­maan hyö­dyl­li­siä tai­to­ja nuo­rem­mal­le suku­pol­vel­le…) ja estet­tyä teke­mäs­tä tyh­myyk­siä. Vaik­ka sana ‘psy­ko­lo­gia’ tun­tuu kovin kevyel­tä esim. euro­ro­mah­duk­sen pahim­man 1400 mil­jar­din euron hin­ta-arvion rin­nal­la, kaik­ki nuo mil­jar­dit eurot ovat vain pape­rin­pa­lo­ja tai kul­ta­kan­nas­sa­kin vain itses­sään suht’ hyö­dyt­tö­miä metal­lin­kap­pa­lei­ta. Nii­tä ei voi syö­dä. Arvo on vain ja ainoas­taan nii­den kannustinvaikutuksessa.

    Niin että olis­ko pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kui­ten­kin ihmis­kun­nan par­haak­si alkaa pitää kiin­ni sopi­muk­sis­ta? Tämä käy­rä viit­tai­si sii­hen että usko ‘mie­hen sanaan’ ja käden­pu­ris­tuk­seen sopi­mus­ten pitä­vyy­den takee­na on alka­nut rapis­tua vuo­den 2005 tienoilla.

  162. Talous kun on poh­jim­mil­taan psy­ko­lo­gi­aa, ts. kan­nus­tei­ta joil­la ihmi­set saa­daan teke­mään hyö­dyl­li­siä asioi­ta (vil­je­le­mään pel­to­ja, opet­ta­maan hyö­dyl­li­siä tai­to­ja nuo­rem­mal­le suku­pol­vel­le…) ja estet­tyä teke­mäs­tä tyhmyyksiä.

    Sii­nä mää­rin kun (ja jos?) kysy­mys on sii­tä että Krei­kan kan­sa halu­aa ottaa hyö­dyn irti jul­ki­ses­ta vel­kaan­tu­mi­ses­ta mut­ta irti­sa­nou­tua vas­tuis­ta, ja kun kan­sa on ainoa taho joka pys­tyy ne hyö­dyk­keet ja pal­ve­lut tuot­ta­maan joil­la vel­ka takai­sin mak­se­taan, kan­nus­tei­den pitäi­si olla suo­raan kan­san nis­kas­sa. Täl­lä logii­kal­la Krei­kan val­tion pitäi­si kerä­tä eri­kois­ve­ro jol­la nyt erään­ty­vät velat mak­se­taan, ja mui­den euro­mai­den pitäi­si ava­ta Krei­kan Kan­san­pank­ki jos­ta yksit­täi­set kan­sa­lai­set voi­si­vat nos­taa eri­kois­ve­ron mak­sa­mi­seen tar­vit­ta­van summan.

    Mut­ta eipä tuo käy­tän­nös­sä toi­mi­si kun tuli­si hal­lin­noin­ti­ku­lut mil­joo­nis­ta asiak­kais­ta yhden val­tio­asiak­kaan sijaan. Sitä pait­si paha men­nä erot­te­le­maan ket­kä siel­lä ovat lyp­sä­neet val­tiol­ta sveit­si­läis­pank­kei­hin pii­lo­tet­ta­vak­si, ja keil­lä on aidos­ti hätä ja luu jää­mäs­sä käteen. Tai­taa olla vahin­ko jo peruut­ta­mat­to­mas­ti tapah­tu­nut, nyt enää paik­kail­laan jälkiä.

  163. Oli­si­ko “threa­ded wiev” sit­ten parempi?

    Ei. Sen ongel­ma­na on vas­tauk­set eri säi­keis­sä ole­viin vies­tei­hin. Se toi­mii yleen­sä hyvin tie­tyn­lai­sis­sa säh­kö­pos­ti­lis­tois­sa, jos kes­kus­te­lu pysyy aisois­sa. Webin puo­lel­la rönsyillään.

    Jon­kin­lai­nen blok­ki­pe­rus­tai­nen sys­tee­mi yhdis­tet­ty­nä suku­pol­vi/ai­ka-jaot­te­luun saat­tai­si olla paras kom­pro­mis­si, mut­ta tuol­lais­ta ei ole kukaan käsit­tääk­se­ni teh­nyt ja se blok­kien sää­tä­mi­nen saat­tai­si vaa­tia pal­jon käsityötä.
    Suku­pol­vet voi­si jos­sain mää­rin tun­nis­taa ekspli­siit­tis­ten vas­taus­ten (reply-nap­pi), aika­ver­tai­lun ja tekstilainausten/avainsanojen perus­teel­la automaattisesti.

