Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na lääkärilehdessä)

Ter­vey­den­huol­lon mak­su­ja yri­te­tään pitää koh­tuul­li­si­na mak­su­ka­toil­la. Kun­nal­li­sen ter­vey­den­huol­lon asia­kas­mak­su­jen kat­to on 633 euroa ja lää­ke­ku­lu­jen 672, 70 euroa vuo­des­sa. Huo­nol­la onnel­la voi siis jou­tua mak­sa­maan ter­vey­den­huol­to­me­noi­na yli 1300 euroa vuo­des­sa. Yksi SATA-komi­tean teh­tä­vis­tä oli laa­tia ehdo­tus näi­den mak­su­kat­to­jen yhdis­tä­mi­ses­tä. On itse asias­sa kol­mas­kin kat­to mat­ka­ku­luil­le, mut­ta tämä jätet­tiin tar­kas­te­lun ulkopuolelle.

Jos mis­tään ei löy­dy lisää rahaa, yhdis­tet­ty mak­su­kat­to tuli­si ole­maan tasol­laan kor­keam­pi kuin kum­pi­kaan eril­li­sis­tä katois­ta eli noin 860 euroa. Ne häviäi­si­vät, joil­la on pal­jon lää­ke­ku­lu­ja mut­ta ei sanot­ta­vas­ti hoi­to­ku­lu­ja tai päin­vas­toin. Häviä­jiä oli­si pal­jon ja voit­ta­jia vähän.

Voit­ta­jia oli­si­vat ne, joil­la nyt ylit­ty­vät molem­mat katot eli siis huo­noim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat. Nämä ovat lisäk­si usein myös pie­ni­tu­loi­sia. Suu­ri­tu­lois­ten kes­kuu­des­sa on yleis­tä puh­kais­ta lää­ke­ku­lu­jen mak­su­kat­to. Tulo­ta­so näyt­tää vai­kut­ta­van esi­mer­kik­si koles­te­ro­li­lääk­kei­den valin­taan. Nämä ovat tie­ten­kin vain kes­kiar­vo­lu­ku­ja. Suu­ria lää­ke­ku­lu­ja on myös pienituloisilla.

Vaik­ka lisää rahaa ei saa­tai­si, oli­si oikei­den­mu­kais­ta yhdis­tää mak­su­ka­tot, kos­ka näin autet­tai­siin nii­tä, joil­la on pal­jon sekä hoi­to- että lää­ke­ku­lu­ja, mut­ta demo­kra­tias­sa on vai­kea vie­dä saa­vu­tet­tu­ja etu­ja. Vähin­tään yhtä vai­kea­ta oli­si muu­tos päin­vas­tai­seen suun­taan. Jos meil­lä nyt oli­si yhdis­tet­ty mak­su­kat­to, ehdo­tuk­sel­la siir­tyä nykyi­seen jär­jes­tel­määm­me ei oli­si läpi­me­non mah­dol­li­suuk­sia. Sil­loin pidet­täi­siin vää­rä­nä, että kai­kis­ta huo­no-osai­sim­mat häviäisivät.

Jos kaik­ki oli­si­vat kes­ki­tu­loi­sia, mak­su­kat­to­jen oli­si perus­tel­tua olla nykyis­tä kor­keam­pia; jokin vas­tuu on hyvä olla omis­ta ter­vey­den­huol­to­me­nois­ta. Sai­raat ovat kui­ten­kin usein pie­ni­tu­loi­sia. Oli­si perus­tel­tua teh­dä mak­su­ka­tos­ta tulos­i­don­nai­nen niin, että kat­to oli­si sitä mata­lam­pi, mitä pie­nem­mät ovat tulot. Tätä vas­tus­te­taan, kos­ka uudet tulos­i­don­nai­suu­det hei­ken­täi­si­vät työn­teon kan­nus­ti­mia. En pidä tätä argu­ment­tia kovin vahvana.

Suu­ria lää­ke­me­no­ja koh­tuul­lis­te­taan myös eri­tyis­kor­vat­ta­vuu­den avul­la. Tar­vi­taan­ko todel­la kah­ta rin­nak­kais­ta tuki­muo­toa? Eri­tyis­kor­vat­ta­vuus on mak­su­kat­toa van­hem­pi tuki­muo­to, jos­ta ei kui­ten­kaan luo­vut­tu, kun mak­su­kat­to otet­tiin käyt­töön. Eri­tyis­kor­vat­ta­vuu­den aja­tuk­se­na on taa­ta, ettei­vät kroo­nis­ta sai­raut­ta sai­ras­ta­van lääk­keet tule koh­tuut­to­man kal­liik­si, mut­ta eikö mak­su­kat­to ajai­si saman asian? Voi­sim­me alen­taa mak­su­kat­toa, jos eri­tyis­kor­vat­ta­vuu­des­ta luo­vut­tai­siin. Mik­si joi­ta­kin diag­noo­se­ja pitää tukea enem­män kuin toi­sia? Eikö se joh­da poti­las­ryh­mien väli­seen eriarvoisuuteen?

Eri­tyis­kor­vat­ta­vaa lää­ket­tä käyt­tä­vät var­maan pitä­vät jär­jes­te­lyä oikeu­tet­tu­na. Hei­dän pitäi­si kui­ten­kin pys­tyä selit­tä­mään se, miten hei­dän tilan­teen­sa poik­ke­aa niis­tä kal­liis­ta lää­ke­hoi­dois­ta, joi­hin eri­tyis­kor­vat­ta­vuut­ta ei ole. Eikö riit­tä­vän mata­la mak­su­kat­to oli­si tas­a­puo­li­sin tapa tukea kal­lis­ta lää­ke­hoi­toa tar­vit­se­via diag­noo­sis­ta riippumatta?

Eri­tyis­kor­vat­ta­vuut­ta mak­su­ka­ton rin­nal­la voi perus­tel­la sil­lä, että sai­ras­tu­mi­nen on koh­tuut­to­man huo­noa tuu­ria, sai­raus on eri­tyi­sen myö­tä­tun­toa herät­tä­vä tai lää­ke on sai­rau­den hoi­toon vält­tä­mä­tön. Läh­tö­koh­ta­na pitäi­si kui­ten­kin olla, ettei­vät lää­kä­rit mää­rää tur­hia lääk­kei­tä. Lap­se­na saa­tu dia­be­tes on huo­noa tuu­ria, mut­ta niin on sai­ras­tu­mi­nen mel­kein aina.

48 vastausta artikkeliin “Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto”

  1. Mik­si pitää olla tuol­lai­sia mak­su­kat­to­ja? Eikö köy­hien lää­ke­ku­lu­ja voi kor­va­ta toimeentulotuella? 

    Hen­ki­lö, joka tar­vit­see toi­meen­tu­lo­tu­kea koviin lää­ke­ku­lui­hin ei tule toden­nä­köi­ses­ti kum­min­kaan työs­ken­te­le­mään työ­elä­mäs­sä joten tus­kin­pa täs­sä­kään on kannustinongelmaa.

    Sit­ten voi­tai­siin tie­ten­kin yksin­ker­tai­ses­ti prio­ri­soi­da ja mää­ri­tel­lä, että jot­kut sai­rau­det pitää mak­saa koko­naan itse tai että hoi­ta­mi­nen aloi­te­taan jos­tain tie­tys­tä koh­taa tai lope­te­taan tiet­tyyn paikkaan.

