Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2010

Pyö­rä­tie­jär­jes­te­lyt Arkadiankadulla 

Hyväk­syt­tiin rai­ku­vin suo­sio­no­soi­tuk­sin. Tämä mer­kit­see sel­vää kään­net­tä Hel­sin­gin pyö­räi­ly­po­li­tii­kas­sa. Val­mis­te­li­ja osoit­ti tehok­kaas­ti kuvin, miten van­han­ai­kai­nen pyö­räi­li­jät jal­ka­käy­tä­vil­le – kon­sep­ti on ris­teyk­sis­sä vaarallinen.

Ratik­ka­lausun­to

Pan­tiin pöy­däl­le, jot­ta Val­li­lan­laak­so osaa voi­tai­siin sel­vit­tää. Esi­tin, että Munk­ki­vuo­ren ratik­kaa voi­si sel­vit­tää jou­tui­sas­ti. Esit­te­li­jä lupa­si ottaa sen nimiin­sä.  Munk­ki­vuo­ren ratik­ka vaa­ti­si kuu­lem­ma kis­ko­ja Tope­liuk­sen­ka­dul­le, kos­ka Man­ner­hei­min­tiel­le ei mah­du enem­pää ratikoita.

Rati­kois­ta puhee­nol­len. En tie­dä, kuka kek­si saha­ta van­hat ei-mata­la­lat­tiai­set nivel­ra­ti­kat poik­ki ja piden­tää nii­tä mata­la­lat­tia­pa­lal­la. Ne ovat eivan lois­ta­via. Hal­val­la lisää kapa­si­teet­tia. Tuol­lai­nen puo­li­ma­ta­la­lat­tiai­nen on myös parem­pi kuin koko­ma­ta­la­lat­tiai­nen, kos­ka pyö­rä­ko­te­lot eivät ole tiel­lä matkustamossa.

68 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2010”

  1. Esi­tin, että Munk­ki­vuo­ren ratik­kaa voi­si sel­vit­tää joutuisasti. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­nen suur­kii­tos sinul­le täs­tä! Suu­rin osa munk­ki­vuo­re­lai­sis­ta myös var­mas­ti tähän kii­tok­seen yhtyy.

  2. Munk­ki­vuo­ren ratik­ka vaa­ti­si kuu­lem­ma kis­ko­ja Tope­liuk­sen­ka­dul­le, kos­ka Man­ner­hei­min­tiel­le ei mah­du enem­pää ratikoita.

    Eikö se nyt voi­si olla vain nelo­sen tai kym­pin jat­ke. Niin­hän sitä on aja­tel­tu aikai­sem­min­kin. Eli ei mitään uut­ta lin­jaa tarvita. 

    Jou­tui­sam­min­han se toden­nä­köi­ses­ti Tope­liuk­sen­ka­dun kaut­ta meni­si, joten tämä ei ollut vas­tus­ta­va kommentti.

  3. Osit­tain mata­la­lat­tiai­sik­si muu­tet­tu­ja nivel­rai­tio­vau­nu­ja on ollut jo pit­kään muun­muas­sa Sveit­sin ja Sak­san raitiovaunukaupungeissa.

    Hel­sin­gin­kin katu­ku­vas­sa tutuik­si tul­leet mann­hei­mi­lai­set rai­tio­vau­nut on muu­tet­tu nykyi­sen kal­tai­sik­si jo 1990-luvun alku­puo­lis­kol­la ja nuo vau­nut­han ovat alun­pe­rin 1960-luvulta. 

    Allao­le­vas­sa lin­kis­sä kuva base­li­lai­ses­ta stan­dar­di­rai­tio­vau­nus­ta, jos­sa on jäl­keen­päin lisät­ty mata­la­lat­tiai­nen kes­kio­sa, aivan hel­sin­ki­läis­ten vau­nu­jen tapaan.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/96/Tram_in_Basel_BLT.jpg

  4. Mikä sii­nä Val­li­lan­laak­sos­sa on epäselvää?

    En oikein ymmär­rä Tope­liuk­sen­ka­dun ongel­maa, kis­kot raken­ne­taan suun­ni­tel­man mukaan 2012–13, eikä tuos­ta Munk­ki­vuo­ren haa­ras­ta­kaan tule val­mis­ta ennen sitä. Ne kis­kot Tope­liuk­sen­ka­du­le tar­vi­taan muu­ten­kin sik­si että niil­lä voi­si keven­tää kuor­mi­tus­ta Man­ner­hei­min­tiel­lä esim. niin että kol­mo­nen ja mah­dol­li­ses­ti seis­ka ajai­si­vat tuo­ta kaut­ta. Tämä taas teki­si lisää tilaa nelo­sel­la ja kym­pil­le (kak­si ras­kai­ten kuor­mi­te­tuin­ta ratik­ka­lin­jaa), jol­loin valoe­tuuk­sia oli­si hel­pom­pi toteut­taa. Logiik­ka kak­ko­ses­sa Tope­liuk­sen­ka­dun kaut­ta taas lie­nee se että nelo­sen kuor­ma vas­taa­vas­ti vähän keven­tyi­si, samal­la yhtey­det moni­puo­lis­tui­si­vat. Tämä on aika moni­mut­kai­nen pala­pe­li, joka tun­tuu ole­van sel­vi­tyk­sen teki­jöil­le erit­täin hyvin hallussa.

    Väpi­pa­lat on kuten Ris­to ker­too Kes­ki-Euroo­pas­ta haet­tu idea. Hie­no kek­sin­tö, tosin niis­sä on ollut vähän las­ten­tau­te­ja. Aika moni tämän tal­ven ratik­ka­sei­sok­ki on joh­tu­nut nii­den jar­ruo­jen jumit­ta­mi­ses­ta. Tämä on kuu­lem­ma nyt saa­tu kor­jat­tua jol­lain säädöillä.

  5. Eli­na: Munk­ki­vuo­ren rati­kal­la­han on aja­tel­tu kor­vat­ta­van nykyi­set bus­si­lin­jat 14 ja 18, jot­ka siis mene­vät Tope­liuk­sen- ja Rune­ber­gin­ka­tua eli Töö­lön kaut­ta. Nelo­sen tai kym­pin jat­ko ei lie­ne sel­lai­se­naan mah­dol­lis­ta nyky­olois­sa. Tosin täs­sä­kin rat­kai­sus­sa esi­mer­ki­si Paja­mäen jouk­ko­lii­ken­ne pitäi­si hoi­taa jotenkin.

    Ja odo­tel­laan nyt sen työn alla ole­van trol­lik­ka­sel­vi­tyk­sen valmistumistakin. 

    Sinään­sä kan­na­tan kyl­lä säh­köi­sen jouk­ko­lii­ken­teen lisää­mis­tä ja die­sel­bus­si­lii­ken­teen kor­vaa­mis­ta niil­lä kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la, mut­ta rai­tio­lii­ken­teen väy­lis­tä ei kan­na­ta teh­dä nykyis­tä pahem­pia sump­pu­ja, vaan pikem­min­kin jakaa lin­jo­ja useam­mil­le väy­lil­lä esi­mer­kik­si niin, että osa (4 ja 10) menee Mans­kua pit­kin ja osa (esim. 3, “5” ja 7) Töö­lön kautta.

    Mut­ta kuten sanot­tua, trol­lik­ka­sel­vi­tyk­sel­lä saat­taa vie­lä olla sanan­sa sanot­ta­va­na tähän soppaan.

  6. Ris­to, sii­nä sur­ku­hu­pai­sas­sa las­ku­har­joi­tuk­ses­sa todet­tiin 14 ja/tai 18 muut­ta­mi­sen trol­li­ka­si nos­ta­van nii­den kus­tan­nuk­sia 20%. On myös hyvin vai­kea ymmär­tää mitä joh­din­ten lait­ta­mi­nen bus­sin pääl­le aut­tai­si täs­mäl­li­syy­teen tai nopeuteen.

    Jos 14 ei aja Paja­mä­keen (1800 asu­kas­ta), niin Pitä­jä­mäen­tiel­le sii­nä Paja­mäen liit­ty­mäs­sä pysäh­tyy enää vain bus­si­lin­jat 39, 39A, 54, 54B, 59, 231, 231K, 248 248A, 248K, 248KA, 270, 270A, 270N, 360, 360K, 539 ja 239 eli vain on 40 bus­sia ruuh­ka­tun­nis­sa, sekä Joke­ri vii­den minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä. Ehkä tuon pal­ve­lu­ta­son hei­ken­ty­mi­sen joten­kin kes­tää, on siel­lä Pitä­jän­mäes­sä pari juna-ase­maa­kin. Jon­kun nois­ta lin­jois­ta voi toki kier­rät­tää Paja­mäen kautta.

  7. Vai­kea uskoa, että 14 lope­tet­tai­siin, vaik­ka Munk­ki­vuo­reen tuli­si ratik­ka tai ettei sii­nä tapauk­ses­sa tuli­si tilal­le vas­taa­vaa kor­vaa­vaa linjaa. 

    Paja­mäen liit­ty­mäs­tä on ensin­nä­kin lii­an pit­kä käve­ly­mat­ka alu­een peräl­le, jon­ne 14 nyt ajaa. Munk­ki­vuo­res­sa kou­lua käy­vien las­ten van­hem­mat­kaan tus­kin ilah­tui­si­vat, että kou­lu­reit­tiin tuli­si todel­la vilk­kaan Pitä­jän­mäen­tien yli­tys ilta­päi­vi­sin. Täl­lä het­kel­lä koh­dal­la ei ole edes valo-ohjaus­ta. Ei kai mitään asui­na­luet­ta voi jät­tää ilman yhteyt­tä noin vain, vaik­ka onkin pie­ni paikka. 

    Paja­mä­ke­läi­set käyt­tä­vät myös Munk­ki­vuo­ren osta­ria pal­jon, kos­ka Paja­mäes­sä on vain yksi Siwa. Tpyy­luo­man mai­nit­se­mat lin­jat lukuun otta­mat­ta 539 eivät mene Huo­pa­lah­den­tie­tä osta­rin ohi, vaan Vih­din­tiel­le. 539 pal­ve­lee sitä pait­si vain ruuh­ka-aikoi­na arki­sin eikä lai­sin­kaan viikonloppuisin.

    Kaik­kein pahim­mas­sa sum­pus­sa on onne­ton Talin­ran­ta. Siel­lä asu­mi­nen lisää 18 mat­ka-aikaa vie­lä 7–8 minuut­tia. Ratik­kaa ei var­mas­ti kier­rä­tet­täi­si sitä kaut­ta, joten heil­le pitäi­si olla päät­tä­ril­tä lii­tyn­tä­lin­ja alu­eel­le. Talin­ran­nas­sa ei edes ole taval­lis­ta ruokakauppaa.

  8. Eli­na, Paja­mä­keen menee 59 (Hert­to­nie­mi) vuo­ro­vä­lil­lä 8 ‑15 minuut­tia jos ei jak­sa kävel­lä Pitä­jän­mäen­tiel­le. Jos yhteys Munk­ki­vuo­reen on tär­keä kou­luai­kaan niin esi­mer­kik­si 58:lta voi joku­nen vuo­ro jat­kaa Paja­mä­keen, tai jotain vas­taa­vaa, joi­tain jär­jes­te­lyä var­maan tehdään.

    Ja tom­mo­sia pus­sin­pe­riä ei pitäi­si kaa­voit­taa, Talin­ran­ta on ihan saman­lai­nen. Ongel­man voi­si hoi­taa avaa­mal­la jouk­ko­lii­ken­ne­väy­län Ulvi­lan­tiel­tä Paja­mä­keen, mut­ta tätä tus­kin halu­taan tehdä.

  9. Kun van­hak­si elää, niin kai­ken näkee. Lopul­ta­kin kun­nal­li­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa on kuun­nel­tu pyö­räi­li­jöi­den mie­li­pi­det­tä ja raken­net­tu lii­ken­neym­pä­ris­töä tuke­maan pyö­räl­lä liik­ku­mis­ta. Ehkä muut­kin kun­nat ja kau­pun­git saa­vat täs­tä kipi­nän tut­kia mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­seen, kuin nykyi­sen “pyö­räi­li­jät ovat vain jalan­kul­ki­joi­ta kah­del­lä pyö­räl­lä” mal­lin, jois­ta yksi surul­li­sim­mis­ta tapauk­sis­ta on Tam­pe­reen Hämeen­ka­dun kesäpyöräilyfiasko.

    Onko sitä esi­tys­tä saa­ta­vil­la pöy­tä­kir­jois­ta tms?

  10. Talin­ran­ta on todel­la epä­on­nis­tu­nut alue. 

    Lähim­pään ruo­ka­kaup­paan arvioi­sin ole­van puo­li­tois­ta kilo­met­riä mat­kaa. Se on koh­tuu­ton­ta ottaen huo­mioon, että ollaan alle kym­me­nen kilo­met­rin pääs­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Mut­ta asia­kas­poh­ja on tie­tys­ti ket­juis­sa arvioi­tu riittämättömäksi. 

    Koko alu­eel­la on vain elin­tar­vi­ke­kios­ki ja kitu­va karao­ke­baa­ri. Ja kul­ku­yh­tey­det ovat tosi­aan sitä mitä on tääl­lä todettu. 

    Veik­kaan, että baa­ri lopet­taa lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Jos sin­ne poik­ke­aa per­jan­ta- tai lau­an­tai-illan ulko­puo­lel­la, niin ainoa jut­tuseu­ra on baa­rin omistaja. 

    Meren­ran­nan lähei­syy­des­tä­kään ole mitään iloa, kos­ka ran­ta on pelk­kää ruop­paa­ma­ton­ta ruo­vik­koa. Lait­tai­si­vat sin­ne nyt edes uima­ran­nan, niin paik­kaan saa­tai­siin kesäk­si eloa. Näky­mä ran­nas­ta on kyl­lä­kin Tar­von­tiel­le eli ei mikään kau­nis ulap­pa ja melu moot­to­ri­tiel­tä on yllät­tä­vän kova. 

    Eli kart­ta­kaa paik­kaa, kaik­ki mah­dol­li­set blo­gin asun­no­nos­ta­jat. Sopii ehkä autoi­le­val­le era­kol­le, ei muille.

  11. Pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­seen sai­sim­me lisä­ra­haa lopet­ta­mal­la katu­jen auraus­so­pi­muk­set, ja nas­ta­ren­gas­kiel­lol­la tei­den yllä­pi­to hal­pe­ni­si. Eihän näi­tä enää tar­vi­ta nyky­ajan lumet­to­mil­la ja pak­ka­set­to­mil­la tal­vi­na ilmas­ton muu­tok­sen Suomessa! 

    Mik­si et muu­ten ole juu­ri kir­joi­tel­lut mei­dät koh­ta hävit­tä­väs­tä ilmas­ton läm­piä­mi­ses­tä mitään?

  12. Eli­na on hyvin­kin oikeas­sa, että ei rati­kal­la (ikä­vä kyl­lä, vaik­ka muu­ta haluai­sin) saa­da kor­vat­tua h14 ja h18 pal­ve­lu­ta­soa. Mikä­li ratik­ka meni­si Paja­mä­keen, jäi­si Talin­ran­ta ilman pal­ve­lua. Ja sama tois­te­päin, mikä­li Talin­ran­taan meni­si ratikka.