  164. Itse asias­sa Krei­kan avus­ta­mis­pää­tös on suu­ri peri­aa­te­pää­tös ja tas­a­puo­li­suu­den vuok­si jou­dum­me nyt aut­ta­maan kaik­kia talou­ten­sa tuh­ri­nei­ta val­tioi­ta ja pankkeja
    Eli EU on avan­nut käy­tän­nön joka sal­lii hol­tit­to­man talou­den­pi­don tois­ten piikkiin

    Oikeam­pi menet­te­ly olsi ollut vel­ka­sa­nee­raus eli Kreik­ka olis mak­sa­nut sen ver­ran kuin kyke­nee kym­men­nes­sä vuo­des­sa maksamaan .
    Lop­pu oli­si ollut sijoit­ta­jien ris­kiä ja jokai­nen maa olis tut­ki­nut itsek­seen kor­vaa­ko se sijoit­ta­jien tappioita.
    Sil­loin myäs poliit­ti­nen vas­tuu oli­si ollut suo­ra, nyt sitä hämär­re­tään EU:n selän taakse
    kuten Katai­nen mie­luus­ti tekee

  165. Krei­kal­ta löy­tyi­si ilmei­ses­ti 300 mil­jar­din edes­tä varal­li­suut­ta. Ei muu­ta kuin val­tion­fir­mat myyntiin.

  166. Kon­kurs­si tun­tuu hyväl­tä vaih­toeh­dol­ta, mut­ta sen huo­no puo­li on se, että val­tio ei voi men­nä konkurssiin.
    Jos lai­noi­tus­ta ei jär­jes­te­tä Krei­kal­le, seu­rauk­se­na ilmei­ses­ti oli­si kan­sain­vä­lis­ten raha­ha­no­jen sul­keu­tu­mi­nen — hie­no jut­tu, sai­si­vat jon­kin aikaa tul­la omil­laan toi­meen. Jokin lii­kaa rahoit­ta­nut pank­ki voi­si men­nä nurin, ei sekään pahal­ta tunnu.
    Entä krii­sin leviä­mi­nen ja raha­mark­ki­noi­den ylei­nen kiris­ty­mi­nen? Tun­tuu kum­mal­li­sel­ta — jos X ei pys­ty hoi­ta­maan lai­no­jaan ja Y ja Z pys­ty­vät, niin sul­je­taan raha­ha­nat Y:ltä ja Z:lta — täl­lais­ta logiik­kaa voi­nee olla vain pank­ki­maa­il­mas­sa? Pikem­min­kin tun­tui­si sil­tä, että kun rahaa ei valu Kreik­kaan, muil­le riit­tää paremmin.
    Mut­ta niin kuin on näh­ty, talous­le­lä­mäs­sä tun­teet pelaa­vat enem­män kuin jär­ki ja tun­teis­ta vah­vin on ahneus. Kiris­tys­kään ei lie­ne vierasta.

  167. Krei­kan tuki­pa­ke­tin hyväk­sy­mi­nen kaik­kien euro­mai­den par­la­men­teis­sa on tus­kin läpi­huu­to­jut­tu. Ja jos se hyväk­sy­tään­kin, kuin­ka moni todel­la uskoo Krei­kan sel­viä­vän velois­taan? Kun vie­lä ote­taan huo­mioon maan sisäi­set epä­luu­lot, väki­val­tai­suu­det, kor­rup­tio jne? Ns. mark­ki­noil­la näyt­tää ole­van aika pes­si­mis­ti­nen näke­mys. Ehkä oli­si parem­pi hylä­tä Kreik­ka oman onnen­sa nojaan ja kes­kit­tyä lai­noit­ta­maan nii­tä euro­mai­ta, joil­la vie­lä on rea­lis­ti­set mah­dol­li­suu­det mak­saa vel­kan­sa. Tämän näke­myk­sen luin tänään myös Economistista.

  168. Tuo­reen tut­ki­muk­sen mukaan sak­sa­lai­set ovat menet­tä­neet uskon­sa euroon. Krei­kan takia 51,4 pro­sent­tia ottai­si Sak­san mar­kan takaisin.

    Suo­mi keplot­te­li Suo­men mar­kan aikoi­hin deval­taa­tioil­la. Mitä on tul­lut tilal­le: ALV!

    Hei­nä­kuun alus­sa siis todel­la ALV nousee 22 pro­sen­tis­ta 23 pro­sent­tiin eli Suo­mi tekee 4,5 pro­sen­tin “deval­vaa­tion” koti­mai­sen tuo­tan­non eduk­si? joka “deval­vaa­tio” voi tosin huve­ta tai­vaan tuu­liin, kun suu­ri osa koti­mai­ses­ta tuo­tan­nos­ta tar­vit­see EU:n ulko­puo­li­sia dol­la­ri­poh­jai­sia raa­ka-ainei­ta ja tuo­tan­to­pa­nok­sia, joi­den kus­tan­nus nousee enem­män kuin tuo kuvi­tel­tu ALV-hyö­ty, kos­ka tuon­ti­kul­je­tuk­set ovat arvon­li­sä­ve­rol­li­sia nekin.

    ALV:n koro­tus on siis kor­van­nut mark­ka-ajan deval­vaa­tion ja inflaa­tio on pian jäl­leen pii­na­mam­me. En yhtään ihmet­te­le, mik­si pro­fes­so­rit ero­si­vat 70-luku­lai­sen Sai­lak­sen asiantuntijaryhmästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.