    Ter­vey­den­huol­to vie kaik­ki rahat eikä mikään mää­rä rahaa ole kos­kaan lii­kaa. Sik­si ter­vey­den­huol­toon pitäi­si­kin saa­da enem­män käyt­tä­jä-mak­saa mei­nin­kiä. Omas­ta mie­les­tä­ni aina­kin ter­veys­kes­kus­mak­suis­sa oli­si kovas­ti korot­ta­mi­sen varaa.

  2. Lap­se­na saa­tu dia­be­tes on huo­noa tuu­ria, mut­ta niin on sai­ras­tu­mi­nen mel­kein aina.

    Täs­tä kyl­lä voi perus­tel­lus­ti olla eri mieltä. 

    Niin sano­tut kan­san­tau­dit liit­ty­vät kyl­lä sau­mat­to­mas­ti huo­noi­hin elin­ta­poi­hin: kak­kos­tyy­pin dia­be­tes, tuki- ja lii­kun­tae­lin­sai­rau­det, sydän- ja veri­suo­ni­tau­dit, syö­vät­kin aina­kin osittain. 

    Ehkä voi sanoa niin päin, että jos polt­te­lee tupak­kaa, vetää estoit­ta vii­naa, ainoa liik­ku­mis­muo­to on autoi­lu ja ras­va ja soke­ri mais­tuu, niin on hyvää tuu­ria jos ei sairastu. 

    Mut­ta ei minus­ta niin päin, että on huo­noa tuu­ria, jos sairastuu. 

    Las­ten ykkös­tyy­pin dia­be­tek­sen syn­ty­me­ka­nis­mia ei tosi­aan tun­ne­ta, joten sil­loin on oikeu­tet­tua aja­tel­la että per­het­tä koh­taa huo­no tuuri. 

    Mut­ta ei sai­ras­tu­mi­ses­ta yli­pään­sä noin voi sanoa.

  3. Mik­si pitää olla tuol­lai­sia mak­su­kat­to­ja? Eikö köy­hien lää­ke­ku­lu­ja voi kor­va­ta toimeentulotuella?

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole mikään auto­maat­ti, joka tipah­taa köy­hän tilil­le kuin Manul­le illal­li­nen, vaan se vaa­tii aktii­vis­ta toi­min­taa ja ennen kaik­kea tie­toa sii­tä, mihin on oikeu­tet­tu. Olen aika vah­vas­ti sii­nä uskos­sa, että toi­meen­tu­lo­tuen hake­mi­ses­ta on tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti teh­ty niin han­ka­laa ja epä­miel­lyt­tä­vää, ettei kukaan tee sitä vapaa­eh­toi­ses­ti. Toi­sin sanoen, jos on mah­dol­lis­ta saa­da edes sama toi­meen­tu­lo työl­lä, johon kyke­nee, ei kukaan hae toimeentulotukea.

    Hen­ki­lö, joka tar­vit­see toi­meen­tu­lo­tu­kea koviin lää­ke­ku­lui­hin ei tule toden­nä­köi­ses­ti kum­min­kaan työs­ken­te­le­mään työ­elä­mäs­sä joten tus­kin­pa täs­sä­kään on kannustinongelmaa.

    Tun­nen usei­ta hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat tar­vin­neet toi­meen­tu­lo­tu­kea lää­ke- ja sai­raus­ku­lui­hin, ja suu­ri osa näis­tä on työ­elä­mäs­sä tai aina­kin työ­ky­kyi­si­nä työn­ha­ki­joi­na. Tuol­lai­set väit­teet kuvaa­vat sitä asen­net­ta, että sosi­aa­li­tur­van varas­sa elä­vien kan­nus­tin­louk­ku­jen pur­ka­mi­sel­la ei ole väliä, kos­ka he ovat kaik­ki kui­ten­kin pysy­väs­ti työ­ky­vyt­tö­miä. Täl­lai­nen asen­ne tulee lopul­ta kalliiksi.

  4. Omas­ta mie­les­tä­ni aina­kin ter­veys­kes­kus­mak­suis­sa oli­si kovas­ti korot­ta­mi­sen varaa.”

    Ter­veys­kes­kuk­sis­sa käy­vät elä­ke­läi­set, kou­lu­lai­set, työt­tö­mät ja pitkäaikaissairaat.
    Työs­sä­käy­vis­tä vai ns silp­pu­töi­tä teke­vät käyt­tä­vät terveyskeskuspalveluja 

    Työs­sä­käy­vis­tä n 85 % on ilmai­nen työ­ter­veys­huol­to joten koro­te­tut terk­ka­ri­mak­sut koh­dis­tui­si­vat taas hei­kom­paan osaa kansaa .

    Ter­veys­kes­kus­mak­sun nosto

  5. Sylt­ty:
    “Hen­ki­lö, joka tar­vit­see toi­meen­tu­lo­tu­kea koviin lää­ke­ku­lui­hin ei tule toden­nä­köi­ses­ti kum­min­kaan työs­ken­te­le­mään työ­elä­mäs­sä joten tus­kin­pa täs­sä­kään on kannustinongelmaa.”

    Jot­kut lääk­keet toi­mi­vat. Voi hyvin syö­dä tuhan­sien euro­jen edes­tä lääk­kei­tä ja sil­ti olla täy­sin työ­ky­kyi­nen. Yhtä­hy­vin voi olla ansio­si­don­nai­sel­la päi­vä­ra­hal­la tai työ­eläk­keel­lä, eikä oli­si koh­tuul­lis­ta että koko elä­ke menee lää­ke­ku­lui­hin. Lää­ke­ka­ton kor­vaa­mi­nen toi­meen­tu­lo­tuel­la tuo­mit­si­si myös varak­kaat lää­ke-inten­sii­vi­ses­ti sai­raat köy­hyy­teen, joka tun­tuu hyvin kohtuuttomalta.

  6. Toi­meen­tu­lo­tu­ki on vii­me­si­jai­nen tuki. Sen mak­saa kun­ta. Kun­ta­ta­lous on ongelmissa.
    Sai­raus­va­kuu­tus on kek­sit­ty sai­raus­ku­lu­jen kat­ta­mi­sek­si. Mik­si nyt kat­so­taan, että on ihmi­siä ja sai­rauk­sia, joi­hin se ei kuu­lu, mil­loin mil­lä­kin perusteella?
    Ja luu­len­pa, että esim. dia­be­tek­ses­sa rat­kai­se­va syy on gee­neis­sä — ennen kuin gee­ne­jä voi­daan ylei­ses­ti rää­tä­löi­dä, ei pitäi­si men­nä tuo­mit­se­maan sairaita.

  7. Las­ten ykkös­tyy­pin dia­be­tek­sen syn­ty­me­ka­nis­mia ei tosi­aan tun­ne­ta, joten sil­loin on oikeu­tet­tua aja­tel­la että per­het­tä koh­taa huo­no tuuri.”

    Miten sen nyt ottaa. Yksi isoim­mis­ta ris­keis­tä on se, että on sat­tu­nut peri­mään van­hem­mil­taan dia­be­tes-gee­nin. Onko tuo gee­ni sit­ten joten­kin vähem­män omaa syy­tä kuin kotoa opi­tut huo­not elintavat?

  8. Käyn töis­sä run­saan kipu- ym. lää­ki­tyk­sen voi­mal­la, muu­ten en pys­tyi­si. Mak­su­kat­to jää aina hii­nä-ja-hii­nä vajaak­si eli mak­san kai­ken itse. Samoin mak­san inva­tak­si­ni itse töi­hin ja takai­sin, samoin ne run­saat vapaa-ajan mat­kat (9 kpl/kk). Oli­sin oikeu­tet­tu myös asu­mis­tu­keen, mut­ta sum­ma on KELAn mukaan lii­an pie­ni maksettavaksi.