    Käsit­tääk­se­ni rai­tio­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­sa­kin osa bus­seis­ta jää.
    Hel­sin­gin tun­tien ratik­ka­rat­kai­su tulee ole­maan täy­si tor­so. Lii­ken­nöin­ti lop­puu ehkä 23 ja sen jäl­keen ei ole mitään. Itse­ni mie­les­tä paras­ta voi­si olla, että ratik­ka jat­ket­tai­siin suo­raan Pits­kun ase­mal­le ja h14 ja h18 jäi­si­vät keven­net­tyi­nä ole­maan ole­mas­sa, aina­kin ruuh­ka-aikaan. Hel­sin­gin tun­tien Tope­liuk­sen­ka­dul­la ja Rune­ber­gin­ka­dul­la nil­kut­ta­va ratik­ka tulee ole­maan kau­hu­ku­va jouk­ko­lii­ken­tees­tä. Pahin kata­stro­fi syn­tyy “vito­sen” ete­lä­pääs­sä, jos­sa se jou­du­taan tun­ke­maan ikui­ses­ti tukos­sa ole­val­le Fre­dal­le tai Alber­tin­ka­dul­le, jos koko h14:n reit­ti yri­te­tään kor­va­ta. Jos oli­sim­me jos­sain sivis­tys­kau­pun­gis­sa kan­nat­tai­sin ratik­ka, mut­ta en täs­sä tup­pu­ky­läs­sä. Näh­dään­hän miten ysil­le kävi: vuo­rot ajet­tiin alas ekas­sa talous­krii­sis­sa ja vuo­ro­ti­heys on samaa luok­kaa kuin h17:ssa jos­kus van­hoi­na hyvi­nä HKL-aikoi­na, eli 5–6krt tun­nis­sa. Eli ysin vai­ku­tus oli: sama vuo­ro­vä­li kuin bus­sis­sa, tosin lyhem­pi reit­ti ja huo­nom­pi palvelutaso.

  13. Jos pää­kau­pun­ki­seu­tua kehi­tet­täi­siin yhte­nä kau­pun­ki­na, niin Pitä­jän­mä­ki, Paja­mä­ki ja Tali kuu­lui­si­vat Lep­pä­vaa­ran suur­alu­ee­seen, jos­ta kehi­tet­täi­siin yhtä pää­kau­pun­ki­seu­dun tär­keis­tä kau­pun­ki­kes­kuk­sis­ta. Nyt tätä kehi­tys­tä ei teh­dä a) sik­si että kun­nal­li­set päät­tä­jät eivät halua suun­ni­tel­la rajo­jen yli ja b) sik­si että YTV-alu­eel­la mak­su­ko­ro­tus­ra­ja menee välis­sä joten jär­ke­vää jul­kis­ta lähi­lii­ken­net­tä Lep­pä­vaa­raan on han­ka­laa suunnitella.

  14. Itse­ni mie­les­tä paras­ta voi­si olla, että ratik­ka jat­ket­tai­siin suo­raan Pits­kun asemalle

    Se oli­si Rai­de-Joke­rin myö­tä luon­te­vaa, mut­ta Rai­de-Joke­rin yhtey­det oli rajat­tu ulos. Sii­nä suun­ni­telms­sa vito­nen meni­si ilmei­ses­ti Talin­ran­taan saak­ka ja idean­poi­ka­se­na esim. 39 kään­net­täi­siin aja­maan Huo­pa­lah­den­tien kaut­ta Rus­kea­suon sijaan. Myös sem­moi­nen optio oli että 14 jää, eli vain 18 lope­te­taan. Tuo on nyt kui­ten­kin vas­ta alus­ta­va suu­ni­tel­ma, ettei noi­hin kan­na­ta lii­kaa tuijottaa.

  15. Mik­ko: “…Jos pää­kau­pun­ki­seu­tua kehi­tet­täi­siin yhte­nä kau­pun­ki­na, niin Pitä­jän­mä­ki, Paja­mä­ki ja Tali kuu­lui­si­vat Lep­pä­vaa­ran suuralueeseen…”

    Kun Hel­sin­kiä ale­taan aika­naan kehit­tä­mään jär­ke­väs­ti, on tuo mai­nit­se­ma­si alue itse­näi­nen kun­ta 😉 Mei­na­sin ensin kir­joit­taa: “itse­näi­siä kun­tia”, mut­ta tar­kas­tin nuo asu­kas­mää­rät ja Pitä­jän­mä­ki on juu­ri tyy­pil­li­nen kau­pun­fin koko met­ro­po­lia­lu­eel­la. Ehkä vähän pien­nen puo­lei­nen, mut­ta elin­kel­poi­nen kuitenkin.

  16. Eli­na:
    “Kaik­kein pahim­mas­sa sum­pus­sa on onne­ton Talin­ran­ta. Siel­lä asu­mi­nen lisää 18 mat­ka-aikaa vie­lä 7–8 minuut­tia. Ratik­kaa ei var­mas­ti kier­rä­tet­täi­si sitä kaut­ta, joten heil­le pitäi­si olla päät­tä­ril­tä lii­tyn­tä­lin­ja alueelle.”

    Talin­ran­taan saa­tai­siin kyl­lä ratik­ka kun, kän­net­täi­siin nelo­nen Laa­ja­lah­den aukiol­ta poh­joi­seen Munk­ki­vuo­ren osta­ril­le, se kun täy­tyy muu­ten­kin vas­ta sii­nä koh­taa. Sit­ten Munk­ki­vuo­reen ajet­tai­siin oma lin­ja Huo­pa­lah­den­tie­tä tai kym­pin jat­ko­na siten, että aje­taan Ulvi­lan­tie­tä poh­joi­ses­ta Talirantaan.

    Näin saa­tai­siin Munk­ki­vuo­ri hyvin katet­tua ilman että täy­tyy ajaa puis­ton läpi ja lisäk­si Munk­ki­nie­me­läi­set pää­si­si­vät käte­väs­ti Munk­ki­vuo­reen ostok­sil­le. Ja pääl­le päät­tek­si tuli­si siis ratik­ka Talinrantaankin.

  17. Täs­sä­kin täy­tyy miet­tiä marssijärjestys!

    tpyy­luo­ma: “…Ris­to, sii­nä sur­ku­hu­pai­sas­sa las­ku­har­joi­tuk­ses­sa todet­tiin 14 ja/tai 18 muut­ta­mi­sen trol­li­ka­si nos­ta­van nii­den kus­tan­nuk­sia 20%…”

    Ensin kart­ta käteen ja kat­so­taan mitä täy­tyy täy­den­nys­ra­ken­taa, jot­ta hank­kees­ta saa­daan kan­nat­ta­va. Sen jäl­keen ton­tit myyn­tiin ja rata raken­teil­le, jos se on kan­nat­ta­vaa. Han­ke mak­saa par­haim­mil­laan itsensä. 🙂

    Tie­tää­kö joku, mikä on Munk­ki­vuo­ren tehok­kuus? Tun­net­tua on, että muu­al­la teh­dään kau­pun­kien lai­to­jen pien­ta­loa­luei­ta 0,6:lla. Lisäk­si on tun­net­tua, että suo­ma­lai­set halua­vat asu­maan maan­pin­nal­le. Täs­tä vois vetää joh­to­pää­tök­si, jot­ka ovat eri­suun­tai­sia kuin esi­mer­kik­si Espoon kaa­voit­ta­jan teke­leet vii­me vuosilta. 😉

  18. Kal­le hei, vii­den minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä bus­si pys­tyy kul­jet­ta­maan noin 600 ihmis­tä suun­taan­sa tun­nis­sa (istu­ma­paik­ko­ja, seis­ten bus­sis­sa mat­kus­ta­mi­nen on ihan haus­ka kau­pun­kiext­re­me-laji mut­ta ei sitä voi kyl­lä pal­ve­luk­si kut­sua). Jos halu­taan edis­tää bus­si­lii­ken­net­tä niin kan­nat­taa olla aika varo­vai­nen tiivistämisessä :-).

  19. Kal­le, minä en ota kan­taa sii­hen, min­kä­lai­nen kun­ta­ra­ken­ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kan­nat­tai­si olla — muu­ta kuin sen ver­ran, että nykyi­nen aiheut­taa ongel­mia. En todel­la­kaan osaa sanoa toi­mi­si­ko pk-seu­dul­la parem­min jouk­ko pie­niä itse­näi­siä kun­tia (ja ken­ties met­ro­po­li­hal­lin­to­ker­ros erik­seen) vai suu­rem­pi kuntakoko.

  20. Mik­ko: nuo­han ne ovat jär­ke­vät vaihtoehdot.

    Oma näp­pi­tun­tu­ma­ni ulko­maan esi­merk­ke­jä kat­soen on, että demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu met­ro­po­li­hal­lin­to ja jouk­ko pie­nem­piä pai­kal­li­sia lähi­kun­tia oli­si ehkä parem­pi. Mut­ta yksi iso kun­ta (vähin­tään pää­kau­pun­ki­seu­tu, mie­lum­min isom­pi­kin) oli­si myös yksi tapa rat­koa ongelmia.

    Pelk­kä Van­taan liit­tä­mi­nen Hel­sin­kiin ei vie­lä rat­kai­se kau­heas­ti. Tosin se voi par­haas­sa tapauk­ses­sa toi­mia alkusy­säyk­se­nä laa­jem­mal­le uudelleenjärjestelylle.

  21. Munk­ki­vuo­ren rati­kan lop­puun asti har­kit­tu esi­tys ( lii­ken­ne­ta­lou­del­li­ses­ti ja pal­ve­lun kan­nal­ta tas­a­puo­li­nen) tulee ole­maan vie­lä var­sin kiih­keän kes­kus­te­lun paik­ka. Lin­ja­jär­jes­te­lyis­sä on aina pal­jon voit­ta­jia ja häviä­jiä. Ne, jot­ka kat­so­vat hyö­ty­vän­sä, ovat hil­jaa ja ne jot­ka häviä­vät jär­jes­te­lys­sä, pitä­vät luon­nol­li­ses­ti ään­tä ja painostusta. 

    Lin­jan 9 käsit­te­lys­sä jou­dut­tiin tyn­kä­rat­kai­suun, kun ran­taan saak­ka jat­ket­tu lin­ja pyyh­käi­si muu­ta­man katu­py­sä­köin­ti­pai­kan. Toi­vot­ta­vas­ti jos­kus lin­ja jat­kuu molem­mis­ta päistään.

    HKL on nyt osta­mas­sa uut­ta ratik­ka­ka­lus­toa ensi­si­jai­ses­ti Jät­kä­saa­ren ja Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan tar­pei­siin lähiai­koi­na. Vii­mek­si han­kin­ta­pro­ses­si kes­ti 8 vuot­ta ja lop­pu­tu­los on kal­lis, vaik­ka edul­li­sia vau­nu­ja oltiin ostamassa. 

    Nyt ollaan koke­muk­ses­ta vii­sas­tu­nei­ta, mut­ta luu­len han­kin­ta­pro­ses­sin kes­tä­vän nyt­kin vuo­sia. Munk­ki­vuo­ren ja Val­li­lan­laak­son lin­jat saat­ta­vat jou­tua odot­ta­maan vuo­ro­aan vie­lä kauan. 

    Munk­ki­vuo­ri voi­si saa­da nopeam­min rai­tio­lii­ken­ne­pal­ve­lua, jos edet­täi­siin ehdot­ta­mal­la­ni taval­la jat­ka­mal­la Laa­ja­sa­lon aukiol­ta lin­jaa 4 Munk­ki­vuo­ren osta­ril­le ja har­ve­ma­mal­la lin­jan 18 liikennettä.

  22. Sep­po Vep­sä­läi­nen kirjoitti:

    Lin­jan 9 käsit­te­lys­sä jou­dut­tiin tyn­kä­rat­kai­suun, kun ran­taan saak­ka jat­ket­tu lin­ja pyyh­käi­si muu­ta­man katu­py­sä­köin­ti­pai­kan. Toi­vot­ta­vas­ti jos­kus lin­ja jat­kuu molem­mis­ta päistään.”

    Ne eivät olleet vain muu­ta­ma kadun­var­si­py­sä­kin­ti­paik­ka, tai­si olla lymmneiä.Kadunvarsipysäköintipaikkoja tar­vi­taan asu­kas­py­sä­köin­tiin ja lii­kei­den asiak­kai­den asiointipysäköintiin.

    En tyk­kää auto­neu­roo­sis­ta. Sitä on kah­ta tyyp­piä. neu­root­ti­nen auto­rak­kaus ja neu­root­ti­nen auto­vi­ha. Auto on ihan hyvä lai­te pääs­tä pai­kas­ta A paik­kaan B. Olen samaa miel­tä, että kau­pun­gis­sa on mie­lek­käämp­pää, että samaa autoa käyt­tää omni­bus. — Auto voi olla myös street car. On myäss miö­le­käs­tä­kä­vel­lä aina kun se on mahdollista. 

    Minul­le on jää­nyt tosi­aan­kin epä­sel­väk­si, mitä Munk­ki­vuo­ren rai­tio­vau­nul­la voi­te­taan. Voi­si­ko joku kertoa?

  23. En tie­dä, kuka auto­neu­roo­sis­ta kär­sii. Viha/rakkaussuhteita on niin moneen läh­töön. Yksi koh­de tun­tuu ole­van kul­ku­neu­vo­jen eri ver­siot. Kes­kus­te­lus­ta voi ais­tia tun­ne-elä­män roi­hua­van var­sin val­toi­me­naan auton lisäk­si esi­mer­kik­si rait­si­kan, bus­sin, met­ron, pol­ku­pyö­rän ja junan suun­taan. Föh­rin Juha taan­noin loi­he jouk­ko­lii­ken­ne­lau­ta­kun­nas­sa lausu­maan, että tot­ta kai pää­tök­set siel­lä teh­dään pää­osin tun­ne­poh­jal­la. Useat nyö­kyt­te­li­vät lausu­man paikkansapitävyydelle.

    Katu­jen pysä­köin­ti on rai­tio­lii­ken­teen pysy­vä mur­he. Tal­vel­la on mur­heel­li­sem­paa kuin kesäl­lä, mut­ta kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na tämän jouk­ko­lii­ken­ne­muo­don sään­nöl­li­syys kär­sii huo­li­mat­to­mas­ti ja vää­rin pysä­köi­dyis­tä autoista.

    Rai­tio­va­nu­lii­ken­teel­lä on fii­lis­te­ly­ulot­tu­vuus vah­vem­pi kuin muil­la jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­doil­la. Sik­si sen heik­kouk­sia ymmär­re­tään ja Hel­sin­ki oli­si ilmeel­tään rujom­pi, jos rati­kan kis­kon kirs­kun­ta puut­tui­si sen ääni­maa­imas­ta. Miten laa­ja verk­ko on hyvä, sii­tä tais­tel­laan sit­ten katu­pät­kä kerrallaan.

  24. Vep­sä­läi­nen: “Munk­ki­vuo­ren ja Val­li­lan­laak­son lin­jat saat­ta­vat jou­tua odot­ta­maan vuo­ro­aan vie­lä kauan.”

    Kalus­toa­han saa­daan aika hel­pos­ti vapau­tet­tua nopeut­ta­mal­la rai­tio­lii­ken­net­tä. 10 % nopeu­tus tar­koit­taa 10 % enem­män vapaa­ta kalus­to­ka­pa­si­teet­tia, näin kar­keas­ti. Kyl­lä sil­lä yhden Munk­ki­vuo­ren jo hoi­taa. Väli­pa­lat sii­hen vie­lä lisää.

    Kus­tan­nus pari kuu­kaut­ta työ­tun­te­ja lii­ken­ne­va­lo-ohjel­moin­tiin ja sen toteut­ta­mi­seen. Muu­tos myy­dään puhu­mal­la hen­ki­lö­au­toi­lun tehos­ta­mi­sel­la, jos­sa rati­koil­ta pois­te­taan kaik­ki tur­hat lii­ken­ne­va­lo­vai­heet (rai­tio­vau­nun etuuk­sis­ta ei tar­vit­se sanoa mitään). Lisäk­si mää­rä­tie­toi­nen tur­hien pysäk­kien lak­kau­tuso­pe­raa­tio, vähin­tään­kin kaik­ki koko­nais­ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­sa mai­ni­tut. Lisäk­si mui­ta lii­ken­ne­va­lo-ohjauk­sen kan­nal­ta stra­te­gi­sia paik­ko­ja, kuten esim. Käen­ku­ja saat­tai­si olla yksi sel­lai­nen. Sii­hen vie­lä lisää kul­jet­ta­ja­li­pun­myyn­nin lak­kaut­ta­mi­nen sekä tehos­tet­tu pysä­köin­ti­vir­hei­den val­von­ta ja sak­koau­to­jen pois­hi­naus ja uskoi­sin, että ollaan aika lähel­lä 10 % nopeutusta.

  25. Yksi­tyi­sau­tot tuk­ki­vat vää­rin­py­sä­köi­ty­nä jouk­ko­lii­ken­teen ja sen asiak­kai­den kul­kua var­sin tehok­kaas­ti: tänään odot­te­lin, sekä kym­me­net mat­kus­ta­jat minun kans­sa­ni, noin 15 minuut­tia lii­an leveäs­ti pysä­köi­dyn paket­ti­au­ton­kul­jet­ta­jaa, jot­ta hän siir­täi­si ajo­neu­vo­aan aja­ma­ni bus­si­lin­jan 58:n tiel­tä Munk­ki­vuo­ren ostos­kes­kuk­sen pää­te­py­sä­kil­lä. Bus­si­ni toi­sel­la puo­lel­la oli myös paket­ti­au­to, jota ei oltu pysä­köi­ty kun­nol­la, joten en läh­te­nyt yrit­tä­mään “kepil­lä jää­tä” lii­an kapean väy­län läpi. Jos jotain vau­rio­ta oli­si syn­ty­nyt, oli­si se ollut minun syy. Täl­lai­sia tilan­tei­ta on on nyt aivan päi­vit­täin tuol­la Munk­ki­vuo­ren ostos­kes­kuk­sel­la ja sen park­ki­pai­koil­la, jon­ka kaut­ta bus­si­lin­jat 57 ja 58 ajavat. 

    Jos ja kun Munk­ki­vuo­ren rai­tio­ties­tä pää­te­tään, pitää myös huo­leh­tia täl­lai­sis­tä “jouk­ko­lii­ken­ne­ter­ro­ris­teis­ta”, kuten em. autoi­li­jat, jot­ka eivät auto­aan pysä­köi­des­sään ajat­te­le mui­ta kuin itse­ään. Pitäi­si vaik­ka­pa lähet­tää heil­le las­ku aja­mat­to­mis­ta lähdöistä.

  26. Mitä olen kuul­lut 18.8 asu­kas­ti­lai­suu­des­ta kos­kien Meri­ka­dun ratik­kaa, on tilai­suus ollut fanaat­ti­nen. Sin­ne oli tul­lut huu­ta­maan pie­ni ja ääne­käs räy­hä­po­ruk­ka Meri­ka­dun rataa vas­taan ja siel­lä kuul­tiin toi­nen tois­taan älyt­tö­mäm­piä ehdo­tuk­sia, min­ne se ratik­ka pitäi­si vie­dä. Asias­ta tie­tä­mät­tö­mät asuk­kaat veti­vät kes­kus­te­luun jopa Jät­kä­saa­ren, kos­ka eivät olleet pereh­ty­neet kau­pun­gin­val­tuus­ton kesä­kuus­sa 2009 teke­mään pää­tök­seen Jät­käs­tä, joka on jo sovit­tu ryh­mien kes­ken. Sen sijaan asuk­kaat ovat mones­sa paik­kaa niin help­po­heik­ke­jä, että luu­le­vat park­ki­paik­ka­pu­lan rat­kea­van lisää­mäl­lä auto­jen tilaa. Tätä on kokeil­tu jo tie­ver­kol­la. Tie­hal­lin­to on kym­me­niä vuo­sia pois­ta­nut “pul­lon­kau­lo­ja”, mut­ta tie toi­sen­sa jäl­keen tuk­keen­tuu autois­ta Hel­sin­gin seu­dul­la. Vii­mei­sin esi­merk­ki lie­nee Haka­mäen­tie, jos­sa ruuh­ka siir­ret­tiin toi­seen paik­kaan. Sit­ten taas “pois­te­taan pul­lo­kau­la”. Ruuh­ka siir­re­tään vaan Lapin­mäen­tien tun­ne­lin alkuun.

    Munk­ki­vuo­ren ratik­ka on kan­na­tet­ta­va, mut­ta se pitäi­si toteut­taa huo­lel­la ja siten, että jos­tain muu­al­ta ei lei­kat­tai­si pal­ve­lua koh­tuut­to­mas­ti. Vep­sä­läi­sel­le ter­vei­set, että h18 on jo ala­sa­jet­tu lin­ja. Kan­nat­taa ver­ra­ta v.2001, 2005 ja 2009–2010 aika­tau­lu­ja. Enti­ses­tä suur­kau­pun­ki­mal­liin 6–7minuutin välein lii­ken­nöi­väs­tä (vrt.2001) city­bus­sis­ta on tul­lut lähiö­ny­sä, joka nyt ajaa 4, ja vie­lä vii­me vuon­na 5 krt tun­nis­sa. Voi sanoa, että HKL (tai HSL) on todel­la­kin ruos­ki­nut Munk­ki­vuor­ta. Ilman­kos 14 on tukos­sa ja sen lii­ken­net­tä jou­du­taan koko ajan lisää­mään. Lei­ka­taan peit­toa toi­ses­ta pääs­tä ja lisä­tään toi­seen pää­hän, niin­hän se peit­to Höl­mö­läs­sä (Hel­sin­gis­sä) pitenee.

    Hyvä rai­de­lii­ken­ne kuu­luu (ei päde tie­ten­kään Hkiin, jos­sa sitä ei ole) kau­pun­kiin ja Munk­ki­vuo­ren ratik­ka on stra­te­gi­nen han­ke rai­de­jo­ke­rin kanss­sa. Se par­haas­sa tapauk­ses­sa lisää jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta ja nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Ratik­kayh­teys on aina eri asia kuin bus­si. Hel­sin­ki on kui­ten­kin pelin­sä pelan­nut. Slum­miu­tu­va ja monicult­tu­ris­tu­va Hel­sin­ki ei ole euroop­pa­lais­ten kau­pun­kien tavoin raken­ta­maan itsel­leen useis­sa kym­me­nis­sä vuo­sis­sa koko kau­pun­kia kat­ta­vaa rai­de­verk­koa eikä sitä tule kos­kaan saa­maan­kaan. Nil­kut­ta­vat katu­ra­ti­kat eivät pelas­tus­ta tuo.

  27. Jus­si Ahto­la: “Sin­ne oli tul­lut huu­ta­maan pie­ni ja ääne­käs räy­hä­po­ruk­ka Meri­ka­dun rataa vas­taan ja siel­lä kuul­tiin toi­nen tois­taan älyt­tö­mäm­piä ehdo­tuk­sia, min­ne se ratik­ka pitäi­si viedä.”

    Aina Kor­kea­vuo­ren­ka­dun kaut­ta kul­kies­sa tuo ratik­ka-asia käy mie­les­sä, ja lop­pu­tu­le­ma on ollut ettei se istu Tark­kam­pu­jan­ka­tu-Teh­taan­ka­tu ‑välin katu­mil­jöö­seen mil­lään. Alu­een lii­ken­ne­väy­lä on isom­pi ja ava­ram­pi Lai­vu­rin­ka­tu jon­ka jyr­kän pen­ke­reen juu­reen rati­kat sopi­vat kuin nyrk­ki sil­mään. Lai­vu­rin­ka­tua Eiran sai­raa­lan kul­mal­ta Meri­ka­dul­le ja päät­tä­ri johon­kin Kom­pas­sin nurkille.

    Ris­to Vor­ma­la: “Pitäi­si vaik­ka­pa lähet­tää heil­le las­ku aja­mat­to­mis­ta lähdöistä.”

    Toi­vot­ta­vas­ti tule­vat lain­muu­tok­set mah­dol­lis­ta­vat sen että jou­tes­sa­si voit ottaa kame­ra­kän­ny­käl­lä kuvan ja lähet­tää sen pysä­köin­nin­val­von­ta­vi­ras­toon, joka jalos­taa kuvan edel­leen park­ki­sa­kok­si. Pro­vik­kaa vas­taan, tietty.

  28. Kalus­toa­han saa­daan aika hel­pos­ti vapau­tet­tua nopeut­ta­mal­la rai­tio­lii­ken­net­tä. 10 % nopeu­tus tar­koit­taa 10 % enem­män vapaa­ta kalus­to­ka­pa­si­teet­tia, näin kar­keas­ti. Kyl­lä sil­lä yhden Munk­ki­vuo­ren jo hoitaa.”

    Tätä help­poa kei­noa on yri­tet­ty monin kei­noin aina­kin pari­kym­men­tä vuot­ta. Jäl­ki vain on sur­kea. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, asuk­kaat ja polii­ti­kot eivät ole val­mii­ta radi­kaa­lien kei­no­jen käyt­töön. Niin­pä olen pes­si­mis­ti jat­kon­kin suhteen.

  29. Sep­po Vepsäläinen:

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, asuk­kaat ja polii­ti­kot eivät ole val­mii­ta radi­kaa­lien kei­no­jen käyt­töön. Niin­pä olen pes­si­mis­ti jat­kon­kin suhteen. 

    Olen kuul­lut eri­lai­sia lähes sala­liit­to­teo­ri­aa hipo­via aja­tuk­sia, mis­sä tämä halut­to­muus kehit­tää rati­koi­ta oikein majai­lee? Suo­sik­ki­syyl­li­set tun­tu­vat ole­van HKL:n suun­nit­te­lu­yk­sik­kö, jos­sa rati­koi­ta teo­rian mukaan viha­taan ja toi­saal­ta poli­tiik­kaa hal­lit­se­va auto­puo­lue, joka peri­aat­tees­ta halu­aa pitää rati­kat hitai­na, kos­ka jouk­ko­lii­ken­teen tulee olla kal­lis­ta ja tehotonta.

    Asi­aa tun­te­vil­le on kui­ten­kin ilmeis­tä, että rati­koi­den nopeut­ta­mi­seen on pal­jon muu­al­la jo hyväk­si havait­tu­ja kei­no­ja, osa jopa suh­teel­li­sen help­po­ja. Ja on myös ilmeis­tä, että sil­lä voi­daan saa­da suu­ria sääs­tö­jä ihan suo­raan ja vie­lä enem­män laa­jen­ta­mal­la ratikkaliikennettä. 

    Joku syy täy­tyy olla sil­le, mik­sei lii­ken­net­tä voi nopeut­taa. Mik­sei­vät varo­va-valot ole vie­lä käy­tös­sä kaik­kial­la min­ne ne sopi­vat? Tai mik­sei­vät lii­ken­ne­va­loe­tuu­det toi­mi? Ratik­ka jol­la on “etuus” pysäh­tyy noin joka toi­siin valoi­hin, eli mitään etuut­ta ei käy­tän­nös­sä ole.

    Osai­sit­ko Sinä tai mah­dol­li­se­ti joku muu tääl­lä esit­tää arvio­ta, mikä ihme se on joka estää rati­koi­den kehit­tä­mi­sen muun Euroo­pan tapaan? Asuk­kaat eivät var­mas­ti tun­ne lii­ken­ne­suun­nit­te­lua, mut­ta eivät tun­ne sen parem­min mis­sään muu­al­la­kaan. Onko kyse vain polii­tiik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten osaa­mi­sen puut­teis­ta vai mistä?

    Itse en vas­tauk­sia kysy­myk­sii­ni tie­dä, ihan aidos­ti ihmet­te­len tätä.

  30. Tätä help­poa kei­noa on yri­tet­ty monin kei­noin aina­kin pari­kym­men­tä vuot­ta. Jäl­ki vain on sur­kea. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, asuk­kaat ja polii­ti­kot eivät ole val­mii­ta radi­kaa­lien kei­no­jen käyt­töön. Niin­pä olen pes­si­mis­ti jat­kon­kin suhteen.

    Minus­ta se taas näyt­tää sil­tä että tar­vit­ta­vaa mik­ros­ta­son suun­nit­te­lua ei ole kos­kaan teh­ty, ja sen takia tar­vit­ta­via muu­tok­sia luon­neh­di­taan laa­dul­li­sin käsit­tein “vai­ke­aa”, “asuk­kaat vas­tus­taa”, “kal­lis­ta”, tms. Kuin­ka vai­ke­aa, ket­kä vas­tus­taa ja mik­si, kuin­ka kallista?

    Yksi pie­ni esi­merk­ki, Hel­sin­gin­ka­tu välil­lä Kur­vi — Urhei­lu­ta­lo. Valot pois, tilal­le koro­te­tut suo­ja­tiet, ja pois­te­taan kak­si park­ki­paik­kaa Fle­ma­rin ris­teyk­ses­tä jot­tei auto­jen tar­vit­si ryh­mit­tyä kis­koil­le. Kau­he­aa? En myös­kään ymmär­rä mitä hiin kau­hean vai­ke­aa vaik­ka­pa Mäke­län­ka­dun nopeut­ta­mi­ses­sa on.

  31. Kive­käs, eril­lai­set kup­pi­kun­nat on tyy­pil­li­siä asian­tun­ti­ja-aloil­le ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on tus­kin poik­keus. Sala­liit­to­teo­rioi­den sijaan tar­joai­sin kui­ten­kin tun­ne­li­nä­köä, vuo­si­tu­han­nen alku­puo­lel­la rat­kai­su joka iki­seen lii­ken­neon­gel­maan nimit­täin tun­tui ole­van tun­ne­li. Met­ro­laa­jen­nuk­set, kes­kus­ta­tun­ne­li, Espoon kes­kuk­ses­sa rata oli tar­koi­tus pis­tää tun­ne­liin, Kehä II jat­ko… KSV suun­nit­te­li kyliä joi­den­ka ali kul­ki tun­ne­lit, kes­kel­lä met­roa­se­ma ja parkkihalli. 

    En täy­sin sul­ki­si pois että kal­lio­ra­ken­ta­mi­sa­lan lob­baus oli osa­te­ki­jä, mut­ta suun­nit­te­lij­loi­den näkö­kul­man ymmär­tää. Ei tar­vit­se tapel­la niin pal­jon asuk­kai­den kans­sa, lii­ken­ne hait­toi­neen saa­daan pii­loon, tilaa sääs­tyy. Eli ei tar­vit­se teh­dä vai­kei­ta valin­to­ja, eli suun­ni­tel­la. Muka­vaa ja näp­pä­rää, pait­si että jon­kun pitäi­si mak­saa ne tunnelit.

    Kes­kus­ta­tun­ne­lin hin­ta nelin­ker­tais­tui alku­pe­räi­ses­tä arvios­ta, län­si­met­ron yli kak­sin­ker­tais­tui, kak­kos­met­ro Laa­ja­sa­loon osoit­tau­tui absur­din hin­tai­sek­si. Man­ner­hei­min­tien ali­kul­ku­tun­ne­li sot­ki lii­ken­teen parik­si vuo­dek­si ja mak­soi kym­me­niä mil­joo­nia vaik­ka sen piti olla hal­pa cut and cover. Ja niin edel­leen, ainoa put­keen men­nyt han­ke tai­si olla Vuo­saa­ren sata­man tun­ne­lit. Seu­raus on että kar­toil­la kul­kee kilo­met­ri­tol­kul­la eri­nä­köi­siä tun­ne­lei­ta joi­den­ka raken­ta­mi­sai­ka­tau­lu on kah­den­kym­men vuo­den pääs­sä, ja luul­ta­vas­ti sitä myös kah­den­kym­me­nen vuo­den päästä.

    Nyt sit­ten pala­taan taas pin­ta­lii­ken­tee­seen, ja sii­hen ettei tilaa saa lisää vain kai­va­mal­la, vaan sitä pitää jakaa tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti. Se on kaupunkipolitiikkaa.

  32. Otso Kive­käs:

    Olen kuul­lut eri­lai­sia lähes sala­liit­to­teo­ri­aa hipo­via aja­tuk­sia, mis­sä tämä halut­to­muus kehit­tää rati­koi­ta oikein majai­lee? Suo­sik­ki­syyl­li­set tun­tu­vat ole­van HKL:n suun­nit­te­lu­yk­sik­kö, jos­sa rati­koi­ta teo­rian mukaan viha­taan ja toi­saal­ta poli­tiik­kaa hal­lit­se­va auto­puo­lue, joka peri­aat­tees­ta halu­aa pitää rati­kat hitai­na, kos­ka jouk­ko­lii­ken­teen tulee olla kal­lis­ta ja tehotonta. 

    Eikö­hän kyse ole ihan perin­tei­ses­tä tie­tä­mät­tö­myy­des­tä, van­ha­kan­tai­sis­ta käsi­tyk­sis­tä ja ylei­ses­tä muutosvastarinnasta.