    Siis me työs­sä­käy­vät vam­ma­kot mak­sam­me ihan kai­ken itse. Pis­te. Ei tukia. Ei apu­ja. Onko tämä kovin tasa-arvois­ta, sii­tä voi olla mon­taa mieltä…

  9. Eri­tyis­kor­vat­ta­vaa lää­ket­tä käyt­tä­vät var­maan pitä­vät jär­jes­te­lyä oikeu­tet­tu­na. Hei­dän pitäi­si kui­ten­kin pys­tyä selit­tä­mään se, miten hei­dän tilan­teen­sa poik­ke­aa niis­tä kal­liis­ta lää­ke­hoi­dois­ta, joi­hin eri­tyis­kor­vat­ta­vuut­ta ei ole. Eikö riit­tä­vän mata­la mak­su­kat­to oli­si tas­a­puo­li­sin tapa tukea kal­lis­ta lää­ke­hoi­toa tar­vit­se­via diag­noo­sis­ta riip­pu­mat­ta?

    Itse sai­ras­tan kah­ta kroo­nis­ta tau­tia, mut­ta lää­ki­tyk­sen ansios­ta olen täy­sin työ­ky­kyi­nen. Käy­tän kah­ta lää­ket­tä, jois­ta toi­nen on eri­tyis­kor­vat­ta­va ja toi­nen ei. Eri­tyis­kor­vat­ta­va lää­ke on kor­vauk­sen ansios­ta niin edul­li­nen, että opis­ke­luai­koi­na­kaan sen osta­mi­nen ei ollut ongel­ma. Toi­nen, joka ei ole eri­tyis­kor­vat­ta­va, sen sijaan pis­ti opis­ke­li­jan bud­je­tin tiu­kil­le, kun­nes mak­su­kat­to vuo­den jäl­ki­puo­lis­kol­la ylittyi.

    Jos eri­tyis­kor­vaus­ta ei oli­si, kuu­kausit­tai­set lää­ke­ku­lu­ni voi­si­vat nous­ta satoi­hin euroi­hin, kun­nes mak­su­kat­to tulee vas­taan. En oli­si omin varoin opis­ke­li­ja­na pys­ty­nyt lääk­kei­tä­ni hank­ki­maan, jos eri­tyis­kor­vaus­ta ei oli­si ollut. Ongel­ma on siis sii­nä, että vaik­ka vuo­si­ta­sol­la lää­ke­ku­lu­jen mää­rä ei nousi­si, eri­tyis­kor­vat­ta­vuu­den pois­ta­mi­nen pai­not­tai­si kulut vuo­den muu­ta­maan ensim­mäi­seen kuu­kau­teen niin, että moni pie­ni­tu­loi­nen jou­tui­si mak­su­vai­keuk­siin. Pie­ni­tu­loi­sel­le on hel­pom­pi mak­saa esim. 60 euroa kuus­sa 10 kuu­kau­den ajan kuin 200 euroa kuus­sa kol­men kuu­kau­den ajan. En kui­ten­kaan osaa sanoa, miten ylei­nen tai epä­ta­val­li­nen täl­lai­nen lää­ke­ku­lu­jen raken­ne kuin minul­la on.

  10. Mie­les­tä­ni sor­ruit­te sata­ko­mi­teas­sa lil­lu­kan­var­siin miet­ti­mäl­lä tek­ni­siä mal­le­ja. Ette kes­kit­ty­neet mie­les­tä­ni fun­da­men­taa­lis­ti tär­keäm­pää poh­din­taan sii­tä min­kä­lai­nen hyvin­voin­tiyh­tei­sun­nan ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män mak­su­jär­jes­tel­män tuli­si olla.

    Mie­les­tä­ni ter­vey­den­hoi­don tuli­si olla on/off, eli joko hoi­de­taan kaik­ki kun­nol­la ilmai­sek­si tai men­nään sit­ten suo­siol­la ame­ri­kan mal­liin jos­sa jokai­nen ottaa halua­man­sa vakuu­tuk­sen ja ostaa sit­ten halua­man­sa hoi­don mis­tä halu­aa ja mil­loin halu­aa. Nyt Suo­mes­sa kerä­tään ras­kaas­ti vero­ja, mut­ta sil­ti kuu­kausit­tai­set sai­ras­te­lu­me­not voi­vat ylit­tää 1300 euroa. Nykyi­ses­sä sys­tee­mis­sä on yhdis­tet­ty­nä molem­pien sys­tee­mien huo­not puo­let: byro­kra­tia, köy­hil­lä ei ole varaa hoi­toon, rik­kail­ta peri­tään ras­kaas­ti vero­ja ja rik­kaat jou­tuu lisäk­si mak­sa­maan yksi­tyi­sil­le lää­kä­reil­le ja apteekeille.

  11. Mik­si ihmi­set eivät voi suun­ni­tel­la parem­min sai­ras­tu­mis­taan ja lääk­kei­den syön­tiä. Esi­mer­kik­si tyrok­sii­nin syö­jät voi­si­vat pik­kai­sen men­nä itseen­sä ja erit­tää enem­män tyrok­sii­nia. Sama suun­nit­te­le­mat­to­muus kos­kee lääk­kei­den syön­tiä. Vuo­si pitää jakaa kvar­taa­lei­hin. 1. nel­jän­nek­sel­lä pan­naan kaik­ki rahat lääk­kei­siin, 2. syö­dään, 3. ryy­pä­tään ja 4. oste­taan joululahjat.

  12. ilk­ka
    ” eikä oli­si koh­tuul­lis­ta että koko elä­ke menee lääkekuluihin. ”

    Mik­sei? Ei ole koh­tuul­lis­ta että kaik­ki muut ihmi­set jou­tu­vat mak­sa­maan pie­nen poru­kan sairastelun.

    Kuten olen aikai­sem­min­kin sano­nut, ter­vey­den­huol­los­ta lop­puu yksin­ker­tai­ses­ti rahat kes­ken, eten­kin kun täl­lä alal­la mikään mää­rä resurs­se­ja ei kos­kaan voi “olla tarpeeksi”. 

    On vain oikeu­den­mu­kais­ta että sai­raat osal­lis­tu­vat entis­tä suu­rem­mal­la osuu­del­la kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­seen. Eri­tyi­sen vää­rin on se, että kaik­ki mak­sa­vat yhtei­ses­tä pus­sis­ta hyvi yksin­ker­tai­ses­ti väl­tet­tä­vis­sä ole­vien elin­tas­osai­rauk­sien kulungit.

    Eri­kois­sai­raan­hoi­to on se mikä mak­saa. Sii­tä pitää las­kut­taa enem­män potilaita.

    TimoJ
    “byro­kra­tia, köy­hil­lä ei ole varaa hoitoon, ”

    Täl­lai­set hei­tot eivät kyl­lä oikeas­ti vas­taa totuut­ta. Ihan oma­koh­tais­ten koke­mus­te­ni mukaan voin vakuut­taa, että mur­tu­neen käden kip­saus ja hoi­to mak­saa vähem­män kuin pyö­räh­tä­mi­nen keskikaljakuppilassa.

  13. Pak­ko huo­maut­taa eli­nal­le, että vali­tet­ta­vas­ti luet­te­le­mie­si kan­san­tau­tien puh­kea­mi­seen liit­tyy sau­mat­to­mas­ti myös gee­ni­pe­ri­mä. Pelot­ta­vaa jut­tua, jos noin oikeas­ti uskot ja ajattelet.

  14. TimoJ:

    Mie­les­tä­ni ter­vey­den­hoi­don tuli­si olla on/off, eli joko hoi­de­taan kaik­ki kun­nol­la ilmai­sek­si tai men­nään sit­ten suo­siol­la ame­ri­kan mal­liin jos­sa jokai­nen ottaa halua­man­sa vakuu­tuk­sen ja ostaa sit­ten halua­man­sa hoi­don mis­tä halu­aa ja mil­loin haluaa./blockquote>

    No tuo nyt ei vas­taa tip­paa­kaan ame­ri­kan mal­lia, jos­sa vakuu­tuk­sia ja ter­vey­den­hoi­toa sää­del­lään ihan älyt­tö­mäs­ti kai­ken maa­il­man vero­va­pauk­sil­la ja man­daa­teil­la jne. (Eli siis voi­daan olet­taa, että vapaat mark­ki­nat ter­vey­den­huol­los­sa toi­mi­vat parem­min kuin ame­ri­kan terveydenhuolto…)

    Tuo­hon ensim­mäi­seen vaih­toeh­toon huo­maut­tai­sin, että se voi­daan teh­dä hal­val­la ja hyvin sin­ga­po­ren mal­liin, eli pis­te­tään ihmi­set pak­ko­sääs­tä­mään ter­vey­den­huol­to­ti­lei­hin, jois­ta sit­ten velo­te­taan sen mukaan mitä ter­vey­den­huol­toa käyttää.

    Täs­tä jär­jes­tel­mäs­tä on erit­täin hyviä koke­muk­sia ja on aika sel­vää, että on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi vaan ottaa käyt­töön paras täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa ole­va sys­tee­mi kuin antaa polii­tik­ko­jen suh­mu­roi­da mieleisensä.

    (Toki se on poliit­ti­ses­ti yhtä epä­rea­lis­tis­ta kuin se on selvää…)

  15. Joo­se:

    Pie­ni­tu­loi­sel­le on hel­pom­pi mak­saa esim. 60 euroa kuus­sa 10 kuu­kau­den ajan kuin 200 euroa kuus­sa kol­men kuu­kau­den ajan. 

    Var­sin­kin kun pika­vip­pe­jä­kään ei saa ottaa enää yöllä.

  16. Pia,

    Pelot­ta­vam­paa minus­ta on uskon­nol­li­suut­ta lähen­te­le­vä deter­mi­nis­mi, jon­ka mukaan ihmi­sel­lä on jokin sai­raus vää­jää­mätt­mö­nä kohtalonaan. 

    Eivät tosi­aan kaik­ki pari askia tupak­kaa päi­väs­sä polt­ta­vat saa keuh­ko­syö­pää, mut­ta kan­nat­tai­si­ko sil­ti olla polttamatta?

    Gee­ni­pe­ri­män osuus on kan­san­tau­tien osal­ta vie­lä hyvin epäselvää.

    Esim. kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­sen räjäh­dys­mäis­tä leviä­mis­tä ei voi selit­tää gee­ni­pe­ri­mäl­lä. Gee­nit kun muun­tu­vat huo­mat­ta­vas­ti hitaam­min suku­pol­vien saa­tos­sa kuin ko. tau­din lisään­ty­mi­nen voi selittää.

  17. Sylt­ty: “Täl­lai­set hei­tot eivät kyl­lä oikeas­ti vas­taa totuut­ta. Ihan oma­koh­tais­ten koke­mus­te­ni mukaan voin vakuut­taa, että mur­tu­neen käden kip­saus ja hoi­to mak­saa vähem­män kuin pyö­räh­tä­mi­nen keskikaljakuppilassa.”

    Hei­tot ei todel­la­kaan vas­taa totuut­ta. Vakuut­taa? Pyö­räh­tä­mi­nen? Vis­siin on itse kip­sat­tu käsi — tai sit­ten on useam­mal­la Mic­he­li­nin täh­del­lä varus­te­tus­ta kes­ki­kal­ja­kup­pi­las­ta kysymys.

  18. Eli­na: “Esim. kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­sen räjäh­dys­mäis­tä leviä­mis­tä ei voi selit­tää gee­ni­pe­ri­mäl­lä. Gee­nit kun muun­tu­vat huo­mat­ta­vas­ti hitaam­min suku­pol­vien saa­tos­sa kuin ko. tau­din lisään­ty­mi­nen voi selittää.”

    Tämä on vir­he­pää­tel­mä. Gee­nit luo­vat alt­tiu­den sai­ras­tua, olo­suh­teet sit­ten rea­li­soi­vat sen. Epäi­le­mät­tä “paran­tu­neel­la” ruo­ka­va­liol­la on tär­keä mer­ki­tys, mut­ta ilman geneet­tis­tä alt­tiut­ta tau­ti ei puh­kea. On ole­mas­sa pal­jon liha­via ihmi­siä, joil­la ei ole dia­be­tes­ta (en nyt mai­nit­se nimiä, ettei tule rii­taa). Tau­din lisään­ty­mi­nen ei toki joh­du gee­nien muut­tu­mi­ses­ta, vaan sii­tä, että monil­la ihmi­sil­lä jo on ko. gee­ni — jos­ta his­to­rian aamu­hä­mä­ris­sä ilmei­ses­ti on ollut hyötyä.

  19. Rai­mo K, 

    No vaik­ka näin oli­si kuin kir­joi­tat, niin mitä sitten?

    Mitä sii­tä siis?

    Joka tapauk­ses­sa ihmi­nen mie­les­tä­ni on vas­tuus­sa elin­ta­vois­taan. Sitä suu­rem­mal­la syyl­lä, jos tie­tää omaa­van­sa “huo­no­ja gee­ne­jä” eli suvus­sa on eri­lai­sia sai­rauk­sia, niin pitää tark­kail­la syö­mis- juo­mis- ja liikuntatottumuksiaan. 

    Ja minul­la on on eri kuva kyl­lä nyt tuos­ta geneet­ti­ses­tä­kin puo­les­ta. Käsit­tääk­se­ni mikään ei vie­lä ole sel­vää. Hyvin ris­ti­rii­tai­sia tulok­sia nyt suol­le­taan tie­teel­li­ses­tä put­kes­ta tämän asian tiimoilta. 

    On ole­mas­sa pal­jon liha­via ihmi­siä, joil­la ei ole dia­be­tes­ta (en nyt mai­nit­se nimiä, ettei tule riitaa

    Tun­nem­me­ko me?

  20. Joka tapauk­ses­sa ihmi­nen mie­les­tä­ni on vas­tuus­sa elin­ta­vois­taan. Sitä suu­rem­mal­la syyl­lä, jos tie­tää omaa­van­sa “huo­no­ja gee­ne­jä” eli suvus­sa on eri­lai­sia sai­rauk­sia, niin pitää tark­kail­la syö­mis- juo­mis- ja liikuntatottumuksiaan.”

    On vas­tuu­ta ja sit­ten taas vas­tuu­ta. Yhteis­kun­nan roo­li­na täs­sä on osoit­taa valis­tus, yms. ris­ki­ryh­mil­le, jot­ta näil­lä on edel­ly­tyk­siä hoi­taa oma osan­sa. Nii­tä, joil­la ei tah­don­voi­ma, tms. ei minus­ta saa sil­ti jät­tää oman onnen­sa nojaan.