    Hel­sin­gis­sä­hän lii­ken­net­tä kehi­tet­tiin vie­lä 70-luvul­la lähin­nä sii­tä läh­tö­koh­das­ta, että autoi­lu tulee kas­va­maan ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tulee kye­tä vas­taa­maan tähän lisään­ty­nee­seen kysyn­tään. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­ti tei­den leven­nyk­siä, lii­ken­teen erot­te­lua ja jouk­ko­lii­ken­teen siir­tä­mis­tä pois auto­jen jalois­ta (met­ro). Rai­tio­vau­nu­ja (ja trol­lik­ko­ja) pidet­tiin van­han­ai­kai­si­na jär­jes­tel­mi­nä, jot­ka kor­va­taan “moder­neil­la” die­sel-bus­seil­la ja met­roil­la. Turus­sa pois­tet­tiin rati­kat ja Tam­pe­reel­la trol­li­kat — Hel­sin­gis­sä pää­tet­tiin (onnek­si) toisin.

    Myö­hem­min on huo­mat­tu, että auto­lii­ken­net­tä on joka tapauk­ses­sa pak­ko rajoit­taa taval­la tai toi­sel­la. On myös havait­tu, että ratik­ka on itsea­sias­sa var­sin hyvä väli­ne jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­sek­si, kos­ka se vas­taa kysyn­tään alu­eel­la, jol­la kysyn­tä kas­vaa “lii­an suu­rek­si” bus­seil­le, mut­ta on kui­ten­kin lii­an vähän ras­kaal­le raideliikenteelle.

    Asen­teet kui­ten­kin muut­tu­vat hitaas­ti. Meil­lä on vir­ka­mies­kun­nas­sa var­sin pal­jon “van­han kou­lu­kun­nan” edus­ta­jia, enkä oikein jak­sa uskoa hei­dän asen­tei­taan muut­ta­van. Onnek­si jää­vät lopul­ta eläkkeelle 🙂

    Mik­sei­vät varo­va-valot ole vie­lä käy­tös­sä kaik­kial­la min­ne ne sopivat? 

    Jalan­kul­ki­joi­den tur­val­li­suus kai on ollut kes­kei­sin huo­le­nai­he. Hel­sin­gis­sä on ollut peri­aat­tee­na pääs­tää jalan­kul­ki­ja “yksil­lä vih­reil­lä” koko tien yli (mikä toki sinän­sä on ihan jär­ke­vä peri­aa­te). Varo­va-valois­sa tämä peri­aa­te riko­taan ja on halut­tu sel­vit­tää, miten jalan­kul­ki­jat tähän suh­tau­tu­vat ja lisää­kö se lii­ken­neon­net­to­muuk­sia. Käsit­tääk­se­ni tut­ki­mus vai­ku­tuk­sis­ta val­mis­tu­nee piak­koin (ellei ole jo val­mis­tu­nut?), ja jos tulok­set ovat myön­tei­siä, jär­jes­te­ly laa­jen­tu­nee muu­al­le­kin kuin nykyi­siin kohteisiin.

    Tai mik­sei­vät lii­ken­ne­va­loe­tuu­det toi­mi? Ratik­ka jol­la on “etuus” pysäh­tyy noin joka toi­siin valoi­hin, eli mitään etuut­ta ei käy­tän­nös­sä ole. 

    Kyl­lä etui­suu­det ihan käy­tän­nös­sä toi­mi­vat. Täs­mäl­li­syys on paran­tu­nut ja kier­toa­jat ovat pie­nen­ty­neet etui­suuk­sien myö­tä. Etui­suuk­sia on Hel­sin­gin olo­suh­teis­sa vai­ke­aa saa­da toi­mi­maan siten, että yksiin­kään valoi­hin ei tar­vit­si­si pysäh­tyä. Tähän on syi­tä, jot­ka eivät ole rat­kais­ta­vis­sa lii­ken­ne­va­lo­jen ohjelmoinnilla.

    Kul­jet­ta­ja­ra­has­tus lisää rai­tio­vau­nu­jen saa­pu­mi­sai­ko­jen hajon­taa, mikä han­ka­loit­taa etui­suuk­sien jär­jes­tä­mis­tä. Tämä onnek­si on kor­jaan­tu­mas­sa tulevaisuudessa.

    Rai­tio­vau­nut ovat meil­lä suh­teel­li­sen pie­niä, mikä tar­koit­taa sitä, että halut­tu­jen ihmis­mää­rien siir­tä­mi­sek­si nii­tä tar­vi­taan suh­teel­li­sen pal­jon. Täl­löin myös etui­suuk­sien tar­ve on suu­rem­pi ja se on han­ka­lam­paa jär­jes­tää kai­kil­le. Eli toi­sin sanoen: ker­ran kah­des­sa minuu­tis­sa on pal­jon hel­pom­paa jär­jes­tää nol­la­vii­ve-etui­suus kuin ker­ran minuutissa.

    Leveät kadut aiheut­ta­vat sen, että jalan­ku­lul­le jou­du­taan anta­maan hyvin pit­kiä vih­rei­tä. Käy­tän­nös­sä täs­tä seu­raa peli­va­ran pie­ne­ne­mi­nen, kun ajoi­tuk­sia ja vai­hei­ta sää­de­tään (jalan­ku­lun vih­re­ää ei voi lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta joh­tuen kat­kais­ta “kes­ken”). Tämä voi­tai­siin rat­kais­ta kaven­ta­mal­la katu­ja (edel­lyt­tää useim­mi­ten auto­lii­ken­teen rajoit­ta­mis­ta) tai otta­mal­la Varo­va-valo­jen kal­tai­nen jär­jes­te­ly käyttöön.

    Kari

  33. Rati­koi­den nopeut­ta­mi­sek­si on teh­ty kai­ken­lais­ta; liki­pi­täen joka pai­kas­sa omat kais­tat, liki­main joka valo­liit­ty­mäs­sä etui­suu­det, on madal­let­tu vau­nu­jen lat­tioi­ta ja koro­tet­tu pysäk­ki­lai­tu­rei­ta, ratio­na­li­soi­tu lip­pu­jär­jes­tel­mää jne. 

    Aika­naan ase­tet­tiin tavoit­teek­si saa­da ver­kon kes­ki­no­peus nos­tet­tua sil­loi­ses­ta 16 km/h asteit­tain tavoit­tee­seen 19 km/h. Las­kes­kel­tiin, että lii­ken­ne­jär­jes­te­lyin ( valot, kais­tat, pysä­kit) saa­daan nopeut­ta lisää1 km/h, mata­la­lat­tia­ka­lus­tol­la toi­nen ja pois­ta­mal­la kul­jet­ta­ja­ra­has­tus kolmas.

    Ei men­nyt put­keen. Nyt nopeus on alen­tu­nut jon­kin ver­ran. Radi­kaa­lim­mat tem­put, joi­hin ei löy­ty­nyt halua päät­tä­jil­tä, ksv:n valms­te­li­joil­ta ja/tai asuk­kail­ta liit­tyi­vät mm nykyis­tä har­vem­paan pysäk­ki­vä­liin, valo­suun­nit­te­lus­sa jalan­ku­lun tylym­pään koh­te­luun ja katu­py­sä­köin­tiä sel­keäm­min rai­vaa­vaan jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu­jen synnyttämiseen.

    Kes­kus­tan kaduil­la rati­kat mate­le­vat alle 10 km/h. Kun lin­jo­ja nyt lisäil­lään, nopeu­det vain ale­ne­vat edel­leen, kos­ka pysä­keil­lä vau­nut odot­te­le­vat toi­si­aan nykyis­tä useammin.

    Onko meil­lä sit­ten epä­on­nis­tut­tu sii­nä, mis­sä muu­al­la on onnis­tut­tu. Koko Hel­sin­gin rai­de­verk­ko on geo­met­ri­ses­ti mitoi­tet­tu mini­mi­mi­toi­tuk­sin. Esi­mer­kik­si Strass­bour­gis­sa mini­mi­kaar­re­sä­de on 24 m, kun se meil­lä on 16 m. Tosin aivan vii­me aikoi­na on pääs­ty uusis­sa jär­jes­te­lyis­sä 20 met­riin. Mata­la­lat­tia­ka­lus­ton toi­mit­ta­ja kau­his­te­li rata­geo­met­ri­aa — tosin lii­an myö­hään — sit­ten kun vahin­ko oli jo housuissa.

    Ei rai­tio­lii­ken­ne ole kovin­kaan nope­aa mis­sään kan­ta­kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä. Kalus­to on meil­lä pie­nem­pää kuin kes­ki­mää­rin, samoin pysä­kit lyhyi­tä. Tämä streetcar-ver­sio toi­mii kyl­lä Hel­sin­gin kivi­kau­pun­gis­sa mat­kus­ta­jien toi­vei­ta tyy­dyt­tä­väs­ti täyt­täen, kun mat­kat ovat lyhyitä.

    Pal­jon on hai­kail­tu tän­ne sitä rai­tio­tek­nik­kaa, jota mm Rans­kas­sa on otet­tu käyt­töön sen jäl­keen, kun kau­pun­geis­ta siel­lä ker­taal­leen rati­kat sii­vot­tiin pois autois­tu­mi­sen kii­vaim­pi­na aikoi­na. Mata­la­lat­tia­tek­nii­kan las­ten­tau­dit ovat kyl­lä kes­tä­neet tur­han kau­an, kun tähän siir­ryt­tiin samaan aikaan kun alal­la oli raa­ka ratio­na­li­soin­ti­kier­ros ja pudo­tus­pe­li menossa.

    Rai­de­jo­ke­ria ei ole jär­ke­vää toteut­taa nyky­ra­ti­koi­den mal­lil­la vaan esi­mer­kik­si Tuk­hol­man tvär­ba­nan tyyp­pi­sel­lä kalus­tol­la. Lin­jal­la mat­kan­pi­tuu­det ovat kol­min­ker­tai­set kan­ta­kau­pun­ki­mat­koi­hin ver­rat­tu­na. Nopeut­ta on saa­ta­va lisää ja istu­ma­paik­ko­ja vaunuihin.

    Löy­tyy­kö rai­de­jo­ke­ril­le talou­del­li­nen ja kor­kea­ta­soi­sen pal­ve­lun ver­sio, jää näh­tä­väk­si. Äsken käsit­te­lys­sä ollut suun­ni­tel­ma ei vie­lä täy­tä kri­tee­rei­tä riit­tä­väs­ti, mut­ta suun­ni­tel­man luon­ne oli­kin tilanvaraus.

  34. Osmo kysyi alus­sa: ”kuka kek­si saha­ta van­hat ei-mata­la­lat­tiai­set nivel­ra­ti­kat poik­ki ja piden­tää nii­tä mata­la­lat­tia­pa­lal­la”. Idea on Sak­sas­ta jo 1970-luvul­ta, mut­ta sen sovel­ta­mi­sen tän­ne Hel­sin­kiin oival­si HKL:n ratik­kayk­si­kön kehittämisjohto.

    Lisäk­si väli­pa­lat on toteu­tet­tu oma­na hank­kee­na, min­kä ansios­ta väli­pa­lat mak­sa­vat lähes puo­let vähem­män kuin jos ne oli­si ostet­tu vau­nu­toi­mit­ta­jil­ta yhte­nä kaup­pa­na, kuten muis­sa kau­pun­geis­sa on teh­ty. Eli erit­täin edul­li­nen ja nopea kei­no lisä­tä sekä kapa­si­teet­tia että esteet­tö­myyt­tä. Ja myös mitä suu­rim­mas­sa mää­rin kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukais­ta, kun ei tar­vit­se romut­taa ja val­mis­taa uudel­leen koko vaunua.

    Väli­pa­la lisää vau­nun kapa­si­teet­tia 21 %. Nyt varus­te­taan väli­pa­loil­la 42 vau­nua, mikä vas­taa samaa kapa­si­tee­tin lisäys­tä kuin jos han­kit­tai­siin 9 uut­ta lyhyt­tä nivel­vau­nua. Jos loput­kin 40 van­haa nivel­vau­nua piden­net­täi­siin, se vas­tai­si vie­lä 8 uuden lyhyen vau­nun kapasiteettia.

    Kas­va­vaan kysyn­tään ja ver­kon laa­jen­nuk­siin saa­daan nopeas­ti kapa­si­teet­tia myös lii­ken­teen nopeut­ta­mi­sel­la. Sep­po Vep­sä­läi­nen luet­te­li mon­ta syy­tä, mik­si se ei Hel­sin­gis­sä ole mah­dol­lis­ta. Seli­tyk­set eivät tar­koi­ta, ettei nopeu­tus ja kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen ole mah­dol­lis­ta. Seli­tyk­set ker­to­vat vain kau­pun­gin arvo­va­lin­nois­ta. Mut­ta myös arvo­va­lin­to­ja teke­vien ihmis­ten tie­tä­mät­tö­myy­des­tä. Esi­mer­kik­si luu­los­ta, että yksi park­ki­paik­ka kau­pan oven edes­sä tuo enem­män asiak­kai­ta kuin ratik­ka­py­säk­ki. Tosia­sias­sa par­hai­ten kau­pat menes­ty­vät käve­ly- ja jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duil­la. Mut­ta mik­si auk­to­ri­tee­tit eivät usko tätä ja sano sitä myös asiois­ta päät­tä­vil­le polii­ti­koil­le lau­ta­kun­nis­sa ja valtuustossa?

    Rai­de­jo­ke­ris­ta voi tode­ta, ettei siel­lä ole kyse kan­nat­ta­vuu­des­ta vaan sii­tä, ettei bus­sien kapa­si­teet­ti rii­tä. Bus­sien pal­ve­lu­ta­so on jo nyt mene­tet­ty bus­sien ajaes­sa täy­si­nä ja ruuh­kau­tues­sa toi­nen tois­ten­sa perään. Ja alan asian­tun­ti­jat tie­tä­vät, että bus­se­ja isom­mil­la rai­tio­vau­nuil­la kapa­si­teet­ti riit­tää, lii­ken­nöin­nin kulut ovat pie­nem­mät ja pal­ve­lu­ta­so pysy­väs­ti kor­keam­pi kuin yli­kuor­mit­tu­neel­la bus­si­lin­jal­la. Täs­sä­kin ihmet­te­len, mik­si tätä ei sano­ta auk­to­ri­tee­tin pai­noar­vol­la luot­ta­mus­mie­hil­le ja kau­pun­gin johdolle.

    Ante­ro Alku

    PS: Miten tääl­lä lai­te­taan kur­si­voin­nit ja lai­nauk­set? Myön­nän avoi­mes­ti tyh­myy­te­ni, jot­ta en jää tyh­mäk­si loppuiäkseni.

  35. En oikein ymmär­rä mik­si spå­rat käsi­te­tään yhdek­si homo­gee­ni­sek­si koko­nai­suu­dek­si. Kun Rai­de­jo­ke­ri raken­ne­taan, tän­ne tulee vain yksi suo­rem­pi rata ja vähän aiem­paa leveäm­pää ja nopeam­paa kalus­toa. Tai niin olen asian ymmärtänyt.

    Eikö sit­ten kan­nat­tai­si alkaa suun­ni­tel­la nii­den van­ho­jen ratao­sien muut­ta­mis­ta Rai­de­jo­ke­rin stan­dar­dil­le, mis­sä se on mah­dol­lis­ta (Mans­ku, hämeen­tie, mäkelänkatu)?
    Se mah­dol­lis­tai­si bus­si­ral­lin siir­tä­mis­tä kiskoille. 

    Mata­la­lat­tia­ka­lus­tol­le sopi­mat­to­mat rei­tit jäi­si­vät tuol­loin ajet­ta­vak­si joko van­hal­la tai van­han­kal­tai­sel­la kalus­tol­la, kun ei moder­ni spå­ra ker­ran kes­tä kal­lion mäkiä ja mutkia.

  36. Ante­ro: kur­sii­vin saa mer­keil­lä ” alkuun (yhteen kir­joi­tet­tu­na) ja se lop­puu merkeillä ”.

    Tuon sini­sen vii­van taak­se tule­van lai­nauk­sen saa kun vas­taa­vas­ti tagil­la ‘blockquo­te’, jon­ka ympä­ril­le tule­vat nuo samat haka­set ja lopus­sa / eteen.
    =================
    Soininvaara:
    html-mer­keis­tä ei voi kir­joit­taa blo­gil­la, kos­ka kone tul­kit­see ne html-merkeiksi.
    Mer­kin­nät ovat [i] alkuun ja [/i] lop­puun siten, että nuo haka­set kor­va­taan eri­suu­ruus­mer­keil­lä (sii­nä z:n vase­mal­la puo­lel­la) Sini­sen vii­van osal­ta siis vas­taa­vas­ti blockquote.