  21. Kuvia on monen­lai­sia, mut­ta gee­nit eivät esiin­ny kuvissa.
    Elin­ta­pa­fa­sis­te­ja on myös monenlaisia.
    Liha­vil­la ei-dia­bee­ti­koil­la viit­taan hen­ki­löi­hin, jot­ka itse tunnen.
    Pak­ko myön­tää, että puhun omas­sa asias­sa­ni — minul­la on kaik­ki nämä elin­ta­so- ja elin­ta­pa­sai­rau­det, vaik­ka elin­ta­pa­ni eivät ole ihan niin huo­not kuin haluaisin.
    Vel­je­ni taas on lai­ha kui­ke­lo, joka har­ras­taa urhei­lua, mut­ta hänen sydä­non­gel­man­sa alkoi­vat ennen kuin minun.

  22. Nii­tä, joil­la ei tah­don­voi­ma, tms. ei minus­ta saa sil­ti jät­tää oman onnen­sa nojaan.

    Eikä ole jätet­ty­kään. Suo­mes­sa ei ole mitään ter­vey­den­huol­lon prio­ri­soin­tia sen mukaan, että sai­raus oli­si “itse aiheu­tet­tu”. Eikä kai mis­sään muu­al­la­kaan ole.

    Ter­vey­den­huol­lon kulut vain alka­vat ylit­tää kai­ken kes­to­ky­kym­me ja jotain pitäi­si kek­siä. Onnek­se­ni en ole mis­sään työ­ryh­mäs­sä, joka tätä poh­tii, kos­ka kysy­mys on minus­ta aivan äärim­mäi­sen vaikea. 

    Lääk­kei­tä kek­si­tään yhä vain lisää ja aina kek­sin­tö ei ole hal­pa. Sii­nä mis­sä ennen HIV-poti­las kuo­li paris­sa vuo­des­sa jär­jes­tel­mää rasit­ta­mas­ta, niin tänä päi­vä­nä sama kon­do­mia käyt­tä­mä­tön sek­si­hur­vit­te­li­ja elää lää­ki­tyk­sen tur­vin jopa kym­me­niä vuo­sia näil­lä eri­tyis­kor­vat­ta­vil­la hoi­doil­la ja tuot­taa yhteis­kun­nal­le sato­jen tuhan­sien euro­jen laskun. 

    (Eli­na-lisäys: en tar­koi­ta, että jokai­nen HI-viruk­sen saa­nut oli­si hedo­nis­ti­nen sek­si­pe­to, mut­ta kyl­lä­hän suku­puo­li­suh­tees­sa saa­tua tar­tun­taa voi jos­sain mää­rin pitää itse aiheutettuna.)

  23. Ter­vey­den­hoi­to­me­not ovat pyö­ri­neet 6–7 % tasol­la bkt:ta jo 80-luvun alku­puo­lel­ta läh­tien, joten suh­teel­li­nen rasi­tus kan­san­ta­lou­del­le ei ole kasvanut.

    http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm

    Ter­veys­kes­kus­käyn­nit ovat pysy­neet n 25 mil­joo­nan tie­tä­mis­sä, mut­ta lää­kä­ri­käyn­nit ovat vähen­ty­neet ja käyn­nit muun hen­ki­lö­kun­nan luo­na lisääntyneet 

    http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Terveyspalvelut/yleisterveydenhuolto/yleisterveydenhuolto_tklaakarikaynnit.htm

    Eikä eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa­kaan ole tapah­tu­nut oleel­lis­ta muu­tos­ta vuo­sien 1996 ‑2007 välil­lä, hoi­to­jak­so­ja on suu­rin piir­tein saman ver­ran vuo­sit­tain, kes­ki­mää­räi­nen hoi­to­jak­son pituus on tip­pu­nut n 5 päi­väs­tä alle 4 .

    http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/Tt35_08.pdf

  24. Minul­la on jat­ku­va kas­vai­men jäl­ki­ti­las­ta joh­tu­va lää­ki­tys jos­ta mak­san 672 euroa joka vuo­si hau­taan asti(minulla meni edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa kuu­kau­det ja vuo­det sekai­sin). Lääk­keen hin­ta on niin kova että mak­su­kat­to tulee mel­kein vas­taan jo ekal­la apteek­ki­reis­sul­la. Olen hyvä­tu­loi­nen ja pys­tyn sen kyl­lä mak­sa­maan, mut­ta jos palk­ka­ni oli­si heik­ko ja en osai­si “sääs­tää” pit­kin vuot­ta tuo­ta könt­tä­me­noa var­ten ei minul­la oli­si sii­hen varaa.

    Oma­vas­tuun ohel­la tämä on se toi­nen suu­ri ongel­ma: kulu voi tul­la ihmi­sel­le todel­la yllät­täen. Ole­te­taan vaik­ka että lää­kä­ri mää­rää mar­ras­kuus­sa ko. lääk­keet sii­voo­jal­le. On help­po sanoa että aina­han pitää olla sääs­tö­jä ja pitää olla val­mis­tau­tu­nut. Tot­ta, mut­ta kai­kil­la ei ole sii­hen osaa­mis­ta ja/tai mahdollisuuksia.

    En tun­ne Sin­ga­po­ren mal­lia, mut­ta se kuu­los­taa kyl­lä aika hyvältä.

  25. Sylt­ty
    “Ihan oma­koh­tais­ten koke­mus­te­ni mukaan voin vakuut­taa, että mur­tu­neen käden kip­saus ja hoi­to mak­saa vähem­män kuin pyö­räh­tä­mi­nen keskikaljakuppilassa.”

    Rai­mo K
    “Hei­tot ei todel­la­kaan vas­taa totuut­ta. Vakuut­taa? Pyö­räh­tä­mi­nen? Vis­siin on itse kip­sat­tu käsi – tai sit­ten on useam­mal­la Mic­he­li­nin täh­del­lä varus­te­tus­ta kes­ki­kal­ja­kup­pi­las­ta kysymys.”

    Kes­kio­lut mak­saa yleen­sä n. 4,5 e ja kol­me olut­ta mak­saa enem­män kuin ker­ta­käyn­ti ter­veys­kes­kuk­ses­sa. Jos ensin käy hake­mas­sa lähet­teen ja sit­ten menee kip­sat­ta­vak­si, tulee kak­si käyn­tiä, joka vas­taa sem­mois­ta sopi­vaa kuut­ta olut­ta. Ker­ta­käyn­ti mak­saa n. 13e. 

    Kal­liim­mak­si saat tuon pro­jek­tin ainoas­taan hake­mal­la lähet­teen yksi­tyi­sel­tä lää­kä­ril­tä kul­ke­mal­la yksi­tyi­sen rönt­ge­nin kaut­ta. Täl­löin­kin koko­nais­kus­tan­nuk­set jää­vät alhai­sem­mik­si kuin yksi kun­non baa­ri­reis­su (poh­jat + linja-auto+sisäänpääsymaksu + kal­jat + nakkikioski+taksi). Täs­sä ske­naa­rios­sa toki kes­ki­kal­ja­kup­pi­las­sa juo jo kah­det kännit.

  26. Se mikä on tapah­tu­nut on veroas­teen las­ku vuo­den 2000 47,2 %:sta 2008 43 %:iin.

    Se on aja­nut jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lun krii­siin, eten­kin kun rahaa on siir­ret­ty muil­le sektoreille. 