  37. Sep­po Vepsäläinen:

    Aika­naan ase­tet­tiin tavoit­teek­si saa­da ver­kon kes­ki­no­peus nos­tet­tua sil­loi­ses­ta 16 km/h asteit­tain tavoit­tee­seen 19 km/h.

    Tavoi­te oli vää­rin ase­tet­tu. Tavoit­teen oli­si pitä­nyt olla pal­ve­lu­ta­son ja/tai talou­del­li­suu­den paran­ta­mi­nen. Toki kes­ki­no­peu­den nos­ta­mi­nen aut­tai­si molem­piin, mut­ta jos tavoi­te mää­ri­tel­lään tuol­la tavoin, ohi­te­taan mon­ta kes­keis­tä teki­jää, kuten:
    — rai­tio­vau­nu­jen koon kas­vat­ta­mi­nen paran­taa talou­del­li­suut­ta, vaik­ka ei lii­ty keskinopeuteen
    — mat­ka-aiko­jen hajon­nan pie­nen­tä­mi­nen paran­taa talout­ta ja pal­ve­lu­ta­soa, mut­ta ei lii­ty keskinopeuteen
    — pysäk­kien pois­ta­mi­nen hei­ken­tää pal­ve­lu­ta­soa (ja jos­kus jopa talout­ta), vaik­ka se nopeut­taa­kin keskinopeutta
    — koko­nai­suu­den kan­nal­ta oli­si tul­lut tar­kas­tel­la aluei­ta, joil­la rai­tio­vau­nul­la saa­tai­siin lii­ken­ne hoi­det­tua parem­min kuin bus­seil­la (ei lii­ty kes­ki­no­peu­teen pait­si siten, että kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la kes­ki­no­peu­det voi­vat olla suurempia)

    Mata­la­lat­tia­tek­nii­kan las­ten­tau­dit ovat kyl­lä kes­tä­neet tur­han kau­an, kun tähän siir­ryt­tiin samaan aikaan kun alal­la oli raa­ka ratio­na­li­soin­ti­kier­ros ja pudo­tus­pe­li menossa. 

    Tuli­vat­ko 100 % mata­la­lat­tia­suu­den ongl­mat todel­la niin suu­re­na yllä­tyk­se­nä kuin annat ymmär­tää? Ei pitäi­si olla kenel­le­kään meka­nii­kan alkei­ta ymmär­tä­väl­le mikään yllä­tys, että mata­la­lat­tiai­suus on koh­tuul­li­sen suu­ri haas­te, var­sin­kin mei­dän van­hal­la rata­ver­kol­la. Sadan pro­sen­tin mata­la­lat­tia­ra­ti­kois­ta tie­det­tiin myös koke­mus­ten perus­teel­la, että ne ovat tek­ni­ses­ti “haas­teel­li­sia”.

    Ja kun vie­lä tie­de­tään, että 70 pro­sen­tin mata­la­lat­tial­la saa­vu­te­taan lähes samat edut ilman tek­ni­siä ongel­mia, niin ei voi kuin ihmetellä.

    Kari

  38. Kap­pas, eivät men­neet ohjeet läpi ihan ehji­nä. Ni siis suu­rem­pi­kuin, i, pie­nem­pi­kuin ja lop­puun suu­rem­pi­kuin, i, kaut­ta, pie­nem­pi­kuin. yhteen ilman väle­jä. Siis html:n i, eli ita­lics tagi. Ja se blockquo­te samaan tapaan. Vähän köm­pe­löä, mut­ta onnistuu.

  39. Kyl­lä etui­suu­det ihan käy­tän­nös­sä toimivat 

    Luin toi­saal­ta toi­mi­vuu­den tar­koit­ta­van, että ratik­ka pysäh­tyy 0–5 sekunt­tia. Täl­lä kri­tee­ril­lä ne toi­mi­vat­kin ihan hyvin. Mut­ta pal­jon parem­min­kin voi­si olla.

    Jos ratik­ka pysäh­tyy valoi­hin 0 sekun­nik­si, saa heti etuu­den ja läh­tee kiih­dyt­tä­mään saman tien, se on hukan­nut 10 sekunt­tia hidas­tuk­sen ja kiih­dy­tyk­sen muo­dos­sa ver­rat­tu­na sii­hen, että se oli­si aja­nut suo­raan läpi (olet­taen 36km/h ajo­no­peus ja 1.0m/s^2 kiih­ty­vyys). Kun valo­ja on 200m välein, ja joka toi­seen pysäh­dy­tään, tar­koit­taa tämä 8km lin­jal­la jo yli kol­men minu­tin hidas­tus­ta suun­taan­sa, nyky­no­peuk­sil­la siis luok­kaa 10%

    On toki suu­reh­ko jouk­ko ris­teyk­siä, joi­hin on mah­do­ton saa­da kai­kil­le rati­koil­le suo­raa läpäi­syä ilman aika radi­kaa­le­ja muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si Oop­pe­ran ris­teyk­ses­tä menee yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa rati­koi­ta, että ne voi­si­vat kaik­ki pääs­tä pysäh­ty­mät­tä läpi. Mut­ta enem­mis­tö lii­ken­ne­va­lois­ta ei kuu­lu tähän joukkoon.

  40. On toki suu­reh­ko jouk­ko ris­teyk­siä, joi­hin on mah­do­ton saa­da kai­kil­le rati­koil­le suo­raa läpäi­syä ilman aika radi­kaa­le­ja muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si Oop­pe­ran risteyksestä …

    Puhu­mat­ta­kaan kai­kis­ta lii­ken­ne­va­lot­to­mis­ta ris­teyk­sis­tä, joi­den lisäk­si on vie­lä suu­ri jouk­ko lii­ken­ne­va­lot­to­mia suo­ja­tei­tä rai­tio­lin­jo­jen yli. Nämä­kin pysäyt­tä­vät rati­kan usein pysäk­kien ja valo­ris­teyk­sien välis­sä ja rajoit­ta­vat nopeut­ta joka tapauk­ses­sa (pitää olla val­mis pysäh­ty­mään nopeasti).

    1. Lii­ken­ne­va­lo­ton ris­teys ei pysäy­tä ratik­kaa, kos­ka auton pitää väis­tää ratik­kaa, mut­ta suo­ja­tie pysäyt­tää, teo­rias­sa, jos­kaan ei kovin usein käytännössä.

  41. Fire­foxil­la näkee kuin­ka muo­toi­lu­merk­ke­jä käy­te­tään, maa­la­mal­la halut­tu osa teks­tiä ja hii­ren oikeal­la kor­val­la vali­taan : View Selec­tion Source. Kaik­ki sivun teks­tit ilman maa­laus­ta hii­ren oikeal­la kor­val­la : View Page Source. Siis aina­kin Fire­fox ver­sios­sa 3.0.17.

    Tes­tai­lua :
    kal­lis­tet­tu
    vah­ven­net­tu

    lai­nat­tu

    link­ki

  42. Hel­poin ja hal­vin tapa nopeut­taa rati­koi­ta on muu­ten käve­ly­kes­kus­ta. Joku tai­si jos­kus las­kea pal­jen­ko ne tusi­na beto­ni­por­sas­ta mak­saa, oli­si­ko kymppitonnin.

    On toki suu­reh­ko jouk­ko ris­teyk­siä, joi­hin on mah­do­ton saa­da kai­kil­le rati­koil­le suo­raa läpäi­syä ilman aika radi­kaa­le­ja muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si Oop­pe­ran ris­teyk­ses­tä menee yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa rati­koi­ta, että ne voi­si­vat kaik­ki pääs­tä pysäh­ty­mät­tä läpi. Mut­ta enem­mis­tö lii­ken­ne­va­lois­ta ei kuu­lu tähän joukkoon.
    Oop­pe­ran ris­teyk­seen tule­vien vau­nu­jen mää­rää on tar­koi­tus vähen­tää jaka­mal­la lii­ken­ne­tä Tope­liuk­sen­ka­dul­le. Ris­teyk­ses­tä saa toi­mi­vam­man kiel­tä­mäl­lä vasem­mal­la kään­ty­mi­nen myös Hel­sin­gin­ka­dul­ta ja Rune­ber­gin­ka­dul­ta tul­taes­sa, sen jäl­leen valo­kier­ros­sa on kak­si vai­heit­ta, Man­ner­hei­min­tiel­lä vih­reät ja jalan­kul­ki­joil­le vih­reät Rune­ber­gin­ka­dun ja Hesa­rin yli, ja toi­sin­päin. Rati­kat pitää sit­ten vaan saa­da osu­maan näi­hin, mikä edel­lyt­tää täs­mäl­li­sem­pää liikennettä.

    Hel­sin­gin­ka­dul­ta tule­vien autoi­li­joi­den kan­nal­ta tämä tar­koit­tai­si noin sadan met­rin mut­kaa esi­mer­kik­si Töö­lön­ka­dun kaut­ta, Rune­ber­gin­ka­dul­ta tule­vil­le samoin. Tai muu­ta reit­tiä. Radi­kaa­lia tämä tie­ten­kin on jos sitä että autol­la jou­tuu jos­kus kier­tä­mään kort­te­lin pide­tään ihmisoikeusrikkomuksena.

  43. Otso Kive­käs:

    On toki suu­reh­ko jouk­ko ris­teyk­siä, joi­hin on mah­do­ton saa­da kai­kil­le rati­koil­le suo­raa läpäi­syä ilman aika radi­kaa­le­ja muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si Oop­pe­ran ris­teyk­ses­tä menee yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa rati­koi­ta, että ne voi­si­vat kaik­ki pääs­tä pysäh­ty­mät­tä läpi. Mut­ta enem­mis­tö lii­ken­ne­va­lois­ta ei kuu­lu tähän joukkoon. 

    No jaa. Minä olen muu­ta­mat jouk­ko­lii­ken­ne-etuu­det ohjel­moi­nut ja toteut­ta­nut, enkä ole aivan noin toi­vei­kas. Luu­len, että pää­osas­sa lii­ken­ne­va­lo­ja mitään kovin suu­ria ero­ja ei nykyi­sin kei­noin saa­da aikaan ilman “radi­kaa­le­ja muu­tok­sia” (siis pel­käs­tään ohjelmoinnilla).

    Ongel­ma ei ole pel­käs­tään lii­ken­ne­tek­ni­nen, vaan liit­tyy myös sii­hen, että lii­ken­ne­ti­lan­tees­ta tie­de­tään lii­an vähän ja ohjaus­lo­giik­ka on “haas­ta­vaa”, var­sin­kin jouk­ko­lii­ken­ne-etui­suuk­sien kal­tai­seen hom­maan. Täi yli­pää­tään mel­kein mihin­kään vähän­kään monimutkaisempaan.

    Pel­käs­tään suun­nit­te­luoh­jeen luke­mi­nen havain­nol­lis­ta­nee problematiikkaa:
    http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/tetra/raportit/Joukkoliikenteen_liikennevaloetuuksien_suunnitteluohje.pdf

    Varoi­tuk­sen sana: saat­taa aiheut­taa pään­sär­kyä ja ärtymystä 🙂

    Mut­ta mikäs sii­nä. Pyy­de­tään Saneel­ta pii­rus­tuk­set, ajoi­tuk­set ja lii­ken­ne­mää­rät, ja läh­de­tään ihmet­tel­mään. Minul­la on sopi­vas­ti täs­sä lii­ken­ne­si­mu­laat­to­ri­kin, jol­la voi toteut­taa 90 % Hel­sin­ki­läis­ten lii­ken­ne­va­lo­jen toi­min­nois­ta (yhteen­kyt­ken­näs­sä on vähän puut­tei­ta, mut­ta kyl­lä minä nekin voin rahaa vas­taan tuo­hon ohjelmoida).

    Kari

  44. Kari, ihan mie­len­kiin­nos­ta voi­sin vaik­ka osal­lis­tua, aina pitää olla joku ama­töö­ri hau­kut­ta­va­na. Ja tähän liit­tyen, selit­tä­kää nyt joku tyh­mäl­le mik­sei esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tien valo­kier­to voi toi­mia ihan yksin­ker­tai­ses­ti yhdel­lä ryt­mil­lä? Eli näin:

    Ole­te­taan stan­dar­di valo­kier­to t kai­kil­le Man­ner­hei­min­tien ris­teyk­sil­le. Se t voi olla vaik­ka 45s. Esi­mer­kik­si 10 aika­tau­lu sovi­te­taan niin että pysä­kin­vä­li sekä vuo­ro­vä­li on joku t:n moni­ker­ta. Esi­mer­kik­si 1, 2, 3 eli 45s, 90s, 135s. Vuo­ro­vä­li käy­tän­nös­sä mikä tahan­sa kol­mel­la jaol­li­nen luku. Jos rai­tio­vau­nu jos­tain syys­tä myö­häs­tyy valo­kier­ros­ta, niin sit­ten koko­nais­myö­häs­ty­mi­nen on t. Sivu­ka­dul­ta liit­ty­vä lin­ja kuten 4 jou­tuu odot­ta­maan mak­si­miss­saan t. Bus­sit voi ajaa samas­sa ryt­mis­sä. Tar­vit­taes­sa kum­man­kin pysäk­ke­jä järjestellään.

    Tähän ilmei­nen vas­ta­väi­te on että hen­ki­lö­au­to­jen vih­reän aal­lon kan­nal­ta tämä ei ole opti­maa­li­nen valo­kier­to. Ja tähän yhtä ilmei­nen vas­tä­väi­te on ettei ne vih­reät aal­lot toi­mi nyt eikä tule­vai­suu­des­sa kui­ten­kaan, eli mitä väliä sil­lä on?

    Pie­nem­pi t oli­si toi­vot­ta­vaa, mut­ta raja tulee joi­den­kin ris­teyk­sien moni­mut­kai­suu­des­ta. Tähän taas rat­kai­su on minus­ta yksin­ker­tais­taa ris­teyk­siä raken­teel­li­sil­la järjestelyillä.

  45. Kari: ajat­te­lin tosi­aan hiu­kan pelk­kää ohjel­moin­tia “radi­kaa­lim­pia­kin” toi­men­pi­tei­tä, kun väi­tin tuos­sa yllä että se on mah­dol­lis­ta. Varo­va-valo­ja, tur­hien valo­jen pois­ta­mis­ta ja tar­vit­taes­sa etuus-ohjei­den muut­ta­mis­ta, jos niis­sä on jotain ongel­maa. Uskon jos sanot niin, että valit­se­vien ohjei­den perus­teel­la pelk­kää ohjel­moin­tia teh­den ei enää voi pal­joa paran­taa. Mut­ta sil­loin pitää muut­taa ohjei­ta, tai teh­dä jotain fyy­si­sel­le maailamllekin.

    Radi­kaa­lil­la toi­men­pi­teel­lä tar­koi­tin jotain Pyy­luo­man kuvaa­maa tyy­liin uusia kis­ko­ja, reit­tien uudel­leen­jär­jes­te­lyä, vasem­mal­le kään­ty­mi­sen kiel­toa jne. Kaik­ki­han on teh­tä­vis­sä, kun vaan ote­taan riit­tä­vät kei­not käyt­töön, mut­ta pal­jon voi teh­dä jo vähemmälläkin.

    Jos lii­ken­ne­va­lo­jen ohjel­moin­ti on aidos­ti vai­ke­aa, bru­te force-rat­kai­su­han oli­si antaa rati­koil­le sig­naa­li, joka pak­ko­vaih­taa aina valon saman tien (toki huo­mioi­den ris­teyk­ses­tä pois­tu­mi­sen) muus­ta tilan­tees­ta riip­pu­mat­ta. Sil­lä sai­si hel­pos­ti toi­mi­vat etuu­det kaik­kial­le mis­sä ei mene lii­kaa lin­jo­ja. Mut­ta kovin opti­maa­li­nen rat­kai­su se ei tie­ten­kään oli­si. Kui­ten­kin jos Kes­ki-Euroo­pas­sa toi­mi­vien rat­kai­su­jen teke­mi­nen (en kyl­lä tie­dä miten he valon­sa ohjel­moi­vat) ei tääl­lä jos­tain syys­tä ole mah­dol­lis­ta, onnis­tuu se kai noinkin.