    Höpö höpö, pal­ve­lut pyö­ri­vät euroil­la, eivät­kä pro­sen­teil­la. Vero­ker­ty­mä on kas­va­nut jatkuvasti:
    http://www.stat.fi/til/vermak/2007/vermak_2007_2008-07–10_tie_001.html

    Kari

  27. Höpö höpö, pal­ve­lut pyö­ri­vät euroil­la, eivät­kä pro­sen­teil­la. Vero­ker­ty­mä on kas­va­nut jatkuvasti:
    http://www.stat.fi/til/vermak/2007/vermak_2007_2008-07–10_tie_001.html

    Tot­ta­kai ter­vy­den­hoi­toa pyö­rie­tään euroil­la, mut­ta suh­teel­li­nen rasi­tus kan­san­ta­lou­del­le ei ole kas­va­nut eli hin­nat ovat pysy­neet kas­vun tasal­la eivät­kä esim kas­va­neet bkt:ta nopeammin.
    Täs­sä tapuk­ses­sa voi­tai­siin puhua, että ter­veys­me­not ovat uhka kansantaloudelle.
    Kun Suo­mes­sa ter­veys­me­not suh­tees­sa bkt:een ovat län­si­mai­den alhai­sem­mas­ta pääs­tä niin uhka on todel­la vähäinen. 

    Mut­ta se mikä on muut­tu­nut on kus­tan­nus­ten jako jul­ki­sen sek­to­rin ja hen­ki­löi­den välillä .

  28. Kun­nat sai­vat liha­vi­na vuo­si­na 3 mil­jar­dia enem­män vuo­des­sa kuin vuon­na 2000. 

    Kaik­ki on pis­tet­ty siliäk­si, mitään ei ole jää­nyt säästöön.

  29. Itse asias­sa Eli­nan väi­te oli, että ter­vey­den­hoi­to­me­not ovat kas­va­neet sie­tä­mät­tö­mäl­le tasol­le , mut­ta kuten luvut osit­ta­vat, mitään sel­lis­ta muu­tos ei ole näky­vy­vis­sä luvuis­ta, jot­ka tuli­si­vat väitettä.

    Kun­tien ja val­tion kiti­nä joh­tu­nee sii­tä, että jul­kis­ta talout­ta rahoi­te­taan yhä enem­män vel­ka­ra­hal­la, joka taas joh­tuu veron alennuksista.
    Kuten Katai­sen putiik­ki oli ansiok­kaas­ti laskenut

  30. Lääk­kei­tä kek­si­tään yhä vain lisää ja aina kek­sin­tö ei ole hal­pa. Sii­nä mis­sä ennen HIV-poti­las kuo­li paris­sa vuo­des­sa jär­jes­tel­mää rasit­ta­mas­ta, niin tänä päi­vä­nä sama kon­do­mia käyt­tä­mä­tön sek­si­hur­vit­te­li­ja elää lää­ki­tyk­sen tur­vin jopa kym­me­niä vuo­sia näil­lä eri­tyis­kor­vat­ta­vil­la hoi­doil­la ja tuot­taa yhteis­kun­nal­le sato­jen tuhan­sien euro­jen laskun. ”

    Huo­mau­tet­ta­koon täs­sä koh­taa että HI-viruk­sen voi saa­da myös esi­mer­kik­si veren­siir­ros­ta, ja on saa­tu­kin. Ei tie­tääk­se­ni kyl­lä Suo­mes­sa. Ja on tämä nyt aika tuo­mit­se­va lausun­to; HI-virus on inhi­mil­li­nen tra­ge­dia. Kun joku saa HI-viruk­sen niin itse en meni­si kyl­lä huu­te­le­maan mitään hähä-mitäs läk­sit, toi­vot­ta­vas­ti kuo­let pois sytee­miä rasit­ta­mas­ta- aihei­sia keskenkasvuisuuksia.

  31. Yhteis­kun­taa tar­vi­taan esim. aut­ta­maan hei­koim­pia jäse­ni­ään. Onko sil­lä sit­ten väliä, onko heik­kous gee­neis­sä, vai sel­lai­ses­sa gee­nien ja ympä­ris­tön yhteis­vai­ku­tuk­ses­sa, joka saa ihmi­sen altis­ta­maan itsen­sä elin­ta­pa­sai­rai­rauk­sil­le? Ihan jär­je­tön­tä puhet­ta itse­ai­heu­te­tuis­ta tau­dis­ta; on ihan sel­vä, että kaik­ki pitää hoi­taa ja samoil­la ehdoil­la, ja jär­jel­li­sil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Lää­ke­kus­tan­nuk­sis­sa sääs­tyi­si pal­jon, jos hoi­det­tai­siin koko ihmis­tä ja yksi lää­kä­ri oli­si vas­tuus­sa koko lää­ki­tyk­ses­tä sivuvaikutuksineen.

    Oli­si­ko ihan mah­do­ton­ta, että nykyi­se­nä tie­to­ko­ne­ai­ka­na nuo rajat saa­tai­siin hen­ki­lö­koh­tai­sik­si. Myös­kään nii­tä ei mie­les­tä­ni pitäi­si sitoa kalen­te­ri­vuo­siin vaan esim. edel­li­sen 12kk kes­kiar­voon. Ja oli­si jär­ke­vää, että oli­si vain yksi kulu­kat­to (jos se on hen­ki­lö­koh­tai­nen, miten lap­set huo­mioi­daan?) joka sai­si ker­naas­ti sisäl­tää myös eri­tyis­kor­vat­ta­vat lääkkeet.

  32. Suo­mes­sa ei tosi­aan yksi­kään ihmi­nen ole saa­nut HIV-tar­tun­taa verensiirrosta. 

    Johan jo itse­kin tote­sin, että aina ei kyse ole hol­tit­to­mas­ta sek­si­käyt­täy­ty­mi­ses­tä, mut­ta usem­mi­ten on — eli Tuo­mak­sen kom­ment­ti on aivan tur­ha. Mikä tahan­sa vas­taa­va sai­ras­tu­mi­nen on hen­ki­lö­koh­tai­nen tra­ge­dia. Joi­hin­kin sai­ras­tu­mi­siin voi vain omal­la toi­min­nal­laan vai­kut­taa enem­män kuin toisiin. 

    Ulko­maa­lai­set ovat usko­mat­to­man ylie­dus­tet­tu­ja Suo­men HIV-tilas­tois­sa. Yksi syy siis lisää olla maa­han­muut­to­kriit­ti­nen, jos joku ei tar­peek­si ole syi­tä kek­si­nyt. Lisäk­si maa­han­muut­ta­jat ovat saat­ta­neet tie­tys­ti pal­jon mui­ta jo meil­tä hävin­nei­tä tai lähes hävin­nei­tä tar­tun­ta­tau­te­ja uuteen nousuun, mm. tuberkoloosia

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ulkomaalaisten+osuus+hiv-tartunnoista+kasvaa+tasaisesti/1135252312237

  33. Kyl­lä ter­vey­den­huol­lon menot ovat jat­ku­vas­sa kas­vus­sa. Täs­sä THL:n sivuil­ta suo­raan lainattua:

    Ter­vey­den­huol­lon menot jat­ka­neet kasvuaan

    Suo­men ter­vey­den­huol­to­me­not oli­vat 13,6 mil­jar­dia euroa vuon­na 2006. Inflaa­tio huo­mioon ottaen menot kas­voi­vat 2,3 pro­sent­tia edel­lis­vuo­des­ta. Ter­vey­den­huol­to mak­soi asu­kas­ta koh­ti kes­ki­mää­rin 2 586 euroa. 

    Ter­vey­den­huol­to­me­not ovat kas­va­neet Suo­mes­sa vuo­des­ta 1995 alkaen. Eni­ten vuo­si­na 1995–2006 ovat kas­va­neet lää­ke- ja ham­mas­huol­lon menot. Mal­til­li­sin­ta meno­jen kas­vu on ollut van­hus­ten ja kehi­tys­vam­mais­ten lai­tos­hoi­dos­sa sekä perus­ter­vey­den­huol­lon pitkäaikaishoidossa.