  46. Tpyy­luo­ma:

    Kari, ihan mie­len­kiin­nos­ta voi­sin vaik­ka osal­lis­tua, aina pitää olla joku ama­töö­ri haukuttavana. 

    Har­ras­tuk­set:
    — lukeminen
    — laskettelu
    — Hel­sin­gin lii­ken­ne­va­lo­jen ajoi­tus­pa­ra­met­rien optimointi
    🙂

    Ja tähän liit­tyen, selit­tä­kää nyt joku tyh­mäl­le mik­sei esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tien valo­kier­to voi toi­mia ihan yksin­ker­tai­ses­ti yhdel­lä rytmillä? 

    Eihän sil­le mitään peri­aat­teel­lis­ta este­tä ole, ja kuvaa­ma­si toteu­tus­ta­pa­han vas­tai­si käy­tän­nös­sä suun­nil­leen pas­sii­vis­ten jouk­ko­lii­ken­ne-etui­suuk­sien toteutustapaa.

    Käsit­tääk­se­ni aina­kin ruuh­ka-aikoi­na nuo valot nykyi­sin­kin toi­mi­vat, enem­män tai vähem­män, samal­la kier­rol­la (tai kier­to­jen moni­ker­roil­la), kos­ka muu­toin ei vih­rei­tä aal­to­ja oikein pys­ty­tä jär­jes­tä­mään. Käy­tän­nös­sä tuo­ta sit­ten sää­de­tään lisäk­si vie­lä ilmai­suil­la (mm. niil­lä joukkoliikenne-ilmaisuilla).

    Mik­sei tuo­ta sit­ten teh­dä esit­tä­mäl­lä­si taval­la? Luu­len, että suu­rin yksit­täi­nen syy on väli­tys­ky­ky. Auto­lii­ken­teen mää­rää pitäi­si vähen­tää, jot­ta tuo toi­mi­si aiheut­ta­mat­ta mas­sii­vi­sia jonou­tu­mi­sia ja ruuh­kia (jot­ka lopul­ta tuhoai­si­vat myös jouk­ko­lii­ken­teen palvelutason).

    Toi­nen syy, joka osit­tain liit­tyy edel­li­seen, on se, että tuol­lai­nen kel­loon sidot­tu kier­to lisää vii­vy­tyk­siä ja vähen­tää väli­tys­ky­kyä “älyk­kää­seen” lii­ken­ne­tie­to-ohjauk­seen ver­rat­tu­na, kos­ka vih­re­ää anne­taan tulos­uun­nil­le saman ver­ran riip­pu­mat­ta sii­tä, onko siel­tä tulos­sa lii­ken­net­tä vai ei (eli vih­re­ää taval­laan “tuh­la­taan”).

    Ruuh­ka­ti­lan­tees­sa tämä ei yleen­sä hait­taa, kos­ka kai­kil­ta suun­nil­ta tulee auto­ja (ja jalan­kul­ki­joi­ta) koko ajan ihan niin pal­jon kuin nii­tä läpi pääs­te­tään, mut­ta pie­nem­mil­lä lii­ken­ne­mää­ril­lä tilan­ne on toinen.

    Itsea­sias­sa lii­ken­ne­tie­to-ohjaus muut­tuu ruuh­ka­ti­lan­tees­sa kiin­teäk­si kier­rok­si: se nimit­täin sil­loin nakut­taa mak­si­mi­vih­reät kai­kil­le tulos­uun­nil­le (mikä on tie­ten­kin oikein).

    Näi­den seik­ko­jen lisäk­si lii­ken­ne­tie­to-ohjauk­ses­sa on usein muu­ta­kin älyk­kyyt­tä, joka mm. vähen­tää perään­ajo­ris­kiä ja mini­moi ras­kaan kalus­ton pysäh­ty­mi­siä. Hait­ta­puo­le­na tulee sit­ten se, että ohjel­moin­ti on pal­jon mut­kik­kaam­paa eten­kin, jos halu­taan nii­tä vih­rei­tä aal­to­ja rakennella.

    Ja toi­sin kuin epäi­lit, vih­reil­lä aal­loil­la mat­ko­ja nopeu­tet­tua ja väli­tys­ky­kyä paran­net­tua hyvin­kin mer­kit­tä­väs­ti sil­loin kuin ruuh­ka­suun­ta on sel­keä, eikä nii­den teke­mi­nen ole edes kovin vai­kee­aa (yhteen suuntaan).

    Pie­nem­pi t oli­si toi­vot­ta­vaa, mut­ta raja tulee joi­den­kin ris­teyk­sien moni­mut­kai­suu­des­ta. Tähän taas rat­kai­su on minus­ta yksin­ker­tais­taa ris­teyk­siä raken­teel­li­sil­la järjestelyillä. 

    Niin, 45 sekunt­tia kuu­los­taa aika lyhyel­tä Man­ner­hei­min­tiel­le 🙂 Toki raken­teel­li­sil­la jär­jes­te­lyil­lä kier­toai­kaa saa­daan lyhem­mäk­si (hait­ta­na sit­ten se, että lii­ken­ne jou­tuu kier­tä­mään enem­män), mut­ta se on vain osa­syy pit­kiin kiertoaikoihin.

    Kier­toai­ka nimit­täin mää­rää myös liit­ty­män väli­tys­ky­vyn. Esi­mer­kik­si kak­si vaih­toeh­tois­ta kiertoaikaa:

    Vaih­toeh­to 1: Kak­si vai­het­ta, 50 sekun­nin kier­to: koko­pu­nai­set vie­vät kier­ros­ta 10 sekun­tia, eli 20 %

    Vaih­toeh­to 2: Kak­si vai­het­ta, 100 sekun­nin kier­to: koko­pu­nai­set vie­vät kier­ros­ta saman 10 sekun­tia, eli 10 %.

    Tämän lisäk­si sit­ten väli­tys­ky­ky on alem­pi juu­ri vih­reän alus­sa (kos­ka autot kiih­dyt­tä­vät), mikä kas­vat­taa eroa väli­tys­ky­vys­sä. Lyhem­mät kier­toa­jat siis edel­lyt­tä­vät auto­lii­ken­teen vähen­tä­mis­tä (jol­loin jäl­jel­le jää­vien auto­jen vii­peet ovat pie­nem­piä, mikä ei tie­ten­kään ole yllättävää).

    Kari

  47. Otso Kive­käs:
    Olen samaa miel­tä sekä sinun että Tpyy­luo­man kans­sa sii­tä, että kyl­lä jouk­ko­lii­ken­net­tä voi­tai­siin nopeut­taa nyky­jär­jes­te­lyyn ver­rat­tu­na sinän­sä koh­tuul­li­sin muu­tos­töin. Nykyi­set jär­jes­te­lyt­hän on var­sin pit­käl­ti teh­ty auto­lii­ken­teen ehdoil­la. Tai sano­taan, että aina­kin enem­män auto­lii­ken­teen ehdoil­la kuin mitä nykyi­sin tehtäisiin.

    Ongel­ma, johon täs­sä vain hyvin äkkiä tör­mä­tään, on sii­nä, että se uesim­mi­ten edel­lyt­täi­si auto­lii­ken­teen rajoit­ta­mis­ta — ääri­ta­pauk­ses­sa vaik­ka nii­den beto­ni­por­sai­den avul­la, mut­ta sitä ei oikein saa­da läpi.

    Pel­kään myös sitä, että lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­den muut­ta­mi­nen sel­lai­sek­si, että auto­lii­ken­teen mää­rää nykyi­ses­tään nopeas­ti rajoi­te­taan pal­jon, joh­tai­si mel­ko suu­riin ongel­miin koko lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­sä (kysyn­tä kun ei kui­ten­kaan samal­la het­kel­lä pie­ne­ni­si, vaan vas­ta myöhemmin).

    Juu­ri näis­tä syis­tä olen kan­ta­nut huol­ta näi­den pysä­köin­ti­paik­ko­jen lisää­mi­ses­tä ydin­kes­kus­tas­sa ja samas­ta syys­tä olen suh­tau­tu­nut myön­tei­ses­ti mm. ruuhkamaksuun.

    Kari

  48. Karil­le:
    Rai­tio­lii­ken­teen pal­ve­lun ja talou­del­li­suu­den paran­ta­mi­sek­sion toki mui­ta­kin kei­no­ja kuin nopeut­ta­mi­nen. Nopeut­ta­mi­nen on sii­tä kel­po jut­tu, että se tuo muka­naan sekä parem­man pal­ve­lun että talou­del­li­su­den. Samal­la lii­ken­nöin­nin tasa­laa­tui­suus para­nee, kun nopeu­den hajon­ta­ris­ki pienenee.

    Kalus­to­koon kas­vat­ta­mis­ta on pie­ni­muo­toi­ses­ti har­ras­tet­tu. Vuo­ro­vä­lien sel­vä pite­ne­mi­nen on
    on kui­ten­kin kat­sot­tu hai­tal­li­sek­si. Sil­loin ei enää voi­si sanoa: naisen/miehen ja rati­kan peräs­sä ei kan­na­ta juos­ta, kos­ka koh­ta jo tulee seuraava.

    Kul­ku­muo­to­jen työn­ja­koa kan­ta­kau­pun­gis­sa on päh­käil­ty aina­kin se aika, kun olin suun­nit­te­lus­sa muka­na eli noin 40 vuot­ta. Ei oo vie­lä löy­ty­nyt vii­sas­ten kiveä. Sitä kui­ten­kin etsi­tään jat­ku­vas­ti, mikä työl­lis­tää sopi­vas­ti kel­po suunnittelukuntaa.

    Minus­ta pitäi­si vali­ta rat­kai­su, jos­sa mat­kus­ta­ja pää­see muka­vas­ti ja nopeas­ti pai­kas­ta toi­seen eikä lipun hin­ta ahdista. 

    Ver­kon kehit­tä­mi­ses­sä on ollut se ikä­vä jar­ru, että bus­si­lii­ken­teen muut­ta­mi­nen rai­tio­lii­ken­teek­si mak­saa mat­kus­ta­jal­le lisäeu­ro­sia ei vain muu­to­sa­jan­koh­ta­na vaan joka vuo­si. Halua­vat­ko esi­kau­pun­ki­lai­set mak­saa kan­ta­kau­pun­ki­lai­sil­le lisä­lys­tin, kun monet heis­tä ovat sitä miel­tä, että siel­lä on jo paras palvelutaso.

    Rai­de­jo­ke­ril­la rat­ko­taan kapa­si­teet­tion­gel­maa. Ei teki­si pahaa, jos löy­det­täi­siin rat­kai­su, joka samal­la on perus­tel­ta­vis­sa nopeu­den ja talou­del­li­suu­den para­ne­mi­se­na. Nyt sitä kan­nat­taa kysel­lä. Kun lapio tyr­kä­tään maa­han, asiat on sidottu.

  49. Kari: aika detal­ji­kes­kus­te­luk­si tämä on tosi­aan men­nyt, ja arvos­tan vai­vaa jon­ka olet näh­nyt selit­tääk­se­si lii­ken­ne­suun­nit­te­lun käy­tän­nön rea­li­teet­te­ja. Se on suu­rek­si avuk­si liikennesuunnitteluharrastukselleni.

    Mie­lel­lä­ni lii­tyn myös Tee­mun lii­ken­ne­va­lo­ker­hoon, on sitä hul­lum­paa­kin tul­lut teh­tyä. Perus­te­taan vaik­ka lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­har­ras­tus­foo­ru­mi. Pait­si että sel­lai­nen on jo.

    Sep­po: mut­ta eivät­hän esi­kau­pun­ki­lai­set mak­sa kan­ta-kau­pun­gin rati­koi­ta, jos nii­tä laa­jen­ne­taan juu­ri esi­kau­pun­kei­hin. Ja tie­tys­ti läh­tö­koh­ta pitää olla, että lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­set mat­kaa koh­den pysy­vät bus­si­lii­ken­net­tä hal­vem­pi­na. Niin kuin ne muu­ten nyt­kin ovat. 

    Okei, tuo oli hiu­kan har­haan­joh­ta­vas­ti valit­tu ver­tai­lu (vaik­ka­kin tosi). Mut­ta kan­sain­vä­li­ses­tä koke­muk­ses­ta tie­de­tään, että hyvin hoi­det­tu rai­de­lii­ken­ne on hyvin hoi­det­tua bus­si­lii­ken­net­tä edul­li­sem­paa myös per mat­kus­ta­ja­paik­ka­ki­lo­met­ri (samois­sa olo­suh­teis­sa). Toki rati­koi­ta kan­nat­taa lajeen­taa esi­kau­pun­kei­hin hyvin hoi­det­tu­na, niin että lii­ken­teen talou­del­li­suus ja mat­kus­tus­mu­ka­vuus para­ne­vat molem­mat. Se on täy­sin mahdollista.

  50. Har­ras­tuk­set:
    — lukeminen
    — laskettelu
    — Hel­sin­gin lii­ken­ne­va­lo­jen ajoi­tus­pa­ra­met­rien optimointi
    🙂

    Voi­si olla hit­ti laa­jem­mal­ti­kin, uusi Star Trek? 🙂

    Jos­tain minul­le oli tart­tu­nut pää­hän että Man­ner­hei­min­tiel­lä kier­toai­ka oli­si 45 sekunt­tia jos­sain ris­teyk­sis­sä, mut­ta vas­tauk­se­si luet­tu ei se var­maan voi noin olla. Se mitä ihmet­te­len että mik­si se ruuh­kan ulko­puo­li­nen lii­ken­ne on ongel­ma, minä olen aina­kin ymmär­tä­nyt että osit­tain valo­ja käy­te­tään ruuh­kan ulko­puo­lel­la nopeuk­sien hillintään.

  51. Sep­po Vepsäläinen:

    Nopeut­ta­mi­nen on sii­tä kel­po jut­tu, että se tuo muka­naan sekä parem­man pal­ve­lun että talou­del­li­su­den. Samal­la lii­ken­nöin­nin tasa­laa­tui­suus para­nee, kun nopeu­den hajon­ta­ris­ki pienenee. 

    Tämä on tot­ta, ja sik­si onkin har­mil­lis­ta, että sii­nä ei oikein olla onnis­tut­tu. Jäin mie­tis­ke­le­mään noi­ta arve­lui­ta­si syis­tä, joi­den vuok­si tilan­ne ei paran­tu­nut, kuten toivottiin.

    Joten­kin minul­le on tul­lut sel­lai­nen tun­ne, että oli­si syy­tä pai­not­taa noi­ta jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­tuk­sen tuo­mia etu­ja hie­man toi­sel­la taval­la, kuin mitä nii­tä aja­vat nykyi­sin tun­tu­vat tuo­van esiin, jot­ta saa­tai­siin muut­kin kuin jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät ja ope­roi­jat hyväk­sy­mään uudet ratkaisut.

    Joi­ta­kin mie­leen tule­via näkökohtia:
    — jouk­ko­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­nen lisää sen hou­kut­te­le­vuut­ta ja mah­dol­li­ses­ti vähen­tää auto­lii­ken­net­tä, mis­tä on etua autoi­li­joil­le myls (puo­li­to­tuus, tiedän)
    — jouk­ko­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­nen tehos­taa toi­min­taa, mikä tar­koit­taa pie­nem­piä tar­pei­ta sub­ven­toin­nil­le (=vähem­män veroja)
    — jouk­ko­lii­ken­ne tuo kau­pal­le rsuu­rem­pia etu­ja (suu­rem­pia poten­ti­aa­li­sa asia­kas­vo­lyy­me­jä) kuin muu­ta­ma pysäköintipaikka
    — par­tem­pi jouk­ko­lii­ken­ne nos­taa kiin­teis­tö­jen arvoa.