    Lää­ke­kor­vaus­ku­lut kas­va­vat eri­tyi­ses­ti vauhdilla:

    Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen lää­ke­kor­vaus­ku­lut ovat nous­seet vuo­sit­tain useil­la pro­sen­teil­la, pahim­mil­laan jopa 10 pro­sen­tin vauh­dil­la. Näin kor­kean kas­vu­vauh­din arvel­laan aja­van ter­vey­den­huol­lon kon­kurs­siin jo 20 vuo­den sisällä.

    Lää­ke­kor­vauk­set ovat yli kak­sin­ker­tais­tu­neet kym­me­nes­sä vuodessa

    Väes­tö ikään­tyy ja sai­ras­tu­vuus lisään­tyy, jol­loin lää­ke­hoi­to­jen tar­ve kas­vaa. Toi­saal­ta on myös näh­tä­vis­sä, että uusien lääk­kei­den hin­nat ovat pal­jon kal­liim­pia kuin ne ovat taka­vuo­si­na olleet, tote­aa pro­fes­so­ri Juha­na E. Idän­pään-Heik­ki­lä, joka toi­mii Lää­ke­tie­teen Tie­de­jär­jes­tö­jen kan­sain­vä­li­sen neu­vos­ton (CIOMS) pää­sih­tee­ri­nä Gene­ves­sä Sveitsissä.

    Läh­de:

    http://yle.fi/akuutti/arkisto2006/110406_a.htm

    Olen­nais­ta­han nyt on nime­no­maan tämä väes­tön ikään­ty­mi­nen ja elin­aja­no­dot­teen piden­ty­mi­nen. Sik­si minus­ta Lii­an van­ha on lii­an opi­ti­mis­ti ja tul­kit­see har­haan­joh­ta­vas­ti lii­an pit­kää aineistoa. 

    Se on kyl­lä tot­ta, että Suo­men ter­vey­den­huol­lon menot ovat vie­lä hie­man OECD:n kes­kiar­von alapuolella.

  34. Tuos­sa aiem­min Sylt­ty esit­ti, että lää­ke­ku­lut ase­tet­tai­siin täy­sin poti­laan kon­tol­le. Täs­sä on catch-22: aiem­min sai­ras­tu­nut, joka on luot­ta­nut val­tiol­li­seen ter­veys­va­kuut­ta­mi­seen tip­pui­si yhtäk­kiä tyh­jän pääl­le. Yksi­tyis­tä ter­veys­va­kuu­tus­ta ei saa sai­rau­teen, johon on jo sairastunut.

    Lää­ke- ja ter­vey­den­hoi­to on yksi­tyi­sis­sä­kin vakuu­tuk­sis­sa paket­ti, joi­ta ei irro­te­ta toi­sis­taan, joten nii­den val­tiol­li­ses­sa muo­dos­sa erot­ta­mi­nen oli­si kum­mal­li­nen aja­tus. Osa lääk­keis­tä on yksin­ker­tai­ses­ti niin kal­lii­ta, että tämä lopet­tai­si tehok­kaan sai­raan­hoi­don osal­ta ihmisistä.

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa puhu­taan pal­jon sai­rauk­sis­ta, joi­ta itse voi ehkäis­tä. Esi­mer­kik­si iho­sai­rau­det ovat lähes poik­keuk­set­ta geneet­ti­siä ja nii­den ehkäi­sy on elin­ta­voil­la käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta – aina­kin nyky­tie­don mukaan. Vaka­vis­sa laa­duis­sa (kuten itsel­lä­ni pso­ria­sis) lää­ke­hoi­dot ovat äärim­mäi­sen kal­lii­ta, mut­ta palaut­ta­vat ihmi­set työkuntoon.

    Tuos­sa on juu­ri se val­tiol­li­nen palau­te­me­ka­nis­mi: ihmi­nen kyke­nee työ­hön ja rahaa palau­tuu vero­jen kaut­ta. Sama liit­tyy tupa­koin­tiin: vaik­ka ter­vey­den­hoi­to­ku­lut nouse­vat, niin tut­ki­mus­ten mukaan var­hai­sem­pi kuo­le­ma vähen­tää elä­ke- ja van­huus­ku­lu­ja enem­män kuin tupa­koin­nis­ta aiheu­tu­neet ter­veys­ku­lut ovat.

  35. Suo­mes­sa ei ole ter­vey­den­huol­lon koko­nais­pot­ti kas­va­nut suh­tees­sa kan­san­ta­lou­teen miten­kään radi­kaa­lis­ti. Jul­ki­nen sek­to­ri voi pai­koi­tel­len tök­kiä ter­vey­den­huol­los­sa, mut­ta ne ongel­mat ovat kor­jat­ta­vis­sa resurs­sien parem­mal­la koh­den­ta­mi­sel­la ja parem­mal­la joh­ta­mi­sel­la (ei yksi­tyis­tä­mi­sel­lä). Ongel­mia on kui­ten­kin tulos­sa läjä­päit­täin, mut­ta mis­tään hal­lit­se­mat­to­mas­ta hir­mu­myrs­kyn kal­tai­ses­ta ilmiös­tä on tur­ha puhua, ellei sit­ten jos­sain ek/kauppakamariporukassa sel­lais­ta halu­ta ahneu­den sivutuotteena.

  36. Suu­ria lää­ke­me­no­ja koh­tuul­lis­te­taan myös eri­tyis­kor­vat­ta­vuu­den avulla.”

    Esi­mer­kik­ki erityiskorvattavuudesta:
    Tyh­rok­sin (kil­pis­rau­has­hor­mo­ni) 6€ (sisäl­tää apteek­ki­ku­lut) 100 tablet­tia 3kk annos, eri­tyis­kor­vat­ta­va­na sen saa ilmai­sek­si, mut­ta joka ker­ta mak­se­taan­kin 3€ apteek­ki­ku­lu­ja. Suh­tee­li­ses­ti ottaen on erit­täin isot apteek­ki­ku­lut ver­rat­tu­na lääk­keen hintaan.

  37. Lähiys­tä­vä­ni lää­ke­ku­lut (aptee­kin osto­ker­ty­mä) oli­vat vii­me vuon­na noin 2600€. Täs­tä mää­räs­tä Kela mak­soi mak­su­ka­ton kaut­ta 0€, sil­lä 672€ mak­su­kat­toa ei näil­lä resep­ti­lää­keos­toil­la sil­ti­kään yli­tet­ty. Ystä­vä­ni (I‑tyypin dia­bee­tik­ko) jou­tuu syö­mään suu­ria annok­sia erek­tio­lääk­kei­tä mikä­li lain­kaan halu­aa har­ras­taa yhdyn­tää. Näis­tä lääk­keis­tä Kelan kor­vaus oston yhtey­des­sä on 0€ ja sitä myö­ten nii­den vai­ku­tus mak­su­kat­toon on myös nolla. 

    Että tätä Osmon mai­nit­se­maa “huo­noa onnea” on kyl­lä tar­jol­la monel­le ja mones­sa muo­toa. Voi­han sitä toi­saal­ta aja­tel­la, ettei dia­bee­ti­kon tule enää lisääntyä.

  38. Ter­vy­den­hoi­to­me­no­jen suh­de bkt:n eli kut­ne näkyy kulu­jen osuus on ollut suh­teel­li­sen sta­bii­li ja hyvi­nä aikoi­na jopa alentunut.
    Suh­teel­li­nen rasi­tus on siis pysy­nyt hyvin rajoissa

    1994 6,7 % bkt:ta
    1995 6,4
    1996 6,5
    1997 6,2
    1998 5,9
    1999 5,9
    2000 5,8
    2001 5,9
    2002 6,2
    2003 6,4
    2004 6,6
    2005 6,7
    2006 6,7
    2007 6,5

    1. Mitä­hän meno­ja nämä Lii­an van­han esit­tä­mät ovat. Ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen osuus BKT:sta on noin kah­dek­san pro­sent­tia. Ovat­ko täs­sä vain jul­ki­set menot?

  39. Ikään­ty­mi­nen ei mer­kit­se auto­maat­ti­ses­ti lisää sai­rauk­sia, sil­lä myös ter­veet vuo­det lisääntyvät.
    50-luvul­la ihmi­sel­le ostet­tiin 50-vuo­ti­aal­le ostet­tiin 50-vuo­tis­lah­jak­si käve­ly­kep­piä ja kiik­kus­tuo­lia, jot­ta raih­nai­nen saa vähän liikuntaa.Nyt sama­ni­käi­sel­le oste­taan Har­ley-David­son tai muu­ta mukavaa .
    Ja kyl­lä­hän tuo sai­ras­ta­vuus näkyi­si suo­rit­teis­sa­kin, mut­ta ei niis­sä­kään ole kas­vua muut­maa poik­keus­ta lukuunottamatta.

    Suu­rin muu­tos on ennel­taeh­käi­sys­sä eli monen sai­rau­den ris­ki­lää­ki­tys­kyn­nys­tä on pudo­tet­tu esim koles­te­ro­li, veren­pai­ne, soke­ri etc.
    Tämä on nos­ta­nut noi­ta lää­ke­ku­lu­ja, mut­ta toi­saal­ta nii­den yleis­ty­mi­nen , rin­nak­kais­tuo­tan­to ja patent­tien van­he­ne­mi­nen tiput­ta­neet hintoja

  40. Sylt­ty: “Kes­kio­lut mak­saa yleen­sä n. 4,5 e ja kol­me olut­ta mak­saa enem­män kuin ker­ta­käyn­ti ter­veys­kes­kuk­ses­sa. Jos ensin käy hake­mas­sa lähet­teen ja sit­ten menee kip­sat­ta­vak­si, tulee kak­si käyn­tiä, joka vas­taa sem­mois­ta sopi­vaa kuut­ta olut­ta. Ker­ta­käyn­ti mak­saa n. 13e.”

    Ter­veys­kes­kus­käyn­nin hin­ta ei ole se, min­kä asia­kas mak­saa, ei sin­ne päin­kään — toi­sin kuin keskiolutkuppilassa.

  41. Vuon­na 2007 Suo­men ter­vey­den­huol­to­me­no­jen suh­de brut­to­kan­san­tuo­te­suh­tee­seen oli 8,2 pro­sent­tia (kuvio 3). Tämä oli 0,1 pro­sent­tiyk­sik­köä vähem­män kuin vuot­ta aikaisemmin. ”

    Olen otta­nut luvut THL:n sivuil­ta mut­ta sisäl­töä ei ole kuvat­tu tar­kas­ti mis­sään tai en aina­kaan löy­tä­nyt : Ter­mit ovat kyl­lä samo­ja, voi olla että eri sivuil­la on hie­man eri aika­na tai eri sisäl­löl­lä kerät­tyä tie­toa, mut­ta valiett­tavs­tai THL ei selis­tä eroja.
    Mut­ta tämä­kin tilas­to ker­too saman eli ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen suh­teel­li­nen osuus bkt:ta ei ole juu­ri kas­va­nut ajan kanssa

  42. 1995 1996 1997 1998 1999 2000
    7,9 8,0 7,7 7,4 7,4 7,2

    2001 2002 2003 2004 2005 2006
    7,4 7,8 8,1 8,2 8,4 8,3

    2007
    8,2

    Tämä­kin löy­tyy THL:n sivuil­ta, erol­le ei löy­dy seli­tys­tä tämä on var­maan oikeampi

  43. Vaik­ka nais­ten­leh­tiä luke­mal­la voi­kin jää­dä mie­li­ku­va että hyvät elä­män­ta­vat takaa­vat ter­veen elä­män, tosia­sia on kui­ten­kin se, että tär­kein­pien sai­rauk­sien suu­rin ris­ki­te­ki­jä on kor­kea ikä. Kat­so­mal­la esim. tätä tau­luk­koa http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/imk00420 huo­ma­taan, että 65-vuo­ti­aal­la mie­hel­lä, jol­la on mata­la veren­pai­ne ja veren lipi­di­ta­so on joka tapauk­ses­sa 5% ris­ki kuol­la sydän- ja veri­suo­ni­tau­tiin 10v kulues­sa. Iän­mu­kai­sel­la hoi­ta­mat­to­mal­la veren­pai­neel­la ris­ki on vie­lä suurempi.

  44. Rai­mo K
    “Ter­veys­kes­kus­käyn­nin hin­ta ei ole se, min­kä asia­kas mak­saa, ei sin­ne päin­kään – toi­sin kuin keskiolutkuppilassa.”

    No älä?

    Seu­raa kes­kus­te­lua, kos­ka sen punai­nen lan­ka on ollut kus­tan­nuk­sia vas­taa­ma­ton hin­noit­te­lu asiak­kaal­le, mikä ilmei­ses­ti meni sinul­ta ohit­se kun tuot sen kes­kus­te­luun jonain suu­re­na salaisuutena.

  45. Eri­tyis­kor­vat­ta­vaa lää­ket­tä käyt­tä­vät var­maan pitä­vät jär­jes­te­lyä oikeutettuna.”

    Aja­tel­laan­pa vaik­ka työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kel­lä ole­vaa skit­so­fre­ni­aa sai­ras­ta­vaa ihmis­tä, joka asuu itse­näi­ses­ti omas­sa vuo­krayk­siös­sä, käy ker­ran kuu­kau­des­sa jut­te­le­mas­sa sai­raan­hoi­ta­jan kans­sa. Tuloi­na takuu­elä­ke ja asu­mis­tu­ki. Kun on eri­tyis­kor­vaus psy­koo­si­lääk­kee­seen, ei ole mitään ongel­maa. Mut­ta jos eri­tyis­kor­vaus pois­tui­si, rahaa ei ehkä löy­tyi­si rii­tä­väs­ti lää­ket­tä var­ten aptee­kis­sa ja lääk­keet jäi­si­vät saa­mat­ta, ja sai­raa­la­kier­re alkai­si taas lope­te­tun lää­ki­tyk­sen seurauksena.

    Tie­tyt ryh­mät ovat hyvin haa­voit­tu­via lää­ki­tyk­sen suh­teen. Lääk­keet on pak­ko saa­da, jot­ta pär­jä­tään sairaalahoidon/laitoshoidon ulko­puo­lel­la. Lisäk­si sairaus/vamma usein estää työn­teon. Täl­löin pie­nil­lä tuloil­la elä­vil­le eri­tyis­kor­vaus on pelas­tus tilanteeseen.

    Näi­tä lää­ke- ja sai­raus­ku­lu­kat­to­ja poh­dit­taes­sa pitäi­si ottaa myös per­he­ti­lan­ne huo­mioon. Jos per­hees­sä on vaik­ka­pa yksi pal­kan­saa­ja, mut­ta kol­me pitkäaikaissairasta/vammaista, hoi­to­ku­lu- ja lää­ke­ka­tot ovat koh­tuut­to­mat. Jon­kin­lai­nen per­he­koh­tai­nen lääkekatto/sairaskulukatto oli­si hyvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.