    Ei lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kehi­tyk­sen tuli­si olla nol­la­sum­ma­pe­liä, jol­ta se ilmei­ses­ti pote­rois­ta peris­koo­pil­la kat­soen näyttää…

    Vuo­ro­vä­lien sel­vä pite­ne­mi­nen on
    on kui­ten­kin kat­sot­tu hai­tal­li­sek­si. Sil­loin ei enää voi­si sanoa: naisen/miehen ja rati­kan peräs­sä ei kan­na­ta juos­ta, kos­ka koh­ta jo tulee seuraava. 

    Onhan se tie­ten­kin hai­tal­lis­ta, jos vuo­ro­vä­lit kas­va­vat, mut­ta tämä pitää suh­teut­taa nii­hin hyö­tyi­hin, joi­ta sil­lä saavutetaan:
    — hal­vem­pi operointi
    — parem­mat mah­dol­li­suu­det mat­ka-aiko­jen vaih­te­lun minimointiin
    — poten­ti­aa­li­ses­ti nopeam­pi linjanopeus.

    Aina­kin minus­ta tun­tui­si jär­ke­väl­tä kas­vat­taa rai­tio­vau­nun vuo­ro­vä­li nel­jäs­tä minuu­tis­ta vii­teen minuut­tiin (vai­ku­tus pal­ve­lu­ta­soon lie­nee mitä­tön), jos sil­lä pää­see mat­kus­ta­maan 20 % halvemmalla. 

    Ver­kon kehit­tä­mi­ses­sä on ollut se ikä­vä jar­ru, että bus­si­lii­ken­teen muut­ta­mi­nen rai­tio­lii­ken­teek­si mak­saa mat­kus­ta­jal­le lisäeu­ro­sia ei vain muu­to­sa­jan­koh­ta­na vaan joka vuosi. 

    Olen aiem­min kri­ti­soi­nut tätä näke­mys­tä, enkä ole näh­nyt syy­tä muut­taa kan­taa­ni: minus­ta kun­nol­la hoi­det­tu­na rai­tio­lii­ken­ne oli­si kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa kuin bus­sin aina­kin niil­lä alueil­la, joil­la mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat riit­tä­vän suuria.

    Kari

  52. Tpyy­luo­ma:

    Voi­si olla hit­ti laa­jem­mal­ti­kin, uusi Star Trek? 

    Pan­naan­pa mietintämyssyyn 🙂

    Jos­tain minul­le oli tart­tu­nut pää­hän että Man­ner­hei­min­tiel­lä kier­toai­ka oli­si 45 sekunt­tia jos­sain ris­teyk­sis­sä, mut­ta vas­tauk­se­si luet­tu ei se var­maan voi noin olla. 

    No kyl­lä se voi jois­sain liit­ty­mis­sä hyvin­kin olla tuo­ta luok­kaa. Hil­jai­sen lii­ken­teen aikoi­na jopa tuo­ta pienempi.

    Minä tuos­sa vähän tut­kai­lin kiin­teäl­lä ohjauk­sel­la toteu­tet­tua simu­loin­ti­mal­lia välil­lä Kias­ma — Erot­ta­ja (ruuhka/päiväliikenteellä — ole­tan), ja sii­nä näkö­jään oli käy­tet­ty 90 sekun­tia, mikä lie­nee suh­teel­li­sen lähel­lä nykyi­siä­kin kier­toai­ko­ja. Ja tuos­ta­han saa sit­ten näp­pä­räs­ti jol­le­kin yksin­ker­tai­sel­le kak­si­vai­hei­sel­le liit­ty­mäl­le (pelk­kä jalan­kul­ku esi­mer­kik­si) näp­pä­räs­ti vih­re­ään aal­toon sopi­van ajoi­tuk­sen 45:llä sekunnilla 🙂

    Väli­tys­ky­ky­kään ei tuos­sa tapauk­ses­sa muo­dos­ta­ne ongel­maa, jos ko. liit­ty­mä saa­daan toi­mi­maan yhteen vie­reis­ten liit­ty­mien kanssa.

    Se mitä ihmet­te­len että mik­si se ruuh­kan ulko­puo­li­nen lii­ken­ne on ongel­ma, minä olen aina­kin ymmär­tä­nyt että osit­tain valo­ja käy­te­tään ruuh­kan ulko­puo­lel­la nopeuk­sien hillintään. 

    Hyvin hil­jai­se­na aika­na (kuten muu­ten­kin useim­mi­ten) valo­jen käyt­töä perus­tel­laan lähin­nä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­del­la. On teh­ty tut­ki­muk­sia ja todet­tu valo­jen kyt­ke­mi­sen pois yöai­kaan lisää­vän onnet­to­muuk­sia (mikä eit­tä­mät­tä joh­tuu mm. kas­va­neis­ta ajo­no­peuk­sis­ta, mut­ta ei vält­tä­mät­tä pel­käs­tään niistä)

    On vähän lii­an yksin­ker­tais­tet­tua puha pel­käs­tään “ruuh­ka­lii­ken­tees­tä” ja “ei ruuh­ka­lii­ken­tees­tä”, kos­ka yleen­sä toi­mi­taan alu­eel­la, joka ei ole täy­sin ruuh­kau­tu­nut, mut­ta kui­ten­kin lii­ken­ne­mää­rät ovat sen ver­ran suu­ria, että väli­tys­ky­vyl­lä on oikeas­ti jo suu­ri mer­ki­tys. Myös lii­ken­ne­vir­to­jen jakau­tu­mi­nen eri tulos­uun­nal­le vaih­te­lee voi­mak­kaas­ti, mikä kan­nat­taa ohjauk­ses­sa yleen­sä huomioida.

    Kari

  53. Se mitä ihmet­te­len että mik­si se ruuh­kan ulko­puo­li­nen lii­ken­ne on ongel­ma, minä olen aina­kin ymmär­tä­nyt että osit­tain valo­ja käy­te­tään ruuh­kan ulko­puo­lel­la nopeuk­sien hillintään.

    Sur­ku­hu­pai­sin pät­kä lie­nee Man­ner­hei­min­tie välil­lä Erot­ta­jan­ka­dun jat­ke ja Kai­vo­ka­tu, joka vaa­tii yleen­sä 4 pysäh­dys­tä yöai­kaan ja sama 500m mat­ka sujuu var­muu­del­la nopeam­min jalan. Sit­ten esi­merk­ki­nä (nyt pois käy­tös­tä raken­nus­työn takia) Ete­läes­pan ja Korkeavuorenkatu/Mikonkatu liit­ty­mä, joka saat­taa vaa­tia 3 valo­syklin odo­tus­ta (n. 5 min) tiet­tyyn aikaan vuo­ro­kau­des­ta. Yli 30 sekun­tia punais­ta joka suun­taan näyt­tä­viä valo-ohjat­tu­ja ris­teyk­siä on kau­pun­ki täyn­nä — eri­tyi­ses­ti hil­jai­seen aikaan. Suu­rim­mat väy­lät, jos­sa tätä “opti­moin­tia” har­ras­te­taan ovat tie­tääk­se­ni Sör­näis­ten Ran­ta­tie ja Huo­pa­lah­den­ka­tu. Tie­tyil­le väy­lil­le, kuten Kus­taa Vaa­san­ka­tu (Lah­den­tien alku), on jopa 4 suun­nan punai­sia valo­ja, jot­ka toi­mi­vat kes­kel­lä yötä. Yhteis­tä näil­le kai­kil­le on se seik­ka, ettei näis­sä pyri­tä las­ke­maan ajo­no­peuk­sia, vaan lisää­mään mat­ka-aikaa. Voi­ko joku muu­ten kiis­tää, ettei näin toi­mit­tai­si Helsingissä?

    Sama suo­mek­si: ajo­no­peuk­sia las­ket­tai­sin lii­ken­ne­va­lo-ohjauk­sel­la, joka antai­si vih­reän aal­lon edes yhteen suun­taan halu­tul­la ajo­no­peu­del­la. Mat­ka-aiko­ja (saas­tei­ta ja melua) lisä­tään luo­mal­la pakol­li­sia pysäh­dyk­siä, joi­ta ei voi välttää.

  54. Vep­sä­läi­nen: “Kalus­to­koon kas­vat­ta­mis­ta on pie­ni­muo­toi­ses­ti har­ras­tet­tu. Vuo­ro­vä­lien sel­vä pite­ne­mi­nen on kui­ten­kin kat­sot­tu haitalliseksi.”

    No, eipä nykyi­nen vir­tu­aa­li­ra­tik­ka­ju­nien­kaan aja­mi­nen mitään hyvää vuo­ro­vä­liä edus­ta. Juu­ri tois­sa­päi­vä­nä Oop­pe­ran pysä­kil­lä odot­te­lin 7A:ta poh­joi­seen, ja noin kah­den-kol­men minuu­tin sisäl­lä ohi ajoi 4, 10 ja uudes­taan 4 ja 10. Kun ei tie­tääk­se­ni kum­man­kaan lin­jan vuo­ro­vä­li ole 2–3 minuut­tia, niin jos­sain koh­das­sa täy­tyy sit­ten tul­la mel­kein 10 minuu­tin odo­tus. Ja kel­lo oli vas­ta 15, ei lähel­lä­kään ruuhkahuippua.

    Ja se pit­kä väli­hän kerää pal­jon suu­rem­man osan odot­ta­jis­ta, eli suu­rin osa kokee vuo­ro­vä­lin 10 minuut­ti­na eikä suun­ni­tel­tu­na 6:na. Vain pie­ni osa ehtii sii­hen lyhyeen ryp­pää­seen. Kes­ki­mää­räi­nen odo­tusai­ka ei ole sil­loin lähel­lä­kään vuo­ro­vä­lin puo­li­kas­ta, vaik­ka HKL-Suy (evp) sitä innok­kaas­ti suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­tee­na käyt­tää­kin. Kes­kiar­von käyt­tö ilman kes­ki­ha­jon­taa on aika ama­töö­ri­mäi­nen tilas­tol­li­nen virhe.

    Jos ker­ran todel­li­nen lii­ken­teen vuo­ro­vä­li on pal­jon pidem­pi, niin eikö kan­nat­tai­si suo­siol­la ajaa pidem­piä vau­nu­ja var­mal­la vuo­ro­vä­lil­lä? Minus­ta 10 minuu­tin oikeas­ti toteu­tu­va vuo­ro­vä­li on parem­pi kuin 6 minuu­tin teo­reet­ti­nen, käy­tän­nös­sä 2–15 minuu­tin satun­nai­nen vuo­ro­vä­li. Useim­mat jouk­ko­lii­ken­teen laa­tu­tut­ki­muk­set­han (esim. LVM 66/2007 ja sen viit­teet) tuke­vat sitä seik­kaa, että luo­tet­ta­vuus on vuo­ro­vä­liä ja nopeut­ta tär­keäm­pi laatuparametri.

  55. Kim­mo:

    Yli 30 sekun­tia punais­ta joka suun­taan näyt­tä­viä valo-ohjat­tu­ja ris­teyk­siä on kau­pun­ki täyn­nä – eri­tyi­ses­ti hil­jai­seen aikaan. 

    Ei ole. Toki jois­sa­kin liit­ty­mis­sä käy­te­tään ns. lepo­ti­la­pu­nais­ta, jos­sa kaik­ki tulos­uun­nat kyt­ke­tään punai­sik­si sil­loin kuin lii­ken­net­tä ei ole. Idea täs­sä on toi­saal­ta ajo­no­peuk­sien hil­lin­tä (autoi­li­jat hil­jen­tä­vät punai­siin valoi­hin) ja toi­saal­ta vii­vy­tys­ten mini­moin­ti. Kun kaik­ki suun­nat ovat punai­sel­la, jokai­sel­le tulos­uun­nal­le voi­daan antaa vih­reä valo heti kun ajo­neu­vo havai­taan (ei tar­vi­ta konflik­ti­suun­tien välis­tä koko­pu­nais­ta). Valo­jen ensim­mäi­set ilmai­si­met pää­sään­töi­ses­ti sijait­se­vat sen ver­ran kau­ka­na, että pysäh­ty­mi­seen ei tuli­si olla tar­vet­ta (jos ne siis toimivat).

    Lähes­ty­mis­ta­pa ei ole aivan ongel­ma­ton, sil­lä autoi­li­jat tot­tu­vat valo­jen vaih­tu­mi­seen, eivät­kä enää nou­da­ta varo­vai­suut­ta, mikä joh­taa punai­sia päin aja­mi­seen ja onnet­to­muus­ris­kiin, kun siel­tä sivusuun­nal­ta tulee­kin toi­nen auto (tai jalan­kul­ki­ja). Toi­nen vaih­toeh­to, jota tie­tääk­se­ni enem­män käy­te­tään Hel­sin­gis­sä nykyi­sin, on sää­tää pää­suun­nat lepo­ti­las­sa vih­reik­si (sivusuun­tien odo­tusa­jat tie­ten­kin kas­va­vat hieman).

    Oli­si­ko tuos­sa 30 sekun­nin punai­sis­sa, joi­hin viit­ta­sit, kyse sii­tä, että jalan­kul­ki­joil­la on tuol­loin vih­reä? Täl­löin tilan­ne voi­si olla tuo, kos­ka jalan­kul­ku­vih­reät ovat leveil­lä kaduil­la var­sin pit­kiä, eikä nii­tä voi kat­kais­ta “kes­ken” (lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vuoksi).

    Yhteis­tä näil­le kai­kil­le on se seik­ka, ettei näis­sä pyri­tä las­ke­maan ajo­no­peuk­sia, vaan lisää­mään mat­ka-aikaa. Voi­ko joku muu­ten kiis­tää, ettei näin toi­mit­tai­si Helsingissä? 

    Heh, tämä kyl­lä ker­too vähin­tään­kin kum­mal­li­ses­ta asen­tees­ta. Min­kä­hän kum­man takia kukaan haluai­si lisä­tä liik­ku­jien mat­ka-aiko­ja öisin? En minä aina­kaan kek­si mitään jär­jel­lis­tä syy­tä moiseen.

    Sama suo­mek­si: ajo­no­peuk­sia las­ket­tai­sin lii­ken­ne­va­lo-ohjauk­sel­la, joka antai­si vih­reän aal­lon edes yhteen suun­taan halu­tul­la ajonopeudella. 

    Pait­si, että sil­loin muil­la suun­nil­la tilan­ne näyt­täi­si jota­kuin­kin “punai­sel­ta aal­lol­ta”. Ei ole oikein perus­tel­tua, jos lii­ken­net­tä on hyvin vähän, eikä sel­vää pää­suun­taa ole.

    Tuos­ta vih­reäs­tä aal­los­ta on muu­ten var­sin hyvä kan­san­ta­jui­nen esi­tys tuolla:
    http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/vihreaaalto.asp

    Kari

  56. Kim­mo, tuol­lai­sia­kin vih­rei­tä aal­to­ja on. Nii­den teke­mi­nen yli­pään­sä on vaan vaikeaa.

    En kek­si ensim­mäis­tä­kään syy­tä mik­si Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lu pyr­ki­si piden­tä­mään mat­ka-aiko­ja, sem­min­kin kun he ekspli­siit­ti­ses­ti sano­vat tois­ta. Sen sijaan nopeuk­sia pyri­tään hil­lit­se­mään. Vaih­toeh­to tähän on koro­te­tut suo­ja­tuet, katu­jen kaven­nuk­set, tms. raken­teel­li­set muu­tok­set jot­ka tekee kadus­ta sel­lai­sen että sii­nä nopeus aset­tuu luon­nos­taan muun (kevyen) lii­ken­teen vaa­ti­mal­le tasol­le. Toi­nen vaih­toeh­to on valo-ohjaus. Kol­mas tiuk­ka kameravalvonta. 

    Pre­fe­roin ensim­mäis­tä ihan kai­ken lii­ken­teen suju­vuu­den takia, lisäk­si vapau­tuu tilaa jota voi käyt­tää vaik­ka pyö­rä­tei­hin, kis­koi­hin, kadun­var­si­py­sä­köin­tiin, pai­koin jopa lisä­ra­ken­ta­mi­seen… Ja valo­ja voi­tai­siin pois­taa. Ajan takaa sitä että jos joka katu oli­si mal­lia Eeri­kin­ka­tu tai Kor­kea­vuo­ren­ka­tu niin mitään ongel­maa nopeuk­sien suh­teen ei oli­si. Mites sinä?

  57. En kek­si ensim­mäis­tä­kään syy­tä mik­si Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lu pyr­ki­si piden­tä­mään mat­ka-aiko­ja, sem­min­kin kun he ekspli­siit­ti­ses­ti sano­vat toista.

    ja

    Heh, tämä kyl­lä ker­too vähin­tään­kin kum­mal­li­ses­ta asen­tees­ta. Min­kä­hän kum­man takia kukaan haluai­si lisä­tä liik­ku­jien mat­ka-aiko­ja öisin? En minä aina­kaan kek­si mitään jär­jel­lis­tä syy­tä moiseen.

    Kei­sa­rin uudet vaatteet.…

    Tun­nen erit­täin hyvin sekä ko. väit­teet että kysei­set Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun gra­fii­kat. Perus­tan omat väit­tee­ni todel­li­suu­den havain­noin­tiin eri­tyi­ses­ti niil­tä osin, mitä valo­ja on rukat­tu vii­mei­sen 30 vuo­den ajalta. 

    Motii­vi on myös poik­keuk­sel­li­sen suo­ra­vii­vai­nen: yhtä lii­ken­ne­muo­toa suo­si­taan toi­sen kus­tan­nuk­sel­la, ja jos tois­ta ei voi nopeut­taa, niin tois­ta voi aina hidastaa. 

    Onko siis tääl­lä sel­lai­sia tie­tä­jiä, jot­ka ovat val­mii­na sijoit­ta­maan esim. vii­kon net­to­palk­kan­sa väit­tei­den­sä tuek­si? Eli kyse sii­tä, ettei­kö Hel­sin­gis­sä eri­tyi­ses­ti kes­kus­tas­sa laa­ja­mit­tai­ses­ti, tahal­laan ja tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti piden­ne­tä mat­ka-aiko­ja mm valo-ohjauk­sil­la? Asiat ovat­kin sit­ten help­po veri­fioi­da ihan jal­kau­tu­mal­la vaik­ka rai­tio­vau­nul­la tai bus­sil­la kau­pun­kim­me eri osiin.

  58. Kim­mo: onko väit­tee­si nyt siis

    1) Kes­kus­tas­sa on laa­jal­ti muu­tet­tu valo­jen toi­min­taa 30 vuo­den aika­na tavoit­tee­na esi­mer­kik­si paran­taa väli­tys­ky­kyä, lisä­tä iiken­ne­tur­val­li­suut­ta ja/tai paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen toi­mi­vuut­ta. Seu­rauk­se­na auto­jen mat­ka-ajat ovat pidentyneet.

    vai,

    2) Kes­kus­tas­sa on laa­jal­ti muu­tet­tu valo­jen toi­min­taa 30 vuo­den aika­na tavoit­tee­na hidas­taa auto­jen kul­kua. Toi­min­nal­la ei ole ollut muu­ta tavoi­tet­ta, vaan mah­dol­li­set seli­tyk­set toi­min­nal­le ovat pelk­kää hämäys­tä. Oikea tavoi­te on hidas­taa aautoi­lua, kos­ka auto on saatana.

    Nois­ta ensim­mäi­nen kuu­los­taa ihan uskot­ta­val­ta. Auto­jen mää­rä on kas­va­nut, mikä pakot­taa muut­ta­maan valo­ja, ja eri­tyi­ses­ti käve­li­jät ote­taan nyky­ään parem­min huo­mioon kuin ennen. En osaa sanoa onko noin käy­nyt, mut­ta aivan mah­dol­li­sel­ta se aina­kin kuulostaa.

    Toi­nen mah­dol­li­nen väi­te sen sijaan kuu­los­taa sala­liit­to­teo­rial­ta. Vähän samaa sar­jaa kun se, että rati­koi­den nopeut­ta­mi­sen estee­nä oli­si ratik­ka­vi­ha tai sabo­taa­si jot­ta saa­tai­siin metro.

    Voin sanoa ihan ylei­sel­lä elä­män­ko­ke­muk­sel­la, että tuo toi­nen väi­te ei ole tosi. Huo­maat­han, että et voi todis­taa tuon muo­tois­ta väi­tet­tä mat­ka-aika­mit­tauk­sil­la, vaan sinun pitäi­si osoit­taa lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den inten­tio jol­lain tavalla.

  59. Auto­jen mää­rä on kas­va­nut, mikä pakot­taa muut­ta­maan valo­ja, ja eri­tyi­ses­ti käve­li­jät ote­taan nyky­ään parem­min huo­mioon kuin ennen

    Hel­sin­gin nie­men lii­ken­ne­mää­rä ei ole kas­va­nut lain­kaan 30 vuo­den aika­na. Fak­ta! Aloi­te­taan nyt ihan täs­tä kaik­kein ilmei­sim­mäs­tä ?vää­rin­kä­si­tyk­ses­tä?! Itse asias­sa Hel­sin­gin nie­men lii­ken­ne­mää­rät aivan ydin­kes­kus­tas­sa ovat jopa las­ke­neet. Hel­sin­gin ympä­ris­tön lii­ken­ne­vir­rat ovat ihan eri asia, eikä nyt puheenaiheena. 

    Emme tar­vit­se todis­tel­la mitään epä­mää­räi­siä valo­jen kel­lo­tuk­sia, sil­lä voin hel­pos­ti osoit­taa suu­ren mää­rän tie­to­ko­neoh­jat­tu­ja lii­ken­ne­va­lo­ja, jot­ka toi­mi­vat sekä sub­jek­tii­vi­ses­ti että objek­tii­vi­ses­ti vas­toin tien­käyt­tä­jien (jalan­kul­ki­jat, pyö­räi­li­jät, rati­kat, bus­sit, autot) tar­pei­ta. Ris­teyk­siä, jois­sa ei ole lain­kaan ris­teä­vää lii­ken­net­tä, mut­ta joku sei­soo valois­sa vaik­ka minuu­tin. Eri­tyi­sen sel­kei­tä esi­merk­ke­jä löy­tyy myös ris­teyk­sis­tä, jois­sa tun­nis­ti­mia käy­te­tään valo­jen aja­mi­seen punai­sek­si ja koko lii­ken­ne­vir­ran pysäyttämiseen. 

    Kysy­mys onkin, mitä uskoa, yli­mal­kais­ta väi­tet­tä vai omia sil­miä? Uskoo­ko Otso sokeas­ti jokai­sen polii­ti­kon agen­daa, mie­heen ja aat­tee­seen kat­so­mat­ta? Entä vir­ka­mie­hen? Ajaa­ko jokai­nen toi­mi­ja jokai­sen tosien abso­luu­tis­ta hyvää? Äänes­tän­kö hem­met­ti siis Kes­kus­taa seu­raa­vis­sa vaaleissa?

  60. Kim­mo hyvä, unoh­de­taan sit­ten se auto­jen mää­rä, en jak­sa alkaa etsiä tark­ko­ja luku­ja. Sovi­taan että lie­net sii­nä oikeassa.

    Mut­ta yri­tin vaan kysyä tar­ken­nus­ta väit­tee­see­si, jos­ta tar­jou­duit lyö­mään vetoa. Kun minul­le jäi epä­sel­väk­si mitä tar­koi­tat. Voi­daan toki myös unoh­taa tämä koko vedon­lyön­ti­jut­tu, aika sivu­po­luil­la täs­sä jo ollaan.

  61. Kim­mo, nykyi­nen auto­lii­ken­teen mää­rä kes­kus­tas­sa saa­vu­tet­tiin suu­rin­piir­tein 70-luvul­la, sii­tä saak­ka asiat on ollut ihan yhtä huo­nos­ti. Ainoa mikä on muut­tu­nut on että jalan­kul­ki­joi­den pot­ki­mis­ta on vähän rajoi­tet­tu, esi­mer­kik­si Kai­vo­ka­dun ei ollut lain­kaan suo­ja­tei­tä (!) vaan jalan­kul­ki­joi­den tuli kavu­ta alas ase­ma­tun­ne­liin ja siel­tä toi­sel­la puo­lel­ta ylös. Ne ratik­ka­py­sä­kil­le mene­vät por­taat on jään­ne siitä.

  62. Kim­mo:

    Tun­nen erit­täin hyvin sekä ko. väit­teet että kysei­set Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun gra­fii­kat. Perus­tan omat väit­tee­ni todel­li­suu­den havain­noin­tiin eri­tyi­ses­ti niil­tä osin, mitä valo­ja on rukat­tu vii­mei­sen 30 vuo­den ajalta. 

    Entä­pä, jos havain­noit todel­li­suut­ta vää­rin? Entä­pä, jos et tie­dä, miten valo­ja on vii­mei­sen 30 vuo­den ajal­la rukat­tu ja mis­tä syistä?

    Onko siis tääl­lä sel­lai­sia tie­tä­jiä, jot­ka ovat val­mii­na sijoit­ta­maan esim. vii­kon net­to­palk­kan­sa väit­tei­den­sä tuek­si? Eli kyse sii­tä, ettei­kö Hel­sin­gis­sä eri­tyi­ses­ti kes­kus­tas­sa laa­ja­mit­tai­ses­ti, tahal­laan ja tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti piden­ne­tä mat­ka-aiko­ja mm valo-ohjauk­sil­la? Asiat ovat­kin sit­ten help­po veri­fioi­da ihan jal­kau­tu­mal­la vaik­ka rai­tio­vau­nul­la tai bus­sil­la kau­pun­kim­me eri osiin. 

    Minus­ta tämä on tyh­jää puhet­ta. Mää­rit­te­le jokin sel­lai­nen mit­ta­ri, jol­la tuon väit­tee­si “sala­lii­tos­ta” voi­si todis­taa oikeak­si tai vää­räk­si, niin kes­kus­tel­laan vedon­lyön­nis­tä sen jälkeen.

    Emme tar­vit­se todis­tel­la mitään epä­mää­räi­siä valo­jen kel­lo­tuk­sia, sil­lä voin hel­pos­ti osoit­taa suu­ren mää­rän tie­to­ko­neoh­jat­tu­ja lii­ken­ne­va­lo­ja, jot­ka toi­mi­vat sekä sub­jek­tii­vi­ses­ti että objek­tii­vi­ses­ti vas­toin tien­käyt­tä­jien (jalan­kul­ki­jat, pyö­räi­li­jät, rati­kat, bus­sit, autot) tarpeita. 

    Olen­nais­ta on, miten ne saa­tai­siin toi­mi­maan parem­min. Sinus­ta syy on haluttomuudessa/asenteissa, minus­ta syy on parem­pien mene­tel­mien puut­tees­sa ja/tai tie­don vähäi­syy­des­sä. Ja laa­jem­min sii­nä, että paran­nuk­set ulos­mi­ta­taan kas­va­vi­na liikennemäärinä.

    Jos sinul­la ker­ran oli­si ilmei­siä paran­nuseh­do­tuk­sia, niin mik­si et ole otta­nut yhteyt­tä ohjauk­ses­ta vas­taa­viin tahoihin?

    Eri­tyi­sen sel­kei­tä esi­merk­ke­jä löy­tyy myös ris­teyk­sis­tä, jois­sa tun­nis­ti­mia käy­te­tään valo­jen aja­mi­seen punai­sek­si ja koko lii­ken­ne­vir­ran pysäyttämiseen. 

    Ei löy­dy. Ker­ro yksi­kin täl­lai­nen liit­ty­mä, niin menem­me pai­kan­pääl­le kat­so­maan. Sovi­taan vaik­ka sopi­va päi­vä ja käy­dään kat­so­mas­sa liit­ty­mä liit­ty­mäl­tä. Jos en onnis­tu perus­te­le­maan käy­tän­töä käy­tän­nön rea­li­tee­teis­ta (ilmai­sin­ten puu­te, lii­ken­ne­tur­val­li­suus, käyt­tä­jien tas­a­puo­li­nen koh­te­lu) ja pys­tym­me kek­si­mään parem­man ohjaus­ta­van, niin tar­joan oluen lähim­mäs­sä baa­ris­sa ja teem­me paran­nuseh­do­tuk­sen kau­pun­gin­suun­nit­te­lul­le. Ja jos osoit­tau­tuu, että näin ei käy, niin sinä tarjoat!

    Kysy­mys onkin, mitä uskoa, yli­mal­kais­ta väi­tet­tä vai omia sil­miä? Uskoo­ko Otso sokeas­ti jokai­sen polii­ti­kon agen­daa, mie­heen ja aat­tee­seen kat­so­mat­ta? Entä vir­ka­mie­hen? Ajaa­ko jokai­nen toi­mi­ja jokai­sen tosien abso­luu­tis­ta hyvää? Äänes­tän­kö hem­met­ti siis Kes­kus­taa seu­raa­vis­sa vaaleissa? 

    Ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen nojal­la en pidä uskot­ta­va­na, että ihmi­set oli­si­vat tie­ten tah­toen ilkei­tä tun­te­mat­to­mil­le ihmi­sil­le. Tie­ten­kin ihmi­set aja­vat omia ja omien etu­ryh­mien­sä etua (usein mui­den kus­tan­nuk­sel­la), mut­ta en kyke­ne näke­mään sitä, miten jon­kin ryh­män liik­ku­mi­sen hait­taa­mi­nen (kuten väi­tit) ajai­si kenen­kään yksi­lön tai etu­ryh­män etua.

    Jouk­ko­lii­ken­teen toi­min­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­nen tai lii­ken­neon­net­to­muuk­sien vähen­tä­mi­nen toki saat­taa piden­tää autoi­li­joi­den mat­ka-aiko­ja, mut­ta näh­däk­se­ni toi­men­pi­teet ovat aina­kin tois­tai­sek­si olleet kan­na­tet­ta­via ihan nor­maa­lil­la hyö­ty­jen ja kus­tan­nus­ten vertailulla.

    Minus­ta tämä ei ole mikään ideo­lo­gi­nen kysy­mys, vaan se voi­daan perus­tel­la ihan nor­maa­lil­la tehok­kuu­den ja hyö­ty­jen mak­si­moin­nil­la: autoil­joi­den kah­den minuu­tin tap­pio voi­daan perus­tel­la sil­lä, että jalan­kul­ki­jat tai jouk­ko­lii­ken­ne sääs­tä­vät nel­jä minuuttia. 

    Kari

  63. Paluuviite: Xanax dosage.
  64. Mie­les­tä­ni lin­jat 14 ja 18 voi­tai­siin lak­kaut­taa, kun­han tilal­le tuli­si kor­vaa­va ratikkayhteys:
    Rati­kat esim. 5 ja 5T voi­si­vat men­nä bus­sien nykyis­tä reit­tiä ja Munk­ki­vuo­ren koh­dal­la ne haa­rau­tui­si­vat; 5 jat­kai­si Taliin ja 5T jat­kai­si Paja­mä­keen nykyis­tä reit­tiä. Uskon, että lin­joil­le löy­tyy tar­peek­si mat­kus­ta­jia, kos­ka mat­kan var­rel­la asuu pal­jon ihmi­siä (esim. Strömberg).

  65. Lin­ja 5:n jaka­mi­nen poh­jois­pääs­sä ei kuu­los­ta ollen­kaan has­sum­mal­ta ideal­ta. Puo­lik­kaan vuo­ro­ti­hey­den luu­li­si riit­tä­vän molem­mil­le haa­roil­le aja­tel­len nykyis­tä vuo­ro­ti­heyt­tä ja rati­kan suu­rem­paa kapa­si­teet­tia. Ver­rat­tu­na nyky­suun­ni­tel­miin ei uut­ta rataa­kaan tar­vi­ta kuin rei­lun kilo­met­rin ver­ran (ratik­ka voi­si var­maan kul­kea Van­haa vier­to­tie­tä Huo­pa­lah­den­tien ja Pitä­jän­mäen­tien välil­lä). Radal­le Munk­ki­vuo­ren ja Rai­de-Joke­rin välil­le saat­tai­si joka tapauk­ses­sa löy­tyä tarvetta…

    Lin­ja­tun­nuk­sis­ta puhee­nol­len lie­nee kui­ten­kin loo­gi­sem­paa lait­taa 5T kul­ke­maan Talin­ran­taan ja 5P Pitä­jän­mä­keen (tai 5A toi­seen ja 5B toi­seen mikä­li P on huo­no kir­jain näis­sä yhteyksissä).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.